Arvosana 1/2019

SUURI EDUSKUNTAVAALINUMERO

ARVOSANA Kristillisdemokraattisten Nuorten äänenkannattaja 1/2019

PÄÄKIRJOITUS Arvoistasi luettavaa! Pitelet käsissäsi KD Nuorten uunituoretta äänenkannattajaa Arvosanaa. Parempaa ajankohtaa järjestö ei olisi voinut toivoa, sillä olemme kovaa vauhtia kulkemassa kohti eduskuntavaaleja. Vaalit ovat myös tärkeässä roolissa tässä ensimmäisessä numerossa, sillä esittelemme muun muassa puolueemme nuoret kansanedustajaehdokkaat. Samoin emerituspuheenjohtaja Aki Ruotsala avaa tekstissään vaalien kannalta arvokkaasti suomalaisen kristillisdemokratian perusteita. Henkilökuvaan pääsee myös Vaasan vaalipiirin nuori ehdokas Leo Byskata.

Henkilökohtaisesti iloitsen puheenjohtajamme, Aleksi Sarasmaan laaja-alaisesta sekä laadukkaasta Natoartikkelista. Toivottavasti lehtemme artikkeli on omalta osaltaan kirvoittamassa Nato-keskustelua myös puolueen sisällä. Lehteä tekemään lähdettyämme pidimme myös erityisen tärkeänä, että lehti tarjoaa sisältöä myös ruotsia äidinkielenään puhuville jäsenillemme. Ruotsinkielisestä sisällöstä kiitos järjestömme toiselle varapuheenjohtajalle Annikalle.

Olen hyvin innoissani mahdollisuudesta palauttaa Arvosana takaisin paperiseen muotoon ja jäsenille.

Jatkossa Arvosana tulee ilmestymään kaksi kertaa vuodessa ja pidämme huolen, että tulevatkin numerot ovat vähintään yhtä laadukkaita kuin ensimmäinen. On vihdoin aika antaa palstatilaa nuorille konservatiiveille!

Viljami Haavisto, päätoimittaja

PUHEENJOHTAJALTA

VASTUU VAPAUDESTA Kaksien vaalien kevät on varmasti jokaisen politiikkanörtin unelmien täyttymys. Kansanvalta on konkreettisimmillaan, kun uurnilla päästään valitsemaan uutta kokoonpanoa niin Arkadianmäelle kuin Brysseliin.

Toisaalta pelkona on vaaliähky. Riittääkö äänestäjien kiinnostus tai puolueiden turnauskestävyys kovinkaan hyvin enää eduskuntavaalien jälkeisiin europarlamentti-

ratkaisuja, jotta hyvinvointia riittää jaettavaksi myös

vaaleihin? Erityisesti huolenaiheena on nuorten äänes-

tuleville sukupolville. Pelkkien puheiden sijasta on

tysaktiivisuus. Esimerkiksi viime eurovaaleissa 18-24

konkreettisten tekojen aika. Mikäli emme pysty vie-

vuotiaista vain kymmenen prosenttia käytti äänioikeut-

mään läpi mittavia reformeja, jää maallemme varsin

taan. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissakin alle puolet

huono käsi tulevaisuuden pelipöytään. Siitä kärsivät

nuorista vaivautui äänestyskoppiin.

ennen kaikkea nuoret.

Nuorten kiinnostusta demokratiaa ja äänestämistä

Nuorille on oltava tarjolla myös oman ikäluokkansa

kohtaan tulee pyrkiä nostamaan tuomalla keskus-

ehdokkaita. KD Nuorilla on eduskuntavaaleissa ehdolla

teluun nuoria puhuttelevia aiheita. KD Nuoret lähtee

erinomainen joukko osaajia ympäri Suomen. Myös

eduskuntavaaleihin teemalla “Vastuu vapaudesta”.

eurovaaleissa nuoret meppikandidaattimme loistavat

Uskomme, että nuoret haluavat Suomesta yhteis-

puolueen listan kirkkaimpana kärkenä. Me kevään

kunnan, joka tarjoaa yksilöille vapautta, mutta kantaa

vaalien nuoret ehdokkaat tulemme erilaisista taustoista,

myös vastuuta kaikkien hyvinvoinnista.

mutta jokainen meistä haluaa olla rakentamassa parempaa Suomea ja Eurooppaa.

Vaalikärjistämme erityisesti ilmastonmuutoksen hillitseminen, koulutukseen panostaminen sekä

Emme varmastikaan arvosta tarpeeksi demokratian

nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ovat tavoitteita,

hienoutta. Meillä kaikilla on vapaus osallistua yhteis-

joiden kautta rakennetaan parempaa yhteiskuntaa

kunnalliseen päätöksentekoon ja meidän tulisi kaikkien

niin vanhoille, nuorille kuin tulevillekin sukupolville.

myös käyttää tätä vapautta. Tulevaisuus rakennetaan yhdessä. Nuoret voivatkin olla esimerkillään näyttä-

Hyvinvointivaltion säilyttäminen tulevaisuudessa

mässä, ettei politiikan tarvitse olla toisten kampittamista

edellyttää myös työllisyysasteen nostoa. Haluammekin

tai oman edun tavoittelua. Rehellisellä ja avoimella

uudistaa sosiaaliturvaa nykyistä kannustavammaksi,

vuoropuhelulla voimme toteuttaa ne ratkaisut, joita

poistaa yrittämisen esteitä sekä lisätä työperäistä

Suomi tarvitsee. Meidän nuorten on aika ottaa vastuuta

maahanmuuttoa. Suomen täytyy tehdä rohkeita

vapaudesta.

Aleksi Sarasmaa, puheenjohtaja

WWW.FRAMEMAG.COM | 20

SISÄLLYSLUETTELO

ARVOSANA KOHTI VAALEJA Pääkirjoitus

Viljami Haavisto

Puheenjohtajalta

Aleksi Sarasmaa

Sisällys Piirit: Koulutus edellä

02 03 04

Savo-Karjala

05 PAINAVAA ASIAA Ofrivillig ensamhet – ett allt växande samhällsproblem

16

Kolumni

18

Miika-Markus Leskinen

Emerituspuheenjohtajalta

20

Aki Ruotsala

Hyvän sään aikana

22

Ikkunat auki Eurooppaan

26

Suoraan oikealta eduskuntaan

29

Aleksi Sarasmaa

Elsi Ranta

Leo Byskata

Somesta poimittua

KD Nuorten ehdokkaat

06

Ehdokkaat eurovaaleissa

14

Ansvar för friheten

15

Annika Lyytikäinen

32

Arvosana on Suomen Kristillisdemokraattisten (KD) Nuorten äänenkannattaja, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

PÄÄTOIMITTAJA Viljami Haavisto PUHEENJOHTAJA Aleksi Sarasmaa JULKAISIJA KD Nuoret PAINOPAIKKA Botnia Print Kokkola PAINOS 2500 kpl TAITTO Viljami Haavisto

Suomen Kristillisdemokraattiset (KD) Nuoret ry Karjalankatu 2 A, 7.krs, 00520 Helsinki p. +358 45 137 6021 www.kdnuoret.fi / kdnuoret@kdnuoret.fi

SAVO-KARJALA

5

PIIRISTÄ

KOULUTUS EDELLÄ HENRIIKKA KOKKONEN

Savo-Karjalan KD Nuoret ovat maantieteellisesti

mahdollisuuksien mukaan paikallisosastojen rinnalla

laajalle alueelle jakautunut piiri. Piirin hallitukseen

toritapahtumiin. Olemme pyrkineet päivittämään

kuuluu tällä hetkellä neljä jäsentä. Mitähän asioita

aktiivisesti Savo-Karjalan KD Nuoret -facebook-sivua.

tämä nelikko mahtaakaan ajaa?

Viime vuonna Savo-Karjalan KD Nuoret julkaisi mielipidekirjoituksen “Lisärahoitusta, uudistusta ja säästöjä”, vierailivat ja edustivat KD Nuoria Savosta Helsinkiin ja Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry:n “Minun puolueeni” Youtube-videolle, sekä aloittivat yhteistyön Savo-Karjalan alueella toimivien poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa.

Poliittisten nuorisojärjestöjen yhteistyö avasi useita Kuopion alueen koulujen ovia vierailuille, minkä asetimme kesällä yhteiseksi tavoitteeksi. Pääsimmekin osallistumaan UEF:n ja ISYY:n kampusrysäykseen sekä vierailemaan SAKKY:llä ja Kuopion Lyseon lukiolla.

Tutuiksi ovat tulleet myös Pohjois-Savon ja PohjoisKarjalan KD:n piirit, joissa molemmissa on aktiivinen nuorisopiirin edustus. Osallistumme

Keräämme aika ajoin myös kansalaisaloitteita. Nuorten asioiden ajamiseen vuonna 2018 “Maksuton 2.aste” oli merkittävä osa Lieksan lukion kouluvierailua.

“Vanhusasiavaltuutettu Suomeen” aloitteen keräyksen perustimme Lieksan Pietarin apteekkiin.

Tähän vuoteen ja tulevaisuuteen viitaten julkaisimme tammikuussa mielipidekirjoituksen “Maksuton toinen aste kasvaa nuorissa korkoa”, jonka teimme yhteistyössä KD:n eduskuntavaaliehdokas Rauno Taskisen kanssa. Lisäksi olemme alkaneet päivittämään aktiivisemmin tarinoita facebook-sivullemme Ensimmäisten viikkojen teemoiksi nousivat ruokahävikki ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

Tulevista mielipidekirjoituksista ja tapahtumista saat lisätietoa seuraamalla meitä Facebookissa.

NUORET EHDOKKAAT

6

EDUSKUNTAVAALIT

KD NUORTEN EHDOKKAAT HELSINGIN VAALIPIIRI

167

Aleksi Sarasmaa Olen 25-vuotias helsinkiläinen KD Nuorten puheenjohtaja.

Opiskelen oikeustiedettä Helsingin yliopistossa ja kauppatieteitä Aalto-yliopistossa. Opintojeni ohella työskentelen lakimiesharjoittelijana kolmannella sektorilla.

Vapaa-aikani kuluu yritystoiminnan parissa sekä harrastaen musiikkia, ruoanlaittoa ja kirjallisuutta. Pidän itseäni urbaanina ja talousliberaalina konservatiivina. Haluan olla rakentamassa kaikille turvallisempaa, oikeudenmukaisempaa ja kannustavampaa Suomea.

Miikka Korpiranta 31-vuotias perinteisen puoluepolitiikan ulkopuolelta tullut kahden pojan isä, teologian yo, Helsingin KD-nuorten pj. Tulin mukaan 2 vuotta sitten ehdolle kuntavaaleihin. Uskon sanojen takana seisomiseen, rohkeuteen puhua rehellisesti ja suoraan.

Haluan näyttää, osoittaa ja viedä erilaista tietä takaisin kohti hyvinvointiyhteiskuntaa.

Minulle tärkeimmät asiat tulevalla kaudella ovat luonto ja ilmastonmuutoskysymykset, lapsiperheiden arjen parantaminen, vanhustenhuollon toimivuus ja turvallisuustilanteen parantaminen. KD:läisenä seison samassa rintamassa mm. sosiaaliturvan uudistamisessa (Maanselän malli).

158

NUORET EHDOKKAAT

7

EDUSKUNTAVAALIT

Krista Lyyränen Olen 28-vuotias muusikko ja sosionomi opiskelija Diakoniaammattikorkeakoulusta Helsingistä. Olen kuulunut kristillisdemokraatteihin noin 8 vuotta ja olen ollut Kristillisdemokraattien nuorten toiminnassa liittymisestäni lähtien. Olen ollut kaksi kertaa kunnallisvaaleissa mukana.

Olen tällä hetkellä työharjoittelussa Kehitysvammaisten Media pajalla. Olen ensimmäistä kertaa mukana eduskuntavaaleissa.

Mennään ihmisoikeudet edellä. Mielestäni pitäisi panostaa enemmän syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin, koska nuorissa

164

on tulevaisuus ja työllisyys sekä työttömyyteen koskevat asiat ovat iso ongelma yhteiskunassamme.

Esa Savolainen Olen 19-vuotias vastuullinen nuorimies Vantaalta.

Työskentelen myynnin tukihenkilönä Ilonion Care yrityksessä. Vuoden 2018 joulukuussa järjestin julkisen väittelyn Jeesuksen ylösnousemuksen historiallisuudesta Sibelius-lukiolla. Tahtoisin erityisesti taistella sanan- ja uskonnonvapauden ja sen puolesta, että lapsilla ja nuorilla olisi turvallinen internet.

170

NUORET EHDOKKAAT

8

EDUSKUNTAVAALIT

UUDENMAAN VAALIPIIRI

Andrei Hinkonen Minulla on ihana vaimo ja vastasyntynyt lapsi. Toimin

366

pastorina, sekä hyväntekeväisyysjärjestön toiminnanjohtajana.

Olen pyhittänyt elämäni, jotta palvella ja auttaa ihmisiä. Tämä on elämäni kutsumus.

Synnyin Virossa, mutta lapsena perheemme muutti Suomeen paluumuuttajina. Tunnen erilaiset kulttuurit ja osaan tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Tunnen hyvin maahanmuuttajien mentaliteettia ja heidän haasteita Suomen yhteiskunnassa.

Rakastan Suomen kansaa ja toivon, että pystyn tuomaan paljon hyvää tälle yhteiskunnalle!

VARSINAIS-SUOMEN VAALIPIIRI

83

Niko Kivimäki Olen 23-vuotias tietojenkäsittelytieteiden opiskelija Turun yliopistossa. Vietin lapsuuteni ja lukiovuoteni Raumalla ja muutin Turkuun korkeakouluopintojen vuoksi.

Toimin tällä hetkellä Turun opiskelija- ja koululaislähetyksen eli Opkon hallituksen puheenjohtajana. Pidän tärkeinä asioina etenkin lapsiperheiden, vanhusten ja nuorten aseman parantamista, hyvää koulutusta ja varhaiskasvatusta, kansalaisten turvallisuuden turvaamista, työnteon kannattavuuden lisäämistä, yksinäisyyden ja syrjäytymisen torjuntaa sekä sananvapautta. Tavoitteenani on, että rakentaisimme yhdessä kestävää ja parempaa Suomea nykyisille ja tuleville sukupolville.

NUORET EHDOKKAAT

9

EDUSKUNTAVAALIT

SATAKUNNAN VAALIPIIRI

23

Emilia Laihonen Olen 30-vuotias kristitty, vaimo, äiti ja luokanopettaja PohjoisSatakunnasta. Olen ollut KD:n toiminnassa mukana vajaa 10 vuotta. (Satakunnan KD Nuorten hallituksen jäsen 2011-2012, KD Nuorten hallituksen jäsen 2013 ja 2. vpj 2014, Hämeen KD Nuorten pj. 2013-2015, puoluevaltuuston jäsen 2014-2015.)

Muutamien vuosien hiljaiselon jälkeen koin tarpeelliseksi jälleen antaa panokseni KD:lle asettumalla eduskuntavaaliehdokkaaksi. Tärkeitä asioita itselleni ovat perheiden hyvinvointi ja valinnanvapaus, nuorten päihderiippuvuuksien ja syrjäytymisen ehkäiseminen, mielipiteen- ja omantunnonvapaus, lähituotteiden suosiminen sekä yrittäjien tukeminen.

Johanna Vähäkainu Olen 32-vuotias sairaanhoitaja sekä yhteiskuntatieteiden maisteri. Viime ajat työelämässä olen työskennellyt erikoissairaanhoidossa tehden eripituisia sairaanhoitajan sijaisuuksia. Pääasiassa olen viimevuodet työskennellyt neurologialla, jossa työ koostuu sekä akuutista vuodeostotyöstä että työstä stroke -valvonnassa. Lisäksi olen vieraillut työn puitteissa mm. päivystysosastolla ja kuntoutuksessa. Olen hoitajana kohdannut paljon erilaisia ihmisiä vauvasta vaariin.

Työn ohessa olen opiskellut yhteiskuntatieteiden maisteriksi, pääaineena sosiaalipolitiikka. Vapaa-ajalla harrastan urheilu eri muodoissa ja tykkään liikkua ulkona niin jalkaisin kuin talvella sukset tai luistimet jalassa.

29

NUORET EHDOKKAAT

10

EDUSKUNTAVAALIT

HÄMEEN VAALIPIIRI

26

Viljami Haavisto Olen 22-vuotias forssalainen ja työskentelen KD Nuorten pääsihteerinä. Aiemmin olen toiminut muun muassa Suomen vanhimman opiskelija- ja kulttuurijulkaisu Kyyhkysen vastaavana päätoimittajana sekä hyväntekeväisyysjärjestö IYC Suomen projektipäällikkönä. Olen teologian ja estetiikan ylioppilas Helsingin yliopistosta.

On aika olla eri mieltä maahanmuutosta, kymmenistä sukupuolista sekä turvallisuudesta. Tästä syystä olen ehdolla.

Elina-Maarit Kinnunen Olen valmistunut 2016 lähihoitajaksi mielenterveys-ja päihdetyön osaamisalasta. Opiskelin Lahdessa Koulutuskeskus Salpauksella.

Työtä olen tehnyt henkilökohtaisena avustajana, lähihoitajana erilaisten asiakasryhmien kanssa sekä ohjaajana lastensuojelulaitoksessa (13-17-vuotiaiden parissa) Tällä hetkellä opiskelen Järvenpään Seurakuntaopistolla seurakunta-ja hautauspalvelualaa, josta valmistun suntioksi 2020.

Eläinsuojelutyö minua on kiinnostanut jo lapsesta asti. Olen toiminut sijaiskotina eli hoidin luokseni sijoitettuja kissanpentuja yhteistyössä Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistyksen kanssa.

29

NUORET EHDOKKAAT

11

EDUSKUNTAVAALIT

PIRKANMAAN VAALIPIIRI

126

Linda-Riina Laakso Kansainvälinen, isänmaallisesti ajatteleva tamperelainen poliittisen nuorisojärjestön pääsihteeri, yrittäjä sekä maisteriopiskelija. Erityisesti kiinnostunut kansainvälisestä ja turvallisuuspolitiikasta. Lisäksi olen pienen pojan äiti, joka on ehtinyt tekemään Brysselissä ihmiskaupanvastaista työtä, koordinoinut vankilatyötä Belgian vankiloissa, tehnyt kehitysyhteistyötä Intiassa, opettanut lakimiehiä ja ihmisoikeusaktivisteja Nepalissa ja luennoinut tunisialaisille poliitikoille Suomen vaalijärjestelmästä. ”Poliittinen broileri” vuodesta 2013, johon on kuulunut mm.

KUVAJO:n jäsenyys, Tampereen Kaupungin poliittisen valtuustoryhmän sihteerinä toimiminen, lautamiehenä olo Helsingin käräjäoikeudessa sekä toiminut Suomen nuorisodelegaattina Euroopan Neuvoston aluehallintokongressin 32. ja 33. istunnossa Strasbourgissa sekä Euroopassa YEPP-delegaattina. Ehdolla Eduskuntaan 2019.

Lisää voit käydä tutustumassa: www.lindariina.fi

Joni Mutila Olen 22v opiskelija tampereelta. Opiskelijat sekä nuorten hyvinvointi on lähellä sydäntä ja yksi isoimmista asioista joita haluan nostaa esille. Huomisen teknologia kiinnostaa ja sitä seurailen jatkuvasti. Suomesta hiilivapaa 2022? Tälle moni nauraa mutta itse näin mahdollisena oikeiden valintojen ja tekojen kautta. Tulevaisuus on vain nurkan takana, pitää vain uskaltaa kurkata.

130

NUORET EHDOKKAAT

12

EDUSKUNTAVAALIT

SAVO-KARJALAN VAALIPIIRI

126

Jasmin Pyöriäinen Vahva maa ansaitsee sitoutuneita ja ratkaisukeskeisiä tekijöitä.

Olen Pohjois-Karjalassa syntynyt katraan esikoinen, jolle kotiseutu on rakas. Kolmessa vuosikymmenessä olen oppinut, että tärkeintä on perhe, puoliso ja mahdollisuus luottaa tulevaisuuteen elinvoimaisessa ja turvallisessa Suomessa.

Parasta elämässä ovat pienet hetket, kuten hiljaisen metsän nokipannukahvit hyvässä seurassa talvipakkasilla.

Olen intuitiivinen ja myötätuntoinen puuhanainen, jonka parhaat ominaisuudet tulevat esiin tiimityössä. Ehkä siksi teen opettajan työtä, jossa nuoret ja aikuiset motivoivat aina parhaimpaan. Uskon ihmisen itseisarvoon ja siihen, että jokaiselle kuuluu yhdenvertaiset oikeudet rakentaa omaa elämää.

Jasmin Pyöriäinen on ehdolla myös toukokuun europarlamenttivaaleissa.

VAASAN VAALIPIIRI

Leo Byskata Jag är en 24-åring från Terjärv som studerar produktionsekonomi. Jag är gift sen sommaren och bor för tillfället i Vasa. Jag verkar som fullmäktigeledamot i Kronoby kommunfullmäktige och är ordförande för Kristdemokraternas svenska organisation.

Som politiker vill jag verka för att det skall finnas goda förutsättningar att idka företagsverksamhet i framtiden. Det är de små och medelstora företagen som är ryggraden i Finlands ekonomi. Finland måste också få bukt på den kontinuerligt växande offentliga skuldbördan. Det krävs konkreta strukturella förnyelser för att vi även i framtiden skall kunna upprätthålla en fungerande välfärdsstat.

120

NUORET EHDOKKAAT

13

EDUSKUNTAVAALIT

KESKI-SUOMEN VAALIPIIRI

71

Roosa-Maria Kauppinen Olen 27-vuotias KD Nuorten hallituksen ja Keski-Suomen KD Nuorten piirin jäsen, jossa johdin puheenjohtajana 2014-2018.

Olen toiminut Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän valtuustossa. Olen kotoisin Laukaasta ja koulutukseltani sairaanhoitaja. Opiskelen teologiaa Itä-Suomen yliopistossa.

Vapaa-aikana olen vastuissa seurakunnassa, harrastan liikuntaa ja musiikkia. Haluan olla rakentamassa yhdessä turvallisempaa ja oikeudenmukaisempaa Suomea.

Niko Ekqvist Viimeaikoina esille nousseet puutteet vanhusten hoidossa eivät tulleet itselle yllätyksenä. Sukulaisten työskennellessä alalla eri puolilla Suomea, en ole yllättynyt uutisesta, että vanhusten hoidossa tapahtuu laimin lyöntejä. Tämä on seurausta arvo valinnoista, joita on tehty jo 90-luvulta.

Asuessani eri puolilla Suomea, olen nähnyt kuinka erilaiset tarpeet vallitsevat eri puolella Suomea. Meillä on yhteinen maa jota meidän tulee rakentaa yhdessä, unohtamatta niitä, jotka ovat sen meille jättäneet.

70

NUORET EHDOKKAAT EUROVAALEISSA

14

ARVOSANA

KD NUORTEN EHDOKKAAT EUROVAALEISSA Elsi Ranta Olen 24-vuotias politiikan tutkimuksen maisteriopiskelija (valtiotieteet).

Olen asunut elämästäni lähes kymmenen vuotta KeskiEuroopassa. Lapsuuteeni on vaikuttanut voimakkaasti ranskankielinen kulttuuri. Siksi minulle suomalaisuus ja eurooppalaisuus kulkevat käsi kädessä.

Työskentelen Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmässä avustajana ja toimin ryhmämme EU-vastaavana. Opiskelen Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Olen vaikuttanut nuorisojärjestössämme eri tehtävissä lähes kymmenen vuoden ajan. Toimin toista kautta KD Nuorten 1. varapuheenjohtaja sekä kansainvälisten asioiden sihteerinä ja YEPP-delegaattina. Olen myös Kristillisdemokraattien puoluehallituksen varajäsen.

Miikka-Markus Leskinen Perheenisä. Meillä on vaimoni kanssa pieni tytär.

Syntyisin olen Rovaniemeltä, asun Parkanossa ja vaikutan Pirkanmaalla. Vuodesta 2018 olen ollut tohtorikoulutettava Lapin yliopistossa.

Olen seurannut erityisesti armenialaisten kansanmurhan (1915–1923) historiallista tunnustamista kansainvälisessä politiikassa. Suunnitteilla oleva kansainvälinen väitöstyöni käsittelee samaa aihetta.

Olen KD Pirkanmaan piirin vaalipäällikkö, KD-Lehden vakituinen kolumnisti ja Parkanon paikallisosaston puheenjohtaja. Vaikutan myös puolueen Pirkanmaan piirihallituksessa.

15 KD UNGA

ANSVAR FÖR FRIHETEN ANNIKA LYYTIKÄINEN

Vi har förmånen att leva och bo i väldens friaste land. Vi har ett välfungerande välfärdssamhälle där vi tar hand om de svagare, vi kan lita på våra myndigheter, varje medborgare har möjlighet att utbilda sig eller grunda ett

behov: alla ska kunna utbilda sig efter sin förmåga och

företag och vi är omringade av en underbar natur. För

sitt intresse till ett sådant yrke som även samhället

att få njuta och kunna dela med oss av denna frihet även

efterfrågar. Vi vill också sporra till företagande och

i framtiden måste vi ändå förvalta den väl och bära vårt

underlätta det för små- och medelstora företag att ta in

ansvar nu. Därför ger sig KD Unga ut i riksdagsvalet med

sina första arbetstagare. Vi vill dessutom underlätta

temat Ansvar för friheten.

arbetskraftsinvandringen. Sist men absolut inte minst vill vi äntligen föra igenom en på riktigt hållbar

Som kristdemokrater bär vi ett ansvar för att bruka och

socialskyddsreform, där dagens djungel av olika stöd

bevara, inte slita, slänga och förbruka. Från såväl miljöns

kombineras till ett allmänt stöd som alltid belönar

som samhällsekonomins perspektiv ska vi hushålla

arbete och alltså inte skapar arbetslöshetsfällor. Den

hållbart med de resurser vi har och inte överförbruka

arbetslösa ska kunna egna all sin ”arbetstid” till sin

dem så att de finns kvar även för kommande

primära uppgift – arbetssökande eller

generationer. Klimatförändringen hotar hela

kompetenshöjning – i stället för att enbart försöka ta sig

mänsklighetens framtid och därför ser vi att det är

fram i stöddjungeln.

ytterst viktigt att begränsa klimatuppvärmningen till 1,5 grader. På ett lokalt plan vill vi att Finland är kolneutralt

Då vi i vår ger våra röster åt KD Ungas kandidater röstar

år 2030 – dit kan vi nå genom att bland annat utveckla

vi för att bygga ett kristdemokratiskt samhälle där

den internationella utsläppshandeln, öka kärnkraftens

individen har friheten att välja själv: enligt

andel av energiproduktionen väsäntligt, utveckla

subsidiaritetsprincipen, en av kristdemokratins

kollektivtrafiken och se till att Finland även i framtiden

viktigaste grundpelare, ska inte staten blanda sig i det en

kan erbjuda hela världen klimatsmarta

individ, familj eller arbetsgemenskap kan bestämma

cleantechlösningar av toppklass.

själv. En röst på KD Ungas kandidater är också en röst för att bära vårt gemensamma ansvar för vår nästa, vårt

För att samhällsekonomiskt kunna ge allt för en

samhälle, vår omvärld och vår planets framtid.

hållbarare framtid behöver sysselsättningsgraden höjas till minst 75 % så fort som möjligt. För att nå dit vill vi satsa på en högklassig utbildning på alla utbildningsstadier som tar hänsyn till individens egna

WWW.FRAMEMAG.COM | 20

16 KD UNGA

OFRIVILLIG ENSAMHET – ETT ALLT VÄXANDE SAMHÄLLSPROBLEM ANNIKA LYYTIKÄINEN

I Finland begravs årligen hundratals döda utan en enda

Av ofrivilligt ensamma vuxna var en tredjedel ensamma

deltagande anhörig. Snabbt tänkt kunde man fråga sig

redan i barndomen och över hälften i tonåren. Vill vi

om detta egentligen spelar någon roll, men i själva

göra oss av med ensamheten måste vi alltså slå till i

verket pekar statistiken på ett kallt faktum i vårt

familjerna, skolan och hobbyerna – de ställen som

samhälle: i vårt nordiska välfärdssamhälle lever alltså

traditionellt ses som vaggan för den nordiska

tusentals människor som är så ensamma, att inte en

framgångssagan. Av de finländska barnen känner sig en

enda anhörig skulle klä sig svart och lägga en

chockerande stor del ensamma till och med hemma och

blombukett på deras grav.

är rädda att deras rädslor och bekymmer inte intresserar

de vuxna. Under följande mandatperiod måste vi ännu

En människa som är ofrivilligt ensam löper stor risk för

noggrannare se till att föräldrar har möjlighet att

att bli utstött i samhället eller drabbas av ångest: en

tillbringa tillräckligt med tid med sina barn, att

vardag som saknar de vänner och stunder av gemenskap

gruppstorlekarna, vardagsrutinerna och läroplanerna

som ger den sin guldkant börjat snabbt kännas

inom småbarnspedagogiken och grundskolan möjliggör

obetydlig. I den finländska politiken diskuterar vi

att barnen blir sedda i vardagen och att varje barn och

visserligen marginaliseringens och depressionens såväl

ungdom har möjlighet till en givande hobby.

mänskliga som samhälleliga kostnader, men det vore på tiden att även ta tag i orsakerna till dem.

Den ofrivilliga ensamheten tar tyvärr inte slut vid barndomen. Enligt Nyyti r.f. känner nästan hälften av de

Ofrivillig ensamhet är enligt statistiken en lika stor

finländska studerandena att de inte tillhör någon grupp i

riskfaktor för en tidig död som rökning. Trots att

anknytning till studierna. 43 % av de finländska

rökning är ett stort problem med breda samhällseffekter

hushållen är enpersonshushåll, varav var tredje person

är det förhållandevis lätt att lagstifta bort, men tyvärr

känner sig ensam och andelen enpersonshushåll

biter inte acciser på ensamheten. Även om ensamheten

uppskattas växa fortfarande i och med urbaniseringen.

är ett svårlöst problem borde det inte i ett nordiskt

Saknaden av nära relationer är allmän också för äldre,

välfärdssamhälle få falla mellan stolarna, utan vi borde

vars enda vardagliga umgänge kanske är ett

göra allt för att utrota den – på ett långsiktigt tidsplan

minutbudgeterat hembesök av en vårdare.

som sträcker sig långt över valperioder eller

politikerkarriärer.

WWW.FRAMEMAG.COM | 20

17 KD UNGA

Om vi fortfarande i framtiden vill stoltsera som världens

I 2020-talets Finland önskar jag att vi bor mera

lyckligaste land måste vi börja bota ensamheten genast.

kollektivt och tillbringar mera tid med vänner och

Andra europeiska länder har redan vaknat till

familj. Vi utnyttjar det blomstrande fältet av

motsvarande problematik och tagit till originella

föreningar, organisationer och församlingar bättre än

åtgärder – till exempel har Storbritannien nuförtiden en

idag och läkare eller socialarbetare har möjlighet att

ensamhetsminister. Ändå varken kan eller ska vårt

skriva ut gemenskap i form av en hobby på recept.

nordiska välfärdssamhälle ta den verkställande rollen i

Varje ungdom har möjlighet till givande studier och

kampen mot ensamheten: staten eller dess

att identifiera sig med sin blivande yrkeskår och en

konstruktioner kan inte kompensera en äkta vän. Istället

allt större del av befolkningen arbetar och trivs i sin

kan politikerna möjliggöra att människor möts och

arbetsgemenskap. I framtiden är Finland inte bara

betydelsefulla människorelationer skapas genom att

världens lyckligaste land utan också ett strålande

betona gemenskapens roll i alla beslut som fattas.

exempel på ett samhälle där ingen behöver leka, studera, arbeta eller åldras ensam.

Delar av texten har också publicerats i Pohjola-Nordens Ungdomsförbunds Pohjola2030 -pamflett

18

KOLUMNI

KANSANMURHAN TUNNUSTAMISEN VAIKEUS – 104 VUOTTA MYÖHEMMIN Armenialaisten kansanmurhana tunnettu tapahtumaketju on vaikutuksiltaan yksi modernin historian merkittävimpiä sodanaikaisia tapahtumia, mutta vain vähän tunnettu ja kansainvälisessä politiikassa erittäin kiistelty kysymys.

Tapahtumat sijoittuvat ensimmäisen maailmansodan aikaiseen Osmanivaltakuntaan eli nykyiseen Turkkiin vuosille 1915–1923, tosin tapahtuma-ajat ja varsinkin niiden laajuus vaihtelevat eri tulkintojen mukaan. Olen itse tutkinut armenialaisten kansanmurhaa ja sen historiallista keskustelua vuosien ajan. Kansainvälisten suhteiden alalle sijoittuvan gradutyöni tein vuonna 2016 armenialaisten kansanmurhan tunnustamisen suomalaisesta keskustelusta.

Vuonna 2015 vietettiin kansanmurhan satavuotispäivää. Päivämäärä 24.4.1915 viittaa tapahtumiin, jotka panivat liikkeelle armenialaista kansaa vastaan kohdistetun joukkotuhokampanjan.

Kristityt armenialaiset olivat vähemmistö Osmanivaltakunnan aikaisessa Turkissa ja he sotivat ensimmäisen maailmansodan aikana turkkilaisten riveissä.

Vuosikymmeniä jatkunut molemminpuolinen vihapito kuitenkin laukesi, kun Turkissa tapahtui suuri vallankaappaus ja turkkilaiset nationalistit aloittivat kampanjan kristittyjä vähemmistöjä, kuten armenialaisia, kreikkalaisia ja assyrialaisia, vastaan.

Pakkosiirtojen seurauksena arviolta jopa yli miljoona Turkin Anatolian alueella asunutta armenialaista oli kadonnut Syyrian aavikoille.

Armenialaiskansan jäännös levittäytyi ympäri maailman. Syntyi armenialainen diaspora, vaikkakin sydänmaalle jäi pienen valtion kokoinen kansa. Joidenkin historiallisten dokumenttien perusteella alueelle jäi alle 300 000 armenialaista, ja nykyään vain noin kolmannes maailman armenialaisista asuu Armenian tasavallan alueella. Historioitsijat ympäri maailman katsovat kansanmurhan tapahtuneen.

Armenialaisten joukkotuho oli myös esimerkkinä, kun juutalainen lakimies Rafael Lemkin myöhemmin 1940-luvulla kehitti kansanmurha-käsitteen kuvaamaan juutalaisten holokaustia.

Turkki on kieltänyt kansanmurhan läpi 1900-luvun, ja edelleen se on turkkilaisille suuri kansalliseen itsetuntoon vaikuttava kysymys. Turkkilaisen version mukaan kyseessä oli sisällissota maailmansodan aikana, kuolleiden määrää on liioiteltu ja että uhreina oli yhtä lailla myös turkkilaisia muslimeja. Myöskään Suomi ei ole lähtenyt mukaan armenialaisten kansanmurhan tunnustavien valtioiden joukkoon, vaikka moni eurooppalainen valtio ja jopa Euroopan unioni ovat virallisesti tunnustaneet tapahtumien kansanmurhaluonteen.

Satavuotispäivän jälkeen nähtiin uusi tunnustamisten aalto. Vuosina 2015–2017 Saksa, Tšekki, Bulgaria, Itävalta, Luxemburg, Tanska sekä useampi EteläAmerikan valtio liittyivät tunnustavien valtioiden joukkoon tai uudistivat aiemman kantansa joko parlamentissa äänestetyn päätöslauselman tai muun valtiollisen julistuksen myötä. Viime

KOLUMNI

vuonna myös Israelin parlamentti knesset otti asialistalleen armenialaisen kansanmurhan tunnustamisen, mutta esitys vedettiin yllättäen pois. Kuitenkin myös ei-tunnustavissa valtioissa, kuten Suomi, muistovuosi sai merkittävää medianäkyvyyttä eikä tästä kansainvälisestä muistotapahtumasta pyritty millään lailla vaikenemaan.

Armenialaisten joukkotuhosta puhuttiin myös suomalaisessa mediassa avoimesti kansanmurhana.

Valtiot, kansainväliset järjestöt ja muut poliittiset toimijat ovat aina kirjoittaneet historiaa ja olleet tietyssä mielessä sekä oman historiansa että kansojen historian vartijoita. On useita valtioita, joissa virallisesti tunnustettujen kansanmurhien julkinen kieltäminen on rangaistava rikos.

Armenialaisten kohdalla asia on kuitenkin ollut vaikeaselkoisempi. Esimerkiksi Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin antoi syksyllä 2015 päätöksen, jonka mukaan armenialaisten kansanmurhan kieltäminen on hyväksyttävää eikä sitä voi verrata holokaustin kieltämiseen eikä juutalaisten kokemiin kauheuksiin toisen maailmansodan aikana (tapaus Perinçek v.

Sveitsi).

Tullaanko armenialaisten kansanmurha vielä käsittelemään myös Suomessa valtiollisella tasolla? Perussuomalaisten kansanedustaja Kimmo Kivelä kysyi kirjallisessa kysymyksessään helmikuussa 2012, aikooko Suomen hallitus tunnustaa armenialaisten vuonna 1915 kokemat joukkoteloitukset kansanmurhaksi.

Ulkoasianministeri Erkki Tuomioja vastasi, ettei ole poliittisten toimijoiden ja lainsäätäjien asia ”ottaa kollektiivista kantaa siihen, mikä on näiden ensimmäisen maailmansodan aikaisten tapahtumien historiallinen totuus”.

Aiemmin vuonna 2005 presidentti Tarja Haloselta tivattiin tunnustusta Armenian kansanmurhalle valtiovierailullaan Armenian pääkaupungissa Jerevanissa.

Halosen mukaan Suomella ei ole tapana tunnustaa historian tapahtumia. Historian vangiksi ei pidä jäädä. Kuitenkin presidentti laski valkoisista ruusuista sidotun seppeleen armenialaiselle muistomerkille.

Miikka-Markus Leskinen YTM, jatko-opiskelija eurovaaliehdokas, 2019 Kirjoittaja on valmistunut politiikan tutkimuksesta ja on kansainvälisten suhteiden jatko-opiskelija.

Miikka-Markus suunnittelee kansainvälistä väitöstutkimusta armenialaisten kansanmurhan tunnustamisesta, mutta työ odottaa rahoitusta.

20

EMERITUSPUHEENJOHTAJALTA

KELPAAKO KD VAIN LEIJONAN RUUAKSI? Miksi Kristillisdemokraatteja tarvitaan? Se on kysymys, jonka jokaisen uskottavan poliittisen liikkeen on kysyttävä itseltään aika ajoin. Miksi?

Siksi, ettemme unohtaisi olemassa olemisemme perustaa, sitä miksi puolueemme on olemassa ja mitä annettavaa kristillisdemokraateilla on vaikkapa näissä vaaleissa. Olen vakuuttunut että Kristillisdemokraatit tulevat olemaan ratkaisevassa asemassa kansakuntamme tulevissa käänteissä.

Elämme historiallista päättämättömyyden ja näköalattomuuden aikaa jossa KD on osoittanut kykyä tehdä päätöksiä, tehdä yhteistyötä, kantaa vastuuta ja esittää uskottavia vaihtoehtoja suunnan löytämiseksi. Suomi tarvitsee meitä nyt.

Noin kahdeksan vuotta sitten osallistuin vastavalittuna KD Nuorten puheenjohtajana puolueen vaalistarttiin. Olin samana päivänä palannut sotilaallisesta kriisinhallintaoperaatiosta, vaihtanut sotilaan maastopuvun poliitikon kauluspaitaan. Vaaliteemana olikin sopivasti: Tästä on kyse: koti, uskonto, isänmaa.

Tuolloin vaalitelttojen liepeillä kuiskuteltiin isosta muutoksesta, joka olisi tulossa. Viestimme ja politiikan sisältömme sopi yksiin muutoshalun ja äänestäjien tyytymättömyyden kanssa. Kuten muistamme, tuo muutosvoima purkautui sittemmin kuuluisan jytkyn muodossa kun Perussuomalaiset tulivat voimalla Eduskuntaan.

Nyt kun tätä poliittisesti hyvin värikästä 8 vuotta katsoo taaksepäin tunnistan selviä poliittisia kilometripylväitä kuten: Keskustan kanveesi, kataisen hallitus, Sipilän nousu, avokonttorihallitus, Perussuomalaisten hajoaminen, AY-sota ja edelleen vaikuttava polarisoitunut yhteiskunnallinen keskustelu.

Sama tyytymättömyys löyhkää, suorastaan maistuu suussa tänään ihmisten kanssa keskustellessa. Siniset eivät vakuuta, Perussuomalaisten lupaukset tuntuvat ontoilta, Demareiden muutoslupauksilta puuttuu uskottavuus, Keskustaväki ei usko edes omaan viestiinsä ja Kokoomus on sekoomuksen tilassa. Vihreiden ja vasemmiston politiikka ei edes kosketta maanpintaa.

Törmäsin rauhanturvaajien keskustelupalstalla toteamukseen: ”ota riski, rakastu rauhanturvaajaan”. En tiedä kävikö faitterilla flaksi, mutta oma tuntumani on, että kynnys äänestää Kristillisdemokraattia on madaltunut, meitä tarvitaan. Ota riski, rakastu Kristillisdemokratiaan.

Viime kesän tapahtumat ovat saaneet minut entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että tarvitsemme aitoa ja moniäänistä keskustelua, jotta voimme palauttaa ihmisten luottamuksen toimivaan suomalaiseen yhteiskuntaan, sananvapauteen ja uskonnonvapauteen. Osittain tämän takia päätin myös itse olla ehdokkaana tulevissa vaaleissa.

Haluan olla yksi niistä joka puolustaa perheiden Suomea itsekkyyttä vastaan, haluan olla yksi niistä joka kannustaa ahkeruuteen, toimeliaisuuteen ja yrittäjyyteen byrokratiaa vastaan haluan olla yksi niiden joukossa joka palauttaa kunnioituksen ja ihmisarvoisen kohtelun vanhustenhuoltoon, haluan olla antamassa äänen niille joita tämä yhteiskunta painaa alas heidän uskonsa tai periaatteensa vuoksi. Haluan olla yksi niistä jotka palauttavat luottamuksen tähän maahan, jonka itsenäisyyttä, sivistystä, vapautta ja kristillistä arvoperintöä on puolustettu niin kalliisti.

Oletko huomannut, että Suomi on jakautumassa?

On häviäjiä ja menestyjiä, maailman syleilijöitä ja impivaaralaisia, optimisteja ja pessimistejä, rohkeita uudistajia ja perinteitä rakastavia, hyväksyttyjä ja alas painettuja.

Jokainen meistä on jotakin, ja jokainen meistä kuuluu johonkin. Elämme arkea usein omissa kuplissamme, joissa on helppo olla, koska useimmiten ne rakentuvat samalla tavoin ajattelevien ympärille. Parhaimmillaan kuplista voi löytää vertaistukea, jos elämä kohtelee kovin ottein, mutta useammin kuitenkin kuplat vahvistavat samanmielisyyttä ja erilaisuuden ymmärtäminen loistaa niissä poissaolollaan. On helpompi olla samaa mieltä kuin eri mieltä, ja on helpompi olla hiljaa kuin puhua ääneen.

Nyt jos koskaan tarvitaan sellaisia ehdokkaita, jotka ovat valmiita keskustelemaan, kuuntelemaan ja halukkaita ymmärtämään eri tavoin ajattelevia.

Nyt tarvitaan ehdokkaita, jotka seisovat arvojensa takana ja antavat rehellisen ja tinkimättömän äänen maan hiljaisille, joka on hiljennetyn, ison enemmistön ääni.

viimeiseksi. Mutta lopulta – sinutkin syödään. Jos aikani sotilaana niin kotimaassa kuin ulkomailla on minulle jotakin opettanut, niin tulevaisuus ei ole kirkasotsaisten ajattelijoiden tulevaisuus – vaan niiden jotka uskaltavat ja lähtevät liikkeelle. Ja nyt – on liikkeelle lähdön aika! Älä jää odottamaan että leijona syö sinutkin!

Me olemme myös osoittaneet että kykenemme kantamaan vastuuta. Vastuun kantaminen on joskus päätösten tekemistä sivulle vilkuilematta.

Että tekee sen, mikä on välttämätöntä, oikeaa ja tulevaisuuden kannalta parasta. Juuri niitä valintoja joita isovanhempiemme sukupolvet ovat tehneet Suomen puolesta vaikeissa paikoissa. He eivät jääneet miettimään mikä oli vaivalloista, kallista, ehkä epämukavaa. Vastuuta kannettiin myös tulevien sukupolvien edestä. Siksi me olemme heille kiitollisia. Ja siksi se velvoittaa myös meitä. Ja Minua.

Kristillisdemokraatit rakentavat arvokalliolle. Sille kalliolle, jossa perinteiset arvot toimivat yksilön, perheen ja yhteisön turvana. Sille kalliolle, jossa kaikista välitetään, että heikoimmista pidetään huolta. Me uskomme, että vanhuksista huolehtiminen ei ole muilta pois ja parhaat perhepolitiikan asiantuntijat asuvat perheissä. Me uskomme yrittäjyyteen ja siihen että työmies on palkkansa ansainnut.

Kuva: Riikka Austen

Kotiin jääminen ja sen odottaminen että joku joskus - jollain tavalla - korjaa asiat on kuin syöttäisi leijonaa toivoen, että se syö sinut

Aki Ruotsala, KD:n puoluevaltuuston puheenjohtaja, eduskuntavaaliehdokas

ALEKSI SARASMAA

HYVÄN SÄÄN AIKANA Euroopan kiristyneestä turvallisuustilanteesta huolimatta Nato-jäsenyydestä ei edelleenkään puhuta Suomessa tarpeeksi. KD Nuoret on jo vuosia pyrkinyt kääntämään puolueen linjaa Nato-myönteiseksi. Järjestön puheenjohtaja Aleksi Sarasmaa vääntää rautalangasta, mikä saa nuorisojärjestön kannattamaan sotilasliiton jäsenyyttä ja miksi emopuolueenkin tulisi tehdä niin.

HYVÄN SÄÄN AIKANA

23

ALEKSI SARASMAA

Nato-keskustelu tiivistyy tai oikeastaan kuihtuu

Mahdollisuuteen kannattaa kuitenkin tarttua. Lotossa ei

Suomessa kerta toisensa jälkeen samoihin

voi voittaa, ellei laita kuponkia vetämään. Nato-

argumentteihin. Usein tuntuu, että Nato-jäsenyyden

jäsenyys olisi kaikista epävarmoista keinoista

kannattajat näkevät vastustajat suomettuneina

luotettavin tapa varmistaa, että sotilaallisen

putinisteina, kun taas jäsenyyden vastustajien

hyökkäyksen koittaessa Suomi voisi säilyttää

mielikuvissa Nato-haukat ovat sotahulluja ja haastavat

koskemattomuutensa. Ennen kaikkea turvatakuut

naapuririitaa. Loput kokevat koko aiheen hieman

toimisivat kuitenkin pelotteena. Hyökkäys Nato-

ahdistavaksi ja vaikenevat perisuomalaiseen tapaan.

maahan on sellainen riski, jonka ottamiseen kynnys on

Kokonaiskuva Natosta ja Suomen suhteesta

harvinaisen korkealla.

sotilasliittoon on kuitenkin suurempi ja monitahoisempi kuin mielipidepalstojen ja nettikeskustelujen ajatustenvaihto antaa ymmärtää.

Pohjois-Atlantin liiton vuonna 1949 alkanutta historiaa leimaa eittämättä asema kylmän sodan

"Suomi on jo vuosikymmeniä katsonut länteen."

sotilasliittona, joka sai idässä vastavoimakseen Varsovan liiton. Jälkimmäinen hajosi itäblokin

Suomi on jo vuosikymmeniä katsonut länteen.

murtuessa, mutta Nato jatkoi voittokulkuaan

Euroopan unioniin olemme kuuluneet kohta

länsivaltojen poliittisena ja sotilaallisena liittoutumana.

neljännesvuosisadan. Puolustuksenkin osalta

Nykyisin se porskuttaa eteenpäin peräti 29:n

haaveilemme yhteistyötä Ruotsin kanssa ja EU:ssakin

jäsenmaan voimin. Suomessa Nato-keskustelua tuntuu

olemme valmiita jonkinasteiseen puolustusyhteistyö-

värittävän vahvasti ajatus idän ja lännen välisestä

hön. Olisiko jäsenyys Natossa tämän jatkoksi lopulta

vastakkainasettelusta, jossa voi valita puolensa tai

niin radikaali ratkaisu? Suomen paikka läntisenä

jättäytyä puolueettomaksi sivustakatsojaksi. Haikailu

demokratiana on osana pääasiassa läntisten demokra-

puolueettomuuden perään kuitenkin osoittaa, ettei

tioiden muodostamaa sotilasliittoa. Maailma on

nykyistä turvallisuuspoliittista tilannetta ymmärretä.

muuttunut niistä ajoista, jolloin toisen jalan ollessa

Niin ruusuiselta kuin pehmeä neutraliteetti tuntuukin,

lännessä täytyi toisen pysyä tiukasti Neuvostoliiton

on idän kovaan uhitteluun järkevää vastata vain

etupiirissä. Presidentti ja rauhannobelisti Martti

riittävän kovilla pelotteilla.

Ahtisaarikin totesi jo yli 15 vuotta sitten, että Suomen

Keskeisin syy Nato-jäsenyyden hakemiselle on luonnollisesti Naton kova ydin eli turvatakuut. Naton perustamissopimuksen 5. artiklan mukaan aseellinen

paikka on Natossa muiden läntisten demokratioiden kanssa.

Suomessa on ylläpidetty Nato-optiota eli

hyökkäys jotakin Naton jäsenvaltiota vastaan

mahdollisuutta hakea jäsenyyttä, mikäli turvallisuus-

katsottaisiin hyökkäykseksi kaikkia liiton jäsenvaltioita

poliittinen tilanne muuttuu siten, että asia tulee

vastaan. On hyväksyttävä se realiteetti, että Suomella

ajankohtaiseksi. Nykymaailmassa muutokset voivat

on pienenä maana rajalliset resurssit puolustaa itseään

kuitenkin tapahtua niin nopeasti, että ajatus jäsenhake-

ilman ulkopuolista tukea. Todennäköisesti maahamme

muksen rauhallisesta täyttämisestä kriisin jo koittaessa

ei kohdistu aseellista hyökkäystä ainakaan

tuntuu utopistiselta. Moni tuntuu elättelevän toivetta

lähitulevaisuudessa. Ei myöskään ole varmoja takeita

siitä, että tilanteen mahdollisesti kärjistyessä Nato

siitä, että tositilanteessa muut Nato-maat tulisivat

ottaisi Suomen avosylin vastaan. Ei kukaan myy

Suomea puolustamaan, vaikka olisimmekin

kotivakuutusta siinä vaiheessa, kun talo on jo tulessa.

sotilasliiton jäseniä.

Tarkoitus ei ole lietsoa pelkoa uhkakuvilla, mutta

vakuutus on hyvä olla olemassa, vaikkei vahinkoa koskaan sattuisikaan.

Nato-jäsenyyden vastustamisessa on helppo piiloutua kansan mielipiteen taakse. Suurin osa suomalaisista ei kannata jäsenyyden hakemista. On ilmiselvää, etteivät äänestäjät kannata Natoa niin kauan kuin poliitikot eivät puhu aiheesta riittävästä. Tutkitusti suuri osa suomalaisista kannattaisi Nato-jäsenyyttä, mikäli valtiojohto asettuisi kannattamaan sitä. Tätä taustaa vasten kansan näkemysten taakse on epärehellistä piiloutua. Turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä halutaan luottaa päättäjiin. On myös hyvä muistaa, että suurin osa upseereista kannattaa Suomen Natojäsenyyttä.

Kukaan tuskin kieltää, että suurin este Nato-jäsenyydelle on idän pelko.

Venäjän reaktion odotetaan olevan kauhistuttava, mikäli Suomi uskaltaisi hakea sotilasliiton jäsenyyttä.

Pahimmissa uhkakuvissa maalaillaan

sotilaallista väliintuloa, useimmat tyytyvät pelottelemaan jäisillä suhteilla ja idänkaupan näivettymisellä.

Mitenkään itsestäänselvää ei kuitenkaan ole, että Venäjä reagoisi Suomen Natojäsenhakemukseen erityisen voimakkaasti. Suomella on niin hyvät välit Venäjään, että ne voisivat säilyä asiallisina Natoon hakeutumisesta huolimattakin. Joka tapauksessa pieni närkästyminen Moskovassa on pieni hinta isänmaamme turvallisuudesta.

Suomi on jo nyt hyvin lähellä Natoa monella tasolla. Puolustusvoimien kalusto on Nato-yhteensopivaa ja yhteisiä harjoituksia pidetään useasti.

Suomi osallistuu ulkomailla Naton johtamiin kriisinhallintaoperaatioihin ja vaihtaa tiedustelutietoa Nato-maiden kanssa. Idässä tiedetään hyvin Suomen ja Naton lämpimistä väleistä. Venäjän silmissä Suomen askel Naton jäseneksi saattaa olla lopulta varsin vähäpätöinen muutos. Kun yhteistyö on jo nyt varsin laajamittaista, olisi Suomen järkevää ottaa Natosta irti kaikkein konkreettisin hyöty eli turvatakuut.

Arvioitavaksi tulee väistämättä myös kysymys siitä, missä määrin annamme vieraan vallan vaikuttaa omiin turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihimme.

Vaikkemme suomettumisen aikaa enää eläisikään, ei tiettyjen kylmän sodan kaikujen kuulemiselta voi välttyä. On syytä todella pysähtyä miettimään, miten itsenäisiä oikeastaan olemme ulko- ja turvallisuuspoliittisen päätöksentekomme osalta. Ei Nato-jäsenyyden hakeminen olisi Suomelta itäisen muurahaispesän tökkimistä, vaan askeleen astuminen kauemman siitä. On muurahaispesän itsensä vika, jos se tästä kiukustuu.

Suomen geopoliittista asemaa tarkastellessa jahkailu Nato-jäsenyyden hakemisessa näyttää huvittavalta. Monien arvioiden mukaan Venäjän ja Naton välisessä kriisissä Suomi joutui todennäköisesti vedetyksi mukaan, vaikkemme olisikaan sotilasliiton jäseniä.

Väitteet siitä, että voisimme pysyä ulkona kaikista maailman kriiseistä pysymällä

sotilaallisesti liittoutumattomana ovat puhdasta unelmointia.

KD Nuoret ei näe Natoa ongelmattomana tai kaikkia ulko- ja turvallisuuspolitiikan haasteita ratkaisevana unelmavävynä. Punnittaessa Natojäsenyyden hakemisen haittoja ja hyötyjä, kääntyy vaaka kuitenkin selvästi jälkimmäisten puolelle. Emme tiedä, miten Euroopan tai maailman turvallisuuspoliittinen tilanne kehittyy tulevaisuudessa. Kaikkia uhkia on mahdotonta ennakoida, mutta sateenvarjo kannattaa hankkia jo poutasäällä. Vaikka aurinko jatkaisikin paistamistaan, ei ylimääräinen sontikka varmasti ketään harmita. Natossa on vähän hävittävää, mutta paljon voitettavaa.

IKKUNAT AUKI EUROOPPAAN

Eurooppalainen yhteistyö on puolustamisen arvoinen Elsi Ranta

Euroopan unioni on merkittävien haasteiden edessä: Britannian EU-ero, nationalismin ja erilaisten ääriliikkeiden nousu, maahanmuutto, kansantalouksien kestävyys, työn murros.

Euroopan integraatio on kohdannut haasteita koko historiansa ajan, mutta siitä huolimatta kehitys on jatkunut eteenpäin. Nyt ensimmäistä kertaa yksi jäsenmaista on ilmoittanut aikeistaan erota EU:sta – siitä yhteistyöelimestä, jonka osaksi Euroopan maat ovat liittyneet sillä ajatuksella, että läheisemmästä yhteistyöstä koituvat hyödyt ovat suuremmat kuin haitat.

26

Yhtenäinen unioni on jäsenmaidensa keskinäisen luottamuksen tulos EU:hun kohdistuu tasaisin väliajoin kritiikkiä sen aikaansaamattomuudesta ja heikosta ulkopolitiikasta. ”EU:n tulisi puhua yhdellä äänellä”, kuuluu tutuksi tullut toivomus. Raunio ja Saari alleviivaavat teoksessaan Reunalla vai ytimessä (2018), että EU:n päätöksenteon sujuvuus nojaa jäsenmaiden keskinäiseen luottamukseen ja hallitusten valmiuteen joustaa kansallisista erityisvaatimuksista yhteisen linjan hyväksi.

Harmillisen usein jäsenmaiden intressit ja sisäpolitiikka näyttävät ohjaavan viime kädessä niiden toimintaa yhteisen edun kustannuksella. Osa jäsenmaista myös käyttää eurooppalaista areenaa häikäilemättömästi hyväksi omien sisäpoliittisten tavoitteidensa pönkittämisessä.

EU on siis ennen kaikkea valtioiden yhteistyöelin, huolimatta sen päätöksenteon ylikansallisista piirteistä.

Yhtenäinen unioni on jäsenmaidensa

keskinäisen luottamuksen tulos, ja jäsenmaiden yhteistyökyvyttömyys on suoraan sidoksissa unionin toimintakykyyn. Ei siis kannata syyttää EU:ta sen jäsenmaiden epäonnistuneesta politiikasta.

EU ei ole ajelehtiva laiva, vaan sen ruorissa ovat jäsenmaat, jotka tavoitteillaan ohjaavat laivaa suuntaan tai toiseen.

Suomalainen EU-keskustelu polarisoituu liian usein kahteen ääripäähän: joko unioni on hyväksi tai huonoksi.

EU:n instituutiot ovat poliittisia rakenteita siinä, missä ovat kotimaan keskus- tai paikallistason rakenteetkin. Itsessään rakenteet ovat harvemmin hyviä tai huonoja. Eihän kunnanvaltuustoakaan haukuta läpeensä huonoksi, vaikka se saattaisi voimaan epätyydyttäviä päätöksiä.

EU-politiikka on yhtä lailla kompromissien tekoa kuin kotimainen politiikkakin, joskin yhteisymmärryksen löytäminen näyttäytyy usein astetta haastavampana. EU:n päätöksenteko perustuu kaikkinensa lähes 30 jäsenmaan, EU-parlamentissa edustettujen puolueiden ja komission näkökantojen yhteensovittamiseen.

Tässä yhtälössä tärkeintä on olla vaikuttamassa niissä pöydissä, joissa päätökset tehdään ja pyrkiä siten muuttamaan politiikan suuntaa.

EU-politiikkaa vaivaa visiovaje

Jo vuonna 2007 sveitsiläisessä Le Temps -lehdessä julkaistussa pilakuvassa kuvattiin kahden sukupolven välistä näkemyseroa EU:n aikaansaannoksista: penkillä istuva vanhempi mies iloitsee ääneen, kuinka eurooppalainen yhteistyö on kyennyt turvaamaan rauhan jo viidenkymmenen vuoden ajan. Hänen vieressään istuvan nuori poika tuijottaa puhelintaan ja toteaa välinpitämättömästi: ”Kuinka tylsää!”

Eurooppanuorten viime vuonna teettämän tutkimuksen mukaan lähes 90 % suomalaisista nuorista näkee EU-jäsenyyden hyvänä asiana. Viime vuosikymmenien Eurooppa-projektia puoltaneet argumentit eivät kuitenkaan saa samalla lailla kaikupohjaa kuin ennen. Nuoret kaipaavat päivitettyä visiota unionista; visiota, josta voimme pitää kiinni, kun rakennamme tulevaisuuttamme eteenpäin.

Tulevaisuuden visiointia on väistämättä hankaloittanut se, että viimeiset kymmenen vuotta EUpolitiikka on ollut pitkälti tulipalojen sammuttamista.

Ensiksi eurokriisi ja heti perään pakolaiskriisi.

Lähestyvät eurovaalit tarjoavat hyvän mahdollisuuden puhua EU:sta sektorikohtaisesti ja faktapohjaisesti. Puolueet ovat perinteisesti pidättäytyneet puhumasta Eurooppa-kysymyksistä, sillä kansalaiset ovat suhtatutuneet EU-integraatioon puolueita kielteisemmin. Nyt puolueiden on aika kertoa avoimesti kantansa eurooppalaiseen politiikkaan ja sen suuntaan.

Monipuolinen keskustelu edellyttää myös tiedotusvälineiltä aktiivista ja vastuullista uutisointia. Yli kahdenkymmenen jäsenyysvuoden jälkeen EUuutisointi jää edelleen valitettavan vähäiseksi. Ei siis ihme, että EU-politiikka tuntuu jäävän kansalaisille kaukaiseksi. Niin puolueilla kuin mediallakin on peiliin katsomisen paikka.

2020-lukua kohti

Toisen maailmansodan jälkeen syntynyt taloudellinen yhteistyö näkyy maanosamme vaurastumisena ja hyvinvointina. EU:n sisämarkkinat ovat eurooppalaisen yhteistyön suurimpia saavutuksia. Yhtenäinen markkina-alue on tuonut merkittäviä mahdollisuuksia niin kuluttajille kuin yrityksille. EU:n turvaamat perusvapaudet puolestaan mahdollistavat sen, että voimme vapaasti matkustaa, opiskella tai käydä töissä toisessa jäsenmaassa.

Eurooppalaisen yhteistyön perustajaisät Ranskan pääministeri Schuman, Saksan liittokansleri Adenauer ja Italian pääministeri De Gasperi olivat kristillisdemokraatteja. Heillä oli visio Euroopasta, jossa

rauha turvattaisiin tuleville sukupolville.

Kristillisdemokratia on edelleen yksi vaikutusvaltaisimpia eurooppalaisia poliittisia ideologioita. Sen yksi keskeisimpiä peruspilareita on subsidiariteettiperiaate, jonka mukaan päätöksenteko tulee pitää mahdollisimman lähellä niitä, joita se koskettaa.

Näin yhteiskunta rakentuu ruohonjuuritasolta ylöspäin: lähtien yhteiskunnan perusyksiköstä perheestä paikallis-, alue-, valtio- ja aina EU-tasolle asti.

Tähän periaatteeseen nojaamalla varmistetaan, että kansalaiset voivat olla vaikuttamassa EU-tason päätöksentekoon.

"EU:n tulee toimia ennen kaikkea yhteistyön mahdollistajana ja jäsenmaiden tukena, ei niitä vastaan."

2020-luvun lähestyessä on entistä selvempää, ettei yksikään jäsenmaa kykene omin avuin ratkaisemaan haasteita ympäristössä, joka on yhä globaalimpi ja keskinäisriippuvaisempi. Yhdessä jäsenmaat voivat olla vastaamassa haasteisiin, jotka ylittävät perinteiset valtiorajat. Tarvitsemme lisää yhteistyötä esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa ja turvallisuuden saralla.

Ilmastonmuutokseen vastaamisessa on pyrittävä Euroopan laajuisiin toimiin vaikutusten maksimoimiseksi. EU:n rakenteellinen puolustusyhteistyö puolestaan täydentää jäsenmaiden omia puolustuspoliittisia toimia ja lisää etumme mukaisesti puolustusalan tutkimus- ja kehitysyhteistyötä.

EU:n tulee toimia ennen kaikkea yhteistyön mahdollistajana ja jäsenmaiden tukena, ei niitä vastaan.

Jäsenmaat itse ovat viime kädessä vastuussa yhteiskuntiensa kehittämisestä ja talouksiensa kantokyvystä.

Euroopan unioni ei ole täydellinen – ei rakenteeltaan, eikä päätöksiltään. Eurooppalainen yhteistyö on kuitenkin kiistatta tuonut vakautta ja hyvinvointia sekä lukemattomia mahdollisuuksia, joista hyödymme arjessa usein huomaamattamme. Kaikista epäkohdista huolimatta unioni on kehittämisen ja ennen kaikkea puolustamisen arvoinen.

SUORAAN OIKEALTA EDUSKUNTAAN

29

24-vuotias, Teerijärveltä kotoisin oleva Leo Byskata tähtää eduskuntaan Vaasan vaalipiiristä. Kampanjassaan hän peräänkuuluttaa järkiperäistä keskustelua sisäilmaongelmista, nuorten marginalisoitumisesta ja ilmastonmuutoksesta. Kuka ja millainen henkilö on KD Svenskankin puheenjohtajana vuodenvaihteesta saakka toiminut Leo Byskata?.

SUORAAN OIKEALTA EDUSKUNTAAN

30

”Kotona puhuttiin aina ajankohtaisista asioista ja

HAASTATTELU

KD Svenska ja eduskuntavaaliehdokkuus

seurattiin uutisia, vanhempien kommenteista sai sitten pikkuhiljaa kuvan maailmasta,” Leo kertoo. Hän on

KD Svenskan vuosikokouksessa 2017 Leolta kysyttiin,

kotoisin ruotsinkieliseltä Teerijärven

haluaisiko hän alkaa tuottamaan sisältöä erityisjärjestön

pikkupaikkakunnalta, ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta.

aukeamalle KD-lehteen. Tähän Leo suostui, sillä näki

Leon synnyttyä vanhemmat toimivat vielä maanviljelijöinä, mutta myöhemmin isä jatkoi yrittäjäksi ja äiti toiselle alalle. ”Kyllä minä itseäni yrittäjäperheen lapseksi luonnehtisin,” Leo summaa.

Nuorena Leo harrasti monipuolisesti urheilua, mutta

että alusta olisi hyvä keino päästä esittelemään omia näkemyksiään suurelle yleisölle.

Kevään 2018 hän oli poissa Suomesta, Ruotsissa, mutta palattuaan Suomeen hän osallistui KD Svenskan vuosikokoukseen. ”Tilanne vuosikokouksessa oli

kiinnostus politiikkaa kohtaan antoi vielä odottaa. Leo

hankala, sillä samaan aikaan valittiin uusi

kertoo, että yläasteella ja lukiossa hänen

puheenjohtaja, sihteeri sekä taloudenhoitaja,” Leo

maailmankuvansa alkoi pikkuhiljaa laajeta, kun

kertoo tilanteesta. Leo valittiin uudeksi

kavereiden kanssa alettiin keskustella ajankohtaisista

puheenjohtajaksi. ”Vaihdos olisi ollut helpompi, jos

asioista ja hän ymmärsi, että jotkut ajattelevat hänelle

kaikki eivät olisi vaihtuneet. Vuodenvaihde oli aika

itsestäänselvistä asioista varsin eri tavalla. Aktiivisuus

tiukka,” Leo summaa. Samaan aikaan häntä kehotettiin

päätöksenteossa jäi kuitenkin oppilaskuntatasolle, eikä

lähtemään ehdolle eduskuntavaaleissa, mutta Leo

Leo esimerkiksi tutustunut vielä tuolloin poliittisiin

ajatteli, että se ei ole ajankohtaista. Lopulta kuitenkin

nuorisojärjestöihin paremmin.

Peter Östmanin rohkaisun seurauksena Leo päätti asettua ehdolle.

Armeijan jälkeen vuonna 2014, Leo jatkoi opiskelemaan

Vaaleissa Leolla on kolme pääteemaa, jonka puolesta

Vaasan yliopistoon, teknilliseen tiedekuntaan.

puhuu. ”Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että minulla ei

Opiskelujen aikana poliittiset kysymykset alkoivat

olisi sanottavaa muista poliittisista kysymyksistä. Pidin

kiinnostaa yhä enemmän ja enemmän, kunnes vuonna

kuitenkin tärkeänä, että nostan muutaman tärkeän

2017 kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter

aiheen esiin, joiden avulla voin sitten profiloitua

Östman haastoi Leon ja tämän ystävän ehdolle

äänestäjien mielessä paremmin.” Leo avaa. Vaaleissa

kunnallisvaaleissa. ”KD ei ollut puolueena mikään

Leo puhuu kuntien sisäilmaongelmista: ”Tällä hetkellä

erityisen tuttu,” Leo kertoo, mutta tutustui tämän

sisäilmaongelmat ovat kuntien oma ongelma,

seurauksena puolueen linjapaperiin ja lähti ehdolle

mielestäni ratkaisuihin pitäisi päästä kansallisella

Kruunupyyhyn. Leo kertoo, ettei oikeastaan

tasolla. Ei pienellä kunnalla ole tarvittavia resursseja ja

kampanjoinut, vaan teki lähinnä vain yhden facebook -

tämän seurauksena saatetaan päätyä purkamaan

postauksen, jossa kertoi ehdokkuudestaan sekä osallistui

rakennuksia, vaikka tälle ei välttämättä olisi tarvetta.”

yhteen ruotsinkieliseen paneeliin.

Toinen Leon teema on nuorten marginalisoituminen,

Omaksi yllätyksekseen Leo pääsi kuin pääsikin

erityisesti hän on huolissaan nuorista miehistä.

valtuustoon, kunnan ainoana kristillisdemokraattina.

”Tähän oikea ratkaisu olisi panostaminen toisen asteen

”Siitä alkoi sitten kunnon tutustuminen

koulutukseen. ”Mikäli tippuu kyydistä jo toisella

päätöksentekoon, sillä käytännössä lähes kaikki oli utta.

asteella, on monin kerroin vaikeampaa päästä takaisin

Oppimisen jälkeen onkin sitten jo oppinut vaikuttamaan

mukaan, kuin esimerkiksi korkeakoulun kohdalla,” Leo

asioihin.” Leo kertoo.

kertoo ja jatkaa kolmanteen teemaan.

31

SUORAAN OIKEALTA EDUSKUNTAAN

HAASTATTELU

Kolmanneksi hän nostaa järkipohjaisen puheen ilmastonmuutoksesta. ”Tällä hetkellä tuntuu, että kaikki vastuu olisi Suomella, suomalaiset ovat kuitenkin sen verran ympäristötietoisia, että tarvetta pakkoon tai sääntelyyn ei ole. Sen sijaan pitäisi tehostaa sähköautojen latausinfraa ja kestävää kehitystä,” Leo kertoo.

Uudenlaista vaalityötä ”Toreilla minua ei tule näkymään.” Leo sanoo, ettei aio tehdä jalkatyötä juuri ollenkaan. Sen sijaan hän panostaa sosiaalisen median markkinointiin: ”Olen analysoinut potentiaalista äänestäjäkuntaani tarkasti, kohdennan mainontaani erityisesti 25-40-vuotiaisiin nuoriin miehiin, joiden joukossa tyytymättömyyttä on paljon,” Leo summaa. Hän panostaa erityisesti laadukkaisiin, kaksikielisiin päivityksiin, joiden odottaa saavan orgaanista näkyvyyttä mahdollisimman paljon. Leo kuitenkin kokee, että lähti sosiaalisen median kampanjointiin liian myöhään, sillä erityisesti vaalien alla sosiaalinen media täyttyy kilpailijoista. Sosiaalisen median lisäksi Leo teettää suuria banderolleja noin kymmenen kappaletta sekä jakaa tarroja autoihin.

Leon vaalislogan on ”Suoralla oikealla!” Sloganillaan hän haluaa viestiä, että kun tehdään, niin tehdään

Vuosikokouksen jälkeen Leo kertoo osallistuneensa

suoraan ja kovaa, ei hissutella. Tämän lisäksi slogan

muun muassa nuorisojärjestöjen

viestii oikeistopoliittisuudesta, sillä Leo kokee olevansa

varjohallitusneuvotteluihin Säätytalolla, sekä järjestön

suurimmassa osassa kysymyksistä reilusti oikealla,

eduskuntavaaliehdokaskoulutukseen. ”Koulutus oli

erityisesti taloudessa. Leo käyttää kampanjassaan myös

hyvä, sain uusia ideoita kampanjaani, sekä ennen

KD Nuorten slogania ”Vastuu vapaudesta”, sillä hänen

kaikkea tukea, jota vaalityössä tarvitaan.”

mielestään vastuu kulkee käsi kädessä vapauden kanssa.

Leon mielestä KD Nuoret on paras nuorisojärjestö,

Yhteistyö KD Nuorten kanssa ei jää kuitenkaan vain

sillä resursseihin nähden on hänen mielestään

sloganin tasolle. ”Osallistuin ensimmäistä kertaa KD

uskomatonta kuinka aktiivinen ja laadukasta toimintaa

Nuorten toimintaan vuoden 2018 vuosikokouksessa.

järjestävä järjestö on kyseessä.

Kokemus oli yllättävä, sillä huomasin, kuinka paljon meitä samalla tavalla ajattelevia olikaan.” Leo kertoo.

Vuosikokouksessa Leo koki saavansa myös ajatuksilleen tukea ja iloitsi siitä, että järjestö on aktiivisempi kuin alkuun vaikuttikaan.

Teksti: Viljami Haavisto

ARVOSANA

SOSIAALISESTA MEDIASTA POIMITTUA Eurooppalaista ennakointia

Nuorella kärjellä eurovaaleihin

AUTOT KUULUVAT TEILLE Helmikuussa twitterkansa sai suurta hupia, kun Suomen kuvalehden politiikan toimittaja Heikki Vento twiittasi meemiksi nousseen muokatun Kokoomuksen tienvarsimainoksen, jossa Kristillisdemokraattien puoluejohtaja Sari Essayahin kuvan oheen oli liitetty teksti: "Herra kääntäköön kasvonsa teille". Tähän KD vastasi meemillä, jossa luki "Ja olkoon teille armollinen".

Koulutusta prkl