Katse 1/2012

Kuva / sana / keho / ääni

Tamperelainen kulttuurilehti

Katse 1/2012

Alku / Sisällys

kuva sana keho ääni

4 5 6 7 8 – 9

fa k t a

eloku

henk

il ö

T johtaja ampereen teat Mikko avata Kannin terikesän yleisö en ha n silm luaa ät.

sano

ttua

kulttu

t e k ij

Tamp ere Fil mF vat nu meroin estivalin a.

Mitä tampe urista relaise puhut sta aan?

ä ko

kee Alexa on va ndra S ikea li almela ikuttu n a kult tuuris ta.

at e l j

onko

Maria S t e re o hän p ei tied elle va ä, i n e ro .

ee

10 – 15 16 – 22 23

päähenkilö

Teemu Markkula pakenee todellisuutta musiikkiin.

reportaasi

Tampere Film Festivalin kävijän katse on utuinen.

suosikit

Esittelyssä parhaat pokat.

Alku / Sisällys

Tekijät lokeroissa Tämän Katseen neljä kantavaa teemaa ovat kuva, sana, keho ja ääni. Lähestymme näitä osa-alueita tamperelaisten kulttuurintekijöiden kautta. Kannessa komeilee ääni (Haukan katse, s. 10–15) ja kuvareportaasin pääosaa näyttelee kuva (Elämyspalasten viikko, s. 16–22). Keho puolestaan herättää herkullista keskustelua teatterin tekemisestä (5 kysymystä, s.

27) ja sana tarinoi kulttuurikokemuksista (Faust ja Vuosaari hetkauttivat Alexandra Salmelaa, s. 7). Luokittelun avulla olemme saaneet otteen siitä, miltä tamperelainen kulttuuri tuntuu kesällä 2012.

Esikuvalehtemme Zemblan poikkeuksellinen rohkeus on inspiroinut meitä niin valokuvallisessa ilmaisussa kuin taitossa ja typografiassakin. Kuvajournalismin opiskelijoille kuva on luontevin ilmaisumuoto, mutta tässä lehdessä opettelimme luottamaan myös muihin visuaalisiin keinoihin. Toivomme, että Katseesta löytyy uusia, ihania tuttuja seuraksi kesän kulttuurihetkiin. ad:t kati laukkanen, jonne räsänen ja eeva värtö

Katse kulttuuriin

24 – 25 26 – 27 28 29 – 30

Tänä vuonna Katse-lehti selvittää, minkälaista on tamperelainen kulttuurielämä. Kesälehden lisäksi julkaisemme joulun alla talvinumeron.

Opiskelijat ovat kevään aikana kuvanneet ja haastatelleet oman ikäisilleen tärkeitä kulttuurin taitajia: niin muusikoita, kuva- ja sanataiteilijoita kuin teatterintekijöitäkin.

Kuten parissakymmenessä aiemmassakin Katseessa, ulkoasun suunnittelua on ohjannut graafikko Jussi Kiiskilä.

Opiskelijoista eniten vastuuta oli Eeva Värtöllä. Kiitokset molemmille.

Yksi innoittajista oli professori Saku Heinänen. Hän esitteli viime syksynä seminaariluennolla Taideteollisessa korkeakoulussa englantilaisen kirjallisuuslehti Zemblan. Tuo 2000-luvun alussa vaikuttanut ja nyttemmin kuopattu lehti oli ulkoasultaan räväkkä. anssi männistö, päätoimittaja visuaalisen journalismin yliopistonlehtori

yl

e is ö ihaste li balilais ta nykyt aidett a Tamp e re e n taidem useos sa.

5 kys ymys tä Yleisö jakaa Riku S uokka an ja Tuu kka H uttuse mielip n iteet.

syke Kulttu uri kiihdy tti pu lssiam m

kand

e.

id a a

t it Aino Salmi ujutta n u o re utui n Ales s andra elämä n än.

2012 numero 1/2012, 9. vuosikerta, ISSN 1795-3642 (Painettu) ISSN 1798-8675 (Verkkolehti) vastaava päätoimittaja Anssi Männistö ad:t Kati Laukkanen, Jonne Räsänen, Eeva Värtö kirjoittajat ja kuvaajat Kuvajournalismin 2. vuosikurssi: Nina Karlsson, Moona Klemola, Viena Kytöjoki, Kati Laukkanen, Jenna Lehtonen, Jonne Räsänen, Otto Ponto, Eeva Värtö kansi kuva: Jonne Räsänen, typografia: Viena Kytöjoki, kuvankäsittely ja taitto: Eeva Värtö sisällysluettelo kuvat: Nina Karlsson, Viena Kytöjoki, Otto Ponto, taitto: Eeva Värtö kiitos Jussi Kiiskilä (Studio Mielikuva), Tuula ja Eeva (Optikkoliike Iloiset Silmät) julkaisija TAY/Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, tiedotusoppi painopaikka TAY/ Harjoitustoimitus 2012 sidonta Juvenes Print yhteystiedot osoite: TAY / CMT / KATSE, Kalevantie 4, 33014 Tampereen yliopisto, email: katse@uta.fi, puhelin: 050 4201492, kotisivu: katse.uta.fi kuvajournalismin opetus www.uta.fi/cmt/kuvajournalismi katse toukokuu

3

KATSE Kesä 2012

Alku / Tilasto

Tampereen elokuvajuhlilla maaliskuussa 2012 katsottiin viidessä päivässä seitsemän vuorokauden verran elokuvia. Katse ynnäsi näytetyt elokuvat ja niiden kestot. Teksti ja taitto: Otto Ponto 1+ 2+ 3+ 3+ 3+ 3+ 4+ 4+ 5+ 5+ 6+ 6+ 7+ 8+ 8+ 9+

1+ 1+ 1+ 1+ 1+ 1+ 1+ 1+ 1+ 1+ 1+ 1+ 2+ 2+ 2+ 2+ 2+ 2+ 2+ 2+ 2+ 2+ 2+ 2+ 2+ 2+ 2+ 2+ 2+ 2+ 2+ 2+ 2+ 2+ 2+ 2+ 2+ 2+ 2+ 2+ 2+ 2+ 2+ 3+ 3+ 3+ 3+ 3+ 3+ 3+ 3+ 3+ 3+ 3+ 3+ 3+ 3+ 3+ 3+ 3+ 3+ 3+ 3+ 3+ 3+ 3+ 3+ 3+ 3+ 3+ 3+ 3+ 3+ 3+ 3+ 4+ 4+ 4+ 4+ 4+ 4+ 4+ 4+ 4+ 4+ 4+ 4+ 4+ 4+ 4+ 4+ 4+ 4+ 5+ 5+ 5+ 5+ 5+ 5+ 5+ 5+ 5+ 5+ 5+ 5+ 5+ 5+ 5+ 5+ 5+ 5+ 5+ 5+ 5+ 5+ 5+ 5+ 5+ 5+ 6+ 6+ 6+ 6+ 6+ 6+ 6+ 6+ 6+ 6+ 6+ 6+ 6+ 6+ 6+ 6+ 6+ 6+ 7+ 7+ 7+ 7+ 7+ 7+ 7+ 7+ 7+ 7+ 7+ 7+ 7+ 7+ 7+ 7+ 7+ 7+ 7+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 8+ 9+ 9+ 9+ 9+ 9+ 9+ 9+ 9+ 9+ 9+ 9+ 9+ 9+ 9+ 9+ 9+ 9+ 9+ 9+ 9+ 9+ 9+ 9+ 9+ 9+ 9+

Valkokankaalla näkyi

632

ALLE 10 MINUUTIN ELOKUVAT.

elokuvaa.

10+ 10+ 10+ 10+ 10+ 10+ 10+ 10+ 10+ 10+ 10+ 10+ 11+ 11+ 11+ 11+ 11+ 11+ 11+ 11+ 11+ 11+ 12+ 12+ 12+ 12+ 12+ 13+ 13+ 13+ 13+ 13+ 13+ 13+ 13+ 13+ 13+ 13+ 13+ 13+ 13+ 13+ 14+ 14+ 14+ 14+ 14+ 15+ 15+ 15+ 15+ 15+ 15+ 15+ 15+ 15+ 15+ 15+ 15+ 15+ 15+ 15+ 16+ 16+ 16+ 16+ 16+ 16+ 16+ 16+ 16+ 16+ 16+ 17+ 17+ 17+ 17+ 17+ 17+ 18+ 18+ 18+ 18+ 18+ 18+ 19+ 19+ 19+ 19+

10+ 10+ 10+ 10+ 10+ 10+ 10+ 10+ 10+ 10+ 10+ 10+ 10+ 10+ 10+ 10+ 10+ 11+ 11+ 11+ 11+ 11+ 11+ 11+ 11+ 11+ 11+ 11+ 11+ 11+ 11+ 11+ 11+ 11+ 11+ 12+ 12+ 12+ 12+ 12+ 12+ 13+ 13+ 13+ 13+ 13+ 13+ 13+ 13+ 13+ 13+ 13+ 13+ 13+ 13+ 14+ 14+ 14+ 14+ 14+ 14+ 14+ 14+ 14+ 15+ 15+ 15+ 15+ 15+ 15+ 15+ 15+ 15+ 15+ 15+ 15+ 15+ 15+ 15+ 15+ 15+ 15+ 15+ 15+ 16+ 16+ 16+ 16+ 16+ 16+ 16+ 16+ 16+ 16+ 16+ 16+ 17+ 17+ 17+ 17+ 17+ 17+ 17+ 17+ 17+ 17+ 18+ 18+ 18+ 18+ 18+ 18+ 18+ 18+ 18+ 18+ 18+ 18+ 18+ 18+ 18+ 18+ 18+ 19+ 19+ 19+

Elokuva kesti keskimäärin

16

10-19 MINUUTIN ELOKUVAT.

minuuttia.

20+ 20+ 20+ 20+ 20+ 20+ 20+ 20+ 20+ 20+ 20+ 20+ 20+ 20+ 20+ 20+ 20+ 20+ 20+ 20+ 20+ 20+ 21+ 21+ 21+ 21+ 21+ 21+ 21+ 21+ 21+21+21+21+21+21+21+21+ 21+ 21+ 22+ 22+ 22+ 22+ 22+ 22+ 23+ 23+ 23+ 23+ 23+ 23+ 23+ 23+ 23+ 23+ 23+ 23+ 24+ 24+ 24+ 25+ 25+ 25+ 25+ 25+ 25+ 26+ 26+ 26+ 26+ 27+ 27+ 27+ 27+ 27+ 27+ 27+ 27+ 28+ 28+ 28+ 28+ 28+ 28+ 28+ 28+ 28+ 28+ 28+ 28+ 28+ 28+ 28+ 29+ 29+ 29+ 29+ 29+ 29+ 29+ 29+ 29+ 29+ 29+ 29+ 29+ 29+ 29+ 30+ 30+ 30+ 30+ 30+ 30+ 30+ 31+ 31+ 31+ 31+ 31+ 31+ 31+ 31+ 31+ 32+ 32+ 33+ 33+ 33+ 34+ 34+ 34+ 35+ 35+ 35+ 39+ 43+ 45+ 45+ 45+ 45+ 47+ 47+ 55+ 55+ 57+ 63+ 63+ 63+ 72+ 76+ 77+ 78+ 81+ 85+ 85+ 86+ 88+ 88+ 88+ 90+ 91+ 92+ 107+ 119+ 120+

Elokuvia näytettiin

10072

30-120 MINUUTIN ELOKUVAT.

minuuttia.

4

KATSE Kesä 2012

Alku / Henkilö

Kuusi päivää, seitsemän yötä Mikko Kanninen valmistunut:

Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselta. toiminut: näyttelijänä, ohjaajana ja tutkijana. väitteli tohtoriksi huhtikuussa 2012. tampereen teatterikesän taiteellinen johtaja. ajankohtaista : Tampereen teatterissa ohjaus Päällystakki ja Euroopan taivaan alla.

Takana reissuja Suomessa ja ulkomailla, lukuisia katsottuja esityksiä, palavereita ja sopimuksia. Taiteellinen johtaja Mikko Kanninen vaikuttaa syystäkin helpottuneelta voidessaan sanoa, että tämän vuoden Tampereen teatterikesän pääohjelmisto on kasassa. ”Ohjelman rakentaminen oli loppujen lopuksi helppoa. Tietyt esitykset pomppasivat selvästi esiin.”

Taiteellinen vastuu festivaalista jakaantuu Kannisen lisäksi Johanna Freudlichille ja Auvo Vihrolle. Taiteellisen johdon troikalla on tiedossaan kaikki vuoden aikana tehdyt ammattiesitykset ja näistä valikoidaan ne, joita lähdetään katsomaan.

Kanninen naurahtaa, että ihan joka maakunnan jokaista Sound of musicia ei ole tarvetta nähdä, vaan esitysten tulee ylittää jonkinlainen kynnys.

Ohjelman sisällöstä Kanninen ei suostu paljastamaan muuta kuin sen, että jotain uutta ja ennennäkemätöntä on takuulla luvassa. Mitä se sitten on, se selviää toukokuun ensimmäisellä viikolla, kun koko pääohjelmisto julkistetaan.

Pohjoismaiden vanhin vuosittainen ammattiteatterifestivaali ei tule kuitenkaan kokemaan täydellistä mullistusta. ”Historian tasot voivat näkyä, vaikka tehdäänkin jotain uutta. Mielestäni mielenkiintoista ei ole se, että uudistettaisiin kaikki. Mielenkiintoisempaa on osata lukea historiallista hetkeä ja tehdä siihen oikea kulma.”

Tuttuun tapaan festivaalin pääohjelmistossa on sekä kotimaisia että ulkomaisia esityksiä. Kantavana ajatuksena on ollut tuoda näytille uutta eurooppalaista teatteria. ”Tampere on vähän juntti paikka. Maailmassa on kuitenkin muutakin kuin manserock. Tampereella teatteri on liian usein itseensä tyytyväistä. Ohjelmistovalinnoilla haluamme avata niin yleisön kuin teatterintekijöidenkin silmät, että katsokaapas, tällaistakin tapahtuu.”

Elokuun toisella viikolla kuuden päivän ja seitsemän yön aikana nähdään, onnistuuko teatterikesä jälleen yllättämään yleisönsä.

teksti ja kuva: kati laukkanen taitto: otto ponto

5

KATSE Kevät 2012

” kaupungilla hillui eilen jos jonkin sortin elämäntapahippiä ja indierokkaria, koska on Teatterikesä. En viitsinyt mennä katsomaan yhtäkään esitystä koska ne olisi kaikki olleet pelkkää paskaa. Sitä samaa lässytystä siitä, miten huonosti tää yhteiskunta muka kohtelee heikoimpiaan.

Käykää vittu Namibiassa ja tulkaa sit itkeen miten kamalan kovaa on asua Hervannassa tai Jakomäessä.”

ristipissarit-blogi manifesti valittavia luuserihippejä vastaan

koonnut: nina karlsson taitto: otto ponto

6

KATSE Kesä 2012

★★★★

marko ylitalo 22.02.2012 helsingin sanomat

” tästä puuttuisi enää Mika Rättö, joka suhahtaisi aavikon keskelle avaruusaluksellaan.”

kai nevala 24.3.2012 (keikka-arvio)

” onnee Ari! Kuuluuko täs kohtaa sannoo, et kyl maar sen ny jo koulus näki. Me, muutamaa vuat nuaremmat flikat, oltii jo sillo ihastuneit su töihis.”

nimimerkki tuntematon 30.9.2011 satakunnan kansa “ vuoden nuori taiteilija yhdistää puupiirroksen ja maalauksen”. Ihan niinkuin minäkin kun äsken tein lintupöntön! Minua ei kyllä kehuttu. Vaimo moitti. Kun tuli vino.”

(tuntematon) 17.2.2012 aamulehti ” mikään perinteinen taidegraafikko Ari Pelkonen (s.1978) ei ole, vaikka hänellä on vahva graafikon identiteetti. Hänen teoksensa ovat uniikkeja, eivät grafiikalle tyypilliseen tapaan sarjallisia.”

anu uimonen 25.2.2012 helsingin sanomat

” oksanen on loistava kirjailija ja kaikkea jee, mutta oikeasti mitä on tämä ”kirjakaupoissa 31. elokuuta” -hypetys? Ja pitääkö hänestä *aina* olla iso poseerattu pärstäkuva (en tiedä mutta veikkaisin paperilehdessä kuvalle olevan varattu vähintään yhtä paljon tilaa kuin tekstille). Joku raja sille fanittamiselle siellä toimituksessa.

PS. Pidän Oksasen kirjoista.”

nimimerkki kallemiettinen 27.3.2012 helsingin sanomat ” oi kui tore.

President kutsub kõiki lugema, Lang käsib raamatukogudel osta, pseudointellektuaalid kiidavad.

Rahvas ei loe.”

nimimerkki irve-virve 28.03.2012 eesti päevaleht ” pyrin tekemään kotisivuilleni tapahtumapaikoista kartan, jonka voi tulostaa mukaansa Tallinnaan. Olisin itse halunnut sellaista pikkuextraa silloin, kun olin kirjallisuuden opiskelija.”

sofi oksanen 27.03.2012 stt

Sofi Oksasen uudesta kirjasta

outi hupaniittu illuusio-lehdessä

antti lähde 03.11.2011 nuorgam.fi

Death Hawksista

” telakan terassilla hengatessa saa tietää, missä olisi pitänyt olla ja mihin ei missään tapauksessa kannata mennä.

Tuntuu, että festariviikon aikana kaikki seikkailut alkavat ja päättyvät Telakan terassille.”

” todennäköisimmin Death Hawks… …ei joudu tyytymään yhdessäkään levyarviossa alle neljän tähden arvosanaan.

Juomapelien ystävät voivat bongailla arvioista sanoja blues, kraut, boogie, psykedelia ja viikset – ja juoda itsensä ankaraan humalatilaan.”

Ari Pelkosesta

Teatterikesästä

Alku / Sanottua

Alku / Tekijä kokee

Faust ja Vuosaari hetkauttivat Alexandra Salmelaa

Viimeksi nauroin ”Kävin katsomassa Teatteri Telakalla Faust-parodian. Näytelmä oli mielestäni hauska, kahden näyttelijän voimin, commedia dell’ arte -asenteella tehty. Se oli hyvin näytelty ja etenkin pääosaa esittävä Antti Mankonen oli täysillä mukana. Esityksen loppu oli huikea. Näytelmä kertoi, että Faust otetaan turhan vakavasti. Hän oli vain irstas vanha ukko, joka oli loppujen lopuksi tyytyväinen itseensä.”

Viimeksi itkin ”Ei tule mieleen sellaista kulttuurikokemusta, joka olisi itkettänyt. Ehkä olen kovasydäminen. Minun on vaikea saada liikuttavia kulttuurikokemuksia, mikä ehkä viestii siitä, että käyn aika harvoin nauttimassa kulttuurista. Vuosaari oli paikoin aika liikuttava elokuva. En enää muista, mitä konkreettisesti koin elokuvassa koskettavana - kai ne koskettaviksi tarkoitetut tarinat tepsivät minuun.”

Seuraavaksi odotan

hauskaa ja liikuttavaa.

Alexandra Salmela ei osaa sanoa, onko hän kovasydäminen vai koskettaviin tarinoihin reagoiva.

”Haluaisin nähdä Espoon kaupunginteatterissa esitettävän Sarasvatin Hiekkaa, ennen kuin sen esittäminen loppuu.

Kiinnostaa nähdä, kuinka jäätikön sulaminen esitetään näyttämöllä. Toivon, että se on tehty jotenkin muuten kuin heijastamalla animaatiota.

Pöydälläni odottaa Emmi Itärannan esikoinen, Teemestarin kirja. Hän voitti Teoksen fantasia- ja scifi-kirjoituskilpailun tänä vuonna. Kirja sijoittuu eiaikaan ja pohjoiseen Suomeen.

Suomessa on viime aikoina palkittu ulkomailla asuvia kirjailijoita. Ehkäpä muualla asuminen antaa uutta näkökulmaa suomalaiseen kirjallisuuteen.”

teksti ja kuva: jonne räsänen taitto ja kuvankäsittely: otto ponto

Alku / Ateljee

Päivä taiteilijan työhuoneessa Katso video katse.uta.fi

Maria Stereo teksti ja kuvat: nina karlsson taitto: jenna lehtonen työhuoneeni on

ensisijaisesti työpaikka.

jos en olisi taiteilija ,

olisin piirun verran onnettomampi elämässäni.

mielestäni taiteen pitää

päästä ihmistä lähelle.

kummallista työssäni on sen ristiriitaisuus. Olenko pelle vai nero?

Molemmat tunteet ovat tämän ammatin harjoittamisessa lähes päivittäin läsnä.

jos minun pitäisi tiivistää

kaunein hetki tänään

elämänfilosofiani yhteen lauseeseen, se kuuluisi: Uskalla!

oli suudelma miehen kanssa.

Alku / Ateljee

10:11

10:36

11:20

11:53

11:54

12:41

14:27

14:36

9

KATSE Kesä 2012

H au a k Keskikohta / Päähenkilö

10 10

KATSE Kesä 2012

KATSE Kevät 2012

n katse

Keskikohta / Päähenkilö

11

KATSE Kevät 2012

Keskikohta / Päähenkilö

death hawksin

helmikuussa ilmestynyt debyyttialbumi Death & Decay on saanut huikean hyvän vastaanoton kriitikoilta ja yleisöltä.

12

KATSE Kesä 2012

Keskikohta / Päähenkilö

Tampereen kesän viilein tähti Teemu Markkula inspiroituu ukkosesta ja kirjoittaa lännenelokuviin sopivia kappaleita.

Hän haaveilee yöuinneista Pyynikillä ja mökkeilystä.

Teksti: Moona Klemola Kuvat: Moona Klemola, Jonne Räsänen ja Eeva Värtö Taitto: Nina Karlsson ja Viena Kytöjoki

soundissa yhdistyvät mystiikka, hypnoottisuus, vaaran tunne ja räyheä rock.

Kappaleet kuljettavat maalauksellisiin ja psykedeelisiin musiikkimaisemiin.

bändin

Tampere merkitsee Teemu Markkulalle ”hyvää menoa ja meininkiä sekä hyviä ihmisiä”. Markkula muutti Riihimäeltä Tampereelle opiskelemaan vuonna 2007. Hän kotiutui nopeasti keskustan tuntumaan, vaikka koulu sijaitsi Virroilla. Maata kiertävälle muusikolle on tärkeää, että on pysyvä paikka, mihin keikoilta voi palata. Perinteisen jääkiekkokysymyksen vastausta laulaja joutuu hakemaan lapsuudesta: muistikuviensa mukaan hän kannattaa Tapparaa.

Tampereen kesässä parasta ovat Markkulan mielestä kesäyöt, uimarannat ja jäätelötehdas. ”Suosikkimakuni on rommirusina. Maistelen yleensä kaikki jäätelöt läpi, ja jos löydän uuden maun, otan sitten sitä”, mies naurahtaa. Parhaiten Mansen kesistä ovat jääneet mieleen öiset uintireissut Pyynikillä. Hienoimmaksi kesäpaikaksi laulaja nimeää Pispalan. Tapahtumarikkaan kaupungin valikoimasta hän poimii ykkösiksi Telakan heinäkuisen Savulohirockin ja hieman syksymmällä järjestettävän Monsters of Pop -musiikkitapahtu-

man. ”Ei tule kyllä mieleen mitään, mitä Tampereen kesästä puuttuisi”, Markkula tuumii.

Hämybluesia ja psykedeliaa Death Hawks -yhtyeen laulajan ja musiikin monitaiturin kesä on kiireinen. Oman bändin ja muiden kokoonpanojen kanssa keikkailu sekä työt kamarimusiikkifestivaalilla rytmittävät nuoren miehen suvea. ”Töitä pitää tehdä, ei voi jäädä paikalleen”, Markkula toteaa. Viime vuonna hän ei ehtinyt lainkaan sukunsa mökille, mutta toivoo tänä kesänä löytävänsä aikaa myös rentoutumiselle. ”Minulla on kova hinku pysähtyä edes hetkeksi nauttimaan kesästä”.

Pitkälti itseoppineen muusikon uravalinta on ollut selvillä 14-vuotiaasta asti. Musiikin teknistä puolta ja teoriaa Markkula opiskeli viimekeväiseen valmistumiseensa asti Tampereen ammattikorkeakoulun äänen ja musiikin koulutusoh-

14

Keskikohta / Päähenkilö

KATSE Kesä 2012 tulevaisuus

on Markkulalle avoin. Hän tekee musiikkia, mutta ei aio suunnitella asioita puolta vuotta pidemmälle.

teemu markkulan

karismaa on mahdoton riisua.

jelmassa. Sen lisäksi hän on ottanut vain muutamia kitara- ja saksofonitunteja. Musikaalinen mies ei osaa sanoa, kumpi on hänelle tärkeämpää: levyttäminen vai esiintyminen. ”Niistä saa erilaiset kiksit, mutta molemmissa on parhaimmillaan se musiikin voima”.

Säveltäminen ja sanoittaminen ovat Markkulalle pakoa todellisuudesta. Hänen mielestään hyvä biisi vaatii syntyäkseen sopivan mielentilan ja hieman mystiikkaa. Inspiraationsa mies ammentaa muun muassa mielenkiintoisista persoonista, paikoista, tilanteista ja taruista. ”Suosikkiääneni on ukkonen.

Sitä jylinää voi kuulla myös meidän soundissa”, hän kertoo.

Death Hawks on esikoisalbumillaan Death & Decay hurmannut niin keikkayleisöt kuin kriitikotkin. Hetken hiljaisuuden jälkeen nokkamieheltä löytyy varsin tyhjentävä kuvaus yhtyeen musiikista: ”Se on vaarallista ja rouheeta jytää, hämybluesia ja psykedeliaa”.

Kutkuttavan vaaran tunteen ja mystisen äänimaiseman lisäksi yleisöä kiehtoo yhtyeen habitus. Etenkin kiharatukkaisessa ja sinisilmäisessä Markkulassa on karismaa, joka huokuu hänen koko olemuksestaan. Mies tuntuu koko ajan olevan hyvällä tavalla omissa maailmoissaan. Hänessä on jotain vastustamatonta ja tavattoman kiinnostavaa.

Intuition perässä Markkula elää hetkessä ja seuraa vaistojaan, mutta ei heittäydy täysin virran vietäväksi. ”Mä olen vähän sellainen ihminen, että en tee suunnitelmia puolta vuotta pidemmälle. Se on sellaista kontrolloitua intuition seuraamista”, hän muotoilee.

Seuraavaksi miehen tavoitteena on tietenkin tehdä lisää musiikkia. Death Hawksin kanssa on tarkoitus julkaista toinen levy ja laajentaa keikkakarttaa. Haaveistaan hän ei osaa kovin konkreettisesti kertoa. Hetken pohdittuaan hän kuitenkin esittää musiikkiin liittyvän unelman: ”Sellainen haave kyllä on, että oman musiikin avulla pääsisi joskus käymään vaikka Argentiinassa”.

Juttutuokion jälkeen solistin on aika asettua kameran eteen. Karismaattinen pörröpää flirttaa kameralle vakuuttavasti, eivätkä edes studion kaatuilevat seinät saa hänen intensiivistä katsettaan herpaantumaan. Hieman ennen kuvausten päättymistä muusikko kuitenkin huikkaa kuvaustiimille hieman huolestuneesti: ”Ysiin mennessä meidän pitää sitten olla valmiita, sieltä tulee Scott Walker -dokumentti telkkarista”.

Keskikohta / Päähenkilö

Keskikohta / Seuranta

16

KATSE Kevät 2012

Keskikohta / Seuranta

Kymmenentuhatta minuuttia liikkuvaa kuvaa, mutta laskemattomasti elämyksiä.

Tampereen elokuvajuhlilla leffaaddiktit aloittavat päivänsä cinema verité -dokumentilla, jatkavat savianimaatiolla ja päättävät maailmanlopun dystopiaan.

Mutta mitä festivaaleilla tapahtuu näytösten välissä? Viena Kytöjoki ja Otto Ponto kuvasivat filkkareita viisi päivää ja näkivät pieniä pirstaleita. Teksti ja kuvat: Viena Kytöjoki ja Otto Ponto Taitto: Kati Laukkanen ja Jonne Räsänen

17

KATSE Kevät 2012

Keskikohta / Reportaasi

KAUPUNKI: Kevät alkaa Filkkareista maaliskuussa.

Tampereen kadut täyttyvät omaperisistä vaeltajista ja astetta tyylikkäämmin pukeutuneista porukoista. Korviin kuuluu murretulla englannilla käytyjä, syvällisiä elokuvakeskusteluja.

ÄÄNTÄ JA KUVAA: Lyhytelokuvien lisäksi filkkareiden aikana sai nauttia musiikista.

Jokainen festivaalipäivä jatkui illalla musiikillisten klubitapahtumien muodossa.

18

KATSE Kesä 2012

18

KATSE Kevät 2012

Keskikohta / Seuranta TUNNELMA: Discordiaklubilla esiintyneen Easter-duon laulaja ruumiillisti Filkkareiden hengen. Utuinen katse kuvaa koko festivaalia.

Keskikohta / Reportaasi

20

KATSE Kevät 2012

Keskikohta / Seuranta TUNGOSPÖHINÄ. Torstai-iltana Plevnassa näytettiin kotimaisen kilpailusarjan kahdeksas näytös. Ihmismeri velloi aulassa hyvissä ajoin. Nainen ojensi miehelle lipun, eikä luopunut paikastaan jonossa.

Myöhässä tulleita päästettiin saliin vain elokuvien väleissä.

Kaikkiaan loppuunmyytiin 18 näytöstä, näistä kymmenen oli kilpailunäytöksiä.

PENKEILTÄ LATTIALLE: Filkkarikansa istuu päivät pimeissä saleissa ja suuntaa illalla pimeille klubeille. Virtaava olut ja eteerinen tanssimusiikki tuudittavat juhlakansan david lynchmäiseen tunnelmaan, jossa Tampere on hetken aikaa elokuvan tapahtumapaikka.

Discordia-klubilla vieraita tanssittivat Berliinistä saapunut Easter-duo, muusikko Jaakko-Eino Kalevi sekä joukko suomalaisia tiskijukkia.

21

KATSE Kesä 2012

Keskikohta / Seuranta ALKUPERÄINEN elokuvan taika on kuvassa ja valkokankaalla. Filmeistä on turha puhua, kun festivaalin voittajaelokuva on työntekijän käsissä dvd-levynä matkalla soittimeen. Valkokangas on kuitenkin pysynyt ennallaan.

Kevyellä napinpainalluksella se syttyi eloon, kun sunnuntaina palkittu slovakialainen animaatio Posledný autobus alkoi.

22

KATSE Kevät 2012

Keskikohta / Suosikit

ARIMO MUSTONEN , stand up -koomikko Lasit suojaavat hyvin joka puolelta, eivätkä päästä valoa läpi.

Nämä ovat samantyyppiset kuin minulla on aiemmin ollut.

ESSI VALKAMA , freelancer-kuvittaja Valitsin nämä lasit, koska ne olivat hauskannäköiset.

Häikäisevät Kulttuurintekijät valitsivat suosikkipokansa.

JANIcA bRANdER ,

esikoiskirjailija ja vapaa toimittaja Nämä lasit kohottavat kasvoja ja kätkevät väsymyksen, kun nukuin viime yön todella huonosti. Lasit ovat myös kivan väriset.

23

KATSE Kesä 2012

ANTTI SARHELA (DJ Nuori Seppä), viihdetaiteilija Valitsin nämä lasit, koska ne ovat klassikkomallia. Minulla on ollut samanlaiset jo kaksi kesää, mutta edelliset hajosivat, kun istuin niiden päälle. Lisäksi isäni on käyttänyt samoja laseja.

teksti: moona klemola kuvat: jenna lehtonen taitto: kati laukkanen ja jonne räsänen

Tampereen taidemuseo 18.3.2012 kuva: nina karlsson taitto: viena kytĂśjoki

24

KATSE Kevät 2012

Loppu / Yleisö

25

KATSE Kesä 2012

SUOKAS: Kulttuurit toki ovat erilaisia, mutta yleisössä käyttäydytään usein aika samalla tavalla. Paikallisuus kiinnostaa suomalaista yleisöä ehkä enemmän.

HUTTUNEN: Suomalainen yleisö on aika kilttiä. Se voisi mielestäni rohkeammin haastaa esityksiä ilmaisemalla, pitävätkö he esityksestä vai eivät, muutenkin kuin reagoimalla naurulla tai nukkumalla.

3. Onko suomalaisella yleisöllä joitakin erityispiirteitä?

SUOKAS: Sellainen, jolla on pulssi.

HUTTUNEN: Hyvä yleisö elää esityksen mukana. Teatteriesityksen lopputulos on voimakkaasti esiintyjien ja yleisön yhdessä luoma.

2. Millainen on hyvä teatteriyleisö?

SUOKAS: Tietenkin yleisölle. Ainoastaan ja vain yleisölle.

HUTTUNEN: Sekä että. Teatterin tehtävä on antaa yleisölle ajateltavaa ja innostaa ja inspiroida. Teatteriesitystä tehdessä ei voi miettiä mitä yleisö haluaa nähdä, vaan mitä me tekijät haluamme yleisön teatterissa näkevän ja kokevan.

Teatteri on sitä, kun joku esittää jotain ja joku toinen katsoo. Todistaja tarvitaan.

1. Tehdäänkö teatteria yleisölle vai yleisöstä riippumatta?

Viisi kysymystä teatteriyleisöstä

Näyttelijä Tuukka Huttunen perusti Teatteri Siperian yhdessä teatterikorkeakoulun aikaisten opiskelukavereidensa kanssa. Huttunen on Siperian teatteriyhdistyksen puheenjohtaja. Hän on tehnyt myös elokuvaa ja tv-töitä.

Teksti: Kati Laukkanen Taitto: Nina Karlsson

Tampereen työväenteatterin johtaja Riku Suokas on Tampereen näyttelijäntyön laitokselta valmistunut ohjaaja, näyttelijä ja stand up -koomikko.

KATSE Kesä 2012

27

SUOKAS: Olen aika kriittinen katsoja. Täytyy tunnustaa, että olen tullut myös hiukan kärsimättömäksi. Jos esitys ei onnistu vakuuttamaan minua ensimmäisellä puoliajalla, niin lähden menemään. Onneksi näin tapahtuu aika harvoin.

HUTTUNEN: Pyrin aina olemaan mahdollisimman etukenoinen ja innostunut. Jos esitys saa minut mukaansa, unohdan kyllä lähes täysin olevani teatterintekijä. Jos taas esitys ei natsaa juuri minulle, katson esitystä enemmän ammatillisesta näkökulmasta.

5. Millainen itse olet katsojana?

SUOKAS: Olin katsomassa Lontoossa Dirty dancing -musikaalia. Yleisössä oli valtavasti nuoria naisia. Siinä vaiheessa, kun pääosanesittäjä mies otti paitansa pois, niin suurin osa naisista rupesi kirkumaan hullun lailla.

Toinen varsin mieleen jäänyt kokemus oli Robin Williamsin keikka New Yorkissa. Samassa salissa nauroi kaksituhatta ihmistä vedet silmissä ja muutamat niin, että putosivat penkeiltään.

HUTTUNEN: Täytyy nostaa esille kaksi eri kertaa. Kummassakin on kysymys Teatteri Siperian vierailusta Espoon kaupunginteatteriin.

Vuonna 2007 Kaikki se rakkaus mikä sinulle kuuluu -esityksessä näyttelijät ja yleisö hengittivät todella voimakkaasti yhteisellä rytmillä. Hillittömän naurupätkän jälkeen astuin takaisin lavalle ja tunsin, kuinka yleisö on aivan hiirenhiljaa ja odottaa, mitä nyt tapahtuu. Kävelin hitaasti lavan poikki ja koin hyvin voimakkaan jännitteen itseni ja yleisön sekä vastanäyttelijäni välillä. Näyttelijät käyttävät tuollaisista hetkistä sanaa flow.

Toinen muisto on joulukuulta 2011 Meille jäävät salaisuudet -esityksestä. Tuntui kuin minulla olisi ollut flow koko esityksen ajan. Se oli melkeinpä yliluonnollinen kokemus ja minusta tuntui, että hallitsen koko esitystilaa ja että voin tehdä mitä vaan.

4. Kerro mieleenpainunein yleisökokemuksesi?

Loppu / 5 kysymystä

Loppu / Syke

Sykähdyttäviä arvioita teksti: otto ponto (op), moona klemola (mk) ja nina karlsson (nk) graafit: otto ponto taitto: moona klemola

Lause-Finlandia, Tammer-sali

(op)

Jussi Lähde aloittaa Lause-Finlandian, ja syke nousee 68 iskuun minuutissa.

Löydän istumapaikan. Kalliit hajuvedet tuoksuvat. Syke on 64 lyöntiä minuutissa.

Harmaapukuinen mies pyörii korokkeella. Syke laskee 52:een.

Faust-näytelmä, Telakka Etsin automaattia lippurahaa varten.

Esitys alkaa kahden minuutin päästä.

Syke 119.

Lauseista sykähdyttävin on Eero Huovisen: “Voiko ihminen puhua omalle sielulleen?”. Syke kohoaa 72:een.

Tervo karsii höttöistä lausetta “Ulkona oli sankka pyry”.

“Pyrytti” jää.

Syke kiihtyy ennätykseen, 80 lyöntiin minuutissa.

Lause-Finlandia päättyy.

(op)

Katsomossa mies varoittaa kovaäänisistä efekteistä. Syke 109.

Suvantohetki esityksessä.

Luulen väliajan alkavan, ja syke nousee välittömästi 88 iskuun.

Esitys kuitenkin loppuu.

Faust alkaa irstailla.

Syke 66.

Faustin pitäisi allekirjoittaa sopimus Mefiston kanssa.

Omalla verellään. Syke 78.

Death Hawks – Death & Decay -levy

(mk)

Vaihdan mukavampaan asentoon.

Syke käy liikkumisen vuoksi maksimissaan 87:ssä. mutta palaa 75:een.

Säikähdän kappaleen alkua, ja sydän lyö 68 iskua minuutissa.

Istun sängyllä tietokone sylissä ja laitan levyn soimaan.

Alkusyke 64.

Kolmas kappale on menevä. Jalan heiluttelusta huolimatta syke tasainen 63.

Levyn viimeisen biisin aikana syke laskee alimmilleen, 58:aan lyöntiin.

Ari Pelkosen taidenäyttely, Tampereen taidemuseo Astun sisään museoon.

Syke on 91. Olen pinkonut museoon vauhdilla.

Puupirrostekniikalla tehdyt taulut Metsäputous ja Lokakuu saavat oloni rauhoittumaan. Syke laskee 85:een.

28

KATSE KATSE Kesä Kevät2012 2012

Nousen portaat.

Museon seinään suoraan tehty tummasävyinen teos nostaa sykkeen 99:ään.

Istahdan penkille ihailemaan näyttelyn kauneinta teosta, joka on Muste 2. Syke 71.

(nk)

Yleisökierros alkaa. Kiiruhdan pois ryhmän alta. Viimeinen lukema mittarissa 91.

Loppu / Kandidaatit

Tarkkailija kuvajournalismin

opiskelijoiden kandidaatintutkielmaan kuuluu audio-slideshow, kaksiminuuttinen multimediaesitys, jossa tarina kerrotaan still-kuvan ja äänen keinoin. Tampereen yliopiston CMT-yksiköstä valmistui tänä lukuvuonna kuusi audioslideshowta. Aino Salmi on yksi urakan tehneistä.

Katso takakannesta kaikkien töiden esittelyt.

”Tykkään eniten pitkistä projekteista, joissa pystyy ujuttautumaan osaksi kuvauskohdetta. Tässä projektissa valitsin tarkasteluun 12-vuotiaan Alessandran, joka harrastaa kilpatanssia.

Kävin Helsingissä kuutisen kertaa kuvausreissuilla. Taltioin Alessandran tanssitreenejä, hengailua kavereiden kanssa, kitaratunteja, läksyjentekoa ja pistäydyin myös kilpailuissa.

On käsittämätöntä, että lapset laitetaan harrastustensa kanssa samanlaiseen pyöritykseen kuin aikuiset ammattilaiset.

Kouluikäiset käyvät päivittäin koulupäivien jälkeen treeneissä, heillä on tiukat ruokavaliot ja vaatimukset ulkonäön suhteen. Heidän arkensa on kurinalaista, tiukkaa ja aikataulutettua. On menestyttävä. Tahdoin tuoda tämän esiin työssäni.

Mietin projektin aikana sitä, miten saisin tanssin ja liikkeen näkymään still-kuvissa. Liikkeiden täsmällisyys ja täydellisyys oli paljon hankalampi esittää still-kuvilla kuin videolla. Mietin paljon kuvien järjestystä ja äänimaailmaa.

Jaoin työn alku- ja loppupäähän. Alussa näkyy ammattimaisesti treenaava Alessandra, loppupuolella pyrin näyttämään Alessandran omana itsenään, nuorena tyttönä, joka on kuitenkin vain lapsi.

Slideshown formaatti on melko rajoittava. Sanottava täytyy pystyä tiivistämään pariin minuuttiin. En millään saanut mahtumaan työhöni kaikkea sitä, mitä olisin halunnut. Haluan jatkossakin tehdä pitkiä seurantaprojekteja”. teksti ja kuva: viena kytöjoki taitto: moona klemola

29

KATSE Kesä 2012

Loppu / Kandidaatit

Kandikuvatyöt kevät 2012 taitto: moona klemola

aino salmi : alessandra Teos kertoo 12-vuotiaasta kilpatanssijasta, Alessandrasta.

arttu muukkonen : pitkä syksy pellolla

tiia trogen : pakottava valinta

sabrina bqain : elämää

Teos kertoo nuoresta maanviljelijästä, joka siirtää sukunsa maatilaa luonnonmukaiseen viljelyyn.

Teos kertoo tarinan papiksi ryhtymisestä.

& sirkushuveja Teos kertoo suomalais-tanskalaisen perheen kiertolaiselämästä sirkuksen matkassa.

vilja ursiainen : joku ei merkitse mitään

evelin kask : tarinoita tupakoinnista

Teos kertoo taiteilijasta, joka pakeni sotaa ja aloitti uuden elämän Suomessa.

Teos kertoo kolmen henkilön suhteesta omaan tupakoimiseensa.

30

KATSE Kesä 2012

Työt ovat kuvajournalismin linjan kandidaatin tutkielmaan kuuluvia audio-slideshow -esityksiä, jotka löydät osoitteesta uta.fi/laitokset/tiedotus/opiskelu/ kuvajournalismi/tyohuone/galleriat.html