Meidän Energia & Vesi Kemin Energia ja Vesi Oy:n asiakaslehti 1/2021
Kova hinku päästöjen vähentämiseen
Biolämpölaitos lämpiää lähiseudun puulla
Hulevedet ansaitsevat oman viemärin
Maailma pelastuu Tässä numerossa
3 Kova hinku päästöjen vähentämiseen 4-5 Viemärit ja vesijohdot väistävät teiden tieltä 6-7 Biotuotetehdas tuo kaapelitöitä Sahansaarenkadun alueelle 7 Asemanpuiston rakennukset saavat kaukolämpöä läheltä 8-9 Biolämpölaitos lämpiää lähiseudun puulla 10-12 Lämpöputki oikaiseee Syväkankaalle 13 Sähkökeskukset innoittavat ”taiteilijoita” 13 Kemin Energia ja Vesi mukana vesihuoltoalan kehittämisessä 14 Hulevedet ansaitsevat 15 oman viemärin Pyryn 16 vinkit Ropo auttaa laskutusasioissa
Meidän Energia & Vesi 2 |
1/2021 Meidän Energia & Vesi
Varttuneemmat lukijamme muistavat 90-luvulla televisiossa meitä valistaneen ekomiehen, joka päätti kierrätys- ja luontoaiheisen kasvatustuokion aina otsikon sanoihin. Siihen aikaan ilmaston lämpeneminen ei vielä ollut jokapäiväinen teema, mutta Kioton ympäristökokouksen 1997 jälkeen se alkoi hallita ympäristökeskustelua. Havahduttiin ilmaston lämpenemiseen ja jäätiköiden sulamiseen. Fossiilisten polttoaiheiden käyttöä haluttiin rajoittaa ja kehitettiin päästökauppajärjestelmä. Päästökauppajärjestelmässä on ollut nousuja ja laskuja, mutta tällä hetkellä se näyttää vahvuuttaan. Päästöoikeuden hinta on noussut kolminkertaiseksi muutamassa vuodessa ja nykyisellä hintatasolla se varmasti jo ohjaa energiantuotantoa pois fossiilisista polttoaineista. Samanaikaisesti Suomessa on päätetty korottaa turveveroa. Yhdessä nämä ohjauskeinot lähes tuplaavat turpeen hinnan. Kukaan täysjärkinen ei enää käytä turvetta lämmityspolttoaineena, ellei ole aivan pakko. Kun turve luokiteltiin fossiiliseksi polttoaineeksi, oli selvää, että turpeen poltolle alkoi lähtölaskenta. Veromuutosten ja päästöoikeuden kallistumisen vuoksi turpeen polton alasajo on kuitenkin muodostumassa täysin hallitsemattomaksi, mikä voi sekoittaa polttoainemarkkinat pahastikin. Kemin Energia ja Vesi oli oikeaan aikaan liikkeellä päättäessään uuden biolämpölaitoksen rakentamisesta vuonna 2019. Uusi laitos otetaan käyttöön tänä keväänä ja sen myötä turpeen käyttö laskee vähitellen lähes nollaan. Mikäli laitosta ei olisi rakennettu, ja turpeen polttoa olisi jatkettu, turvevero ja päästöoikeusmaksut olisivat kasvattaneet lämmöntuotannon kustannuksia noin miljoonalla eurolla vuosittain. Maailma tuskin pelastuu yksittäisellä biolämpölaitoksella, mutta ainakin me Kemissä voimme olla tyytyväisiä ja ylpeitäkin saavutuksestamme. Pian kaukolämpömme on täysin päästötöntä. Aurinkoisia keväthankia toivottaen Mikko Kangasniemi toimitusjohtaja
Meidän Energia & Vesi on kolme kertaa vuodessa ilmestyvä Kemin Energia ja Vesi Oy:n asiakaslehti. Julkaisija: Kemin Energia ja Vesi Oy Päätoimittaja: toimitusjohtaja Mikko Kangasniemi Taitto ja ulkoasu: Mainostoimisto Reklaami
Toimittaja: Taisto Saari Kannen kuva: Taisto Saari Paino: Punamusta Oy Paperi: Lumisilk 130 g/m2 Painosmäärä: 11 520 kpl Jakelu: yksityistalouksiin ja yrityksiin Kemissä
Ropo auttaa laskutusasioissa
Ropon maksuneuvonta auttaa maksamiseen ja myöhästyneisiin maksuihin liittyvissä asioissa. Nopeimmin hoidat asiasi kuntoon Ropo Online -palvelussa, jossa voit tarkistaa laskusi tilanteen ja maksaa laskun, siirtää eräpäivää tai tehdä maksusuunnitelman. Voit myös ilmoittaa tilinumerosi liikamaksun palautusta varten. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Henkilökohtaista palvelua ja maksuneuvontaa saat Ropo Onlinen chatissa, puhelimitse (017) 366 7043 ja sähköpostilla kenve@ ropocapital.fi. Laskutukseen erikoistunut Ropo Capital Oy lähettää Suomessa joka kuudennen laskun. Nyt koronapandemian aikana maksuhäiriöt ovat lisääntyneet ja asiakkaiden tarpeet esimerkiksi laskun eräpäivän siirtämiseen kasvaneet. Tämän vuoksi Ropon puhelin- ja sähköposti-
Kemin Energia ja Vesi Oy:n yhteistyö Ropo Capital Oy:n kanssa laskutukseen liittyvissä asioissa laajenee. Sähkölaskujen lisäksi Ropo hoitaa nyt myös vesi- ja kaukolämpölaskujen osalta jakelua ja saatavien hallintaa eli reskontraa.
palveluissa on ajoittain ruuhkaa. Senkin vuoksi Ropo Online -palvelu on nopein ja sujuvin tapa hoitaa laskutukseen liittyviä asioita.
Voit seurata kulutustasi Kenven sivulla Vesi- ja kaukolämpöasioissa sinua palvelee Kemin Energia ja Vesi Oy:n oma sähköinen asiointipalvelu. Kenve.fi-sivulta löytyvässä asiointipalvelussa voit tarkkailla veden ja kaukolämmön kulutustasi, muuttaa yhteystietojasi, ottaa yhteyttä asiakaspalveluumme sekä selailla laskutustietojasi. Sähkönkulutuksen seurantaa varten aiemmin tarjoamamme Energiatili on poistunut käytöstä järjestelmävaihdon myötä. Uusi seurantajärjestelmä saadaan käyttöönne vuoden 2021 alkupuolella. Tiedotamme tästä tarkemmin lähempänä palvelun käyttöönottoa. Meidän Energia & Vesi | 3
Kova hinku päästöjen vähentämiseen
Karjalahdella käynnistysvaiheessa oleva uusi biolämpölaitos on ratkaisevassa asemassa Kemin kaupungin pyrkiessä hiilineutraaliuteen osana valtakunnallista Hinku-verkostoa. Myös yksittäisten ihmisten pienillä teoilla on iso merkitys, sanoo Vihreä ja kestävä Kemi -hankkeen projektipäällikkö Eija Kinnunen.
Hiilineutraalien kuntien Hinku-verkostossa on tällä hetkellä 70 kuntaa, joista kaksi sijaitsee Lapissa. Kemin lisäksi mukana on Enontekiö. Hinku-kuntien tavoitteena on vähentää kasvihuonepäästöjään 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. ”Näihin päästölukuihin lasketaan mukaan kaikki kunnan alueella toimivat päästölähteet lukuun ottamatta päästökaupan piirissä olevia teollisuuslaitoksia. Isoilta tehtailta on vaadittu niiden ympäristöluvissa päästöjen vähentämistä jo vuosikymmenten ajan ja nyt meidän pitää saada myös kaikki muut toimijat sitoutumaan uskottavasti päästöjen vähentämiseen”, Eija Kinnunen toteaa. Perämeren rannikolla yksi suurimmista päästölähteistä on kiinteistöjen lämmitys. Esimerkiksi tammikuun pakkaspäivinä oli havaittavissa selvä piikki kaupungin ilmanlaadussa muun muassa sen vuoksi, että lukuisat omakotitalojen asukkaat pitivät nurkkiaan lämpiminä ottamalla tulisijat käyttöön. Kun Kemin Energia ja Vesi Oy luopuu kokonaan turpeen käytöstä uudella biolämpölaitoksellaan, kaukolämmön aiheuttamat päästöt vähenevät kertaheitolla kolmannekseen. ”Sillä on todella iso merkitys kaupungin kasvihuonepäästöille, 4 | Meidän Energia & Vesi
HINKU Kohti hiilineutraalia kuntaa
mutta katutasossa vaikutusta ei ole helppo huomata. Sen sijaan meidän omat tekomme näkyvät ja tuntuvat: autojen tyhjäkäynti, roskien polttaminen tulisijoissa tai maiseman sotkeminen – kaikki ne vaikuttavat viihtyvyyteemme”, Eija korostaa.
Jalat maassa, järki päässä Eija Kinnunen on toiminut vuodesta 2018 lähtien Vihreä ja kestävä Kemi -hankkeessa. Siinä Kemin kaupungin ympäristöpolitiikka ja -ohjelma kirjoitettiin uusiksi. Euroopan aluekehitysrahaston ja Lapin liiton tukemassa hankkeessa Kemi on sitoutunut YK:n 2030-ohjelmaan ja Sitoumus2050:een sekä niiden innoittamana mm. vähentämään muovin käyttöä ja tehostamaan kierrätystä. Yhtenä esimerkkinä tästä oli roskapusseista luopuminen kaupungin virastoissa. Konkreettisena todisteena siitä, että ympäristöasiat otetaan kaupungin hallinnossa vakavasti, on vuonna 2019 kaupungille luovutettu ISO 14001:2015 ympäristösertifikaatti. Kemi oli ensimmäinen mannersuomalainen kunta, jolle kyseinen sertifikaatti myönnettiin. ”Tarkoitus on koko ajan ollut pitää jalat maassa ja järki päässä eikä
lähteä haihattelemaan. Kun esimerkiksi ajoneuvoja uusitaan, pyrimme ensisijaisti suosimaan sähköautoja, mutta polttomoottoriautokin on mahdollinen, jos käyttötarve sitä edellyttää”, Eija kertoo. Hankkeen aikana kemiläisten asenne on muuttunut Eijan mukaan selvästi ympäristöarvoja kunnoittavampaan suuntaan. Ihmiset ottavat kierrättämisen, muovin välttämisen, jätteiden lajittelun ja energiatehokkuuden vakavasti. ”Aika on nyt kypsä ryhtyä tosissaan tekemään Kemistä hiilineutraali kunta”, Eija toteaa.
Mittarit näyttävät, mitä tuuli tuo Kirkkopuistokadulle asennettiin joulukuussa mittalaitteet, jotka mittaavat jatkuvatoimisesti ilman epäpuhtauksia, kuten hajurikkiyhdisteitä, typen oksideja ja ilmassa leijailevia hiukkasia. Lisäksi mittauksissa selviävät tuulen suunnat ja nopeudet sekä lämpötilan, ilmanpaineen ja suhteellisen kosteuden vaihtelut, jotka nekin voivat vaikuttaa merkittävästi ilman laatuun. Tuulten liikkeistä voidaan selvittää myös, mistä ja mihin päästöt kulkeutuvat.
Eija Kinnunen on johdatellut Kemin kaupunkia pienentämään hiilijalanjälkeään Vihreä ja Kestävä Kemi -hankkeen projektipäällikkönä.
Tutkimuksessa kerättävää tietoa ja siitä tehtäviä mallinnuksia voidaan hyödyntää jatkossa mm. uusien ja jo olemassa olevien laitosten ympäistövaikutusten arvioinnissa. Joka viides vuosi toteutettava tutkimus perustuu valtioneuvoston asetukseen, joka velvoittaa kuntia ilmanlaatua koskevan selvityksen tekemiseen. Alueen suurille yrityksille velvoite tulee ympäristöluvasta. Kemissä mittaus toteutetaan ja rahoitetaan kaupungin, Kemin Energia ja Vesi Oy:n, Kemin Satama Oy:n, Stora Enson Veitsiluodon tehtaan ja Veitsiluodossa toimivan Omya Oy:n, Metsä Fibren sekä Outokummun Kemin kaivoksen yhteistyönä. Meidän Energia & Vesi | 5
Kemin kahta päävesijohtoa ja yhtä pääviemäriä sekä useita pienempiä vesihuoltoputkia siirretään uuteen sijaintiin biotuotetehtaalle johtavan rautatien ja Sahansaarenkatuun liittyvien uusien katujärjestelyjen rakentamisen vuoksi. Investointipäätös käynnisti Kenven isot johtosiirtotyömaat välittömästi.
Teiden ja katujen alitukset pyritään tekemään niin, että katujen käyttö häiriintyy mahdollisimman vähän. Sahansaarenkadun alitus Marttalasta Tornionkadun suuntaan tehtiin suuntaporauksena.
Viemärit ja vesijohdot väistävät teiden tieltä ”Metsä-Fibren kanssa asia on ollut valmisteluissa jo pitkään, ja lopullinen investointipäätös oli kuin enter-napin painaminen tietokoneella”, vesihuoltojohtaja Juha Hiltula vertaa. Vesi- ja viemärityöt on jaettu kahteen erilliseen urakkaan. Niistä suurempaa urakoi kemiläinen Maansiirto J. & J. Kinnunen Oy Sahasaarenkadun Lapintien puoleisessa päässä. Sahansaarenkadun ja Tornionkadun risteysalueen ympäristössä urakoi kokkolalainen Maanrakennus B. Dahlbacka Oy. Dahlbackan koneet alkoivat myllertää maata Karihaaran K-kaupan takana heti investointipäätöstä seuraavalla viikolla. Uusia vesihuoltolinjoja kaivetaan yhteensä noin kolmen kilometrin matkalle. Putkia joudutaan siirtämään ja uusimaan, koska nykyisten putkien paikalle sijoittuu alikulkukäytävää, voimalinjaa, rautatietä ja koska laitoksen pääputket tulee sijoittaa paikkaan, jossa niitä voidaan myös jatkossa huoltaa. ”Siirrot ovat isoja ja näiden päävesijohtojen ja viemärin lisäksi maata kaivetaan pitkästi myös pienempiä putkia varten”, Juha kertoo. 6 | Meidän Energia & Vesi
Nopea startti kielii tiukasta aikataulusta. Kriittisimmät kohteet pitää saada valmiiksi vappuun mennessä, jotta biotuotetehtaalle menevän uuden rautatien rakentajat pääsevät urakoimaan omaa osuuttaan. Kokonaan poissa rautatien ja kadun rakentajien jaloista vesi- ja viemäriurakoitsijoiden on oltava heinäkuun aikana. ”Sääolot vaikuttavat töiden etenemiseen. Lämpimillä ilmoilla homma etenee selvästi ripeämmin kuin pakkasella. Mutta säistä riippumatta me emme tietenkään jää muiden urakoitsijoiden tulpaksi”, Juha vakuuttaa.
Koulutielle liikennevalot Koulun lähistöllä möyryää kevään ja alkukesän aikana useita työkoneita samaan aikaan, kun liikenne Sahansaarenkadulla tehtaan projektin edetessä vilkastuu. Koululaisten turvallisuudesta huolehditaan erityisjärjestelyillä.
Tieyhteys Sahansaarenkadulta Karihaaran koululle menee poikki huhtikuussa, kun koulutyö on vielä käynnissä. Vapun tienoilla myös Sahansaarenkadun alittava kevyenliikenteen alikulkukäytävä katkaistaan. Töiden aikana alikulkukäytävä korvataan Sahansaarenkadun ylittävällä turvallisella tasoristeyksellä. Työnaikaisista koululiikenteen liikennejärjestelyistä tiedotetaan tarkemmin myöhemmin keväällä.
Poltimohaaran jätevedet Kenven verkkoon Metsä Fibrellä on ollut talven ajan meneillään Poltimohaaran alueen jätevesi- ja hulevesiviemäröintihanke, jossa alueen rakennusten viemäröinti johdetaan Kenven viemäriverkkoon. Aiemmin alueen jätevedet ovat menneet tehtaan jätevedenpuhdistamolle, mutta nyt ne käännetään kohti Kenven Peurasaaren jätevedenpuhdistamoa. Poltimohaaran urakka on Metsä Fibren vastuulla, Kenve vastaa lähinnä töiden valvonnasta. Urakan valmistuttua alueen viemärit siirtyvät osaksi Kenven viemäriverkkoa. Myllerrys Kemin pohjoisella puolella helpottaa heinäkuun paikkeilla, mutta loppukesän ja ensi syksyn suunnitelmat vesi- ja viemäritöissä ovat vielä avoinna. ”Sahansaarenkadun johtosiirtojen valmistumisen jälkeen otamme vielä syksyllä jonkin saneerauskohteen työn alle. Syksyn työkohde selviää lähiviikkoina.”, Juha toteaa.
Biotuotetehdas tuo kaapelitöitä Sahansaarenkadun alueelle Metsä-Fibren biotuotetehtaan liikennejärjestelyt edellyttävät laajoja muutostöitä Sahansaarenkadun alueen sähkö-, vesi- ja viemärilinjoihin. Kesällä sähköverkon ilmajohdon maakaapelointia jatketaan Etu-Kivikon alueella ja vastaava urakka aloitetaan uudessa kohteessa Syväkankaalla. Kemin Energia ja Vesi Oy:ssä jättimäiseen tehdashankkeeseen osattiin varautua hyvissä ajoin. ”Sähköverkon muutostöiden laajuus alkoi selvitä viime syksynä, kun suunnitelmat tehtaan liikennejärjestelyistä saatiin nähtäville. Puolet suunnitelmista on nyt valmistunut, ja toinenkin puoli valmistuu lähiaikoina. Käymme nyt läpi suunnitelmia ja aikatauluja urakoitsijoiden kanssa. Käytännön töihin päästään huhtikuun tienoilla”, verkonrakennusinsinööri Tiina Pihlajaniemi kertoo. Uudet tie- ja varsinkin rautatielinjaukset edellyttävät keskijännitekaapeleiden siirtoa ja ilmajohdon kaapelointia yli viiden kilometrin verran. Myös yksi ratatyömaan alle jäävä muuntamo joudutaan uusimaan toiseen paikkaan. Lapintien ja Pajusaarentien väliselle alueelle on tulossa uusia siltoja ja alikulkuja, joiden alta nykyiset sähkökaapelit on siirrettävä pois. ”Pienjännitekaapeleita uusitaan puolet vähemmän eli kahden ja puolen kilometrin matkalta. Kauppojen ja rakennusten syötöt teettävät kuitenkin työtä suhteessa enemmän, kuin Koivuharjunkadun ja Pajusaarentien välisen keskijänniteilmajohdon kaivaminen maahan”, Tiina sanoo.
Haitat minimiin Kemin pohjoispuolen maisema muuttuu biotuotetehtaan tiejärjestelyjen ansiosta. Kemin Energia ja Vesi tekee tarvittavat muutostyöt omiin sähkö-, vesi- ja viemäriverkostoihinsa keskikesään mennessä.
Teiden alituksia voidaan tehdä suuntaporauksilla liikennettä häiritsemättä. Kaikki muutkin työt pyritään tekemään niin, että vilkastuva liikenne alueella saadaan sujumaan mahdollisimman hyvin. ”Pyrimme suunnittelemaan ja toteuttamaan työt niin, että alueen asukkaille aiheutuu niistä mahdollisimman vähän haittaa. Esimerkiksi kaduilla pyritään pitämään ainakin toinen kaista koko ajan auki tai ohjaamaan liikenne kiertoteille. Jos tie joudutaan katkaisemaan töiden takia kokonaan, katkoksen ei pitäisi kestää muutamaa tuntia pidempään”, Tiina kertoo. Aikataulun mukaan Sahansaaren sähkötyöt valmistuvat keskikesään mennessä, jonka jälkeen uusien teiden ja rautateiden rakentajilla alkaa täysi tohina. ”Meillä on töissä kokeneet ja ammattitaitoiset urakoitsijat sekä asentajakunta, joten biotuotetehtaan valmistuminen aikataulussaan ei ainakaan ole meistä kiinni”, Tiina lupaa.
Heinäkuussa Etu-Kivikolle ja Syväkankaalle Kun sähkötyöt Sahansaarenkadulla kesän puolivälissä hiljenevät, urakoitsijoiden työt jatkuvat Etu-Kivikolla ja Syväkankaalla. Etu-Kivikolla viimeistellään sähkölinjojen maakaapelointi ja katujen valaisutyöt, kaivamisen jäljet siistitään nurmikoita istuttamalla. Syväkankaalla sähköverkon perusparannus aloitetaan Kansantien, Jarkontien, Kivitien, Kulmatien ja Torpantien alueella. ”Siellä aika moneen taloon tulee ilmajohto, minkä takia joudutaan kaivamaan pihalle saakka. Joissakin kohteissa on jo olemassa tai rakennetaan laajakaistaverkkoa, joten käymme keskustelua myös teleoperaattoreiden kanssa, jotta samoja paikkoja ei tarvitsisi kaivaa moneen kertaan”, Tiina toteaa. Kemin Energia ja Vesi Oy tiedottaa alueen asukkaille töiden alkamisesta ja etenemisestä sekä postilaatikkoon jaettavilla tiedotteilla että tekstiviesteillä, joskus henkilökohtaisestikin. ”Jos pihalla seisoo auto, urakoitsija käy kysymässä, onko tarvetta lähteä, ennen kuin katkaisee liittymän pariksi tunniksi”, Tiina kertoo
Meidän Energia & Vesi | 7
Asemanpuiston rakennukset ovat säilyttäneet kulttuurihistoriallisen ilmeensä, kun niihin on tuotu nykyaikaista talotekniikkaa rakennusperinnettä kunnioittaen.
Kemin rautatieaseman puistoalue on kokenut viimeisen kolmen vuoden aikana ison muutoksen, jossa uutta talotekniikkaa on yhdistetty onnistuneesti vanhaan rakennuskantaan.
Asemanpuiston rakennukset saavat kaukolämpöä läheltä ”Rakennukset olivat perusterveitä ja aikoinaan hyvin rakennettuja. Ikäviä yllätyksiä ei ole vastaan juuri tullut, vaikka vanhimmat rakennukset ovat jo 1930-luvulta”, talojen remonteista ison osan tehnyt Markku Seppälä toteaa. Kun Kemin Asemanpuisto Oy perustettiin kolme vuotta sitten ja puiston noin kolmen hehtaarin kokoinen alue ja sillä sijaitsevat 21 rakennusta siirtyivät Seppälän perheyrityksen omistukseen, ensimmäisenä piti miettiä paras toteutettavissa oleva lämmitysratkaisu. ”Osassa rakennuksista oli öljykeskuslämmitys, ja pelkästään Ratapihan Ruustinna eli entinen kerhorakennus kulutti polttoöljyä noin 10 000 litraa vuodessa. Osa taloista lämpeni sähköpattereilla, osa oli kylmillään. Ainoat järkevät vaihtoehdot olivat joko maalämpö tai kaukolämpö. Näistä kaukolämpö oli selvästi edullisempi toteuttaa ja sen takaisinmaksuaika paljon maalämpöä lyhyempi”, Markku Seppälä kertoo. Kaukolämpöputkia asennettiin asemanpuistoon lähes kilometrin verran. Kaukolämpöliittymät asennettiin viiteen rakennukseen, ase8 | Meidän Energia & Vesi
maravintolaan eli Café Herttaan, Ratapihan Ruustinnaan, eteläpään Rivitaloon, hostelliksi muutettuun toimistorakennukseen sekä tiiliseen pajarakennukseen, johon Markku on kaavaillut rakentavansa saunatilat, kunhan ennättää. Lämmitysjärjestelmien lisäksi alueen kaikki vesijohdot ja iso osa viemäröinnistä uusittiin. ”Kaukolämpö on ollut hyvä ja varma lämmitysmuoto. Myös palvelu on pelannut hienosti alusta saakka. Liittyminen Kemin Energia ja Vesi Oy:n kaukolämpöverkkoon kävi joutuisasti. Kenven lämpölaitos on lähellä, ja sieltä tulevat asentajat nopeasti ja reippaalla asenteella paikalle katsomaan, jos jokin asia ihmetyttää”, Markku kiittelee.
Remontointi on mukavaa puuhaa Putki- ja sähkötyöt sekä kaivuu-urakat Seppälät teettivät alan ammattilaisilla, mutta valtaosan rakennusmiehen töistä Markku on tehnyt itse. Osa rakennuksista on suojeltu, mikä myös muutostöissä on otettava huomioon.
”Kaukolämpö on ollut hyvä ja varma lämmitysmuoto. Myös palvelu on pelannut hienosti alusta saakka.”
Markku Seppälä on tehnyt suuren osan rakennusten remonteista itse. Perheen hallussa on rakennuksia sekä Kemin että Tornion asema-alueella. Uusien asemien valtauksia Markulla ei ole enää suunnitelmissaan.
Putiikkihotelli Kemi 1932 hankkii lämpönsä rautatieaseman takaa.
”Kävin aikoinani ammattikoulun rakennuspuolen, ja minusta remontin tekeminen vanhoissa taloissa on mukavaa hommaa. Vanhaa korjaamalla oppii myös, miten pitkäikäisiä rakennuksia ennen oli tapana tehdä”, Markku sanoo. Ja sitä mukavaa hommaa on tosiaankin riittänyt ja riittää edelleenkin. ”Koko asemanpuisto tuli ostettua vähän niin kuin vahingossa. Me oltiin tehty Senaattikiinteistöjen kanssa kaupat jo aikaisemmin Tornion asema-alueesta, jossa meillä on toisenlainen konsepti eli asuntojen ja varastotilojen vuokrausta. Senaatista alettiin sitten tyrkyttää tätä Kemin asema-aluetta. Lopulta päätin tehdä tarjouksen, ja kaupat syntyivät”, Markku kertoo. Seppälän perhe työntekijöineen pyörittävät itse Café Herttaa ja sen yläkerrassa olevaa putiikkihotellia. Myös Ratapihan Ruustinnan vuokraamisen juhla- ja tapahtumakäyttöön he huolehtivat itse. Hostellin ja rivitalon majoitustoiminnan he ovat vuokranneet muuallakin Suomessa vastaavaa majoitustoimintaa harjoittavalle Forenom Oy:lle. Myös yhdelle vihreälle puutalolle on löytynyt vakituista käyttöä pikkukoirien koulutuspaikkana. Seppälän perheyritys on saanut asemanpuiston pelastamisesta Kemin kaupungilta ja kemiläisiltä runsaasti kunnioitusta ja kiitosta. Viime vuonna yritykselle myönnettiin Kemin tiede- ja kulttuurisäätiön sekä kulttuurilautakunnan Kemi-palkinto rakennusten ottamisesta uudelleen käyttöön niiden arvoa ja historiaa kunnioittavalla tavalla. ”Ollaanhan me huomiota ja kiitosta saatu monelta suunnalta, ja hyvältähän se tuntuu, kun ihmiset tykkäävät”, Markku toteaa. Meidän Energia & Vesi | 9
Biolämpölaitos lämpiää lähiseudun puulla 10 | Meidän Energia & Vesi
Uuden laitoksen lämmittäminen aloitettiin varovasti. Ensimmäiset päivät arinan päällä poltettiin 60-senttisiä koivuhalkoja ja lämpöä nostettiin varovaisesti, jotta tulipesän muuraukset ehtivät kunnolla kuivua.
Kaukolämpöjohtaja Jani Peurasaarella (vasemmalla) ja käyttömestari Harri Alaperällä on tarkka suunnitelma, miten lämpö nostetaan vaiheittain jopa 900 celsiusasteeseen.
Biolämpölaitoksen sisällä on valtava määrä putkia. Putkiston keskellä Matti Haataja tarkkailee arinan luukusta puiden palamista.
Biolämpölaitoksen arinan päälle tehtiin ensimmäisen kerran tulet helmikuun viimeisellä viikolla. Vajaan viikon ajan laitosta lämmitettiin aluksi koivuhaloilla ja sen jälkeen koivuhakkeella muurausten kuivattamiseksi, Sen jälkeen polttoaine vaihdettiin sekapuuhakkeeksi.
”Lämmittäminen aloitettiin varovasti, jotta muuraukset ehtivät kuivua ennen kuin lämpö nostetaan täydelle teholle eli noin 900 celsiusasteeseen. Arinan päälle heiteltiin parin vuorokauden ajan metrisiä halkoja kahdesta luukusta ihan käsityönä”, kaukolämpöjohtaja Jani Peurasaari kertoo. Kekoarinakattilassa voisi polttaa vaikka tuoretta puuta, mutta meillä hake on ylivuotista ja hyvin kuivunutta. Energiapuuta laitos kuluttaa noin 150 000 kuutiometriä vuodessa. ”Energiapuun päätoimittajana meillä on Metsäliitto, joka vastaa myös Metsä-Fibren puunhankinnasta. Energiapuun saatavuus ja riittävyys eivät tuota meille ongelmia”, Jani uskoo. >> Meidän Energia & Vesi | 11
Projektipäällikkö Jussi Räty KPA Unicon Oy:stä lisää puuta pesään tyytyväisin mielin. Noin 60 metriä korkeasta hormista kävi niin kova veto, että tuli täytyi sytyttää nestekaasulla toimivan ”tohottimen” avulla.
Puuenergiaa lähiseudun metsistä Biolämpölaitoksella poltettava puu tulee Kemin lähistöltä, vajaan sadan kilometrin säteeltä. Metsähakkeen lisäksi laitoksella voidaan polttaa myös muuta puubiomassaa. Energiapuu toimitetaan rekka-autoilla perille saakka. Kattilarakennuksen viereen tontin etelälaidalle on rakennettu seulomolla varustettu vastaanottoasema. Rekat tyhjentävät kuormansa suoraan vastaanottoaseman kolmeen 200-kuutiometriseen siiloon, josta polttoaine lähtee kuljetinta pitkin kattilaan. ”Uuden laitoksen ansiosta turpeen polttaminen loppuu käytännössä kokonaan. Tänä vuonna alkavalla kolmannella päästökauppakaudella turpeen ja muiden fossiilisiksi luokiteltujen polttoaineiden käyttö ei ole enää kannattavaa”, Jani perustelee. Puiden poltosta jäljelle jäävää tuhkaa voidaan käyttää esimerkiksi metsien lannoittamiseen. ”Tuhka voidaan toimittaa metsään sellaisenaan, sitä ei tarvitse edes rakeistaa. Turpeen tuhkan hyödyntämisessä ongelmana olivat ohjearvot ylittävät metallipitoisuudet. Vaikka turvekin on luonnosta peräisin, sen polttamisesta syntyvää tuhkaa ei voi hyödyntää samalla tavalla kuin puutuhkaa”, Jani sanoo.
Hienosäädöt syksyksi kohdalleen
Jani Peurasaari sai kunnian sytyttää tulen ensimmäisen kerran biolämpökattilan alle.
Biolämpölaitoksen rakentaminen alkoi syksyllä 2019 perustusten kaivamisella. Kun töitä päästiin viime keväänä jatkamaan, koronapandemia oli jo pahassa vauhdissa. Virus ei missään vaiheessa päässyt hankkeen etenemistä häiritsemään. ”Rakentaminen eteni suunnitelmien mukaisesti. Laitos on tarkoitus testata ja säätää kohdalleen kuluvan kevään aikana niin, että ensi syksynä laitos on täydessä iskussa”, Jani sanoo. Kulunut talvi on hyvin näyttänyt vaihtelevuutensa. Marraskuu oli melko kylmä, mutta joulukuu taas poikkeuksellisen lämmin. Tammi-helmikuussa taas ovat mittarit näyttäneet selkeitä pakkaslukemia. ”Alkuvuosi on ollut yli 30 prosenttia kylmempi kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Viime vuoden tammikuu puolestaan oli 17 prosenttia 30 vuoden keskiarvoa lämpimämpi”, Jani lukee tilastoista. Biolämpölaitoksen 18 megawatin kattilalla ja viiden megawatin savukaasupesurilla pystytään turvaamaan hyvin 450 kiinteistön pitäminen lämpimänä. Vanhaan kattilaan joudutaan turvautumaan pakkaskaudella.
Biolämpölaitos • Päälaitteet toimitti suomalainen KPA Unicon Oy. Toimitukseen sisältyivät Biograte 18 megawatin arinakattila varusteineen sekä kiinteän polttoaineen käsittelylaitteet. • Savukaasujen lämpö otetaan talteen viiden megawatin savukaasupesurilla. • Pääpolttoaineena käytetään paikallista metsähaketta ja muita puubiomassoja. • Biolämpölaitos toimii peruskuormakattilana. Nykyinen kaukolämpölaitos jää kylmimpien kelien aikana käyväksi säätäväksi kattilaksi. • Kemin Energia ja Vesi Oy toimittaa kaukolämpöä noin 450 asiakkaalle Kemin keskustassa ja sen lähialueilla.
12 | Meidän Energia & Vesi
Lämpöputki oikaisee Syväkankaalle Pajarinrannalle rakenteilla oleva uusi päiväkoti aiheuttaa liikennejärjestelyjä Kemin keskustan laitamilla. Päiväkodin liikennettä varten nykyisen kiertoliittymän eteläpuolelle tehdään toinen kiertoliittymä. Muutokset vaikuttavat myös kaukolämpöverkostoon. ”Biolämpölaitokselta vedetään uusi putki Syväkangasta kohti Lapin Kumi Oy:n rakennuksen ja rautatien välistä Syväkankaan sillan juureen. Uutta putkea tulee noin 800 metriä. Sillä parannetaan kaukolämpöverkoston eteläisimpien osien toimivuutta. Nykyinen putki Pajarinrannalta etelään päin on pikkuisen ahdas”, kaukolämpöjohtaja Jani Peurasaari sanoo. Syväkankaalle johtavassa putkessa alkaa lämmin vesi virrata kesään mennessä.
Sähkökeskukset innoittavat ”taiteilijoita” Sähkönjakelukaappien ja keskusten sileä pelti näyttää olevan houkutteleva pinta katutaiteilijoiden luovuudelle. Lopputulos ei välttämättä ole kaikkien mielestä kaunistus, eikä näiden teosten tarkoituskaan kovin helposti sivullisille avaudu. Ilmeisesti graffiteiksi tarkoitetuissa teoksissa eri puolilla Kemiä vaikuttaisi kyse olevan puhtaasti ilkivallasta ja omaisuuden vahingoittamisesta eli rangaistavasta teosta riippumatta, kuinka taidokkaasti toisen omaisuutta töhritään ilman lupaa. Vanha komea sähkökeskus Järpissä on jätetty muistoksi menneiltä vuosikymmeniltä. Sähkökaappi sen juurella on yritetty pitää huomaamattomana. Poltimohaarassa sähkökeskuksen koristelussa on nähty vaivaa, mutta sen yhdistäminen vanhaan rakennusperinteeseen ei ole parhaalla tavalla onnistunut. Yksinkertainen ei aina ole kaunista.
Poltimohaaran sähkökeskus
Vanha komea tornimuuntamo Järpissä. Kaukolämpöverkon rakentaminen työllistää paikallisia urakoitsijoita. Kaivannon reunalla Esa Väärälä katsoo, kuinka Jouni Sunnari tulppaa putkea. Meidän Energia & Vesi | 13
”Riskien hallinta edellyttää, että vesihuoltoa kehitetään ja uudistetaan pitkäjänteisesti. On myös tärkeää, että saamme alalle jatkossakin parhaat mahdolliset osaajat.”
Kemin Energia ja Vesi mukana vesihuoltoalan kehittämisessä Suomessa aloitetaan vuonna 2021 kansallinen vesihuoltouudistus. Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnoille uudistuksen vision sekä toimeenpano-ohjelman luonnoksen. Luonnoksessa on listattu vesihuollon kymmenen keskeisintä kehittämistarvetta lähivuosille.
14 | Meidän Energia & Vesi
Vesihuoltouudistuksen tavoitteena on varmistaa kaikille turvallinen ja laadukas vesihuolto sekä edistää vesihuollon energia- ja resurssitehokkuutta. Tavoitteena on myös alan ilmastoneutraalius. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että uusin teknologia ja kiertotalouden ratkaisut otetaan entistä paremmin käyttöön. Alan toimintaympäristö on muuttunut huomattavasti. Ilmastonmuutos aiheuttaa sään ääriilmiöitä, jotka vaikeuttavat sähkönsaantia ja vaarantavat näin vedentuotannon ja jakelun sekä jätevesien käsittelyn. Kuntatalouden haasteet saattavat puolestaan luoda paineita hakea lisätuloa luopumalla osittain tai kokonaan vesihuollon omistajuudesta. Myös kiristyvä EU-lainsäädäntö on tuonut uusia velvoitteitta esimerkiksi riskienhallintaan ja energiatehokkuuteen. Kemin Energia ja Vesi Oy:n vesihuoltojohtaja Juha Hiltula on asiantuntijajäsenenä uudistushankkeen visiotyöryhmässä. Hän toimii myös valtakunnallisen vesihuoltolaitosten kattojärjestön, Suomen vesilaitosyhdistys ry:n varapuheenjohtajana. ”Riskien hallinta edellyttää, että vesihuoltoa kehitetään ja uudistetaan pitkäjänteisesti. On myös tärkeää, että saamme alalle jatkossakin parhaat mahdolliset osaajat”, Hiltula toteaa. Vesihuoltolaitoskentän hajanaisuus on yksi toimialan suurimmista haasteista. Vesihuoltolaitoksia on 1 100, mutta noin 80 suurinta toimijaa tuottaa noin 80 prosenttia kaikista palveluista. Monilla pienemmillä vesihuoltolaitoksilla on pulaa sekä osaajista että resursseista. Kansallisen vesihuoltouudistuksen kanssa samaan aikaan eduskunnan käsittelyssä on ”Vesi on meidän” -kansalaisaloite. Kansalaisaloitteessa esitetään käynnistettäväksi valmistelu sellaisen lainsäädännön luomiseksi, jolla estetään julkisomisteisten vesihuoltotoimintojen myyminen kaupallisille yksityisille toimijoille ja nykyinen omistus pidetään julkisen sektorin hallussa. Kansalaisaloitteen käsittely on aloitettu eduskunnassa asiantuntijakuulemisilla. Myös Kenve oli joulukuussa eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kuultavana asiantuntijana aiheen tiimoilta.
Viemäristä nouseva diskosavu on varma merkki siitä, että sulamis- ja sadevedet kulkeutuvat jätevesiviemärin kautta puhdistamoa kuormittamaan.
Kun lumet kohta sulavat ja sateet muuttuvat vedeksi, jäteveden puhdistamolle virtaava vesimäärä saattaa taas hyvinkin viisinkertaistua. Puhdistamon kapasiteetti ei sitä kestä, vaan puhdistamon teho heikkenee ja myös viemärien kapasiteetti voi ylittyä.
Hulevedet ansaitsevat oman viemärin
Hulevesien johtaminen jätevesiviemäriin aiheuttaa ongelmia etenkin rankkasateella ja lumien sulamisaikaan. Tuolloin viemärin kapasiteetti ylittyy ja saattaa syntyä ylivuotoja sekä viemärien tulvimista kiinteistöjen alimpiin kerroksiin, kuten kellareihin. Vesihuoltolaki kieltää johtamasta hulevesiä jätevesiviemäriin. Silti edelleen iso osa talojen rännivesistä ja pihojen kuivatusvesistä virtaa jätevedenpuhdistamolle viemärivesien mukana. Hulevedet saattavat nostaa Peurasaaren jätevedenpuhdistamolle virtaavan veden määrää jopa 30 000 kuutiometriin vuorokaudessa, kun kuivana aikana puhdistamon tulovirtaama jää 5 000 kuutiometriin tai vähän sen allekin. Jotkut saattavat ajatella, että hulevedet ovat puhdasta vettä, josta ei ole puhdistamolla mitään haittaa. Melko puhtaitahan ne ovatkin, eikä niitä senkään takia ole syytä johtaa samaa viemäriin jätevesien kanssa. ”Meillä on kemiallis-biologinen jätevedenpuhdistamo, jonka puhdistusprosessit on mitoitettu sinne saapuvan jätevesikuorman mukaiseksi. Hulevedet laimentavat ja viilentävät jätevettä, mikä heikentää etenkin biologista puhdistusta. Viemäriin johdetut hulevedet lisäävät myös viemäriverkon pumppauskustannuksia ja puhdistamon energia- ja kemikaalikustannuksia, joka myös osaltaan näkyy jokaisen vesilaskussa”, Juha selventää.
kiinteistölle. Niinpä hulevesiasioiden kuntoon laitto on myös kiinteistön omistajan etu. Hulevesien erottelun edistämiseksi Kemin Energia ja Vesi Oy on ottanut vuonna 2019 käyttöön korotetun jäteveden kuutiomaksun niille asiakkaille, jotka eivät ole erotelleet hulevesiä jätevesistä. Kun Kenve havaitsee kiinteistön johtavan hulevesiä jätevesiviemäriin, kiinteistöille annetaan erottelukehotus, ja sen jälkeen kiinteistöllä on kaksi vuotta aikaa järjestää kiinteistöönsä hulevesien erottelu. Mikäli erottelua ei kahden vuoden siirtymäajan jälkeen ole tehty, alkaa Kenve periä 50%:lla korotettua jäteveden kuutiomaksua. Omakotitalolla lisämaksu on keskimäärin 100 – 200 euroa vuodessa. Kerrostalolla lisämaksu voi olla jo tuhansia euroja vuodessa. Hulevesien erottelu kannattaa siis rahallisestikin, ja nykyään hulevesiviemäriin liittymisestä ei peritä edes liittymismaksua, ainoastaan liittymän rakentamisesta aiheutuvat kustannukset. Muutamat isot taloyhtiöt ovatkin jo tehneet hulevesien erottelun ja välttäneet näin korotetun jätevesimaksun. Hyviä ajankohtia oman tontin viemäröintitavan tarkistamiseen ja muuttamiseen ovat esimerkiksi silloin kun kiinteistössä tehdään putkitai salaojaremonttia tai kun Kenve saneeraa kadulla olevaa viemäriverkostoaan.
Hulevesien oikea johtaminen on ympäristöteko, joka kannattaa myös rahallisesti Hulevesien johtaminen hulevesiviemäriin, jätevesiviemärin sijaan, on myös ympäristöteko. Jokainen voi olla vesiensuojelija, kun hoitaa omalla tontillaan hulevesien ohjaamisen oikein. Hulevesien oikealla johtamisella vältetään jätevesien ohijuoksutusten ja puhdistusprosessin häiriintymisen aiheuttamat negatiiviset vesistövaikutukset. Toimimaton perustusten ja pihan kuivatus saattaa aiheuttaa kosteus- ja homeongelmia myös
Lisätietoja ja ohjeita
Hulevesien erotteluun ja järjestelmien suunnitteluun antaa ohjeita ja neuvontaa Kemin Energia ja Vesi Oy:n vesiosaston suunnitteluyksikkö, suunnittelu.vesi@kenve.fi tai 040 593 6012.
Meidän Energia & Vesi | 15
Pyryn vinkit Sähköturvallisuutta voi parantaa monella tavalla Hanki liesivahti tai liesihälytin. Useimmiten sähköpalo saa alkunsa liedestä: kokki unohtaa ruoan kuumalle liedelle tai lapset kytkevät vahingossa lieden päälle. Kuumat levyt säteilevät voimakkaasti lämpöä ja voivat sytyttää lieden läheisyydessä olevat pinnat ja patalaput. Laita vanhoihin pistorasioihin tulpat, jos perheessäsi on pieniä lapsia. Kotitalouksissa on yleensä kahdenlaisia pistorasioita: vanhanmallisia maadoittamattomia sekä suojamaadoitettuja. Jos sähkölaitteen pistotulppa ei sovi pistorasiaan, on laite väärässä paikassa. Uudet pistorasiat ovat yleensä lapsisuojattuja turvapistorasioita, joihin lapsi ei saa työnnettyä puikkoja tai vastaavia esineitä. Älä kuivaa pyykkejä saunassa, älä varsinkaan kiukaan tai sähkölämmittimen yläpuolella. Sillä tavoin on syttynyt monia rakennuspaloja. Tiesitkö muuten, että kuivausrumpu kuluttaa vähemmän energiaa kuin vaatteiden kuivaaminen pyykkitelineellä huonetiloissa? Älä jätä pyykin- tai astianpesukonetta käyntiin, kun poistut kotoasi. Omia aikojaan syttynyt pyykinpesukone on melko yleinen tulipalon aiheuttaja. Olemalla kuulolla, kun palohälytin hälyttää, tai haistaessasi palaneen käryä, sinulla on mahdollisuus estää isommat vahingot. Samalla voit välttää myös isot vesivahingot.
Ota yhteyttä Kemin Energia ja Vesi Oy Postiosoite: PL 1100, 94701 Kemi Käyntiosoite: Kalkkinokantie 5, 94720 Kemi Toimistomme avoinna: ma-pe klo 8.30-15.00 verkkosivut: www.kenve.fi sosiaalinen media: www.facebook.com/keminenergiajavesi
16 | Meidän Energia & Vesi
Vaihde: (016) 259 303 (ei laskutusasiat) Asiakaspalvelu: 020 742 8205 Vikapäivystys: sähkö 020 366 040, lämpö 040 511 5722, vesi 020 690 141 Päivystäjien puhelinnumerot ovat maksuttomia.