Viestintä- ja informaatio-oikeuden perusteet

Sari Hakapää, Hanna Huhtala, Andreas Johansson, Riku Neuvonen Matti Lindholm & Joonas Paavolainen

viestintä ja KANSAINVÄLINEN informaatio oikeuden ARVONLISÄ perusteet

VEROTUS

SISÄLLYS

ALKUSANAT 2. PAINOKSEEN 11 ALKUSANAT 1. PAINOKSEEN 13

I JOHDANTO 15 1

VIESTINTÄ- JA INFORMAATIO-OIKEUS 15

2

VIESTINTÄ- JA INFORMAATIO-OIKEUDEN KÄSITTEET 21

2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 2.6

Vapaudet ja oikeudet 21 Yksityisyyden suoja ja erilaiset tilat 26 Julkisuus ja julkisuustutkimus 27 Sensuuri ja hiljennysvaikutus 29 Sananvapauden sääntelyn käsitteistöä 32 Viestintä- ja informaatio-oikeuden periaatteet 46

3

OIKEUDELLINEN TIETO 49 Oikeudellinen ajattelu ja oikeudellisen tiedon hankinta 49 Lakihierarkia ja oikeuslähteet 51

3.1 3.2

4

PERUS- JA IHMISOIKEUDET 55

4.1 4.2 4.3 4.4

YK:n ihmisoikeusjärjestelmä 57 Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus 59 Euroopan unionin perusoikeuskirja 61 Suomen perusoikeusjärjestelmä 63

5 SANANVAPAUS 67 5.1 Sananvapaus ihmisoikeutena 68 5.2 Sananvapaus Euroopan Unionin perusoikeutena 71 5.3 Sananvapaus Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimusjärjestelmässä 73 5.4 Sananvapaus suomalaisen perusoikeutena 82 5.5 Sananvapausaatteen kehitys 85 5.5.1 Sensuurista klassiseen liberaaliin sananvapausajatteluun 85 5.5.2 Sananvapaus Ruotsissa ja Suomessa 90 5.5.3 Nykyaikainen sananvapausajattelu 94 5.6 Sananvapauden oikeutusperusteet 99 6 VIRANOMAISJULKISUUS 103 7 MUUT VIESTINNÄLLISET PERUSOIKEUDET 107 7.1 Taiteen vapaus ja kulttuuriset oikeudet 107 7.2 Tieteen vapaus 111 7.3 Kokoontumisvapaus 113 7.4 Omantunnonvapaus 115 8

YKSITYISYYDEN SUOJA 117

9

PERUSOIKEUSSUOJA ERI RYHMILLÄ JA ERITYISTILANTEISSA 120

9.1 9.2 9.3 9.4

Vaalimainonta 121 Lasten viestinnälliset oikeudet 122 Poliisit, sotilaat ja laitoksissa olevat 122 Negatiiviset oikeudet viestintä- ja informaatio-oikeudessa 124

II

KESKEINEN VIESTINTÄ- JA INFORMAATIOOIKEUDELLINEN SÄÄNTELY 127

1

JOUKKOVIESTINNÄN SÄÄNTELY 127 Sananvapauslain keskeiset käsitteet 129 Sananvapauslain vastuujärjestelmä 132 Anonymiteetti ja lähdesuoja 134 Vastine ja oikaisu 141 Sananvapauslain pakkokeinot 142

1.1 1.2 1.3 1.4 1.5

2 JOUKKOVIESTINNÄN ITSESÄÄNTELY 144 2.1 Journalistin ohjeet 146 2.2 Julkisen sanan neuvosto 163 2.3 Asiamiehet 165 2.4 Yleisradion ohjelmatoiminnan säännöstö ja

mediayritysten sisäiset ohjeet 166 3

SÄHKÖISEN VIESTINNÄN SÄÄNTELY 168

3.1 Toimilupasääntely 169 3.2 Viestintämarkkinoiden sääntelyä 172 3.3 Radio- ja televisiosääntelyn ohjelmistoa

koskevat säännökset 172 3.4 Yleisradio 173 3.5 Liikenne- ja viestintävirasto 177 3.6 Tietoverkkojen sääntely 178 3.6.1 Tietoverkkojen sääntelyn ongelmat ja

tietoverkkojen käyttötapoja 179 3.6.2 Keskeinen tietoverkkoja koskeva lainsäädäntö 188 3.6.3 Tiettyjen käyttömuotojen erityissääntely 189 3.6.4 Suodattaminen sääntelykeinona 191 4

VIRANOMAISJULKISUUDEN SÄÄNTELY 195

4.1 4.2

Tietopyyntö julkisuuslain perusteella 195 Julkisuuslain salassapitoperusteet 206

4.3 4.4 4.5 4.6 4.7 4.8

Julkisuusperiaate Euroopan unionissa 210 Oikeudenkäyntien julkisuus 215 Avoin tieto 219 Verotustietojen julkisuus 222 Viranomaisen tiedonhallinta 225 Viranomaisen tiedottamisvelvollisuus 227

5

TIEDON JA YKSITYISYYDEN SUOJA 232 Henkilötietojen suoja ja rekisterit 233 Tietosuoja viestinnässä 237 Viestintäsalaisuuden rikkomisen kriminalisoinnit 238 Yksityisyyden suoja rikosoikeudessa 241 5.4.1 Salakuuntelu ja salakatselu 241 5.4.2 Kotirauha, julkisrauha ja viestintärauha 243

5.1 5.2 5.3 5.4

6

TYÖNTEKIJÄN ASEMA VIESTINTÄ- JA INFORMAATIO-OIKEUDESSA 248

6.1

Sananvapaus työsuhteessa 249 6.1.1 Työntekijän sananvapaus 249 6.1.2 Virkamiesten sananvapauden erityispiirteet 252 6.1.3 Pilliinpuhaltajien asema 255 Työntekijän yksityisyyden suoja työelämässä 259 Työantajan viestinnälliset oikeudet työsuhteessa 261

6.2 6.3

7 SANANVAPAUSRIKOKSET 261

7.1 7.2

7.3

Syyttämisjärjestely sananvapausrikoksissa 267 Keskeiset sananvapausrikokset 270 7.2.1 Kiihottaminen kansanryhmää vastaan 270 7.2.2 Uskonrauhan rikkominen 276 7.2.3 Väkivaltakuvauksen levittäminen 278 7.2.4 Siveellisyyskriminalisoinnit 279 Yksityiselämän suoja rikosoikeudessa 285 7.3.1 Yksityiselämän suoja ja sananvapaus EIT:n ja

Suomen oikeuskäytännössä 287 7.3.2 Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen 300

7.4 Kunnianloukkaus 317 7.5 Muut sananvapausrikokset 326 7.6 Sananvapausrikokset ja vahingonkorvaus 330 8

8.1 8.2 8.3

KUVAOHJELMIEN SÄÄNTELY 331 Kuvaohjelmalain soveltamisala 333 Kuvaohjelmien ikärajat 335 Kuvaohjelmalain maksut ja pakkokeinot 337

9 MAINONNAN SÄÄNTELY 338 9.1 Alkoholin mainonta 339 9.2 Tupakkamainonta 342 9.3 Lääkemainonta 343 9.4 Kuluttajille suunnatun mainonnan yleissääntely 344 9.5 Mainonta sähköisissä viestimissä 348 9.6 Ulkomainonta 351 9.7 Mainonta internetissä 353 9.8 Mainonnan itsesääntely 355 9.8.1 Mainonnan kansainväliset säännöt ja

Mainonnan eettinen neuvosto 356 9.8.2 Keskuskauppakamarin liiketapalautakunta 360 9.8.3 Muu mainonnan itsesääntely 360 9.8.4 Mainontasäännökset journalistien itsesääntelyssä 360 9.8.5 Muita mainontasäännöksiä 361 9.8.6 Kieltäytyminen vastaanottamasta mainontaa 363 9.8.7 Mainonta ja sananvapaus 365

III

MUU VIESTINTÄ- JA INFORMAATIOOIKEUDELLINEN SÄÄNTELY 369

1

KULTTUURIAINEISTOJEN SÄILYTYS JA ARKISTOINTI 369

2 POSTITOIMINTA 373

Sisällys

9

3 IMMATERIAALIOIKEUDET 374

3.1 Tekijänoikeus 375 3.1.1 Lisenssijärjestelmä ja tekijänoikeusjärjestöt 379 3.1.2 Tekijänoikeuden lähioikeudet 380 3.2 Muut immateriaalioikeudet 381 3.3 Tekijänoikeuden historia ja immateriaalioikeuksien

suhde sananvapauteen 383 4

VALOKUVAAMISEN ERITYISKYSYMYKSET 385

5

VIESTINTÄTUOTTEIDEN VEROTUS 390

6

VIESTINTÄLIIKETOIMINNAN MAKSUT 394

7

TAITEEN EDISTÄMISTOIMINTA 395

8

VIESTINNÄN MONIMUOTOISUUS JA MONIARVOISUUS 397

ASIASANAHAKEMISTO 402

ALKUSANAT 2. PAINOKSEEN

Viestinnän sääntelyssä on tapahtunut melkoisesti sitten edellisen painoksen. Perinteisen viestinnän osalta sähköistä viestintää paketoitiin tietoyhteiskuntakaareksi, jonka nimikin ehdittiin muuttamaan. Informaatio-oikeuden osalta tietosuojasta on kehittynyt eräänlainen superoikeus, jonka kaikki haluavat mainita. Tällä saralla tapahtuva jatkuva muutostahti ja muun muassa tiedustelulait ovat yksi syy, miksi tämän uudistetun painoksen kanssa on kestänyt. Nytkin eduskunnassa ja EU:ssa on käsittelyssä muutoksia etenkin tietosuojaosuuksiin.

Toinen merkittävä muutos on ollut liberaalin demokratian ajautuminen puolustustaisteluun. Ensimmäisen painoksen aikana Euroopan ihmisoikeussopimusta kehitettiin progressiivisesti ja EU oli saanut perusoikeuskirjansa. Tämän toisen painoksen aikana yhä useampi maa on kääntänyt selkänsä liberaalille demokratialle ja siinä sivussa sananvapauden periaatteille. Suomessa on myös kohuttu vastamediasta, valemediasta, trolleista ja muista ilmiöistä. Sosiaalinen media ja suuret toimijat tulivat ryminällä ja osoittivat, että isot amerikkalaiset ja kiinalaiset yritykset ovat kansallisvaltion sääntelymahdollisuuksien tuolla puolen. Viestinnän kenttä on muutoksessa, jossa myös perusteet on haastettu. Vastaavasti monet perusasiat ovat säilyneet, kuten vaikkapa sananvapauslaki ja julkisuuslaki, joihin kohdistuu kyllä muutospainetta, mutta oikein mitään ei tapahdu.

Alkusanat 2. painokseen

11

Nämä isot muutostrendit ja pienemmät muutokset on tuotu osaksi tätä uutta painosta. Toisena uudistuksena varsinaisesti alaviitteistä ja tarkemmista lähteistä on luovuttu. Painotuksena on yksityiskohtien asemesta suuret linjat ja sen ymmärtäminen, että mistä sääntelyssä on kyse.

Jatkuvasti muuttuvan kohteen vuoksi tämä toinen painos on ottanut aikansa. Suuret kiitokset siis Kauppakamarille kirjan kustantamisesta ja kustannustoimittaja Pälvi Myyrylle kirjan toimittamisesta.

Kilossa 21.1.2019 Riku Neuvonen

12

Alkusanat 2. painokseen