Johtamisen teemaseminaari

F-securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen (vasemmalla) luennoi kyberrikollisuuden kasvaneen miljardibisnekseksi. Timo Junttila (keskellä) ja Petri Parviainen seuraavat.

Johtamisen teemaseminaarissa keskityttiin kriisijohtamiseen

Suomen Reserviupseeriliitto (RUL) on järjestänyt 90-vuotisjuhlavuotenaan erilaisia tapahtumia, joissa on haluttu korostaa toimintakyvyn merkitystä reserviupseereille ja reserviupseerien merkitystä yhteiskunnalle. Jotta reserviupseeri olisi toimintakykyinen muuttuvassa maailmassa, täytyy reserviupseerin olla valmis kehittämään itseään jatkuvasti.

RUL järjesti yhteistyössä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kanssa vuosittaisen johtamisen teemaseminaarin jo kymmenettä kertaa. Fyysisesti Tuusulassa vanhan Taistelukoulun tiloissa ja verkkoon striimattuna seminaari keräsi ennätysyleisön. Tapahtumaan oli ilmoittautunut yli 250 henkilöä.

Paikan päällä tasokkaista esiintymisistä ja ruokatarjoiluista pääsi nauttimaan vaivaisella 20 eurolla ja striimausta pääsi seuraamaan 10 eurolla. Liike-elämän toteuttamana vastaavan tasoisen seminaarin pääsylippuihin olisi laitettu 1-2 nollaa lisää.

Seminaari oli yksi RUL 90 -tapahtumista ja sen tavoitteena oli kehittää osallistujien valmiutta, kykyä ja osaamista organisaation kriisijohtamisessa. Seminaarin avaussanat lausui Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aaro Mäkelä ja moderaattorina toimi kontra-amiraali evp Timo Junttila. Kriisijohtamista koronapandemian keskellä Ensimmäisenä esiintyjänä kuultiin Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, everstiluutnantti, FT Aki-Mauri Huhtisen pohdintoja johtamisesta kriisissä. Luonnollisena esimerkkinä kriisijohtamisesta toimi koronapandemia, joka on hajautunut monen hallinnon alan vastuulle ja vaikutukset ovat monitahoiset. Kriiseissä kokonaisvaltaisen tilannekuvan muodostamisen merkitys ja tiedon jakamisen tärkeys korostuu. Päätösten tekeminen kriisin keskellä ei sekään saisi olla vain yhden päättävän ihmisen varassa, koska kriisit harvemmin alkavat

virka-aikana, vaan painopiste päätöstenteossa olisi oltava johtamissysteemeillä.

Seuraavana esiintyjänä kuultiin Valtioneuvoston kanslian turvallisuusjohtaja Ahti Kurvisen esitys tilannekuvasta ja kriisijohtamisesta. Kurvinen kuvaili prosessia, miten tilannekuva Valtioneuvoston kansliassa muodostetaan ja miten se edelleen prosessoidaan valtiojohdolle tilanneymmärrykseksi. Vaikka monenlaisiin kriiseihin varaudutaan ja normaalioloissa erilaisia skenaarioita harjoitellaan, niin kriisit harvoin kuitenkaan ovat harjoiteltujen tilanteiden kaltaisia tai vähintään niissä on elementtejä, joita ei ole osattu skenaarioissa ottaa huomioon.

Kahvi- ja verkostoitumistauon jälkeen kuultiin kriisijohtamista liike-elämän puolelta, kun lavalle nousi Finlayson Oy:n toimitusjohtaja Mikko Koponen, aiheenaan Finlaysonin johtaminen covid-19-kriisissä. Vuosi 2020 oli koitua 200-vuotiaan yrityksen kohtaloksi, kun koronapandemia karkotti asiakkaat kaupoista ja kauppakeskuksista, sekä tyrehdytti näin kivijalkamyymälöiden kassavirran. Kriisi konkretisoitui Finlaysonissa nopeasti.

Yritysjohdon ensimmäinen toimenpide oli tehostaa informaation jakamista henkilökunnalle ja toisekseen turvautua päätöksen teossa yrityksen arvoihin, joita ovat vastuullisuus, rohkeus ja uteliaisuus. Kriisissä yrityksen arvot todella punnitaan ja Finlaysonille kävi lopulta hyvin. Päätöksenteossa asetettiin vastuu ihmisistä etusijalle, tehtiin rohkeita päätöksiä liiketoiminnan jatkamisen suhteen epävarmassa toimintaympäristössä ja oltiin uteliaita uudenlaisissa markkinointikokeiluissa.

Maailman turvallisuustilanne ja siitä viestiminen Lounaan jälkeen Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori, majuri, ST Antti Paronen tarjoili ajankohtaisen näkymän Afganistanista vetäytymisen jälkeisen maailman turvallisuustilanteeseen. Paronen käsitteli esityksessään Afganistanin vuoden 2021 tapahtumia aina keväästä syksyyn ja arvioi tapahtumien taustalla vaikuttaneita tahoja ja ilmiöitä. Afganistanin jälkeen sivuttiin lyhyesti Kiinan, Yhdysvaltojen ja Venäjän geopoliittisia intressejä ja lopun yleisökysymyksissä palattiin vielä pohtimaan Afganistanin lähitulevaisuutta ja arvuuttelemaan, kestääkö Taliban-hallinto talven yli.

Valtioneuvoston kanslian toisena esiintyjä kuultiin johtavan viestintäasiantuntijan Jussi Toivasen esitys informaatiovaikuttamisesta ja kriisiviestinnästä. Toivasen henkeäsalpaavassa puhetykityksessä käsiteltiin muun muassa viestinnän visuaalisuuden ja tarinoiden merkityksen korostumista, algoritmien ja sosiaalisen median vaikutusta tiedonsaantiin, sekä medialukutaitoa ja lähdekriittisyyttä.

Kybervaikuttamista ja -rikollisuutta Viimeisenä luennoitsijana lauteille nousi F-securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen, joka nosti esiin alkuun tuoreen valtioneuvoston puolustusselonteon kannen, jossa on viisi kuvaa Suomen puolustusympäristöistä. Perinteisten aselajien, maa-, meri- ja ilmavoimien ohessa kanteen on kuvattuna avaruus ja kyberavaruus, mikä antaa vahvan viestin siitä, missä ympäristöissä tulevaisuudessa tullaan vaikuttamaan entistä enemmän.

Hyppönen tarkasteli kyberavaruuden kehitystä monesta näkökulmasta, niin positiivisia kehityskulkuja kuin negatiivisiakin. Hän muun muassa nosti esiin verkkojättien, kuten Amazonin työntekijöiden määrään, joita on muuten enemmän kuin Virossa kansalaisia. Siinä missä laillinen yritystoiminta on kasvanut verkossa valtavalla nopeudella, on myös kyberrikollisuus kasvanut miljardiluokan bisnekseksi. Tämä on Hyppösen mukaan johtanut siihen, että osaavasta henkilöstöstä voidaan jopa joutua kilpailemaan rikollisjärjestöjen kanssa, kun kyberrikolliset pystyvät tarjoamaan osaajille parempaa palkkaa kuin perinteiset yritykset.

Hyppösen jälkeen seminaarin päätössanat ja seminaarin annin tiivisti MPK:n toiminnanjohtaja Antti Lehtisalo. Päätössanoissaan Lehtisalo painotti yritysten ja yhteisöjen johtamisjärjestelmän luomista normaalioloissa sellaiseksi, että se toimii sellaisenaan myös kriisin puhjetessa – johtamisrakenteiden on siis oltava kriisin kestäviä.

Kriisit harvoin kuitenkaan ovat harjoiteltujen tilanteiden kaltaisia tai vähintään niissä on elementtejä, joita ei ole osattu skenaarioissa ottaa huomioon.