3 minute read
Harjavallan Reserviupseerikerhon 70-vuotisjuhla
Ennen juhlaa laskettiin seppeleet sankarihaudalle sekä kerhon ensimmäisen puheenjohtajan, Holger Virmavirran haudalle. Seppeleen Harjavallan sankarihaudalle laskivat Juho Koota, Jouni Unkuri ja Mikko Heinola.
Harjavallan koulukeskuksen Harjavalta -sali tarjosi hienon ympäristön arvokkaalle tilaisuudelle 2.10.2021.Yleisöä, esiintyjät mukaanlukien, oli paikalla noin 70. Yhdistys vastaanotti lukuisia tervehdyksiä paikallisilta ja alueellisilta järjestöiltä juhlakahvihetken lomassa.
Advertisement
Mauri Paavilaisen johdolla tilaisuus sujui runsaasta ohjelmasta huolimatta joustavasti. Jääkärimarssi alkumarssina sekä muut Harjavallan soittokunnan esittämät reippaat musiikkiesitykset loivat upean tunnelman tilaisuuteen. Rina Palmrothin musiikki- ja lausuntaesitykset hiljensivät yleisön vaikuttavuudellaan.
Ennen juhlaa laskettiin seppeleet sankarihaudalle sekä kerhon ensimmäisen puheenjohtajan, Holger Virmavirran haudalle.
Kerhon puheenjohtaja Mikko Heinola esitti tervehdyssanat. Hän totesi kuluvan vuoden olevan rajoituksista huolimatta muistotilaisuuksien ja juhlien aikaa. Haminan Reserviupseerikoulu täytti 100 vuotta 12.6.2020, mutta juhlat pidettiin etänä vasta tänä vuonna. Jatkosodan alkamisesta on kulunut 80 vuotta.
Yhdistystoiminnoissa näkyvä yleinen piirre, ”ukkoutuminen”, näkyy myös maanpuolustusjärjestöjen toiminnassa. Tältä osin olisi perusteltua kehitellä senioriupseeritoimintaa veteraaniperinnön vaalijana. Kerhon toiminnassa ampumaradan toimintakeskuksella on ollut tärkeä rooli alkuajoista saakka. Nakkilan Reserviupseerikerho liittyi vuoden alusta Harjavallan Reserviupseerikerhoon ja yhdistynyt kerho on kolmanneksi suurin reserviupseerikerho Satakunnassa, jäsenmäärän ollessa yli sadan. Kerhojen yhdistymiselle saatiin sekä Satakunnan Reserviupseeripiirin että Suomen Reserviupseeriliiton täysi tuki. Yhdistyneet kerhot palkittiin Reserviupseeripiirin toimesta vuoden 2020 kerho -nimityksellä. Suomen Reserviupseeriliiton ansiomerkkejä haettiin ja myönnettiin 13 kpl.
Harjavallan Reserviupseerikerhon kunniapuheenjohtaja ja nykyinen ampumaratavastaava Kullervo Tupi esitti mielenkiintoisen yhteenvedon kerhon historiasta. 19 upseeria kokoontui 20.11.1951 Harjavallassa, tarkoituksena perustaa paikkakunnalle oma reserviupseerikerho. Lähes kaikki olivat sodankäyneitä upseereita. Kerho erkaantui Kokemäen Reserviupseerikerhosta, joka oli perustettu jo vuonna 1940. Tuohon aikaan kerhojen jakautuminen oli tavallista. Kun sotaveteraaniyhdistyksiä pe-
rustettiin, olivat samat upseerit usein niidenkin toiminnassa aktiivisesti mukana. Veteraanien tukeminen, kunniakäynnit ja -vartiot sankarihaudalla kaatuneiden muistopäivänä, itsenäisyyspäivänä sekä jouluaattona ovat olleet kerhon vakiotoimintaa.
Havingin koulun ostaminen Harjavallan Aliupseerien toimesta ja siirtäminen yhteistyössä upseerien kanssa nykyisen ampumaradan maastoon tehtiin talkoovoimin vuonna 1963. Alunperin ampumarata perustettiin 1927 suojeluskunnan harjoittelua varten. Sotien aikana rata-alue oli Puolustusvoimien käytössä. Valvontakomission toimien seurauksena alue vaihtoi omistajaa ja siirtyi metsittyneenä jälleen maanpuolustusväen käyttöön 1950-luvun lopulla.
Majan varustelu ja monipuoliset ampumaradat ovat mahdollistaneet lukuisia harjoituksia toimintakeskuksessa. Ampumara-
Harjavallan Reserviupseerikerhon kunniapuheenjohtaja Kullervo Tupi esitti yhteenvedon kerhon historiasta. Juhlapuhuja majuri Hanna Lehtinen Porin prikaatista korosti reseviupseerin aseman esitaistelijana olevan ansaitun arvostuksen perustana.
ta on reserviläisten ja upseerien yhteisomistuksessa. Esim. keskiviikkoammunnat ovat jatkuneet kesäisin jo 30 vuoden ajan. Viime vuosina upseerikerhon jäsen Seppo Tynjälä on tehnyt ammunnat mahdolliseksi suurella työpanoksellaan. Aikanaan ST-ajot ja suunnistus olivat myös suosittuja harrastuslajeja.
Aloite valtakunnallisen maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) perustamiseksi tuli Kullervo Tupilta. Reserviupseeripiiri tuki hanketta, ja ensimmäinen valmiuskurssi pidettiin 1992 Porissa. Vuosituhannen vaihde oli maanpuolustusjärjestöjen matkojen aikakautta. Harjavallasta tehtiin sotahistoriallinen matka mm. Hiitolasta Viisjoelle, ”JR15:n jalanjäljissä”. Myös Keski-Viron elämään ja Viron sotahistoriaan perehdyttiin. Varuskunnat olivat maassamme tuolloin vielä melko avoimia ja suosittuja vierailukohteita ja kokouspaikkoja maanpuolustusjärjestöille.
Juhlapuhujaksi oli kutsuttu majuri Hanna Lehtinen Harjavallasta, tuoden terveiset Porin prikaatista. Hän korosti reseviupseerin aseman esitaistelijana olevan ansaitun arvostuksen perustana. Puolustusvoimat on osoittautunut tasa-arvoiseksi palvelusympäristöksi myös naisille. Hän korosti, että tavoitteeseen pyrkiessään ei saa koskaan luovuttaa.
Tervehdykset juhlan yhteydessä yhdistykselle toivat Suomen Reserviupseeriliiton 2.varapuheenjohtaja Tuomas Kuusivaara, Satakunnan Reserviupseeripiirin kunniapuheenjohtaja Harri Larinaho sekä Harjavallan kaupunginjohtaja Hannu Kuusela. Kaupunginjohtaja Kuusela korosti kokonaisvaltaista maanpuolustusta, johon kuuluvat mm. taidot ja maanpuolustustahto. Kunnan tehtävät liittyvät kiinteästi näihin. Koronan takia määritellyt poikkeusolot ovat osaltaan yhdistäneet kuntalaisia.
Tuomas Kuusivaara toi terveiset 1931 perustetulta Suomen Reserviupseeriliitolta. Liitossa on n. 300 jäsenyhdistystä ja 27000 jäsentä. Hän painotti aktiivista toimintaa ja maanpuolustustahdon ylläpitämistä. Jäsenistön vaikuttaminen eri tehtävissä yhteiskunnassa on tärkeätä.
Satakunnan Reserviupseeripiirin kunniapuheenjohtaja Harri Larinaho korosti Harjavallan kerhon aloitteellisuutta ja merkitystä MPK:n toiminnan syntyvaiheessa.
Arvokkaan ja onnistuneen juhlan lopulla tilaisuuden juontaja luki tervehdysadressit sekä kunniapuheenjohtaja Larinaho ja Reserviupseeripiirin toiminnanjohtaja Taina Mäkitalo suorittivat huomionosoitusten jaon. Tilaisuus päätettiin perinteiseen tapaan Maamme -lauluun.