Katse 1/2013

Katse 1/2013

O

A

VA

KU

/S

A

N

/

H KE

/Ä

I

N

Ä

veera Moberg

Archie Ahola

Marisanna Multamaa

Santtu-Matias Rouvali

Niillas Holmberg & Roope Mäenpää

TAMPERELAINEN KULTTUURILEHTI

Jenna Lehtonen

Jarno Vesala

Alku / Yleisö

Alku / Yleisö

Zumbaa Siilinkarilla 2.3.2013 kuva: ella kiviniemi taitto: elias lahtinen

2

KATSE Kevät 2013

KATSE Kevät 2013

3

Alku / Sisällys

Alku / Sisällys

Tampereen tuntua Tatuointitaiteilija Veera Moberg, s.10–11.

Kuva: Mira Aaltonen

Tampereen kadut, s. 24–25.

Kuva: Saara Sivonen

Muusikot Niillas Holmberg ja Roope Mäenpää, s. 26–27.

Kuva: Elias Lahtinen

Mitä tekee uusi ylikapellimestari ennen ensimmäistä konserttiaan Tampere Filharmonian kanssa? Mitä tuumaa rakkaudesta runoilija, joka vihaa rakkauskliseitä? Miten puhuu työstään taiteilija, jonka työ elää ihmisten iholla?

Miten yhdistyvät musiikissa saamelaisuus ja tamperelaisuus?

Muun muassa näitä teemoja kuvan ja sanan keinoin esittelee kevään 2013 Katse.

Tekijätiimi näki ja koki tamperelaista kulttuurimaisemaa.

Testasimme, ottavatko kulttuurikokemukset sydämestä ja kiersimme Tampereen kaduilla etsimässä kaupunkikulttuurin ydintä. Kuulostelimme haastatelluilta, mihin Tampereen ja lähialueiden tapahtumiin kesällä 2013 kannattaa suunnata.

Näiden myötä Katse toivottaa kiinnostavaa kulttuurikesää. elias lahtinen ja annamari tolonen, ad:t

Katse kaduille kuva sana keho ääni

2 – 3 6 7 8 9

y l e is

Siilink

ö

arilla

tanssit

tiin um pih

anges

sa.

syke

Kulttu

henk

Maris

alm

t e k ij

KATSE Kevät 2013

Multa

tä.

maa m uotoil

ee mu stiko

ka

atellu

t anta vat

meno

ä ko kee

Vuode n

4

sydän

il ö

anna

anak

Haast

uri ko sketti

nuori

taiteil

ija pe lkä

vinkk

insä k esäll

ä pim eä

ä.

e.

ita.

10 – 11 12 – 17 18 – 23

ateljee

Veera Mobergin työhuone on siellä, missä hänkin.

24 – 25 26 – 27 28 29 – 30 5

päähenkilö

Runoilija Archie Ahola vihaa rakkauskliseitä.

Ennen konserttia Santtu-Matias Rouvali vetää savut.

e r ia

e s in

kysy

m

et

tä Filkka ri-ihm iset ty tasku hjensiv nsa. ät

kand

id a

2013 numero 1/2013, 10. vuosikerta, ISSN 1795-3642 (Painettu) ISSN 1798-8675 (Verkkolehti) vastaava päätoimittaja Anssi Männistö, visuaalisen journalismin professori toimituspäällikkö Laura Vuoma, yliopisto-opettaja ad:t Elias Lahtinen ja Annamari Tolonen kirjoittajat, kuvaajat ja taitto Kuvajournalismin 2. vuosikurssi: Mira Aaltonen, Laura Hakalisto, Emilia Kangasluoma, Ella Kiviniemi, Elias Lahtinen, Riina Rinne, Pekka Selonen, Saara Sivonen, Annamari Tolonen, Aleksi Tuomola kansi kuva: Riina Rinne; typografia, kuvankäsittely ja taitto: Pekka Selonen sisällysluettelo taitto: Annamari Tolonen kiitos Jussi Kiiskilä (Studio Mielikuva), Kukka Kerttuli, Tammerkosken kukka, Tampere Film Festival 2013 julkaisija TAY / Viestinnän, median ja teatterin yksikkö painopaikka TAY / Harjoitustoimitus 2013 sidonta ja leikkaus Juvenes Print yhteystiedot TAY / CMT / KATSE, Kalevantie 4, 33014 Tampereen yliopisto, email: katse@uta.fi, puhelin: 050 4201492, kotisivu: www.katse.uta.fi, facebook: www.facebook.com/kuvajournalismi kuvajournalismin opetus www.uta.fi/cmt/kuvajournalismi, www.kuvajournalismi.fi katse kevät

y s tä Utsjok i ja Ta m p e re vät vo yhdist imans ia.

4

reportaasi

gall

Katse en ku vaajat vat Ta jalkau m p e re tuien ka duille .

Ruusun terälehtiä, katujen tallausta ja karkkia. Niistä on tämän kevään Katse tehty. Kuvajournalismin toisen vuoden opiskelijoiden lehtiprojektia on ollut ilo ohjata, sillä intoa ja ideoita on riittänyt loppuun saakka.

Tampereen ja lähialueiden kulttuurielämään sukelletaan ajankohtaisten henkilöiden kautta, mutta lehdentekijät eivät ole myöskään pelänneet laittaa itseään likoon. He ovat istuneet tatuoijan tuoliin, tarttuneet runokaraoken mikkiin ja jalkautuneet kaupungin kaduille kuvaamaan ohikulkijoita.

Ulkoasun suunnittelua ohjasi graafinen suunnittelija Jussi Kiiskilä. Suuri kiitos hänelle ja terapiakoira Saralle!

Lukijoitamme kehotamme pysymään valppaina syksyyn saakka, sillä silloin Katseen digitaalinen julkaisu uudistuu. laura vuoma, toimituspäällikkö, yliopisto-opettaja

at it Jenna Lehto nen ta raan k llensi oiran saikanss pojan a eläv tunte än muksia .

KATSE Kevät 2013

5

Alku / Henkilö

Alku / Syke

Sykähdyttäviä kokemuksia

Muotoilija verkoissa

Katseen tekijät syöksyivät kulttuurikevääseen sykemittarit kädessään

teksti ja kuva: laura hakalisto taitto: aleksi tuomola

tekstit: pekka selonen laura hakalisto annamari tolonen riina rinne

kuuntelemassa santtu - matias rouvalin ja lahden sinfoniaorkesterin esitystä liquid marble

En tiedä klassisesta musiikista mitään, mutta kokeillaan. Kappaleen alku on rauhallinen, ehkä vähän uhkaavakin. Ei kuitenkaan jännitä. Syke 75

Alun rauhallisuus on poissa, ja jousisoittimet kuulostavat pelottavilta.

Vähän kuin olisin huonossa kauhuelokuvassa.

Syke 85

( säv .

anders lillborg )

Tunnelma kiristyy taas.

Orkesterin mahtipontinen soitto aiheuttaa kylmiä väreitä ja lupailee teokselle dramaattista lopetusta. Syke 84

Meininki rauhoittuu, mitään pahaa ei tapahtunutkaan. Joku yskii yleisössä.

Syke 75

Huipennus ei ollut aivan niin massiivinen kuin odotin.

Syke 77

esiintymässä kulttuuriravintola kiven runokaraokessa

Juontaja kertoo, että kuuntelemme espanjalaista musiikkia ennen runonlausuntaa.

Syke 75

Saavun Kulttuuriravintola Kiveen.

Kaverini morjestaa minulle virnistellen.

Tästä se lähtee.

Syke 80

Tulee minun vuoroni esiintyä. Juontaja lausuu nimeni ja nousen tuolilta.

Syke 120

Kerron yleisölleni, etten ole koskaan lausunut runoa. Saan rohkaisuaplodit. Haluan vain nopeasti pois lavalta.

Syke 160

Runo on hetkessä ohi. Tunnen itseni kuninkaaksi.

Kädet tärisevät.

Syke 90

veera mobergin tatuoitavana takomo custom tattoossa

Istun tuoliin ensimmäisen kerran.

Syke 100

Kokeillaan siirtokuvia, valmistellaan välineitä, syke nousee ja laskee.

Ensimmäinen pisto iholla raapaisee kevyesti.

Syke 93

Puolen tunnin jälkeen iho alkaa herkistyä.

Syke 75

Viimeistelyssä otetaan isompi kone käyttöön. Kova pärinä jännittää.

Syke 85

katsomassa virpi suutarin dokumenttielokuvaa

Yksi elokuvan päähenkilöistä kysyy toiselta ”What do you see in your fucking future?”.

Lamaannuttava tunnelma. Syke 70

6

KATSE Kevät 2013

Mira kertoo, että ymmärtää nyt, mistä rakkauslauluissa puhutaan.

Syke 80

Naurahdan, kun tyttöystävä vaatii syntymäpäivälahjaa lähes rahattomalta Tonilta. Tilanne on kaameudessaan huvittava. Syke 89

” hilton !

modus ry, Kultaseppien liitto, Tampere Shopping ry, Tamperelaisten naisyrittäjien liitto. Näistä kaikista Marisanna Multamaa valitsi tamperelaisten käsityöläisten ja kuvataiteilijoiden Modus ry:n. Multamaan mukaan luovan alan ammattilaiselle on tärkeää kuulua johonkin yhdistykseen tai liittoon verkostoitumisen vuoksi. ”Uran alussa täytyy valita. Kaikkialle ei pysty repeämään, kun oma yritys vie niin paljon aikaa.”

”Modus järjestää esimerkiksi alan messuille myyntipisteitä, joiden kustannukset olisivat liian kalliita maksaa yksin,” Multamaa sanoo.

kahdeksan vuotta sitten korumuotoilijaksi Lahden muotoiluinstituutista. Siitä lähtien hän on toiminut yrittäjänä. Heti valmistumisensa jälkeen Multamaa liittyi Modus ry:hyn, joka oli hänelle paras vaihtoehto. multamaa valmistui

muotoilijalle on tärkeää luoda koko ajan uutta eikä jäädä laakereilleen lepäämään. Sen varaan ei voi laskea, että asiakas palaa uudelleen. ”Asiakkaat tilaavat tuotteita verkosta, eivätkä käy liikkeessä.

Itselleni tulee eniten tilauksia muualta kuin Tampereelta.

Mahdollisuudet menestymiseen muotoilualalla ovat hyvät, mutta eteneminen on itsestä kiinni.”

Viime joulukuussa Multamaan Mustikka-korusarjan riipus nähtiin Linnan juhlissa presidentin tyttären Anna Halosen kaulassa. Tästä Multamaa yllättyi positiivisesti, sillä hän ei ollut tarjonnut korujaan juhlavieraalle. Julkisuuden sijasta Multamaalle on kuitenkin tärkeintä pärjätä alalla. multamaan mielestä

Marisanna Multamaa Lahden muotoiluinstituutista korumuotoilijaksi vuonna 2005. työskentelee ja asuu Tampereella. toiminut yksityisyrittäjänä vuodesta 2006. koruja nähty muun muassa Linnan Juhlissa Anna Halosella. valmistunut

Nousen tuolista ja näen valmiin kuvan peilistä.

Riemunkiljahdus.

Syke 107

täällä ollaan elämä ”

Janne nukkuu puukko vierellään. Hän kertoo nukkuneensa niin jo lapsena, koska pelkäsi isäänsä. Vakuutun siitä, että syrjäytyminen periytyy. Syke 78

Tonin mummo käy tuomassa kukkia ja elämänneuvoja. Mummon syyllistävät sanat tuntuvat epäreiluilta.

Syke 77

taitto: aleksi tuomola

KATSE Kevät 2013

7

Alku / Almanakka

Kesä tulee! 25.5.

Museoiden yö kaikissa Tampereen museoissa.

Toimitus keräsi haastateltavilta kesän 2013 menovinkkejä.

Piipahda klassisen musiikin festivaaleilla Kurussa, vietä yötä museossa ja tuijota tasseleita Teerenpelissä.

7–9.6.

Klassisen musiikin festivaalit Kurufest, Kuru

teksti ja taitto: laura hakalisto

5.–7.6.

8.6.

9.6.–31.8.

1.6.–30.7. 25.5.–11.8.

29.6.

Annikki OFF -runofestivaalit Annikin puutalokortteli, Tampere

Teerenpeli Tease -burleskitapahtuma Ravintola Teerenpeli, Tampere

Annikin Runofestivaalit Annikin puutalokortteli, Tampere

Unien kaupunki -taidenäyttely Mäntän kuvataideviikot, Mänttä-Vilppula

F.E Sillanpään 125-juhlavuoden kesäjuhlat, Hämeenkyrö

20.–27.7.

Vuoden nuori taiteilija 2013 -taidenäyttely Tampereen taidemuseo

Sastamala Gregoriana XVIII -vanhan musiikin festivaali Sastamala

23.–24.8.

19.–21.7. 5.8.

Blockfest -katumusiikkifestivaali Ratinan stadion, Tampere

Tampere Salsa Festival Ympäri Tampereen kaupunkia

Pispala Folk -musiikkifestivaali Tahmelan ranta, Tampere

25.8.

Design on Tampere -designtori Museokeskus Vapriikki

8

KATSE Kevät 2013

Alku / Henkilö

Valon veistäjä teksti: aleksi tuomola kuva: pekka selonen taitto: laura hakalisto

Viimeksi itkin:

Itkin, kun läheinen ystäväni kuoli liian aikaisin. En erityisemmin peittele tunteitani, mutta itkeminen vie sellaiseen tilaan, josta ei ihan helposti pääse pois. Siksi itken yleensä vain todella isoista asioista – pelkkä kituva kastemato ei riitä. En ole nopea itkijä. Esimerkiksi leffassa pitää välillä vähän himmailla, ettei koko leffa mene ohi pillittäessä.

Unelmoin: Unelmoin pysyvyydestä, varmuudesta ja pitkäjänteisyydestä niin työssä kuin vapaallakin. Tällä hetkellä elän niin hetkessä, etten voi olla varma oikein mistään. Varmat tulot helpottaisivat perheen elämää.

Aiemmin unelmoin elämästä, jota elän tällä hetkellä. Pahimmat teinihaaveet ovat onneksi jo jääneet taakse.

Rakastan: Rakastan perheeni ja työni lisäksi pieniä hetkiä ja arkisia asioita. Tänään aamulla lapseni tuli sänkyyn pyörimään täynnä intoa ja pirteyttä, kun olin vielä itse aivan nukuksissa. Kummasti siinä sitten itsekin piristyi. Rakastan sitä, kun lähden työhuoneeltani keskellä pimeää yötä taskulampun valossa, ja ympäriltä kuuluu aavemaisia rasahduksia. On myös vapauttavaa päästä pois siitä pimeydestä.

Pelkään: Pelkään pimeyttä, vaikka myös pidän siitä.

Pimeän pelko on niin omituisen primitiivinen tunne. On pakko tietää, mitä tyhjyydessä on, tai ei pysty olemaan rauhassa.

Tuntematon on aina pelottavaa. Pelkään myös perheeni puolesta, koska inhimillisiä vahinkoja sattuu aina.

Jarno Vesala Vuoden nuoreksi taiteilijaksi 2013. installaatioissaan ääntä, kuvaa ja veistoksia. syntynyt 1977 Raumalla. asuu Nokialla vaimonsa Katri Monosen ja tyttärensä Rimman kanssa. kouluttautui kuvataiteilijaksi Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksen ympäristötaiteen linjalta. työskentelee entisessä kissanhiekkatehtaassa Nokian vanhalla teollisuusalueella. valittu

yhdistelee

KATSE Kevät 2013

9

Keskikohta / Ateljee

Keskikohta / Ateljee

Päivä taiteilijan työhuoneessa Katso video katse.uta.fi

13.44

13.47

13.55

14.04

14.33

15.40

15.54

17.57

Veera Moberg, tatuointitaiteilija

teksti ja kuvat: mira aaltonen ja saara sivonen taitto: emilia kangasluoma

siellä, missä minäkin. Päivisin tatuoidessani se on Takomossa ja aamuisin ja iltaisin kotona, missä valmistaudun seuraavan päivän töihin. Joskus työntekoon riittävät lehtiö, kynä ja kalenteri, jotka kulkevat mukana.

työhuoneeni on

jos en olisi tatuointitaiteilija ,

toivoisin olevani kuvittaja. Todennäköisesti olisin kuitenkin graafinen suunnittelija, joka oli ammat-

tini ennen tatuoijaksi ryhtymistä. mielestäni tatuoinnin pitää

olla ottajalleen sopiva ja sitä kautta hyvännäköinen.

kummallista työssäni on se ,

että työni on olemassa niin kauan kuin asiakaskin ja kulkee hänen mukanaan joka paikkaan. On sattumaa, kuka näkee töitäni ja keitä työni tapaa. En voi ”vetää töitäni pois markkinoilta”, vaan ne ovat usein näkyvä osa muita ihmisiä. työni, sanoisin, että se on ihmisten kanssa oleskelua, tatuointien suunnittelua ja toteuttamista. Suuren osan päivästä vietän asiakkaan kanssa. Rakastan työtäni monesta syystä. Nautin paljon sen sosiaalisuudesta ja olen aina otettu, kun asiakas valitsee minut toteuttajaksi tatuoinnilleen. On imartelevaa, että minuun luotetaan ja näkemyksiäni kuunnellaan.

jos minun pitäisi tiivistää

oli puuhastelu ja paikkojen kuntoon laittaminen ennen asiakkaiden saapumista keväisessä ja häikäisevän kirkkaassa auringonpaisteessa. kaunein hetki tänään

10

TAKOMO 27.2.2013.

KATSE Kevät 2013

KATSE Kevät 2013

11

Keskikohta / Päähenkilö

Keskikohta / Päähenkilö

on huono lause Keijut ja enkelit saavat väistyä kauhakuormaajien ja lampaanpapanoiden tieltä, kun Archie Ahola suoltaa ronskeja rakkausrunojaan. Entinen teatteripuvustaja ei aio alentua rakkausrunojen riviompelijaksi. Ahola pelaa rehellisyydellä, elää tunteella ja kiroilee kuin merimies. teksti: ella kiviniemi kuvat: elias lahtinen, ella kiviniemi ja riina rinne taitto: saara sivonen kirjoittaa kuvia, joissa mies rakastaa miestä.

Lauseet ovat vierekkäin aseteltuja näkymiä, joissa ikävöidään, haastetaan, rakastellaan ja roihutaan. Rakkaudesta Aholalla on kokemusta, mutta runoudesta ei juurikaan.

Aholan mielestä hyvää tai huonoa runoa ei ole olemassa. Tai no, ehkä onkin: kuluneita kielikuvia hän ei teksteissä suvaitse. Kliseet ovat Aholalle kuin jakkupukuja, joita hän ei pukuompelukoulussa koskaan suostunut tekemään, vaikka käskettiin. Jos rakkaudesta ei kykene kertomaan omin sanoin, voi yhtä hyvin olla hiljaa. Rouhea rakkausruno syntyy omakohtaisuudesta ja rehellisyydestä. ”Jos koitat värittää muiden tunteita, niin ei siit tuu last eikä paskaa. Pitää pystyä menemään omaan rakkauteensa niin syvälle, ettei se kuulosta siltä helvetin kioskikirjallisuudelta.”

Runoilijan ei tarvitse rakastua joka päivä uudelleen kyetäkseen kirjoittamaan tunteista. Rakkaudessa on läsnä myös menettämisen pelkoa, mustasukkaisuutta ja vihaa, joita voi archie ahola

10

KATSE Kevät 2013

tutkia loputtomiin. Ahola ammentaa vanhoista kokemuksistaan etsimällä niihin uusia näkökulmia. Se on hänestä kirjoittamisessa kaikkein hauskinta. ”En oo ikinä elämässäni laskenu lampaita. Jos en saa unta, sisustan mielessäni kavereiden kämppiä. Vien sinne omat kamani, ja sit mä sisustan.”

Kirjoittamisesta tuli Aholalle samanlaista: rakkaus on kuin huone, jonka hän järjestää aina uudelleen. takanaan kymmeniä vuosia lavastus- ja puvustustöitä, eikä hän ikinä kuvitellut lyövänsä läpi runoilla.

Viikko ennen juhannusta vuonna 2009 hän räjähti kirjoittamaan. Muutamassa vuodessa pöytälaatikkoon kertyi noin 800 runoa. ”Niistä puolet oli rakkausrunoja. Mä varmaan avasin jonkin lukon itsessäni.”

Ahola uskaltautui näyttämään muutaman runon kirjailijaystävälleen, joka moitti niitä kliseisyydestä. Alkoi järjestel-

aholalla on

13

KATSE Kevät 2013

Keskikohta / Päähenkilö

Keskikohta / Päähenkilö

Archie Ahola homoeroottisesta rakkaudesta ja elämän pienistä epäkohdista. julkaisi esikoiskokoelmansa Miten olisi hidas pano aitaa vasten? (Palladium) kesäkuussa 2012. toimi aiemmin teatteripuvustajana, lavastajana ja design-yrittäjänä. uusi runoteos valmistuu kesäkuussa Annikin runofestivaaleille. runoilee

mällinen siivousoperaatio. Ahola jakoi runonsa lässyihin ja rankkoihin, sekä poisti niistä kaikki turhat lauseet. Lopulta hän luetutti runot ystävällään, kirjailija Leena Lehtolaisella. ”Lehtolainen vastasi ytimekkäästi, että ’ihan nyt heteroämmänä täytyy sanoa, että panettaa’. Silloin koin saavuttaneeni jotain”, Ahola hymähtää.

Tarinan loppu meni kuin kirjoissa: ystävän kautta Aholan runot päätyivät J.K. Ihalaisen, Palladium-kustantamon omistajan käsiin, ja muutamassa päivässä Aholalla oli jo kustannussopimus.

yhtä värikkäitä ja ronskeja kuin miehen puheet. Tyyli oli kuluttajille liian erikoinen, mutta Ahola ei suostunut tinkimään näkemyksestään ja huovuttamaan pipoja. Nyt joulumyynnistä ylijääneet keppihevoset kummittelevat kotona huoneen nurkassa, ja Ahola on allerginen koko rättitouhulle.

Entinen puvustaja ei enää nauti teatterista tai elokuvista, koska hänen huomionsa menee puvustuksen ja maskin virheiden vahtimiseen. Valtavan VHS-kokoelmansa hän paukutti kangaspuilla matoiksi ja myi pois. Ahola haluaa tehdä kirjoittamisesta itselleen uuden työn.

vastaa olankohautuksella. ”Niin vaan käy. Joskus punaviinihumalassa oon sanonu vähän ilkeämminkin. Riippuu siitä, kuinka ärsyttävä joku osaa olla.”

Menestys on tuonut mukanaan ”stalkkereita ja perseennuolijoita”, jotka yrittävät saada teksteilleen kuuluisuutta Aholan kautta. Jopa poikaystäväehdokkaita on alkanut pyöriä ympärillä. ”Mä erotan ne jo, kun ne lyöttäytyy seuraan. Tiedän heti, mikä niillä on asia.” aluksi irti koko julkistamisprosessista, eikä Ahola itsekään halunnut heidän saavan käsiinsä eroottisia tekstejä. Aholan äiti kuitenkin innostui ja povasi pojalleen jo kutsua Linnan juhliin, kun tämä esiintyi Turun kirjamessuilla samalla lavalla Jenni Haukion kanssa. perhe sanoutui

saivat jäädä. Syksyllä Ahola joutui lopettamaan oman design-liikkeensä Kehräsaaressa, koska se ei elättänyt.

Aholan kierrätysmateriaaleista valmistamat vaatteet ovat lavastaminen ja vaatesuunnittelu

14

KATSE Kevät 2013

Ahola on kohdannut ihmisiä, joilla menestys on noussut hattuun. Itse hän vakuuttaa pitävänsä jalat maassa, vaikka välillä tekeekin mieli leijailla. Muiden alalle pyrkivien kirjoittajien kateellisiin kommentteihin Ahola julkkispiireissä pyöriessä

Ahola ei ikinä unohda äitinsä reaktiota, kun tämä ensimmäisen kerran luki poikansa uutta kirjaa. ”Se sano sen maailman syvimmän lauseen: Iihan kivoja... mutta koetko sä niin, että sä oot jääny näin paljosta paitsi?

Yksin äitini tietää, mitä hän tällä tarkoitti.”

Eräs äidin aiempi tokaisu päätyi runokirjaankin: äitisi sanoo että olit kuin aurinko aina aamuisin / koska menit rikki. on Aholan mielestä turhaa, eikä homous tee rakkausrunojen kirjoittamisesta mitenkään erilaista. Hän nimittää itseään tosin mielellään Suomen ensimmäiseksi homoeroottisen runon kirjoittajaksi.

Nuorena Ahola oli kova bailaamaan, eikä hän pysähtynyt miettimään identiteettiään. Kunnolla hän hyväksyi itsensä vasta 30-vuotiaana. Teatterimaailman vapaamielinen ilmapiiri seksuaalisuuksien karsinointi

KATSE Kevät 2013

15

Keskikohta / Päähenkilö

Keskikohta / Päähenkilö

oli identiteetin rakentamisessa tärkeässä osassa.

Suomalaisessa yhteiskunnassa on hänen mukaansa paljon näennäistä hyväksyntää, joka ei toteudu yksilötasolla keskustan grillijonoissa. Ahola kokee olevansa jo syrjinnän yläpuolella, ja rasistisiin heittoihin hänellä on aina kärkäs vastaus valmiina.

Ahola ei yleensä jää tuppisuuksi, mutta kerran häntä jännitti esittää runojaan: yleisönä oli kahvilantäydeltä homoja. ”Mä kuvittelin, että ne on varmaan kriittisempiä, kun ne tiesi, mistä mä puhun.”

Helpotus oli suuri, kun kuuntelijat nauroivat oikeissa kohdissa ja tuntuivat ymmärtävän Aholan sarkasmia. ei tullut niin rajua, kuin Ahola oli kuvitellut. Kustannuspäällikkö J.K. Ihalainen arveli, että hempeydellä olisi helpompaa lyödä uusi runoilija läpi. Kirjaan päätyi paljon Aholan mielestä sovinnaisia tekstejä, ja joitain eroottisia kohtia kevennettiin sanoja muuntelemalla.

Keväällä julkaistaan uusi teos, josta Ahola toivoo ronskimpaa.

Mutta kyllä Aholakin sortuu kliseisiin. Joskus. Kauniit ja hempeät runot tuntuvat miellyttävän ainakin Facebook-yleisöä. Lopusta täytyy kuitenkin löytyä jokin jekku. ”Ehkä enkeli rakastuu kauhakuormaajaan, en tiedä.” ensimmäisestä kokoelmasta

16

KATSE Kevät 2013

KATSE Kevät 2013

17

Keskikohta / Reportaasi

Keskikohta / Reportaasi

Musiikin taju Santtu-Matias Rouvali nousi helmikuisena perjantaina ensimmäistä kertaa lavalle Tampere Filharmonian kanssa. Orkesteria johtaessaan tuleva ylikapellimestari on pudota korokkeelta, ja esiintymisasun rusetti mustuu hiestä. teksti ja kuvat: emilia kangasluoma taitto: mira aaltonen

18

KATSE Kevät 2013

KATSE Kevät 2013

19

Keskikohta / Reportaasi

Keskikohta / Reportaasi

Silloin orkesterilta on otettava luulot pois ja näytettävä, kuka on mestari. Muuten homma ei lähde käyntiin koko viikkona.

Suurimman työn kapellimestari onkin jo tehnyt tavatessaan orkesterin ensimmäistä kertaa.

Harjoitukset päättyvät aikaisemmin, kuin oli sovittu. Tätä ei juuri ole tapahtunut Rouvalin edeltäjän ja entisen opettajan Hannu Linnun aikana. Rouvali on kiireinen ja tuskin malttaa syödä. Pöytäseurana kanttiinissa on muita muusikoita. Rouvalin mielestä kapellimestari voi hyvin olla orkesterilaisten kaveri ja käydä pelaamassa vaikka jalkapalloa heidän kanssaan. Vitsinheitto kertoo kapellimestarin ja orkesterilaisten luottamuksesta ja hyvistä väleistä. ikäisekseen rouvali on ehtinyt kiertää paljon maailman orkestereja ja lavoja. Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Aasia on jo

valloitettu. Syksyllä hän aloittaa Kööpenhaminan filharmonikkojen päävierailijana. Suosio ei ole tullut Rouvalille yllätyksenä. Vaihtaessaan lyömäsoittimet kapellimestarin opintoihin Rouvalin oli ajateltava kapellimestarin työn julkisuutta.

Kapellimestarin työ on fyysisesti rankkaa ja ottaa ylävartalon lihaksiin. Välillä pää ei käänny vasemmalle, välillä ranteet menevät lukkoon. Korokkeen ulkopuolellakin Rouvali heiluttaa vähän väliä kämmentään harjoitellakseen tahteja sekä estääkseen lukkiutumisia.

Rouvalin mukaan musiikkiin pitää heittäytyä: se täytyy tuntea ja sitä täytyy osata lukea. Johtaessaan hän ei meinaa pysyä korokkeella. Paita kastuu hiestä viiden minuutin jälkeen, ja konsertin loputtua Rouvali näyttää siltä, kuin tulisi lätkämatsista. Usein väliajalla paidan lisäksi on vaihdettava punaisesta mustaksi tummunut rusetti.

Vaikka Rouvali on nuorempi kuin suurin osa orkesterin muusikoista, häntä arvostetaan suuresti.

konserttipäivä alkaa aamun harjoituksilla. Santtu-Matias Rouvalia väsyttää. 27-vuotias lahjakkuus illasti edellisenä iltana tamperelaisten kulttuuri-ihmisten kanssa puolille öin.

Viikko on ollut yhtä kaaosta. Muutamassa päivässä Rouvalin pitäisi ehtiä johtaa orkesteria, suunnitella tulevaa ohjelmistoa ja antaa haastatteluja. Kaiken päälle perässä seuraa Ylen kuvausryhmä. Rouvali on Tampere Filharmonian puikoissa ensi kertaa syyskuisen nimittämisensä jälkeen. Elokuussa hänestä tulee orkesterin ylikapellimestari ja taiteellinen johtaja.

Orkesteri antaa harjoituksissa parastaan. Rouvali keskeyttää vain muutaman kerran Beethovenin seitsemännen sinfonian. Viimeisen osan tahteja hiotaan vielä, mutta muuten orkesteri on valmis illan konserttiin. Uutta orkesteria johtaessa ensimmäinen päivä on Rouvalin mukaan ratkaiseva.

20

KATSE Kevät 2013

KATSE Kevät 2013

21

Keskikohta / Reportaasi

Keskikohta / Reportaasi

Puku tekee miehen. Vapaaajalla rennosti pukeutuva Rouvali innostuu entisestään saadessaan esiintymisfrakin niskaansa.

lähtiessään kapellimestari väsähtää.

Matkalla hotellille päiväunille hän uppoutuu haaveilemaan kanoista. Miehen kotona Nurmijärvellä on jo hevonen ja kaksi koiraa.

Ennen illan konserttia Rouvalia ei hermostuta, ennemminkin hän on innoissaan. Hän käy vielä partituurit läpi tarkistaakseen, ettei sivuja ole pudonnut vauhdissa. Joskus Rouvali soittaa pianoa rauhoittuakseen, mutta viimeiseksi ennen lavalle nousuaan hän vetää henkeensä tupakan savua. ”Ja sit mennään ja kovaa!” päivän harjoituksista

Santtu-Matias Rouvali 5.11.1985.

Nurmijärvellä maaseudulla. aloittaa elokuussa 2013 Tampereen Filharmonian ylikapellimestarina ja taiteellisena johtajana. johtaa syyskuusta 2013 alkaen Kööpenhaminan filharmonikkoja vierailevana kapellimestarina. toiminut Tapiola Sinfoniettan taiteellisena partnerina syksystä 2011 alkaen. debytoi kuluvalla kaudella muun muassa Ranskan radion filharmonisessa orkesterissa, Ruotsin ja Frankfurtin radion sinfoniaorkestereissa sekä Dresdenin ja Bergenin filharmonikoissa. syntynyt asuu

22

Rouvali käyttää tupakkataukonsa tehokkaasti. Savukkeita palaa kourallinen päivässä.

KATSE Kevät 2013

KATSE Kevät 2013

23

Loppu / Galleria

kuvat: 1. aleksi tuomola 2. elias lahtinen 3. ella kiviniemi 4. pekka selonen

5. riina rinne 6. laura hakalisto

taitto: pekka selonen

Loppu / Galleria

6.

4.

1.

Kylillä

2.

Katseen valokuvaajien näkemyksiä Tampereesta. Lisää kuvia tekijöiden kuvablogissa katsokuvat.tumblr.com

24 5.

KATSE Kevät 2013

1.

3.

KATSE Kevät 2013

25 2.

Loppu / 5 kysymystä

UTS

Niillas Holmberg tuleva supertähti. kitaraa ja huuliharppua. on esiintynyt useilla alkuperäiskansojen festivaaleilla ympäri maailmaa. kirjoittaa myös runoja ja julkaisee lähiaikoina suomen- ja saamenkielisen runokirjan. saamenmaan

soittaa yhtyeessä

välissä

Pitääkö musiikissa olla sanoma?

1200 KM teksti ja kuvat: elias lahtinen taitto: ella kiviniemi

Niillas Holmberg & Roope Mäenpää on duo, joka yhdistää Utsjoen ja Tampereen, Saamen ja Suomen, klassisen musiikin ja joiun. Yhtyeeltä ilmestyy uusi levy kesällä. Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä pohjoisen ja etelän pojista löytyy?

Miksi haluat tehdä musiikkia?

N: Musiikin tekemiseen ei ole mitään rationaalista syytä, vaan kyse on intuitiivisesta tarpeesta. Sen jälkeen tulevat muut syyt, kuten saamelaiskulttuurin elvyttäminen ja vähemmistön puolustaminen musiikin avulla. Täytyy myöntää, että vuosien mittaan olen alkanut kokea kulttuurimme puolesta taistelemisen myös velvollisuudekseni.

26 26

KATSE KATSE Kevät Kevät 2013 2013

TRE

R: Musiikin tehtävä on luoda nautittavia aistikokemuksia korvalle. Kaikki muut ärsykkeet, joita korva joutuu sietämään, ovat enemmän tai vähemmän vastenmielisiä. Musiikkia tehdessä minusta tuntuu, että pidän asiat järjestyksessä: ikään kuin pysäyttäisin kaoottisen musiikkiavaruuden ja ottaisin siitä kuvan, jossa yksityiskohdat näkyvät kirkkaana ja kokonaisuus on selkeä.

Koen harvoin luovani mitään uutta.

Teen ennemminkin löytöretkiä musiikin maailmassa.

Mistä saat inspiraatiota?

N: Suurin inspiraationlähteeni on Saamenmaan luonto. Sen jälkeen tulevat kulttuurilliset ristiriitaisuudet, historian tapahtumat ja seikkailu. Yksin oleminen on minulle sekä edellytys luovuuteen että myös luovuuden kohde.

R: Asuin aikaisemmin Tampereen Nekalassa bussivarikkoa vastapäätä. Hallissa oli isot ikkunat, joista näkyi, kun busseja nosteltiin nostureilla ylös alas.

Tykästyin siihen, kun isoja asioita liikuteltiin silmieni edessä, mutta siitä ei kuulunut minulle mitään ääntä. Silloin jokin musiikillinen mielikuvitus minussa heräsi. Samoin käy nykyään, jos esimerkiksi juna lipuu ohi, ja näen sen ikkunasta, mutta en kuule sitä. Silloin se juna voi pitää millaista ääntä tahansa.

N: Ei tarvitse, mutta nykymusiikissa tuntuu aivan liian harvoin olevan sanomaa. Musiikkia on kuitenkin niin moneen eri tarkoitukseen, etten lähde sanomaan, millaista sen pitää tai ei pidä olla. Esimerkiksi joiulla on muukin tarkoitus, kuin kuvata luontoa tai ihmisiä.

Se voi toimia erilaisissa tilanteissa ikään kuin sosiaalisena käyntikorttina.

R: Musiikissa on jo itsessään aina sanoma. Joskus sitä ei voi muuntaa sanoiksi. Ajattelen herkästi, että musiikillisen sanoman tulee riittää. Olen kuitenkin varmasti väärässä, koska musiikkia ei tehdä minunlaisiani ihmisiä varten.

Mitä ihailet Roopessa/Niillaksessa?

R: Niillaksessa on sellaista kokovartalotaiteilijuutta, jota ei tunnu löytyvän enää mistään. Hän on aito mies, vaikka hänellä olisi kaikki edellytykset olla kovan imagontyöstämisen tulos. Niillaksessa on henkistä suuruutta, jota joudun kompensoimaan kiusoittelemalla hänen fyysistä pienuuttaan.

Mitä Tampere sinulle on?

N: Tampere on minun kaupunkini Suomessa. Tampereen merkitys elämässäni kasvaa koko ajan, kun yhteisprojektit Roopen ja muiden tamperelaisten taiteilijoiden kanssa etenevät.

R: Tampere on minulle erittäin rakas kotikaupunki. En ole asunut missään muualla, ja sen kyllä huomaa. Pelkkä ajatuskin pois lähtemisestä ahdistaa.

Tämä on minulle juuri sopivan kokoinen paikka.

N: No, ottaen huomioon, että Roopesta tulee yksi Suomen kaikkien aikojen suurimmista säveltäjistä, niin onhan hän ihan hyvä.

Roope Mäenpää säveltäjälupaus. yhtyeessä selloa ja koskettimia. opiskelee sävellystä Tampereen ammattikorkeakoulussa. säveltää tällä hetkellä musiikkia teatteriin ja videoinstallaatioon. tamperelainen soittaa

KATSE KATSEKevät Kevät2013 2013

27

Loppu / 4 esinettä

Loppu / Kandidaatit

Taskusta temmattu Tampereen elokuvajuhlat järjestettiin tänä vuonna 43. kerran. Millaisen elokuvan festivaalivieraat tekisivät mukanaan kulkevasta esineestä?

tampereen yliopiston

kuvajournalismin linjan kandidaatintutkielmaan kuuluu lyhyt multimediaesitys. lukuvuonna 2012/2013 valmistui seitsemän audioslideshowta, joiden teema oli 100 sekuntia tunteista. jenna lehtonen teki työnsä Sairaan ihana rotu hermostosairaudesta kärsivän koiran omistajasta

jenni toivoniemi , käsikirjoittaja ja ohjaaja

Tekisin surkuhupaisan mokumentin uupuneesta ohjaajasta, jonka elämä näyttää ulkopuolisille pelkältä juhlimiselta. Hän jakelee haastatteluja aurinkolaseissa ja lammasturkissa ja käy kotona vain antamassa aviomiehelleen flunssan.

Katso takakannesta kaikkien töiden esittelyt.

Sairauskertomus

anniina nurminen , lipuntarkastaja

teksti ja kuva: annamari tolonen taitto: riina rinne

Työssäni kiireisessä opetusmaailmassa unohtuu helposti kasvatuksen tärkein asia: toisten ihmisten kunnioittaminen ja empatia. Oppilaat voisivat ideoida J. Krishna Murtin Avaimena vapaus -teoksen pohjalta oman dokumenttielokuvan, jossa opettajat ja oppilaat kuuntelisivat toisiaan ja tekisivät yhteistyötä.

28

olli nordling , festivaalivieras

jouni hokkanen ,

Elokuvani olisi eksistentialistinen ja neuvostohenkinen pienoiselokuva. Mies vaeltaa Siperian tyhjyydessä lohtunaan vain rikkinäinen sytkäri. Se on miehen ainoa kontakti ihmisten maailmaan.

body of god

- elokuvan

ohjaaja

Tämä käärmeennahkainen kolikkokukkaro tuo minulle mieleen käärmeenlumoojat. Tekisin dokumentin Suomen katoavasta sirkusperinteestä. Esimerkiksi 1900-luvun alussa joukko saamelaisia napattiin saksalaiseen puistoon ihmisten ihmeteltäviksi.

”Ohjaajamme Iikka Vehkalahti neuvoi valitsemaan kandikuvatyöhön aiheen, jota sekä vihaa että rakastaa. Silloin tiesin, että työni on liityttävä koiriin. En halunnut lähteä tekemään söpöä kertomusta, joten kriittinen ote tuntui luonnolliselta.

Omalla koirallani on parantumaton hermostosairaus syringomyelia, jota käsittelen työssäni. Halusin kuitenkin löytää koiran, joka oireilee merkittävästi ja on jatkuvalla lääkityksellä.

Internetin cavalierpalstalta löysin Hannan perheen koirineen helposti.

Kandityön aikoina tein yliopistohistoriani pisimmät päivät.

Parhaimmillaan istuin koneen edessä yli 10 tuntia. Työ oli kaiken kaikkiaan mukavaa, vaikka välillä kävinkin lähellä itkupotkuraivareita. Opastusta olisi saanut olla enemmän.

Myös aikataulujen yhteensovittaminen oli välillä haastavaa, sillä koirallisessa lapsiperheessä on usein joku kipeänä.

Audio-slideshown tekemiseen meni noin 3–4 kuukautta.

Palkitsevinta oli pitkällisen odotuksen jälkeen, kun näin valmiin työn internetissä ja kuulin ihmisten kommentteja. Työ esitettiin loppuvuodesta kuvajournalismin linjan gaalassa, jonka päätteeksi tuntematon nainen tuli sanomaan: ”Tippa tuli linssiin, omat koirani ovat myös sairaita.” Tunsin, että olin onnistunut.

Vaikka audio-slideshow on mielestäni muotona hyvä, olisin halunnut käyttää myös liikkuvaa kuvaa. 100 sekunnin sovittu kesto oli kankea. Mielestäni keston pitäisi määräytyä aiheen mukaan, sillä jokainen kertomus vaatii oman aikansa.

Kamera kädessä olen jossain määrin parempi ihminen. Mikään ei tunnu mahdottomalta, kun kaulassa roikkuu Nikon.

Vielä parempaa on, jos vasemmalla puolella kulkee mukana myös pieni koira.”

teksti ja kuvat: elias lahtinen ja ella kiviniemi taitto: riina rinne KATSE Kevät 2013

KATSE Kevät 2013

29

Loppu / Kandidaatit

Kandikuvatyöt kevät 2013 Työt ovat kuvajournalismin linjan kandidaatin tutkielmaan kuuluvia audio-slideshow -esityksiä. Aiheena oli 100 sekuntia tunteista. Ohjaukseen osallistui dokumenttituottaja Iikka Vehkalahti.

Työt löytyvät osoitteesta: http://www15.uta.fi/kuvajournalismi/tyohuone/galleriat.html

taitto: laura hakalisto

otto ponto : jarin mukaan

Teos kertoo elämisestä ilman lähimuistia.

moona klemola : voittaja

Teos kertoo onnistumisesta.

jenna lehtonen : sairaan ihana rotu

Teos kertoo pojasta ja parantumattomasti sairaasta koirasta.

kati laukkanen : mr . new york

eeva värtö : pariton

Teos kertoo Neil Palerista, joka pohtii työstään luopumista.

Teos kertoo yksinelämisestä.

viena kytöjoki: sisli

nina karlsson : uneton

Teos kertoo Sislistä, joka pohtii punkin merkitystä itselleen.

Teos kertoo unettomuudesta ja ulkopuolisuuden tunteesta parisuhteessa.