Kehotus 3/2016 Development Studies

KEHOTUS. 3/2016

JEKTIKOORDINAATTORI JEKTISIHTEERI JEKTITYÖNTEKIJÄ JEKTIASSISTENTTI JEKTIAVUSTAJA JEKTIJOHTAJA JEKTIVASTAAVA JECT MANAGER KEPÄÄLLIKKÖ KESUUNNITTELIJA JEKTIASIANTUNTIJA KEVASTAAVA JEKTIKEHITTÄJÄ GRAM COORDINATOR KENEUVOJA JEKTINEUVOJA GRAM MANAGER KEASIANTUNTIJA ROJEKTIKOORDINAATTORI KEVETÄJÄ JECT OFFICER JEKTINJOHTAJA HANKEKOORDINAATTORI ROJEKTINEUVOJA KEJOHTAJA KESIHTEERI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ TAJA MINNANJOHTAJA TTÄMISPÄÄLLIKKÖ MITUSJOHTAJA ELUPÄÄLLIKKÖ OUSPÄÄLLIKKÖ TYSPÄÄLLIKKÖ LINTOPÄÄLLIKKÖ LINTOJOHTAJA MISTOPÄÄLLIKKÖ LUTUSPÄÄLLIKKÖ NANJOHTAJA SIHTEERI NTIPÄÄLLIKKÖ LLIKKÖ KKINOINTIPÄÄLLIKKÖ EYSPÄÄLLIKKÖ STOPÄÄLLIKKÖ OUSJOHTAJA AGER TYSJOHTAJA TORI KÖN PÄÄLLIKKÖ MISTONJOHTAJA KILÖSTÖJOHTAJA PUNGINJOHTAJA LAISJOHTAJA NTIJOHTAJA USTURVAJOHTAJA KINJOHTAJA KENTAPÄÄLLIKKÖ TEPÄÄLLIKKÖ AALIJOHTAJA KASPÄÄLLIKKÖ KKUUSPÄÄLIKKÖ OITUSPÄÄLLIKKÖ STONJOHTAJA EPÄÄLLIKKÖ KÖN JOHTAJA ELMAPÄÄLLIKKÖ EJOHTAJA ESTÖPÄÄLLIKKÖ ELMAJOHTAJA OR MANAGER TUSJOHTAJA KASPALVELUPÄÄLLIKKÖ MÄPÄÄLLIKKÖ CTOR OHALLINTOPÄÄLLIKKÖ LUTUSJOHTAJA MIALAJOHTAJA ELUESIMIES TTÄMISJOHTAJA SAINVÄLISTEN ASIOIDEN PÄÄLLIKKÖ STOPÄÄLLIKKÖ MUNICATIONS MANAGER S MANAGER ELUJOHTAJA TYSTOIMENJOHTAJA ENHALLINTAPÄÄLLIKKÖ PALVELUNJOHTAJA NESS MANAGER KKUUSJOHTAJA NCIAL MANAGER M LEADER OPALVELUPÄÄLLIKKÖ LAISTOIMISTONJOHTAJA EKEHITYSPÄÄLLIKKÖ IES OHALLINTOJOHTAJA LAISOSASTOPÄÄLLIKKÖ TOUTUSPÄÄLLIKKÖ DUCT MANAGER ESTELMÄPÄÄLLIKKÖ ISKOULUTUSPÄÄLLIKKÖ PRESIDENT TUSPÄÄLLIKKÖ SANJOHTAJA ATOIMITUSJOHTAJA ELOPMENT MANAGER TTAJASUHDEPÄÄLLIKKÖ LAISKAUPUNGINJOHTAJA NDENTTI NVALVONTAJOHTAJA NVETÄJÄ ALLISJOHTAJA KASTUSPÄÄLLIKKÖ MIUSPÄÄLLIKKÖ ROPÄÄLLIKKÖ NNITTELUJOHTAJA LAISTIEDOTUSPÄÄLLIKKÖ VAUSPÄÄLLIKKÖ SAINVÄLISTEN ASIOIDEN JOHTAJA TUSTOIMENJOHTAJA KAISUPÄÄLLIKKÖ LLISUUSNEUVOS KELIJAPALVELUIDEN PÄÄLLIKKÖ TTOPÄÄLLIKKÖ TNER EISKUNTASUHDEJOHTAJA EYSJOHTAJA OINTIPÄÄLLIKKÖ OCIATE EXPERT KINTAPÄÄLLIKKÖ ISKOULUTUSJOHTAJA KEINOTOIMENJOHTAJA KEKÄSITTELYPÄÄLLIKKÖ STOPÄÄLLIKKÖ KKOLIIKENNEPÄÄLLIKKÖ AISUPÄÄLLIKKÖ VATUSJOHTAJA PUNKITUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ TEISTÖPÄÄLLIKKÖ ANPITOPÄÄLLIKKÖ VOIMANEUVOJA VOIMAOHJAAJA KASNEUVOJA

ERIKOISTYÖVOIMANEUVOJA URASUUNNITTELIJA YRITYSNEUVOJA YKSILÖVALMENTAJA REKRYTOINTIKONSULTTI JOHTAVA TYÖVOIMANEUVOJA TYÖELÄMÄVALMENTAJA TYÖVOIMAKONSULTTI TYÖVOIMAKÄSITTELIJÄ TIEDOTTAJA VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ VIESTINTÄJOHTAJA VIESTINTÄKONSULTTI TIEDOTUSPÄÄLLIKKÖ TOIMITTAJA VIESTINNÄN SUUNNITTELIJA COPYWRITER PÄÄTOIMITTAJA TIEDOTUSSIHTEERI VERKKOTOIMITTAJA VIESTINTÄASIANTUNTIJA COMMUNICATIONS SPECIALIST TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ VIESTINTÄKOORDINAATTORI TOIMITUSSIHTEERI KUSTANNUSTOIMITTAJA VIESTINTÄSUUNNITTELIJA VERKKOTIEDOTTAJA MEDIA-ANALYYTIKKO ALUETIEDOTTAJA WEB-TOIMITTAJA INFORMATION DESIGNER COMMUNICATIONS DIRECTOR ERIKOISTOIMITTAJA LEHDISTÖAVUSTAJA MEDIASEURAAJA MEDIASIHTEERI TIEDOTTAJA-TOIMITTAJA VIESTINNÄN TUOTTAJA VIESTINTÄASSISTENTTI VIESTINTÄMARKKINA-ASIANTUNTIJA VIESTINTÄVASTAAVA COMMUNICATIONS OFFICER CORPORATE COMMUNICATIONS MANAGER DIRECTOR OF COMMUNICATIONS PUBLIC RELATIONS EU-ALUETIEDOTTAJA INFORMATIONSANSVARIG JULKAISUTOIMITTAJA HENKILÖSTÖPÄÄLLIKKÖ HENKILÖSTÖKONSULTTI HENKILÖSTÖSUUNNITTELIJA HENKILÖSTÖASIANTUNTIJA HR-SPECIALIST TYÖNSUUNNITTELIJA HR-ASIANTUNTIJA HR-KONSULTTI HENKILÖSTÖASSISTENTTI HR-MANAGER HENKILÖSTÖSIHTEERI HENKILÖSTÖNEUVOTTELIJA HR ASSISTANT HENKILÖSTÖKOORDINAATTORI HR-KOORDINAATTORI HENKILÖSTÖN KEHITTÄJÄ HR-KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ HR DIRECTOR HENKILÖSTÖNKEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ HENKILÖSTÖPALVELUPÄÄLLIKKÖ HRD-KONSULTTI HR-SUUNNITTELIJA BUSINESS HR HENKILÖARVIOINTIASSISTENTTI HENKILÖSTÖASIAINHOITAJA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISJOHTAJA HENKILÖSTÖN KEHITYSPÄÄLLIKKÖ HENKILÖSTÖVASTAAVA HR ADMINISTRATOR HR ASSISTENTTI HR- JA VIESTINTÄASIANTUNTIJA HR OFFICER HR PROJEKTIKOORDINAATTORI HR TRAINEE HRM ASIANTUNTIJA HR-PALVELUPÄÄLLIKKÖ HR-PARTNER HR-PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ HRS SYSTEMS SPECIALIST HR-VASTAAVA HUMAN RESOURCES MANAGER ASIANTUNTIJA ERITYISASIANTUNTIJA KONSULTTI ANALYYTIKKO YLIAKTUAARI KANSANEDUSTAJAN AVUSTAJA EKONOMISTI CONTROLLER INFORMAATIKKO ASIAMIES KEHITTÄMISKONSULTTI NEUVONANTAJA ERITYISAVUSTAJA SPESIALISTI HARJOITTELIJA VEROASIANTUNTIJA TEKNOLOGIA-ASIANTUNTIJA CONSULTANT ACCOUNT MANAGER SIJOITUSASIANTUNTIJA PÄÄEKONOMISTI ELÄKEASIANTUNTIJA TIETOASIANTUNTIJA SALKUNHOITAJA ERIKOISASIANTUNTIJA PALVELUASIANTUNTIJA VEROTARKASTAJA EDUSKUNTA-AVUSTAJA EU-ASIANTUNTIJA SENIOR CONSULTANT JÄRJESTELMÄASIANTUNTIJA RATKAISUASIANTUNTIJA EDUNVALVOJA VAKUUTUSASIANTUNTIJA LIIKKEENJOHDON KONSULTTI JOHTAVA ASIANTUNTIJA ASSISTANT CONTROLLER TEKNINEN ASIANTUNTIJA FINANCE CONTROLLER AKTUAARI VALMENNUSKONSULTTI JUNIORKONSULTTI KEHITYSYHTEISTYÖN ASSISTENTTI INFORMATION SPECIALIST RISKIANALYYTIKKO TYÖMARKKINA-ASIAMIES BUSINESS CONTROLLER CRM-ANALYYTIKKO JOHTAVA KONSULTTI EDUNVALVONTASIHTEERI TIEDEASIANTUNTIJA SIJOITUSNEUVOJA RESEARCH-KONSULTTI

TIETOPALVELUASIANTUNTIJA TALOUSNEUVOJA PÄÄANALYYTIKKO DEALER DATA-ANALYYTIKKO LAINANHOITAJA APPLICATION SPECIALIST RAHOITUSASIANTUNTIJA YLEINEN EDUNVALVOJA MUUTOSTURVA-ASIANTUNTIJA JOHTAVA KEHITTÄMISKONSULTTI TUOTEKEHITTÄJÄ ERITYISOHJAAJA ANALYYSIKEHITTÄJÄ AVAINASIAKASPÄÄLIKKÖ CHIEF DEALER CLIENT MANAGER CUSTOMER SERVICE ADVISOR DATA MANAGER ELINKEINOASIAMIES ELINKEINOPOLIITTINEN ASIANTUNTIJA JÄRJESTÖOHJAAJA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA KOULUTUSVASTAAVA KULUTTAJAOIKEUSNEUVOJA LASKENTA-ASIANTUNTIJA LASKENTAEKONOMI MARKET SPECIALIST OHJELMA-ASIANTUNTIJA PALVELUVASTAAVA PROGRAMME ANALYST PROGRAMMER RAKENNERAHASTOASIANTUNTIJA RECRUITMENT SPECIALIST REKRYTOIJA SENIOR ADVISOR SENIOR SPECIALIST SOPIMUSTOIMITSIJA SOVELLUSASIANTUNTIJA TALOUSASIANTUNTIJA TEAM ASSISTANT TOIMINNANOHJAAJA TUOTEASIANTUNTIJA TYÖMARKKINA-ANALYYTIKKO VAHINKOASIANTUNTIJA VARAINHOITAJA VASTAAVA VIENTIASSISTENTTI YRITYSASIANTUNTIJA YRITYSKONSULTTI YLITARKASTAJA TARKASTAJA NEUVOTTELEVA VIRKAMIES ULKOASIAINSIHTEERI SISÄINEN TARKASTAJA TULLIYLITARKASTAJA ESITTELIJÄ NOTAARI KUNNANSIHTEERI VEROSIHTEERI LÄHETYSTÖNEUVOS KANSANEDUSTAJA APULAISTARKASTAJA ALKOHOLITARKASTAJA KAUPALLINEN NEUVOS MINISTERI RIKOSTARKASTAJA VEROVALMISTELIJA KOULUTUSTARKASTAJA LAINSÄÄDÄNTÖNEUVOS TARKASTUSNEUVOS FINANSSINEUVOS FIRST SECRETARY JOHTAVA TULOKSELLISUUSTARKASTAJA KAUPUNGIN KAMREERI KAUPUNKITARKASTAJA LUOTONVALVOJA TALOUSTARKASTAJA TULLITARKASTAJA TULLIVEROTARKASTAJA VALMISTELIJA VALTIOSIHTEERI ALIVALTIOSIHTEERI AVUSTAVA ULOSOTTOMIES HALLINTOVIRKAMIES LEHTORI OPETTAJA KOULUTTAJA TUNTIOPETTAJA KOULUKURAATTORI AMANUENSSI OHJAAJA OPINTO-OHJAAJA YLIOPETTAJA YLIOPISTONLEHTORI LUOKANOPETTAJA YLIASSISTENTTI OPETUSNEUVOS KURAATTORI ERITYISOPETTAJA LASTENTARHANOPETTAJA YKSILÖOHJAAJA TYÖVALMENTAJA OHJAAVA OPETTAJA OPPILAANOHJAAJA VERKKOPEDAGOGI YLIOPISTO-OPETTAJA ERITYISLUOKANOPETTAJA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ JOHTAVA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ ERITYISSOSIAALITYÖNTEKIJÄ LASTENVALVOJA KUNTOUTUSSOSIAALITYÖNTEKIJÄ SOSIAALISIHTEERI KRIISITYÖNTEKIJÄ KUNTOUTUSASIANTUNTIJA PSYKOLOGI SOSIAALIPSYKOLOGI OSASTONHOITAJA SOSIAALIOHJAAJA PERHENEUVOJA LÄÄNINSOSIAALITARKASTAJA SOSIAALIASIAMIES KUNTOUTUSNEUVOJA JOHTAVA SOSIAALIOHJAAJA KOULUAVUSTAJA KUNTOUTUSSIHTEERI PERHETYÖNTEKIJÄ POTILASASIAMIES TUKIHENKILÖ KANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN SIHTEERI JÄRJESTÖSIHTEERI OPINTOSIHTEERI FINANSSISIHTEERI TALOUSSIHTEERI OPINTONEUVOJA TILINTARKASTAJA KOULUTUSSIHTEERI TIETOPALVELUSIHTEERI SOSIAALIPOLIITTINEN SIHTEERI KAUPUNGINSIHTEERI ALUESIHTEERI POLIITTINEN SIHTEERI MAAKUNTASIHTEERI

SOSIAALITURVAYHDISTYS RY TAMPEREEN TE-TOIMISTO TULLISIHTEERI TEHY RY CIMO KANSAINVÄLISEN LIIKKUVUUDEN JA PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI KANSLIASIHTEERI TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU YHTEISTYÖN KESKUS VIENTISIHTEERI TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI SOSIAALIKEHITYS OY JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKISIHTEERI WÄRTSILÄ OYJ KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY SUOMEN EKONOMILIITTO-SEFE RY KOULUTUSPOLIITTINEN SIHTEERI YHTYNEET KUVALEHDET OY SUOMEN PYSYVÄ EU-EDUSTUSTO KEPA YMPÄRISTÖSIHTEERI ADECCO FINLAND OY SVENSKA STUDIECENTRALEN RF SOK ASUNTOSIHTEERI AHLSTROM OYJ TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄAKAVAN ERITYISALAT RY UUDENMAAN VEROVIRASTO APULAISVEROSIHTEERI TEATTERIKORKEAKOULU ÅBO AKADEMI ARKISTONHOITAJA AKTIA SKADEFÖRSÄKRING AB/AKTIA UUDENMAAN LIITTO ELISA OYJ KEHITYSYHTEISTYÖSIHTEERI VAHINKOVAKUUTUS ÅLANDS LANDSKAPSREGERING INVALIDILIITTO RY KOULUSIHTEERI A-LEHDET OY ALUEELLISEN KEHITTÄMISEN METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU KULTTUURISIHTEERI AMIEDU TUTKIMUSYKSIKKÖ SENTE METSÄNTUTKIMUSLAITOS KURSSISIHTEERI AMNESTY INTERNATIONAL SUOMEN DESTIA POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO OPINTOASIAINSIHTEERI OSASTO EILAKAISLA OY TOIMIALAPALVELU STOCKMANN OYJ ABP PAKOLAISSIHTEERI AREK OY ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN PANKKI PÖYTÄKIRJASIHTEERI CERTIA OY ETLA SVENSKA SOCIAL- OCH REKISTERISIHTEERI CMC/EUMM GEORGIA ERNST & YOUNG OY KOMMUNALHÖGSKOLAN TIEDESIHTEERI DANSKE CAPITAL/SAMPO PANKKI OYJ ESPOON MAISTRAATTI TALOUSTUTKIMUS OY TILASTOSIHTEERI EDUCODE OY FIM OY AKTIA PANKKI OYJ TOIMIALASIHTEERI EDUSKUNNAN KANSLIA FREELANCER CISION FINLAND OY ALUEKEHITYSSIHTEERI ELAN IT RESOURCE OY HAMINAN KAUPUNKI HÄMEEN ELY-KESKUS APULAISKAUPUNGINSIHTEERI ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE HSL HÄMEENLINNAN KAUPUNKI AVUSTUSPOLIITTINEN SIHTEERI EVIRA HOK-ELANTO LIIKETOIMINTA OY ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO ELATUSTURVASIHTEERI EU-EDUSTUSTO BRYSSEL HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ ELINKEINOSIHTEERI EUROOPAN PARLAMENTTI HÄMEENLINNAN SEUDUN KOUVOLAN KAUPUNKI HANKINTASIHTEERI FCG EFEKO OY KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LOGICA SUOMI OY JAOSTOSIHTEERI FIDIDA RY ISS PALVELUT OY NURMIJÄRVEN KUNTA TUTKIJA GREY-HEN OY JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI POHJOLA VAKUUTUS OY ERIKOISTUTKIJA HELSINGIN KAUPPAKAMARI KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SYKE TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ HELSINKI KYNNYS RY KAARINAN KAUPUNKI VALTION TALOUS- JA PROJEKTITUTKIJA HUHTAMÄKI OYJ HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ TOHTORIKOULUTETTAVA HUOLTOVARMUUSKESKUS KEMIRA OYJ VEROHALLITUS TUTKIJAKOULUTETTAVA IAET-KASSA KILPAILUVIRASTO VR-YHTYMÄ OY TUTKIMUSAVUSTAJA IKEA OY KIRKON ULKOMAANAVUN SÄÄTIÖ A-KLINIKKASÄÄTIÖ TUTKIMUSASSISTENTTI INARIN KUNTA KRIISINHALLINTAKESKUS CMC FINLAND INTERNATIONAL ORGANIZATION FOR ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS TUTKIJATOHTORI KYMENLAAKSON AMK KIRKKONUMMEN KUNTA TUTKIMUSSIHTEERI MIGRATION (IOM) MRF LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTO LAHDEN KAUPUNKI PROFESSORI INTERQUEST OY LAPIN ELY-KESKUS PLAN SUOMI SÄÄTIÖ TUTKIMUSKOORDINAATTORI ITÄMERI-INSTITUUTIN SÄÄTIÖ LAPIN LIITTO POLIISIAMMATTIKORKEAKOULU TUTKIMUSJOHTAJA JÄMSÄN KAUPUNKI LOHJAN KAUPUNKI PRICEWATERHOUSECOOPERS OY TILASTOTUTKIJA KAINUUN ELY-KESKUS MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SATAKUNNAN ELY-KESKUS KANTA-HÄMEEN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. TUTKIMUSAPULAINEN SUOMEN ITSENÄISYYDEN JUHLARAHASTOMETSÄHALLITUS KASVUN YHTEISÖT MATEMAATIKKO MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU SITRA KEHITYSVAMMAISTEN TUKILIITTO RY TILASTOTIETEILIJÄ MIKKELIN KAUPUNKI TURUN TE-TOIMISTO KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU BIOSTATISTIKKO NIRAS FINLAND OY VARSINAIS-SUOMEN LIITTO KESKI-UUDENMAAN TE-TOIMISTO BIOSTAATIKKO PELLERVON TALOUDELLINEN VÄESTÖREKISTERIKESKUS KOILLISMAAN TYÖ- JA TUTKIMUSAMANUENSSI TUTKIMUSLAITOS AKAVA RY ELINKEINOTOIMISTO VANHEMPI TUTKIJA PIRKANMAAN AMMATILLISEN DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KOKEMÄEN KAUPUNKI MARKKINATUTKIJA KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ (DIAK) KONE OYJ TUTKIMUSKONSULTTI POHJOIS-KARJALAN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO KONECRANES OYJ TUTKIMUSASIAMIES KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ ETERA - KESKINÄINEN KOULUTUSKESKUS SALPAUS YRITYSTUTKIJA POHJOIS-SAVON LIITTO ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ KULTTUURIPOLIITTISEN TUTKIMUKSEN HELSINGIN KAUPUNKI POLIISIHALLITUS FINNAIR OYJ EDISTÄMISSÄÄTIÖ CUPORE HELSINGIN YLIOPISTO PSYCON OY INNOLINK RESEARCH OY KULUTTAJAVIRASTO KANSANELÄKELAITOS RAASEPORIN KAUPUNKI KPMG OY AB KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA TILASTOKESKUS ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU KUULONHUOLTOLIITTO RY KULUTTAJATUTKIMUSKESKUS TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LAITILAN KAUPUNKI LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU THL SIEMENS IT SOLUTIONS AND SERVICES OY LAPIN AMMATTIOPISTO ORION PHARMA OYJ ULKOASIAINMINISTERIÖ SPRING HOUSE OY OULUN SEUDUN TE-TOIMISTO LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TAMPEREEN YLIOPISTO STORA ENSO OYJ PIRKANMAAN LIITTO LAPINJÄRVEN KOULUTUSKESKUS NOKIA OYJ SUOMEN LÄHETYSSEURA POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA RY RAUTARUUKKI OYJ LIIKENNETURVA TURUN KAUPUNKI SUOMEN WORLD VISION RY SEURE HENKILÖSTÖPALVELUT OY LIIKENNEVAKUUTUSKESKUS TAMPEREEN KAUPUNKI SVENSKA HANDELSBANKEN AB SUOJELUPOLIISI LOUNAIS-SUOMEN VEROVIRASTO ESPOON KAUPUNKI SÄTEILYTURVAKESKUS TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU MAANMITTAUSLAITOS ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO TEKNIIKAN AKATEEMISTEN LIITTO TEK RY MEHILÄINEN OYJ VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU AALTO-YLIOPISTO VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRINTUUSULAN KUNTA MERIMIESELÄKEKASSA TURUN YLIOPISTO KUNTAYHTYMÄ METSO OYJ KONSERNIHALLINTO SISÄASIAINMINISTERIÖ VAKUUTUSKUNTOUTUS VKK RY DELOITTE OY METSO PAPER OY EDUSKUNTA VAKUUTUSOIKEUS ESPOON TE-TOIMISTO SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ VIESTINTÄTOIMISTO POHJOISRANTA OY MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITTO RY FINPRO RY MTT TALOUSTUTKIMUS VANTAAN KAUPUNKI VIESTINTÄVIRASTO HANDELSBANKEN NAD / POHJOISMAINEN NORDEA PANKKI SUOMI OYJ YRKESHÖGSKOLAN NOVIA HAUS KEHITTÄMISKESKUS OY PÄIHDETUTKIMUSLAUTAKUNTA MAAHANMUUTTOVIRASTO ÅLANDSBANKEN ABP HYVINKÄÄN KAUPUNKI NESTE OIL OYJ OIKEUSMINISTERIÖ ABB INDUSTRY OY KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS NOKIAN KAUPUNKI VALTIOVARAINMINISTERIÖ ARCADA-NYLANDS SVENSKA KOKKOLAN KAUPUNKI NORDISKA MINISTERRÅDET KEVA YRKESHÖGSKOLA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO NUORI SUOMI RY JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ASUMISEN RAHOITUS- JA LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU NUORISOASUNTOLIITTO R.Y. TYÖTERVEYSLAITOS KEHITTÄMISKESKUS LIIKENNEVIRASTO NURMEKSEN KAUPUNKI ELÄKETURVAKESKUS ASUMISPALVELUSÄÄTIÖ ASPA LOUNAIS-SUOMEN AVI NÄKÖVAMMAISTEN KESKUSLIITTO RY OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ATTENDO MEDONE OY METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA BAYER SCHERING PHARMA OY OIKEUSHALLINNON OP-POHJOLA NET EFFECT OY TIETOTEKNIIKKAKESKUS LAPIN YLIOPISTO CRISIS MANAGEMENT INITIATIVE NOKIA SIEMENS NETWORKS OIKEUS-JA MAATIETOPALVELU TAPIOLA-RYHMÄ ETELÄINEN TULLIPIIRI OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS ETELÄ-POHJANMAAN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA VALTIOKONTTORI SAIRAANHOITOPIIRIN KY. PELASTAKAA LAPSET RY KESKUSLIITTO RY HELSINGIN TE-TOIMISTO ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS OULUN DIAKONISSALAITOKSEN SÄÄTIÖ SUOMEN KUNTALIITTO KUNTAYHTYMÄ PORVOON KAUPUNKI OY 4PHARMA LTD SUOMEN PUNAINEN RISTI EUROOPAN KRIMINAALIPOLITIIKAN PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA PARKANON KAUPUNKI TULLIHALLITUS INSTITUUTTI (HEUNI) TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ PFIZER OY PUOLUSTUSMINISTERIÖ EVLI PANKKI OYJ RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING FCG FINNISH CONSULTING GROUP PIRKANMAAN OSUUSKAUPPA PUOLUSTUSVOIMAT SAK - SUOMEN AMMATTILIITTOJEN PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI UUDENMAAN ELY-KESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KESKUSJÄRJESTÖ RY POHJANMAAN LIITTO VALTIONEUVOSTON KANSLIA GLAXOSMITHKLINEOY SEINÄJOEN KAUPUNKI POHJOIS-PIRKANMAAN YMPÄRISTÖMINISTERIÖ HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUS SOSIAALI- JA TERVEYSALAN LUPA- JA KOULUTUSINSTITUUTTI POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS HALTIK VALVONTAVIRASTO VALVIRA POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ HELSINGIN HALLINTO-OIKEUS POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KY. TAMPEREEN AMMATILLINEN PIRKANMAAN ELY-KESKUS HELSINGIN TYÖVOIMAPALVELU OY POHJOLA-NORDEN RY AIKUISKOULUTUSKESKUS OULUN KAUPUNKI IBM PORIN SEUDUN KEHITTÄMISKESKUS OY ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO TURUN AMMATTIKORKEAKOULU ITÄ-SUOMEN SOSIAALIALAN PRIZZTECH OY FINAVIA OYJ VAASAN YLIOPISTO OSAAMISKESKUS FUJITSU SERVICES OY HELSINGIN JA UUDENMAAN JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO PUNKAHARJUN KUNTA HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULU JYVÄSKYLÄN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO PUOLUEIDEN KANSAINVÄLINEN SAIRAANHOITOPIIRI/HUS DEMOKRATIAYHTEISTYÖ DEMO RY HELSINGIN DIAKONISSALAITOS ACCENTURE OY KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU PÖYRY OYJ HELSINGIN OP PANKKI OYJ IF VAHINKOVAKUUTUSYHTIÖ OY KANSALLISKIRJASTO RAUMAN SEUDUN TE-TOIMISTO KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ KESKUSRIKOSPOLIISI KEMIN KAUPUNKI ROVANIEMEN TE-TOIMISTO KIRKON ULKOMAANAPU VARMA KUSTANNUS OY AAMULEHTI SANOMA NEWS OY LIEDON KUNTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ KUUROJEN LIITTO RY SAS INSTITUTE OY LIIKENTEEN TURVALLISUUSVIRASTO TRAFI LUOTTOKUNTA MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN SATAKUNNAN OSUUSKAUPPA METSÄLIITTO MANPOWER OY TUTKIMUSKESKUS MTT SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS MUSTASAAREN KUNTA MANDATUM SCHENKER OY OULUN YLIOPISTO ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARINEN MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA SILTA OY ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO PIETARSAAREN KAUPUNKI - STADEN TUTKIMUSKESKUS SININAUHALIITTO RY JAKOBSTAD KUNTOUTUSSÄÄTIÖ MIKKELIN TE-TOIMISTO SKANDINAVISKA ENSKILDA BANKEN ROVANIEMEN KAUPUNKI OPETUSHALLITUS MONIKA-NAISET LIITTO RY SOL HENKILÖSTÖPALVELUT OY SIPOON KUNTA SUOMEN AKATEMIA NAANTALIN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN TNS GALLUP OY RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYS NORDIC INVESTMENT BANK KESKUSLIITTO RY TURUN KAUPPAKORKEAKOULU TELIASONERA OYJ NURMIJÄRVEN TYÖVOIMATOIMISTO SOSIAALITIETEIDEN VALTAKUNNALLINEN UPM-KYMMENE OYJ VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS OIKEUSHALLINNON PALVELUKESKUS TUTKIJAKOULU SOVAKO VAASAN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO POHJOLA PANKKI OYJ PIRKANMAAN SOSIAALITURVAN TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS TEKES VEIKKAUS OY AB KOULUTUSKONSERNI-KUNTAYHTYMÄ VEROHALLINTO VAASAN KAUPUNKI POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN MUUTOKSENHAKULAUTAKUNTA STATFINN OY VÄESTÖLIITTO RY VALTION TALOUDELLINEN KUNTAYHTYMÄ SUOMALAINEN LÄÄKÄRISEURA YLEISRADIO OY TUTKIMUSKESKUS PRETAX TOIMIALAT OY DUODECIM YRKESAKADEMIN I ÖSTERBOTTEN ITELLA OYJ PROMENADE RESEARCH OY SUOMEN AMMATTILIITTOJEN AUDIATOR OY JOENSUUN KAUPUNKI PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO BARONA HENKILÖSTÖPALVELU JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI PÄÄKAUPUNKISEUDUN VEROTOIMISTO SOLIDAARISUUSKESKUS RY (SASK RY) SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO KUOPION KAUPUNKI RAISION KAUPUNKI SUOMEN LASTENHOITOYHDISTYS EUROOPAN KOMISSIO LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN RAJAVARTIOLAITOS FINANSSIVALVONTA ALUEHALLINTOVIRASTO SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU SUOMEN LIIKUNTA JA URHEILU SLU RY SUOMEN LÄHIKAUPPA OY FOLKHÄLSANS FÖRBUND RF POHJOIS-KARJALAN SAVON AMMATTI- JA AIKUISOPISTO SUOMEN PAKOLAISAPU RY FORTUM OYJ AMMATTIKORKEAKOULU SILTA-VALMENNUSYHDISTYS RY SUOMEN PELASTUSALAN KANGASALAN KUNTA SAMPO PANKKI OYJ SITO OY KESKUSJÄRJESTÖ SPEK RY KEHITYSVAMMALIITTO RY SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN SOMERON KAUPUNKI SUOMEN TERVEYSTALO OYJ KERAVAN KAUPUNKI TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO RY SYSOPEN DIGIA OYJ KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIETO FINLAND OY SUOMEN GALLUP OY KESKO OYJ ULKOPOLIITTINEN INSTITUUTTI SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO TALENTPUBLICHAUS OY TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO KIRKKOHALLITUS ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS SUPER RY TARVASJOEN KUNTA KUOPION TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO TEKNOLOGIAKESKUS INNOPARK OY LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTOSUOMEN MESSUT ELÄKE-FENNIA TEOLLISEN YHTEISTYÖN RAHASTO OY NUORISOTUTKIMUSSEURA RY KUNTOUTUSKESKUS PETREA ALLIANSSI RY TERVEYDEN EDISTÄMISEN KESKUS RY OPSTOCK OY MAASEUTUVIRASTO SVENSKA ÖSTERBOTTENS FÖRBUND TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO OUTOKUMPU OYJ TAITOPROFIILIT OY TIETOENATOR OYJ PIRKKALAN KUNTA PORIN KAUPUNKI TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN

Me tunnemme yhteiskuntaosaajien työelämän. Jos tarvitset tukea tai neuvoa, me palvelemme. Liity jäseneksi. www.yhteiskunta-ala.fi

pääkirjoitus.

Oppiaineemme tulevaisuus

Vuoden 2017 keväällä joudun siirtymään takavasemmalle kehitysmaatutkimuksen oppiaineen ympyröistä, joissa olen enemmän tai vähemmän kiinteästi viettänyt elämääni aina 1960-70-lukujen vaihteesta saakka. Huhtikuussa 2017 täyttyy nimittäin suomalaisissa yliopistoissa pakollinen eläkeikä – 68 vuotta. Kun maailmaa ympärillään seuraa niin monesti tuntuu, että paremminkin on kierretty kehää, monet asiat jotka 1960-1970-luvun idealismissa kuvitteli jo lähiaikoina siirtyvän lopullisesti historiaan ovat tänään yhtä kipeitä ongelmia kuin lähes puoli vuosisataa sitten. Globaali eriarvoisuus kiteytyy tänään vuosittain vaikkapa Oxfamin tilastoihin siitä kuinka “rikkain prosentti maailman ihmisistä omistaa pian puolet / yli puolet maailman omaisuudesta”. Kehitysmaatutkimuksen olennaisimpia tehtäviä on ollut ja on tämän globaalin eriarvoisuuden syiden analyysi. Henkilökohtaisella tasolla juuri eriarvoisuuden ilmentyminen sekä globaalilla että lokaalilla tasolla on varmasti ollut keskeinen syy seikkailla näin monta vuosikymmentä oppiaineemme käytävillä. Ja tehtävää todellakin riittää myöskin tuleville sukupolville, sillä globaalitilanteessa olemme varmasti, kuten Sir Elwoodin hiljaiset värit biisissään ”Kymmenen tikkua laudalla” osuvasti ilmaisee ”viimeisellä rannalla”. Onneksi oppiaineemme tulevaisuus näyttää valoisalta. Lähes puolen vuosisadan taival kehitysmaatutkimuksen oppiaineen vakiinnuttamiseksi Helsingin yliopiston opetusohjelmaan ei suinkaan ole ollut suora. Pikemminkin hyvinkin mutkitteleva ja kuoppainen, useamman kuin kerran on koko oppiaineen tulevaisuus ollut hyvinkin vakavasti uhattuna. Juuri nyt näkymät ovat pitkästä aikaa harvinaisen valoisat. Kehitysmaatutkimuksen opetusmahdollisuudet tulevaisuudessa näyttävät lisääntyneen ja toivottavasti myöskin vielä lisääntyvän opetushenkilökunnan myötä varmistavan vahvan ja monipuolisen opetusohjelman pohjan. Oppiaineemme on juuri saanut toisen professuurin. Tämäkin oli vuosikymmeniä jatkuneen hiljaisen työn tulosta. Meillä on tällä hetkellä kaksi yliopiston lehtorin tointa ja mahdollisuuksia saada lähitulevaisuudessa jopa täydennystä tähän opettajakategoriaan. Oppiaineemme tulevaisuuteen on tällä hetkellä helppo uskoa. Ja tekemistä, tutkittavaa, opetettavaa ja opiskeltavaa varmasti riittää. Siitä pitää ympärillä oleva maailmantilanne liiankin varmasti huolen. Rauhaa ja rakkautta toivottaa tällä kertaa Pertti.

3

kehotus 3/2016 Development studies Vieraileva päätoimittaja Pertti Multanen Päätoimittajat Meeri “El Hefe” Tiensuu Assi Pakarinen Konsta Naumi

vakiot. s. 3 pääkirjoitus s.7 hallituspalsta s. 26 post scriptum

Ulkoasu ja taitto Konsta Naumi Kannen kuvat Konsta Naumi Kirjoittajat Pertti Multanen Mikael Sokero Johannes Nuutinen Saana Hokkanen Assi Pakarinen Meeri Tiensuu Minna Mayer Konsta Naumi Palaute kehotuslehti@gmail.com Julkaisija Kehitysmaatutkimuksen opiskelijat ry.

“On myös meistä kiinni mitä yliopistolta saamme. s. 7”

“It makes sense, niinhän keho toimii.” s.26 “Suomen hallituksen tavoitteena on kasvattaa kehitysyhteistyömäärärahoja talouden vahvistuessa ja nostaa ne YK:n tavoitteiden mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta pitkällä tähtäimellä.” s.9-11

Printin ISSN 2342-9364 Verkkojulkaisun ISSN 2342-9488 Paino Picaset Painos 50 kpl Kehotus saa HYY:n järjestölehtitukea

4

“Mitä hyötyä on enää kehitysmaatutkimuksesta? Mitä on kehitysmaatutkimus ilman kehitysmaita?” s. 6

vain tässä lehdessä. s.6 kehitysmaatutkimus ilman kehitysmaita s.8 fuksi moikkaa s. 9-11 politiikon suusta s. 12-15 henkilökuvassa: Pertti Multanen s. 16-17 pertti multasesta sanottua s. 18-19 lähi-idän nykyisen kaaoksen juuret s.20-21 kehotuksen suuri alkoholitesti s. 22 staying relevant under uncertainty s.23 The history and future of Development Studies in Finland: The short version s. 24-25 Konflikit luonnonvaroista ja asevarustelun uusi kiihtyminen

“The field of development research in Finland is currently faced with a great paradox.” s.22 s.20-21

5

Kehitysmaatutkimus ilman kehitysmaita Teksti: Mikael Sokero ja Johannes Nuutinen

“Lue kehitysmaatutkimusta, näe maailmaa!”, meille luvattiin. “Tutustut vieraisiin kulttuureihin!”, väittivät. Ja silti viimeiset vuodet työmatkamme ovat taittuneet metrolla ja raitiovaunulla. Miten kehitysmaatutkija voi tehdä töitä Suomen pakkasessa – voiko Ruoholahti olla kehitysmaatutkijan kenttä? Kehitysmaatutkijalle luonnollinen työn sisältö liittyy kehitysyhteistyöhön, kehittyviin valtioihin ja laajasti kehitysmaiden asiaan. Nykymaailmassa kuitenkin Saharan eteläpuoliset maat voivat entistä paremmin samalla kun epävakaus ja korkokuplat kasvavat ja puhkeavat maantieteestä riippumatta. Onko kehitysmaatutkimus siis pölyttynyt ja historiaan kuuluva kolonialismin jäänne? Mitä hyötyä on enää kehitysmaatutkimuksesta? Mitä on kehitysmaatutkimus ilman kehitysmaita? No hyvää, normatiivista tutkimusta. Keräsimme Kehotuksen lukijoille kaksi esimerkkiä Suomesta, jotka osoittavat, että kehitysmaatutkijan osaamista tarvitaan yhä! Ehkä jopa enemmän kuin ennen, laajemmalla maantieteellisellä alueella kuin perinteisesti. “Sisäinen devalvaatio ottaa palkansaajilta ja antaa yrityksille” (HS 8.3.2015) Kehitysmaatutkimus ilman kehitysmaita olisi kriittistä, yhteiskuntatieteellistä, monialaista ja monitieteistä, normatiivista tutkimusta, jossa analyyttisenä taskulamppuna olisi kehityksen käsite ja teoriat. Se haastaisi nykyisen hallituksen ‘uudistukset’, ‘rakennemuutokset’ ja ‘kilpailukykysopimukset’ tuomalla kehityksen politiikan ja ‘kehittämisen’ mittariksi. Olisiko kehitysmaatutkimus relevantimpaa Suomelle jos Suomi ei olisi suhteellisen hyvinvoiva valtio muiden valtioiden joukossa? Miksei ulkomailla tehdä kehitystutkimusta Suomesta?

“Sote-uudistus viemässä käytöstä vanhainkoteja ja muita kiinteistöjä 700 miljoonan euron edestä” (HS 20.9.2016) Kehitysmaatutkimus ilman kehitysmaita olisi kiinnostunut kehitysapparaatista ja kehitysteollisuuden toiminnasta, niistä sen totuuksina kehystämistä näkemyksistä ja sen toiminnasta. Siitä, minkälaisiin paineisiin kehitysvaltio Suomessa on joutumassa. Se perkaisi aluehallintoviraston päätöksiä, ELYkeskusten tukia ja Uudenmaanliiton ja Sitran valtaa. Sen opiskelijat ja tutkijat nostaisivat esiin terveydenhuollon yksityistämisen. Minkälaisia kokemuksia maailmalla on valtion perustehtävien yksityistämisestä? Siitä, minkälaisia kehitysvaikutuksia yksityistämisellä on ollut köyhistä köyhimmille. Onko soteuudistus pro poor -kehitystä? Tulevaisuudessa? Kehitysmaatutkimuksen oppiaineen on vastaisuudessa kyettävä vastaamaan itse alulle panemaansa huutoon kehityshaasteiden ja kehityskysymysten globaalista luonteesta. Kehityksen tutkimus on kaikkialla tapahtuvan kehityksen tutkimusta, sen kiinnostuksella ei ole maantieteellisiä rajoja. Kehitysmaatutkimuksen on laajennuttava myös Pohjoiseen, paitsi kehitysmaatutkimuksen, myös Pohjoisen takia. Menettämättä sen suurinta vahvuutta eli kehityslähtöisyyttä, normatiivisuutta ja arvolähtöisyyttä.

Kirjoittajat ovat vastavalmistuneita (Mikael) ja kohta-valmistuvia (Johannes) kehitysmaatutkijoita, jotka työskentelevät ajatushautomo Demos Helsingissä ja haaveilevat kehitysmaiden lämmöstä. Kirjoittajat onnittelevat neljännesvuosisataista Kehoa ja erityisesti ikuista inspiraation lähdettä Pertti Multasta, jonka merkitys suomalaisen kehitysmaatutkimuksen tähänastisessa historiassa on monumentaalinen.

6

hallituspalsta.

Huomio! Seuraa tärkeä tiedoitus Teksti: Saana Hokkanen

Ainut pysyvä asia yhteiskunnissa on muutos. On kai siis luonnollista, että sama pätee niitä tutkiviin tieteenaloihin. Yliopisto on nyt muutaman vuoden elänyt suurten murrosten aikaa. Leikkaukset, opintopalveluiden muuttuminen ja koulutusuudistus, eli Iso Pyörä, vaikuttavat meihin kaikkiin, fukseista professoreihin. Uusia koulutusohjelmia on kaavailtu jo pitkään, ja kandi- ja maisteriohjelmien johtoryhmät ovat tehneet keväästä asti töitä suunnitellen syksyllä 2018 alkavia koulutusohjelmia. Kehitysmaatutkimuksesta sekä henkilökunta että opiskelijat ovat ottaneet upean aktiivista roolia tässä kehitystyössä. Siksi uskallan ainakin itse luottaa siihen, että kehitysmaatutkimuksen näkökulmat ja ääni tulevat jatkossakin olemaan vahvasti mukana uusissa tutkintorakenteissa. Kannunvalajat ry:n nettisivuilla Ison Pyörän taustalla kerrotaan olevan yliopiston johdon toiveet uudistaa korkeakoulutusta sekä yliopistoa laajempi koulutuspolitiikka ja halu profiloida korkeakouluja uudestaan. Uudistusten tavoitteena on myös eriyttää kandi- ja maisteriohjelmia, vähentää hakukohteita ja täten tehdä ohjelmista houkuttelevampia hakijoille. (Kannunvalajat ry, 2016). Ensi vuoden syksystä eteenpäin kehitysmaatutkimus tulee olemaan osa Yhteiskunnallisen muutoksen –koulutusohjelmaa. Yhdistymme talous- ja sosiaalihistorian, poliittisen historian ja sosiaali- ja kulttuuriantopologian kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että meidän oppiaineeseemme ei tulla hakemaan erikseen vaan Yhteiskunnallisen muutoksen -ohjelma on yksi hakukohde, jonne tullaan ottamaan vuosittain yhteensä neljäkymmentä uutta opiskelijaa. Tutkintorakenne tulee muuttumaan, ohjelman eri oppiaineiden pohjalta luodaan uusia yhdistelmäkursseja ja opiskelijat erikoistuvat vasta opintojensa loppupuolella johonkin neljästä opintosuunnasta. Uusi koulutusohjelma tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden tarkastella laajoja kokonaisuuksia ja teemoja yhä monitieteisemmällä otteella. Tutkinnossa tulee olemaan kaikille pakollisia yleisopintoja, menetelmä- ja työelämäkursseja, mutta myös jokaisen opintosuunnan omia kursseja. Hakiessaan opiskelijat saavat edelleen myös opinto-oikeuden vastaavaan Yhteiskunnallisen muutoksen –maisteriohjelmaan ja oikeuden opiskella sitä opintosuuntaa, johon on kandivaiheessaan erikoistunut. Suunnitteilla on myös täysin uusia maisteriohjelmia. Siirtymät vanhasta uuteen pyritään tekemään mahdollisimman sujuvasti, jotta opiskelijat eivät jäisi kahden tutkintorakenteen väliin. Peruskurssit olisi kuitenkin hyvä suorittaa pois alta ennen kuin muutokset astuvat voimaan. Iso Pyörä on herättänyt paljon keskustelua, huolta ja vastustustakin opiskelijoiden keskuudessa. On kuitenkin tärkeä muistaa, että meidän oppiaineemme tai tieteenalamme ei ole häviämässä, vaan opiskelun rakenne muuttuu, kun luodaan suurempia opintokokonaisuuksia. Tavoitteena on, että jokainen oppiaine pystyisi edelleen säilyttämään omat erityispiirteensä. Monet ovat olleet lisäksi huolissaan siitä, mitä opiskeltavan tiedon laadulle tulee tapahtumaan, kun oppiaineita ja opetusta yhdistetään. Tuleeko Helsingin yliopisto jatkossa valmistamaan opiskelijoita, jotka tietävät vähän kaikesta, mutta ei syvemmin mistään? Me opiskelijat olemme kuitenkin itse se tärkein osa omassa oppimisessamme. Uuden koulutusohjelman myötä opiskelijoilta tullaan vaatimaan enemmän aktiivisuutta selvittää lisää ja syventyä aiheisiin, jotka meitä kiinnostavat. Oppiminen on aktiivinen prosessi, jossa korkeakouluopiskelija ei ole vain astia, johon täytetään tietoa. On myös meistä kiinni mitä yliopistolta saamme. Kehitysmaatutkimuksen henkilökunnan piirissä tunnelmat uudistuksesta ovat muuttuneet jo hyvin optimistisiksi ja koulutusohjelma nähdään mahdollisuutena luoda jotain parempaa ja kehittää yhteiskuntatieteiden harjoittamista uuteen suuntaan. Vielä ei ole varmuutta, miten uudet koulutusohjelmat lähtevät käyntiin ja millä kaikilla tavoilla uudistukset tulevat vaikuttamaan juuri sinuun tai minuun. Meidän on kuitenkin parasta olla muutoksessa mukana ja ottaa aktiivista roolia koulutusohjelmien suunnittelussa esimerkiksi keskustelemalla johtoryhmien opiskelijaedustajien tai Kehon opintovastaavien kanssa. Asiat muuttuvat, tehdään muutoksesta hyvä.

7

Fuksi moikkaa. Mitä kehitysmaatutkimuksen opinnot merkitsevät tuoreelle fuksille? Kehotus tapasi kuukausi sitten opintonsa aloittaneen fuksin Ilmari “Ile” Huotarin ja kysäisi lyhyesti, miltä opintojen aloittaminen tuntuu.

Kehotus: Ile hei, kerro miksi tai miten päädyit hakemaan keharille? Ile: Kehitysmaatutkimukseen päädyin hakemaan, kun tuossa muutama vuosi sitten tuli pienehkö paniikki, siitä, mitä oikeen haluan tehdä elämäni kanssa. Menin yliopiston sivuille selailemaan eri pääaineita ja kehitysmaatutkimus kuullosti mielenkiintoiselta (en ollut aikaisemmin edes kuullut kyseisestä oppiaineesta). Pääsykoekirjan ostettuani ei tarvinnut enää toista kertaa miettiä, mitä haluan opiskella. Kehotus: Se on kyllä hyvä kirja! No, kertoisitko lyhyesti, mitä tarkoittaa kehitys? Ile: Pyydettiin lyhyitä vastauksia ja kysytään sitten, mitä on kehitys...? (höhö) Minulle kehitys näyttäytyy ennen kaikkea pieninä yhteiskunnallisina parannuksina ihmisten arkielämässä. Kehotus: Upea ytimekäs vastaus! Onpa meillä fiksuja fukseja. No entäs sitten tulevaisuus, millä tavalla koet kehitysmaatutkimuksen opintojen olevan oleellisia tulevan kannalta? Ile: Kehitysmaatutkimuksen opiskelu kautta minulla on mahdollisuus saada ammatti asian parissa, joka minua kiinnostaa. Kehotus: Miksi kehitysmaatutkimus on vastauksesi tulevaisuuden suunnitelmillesi? Ile: Suurin pelkoni on se, että joutuisin tekemään opiskeluni jälkeen työtä, jossa en kokisi olevani hyödyllinen ja vain

8

odottaisin viikonloppua, seuraavaa lomaa ja eläkettä. Koen, että kehitysmaatutkimus antaa ainakin mahdollisuuden minulle saavuttaa tilanne, jossa voin olla oikeasti hyödyksi vähäosaisemmalle, enkä vain kasvottoman yrityksen tilipussille. Kehotus: Et varmastikaan ole yksin tuon asian kanssa. Samaisesta asiasta puhuttiin Kehotuksen edellisessä, työtä käsittelevässä numerossa keväällä. Mutta vielä pari kysymystä loppuun. Mitä odotat opinnoilta? Onko pelkoja tai haasteita? Ile: Opinnoilta odotan kaikkea sitä kivaa yliopistoelämää, mistä olen niin paljon saanut kuulla etukäteen. Myös kovaa työtä ja paljon lukemista. En ole koskaan ollut erityisen opiskeluorientoitunut ja nyt se asia on varmaankin syytä muuttaa. Kehotus: Kaikki menee varmasti hyvin Ile. Kiitos paljon vastauksista. Onnea opintoihin ja tervetuloa keharin ihanaan maailmaan!

Poliitikon suusta: Kehitysministeri Kai Mykkäsen visio kehityksen tulevaisuudesta Teksti: Assi Pakarinen Kuva: Laura Kotila, valtioneuvoston kanslia

Kehitys, kehitysmaatutkimus ja kehitysyhteistyö ovat Suomessa tällä hetkellä suuressa murroksessa ja kysyimme Suomen nykyiseltä kehitysministeriltä Kai Mykkäseltä mielipidettä kehityksestä ja sen tulevaisuudesta. Mykkänen nousi kehitysministeriksi kesäkuussa 2016 ja on toiminut sitä ennen muun muassa elinkeinoelämän keskusliitossa, asiantuntijana Sampo Pankin Venäjä-projektissa sekä Alexander Stubbin avustajana Euroopan parlamentissa.

9

Mitä kehitys tarkoittaa sinulle?

kestävän kehityksen keinoin.

Kehitys tarkoittaa minulle työtä sen eteen, että maailman jokaisen ihmisen oikeus hyvään elämään toteutuu. Se on myös Suomen kehityspolitiikan lähtökohta. Olemme auttamassa meitä heikompia nousemaan omille jaloilleen. Teemme kehitysyhteistyötä muun muassa elinkelpoiseen ympäristöön, koulutukseen, turvallisuuteen, terveyteen, toimeentuloon ja demokratiaan liittyvissä kysymyksissä.

Toinen esimerkki on ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseenv, eli haluamme jatkossakin tukea lasten ja haavoittuvassa asemassa olevien – erityisesti vammaisten – oikeuksia sekä edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa kaikessa toiminnassamme.

Mikä on kehityksen tulevaisuus?

Minkälaisen roolin näet/koet, että akateeminen kehitystutkimus tarjoaa globaaleille haasteille?

Tutkimuksen tukeminen ja Vuosi sitten sovittu YK:n kestävän tutkimustiedon hyödyntäminen kehityksen toimintaohjelma (ns. Agenda on tärkeää kehityspolitiikan ja 2030) ohjaa kestävän kehityksen kehitysyhteistyön tavoitteiden tavoitteiden edistämistä vuoteen 2030 saavuttamiseksi. Tarvitsemme asti kaikkialla maailmassa – myös jatkuvasti uutta tietoa ja Suomessa. Toimintaohjelma tuoreita näkökulmia sekä tähtää äärimmäisen päätöksentekijöiden köyhyyden poistamiseen ja kansalaisten että maailmasta. Sen 17 kehitysmaiden itsensä “Suomen myönteinen tavoitetta ovat hyvin ja näiden kansalaisten kädenjälki voi olla kunnianhimoiset ja käyttöön. tähtäävät muun muassa kymmenkertainen ekologiseen jalanjälkeemme nähden.” laadukkaan koulutuksen Suomen kehitysyhteistarjoamiseen kaikille, sukupuolten väliseen tasaarvoon, toimivaan hallintoon, ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä luonnon monimuotoisuuden suojelemiseen. Mikä on Suomen tulevaisuudessa?

rooli

kehityksen

Suomi on sitoutunut toteuttamaan edellä mainittuja globaaleja kestävän kehityksen tavoitteita (Agenda 2030) ja nämä tavoitteet on johdonmukaisesti otettu huomioon myös Suomen kehityspolitiikan linjauksissa. Kehitysyhteistyössä pyrimme kaikella toiminnallamme vahvistamaan kehitysmaiden omia voimavaroja siten, että riippuvuus kehitysavusta vähenee. Kestävien tulosten aikaansaaminen on mahdollista vain taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti

10

työvaroin tukeman tutkimuksen tavoite on edistää kehitystä kumppanimaissamme ja muissa kehitysmaissa. Tutkimustiedon kautta parannamme myös oman työmme vaikuttavuutta. Mikä on kehitysministeriön tulevalle kaudelle?

visio

Suomen kehityspolitiikan tavoitteet lähivuosille on linjattu keväällä julkistetussa kehityspoliittisessa selonteossa. Naisten ja tyttöjen aseman parantaminen on meille erityisen tärkeää. Vielä erikseen nostaisin esiin naisten ja tyttöjen koulutuksen. Naiset ja tytöt ovat tyypillisesti ensimmäisinä jäämässä koulutuksen ulkopuolelle ja jotta yhteiskunnat oikeasti nousevat jaloilleen, tarvitaan kaikkien osaamista

ja työpanosta. Sukupuolten välinen tasa-arvo on erittäin tärkeä kehityksen mahdollistaja Toinen prioriteetti on tukea kehitysmaiden omia talouksia, kestävää kasvua ja hyvinvointia sekä sitä kautta myös työpaikkojen ja elinkeinojen kehittymistä. Yksikään maa ei nouse jaloilleen ilman yrittäjyyttä ja yksityisen sektorin kestävää vahvistumista. Juuri tähän vastataksemme lisäämme riskiä jakavan investointirahoituksen osuutta kehitysyhteistyössämme. Samalla on tärkeää, että yritystoiminnan kasvusta saadaan oikeudenmukainen osa yhteiskunnan käyttöön verotuksen kautta. Siksi olemme käynnistäneet verotus ja kehitys –ohjelman ja kaksinkertaistamme veronkannon vahvistamiseen tähtäävän työn määrärahat. Kolmas painopisteemme, toimivat yhteiskunnat, on ajankohtainen. Demokraattinen päätöksenteko, toimiva julkinen hallinto sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen lisäävät vakautta ja yhteiskuntien turvallisuutta.

Ylivelkaantuva maa ei pitkässä juoksussa pysty kehitysyhteistyöhönkään. Osana velkaantumiskierteen katkaisemista hallituskaudella on jouduttu tekemään leikkauksia koko kehitysyhteistyöhön osana valtiontalouden sopeutustoimia. Kun resurssit ovat vähäisemmät, on entistä tärkeämpää suunnata niitä siten että toimimme mahdollisimman tehokkaasti ja vaikuttavasti. Kehitystutkimukseen suunnattu rahoitus ei ole säästynyt näiltä toimilta. Olemme ministeriössä pohtineet, kuinka voisimme näissä kysymyksissä tehdä parempaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.

Suomalainen tutkimusyhteisö nähdään voimavarana. Vuoropuhelua ja tiedonvaihtoa tutkijoiden ja kehityspolitiikan ja -yhteistyön toimijoiden välillä voitaisiin hyödyntää enemmän. On tärkeää, “Ylivelkaantuva maa että tutkijayhteisön ei pitkässä kriittisen analyyttinen juoksussa pysty panos on mukana kehitysyhteistyöhönkään.” kehityspoliittisessa keskustelussa.

Painotamme kehitys-politiikassamme myös ratkaisuja maailmanlaajuisiin ruokaturvan, energian ja veden saatavuuden, luonnonvarojen käytön ja ilmastonmuutoksen haasteisiin. Suomen myönteinen kädenjälki voi olla kymmenkertainen ekologiseen jalanjälkeemme nähden. Miten kommentoisit hallituksen tekemiä leikkauksia koskien kehitysyhteistyömäärärahoja ja kehitystutkimusta? Suomen hallituksen tavoitteena on kasvattaa kehitysyhteistyömäärärahoja talouden vahvistuessa ja nostaa ne YK:n tavoitteiden mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta pitkällä tähtäimellä.

Kehitysyhteistyön tavoitteena on vahvistaa kehitysmaiden omia voimavaroja niin, että riippuvuus kehitysavusta vähenee. Tämän vuoksi on tärkeää tukea myös kehitysmaiden omaa kykyä tuottaa ja soveltaa tietoa. Viime vuosina Suomi on panostanut kehitysmaiden tutkimusja opetuskapasiteetin vahvistamiseen tukemalla muun muassa kumppanimaidemme tutkimusja innovaatiokapasiteetin kehittämistä, alueellisia tutkimushankkeita, tutkijoiden verkostoitumista sekä osaamisen ja tutkimuksen kaupallistamista. Jatkossakin suomalaiset korkeakoulut ovat tässä tärkeässä roolissa muun muassa kehittämällä kumppanimaidemme korkeakoulujen opetuksen ja tutkimuksen laatua ja saatavuutta.

11

Henkilรถkuvassa: Pertti Multanen Teksti: Meeri Tiensuu Kuvat: Konsta Naumi

12

Kun Pertti Multaselta kysyi kesän kuulumisia elokuun lopulla, sai vastaukseksi idyllisen kuvauksen Pohjois-Karjalassa sijaitsevasta kesäpaikasta ja siellä vietetystä ajasta. Kulunut kesä, kuten monet aikaisemmatkin kesät, tuli pitkälti vietettyä perheen parissa vuonna 1962 Pertin vanhempien rakentamassa talossa. Luonnon merkitys metsineen, marjoineen ja eläimineen nousee nopeasti esiin, kun jutustelua jatkaa. Luonnon merkitys on ollut nuoresta lähtien Pertille tärkeä ja kesäpaikka PohjoisKarjalassa on muun muassa tästä syystä rakas. Kun jutustelua jatkaa vielä pidempään, tulee huomanneeksi sen, kuinka Pertin sanoista paistaa läpi idealismi ja toisaalta tietynlainen hatunnoston arvoinen radikalismi, jotka ovat muovanneet uraa kehitysmaatutkimuksen opintojen parissa 60-luvun lopulta lähtien. Helsinkiin Pertti on aikanaan päätynyt Tohmajärveltä, käytyään koulunsa Joensuussa. Joensuun Normaalilyseon lukioaikainen luokanvalvoja Simo Seppo sai Pertin kiinnostumaan kehitysmaatutkimukselle ominaisista kysymyksistä oman aikansa radikalismillaan, eli puheillaan maailman parantamisesta ja Kolmannesta maailmasta. Joensuusta tie kävi sisään Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan ja poliittiseen historiaan. Kun Pertti aloitti opintonsa valtsikassa vuonna 1969, kolmannen maailman kysymyksiin ei käytännössä ollut mahdollisuutta keskittyä. ”Poliittisen historian laitos oli hyvin kansallisesti orientoitunut, oli Karjalaa ja Suomen sotaa. Mutta oli kuitenkin nuoria opettajia, jotka suostuivat siihen, että sain tentteihin itse ehdottaa kirjallisuutta. He kävivät läpi minun ehdottamani kirjat ja sitä kautta sain sisällytettyä paljon kehitysmaatutkimusta tutkintooni.” Graduvaiheessa opetushenkilöstö varoitteli Perttiä tuomasta arvosteltavaksi Egyptiaiheista gradua, sillä laitoksella ei ollut ketään, joka sen asianmukaisesti olisi voinut tarkistaa. ”Jääräpäisenä opiskelijana jätin sen silti sinne tarkistettavaksi ja sainkin siitä sitten aika huonon arvosanan.” Valtsikan opetuksessa keskiössä olivat siis tuohon aikaan pitkälti kansalliset ilmiöt ja ongelmat. Se johti siihen, että kehitysmaista kiinnostuneiden ihmisten tiet kohtasivat muussa ympäristössä. Vapaaehtoiset opiskelijat ja osa nuorista opettajista perustivat yliopistolla Interkontnimisen ryhmän, johon Pertti kuului lähes alusta alkaen. Interkont-ryhmän alkuperäinen idea oli vastata siihen, miten kehitysmaat, tai vielä silloiset siirtomaat, saataisiin tuotua Helsingin yliopiston opetukseen mukaan. Kehitysmaihin liittyviä peruskursseja sekä johdantoluentoja alettiin

vapaaehtoisvoimin järjestää vuonna 1972 alkaen Porthaniassa. Samoihin aikoihin Metsätalolta vapautui huone, jonka oveen Interkont iski lapun ”Kehitysmaainstituutti”. Kesti kuitenkin yli 10 vuotta ennen kuin tuosta instituutista tuli virallinen ja kehitysmaatutkimuksen asema vakiintui erillislaitokseksi. Eli lukiosta armeijan kautta valtsikaan ja opiskelijajärjestöön mukaan. Sellainen oli Pertin tie Helsingin yliopistoon. Kuulostaa siltä, että harvinaisen moni opiskelija voi tavalla tai toisella tähän samaistua. Interkont-ryhmää yhdisti ideologia ”kolmasmaailmaisuudesta”. Samanlaista ideologista yhtenäisyyttä on nähtävissä nykyisin ”keholaisuudessa”. Vaikka kehitys kehittyy ja maailma muuttuu (eskoseni), niin jotain pysyvää kehitysmaatutkimuksessa ja opiskelijaelämässä voinemme silti löytää. Samaan aikaan, kun Kehitysmaainstituutti pyrki vakinaistamaan ja perustelemaan kehitysmaatutkimuksen roolia yliopistolla, Pertti jatkoi opintojaan kiinnostuksen kohteensa eli kolmannen maailman parissa. Latinalainen Amerikka kiinnosti, mutta graduseminaarin myötä koko Pertin myöhempää uraa koskevaksi aihepiiriksi nousivatkin arabimaat. Arabian opiskelu oli oleellista Lähi-idän opintojen kannalta ja muun muassa sen vuoksi Pertti lähti aikanaan opiskelemaan Moskovan yliopistoon. ”Anoin Suomen opetusministeriön Neuvostoliittoinstituutilta tutkimusstipendiä Moskovaan ja sainkin sen, mutta ei mua koskaan otettu niille suunnittelemilleni arabian kielen intensiivikursseille, koska tulin kapitalistisesta maasta. Kylmän sodan myötä ilmapiiri oli mitä oli ja mä tulin väärästä ilmansuunnasta.” Moskovan Yliopisto ja sen yhteydessä toiminut Aasian ja Afrikan maiden instituutti oli valtiotieteellistä tiedekuntaa ja koko Helsingin yliopistoa selkeästi suurempi laitos, joten ilman arabian kielen kurssiakin opiskeltavaa – ja opiskelijaelämää - riitti. Asiantuntijoita ja erityisesti opinnäytteiden ohjaajia oli enemmän, kirjallisuutta löytyi monipuolisesti ja kolmannen maailman tuntemus ja tietämys syvenivät niin kirjallisuuden kuin kanssa opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan parissa. Pertti ei toki ollut ainoa ulkomailla tuohon aikaan opiskellut nuori, vaan vaihto-opiskelijoita oli Moskovassa muualtakin. ”Kylmän sodan aikana molemmat suurvallat kutsuivat stipendiaatteja maihinsa opiskelemaan. Sellaista vitsiä monesti kerrottiinkin, että Yhdysvalloissa opiskelleet stipendiaatit palasivat kotiin kommunisteina ja Neuvostoliitosta porvareina.” Neljän Moskovassa vietetyn vuoden jälkeen Pertti

13

väitteli tohtoriksi vuonna 1978 aiheenaan Egyptin yhteiskunnallinen muutos vuosina 1952-1970. Kokonaisuudessaan tuo aika antoi vahvan pohjan Lähi-idän tuntemukselle. ”Siellä mut opetettiin myös siihen, että opettaja, joka joutuu lukemaan luentonsa paperista, ei ole todellinen asiantuntija. Jos pitää luentoja, niin sun täytyy pystyä vapaasti niitä pitämään. Tätä opetusta mä olen yrittänyt ylläpitää.”

ovat meillä aika vahvat.” Luottamuksen kehitysmaatutkimuksen suhteen aistii Pertin puheesta. Hän puhuu kehitysmaatutkimuksen professoreista ja muusta henkilökunnasta hyvin kunnioittavaan sävyyn, samaan aikaan rehellisesti ja sydämellisesti. Hän saa oppiaineen kuulostamaan siltä, että siitä voi ja pitääkin olla ylpeä. ”Ollaan vahvalla pohjalla, vahvemmalla kuin koskaan.”

Moskovasta palattuaan hän työskenteli tulkkina ja haki tutkimusrahoitusta, useimmiten turhaan. Vakituisempia hommia irtosi Kehitysmaainstituutista vasta muutamien vuosien jälkeen. Moskovasta hankittua koulutusta myös epäiltiin. ”Yleensä mun rahoitushakemukset diskattiin. Kun olin tutkintoni Moskovan yliopistossa suorittanut, väitettiin, ettei se vastaa mitään suomalaista tai länsimaista tutkintoa. Epäilyjä oli hirveän paljon, jopa kerran yhdessä virantäytössä tuli mainituksi, että eihän kukaan tiedä onko se Multasen diplomi KGB:ltä saatu vai mistä”, Pertti kertoo nauraen. Suomalainen akateeminen yhteisö on paitsi pieni myös melko sisäänpäin lämpiävää. Etenkin tuohon aikaan, kun ulkomailla opiskelleita ei vielä juuri ollut. Sitkeä yrittäminen tuotti lopulta tulosta ja vuonna 1983 Pertti sai Kehitysmaainstituutista amanuenssin viran. Vaikka vastatuulta työnhaun ja työn suhteen olikin, Pertille ei missään vaiheessa tullut mieleen, että häntä varten olisi olemassa jokin muu kuin akateeminen ura.

Kehitysmaatutkimuksen opiskelijoiden parissa on havaittavissa jonkinlaista idealismia. Pertti on työskennellyt samojen kysymysten äärellä jo vuosikymmenten ajan, joten on kiinnostavaa kuulla, löytyykö sitä idealismia edelleen. ”Minä en oo mun idealismiani kadottanut mihinkään”, Pertti aloittaa vastauksensa tähän kysymykseen jämäkästi. ”Vaikka eihän ne ongelmat ja eriarvoisuus ole maailmasta mihinkään poistuneet. Koko tähän nykyiseen talousjärjestelmään liittyy monia haasteita, jotka globalisaation myötä ovat enemmän tai vähemmän vielä lisääntyneetkin. Et jos idealismiksi kutsutaan sitä, että mä en välttämättä pidä tätä nykyistä järjestelmää kaikkein järkevimpänä tai parhaimpana, niin se ei kyllä ole ainakaan mihinkään muuttunut.” Reseptiä maailmantilan parantamiseksi hänellä kuitenkaan ei ole tarjota. Näkökulmia ja eväitä senkin edestä.

Iso pyörä, koulutusleikkaukset ja –uudistukset ovat asioita, jotka vaikuttavat opiskelijoidemme arkeen ja joiltain osin herättävät ahdistusta. Samankaltaisia murroksia on yliopisto ja kehitysmaatutkimus kuitenkin käyneet läpi jo aiemminkin vuosikymmenten saatossa. Kehitysmaatutkimuksen osalta vastustusta on vuosien varrella ollut, joskus enemmän ja joskus vähemmän, ja oppiaineen olemassaoloa on jouduttu perustelemaan joskus kovin sanoin. Erityisesti erillislaitosten lakkauttamisvaiheessa oli kriisin paikka, jolloin kehitysmaainstituutin tulevaisuudelle ei ollut selkeää suuntaa. ”Ohut henkilöstöpohja ja tutkijavoima olivat ongelmia siihen aikaan, resursseja ei oikein ollut eikä rahoitusta juuri tullut. Tutkimusta oli haastavaa tehdä ja lisäksi siihen tarvittiin aina ulkopuolinen rahoitus”, Pertti kertoo. Jos kehitysmaatutkimuksen roolia akateemisena oppiaineena on ajan saatossa jouduttu moneen otteeseen perustelemaan, niin nyt sen asema on Pertin mukaan vankka. ”Meillä on kaksi professuuria ja lisäksi kaksi yliopistolehtorin virkaa, opetusresurssit

14

Pertin mukaan henkilöstövaihdoksista huolimatta kehitysmaatutkimuksessa on vuosien aikana säilynyt terveen kriittinen asenne nykyiseen maailmanjärjestelmään ja sen kehityspiirteisiin. Se on hänen mukaansa myös arvo, josta voidaan pitää ja täytyykin pitää kiinni monista syistä. Se on akateemisen tutkimuksen perusasioita, mutta erityisesti kehitysmaatutkimuksessa kriittisyyden rooli korostuu. Maailma on kyllä muuttunut kehitysmaatutkimuksen ympärillä, ja se on toki luonnollistakin. Mutta on jotain pysynyt ihan samanlaisenakin. Esimerkkinä Pertti mainitsee vanhan kunnon imperialismin. ”Jos katsoo näitä viimeisten vuosikymmenten sotia ja alueiden ajamista kaaokseen, niin kyllähän se imperialistinen politiikka on nähtävissä.” Pertti on opiskelijoille tuttu ennen kaikkea opettajana. Hänelle tärkeintä on aina ollut opettajana se, että saa olla tekemisissä eri opiskelijasukupolvien kanssa. ”67 vuoden kunniakkaaseen ikään verrattuna olen pysynyt suhteellisen virkeänä, koska ajatuksia on voinut ja saanut vaihtaa nuorten kanssa. Siinä pysyy väkisinkin ajan tasalla.” Kehitysmaatutkimuksen opiskelijoita Pertti kuvaa äärettömän motivoituneiksi ja sitoutuneiksi. ”Se on myös tehnyt opettajan työn helpoksi, eikä se ole

kaikissa oppiaineissa näin. Tämä oppiaine on luonteeltaan erityinen ja se näkyy meidän opiskelijoissa.” Kehitysmaatutkimukselle opiskelijat ovat olleet tärkeitä läpi historian ja sillä on perusteltu koko oppiaineen olemassaoloa. Se on varmasti vaikuttanut myös asenteisiin opettajien puolella, mikä nykyään näkyy opettajien ja opiskelijoiden suhteessa toisiinsa. ”Kehitysmaatutkimuksen olemassaolo on aina ollut riippuvainen siitä, että meillä on ollut riittävän paljon opiskelijoita, jotka ovat kiinnostuneita kehitysmaatutkimuksen kysymyksistä.” Tällä voidaan perustella kaikkien murrosvaiheiden voittoja, joita oppiaine on käynyt historiansa aikana läpi. Se, että syksyisin järjestettävällä Kehitysmaatutkimuksen johdanto – luentosarjalla istuu pääaineopiskelijoiden lisäksi monia muitakin opiskelijoita, on huomionarvoista. Kehitysmaatutkimuksen tutkimuskysymykset ovat tärkeitä ja maailman tilaa katsomalla sen myös huomaa. ”Kun seuraa nykyhallituksen politiikkaa ja muutenkin tämän hetken poliittista ilmapiiriä, niin onhan se sanottava että eiväthän nämä leikkaukset ja muut muutokset nyt hyvältä tunnu. Mutta eivät ne ongelmat tästä mihinkään mene eivätkä tutkimuskysymykset katoa – pikemminkin korostuvat.” Kehitysmaatutkimuksen merkitys maailmassa siis korostuu ja kehitysmaatutkimuksesta valmistuvien opiskelijoiden on oltava näkemässä, kertomassa ja osoittamassa, että tulee nähdä omien rajojen yli.

arvojärjestyksessä. Asia on vaikuttanut myös suhtautumiseen opiskelijoita kohtaan ja osaltaan se on myös herättänyt kiukkua byrokratiaa kohtaan. ”Kyllä minusta tärkeämpää on se, että jokainen opiskelijoista oppii ajattelemaan omilla aivoillaan ja miettimään asioita. Sillä tavalla sitä kasvaa myös ihmisenä ja oppii elämässä ottamaan vastaan kaiken näköisiä tilanteita, joita se tuo mukanaan.” Hän tietää sen ja osaa samaistua opiskelijoiden elämään. Se luo turvallisuuden ja välittämisen tunnetta, joka nykyisessä tehokkuutta ylistävässä yhteiskunnassamme on harvinaista herkkua. Mutta sitä herkkua on tarjottu kehitysmaatutkimuksen opiskelijoille jo pitkään. Siitä saa, pitää, voi ja on syytä olla sekä ylpeä että onnellinen. Pertin johdantoseminaarien arvo on sekä siinä tietotulvassa, jota pieni fuksi mukaansa sieltä saa että siinä, miten lämpimän vastaanoton yliopistoon ihmeelliseen maailmaan osakseen saakaan. Siihen kiitos on aika pieni sana. Tämänkaltaisilla opeilla Pertti on pärjännyt elämässä tähän saakka. Ja hyvin on pärjännyt. Vappuna 2017 Pertti jää ansaitulle eläkkeelle. Vaikka kehitysmaatutkimus jatkaa tästä huolimatta olemassaoloaan ja uusien murrosvaiheiden kohtaamistaan, jonkinlainen tyhjiö oppiaineeseen tulee jäämään.

Perttiä haastatellessa unohtaa tekevänsä haastattelua. Aika on hurahtanut hetkessä ja juttua silti riittäisi. Pertin ura on mielenkiintoinen ja tarinoita vuosien varrelta kuuntelisi enemmän kuin mielellään. Lysti on kuitenkin lopetettava vähitellen. Pertti on ihminen, josta huokuu lempeys ja aitous, joten on pakko kysyä jokin suurempi elämänviisaus. Mikä elämässä on tärkeää? Se on hyvä, tarpeeksi yleispätevä. Siihen Pertti aloittaa vastaamalla: ”Huh huh”, ja jatkaa pienen hiljaisuuden myötä ”Kyllä sanoisin, että sellainen taistelu epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Jos mietin koko elämäni filosofista pohjaa, niin kyllä se on ollut tuo epätasa-arvoa vastaan taisteleminen. Se muovaa ihmisen asennetta kaikkeen.” Tuon asenteen näkee Pertistä, pitkälle. Se, miten ihmisläheinen ja lämmin, mutta samaan aikaan viisas, Pertti onkaan, on jotain mitä on valtavan vaikea kuvailla sanoin. Se on sellainen asia, joka täytyy kokea. Vaikeasti vammaisena syntyneen esikoisen syntymä on vaikuttanut Perttiin ja muovannut häntä ihmisenä – niin uran kannalta kuin arvomaailmankin. Unelmat professuurista hän hautasi asetettuaan perheen etusijalle

15

Pertti Multasesta sanottua:

Pertti Multanen on uransa aikana ehtinyt jättää jälkensä moneen ihmiseen. Kehotus pyysi muistoja ja kommentteja opiskelijoilta sekä kollegoilta, jotka ovat tavalla tai toisella tehneet yhteistyötä Pertin kanssa vuosien varrella. Kaikista Kehotuksen käsiin saapuneista viesteistä ja kommenteista huokuu Pertin erityinen taito kohdata ihmisiä. Koonnut: Meeri Tiensuu

Ensimmäiset muistosi Pertti Multasesta: “Kehitysmaainstituutin porukka vietti kynttilöiden valossa pikkujoulua Luotsikadulla vuonna 1979. Istuimme kirjastossa kirjahyllyjen ympäröiminä, joimme glögiä ja söimme pähkinöitä, oliiveja ja muuta hyvää, tupakansavu leijui ympärillämme, keskustelimme, nauroimme. Tunnelma oli hieno. Yhtäkkiä ovesta astui nuori mies ja muutamat läsnäolijoista huudahtivat ilosta ja kutsuivat miestä tervetulleeksi pitkän ajan jälkeen. Kysymyksessä oli Pertti. Hän oli palannut Moskovasta takaisin Helsinkiin ja kehitysmaainsitituuttiin. Muistan, että kertomista riitti meille kaikille sinä iltana.” -Helena Jerman “Tapasimme Pertin kanssa kehitysmaainstituutin puitteissa 70-luvun alussa, jolloin olimme molemmat mukana poliittisessa opiskelijaliikehdinnässä ja kolmasmaalaisuudessa. Meitä yhdisti samat kiinnostuksenkohteet, suomi ja maailma, solidaarisuus, Vietnamin sota, ja inspiroiduimme perustamaan instituuttia.” -Kimmo Kiljunen “Tulin kerran Multsin toimistoon pikakäynnille. Lopputulos oli, että poistuin sieltä kahden tunnin kuluttua häkeltyneenä kaikesta siitä tiedon määrästä sekä tulin lainanneeksi Multsille kirjan.” -Samuel

16

Opiskelijoiden muistoja johdantoseminaarista: “Ensimmäisen vuoden opettajatutor tapaamisissa maanantaiaamuisin Multsi kertoili tarinoita kehitysmaatutkimuksen oppiaineen historiasta ja omista seikkailuistaan niin itänaapurin puolella kuin mökillä. Elävästi on jäänyt mieleeni kertomus siitä kuin metsässä tuli susi vastaan. Siinä sitten pieni fuksiryhmämme istui maalta tuodut omenat kädessä ihmettelemässä elämää, kehitystä ja yliopistoa. - Ja suden kohtaamista, tietty!” -mymmeli “Pertin hellässä huomassa oli turvallista tutustua yliopistoon ja harjoitella osallistumista akateemisia aiheita käsitteleviin keskusteluihin, sekä tietysti purkaa pääsykoetraumoja. Ihana pehmeä lasku yliopisto-opintoihin!” -Lotta “Jossain vaiheessa johdantosemmaa sitä vaan tiesi olevansa oikeassa paikassa, oikeiden ihmisten ympärillä. Siitä kiitos Pertille.” -omppu “Ookoo” ja “Krookukset kukkii” -Anonymous

Minkälaista yhteistyötä olette vuosien varrella tehneet? “Olemme keskustelleet Pertin kanssa aika paljon opetuksesta ja ohjauksesta sekä opiskelijoiden neuvonnasta ylipäätään. Pertti on ollut eräänlainen epävirallinen mentori minulle tässä suhteessa useassa tilanteessa.” -Anja Nygren

Miten kuvailisit Perttiä? “Pertti is a wonderful colleague, a much loved and admired scholar, teacher and friend.” -Barry Gills “Pidetty opettaja, kiehtova luennoitsija, tarkka sanoistaan, ystävällinen. Kansainvälisenä naistenpäivänä Pertti on aina tuonut kauniita kukkia kahvipöydälle meidän iloksemme.”

“Pertti has given the annual opening lecture in the Introduction to Development Studies course, in which he shares his decades long experience and key insights into interpreting "What is Development Studies". He has always been a close colleague in the process of discussing the future direction of our discipline here at Helsinki University.”

“Hyvin vakaumuksellinen ja asioita syvältä katsova ihminen. Pertistä ei todellakaan voi sanoa, että hän pelaisi mitään pelejä. Hän on johdonmukainen ja selkeä kannoissaan. Ja luotettava.”

- Barry Gills

-Kimmo Kiljunen

Terveisiä Pertille:

“Ammattitaitoinen alansa ja aihepiirinsä perin pohjin tunteva, älykäs, ihana ihminen!”

“Kiitos innoituksesta ja kannustuksesta oppilaille. Olet legenda jo eläessäsi!”

-Veera

- Veera

“Lämmin, suloinen ja opiskelija-ensinasenne”

“Olen loputtoman kiitollinen Pertille kärsivällisyydestä, ymmärtäväisyydestä, tuesta ja tsempistä, kun kamppailin kandidaationtyöni kanssa.”

-mymmeli

-Lotta “Nöyränä kiitän ja kumarran, että olen saanut juuri oikeanlaista tukea opinnoissani. On vaikea löytää sanoja, sillä ihailen Perttia valtavasti niin opettajana kuin ihmisenäkin.”

-Helena Jerman

“Multanen kuuntelee, kannustaa, ymmärtää ja keskittyy. Multanen kohtaa opiskelijan ihmisenä, jolla on arvokkaita ajatuksia. Multanen ei ole paatunut työntekijä, vaan inhimillinen ja helposti lähestyttävä.” -Buddha90

-meeri “Multasen suuruus ihmisenä on erityisesti empaattisuudessa ja omistautuneisuudessa.” -T

17

Lähi-idän nykyisen kaaoksen juuret Teksti: Pertti Multanen

Nykyinen Lähi-idän kaoottinen tilanne heijastuu jo meillekin lisääntyneenä pakolaistulvana ja turvapaikanhakijoiden vyörynä. Tilanne ei ole syntynyt tyhjästä. Tämä on tulos vuosikymmeniä ja jopa vuosisatoja jatkuneesta ulkopuolisesta puuttumisesta ja hegemoniasta alueella. Tulos siitä, että Lähi-idän kansat ja kansanryhmät eivät ole saaneet itse päättää kohtaloistaan. Taustalla on imperialismin alueen päälle laskema tumma pilvi.

Mikä vei Lähi-idän kaaokseen? Ei tarvitse olla kovin syvällisesti Lähi-idän viime vuosikymmenien tapahtumiin perehtynyt, voidakseen nähdä nykytilanteeseen kielteisimmällä tavalla heijastuneen tapahtumasarjan. Varsinainen kaaoksen käynnistäjä oli USA:n hyökkäys Irakiin vuonna 2003 ja kaikki mitä sen jälkeen USA:n miehityksen aikana tehtiin, tai jätettiin tekemättä. Miehittäjät eivät nähneet, mikä seuraus tulisi olemaan Irakin vanhan vallan, Saddam Husseinin pystyttämän hallintokoneiston, täydellisellä hajottamisella. Saddaminkin aikana Irakissa oli toki jännitystä tuolloin lähinnä maan sunnilaiseen väestöön perustuneen valtakoneiston ja shiialaisen väestönosan välillä. Tuo jännitys ei kuitenkaan koskaan yhtenäisen irakilaisen identiteetin tai nationalismin rakentamisen vuosina saanut avoimen uskonnollisen yhteenoton piirteitä. Se ei myöskään kärjistynyt aseellisiksi yhteenotoiksi. Puhumattakaan siitä, että maassa tuolloin olisi ollut aseelliseen toimintaan ja poliittiseen terroriin toimintansa pohjaavia järjestöjä. Kaikki tämä muutos tapahtui sekä miehittäjien että heidän asettamiensa Irakia hallinneiden voimien toimenpiteiden tuloksena. Kun Irakin vanha hallintokoneisto hajotettiin, merkitsi se samalla sekä miehitysvallan että tuolloisen ja nykyisenkin Irakin johdon asettumista avoimesti shiiaväestön etujen ajajaksi ja takaajaksi.

18

Vahingollisin vaikutus oli sillä, että tämä sama puhdistus ulotettiin Irakin armeijaan ja koko valtion väkivaltakoneistoon. Sunniväestö, joka aiemmin oli ollut vahva tukijalka näissä koneistoissa, heitettiin kylmästi syrjään. Tämä oli keskeinen syy sille, että Irakista muodostui oiva kasvupohja sekä avoimelle ja nyt myös aseelliselle uskonnolliselle vastakkainasettelulle. Tästä kasvupohjasta nousivat myös poliittiseen terroriin turvautuvat järjestöt. Irakin kaaoksesta on voimansa imenyt myöskin nyt Lähiitää terrorisoiva ISIS-järjestö. Aiemmin tehdyt virheet olivat viemässä siihen, että ISIS:in julistama salafismin ”kutsu” sai vastakaikua Irakin sunnialueiden väestön keskuudessa sekä Irakin armeijasta syrjäytettyjen upseerien keskuudessa. Saddamin aikaisen ja miehityksen aikana hajotetun Baath-puolueen ideologian omaksuneet upseerit eivät olleet liikkeellä uskonnollisista syistä, vaan ennen muuta maahan painetun omanarvontuntonsa, kunniansa, palauttaakseen. Koko tämä Irakin kansanmurhaksi kasvanut kaaos oli taustalla niissä tapahtumissa, jotka veivät ISIS:in nopeaan ja voittoisaan etenemiseen Irakin sunniosissa. Vakavin piirre tässä oli se, että miehityshallinnon aikana Irakiin viety massiivinen ja nykyaikainen pääosin amerikkalainen aseistus joutui lähes ilman vastarintaa ISIS:in taistelijoiden haltuun.

Samat virheet on toistettu Syyriassa USA:n imperialismin politiikka päättää Lähi-idän asioista oman hegemonistisen ja militaristisen voimapolitiikkansa mukaisesti on syössyt Syyrian arabitasavallan kuilun partaalle. Kun täysin seurauksia miettimättä ja paikallista todellisuutta tuntematta juututtiin vaatimukseen Bashar al-Assadin hallinnon syrjäyttämisestä, oli ovi avattu samanlaiselle lopputulokselle kuin aiemmin oli nähty Irakin lisäksi jo liian monessa maassa. Päämiehen tai hallinnon syrjäyttäminen ulkopuolisin tai ulkoa tuetuin voimin on tie tuhoon. Syyriassa alettiin poliittista ja sotilaallista tukea kanavoida ns. maltilliselle oppositiolle. Tähän lähti sokeasti mukaan myöskin Euroopan Unioni, joka Syyriassa ei suinkaan ensimmäistä kertaa toiminut USA:n alihankkijana. Libya on hyvin lähellä oleva ja varsin varoittava esimerkki EU:n keskeisten jäsenmaiden kaipuusta oman menneen imperialismin aikakauden mahdollistaman hegemonian päivien paluuseen. Ongelma Syyriassa oli alusta alkaen se, että tällä maltilliseksi oppositioksi kutsutulla porukalla oli kovin ohut kosketus Syyrian sisälle. He, samoin kuin Irakinkin tapauksessa, edustivat ennen muuta jo kauan maanpaossa eri länsimaissa olleita syyrialaisia ja heidän kontaktinsa olivat paremmat USA:n ja Länsi-Euroopan maiden pääkaupungeissa kuin Damaskoksessa. Apua tarjottiin ilman mitään kontrollia siitä kenelle se viime kädessä päätyy. Näissä oloissa suurimman hyödyn korjasivat jo Afganistanin sodan aikana ja silloinkin pitkälle USA:n tukemana luotu Al-Qaida ja sen lipun alle syntyneet ryhmät. Persianlahden valtiot tukivat vahvasti monia muita Syyrian kaaoksessa esille nousseita islamistisia aseellisia ryhmittymiä. Täten luotiin pohja sille, että ISIS:in oli mahdollista koota eri organisaatiot ja sirpaleet yhteisen unelman, eli Profeetan aikaisen kalifaatin palauttamisen ympärille. Sunnimuslimien keskuudessa tämä oli voimakas poliittinen ja retorinen ase. Reaktio kalifaatin luomiseen ja ISIS:in muodostuminen

monenlaisen islamilaisen radikalismin uudeksi magneetiksi kertoo juuri tästä. Kansainvälinen oikeus ja YK:n arvovalta kärsijöinä Imperialismin otteet Lähi-idässä ovat ennen muuta vuonna 2003 tapahtuneesta hyökkäyksestä Irakiin rapauttaneet nopeasti sekä kansainvälisen oikeuden auktoriteettia, että Yhdistyneitten Kansakuntien asemaa. USA:n päätös aloittaa jälleen ilmapommitukset sekä Irakissa että Syyriassa, operaatio johon myös Ranska ja Englanti ovat ilmoittaneet yhtyvänsä, on ilman muuta jälleen toimi joka rikkoo kansainvälistä oikeutta. Syyrian maaperällä tapahtuviin pommituksiin ei ole haettu eikä saatu lupaa YK:n turvallisuusneuvostolta eikä Damaskuksen hallitukselta. Näin jatkuu voimistuen se kehitys joka on viimeisen neljännesvuosisadan aikana muuallakin kuin Lähi-idässä ollut viemässä entistä vaarallisempaan ja epävarmempaan maailmaan – maailmaan, jota ei hallita lailla ja sopimuksilla, vaan aseilla ja voimalla.

Julkaistu aiemmin Rauhan Puolesta-lehden liitteenä ilmestyneessä Arabikansojen ystävyysseura, AKYS, nro 2/2016

19

Kehotuksen suuri alkoholitesti Teksti: Assi Pakarinen

20

Kehityksen opiskelijoina meistä jokainen tietää minkälaista on tuntea syvää ahdistusta ja loputonta tuskaa siitä, mitä ympärillä olevassa maailmassa tapahtuu ja ennen kaikkea, mitä ei tapahdu, vaikka jokainen meistä tietää, että joitain asioita vaan pitäisi jo tapahtua. Tämän lievittämiseksi meillä on kaikilla omia tapojamme selviytyä hetkellisestä epätoivosta tai jopa suurimmista onnistumisistamme, jonka jälkeen herääkin taas kysymys, onko millään mitään väliä, mitä olen tämän periodin aikana tehnyt? Ikuinen epäily kurnii vatsamme pohjalla kuin nälkä Unicafen ollessa suljettu sunnuntaisin. Tästä valaistuneena Kehotus esittelee teille menestyksekkään Kehotuksen maisteluillan tulokset. Kehotus järjesti iltaman elokuun lopulla, jonne pyysimme jokaista osallistujaa tuomaan oman juomansa maisteltavaksi. Tuotavan juoman laatua ei oltu sen enempää määritelty, mutta yllätykseksemme alkoholilliset juomat veivät tässä kilpailussa voiton 11-0. Jokaisen osallistujan juoma sai oman osallistumisnumeron. Kuten perinteisiin kuuluu, emme keskittyneet siihen, kuka juoman toi tai minkälaisin perusteluin, vaan pohdimme kolmea neutraalia kategoriaa välttääksemme kaikenlaisen vilpin, nepotismin, korruption tai paikkakuntakohtaisen erottelun. Kategoriat olivat: maku, känniaste ja lievitys maailmantuskaan. Mukana oli kaiken kaikkiaan yksitoista eri juomaa. Maku-kategorian yllätysvoittaja (ottaen huomioon, että vain yksi juoma oli olutta ja suurin tuontiaste oli punaviinillä) oli Nobelander-olut, jota saa lidlistä noin 2,21 euron litrahintaan. Kyseinen olut on herättänyt suomalaisissa aikojen saatossa erilaisia tuntemuksia, mutta hintalaatusuhde miellytti selkeästi opiskelijoitamme. Nobelander-olutta on muualla lähdettömissä lähteissä kuvailtu muun muassa tunkkaiseksi, mauttomaksi ja kitkeräksi. Kehotuksen testissä Nobelander oli kuitenkin selvä ykkönen, Crème de Cassis de Dijonin tullessa 0,5 pisteen päässä hyvänä kakkosena.

Samaanitervan pehmeä suomalainen saunan ja metsämaiseman yhdistelmä iltojen pimetessä kesän jälkeen vei kyseisen juoman selkeästi voittoon 4,2 pisteellään kategoriassa lievitys mailmantuskaan. Samaanien henkien tuoma lämmin rauha kehoon lievitti maailmantuskaa jopa 3,0 pistettä enemmän kuin Garage ice tea lonkero. Johtopäätöksenä voimme siis todeta maanläheisyyden ja suomalaisten henkien olevan parempi tapa viettää tuskaista iltapäivää esseen parissa kuin kylmä kapitalistinen Garlsbergin lonkero. Känniasteen selkeä voittaja oli Loimu-glägi vuosikertaa 2013. Loimussa on 21 % alkoholia mikä ei kuitenkaan tehnyt siitä kemiallisesti sen vahvempaa kuin esimerkiksi samaaniterva (21%) tai Crème de Cassis de Dijon (20%). Lämmitetty glögi kuitenkin todettiin ehdottomasti suuremman känniasteen tuojaksi kuin mikään muu testattavana oleva juoma. Asiaan saattoi tietysti vaikuttaa se, että Loimun lämmitys tapahtui myöhemmin illalla, jolloin muut juomat oli ehditty jo Nobelanderia lukuun ottamatta maistella. Arvoisan raadin laskettua keskiarvo kaikkien juomien eri asteiden välillä osoitti Nobenlanderin voittavan koko kisan keskiarvolla 3,86, joka on 0,06 pistettä enemmän kuin samaaniterva.Viimeiseksi jäi selkeästi Garage long drink ice tea pisteillä 1,43. Kaiken kaikkiaan voimme todeta tuloksista sen, että vaikka maisteluillan yhdestätoista juomasta viisi oli punertavia viinejä eivät ne loppujen lopuksi olleet erityisen maukkaita, humaltavia tai lievittäneet maailmantuskaakaan. Toisin sanoen suosittelen arvoisan maisteluraadin itsevaltaisena puheenjohtajana, että kokeilette ensi kerralla Nobelander-olutta, joka ei kasvata kukkaron kapenemisesta aiheutuvaa tuskaa, tai Samaanitervaa, joka vie ajatuksesi uuteen ulottuvuuteen ja saatat vahingossa neroutua tai Crème de la Dijonia, joka tasaisella menestyksellään kisan jokaisessa lohkossa tuo yksinkertaisuudessaan mieleen metsässä vietetyt lapsuusvuotesi ja rauhoittaa sielua kun sielua pehmeällä kermanmarjaisella maullaan.

21

Staying Relevant under Uncertainty Text: Minna Mayer

The field of development research in Finland is currently faced with a great paradox. The government has made major cuts to both University budget and development funding. Yet the global situation and popular opinion in Finland show that there is perhaps more need and support for development research than ever before. Despite the efforts of the current politicians to bring us down on these two fronts, our discipline is doing fairly well. There are three main reasons for this. Firstly the world is faced with serious global crises in various fronts. Earlier these crises were experienced in “far-away lands� and merely heard about, now they are happening in our backyard. European citizens have recently gotten some taste of the global migration crisis. Racism and hate crimes are the topic of our daily news. Brexit surprised many of us and changed the outlook of Europe’s future in one day. General economic outlook has been disappointing for several consecutive years. Climate change and more frequent extreme weather events have influenced the lives of millions of people. The pressure for policy makers is extreme high to find solutions to these problems and ways to secure peace. Development studies offers both understanding and solutions for these phenomena. Secondly, a paradigm shift in development studies has succeeded in bringing the discipline closer to the average citizen. Not many other social science disciplines can say that. The economic catastrophe unfolding in 2008 managed to alienate many former believers of economics, for example. The fairly recent expansion of the concepts of development and well-being has shown to the general population that development studies has something meaningful to offer. Looking at well-being beyond income and economic prosperity is something most people have already done in their daily lives. Thirdly, development studies also has a value base many feel comfortable with. Equality, freedom and justice, values based in the thoughts of French thinkers of earlier centuries, still resonate with most people. Development studies has evolved from the early days of research on colonial economies and merely describing the situation in overseas areas to a distinct discipline that aims to promote respectable societal values on a global scale. Being normative in our research is not something we need to shy away from, but something we instead need to commit to. In the light of current events at the University of Helsinki and the recent governmental actions, the future of our disciple may seem unsure to many of us. It is perhaps a good time to remind us all that the day we become irrelevant and there is grounds for our dismissal, is the day when we have achieved our goals.

22

The history and future of Development Studies in Finland: The short version Text: Konsta Naumi

This article is about the phases of Development Studies in Finland and about it’s future. We asked from our students and current/past faculty members, how do they see the future and it seems that while there are issues that are not quite clear yet, Development Studies as a discipline has firm roots in the university. This article will not go into the full story of Development Studies in Finland, rather it will give a short version of it. For a fuller narration of the starting phases of the faculty, we recommend you read Helena Jerman’s (in Finnish, summary in English at the end): Kehitysmaatiedon kolme vuosikymmentä- Raportti Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen laitoksen vaiheista (Thirty years of development studies in Finland) (2001). The first initiatives to of teaching development country and development related subjects started in the late 60’s and early 70’s. Over the years what started as a collection of like-minded students and scholars, grew into a the faculty we are today. Over the years, we have had many names, it all started under the Interkont, then turned to Institute of Development Studies (Kehitysmaainstituutti in Finnish) and from 1997 the discipline of Development Studies we are today. Just to highlight few important phases, let’s go briefly through the history and positions of the Development Studies within the university. So it all started with the Interkont-group, that formed the basis for teaching and research of development-related issues in Finland. In 1973 Interkont-group was officially re-named as Institute of Development Studies, although the name Interkont remained in use for few years after that. This was the starting point for the institutionalizing of Development Studies. At the same time the teaching was also taking its shape, and the first introduction course was held in 1972. In 1981 the Institute was officially made part of the University and became an independent interdisciplinary institute and in 1996 the decision was made for the IDS to be discontinued and an academic department of Development Studies was established from 1.1.1997 within the Faculty of Social Sciences. Before this in 1992 IDS was already made part of the Faculty of Social Sciences but remained as an independent institute. At the same time the student union Keho ry. was formed, marking the 25th year of its existence this year. The above is a extremely brief version of the history and leaves out many important moments and

events, for example the details of organizational issues of different phases and the development of the research and teaching within that. But what it gives is a picture of a long but steady journey to where we are now. It has been relatively steady from the 2000’s and there haven’t been any major changes, until for the last few years. The changes Development Studies faces now are different from the previous changes as before it has been about establishing Development Studies as an field of study. Now the changes are made on the university-level. This means that it is important to view the future of Development Studies from a critical but hopeful and forward-looking perspective. “The past few years have been full of much change for the discipline, our department, our faculty and the entire university. Our key challenge now is how to maintain the strengths created in the past in Development Studies, while creating new multidisciplinary programmes, and to do our best to serve the evolving needs of our students, the university, and the public to understand the complexities of contemporary development.”, is how our Professor Barry Gills describes the situation. The question now is, what will the future of Development Studies be? When talking with the current and former members of our staff, it comes pretty clear that the need for Development Studies hasn’t gone anywhere. And as our newly-appointed Professor Anja Nygren points out, Development Studies is still raising up relevant questions in order to analytically understand the world. One thing that most of the people raise up is the nature of Development Studies as an multidisciplinary subject and discipline. The need for broader cooperation that crosses the borders of disciplines is important for us and it seems that the university is going into that direction as well. This is something we are good at and something we need to embrace. Or as put more elegantly by Gills: “New theoretical developments are needed in order to help us all face the crises of global development in the twenty-first century. How to transform future development and resolve contemporary global crises is the central question of our time. I believe that our discipline will become ever more vital, in partnership with other disciplines, to create new ideas to transform the world.”

23

Konfliktit luonnonvaroista ja asevarustelun uusi kiihtyminen Teksti: Pertti Multanen

Kumpikaan otsikossa esiin tuleva teema – konfliktit tai asevarustelu – eivät kohta neljä vuosikymmentä siirtomaahistorian tai myöhemmin kehitysmaatutkimuksen parissa viihtyneelle tutkijalle ole uusia. Pikemminkin niistä on muodostunut pysyviä koko kansainvälisen järjestelmän toimivuutta, oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista kehitystä jatkuvasti uhkaavia syöpäkasvaimia. Konfliktien ja asevarustelun yhteys globaalin eriarvoisuuden syvenemisen taustalla, ilmiön joka on erityisen nopeasti edennyt nykyisen globaalin kapitalismin ulottaessa lonkeroitaan kaukaisimpiinkin tropiikin kyliin, on tunnettu jo vuosikymmeniä. Yhdistyneet Kansakunnat perustettiin vuonna 1945 nimenomaan estämään uudet sodat. YK:n keskeinen tavoite oli myös imperialismin kultakaudella perustetun siirtomaajärjestelmän, kolonialismin, juuriminen maapallolta. YK:n eri pääsihteereiden kausilla ja aloitteesta on tuotettu sarja raportteja

24

ja tutkimuksia sekä sotien että kilpavarustelun vahingollisuudesta. Tämä työ alkoi YK:n perustamisesta vuodesta 1945, mutta muuttui määrätietoisemmaksi tutkimustoiminnaksi 1960- 1970-luvuilla. Mainittakoon vaikkapa jo 1970-luvun alussa julkaistu raportti: YK:n pääsihteerin raportti kilpavarustelun taloudellisista ja sosiaalisista seurauksista, YK:n tutkimus ydinaseista vuodelta 1980 ja YK:n pääsihteerin raportti Aseellisten konfliktien ehkäisy vuodelta 2002. Tietoa asiasta on koottu tuhansien tutkijoiden voimin. Globaalin kokonaistilanteen, myös luonnonvarakonfliktien, sotien ja aseistautumisen eri muotojen ehkäisemisessä lienee kuitenkin yksi YK:n yleiskokouksen vuonna 1974 hyväksymä julistus ollut merkitykseltään yli muiden. Tämä oli julistus Uuden kansainvälisen taloudellisen järjestyksen aikaansaamisesta – ns. UKTJ -asiakirja. Jos tämä toimintaohjelma olisi toteutettu, ei globaali eriarvoisuus olisi koskaan voinut revetä sille tasolle millä se nyt on.

Mitalin toinen ja synkempi puoli on kuitenkin se, että ei sen enempää UKTJ julistuksella kuin pääsihteereiden raporteillakaan ole pystytty murtamaan sen enempää globaalin finanssipääoman kuin suurvaltapolitiikan linnoituksia. Viime vuosikymmenien globalisaatio on etelän köyhien kehitysmaiden silmissä näyttäytynyt pikemminkin paluulta vanhamuotoiseen kolonialismiin ja imperialismin vanhaan voimapolitiikkaan, jossa sota on jälleen kohotettu ”laillisen” politiikan tekemisen välineeksi. Monessa suhteessa myös ”rauhanjärjestö” YK on pakotettu viime vuosina kohottamaan maljoja sodan jumalille. Parinkymmenen vuoden suuren järjestelmämuutoksen ajan lupaukset siitä, että sotien ja konfliktien aikakausi, samoin kuin asevarustelukierre, ovat jäämässä ns. kylmän sodan aikakauden mukana historiaan ja että näin vapautuvat varat voitaisiin käyttää globaalin eriarvoisuuden poistamiseen, ovat osoittautuneet perin vääriksi. Lähi-idän tutkijalle jo vuosina 1990 ja 1991 käyty Persianlahden sota oli selvä merkki imperialismin päättäväisyydestä pitää luonnonvarat, tässä tapauksessa öljyvarat, jatkossakin tiukassa hallinnassaan. Nyt, pari vuosikymmentä myöhemmin, elämme aikaa jolloin asevarustelun taso on jo ylittänyt kylmän sodan pahimmatkin lukemat ja nykyinen kapitalistinen kulutusyhteiskunta voi toimia vain strategisten luonnonvarojen entistä tiukemman hallinnan ehdoilla. Tämä hallinta ollaan viime kädessä aina valmiita varmistamaan sodalla. Tämän ovat viime vuosien sodat hyvin selvästi osoittaneet. Eriarvoisuus jatkaa voittokulkuaan ja sosiaalifoorumeiden tehtävät tulevat entistä tärkeämmiksi.

Julkaistu aiemmin Voima-lehden liitteenä olleessa Sosiaalifoorumilehdessä vuonna 2013

25

postscriptum.

Ryhmätyökuplia Teksti: Meeri Tiensuu

Minä inhoan ryhmätöitä. Ja kyllä, olen valehdellut tämän asian tiimoilta useammassa kuin yhdessä työhakemuksessa. Ryhmätyöt herättävät minussa turhautumista jo ennen kuin niitä ehtii edes aloittaa. Tiedän ja näen sen jo ennalta, miten yksi ryhmän jäsenistä on aina se, joka ei hoida osuuttaan, vaan vastailee viestiketjuihin kolmen päivän viiveellä ja kysyy “niin mikä se meidän aihe olikaan?” Sitten on yksi, joka haluaa tehdä työn vain omalla tavallaan eikä kykene kompromisseihin, ja yksi, joka haluaa käyttää aikaa oikeanlaisen Powerpoint-taustan valitsemiseen, vaikka työn sisältökin vielä uupuu. Lopulta joku katoaa kesken projektin ja jättää osuutensa muiden harteille. Suurinta kauhua herättää ajatus siitä, kun yhteinen työ täytyy esitellä yleisön edessä. Lopputuloshan on aina se, että kaikki ovat tehneet vähän jotakin, mutta kukaan ei kuitenkaan mitään. Siellä sitä sitten seisoskellaan muiden edessä ja sönkötetään toinen toisemme puheen päälle jotain yleispätevää. Ymmärrätte varmaan, mistä ahdistukseni ryhmätöitä kohtaan siis kumpuavat? Ajatukseni ryhmätöistä ovat kuitenkin saaneet uusia ulottuvuuksia - oikeastaan huomaamattani. Kuitenkin, asiaa tarkemmin ajatellen, olen tehnyt myös ryhmätöitä, jotka ovat olleet alusta lähtien jotain aivan muuta; antoisaa, hauskaa, helppoa ja oivaltavaa yhdessä tekemistä. Ne ovat olleet niin mukaansatempaavia kokemuksia, että niitä ei ole edes ajatellut ryhmätöiksi. Kehotuksen suuri alkoholitesti (s. 20-21) siivitti minut hyvin maailmaa syleilevään mielentilaan ja sinä yönä oivalsin kauneuden ryhmätöiden takaa. Se kuuluu näin: Tee ryhmätöitä oikeiden ihmisten kanssa. Tämä Kehotuksen kolmas numero vuonna 2016 on ollut itselleni inspiroiva kokemus. Olen saanut ideoida ja tehdä sitä upeiden, fiksujen ja ihanien päätoimittajatovereideni kanssa - ryhmätyönä. Numero on hieno monessakin mielessä. Lehden sisältö on paitsi tärkeää ja ajankohtaista, lisäksi se tuo esiin keholaista mentaliteettia siitä, että “Kehossa et koskaan ole yksin”. Keholaisten parissa ei oikeastaan koskaan tehdä mitään yksin ja siksi sitä huomaamattaan löytää itsensä tekemässä ryhmätyötä, vaikkei niistä pidäkään. Kehossa tekeminen muuttuu yhteiseksi tekemiseksi, oli kyseessä sitten kurssille tehtävä esitelmä, juhlien järjestäminen tai vanha kunnon maailmanparantaminen. It makes sense, niinhän keho toimii. Olen äärettömän onnellinen siitä, että suurin osa elämässäni tekemistäni ryhmätöistä ovat olleet sellaisia ryhmätöitä, etten ole sitä edes huomannut. En siis ehkä inhoakaan ryhmätöitä niin paljon kuin kuvittelin. Entistä onnellisemmaksi minut tekee ajatus siitä, että tulevaisuudessa nämä samaiset ihmiset tulevat enemmän tai vähemmän olemaan kollegoitani. Se on inspiroiva ja ihana ajatus ja antaa lohtua tälle paatuneelle ryhmätyövihaajalle. Tiedän, se on kupla. Mutta siinä kuplassa on ihmisen hyvä olla, joten miksipä sitä puhkaisemaan.

post-post-scirptum. Tämä numero on kiitos oppiaineemme pitkäaikaiselle työntekijälle, lehtorille ja inspiroivalle persoonalle, Pertti Multaselle. Hän on toiminut lehden vierailevana päätoimittajana.

26

“Onnea, onnea onnea Teille, onnea onnea onnea myös meille” -Meeri Tiensuu Kehotuksen “El Hefe” (Vuosijuhlarunokilpailun voittaja)

25

Kehotus-lehti onnittelee 25-vuotiasta Keho ry:tä ja kiittää yhteistyöstä, se jatkukoon myös tulevaisuudessa.

“Jos mietin koko elämäni filosofista pohjaa, niin kyllä se on ollut tuo epätasa-arvoa vastaan taisteleminen. Se muovaa ihmisen asennetta kaikkeen.” -Pertti Multanen