KASE SOLAR POOL -Uusiutuvaa energiaa luonnosta
Tietopaketti aurinkosähkön tuotannosta
SISÄLLYSLUETTELO Yleistä aurinkosähköstä
4
Aurinkosähkötoiminnan kehitys Suomessa
6
Uusiutuvan energian Kaustisen seutu
8
Aurinkosähköhankkeiden rakennusosaaminen
9
Kaustisen seutukunnassa Toteutettavuus erilaisilla hankealueilla
10
Aurinkovoimalan ansaintalogiikka
12
Aurinkohankkeiden rahoitus
13
Aurinkovoimaloiden ympäristövaikutukset
14
Toimenpiteet aurinkosähkön tuottamiseksi
16
Case Kristiinankaupunki
18
Case Huittinen
20
Energiayhteisöt
22
Aurinkohanketoimijoita Suomessa
23
Yhteystiedot
24
Lähteitä ja lisätietoa
25
Kase Solar Pool
26
Tämä tietopaketti on osa Kase Solar Pool -hanketta, jota rahoittavat Kaustisen seutukunnan kunnat sekä Keski-Pohjanmaan liitto AKKErahoituksella (Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen).
“Aurinko on maailman suurin uusiutuvan energian lähde.”
4
YLEISTÄ AURINKOSÄHKÖSTÄ Aurinkosähkön uskotaan olevan suurin energiantuotantomuoto vuonna 2050. Paneelien tehot kasvavat nopeasti teknologian kehittyessä, ja siitä johtuen koko ajan tulee enemmän alueita, joille on kannattavaa investoida aurinkovoimaloita. Kaksipuoleisten teollisuudessa käytettävien paneelien huipputeho on jo 545 Wp, kun tyypillinen kuluttajille myytävä paneeli on tällä hetkellä 350-450 Wp. Yleisesti ottaen neliömetrin pinta-alalle tulevasta auringon säteilystä saadaan hyödynnettyä tällä hetkellä 20-30 %, joten kehittymisen varaa on vieläkin hurjasti. Teollisen aurinkovoimalan tyypillinen käyttöaikaennuste on 40-50 vuotta ja paneeleiden sähköntuottokyky pysyy 20 vuoden iässä vähintään 80 %:ssa alkuperäisestä. Vaikka aurinkosähkölle on tyypillistä, että kulutus ja tuotanto ajoittuvat eri kohtiin, teollisessa mittakaavassa tämä tasoittuu. Kun ajatellaan sähkön kokonaiskulutusta, kulutusta riittää myös valoisaan aikaan. Lisäksi on todennäköistä, että erilaiset energiavarastot tulevat yleistymään uusiutuvan energian hankkeiden yhteydessä. Ylläpito on edullista, koska aurinkopuistossa ei ole juurikaan liikkuvia osia. Kuluja kertyy pääasiassa kasvuston matalana pitämisestä, huoltoteiden talvikunnossapidosta sekä satunnaisten paneelien ja inverttereiden korjauksista tai vaihdoista.
Aurinkovoimalan rakentaminen Aurinkopaneelit ovat kevyitä, joten suurin syy perustusvaatimuksille on tuulikuorma. Maaasenteisten paneeleiden telineet tulee saada tukevasti maahan joko ruuvipaalu-tyyppisellä ratkaisulla tai betonijalustalla. Yleensä aurinkopaneelit pyritään sijoittamaan melko lähelle maanpintaa, jotta tuulikuorma säilyisi pienenä. Aurinkopuisto vaatii hyvät huoltotiet. Paneelikenttää kiertää tie ja lisäksi pelastusajoneuvoilla on päästävä liikkumaan niin, että 30 metrin sammutussäteellä voidaan toimia puiston eri puolilla. Tästä johtuen optimaalinen maanmuoto on etelään suuntautuva suorakulmio, johon saadaan suhteessa pinta-alaan eniten paneeleja. Jos tontti on optimaalinen, yhdelle hehtaarille saadaan noin yksi megawatti tehoa. Yleensä suhdeluku on kuitenkin n. 0,8 MW/ha.
Aurinkovoimaloiden rakentaminen työllistää monenlaisia osaajia, mutta ylläpito sen sijaan aiheuttaa vain vähän työtä. Yhden miljoonan euron investointi tuottaa tilanteesta riippuen 5-12 työpaikkaa. Utajärven isosta laitoksesta on uutisoitu, että 80 MW:n aurinkopuiston ylläpito työllistäisi 5 henkilöä 40 vuoden ajan.
5
Työkaluja säteilyn seuraamiseen Auringon säteilyä on tutkittu paljon, ja sen seuraamiseen löytyy monia mielenkiintoisia työkaluja. Vuosien saatossa työkalut ovat parantuneet, kun on osattu huomioida entistä paremmin eri alueiden vuodenaikavaihtelut, säteilyt muilta pinnoilta, pilvisyys sekä lämpötilan ja ilman puhtauden vaikutus auringonsäteiden perillepääsyyn. Euroopan komission kautta löytyy työkalu, jolla voi laskea aurinkoenergian tuotantopotentiaalia esimerkiksi tietyssä karttapisteessä. Työkalu kertoo esimerkiksi kuukausittaisen säteilyn vaihtelun ja optimaalisen asennussuunnan.
Global Solar Atlaksen työkalu kertoo samantyyppisiä asioita kuin ylempi, mutta keskittyen enemmän itse säteilyyn aurinkopaneelien sijasta. Työkalusta löytyy kattavasti mm. ero suoran säteilyn ja heijastuvan säteilyn välillä. Kartasta on helppo havaita, että säteilyä on Suomen rannikoilla yhtä hyvin kuin Keski-Euroopassa.
Aurinkopaneelien tuotto vuositasolla (kWh) 140
120
100
80
Kuvaajassa on esitetty aurinkopaneelin tyypillinen energian-tuoton jakautuminen Kaustisen seutukunnan korkeudella. Vuosi-tuottoon vaikuttaa sekä aurinkopaneelien suuntaus että asennuskulma.
60
40
20
o sy ys lo k m a ar ra s jo ul u
el
is hu hti to uk o ke sä he in ä
i
aa l
lm
m
he
ta m
m
i
0
Paneelien tuotto painottuu vuoden valoisaan aikaan, mutta marrashuhtikuussakin tuotto on n. 25% koko vuoden tuottopotentiaalista.
6
AURINKOSÄHKÖTOIMINNAN KEHITYS SUOMESSA Yllättäen Suomi on noussut viimeisen reilun vuoden aikana mielenkiintoiseksi teollisen mittakaavan aurinkoinvestointien kohteeksi. Tämä luo ansaintamahdollisuuksia myös alueellisesti, koska aurinkopuiston kiinteistöverotuotto kunnalle voi olla jopa 2 500 euroa per hehtaari per vuosi. Karkeasti voidaan sanoa, että aurinkopuisto tuottaa Suomessa sähköä vuodessa 1 000 tunnin ajan, kun tuulipuisto tuottaa 4 000 tunnin ajan. Aurinkosähkön ennustettavuus on kuitenkin parempi. Suomen potentiaaliin on havahduttu ennustettavuuden lisäksi seuraavista syistä:
Säteilyä lisää lumesta heijastuva valo keväisin.
Säteily ajoittuu pitkien valoisien vuorokausien aikana kesällä tasaisesti monelle tunnille.
Suomen verkkoinfra on toimintavarma ja sijoittamisen ympäristö moneen markkinaan verrattuna turvallinen.
Suomessa on verrattain tehokas ja etenkin ennustettava julkinen hallinto.
Aurinkopaneelien kyky tuottaa sähköä heikkenee liiassa kuumuudessa, joten Suomen viileä ilmasto auttaa paneeleja toimimaan maksimitehollaan.
Aurinkosähkö tukee tuulisähköä, koska niiden huipputehot syntyvät eri aikaan. Tällöin samalla liityntäkustannuksella voidaan tuottaa enemmän sähköä.
7
Suomen aurinkosähkövoimalat kartalla Ohessa Motiva Oy:n kartta, josta voi tarkastella Suomessa suunnitteilla, rakenteilla tai tuotannossa olevia yli 1MW aurinkovoimalaitoksia. Vuoden 2023 lopussa Suomen suurin aurinkovoimala oli 13 MW. Suurin tällä hetkellä suunnitteilla oleva aurinkovoimala on jopa 600 MW, joten kasvu tulee olemaan huimaa. Alla oleva Fingridin ennuste on ollut syksyn mittaan joissakin uutisissa jopa 9 000 MW vuodelle 2030. Vanhempi ennuste on 7 000 MW.
Aurinkovoiman kasvuennuste vuoteen 2030 Asennettu kapasiteetti (GW) 8,000
6,000
4,000
2,000
0
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
2030b
8
UUSIUTUVAN ENERGIAN KAUSTISEN SEUTU Tavoitteet Uusiutuvan energian ja biotalouden Kaustisen seudulla halutaan siirtyä kohti ei-fossiilisia ja hajautetumpia energian tuotanto- ja jakelumalleja. Luomme edellytyksiä energiaomavaraisuuden vahvistamiselle ja tuontienergian tarpeen vähentämiselle, sekä vahvistamme vihreän siirtymän tavoitteiden mukaista, paikallisten päästöttömien energiaratkaisujen osaamista osana elinkeinoelämän muutosta.
Toimenpiteet Luomme Kaustisen seudulle verkostomaisen toiminnan mahdollistavan aurinkoenergiatuotannon mallin, joka sisältää: Maanomistajien ja hankekehittäjien yhteen saattamisen Synergiaetujen etsimisen useista uusiutuvan energian hankkeista Tietopaketin aurinkoenergiasta
Miksi Kaustisen seutu toimii aurinkosähköalueena? Seudultamme on kartoitettu jo yli 1 800 hehtaaria maa-alueita, joiden omistajat ovat halukkaita edistämään aurinkoenergian syntymistä alueelle. Kartoitus jatkuu - jos olet maanomistaja, voit ilmoittaa maa-alueitasi Tomas Luomalle, p. 040 656 5303, tomas.luoma@kaustisenseutukunta.fi. Turvealueissa potentiaalia - alueella on lukuisia kymmenien ja satojenkin hehtaarien alueita. Ilmoitetut maa-alueet ovat hyvän tiestön ansiosta hyvin saavutettavissa rakentamisen, paneelien toimittamisen, huollon, pelastustyön ym. näkökulmasta. Jylkkä-Alajärvi -linjan (2x400kV + 110kV) myötä alueelle saadaan runsaasti uutta siirtokapasiteettia. Alueella on lukuisia tuulivoimahankkeita, joiden kanssa on saatavissa synergiaetuja, kuten yhteiset kaapeliojat ja -linjat, muuntaja- ja asemasäästöt, tuuli- ja aurinkosähköjen erilaiset tuotantoprofiilit ja sopiminen samaan verkkoliittymään ja -kapasiteettiin. Maanomistajilla on vahva halu tehdä yhteistyötä hankekehittäjien ja toisten maanomistajien kanssa. Tästä seuraa se, että pienemmätkin alueet voivat muodostaa yhdessä isoja kokonaisuuksia.
9
AURINKOSÄHKÖHANKKEIDEN RAKENNUSOSAAMINEN KAUSTISEN SEUTUKUNNASSA Teollisen mittakaavan aurinkovoimaloiden rakentaminen työllistää laajan joukon eri alojen osaajia. Rakentaminen koskee mm. seuraavia toimialoja (suluissa yritysten määrä Kaustisen seutukunnassa): maanrakentaminen (37), sähköasennus (12), kuljetus (52), perustukset (51), telineasennus (5). Teollisessa mittakaavassa rakentaminen on pääasiassa samanlaista kuin pienet, rakennusten katoille tehtävät asennukset. Toistettavien työvaiheiden määrä vain muuttuu - ja loppuvaiheessa tulee korkeamman jännitteen sähkötöitä. Myös asennustelineet ovat rakennettavissa paikallisesti. Haaste tulee enimmäkseen siitä, että saadaan optimoitua asennettavuus ja nopeus kilpailukykyiseksi.
Työllistä / 10 miljoonan euron investointi Rakentaminen Kauppa Liike-elämän palvelut Konepaja- ja metallituoteteollisuus Puuteollisuus Muut toimialat yhteensä 0
5
10
15
20
25
30
35
Aurinkovoimalainvestointi vaikuttaa aluetalouteen myös muilla aloilla, kuin varsinaisessa rakentamisessa. Yleensä hankkeessa työskentelevät henkilöt ja yhtiöt tarvitsevat lukuisia palveluita. Yllä oleva kuvaaja osoittaa, miten välilliset vaikutukset laajentavat investoinnista hyötyvää toimialakenttää työllisyyden näkökulmasta. 10 miljoonan investointi työllistää yhteensä 64 henkilöä alueella.
Kaustislainen Esari Oy valmistaa laitesuojia ja laitetiloja avaimet käteen -periaatteella. Suomen johtavana laitesuojatoimittajana Esari pystyy toteuttamaan alusta loppuun esimerkiksi aurinkopuistojen muuntajatilat, sähköasemat sekä muut modulaariset rakennukset.
10
TOTEUTETTAVUUS ERILAISILLA HANKEALUEILLA Tyypillisimpiä alueita, joita aurinkovoimala-alueiksi ehdotetaan, ovat metsät, turvetuotantoalueet, pellot ja turkistarhat. Kase Solar Pool -hanke teetti Swecolla pienen toteutettavuusselvityksen, jossa analysoitiin kolmea esimerkkialuetta. Metsät jätettiin analyysin ulkopuolelle, koska metsän kaataminen vaikuttaa olennaisesti hankkeen kokonaishiilijalanjälkeen. Metsänomistajien ei kannata kuitenkaan lannistua tästä. Metsä voi olla osana isompaa kokonaisuutta. Selvityksestä ja sen ohessa tehdystä Kaustisen seutukunnan omasta selvitystyöstä opittiin seuraavia asioita:
Arvokohteet: Arvokohteita voivat olla esimerkiksi muistomerkit, merkittävät luonnon muodostelmat ja muut arkeologiset kohteet. Museoviraston ylläpitämässä Kulttuuriympäristön palveluikkunassa voi hakea arkeologisia kohteita kuntakohtaisesti ja kartalta. Asutus: Vaikutukset läheiseen asutukseen ovat pienemmät kuin tuulivoimaloilla. Aurinkopaneelit eivät näy kauas, koska ne asennetaan matalalle ja usein alueita ympäröivät metsät. Aurinkovoimalasta tulee ääntä, mutta se vaimenee nopeasti matalan asennuksen vuoksi. Ääni on tasaista inverttereiden ja niiden tuulettimien suhinaa eikä aaltomaista, kuten tuulivoimaloiden lapojen aiheuttama ääni tuulivoimalan rungon kohdalla. Heijastusvaikutukset: Aurinkopaneelit voivat aiheuttaa häikäisyä lentoliikenteeseen sekä vaikutuksia tutkien toimintaan. Lausunnon voi pyytää Fintraffic Lennonvarmistus Oy:ltä. Kaustisen seutukunnan potentiaaliset alueet ovat kaukana lähimmästä Kokkola-Pietarsaaren lentoasemasta. Lentoestelupa/lausunto vaaditaan, jos rakennetaan yli 30 m korkeita rakennelmia alle 45 km etäisyydelle tai yli 10 m rakennelmia alle 2,5 km etäisyydelle lentoasemasta. Kaavatilanne: Kunta määrittelee voidaanko hanke laatia kaavattomalla alueella suunnittelutarveratkaisun tai alueella voimassa olevasta kaavatilanteesta poiketen poikkeamispäätöksen kautta. Ympäristöministeriö on laatimassa opasta aurinkovoimaalueiden kaavoitukseen ja luvitukseen keväälle 2024. Luonnonsuojelualueet: Tutkituista alueista yksi sijoittuu 0,5 kilometrin etäisyydelle Natura2000-alueesta. Tätä pidetään riittävänä etäisyytenä. Mikäli verkkoliitynnän täytyisi mennä Natura-alueen läpi, siihen voi pyytää tarveharkintaa.
11 Luvitus: Luvituksen on hyvä kulkea yhtäaikaisesti kaavatilanteen ja mahdollisen ympäristövaikutusten arviointi -prosessin (YVA) kanssa. ELY-keskukselta voidaan pyytää YVAtarveharkinta, jossa ELY-keskus arvioi tarvitaanko YVA-prosessia. Kunta toimii rakennusluvan myöntäjänä ja nämä prosessit voivat edetä yhtäaikaisesti. Aurinkovoimalaan liittyvät rakennelmat eivät ole luvituksen näkökulmasta monimutkaisia, mutta niistä on kuitenkin isossa mittakaavassa vielä vähän kokemusta Suomessa. Pohjavesialueet: Paneelikentät vaikuttavat melko paljon hulevesien muodostumiseen. Pohjavesialue ei kuitenkaan ole automaattisesti este aurinkovoimalan rakentamiselle. Tiestö/saavutettavuus: Kulkuyhteydet ovat yleensä hyvät niille alueille, jotka soveltuisivat aurinkovoimaloille, koska jokin aiempi käyttö on vaatinut kuitenkin hyvää saavutettavuutta. Aurinkovoimaloiden kuljetukset eivät vaadi merkittäviä tienparannustöitä, mutta alueen sisälle tulee tehdä uutta tiestöä huolto- ja pelastustehtävien varalta. Varjostukset: Puusto ei yleensä varjosta merkittävästi aurinkovoimalaa, koska paneelikentän ympärille tehdään todennäköisesti joka tapauksessa tie, joka lisää paneelien välimatkaa lähimpiin puihin. Tie on huoltotöitä ja pelastustoimea varten. Kaustisen seutukunnan korkeudella paneelit optimoidaan todennäköisesti n. 45 asteen kulmaan, mikä tarkoittaa sitä, että suurin teho saadaan joka tapauksessa silloin, kun aurinko paistaa korkealta eikä läheinenkään puusto ole varjostamassa. Voimajohtoliitettävyys: Verkkoliityntä on yksi suurimmista tekijöistä siinä, onko hanke kannattava vai ei. Kustannuksia muodostavat päämuuntajat, kytkinkentät, sähköasemarakennukset, Fingridin liittymismaksu sekä todennäköisesti suurimpana tekijänä siirtolinja lähimmälle sähköasemalle tai 110 kV:n kantaverkkolinjalle. Jos jossakin näistä saadaan merkittäviä etäisyys- ja/tai synergiaetuja muiden hankkeiden kanssa, se voi parantaa kannattavuutta huomattavasti. Muun muassa näiden synergiahyötyjen havaitsemista helpottamaan, Kase Solar Pool -hankkeessa on tehty kartta, joka kokoaa yhteen potentiaaliset aurinkoalueet, suunnitteilla olevat tuulipuistot sekä olemassa olevat ja suunnitteilla olevat sähköasemat ja -verkot.
12
AURINKOVOIMALAN ANSAINTALOGIIKKA Teollisen mittakaavan aurinkovoima voi olla hyvinkin kannattavaa. Tästä viestivät lukuisat Suomessa käynnistyneet hankkeet. Suomen suurimman aurinkopuiston titteli tulee siirtymään lähivuosina kymmenistä megoista sataluokkaan. Aurinkovoimala on investointina kuitenkin yllättävän monimutkainen, koska kannattavuudessa on paljon muuttujia. Hanke voi olla kannattava isolla haitarilla, 0,5-1 M€/MWp. Keskeisimmät kustannustekijät ovat verkkoliityntä, paneelit, sähkösuunnittelu, rakennustyö, maan hankinta, ylläpito. Suurin tekijä on kuitenkin paneelit. Tämä johtaa siihen, että investointikynnys muuttuu matalammaksi paneelitehojen kasvaessa, koska saatava tuotantohyöty kasvaa suhteessa muihin osa-alueisiin.
Nyrkkiarvoja
Nimellisteho DC
130 MWp
Nimellisteho AC
105 MW
Alueen pinta-ala
140 ha
Paneeli pinta-ala
60,7 ha
Paneeli lukumäärä
195 500 kpl
Invertteri lukumäärä
300 kpl
Ylläpito
Säteilyteho alueella
1118 kWh/m2
Ylläpidon aikana kustannuksia aiheuttavat: Paneelien tehon pieni laskeminen Kasvuston niittäminen Huoltoteiden talvikunnossapito Inverttereiden ja paneelien satunnaiset vaihdot
Ominaistuotto
1004 kWh/kWp/a
Tuotettu aurinkosähkö
130 000 MWh
Tuotannon arvo (2021 hinta)
10 M€
Investoinnin arvo
80 M€
Tyypillinen tehon tuotto on 0,8 megaa hehtaarilta Suomessa on tuottavia tunteja vuodessa n. tuhat Kaustisen seutukunnan korkeuksilla saadaan piikkitehosta n. 1 000 kilowattituntia
Verkkoliityntä Fingridin liittymien hinnat löytyvät täältä Maakaapelointi on kustannustehokasta pienillä tehoilla Energiavirastolta löytyy keskiarvohintoja verkkokomponenteista
Taulukossa yhden potentiaalisen aurinkoenergia-alueen alustava kustannus- ja tuottolaskelma.
13
AURINKOHANKKEIDEN RAHOITUS Teollisen mittakaavan aurinkovoimaloille ei ole merkittäviä tukijärjestelmiä olemassa. TEM voi myöntää yli 5 miljoonan euron hankkeille demonstraatiohankkeiden tukea. Edellytyksenä on tuolloin uuden teknologian ja tulevaisuuden energiaratkaisujen hyödyntäminen kansallisten ja EU-tavoitteiden saavuttamiseksi. JTF-rahoituksesta on käyty keskustelua, että sitä voi ehkä hyödyntää paikallisen energiansiirtoverkon kehitystarpeiden kartoitukseen. Varsinaiseen energiainvestointiin kyseinen rahoitus ei sovellu. Business Finland myöntää energiatukea hankkeisiin, joiden tavoitteena on edistää uusiutuvan energian tuotantoa, energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista, hukkalämmön hyödyntämistä tai energiajärjestelmän muuttumista vähähiiliseksi. Tämä tuki on kuitenkin tarkoitettu organisaatioiden oman energiatehokkuuden parantamiseen - ei sähkön myyntiin tähtääviin hankkeisiin. On hyvä tietää, että aurinkoenergia-alueen paneelirivien välit voivat olla edelleen esimerkiksi viljelykäytössä ja siten tukikelpoisia.
Rahoitus oman käytön hankkeeseen Energiatukea haetaan Business Finlandin sähköisen asiointipalvelun kautta: https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/asiointipalvelu
Ohjeet hakemuksen tekemiseen: https://www.businessfinland.fi/suomalaisilleasiakkaille/palvelut/rahoitus/energiatuki Lopputilitystä tulee hakea neljän (4) kuukauden kuluessa hankkeen toteuttamisesta: https://tem.fi/hakeminen-ja-maksatus
14
AURINKOVOIMALOIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Teollisen mittakaavan aurinkovoimaloille ei edellytetä automaattisesti ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). Merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät suureen pintaalatarpeeseen sekä aurinkosähkön yhteydessä mahdollisesti rakennettaviin suurjännitejohtoihin. Jos metsää kaadetaan yli 200 hehtaaria, vaaditaan aina YVA. YVA-velvollisuus voi myös syntyä yksittäistapauksen perusteella, mikäli aurinkovoimalan katsotaan aiheuttavan laadultaan, laajuudeltaan tai eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioiden merkittäviä ympäristövaikutuksia. Päätöksen YVA-menettelystä tekee toimialueen ELY-keskus, ja asia voidaan laittaa vireille hankevastaavan toimesta.
Aurinkovoimaloiden sijoituspaikkaa suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon ainakin seuraavat asiat: Mahdollisuus hyödyntää jo käytössä olevia maa-alueita tai käytöstä poistettuja turvepeltoja Rakentaminen ja huoltoteiden käyttö voivat aiheuttaa ympäristölle melu- ym. häiriötä Luonnontilaisia ja luonnonarvoiltaan arvokkaita alueita sekä suojeltujen lajien elinpaikkoja tai levinneisyysalueita tulisi välttää Eläinten liikkumista voidaan joutua rajaamaan aidoin, mikä lisää alueen pirstoutuneisuutta Aurinkopaneelit varjostavat alapuolista maaperää vaikuttaen siten maaperän kasvustoon Biodiversiteetin edistämiseksi aurinkopaneeleiden ulkopuolelle voidaan tehdä esimerkiksi kasvillisuusistutuksia, mikä voi edistää pölyttäjien toimintaa voimala-alueella Paneelien tuotanto, varastointi, kuljetus ja asennus aiheuttavat päästöjä. Ympäristöystävällisin paneeli tuotetaan yleensä lähellä ja asennus tapahtuu paikallisen ammattilaisen toimesta. Lentoasemien läheisyydessä on arvioitava paneelien vaikutukset lennonvarmistuslaitteisiin sekä heijastusvaikutukset ilma-aluksiin ja lennonjohtoon
15
Hankealueelle saatetaan joutua tekemään mm. seuraavia ympäristöselvityksiä:
Asukaskyselyitä
Eläinselvityksiä (suurpeto, saukko, metsäpeura, viitasammakko, lepakko, liito-orava ym.)
Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksiä (marjat, kukat, puut, metsät, suot ym.)
Linnustoselvityksiä (pesimä- ja muuttolinnut, metsäkanalintujen soidinpaikkaselvitykset)
Lumijälkilaskentoja (ilves, susi ym.)
Maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksiä (rakennukset, tiestöt, virkistysalueet ym.)
Natura-tarvearvioita (suojelualueille)
16
TOIMENPITEET AURINKOSÄHKÖN TUOTTAMISEKSI Kun maanomistaja on kiinnostunut aurinkoenergiahankkeen edistämisestä, hänellä on käytännössä kaksi vaihtoehtoista toimintatapaa: A) Maa-alueen olennaisten tietojen paketointi hankekehittäjiä kiinnostavaksi kokonaisuudeksi ja hankekehittäjän etsiminen, B) Hankkeen edistäminen omana toimintana. Ensimmäisessä ansainta perustuu maa-alueen vuokra- tai myyntituloon. Toisessa ansainta perustuu joko valmiin hankkeen tai sähkön myyntiin.
A. Hankekehittäjän etsiminen 1. Ilmoita maa-alueesi Kaustisen seutukunnalle ja ota yhteyttä myös itseäsi kiinnostaviin hankekehittäjiin. a. Tietopaketin sivulta 23 löydät Suomessa toimivia hankekehittäjiä. b. Ota yhteyttä Tomas Luomaan (040 656 5303, tomas.luoma@kaustisenseutukunta.fi) ja kerro maa-alueestasi, niin laitamme tiedot karttaan, josta hankekehittäjät voivat tutustua alueeseemme 2. Paketoi alueesi olennaisimmat tiedot muutamaksi kuvaksi ja lauseeksi. Autamme tarvittaessa. a. Kiinteistötunnus b. Karttakuva ja hehtaarimäärät c. Maapohja d. Tiestön kunto ja saavutettavuus 3. Ansaintana tässä vaihtoehdossa on vuokratulo ja mahdolliset allekirjoituspalkkiot tai muut vuokrasopimuksessa sovitut lisäkorvaukset.
B. Oman hankkeen kehittäminen 1. Varaa aikaa ja rahaa selvitystyön tekemiseen. Esimerkiksi suunnittelutarveratkaisun kustannukset ovat n. 50-60 000 euroa. Onneksi heti ei olla suunnittelutarveratkaisun kimpussa. Rakennuslupaan menee kymmeniä tuhansia myös. 2. Selvitä naapurimaa-alueiden halu lähteä mukaan. Tältä kartalta voi jo löytyä sopivia yhteistyökumppaneita. 3. Laske hankkeen muuttujat karkealla tasolla: a. Hehtaarit b. Megawatit (teho ja tuotanto) 4. Ota yhteyttä Fingridiin ja tee liityntäkysely.
17
5. Tee tai teetä alueelle toteutettavuusselvitys, jossa tarkastellaan mahdolliset rakentamisen esteet ja hankkeen taloudelliset edellytykset. Tällaisia selvityksiä tekevät esimerkiksi Etha Wind, Sitema ja Sweco Finland. a. Verkkoliitynnän alustava suunnittelu, arkeologiset kohteet, pohjavesialueet, läheinen asutus, luonnonsuojelualueet, kaavatilanne, varjostukset. 6. Pidä tauko. Tässä kohden ei ole vielä palanut kauhean paljoa aikaa ja rahaa. Näyttääkö tähän mennessä tehtyjen selvitysten perusteella, että kannattaa jatkaa? Jos kyllä, niin eteenpäin vaan. Hankkeen taloudellinen kannattavuus pitäisi olla ainakin karkealla tasolla selvä. 7. Ota viimeistään nyt yhteyttä ELY-keskukseen ja kunnan rakennusvalvontaan ja pyri edistämään rinta rinnan rakennusluvitusta sekä ympäristöpuolta, joka vaihtelee tilanteen mukaan. Rakennuslupa voidaan myöntää vain asemakaavan tai myönteisen suunnittelutarveratkaisun perusteella. Kunta päättää kumpaa tapaa sovelletaan. a. Tee tai teetä alueen tarkempi suunnittelu: i. Pelastusreitit ja huoltotiet ii. Aitaukset (tarvitaan turvallisuuden kannalta kriittisille sähkölaitteille, tai lähellä asutusta koko alue) iii. Paneelien asemointi ja muu sähkösuunnittelu iv. Maan kantavuuden selvittäminen ja perustussuunnittelu v. Rakennuslupakuvat b. Pyydä ELY-keskukselta YVA-tarveharkinta. Vie ympäristöselvityksiä eteenpäin tarvitun tason mukaisesti. i. Asukaskyselyt ii. Eläinselvitykset ja -laskennat iii. Maisema- ja kulttuuriympäristöselvitykset ja hankkeen havainnekuvitus iv. Muut kohdan 5 selvitysten tarkennukset 8. Fingridin liittymäsopimuksen voi solmia, kun hankkeen tarvitsemat luvat ovat lainvoimaisia. 9. Laske 7a:n perusteella tarkemmat tuotanto-odotukset ja rakentamisen kustannukset. 10. Laadi projektille sopimuspohjat. Jos et ole itse rahoittaja, olet todennäköisimmin maanomistaja ja tuottosi perustuu maanvuokrasopimukseen sekä könttäsummaan, jonka saat hyvin valmistellun hankkeen eteenpäin myymisestä. Jos olet itse rahoittaja ja aikeissa ryhtyä sähkön myyjäksi, sinun ja itsesi välinen vuokrasopimus ei ole niin kriittinen. 11. Etsi rahoittajaa ja sähkön pitkäaikaista ostajaa samanaikaisesti. Jos jälkimmäinen löytyy, ensimmäisen löytyminen helpottuu. Osa sivun 23 toimijoista toimii myös rahoittajan roolissa. 12. Kilpailuta paneelit, invertterit, kaapelit, muuntajat ym. sekä rakentaminen. 13. Riski lopullisesta toteutumisesta ja myyntikelpoisuudesta jää itselle. Palkintona riskistä voi olla suurempi tuotto maanvuokrassa, hankevalmistelusta saatava kertakorvaus tai hankkeen kokonaisarvon nettoaminen itselle.
18
CASE KRISTIINANKAUPUNKI - näin ison hankkeen päätöksenteko etenee Aurinkopuiston suunnittelutyö lähti liikkeelle Kristiinankaupungin kaupunginhallituksen kaavoitusjaoston 8.6.2022 tekemästä päätöksestä, joka koski Kristiinankaupungintien pohjoispuolella sijaitsevan alueen yleiskaavaa. Kaavan tarkoituksena on aurinkovoimalan rakentamisen lisäksi mahdollistaa laajempi teollisuuden sijoittaminen alueelle ottaen huomioon luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset. Suunniteltu osayleiskaava yhdessä tuulivoimayleiskaavan kanssa mahdollistavat uusiutuvan energiatuotannon lisäämisen valtakunnallisten ilmastotavoitteiden mukaisesti. Sweco on tehnyt hankkeen etenemisestä hyvän esityksen, jota on käytetty yleisötilaisuudessa.
Hankealueen koko: 119 ha Aurinkovoimalan teho: 80 MW Hankeyhtiö: Kristinestads Solpark Ab Maan vuokraaja: Kristiinankaupunki Konsultti: Sweco
19
Hankealue sijoittuu kaupungin keskustan pohjoispuolelle ja on pääasiassa kaupungin omistamalla maalla.
20
CASE HUITTINEN - näin ison hankkeen päätöksenteko etenee Hankealue sijaitsee n. 3km Huittisten keskustasta lounaaseen. Moniosaisella alueella on useampi maanomistaja. Pääosa alueesta on talouskäytössä olevaa kangasmetsää ja ojitettua suota. Alueella on lisäksi peltolohkoja, kalliomurskaamo ja muutamia kiinteistöjä. Eri osia yhdistää tiheä tieverkosto, jonka liikenne on vähäistä. Hankkeen suunniteltu pinta-ala on n. 374–760 hehtaaria, riippuen valittavasta toteutusvaihtoehdosta. Alueiden välissä sijaitsee Fingrid Oy:n 400 kilovoltin voimalinja ja kytkinasema, johon voimalan tuottama sähkö voidaan syöttää. Aurinkovoimalan rakentaminen on nähty kannattavaksi, koska auringonsäteily vastaa Keski-Euroopan tasoa. Huittisten aurinkovoimalahanke eroaa Kristiinankaupungin hankkeesta siten, että Kristiinankaupungissa hanke lähti kaavoituksen suunnittelusta, kun taas Huittisissa alueen kaavoitus oli valmiina. Lisäksi hankkeet eroavat toisistaan siten, että Huittisissa hankkeelle vaadittiin YVA-menettely.
Hankealueen koko: max 760 ha Aurinkovoimalan teho: 475 MW Hankeyhtiö: OX2 Maan vuokraaja: Useita Konsultit: A-Insinöörit, Ahlman Group, Ajak Oy, Electrical Expert Oy
21
Hankealue sijoittuu kaupungin keskustan länsipuolelle. Maanomistajia on useita ja alueelle sijoittuu mm. peltolohkoja, kalliomurskaamo ja muutamia kiinteistöjä
22
ENERGIAYHTEISÖT Vuoden 2021 alusta lähtien yksityishenkilöt, yhteisöt ja yritykset ovat voineet muodostaa energiayhteisöjä, jotka hyödyntävät yhdessä esimerkiksi tuottamaansa sähköä ja jakavat sitä yhteisön jäsenten kesken. Tämä voi olla sopiva etenemistapa pienille maa-alueille, jotka eivät välttämättä kiinnosta teollisen mittakaavan hankekehittäjiä. Perusteita energiayhteisöjen muodostamiselle ovat taloudellinen hyöty, ekologisuus, vastuullisuus ja yhteisöllisyys. Taloudellinen hyöty muodostuu säästetystä energian siirtomaksusta sekä ostoenergiasta. Sähköresursseja jakaviin energiayhteisöihin sovelletaan sähkömarkkinalainsäädäntöä. Energiayhteisöt on jaettu kolmeen eri tyyppiin, joilla on omat periaatteelliset toimintamallinsa. Näitä ovat saman kiinteistöryhmän alueella sijaitseva kiinteistön sisäinen energiayhteisö, vierekkäisille tonteille sopiva kiinteistörajat ylittävä energiayhteisö sekä maantieteellisesti hajautettuja energiaresursseja hyödyntävä hajautettu energiayhteisö. Edellä luetellut mallit toimivat kansallisen energiayhteisölainsäädännön pohjana. 1. Kiinteistön sisäinen energiayhteisö käyttää yksityistä verkkoa ja sopii esimerkiksi taloyhtiöille, kauppakeskuksille ja kampusalueille. Yhteisöt voidaan luokitella edelleen hyvityslaskentaa hyödyntäviin sekä takamittaroituihin yhteisöihin. Ero näiden kahden yhteisön välillä on se, että hyvityslaskennassa verkkoyhtiö vastaa käyttöpaikkojen mittauksesta ja vähentää jako-osuuksiin perustuvan jakeluverkkomaksujen ja verojen osuuden niiltä osin, kun yhteisön tuottamaa sähköä käytetään kiinteistössä. Takamittaroitu energiayhteisö puolestaan solmii yhden yhteisen sähkön myynti- tai siirtosopimuksen koko yhteisölle ja vastaa yhteisön sisäisestä mittaroinnista ja laskutuksesta itse. 2. Kiinteistörajat ylittävä energiayhteisö mahdollistetaan erillisen linjan avulla esimerkiksi siten, että erilliselle tontille rakennettujen aurinkopaneelien tuottama sähkö kulutetaan erillisessä kiinteistössä. Linja ei saa muodostaa sähkönkäyttöpaikkojen liittymisjohtojen kanssa rengasyhteyttä sähköverkkoon tai niiden välille. Yksittäistä kulutuspistettä, kuten omakotitaloa ei lueta yhteisöksi, vaan sähkö on jaettava hyvityslaskennan avulla sähkönkäyttöpaikan jäsenten kesken. 3. Hajautettu energiayhteisö tarkoittaa maantieteellisesti hajautettua yhteisöä, jonka jäsenet voivat sijaita missä päin Suomea tahansa. Malli sopii tilanteeseen, jossa esimerkiksi saman omistajan mökkikiinteistöllä sijaitsevien aurinkopaneelien tuotantoa halutaan hyödyntää eri paikkakunnalla sijaitsevassa omakotitalossa. Hajautetussa energiayhteisössä sähköenergiamaksu muuttuu, mutta verkkopalvelumaksut ja verot maksetaan normaalisti.
23
AURINKOHANKETOIMIJOITA SUOMESSA 3Flash Solar
European Energy Suomi Oy
Pohjan Voima
Alight
Exilion
Puhuri
Alpiq AG
Fortum Oy
SAJM Holding Oy
Aurinkokarhu
Forus oy
Skarta Energy
Better Energy
Helen
Solar Team Oy
Biosolar
Helios Nordic Energy Finland Oy
Solarigo Oy
CPC Finland
IBV Suomi
Solmar Consulting
Develo Oy
Ilmatar
Taaleri Energia
Elements
Korkia
Tornator Oyj
Endra
Neoen Renewables Finland Oy
VALOREM Energies Finland Oy
Energiequelle Oyj
Neova Oy
WestWind Oy
Enersense
Nordi Oy
Will & Must
Eolus Finland
Nordic Generation
Winda Energy
EPV Aurinkovoima
Oomi
wpd Finland Oy
Etha Wind
OX2
Hankekehitys pähkinänkuoressa Jokaisella hanketoimijalla on omat reunaehtonsa - samoin sijoittajilla. Seuraavat asiat ovat kuitenkin niitä, joita jokainen hanke tulee kohtaamaan: 1. Maan hankinta, useimmiten vuokraten 2. Verkkoliitynnän varmistaminen 3. Luvitus ja ympäristö 4. Rahoituksen varmistus 5. Rakentajan etsiminen 6. Sähkön myynti
Sähkön myynnistä saatetaan tehdä PPA-sopimus (power purchase agreement), jolla sähkön ostaja varmistaa itselleen uusiutuvaa ja kiinteähintaista sähköä pitkälle tulevaisuuteen. Myyjä puolestaan varmistaa investoinnin edellytykset.
24
YHTEYSTIEDOT Kaustisen seutukunta Seututoimisto: Lestintie 41, LESTIJÄRVI Kaustisen toimipiste: Kappelintie 13, KAUSTINEN kirjaamo(a)kaustisenseutukunta.fi info(a)kaustisenseutu.fi https://kaustisenseutu.fi
Kase Solar Pool Tomas Luoma projektipäällikkö p. 040 656 5303 tomas.luoma@kaustisenseutukunta.fi
Kuntien tekniset toimet Halsua: Antti Tuominiemi, p. 040 680 2220, antti.tuominiemi@halsua.fi Kaustinen: Ilkka Närhi, p. 040 7698 668, ilkka.narhi@kaustinen.fi Lestijärvi: Juha Timo, p. 044 066 8702, juha.timo@lestijarvi.fi Toholampi: Mikko Polet, p. 040 150 5302, mikko.polet@toholampi.fi Veteli: Tero Uusitalo, p. 050 579 0180, tero.uusitalo@veteli.fi
25
LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOA: Arkeologisten kohteiden haku (Museovirasto) Auringosta Energiaa - Aurinkovoimakehittäjien yhteenliittymä Aurinkoenergian luontovaikutukset (Energiateollisuus) Aurinkosähkövoimalat kartalla (Motiva) Aurinkovoimaan liittyviä YVA-hankkeita (Ympäristö.fi) Aurinkovoimabuumi hämmentää maanomistajia - vuokrasopimuksiin apua MTK:lta Aurinkovoimahankkeisiin liittyviä lausuntoja (Luonnonvarakeskus) Aurinkovoiman ympäristövaikutuksia (Sähkön kilpailutus.fi) Aurinkosähkön maantieteellinen tietojärjestelmä Business Finlandin sähköinen asiointipalvelu Demonstraatiohankkeiden (yli 5 milj. euroa) tukihaku (Työ-ja elinkeinoministeriö) Energiatuen hakeminen ja maksatus (Työ- ja elinkeinoministeriö) Energiayhteisökäsikirja (Elenia ja VTT) Energiayhteisöt (Työ- ja elinkeinoministeriö) Esari Oy - Suomen johtava laitesuojatoimittaja Huittisten aurinkovoimahanke (OX2) Huittisten aurinkovoimala - Ympäristövaikutusten arviointi Hybridipuistojen sähkönsiirto ja MW-luokan energiavarastot - synergiaedut Kantaverkon liittymismaksut 2023 (Fingrid) Karttakuva Kaustisen seudun potentiaalisista aurinkoenergia-alueista Kase Solar Pool -hankkeen nettisivut Kristiinankaupungin aurinkovoimalan esittely- ja keskustelutilaisuuden diaesitys (Sweco) Kristiinankaupungin aurinkovoimala - päätös YVA-menettelyn soveltamisesta (ELY-keskus) Kristiinankaupungin aurinkovoimala - Suunnittelutarvehakemus Kristiinankaupungintien pohjoispuolen osayleiskaava Liityntäkysely (Fingrid) Miten aurinkoenergiabuumi näkyy vuonna 2023? (Sweco) Ohjeet energiatukihakemuksen tekemiseen (Business Finland) Työkalu aurinkoenergian tuotantopotentiaalin laskemiseksi (Euroopan komissio) Työkalu aurinkosäteilyn laskemiseksi (Global Solar Atlas) Utajärven aurinkopuistohanke (STT) Uusiutuvan energian lupaneuvonta (ELY-keskus) Vihreän siirtymän webinaarisarja (Sweco) YVA-menettelyyn liittyviä selvityksiä (WSP Finland Oy)
26
KASE SOLAR POOL uusiutuvaa energiaa luonnosta Kaustisen seutu on aktiivinen edelläkävijä maaseudun muutoksessa. Olemme kiertotalouden suunnannäyttäjä ja hyödynnämme uusiutuvan energian mahdollisuuksia monipuolisemmin kuin missään muualla Suomessa. Kase Solar Poolin tavoitteena oli: Vahvistaa vihreän siirtymän tavoitteiden mukaista, paikallisten päästöttömien energiaratkaisujen osaamista osana elinkeinoelämän muutosta Luoda edellytyksiä vähentää tuontienergian tarvetta ja vahvistaa sähköomavaraisuutta Vahvistaa ymmärrystä yrityssektorin osaamis- ja työvoimatarpeista sekä mahdollisuuksista kehittää uutta aurinkoenergialiiketoimintaa Kaustisen seutukunnan alueella Vahvistaa alueellisia yritysverkostoja energiamuutoksen hallinnassa tukemalla erityisesti turve- ja turkistuotantoalan pk-yrityksissä tapahtuvaa uudistumista Vahvistaa Keski-Pohjanmaan maakunnan resilienssiä energiamuutoksen hallinnassa sekä vaikuttaa tärkeiden siirtoverkkojen suunnitteluun alueen energiatuotannon kannalta myönteisesti Lisätä teollisen kokoluokan aurinkoenergiatuotannon kiinnostavuutta aktiivisella tiedottamisella Luoda Kaustisen seudun maanomistajille ja muille hankkeesta kiinnostuneille tietopaketti, jonka avulla arvioidaan erilaisten maaalueiden sopivuutta aurinkosähkön tuotantoon