6 minute read
20 vuotta myöhemmin – Anssi Rantalan elämä ja teot
from Kapitaali 3/2022
by Kapitaali
Tukholmasta suuntaa uralle
Antaessaan Kapitaalille edellisen haastattelunsa vuonna 2000 Rantala työsti lisensiaatin tutkintoaan nyttemmin jo lakkautetussa Talouden rakenteiden ja kasvun tutkimusyksikössä (RAKA). Aiheena oli EMU:n vaikutukset työmarkkinoihin.
Advertisement
”RAKA:n tutkijayhteisö oli vapaa. Teemat olivat talouden rakenteellisia kysymyksiä. Jotkut tutkivat työmarkkinoita, talouspolitiikkaa, rahapolitiikkaa, ekonometriaa, rahoitusmarkkinoita, erilaisia teemoja.”
Tuohon aikaan teema oli ajankohtainen, kun pohdittiin yhteisvaluutan vaikutuksia.
”Erkki Koskelalla oli varmasti vaikutus teemaan. Ensimmäinen ajatus oli jatkaa finanssikriisikysymyksiä. Ajattelin, kun yksi iso talouskriisi oli takana, että täytyy katsoa eteenpäin eikä vain tutkia vanhaa.”
Mielenkiintoisena ja kenties urankin suuntaa muuttaneena kokemuksena nousee esiin Rantalan vuosi Tukholman yliopistossa työstämässä väitöskirjaa Ruotsin EMU-komiteaa johtaneen Lars Calmforsin ohjauksessa.
Alkuperäinen ajatus finanssikriiseistä olisi vienyt vuodeksi Yhdysvaltoihin tai Britanniaan, mutta aiheen vaihduttua ja vuosituhannen alun Amerikan tapahtumien jälkeen Tukholma tuntuikin paremmalta vaihtoehdolta.
Tukholman yliopiston kansainvälisen talouden instituutti, jossa Rantala oli, oli hänen mukaansa nuorelle ekonomistille fantastinen paikka.
”Pieni instituutti, 30 henkeä noin kymmenestä maasta. Sinne oli helppo kutsua huippututkijoita vierailulle, koska jokainen, joka ajattelee joskus Nobelin saavansa, hyväksyy kutsun sinne.”
Tämä mahdollistikin Rantalan mukaan tasokkaiden seminaarien järjestämisen.
”Siellä ymmärsin sen, että on kahdenlaista tutkimusta. On piirisarjatutkimusta ja kansainvälistä huippututkimusta.”
Tämä avasikin Rantalan silmät sen suhteen, että jäämällä tutkijanuralle hän olisi hyvin suurella todennäköisyydellä ollut juuri piirisarjassa.
”Huippututkijoiden ajatukset liisivät eri levelillä.”
Palattuaan Tukholmasta Rantala viimeisteli väitöskirjansa ja suuntasi soveltavan tutkimuksen pariin. Tässä vaiheessa uraa oli edessä kymmenen vuoden putki, jonka aikana Rantala teki talousennusteita. Tämä alkoi Pellervon taloustutkimuksessa Vesa Vihriälän palkkaamana ja jatkui kolmen vuoden jälkeen Suomen Pankin rahapolitiikkaosastolla ennustetoimistossa. Siellä Rantala viipyi kahden ja puolen vuoden ajan.
Tätä vaihetta Suomen Pankissa Rantala pitää valtavan kiinnostavana. Hän oli mukana ennustetyöryhmässä, jossa pääsi Euroopan kes-
kuspankkijärjestelmään ja mukaan kansainväliseen keskusteluun.
Seuraavina vuosina Rantala työskenteli liikepankeissa. Ensin Nordea Marketsilla tiimissä, joka vastasi Venäjästä, Baltiasta ja entisten IVY-maiden alueesta. Seuraavaksi Rantala siirtyi puoleksitoista vuodeksi OP-Pohjolan pääekonomistiksi.
Vuonna 2010 Rantalaa pyydettiin takaisin toimistoon, jossa oli työskennellyt Suomen Pankissa. Tällä kertaa talousennusteista vastaavaksi ennustepäälliköksi.
Katsoessa nyt taaksepäin Rantalan uraa, monet pestit näyttävät näihin aikoihin olleen melko lyhyitä. Myös Rantala myöntää olleensa jossakin vaiheessa huolissaan siitä, miltä tämä näyttää ulospäin. Myöhemmin rekrytoidessaan itse hän on nähnyt asian toiselta kannalta:
”CV voi näyttää vaikka miltä, kunhan osaa kertoa, minkä takia se näyttää siltä. Voi olla side steppejä, että on kokeillut jotain muuta. Jos on puolentoista vuoden aukko, josta ei osaa sanoa mitään, se näyttää pikkaisen epäilyttävältä. Toki jälkikäteen voi keksiä aina jonkin stoorin.”
Omaa urakehitystään Rantala perustelee sillä, että hänelle tehtiin mielenkiintoisia tarjouksia. Esimerkiksi Suomen pankin ennustepäällikkyyden Rantala näkee investointina, joka mahdollisti pääsyn paikkoihin ja pöytiin, joihin ei olisi muutoin päässyt. Yhtenä esimerkkinä EKP:n rahapolitiikkakomitea, jossa Rantala oli toisena Suomen edustajana.
Melkein neljän Suomen Pankissa vietetyn vuoden jälkeen Rantalaa kysyttiin Aktian pääekonomistiksi. Hänellä oli kokemusta jo pääekonomistin tehtävistä OP-Pohjolassa, mutta haaste oli erilainen.
”Tuollaisessa keskikokoisessa pankissa pääekonomisti pääsee lähemmäksi bisnestä kuin koskaan OP:ssa tai Nordeassa.”
Oltuaan puolitoista vuotta pääekonomistina Rantalaa pyydettiin johtoryhmään vastaamaan varainhoitoliiketoiminnasta.
”Hyppäsin johtoryhmään ja palkkasin seuraajakseni Schaumanin Heidin. Varatoimitusjohtajana vastasin varainhoitoliiketoiminnasta. Se oli valtavan opettavaista aikaa.”
”Nuorempana oli draivi päästä, nähdä ja kokea. En koskaan ajatellut meneväni pankkiin bisnesvastuuseen. Mutta siihenkin voi päätyä ja siinäkin voi pärjätä.”
Aktiassa Rantala johti vajaan 200 ihmisen organisaatiota. Se on erilaista kuin asiantuntijatyö tai lähiesimiestyö.
”Kaikki pörssiyhtiön hyvät ja huonot puolet tuli nähtyä.”
Uusia haasteita listaamattomilla markkinoilla
Nyt Rantala työskentelee Ermitage Partnersilla varainhoidon parissa pääekonomistin tittelillä, asiakkainaan ammattisijoittajia. Hän pyrkii oman kokemuksensa kautta tarjoamaan asiakkailleen näkemyksiä, jotka tuovat näkökulmia maailman ymmärtämiseksi.
”Ammattisijoittajat saattavat kuunnella viittä, kymmentä tai viittäkymmentä puhuvaa päätä. Mutta heidän pitää itse päättää kuitenkin.”
Nykyinen pesti yhdistelee asioita eri vaiheista
uraa. Esimerkiksi ymmärrys keskuspankkien toiminnasta on tärkeää keskuspankkivetoisessa maailmassa ja ennustekokemus auttaa tulkitsemaan tehtyjen talousennusteiden nyansseja.
Nykyinen työpaikka poikkeaa aiemmista siinä, että kyseessä on Rantalan sanoin mielenkiintoinen kasvuyritys. Työssään hän kertoo käyvänsä mielenkiintoista dialogia pitkään sijoitusmarkkinoilla olleiden ihmisten kanssa, mitä hän pitää myös itselleen opettavaisena.
Nykyisessä virassaan Rantala työskentelee listaamattomien markkinoiden, siis kiinteistöjen, private equityn, pääomasijoitusten ja major capitalin parissa. Tämä poikkeaa aiemmista työtehtävistä.
”Vaikka kuinka hyvin ymmärtää listattuja markkinoita, tämä on pikkaisen mystisempää, koska tässä sijoitusluokassa on pienet sijoittajat mukaan päästävä transformaatio käynnissä.”
Toisaalta listaamattomien ja listattujen markkinoiden välillä on Rantalan mukaan myös selvä yhteys.
”Yritysten valuaatioon vaikuttavat samat asiat kuin listattuun markkinaan, kuten korkotason kaltaiset perusmakrojutut. On paljon asioita, joissa ekonomistilla makromalli pyörii päässä. Tämä on kuitenkin omanlaisensa markkina, koska yrityksiä ei pakoteta hinnoittelemaan itseään jatkuvasti.”
Koottuja viisauksia
Pyydän Rantalalta vinkkejä ja näkemyksiä, joista tuleville ekonomisteille (tai muillekin asiantuntijoille) voisi olla hyötyä. Kysyn ensin verkostoista, joita uran alussa rakentui ja oli opintoajalta valmiiksi olemassa. Hieman suoraan lukiosta tulleita vanhempana opintonsa aloittanut Rantala ei ollut aktiivisimpien joukossa perinteisessä opiskelijaelämässä. Osittain tähän vaikutti myös se, että hän valmistui keskimääräistä nopeammin.
Tärkeimmät verkostot rakentuivatkin opintojen lopussa ja uran alussa työelämässä.
”Merkittävin kesätyö oli viimeinen kesä ennen valmistumista, VATT:lla kesäharjoittelussa professori Heikki Loikkasen tiimissä.”
Rantala kertoo päässeensä tekemään muun muassa tuloerotutkimusta ja jääneensä puoleksi vuodeksi töihin VATT:lle opintojensa ohella. Tätä Rantala pitää onnekkaana hetkenä, sillä siihen aikaan VATT:ssa työskenteli monia uran kannalta kiinnostavia henkilöitä.
Rantala ajattelee olleensa myöhemmällä urallaan onnekas laiskasta verkostojen rakentelusta huolimatta.
”Olen kohdannut oikeita ihmisiä oikealla hetkellä. Jälkikäteen katsottuna monessa kohdassa on käynyt hyvä tuuri, joka on johtanut johonkin.”
Tämän hyvä tuuri on johtanut työpaikan vaihtumiseen joskus nopeaankin.
”Kun katsoo omaa aika monimuotoista urapolkua, näkee ettei voi koskaan tietää, minne päätyy, vaikka kuinka suunnittelee.”
Rantala antaa kullanarvoisen vinkin, joka monesti unohtuu.
”Yksi hyvin simppeli oppi, jota olen aina yrittänyt toteuttaa, on, että hoitaa sitä hommaa, jossa sattuu olemaan, mahdollisimman hyvin. Se varmaan avaa mahdollisuuksia, jotka näyttävät sattumalta.”
Hän elävöittää ohjettaan vielä esimerkillä tenniskentiltä.
”Ettei lähde pelaamaan seuraavaa peliä. Lähdet turnaukseen ensimmäiseen peliin vähän niskan päällä ja mietit seuraavaa matsia. Usein käy vähän huonosti.” Tästä Rantala jatkaa vielä uran suunnittelemiseen liittyvillä ohjeillaan.
”Ei minulla erityisiä suuria viisauksia ole nuoremmille ihmisille. Mutta se, että uskaltaa tarttua, jos joku tarjoaa tai itse aktiivisesti etsii. Aina voi uudelleenoptimoida, jos jokin hyppy ei mennyt ihan lankulle. Siitä jää usein kuitenkin jotain. On parempi katua tekemisiä kuin tekemättä jättämisiä.”
Kysyn myös, millaista osaamista hyvin monipuolisissa ekonomistin tehtävissä työskennellyt Rantala näkee tarvittavan.
Tyypillisiin ekonomistin tehtäviin Rantalan mukaan tarvitaan tiettyjä valmiuksia: ymmärrystä isoista kokonaisuuksista ja teknisiä valmiuksia analyysiin. Käytännön elämässä sofistikoituneemmat mallit jäävät kuitenkin usein hänen mukaansa käyttämättä ja sen sijaan käytetään yksinkertaisempia malleja ja peukalosääntöjä.
”Ekonomisti, jolla on hyvät tekniset valmiudet, ymmärrystä taloudesta ja muusta yhteiskunnasta sekä sivistystä on voittajan paketti. Mutta sekään ei vielä riitä. Hirveän tärkeää on viestintä – millä tavalla pystyy kertomaan monimutkaisista asioista riittävän yksinkertaisella tavalla banalisoimatta sitä jollakin tavalla.”
”Jos pystyy laajalle yleisölle, tavallisille ihmisille, välittämään ymmärrystä taloudesta. Sellaiset ihmiset yleensä pääsevät aika pitkälle. Se on kaikista vaikein juttu.”
”Vähän kuin taloustieteelliset mallit – pitää yksinkertaistaa, muttei liikaa. Hyvä taloustieteellinen malli ei ole se, jossa on 150 muuttujaa.”
Rantala nostaakin hyvät viestintätaidot tärkeiksi ominaisuuksiksi. Pitkät ennusteraportit ovat turhia.
”Jos pystyt TikTokiin tiivistämään talousennusteen, se on nykymaailmassa varmaan tehokkaampaa.”
Viestintäympäristön muutos on Rantalan mukaan haaste. Monet taloustieteilijöiden näkemykset ovat enemmän pohtivia: yhtäältä jotakin – toisaalta jotakin muuta. Ympäristö haluaa Rantalan sanoin yksikätisiä ekonomisteja, siis vähemmän tuota alan asiantuntijoille tyypillistä pohdintaa.
Ennen kaikkea Rantalan mukaan tärkeintä on kuitenkin itse substanssi. Muuta osaamista voi täydentää matkan varrella.
”Jos et ymmärrä miten keskuspankki, inflaatio ja korot liittyvät toisiinsa, on ihan sama, miten hyvä viestijä olet. Perusta kuntoon ja sitten muita voi kehittää.”
”Tämä on iso vaatimuslista. Onneksi on erilaisia tehtäviä.”
