Vapaus, vastuu, tulevaisuus - KD Nuorten poliittinen ohjelma by KD Nuoret

VAPAUS, VASTUU, TULEVAISUUS KD NUORTEN POLIITTINEN OHJELMA

VAPAUS, VASTUU, TULEVAISUUS KD NUORTEN POLIITTINEN OHJELMA Hyväksytty KD Nuorten vuosikokouksessa 27.10.2019.

KD Nuoret haluaa rakentaa Suomesta oikeudenmukaisen, kannustavan ja turvallisen yhteiskunnan. Me haluamme, että jokainen lapsi ja nuori voi luottaa siihen, että hyvinvointivaltio ja elinkelpoinen maapallo kuuluvat myös tulevaisuuden sukupolville. Me haluamme, että työhön kannustetaan ja että hyvinvointi jaetaan oikeudenmukaisesti. Me haluamme, että Suomessa jokainen voi tuntea olevansa turvassa. Me haluamme, että jokaisella on oikeus luottaa tulevaisuuteen. Sisällys: TALOUSPOLITIIKKA Työmarkkinat ja yrittäjyys Verotus Julkinen talous ja hallinto

ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA Ulkopolitiikka Puolustuspolitiikka

EU-POLITIIKKA

SISÄPOLITIIKKA Maahanmuutto Sisäinen turvallisuus Oikeudenhoito

KOULUTUS- JA KULTTUURIPOLITIIKKA Koulutusjärjestelmä Perusopetus Toisen asteen koulutus Korkeakoulutus ja tutkimus Nuoriso Kulttuuri Kieli- ja kulttuurivähemmistöt

ILMASTO- JA YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Ilmasto Ympäristö ja luonnonsuojelu Maatalous Eläimet

LIIKENNE- JA ASUMISPOLITIIKKA Liikenne Asuminen

HYVINVOINTIPOLITIIKKA Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaaliturva Perheet ja lähiyhteisöt

TALOUSPOLITIIKKA KD Nuoret pyrkii talousmalliin, joka perustuu vapauteen, vastuuseen lähimmäisistä ja luonnosta, rehellisyyteen, ahkeruuteen, yrittäjyyteen, oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon. Perhe on yhteiskunnan perusyksikkönä yksilön ohella keskeisin toimija kansantaloudessa. Jokaisella on oltava oikeus työntekoon, itsenäiseen toimeentuloon, oman perheen vaurastumiseen ja avun saamiseen huonoina aikoina. Kansantalouden ja yhteiskunnan kannalta pidämme tärkeänä mahdollisuuksien tasa-arvoa, joka syntyy ennen kaikkea turvaamalla kaikille nuorille koulutusmahdollisuudet sekä mahdollisimman vapaan pääsyn työmarkkinoille ja yrittäjyyteen. Mahdollisuuksien tasa-arvo ei synny jarruttamalla hyvin pärjääviä vaan vetämällä ylös niiltä, jotka kaipaavat tukea. Työmarkkinat ja yrittäjyys Keskeisin keino vallitsevan kestävyysvajeen korjaamiseen on työllisyysasteen nostaminen. Työttömyyttä on purettava toisaalta kannustamalla työntekoon kaikissa elämäntilanteissa ja toisaalta helpottamalla palkkaamista edistämällä paikallista sopimista. Yrittäjäksi ryhtymisen tulee olla kannustavaa ja yrittäjän alkutaipaleelle tulee olla saatavilla tarvittava tuki. Yrittäjillä pitää olla oikeus reiluun sosiaaliturvaan, joka myös mahdollistaa sivutoimisen yrittämisen esimerkiksi opintojen ohessa, pienten lasten vanhemmille ja osatyökykyisille. Sopimusvapautta on edistettävä ja työmarkkinoita on kehitettävä joustavampaan suuntaan luopumalla työehtosopimusten yleissitovuudesta. Paikallisen sopimisen edistäminen on otettava lähtökohdaksi kaikissa lainsäädännön uudistushankkeissa. Poliittisia työtaisteluita on rajattava lainsäädännöllä muiden Pohjoismaiden tapaan. Yritystukia on maksettava vain tuoreille yrityksille niiden aloitusvaiheessa eikä minkään yritystoiminnan kannattavuus saa perustua yritystuille. Yrittäjyyteen tulee kannustaa. Yrityksen perustamisesta tulee tehdä helpompaa ja perustamiskustannuksia tulee laskea. Myös luottotietonsa menettäneellä tulee olla mahdollisuus perustaa yritys harkinnanvaraisella valtiontakauksella. Valtion tulee taata työllistyvälle työllistymislaina, jonka henkilö voi käyttää hankintoihin jotka joutuu tekemään työllistyäkseen. Osatyökykyisten työmahdollisuuksia on parannettava. Palkkaamisen sivukulut siirtyvät kokonaan palkansaajalle. Silloin bruttopalkka olisi sama kuin yritysten palkkaamiskustannukset. Tämä selkeyttää palkkaamisen todellisia kustannuksia yritykselle. Lisäksi palkansaajat tietäisivät tarkalleen, mikä on sivukulujen todellinen suuruus. Tekoälyn tulo työmarkkinoille on väistämätön kehitys. Sen sijaan, että lainsäädännöllä pyritään turvaamaan vanhoja toimintatapoja, meidän tulee

keskittyä minimoimaan luovasta tuhosta syntyvät haitat. Tämä tapahtuu esimerkiksi helpottamalla uudelleenkouluttautumista uusille aloille, kehittämällä työmarkkinoiden joustavuutta ja purkamalla yrittämisen esteitä. Kevytyrittäjyyden edellytykset on turvattava nykyistä selkeämmin lainsäädäntöön. Valtion tiukasti säätelemille aloille tulee saada lisää kilpailua (esimerkiksi apteekkiala, junaliikenne). Opiskelijoiden tavoin työn tulisi olla kannattavaa myös toimintarajoitteisille. Verotus Suomen verojärjestelmä kaipaa kokonaisvaltaista remonttia. Sekä henkilö- että yritystasolla nykyinen järjestelmä perustuu korkeaan veroasteeseen ja suuriin veronjälkeisiin tukiin. Kyseinen järjestelmä synnyttää merkittäviä kannustinloukkuja, moraalin kannalta ongelmallisia tilanteita ja viime kädessä tuntuvia hyvinvointitappiota. Verotuksen pitää olla mahdollisimman kevyttä, jotta markkinat toimisivat tehokkaammin, työpaikkoja syntyisi nopeammin ja talouden luonnollinen kehityskulku toteutuisi. Verotuksen ollessa tuntuvasti kevyempää, suurin osa perheistä ja yrityksistä voivat ansaita oman elantonsa itsenäisesti ilman tarpeettomia valtion tukia. Kevyt verojärjestelmä mahdollistaa julkisten resurssien kohdentamisen eniten tarvitseville. Haittoja tulee verottaa enemmän. Näin voidaan sekä kannustaa kestävään elämäntapaan ja yritystoimintaan että kerätä verotuloja haittojen aiheuttamiin kustannuksiin. Verotuksen tulee olla selkeää, oikeudenmukaista, johdonmukaista ja helposti ymmärrettävää. Veroratkaisut pitää suunnitella niin, etteivät ne kannusta passiivisuuteen – työnteon täytyy olla aina kannattavaa. Verot tulee kerätä tehokkaasti niin, että ne aiheuttavat mahdollisimman pientä haittaa taloudelle ja verotaakan kasaantumista yksittäiselle väestöryhmälle. Verotuksen tarkoituksena ei ole vetää alas hyvin pärjääviä. Tulonjaon kannalta tärkeintä on nostaa pienituloisten elintaso mahdollisimman korkeaksi, eikä vain minimoida suurituloisten ja pienituloisten välistä kuilua. Verrannollista köyhyyttä ei voi poistaa vapaassa talousjärjestelmässä. Valtion tavoitteena tuleekin olla pyrkimys poistaa objektiivista köyhyyttä ja nostaa siten alempien tuloluokkien elintasoa, johon vapaat markkinat ovat paras mahdollinen keino. Verorasitus ei voi kasautua pelkästään keskiluokkaan ja yrittäjiin. Suomen on selvitettävä Viron yritysveromallin käyttöönottoa. Mallin mukaisesti yrityksen voitoilla tehdyistä investoinneista ei makseta veroa, vaan verot maksetaan vasta sitten kun voittoja jaetaan omistajille. Puolisoihin ja alaikäisiin lapsiin kohdistuva perintövero on poistettava kokonaisuudessaan sekä sukupolvenvaihdoksia yrityksissä ja maatiloilla on

helpotettava entisestään. Työn verotusta on madallettava tuntuvasti, jolloin suuremmalla osalla suomalaisia olisi varaa elättää itsensä ilman valtion tukia. Harmaan talouden torjuntaa ja veronkierron ehkäisyä on tehostettava. Arvonlisäverojärjestelmää on yksinkertaistettava, sen neutraliteettia lisättävä ja veron vähennysoikeutta laajennettava. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuudesta tulee luopua. Verotuksessa täytyy antaa jonkin verran valinnanvapautta veronmaksajille. Ehdotamme, että 1,5 % bruttotuloista on mahdollista verovähennyskelpoisena maksaa yleishyödyllisille yhteisöille tai järjestöille. Käytäntö korvaisi työmarkkinajärjestöjen verovähennyskelpoisuuden ja kansankirkkojen jäsenmaksut. Verotetaan entistä enemmän ilmastolle ja ihmisten terveydelle haitallista toimintaa ja hyödykkeitä. Nuuskan myynti tulee laillistaa Suomessa. Näin saamme sen Suomen verotuksen ja valvonnan piiriin. Julkinen talous ja hallinto Suomen julkisen talouden tila ei erityisesti pitkällä aikavälillä tarkasteltuna ole hyvä. Maatamme vaivaa julkisen talouden kestävyysvaje. Verotulot eivät tule tulevaisuudessa riittämään nykyisen kaltaisten julkisten menojen rahoittamiseen. Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kannalta on välttämätöntä pitää huolta julkisen talouden tasapainosta. Emme voi elää velaksi tulevien sukupolvien kustannuksella. Julkisyhteisöjen (valtio ja kunnat) velka suhteessa bruttokansantuotteeseen tulee pitää alle 60 %. Suomessa tulee toteuttaa SOTE-palvelujen uudistus, jolla hillitään sosiaali- ja terveysmenojen kasvua. Julkisen sektorin hallintoa tulee keventää. Kaikissa menoerissä valtion ja kuntien tulee jatkuvasti seurata menojen tärkeyttä ja sopivuutta taloustilanteeseen. Eläkejärjestelmän kestävyys on turvattava. Järjestelmää tulee kehittää oikeudenmukaisempaan suuntaan, jossa nuoremmille ja tuleville sukupolville ei lankea kohtuuttoman suurta maksutaakkaa. Eläkejärjestelmä on integroitava osaksi sosiaaliturvajärjestelmää.

ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA Ulkopolitiikka Suomen tulee rohkeasti edistää demokratiaa ja ihmisoikeuksien toteutumista ympäri maailmaa toimien aktiivisesti yhteistyössä muiden maiden ja kansainvälisten yhteisöjen kanssa. Valtioiden kahdenvälisessä kanssakäymisessä on pidettävä yllä hyviä suhteita, emmekä saa ummistaa silmiä esimerkiksi ihmisoikeusrikkomuksilta. Suomi tekee omat poliittiset päätöksensä ilman ulkoa tulevaa painostusta. Suomen tavoitteena tulee olla hyvä yhteistyö kansainvälisen politiikan eri toimijoiden kanssa unohtamatta kuitenkaan rakentavaa kritiikkiä silloin, kun siihen on aihetta. Pienenä valtiona Suomen tulee hakeutua vaikuttamaan laajempiin yhteisöihin, joiden kautta se voi saada äänensä kuuluville. Ulkopolitiikassaan Suomen tulee asemoitua selkeästi läntiseen yhteisöön. Suomi on ja sen tulee tulevaisuudessa yhä voimakkaammin olla kokoaan suurempi rauhan ja vakauden edistäjä ympäri maailmaa. Vakauden ylläpitäminen maailmassa on myös Suomen etu. Suomen tulee maailmalla edistää vapaata kauppaa, mutta pitää toimillaan huolta myös siitä, että vauraus ja hyvinvointi jakautuvat maailmassa entistä tasaisemmin ja oikeudenmukaisemmin. Kehitysyhteistyöllä tulee myös tulevaisuudessa olla keskeinen merkitys Suomen harjoittamassa politiikassa. Suomen tulee ylläpitää keskustelua menetettyjen alueiden palauttamiseksi sekä seurata alueiden elinvoimaisuuden kehittymistä. Suomen tulee jatkossakin tehdä työtä olla lähi- ja sukukansojen kanssa niiden kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumiseksi. Suomen tulee pyrkiä aktiivisesti kehittämään suhteita Yhdysvaltoihin. Yhdysvallat täytyy muistaa nähdä muunakin kuin sen kulloisenakin presidenttinä. Suomen tulee edistää ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumista kansainvälisessä politiikassa. Suomen tavoitteena on oltava hyvät suhteet Venäjään. Hyvät välit hyödyttävät molempia osapuolia. Venäjän ei saa antaa vaikuttaa Suomen tekemiin päätöksiin tai Suomen asemaan itsenäisenä valtiona. Hyvien suhteiden tavoittelu ei saa tarkoittaa Venäjän väärinkäytösten sivuuttamista. Kiina ja Intia ovat nousevia suurvaltoja, joihin Suomella on oltava hyvät suhteet unohtamatta demokratia- ja ihmisoikeusnäkökulmia. Lämpimien kahdenvälisten suhteiden perustana toimivat hyvät taloussuhteet. Kiinan investoinnit Eurooppaan ja Afrikkaan ovat kuitenkin kasvaneet räjähdysmäisesti. Tulevia investointeja tulisi taloudellisen näkökulman lisäksi tarkastella turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta.

Muiden Pohjoismaiden kanssa tehtävää yhteistyötä on tiivistettävä tulevaisuudessa. Suomen tulee aktiivisesti osallistua kansainvälisten yhteistyöjärjestöjen toimintaan ja vaikuttaa niiden kautta kansainvälisessä politiikassa. Itämeren alueen valtioiden yhteistyötä tulee syventää ja kehittää erityisesti ympäristönsuojelun saralla. Arktisen alueen yhteistyötä tulee kehittää voimakkaammin. Alueen merkitys kasvaa tulevaisuudessa ja arktisissa pöydissä Suomella on mahdollisuus saada kokoaan suurempi painoarvo. Arktisen alueen toiminnassa on huomioitava ympäristönäkökulmat sekä alkuperäiskansojen oikeudet. Kansainvälisessä politiikassa on huomioitava myös kehittyvät maat. Suomen tulee edistää niiden kehitystä ennen kaikkea taloudellisen yhteistyön lisäämisen kautta, unohtamatta kuitenkaan perinteistä kehitysyhteistyötä. Kehitysavun määrärahoja on nostettava. Kehitysyhteistyömäärärahojen käyttöä tulee seurata tehokkaammin ja kriittisemmin, jotta apu menee perille oikeaan osoitteeseen. Yhä suuremman osan kehitysavusta on kohdistuttava luomaan puitteita kannattavalle elinkeinon harjoittamiselle. Myös laina- ja investointipohjaisen kehitysyhteistyön mahdollisuuksia pitää tutkia ennakkoluulottomasti. Puolustuspolitiikka Suomessa on perinteisesti ollut vahva maanpuolustustahto. Kyky puolustaa maamme koskemattomuutta on yksi turvallisuutemme kulmakivistä. Maanpuolustuksemme uskottavuus ja tehokkuus on turvattava myös tulevaisuudessa. Viranomaisilla tulee olla riittävät valmiudet ja resurssit taata maamme kokonaisturvallisuus. Nykyajan ja tulevaisuuden uhkakuvat ovat entistä moninaisemmat ja Suomen tulee kyetä mukautumaan jatkuvasti muuttuvaan turvallisuusympäristöön. Suomella on pienenä valtiona rajalliset resurssit puolustaa itseään ilman ulkopuolista tukea. Turvallisuuden takaamiseksi maamme tulee osallistua kansainväliseen puolustusyhteistyöhön aktiivisena osapuolena. Tällaisen puolustusyhteistyön on aina oltava Suomen kokonaisturvallisuuden edun mukaista. Suomen paikka on osana läntistä yhteisöä, ja puolustusyhteistyötä voidaan tehdä useilla eri foorumeilla. Yleinen asevelvollisuus on säilytettävä. Varusmiespalvelusta ja -koulutusta on kehitettävä vastaamaan nykyaikaisen ja tulevaisuuden sodankäynnin vaatimuksia. Erityisesti hybridisodankäynti tulee ottaa koulutuksessa huomioon. Varusmiesten asemaa ja toimeentuloa on parannettava. Varusmiespalveluksen tulee jatkossa kerryttää eläkettä. Näin korostetaan maanpuolustuksen eteen tehtävän työn tärkeyttä sekä arvoa valtiolle. Kutsunnat on laajennettava koskemaan koko ikäluokkaa. Suomalaisten maanpuolustustahdon kehittymistä tulee seurata tarkasti ja tarvittaessa etsittävä keinoja sen säilyttämiseksi korkealla tasolla.

Vapaaehtoista maanpuolustusta on kehitettävä ja siihen kohdistettua rahoitusta lisättävä. Siviilipalvelusta on kehitettävä siten, että siitä tehdään entistä tarkoituksenmukaisempi ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden toteutumista paremmin palveleva. Puolustusbudjettia suhteessa BKT:seen on nostettava pysyvästi vähintään 2%:iin. Materiaali- ja kalustohankintoja on lisättävä, jotta kyetään varmistumaan Suomen puolustuskyvyn ajantasaisuudesta. Suomen on irtauduttava jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Suomen tulee hakea sotilasliitto Naton jäsenyyttä. Naton turvatakuut lisäisivät Suomen kokonaisturvallisuutta huomattavasti. EU:n puolustusyhteistyössä tulee mennä mahdollisimman pitkälle, niin kauan kuin päätöksenteko säilyy kansallisella tasolla. EU:n puolustusyhteistyön tulee olla Natoa täydentävä ja tukeva.

Puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa on kehitettävä mahdollisimman tiiviiksi tulevaisuudessa. Suomen ja Ruotsin naapuruus ja pitkälti yhtenevät intressit luovat hyvät edellytykset kumppanuuden syventämiselle. Suomen tulee seurata kansainvälisesti autonomisten asejärjestelmien kehittymistä ja olla mukana luomassa yhteisiä sääntöjä niiden käytölle. Samalla tulee kuitenkin huomioida niihin liittyvät mahdollisuudet esimerkiksi kotimaisen puolustusteknologiateollisuuden näkökulmasta. Isänmaamme itsenäisyyden turvaaminen ei ole ainoastaan Puolustusvoimen vastuulla. Mahdollisen kriisin aikana yhteiskunnan kaikki perustoiminnot tulisi toimia ongelmitta, jotta kriisin ratkaisemiseen on mahdollista suunnata maksimaalinen määrä resursseja. Tästä johtuen Suomen kokonaispuolustusta tulisi kehittää ja harjaannuttaa Ruotsin tavoin järjestämällä säännöllisesti harjoituksia joihin osallistetaan kaikki yhteiskunnan perustoiminnot.

EU-POLITIIKKA KD Nuoret haluaa olla kehittämässä Euroopan unionia määrätietoisesti eteenpäin. EU ei saa jämähtää paikalleen, vaan 2020-luvulla eurooppalaisen yhteistyön on kyettävä vastaamaan sekä nuoremman sukupolven toiveisiin että alati muuttuvaan maailmanpoliittiseen tilanteeseen. Unionin legitimiteettiä on vahvistettava; valtioliiton tarpeellisuus on perusteltava uudestaan uusille sukupolville. EU:n jäsenmaiden, jotka viime kädessä viitoittavat unionin suunnan, on näytettävä, että EU kykenee toimimaan ja tuottamaan hyvinvointia kansalaistensa arkeen sekä vastaamaan uusiin globaaleihin haasteisiin. Eurooppalaiset yhteiskunnat ovat rakentuneet kristillisdemokraattiselle arvopohjalle. Sen arvoperinnön vaaliminen on oltava eurooppalaisen politiikan keskiössä. EU:n on edistettävä ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumista kaikessa toiminnassaan sekä puolustettava monenkeskistä sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä. EU:n arvot eivät saa olla kaupan. EU:n perusarvojen toteutuminen on turvattava toteutukseltaan tehokkaammalla rankaisumenettelyllä. EU:ta on kehitettävä jäsenvaltioiden yhteistyöelimenä. Päätöksenteko on pidettävä mahdollisimman lähellä kansalaisia lähipäätösperiaatteen mukaisesti. EU:n puitteissa on tehtävä yhteistyötä sellaisten valtioiden rajat ylittävien ongelmien ratkaisemiseksi, joihin jäsenvaltioiden resurssit eivät yksin riitä. EU-tason sääntelyä on oltava mahdollisimman vähän, sen täytyy olla selkeää, johdonmukaista ja ottaa huomioon kansalliset erityispiirteet. EU:ssa on pyrittävä jatkossakin edistämään yhteisiä standardeja joustavasti ja tapauskohtaisesti. Unioniin voidaan ottaa uusia jäsenvaltioita vain, mikäli jäsenehdokkaat täyttävät jäsenyyden kriteerit.

EU:n on kehitettävä yhteismarkkinoitaan kasvun ja kilpailukyvyn varmistamiseksi. EU:n on jatkettava aktiivisesti kauppakumppanuuksien solmimista eri maiden kanssa, ja samalla edellytettävä sopimuskumppaneilta kestävien arvojen ja periaatteiden noudattamista. Talous- ja rahaliitto EMU:ssa jäsenmaiden on noudatettava yhteisesti sovittuja sopimuksia. Jäsenmaiden on vastattava omien talouksien tasapainosta, eikä yhteisvastuuta tule lisätä. Tarvittaessa eurosta on voitava erottaa maita, joilla ei ole edellytyksiä toimia yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaisesti. Jokaisen jäsenmaan on pidettävä huoli kansantaloutensa kantokyvystä. Emme kannata tulonsiirtoja jäsenmaiden välille. Verotusoikeus on säilytettävä kansallisissa käsissä. Euroopan keskuspankin tulee noudattaa päätavoitettaan pitää hinnat vakaina ja inflaatio 2 %:n tasolla riippumatta jäsenmaiden taloustilanteesta. EU:n on tehtävä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja toimittava siten, että fossiiliriippuvaisuudesta siirrytään kohti fossiilivapaata taloutta. Ilmastonmuutoksen torjuntaan vastataan parhaiten yhteisin toimin. Unionissa on turvattava ihmisten vapaa liikkuvuus. Erasmus-ohjelmaa tulee kehittää. Koulutusalan yhteistyötä on syvennettävä jatkamalla yliopistojen ja korkeakoulujen standardisointia. Jäsenmaiden on huolehdittava ulkorajavalvonnasta kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi. Niiden jäsenmaiden, joiden kaikki rajanaapurit ovat EU:n jäsenvaltioita, on osallistuttava muiden jäsenvaltioiden rajavalvonnan kustannuksiin. EU:n puitteissa voidaan tehdä puolustusyhteistyötä koulutuksen, tutkimuksen ja kehityksen sekä asehankintojen ja tiedustelutiedon vaihtamisen alueilla. EU:n puolustusyhteistyö ei saa korvata Nato-jäsenyyden hakemista. Sosiaalipolitiikasta tulee jatkossakin säätää kansallisella tasolla. EU:n on vähennettävä byrokratiaa, tehostettava varojen käyttöä sekä lisättävä päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Esimerkiksi Strasbourgin kokoukset aiheuttavat turhia kustannuksia, joista on päästävä eroon.

SISÄPOLITIIKKA Maahanmuutto Ilmastonmuutoksen ja alueellisten konfliktien myötä siirtolaisuus on kasvussa. Ihmisiä tulisi pyrkiä auttamaan ensisijaisesti heidän kotimaassaan, mutta realiteetit ajavat väestöä hakeutumaan Eurooppaan. Siirtolaisuuteen liittyy yhteiskuntaa edistäviä tekijöitä, kuten työllisyyden parantuminen, kansainvälisyyden sekä uusien ideoiden ja ajatusten leviäminen. On kuitenkin tunnustettava, että liikkuvuuden lisääntyminen tuo mukanaan myös yhteiskunnallisia haasteita sekä kulttuurisia yhteentörmäyksiä. Maahanmuuttajien sopeutuminen vaatii joustamista niin paikalliselta väestöltä kuin ennen kaikkea siirtolaisilta itseltään. Tärkeimpiä asioita sopeutumisen kannalta ovat kielen oppiminen ja työllistyminen – nämä kaksi asiaa tukevat toinen toisiaan. Väestöllisen huoltosuhteen heiketessä Suomi tarvitsee tulevaisuudessa entistä enemmän työperäistä maahanmuuttoa. Suomeen täytyy kyetä houkuttelemaan osaajia ja maahanmuuttajien työllistymistä on tuettava. Humanitäärisen maahanmuuton on oltava hallittua ja painopiste on oltava rajan yli tapahtuvan turvapaikanhaun sijaan kiintiöpakolaisjärjestelmässä. Pakolaiskiintiötä on nostettava tuntuvasti, jotta kaikista haavoittuvimmat saisivat turvapaikan turvallista väylää pitkin. Suomen on huolehdittava myös kehitysavun riittävästä tasosta. On Suomen etu olla mukana tukemassa kehittyvien maiden taloudellista kasvua ja hyvinvointia koulutuksen ja lisääntymisterveyden edistämisen kautta sekä torjua ilmastonmuutosta paikallisin ja kansainvälisin toimin. Suomen tulee varautua kasvavaan maahanmuuttoon esimerkiksi kehittämällä maahanmuuttajien koulutusta takaamaan nopean työllistymisen. Maahanmuuttajien koulutuksen tulee keskittyä erityisesti kielikoulutukseen sekä työllistymistä tukevan ammatilliseen pätevyyden saavuttamiseen. Oleskeluluvan saaneet on velvoitettava osallistumaan kieli- ja muuhun koulutukseen. Suomen tulee edistää työperäistä maahanmuuttoa erityisesti korkeakoulutettujen osalta. Suomea tulee markkinoida laajasti ja suunnitelmallisesti, jotta tänne kyetään houkuttelemaan kansainvälisiä osaajia. Suomen verotusta tulee kehittää kilpailukykyisemmäksi siten, että tänne kyetään houkuttelemaan huippuosaajia. Ulkomaalaisille suomalaisesta korkeakoulusta valmistuneille tulee myöntää pysyvä oleskelulupa Suomeen. Työvoiman saatavuusharkinnasta oleskelulupamenettelyssä on luovuttava. Työperäisen maahanmuuton prosesseja tulee joustavoittaa. Suomen on nostettava pakolaiskiintiötään huomattavasti. Tavoitetason tulisi olla jopa 5 000 kiintiöpakolaista vuodessa, edellyttäen, että turvapaikanhakijoiden määrä on alhainen. Kiintiön kasvattamisen täytyy kuitenkin tapahtua asteittain ja hallitusti.

Suomen tulee osaltaan huolehtia, ettei kehittyvistä maista tapahdu maastamuuton seurauksena liikaa aivovuotoa, joka vaikeuttaa näiden yhteiskuntien kehittymistä. Sisäinen turvallisuus Kokonaisturvallisuuden tärkeänä osatekijänä on sisäinen turvallisuus. Sisäistä turvallisuutta edistetään parhaiten tekemällä sellaista politiikkaa, jolla ehkäistään yksilön jääminen yhteiskunnan ja sen turvaverkkojen ulkopuolelle. Näin ehkäistään osaltaan syrjäytymistä, radikalisoitumista ja ääriliikkeiden kasvua. Viranomaisilla tulee olla riittävät valmiudet taata kansalaisten turvallisuus myös sisäisten uhkien varalta. Nykyajan ja tulevaisuuden uhkakuvat ovat entistä moninaisemmat ja Suomen tulee kyetä mukautumaan jatkuvasti muuttuvaan turvallisuusympäristöön. Poliisin, Rajavartiolaitoksen ja muiden sisäisestä turvallisuudesta vastaavien viranomaisten resursseja tulee kasvattaa nykyisestä. Viranomaispalvelut tulee turvata myös syrjäseuduilla. Turvallisuusviranomaisten yhteistoimintaa tulee edistää ja varata tämän harjoitteluun riittävästi resursseja. Suomen pitää voimakkaasti pyrkiä kehittämään tiedusteluaan, kuitenkin siten, että kansalaisten oikeusturvasta pidetään huolta. Uuden tiedustelulainsäädännön toimivuutta tulee seurata tarkasti ja tiedusteluviranomaisille tulee taata riittävät resurssit tehtäviensä suorittamiseen.

Myös tiedustelutoimintaa valvovien viranomaisten resurssien riittävyydestä on huolehdittava. Suomen tulee rakentaa mahdollisimman pian korkean suorituskyvyn kyberpuolustus. Ääriajattelun ja terrorismin kitkemiseen on keskityttävä nykyistä enemmän ja viranomaisille on luotava tähän tarkoitukseen uusia välineitä. Oikeudenhoito Suomalaisen oikeusvaltion kulmakivenä on riippumaton ja tehokas oikeuslaitos. Kansalaisten turvallisuuden tunnetta lisää luottamus oikeusjärjestelmään ja oikeusturvan saatavuuteen. Suomen tulee edistää oikeusvaltion periaatteiden toteutumista ja kehittää kansalaisten mahdollisuuksia päästä omiin oikeuksiinsa. Oikeudenkäyntikynnystä ja tuomioistuinprosessien kestoa tulee pyrkiä laskemaan. Tuomioistuinlaitoksen riittävä rahoitus on turvattava. Suomeen tulee perustaa riippumaton ja itsenäinen perustuslakituomioistuin valvomaan perustuslain toteutumista. Oikeusturvan saatavuudessa on varmistuttava riittävästä alueellisesta ja kielellisestä yhdenvertaisuudesta. Rutiiniluonteisten asioiden käsittelyä tulee pyrkiä tehostamaan ja yksinkertaistamaan. Resurssit tulee suunnata merkitykseltään suurien ja oikeusturvan kannalta keskeisten asioiden käsittelyyn. Vaihtoehtoisia riidanratkaisumuotoja, erityisesti sovittelua, tulee kehittää nykyistä voimakkaammin. Oikeusavun piiriä laajennettava ja oikeusturvavakuutusten korvaustasoja tulee nostaa vastaamaan oikeudenkäyntikulujen nykypäivän tasoa. Sananvapaus on edellytys toimivalle demokratialle ja kehittyävälle yhteiskunnalle. Huonoja ajatuksia ja ideoita ei tulisi kieltää lailla, vaan antaa äänestäjien päättää niiden kannatuksesta vaaleissa. Tämän edellytys on myös toimiva ja riippumaton media.

KOULUTUS- JA KULTTUURIPOLITIIKKA Koulutusjärjestelmä Suomen koulujärjestelmän tulee säilyttää korkea tasonsa. KD Nuoret haluaa kehittää sitä vastaamaan tätä päivää ottaen nopeasti ympärillämme muuttuva maailma huomioon. Koulujärjestelmämme tärkeimpänä tehtävänä on luoda puitteet jokaiselle menestyä elämässä lähtökohdistaan riippumatta. Koulussa luodaan pohja korvaamattomalle yleissivistykselle ja kansainvälisyydelle. Järjestelmämme tarkoituksena on kannustaa itsenäisyyteen, yrittämiseen ja luovaan ajatteluun. Suomen tuleekin erityisesti panostaa osaamiseen ja tutkimukseen samalla huomioiden jokaisen oppilaan erityistarpeet ja kiinnostuksen kohteet. Koulutusjärjestelmän tulee tukea ja tarjota mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen. Kouluissa annettavaan yksilölliseen tukeen on panostettava nykyistä enemmän. Jokaisella on oikeus oppia. Tutkintoon johtavan koulutuksen on säilyttävä maksuttomana. Yhteiskunnan täytyy pitää huolta siitä, ettei kenenkään kouluttautuminen ole rahasta kiinni. Koulutuksen saavutettavuuden ja koulutuksellisen tasa-arvon (jokaisen yhtäläinen oikeus koulutukseen esimerkiksi sosioekonomisesta tai etnisestä taustasta riippumatta) kehittämiseen on suunnattava lisää resursseja. Perusopetus KD Nuoret vaatii, että oppilaiden henkilökohtaiseen tukemiseen tulee suunnata lisää resursseja ja ohjaus tulee aloittaa jo varhaisemmassa vaiheessa. Luokkakokojen ollessa suuria ja edelleen kasvaessa, oppilaat ja opiskelijat eivät aina saa tarpeeksi henkilökohtaista ohjeistusta opintojen aikana. Tämä saattaa johtaa tulevaisuudessa suurempiin ongelmiin, kuten syrjäytymiseen tai opintojen keskeytymiseen. Yksittäiset käynnit eivät anna oppilaalle hänen kaipaamaansa henkilökohtaista ohjausta. Ennaltaehkäisevä opinto-ohjaus tuo säästöjä pitkällä aikavälillä, kun syrjäytyminen vähenee. Peruskoulussa on pidettävä kiinni siitä, ettei liian isoja ryhmiä muodosteta. Täten opettajan on helpompi antaa yksilöllistä opetusta. Opettajille ja oppilaille tulee taata kouluissa työ- ja oppimisrauha. Opettajille tulee antaa riittävät keinot häiriötilanteisiin puuttumiseen. Kyläkoulut ja pienet opetusryhmät tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää – etenkin haja-asutusalueilla, jotteivät lasten koulumatkat kasva liian suuriksi. Tekniikan kehittyminen ja digitalisaatio tarjoavat tähän uusia mahdollisuuksia.

Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus on avainasemassa suomalaisen yhteiskunnan koulutusasteen nostamisen kannalta. Lähtökohtana tulee olla, että jokainen peruskoulun suorittanut jatkaa toiselle asteelle joko lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Kenenkään kouluttautuminen ei saa jäädä rahasta kiinni toisellakaan asteella. KD Nuoret ei kuitenkaan kannata oppivelvollisuuden ulottamista toiselle asteelle. Toisen asteen koulutuksen rahoitus on nostettava riittävälle tasolle. Kaikkien mahdollisuutta toisen asteen koulutukseen on tuettava oppimateriaalilisän kautta. Riittävän kattava toisen asteen kouluverkko on taattava, jotta kaikilla on mahdollisuus koulutukseen asuinpaikasta riippumatta. Oppivelvollisuusikärajaa ei tule nostaa 18 ikävuoteen. Toisen asteen koulutusmuotojen yhteistyötä korkeakoulujen kanssa tulee lisätä ja näin edesauttaa opiskelijoiden siirtymistä jatko-opintoihin. Lähiopetusta on lisättävä ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa ja oppilaitosten tulee ottaa vastuu koulutuksesta, eikä sysätä sitä harjoittelupaikkojen vastuulle. Soveltuvuuskokeet tulee palauttaa osaan ammatillisen koulutuksen aloista, jotta aloille ei pääsisi sinne sopimattomia työntekijöitä, jotka voisivat olla jopa vaaraksi. Koulujen tehtävä on kouluttaa ja yritysten tehtävä tuottaa sekä työllistää. Yritysten ensisijainen vastuu ei ole harjoittelijoiden kouluttaminen. Korkeakoulutus ja tutkimus Nopeampi pääsy korkeakouluihin on avainasemassa korkean koulutustasomme ylläpitämiseen ja työllisyyden kasvattamiseen. Korkeakoulupaikkoja tulee siksi lisätä ja sisäänoton tulee olla joustavampaa. Korkeat ylioppilasarvosanat eivät saa olla ainoa tie korkeakouluun. Korkeakoulujen joustavampi sisäänotto mahdollistaisi nopeamman pääsyn opiskelemaan. Kuitenkin jatkuvan opintojen laiminlyönnin tulee johtaa oppilaitoksesta erottamiseen. Vaakalaudalla painaisi opiskelijan oma

kiinnostus alaa kohtaan. Tämä malli korostaa opiskelijan vastuuta opinnoistaan. Tutkintojen laadun tulee korvata määrä. Tämän takia aloituspaikkoja tulisi tarkastella ja vähentää aloituspaikkoja aloilta, joissa työllisyysnäkymät ovat huonot ja lisätä paikkoja aloille, joissa on työntekijäpula. Korkeakoulujen tulee kannustaa enemmän yrittäjyyteen. Monet yliopistot tarjoavat yrittäjyyskursseja opiskelijoilleen. Lisäksi joillakin korkeakouluilla on erillinen yrittäjyyslinja. KD Nuorten mielestä korkeakouluille voitaisi tarjota ns. yrittäjyysrahaa, mikäli opiskelija tai opiskelijaryhmä perustaa yrityksen, joka työllistää vähintään yhden työntekijän enemmän kuin perustajia on. Näin tarjottaisiin korkeakouluille porkkana kannustaa opiskelijoitaan yrittäjyyteen ja näin myös mahdollisten uusien innovaatioiden syntymiseen. Korkeakouluissa tulee myös keskittyä opettajien pedagogiseen osaamiseen. Rekrytointivaiheessa tulisi ottaa huomioon pedagogiset taidot. Lisäksi työelämän ja opintojen yhteyttä tulisi lisätä erityisesti yliopistoissa. Yliopiston tarjoaman koulutuksen täytyy pitää tutkimuksen korkean tason ja tieteellisen ajattelutavan kehittämisen lisäksi silmällä entistä paremmin työelämän tarpeita. Korkeakoulujen joustavampi sisäänotto mahdollistaisi helpomman pääsyn opiskelemaan. Koulutuspaikkoja jaettaessa on jatkuvasti otettava huomioon opiskelijoiden mahdollisuudet työllistyä. Heikosti työllistävien koulutusalojen sisäänottoa pitää leikata. Opiskelijavalinnoissa on otettava huomioon myös aikaisemmista opinnoista ja työelämästä saatu kokemus. Korkeakoulutuksen on säilyttävä maksuttomana suomalaisille opiskelijoille. Alemman korkeakoulututkinnon käyttökelpoisuutta työmarkkinoilla tulee alasta riippuen lisätä. Yliopistojen on kannustettava ja kasvatettava opiskelijoita yrittäjyyden pariin. Korkeakoulututkinnoista tulee tehdä entistä joustavampia ja yksilöllisiä opintopolkuja tukevia. Tutkintoon täytyy voida sisällyttää enemmän työharjoitteluja. Myös täydennys- ja muuntokoulutusten tarjontaa on lisättävä. Korkeakoulujen opetushenkilöstön rekrytoinneissa on kiinnitettävä erityistä huomiota hakijan pedagogisiin taitoihin. Ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä on luovuttava. Korkeakoulujen perusrahoituksen riittävyys on taattava. Tutkimus- ja innovaatiorahoitusta on lisättävä Suomen kilpailukyvyn varmistamiseksi. Nuoriso Nuorten syrjäytyminen on hyvinvointiyhteiskuntamme suurimpia ongelmia. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi jokainen syrjäytynyt nuori aiheuttaa yhteiskunnalle valtavat kustannukset. Suomessa on ryhdyttävä toimiin sen varmistamiseksi, ettei yksikään nuori syrjäytyisi ja joutuisi yhteiskunnan ulkopuolelle.

Joka neljäs suomalainen nuori kärsii mielenterveysongelmista. mielenterveyspalveluiden saatavuus on turvattava.

Nuorten

Jokaisella lapsella ja nuorella on oltava mahdollisuus harrastaa riippumatta perheen varallisuustasosta. Valtion on huolehdittava siitä, että harrastusmahdollisuuksia riittää myös taloudellisesti heikommassa asemassa oleville. Jokaiselle nuorelle on taattava pääsy mielenterveyspalveluihin. Nuorten mielenterveyspalvelujen painopistettä tulee siirtää entistä varhaisempaan ja kauaskatseisempaan avunantoon. Kansalaisjärjestöjen tarjoamien ennaltaehkäisevien mielenterveyspalveluiden rahoitusta on lisättävä. Koulupsykologi- ja kuraattoriresursseja on lisättävä merkittävästi. Kouluihin tarvitaan lisää voimavaroja yksilölliseen tukeen ja erilaisuuden huomioimiseen. Opiskelijoiden tukipalveluihin on panostettava jokaisella koulutusasteella peruskoulusta korkeakouluihin. Jokaiselle nuorelle tulee taata mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen. Jokaiselle nuorelle on annettava yhtäläiset mahdollisuudet itsensä kehittämiseen varallisuudesta riippumatta. Kulttuuri Suomalaisella taiteella ja kulttuurilla on paitsi itseisarvo, myös valtava hyötyarvo muun muassa luovuuden ruokkijana, yhteisöllisyyden luojana, terveyden ja hyvinvoinnin tekijänä, aineettomana kulutustuotteena, kansallisen itsetunnon kohottajana, oppimisen välineenä ja talouden vauhdittajana. Jotta kulttuurielämykset ja niiden mukanaan tuomat hyödyt olisivat monipuolisesti kaikkien suomalaisten nautittavissa, on kulttuurin rahoitusta maltillisesti kasvatettava. Kulttuurikentän tulee mahdollisilta osin kehittyä markkinaehtoiseen suuntaan ja tarpeettomista julkisista tuista on päästävä eroon. Tähän päästäksemme valtion on tuettava esimerkiksi kulttuuriyrittäjyyden pilottiprojekteja. Kuitenkaan moni taiteenala ei selviäisi ilman julkisia tukia. Näiden taiteenalojen arvo on tunnustettava ja julkinen rahoitus on siksi kanavoitava mahdollistamaan laaja, vapaa ja saavutettava kulttuurikenttä. Kulttuurin rahoitusta kasvatettava maltillisesti yhteen prosenttiin valtion talousarviosta. Taiteen välinearvoa mm. terveyden ja hyvinvoinnin, pedagogiikan sekä kulttuurisen yhteentörmäyttämisen työkaluna on tutkittava edelleen ja hyödynnettävä mahdollismman laajasti. Kulttuurin rahoitusta on uudistettava kankeasta valtionosuusjärjestelmästä niin, että mahdollistetaan moninainen ja vapaa taiteen kenttä kuitenkaan vaarantamatta merkittävien taideinstituutioiden toimintaa.

Suomalainen huippuosaaminen taiteen ja kulttuurin kentällä on jatkossakin mahdollistettava pitämällä huolta mm. taidekorkeakoulutuksen riittävästä rahoituksesta. Taiteen ja sen vaikutusten on oltava helposti saavutettavissa paitsi alueellisesti myös erityisryhmille Mahdollisimman monen kiinnostuneen lapsen ja nuoren on päästävä taiteen perusopetuksen piiriin. Kirjallisuutta, elokuvia ja muuta taidetta on luotava ja oltava saatavissa myös suomalaisilla vähemmistökielillä. Tässä valtiolla ja sen tukijärjestelmillä on erityinen rooli. Peruskoulun erikoisluokkia, esimerkiksi musiikki- ja kuvataideluokkia, on lisättävä ja tuettava, ei karsittava. Kielet ja kulttuurivähemmistöt Suomen- ja ruotsinkielisten kielellisten oikeuksien toteutumisesta tulee pitää huolta koko maassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella on mahdollisuus saada julkisia palveluita omalla äidinkielellään. Molempien kotimaisten kielten laajasta kielitaidosta huolehtiminen on avain siihen, että palveluita voidaan tuottaa molemmilla kielillä niin julkisesti kuin yksityisestikin. Myös suomalaisten kielivähemmistöjen oikeudesta omaan äidinkieleen on pidettävä huolta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää saamen kieliä, romanikieltä sekä suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä puhuvien oikeuteen omaan kieleen ja kulttuuriin kehittämällä kielten kouluopetusta ja tuottamalla kirjallisuutta ja mediasisältöä näillä kielillä. Maahanmuuttajia tulee kannustaa omaksumaan suomen tai ruotsin kieli sekä osallistumaan suomalaiseen kulttuuriin, mutta myös ylläpitämään omaa äidinkieltä ja kulttuuria. Tulee pitää huolta, että suomen- ja ruotsinkieliset saavat sote-palvelut omalla äidinkielellään. Erityistä huomiota tulee kiinnittää erityisryhmiin, joille omankielinen palvelu on erityisen tärkeää, kuten lapsiin, vammaisiin ja muistisairaisiin. Niin suomen- kuin ruotsinkielisten koulujen verkosto on pidettävä tarpeeksi tiheänä, ettei lasten tarvitse matkustaa tarpeettoman pitkiä matkoja omankieliseen kouluun. Tähän kaksikieliset koulut ovat hyvä ratkaisu. Mahdollisuutta venäjän kielen opiskeluun erityisesti Itä-Suomessa tulee parantaa, mutta ei toisen kotimaisen kielen opiskelun kustannuksella. Suomessa tulee jatkossakin olla monipuolinen ruotsinkielisen korkeakoulutuksen verkosto. Näin pidetään huolta toisaalta jokaisen perusoikeudesta kouluttautua ja toisaalta kielitaitoisesta työvoimasta. Nuoria tulee kannustaa opiskelemaan myös yli kielirajojen. Ylen tulee tuottaa ajankohtaista ja laadukasta sisältöä suomalaisilla vähemmistökielillä. Maahanmuuttajalapsille tulee tarjota todellinen mahdollisuus kotikielen opetukseen koulussa. Maahanmuuttajaperheitä tulee kannustaa kaksikielisyyteen eli käyttämään omaa äidinkieltä suomen tai ruotsin omaksumisen rinnalla.

ILMASTO- JA YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Ilmasto KD Nuoret pitää ilmastonmuutosta keskeisenä epävakautta lisäävänä ja maailmanrauhaa tulevaisuudessa horjuttavana uhkana. Ensisijaisesti kehittyneiden maiden, kuten Suomen, on kannettava vastuunsa päästöjen vähentämisestä. Kehittyvissä maissa väestönkasvun hillitseminen elintasoa kohottamalla on tärkeämpää kuin energiantuotannon vähäpäästöisyys. Ilmastonmuutosta on kuitenkin pyrittävä torjumaan kansainvälisin sopimuksin eikä tyytyä siirtämään päästöjä länsimaista kehittyviin maihin. Suomen on tehtävä kaikkensa, jotta ilmaston lämpeneminen saataisiin rajoitettua 1,5 asteeseen. Ohjaamisen kohti hiilineutraalia Suomea tulee tapahtua mahdollisimman teknologianeutraalisti ja markkinaehtoisesti, johon vaikutetaan politiikalla päästökaupan tai muiden vastaavien mekanismien avulla. EU:n päästökauppa on hyvä alku energiantuotannon ohjaamisessa kohti hiilineutraaliutta. Tämä järjestelmä on pidettävä voimassa ja sitä on kehitettävä ottamaan paremmin huomioon talouden nousu- ja laskusuhdanteet. Sähkö on nykyään käytännössä välttämätön hyödyke ja siten sähkönsiirron vakaus on ensiarvoisen tärkeää. Hajautettua sähköntuotantoa on lisättävä sähköverkon vakauden ehdoilla. KD Nuoret vaatii puurakentamisen lisäämistä jokaisella yhteiskunnan sektorilla. Puurakentamisen mahdollisuuksia tulee korostaa poliittisessa päätöksenteossa. Puurakentaminen on avainasemassa kestävän luonnonvarojen käytön saavuttamisessa. Suomessa puurakentamisen mahdollistaa runsas metsistö sekä suunnitelmallinen metsänhoito. Puurakennukset toimivat myös merkittävinä hiilivarastoina. Raaka-aineiden lajittelua ja kierrätysastetta pyritään lisäämään. Jätteen poltto on viimesijainen kierron päättävä toimenpide, jolla pyritään hyödyntämään muuten kaatopaikalle päätyvä jäte. Uusiutuvia ja luonnossa hajoavia raaka-aineita on suosittava uusiutumattomien ja hajoamattomien raaka-aineiden sijaan. Teollisuutta on ohjattava prosessien sivuvirtojen hyödyntämiseen entistäkin paremmin. Suomen on asetettava tavoitteekseen hiilineutraalius mahdollisimman nopealla aikataululla ja hiilinegatiivisuus mahdollisimman nopeasti tämän jälkeen. Fossiilisista polttoaineista on luovuttava. Suomen on jatkettava aktiivisesti päästöjensä rajoittamista yhteistyössä EU:n, YK:n ja muiden kansainvälisten elinten kanssa. Päästökauppaa on kehitettävä kattamaan hiilidioksidipäästöjen lisäksi esimerkiksi pienhiukkaspäästöt. Markkinoita on kannustettava toimimaan

ympäristöystävällisemmin. Samalla pienten ydinreaktorien soveltuvuutta hiilineutraalin sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantoon on selvitettävä. Valtion tulee tukea metaanin talteenottoon liittyviä investointeja. Tutkimuksen riittävä rahoitus on varmistettava ja Suomen on panostettava uusiutuvien energialähteiden ja hiilidioksidin talteenottotekniikan kehittämiseen. Sähkönsiirtokapasiteettiä Pohjoismaiden välillä tulisi kasvattaa mahdollisimman pian investoimalla uuteen sähkölinjayhteyteen Merenkurkun yli. Suomalaista cleantech-osaamista on edistettävä edelleen ja innovaatioiden kaupallistamista kansainvälisillekin markkinoille on tuettava. Kehitysyhteistyön määrärahoja tulee nostaa ja Suomen tulee tukea kehittyviä maita vähäpäästöisen energiantuotannon rakentamisessa. Valtion laitoksissa tulee suosia lähiruokaa ja mahdollisuuksien mukaan tarjoilla kasvisruokavaihtoehtoa vähintään 5 kertaa viikossa. Ruokahävikin syntymistä torjuttava ja hävikkiruoan hyödyntämisen mahdollisuuksia on parannettava. Julkisen rakentamisen tulee olla mahdollisuuksien mukaan ensisijaisesti puurakentamista. Ympäristö ja luonnonsuojelu Ympäristönhoidon, vesistöjen kunnon ylläpitämisen, uusien kosteikkojen perustamisen ja tyypillisen eliöstön sekä eläinlajiston tarpeiden huomioiminen edesauttaa luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja edistää hyvinvointia. KD Nuoret pyrkii siihen, että jokaisella on oikeus nauttia luonnosta kestävällä tavalla. Sisävesiin ja Itämereen valuvan ravinnekuormituksen ja haitallisten aineiden määrää on vähennettävä ja vesistöjä kunnostettava. Kaikkien Itämeren alueen valtioiden on kannettava vastuunsa Itämeren puhtaudesta, ja tätä tulee tavoitella kansainvälisin sopimuksin. Itämeren tilan parantamiseksi toimia tulee tehostaa sekä kansallisesti että yhteistyössä muiden Itämeren valtioiden kanssa muun muassa toimeenpanemalla EU:n meristrategiadirektiiviä, Itämeren suojelukomission toimintaohjelmaa ja EU:n Itämeren alueen strategiaa. Kalakantoja on pyrittävä palauttamaan padottuihin jokiin. Voimayhtiöt on velvoitettava rakentamaan toimivat kalaportaat patojen ohi. Valtio voi rahoittaa energiantuotannon ja tulvatorjunnan kannalta merkityksettömien patojen purkua. Riittävien luontoalueiden määrä tulee turvata kaupunkialueilla. Metsät, etenkin kasvava nuori metsä, toimii erinomaisena hiilinieluna, ja sen vuoksi puukauppaa ei tule hankaloittaa tai rajoittaa. Nykyinen metsiensuojelutaso Suomessa on valtakunnallisesti katsottuna riittävä, mutta alueittain parannettavaa löytyy. Suojellun metsän osuutta ei tule vähentää, jotta ekosysteemeistä kyetään pitämään huolta. Virkistyskäyttöön suunnattujen retkeilyalueiden reittien esteettömyyttä tulisi lisätä entuudestaan.

Kierrättämisen edellytyksiä on parannettava ja on pidettävä yllä riittävän kattavaa kierrätyspisteiden verkkoa. Muovin kierrätysprosesseja tulee tukea ja kehittää tutkimuksen avulla. Kaivostuotantoa ja maanalaisten luonnonvarojen käyttöä on valvottava, ja sen on oltava ympäristövakuutettua, kuten ydinvoiman on. Lisäksi näistä tuotoista tultava tietty rojalti valtiolle. Vieraslajit sekä tiettyjen lajien rajattomasti kasvavat kannat ovat uhka muiden lajien elinvoimalle, luonnon monimuotoisuudelle sekä usealle alkutuotannon muodolle. Siksi varsinkin villisikojen ja hylkeiden metsästystä tulisi tehostaa esimerkiksi helpottamalla riistalihan myyntiä. Maatalous Suomalainen maa-, puutarha ja kalatalous ovat keskeinen osa kotimaista ruoantuotantoa. Suomessa erityisesti peltokasvien tuotanto on merkittävässä osassa ympäristön ja talouden kestävien ratkaisujen saavuttamiseen pyrittäessä. Suomen on mahdollisuuksien mukaan saavutettava ja pidettävä kiinni maatalouden omavaraisuudesta. Maatalouden harjoittamista elinkeinona on pidettävä arvostettuna. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi erilaisten viljelykiertojen, maan rakenteen, ravinteiden sekä vesitalouden kunnossapito on keskeisessä roolissa. Viljelymenetelmien valinnoilla esimerkiksi hiiltä voidaan sitoa peltoihin ja hiilen vapautumista voidaan säädellä viljelytoimien myötä. Suomessa kasvintuotannon tutkimusta tulee lisätä muun muassa kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämiseksi ja maatilojen energiaomavaraisuuden kehittämisen mahdollistamiseksi. Suomen tulee edistää EU:n alueella nurmen viljelytekniikan keinojen kehittämistä. Kasvintuotannon tutkimukseen tulee panostaa nykyistä enemmän esimerkiksi kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämisen mahdollistamiseksi. Maatilojen energiaomavaraisuutta tulee kehittää. Biopolttoaineiden tuottajana maatalouden asemaa on kasvatettava. Julkisissa maataloustuotteiden kilpailutuksissa on huomioitava, että tuotteet ovat Suomen lainsäädännön mukaista tuotantoa eli niiden tulee olla vastuullisesti tuotettuja, puhtaita ja laadukkaita. Maataloutta on ohjattava vähäpäästöisempään suuntaan esimerkiksi lannoitteiden pidättäytymistä pelloilla parantavien menetelmien käyttöön ohjaamalla. Ympäristötukia saavien maatilojen on avattava tietonsa tutkijoiden käyttöön. Kalatalouden poikastuotantoalueita tulee lisätä suunnitelmallisesti. Suomessa tulee säilyttää poroelinkeinon harjoittamisen mahdollisuudet. Poronlihan tuotannon lisäksi elinkeinon myötä tutkimus ja tuotteistaminen ovat merkittävässä roolissa niin kulttuurillisesti kuin innovaatioina. Yksityisiä metsänomistajia tulee kannustaa metsänsä aktiiviseen hoitamiseen. Metsäteollisuutta on ohjattava hyödyntämään raaka-aineet niin, että hiilidioksidi sitoutuu mahdollisimman pitkäksi aikaa korjattuun puuhun. Energiakäyttöä tulee suosia vain puumateriaalilla, joka ei ole muuten hyödynnettävissä.

Kuolinpesät metsänomistusmuotona tulisi pitkällä tähtäimellä kieltää. Kuolinpesän haltijoiden tulisi viiden vuoden sisällä perustaa metsäyhtymä, yhteismetsä tai myydä kiinteistö. Eläimet KD Nuoret tunnustaa eläinten oikeudet ja haluaa olla mukana parantamassa eläinten asemaa ja hyvinvointia yhteiskunnassa. Vastuullista lemmikkien pitoa on tuettava ja laitonta eläinkauppaa on kyettävä ehkäisemään. Koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tulee säätää pakolliseksi. KD Nuoret kannattaa lemmikkien tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä yhtenäiseen, kaikki tunnistusmerkityt eläimet kattavaan eläintietokantaan. Eläinten verkkokauppamyynnin ehdoksi tulee asettaa myyjän vahva tunnistautuminen esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla. Näin mahdollistetaan myyjän saattaminen edesvastuuseen esimerkiksi laittomasta eläinkaupasta. Suomen on tehostettava eläinsuojeluvalvontaa. Tämän tulee koskea eläintenpitokiellossa olevia henkilöitä, eläintuotantotiloja sekä teurastamoita. Eläintuotantotilojen ja teurastamoiden oma-, video- ja viranomaisvalvontaa on parannettava sekä laiminlyönteihin reagoimista nopeutettava.

LIIKENNE- JA ASUMISPOLITIIKKA Liikenne KD Nuoret kannattaa maailman- ja EU:n laajuisia toimia lentämisen vähentämiseksi esimerkiksi lentoveron kautta. Suomen ei tule asettaa erillistä kansallista lentoveroa tai sen on koskettava vain Suomen sisäisiä lentoja. Liikenteen päästöjen vähentämiseksi valtion tulee panostaa ennen kaikkea julkiseen liikenteeseen sekä ympäristöystävällisten polttoainevaihtoehtojen (mm. sähkö, kaasu) jakelujärjestelmän laajentamisen tukemiseen. Yksityisautoilua ei tule hankaloittaa, vaan julkisesta liikenteestä on tehtävä houkuttelevampaa. Hajaasutusalueilla, joilla mahdollisuutta julkiseen liikenteeseen ei ole, tulee edistää muita yhteismatkustuksen muotoja, kuten kimppa-autoilua. Julkisen liikenteen ohella kehitetään kevyen liikenteen mahdollisuuksia etenkin kaupungeissa. Sähköautoilua on edistettävä pitämällä sähköautojen verotus kannustavana. Nykyinen autovero on tässä suhteessa hyvä. Taloyhtiöt velvoitettava mahdollistamaan sähköautojen ja PHEV:ien lataus lohkolämmitintä vastaavilla tehoilla. Rataverkkoa on kehitettävä. Ihmisiä on kannustettava vähäpäästöiseen liikkumiseen korottamalla pyöräilystä maksettavaa verovapaata kilometrikorvausta ja pyöräilyn verovähennysoikeutta autoilua kannustavammaksi. Maakuntatason pyörävaltatieverkoston kehittämistä on tuettava. Kaupunkikeskustojen ulkoreunoilla tulee olla hyvät mahdollisuudet liityntäpysäköintiin. Julkisen liikenteen CO2-päästöjä on vähennettävä esim. sähkö- ja kaasubusseja suosimalla. Lasketaan biopolttoaineiden verokantaa. Asuminen Asumisessa tulee entistä enemmän huomioida jakotalous ja yhteisöllisyys. KD Nuoret kannattaa yhteisöllisen asumisen lisäämistä. Pienistä asunnoista on kasvukeskuksissa suuri pula ja niiden määrää tulee kasvattaa. Yhteisöllisyys tulee kuitenkin ottaa huomioon esimerkiksi yhteisillä oleskelu-, keittiö- tai puutarhaalueilla. Näin voidaan vähentää syrjäytymistä ja yksinäisyyden tunnetta. KD Nuoret myös tahtoo lisätä sukupolvien välistä vuorovaikutusta asuntopolitiikan keinoin.

Maaseudun palveluja täytyy kehittää ja siten mahdollistaa erilaisten kiertotalouden ratkaisujen hyödyntäminen alueellisesti. Asuin-, virkistäytymis-, harrastus- ja työpaikkojen myötä maaseudun kestävät ratkaisut ja mahdollisuudet kehittyä alueena muotoutuvat. Erityisesti pienten asuntojen neliöhintoja on pyrittävä laskemaan. Yksin asuvan elinkustannukset ovat suhteessa usein suuremmat kuin useamman ihmisen taloudessa. Nuorille vanhemmille tulee taata kohtuuhintaista asumista. Erityispainotus on kohdistettava alaikäisiin huoltajiin. Erilaisten asumismuotojen, kuten perhe-soluasuntojen mahdollisuuksia, tulee kartoittaa. Autopaikkanormeista on luovuttava. Uudistetaan asumistuki osana sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Maaseutu ja maaseudun kehitysmahdollisuudet on huomioitavana osana päätöksentekoa.

HYVINVOINTIPOLITIIKKA KD Nuorten tavoitteena on hyvinvoiva väestö ja työkykyinen Suomi. Toimintakyky muodostuu terveydentilan ja yksilön ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. Terveyteen vaikuttavat hoitojärjestelmän lisäksi paljon muut asiat, kuten koulutus, sosiaaliset suhteet, taloudelliset tekijät, työolosuhteet, elinympäristö, perimä ja elintavat. Hyvä ravinto, liikunta, vapaa-ajan palvelut sekä yhteisöllisyys edistävät terveyttä. Työ tukee terveyttä ja hyvinvointia luomalla toimeentuloa, yhteisöllisyyttä ja merkityksellisyyttä. Osallisuutta vahvistavat luottamus yhteiskuntaan ja tasaarvoiset mahdollisuudet. Digitalisaatio ja automatisaatio tuovat uudenlaisia haasteita työhön, mutta lisäävät myös keinoja työn tehostamiseen ja kuormituksen keventämiseen. Työterveyshuoltoa kehittämällä moniammatillisena ja matalan kynnyksen palveluna parannetaan työssä jaksamista. Sosiaali- ja terveyspalvelut Suomalainen terveydenhuolto on maailman huippuluokkaa, ja KD Nuoret haluaa pitää sen sellaisena. Terveydenhuollon tavoitteena tulee olla maksuttomuus kansalaisille ja pysyvästi maassa oleville. Tehokas terveydenhuolto toimii ennaltaehkäisevästi, minkä vuoksi KD Nuorten mielestä erityisesti varhaislapsuuden palveluihin ja mielenterveyspalveluihin on panostettava. Mielenterveys- ja päihdetyön yhteistyötä on kehitettävä. Hoidon saaminen tulee olla matalalla kynnyksellä. Väestön ikääntyessä vanhushoivan tarve kasvaa. Yksi tapa ratkaista hoivatarpeen kasvu on lisätä omaishoidon osuutta hoivasta. Omaishoitajat ovat kuitenkin tällä hetkellä usein heikossa asemassa, joten heidän saamaansa yhteiskunnallista tukea on kehitettävä. Työnteon ja omaishoidon yhdistämistä tuetaan lisäämällä henkilökohtaista apua ja sijaishoitoa. Myös ikääntyvän omaishoidettavan tulee olla oikeutettu henkilökohtaiseen apuun, kun hänen omaishoitajansa käy töissä. Omaishoidettavien sijaishoitoa kehitetään erityisesti panostamalla omassa kodissa tai kodinomaisesti tarjottavaan hoivaan. Sijaishoitoa kehittämällä edistetään parhaimmillaan paikallista yrittäjyyttä. Lastensuojelun asiakasmäärät ovat edelleen korkeita. Kiireiset sijoitukset ovat kasvaneet. KD Nuoret haluaa lisätä sosiaalityöntekijöiden määrää, jotta yhden työntekijän kuormaa voidaan jakaa ja työssä voidaan keskittyä entistä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan. Arjen kotiapu lapsiperheille esim. siivouksessa ja ruuanlaitossa toimii lastensuojelun ennaltaehkäisevänä toimena. Lisäksi sosiaalityöntekijöiden taakkaa voidaan jakaa myös varhaiskasvatuksen osaajille. Näin voidaan auttaa nopeammin apua tarvitsevia perheitä ilman että tilanteen tarvitsee kärjistyä kiireiseen sijoitukseen.

Terveyspolitiikan painotus tulisi olla terveyttä edistävässä, kuntouttavassa ja terveyseroja vähentävässä toiminnassa sekä syrjäytymisen ehkäisyssä. Ihmisten osallisuutta oman hyvinvointinsa edistämisessä ammattilaisten tukemana tulee lisätä. Terveyttä edistävä ajattelun tulee koskea kaikkia hallinnon sektoreita. Neuvolassa on tarjottava lastenhoidollisen tuen lisäksi tukea parisuhteelle parisuhdeterapeutin palveluiden muodossa. Lapsiperheiden kotihoitoa on lisättävä. Lapsiperheiden kotihoidon avulla ehkäistään sosiaalityön muiden palveluiden käyttöä. Kotihoitoa on tarjottava jo neuvolassa. Lastensuojeluun tulee lisätä resursseja, jotta yksittäisten työntekijöiden kuorma pienenee ja kiireisten sijoitusten sijaan voidaan keskittyä ennaltaehkäisevään toimintaan. Liikkuvat mielenterveyskioskit on tuotava kauppakeskuksiin, kirjastoihin tai kouluille. Ne tarjoavat neuvontaa ja mahdollisuuden luoda matalan kynnyksen hoitosuhde. Viranomaisilla tulee olla nykyistä paremmat mahdollisuudet määrätä henkilö pakkohoitoon, jos hän kärsii vakavasta päihderiippuvuudesta tai mielenterveyden ongelmista. Valtion on tultava vastaan psykoterapeuttien koulutusmaksuissa. Tällä hetkellä kymmenien tuhansien eurojen koulutusmaksut yliopistojen tarjoamasta psykotterapeuttikoulutuksesta pysäyttää monen urahaaveet samalla, kun terapeuteista on pulaa. Terapiatakuu on toteutettava. Mielenterveyspalveluita tulee tarjota matalalla kynnyksellä ja lähipalveluina. Myös digitaalisia palveluita tulee kehittää. Kansalaisjärjestöjen tarjoamien ennaltaehkäisevien mielenterveyspalveluiden rahoitusta on lisättävä. Tuetaan harrastusmahdollisuuksia kaikissa ikäryhmissä ja järjestöjen toimintaa. Omaishoitajien palveluja on yksinkertaistettava tarjoamalla omaishoitajille kunnallista tai alueellista yhden luukun neuvontapalvelua, josta ohjataan oman alueen sosiaali- ja terveyspalveluihin. Työikäisille omaishoitajille on tarjottava TE-toimiston omaohjaaja, jonka kanssa kartoitetaan työnteon mahdollisuudet. Omaishoidettavien sijaishoitoa on kehitettävä erityisesti panostamalla omassa kodissa tai kodinomaisesti tarjottavaan hoivaan. Lastensuojeluun tulee lisätä sosiaalityöntekijöitä. Alkoholipolitiikan tulee kannustaa terveellisen alkoholikulttuurin kehittämiseen, esimerkiksi normalisoimalla alkoholin kohtuullista käyttöä humalakäytön sijaan ja tarjoamalla syvempää valistusta alkoholin käytöstä. Päihdepalvelujen saatavuutta on parannettava. Lisätään resursseja suun sairauksien ehkäisyyn. Huolehditaan oikea-aikaisesta ja tarpeeseen vastaavasta hoidosta.

Sosiaaliturva Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on monimutkainen ja vaikeasti ymmärrettävä. Erilaisia tukia on lukematon määrä. Tukiviidakkomme sisältää niin byrokratia- kuin kannustinloukkuja. Työnteko ei nykyisessä järjestelmässämme ole aina taloudellisesti kannattavaa. Suomi tarvitsee sosiaaliturvauudistuksen, joka parantaa työnteon kannattavuutta, sujuvoittaa sosiaaliturvaa ja vähentää etuisuuksien hakemiseen käytettävää aikaa. KD Nuoret kannattaa puolueen ajamaa kannustavaa perusturvaa, jolla uudistetaan nykyinen monimutkaisen sosiaaliturvamalli. Kannustava perusturva korjaa nykyisen perusturvan sirpaleisuuden ja lisää työnteon kannustimia. Lyhytaikaisen ja osa-aikaisenkin työn vastaanottamisesta tulee aina kannattavaa. Kannustava perusturva ei passivoi, vaan auttaa ihmisiä työelämään. Työvoimapalvelujen resursseja on lisättävä ja palveluja on kehitettävä siten, että jokainen työnhakija kohdataan nykyistä yksilöllisemmin. Työntekijän tulee itse olla aktiivinen oman työllistymisensä edistämiseksi, mutta hänelle on tarjottava riittävästi yksilöllistä tukea siihen. Sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistaminen mahdollistaa myös hallinnon keventämisen. Kun byrokratia vähenee, voi työnhakija oikeasti keskittyä työnhakuun, eikä paperiviidakossa selviämiseen. Kannustavan perusturvan yhteydessä ansiosidonnainen työttömyysturva tulee

muuttaa porrasteiseksi Ruotsin mallin mukaan. Ansiotulot vähentävät kannustavaa perusturvaa 60 %, mutta kokopäivätyöllistyminen ei vähennä tuloja dramaattisesti. Kannustava perusturva sopii myös aloittavalle yrittäjälle. Hän saa oman henkilökohtaisen yritysneuvojansa tukemaan matkaa yrittämisen alkutaipaleella. Työttömien saaman työllistymistuen tulee olla nykyistä henkilökohtaisempaa. Yhdistetään työikäisten ja työkykyisten erityyppiset perusturvaetuudet yhdeksi yleistueksi, johon kuuluvat perus-, lapsi-, ansio- sekä asumisosa. Tuessa on osaaikaisiin töihin kannustava suojaosa, jonka jälkeen tulot vähentävät tukea noin 60 prosenttia. Tuki on harkinnanvarainen ja vähenee ilman kynnyksiä tulojen kasvaessa. Yleistukeen liitetään harkinnanvarainen osa, johon yhdistetään nykyisen toimeentulotuen asumisosa, ennaltaehkäisevä ja täydentävä osa. Tukea haetaan TE-toimistosta, jossa henkilökohtainen työnohjaus, tuki ja palvelut edistävät työllistymistä. Mallin käyttöönotto pohjautuu reaaliaikaiseen tulorekisteriin. Kannustava perusturva on yksilökohtainen: vain henkilön omat tulot ja omaisuus vaikuttavat etuuden saamiseen. Lisätään resursseja työvoimapalveluihin ja kehitetään niitä vastaamaan kysyntää ja kohtaamaan jokainen työtön yksilöllisesti. Luodaan perusturvan hakemiseen yhden luukun periaate. Byrokratiaviidakon sijasta riittää yksi hakemus, jota päivitetään vain tarvittaessa olosuhteiden tai perhetilanteen muuttuessa. TE-toimistojen on tehtävä aktiivista yhteistyötä muun muassa aikuissosiaalityön ja Kelan kanssa, jotta voidaan tunnistaa työkyvyttömät ja toisaalta tukea osatyökykyisiä ottamaan vastaan heille sopivaa työtä. Kannustavan perusturvan harkinnanvarainen osa toimii osana ennaltaehkäisevää sosiaalityötä. Harkinnanvaraisen osan saajia tuetaan erityisesti, mutta heidän on myös osoitettava halukkuutensa parantaa omaa työmarkkina-asemaansa. Yrittäjien sosiaaliturvaa on parannettava huomattavasti ottamalla heidät kannustavan perusturvan piiriin. Yrittäjillä on oltava samanlaiset turvaverkot kuin työntekijöilläkin, jossa yrittäjät ovat myös työttömyysturvan piirissä. Aloitteleva yrittäjä voi saada yrityksestään vielä vain vähän tuloja, jolloin hänellä on oltava oikeus sosiaaliturvaan. Perheet ja lähiyhteisöt Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö. Perheet ovat avain suomalaiseen hyvinvointiin, mutta niissä kasvaa myös pahoinvointia. Avioerot ja perheiden ongelmat kertautuvat seuraavan sukupolven pahoinvointina – ja siksi perheiden tukeminen on tärkeää. Yhteiskunnan tulee tukea yhtä lailla yksinhuoltajia, yhteishuoltajia ja uusperheitä, jotta he jaksavat erilaisten elämäntilanteiden yli. Perheiden lisäksi yhteiskunnassa tulee kiinnittää entistä enemmän huomioita kasvavaan yksinelävien joukkoon.

Yksinelävä kokee usein perhekeskeisessä yhteiskunnassamme jäävänsä yksin. Yksin eläminen voi olla valinta tai pakko. Kuitenkin yksinelävien syrjäytyminen kasvaa ja yksinelävät ovat usein haavoittuvaisempia sosiaalisille riskeille ja köyhyydelle. Yksin asuva kantaa yksin vastuun kulujensa kattamisesta ja hänen kulunsa yleensä nousevat enemmän suhteessa suurempiin talouksiin. Monet palvelut ja elämisen kulut ovat usein kalliimpia yksinelävälle kuin yhdessä asuville. Elämäntilanteen ei tulisi olla este lastenhankinnalle, eikä perheen tulisi hankaloittaa muuta arkea. Tämän takia erityisesti korkeakouluopintojen ja perheen yhdistämistä tulee helpottaa. Vuonna 2017 60 prosenttia perheellisistä opiskelijoista eli köyhyysrajan alapuolella. Tämän takia opintotukia korjatessa tulee ottaa erityisesti ottaa huomioon perheelliset opiskelijat. Tulevaisuuden Suomi on lastemme kaltainen. Jokaisella lapsella on oikeus ehjään lapsuuteen sekä rakastavaan isään ja äitiin. Haluamme lasten oikeuksien toteutuvan yhteiskunnassamme, ja meillä on vastuu tiedottaa lasten ja naisten oikeuksista myös globaalisti. Panostaminen ennaltaehkäisevään lastensuojeluun, perheolojen tukemiseen ja perheen eheyden suojelemiseen tuo monin verroin hyvinvointia yhteiskuntaamme.

Perheiden valinnanvapaus lastenhoidon suhteen on taattava ja vanhempainvapaiden kiintiöistä on luovuttava. Vanhempainvapaan kestoa on pidennettävä. Lasten hankintaan on kannustettava esimerkiksi eläkkeen huoltajakertymällä. Ylempien oppilaitosten tulee tarjota päivähoitomahdollisuuksia opiskelijoiden lapsille. Kunnat tulee velvoittaa ja resursoida tarjoamaan arjen kotiapua perheille. Varhaiskasvatuksen ammattilaisille on luotava valmiudet tunnistaa tilanteet, jotka edellyttävät lastensuojelun puuttumista. Yksineläviä tulee tukea esimerkiksi Naapurilähiö-hankkeen laajentamisen sekä uusien asumisratkaisujen avulla. Huostaanottojen määrä saatava laskuun ennakkotoimilla ja ilman perheiden pelkoa lasten menettämisestä. Lastensuojelu on pystyttävä käsittämään luotettavana toimijana ja resursseja on käytettävä asiakasmäärien pienentämiseen ja keskitettävä avopalveluihin.