Kapitaali 5/2015
Markku Hirvonen -Haastattelu harmaasta taloudesta Nobelisti Angus Deaton KTTO Stereotypiat revisited
Have you got what it takes? Future Finance Professional The Future Finance Professional (FFP) programme gives you a unique experience and insight into the financial markets and us a chance to get to know you. You are assigned to a department within Nordea Capital Markets from May until September, and will take on challenging responsibilities all in close contact with the fast-paced financial markets. Selected highperforming FFP’s will be offered the possibility to enter the Extended FFP programme. For more information on the programme and the application period please visit www.nordeamarkets.com/FFP NordeaFutureFinanceProfessionalsFinland
Sisällysluettelo 4 Puheenjohtajan palsta 4 Opintovastaavan palsta 5 Pääkirjoitus 6 Kvartaalikatsaus 8 Harmaan talouden tutkija pizzalla 12 Opiskelijaruokala arvostelu 16 Henkilökuva - Angus Deaton 19 Kapitaali 20 vuotta sitten 20 KTTO Tripadvisor 22 Stereotypiat revisited 25 Provokaattori 26 Kommarikorneri - uuskommunistinen manifesti 28 Urheilukatsaus- FC KTTO ‘59:n vuosi 30 Exchange in Finland - and What is it like
Kapitaali 5/2015 Julkaisija KTTO ry
Päätoimittaja Veikko Walta
Tekstit
Alec Hölttä Antti Komu Heikki Korpela Sara Kurppa Iida Piippo Miika Päällysaho Jyrki Rantanen Julius Rissanen Meeri Seppä Veikko Walta Vili Vanhala Joona Widgrén Provokaattori
Taitto
Julius Rissanen Veikko Walta
Oikoluku
Tuomas Markkula Matias Topo Veikko Walta
Kansikuva Antti Kokko
Painopaikka Picaset Oy
Painos 100 kpl
Kapitaali saa HYY:n järjestölehtitukea.
Puheenjohtajan Palsta
T
ämän lehden ilmestyessä ainejärjestömme on saanut uuden hallituksen, joka valmistautuu ensi vuoden urakkaansa. Viimeisen puheenjohtajan palstan ajattelin käyttää menneen vuoden yhteenvetämiseen. Vuosi on ollut kiireinen, mutta paljon on saatu tehtyä. Vuosi alkoi todenteolla viimeistän ystävänpäivänä, kun Tampereen kyykkäkentät toivottivat tervetulleeksi hyvin harjoitelleet KTTO:n kyykkäjoukkueet. Harjoitus ei ollut mennyt hukkaan, sillä muutama joukkue pääsi alkueristä jatkoon. Keväällä ehdittiin myös sitsaamaan. Perinteiset Kansissitsit olivat ennennäkemättömän suositut. Olen vakuuttunut, että niin Kansissitsejä, kun muutakin yhteistyötä KY-Economicsin kanssa tullaan jatkamaan. Näiden lisäksi syksyllä oli paljon pienempiä juhlia ja tapahtumia, joista mainittakoon Statuksen kanssa yhdessä järjestetyt Gangsta-Sitsit ja Median kanssa järjestetyt Festari-sitsit. Siinä missä keväällä keskityttiin juhlintaan, on syksy täyttynyt työelämätapahtumista. Erilaisia excuja on järjestetty lobbaustoimistosta tarkastusvirastoon. Vuoden suurin tapahtuma oli Viikin Gardeniassa järjestetyt vuosijuhlat. Vuosijuhlat onnistuivat hienosti, toivottavasti myös muut osallistujat viihtyivät. Juuri kun vuosijuhlien aiheuttamasta väsymyksestä ja nestehukasta oli selvitty, oli vuoden suurimman urheilu-excun aika, kun IFK kutsui KTTO:laiset katsomaan. Tapahtuma oli erittäin onnistunut, mistä suuri kiitos IFK:lle. Näin vuoden lopussa on aika kiittää vuoden 2015 hallitusta upeasta vuodesta. Toivottavasti olemme onnistuneet tarjoamaan mielekkäitä tapahtumia. Ensi vuonna kannattaa seurata tapahtumakutsujen lisäksi koulutusuudistuksen etenemistä. Valitettavasti emme ole pystyneet tänä vuonna tiedottamaan tulevasta uudistuksesta kovin paljoa. Uudistus on tapahtumassa hurjaa vauhtia. Kiitos hienosta vuodesta. Rauhallista joulunaikaa ja hyvää tulevaa vuotta 2016. Peace, Joona Widgrén PJ ‘15
Opintovastaavan Palsta
V
uosi lähenee loppuaan ja niin myös opintovastaavan hommat meidän osaltamme. Joulukuun vaalikokouksessa äänestetäänkin jo uusista innokkaista ehdokkaista. Lehden tullessa ulos ovat uudet opintovastaavat jo valittu, joten onnea heille! Tänä vuonna on tapahtunut paljon. Isoa Pyörää on valmisteltu kovalla vauhdilla ja opintovastaavilla on riittänyt paljon työtä pysyäkseen mukana uuden koulutusohjelman suunnittelun käänteissä. Tällä hetkellä oppiaineiden kolmas kommentointikierros ohjelman suhteen on ohi ja ehdotukset käsitellään viikolla 49. Kokouksissa päätettävät asiat julkaistaan ja tämän hetkistä tilannetta niin taloustieteen kuin koko valtiotieteellisenkin osalta voi seurata Kannu-opinto fb-ryhmästä tai Flammasta. Ehdotukset lähtevät nyt eteenpäin käsiteltäväksi, jonka jälkeen nähdään miten käy. Toivottavasti kuitenkin jo alkuvuodesta saadaan konkreettisempaa tietoa tilanteesta. Kiirettä on pitänyt myös hallopedien valinnan kanssa. Tänä vuonna valittiin taas uusia innokkaita hallinnon opiskelijaedustajia laitosneuvoksiin ja myös taloustieteen opiskelijat ovat vahvasti edustettuina Politiikan ja talouden tutkimuksen laitosneuvostossa. Tiedekuntaneuvoston osalta hallopedit valitaan vielä vaaleilla 15-16.12. joten käykäähän kaikki vaikuttamassa ja äänestäkää. Äänestämiseen tarvitset vain oman yliopiston sähköpostiosoitteen eli äänestäminen onnistuu kotoa käsin. Tsemppiä kaikille loppuvuoteen ja tentteihin! Iida Piippo
4
M
Pääkirjoitus
aailmalla sattuu ja tapahtuu, viime aikoina ikävä kyllä erityisen pahoja asioita. 2. joulukuuta Yhdysvaltain San Bernardinossa neljätoista ihmistä kuoli ja 21 haavoittui terrori-iskussa, jonka tekijöitä inspiroi Daesh, joka tunnetaan paremmin nimellä ISIS tai ISIL. Kyseinen järjestö otti myös “kunnian” 31. lokakuuta Egyptissä 224:n hengen vaatineesta venäläiskoneen tuhoamisesta kuten myös Beirutissa 12. marraskuuta tehdystä pommi-iskusta, jossa kuoli noin 40 ihmistä. Kirsikkana kakun päällä on 13.11. isku Pariisiin, jossa surmattiin 130 ihmistä ja 368 haavoittui. Tämä kaikki luonnollisesti herättää pelkoa ihmisissä, ja ihmisten primaali heimoajattelu nousee pintaan. Ranskassa maahanmuuttovastainen puolue Front National, Kansallinen Rintama, sai vaalivoiton aluevaalien ensimäisellä kierroksella 27,73% osuudella äänistä. Yhdysvaltain presidenttikilpaan pyrkivä Donald Trump sanoi haluavansa Amerikan muslimit rekisteröidyiksi ja estää heidän maahantulonsa. Kyseiset lausunnot ovat mielestäni avoimen fasistisia. Tämä kaikki tapahtuu siis samaan aikaan, kun Syyriasta virtaa pakolaisia Eurooppaan pakoon Daeshia. Trumpin harrastama muslimien demonisoiminen on surkea keino taistella ääri-islamisteja vastaan. Parhaimmillaan se legimitoi Daeshin motiiveja sitä sympatisoivien silmissä ja pahimmillaan kääntää tavallisia muslimeja lännenvastaisiksi, Daeshin liittolaisiksi. Onko rajojen sulkeminen yhtään parempi idea? Pariisin iskussa yksi hyökkääjä on ollut ilmeisesti turvapaikanhakija, joka on tullut Kreikan kautta Euroopaan. On mahdollista, että turvapaikanhakijoiden joukossa on enemmänkin terroristeja, mutta pidän rajojen sulkemista suurempana uhkana länsimaille etenkin länsimaisille arvoille - kuin sitä riskiä, että turvapaikanhakijoiden joukossa on terroristeja. Kuitenkin he pakenevat samaa radikaalia sakkia, jotka toteuttivat aiemmin listatut terroriteot (San Bernardinoa lukuun ottamatta). Paras keino voittaa väkivaltaan ja terrorismiin nojaava ideologia on tehdä maailmasta niin paljon parempi paikka, ettei kukaan halua kannattaa sitä. Tämä lähtee ensisijassa meidän jokaisen omasta esimerkistä, minkä annamme muille toimillamme. Tämä on viimeinen oman päätoimittajakauteni lehti. Jatkan Kapitaali-aktiivina, ja lehdenteosta kiinostuneet voivat laittaa viestiä osoitteeseen veikko.walta@helsinki.fi tai ottamalla yhteyttä vuoden 2016 päätoimittajaan, Arto Saloon. Kiitän jokaista tämän vuoden lehtien tekoon osallistunutta! En olisi yksin saanut viittä lehteä muuten tänä vuonna ulos. Toivotan, arvon lukijat, hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! -Veikko Walta
5
Kuva1: EUROSTAT pikaennakko 2015 Q3. Muutos edellisestä kvartaalista.
*Kvartaalikatsaus
M
Teksti Julius Rissanen Kuvat Julius Rissanen, Tilastokeskus
6
ikä on ollut Euroopan koko tänä vuonna heikoiten taloudellisesti kehittynyt maa Kreikan jälkeen? Vastauksena tulee yllättäen Suomi. Viimeisimmässä EUROSTATin julkaisemassa BKT:n pikaennakossa kolmannelle neljännekselle Suomi sijoittui jopa viimeiseksi BKT:n kehityksessä edelliseen neljännekseen verrattuna (Kuva1). Suomen talous näyttäisi muutenkin sukeltavan tällä hetkellä kovalla vauhdilla. Kausitasoitettu tuotanto laski syyskuussa 0.7 prosenttia (kuva2) ja inflaatio tippui deflaatioksi lokakuussa (Kuluttajahintaindeksin kasvu -0.3%, kuva2). Kausitasoitetun tuotannon kuvaajassa isompi huoli on 2008 finanssikriisin jälkeen jatkunut heikko kehitys. Tuotannon taso on jäänyt pyörimään 2006 vuoden määriin. Kvartaalin kirjoittamisen hetkellä nämä viimeisimmät tilastokeskuksen julkaisemat indikaattorit eivät luo yhtään hyvää kuvaa Suomen talouden tilanteesta.
Suomen taloustilanne on heikko, mutta se ei ole haitannut lakkoilua. Postin ja PAUn (Postija logistiikka-alan unioni) työsopimus kiista eskaloitui laajemmaksi logistiikan lakoksi AKT:n (Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto) lähdettyä tukemaan postilakkoa. Samaan aikaan käynnissä olleet Sipilän ajamat yhteiskuntasopimusneuvottelut kariutuivat AKT:n irtisanouduttua neuvotteluista. EK (Elinkeinoelämän keskusliitto) ilmoitti AKT:n mukana olon olevan pakollista neuvotteluiden jatkamisen kannalta. AKT:n merkittävä rooli neuvot-
teluissa johtuu heidän kyvystään pysäyttää Suomen vienti sulkemalla satamat ja muun logistiikan. Kaikki osapuolet periaatteessa vielä kannattaisivat neuvotteluiden jatkamista, mutta lopputulokseen pääseminen näyttää tällä hetkellä erittäin epätodennäköiseltä. Sipilän hallitus on tuomassa lähiaikoina pakkolakipakettinsa lausuntokierrokselta. Suomen työmarkkinoiden eteen olisi tehtävä hurjasti töitä joustavuuden parantamiseksi. Esimerkiksi World Economic Forumin tekemässä kilpailukykytutkimuksessa Suomen palkkojen jousta-
vuus oli toi seksi heikoin koko tutkimuksessa. 144 maasta ainoastaan Uruguay jäi jälkeemme. Kansainvälisillä valuuttamarkkinoilla tapahtui merkittävä, mutta huomaamaton muutos IMF:n hyväksyessä vihdoin Kiinan valuutta Renminbin osaksi erityisnosto-oikeuksiaan (SDR ”Special Drawing Right”). SDR on IMF:n luoma varantoväline sekä reservivaluutta, jonka ”koriin” hyväksytään vain maailman keskeisimmät valuutat. Sen tavoitteena on ollut korvata kansallisten valuuttojen ja kullan käyttöä kansainvälisissä maksusuorituksissa esimerkiksi IMF käyttää erityisnosto-oikeuksia kirjanpidossaan ja jakaa niitä jäsenmailleen. Erityisnosto-oikeuksiin kuulumisella on enimmäkseen symbolinen vaikutus. Kiinalla on pitkään ollut tavoitteena nostaa valuuttaansa kansainvälistä arvostusta ja siirtää se reservivaluutan suuntaan. Kuuluminen erityisnosto-oikeuksiin on taas yksi jatkumo tässä ketjussa. Liittyminen erityisnosto-oikeuksiin voidaan nähdä varmen-
nuksena Kiinan tahdolle jatkaa Renminbin sääntelyn vähentämistä ja sen siirtymistä yhä enemmän vapaaseen kaupankäyntiin. IMF vaati Kiinalta, että jokaisen päivän hinta-avaus on edellisen päivän lopetus, jonka poistaminen on ollut yksi syy kesällä nähtyyn Kiinan valuutan devalvointiin. Kiina on elokuusta asti tukenut valuuttansa arvostusta suorilla ostoilla ja uusien ohjeiden takia se tulee yhä kalliimmaksi, koska keskuspankki joutuu käyttämään oikeaa rahaa päiväkaupankäynnissä eikä pysty manipuloimaan päivän aloitushintaa niin vahvasti. Mikäli Kiina vapauttaisi Renminbin kokonaan markkinoiden hinnoiteltavaksi, tulisi se devalvoitumaan ainakin aluksi, sillä jo jonkin aikaa markkinoiden paine alaspäin on ollut erittäin vahva.
”
Helpoiten seurattava mittari on Kiinan keskuspankin ulkomaanvaluutan reservit, jotka ovat laskeneet viime vuoden lopun 4000 miljardista 3500 miljardiin keskuspankin puolustaessa valuutan arvoa. Kiina ei tule äkillisesti vapauttamaan valuuttaansa, mutta pala palalta se siirtyy kohti yhä vapaampaa valuuttaa. EKP ilmoitti 3.12 jälleen uusista elvytystoimista. Ostosummat pysyvät samassa 60 miljardissa kuukausittain, mutta ne siirtyvät kattamaan myös kunta- ja aluehallinnon lainoja. Markkinoilla oli liikkunut huhuja ja toiveita ostojen noususta 80 miljardiin kuukaudessa, mutta tähän EKP ei lähtenyt. Talletuskorkonsa EKP tiputti 10 peruspisteellä -0.30 prosenttiin.
Kiina ei tule äkillisesti vapauttamaan valuuttaansa, mutta pala palalta se siirtyy kohti yhä vapaampaa valuuttaa.
Kuva3: Kuluttajahintaindeksin vuosimuutokset. Tammikuu 2001 - lokakuu 2015. Tilastokeskus.
7
Harmaan talouden tutkija pizzalla Teksti ja kuvat Heikki Korpela
Lokakuussa poliisit Anne ja Jutta etsivät Facebookissa kuuden euron pizzoja. Se oli osa harmaan talouden vastaista kampanjaa. Veimme asiantuntijan pizzalle ja yritämme selvittää, miksi opiskelijan pitäisi olla huolissaan halvasta ateriasta.
M
arkku Hirvosella on yksinkertainen unelma: että rehellisyys olisi yrityksille ja työntekijöille varteenotettava vaihtoehto. Verotusneuvos Hirvonen on kirjoittanut muun muassa eduskunnalle kaksi laajaa raporttia harmaasta taloudesta. Rehelliselle yritykselle harmaan talouden rajoittaminen kohtuulliseksi tarkoittaa mahdollisuutta menestyä kilpailussa. Toimiva kilpailu taas hyödyttää kaikkia. Esimerkiksi Kreikassa laaja harmaa talous vaikeuttaa sekä julkisen talouden toimintaa että toimivia markkinoita. ”Opiskelijan kannalta kyse on myös siitä, millä hänen maksuton koulutuksensa ja ehkä saamansa opintotuki rahoitetaan.” Hirvonen pitää hyvänä sitä, että pizzamainos nosti harmaan talouden laajempaan keskusteluun. ”Toisaalta moni koki, että tässä jahdataan nyt vain köyhiä ja pieniä toimijoita. Ei mainoksen ollut tarkoituskaan sanoa, että harmaa talous on pizzoja.” Mitä kuluttaja voisi pitää signaaleina harmaasta talo-
”
8
udesta? ”Poikkeuksellisen matala hinta voi olla varoittava merkki, mutta ei mikään todiste. Muita mahdollisia merkkejä voi olla, jos myyntiä ei lyödä kassaan tai jos ilmoitetaan, että vain käteinen käy. Varsinaisen tutkimuksen tekevät viranomaiset. Se alkaa tutkimalla
”Neuvostoliitto oli äärimmäisen valvonnan ja sääntelyn yhteiskunta. Silti harmaa talous oli siellä valtava ongelma.” rekistereitä. Tarkastus aloitetaan vain, jos niistä löytyy siihen aihetta.” Miksei siitä päästä eroon? Hirvonen toteaa, ettei harmaasta taloudesta koskaan päästä eroon kokonaan. Se edellyttäisi niin täydellistä kontrolliyhteiskuntaa ja massiivista byrokratiaa, ettei se olisi realistista – saati sitten tavoiteltavaa. ”Neuvostoliitto oli äärimmäisen valvonnan ja säänte-
lyn yhteiskunta. Silti harmaa talous oli siellä valtava ongelma.” Kohtuullisenkin rajoittamisen tiellä on kuitenkin pulmia. Harmaata taloutta rajoittavien toimien pelätään mm. lisäävän byrokratiaa tai heikentävän yksityisyyden suojaa. Hirvonen kuitenkin väittää, että hallintotaakkaa usein myös liioitellaan. Esimerkiksi rakennusalalla mm. käännettyä alv-järjestelmää vastustettiin pitkään hallintoon vedoten. Käyttöönoton jälkeen yritykset ovat olleet kyselyissä tyytyväisiä kehitykseen. Osa toimista on lisännyt paperienpyöritystä, mutta se on siedettävä hinta terveestä kilpailusta. Hirvonen arvioi, että käännetystä alvistakin on tullut rutiinia. Taikasauvat vähissä ”Jos saisin esittää joulupukille yhden harmaaseen talouteen liittyvän toiveen, se olisi kunnollinen torjuntaohjelma.” Hirvosen toive toteutuu. Haastattelun jälkeen nykyinenkin hallitus ilmoitti juhlallisesti aloittavansa taas uuden ”strategisen ohjelman”. Uusi strategia kuulostaa lattealta. Ohjelmia on tehty 90-luvun puolivälistä alkaen kuusi. Mutta Hirvosen mielestä kokonaisuus on niin monimutkainen, että sen torjumisenkin pitää olla kokonaisuus. Viranomaisten toimien pitää pelata yhteen.
Hirvosen Markku pizzalla. Mitään yhtä yksittäistä taikatemppua ei ole. Esimerkkinä konkreettisista parannuksista Hirvonen nostaa esiin viranomaisten jo keräämien tietojen paremman vaihdon. Se olisi ainakin halpaa. Toisaalta ajatus kalskahtaa kafkamai-
selta. Entä jos vaikkapa ex-puolisoonsa suuttunut virkahenkilö käyttää rekistereitä henkilökohtaiseen kostoon tai myy kilpailevalle yritykselle tietoja sen kilpailijoista? ”Tietysti tietojen käyttö edellyttää kunnon kontrollia.
Yleensä kyse on lisäksi yritysten tiedoista. Ne ovat paljon vähemmän arkaluonteisia kuin henkilötiedot.”
Kommentti - tasapainoa hakemassa Harmaan talouden torjunnassa vaikuttaa olevan kyse tasapainosta eri hyvien välillä. Lisätutkimus voi auttaa mittaamaan harmaan talouden eri torjuntatoimien hyötyjä ja kustannuksia paremmin – edes suuruusluokkien tasolla. Arvokysymyksiin se ei kuitenkaan tarjoa valmiita vastauksia. Suomalaisilla on erilaisia näkemyksiä yritystoiminnan ja työn teettämisen helpottamisesta, viranomaisten rehellisyydestä, yksityisyyden suojasta tai ylipäätään julkisen vallan kyvystä parantaa yhteiskuntaa laajallakin puuttumisella. Ne vaikuttavat väistämättä siihen, kuinka paljon halutaan harmaan talouden torjuntaan panostaa – ja ennen muuta miten. Jutussa haastatellut asiantuntijat olivat erimielisiä siitä, millä toimilla ja miten paljon harmaata taloutta pitäisi torjua. Molempien perimmäisenä motiivina vaikutti kuitenkin olevan sama ajatus: terve kilpailu. Politiikassa keskitytään usein haaveilemaan siitä, kuinka monta sataa miljoonaa harmaasta taloudesta saataisiin budjetin tilkkeeksi. Haaveisiin pikavoitoista suhtautuvat kriittisesti niin Markku Hirvonen kuin talouspolitiikan arviointineuvostokin. Niiden ennakointi on vaikeaa. Epätodennäköistä lienee sekin, että mahdollisesti aikanaan tulevat uudet verotulot jäisivät käyttämättä. Kävisikö tavoitteeksi ennemmin rehelliseen yrittämiseen ja työntekoon kannustava ympäristö?
9
Toinen unelma - yritysten toimintaedellytykset Markku Virtanen toimii tutkimusjohtajana Aalto-yliopiston pienyrityskeskuksessa. Ensi kuulemalta hänen haaveensa kuulostaa tutulta: tasainen pelikenttä kaikille. ”Unelmatilanteessa kaikki maksavat palkat, sivukulut, verot ja veroluonteiset maksut kuten on säädetty ja sovittu.” Näkemykset erkanevat, kun puhutaan siitä, miten tilanne saavutetaan. ”Yrittäjien kannalta on toivottavaa, että vältetään liiallista byrokratiaa. Esimerkiksi itsensä työllistävälle yrittäjälle se tarkoittaa lisätyötä tai lisäkustannuksia.” Virtasen mielestä välttämättä ei tarvita erityisiä harmaan talouden torjuntatoimen-
piteitä. Hän viittaa myös professori Matti Virénin kirjoituksiin, joissa tämä kritisoi toimintaohjelmien tausta-analyysejä. Erityisesti hän toivoo hyötyjen ja kustannusten vertailua. ”Kuinka pal-
”
“Yrittäjälle byrokratia tarkoittaa lisää työtä tai kustannuksia.”
jon henkilötyövuosia käytetään vuosittain? Kuinka paljon saadaan rikoshyötynä ja muina mitattavina hyötyinä vuositasolla?” Jos etsitään uusia torjuntatoimia, kannattaisi Virtasen mielestä keskittyä kannustimiin. Yksi hyväksi koettu väline on ollut kotitalousvähennys. ”Lisäk-
si voitaisiin panostaa ulkomaisten ravitsemus- ja majoitusalalla työskentelevien yrittäjäkoulutukseen. Ja kuluttajienkin pitäisi kantaa oikeudellista vastuuta.” Pizzamainokseen Virtanen suhtautuu erittäin kriittisesti. ”En näe mainoksesta mitään hyötyä. Tuotteen hinta ei ole signaali harmaasta taloudesta. Se voi olla osoitus siitä, että yritys pystyy ostamaan panokset edullisesti. Valvonnassa päähuomio tulisi kiinnittää tilinpäätöksiin, jotka ovat verottajilta tarkastuksia varten saatavilla.” Apua tutkimuksesta? Palataan Hirvosen luo. Hän suhtautuu hyötyjen ja kustannusten mittaamiseen varovaisemmin. ”Harmaata taloutta ja toimien tehokkuutta on usein vai-
Rakennusalalla yritykset arvioivat kilpailun edellytysten parantuneen viime hallituskaudella. Tuolloin kiristettiin monia alan säädöksiä. Lähde: Eduskunnan tarkastusvaliokunta 2014: Harmaan talouden torjunta.
RT:n jäsenyritysten arvio harmaan talouden vaikutuksesta kilpailuun 2004–2009
2010–2014 33,1 %
32,9 %
29,3 %
25,4 % 23,1 %
16,9 % 13,8 %
13,6 %
6,9 % 5,0 %
10
Erittäin merkittävä
Merkittävä
Kohtalainen
Melko vähäinen
Erittäin vähäinen
kea tutkia eksaktisti. Esimerkiksi verohyödyt vaihtelevat eri maissa vuosittain ilman eri panostuksiakin. Usein toimet myös näkyvät vasta pidemmällä ajanjaksolla. ” Ainakin toistaiseksi on Hirvosen mielestä pakko hyväksyä se, että puhutaan parhaimmillaan karkeista suuruusluokista tai suunnista. Eräässä hänen mainitsemassaan meta-analyysissä oli käyty läpi noin 200 tutkimusta harmaan talouden määrästä. ”Ei niistäkään löytynyt lopullista totuutta.”
Edes harmaan talouden laajuuden mittaamiselle ei löydy yhtä yleisesti tunnustettua rajausta ja menetelmää. Silti Hirvonen jaksaa uskoa tutkimuksen tuovan apua myös politiikkaan. Järkevänä hän pitää Britannian lähestymistapaa. ”Harmaa talous pitää paloitella osasiin. Ilmiön parempi jäsentäminen selkeyttää myös päätöksentekoa. ” Harmaan talouden torjumiseksi on esitetty myös keinoja, jotka ovat tarkemmin selviteltynä osoittautuneet tehottomiksi.
Hyötyä olisi vähän, mutta haittoja tai kustannuksia paljon. Tällaisia ovat Hirvosen mielestä olleet käteisestä luopuminen ja rakennusalan valtuutusjärjestelmä. Löytyisikö Suomelle mallia muualta? ”Ei. Joissain maissa tehdään yksiä asioita paremmin, toisia huonommin. Suomi edustaa hyvää pohjoismaista tasoa.”
Britannia mittaa harmaan talouden sijaan laajempaa ns. verovajetta vuosittain. Ilmiön jaottelu helpottaa sen ymmärtämistä ja siihen puuttumista. Lisätietoa: Measuring tax gaps 2015 edition ja suomeksi raportista Harmaa talous 2015.
Verovaje Britanniassa Virhe 2,6 mrd. £ (8 %)
Rikollisuus 5,1 mrd. £ (15 %)
Huolimattomuus 3,9 mrd. £ (12 %)
Veron välttely 4,4 mrd. £ (13 %) Maksamattomuus 4,1 mrd. £ (12 %)
Piilotalous 6,2 mrd. £ (18 %)
Lain tulkinta 4,9 mrd. £ (14 %) Veropakoilu 2,7 mrd. £ (8 %)
11
Kaksi fuksia, neljä ruokalaa, yksi krapula
Teksti Sara Kurppa ja Meeri Seppä Kuvat Meeri Seppä
Oletko kyllästynyt Unicafen ruuan säännöstelyyn ja huonoon laatuun? Kaipaatko piristystä päivääsi? Kapitaali-toimikunnan kriittisimmät kulinaristit kävivät testaamassa opiskelijaruokaloita juuri sinua varten. Aloitimme arvioinnin Kelan ateriatuetuista ruokapaikoista, joista valitsimme sijainneiltaan parhaat. Listalla on paljon mielenkiintoisia paikkoja, joita emme kaikkia ehtineet kokeilla. Valitsimme niistä neljä, joista pari lienee KTTO:laisille tuttuja entuudestaan. Meccala, Taikki Arabia Hämeentie 135 C, 5. krs Avoinna ma-to 10:30-14:00, pe 10:30-13:30 Meccala sijaitsee vain 10minuutin matkan päässä Kumpulasta. Jos siis kaipaat taukoa matikkanörteistä, niin skippaa Exactumin kuiva riisi ja mene nauttimaan taidehihhuleiden inspiroivasta seurasta. Uskottavuutemme ruokakriitikoina kärsii jo ensimmäisen paikan kohdalla, sillä emme löytäneet Meccalasta yhtään miinusta. Plussat + Värikkäät lasit + Appelsiinituoremehu + Kastikkeen ottamisessa ei rajoituksia + Kahviin sai kermaa + Miellyttävä henkilökunta + Nälkä lähti!
kahvilaa kuin Muistuttaa enemmän vassa Martta opiskelijasyöttölää. Ku Rautala.
12
Musatalo Mannerheimintie 13 A Avoinna ma-pe 11:00-15:00 Jatkoimme taiteellisella linjalla, ja matkasimme musiikkitaloon lounaalle. Tämä ruokala on täydellinen sinulle, joka haluat ilahduttaa kanssaruokailijoita flyygelin soittotaidoillasi. Yleisö koostuu lähinnä ammattimuusikoista, joten pane parastasi ! TA1-luento masensi niin pahasti, että löysimme tällä kertaa jotain kritisoitavaakin. Plussat + Aina tilaa istua + Vihanneksia hiilareiden kaveriksi + Superhyvää couscoussalaattia + Herkullista leipää + Halpaa kahvia Miinukset - Pahaa kahvia - Terveellistä levitettä - Ruoka ei ollut sitä mitä netissä luvattiin
Hanken Arkkadiankatu 22 Avoinna ma-to 8.00-16.30, pe 8.00-16.00 Halusimme kokeilla soveltuuko opiskelijaruoka myös darra-aamuihin, joten voitokkaan Beer pong -turnauksen jälkeen ryömimme Hankenille. Pizzaperjantai ei pettänyt, ja päädyimme testaamaan sitä peräti kolmesti. Plussat + Useita pizzavaihtoehtoja joka perjantai + Pizzamausteita esim. jalapenoja, valkosipulia ja oreganoa + Hyvät salaatit ja leivät + Mahdollisuus ihailla suomenruotsalaisia heidän luontaisessa elinympäristössään + Löydettiin lyhyt jono! Miinukset - Päädyttiin jonoon, joka johti kasvisruokalinjastoon. - Yksi pala ei välttämättä riitä kovaan nälkää, ja santsipala maksaa 2,30 - Täydessä ruokasalissa istumapaikkaa etsiessä saatat joutua puhumaan ruotsia
Kävi perinteiset ja saatiin kuivaa jämäspagettia.
izzassa.
tu salami p
ais 4,5/5, ei m
Näitä ei Unicafessa voi kokea.
Kauppis Runeberginkatu 14-16 Avoinna ma-to 7:45-18:00, pe 7:45-16:30 Viimeinen testikohteemme oli Helsingin Kauppakorkeakoulu, jossa kävimme kahdesti. Molemmilla kerroilla saimme kyltereille suunnattuja lahjuksia, kuten kahvia, karkkia ja joulutorttuja. Kantsii tsegii! Plussat + Keittolounas halpa, 1,60 + Ruokavaihtoehtoja on runsaasti + LEIPÄ ON NANNAA!! (Suosittelemme tosin Töölön Unisportilla käymistä ennen hiilariövereiden vetämistä) + Lohilevite + Ruokajuomien santsausta ei rajoiteta + Miellyttävä ympäristö
14
Miinus - Kalamömmö, ks. kuva
15
Angus Deaton –
vuoden 2015 taloustieteen Nobel-voittaja
R
uotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistolle – tutummin ja epävirallisemmin ”taloustieteen Nobel-palkinto” – myönnettiin tänä vuonna brittiläis-yhdysvaltalaiselle professori Angus Deatonille. Hänet palkittiin tutkimuksistaan kulutukseen, köyhyyteen ja hyvinvointiin liittyen. Edinburghissa Skotlannissa syntynyt 70-vuotias Deaton väitteli tohtoriksi Cambridgen yliopistosta vuonna 1975 ja vuodesta 1983 lähtien hän on työskennellyt maineik-
Teksti Miika Päällysaho Kuvat Wikipedia, Kauppalehti kaassa Princetonin yliopistossa, jossa hän hoitaa Dwight D. Eisenhowerin taloustieteen ja kansainvälisten suhteiden nimikkoprofessuuria. Nobel-palkintokomitea toteaa perusteluissaan, että Angus Deatonin kontribuutiot taloustieteeseen voidaan jakaa karkeasti kolmeen toisiinsa liittyvään lohkoon: kulutuksen, tulonjaon, sekä hyvinvoinnin ja köyhyyden tutkimuksen edistämiseen. Komitean mukaan Deatonin tutkimusten avulla voidaan tutkia kolmea tärkeää ja perustavanlaatuista kysymystä. Kukin näistä toimii tämän jutun alaotsikkona. Kuinka kuluttajat jakavat kulutustaan eri hyödykkeiden kesken?
16
Aloittakaamme ensimmäisestä kysymyksestä. Deatonin kulutusta koskevat tutkimukset ovat auttaneet oleellisesti yhdistämään yksittäisen kuluttajan mikrotasolla tekemiä kysyntä- ja kulutuspäätöksiä ja talouden makrotasolla tapahtuvia kokonaiskysynnän ja -kulutuksen muutoksia. Tutkimusten keskiössä ovat kysyntäsysteemit (engl. demand systems), joiden avulla voidaan arvioida ja ennustaa, kuinka kotitalouksien eri hyödykkeisiin kohdistamat kysynnät muodostuvat ja muuttuvat mm. hyödykkeen oman tai muiden hyödykkeiden hintojen muuttuessa ja kotitalouden tulojen muuttuessa. Kysyntäsystee-
meillä on tärkeä rooli taloustieteellisen tutkimuksen ohella myös päätöksenteossa, sillä niiden avulla voidaan arvioida, kuinka jokin politiikkatoimenpide kuten esim. veromuutos vaikuttaa tiettyjen hyödykkeiden hintaan ja kysyntään ja kuinka eri kuluttajaryhmien hyvinvointi muuttuu päätöksen myötä. Jotta kysyntäsysteemiä voitaisiin hyödyntää mielekkäästi, sen on täytettävä monia vaatimuksia ja luonnollisesti kyettävä vastaamaan tyydyttävästi aineistoissa havaittuja säännönmukaisuuksia. Erityisesti systeemin tulisi olla yhteensopiva mikrotaloustieteen rationaalisen kuluttajan
”
Kuinka suuri osa yhteiskunnan tuloista kulutetaan ja kuinka suuri osa säästetään? Siirtykäämme toiseen kysymykseen. Kysyntäsysteemeillä voidaan siis tutkia yksittäisten kotitalouksien kysyntä- ja kulutuspäätöksiä ja toisaalta tästä aggregoimalla voidaan tutkia koko talouden kokonaiskysyntää ja -kulutusta. Kokonaiskulutus ja –kysyntä taas ovat olennaisia makrotaloustieteen käsitteitä: esim. yksityinen kulutus on useissa maissa bruttokansantuotteen ja suhdannevaihteluiden kannalta tärkein yksittäinen komponentti. Kokonaiskulutuksen kääntöpuolena taas on
piiristen havaintojen kanssa (kts. esim. Deatonin paradoksi). Hänen mukaansa makrotasolla tapahtuvia kysynnän ja kulutuksen muutoksia tulisi sen sijaan tarkastella yksittäisten kotitalouksien tasolla, sillä niiden valinnat muuttuvat huomattavasti enemmän verrattuna makrotasolla tapahtuviin kokonaiskulutuksen ja –kysynnän keskimääräisiin muutoksiin. Deatonin ajatukset ovatkin vaikuttaneet paljon nykyiseen makrotaloustieteen tutkimukseen, jossa lähdetäänkin yhä useammin liikkeelle yksittäisistä toimijoista ja edetään hiljalleen kohti koko taloutta kuvaavaa mallia.
Deatonin ajatukset ovatkin vaikuttaneet paljon nykyiseen Kuinka hyvinvointia ja köyhyyttä mitataan
makrotaloustieteen tutkimukseen, jossa lähdetäänkin yhä parhaiten? useammin liikkeelle yksittäisistä toimijoista ja edetään hil- Deatonin jalleen kohti koko taloutta kuvaavaa mallia.
teorian kanssa. 1980-luvulla Deaton kehitti yhdessä brittitaloustieteilijä John Muellbauerin kanssa ’Lähes ideaalin kysyntäsysteemin’ (engl. Almost Ideal Demand System, lyh. – heh, arvaat jo varmaan – AIDS), joka oli aiemmin käytettyjä systeemejä joustavampi eikä tehnyt yhtä jyrkkiä oletuksia kuluttajan valinnoista. (Kts. Deaton, A. & Muellbauer, J. "An Almost Ideal Demand System." The American Economic Review (1980): 312-326. Kyseistä artikkelia pidetään yhtenä vaikutusvaltaisimmista, joita tässä taloustieteen ”ykkösjournalissa” on koskaan julkaistu.) AIDS–systeemi ja siihen tutkimusten myötä tehdyt parannukset muodostavat edelleen kysyntätutkimuksen ja erilaisten politiikkakeinojen vaikutusarvioinnin rungon.
talouden kokonaissäästäminen, jonka jokainen taloustieteen opiskelija tietää olevan tärkeä pääoman muodostamista, talouskasvua ja suhdannevaihteluita määräävä ja selittävä tekijä. Talouden makrotasolla tapahtuvia ilmiöitä on siis mahdollista Deatonin kehittämillä menetelmillä tutkia mikrotasolta lähtien tutkimalla yksittäisten toimijoiden valintoja. Tämä ei kuitenkaan ollut 1980-90-luvuille saakka lähtökohtana makrotalouden tutkimuksessa, vaan malleissa suosittiin paljon ns. edustavaa kuluttajaa (engl. representative consumer), jonka kulutuksen muutokset heijastavat talouden kokonaiskulutuksen muutoksia. 1990-luvulla Deaton kuitenkin useissa tutkimuksissa osoitti tämän teorian lähestymistavassa aukkoja ja ristiriitaisuuksia em-
viimeisten kahden–kolmen vuosikymmenen tutkimus on painottunut yhä enemmän kehitystaloustieteen alueelle. Tutkimuskysymykset ovat haastavia, mutta äärimmäisen tärkeitä ja koskettavat satoja miljoonia ihmisiä. Deaton on hyödyntänyt aiempaa osaamistaan mm. kehitysmaiden kulutuksen, köyhyyden ja köyhyysansojen tutkimisessa, sukupuolten välisen epätasa-arvon tarkastelussa sekä terveyttä määrittävien tekijöiden selvittämisessä. Erityisenä kiinnostuksen kohteena hänellä on ollut tarkoituksenmukaisten kotitalouskyselyiden kehittäminen ja näiden kyselyiden hyödyntäminen. Kyselyiden avulla on mahdollista kerätä laajasti tietoa eri alueiden kotitalouksien kulutuksesta ja ravitsemustilanteesta, joilla voidaan arvioida köyhyyden esiintymistä paremmin kuin tarkastelemalla tulotietoja, jotka voivat olla monissa kehitysmaissa liian puutteelliset. Deaton on mm.
17
osoittanut, että paneeliaineiston sijaan monissa tapauksissa on parempi kerätä tasaisin väliajoin poikittaisaineistoja sekä kehittänyt tapoja mitata eri alueiden välistä köyhyyttä kulutusaineistoista, kun paikallisten hyödykkeiden
ristä, yksilöiden ja kotitalouksien valintoja ja käyttäytymistä tarkastelevaa tutkimusta. Kuten Nobel-komitea toteaa, Deatonin ehkäpä suurimpina ansioina voi pitää hänen työnsä monipuolisuutta sekä hänen kykyään yhVaikka kansantalouden tilinpitoa tutkimalla köyhyys distää mikrotason tutkimusnäyttäisi vähenevän, yksittäisiä kotitalouksia tutkimalla ta makrotasolle ja teoriaa empiiasia voikin olla täysin päinvastoin. riseen tutkimukseen. Viimeisessä suhteessa hänen ansionsa ovat laaduissa ja hinnoissa on eroja tai kaikkiaan kehitystaloustiede on samanlaisia kuin viime vuoden monipuolistunut ja sen suosio on voittajalla Jean Tirolella. Deatonin niistä on puutteellista tietoa. Kuten aiemmin mm. kasvanut selvästi viime vuosikym- vaikutusvaltaa kuvastanee toisaalNobel-voittaja Amartya Sen, An- menten aikana, ja Angus Deaton ta myös eräs twiitti, joka ilmaangus Deaton on myös tutkinut hy- on ollut vaikuttanut omalta osal- tui pian palkinnon saajan varmisvinvoinnin käsitettä ja sen mit- taan vahvasti tähän kehitykseen. tuttua: “Angus Deaton is the Obitaamiseen liittyviä menetelmiä ja Hänen vahvasti mikrotasolta läh- Wan Kenobi of Economics.” vaikeuksia. Kuten hän on osoit- tevä tutkimuksensa on osaltaan tanut, totuus ei ole läheskään ai- vaikuttanut siihen, että kehitystana yksioikoinen: vaikka kansan- loustieteellinen tutkimus on siir- Lähteitä: Nobel-komitean kotisitalouden tilinpitoa tutkimalla tynyt 1980-luvulta lähtien lähin- vut, The Economist, The Guardiköyhyys näyttäisi vähenevän, yk- nä teoreettisesta ja makrotalou- an, Wikipedia sittäisiä kotitalouksia tutkimal- den tutkimuksesta kohti empii-
”
la asia voikin olla täysin päinvastoin. Terveyden, hyvinvoinnin ja köyhyyden välistä suhdetta Deaton tarkastelee myös vuonna 2013 julkaistussa kirjassaan ” The Great Escape: Health, Wealth, and the Origins of Inequality”. Kaiken
...taloustieteen tilasta “Tuskin siis kukaan voi perustellusti väittää talouden tutkimisen olevan turhaa. Tuskin kukaan edes viitsii yrittää.” “Kysymyksiä pikemminkin kuin vastauksia. Palaan kai jälleen etsimään niitä jälkimmäisiä -- vakuuttuneena siitä, että tästäkin ryteiköstä niitä kannattaa etsiä.” “-- Suomeen ei mahdu yhtä mielipidettä enempää kerrallaan ja vaikka mahtuisikin sen julkistaminen
aiheuttaisi peruuttamattomia seurauksia koko kansantaloudelle ellei sitten peräti koko Eurooppalaiselle sivilisaatiolle.” “[Taloustieteen] menetelmä on pikemminkin jumalallista alkuperää kuin tulipätsissä taottua; todistaahan sen jo ‘kansantaloustiede’ termin kirjainten summan suuri poikkeama numerosta 666.”
...politiikasta ja Suomen taloudesta “Vaikka siis sateenkaaren päästä löytyisi pata pullollaan ECUja ei taivas aukene eikä hunaja solise puroissa.” “Vaan huonommin menee, jos on ruma ja tyhmä - silloin yleissitovuutta tarvitaan.” “Vaikeutena vain on -- että voittoisat yrityksemme ovat niin velkaantuneita, etteivät ole kyenneet investoimaan vaan liikenevä raha on jouduttu siirtämään velkojille. Joskus tuntuu, että investointipäätökset perustuvat enemmän höpsismiin kuin pitkäjänteisempään suunnitteluun.”
18
Kapitaali 20 vuotta sitten Teksti ja kuva Otso Hao
Vuosi 1995 on yksi maamme historian merkittävimpiä vuosia. Torijuhlien ja tupuhupulupujen lisäksi Suomesta tuli EU:n täysivaltainen jäsen ja Nokia nousi koko maailman tietoisuuteen 2110-mallillaan. Toimitus uskaltautui Kaisa-kirjaston synkkiin syövereihin ja etsi käsiinsä kaksikymmentä vuotta vanhat Kapitaalit nähdäkseen miten rakkaan ainejärjestömme piirissä tuolloin ajateltiin maailman menosta. Tuloksena kokoelma purevia kannanottoja ja aforismeja, jotka hätkähdyttävät ajattomalla viisaudellaan.
Näin Kapitaali kirjoitti... ...opintotuesta ja koulutusleikkauksista
Kapitaalin 4/1995 kansikuva.
“Opintotuen korottaminen on aina ollut ja tulee aina olemaan turhaa, koska opiskelijoiden minimitoimeentulon vaatimus (=ns. nälkäraja) kohoaa aina ajan myötä opintotuen tasoa vastaavaksi. Tieteellinen perustelu: malthusilainen subsistenssi-opintotukiteoria.” “Jotkut asiat vain ovat niin tärkeitä (esim. olut) että niille voi silloin tällöin uhrata loppukuun riisiannokset.” “Pankit varastavat vähän paljostaan, opiskelijat paljon vähästään. Olemme moraalisesti yhteiskunnan syöpä!” “Juustöhöylän laki (Law of diminishing marginal cheese): kaikesta voi leikata aina vielä 10%.”
...Ktto:n excursiosta Turkuun “Emäntänämme toimi nainen, joka ilmeisesti tajusi yhtä paljon kansiksesta kuin kylteri matematiikasta” “ -- tehty tehdaskierros palveli enemmän excursiomme tarkoitusta, saimme nimittäin reilun säkillisen namia kotiin kannettavaksi” “Mitä sitten tämän jälkeen tapahtui, se on yhä enemmän sakenevan usvan peitossa.”
19
K TRIPADVISOR T O
2015 Travallers’ choice Matkailun parhaat palat miljoonien matkailijoiden valitsemina, näihin kohteisiin sinun on matkustettava!
Teksti Alec Hölttä
1 Hallituksenvaihtomökki * Keskellä ei mitään, Vantaa
Jos olet Tero Pitkämäki ja heität kiven, tämä uutuuttaan hehkuva yhden tähden all-inclusive-spa - resort sijaitsee kyseisen kivenheiton päässä. Hakiessani rakkaan ainejärjestömme hallitukseen kukaan ei kertonut minulle, että tammikuussa huristaisin taloudenhoitajamme Sinin limusiinin kyydissä hitusen liukasta hiekkatietä kohti Vantaan sudenpentujen päämajaa. Perillä vastaanottovirkailija loisti poissaolollaan ja puhelimitse saatiin yhteys vain hänen vastaajaansa joka ilmoitti herran olevan isyyslomalla. Onneksi sudenpentujen jättämässä ohjenivaskassa kuitenkin todettiin, ettei ulkosalla jallutähden alla saa lorotella – tämän valvonnasta vastasi retkenjohtaja. Mikäli haet hallitukseen, ehdottoman tärkeä reissu.
Fasiliteetit Sauna – lämmin, ei rottia Yöpyminen – kahden millimetrin paksuisilla ja kahdenkymmenen sentin levyisillä SuperDeluxeSleep jenkkiprinsessapatjoilla Vessat – sijaitsevat hieman eri siivessä kuin yöpyminen, täynnä sudenpentujen jätöksiä Ruokailu – hallitus maksaa, hallitus maksaa paaarlevuuuu Juomat – vettä kaivosta ja juomista jalointa pullosta
2 Kansisristeily ** Silja Line, Turku
20
Onnibussilla päästiin melkein Turkuun asti, kuski jätti meidät vain kymmenisen kilometrin päähän keskustasta Holiday Holiday Holiday Clubin eteen ihmettelemään. Kun päästiin laivalle, T-klubi ja Turun Akateeminen gangsta rap – seura ottivat meidät avosylin vastaan. Risteilyllä oli illalla rastikierros ja seuraavana päivänä vapaamuotoista löysäilyä. Turkulaiset ovat yllättävän mukavaa sakkia, kannattaa ehdottomasti tutustua. Muuta en osaa sanoa, muisti pätkii. Paikalliset toivoivat, että vuonna 2016 meitä lähtisi matkaan hieman useampi – eiköhän toteuteta tämä toive ensivuonna!
Fasiliteetit Sauna – maksaa liikaa Yöpyminen – missä tahansa Vessat – hyi Ruokailu – älä maksa buffasta, käy mieluummin cafeteriassa syömässä puolikas annos lihapullia Juomat – älä juo mitään rastikierroksella, myrkkyä tarjoavat
3 Akateemisen kyykän MM-kilpailut ***** Hervanta, paikka X, Ravintolamaailma, Tampere
Jos et tiedä minkälainen urheilulaji kyykkä on, ei huolta. Mekin opimme pelin salat yhdeksältä aamulla Tampereen pahamaineisessa Hervannassa ensimmäisen pelin alkaessa. Vastustaja joutui opettamaan, sillä KTTO:n muutamaa konkarijoukkuetta lukuun ottamatta kukaan meistä ei tiennyt miten lajia pelataan. Kuten muissakin urheilullisissa aktiviteeteissa, olennaisinta on olla hyvin valmistautunut suorituksen alkaessa. Alkulämmöt – tai pikemminkin kylmät – otettiin jo matkalla ennen aamunsarastusta. Kohteessa oli kohtuullisen kylmä, joten kannattaa pukeutua sääolosuhteiden mukaisesti, etenkin jos mielii meidän tavoin päästä jatkopeleihin. Illalla oli luvassa tajunnanräjäyttävät jatkot Tampereen ravintolamaailmassa, ja paikka on suurempi kuin Stadin Tivoli sekä koko Afrikan mantere yhteensä ja ulkotiloja ei erota sisätiloista. Älä missään tapauksessa jätä tätä matkaa tekemättä!
Fasiliteetit Sauna – puuttuu, hankitaan Yöpyminen – omalla vastuulla Vessat – Tamperelaisittain kummasti sisätiloissa Ruokailu – tapahtumanjärjestäjä tarjoaa päiväsaikaan hernekeiton sekä piimää, muulloin syöt Tampereen tulisinta antia; wingsejä Juomat – kisadexalit etukäteen kaupasta, jatkoilla litran mallasproteiinipirtelö vitosella
21
Stereotypiat taloustieteilijöistä – revisited Teksti Vili Vanhala Kuva Arto Salo
T
ämän vuoden Kapitaalin fuksinumeroa (löytyy Kapitaalin lehtiarkistosta Issuu.comista) varten kirjoitin leikkimielisen jutun siitä, millaisia stereotypioita muilla valtsikalaisilla mahdollisesti ehkä taloustieteilijöistä on. Kapitaalin kunnioitettu, arvostettu ja Venäjän mafian palkkamurhaajaosaston kanssa läheisissä väleissä oleva päätoimittaja Veikko Walta päätti, että allekirjoittaneen on hyvä joutua sanoistaan vastuuseen. Mitään tekemistä tuskin on sillä, että kaadoin vahingossa oluen Veikon kannettavan tietokoneen päälle sillä seurauksella, että kone ei enää toimi. Selvitys tehtiin valtsikatoimijoiden yhteiseen Facebook-ryhmään jaetun e-lomakkeen kautta, ja julkaisemme tässä artikkelissa parhaita, osuvampia tai nasevimpia kommentteja, mitä anonyyminä täytettyyn lomakkeeseen tuli. Kaikki palaute tutkimuksen toteutuksesta on tervetullutta. Palautetta otetaan vastaan keskiviikkona 5.1.2016 Ale pubin tupakkakopin viereisessä pöydässä kello 23.45 alkaen. Mikäli palautteesi on negatiivista, toivomme sinun vastoin Pekka Puskan ohjeita tuovan mallasjuoman, jotta kirjoittaja saataisiin sopivan vastaanottavaiselle tuulelle.
VÄITE 1
Taiteilijan näkemys taloustieteen opiskelijasta.
Taloustieteilijä on taustaltaan rikas espoolainen
Kapitaali kommentoi: Väitteen tausta on se, että taloustieteilijät ovat tai ainakin esittävät olevansa varoissaan. Yksikään taloustieteen opiskelija ei tutkimuskäyttöä varten suostunut antamaan tilitietojaan, joten varmuutta asiaan ei saada. Espoolaisuus liittyy asiaan sikäli, että pienen ja tutkimuskäyttöön oikeasti sopimattoman otoksen perusteella espoolaistaustaiset ovat yliedustettuja taloustieteen opiskelijoiden joukossa.
22
” Espoolainen toki muttei välttämättä rikas” ”Tai ainakin Leppävaaran gettoilta The Albergan Dreamia tavoitteleva näkymätön kädellinen” ”…mies. KTTOlainen on aina mies. Jos hän on nainen, hän on taustaltaan rikas oululainen” ”Tai stadilainen.. Vanhemmat ehkä keskituloisia tai semivarakkaita, ei luokkaa kylterien vanhemmat” ”Helsinki tai Grani tai ulkomaat käyvät myös”
VÄITE 2
Taloustieteilijä nostaa opintolainaa ja -tukia niin paljon kuin mahdollista
Kapitaali kommentoi: Taloustieteilijöille on itsestään selvää, että kaikki tuet otetaan mitä valtio ilmaiseksi suostuu antamaan. Lainakin on käytännössä ilmaista rahaa, jonka voi esimerkiksi sijoittaa tuottavasti. Jälkimmäinen oli joillekin selvää, joillekin ei. ”Ja sijoittaa sen mitä ei ryyppää” ”Öö ei. Osa käy töissä sen sijaan” ”... ja uudelleenlainaa sitten lainansa keholaiselle korkeammalla korolla” ”Mikä ei riitä kyllä Ktto:laisen elintasolla edes kahden päivän menoihin” ”Joo ja sit sijoittaa kaiken. Omistusasunto Töölöstä tai Tapiolasta viimeistään ku kandi valmis”
VÄITE 3
Taloustieteilijä on Kokoomusta äänestävä reservin upseeri
Kapitaali kommentoi: Jostain syystä valtsikalaiset eivät ajattele taloustieteilijöiden olevan kovinkaan vasemmistolaisia, joskin Vihreät mainittiin vaihtoehtona noin joka viidennessä vastauksessa. KTTO:n upseerijaoston kunniapuheenjohtaja Jauhiainen kommentoi, että KTTO:n upseerijaoston on selkeästi nostettava profiiliaan ja tuotava itseään enemmän esille. ”Ainakin äänestää Kokoomusta” ”Ei. Vihreitä sivareitakin löytyy” ”... mutta salaa sydämessään kepulainen” ”Pitänee paikkansa monen kohdalla, maanpuolustus ainakin on intohimo” ”Kokoomusta äänestetään kai useimmiten, upseereiksi en menisi väittämään”
VÄITE 4
Taloustieteilijä työllistyy varmasti
Kapitaali ei kommentoi väitettä. ”Valtsikkalaisia kuitenkin joten ei” ”Yhtä varmasti kuin taantuma johtuu kokonaiskysynnän vähyydestä” ”Niin varmaan, mutta saa burnoutin neljäkymppisenä. Onneks sillon on jo tarpeeks massia jäädäkin eläkkeelle” ”Kukaan meistä yhteiskuntatieteilijöistä ei työllisty. Ei edes wannabe kovien tieteiden ja arvojen taloustieteilijä” ”Ehdottomasti, mutta se on vain kannustava meille muillekin valtsikalaisille: Pelkällä teoriallakin voi päästä pitkälle”
VÄITE 5
Taloustieteilijä on äärimmäisen kilpailuhenkinen ja voitontahtoinen
Kapitaali kommentoi: Väitettä epäilevät voivat tulla seuraamaan FC KTTO ’59:n otteluita, akateemisen kyykän MM-kisoja (suosittelemme vahvasti) tai mitä tahansa muuta urheilua, mitä KTTO:laiset harrastavat. ”En ole nähnyt tästä mitään todisteita” ”Taloustieteilijät on valtsikan sluibinta porukkaa” ”Ja hyperbelin lisäksi myös hyperbolan taittaja” ”Kyllä, mutta vain lyhyellä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä hän kuollut” ”Kyllä, mutta tämä itseasiassa teidän paras piirre”
23
VÄITE 6
Taloustieteilijä on joko semi-humanisti tai ei päässyt kauppakorkeakouluun
Kapitaali kommentoi: Taloustiedettä on mahdollista opiskella Otaniemen yliopistossa, joten taloustiede identifioituu jossain määrin sinnekin. Semi-humanistius on teoria, joka liittyy alkuperäisen kirjoittajan mielikuviin valtsikasta. Älkää kysykö häneltä, mitä tarkoitamme tällä, hän ei osaa selittää asiaa kohteliaasti eikä uskottavasti. ”Taloustieteilijä ei päässyt kauppakorkeakouluun” ”Kyltereihin verrattuna humanisti, valtsikan mittakaavassa ei tod” ”Taloustieteilijä naureskelee humanisteille. Taloustieteilijä tuo aina esiin, että osaa matikkaa eikä ole pehmotieteilijä ja että valtsikan taloustiede on oikeaa, kauppiksen leikkiä (eli ei kai sit haittaa vaikkei päässyt kauppikseen...)” ”Taloustieteilijä on peliteoriaan eksynyt semi-humanisti, jonka matemaattinen lahjakkuus kostautuu maailman normatiivisten paineiden alla. KTTOlainen fiilistelee kyltereiden bileissä Aki Kangasharjua, mutta tietää ettei nairulla voi työntää.” ”Taloustieteilijöissä ei ole mitään humanistista mutta kauppakorkeakoulu-osa oikein”
VÄITE 7
Taloustieteilijällä ei ole sielua
Kapitaali kommentoi: Alkuperäiseen juttuun väite päätyi, kun yksi nimeltä mainitsematon taloustieteilijä – kutsuttakoon häntä vaikka nimellä V. Pottonen – kertoi kuulleensa valtsikan tapahtumassa X kyseisen väitteen. Kyseisellä V. Pottosella tosin on 10 % sielua jäljellä, joten väite kumoutuu jo sillä. ”Kyllä sellainen varmaan on. Thatchermäinen” ”Tai ne oppii peittämään sen tosi hyvin” ”Taloustieteilijät kuuluvat Juhana Vartiaisen johtamaan reptiliaaniarmeijaan. Uusklassisiin sotasopiin pukeutuneet ylipapin seuraajat tapaavat joka torstai Andreas Borgin kylpyhuoneessa” ”Snadisti on. Yrittää teeskennellä kovempaa ku on, mutta lukee kuitenkin estetiikkaa salaa sivuaineena” ”No on, muttei ehkä ihan niin herkkä ja runollinen kuin muilla”
BONUS
Vapaa sana
Kapitaali kommentoi: Kirjoittaja kaipasi tyydytystä masokismiinsa, joten tarjosimme valtiotieteilijätovereillemme mahdollisuuden kertoa likaisimmatkin käsityksensä taloustieteilijöistä. Valikoimme tähänkin vain säväyttävimmät vastaukset, lehdistönvapauteen vedoten. ”Taloustieteilijät on myös aina miehiä. Yleensä myös valtsikan kiimasimpia/epätoivoisimpia tapauksia. Toisaalta myös ainakin henkilökohtasia lemppareita heti voolaisten jälkeen <3” ”Liberalismille usein varhain altistuneen kooteeteeoolaisen tuleekin kannattaa vapaata sanaa. Kieltäminen kaikissa muodoissa voitaisiinkin juuri kieltää – niin kuin Robinkin sanoi: ’Never say never.’” ”En olisi koskaan halunnut kuulla Vesa Kanniaisen lauluja. Enkä KTTOlaisen mieskuoron esityksiä Kannun sitseillä. Älkää pliis laulako kenenkään lauluja ääneen, kenen leipää syötte!” ”Söpöjä ja hauskoja, ainakin osa ;)” ”Ootte ihania ja stereotypiat hassuja <3” ”Taloustieteilijät bilettää kovaa” ”Vapaa kauppa on perseestä”
24
i r o att
a k vo
Pro
lanteessa kuluttajia, palkansaajia, yrittäjiä, veronmaksajia, omistajia tai sijoittajia – ja usein näitä kaikkia samanaikaisesti. He eivät korostetusti ole ihmisiä. Markkinatalous kokonaisuutena on näköodernin ihmiharha. Siitä puhuminen hevosena, sen hyvinvoinjoka päästetään juoksemaan, on ti on kiinni yhmonimutkaisen asian karkea ykteiskunnan tusinkertaistus, mutta kaunis sellaiesta ja oikeunen. Ihmiset toimivat yhteiskundenmukaisuudesta. Biologian nassa, jossa markkinatalous on näkökulmasta ihminen, joka yksen yhteispelin, luottamuksen ja silölliseltä suorituskyvyltään on solidaarisuuden väline, jonka tamuihin lajeihin verrattuna hyvä kia ihminen on ponnistanut heiainoastaan pitkän matkan juokkommasta aineksesta luomakunsussa, on elinkelvoton tapaus – nan huipulle. Yhteiskunnan tuen Saul Schubakin talähde on muut ihmiset, eivät kavuosien lausuntoa Provokaattorin oman oikeustajun ”markkinatalous”. mukaillen heikom Monet kansanedustajat paa ainesta. mukaan köyhyys ei ole oikein. Nyt ja ay-liike ei ymmärrä sitä, et Vain yhdestä hyvinvointia heidän edussä tekemällä ihmiset on aika muutoksen. tamansa ihmiset eivät saa ravoivat saavuttaa jojoittamalla hevosen juoksua. tain. Markkinataloudessa ihmi- lous ei ole kuin susi, joka pitäisi Keskeisiä kysymyksiä ihmisten set ovat loputtomassa kilpailuti- pitää mahdollisimman loitolla. Se hyvinvoinnin maksimoimiseklanteessa. Jos eivät yrittäjinä, niin ei ole myöskään lehmä, jota pitäi- si ovat mm. miten työtä tehtäisitten työvoiman myyjinä. Myös si lypsää mahdollisimman paljon. si mahdollisimman paljon, miten kuluttajina ihmiset kilpailuttavat Nämä rahoissa pyörivät miehet itse kaupankäynti olisi mahdollirahojensa puolesta vaihdettavia kuvasivat markkinatalouden he- simman halpaa, miten syntyy paltavaroita ja palveluita. Mitä vaih- voseksi, joka pitäisi päästää laitu- jon pieniä bisneksiä ja miten pietoehtoja meillä on? melle verryttelemään jäseniään ja nistä bisneksistä kasvaa suuria Keskeisin kysymys on, juoksemaan mahdollisimman ko- bisneksiä. Köyhien lapsiperheimikä on se, mitä pitäisi korva- vaa. Sitten tulisi aika valjastaa he- den tai työttömien ja opiskelijoita tai muuttaa. Ihmiset kärsivät vonen ja nauttia kyydistä. den edun kannalta keskeisin kysyopintojensa aikana taloudellisesti. Onpa kerrassaan lapsel- mys ei ole, millä keinoilla palkkaYhteiskunnassamme elää monta linen yksinkertaistus, mutta sä- ja tukitason saa hilattua mahdolliköyhää ihmistä. On myös köyhiä kenöivän toimiva! Ainakin näil- simman korkealle. lapsiperheitä. Työttömyys on suu- lä herroilla oli rahaa. Markkina- Työ on parasta yhteisrempi vitsaus juuri heille, jotka ei- taloudessa ihmiset ovat kilpailuti- kunnan tukea ja merkki siitä, että
M
”
vät pääse töihin, kuin mitä jotkut kansanedustajat tai työmarkkinajärjestöjen edustajat ymmärtävätkään. Nämä ihmiset eivät yletä yhteiskunnan tuen vaikutuspiiriin. Provokaattorin oman oikeustajun mukaan köyhyys ei ole oikein. Nyt on aika muutoksen. Itsestään selvä vastaus on, että markkinoiden kohtelua pitäisi muuttaa. Jotkut amerikkalaiset kiihkokapitalistit, joista kuulin kerran Kuppalassa, kuvasivat asiaa siten, että markkinata-
25
ihmistä kohdellaan yhteiskunnassa oikeudenmukaisesti. Se on merkki siitä, että ihmiset tekevät yhteistyötä siten, kuten jokainen parhaaksi valitsee. Vapaa markkinatalous mahdollistaa tämän ja niinpä se onkin kultaista solidaarisuutta. Kun provokaattori katsoo nykyistä yhteiskuntaa, näkymä on melko perverssi. Ketkä ihmiset
tarvitsevat yhteiskunnassamme kaikista eniten solidaarisuutta? Pakolaiset. Ketkä nimeävät itsensä solidaarisuuden tulenkantajiksi? Punavihersosialistit. -Provokaattori
Kom
mar
ikor
Uuskommunistinen manifesti
A
neri
Teksti Vili Vanhala
ave kummittelee Suomessa – porvarimahdin aave. Kaikki vanhan suomalaisen hyvinvoinnin luoneet henkilöt ja järjestöt ovat nimittäin nurkkaan ajettuja kapitalismin henkimaailman paineen alla. Ihmisyyttä ja ihmisen hyvinvointia puolustavat, suurpääomaa holveissaan hautovia yrittäjiä vastaan taistelevat sankarit leimataan kaikki valtion vihollisiksi. Oikeistofasistit haluavat orjuuttaa tavallisen suomalai-
26
”
sen, he aikovat viimeisenkin leivän tämän työttömyyskorvauksin maksetusta, kotimaisten bulkkilagereiden täyttämästä ostoskärrystä, heidän tavoitteenan on ajaa kaikki fasismin alle murskaantuvat työttömät pois yhteiskunnan asumistuilla maksetuista kerrostalokaksioista. Missä olisi hallintoa vastaan asettuva ryhmittymä, jota tämä hallitseva, laillista yhteiskuntaa pyörittävä ja demokraattisesti valittu epädemokraattinen johto ei olisi tuominnut anarkistiseksi,
kommunistiseksi tai vasemmistohuliganistiseksi? Missä olisi hallintoa vastaan asettuva ryhmittymä, joka uskaltaa soimata taantumuksellista vastustajaansa oikeutetusti fasisteiksi, rasisteiksi ja natsisioiksi? Johtopäätökset ovat selkeitä: laiton hallinto tunnustaa kommunismin ja siihen liittyvät lieveilmiöt suurimmaksi uhakseen. Tämän vuoksi nämä valtion todelliset viholliset puskevat maksettuun fasistimediaan epätosia väitteitä kommunistien, anarkistien ja vasemmistoradikaalien Fasistihallinto ei ymmärrä, että kivien heittäminen väkivallanteoista, räyhäämisestä ja tavoitteista – seurauksena rauhanomaiseen, itsenäisyyttä kunnioittavaan on kommunismin esittäminen summittaisena väkivaltana niin soihtukulkueeseen on kansalaisoikeus. ihmisiä kuin eläimiäkin kohtaan. Tämän vuoksi kommunismista ja anarkismista luo-
daan kuvaa logiikkaa vailla olevana ja väkivaltaisena liikkeenä. Fasistihallinto ei suostu näkemään, että väkivalta natseja kohtaan on oikeutettua eikä siinä ole mitään väärää. Fasistihallinto ei suostu ymmärtämään, että poliisihevoset eivät ole viattomia eläimiä, jos ne on valjastettu valvontayhteiskunnan vetojuhdiksi ja natsipoliisin rengiksi. Fasistihallinto ei ymmärrä, että kivien heittäminen rauhanomaiseen, itsenäisyyttä kunnioittavaan soihtukulkueeseen on kansalaisoikeus, tai jopa –velvollisuus, minkä vuoksi on väärin yrittää pysäyttää suunnattomia vahinkoja niin irtaimelle omaisuudelle kuin ihmisillekin aiheuttava, pelkästään väkivaltaisuuksiin tähtäävä mielenosoitus. Koko tähänastisen yhteiskunnan historiahan on ollut luokkataistelujen historiaa. 1950-luvulta lähtenyt elintason nousu – joka on jatkunut tähän päivään asti ja nostanut suomalaisten kollektiivista elintasoa myös vähäosaisten keskuudessa – ei poista sitä tosiasiaa, että maailmassa on aina vastakkain sortaja ja sorrettu. Vapaa ja orja, patriisi ja plebeiji, riistokapitalisti ja viaton työläinen, rikas kokoomusta äänestävä paskiainen ja hänen verorahoillaan loisiva kommunisti; nämä ihmiset ovat aina olleet toistensa vastakohtia ja käyneet milloin avointa, milloin peiteltyä taistelua. Taistelua, joka on päättynyt joko yhteiskuntarakenteen täydelliseen ja oikeudenmukaiseen uudistamiseen tai pienen ja alistetuksi itsensä kokevan ryhmän vallankumoustavoitteiden sekä yhteiskuntajärjestyksen ja –rauhan tuhoamishaaveiden murskaantumiseen. Suurpääoma on luonut maailmaan kaupallisen yhteiskunnan, joka tähtää omistajien ja osaajien tulojen nousuun. Väärää on, että he tekevät sen tavallisen, osaamattoman ja mihinkään osallistumattoman, proletariaattina itseään ajattelevan anarkokommunistisen luokan kustannuksella. Porvaristo on pyrkinyt luontaisesta, feodaaliherrojen diktaattorimaisesta päätöksenteosta siirtymään epäoikeudenmukaiseen järjestelmään, jossa ihminen vastaa teoistaan feodaaliherrojen sijaan muille ihmisille sekä yhteiskunnalle ja pääsee vaikuttamaan itse yhteiskunnan kehittymiseen. Porvaristo on lisäksi tehnyt arvostetuista taitajista pelkkiä rahalla kontrolloitavia orjia. Porvaristo on riisunut pyhyydenloisteen pois lääkärin, lakimiehen, papin, runoilijan ja tiedemiehen toimista ja tehnyt heistä pelkästään palkkatyöläisiään, jolloin he haluavat arvokkaasta työstään aina vain enemmän rahaa eivätkä suostu tekemään sitä arvostuksen takia samalla sossukorvauksen summalla, millä kun-
”
non proletaari elää, vaan haluavat kunnon palkkaa ja rahallista kunniaa erityisosaamisestaan. Kapitalistifasistit pyrkivät myös repimään perhesuhteelta sen liikuttavan tunnelmallisen verhon ja typistämään sen pelkäksi rahasuhteeksi. Näihin toimiin he pyrkivät olemalla leimallisesti konservatiivisia ja vastustamalla sukupuoli-, ikä-, lukumäärä-, laji- ja lähisukulaisuusneutraaleja avioliittolakeja, joita normaali, vapaamielinen proletaari ja arvostettu kommunisti puolustaa – onhan insesti ja moniavioisuus hyvinkin tärkeä osa avioliittoinstituution tunnelmallisuutta. Meitä kommunisteja on syytetty siitä, että me tahdomme lakkauttaa henkilökohtaisesti ansaitun, omalla työllä tai tekemättömyydellä hankitun omaisuuden. Juuri sen omaisuuden, joka muodostaa kaiken persoonallisen vapauden, toiminnan ja itsenäisyyden perustuksen. Nyt ei puhuta pikkuporvarien, pientalonpoikien omaisuudesta, joka oli kaikesta huolimatta porvarillisen omaisuuden edeltäjä. Meidän kommunistien ei tarvitse sitä enää lakkauttaa, sillä teollisuuden sekä kapitalistisen fasismin kehitys on sitä ajanut alas ja jatkaa alasajoaan joka päivä nyt aina hamaan tulevaisuuteen asti. Näitä tarpeellisia toimia oikeistofasistinen laillinen hallitus vastustaa ja paradoksaalisesti väittää olevansa kansan asialla. Kansan, jossa äänestäneistä vain hieman yli 97 prosenttia on saanut kannattamansa puolueen edustajia eduskuntaan ajamaan koko kansan asioita. Näin törkeää ihmisten mielipiteiden polkemista ei tule hyväksyä! Laillinen ja demokraattinen hallitus on jättänyt törkeästi kuulematta punavihreässä kuplassa elävien, kaikkien ihmisten tasa-arvoa, vapautta ja omistavan luokan
Onhan insesti ja moniavioisuus hyvinkin tärkeä osa avioliittoinstituution tunnelmallisuutta. omaisuuden ja ihmisten kuvainnollista ja kirjaimellista murskaamista vaativien, muutaman tuhannen ihmisen suuruisen vasemmistoradikaalin ja anarkiaa haluavan kommunistiryhmän toiveet yhteiskuntajärjestyksestä. Eduskunta ei suostu hyväksymään näiden ihmisten toiveita maailmasta, joka olisi vain heidän ideologisen maailmankatsomuksensa mukainen. KAIKKI KALLIOLAISTEN JA PUNAVUORELAISTEN KOMMUUNIEN PROLETAARIT, LIITTYKÄÄ YHTEEN!
27
Vasemmalta oikealle: ylhäällä Ramin Izadi, Antti Komu, Marc Strelow, Toni Vuorinen, Petri Tuovila, Jetro Anttonen, Samuli Aaltonen, Jaakko Kurki, Esa Östermän; alhaalla Arttu Harjunen, Paolo Presicce, Ville Pottonen, Alec Hölttä, Riku Laamanen, Petteri Salo, Glen Gostlow; edessä Hanna Sandell.
Urheilukatsaus -
FC KTTO ‘59:n vuosi
7 28
Teksti Antti Komu
Kuva Antti Orlimo
. Tammikuuta, noin kello 13:30, joukko hikisiä miehiä poistuu hiljaisina Kumpulan unisportin etuovesta. Kyseessä ei ole aikuisviihdeteoksen epilogi, vaan hetkeä aikaisemmin on päättynyt loppuvan vuoden ensimmäinen urheilutapahtuma, futsal-sarjan ottelu Pedu can Palloa vastaan.
Urheilusta kiinnostuneille KTTO tarjoaa (budjetin ja mahdollisuuksien rajoissa) laajan kattauksen lajiexkursioita sekä enemmän ja vähemmän kilpailullista urheilua (futis, futsal, salibandy). Uutena konseptina mukaan on tullut myös jokaisen urheilunystävän suosikkilaji, penkkiurheilu, joka toteutettiin tänän vuonna exculla jää-
kiekko-otteluun. Kerrataanpa hieman menneen vuoden tapahtumia. Alkuvuodesta KTTO:n oma urheiluseura, FC KTTO ‘59 kamppaili Kumpulan futsalsarjassa. Alkulohkosta taisteltiin jatkopaikka mutta puolivälierissä vastaan tullut lääkiksen joukkue FC Hallux oli vahvempi. Ottelun jälkeen pukukoppikäytävällä epäil-
tiin vastustajajoukkueen käyttäneen suorituksessaan kiellettyjä aineita. Dopingtestaus ei kuitenkaan valitettavasti ole käytössä yliopiston sarjoissa. Ehkäpä tästä syystä Hallux marssi aina turnauksen finaaliin asti. Talven pikkuhiljaa väistyessä päästiin pallon perässä ravaamaan jälleen ulkokentille. Futissarjassa tavoitteena oli vain ja ainoastaan voitto, syksyn finaalitappion kirvellessä edelleen monien mielissä. Mystinen jalkavammaepidemia, sekä lähestyvä kesä söivät kuitenkin suurimman terän joukkueen suorituksesta ja kevätkauden pelit päättyivätkin jo alkulohkoon. Kohokohtana mainittakoon isänmaallinen 5-0 johdon kääntäminen tasapeliksi sarjan päätöspelissä. Alkukeväästä KTTO osallistui myös kilpailusta jaloimpaan, eli Akateemisen Kyykän MM-kilpailuihin. Urheilullis-
Syksyn saapuessa palattiin jälleen IFKn suunnalta ja marraskuun opiskelujen ohella myös jalkapal- puolivälissä KTTO vahvistettuna lokentille syksyn jalkapallosarjan muiden tieteenalojen edustajilla muodossa. Kevään pettymys oli pääsi seuraamaan huippujääkiekjätetty taakse ja kesällä oli selkeäs- koa yli sadan ihmisen vahvuudelti treenattu muutakin kuin mak- la. “KTTO:n lätkäexcu”-nimellä san kestävyyttä. Kolmesta ensim- markkinoitu tapahtuma onnistui mäisestä ottelusKesällä oli selkeästi treenattu muuta napattiin koltakin kuin maksan kestävyyttä. me voittoa, kun muun muassa rakas kilpakumppa- yli odotusten ja toiveita on jo tulni, tilastotietelijöiden ainejärjes- lut vastaavanlaisen tapahtuman tö Moodi uusine joukkueineen, organisoimisesta myös keväälle. Muista tapahtumista joutui totetamaan taloustietetei- lijöiden ylivertaisuuden. Alku- mainittakoon vielä laajalti toivotlohkon kahteen viimeiseen peliin tu reissu Megazoneen, joka jäi allähdettiin tilanteesta, jossa jatko- lekirjoittaneen kiireiden vuokpaikkaan tarvittiin ainoastaan yk- si tänä vuonna järjestämättä. si piste. Taloustietelijöiden kuu- Myösk perinteinen salibandyottemaverisyys sekä ruotsinkielisen lu VOO:ta vastaan jäi toteutumatväestön ylivertaiset jalkapalloky- ta, mutta alustavat tunnustelut otvyt (näköjään he tekevät muuta- telusta alkukeväälle ovat jo käynnissä. Jukolan viestissä KTTO sen Kohokohtana mainittakoon isänmaallinen sijaan oli mukana, mutta tarkkaa tietoa ei metsän tapahtumista ole. 5-0 johdon kääntäminen tasapeliksi sarjan Kaikki suunnistajat löysivät kuitenkin tiensä takaisin kotiin, jopäätöspelissä. ta voinee pitää stadilaisesta näkökulmasta melko loistavana suorita menestystä ei mitalien tai piste- kin kuin purjehtivat) osoittautui- tuksena. Kaiken kaikkiaan vuosijojen muodossa saavutettu, mut- vat kuitenkin liian koviksi esteiksi ta epävirallisten tietojen mukaan ja kahden tappion myötä jatkope- si oli urheilun osalta varsin onjoukkueiden jäsenet menestyivät lit jäivät kevään tapaan saavutta- nistunut, vaikka muutama toivoterinomaisesti jatkoilla järjeste- matta. Positiivisena puolena mai- tu tapahtuma jäikin järjestämättyissä juomakilpailuissa. nittakoon, että mukana pyöri en- tä. Varsinkin syksyn futismatsi Vappuna KTTO jat- simmäistä kertaa pitkään aikaan en osallistujamäärä oli mukavan koi dominanssiaan opiskelijoi- naispuolinen pelaaja! Toivotta- suuri, jopa tuoreita fukseja saatiin den omassa urheilulajissa, beer- masti tämä ei jää yksittäistapauk- houkuteltua paikalle. Toivottavaspongissa, ottaen kaksoisvoiton seksi, vaan jatkossakin saataisiin ti kiinnostuneet saadaan jatkossaVOO:n organisoimassa turnauk- myös kauniimman sukupuolen kin tavoitettua. Jos tätä juttua lusessa. Aina toukokuun ensimmäi- edustajia mukaan otteluihin. kiessa into urheilla heräsi, allekirseen päivään venyneiden voiton- Syksyn kääntyessä pik- joittaneeseen saa ottaa yhteyttä juhlien jälkeen urheilupuoli jäi kuhiljaa talveksi (eli siis lokakuus- esimerkiksi sähköpostilla, osoitviettämään omatoimista harjoi- sa, kiitos Suomi) päätin järjestää teeseen antti.komu@helsinki.fi. tus- ja lepojaksoa, Facebook-ryh- syyslukukaudelle vielä jonkilaimän välityksellä toimiva kesäko- sen suuremman urheiluaiheisen Hyvää loppuvuotta! ris keräsi maanantaisin innok- tapahtuman. Pienen pohdinnan kaimmat pelailemaan ja pitämään ja muutaman sähköpostin jälkeen kuntoa yllä Hietsuun. yhteinen sävel löytyi Helsingin
”
”
29
From left to right: Giseop Cheon, Claire Lin, and Katherine Lapchenko.
Exchange in Finland and What is it Like Text and photo Veikko Walta
Some have noticed, others have not - from time to time there are exchange students hanging out in events, whether the events in question are sports or parties or something else. There some twenty economics students from abroad and we got to interview three of them about whom they are, where they come from, and - most importantly considering the Finnish low self-esteem - what do they think of us.
Who are they and where do they come from? Giseop Cheon 24, 4th year student Seoul National University
30
Katherine Lapchenko 22, 6th year student Belarusian State University
Claire Lin 20, 3rd year student Renmin University of China
Why did you go in exchange? Giseop: I wanted to improve my English, but I didn’t want to go to countries like the United States or UK where everyone goes. I wanted to go somewhere special. Also I’m interested in Nordic countries and I love Nightwish. And you don’t have monarchy here.
Claire: I wanted to travel, and I was interested in Nordic countries as they all have high standard of living and peaceful societies and nice people and so on. I had to choose between Sweden and Finland and the University of Helsinki is near the top of the rankings, so I came here.
Katherine: Belarus is not part of Erasmus Programme, so I didn’t have much choice in choosing where to go. The University of Helsinki has a bilateral exchange agreement with my university. The University of Helsinki is in the top of the rankings so I’m happy about that.
What’s the best thing you have experienced here in Finland? What would you change? G: I’d say my district I live in. They say that Kontula is the poorest part of the city, but when I arrived here I didn’t feel such inferioirity about it. If you go to Korea, poor places are really poor. I’d reduce the tax on alcohol.
C: I got to meet a lot of people from other countries. In China there aren’t as many foreigners. I’ve had many conversations with much depth in them here. I think my values and perspective about things have changed a bit since I came here. I’d change weather. And also I’d like to add English signs in public transportation.
K: I was quite international before coming here, but here I have an African flatmate. I’ve met mostly Europeans before, so it was interesting to meet someone from outside the continent. I was very interested to learn how nice people they are. I also like how much freedom students have here, I like this rebellious spirit that students have here. I’d change immigration policy towards Belarusians. Also I’d like to have Helsinki to be more authentic, not so much about shoping. Almost as if I was walking down a street in New York.
Have you made any trips during your stay? Got any good stories to share? G: I’ve been in Iceland, Norway, Estonia, St Petersburg, Lapland, and Turku. The best thing was to ride the sledge pull by huskies in Lapland. I fell from the sledge, thanks to the driving skills of my friend, Glen.
C: I’ve visited Estonia, Norway, France, Spain, Lapland, Turku, Porvoo, and I’m going to visit Switzerland, Austria, and Czech. I got to stay with one of my classmates’ house in Paris. She’s also in exchange in here. When I told her I was going to Paris, she invited me very enthusiasticly to live in her house.
K: Norway, Sweden, Estonia, Turku, Tampere, Porvoo, and soon I’ll visit Denmark. In Norway it was really nice to live with this one Afghanistan guy there as a couchsurfer. There were some French people also in there. We spent evenings cooking food and singing songs and such.
Would you recommend going to exchange? What’s there in your country to see? G: Going to exchange is great. I can’t explain it, you should try it yourself. The cuisine in my country is great, and alcohol is cheap.
C: Yes, you can discover history and many other things during your stay. China is huge, there’s lots of different stuff to see. Many sites to see. Food is great and restaurants are cheap.
K: Everybody should go to exchange, it’s the best experience in student life. Nature and girls in my country are beautiful.
31
Kuolinilmoituksia
Koonnut Jyrki Rantanen