Keski-Pohjanmaalla on paljon kyliä. Oheisen kartan kylien tiedot on kerätty Maakuntakaavan 5 vaiheen kylätarkastelu -dokumentista, Keski-Pohjanmaan liiton Suomi100 -kartasta.
Kylät elävät kuitenkin omaa vahvaa elämäänsä ja näin kylien karttakin kehittyy. Tietoja onkin jo täydennetty tähän mennessä tulleen palautteen perusteella.
Kommentteja ja kehitysehdotuksia otetaan edelleen vastaan! Ne voi lähettää osoitteeseen lehti@kpkylat.fi
Samaan osoitteeseen voi myös lähettää lehteä koskevat kommentit ja ensi vuoden tiedotuslehden juttuvinkit.
Miltä kylältä?
Testaa Keski-Pohjanmaa -tuntemustasi ja arvaa, miltä kyliltä kuvapallot ovat kotoisin. Kaikista kohteista on tietoa myös tässä KP-kylien tiedotuslehdessä. Oikeat vastaukset ja kuvaajien tiedot ovat sivulla 51.
Tervehdys kaikille Keskipohjalaisten Kylien puheenjohtajalta
On mukava jälleen kirjoittaa puheenjohtajan tervehdystä. Maakunnassa on tehty paljon töitä, josta kaikki asukkaat pääsevät nauttimaan päivittäisten asioiden hoidossa. Mm. Kuidut käyttöön- hankkeen ansiosta saadaan toimivia palvelumahdollisuuksia kylille.
Digitaalisuus antaa hyvät mahdollisuudet monien asioiden hoitoon. Tänä päivänä Soite pystyy tarjoamaan etänä monenlaisia terveyspalveluja asukkaille.Tämä nopeuttaa palvelujen saatavuutta. Digitaalisuus pankkipalveluissa tulee nyt entistä tärkeämmäksi, kun pankkikonttoreita lakkautetaan. Hyvä valokuituyhteyden toimivuus on tärkeää, samoin puhelinyhteyksien.
Myös maataloudelle digitaalisuus on tärkeä, esim. maitotiloilla lypsyrobottien täytyy lypsää 24/7. Etänä voidaan hoitaa neuvonta-asioita. Digitaalisuus lisää meidän huoltovarmuutta, mikä tänä päivänä korostuu entisestään tässä maailmantilanteessa.
Digitaalisuus on tuonut kylille ja maaseudulle paljon toiminta- ja kehittämismahdollisuuksia. Samalla se parantaa asukkaiden palvelujen saantia. Tietenkin muutkin palvelumahdollisuudet pitää pystyä säilyttämään mahdollisuuksien mukaan.
Hyvää kesän odotusta kaikille, nautitaan kesästä ja kesätapahtumista. Lähdetään porukalla katsomaan kesäteatteriesityksiä, nähdään siellä.
Erkki Kuismin Keskipohjalaiset Kylät ry:n puheenjohtaja
Tiedotuslehti on nyt myös digilehti
Otsikon voi käsittää kahdella tapaa: Lehtemme löytyy nyt netistä helposti luettavana Issuu -versiona, mutta myös sen sisällössä on tavanomaista enemmän digitaalisuutta. Tästä voimme kiittää Kuidut käyttöön -hanketta, jonka kanssa lehti on toteutettu yhteistyössä.
Kuidut käyttöön on Kaustisen seutukunnan, Yrityskannus Oy:n ja Keskipohjalaiset Kylät ry:n yhteinen Euroopan Unionin osarahoittama Älykäs kylä -hanke. Sen tavoitteena on parantaa maakunnan kylien ja yritysten digivalmiuksia ja olla apuna niiden omien älykkäiden ratkaisujen kehittämisessä. Tämän lehden sivuilta löydät useita esimerkkejä siitä, miten digitaalisuus on läsnä arjessamme, tiedotuslehtemme perinteisiä kyläuutisia unohtamatta.
Viihtyisiä lukuhetkiä!
Toimitus
Sisällys
Tervehdys kaikille Keskipohjalaisten Kylien puheenjohtajalta
Tiedotuslehti on nyt myös digilehti
Suomen Kylien tervehdys
Vuoden maakunnallinen kylä 2026: Väliviirre
Väliviirteelle älylaitteita EU-hankkeella
Kylävara vahvistaa yhteisöllistä varautumista
Kyläturvallisuus vahvistuu paikallisilla teoilla
Kun netti ei toimi ja puhelu pätkii - tiedätkö oikeutesi?
Tietoa ja turvaa digiviidakkoon
Yli-Lesti otti digiloikan
Tekoäly apuna kylätoiminnassa
Maksupäätteitä yhdistyksille
Henkkarit kaikille
Kuidut käyttöön -hanketoteuttajien terveiset
Yhteistyötila Bunkkeri
Podcast-terveisiä traktorien hytteihin
Kylien voimana arjen teoista nouseva vastuullisuus
Kylien välisellä työllä kohti kestävää tulevaisuutta
Nuoret maaseudun kylien ja elinvoiman kehittäjinä
Monien mahdollisuuksien mylly
Metsään, pellolle ja vähän konehalliin
Nuorisoseura on Sykäräisten nuorisoseuran sydän
Nivasaaren yhteyteen rakentuu uusi virkistysalue
Ei kesää ilman kyläteattereita!
Luovailukerho kuljettaa katsojat keskiaikaan
Kälviällä kukkuu käki
Uudet myyntikojut elävöittävät Mäkiraonmäen tapahtumia
Byautveckling och beredskap
Kylien omat tärpit
Jokainen kohtaaminen on viestintää
Suomen Kylien tervehdys
Kylätoiminta ja paikallinen yhteisöllisyys hämmästyttävät laaja-alaisuudellaan. Kylätoiminta on vaikuttavaa ja arjen kannalta korvaamatonta. Tämä konkretisoituu, kun pysähdymme pohtimaan, miltä maaseudun arki näyttäisi ilman omaehtoista kyläläisten toimintaa. Moni palvelu, tapahtuma ja kohtaamisen paikka syntyy juuri kyläyhteisöjen aloitteellisuudesta.
Toimivien viestintäverkkojen merkitys korostuu ajassa, jossa yhteiskunta ei pysty säilyttämään fyysisiä palveluja kaikkialla maaseutualueilla ja palvelut siirtyvät digitaalisten yhteyksien päähän. Tässäkin muutoksessa kylätoiminnan rooli on keskeinen. Lukuisia kuituosuuskuntia pyöritetään vapaaehtoisvoimin ja kyläläisten aktiivisuuden ansiosta myös markkinaehtoisilla toimijoilla on edellytyksiä toimia.
Suomen Kylät ry:n vaikuttamistyön keskeinen tavoite on asumisen ja yritystoiminnan edellytysten turvaaminen koko maassa ja siinä toimivat viestintäverkot ovat ratkaisevassa roolissa.
Valokuituinvestointeja on vauhditettava. Samalla on huolehdittava siitä, että kaikenikäisillä suomalaisilla on valmiudet hyödyntää digitaalisia palveluja. Kyläyhdistykset voivat omalta osaltaan tukea osaamista ja tarjota apua, mutta vastuu yhdenvertaisista mahdollisuuksista kuuluu viime kädessä yhteiskunnalle.
Kiitos arvokkaasta työstänne Kuidut käyttöön -hankkeessa.
Suvi Louhelainen toiminnanjohtaja Suomen Kylät ry
Onnea keskipohjalainen vuoden kylä 2026
Väliviirre
Väliviirteen kylä tunnetaan pitkästä ja sitkeästä kylätoiminnasta. Kyläyhdistys on perustettu vuonna 1986, joten tänä vuonna vietetään vuoden kylä -kestien lisäksi myös 40-vuotisjuhlia.
Väliviirre on pieni, mutta aktiivinen. Kyläyhdistys huolehtii yhteisistä rakennuksista ja ympäristöstä, jotta kylä olisi viihtyisä ympäri vuoden. Kylätalo tarjoaa hyvät puitteet järjestää erilaisia tapahtumia, ja tilat ovat myös vuokrattavissa astiastoineen ja muine tarpeellisine välineineen. Kyläyhdistys on kunnostanut myös vanhan nuorisoseurantalon. Kaiken taustalla on halu pitää kylä asuttuna. Kyläyhdistys markkinoi vapaita asuntoja, jakaa kyläoppaan kylään muuttaville sekä muistaa syntyneitä vauvoja ja valmistuneita.
Kyläyhdistys tekee mielellään yhteistyötä eri tahojen kanssa ja lähtee mielellään mukaan eri hankkeiden järjestämiin tilaisuuksiin. Kuidut käyttöön -kyläilta poiki kylälle hankeidean, jonka pohjalta lähdettiin hankkimaan kylälle digilaitteita
muun muassa etäkatsomoiden järjestämiseksi. Kokkolan kaupungin kanssa on tehty sopimus kylätalon ylläpidosta. Yhteistyötä on tehty myös Pirityisten, Kostin ja Keskipohjalaisten Kylien kanssa.
Kylätoiminnan tulevaisuudessakaan ei näy hiipumisen merkkejä. Perinteiset vuosittaiset tapahtumat pitävät kyläyhdistyksen kiireisenä ja niitä löytyy jokaiseen vuodenaikaan. Pääsiäiskokko, Avoimet Kylät -tapahtuma Viirrepäivät, kesäkioski, praatausillat, kyläjuhla ja vuoden lopussa Avoimet Joulukylät -tapahtumana järjestettävä joulujuhla. Lisäksi on luvassa älylaitteiden käytön opastusta, yhteisiä retkiä ja kylähistoriaan liittyviä tapahtumia. Kylässä voi viettää aikaa myös luonnon äärellä, kaunis Karjajärvi ja muinaishaudat ovat oiva retkeilypaikka.
Väliviirre valittiin edellisen kerran maakunnalliseksi vuoden kyläksi 23 vuotta sitten. Kylä ja maailma sen ympärillä on kuitenkin merkittävästi muuttunut, joten nyt lähdetään liikkeelle puhtaalta pöydältä. Väliviirteellä on tehty sinnikästä työtä, jotta kylä ja kylätoiminta säilyisivät. Kylän elinvoima syntyy perinteiden vaalimisesta, mutta myös avoimuudesta uusille asioille.
Teksti: Miia Tiilikainen & Väliviirteen kyläyhdistys ry
Kuvat: Paula Keski-Korpela
Keskipohjalaiset Kylät ry:n hallituksen perustelut valinnalle
Väliviirteen kyläyhdistyksen sinnikkyys on kantanut heidän toimintaansa vuosikymmenestä toiseen. Erityisenä huomiona on mainittava yhteistyö Kokkolan kaupungin kanssa kylätaloa koskien: tämä on hyvin harvinaista liitoskunnan kylän ja emäkunnan välillä.
Kylän pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen tapa toimia on esimerkillistä. Väliviirre on aina ensimmäinen keskipohjalainen kylä jokavuotisella Avoimet Kylät -päivän kartalla. Viirrepäivät kutsuvat vuosittain satoja ihmisiä myös kylän ulkopuolelta.
Väliviirre kehittää itseään koko ajan ja on avoin uusille asioille. Viimeisimpänä kylä hankki Pirityisten tuella digilaitteita ja muita hyödyllisiä välineitä kylätalolle. Väliviirre on ollut innolla tekemässä yhteistyötä eri hankkeiden kanssa ja järjestää myös itse monenlaista ohjelmaa. Täytyy muistaa, että Väliviirteellä on vain 90 asukasta. Ei voi kuin hämmästellä toiminnan laajuutta!
Kiitos hakijoille!
Keskipohjalaiset Kylät sai tänä vuonna monta erityisen hyvää hakemusta, joten valinta oli harvinaisen vaikea. Tästä syystä päätettiin myöntää myös kaksi Kylätoiminnan kunniakirjaa. Ne saivat Pulkkisen nuorisoseura ja Humalajoen maa- ja kotitalousseura. Onnea myös näille erinomaisille kylille!
Maakunnallinen vuoden kylä julkistettiin Keskipohjalaisten kylien kevätkokouksessa Pulkkisessa 21. toukokuuta.
Ylh. ja alh.vas. Viirrepäivien tunnelmaa. Viirrepäivät on jokavuotinen kyläyhdistyksen voimanponnistus, joka kerää kävijöitä myös kylän ulkopuolelta.
Kahvitauko käsityöpiirissä.
Joulutapahtuma kylätalolla
Väliviirteelle älylaitteita EU-hankkeella
Paikallinen Leader-toimintaryhmä Pirityiset avusti pienhankkeella kyläyhdistystä
Vuoden 2025 loppupuolella Kuidut käyttöön hankkeen edustaja, KP-kylien toiminnanjohtaja Miia Tiilikainen kannusti hakemaan digihanketta. Yli-Lestille oli jo toteutettu vastaava. Syksyllä otin esille idean kyläyhdistyksessä. Kuvien heijastamiseen juhlissa ei ole ollut toimivaa videotykkiä ja elokuvien katseluun dvd-levyltä on puuttunut dvd-soitin. Jos tapahtumissa ja kioskilla ei ole ollut käteistä, maksut on pitänyt tehdä tilisiirtona maksupäätteen puuttuessa. Kylätalona toimivalle koululle tarvittiin valvontalaitteet. Tapahtumissa on ollut isot ja vanhanaikaiset äänentoistolaitteet ja oma kaasugrilli on puuttunut.
Hankkeessa voimallisena apuna on ollut Santtu Lehto, joka toimii Kuidut Käyttöön -hankkeen projektipäällikkönä. Neuvoja saatiin Pirityisten Eveliina Rahkoselta.
Santtu vieraili kokouksessamme syksyllä 2025, jolloin kävimme läpi hankepapereita ja vielä 7.12. jolloin teimme päätökset laitehankinnoista ja niihin hinta-arviot. Kyläkokous marraskuussa teki lopullisen päätöksen laitehankinnoista. Tarjoukset pyydettiin kolmesta yrityksestä. Santtu auttoi hankehakemuksessa, joka lähetettiin liitteineen Hyrrään, missä haku avautui 16.1.
Pirityiset puolsi hanketta 19.2 Hankimme laitteet ennen virallista päätöstä, joka tuli Elinvoimakeskukselta 10.3. Hankkeen budjetti oli 3583,55 euroa. Avustusprosentti olisi ollut 70%, mutta koska hankimme muutakin kuin älylaitteita tukiprosentti oli 60%. Pienhankkeen budjettihaarukka on 2084-8000 euroa. Koululle hankittiin kokouksia, etäkokouksia ja etälähetyksiä varten videotykki, tietokone (Windows
11), webkamera ja kokouskaiutin, kulunvalvontaa varten valvontakamera, reititin ja muistikortti, kassamaksuille SumUp-maksupääte ja tabletti, dvd-soitin, tapahtumiin äänentoistokaiutin ja mikrofonit, kahvinkeitin, kaasugrilli ja puutarhatuolit. Tekniikka kehittyy vauhdilla, suurin osa laitteista on langattomia. Kiinteää nettiyhteyttä koululle ei tule ainakaan vielä, netti jaetaan puhelimesta tietoturvallisuus huomioiden. Hankinnat tehtiin kolmesta yrityksestä hinnan, sopivuuden ja saatavuuden perusteella. Suosimme erityisesti paikallista yritystä.
Saimme Kokkolan kaupungilta luvan sijoittaa laitteet koululle. Mitään kiinteää laitetta sinne ei voi asentaa, mikäli koulun käyttötarkoitus muuttuu, joten tällä kertaa 10 vuoden käyttöoikeutta koulun tiloihin ei tarvittu. Loppuraportointi on oltava
valmis vuoden loppuun mennessä. Hanke todentuu valokuvin.
Koululla pidettiin 8.4 Kuidut käyttöön -hankkeen kautta digiopastus ”Tekoälyä arkeen ja vanhat valokuvat talteen”. Mukaan pystyi ottaa oman puhelimen, tabletin tai tietokoneen sekä valokuvia. Santtu ohjasi sunnuntaina 26.4 kyläkokouksessa käyttämään älylaitteita, jonka jälkeen oli käyttöönotto. Koululla oli jo aiemmin pidetty etäkatsomo 4.12 aiheena Tunnista nettihuijaus. Koulua on käytetty myös Soiten etäkatsomotilaisuuden lähetykseen. Tällaisia etäkatsomoita olemme valmiita järjestämään ja koulu on varattavissa tapahtumia varten.
Teksti: Paula Keski-Korpela Kuvat: Kuidut käyttöön -hanke
Uusiin digilaitteisiin tutustumista
Kylävara vahvistaa yhteisöllistä varautumista
Suomen Kylät ry on rakentanut yhteisöllisen varautumisen kansalliseksi toimintamalliksi Kylävaran: https://kylavara.fi/.
Helmikuussa 2026 julkaistu Kylävara sisältää tietoa ja ohjeita, joiden tavoitteena on vahvistaa yhteisöllistä huolenpitoa ja varautumista erilaisiin häiriötilanteisiin.
Kylävara täydentää Suomen kokonaisturvallisuuden toimintamallia yhteisöllisen varautumisen osalta tarjoamalla paikallisille yhteisöille käytännön työkaluja
1. yhteisöllisyyden, turvallisuuden tunteen ja henkisen kriisinkestävyyden vahvistamiseksi, 2. erilaisiin häiriöihin, kriiseihin, onnettomuuksiin ja poikkeusoloihin varautumiseksi sekä 3. kunnan, pelastuslaitoksen ja muiden toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön vahvistamiseksi.
Kotitalouksia ohjeistetaan varautumaan häiriötilanteisiin 72 tunnin kotivaralla, jotta kodeissa pärjättäisiin itsenäisesti ainakin kolmen vuorokauden ajan. Kylävara on kuin laajennettu kotivara. Kylävara kokoaa kyläturvallisuutta koskevan tiedon ja materiaalit ensimmäistä kertaa yhteen paikkaan, kylävaratalon katon alle. Kylävara on myös tärkeä yhteiskunnallinen puheenvuoro: se sanoittaa ja tekee ymmärrettäväksi sitä, mistä paikallisessa yhteisöllisessä varautumisessa on kysymys.
EU:n maaseuturahoituksen turvin koottu Kylävara palvelee erityisesti maaseutukylien tarpeita, mutta se on monilta osin sovellettavissa myös taajamiin ja kaupunkeihin: naapurustoihin, taloyhtiöihin ja kortteleihin.
Suomen Kylät ry maanlaajuisine verkostoineen haluaa jatkaa työtä yhteisöllisen varautumisen vahvistumiseksi. Kylävaratyö on osoittanut, että tarve yhteisöllistä varautumista koskevalle tiedolle, neuvonnalle ja ohjaukselle on erittäin suuri. Kiinnostus ja kysyntä ovat kasvaneet kiihtyvällä tahdilla Kylävara.fi-sivuston julkaisemisen (26.2.2026) jälkeen. Tavoitteena on vakiinnuttaa ja juurruttaa Kylävara ja tuoda yhteisöllinen varautuminen 72h-ohjeistuksen ja kotivaran tavoin tutuksi kaikille suomalaisille ja innostaa kansalaisia yhteisölliseen varautumiseen.
Kylien ja naapurustojen varautumistyökalut on koottu yhteen
Kylävara liittää paikallisyhteisöt kokonaisturvallisuuden ketjuun
Epävarma turvallisuustilanne on herättänyt monet yhteisöt pohtimaan, miten erilaisiin häiriötilanteisiin voitaisiin varautua paremmin. Kotitalouksia ohjeistetaan 72 tunnin kotivaran kokoamiseen. Nyt myös yhteisöille on oma varautumisen työkalupakki: Kylävara.
Kylävara.fi-verkkosivustona julkaistu työkalupakki tarjoaa tietoa ja käytännön ohjeita paikallisen varautumis- ja turvallisuustyön tueksi. Tieto siitä, miten häiriötilanteissa toimitaan, lisää myös turvallisuuden tunnetta.
Kylävaran työkalut ovat avuksi, kun paikallisessa yhteisössä halutaan vahvistaa paitsi häiriötilanteisiin varautumista myös yhteisön päivittäistä turvallisuutta ja huolenpitoa. Turvallisuus rakentuu ennen kaikkea arjessa.
Työkalupakki on koottu Suomen Kylät ry:n Kylävara-hankkeessa. Hankkeen projektipäällikkö Ritva Pihlaja korostaa varautumistyössä yhteisöllisyyden merkitystä:
- Kriisinkestävyyden ydin on siinä, miten luotamme toisiimme ja siihen, että yhdessä tekemällä pärjäämme paremmin ja varmemmin.
Varautuminen on yhteistyötä
Yhteistyöverkostojen rakentaminen on olennainen osa Kylävaraa. Paikallisten yhteisöjen tärkein yhteistyökumppani on kunta.
Kylävara-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimiva sisäministeriön pelastusylitarkastaja Jari Le-
pistö painottaa, että kokonaisturvallisuus rakentuu kuntien, kylien ja eri toimijoiden yhteistyölle:
- Paikallistuntemus, naapuriapu ja valmius auttaa toisia ovat keskeinen osa yhteisöllistä turvallisuutta. Paikalliset verkostot voivat olla tärkeä osa häiriötilanteissa selviytymistä. Kuntien on entistä tärkeämpää tunnistaa nämä yhteisöissä olevat voimavarat.
Työkalupakki on tehty sovellettavaksi
Yhteisöllisen varautumisen merkitys korostuu etenkin maaseutualueilla, jossa etäisyydet ja vasteajat voivat olla pitkiä. Paikallisen varautumisja turvallisuustyön vahvistamiseen on kaivattu yhteisiä toimintamalleja ja selkeitä ohjeita. Kylävara vastaa tuohon tarpeeseen, mutta tiukka toimintaohje se ei ole.
Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Suvi Louhelainen muistuttaa, että Suomen yli 4000 kylää ovat keskenään hyvin erilaisia, ja jokainen kylä toimii omista lähtökohdistaan käsin:
- Pitkäjänteinen kyläturvallisuustyö kumpuaa paikallisista olosuhteista, tarpeista ja voimavaroista. Liian pientä kyläturvallisuustekoa ei
ole. Pienestä ja paikallisesta syntyy koko Suomen mitassa suurta ja vaikuttavaa.
Kylävaraa kehitetään palautteen ja testaamisen perusteella EU:n Maaseuturahaston rahoittama kaksivuotinen Kylävara-hanke on kehittänyt työkalupakkia yhdessä kylien ja sidosryhmien kanssa.
- Kylävara on vahvan yhteiskehittämisen tulos, ja kehittäminen jatkuu työkalupakin julkaisun jälkeenkin, projektipäällikkö Ritva Pihlaja kertoo.
Sivusto julkaistaan vuoden 2026 aikana myös ruotsinkielisenä. Työkalupakista voi antaa palautetta kylävara.fi-sivustolla huhtikuun loppuun saakka. Kylävara-hanke päättyy syyskuussa 2026.
Lisätietoa www.kylävara.fi
Yhteydenotot Ritva Pihlaja projektipäällikkö Kylävara-hanke, Suomen Kylät ry 045 341 0394 ritva.pihlaja@suomenkylat.fi
Kyläturvallisuus vahvistuu paikallisilla teoilla
Maaseudun toimintaympäristössä turvallisuus ja varautuminen ovat nousseet yhä tärkeämmiksi teemoiksi. Pitkät etäisyydet, harva asutus ja palvelujen keskittyminen korostavat paikallisyhteisöjen omaa roolia arjen turvallisuuden varmistamisessa. Kyläturvallisuuden kehittäminen ei ole pelkästään varautumista kriiseihin, vaan se vahvistaa myös arjen turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Aktiiviset kylät, joissa ihmiset tuntevat toisensa ja toimivat yhdessä, ovat lähtökohtaisesti turvallisempia ja niillä on paremmat valmiudet toimia yhdessä poikkeustilanteissa.
Leader-rahoituksen avulla voidaan tukea hankkeita, jotka vahvistavat yhteisöjen valmiutta toimia erilaisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kyläturvallisuussuunnitelmien laatiminen, ensiapu- ja turvallisuuskoulutusten järjestäminen sekä varautumiseen liittyvien toimintamallien kehittäminen. Myös yhteisöllisyyttä vahvistavat toimenpiteet, kuten vapaaehtoistoiminnan organisointi, ovat
keskeinen osa varautumista.
Konkreettisesti Leader voi mahdollistaa investointeja, jotka tukevat turvallisuutta. Näitä voivat olla esimerkiksi varavoimaratkaisut, viestintävälineet tai kokoontumispaikkojen kehittäminen kriisitilanteita varten. Tärkeää on, että ratkaisut lähtevät paikallisista tarpeista ja tukevat kylien omia vahvuuksia.
Yhteistyö eri toimijoiden välillä
on keskeistä. Leader-hankkeet voivat toimia alustana, jossa yhdistykset, kunnat, pelastusviranomaiset ja muut toimijat kehittävät yhdessä toimivia ratkaisuja. Tämä lisää tiedonkulkua, luottamusta ja valmiutta toimia yhdessä myös poikkeustilanteissa.
SPR:n vapaaehtoiset Mauri Koivusalo ja Matti Mustajärvi. Kuva: Kirsi Tikkanen
Kyläradio vahvistaa Perhon varautumista
Perhon Seurojentaloyhdistys toteutti yhdessä paikallisten kyläyhdistysten kanssa hankkeen, jonka tavoitteena oli parantaa arjen turvallisuutta ja varautumista koko kunnan alueella. Hankkeessa hankittiin kyläradiolaitteistoja useille kylille yhteishankintana Leader Pirityisten rahoituksella.
Mukana olivat kirkonkylän seurojentalo, Humalajoen maamiesseura, Oksakosken kyläyhdistys, Perhon Alapään pienviljelijäyhdistys sekä Koillis-Perhon Eränkävijät. Jokainen toimija osallistui kustannuksiin, ja hankkeen kokonaisvastuusta vastasi Perhon Seurojentaloyhdistys.
Hankkeen taustalla oli selkeä tarve: sähkökatkot ja häiriötilanteet voivat katkaista tavanomaiset viestintäyhteydet, jolloin tiedonkulku vaikeutuu. Kyläradio toi varajärjestelmän, jonka avulla yhteys säilyy kyläläisten, kylien ja viranomaisten välillä myös poikkeustilanteissa.
Kyläradioiden avulla voidaan nyt koordinoida naapuriapua tilanteissa, joissa matkapuhelinverkko ei toimi. Samalla hanke rakensi kattavan kyläradioverkon koko Perhon kunnan alueelle ja vahvisti osaltaan myös Keski-Pohjanmaan laajempaa varautumista.
Uudet päivystysautot mahdollistavat turvalliset tapahtumat maaseudulla
Suomen Punaisen Ristin Kaustisen osasto on hankkinut uudet päivystysautot Leader Pirityisten rahoituksella. Hankinnan myötä osaston ensiaputoiminnan valmius ja turvallisuus ovat parantuneet merkittävästi.
SPR Kaustisen osaston toiminta-alueeseen kuuluvat Kaustinen, Halsua ja Veteli, ja osastossa toimii noin 130 jäsentä. Keskeistä toimintaa ovat ensiapupäivystys, ystävätoiminta, verenluovutus sekä Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinointi alueella. Ensiapupäivystystä toteutetaan laajasti erilaisissa tapahtumissa, kuten Kaustinen Folk Music Festivalilla, alueen urheilukisoissa ja raveissa.
Aiemmat päivystysautot olivat jo käyttöikänsä päässä, mikä heikensi niiden toimintavarmuutta. Uusien ajoneuvojen myötä ensiapuryhmän toimintaedellytykset ovat parantuneet: kalusto on luotettavampaa, tilat toimivammat ja päivystysten laatu entistä parempi.
Päivystysautot ovat käytössä ensiaputehtävissä sekä Vapepan hälytystehtävissä viranomaisten tukena. Ne mahdollistavat nopeamman avun ja lisäävät turvallisuutta koko alueella. Päivystysautot varmistavat nopean ensiavun saatavuuden ja tukevat tapahtumajärjestäjiä turvallisuusvaatimusten täyttämisessä. Samalla ne lisäävät osallistujien turvallisuuden tunnetta ja mahdollistavat tapahtumatoiminnan myös haja-asutusalueilla.
” Hankkeen taustalla oli selkeä tarve: sähkökatkot ja häiriötilanteet voivat katkaista tavanomaiset viestintäyhteydet, jolloin tiedonkulku vaikeutuu.
SPR perusti valmiusryhmiä Kaustisen seudulle
Suomen Punaisen Ristin Kaustisen osasto on perustanut uudet valmiusryhmät Kaustisen, Halsuan ja Vetelin alueille. Toiminta käynnistettiin Leader Pirityisten rahoittaman pienhankkeen avulla.
Santtu Lehto keskustelemassa osallistujien kanssa digiturvallisuudesta
Aiemmin alueen valmiustoiminta on perustunut pitkälti yksittäisiin vapaaehtoisiin ja Vapepa-verkostoon, mutta paikallinen koordinointi on ollut hajanaista. Uusien valmiusryhmien myötä toiminta on nyt järjestäytyneempää ja tavoittaa paremmin koko toiminta-alueen.
Valmiusryhmät toimivat viranomaisten tukena erilaisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa, kuten etsinnöissä, onnettomuuksissa ja evakuoinneissa. Samalla ne vahvistavat paikallisten asukkaiden auttamisvalmiutta ja lisäävät turvallisuustietoisuutta.
Hankkeen aikana alueelle on saatu uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan, ja yhteistyötä on tiivistetty kuntien, viranomaisten ja muiden järjestöjen kanssa. Jatkossa valmiusryhmät toimivat osana SPR Kaustisen osaston pysyvää toimintaa. Perustetut valmiusryhmät toimivat myös resurssina, kun neuvotellaan kuntien kanssa erilaisia valmiuteen liittyviä yhteistyösopimuksia.
Hanke vahvistaa konkreettisesti alueen varautumista ja parantaa valmiutta toimia nopeasti erilaisissa häiriötilanteissa.
Teksti: Krista Järvelä
Kuva: Krista Järvelä
Valokuitu on varmin tapa saada toimiva nettiyhteys. Kuvassa kaapelia Ullavassa.
Kun netti ei toimi ja puhelu pätkii – tiedätkö oikeutesi?
Netti- ja puhelinyhteyksien toimivuus on tärkeä osa arkea, ja häiriöt niissä voivat vaikeuttaa yhteydenpitoa, asiointia ja työntekoa. Toimimattomat yhteydet saattaa pahimmillaan estää arjen hoitamisen kokonaan. Suomessa jokaisella on oikeus toimivaan puhelinliittymään ja perustasoiseen nettiyhteyteen.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom valvoo viestinnän yleispalvelua, joka tarkoittaa asiakkaan oikeutta saada kotiinsa tai yrityksensä toimipaikkaan toimiva puhelinliittymä ja vähintään perustasoinen nettiyhteys. Toimivaksi puhelinliittymäksi katsotaan, että puhelut onnistuvat yhdessä pisteessä sisätiloissa. Vastaavasti perustasoiseksi nettiyhteydeksi riittää vähintään 5 Mbit/s latausnopeus yhdessä kohdassa asunnossa tai yrityksessä. Vaikka nämä rajat saattavat tuntua vaatimattomilta, ne ovat laissa määritelty vähimmäistaso, josta jokaisella on oikeus pitää kiinni.
Mitä jos yhteys ei toimi?
Jos yhteytesi ei toimi lain edellyttämällä tavalla, ensimmäinen askel on aina ottaa yhteyttä omaan
operaattoriisi. Heillä on velvollisuus selvittää tilanne ja tarjota ohjeita. Usein ongelmat liittyvät heikkoon kuuluvuuteen sisätiloissa, mikä on maaseudulla varsin yleistä. Tällöin operaattori voi suositella antenniratkaisuja, kuten ulko- tai suunta-antennia, joilla yhteyden laatua voidaan parantaa. Nämä ratkaisut ovat omakustanteisia, mutta monesti välttämättömiä, jotta palvelut toimivat odotetulla tavalla.
Yhteyden laatu vaihtelee usein myös operaattorista ja sijainnista riippuen. Kannattaa vertailla eri operaattoreiden liittymiä ja testata kuuluvuutta käytännössä. Jos jokin liittymä ei toimi riittävän hyvin, toinen voi tarjota parempia tuloksia. Myös palautteen antaminen suoraan operaattorille auttaa kehittämään verkkoa juuri sinun alueellasi.
Jos operaattorin antama apu ei ratkaise tilannetta, seuraava taho on Traficom. Traficomille voi tehdä ilmoituksen silloin, kun puhelin- tai nettiyhteys ei täytä yleispalvelun vaatimuksia. Ilmoituksen voi tehdä verkossa lomakkeella tai soittamalla asiakaspalveluun. On tärkeää, että kuvaat tilanteen mahdollisimman tarkasti ja liität mukaan tiedot operaattorin vastauksesta. Näiden tietojen perusteella Traficom voi ryhtyä valvontatoimiin.
Mittaa monta kertaa
Mittauksia yhteyden laadusta voi tehdä helposti Traficomin ylläpitämällä Bittimittari.fi-palvelulla. Mobiiliverkkojen toimivuus vaihtelee ajankohdan ja sijainnin mukaan,
joten mittauksia kannattaa tehdä useampaan kertaan ja eri paikoista. Näin saat selkeän kuvan yhteytesi todellisesta toimivuudesta ja voit tarvittaessa liittää tulokset myös ilmoitukseen.
Mikäli liittymäsi ei täytä sitä, mitä operaattorin kanssa on sopimuksessa luvattu, saattaa kyseessä olla viestintäpalvelun virhe. Tällöin voit kääntyä kuluttajaneuvonnan puoleen, joka auttaa sopimuskiistoissa ja korvauskysymyksissä. Traficom ei käsittele sopimuksia tai hyvityksiä, vaan heidän tehtävänään on var-
mistaa peruspalvelun saatavuus.
Valokuidulla varmuutta
On hyvä muistaa, että mobiiliyhteyksien lisäksi alueella voi olla saatavilla myös valokuituyhteys. Valokuitu on varmin ja häiriöttömin tapa saada toimiva nettiyhteys kotiin tai yrityksen toimipisteeseen. Se tarjoaa tasaisen nopeuden, ei ole herkkä sään tai ruuhkien aiheuttamille häiriöille ja soveltuu hyvin etätyöhön, videopuheluihin ja muihin digipalveluihin.
Muistilista: Kun netti tai puhelu ei toimi
•Ota yhteys omaan operaattoriisi ja pyydä selvitys ongelmaan
•Harkitse kuuluvuuden parantamista sisä- tai ulkoantennin avulla
•Mittaa yhteyden laatu Traficomin Bittimittari.fi -palvelulla
•Jos ongelma ei ratkea, tee ilmoitus Traficomille verkkolomakkeella tai soittamalla p. 029 5345 610
•Sopimusongelmissa ota yhteys Kuluttajaneuvontaan
•Selvitä valokuituyhteyden saatavuus alueellasi
Osuuskunta Keskikaista
Toimialue: Kokkolan ja Kannuksen kylät ja taajamat
Rakenteilla 2026–2027:
•Kannus, Eskolan kuituverkko
•Lohtaja, Marinkainen
Verkkoa rakennetaan myös muualla toimialueella kysynnän mukaan
Ilmoita kiinnostus ja tilaa liittymä: keskikaista. fi/kuitua
Jos alueellasi ei vielä ole valokuitua, voit tiedustella sen saatavuutta suoraan paikallisilta valokuitutoimijoilta. Keski-Pohjanmaan alueella valokuitua rakentavat ja tarjoavat muun muassa KaseNet Oy ja Osuuskunta Keskikaista. Näiden toimijoiden verkkosivuilta löydät tietoa käynnissä olevista ja suunnitelluista valokuituhankkeista.
Teksti: Santtu Lehto Kuidut käyttöön -hanke Kuvat: Kaustisen seutukunta ja Maaseutuverkosto / Anne Kalliola
KaseNet Oy
Toimialue: Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli
Rakenteilla 2026–2027:
•Kaustinen: Kola, Yli-Kola, Vintturi, Pajuoja
•Halsua: Marjusaari, Ylikylä, Aho
•Perho: Korkiakangas
Verkkoa rakennetaan myös muualla toimialueella kysynnän mukaan
Ilmoita kiinnostus ja tilaa liittymä: kasenet.fi/ kuitukysely
@maaseutuverkosto / Anne Kalliola
Tietoa ja turvaa digiviidakkoon
Netti on koko maailma virtuaalisessa muodossa, ja siinä, kuten oikeassakin elämässä, pärjää toimimalla fiksusti ja välttämällä vaaranpaikat. Huijarit ja hakkerit ovat taitavia löytämään keinoja, joilla hämätä varomattomia. Siksi kannattaa olla tarkkana, ennen kuin klikkaa linkkiä tai antaa tietojaan. Tässä artikkelissa käydään läpi joitakin yleisiä ohjeita huijausten varalle sekä tietoturvan parantamiseen.
”Surullisena joudumme lopettamaan yrityksemme…”
Tällaisella tekstillä huijausverkkokauppa saattaa houkutella myötätuntoista asiakasta loppuunmyyntiostoksille. Huijauksen paljastavat usein tekoälyllä tehdyt kuvat, kielioppivirheet tekstissä ja viimeistään se, ettei verkkosivuilta löydy kyseisen yrityksen postiosoitetta tai muita yhteystietoja. Suomalainen nimi ei takaa verkkokaupan kotimaisuutta tai turvallisuutta. Saapunut tuote voi olla aivan erilainen kuin se, mitä tilattiin, tai se voi jäädä kokonaan saapumatta.
Valeverkkokauppoja käytetään myös
henkilökohtaisten tietojen kuten luottokorttitietojen kalasteluun. Tarkista aina, että löydät verkkokaupasta yrityksen yhteystiedot, erityisesti osoitteen. Jos vielä epäilyttää, ota yhteyttä yritykseen ennen ostosten tekoa.
Kun poliisi pyytää verkkopankkitunnuksia
…hän ei ole poliisi. Erilaiset huijauspuhelut ja tekstiviestit ovat yleistyneet todella paljon. Viranomaiset eivät koskaan pyydä pankkitunnuksiasi, sinä yksin olet ainoa ihminen, joka ne saa nähdä. Viralliselta näyttävissä viesteissä olevia linkkejä
ei kannata koskaan klikata: pankit, hyvinvointialue tai verottaja eivät lähetä linkkejä. Pakettilähetystenkin osalta viesteissä tulisi lukea suoraan ohjeet paketin hakemiseksi, linkkejä ne eivät sisällä. Myöskään liitetiedostoja ei kannata ladata. Kirjaudu eri tahojen palveluihin vain käyttämällä kyseisen tahon mobiilisovellusta tai kirjoittamalla osoite suoraan selaimen osoiteriville.
Oli kyse sitten puhelusta tai viestistä, ota rauhallisesti ja mieti hetki. Voit ottaa myös yhteyttä asiakaspalveluun virallista reittiä pitkin. Huijarit pyrkivät saamaan aikaan kiireen ja paineen tunteen, jotta uhri tekisi hätiköityjä päätöksiä.
Suojaa itsesi uhkia vastaan
Omien laitteiden ja ohjelmien päivityksistä huolehtiminen on tärkeää tietoturvan kannalta, sillä uusia uhkia ilmenee jatkuvasti. Salasanat kannattaa vaihtaa säännöllisesti. Omia tietoja ei kannata jakaa liian auliisti, ja tämä kannattaa muistaa myös sosiaalisen median alustoilla. Sosiaalisen median asetukset kannattaa käydä tarkistamassa, jotta tietosi ja päivityksesi näkevät vain haluamasi tahot.
Jos oman osaamisen kanssa on ongelmia, kannattaa käyttää hyödyksi oman kunnan digineuvontaa tarjoavia tahoja tai vaikka nykytekniikassa taitavia sukulaisia. Hyviä ohjeita löydät myös tämän jutun lopussa olevista linkeistä.
Liian hyvää ollakseen totta?
Netissä asia on yleensä juuri näin. Ihmeparannukset, superhalvat luksustuotteet ja pelaamatta kohdal -
le osuneet lottovoitot ovat asioita, jotka moni meistä osaa jo sivuuttaa huijauksina. Huijarit ovat kuitenkin koko ajan taitavampia, ja hairahdus voi tapahtua kenelle tahansa. Erityisen ikäviä ja haavoittavia ovat rakkaushuijaukset, joissa uhri kärsii paitsi taloudellisesti, myös henkisesti tullessaan petetyksi. Nämä ”auervaarat” käyttävät usein kiirettä tai keksittyä hätätilannetta aseenaan. Kun nettikumppani pyytää rahaa, se on aina hälytysmerkki, syystä riippumatta.
Tulinkohan huijatuksi? Mitä teen?
Jos olet menettänyt rahaa, pankkitunnukset tai luottokortin tiedot, ilmoita heti pankkiisi huijauksesta ja tee rikosilmoitus poliisille. On tärkeää toimia nopeasti. Apua voit
saada myös Rikosuhripäivystyksestä.
Lisätietoa huijauksista
Tässä artikkelissa pystyttiin vain raapaisemaan pintaa koskien digiturvaa ja nettihuijauksia. Jutun lähteenä on käytetty erittäin kattavaa ja hyödyllistä Kuluttajaliiton Huijausinfo. fi -sivustoa, johon kannattaa käydä tutustumassa. Löydät sieltä myös Huijausinfon visan, jolla voit testata taitosi.
Teksti: Miia Tiilikainen, Kuidut käyttöön -hanke
Kuvat on tuotettu tekoälyllä.
Digiturvan tarkistuslista
Tietoturva
• Laitteet (puhelin, tietokone, tabletti) on päivitetty ja suojattu virustorjunnalla.
• Salasanat ovat vahvoja ja eri palveluissa erilaisia.
• Monivaiheinen tunnistautuminen (MFA) on käytössä tärkeissä palveluissa (esim. pankki, sähköposti).
• Varmuuskopiointi on tehty säännöllisesti (esim. pilveen tai muistitikulle).
• Käytetään turvallista verkkoyhteyttä – ei avoimia WiFi-verkkoja ilman VPN:ää.
Tietosuoja
• Tarkistan, mihin palveluihin annan luvan kerätä henkilötietojani.
• En jaa turhaan henkilötietoja (sotu, osoite, tilitiedot) verkossa.
• Tiedän, mitä tietoa sosiaalisen median profiilini näyttää muille.
Suojaudu huijauksilta
• En klikkaa sähköpostin tai viestien epäilyttäviä linkkejä tai liitteitä.
• Tunnistan yleisimmät huijausviestit (esim. “paketti ei toimitettu”)
• En koskaan anna salasanojani tai pankkitunnuksiani pyynnöstä – edes "pankin nimissä".
• Varaan hetken aikaa ennen kuin toimin – kiire ja paine ovat huijarin työkaluja.
Turvaa yhteisössä
• Kylällä tiedetään, mistä saa apua digiasioissa (esim. kylän digituki tai neuvoja).
• Huolehditaan myös vanhemmista ja vähemmän digiosaavista – yhdessä oppien.
• Digiturvasta keskustellaan kylätapaamisissa tai ilmoitustaululla.
• Kylän laitteet (esim. kylätalon tietokone) ovat suojattuja ja yhteiskäytössä turvallisia.
Yli-Lesti otti
digiloikan
Uudet laitteet mahdollistavat monenlaista toimintaa
Yli-Lesti-seura on hankkinut Pirityiset ry:n rahoituksella monipuolisen kattauksen digilaitteita kylän yhteiseen käyttöön. Tavoitteena oli luoda työväentalolle kohtaamispaikka, missä voidaan hyödyntää digitaalisia palveluja, järjestää digikoulutuksia ja mahdollistaa osallistuminen etänä esimerkiksi hyvinvointipalveluihin, yhdistystoimintaan ja alueellisiin tapahtumiin.
Hankinnoille oli tarvetta, sillä kaikilla kyläläisillä ei ole omia laitteita tai osaamista digitaalisten palveluiden käyttämiseen.
Tukena hankkeen valmistelussa ollut Kaustisen seutukunnan, Yrityskannuksen ja Keskipohjalaisten Kylien yhteinen Älykäs kylä -hanke Kuidut käyttöön. Kyseisen hankkeen tavoitteena on lisätä digitaalista osaamista ja mahdollisuuksia maakunnan kylissä ja yrityksissä. Kuidut käyttöön -hankkeen projektipäällikkö Santtu Lehto auttoi hankesuunnitelman valmistelussa ja toimi tukena myös silloin, kun laitteet tuli asentaa ja ottaa käyttöön.
Laitteet käyttöön – digikahviloista arjen apua
Yli-Lestin kylälle hankittiin monipuolinen valikoima digilaitteita, kuten videotykki ja valkokangas, kannettavia tietokoneita, näyttö, verkkokamera, konferenssikaiutin, monitoimitulostin sekä tabletti. Aluksi laitteisiin tutustuttiin yhteisessä esittelytilaisuudessa, jossa kyläläiset pääsivät kokeilemaan niiden käyttöä ja kysymään neuvoja.
Sittemmin laitteet ovat tulleet aktiiviseen käyttöön digikahvitilaisuuksissa, joita on järjestetty säännöllisesti Yli-Lestin työväentalolla. Tilaisuuksissa on opeteltu käytännön digitaitoja rennossa ilmapiirissä. Aiheina ovat olleet muun muassa sosiaalinen media, digiturvallisuus, vahva tunnistautuminen ja mobiilivarmenne, Windows 10 -päivitykset
sekä vanhojen valokuvien digitointi.
Digikahvilat ovat tarjonneet mahdollisuuden oppia uutta yhdessä ja kokeilla laitteita käytännössä. Samalla on voitu ratkoa arjen digipulmia ja jakaa kokemuksia muiden kanssa. Toiminta on madaltanut kynnystä käyttää digilaitteita ja lisännyt varmuutta niiden hyödyntämiseen.
Yksi käytännön esimerkki laitteiden käytöstä ovat erilaiset tapahtumien striimaukset eli yhteisölliset etäkatsomot. Yli-Lestin työväentalo toimi mm. Tunnista nettihuijaus-luennon yhtenä etäkatsomoista. Myös kulttuuriperintöä ja historiaa voidaan tallentaa digitaaliseen muotoon ja jakaa edelleen kaikille nähtäväksi. Yli-Lestin kyläläiset lisäksi laitteita pääsevät käyttämään myös muut lestijärveläiset sekä kesäasukkaat.
Yli-Lestillä digilaitteet eivät jääneet hyllylle pölyttymään, vaan niistä on tullut luonteva osa kylän arkea. Toiminta jatkuu ja kehittyy, ja uusia käyttötapoja löydetään yhdessä kokeilemalla.
Teksti: Santtu Lehto & Miia Tiilikainen, Kuidut käyttöön -hanke
Tekoäly apurina kylätoiminnassa
Tekoälystä puhutaan paljon, mutta monelle se jää vielä etäiseksi. “Ei koske meitä”, saattaa tulla ensimmäisenä mieleen. Kylätoiminnassa arki on kuitenkin hyvin konkreettista: tapahtumia, viestintää, järjestelyjä ja ihmisten kohtaamista. Juuri näissä asioissa tekoälystä - tai ehkä paremmin sanottuna tukiälystä - voi olla yllättävän paljon hyötyä.
Moni yhdistys tekee samoja asioita kerta toisensa jälkeen. Kirjoitetaan tapahtumakutsuja, laaditaan tiedotteita, mietitään mitä laitetaan Facebookiin ja miten saadaan ihmiset liikkeelle. Välillä ideat saattava olla vähissä ja aikataulut haasteellisia.
Näihin tilanteisiin tukiäly voi tuoda helpotusta. Se voi pikavauhtia luonnostella tapahtumailmoituksen, ehdottaa uusia näkökulmia tai vaikkapa auttaa muokkaamaan tekstistä selkeämmän ja houkuttelevamman. Se voi myös toimia ideakumppanina: mitä ohjelmaa kyläpäivään, millainen otsikko herättää kiinnostuksen tai miten tavoitetaan nuorempia osallistujia.
Tekoälyyn liittyy monia harhaluuloja. Yksi yleinen ajatus saattaa olla, että “tekoäly tekee kaiken puolestani”. Näin ei ole. Tekoäly ei voi tietää,
mikä on juuri sinun kylällesi tärkeää, vaan se tarvitsee sinun ohjaustasi, se tarvitsee tilannekuvan ja tavoitteen.
Toinen harhaluulo saattaa olla, että tekoälyn käyttö vaatii erityistä teknistä osaamista. Riittää kun osaat ja uskallat kysyä ja kokeilla. Yksinkertainen tekoälylle esitetty kysymys voi johtaa ahaa-elämyksiin ja ajattelusi avartumiseen.
Tämä ei tarkoita, että kone tekisi asiat valmiiksi. Pikemminkin se toimii kuin väsymätön talkoolainen, joka on aina paikalla ja valmis auttamaan alkuun. Ihminen päättää edelleen, mikä on hyvää, totta ja tilanteeseen sopivaa.
Tärkeää on myös muistaa, että kaikkea ei tarvitse osata kerralla. Riittää, että kokeilee yhtä asiaa. Ehkä seuraava tapahtumailmoitus
syntyy tukiälyn avulla. Ehkä seuraava kokouskutsu on hieman selkeämpi. Pienet askeleet riittävät.
Kylätoiminnan vahvuus on yhteisöllisyys. Sitä ei voi ulkoistaa eikä automatisoida. Mutta jos osa tekemisestä helpottuu, jää enemmän aikaa juuri siihen, mikä on tärkeintä: ihmisten kohtaaminen, yhdessä tekeminen ja kylän elinvoiman vahvistaminen.
Usein jo yksi kokeilu riittää avaamaan, mistä on kyse. Samalla huomaa, että kyse ei ole monimutkaisesta teknologiasta, vaan uudesta tavasta ajatella ja tehdä.
Teksti: Jorma Ronkainen, Kuidut käyttöön -hanke Kuva tuotettu tekoälyllä
Maksupäätteitä yhdistyksille
Käteismaksut vähenevät entisestään ja maksut tapahtuvat yleisimmin kortilla tai puhelimella. Sähköinen maksuväline helpottaa myyntitilannetta ja joskus myös lisää myyntiä, sillä nykyään yhä harvempi kantaa käteistä mukanaan. Yhdistyksille maksupääte on hyödyllinen esimerkiksi kahvioissa ja tapahtumissa, lipunmyynnissä, myyjäisissä ja arpajaisissa – siis normaalissa varainhankinnassa. (Teksti: Kuidut käyttöön -hanke)
Itsenäinen maksupääte on sellainen, johon ei tarvita erillistä puhelinliittymää. Tällainen laite on käytössä esimerkiksi ruokakaupoissa. Maksu tapahtuu suoraan yhdistyksen pankkitilille ja on hyvä silloin, kun myyntiä on paljon ja tarvitaan nopeaa kassatoimintaa. Laitteen voi vuokrata ja sen kulut ovat noin 30-70 euroa kuukaudessa. Nämä kulut juoksevat, vaikka myyntiä ei olisikaan. Laitteesta tehdään yleensä määräaikainen sitova sopimus. Perinteinen maksupääte on varma ja ammattimainen ratkaisu, mutta sopii parhaiten yhdistyksille, joilla on säännöllistä myyntiä.
Wifillä ja SIM-kortilla toimivia maksupäätteitä tarjoavat useat palveluntarjoajat, esimerkkinä muun muassa PayPal Pos (entinen iZettle) ja SumUp. Näistä laitteista ei mene kuukausimaksuja ja niiden käyttö on helppo aloittaa. Laitteen hinta on noin 30-100 euroa ja maksuista menee 1-2 % provisio. Kuukausimaksua ei ole. Kortinlukijoita on sekä puhelimeen liitettäviä että itsenäisesti toimivia. Laitteet hyväksyvät yleensä useita eri pankki- ja luottokortteja. Näiden kevyiden maksupäätteiden käyttöönotto on helppoa.
MobilePay on yleistyvässä käytössä myös yhdistyksillä. Puhelinsovelluksella toimiva maksutapa on helppo ottaa käyttöön myös yhdistykselle. Aluksi luodaan oma tili tai kauppiasportaali ja lisätään valmiit QR-koodit tuotteille. Nämä QR-koodit voi tulostaa myyntipaikalle, jolloin asiakas voi suorittaa maksun skannaamalla sen puhelimellaan. Maksu onnistuu myös puhelinnumeroa käyttämällä. MobilePay:ssä ei ole
kuukausimaksuja, mutta maksuista menee 1,75% provisio.
Esimerkki: Kylän uimapaikan pukukopissa on tulostettu QR-koodi vapaaehtoista euron maksua varten. Näin uimarit voivat tukea uimapaikan kunnossapitoa ilman, että kyläyhdistyksen tarvitsee pelätä rahalippaan häviämistä pukukopista.
Henkkarit kaikille
Passikuvauspäivä toi tärkeän palvelun lähelle Vetelissä
Passi ja henkilökorttiasiat voivat yllättävän helposti jäädä odottamaan, ja ilman henkilöllisyystodistusta moni arjen asia muuttuu hankalaksi. Vetelissä järjestetty pop up -passikuvauspäivä tarjosi konkreettista apua tähän arkiseen pulmaan.
Vetelin nuorisotiloilla järjestetty pop-up-passikuvauspäivä keräsi neljätoista kävijää, jotka pääsivät ottamaan passi- tai henkilökorttikuvan ilman ajanvarausta ja saivat samalla opastusta hakemuksen tekemiseen. Moni tuli paikalle hieman epävarmana, mutta lähti selvästi keventynein mielin.
Tapahtuman idea syntyi paikallisten keskusteluista. Esiin nousi, että kaikilla ei ole henkilöllisyystodistusta – ja siksi myös monet digipalvelut jäävät saavuttamatta. Tavoitteeksi muotoutui ajatus, että jokaisella pitäisi olla mahdollisuus hoitaa omat asiansa sujuvasti. Vetelissä ei myöskään ole pysyvää passikuvauspalvelua, joten mahdollisuus hoitaa kuvaus ja saada ohjeet samassa paikassa koettiin erityisen tarpeelliseksi.
Tapahtuman aikana kävijöille neuvottiin sekä sähköisen hakemuksen tekemistä että ajan varaamista poliisille. Erityistä huomiota saivat ne, joilla ei ole pankkitunnuksia tai muita sähköisen tunnistautumisen välineitä.
Järjestäjien mukaan päivä osoitti, miten pienikin apu voi helpottaa arkea.
– Ilman tällaista tilaisuutta asia olisi voinut jäädä hoitamatta vielä pitkään. Kun joku auttaa edes vähän al-
kuun, koko homma tuntuu heti paljon kevyemmältä.
Pop-up-passikuvauspäivä oli osa laajempaa Kuidut käyttöön-hankkeen työtä, jossa digipalveluihin liittyvää tukea tuodaan lähelle ihmisiä. Kasvokkain annettu neuvonta osoittautui monelle korvaamattomaksi. Järjestäjien mukaan vastaaville matalan kynnyksen palveluille on jatkossakin selvä tarve.
Teksti ja kuvat: Santtu Lehto, Kuidut käyttöön -hanke
Passi tai henkilökortti – näin haet
1. Käy passikuvassa.
- Valokuvaamo lähettää ottamansa passikuvan sähköisesti poliisille.
- Saat teksti- tai sähköpostiviestinä kuvatunnuksen, jonka avulla kuva liitetään hakemukseen.
2. Täytä hakemus Poliisin verkkopalvelussa
- Mene osoitteeseen: asiointi.poliisi.fi
- Kirjaudu palveluun (vaatii vahvan tunnistautumisen eli pankkitunnukset tai mobiilivarmenne)
- Seuraa ohjeita ja täytä hakemus
- Liitä saamasi kuvatunnus hakemukseen.
- Valitse toimitusnopeus ja noutopaikka.
- Järjestelmä kertoo sinulle, vaaditaanko käynti poliisiasemalla.
- Maksa hakemus verkossa.
3. Jos hakemuksesi vaatii käynnin poliisiasemalle, varaa aika
- Ajanvarauksen voit tehdä osoitteessa asiointi.poliisi.fi tai puhelimitse 0295 419 800 (avoinna arkisin klo 8.00 - 16.15)
- Muista ottaa mukaan edellinen passi tai henkilökortti, jos sinulla on sellainen.
4. Nouda valmis passi valitsemastasi noutopaikasta, kun saat noutoilmoituksen.
Jos et voi tai halua asioida verkossa, voit tehdä hakemuksen myös poliisiasemalla. Asiointi poliisiasemalla vaatii ajanvarauksen, jonka voit tehdä osoitteessa asiointi.poliisi.fi tai puhelimitse 0295 419 800 (avoinna arkisin klo 8.00-16.15.
Huomaa, että verkossa tehty hakemus on nopeampi ja halvempi.
Löydät tämän ohjeen tulostettavan version sekä paljon muuta hyödyllistä tietoa Kuidut käyttöön -hankkeen sivuilta osoitteesta kpkylat.fi/ kuidut-kayttoon
Suomi.fi viestit –viranomaisposti digitaaliseksi
Viranomaisviestintä siirtyi ensisijaisesti sähköiseksi 14.4.2026 alkaen. Kun tunnistaudut ensimmäistä kertaa viranomaisen verkkopalveluun, kuten OmaVeroon, sinulle avataan automaattisesti oma Suomi.fi viestit postilaatikko. Sinne tulevat jatkossa veropäätökset, ilmoitukset ja muut viranomaisasiakirjat. Palvelu ilmoittaa uusista viesteistä sähköpostiin ja Suomi.fi sovellukseen, joten viestit löytyvät helposti myös puhelimesta. Paperiposti säilyy vaihtoehtona niille, jotka eivät käytä digipalveluja.
Kuidut käyttöön -hanketoteuttajien terveiset
Kaustisen seutukunta
Kotiseutua rakennetaan yhdessä
Kaustisen seudulla perinteet, kulttuuri ja luonnonläheisyys yhdistyvät vahvaan tulevaisuusorientoituneisuuteen. Seutu on kansanmusiikin ja kansanperinteen keskus, mutta yhtä lailla uusiutuvan energian ja akkumateriaalien tuotannon edelläkävijä. Alue tunnetaan yhdessä tekemisen kulttuurista, jossa vahva paikallinen identiteetti, tiivis yhteistyö ja elinvoimainen yrityskenttä kietoutuvat toisiinsa.
Kaustisen seutukunnassa kehittämistyö ei tapahdu etäällä pöydän takana, vaan osana arkea, yhdessä yrittäjien, kuntien ja asukkaiden kanssa. Yhteisenä nimittäjänä on halu kehittää kotiseutua niin, että se tarjoaa mahdollisuuksia, hyvinvointia ja tulevaisuudenuskoa kaikille seudulla eläville ja toimiville. Jo nyt alueella on sujuvat palvelut, hyvät koulut ja laajat harrastusmahdollisuudet. Seudulla on vakaata, turvallista ja yhteisöllistä, mikä on tärkeää nykyisessä maailmantilanteessa.
Seutukunnan kehittämistä ohjaa neljä strategista teemaa: uusiutuva energia ja biotalous, digitalisaatio ja älykäs seutu, yrittäjyys ja työpaikat sekä kulttuuri, luonto ja asukkaiden hyvinvointi. Näiden ympärille on rakennettu yli kahden miljoonan euron hankesalkku, josta 90% on ulkopuolista rahoitusta.
Yrityspalvelulta vahvaa tukea paikallisille
yrittäjille
Paikalliset yritykset ovat alueen elinvoiman selkäranka. Kaustisen seutukunnan yrityspalvelun tehtävänä on tukea yrityksiä arjessa ja kasvussa. Palvelut ulottuvat yrityksen koko elinkaareen – liikeidean arvioinnista investointitukihakemuksissa auttamiseen, omistajanvaihdoksiin ja sukupolvenvaihdoksiin.
Kaustisen seutukunnan vahvuus on monipuolinen yritysrakenne, joka on yleensä valttikortti erilaisten suhdannevaihtelujen keskellä. Suuria toimialoja ovat mm. rakentaminen, logistiikka, alkutuotanto, metalliala ja elintarvikeala.
Yrityskehittäjä Tomas Luoma kertoo, että perinteisesti vahvoilla toimialoilla on edelleen kasvupotentiaalia. Uusia avauksia ja mahdollisuuksia nähdään esimerkiksi luovilla aloilla sekä uusiutuvassa energiassa ja sen ympärille rakentuvassa palveluekosysteemissä.
- Seutukunnassa riittää tilaa uusille toimijoille ja rohkeille avauksille.
Petri Jylhä kertoo, että mielenkiintoinen ja potentiaalinen kasvumahdollisuus on matkailussa.
- Matkailun kasvumahdollisuudet liittyvät Kaustisen viulunsoiton asemaan UNESCO:n aineettoman kulttuuriperinnön listalla sekä laajoihin luonto-, erä- ja kalastusmahdollisuuksiin.
YritysKannus
Kannus on vuosia kulkenut energiamurroksen eturintamassa, uusituvan energiatuotannon osalta Suomen kärkikuntia. Kaupungin omistama kehitysyhtiö YritysKannus kehittää määrätietoisesti uuden aikakauden ratkaisuja – biokaasu, vetytalous, uusiutuva energia, jatkojalostus, kiertotalous. Kokonaisuudella pyritään kasvattamaan sekä maaseutualueen että koko Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Samalla syntyy uusia työpaikkoja ja elinvoimaa koko alueelle.
Konkreettisena esimerkkinä Kannukseen nouseva Suomen suurin biokaasulaitos, joka käsittelee noin 700 000 tonnia raaka-ainetta vuosittain ja tuottaa noin 250
000 MWh nesteytettyä biometaania. Nesteytyksessä syntyvästä hiilidioksidista voidaan alueella tuotettavan vihreän sähkön ja vedyn avulla valmistaa e-metaania noin 200 000 MWh. Kun biokaasu ja vety sekä tuulija aurinkoenergian tuotanto valjastetaan kiertotalouden polttoaineeksi, syntyy ekosysteemi, jolla rakennetaan kestävää ja huoltovarmaa energiatulevaisuutta. Tässä koko maaseudulla ja sen alkutuotannolla on vahva rooli.
Maaseutu on uusi energiakentän ja huoltovarmuuden solmukohta – alue, jossa alkutuotanto, biokaasu, vety ja vihreä sähkö kohtaavat ja muuttuvat taloudelliseksi elinvoimaksi!
Keskipohjalaiset Kylät
Vuonna 2000 perustettu Keskipohjalaiset Kylät ry on yksi yhdeksästätoista maakunnallisesta kyläyhdistyksestä, jotka toimivat Suomen Kylät ry:n verkostossa. Samaan verkostoon kuuluvat myös kaikki jäsenkylämme, aktiiviset paikalliset toimijat, jotka haluavat olla mukana tukemassa ja kehittämässä kylätoimintaa koko maakunnan laajuisesti. Yhteistyö kylien kanssa ja kylien kesken on erittäin tärkeää aikana, jolloin palvelut vähenevät entisestään ja karkaavat kauemmaksi.
Keskipohjalaiset Kylät ry tarjoaa tukea, neuvontaa ja kylien kehittämisen uusimpia uutisia kaikille kylille jäsenyydestä riippumatta. Se myös tekee laajasti yhteistyötä maakunnan eri järjestöjen ja muiden toimijoiden kesken, nostaen esille paikallisuuden tärkeyttä ja kylien ja kylätoiminnan erityislaatuisuutta järjestökentässä.
Kylät eivät ole vain yhdistystoimintaa, vaan kuntien asuinympäristöjä ja ihmisten arkista elämää aivan omanlaisine haasteineen. On erittäin tärkeää kuulla kylien asukkaita ja ottaa heidät mukaan siihen päätöksentekoon, joka koskee heitä. Kylien erityispiirteet, tarpeet ja
kylien tuottama hyöty on tärkeää huomioida. Kylillä on myös arvokasta osaamista, mikä tulee esille esimerkiksi varautumisasioissa. Tällaisen vapaaehtoistyön tukeminen on meidän kaikkien eduksi.
Yhteisötyötila Bunkkeri tarjoaa tilaa työlle, kohtaamisille
ja uusille ideoille
yhteisömanagerit
Kaustisella toimiva yhteisötyötila Bunkkeri on matalan kynnyksen paikka etätyöhön, yrittämiseen ja yhdessä tekemiseen. Tila kokoaa saman katon alle eri alojen osaajia ja tarjoaa ympäristön, jossa syntyy uusia ajatuksia ja yhteistyötä.
Pitkän linjan kaustislainen yrittäjä Jani Korkiakangas näkee Bunkkerin erityisesti kohtaamispaikkana, jossa ihmiset pääsevät ideoimaan yhdessä.
–Kun ajatellaan vaikkapa yksinyrittäjiä, niin tarvitaan juuri tällainen fyysinen tila, johon he voivat kokoontua. Kun eri alojen ihmiset jakavat ajatuksiaan avoimesti ja luovasti, syntyy uutta ja positiivista synergiaa. On myös tärkeää, että yrittäjä pääsee välillä pois omasta tutusta työympäristöstään, Korkiakangas kertoo.
Yhteinen tila tarjoaa mahdollisuuksia myös aloitteleville yrittäjille. Kokeneemmilta voi saada arvokkaita vinkkejä ja sparrausta.
–Yksi hyvä toimintamalli voisi olla esimerkiksi viikoittainen kokoontuminen, jossa vaihdetaan kuulumisia ja jaetaan kokemuksia. Tällainen madaltaa kynnystä kysyä neuvoa ja oppia toisilta, Korkiakangas pohtii.
Bunkkerin yhteisömanagerit Santtu Lehto, Tytti Pohjola ja Erkki Laide korostavat tilan monipuolisia hyötyjä.
–Yhteisötyötila on helposti lähestyttävä, ja asiantuntijapalvelut ovat lähellä. Jos työskentelee paljon kotona, tänne on hyvä tulla vaihtamaan ympäristöä. Maaseu-
dulla tällaiset paikat ovat harvassa, vaikka juuri niissä ihmiset ja ideat pääsevät kohtaamaan. Bunkkeri tukee monipaikkaista työskentelyä, verkostoitumista ja työn joustavuutta, he toteavat.
Bunkkeri on avoinna arkisin klo 8–15, ja tila on tarkoitettu joustavaan käyttöön ilman erillistä varausta. Käyttäjien käytössä ovat muun muassa wlan-yhteys, taukotilat sekä esitysvälineet. Tilaa kehitetään jatkuvasti käyttäjien toiveiden pohjalta.
Teksti ja kuvat: Kaustisen seutukunta
Bunkkerin
Erkki Laide, Tytti Pohjola ja Santtu Lehto
Podcast-terveisiä traktorin hytteihin
Centria-ammattikorkeakoulun Datatalouskasvattamo-hankkeen Datapolku-podcast avaa selkeästi ja käytännönläheisesti, miten data voi tukea maatilan työtä ja päätöksentekoa. Podcast on suunnattu ennen kaikkea maatalousalan toimijoille, mutta yhtä lailla kaikille, jotka haluavat ymmärtää datatalouden mahdollisuuksia arjen tasolla.
Jaksoja voi kuunnella traktorin hytissä, navettatöiden lomassa tai ajomatkoilla – juuri silloin, kun lukemiselle ei löydy aikaa. Tämä on helppo ja innostava tapa saada uusia ideoita siitä, miten omaa dataa voisi hyödyntää fiksusti ja miten datatalous voi avata aivan uusia mahdollisuuksia suomalaisille maatiloille.
Podcastissa eri asiantuntijat kertovat konkreettisista tavoista hyödyntää dataa maatilan arjessa. He avaavat esimerkiksi, miten satokartoitus, säädata, maaperäanalyysit ja automaattiset järjestelmät voivat helpottaa työtä ja tehostaa päätöksentekoa. Lisäksi jaksoissa pohditaan datatalouden ilmiöitä, kuten tiedon omistajuutta, datan laatua ja tekoälyn hyödyntämistä maatalouden prosesseissa. Tavoitteena on vähentää epävarmuutta siitä, mikä tieto on arvokasta ja miten sitä voi käyttää. Samalla jaksoissa tarjotaan selkeitä esimerkkejä siitä, miten data voi tuottaa lisäarvoa maatilalle.
Datapolku pureutuu myös ajankohtaisiin muutoksiin, kuten EU:n datasäädökseen (Data Act), joka vahvistaa maatalousyrittäjien oikeuksia omaan dataansa ja sen käyttöön. Asiantuntijat avaavat, miten säädös vaikuttaa arkeen: kuka omistaa koneiden tuottaman datan, miten sitä voi jakaa, ja millaisia mahdollisuuksia yhteentoimivilla järjestelmillä tulevaisuudessa on.
Podcastissa on vieraillut muun muassa Mikko Eloholma, joka työskentelee dataosaamisen kehittäjänä TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:ssä, sekä Mika Kataikko, työ- ja elinkeinoministeriön datatalouden johtava asiantuntija. Kansanedustaja ja entinen ministeri Mika Lintilä on puolestaan osallistunut keskusteluun datan ja teknologian hyödyntämisestä maataloudessa sekä siitä, miten maatilojen tulisi tähän varautua. Yhtenä podcast-jaksona kuullaan Luonnonvarakeskuksen tutkijan Pasi Suomen vetämä panee-
likeskustelu, jossa vierailivat Elisa Koskinen (Wikli Group Oy),Kari Pekonen (maatalousyrittäjä) sekä Mats Nylund (SLC).
Kuuntele Datapolkua Spotifyssa.
Centria-ammattikorkeakoulu, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus (LUKE) tekevät yhteistyötä kansallisessa hankkeessa, jota rahoittaa Euroopan maaseuturahasto2023-2027.
Teksti: Sara Kåll-Fröjdö
Kuva: Emma Erkkilä
Kylien voimana arjen teoista nouseva vastuullisuus
Kylissä on aina osattu elää resurssiviisaasti. Pitkät matkat keskuksiin ovat laittaneet harkitsemaan yksittäisen maitopurkin hakemista. Mieluummin on oltu ilman tai käyty lainaamassa naapurista. On toimittu automaattisesti kestävästi.
Vastuullisuus ja kestävyys ovat päivän sanoja, joiden taakse kätkeytyy valtavan paljon asiaa – oikeastaan koko elämä lähtien meistä ihmisistä, ympäröivästä luonnosta, vallitsevasta kulttuurista ja talouden tasapainosta. Vastuullisuus ei ole irrallinen iskulause, joka kaivetaan esiin kyläjuhlien juhlapuheissa tai merkitään yhdistyksen vuosikertomukseen, vaan sen tulisi olla sisäänrakennettu toimintatapa.
Olen kotoisin paikkakunnalta, joka edelleen elää kylistään. Sen sijaan,
että alakouluja olisi lakkautettu, niin paikkakunnalla on rakennettu uusia kouluja, keskustan ulkopuolelle. Veljeni perheeseen syntyi vauva viime vuoden lopulla, ja pari päivää sairaalasta kotiutumisen jälkeen heillä soi ovikello: naapurit olivat tulleet tuomaan rotinat eli pullakranssin ja kuivakakun onnittelujen kera.
Maakunnassa on kyliä, joissa järjestetään keväisin teidenvarsien siivoustalkoot. On yhteisiä retkipaikkoja ja kyläläisten voimin kunnostettuja uimarantoja. Yhtäällä ky-
läyhdistys koordinoi yksityisteiden aurausta helpottaakseen yrittäjän ja kyläläisten arkea.
Joku voisi väittää, että aika on kullannut muistoni ja että ennen kaikki oli paremmin, mutta nämä kaikki edellä kerrotut ovat havaintojani ihan viimeisen vuoden ajalta. Kylissä asuvat kokevat konkreettisesti, mitä tarkoittaa vastuullisuus yhteisöllisyyden, turvallisuuden tunteen, huolenpidon ja arjen pienien, mutta merkityksellisten tekojen muodossa.
Tutut ihmiset ja paikat, yhdessä tekeminen ja oleminen tekevät kylästä oman kylän. Sunnuntaikahvit Ruotsalolla heinäkuussa 2025.
Kommentti:
Toimiva kylä on hyvä asuinympäristö
Keski-Pohjanmaan maakunnan voimakas kehittyminen niin teollisuuden, palvelujen kuin alkutuotannonkin kohdalla edesauttaa huoltovarmuutta ja luo uusia työpaikkoja alueelle.
Kehitys mahdollistaa myös kylille uusia asukkaita. Kylien tulee kehittää vetovoimaisuutta palvelujen suhteen. Tällaisia ovat koulut, päiväkodit, harrastusmahdollisuudet ym. Kylien tulee olla houkuttelevia, että uusien kotien rakentaminen on mahdollista ja muuttajat kokevat kylän omaksi asuinpaikakseen.
Moni kertoo kylille muuttoon vaikuttaneista asioista. Lapsiperheet korostavat esimerkiksi rauhallista asuinympäristöä ja lähellä olevaa luontoa.
Tämä kaikki ei kuitenkaan ole pysyvää ja itsestään selvää, sillä polarisoituminen uhkaa kylienkin asukkaita. Vastuullisuuden tunnistaminen ja sen eteen töiden tekeminen on keskiössä, kun mietitään kylien veto- ja pitovoimaa. Kehittyvä kylä tunnistaa digitalisaation tuomat edut, mutta ei unohda tärkeintä voimavaraansa, eli kyläläisiä.
Kirjoittaja:
TKI-koordinaattori Hanna Tölli, Centria-ammattikorkeakoulu
Teksti on tuotettu osana EU:n osarahoittamaa Keski-Pohjanmaan Vastuullisuuskumppanit-hanketta: Keski-Pohjanmaan vastuullisuuskumppanit - Centria
Digitaalisuus mahdollistaa etätyön tekemisen työpaikan ulkopuolella, esimerkiksi kotona. Se antaa joustavuutta jokapäiväiseen työn tekemiseen.
Kylissä tulee huolehtia myös turvallisuudesta, jotta kouluautot ja pelastustehtävissä olevat pääsevät liikkumaan vapaasti 24/7.
Kylillä asuminen pitää mahdollistaa toimivaksi.
Erkki Kuismin
Keskipohjalaiset Kylät ry:n puheenjohtaja
Kylien välisellä yhteistyöllä kohti kestävää tulevaisuutta
Suomen Kylien tämän vuoden kyläsuunnitteluteema heijastelee myös meille Keskipohjalaiset Kestävät kylät-hankkeeseen. Kylällä tulevaisuudessa tehtäviin ympäristötekoihin tähyävä ympäristösuunnitelma nivoutuu osaksi kyläsuunnitelmaa.
Pääpiirteettäin idea on myös hyvin samankaltainen. Alkuun sanoitetaan nykytilanne. Millaista kylällä on nyt, mitä on mahdollisesti jo toteutettu, mitä puuttuu, mikä on hyvin, ja missä olisi parantamisen paikkoja. Sen jälkeen mietitään, millaisia toimia tulevaisuudessa toteutetaan, millä aikataululla, ja kenellä on vetovastuu mistäkin toimenpiteistä. Jos päätetään tehdä ympäristötekoja, jotka vaativat rahallista panostusta, rahoitusta hakiessa kylä- ja ympäristösuunnitelmalla on painoarvoa. Ra-
hoittaja voi siitä omin silmin todeta, että asioita on mietitty, ja tässä ollaan nyt ihan tosissaan näiden hommien kanssa.
Kylien yhteinen ilta
Käytännön ympäristöteot voisivat olla myös kyliä yhdistävä tekijä. Kylillä väki vähenee ja monissa paikon aktiivisten tekijöiden joukkoon kaivattaisiin kipeästi nuorempia käsiä tarttumaan talkoisiin. Nykyisin paljon käytetty fraasi ”yhdessä olemme
enemmän” pätee tässäkin. Pääsiäisen jälkeen kokoonnuttiin Räyringissä Vetelin kylien yhteiseen iltaan aiheen äärelle. Illan aikana asioita kirjattiin kylittäin perinteiseen nelikenttäanalyysin muotoon. Mitä vahvuuksia, mahdollisuuksia, heikkouksia ja uhkia eri kylillä nähtiin, ja miten niitä voitaisiin hyödyntää tai parantaa. Keskusteltiin myös siitä, mitä kaikkien kylien eteen olisi tehtävissä. Esiin nousi muun muassa yhteisten verkkosivujen luominen. Sivuille voitaisiin koota jokaisen ky-
län tiedot, esittely ja yhteystiedot kylillä toimiviin yhdistyksiin. Kylät tulisivat näkyvämmiksi ja helpommin löydettäviksi heille, jotka eivät vielä asu maaseudulla, mutta sinne halajaisivat.
Maakuntarajatkin joustavat
Yhteistyötä voidaan viritellä myös laajemmin, kuin kylärajojen yli. Pienessä maakunnassa naapurit ovat lähellä. Keski-Suomen Kestävien kylien kanssa olemme herätelleet maakuntien rajaseutua yhteisten ilojen äärelle. Viime syksynä kokoonnuttiin Koirasalmen luontotuvan isoon kotaan metsäkeskustelemaan, ja hyvin sujuneesta tapahtumasta riemastuneina päätimme kehittää ideaa eteenpäin. Joulun alla pidettiin rajaseudun kierrätysaskarteluillat Kyyjärvellä ja Kinnulassa, joihin kutsuttiin osallistujia myös Perhosta ja Lestijärveltä. Tänä vuonna keikautamme kelkan toiseen suuntaan, toukokuussa Lestijärvellä pidetään rajaseudun biohiili- ja linnunpönttötyöpaja, jonne myös kinnulalaiset ovat erittäin tervetulleita. Perhon tapahtuman aihe ja ajankohta on tätä
Riukuaitaa Okra-näyttelyssä 2025. Kuva:
Heli Kallio-Kauppinen
kirjoittaessa vielä työn alla.
Elinvoimaisessa, monimuotoisessa ympäristössä on maaseutuyhteisöjen mahdollista toimia, elää, kehittyä ja voida hyvin.
Oletko valmis kokemaan ihanan kesäpäivän täynnä paikallista kulttuuria, yhteisöllisyyttä ja ainutlaatuisia elämyksiä? Avoimet Kylät -päivä kutsuu sinut mukaan juhlaan, joka järjestetään 13.6.2026 valtakunnallisesti jo yhdettätoista kertaa!
Tule mukaan osallistumaan, tutustumaan ja nauttimaan kylien tarjoamasta monipuolisesta ohjelmasta! Löydät tapahtumakartan osoitteesta suomenkylat.fi
Nuoret maaseudun kylien ja elinvoiman kehittäjinä
Syyslomaviikko oli jo kulman takana, kun toholampilaiset Minea Kerola, Amalia Laine ja Elina Korpijärvi laittoivat tuumasta toimeen ja lähtivät rohkeasti kokeilemaan syyskahvilan pitoa Toholammin Lampin Tuvalla. Pientä tukea ja apua siihen tarvittiin, mutta suurimmaksi osaksi nuoret hoitivat koko kahvilanpidon itse.
– Suunnittelu kesti noin kuukauden ja se oli hauskaa ja aika helppoa. Välillä äidit kyllä meinasivat olla apuna vähän liikaakin. Tila oli hieno ja rakennus nätti, ja kahvilan pitoa varten siellä oli valmiina melkeinpä kaikki tarvittava, nuoret kertovat projektin toteutuksesta.
Pirityiset myönsi nuorten yrittäjien ryhmälle Nuoriso Leader -rahoi-
tuksen yritystoiminnan kokeiluun. Tuen avulla nuorten ryhmä sai katettua toimitilavuokran viikon ajalle.
– Nuoriso Leader -rahoitusta ei pääsääntöisesti myönnetä jatkuviin kuluihin, mutta ensimmäistä kertaa yritystoimintaa kokeiltaessa esimerkiksi vuokran kattaminen tuen avulla voi olla joko kokonaan tai osittain perusteltua, kertoo Pirityisten toiminnanjohtaja Krista Järvelä.
Syyskahvilan onnistui 13-vuotiaiden nuorten mukaan hyvin. Tämä kokeilu selvästi kannatti, koska nyt nuorista kaksi, Korpijärvi ja Kerola, suunnittelevat kahvilalle jatkoa kesäajalle. Samalla kun nuoret työllistävät itseään ja opettelevat ensimmäisiä asioita yrittäjyydestä ja työ-
elämästä, myös kylätalo elävöityy ja tulee tutummaksi yhä useammalle kyläläiselle ja ohikulkijalle.
– Toholammille on kovasti toivottu kahvilaa ja kohtaamispaikkaa, ja kylätalolta löytyy siihen hyvät puitteet. Hienosti onnistunut syyskahvilan toteutus toi osaltaan kyläläisten tietoisuuteen myös talon käyttömahdollisuuksia, ja tilavarauksia erilaisiin juhliin kesäajalle on jo alustavasti tehty. Taloa ja sen kalustoa pyritään edelleen kehittämään käyttäjien tarpeiden mukaan, summaa Lampin tupaa ylläpitävän Toholammin kyläyhdistyksen puheenjohtaja Eliisa Haapamäki.
Erityisesti Lestijokilaaksossa Nuoriso Leader -rahoituksen näkö-
Kuvassa nuorista yrittäjistä Elina Korpijärvi (vas.) ja Minea Kerola syyskahvilan avajaispäivänä 13.10.2025.
kulmasta nuorten yrittäjyys näyttäytyy vahvana. Rahoituksen toimintavuosina (2025–2026) Pirityiset on myöntänyt NL-rahoitusta yhteensä kahdeksalle (8) hakijalle, ja näistä seitsemän (7) oli toholampilaisille ja lestijärveläisille nuorille yrittäjille tai yritysryhmille suunnattuja tukia. Osa näistä nuorista yrittäjistä on hakenut tukea laitehankintoihin, joiden avulla heillä on ollut mahdollisuus luoda itselleen kesätyöpaikka, osa taas jatkuvampaan yritystoimintaan. Mutta mistä lestijokilaakson nuorten toimeliaisuus oikein kumpuaa?Pirityiset myönsi tukea Kainulan kotieläinpihalle toiminnan käynnistämiseen
– Oman käsitykseni mukaan vanhemmilta periytyvästä yrittäjähalukkuudesta sekä oman rahan ansaitsemisesta, Toholammin 4H:n toiminnanjohtaja Sari Pajakoski tiivistää.
Nuoriso Leader -rahoitus on nuorten oman näköinen ja heidän lähtökohdistaan nouseva mahdollisuus tehdä konkreettista muutosta kylien viihtyvyyteen ja elinvoimaisuuteen. Rahoitusta on mahdollista hakea nuorten yritystoiminnan tarpeiden lisäksi nuorten yhteiseen toimintaan tai nuorten omien ta -
pahtumien järjestämiseen. Nuoriso Leader -rahoituksen avulla nuoret tuovat omista lähtökohdistaan uusia ideoita ja mahdollisuuksia omille asuinpaikkakunnilleen ja omille kylilleen, ja toimivat näin – ehkä jopa huomaamattaan – omien kyliensä kehittäjinä.
Teksti ja kuva: Eveliina Rahkonen
Eläkeliiton Vetelin yhdistys rakensi kuntoportaat Vetelin keskustaan
Virkkalan Perinneseuran Kukoistava Kaustinen -hankkeessa tehtiin talkoovoimin kasvimaa Kraatari-museon pihalle
Monien mahdollisuuksien mylly
Ullavan kirkonkylän seudun kyläläiset ovat koonneet voimansa suureen pelastusoperaatioon. Tarkoituksena on antaa Alikylän myllylle uusi alku, ja tuoda esiin vesivoiman vaikutus paikalliseen elinvoimaan virkistys- ja kulttuurikohteen keinoin.
Ei ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Alikylän mylly on alun perin rakennettu 1800-luvun lopulla kyläläisten yhteistyönä. Yhteisiä ponnistuksia myllyn ja sitä ympäröivän alueen kehittämiseksi on toki tehty sen jälkeenkin; edellinen talkoourakka vuonna 2019 keskittyi kosken kunnostukseen kalojen lisääntymisen ja elinolosuhteiden parantamiseksi Ullavan Kalastuskunnan toimesta. Nyt työtä tehdään vanhan myllyn pelastamiseksi hartiavoimin
Leader-rahoituksen mahdollistamana. Hanketta toteuttaa Ullavan Kirkonkylän seudun kyläyhdistys.
Monia vuosikymmeniä käyttämättömänä ollut Sikalan kosken päällä seisova mylly oli päässyt vaurioitumaan jo pahoin. Kyläläiset ovat toivoneet myllyn kunnostusta jo pitkään, ja hankkeen alussa järjestetyssä tutustumisillassa ajatus vahvistui entisestään; kyläläiset ovat innoissaan ja kiinnostuneita myllyn
Talkootöissä 27.9.2025. Myllytyömaa parkkipaikan puoleisen päädyn puolelta kuvattuna. Perustuksen korjaustyöt oli ajoitettava syksyyn eli matalan veden aikaan kunnostamisesta.
- Talkooporukassa on mukana tällä hetkellä noin 30 henkilöä, ja mukaan saa edelleen tulla. Tekemällä oppii ja kaikille löytyy varmasti jotain sopivaa tekemistä, kannustaa talkootyön vastuuhenkilönä toimiva Tarmo Mård.
Välittömin vaara myllyn tuhoutumiseksi on jo saatu väistettyä, sillä kunnostustyöt aloitettiin perustus-
ten korjaamisella ja myllyrakennuksen oikaisemisella. Samanaikaisesti myllyn läheisyyteen rakentui parkkipaikka ja tieliittymä. Talven aikana valmistuivat myllyn ikkunakarmit, sekä osa kalusteista kesäkahvilaa varten, seuraavaksi myllyn kunnostusta jatketaan hirsien uusimisella sekä ulkoverhouksen ja vesikaton kunnostuksella. Hanke jatkuu vuoden 2027 loppuun, ja viimeisenä läheiseen joessa sijaitsevaan saareen rakennetaan grillipaikka ja laavu.
Mylly on rakennettu 1800-luvun lopulla, ja sen historia on mielenkiintoinen ja monenkirjava; sillä on esimerkiksi jauhettu ryynejä ja jauhoja, tuotettu sähköä ja sahattu lautoja vesivoimalla. Mylly sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Ullavanjoessa, joten se tarjoaa sekä myllyn historian että ympäristönsä puolesta mahdollisuuksia moneen.
- Paikka on uskomattoman upea ja sopii erittäin hyvin tienvarren taukopaikaksi sekä pienten musiikki- tai vaikka teatteriesitysten pitopaikaksi. Koulujen retkipaikkana se olisi myös aivan mainio, kun samassa kohteessa voisi saada käytännön oppia biologiasta, paikallishistoriasta ja fysiikasta, summaa hankkeen valmistelusta vastannut Marja Korkeakangas.
Mylly ja viereinen saari toimivat myös vapaa-ajan retkeily- ja virkistyskalastuskohteena. Saareen raken-
Hankeinfo:
Alikylän myllyhanke
Ullavan Kirkonkylän seudun kyläyhdistys ry Kokonaiskustannukset: 80 289,00 €
nettavalla laavulla on mahdollisuus yöpymiseen ja tuleva grillipaikka mahdollistaa retkieväiden valmistuksen; vaikka sitten koskesta pyydetystä saaliista. Elämysmatkailukohteeksi Alikylän mylly voitaisiin varmasti luokitella siinä vaiheessa, kun kyläyhdistys alkaisi järjestämään myllyn ylisille makuupussimajoitusta.
- Se oli idea, joka saattaa toteutuakin, mutta käytännön toteutusta ei ole mietitty sen enempää vielä, visioi Korkeakangas.
Hankkeen valmistuttua kyläyhdistyksen tarkoituksena on tarjota nuorille kesätyöpaikkoja myllykahvion pyörittämisessä. Muuten kohde tulee olemaan kaikille avoin ja maksuton. Toiveena on, että myllyn alueesta syntyy suosittu ja monipuolinen virkistys- ja kulttuurikohde.
”Niin, vanha mylly kertoa voi monta tarinaa
Mut niitä kuulla harvan sydän saa
Se kuulla saa, ken vanhan myllyn kieltä tajuaa
Sen kivi kuiskaa, ratas rupattaa”
Reino Helismaa 1953
Teksti: Eveliina Rahkonen
Kuvat: Aleksi Kalliokoski
Talkootöissä 27.9.2025 Myllytyömaa ja talkoolaisia Kälviältä päin kuvattuna
Metsään, pellolle ja vähän konehalliin
Nuoriso tietää nyt jotain, mitä meidän muiden kannattaa kuunnella
Jos joku olisi muutama vuosi sitten sanonut, että metsäala nousee Keski-Pohjanmaalla yhteishaun vetonaulaksi, olisi voinut tulla kahvit väärään kurkkuun. Mutta niin siinä vain kävi. Tänä vuonna metsään haluttiin – ihan vapaaehtoisesti. Ja vieläpä jonoksi asti.
Samaan aikaan myös maatilatalous ja maatalousteknologia keräsivät kiinnostusta siihen malliin, että voisi luulla traktorin olevan uusi sähköpotkulauta – vähän isompi vain ja selvästi hyödyllisempi.
Mistä tämä oikein kertoo?
No, ehkä siitä, että maailma on viime vuosina vähän herätellyt meitä kaikkia. Kun uutisissa puhutaan huoltovarmuudesta, toimitusketjuista ja siitä, mitä tapahtuu, jos ruokaa ei tulekaan kaupasta normaalisti,
alkaa moni miettiä asioita uudella tavalla. Korona-aika jo opetti, että kaikkea ei saa nappia painamalla – ja että kotimainen ruoka ei ole mikään itsestäänselvyys.
Nuoret näyttävät nyt tekevän johtopäätöksiä, joita me aikuiset olemme ehkä pyöritelleet vähän pidempään – tai vältelleet. He ovat oivaltaneet, että jos haluaa tehdä työtä, jolla on oikeasti merkitystä, kannattaa mennä sinne, missä syntyy ruokaa, puuta ja energiaa. Ei huono ajatus.
Metsäalassa kiehtoo varmasti moni asia. Siellä yhdistyvät luonto, teknologia ja se kuuluisa suomalainen järki. Metsät kasvavat Suomessa paremmin kuin koskaan, ja niitä hoidetaan vastuullisesti, tarkkaan valvottuna ja sertifioituna. Ei siis ihme, että ala kiinnostaa – siellä tehdään konkreettista työtä, jolla on sekä taloudellinen että ekologinen merkitys.
Maatalous ja maatalousteknologia taas eivät ole enää pelkkää kumisaapasta ja heinähattua, vaikka
nekin toki kuuluvat asiaan. Nykyään navetassa voi törmätä robottiin useammin kuin naapuriin, ja pellolla liikkuu kalustoa, jossa on enemmän elektroniikkaa kuin keskivertoperheen olohuoneessa. Työelämä huutaa osaajia, jotka ymmärtävät sekä konetta että maata.
Tähän vetovoimaan ei ole päästy itsestään. Keski-Pohjanmaan Maaseutunäyttelyt ry ja monet muut alan toimijat ovat tehneet arvokasta työtä tuodessaan maaseudun ammatteja näkyväksi ja lähelle ihmisiä. Ja aivan keskeinen rooli on ollut myös Kpedu Kannuksella, jossa luonnonvara-alan koulutusta on rakennettu määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti vuosikym-
menten ajan. Oppimisympäristöjä on kehitetty, työelämäyhteyksiä vahvistettu ja koulutusta pidetty ajan hermolla – välillä jopa vähän edellä sitä. Tämä kaikki näkyy nyt siinä, että nuoret tietävät, mitä ala tarjoaa ja miksi se kannattaa valita.
Ja ehkä tärkein asia kaiken tämän keskellä on yksinkertainen: joku tuottaa meidän ruuan. Joka päivä. Ilman lomaa ja usein ilman suuria otsikoita. Luonnonvara-ala ei ole vain yksi koulutusvaihtoehto muiden joukossa – se on perusta, jonka päällä tämä koko yhteiskunta seisoo. Siksi onkin hienoa nähdä, että Keski-Pohjanmaan nuoriso ei ole eksynyt, vaan pikemminkin löytä -
nyt takaisin juurille – tai ainakin metsän reunaan. Ja jos suunta on tämä, niin tulevaisuus näyttää kyllä yllättävänkin hyvältä.
Eli jos seuraavan kerran näet nuoren ajamassa traktoria, älä mieti, että siinä menee joku menneisyyden edustaja. Siinä menee tulevaisuuden tekijä – ja todennäköisesti vähän meitä kaikkia viisaampi.
Teksti ja kuvat: Hanna-Mari Laitala Keski-Pohjanmaan ammattiopisto
Nuorisoseura on Sykäräisten kylätoiminnan sydän
Kuluvaa vuotta vietetään Sykäräisten nuorisoseurassa juhlavissa merkeissä, sillä se valittiin vuoden 2026 keskipohjalaiseksi nuorisoseuraksi. Toimintaa on kehitetty reippaasti ja tapahtuvat osallistavat koko kylää.
Sykäräisten nuorisoseuran ytimessä on pariskunta, rahastonhoitaja-sihteeri Maija Mäntykorpi-Luoma ja puheenjohtaja Terho Luoma. Heidän luotsaamanaan nuorisoseura on käynyt läpi monta uudistusta.
Uudet nuorisoseuralaiset saivat tukea keskusseuralta
Kylätoiminta ei ole Maija Mäntykorpi-Luomalle aivan outo asia, sillä hän toimi entisessä kotikylässään Eskolassa kyläyhdistyksen hallituksessa 15 vuotta ja puheenjohtajana kahdeksan.
- Nuorisoseuratoiminta on hiukan erilaista kuin kyläyhdistys. Tästähän avautui aivan uusi maailma, hän kertoo ja kiittää Keski-Pohjanmaan nuorisoseuran puheenjohtajaa ja hallitusta tuesta uuden aiheen edessä.
- Kaikki se tietotaito ja apu, mitä olemme sieltä saaneet, on edistänyt ja voimistanut Sykäräisten nuorisoseuran elinvoimaisuutta, Mäntykorpi-Luoma jatkaa. Erityisen tärkeänä hän pitää sitä, että nuorisoseura on poliittisesti ja uskonnollisesti sitou-
Maija Mäntykorpi-Luoma ja Terho Luoma
tumatonta, jolloin kaikki mahtuvat mukaan. Mäntykorpi-Luoma on myös keskusseuran hallituksen varajäsen, mitä kautta osaaminen erilaisten tukien ja avustusten hakemisesta on kasvanut.
Yhteistyötä ja talkoita
Sykäräisten nuorisoseura on tehnyt paljon yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Sykäräisten kappelin jouduttua käyttökieltoon nuorisoseuralla on järjestetty kauneimmat joululaulut ja aattohartaus
jo kahtena jouluna. Lisäksi Sykäräisten koulun vanhempainyhdistys ja keskusseura ovat olleet mukana järjestetyissä lastentapahtumissa.
- Toholammin kunnan yleis- ja kohdeavustukset ovat olleet erittäin tärkeitä nuorisoseuran elinvoiman kannalta, Mäntykorpi-Luoma kehuu.
Kuten monessa muussakin kylässä ja yhdistyksessä talkoolaisten löytyminen on usein haasteellista. Mäntykorpi-Luomaa harmittaa erityisesti nuorten pois jääminen.
- He eivät ole kasvaneet sellaiseen talkoohenkeen kuin me 50-60-luvulla syntyneet.
Maalaustalkoisiin saatiin kuitenkin mukavasti väkeä. Talkoolaisten hankkimiseen on yksi toimiva tapa: kannattaa soittaa ja kysyä henkilökohtaisesti.
Leader toi nuorisoseuran keittiön 2000-luvulle
Kun Sykäräisten nuorisoseura sai paikallisilta koti- ja maatalousnaisilta lahjoituksena suuren ruoka-astiaston, syntyi ajatus uusien kodinkoneiden hankinnasta nuorisoseurantalon keittiöön. Leader-hankkeen turvin hankittiin astianpesukone, lämminvesivaraaja, mikro, popcornkone, imuri ja kattiloita.
- Se parantaa talon käyttöastetta, kun lähes kaikki tarvittava löytyy saman katon alta esimerkiksi juhliin, Mäntykorpi-Luoma kuvaa. Myös jätteen määrä on vähentynyt, kun ei tarvitse käyttää kertakäyttöastioita.
Tapahtumia kaikenikäisille
Nuorisoseurantalolle on riittänyt käyttöä, sillä esimerkiksi viime vuon-
na siellä järjestettiin viidet karaoketanssit, lastenkonsertti, Tallarin joulukonsertti, kauneimmat joululaulut, ihoöljykurssi sekä useampi yksityishenkilöiden tapahtuma. Myös tässä lehdessä esillä oleva Kuidut käyttöön -hanke järjesti nuorisoseurantalolla kyläillan. Pääsiäiskokkotapahtuma kokosi keväällä 2026 väkeä vauvasta vaariin, myös muista kunnista. Elinvoimaisen Sykäräisten kylän oma nuorisoseura on kylän kohtaamispaikka ja tärkeä yhteisöllisyyden luoja.
Teksti: Maija Mäntykorpi-Luoman haastattelun pohjalta Miia Tiilikainen Kuvat: Maija Mäntykorpi-Luoma
”
Nuorisoseuratoiminta on hiukan erilaista kuin kyläyhdistys. Tästähän avautui aivan uusi maailma.
Maija Mäntykorpi-Luoma ja Terho Luoma sekä vuoden 2026 keskipohjalaisen nuorisoseuran kunniakirja
Nivasaaren yhteyteen rakentuu uusi virkistysalue arvokkaaseen jokimaisemaan Vetelissä
keväällä 2026
Nivasaari sijaitsee Perhonjoessa Karjalankosken alueella Vetelissä ja se on ollut rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla vuodesta 1958 lähtien. Nivasaari sijaitsee osana Perhonjoen arvokasta jokilaakson maisemaa, joka on tunnettu sekä kulttuurihistoriallisista että luonnonarvoistaan.
Alue kuuluu Vetelinjokilaakson maisemakokonaisuuteen, jossa viljelysmaisema, joki ja ranta-alueet muodostavat merkittävän ympäristön. Nivasaarella on myös paikallista kulttuurihistoriallista merkitystä. Aluetta on käytetty vuosien varrella kyläläisten kokoontumis- ja oleskelupaikkana sekä erilaisten tapahtumien ja yhteisöllisen toiminnan ympäristönä. Nivasaari on ollut isojenkin kesäjuhlien, kuten maakuntajuhlien, nuorisoseurajuhlien yms. pitopaikkana jo 1800-luvun loppupuolelta lähtien.
Vetelinjokilaakson viljelysmaisema on valittu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemaksi. Se koostuu useiden eri maanomistajien pelloista ja ranta-alueista, minkä vuoksi siellä liikkuminen ja vierailukohteiden löytäminen on ollut vaikeaa. Parantaakseen alueen saavutettavuutta Vetelin kirkonkylän nuorisoseura onkin vuokrannut noin 800 m² alueen Perhonjoen rannasta, aivan maisemakokonaisuuden ydinalueelta. Tontille on kulku osayleiskaavas-
sa merkityn kevyen liikenteen reitin kautta. Reittiä on pidetty kunnossa talkootyönä, esimerkiksi lanaamalla ja niittämällä.
Nuorisoseura kehittää Nivasaarta ja lähiretkeilyä
Nyt Nivasaaren alueen Torpan puoleiselle rannalle rakennetaan uusi lähivirkistysalue, joka parantaa mahdollisuuksia tutustua arvokkaaseen ranta-alueeseen ja tuo kaivatun oleskelu- ja kohtaamispaikan alueen asukkaille, lähiretkeilijöille sekä matkailijoille.
Hankkeen toimenpiteistä vastaa Vetelin kirkonkylän nuorisoseura, joka on saanut rahoitusta hankkeelle Leader Pirityisiltä. Hankkeessa rakennettava virkistysalue sijoittuu Nivasaareen johtavan tien ja joen varteen, ei itse Nivasaareen. Alueelle rakennetaan kotalaavu, laituri sekä niin sanottu “someikkuna”, josta avautuu näkymä suoraan jokilaakson maisemaan. Rakentaminen toteutetaan vuosien 2025–2026 aikana vaiheittain talkootyönä ja osin
urakoituna. Työt alkoivat puuston raivauksella ja etenevät maapohjan muokkauksen kautta rakennusten toteutukseen ja viimeistelyyn, kuten opasteisiin ja maalaustöihin.
Uusi virkistysalue vastaa tarpeeseen lisätä lähivirkistysmahdollisuuksia ja parantaa alueen viihtyisyyttä. Samalla se vahvistaa Vetelin vetovoimaa ja tuo jokimaiseman entistä näkyvämmin osaksi arkea ja vapaa-aikaa.
Vetelin kunnan tekninen lautakunta myönsi vuoden 2025 ympäristöpalkinnon Vetelin kirkonkylän nuorisoseuralle Nivasaaren alueen kunnostamisesta ja viihtyvyyden lisäämisestä. Nivasaaren alueen kehittäminen nousi esiin myös Vetelin kunnan kuntalaiskyselyssä, jossa asukkaat esittivät kohteita kunnan kehittämiseen. Vetelin kunta päätti kohdentaa vuoden 2026 osallistavan budjetoinnin määrärahoista 7 000 euroa Nivasaaren kehittämiseen.
Teksti ja kuva: Krista Järvelä
Pääsiäiskokolla
Koko kylän talo
Kurkkaa video QR-koodilla!
2016 vuonna kyläkokouksessa Halsuan Ylikylän kyläläiset päättivät hankkia ja kunnostaa kylmäksi jäämässä olleen vanhan koulurakennuksen Halsuan kunnalta. Ostopäätöksen sinetöi korviin kantautunut mahdollisuus Leader-rahoituksen hyödyntämiseen talon kunnostamiseksi.
Kyläläisten päätöstä seurasi kolme isoa investointihanketta, joiden avulla koulurakennus on saatu kunnostettua nykyiseen loistoonsa. Talkoisiin on osallistunut käytännössä koko kylä. Talon kunnostaminen on mahdollistanut merkittäviä yhteisiä hetkiä, jotka ovat osaltaan vahvistaneet asukkaiden kotiseutusidoksia ja tiivistäneet paikallista kyläyhteisöä. Lisäksi isot rakennusprojektit ovat mahdollistaneet monille kyläläisille uusien taitojen oppimista sekä merkityksellistä vapaa-ajan viettoa. Talkoolauantaiden yhteiset ruokailut ovat jääneet erityisen lämpimästi kyläläisten mieleen. Helmikuussa 2026, 10 vuoden talkoourakan jälkeen, Ylikylällä juhlittiin hankesarjan päättymistä. Nyt on aika levätä hetki ja nauttia työn jäljestä ja talon tarjoamista mahdollisuuksista.
Haastatteluvideolla Halsuan Ylikylän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Harri Simola kertoo hankkeista ja kylätalon merkityksestä paikallisille asukkaille: https://youtube.com/shorts/33IBoIIwmd8?feature=share
Teksti ja video: Eveliina Rahkonen
Kuva: Krista Järvelä
Ei kesää ilman
kyläteattereita!
Perintöjä ja punssikakkua
Iloisen Kyläteatterin porukka on jälleen kehittänyt tarinan, jonka ensi-ilta on Jokikylätalolla Kälviällä 16.6.2026.
Kallella ja Kaisulla ei ole perillistä, mutta omaisuutta on kertynyt senverran, että serkkuja kiinnostaa. Perinnönjakoa haluttaisiin jopa aikaistaa kyseenalaisinkin keinoin. Mutkia matkaan tuo yllättäen ilmestyvä Liza, mitä ilmeisimmin Kallen lapsenlapsi Amerikan vuosilta. Tilanteen selvittelyä ei yhtään helpota hiipivä dementia eikä väärä lääkitys.
Marko Kivelä
Eskolan kesäteatterissa nähdään kesällä 2026 komedia Painin syvin olemus.
Näytelmä vie katsojat kesäiseen hääpäivään, jossa kaikki ei mene ihan käsikirjoituksen mukaan varsinkaan juhlaväen keskinäisten suhteiden osalta. Kun vuosikymmenten takaiset muistot, ystävyyssuhteet ja pienet (ja vähän isommatkin) kaunat nousevat pintaan, luvassa on vauhtia ja värikkäitä tilanteita.
Tarina liikkuu nykyhetken ja nuoruusvuosien välillä, ja samalla paljastuu, miten menneisyys kulkee sitkeästi mukana – halusi tai ei. Keskiössä ovat hääparin vanhemmat, joiden yhteinen historia kietoutuu yllättävillä (ja välillä vähän kiusallisillakin) tavoilla osaksi juhlapäivää.
Eskolan kesäteatterille tuttu lämminhenkinen huumori, paikallinen murre ja yhteisöllinen tunnelma ovat vahvasti läsnä.
Tervetuloa nauttimaan kesäillasta ja katsomaan, miten käy, kun häät eivät pysy ihan hallinnassa!
Kesäteatterit ovat olennainen osa keskipohjalaista kyläkulttuuria ja talkooperinnettä
Maiju Lassilan Ikiliikkuja on on Salonkylän ns. suurtyö. Pieni teatteri on päivittänyt klassikko näytelmän. Näytelmässä oleva Ikiliikkuja on pakko saada pyörimään . Onnistuuko se? Kun naisyrittäjä Saara Hapatus pannaan asialle?
Uuden tulkinnan on ohjannut teatt. tait. maist. Pauli Poranen, jonka edellinen ohjaus keskipohjanmaalle oli tuhansia katsojia kerännyt JR 29- Vaiettu rykmentti draamadokumentti.
– Ohjaukseen hyppääminen on ollut jännittävää, kiehtovaa ja hauskaa. Tutun, kokeneen porukan kanssa on ollut helppoa lähteä työskentelemään. Teemme esitystä työryhmänä jakaen aktiivisesti ideoita ja kokeilemalla erilaisia tapoja tehdä.
Salonkylän Nuorisoseuran teatteritoiminta on jatkunut aktiivisena vuodesta 2010 ja tuleva kesä on näytelmäryhmälle järjestyksessään jo 14. esityskausi.
Kalevala Kabareen maailman napa on Kotkan Pesäpuu -baari, jonne Kalevalan ja Pohjolan väkeä kokoontuu viihdyttämään itseään, toisiaan ja satunnaisesti paikalle osuvaa yleisöä. Kalevalan kankahilla aika kiertää ja ihmiset elävät ajasta aikaan näennäisen rauhassa eläen, mutta muinaiset tapahtumat kytevät ja ottavat aina joskus pientä tulisorosta. Jotain on opitukin sitten rauta-ajan ja retrohengessä ollaan vähemmän soitaisia.
Kalevalaan saapuu vieras; kirjailija-toimittaja Elisa Lönnrot. Hän on lukenut Kalevalan, kahlannut kansanrunousarkistot ja haluaa löytää totuuden Kalevalan tarinoiden takaa. Elisan rintapielessä oleva koru käynnistää tunteidentuuletus-prosesseja, joiden takaa löytyy mahdollisia vaihtoehtoisia totuuksia. Siinä unohtuvat sankariurohot, eikä partasuut paaritiskillä pajata, kun Pesäpuussa alkaa kuulua naisen ääni. Teatteria, laulua, tanssia, nelipolvista trokeeta ja retromeininkiä. Sitä on Kalevala Kabaree!
Kalevala Kabaree - Naisen ääni, ensi-ilta syyskuussa 2026 Rahkosen Nuorisoseuran talolla.
Luovailukerhon näyttelijät: lattialla vas. Iina Kopra, Malva Karjalainen, Ella Saukko, Bertta Pahkasalo, takana vas. Desiree Märdikes, Aino Marjusaari ja Petra Kauppinen. Kuvasta puuttuu Eevi Kopra.
Luovailukerho kuljettaa katsojat keskiaikaan
Hannekselle ja Elsalle syntyy kaivattu lapsi. Samaan aikaan valtakunnan hallitsijapari saa prinsessan. Tästä alkaa tarina, jossa kohtalon voimat ja hallitsijan pyrkimykset koettelevat pienen valtakunnan ihmisiä. Satunäytelmä Kolme kultaista hiusta pohjautuu Grimmin Veljesten satuklassikkoon, joka on kiepautettu Luovailukerhon ohjaajan Katja Hakalan kynän kautta. Tuloksena on viehättävästi vanhanaikainen, suorastaan keskiaikainen musiikkisatunäytelmä ihmisen pyrkimyksestä onneen. Sadun henkilöt joutuvat pohtimaan motiivejaan, tekojaan ja niiden seurauksia.
Tarinan keskiössä on nuori Paulus, jota kohtalo ja kuningas pyörittävät kilpaa pelinappulanaan, mutta Pau-
lus tuntuu selviävän kaikesta. Ehkä hyvä onni johtuu kummallisesta syntymämerkistä hänen rinnassaan tai sitten mystisestä ominaisuu-desta, joka tuntuu kulkevan Pauluksen suvussa…
36-vuotias Luovailukerho jatkaa musiikkinäytelmien tiellä. Juonen seasta löytyy tuttuun tapaan ajateltavaa kaikenikäisille katsojille samalla, kun tapahtumat vierivät eteenpäin. Nyt tekeillä oleva esitys ei ole niin kantaaottava kuin kaksi edeltäjäänsä; Hilkka ja Susi sekä Mikä? Mikä ihme maa? mutta saattelee samaan tapaan katsojan pohtimaan elämän isoja asioita, tällä kertaa keskiajan kautta koukaten.
Kolme Kultaista Hiusta kirjoitettiin alun perin nykyistä isom -
malle esiintyjäryhmälle. Jälkihoito -ryhmän varttuneemmat näyttelijät ovat usein mukana Luovailukerhon esityksissä, mutta nyt Luovailukerholaiset ovat ihan omillaan. Mukana on kahdeksan 7-8 –luokkalaista kerholaista, joista seitsemän on ensi kertaa tulessa pitkässä väliajallisessa näytelmässä. Jokainen joutuu astumaan useampaan rooliin, joten haastetta esityksessä riittää.
Kolme Kultaista Hiusta saa ensi— iltansa 20.5. Halsuan Yhtenäiskoulun draamatilas-sa. Muut esitykst samalla viikolla. Tervetuloa kokemaan legendaarisen teatteriker-hon uusinta esitystä!
Teksti ja kuva: Katja Hakala
Kuvassa Kelepo Käläviäläisen kisaajat vasemmalta Timo Alatupa, voittaja Taisto Hankaniemi, Matti Krekilä, Sanna-Maija Kauppi ja Soile Niemi. Kuvaaja Pirjo Alatupa
Kälviällä kukkuu Käki
Muistatteko vielä ”vanhat hyvät ajat” kun julkaistiin kuntatiedotetta. Paikallislehden välissä liitteenä kultuuritapahtumat kuukaudeksi eteenpäin. Siitä vaan jääkaapin oveen ja tieto oli tallessa ja helposti tarkistettavissa.
Sitten tuli digitalisaatio ja kännykät ja tabletit ja face ja insta ja tiktok ja hetkessä ainakin tämä 50-luvulla syntynyt oli ihan pihalla. Kato sieltä facesta, kelaa vaan taaksepäin, kyllä se sieltä löytyy, luultavasti. Tai jos laittas lehteen ilmoituksen, vaikka kahdelle palstalle niin näkyy paremmin, ei hel... 500 €, unohdetaan, että edes harkittiin.
Vähän ennen Koronapandemiaa vuoden 2020 alussa rekisteröitiin Kulttuuriyhdistys Käki ry Kälviälle. Yhdistys syntyi Kälviän kirjoittajien työn jatkajaksi, mutta sääntöihin kirjattiin heti, että yhdistyksen toiminta kattaa kaikki kulttuurialat. Ajatuksena oli, että ikääntymisen takia tai muuten vaan hiipuvat yhdistykset voisivat jatkaa toimintaansa Käki ry:ssä. Koronan jälkimainingeissa ei sitten saatu mitään
räjähtävää lähtöä, päin vastoin hyvinkin kituvaa toimintaa. Taustalla oli kuitenkin syntynyt Runokioski ja Murrepiiri. Näitten aktiivisten harrastajien yllyttämänä päätettiin elvyttää maaliskuun Kohtalona Käläviä kulttuuriviikko ja heinäkuussa kesän kulttuuriviikko, joka sai nimekseen Kesäkäläviäläisten Kokoontumisajon. Kesällä 2025 Käki keräsi kaikki tapahtumat yhteen ja tehtiin viikko-ohjelma laajennettuna etkoilla ja jatkoilla. Kaupungin tuella kalenteri julkaistiin Kokkola-lehdessä ja siitä painettiin kirjapainossa pikkusen paremmalle paperille A4 kokoinen tiedote postilaatikkojakeluun. Jakelu toteutettiin talkoilla jokaiseen postilaatikkoon Kälviällä. Melkein virallisen kyselytutkimuksen mukaan tiedote oli jokatoisen jääkaapin ovessa. Ja sehän näkyi myös tapahtumiin osallistumisessa.
Käki otti järjestelyvastuun myöskin Murreiltamista. Tapahtuma on nyt järjestetty kaksi kertaa Kohtalona Käläviä viikon perjantaina ja on tullut jäädäkseen. Iltamissa viljellään Käläviän murretta ja suositaan paikallisia esiintyjiä, vanhan tavan
mukaan tunti ohjelmaa ja tunti tanssia. Juhlallisesti palkitaan myös murteen ja paikallisen kulttuurin vaalija, vuonna 2025 Pekan Pizzan Sanna-Maija ja Pekka ja 2026 Hillin Jukka. Iltamissa selvitettiin myöskin kuka on Kelepo käläviläinen. Sketsien muodossa arvuuteltiin tunnettuja käläviläisiä, mm nykyjulkkis Meeri Koittolaa esitti Pirjo Tuunala. Parhaan tietäjän pokaalin pokkasi Taisto Hankaniemi ja kaikki saivat muistoksi kunniakirjan.
Teksti: Marko Kivelä
Kuvassa Meeri
Kalliokoski
Koittola ja Pirjo Tuunala. Kuvaaja Maria
Liikunnan iloa Leader -hankkeilla
Paikalliset yhdistykset kehittivät kuntosalejaan
Himangan Urheilijat ja Pahkala-Pernun Kyläyhdistys ovat toteuttaneet Leader-hankkeet, joiden myötä alueen kuntosalitarjonta on parantunut: yhdistysten hankkeissa hankittiin kuntosalivälineitä ja Pahkala-Pernussa perustettiin kokonaan uusi kuntosali.
Himangan Urheilijat ovat tilanneet Himangan Urheiluhallille kuntosalivälineitä Rieska-Leaderin rahoittamassa pienhankkeessa. Välineet on toimitettu salille ja niitä on päästy jo testaamaan. Modernit kuntosalilaitteet lisäävät harjoittelun monipuolisuutta ja turvallisuutta, ja niiden ansiosta sali palvelee nyt entistä laajempaa käyttäjäkuntaa.
– Kuntosali palvelee hankkeen avulla hankittujen välineiden avulla entistä paremmin eri lajien kilpaurheilijoiden fysiikkatreeniharjoituksia, monipuolistaen ja täydentäen samalla kaikkien kuntosalin käyttäjien tarpeita, Himangan Urheilijoiden puheenjohtaja Sirkka Joensuu kertoo.
Pahkala-Pernuun rakennettiin uusi kuntosali
Kalajokinen Pahkala-Pernun kyläyhdistys rakensi Leader-hankkeessaan vuonna 2024 kokonaan uuden kuntosalin Pahkalan entiselle koululle Kalajoen Himangalle. Sali varustettiin moderneilla kuntosalilaitteilla. Sali on saanut kyläläisiltä runsaasti kiitosta.
– Pahkalan kuntosali on ollut meille kyläläisille merkittävä lisä alueemme palvelutarjontaan. Kuntosali ja hankitut kuntosalivälineistöt ovat ylittäneet kaikki odotuksemme. Mukavaa on ollut huomata, että sali houkuttelee kuntoilijoita myös kyliemme ulkopuolelta, kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Markus Pahkala
kertoo.
Leader-rahoituksella voidaan tehdä konkreettisia hankintoja, jotka vaikuttavat ihmisten arkeen ja alueen elinvoimaan. Kuntosali ja uudet välineet tuovat käyttäjilleen iloa, terveyttä ja yhteisöllisyyttä.
– Kuntosalista on tullut palautetta
runsaasti – pääosin erittäin positiivista. Sali on koettu tärkeäksi yhteisöllisyyden lisääjäksi ja hyvinvoinnin edistäjäksi. Kuntosalin ylläpito tapahtuu täysin vapaaehtoistoimintana, ja talkoohenki on ollut vahvasti läsnä alusta asti. Uskon, että tällaiset hankkeet eivät ainoastaan paranna fyysisiä tiloja, vaan vahvistavat koko kyläyhteisöä ja lisäävät yhteenkuuluvuutta, Pahkala sanoo.
Teksti: Anne-Mari Ojala, Rieska-Leader ry
Leader-rahoituksella voidaan tehdä konkreettisia hankintoja, jotka vaikuttavat ihmisten arkeen ja alueen elinvoimaan. Kuntosali ja uudet välineet tuovat käyttäjilleen iloa, terveyttä ja yhteisöllisyyttä.
Uudet myyntikojut elävöittävät Mäkiraonmäen tapahtumia
Rieska-Leader ry myönsi rahoitusta Kannus-Seuran pienhankkeelle, jossa Kannuksen Mäkiraonmäelle rakennettiin viime vuonna neljä harjakattoista myyntikojua. Mäkiraonmäellä järjestetään vuosittain erilaisia tapahtumia, joissa paikalliset toimijat myyvät tuotteitaan. Tapahtumien yhteydessä on noussut esiin tarve toimiville ja ympäristöön sopiville myyntikojuille.
Hankkeen toteuttivat yhteistyössä Mäkiraonmäen alueella toimivat yhdistykset Kannus-Seura ry, Lestijokiseudun Kuvataideyhdistys ry ja Tokoi-Seura ry yhdessä paikallisen oppilaitoksen KPEDU Kannuksen kanssa. Myös kannuslaiset yhteisöt ja yritykset lähtivät laajasti mukaan omarahoitusosuuden kattamiseen.
Kojut suunnitteli KPEDU Kannus, ja ne valmistuivat oppilastyönä, mikä toi hankkeeseen myös arvokasta oppimiskokemusta.
Suunnittelussa ja toteutuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että kojut sopivat Mäkiraonmäen historialliseen ympäristöön. Kojut verhoiltiin alueelle perinteisellä lautatyypillä, jonka paikallinen yrittäjä höyläsi rakennusten alkuperäistä tyyliä kunnioittaen.
– KPedun opettaja Toni Katajalaakso paneutui kojujen suunnitteluun. Hän kävi Mäkiraonmäellä tutkimassa siellä olevia rakennuksia ja niiden perusteella laati piirustukset toteuttamista varten. Toni halusi ehdottomasti tehdä kojut, jotka istuvat luontevasti ympäristöön, Kannus-Seuran puheenjohtaja Eero Hanni kertoo.
Lopuksi kojut maalattiin punamultamaalilla ja viimeisteltiin perinteisin valkoisin nurkkalaudoin.
– Punamultamaali oli itse keittämääni, jota muun muassa käytettiin Sofian katteen takaseinän maalaukseen, Hanni sanoo.
Uudet myyntikojut palvelevat alueen tapahtumia myös tulevan kesän tapahtumissa.
Teksti: Anne-Mari Ojala, Rieska-Leader ry
Byautvecling och beredskap Aktuellt från Aktion Österbotten
Längs kusten, nedanför landskapet Mellersta Österbotten, ligger Österbotten. Och det är här som Aktion Österbotten r.f. är verksam. Vår verksamhet inkluderar förutom byaverksamhet, även Leader, fiskeleader och projekt. Byaverksamheten leds av en byarådgivare och av byautskottet.
Förutom vår egna verksamhet deltar vi även i Finlands Byar rf:s evenemang, kampanjer och tävlingar så som Öppna byars dag, Öppna julbyar och utnämningar av Årets lokalaktör, Årets landsbygdsansikte och Årets unga lokalaktör. Årets by utser vi regionalt i samarbete med Österbottens förbund, och den by som utses nomineras sen till den nationella Årets by - tävlingen som arrangeras av Finlands Byar.
Ett annat etablerat samarbete är med Svenskfinlands Byar, vilka om-
Blickar vi bakåt på året som gått, kan vi konstatera att vi har haft ett gediget engagemang ute på fältet. Många ordnade evenemang under Öppna byars dag och Öppna julbyar, och vi hade många exemplariska kandidater till de tävlingar som vi medverkade i. Förutom dessa hade vi även täta kontakter ut till kommuner och städer, byar, föreningar och kommuninvånare.
Det som speciellt noterats under den senaste tiden, så är hur pass mycket intresse ordet beredskap väcker. Att just beredskap är ett högaktuellt ämne gjorde att vi, med Svenskfinlands Byar som samarbetspart, ansökte om ett beredskapsprojekt som beviljades finansiering. Sedan hösten jobbar vi därmed aktivt med Smarta Byn Är Redo, och vi har under vårvintern hållit lyckade beredskapskvällar i dom byar som visat intresse. Vår målsättning med beredskapskvällarna är bl.a. att byarna ska få en introduktion i hur dom ska komma
Molpemarthornas soppdag vid Marthagården på Öppna byars dag i juni 2025. Foto: Eva Stina Strandberg
igång med sitt egna beredskapsarbete.
Förutom Smarta Byn Är Redo är byaverksamheten även involverad i projekten Smarta byar i Svenskfinland, vars huvudaktör är Svenskfinlands Byar, samt i Finlands Byars projekt Framtidskontrakt. Inom Smarta byar i Svenskfinland är målsättningen att hitta nya vägar för byar i Svenskfinland att utvecklas genom samverkan och nya innovativa hållbara lösningar. Inom Framtidskontrakt är målsättningen däremot att minska regionala skillnader och ge landsbygdsbyar större inflytande i kommunernas strategiska arbete. Med Vörå som Österbottens pilotkommun vill vi skapa en modell där byarnas utvecklingsplaner kopplas direkt till kommunens planering och beslutsfattande och som förhoppningsvis ska ge en ny arbetsmetod som förenar lokal framtidstro med kommunens strategiska processer.
Ifjol fyllde Aktion 30 år och i år firar vi Leaders 30-årsjubileum. För att uppmärksamma jubileet kommer vi bl.a. ordna några hemliga projektrundturer i september i samarbete med projektet Landsbyggare. Under
resan kommer man få se hur Leader har bidragit till att utveckla Österbotten och samtidigt lära känna våra Landsbyggare.
Utöver mysterieresorna kommer vi även uppmärksamma jubileet genom inlägg på våra kanaler, presentationer över vad som hänt dom senaste tre årtionden, vilka olika typer av samarbeten som vi har haft, och förhoppningsvis också avsluta firandet med att ordna en gemensam fest för att knyta ihop jubileumsåren.
Text: Frida Lähdesmäki Dahlin, byarådgivare och projektarbetare på Aktion Österbotten r.f.
Bra att veta:
De svenskspråkiga byarna inom Karleby stad hör till Aktion Österbottens verksamhetsområde, trots att de ligger i Mellersta Österbotten.
Premieringar av Årets by, Årets lokalaktör, Årets landsbygdsansikte och Årets unga lokalaktör i Forsby, Pedersöre i juni 2025. Foto: Rickard Nybacka
Kylien omat tärpit
Elokuussa 2025 järjestettiin Kannuksessa Ollikkala-messut, missä Keskipohjalaisilla Kylilläkin oli oma osastonsa. Keräsimme kävijöiltä parhaita vinkkejä ja tärppejä, joita heidän omista kylistään löytyy, ja niitä kertyi reilusti toista sataa!
Vastauksia tuli tietysti eniten Kannuksesta, mutta myös runsaasti muualta Keski-Pohjanmaalta. Samaa vastausta saattoi olla montakin ja väki oli varsin yksimielistä esimerkiksi omia uimapaikkoja ja kyläkauppoja koskien. Saimme myös maakunnan ulkopuolelta kymmeniä vastauksia, mutta valitettavasti tilanpuutteen vuoksi ne eivät nyt mahdu tälle sivulle. Hienoja kohteita löytyi niistäkin, Suomessa ei ole pulaa kiinnostavista kyläilypaikoista!
Tiedotuslehti 2026
Keskipohjalaiset Kylät tiedotuslehti syntyy vuosittain aktiivisten kylien, sekä hanke- ja yhdistystoimijoiden kirjoituksilla ja toiminnalla. Tällä kertaa kumppaninamme toimi Kuidut käyttöön -hanke.
Kiitämme kaikkia jotka olette toimittaneet lehteemme materiaalia! Ilman Teitä lehtemme ei olisi valmistunut.
Paino: KTMP Group Oy, Singsby
Toimitus ja sivunvalmistus: Miia Tiilikainen
Lehtityöryhmä:
Sirpa Nevasaari, Kati Hyvönen, Erkki Kuismin, Santtu Lehto ja Jorma Ronkainen
Viestintää tapahtuu koko ajan. Osa yhdistyksen viestinnästä on suunniteltua mutta suurin osa on vuorovaikutuksessa ja kohtaamisissa tapahtuvaa.
Viestinnästä tulee helposti mieleen somepäivityksiä, nettisivuja ja tiedotteita. Mutta viestintä on paljon muutakin ja usein paljon arkisempaa. Se on tapa, jolla yhdistys tulee vastaan ihmisille: miltä se kuulostaa, näyttää ja tuntuu. Hyvä viestintä tuntuu siltä kuin joku sanoisi: “Hei, tuu mukaan.” Huono viestintä taas saa epäröimään jo ennen ensimmäistä askelta.
Monessa yhdistyksessä viestintä on perinteisesti ollut asiallista, huolellista ja vähän varovaistakin. Halutaan sanoa asiat oikein ja vastuullisesti, mikä on tietenkin tärkeää. Välillä lopputulos voi silti olla etäinen: teksti on täynnä yhdistysjargonia, kokouskieltä ja pitkiä lauseita, jotka eivät varsinaisesti kutsu mukaan. Uudelle ihmiselle viesti ei ehkä avaudu kutsuna, vaan pikemminkin kynnyksenä.
Kepeämpi viestintä ei tarkoita, että asiat otettaisiin vähemmän vakavasti. Päinvastoin. Se tarkoittaa, että uskalletaan olla ihmisiä ihmisille. Käytetään selkeää kieltä, puhutaan konkreettisista asioista ja annetaan toiminnan näkyä arjen kautta. Viestintä voi olla lämmin, iloista, humoristista ja ainakin mukaan kutsuvaa.
Onko teidän yhdistyksessänne jo oivallettu, että kaikki tekevät viestintää, halusivat tai eivät? Viestintää ei tehdä vain viestintävastaavan koneella, vaan myös ovella, kahvipöydässä, Teams-palaverissa ja torilla kohdatessa. Se on tapa, jolla tervehditään uutta kävijää vai tervehditäänkö ollenkaan. Se on sävy, jolla vastataan WhatsApp-viestiin tai kommenttiin somessa. Viestintää on myös se, muistetaanko kokouksessa katsoa kameraan ja nyökätä, vai puhutaanko kuin muita ei olisi
olemassa.
Myös käyttäytyminen viestii. Miten yhdistyksestä puhutaan arjen eri tilanteissa? Miten reagoidaan erilaisiin mielipiteisiin? Millainen tunnelma välittyy kohtaamisissa – kiireinen vai kiinnostunut? Kaikki nämä pienet hetket rakentavat yhdistyksen kuvaa enemmän kuin yksikään erikseen hiottu lause. Viestintää tapahtuu siis koko ajan. Itse päätämme, millaista se on!
Parhaimmillaan yhdistyksen viestintä on kuin ystävän kohtaaminen: helppo lähestyä, ei vaadi ennakkotietoa ja jättää tunteen siitä, että tuli nähdyksi. Kun viestintä on inhimillistä, rentoa ja avointa, se heijastaa sitä, mitä yhdistystoiminta pohjimmiltaan on: yhdessä tekemistä, yhteyttä ja tunnetta siitä, että kuuluu porukkaan.
Teksti:
Sanna Haapakangas, järjestökoordinaattori ja viestinnän velho.
Kati Paasila, kehittämispäällikkö ja turhien mutkien suoristaja
