Kapitaali 2-15

Kapitaali

2/2015

Tässä lehdessä...

Miten humalataso vaikuttaa näkemykseen euron tulevaisuudesta?

Kuu on juustoa!

Ykkösolutteoria

Kapitaali 2/2015

Sisällysluettelo

Julkaisija

3 4 5 6 8

KTTO ry

Päätoimittaja Veikko Walta

Tekstit

Janne Einiö Lauri Jauhiainen Mattias Lagerspetz Aku Lampila Iida Piippo Julius Rissanen Veikko Walta Vili Vanhala Joona Widgrén Ville Voutilainen Provokaattori

Taitto

Julius Rissanen Veikko Walta

Kansikuva

Ville Pottonen

Painopaikka Picaset Oy

Painos 80 kpl

Kapitaali saa HYY:n järjestölehtitukea.

Pääkirjoitus Puheenjohtajan palsta Opintosihteerin palsta Kvartaalikatsaus

Humalatason vaikutus näkemykseen euron tulevaisuudesta 11 Wahlroos on debt

12 Ykkösolutteoria 16 Provokaattori 18 Kuun paljastuminen

juustoksi sekoitti maailman juustomarkkinat!

Pääkirjoitus Kapitaali on todellakin kunnostaunut tutkivan journalismin saralla.

Tässä numerossa julkaistaan jopa kaksi tutkimusta - vaikka kumpikaan tuskin selviäisi mistään vertaisarvioinnista. Ne molemmat liittyvät alkoholiin: toinen käsittelee humalatilan optimoimista ja toinen on tehty hyvin epäoptimaalisessa humalatilassa haastattelemalla muita vielä epäoptimaalisessa humalatilassa olevia taloustieteen opiskelijoita. Tulokset ja johtopäätökset ovat kuitenkin epäilemättä mitä luotettavimpia.

Alkoholin vahva läsnäolo lehden sisällössä ei liene yllätys kostean vapun ja muiden mukavien tapahtumien kuten kansissitsien vuoksi. Itseasiassa allekirjoittanut oli suunnitellut, että lehti olisi ulkona jo vapun jälkeisenä viikkona, mutta oli unohtanut, että vappua vietetään useampi päivä kuin pelkkä aatto.

Erinäisten juhlien ohella on jotain konkreettista saatu aikaan! Kuten kansikuvasta näkyy, KTTO ry on saanut lipun. Historiallinen lipun naulaaminen tapahtui valtsikan sisäpihalla pre-pre-Jappuna, 28.4.2015. Teologian ylioppilaita oli siunaamassa lippua. Valitettavasta Kapitaali ei ole saanut käsiinsä (ainakaan vielä) kuvia kyseisestä toimituksesta.

Hyvää alkavaa kesää!

Veikko Walta P.S. Kapitaalii etsii kirjoittajia, valokuvaajia, kuvittajia ja taittajia. Myös KTTO:n ulkopuoliset ovat ehdottomasti tervetulleita lehdentekoon! Jos kiinostaa, päätoimittajaan voi ottaa yhteyttä laittamalla viestin osoitteeseen veikko.walta@helsinki.fi.

3

Puheenjohtajan Palsta Lumen alta sieraimiin tunkeutuva, epämiellyttävä, mutta toisaalta toiveita herättävä koirankakan haju on monelle varma keväänmerkki. Vähintään yhtä selvästi kevään saapumisen voi huomata laskevasta opiskelumotivaatiosta ja nousevasta vappuhehkutuksesta. Tämän lehden tullessa ulos kevät lienee jo suhteellisen pitkällä. Nyt onkin hyvä tehdä pikainen katsaus KTTO:n kahden ensimmäisen kvartaalin toimintaan ja antaa pientä esimakua tulevasta.

Kevätlukukaudella rungon KTTO:n toiminalle ovat antaneet perinteiset yhteissitsit KY-Economicsin sekä Media ry:n kanssa, mutta on kiireiseen kevääseen mahtunut muutakin. Korkeakulttuurista päästiin nauttimaan teatteriesityksen merkeissä ja urheilukausikin päästiin käynnistämään Kannunvalajien salibandy-turnauksessa. Ensimmäinen yritysvierailukin tullaan järjestämään vielä ennen kesää.

Kesä aloitetaan toukokuun puolessa välissä ystävyysainejärjestömme Manan kanssa, kun Kuppalan piha täyttyy grillin tuoksusta. Vielä kesäkuun alussa alumneille tarjoutuu mahdollisuus nauttia lämpimästä kesäillasta ja vanhojen opiskelukavereiden seurassa KTTO:n järjestämillä alumnien kesäjuhlilla. Muuten kesän ohjelma on KTTO:n osalta hiljaista, saattaapa ahkerimmat tehdä jopa töitä.

Kun kesätyöt alkavat puuduttaa ja opiskelumotivaatio on palautunut maksimiinsa, on aika päästää vastavalitut tuutorit irti, kun pienen pienet fuksit aloittavat opintonsa.

Syksyn tapahtumista tulette kuulemaan lisää kesän jälkeen. Kaivakaa kuitenkin jo nyt almanakkanne esiin ja varatkaa 14.11. ja sitä seuraavat päivät vuosijuhlille.

Peace, Joona Widgrén

u p p a v n : O T KT alta ti Veikko W

ks Kuvat ja Te

V

appu tuli ja meni! Tässä on kuvasaldoa. KTTO dominoi VOO:n prevapun beer pong -turnauksessa, saaden sekä kultaa että hopeaa: KTTO:n fuksitiimi (yhtä mielikuvituksellinen nimi kuin ainejärjestöllämme) selviytyi rankan mittelön jälkeen finaaliin kuten myös Matti Aimo Melan leikkeleet, joka vei voiton! Kuvat seuraavalla sivulla.

Valtsikalaiset ensimäistä kertaa lakittivat J.V. Snellmanin patsaan Suomen Pankin edessä. Perinne kehkeytymässä? Kuva Snellmanista lakkeineen oikealla.

4

Opintovastaavan Palsta Hei vaan kaikille minunkin puolestani. Nea jo viime lehdessä starttasi meidän opintovastaavien palstaa ja kertoi tulevan vuoden opintoasioista. Minä olen siis Iida, kolmannen vuoden kansislainen ja toimin KTTO:n toisena opintovastaavana, keskittyen erityisesti kandivaiheen opintoihin. Tulkaa siis ihmeessä juttelemaan, jos opintoasioissa jokin askarruttaa tai haluatte, että johonkin asiaan otettaisiin kantaa.

Viimeisimmän Kapitaalin jälkeen ei opintoasioissa ole suurempia ehtinyt tapahtumaan. Maaliskuun lopulla sähköpostilistoille tullut TVT-kurssikysely on nyt käyty läpi.

TVT-opinnot ovat aiheuttaneet monelle opiskelijalle harmaita hiuksia ja asiaan on haluttu tänä keväänä puuttua. Palaute on ollut murskaavaa ja asia viedään eteenpäin, jotta kursseihin saadaan muutoksia. Me kansislaiset olemme kuitenkin sen verran onnekkaita, että TVT- lisäkurssit eivät ole meille pakollisia, koska saamme ne korvattua tilastotieteen sivuaineeseen kuuluvalla data-analyysin kurssilla.

Lisäksi kandeiksi ja maistereiksi valmistuneilta kerätty palaute on nyt julkistettu ja se löytyy Flammasta. Palaute on taloustieteen osalta ollut pääsääntöisesti hyvää ja vastaaminen on ollut kiitettävän aktiivista. Tästä on hyvä jatkaa.

Mukavaa kevään jatkoa kaikille!

Iida Piippo

Hyvät kakkonen, KTTO:n fuksitiimi: Tarmo Rista, Nea Tiililä ja Antti Komu.

et: pumo Melan Leikkele Voittaja eli Matti Ai njohtaWidgrén, ex-puhee heenjohtaja Joona Pyry Lehtonen. ja Miska Widgrén ja

5

*Kvartaalikatsaus

Y

6

ksi varma kevään merkki Suomen markkinoilla on Helsingin pörssissä listattujen yritysten yhtiökokoukset. Yhtiökokouksissa on loistava tilaisuus kuulla johtoa ja samalla saada tilannekatsaus yritysten tilanteesta. Tämä on hyvä hetki Kvartaalikatsauksellekin katsoa hiukan viime vuoden tuloskauteen. Vuoden lopussa Helsingin pörssissä julkisesti listattujen yritysten arvo oli n. 160 miljardia. Liikevaihtoa yritykset tekivät viime vuonna n. 140 miljardia (pl. rahoitusala). Liikevaihdon trendi on ollut viimeiset pari vuotta laskeva ja se on laskenut jopa alle 2009 vuoden finanssikriisin jälkeisen romahduksen (n.

151 miljardia vuonna 2009). Tässä on myös osittain syynä esimerkiksi Nokian puhelimien myynti Microsoftille ja niistä tulleiden myyntitulojen poistuminen. Parempaa suuntaa Helsingin pörssin yrityksille kumminkin näyttää nettotuloksen kasvu 10 miljardiin euroon (vrt. noin 8 miljardia 2008). Laskeva trendi liikevaih-

dossa osaltaan kuvaa Helsingin Pörssin pitkään jatkunutta synkkyyttä tärkeimpien yritysten kärsiessä huonosta menestyksestä (teknologia- ja metsäsektori). On kumminkin havaittavissa pientä piristystä hiljaiseloon viime ja tänä vuonna tulleiden uusien yritysten pyrkiessä listautumaan pörssiin.

Huhtikuun puolenvälin tienoilla Nokia julkaisi, että se tulee ostamaan Ranskalaisen Alcatel-Lucentin.

Markkinoilla on jo pitkään spekuloitu Nokia networksin ja Alcatel-Lucentin mahdollisesta fuusiosta. Nokian ja Alcatel-Lucentin yhdistäessä tuotteensa pystyisi uusi yritys tarjoamaan ”avaimet käteen” tyyppistä palvelua tietoliikenneyrityksille niiden laajentaessa verkkojaan ja myös tarjoamaan huoltopalvelut jatkossa verkolle.

Kokonaisvaltaista tuotepakettia pidetään oleellisena kilpailuedellytyksenä mikäli yritykset haluavat haastaa markkinajohtaja Ericssonin ja yrittää pysyä Kiinasta nopeasti nousevien Huawein ja ZTE:n edellä.

Teksti Julius Rissanen Kuvat Julius Rissanen ja Economist

Kauppahinta on 15.6 miljardia euroa ja kauppa tullaan toteuttamaan osakevaihtona, jossa Nokia antaa 55 omaa osakettaan jokaista 100 omistettua Alcatelin osaketta vastaan. Alcatelin omistajille uudessa yrityksessä omistusosuudeksi tulee noin 30 %. Pääkonttori tulee säilymään Suomessa. Nokialle suurin haaste fuusiossa tulee olemaan päällekkäisyyksien poistaminen, tuotekehityksen integrointi sekä taistelu Ranskan työlainsäädäntöä vastaan, kun fuusioituneessa yrityksessä aloitetaan päällekkäisyyksien vähentäminen irtisanomisilla. Ranska ei tunnetusti ole halvimpia maita irtisanoa henkilöstöä. Uuden yrityksen pääsy rahoitusmarkkinoillekin on kallista, kun yritysten joukkovelkakirjat luokitellaan roskalainaluokkaan.

Seuraavaksi Nokian strategiassa on vuorossa hyvin todennäköisesti karttapalvelu Here:n myynti, jonka arvoksi arvioidaan 4.4-6.9 miljardia euroa. Kaupasta saatavat varat helpottaisivat Nokian rahoitustilannetta ja fuusion loppuun viemistä. Ostajakandi-

daattien listalle on ehdoteltu esim. autonvalmistajia, Kiinan valtiota tai toista teknologiafirmaa (Google, Samsung, Apple). Varsinkin Googlen kohdalla oston kannalta ainoa pointti olisi mahdollisuus estää Samsungin tai Applen pääsy karttamarkkinoille. Nokia on joka tapauksessa karttapalvelun myynnissä hyvissä asemissa ja pystyy todennäköisesti vivuttamaan hintaa vahvasti, koska yhtiön rahoitustilanne on silti edelleen siedettävässä jamassa.

Maailman markkinoilla pöhinää aiheuttanut ilmiö liittyy Baltic Dry Indexin romahtamiseen ennätys alhaalle (kuva 2).

Baltic Dry Index mittaa merirahtiliikenteen hintoja ja se on yksi seuratuimmista maailman kauppaa mittaavista indekseistä. Romahduksesta voisi vetää suoraan johtopäätöksen, että maailman hyödyke- ja raaka-ainemarkkinoilta olisi alkamassa syvenevä taantuma. Baltic Dry Indexin laskentaan liittyy kumminkin ominaisuus, jossa se heijastelee toisaalta kysyntää rahtiliikenteelle kuin myös tarjontaa rahtialusten muodossa. BDI:n romahdus ei suoraan tarkoita, että meillä olisi syvenevä taantuma tulossa, mutta sitä voidaan silti pitää hyvänä indikaattorina maailman talouden kaupalle. BDI:n romahduksesta voidaan kumminkin tulkita, että ainakaan maailmantalouden kasvu kansainvälisillä vesillä ei ole ollut niin vahvaa ja nopeaa kuin rahtiliikenteen tarjontapuoli on olettanut ja näin on muodostunut ylitarjontaa rahtialusten puolelle.

Kehittyvien maiden vastauksena IMF:lle ja Maailmanpankille viime vuonna perustettujen Asian Infrastructure Investment Bankin (AIIB) ja pelkästään BRICS-maiden 100 miljardin New Development Bankin (NDP) pitäisi viime aikojen virallisten puheiden mukaan olla täysin toi-

Kuva Economist.com minnassa tämän vuoden lopulla. Kyseiset pankit kuvastavat uutta virtausta, jossa kehittyvien talouksien intresseissä on nostaa omaa vaikutusvaltaansa maailmassa ja vähentää riippuvuutta Yhdysvaltain dollareista. Omien länsimaista riippumattomien kansainvälisten rahoitusinstituutioiden perustaminen on yksi selkeimmistä askeleista tähän suuntaan.

Kreikka sai huhtikuun toisella viikolla (jälleen kerran) ostettua hiukan lisää aikaa vääjäämättömälle defaultilleen, kun se sai raavittua kasaan rahat maksaakseen IMF:lle 460 miljoonan lainansa. Kotimaassa Helsingin Sanomat oli saanut kaivettua itselleen Valtiovarainministeriön salaisen muistion, jossa todettiin, että ennen kesäkuun loppua joudutaan tekemään erittäin vaikeita poliittisia päätöksiä Kreikan suhteen. Muistiossa eriteltiin kolme erillistä päätöksenteon kohdetta: 1) erityiskohtelu Kreikalle 2) Kreikan maksukyvyttömyys 3) Kreikan edellytykset euroalueella olemiseen. VM toi esille myös kaksi vaihtoehtoa miten loppukevät etenee Kreikan kanssa. Kreik-

ka, joko saa suoritettua lainaohjelmansa loppuun, mutta tämä edellyttää välirahoitusta ja silti senkin jälkeen on Kreikan haettava uutta tukipakettia tai toisessa vaihtoehdossa Kreikan kassa yksinkertaisesti tyhjenee ja Kreikka ajautuu virallisesti maksukyvyttömyyteen.

Seuraavan Kvartaalin ilmestyessä olemme saaneet päivitystä Kreikan tilanteeseen ja tulemme näkemään onko Kreikka hakemassa uutta rahoitusta EU:lta, IMF:ltä ja EKP:ltä vai onko päätetty antaa Kreikan ajautua konkurssiin.

P.S. Kvartaalin kirjoittamisen jälkeen on Suomeen saatu uusi eduskunta! Äänestystulos lupaa vahvasti oikeistohallitusta (Kesk, PS ja Kok). Seuraavassa kvartaalissa pääsemme analysoimaan hallitusohjelmaa Kreikan tilanteen rinnalla!

7

Humalatason vaikutus näkemykseen €uron tulevaisuudesta

E

Teksti, kuva ja käppyrät Aku Lampila

Tutkimus Aku Lampila ja Veikko Walta

uron tulevaisuus vaikuttaisi olevan vaakalaudalla: Syriza voitti vaalit, Euroopan keskuspankki joutui aloittamaan määrällisen elvyttämisen päästäkseen inflaatiotavoitteeseen, euromaat jatkavat velkaantumistaan, eikä normaalia talouskasvua ole saavutettu. Kapitaalin tutkivan journalismin terävin kärki päätti lähteä kansissitseille selvittämään maamme parhaimmilta talouden asiantuntijoilta, humalaisilta kansantaloustieteen opiskelijoilta, kuinka synkkä euro tulevaisuus oikeasti on.

Valitettavasti sitseillä suoritetusta kyselytutkimuksesta ei kirjattu ylös tarkkaa tietoa, eikä muistiin ole luottaminen. Seuraavana aamuna kuitenkin löytyi laulukirjasta mystisiä hieroglyfejä, jota päätoimittajamme käsialaksi myös joskus on kuultu kutsuttavan. Kapitaali-toimikunnan parhaat egyptologit ovat kääntäneet hieroglyfien sisällön suomeksi. Kohdat, joita ei saatu käännettyä, on korvattu kysymysmerkeillä.

Käppyrä 1. Luotto euroon ajan funktiona.

8

Kysymyimme...

1. Minkälaisena näet euron tulevaisuuden?

2. Miten Euroopan keskuspankin aloittama määrällinen keventäminen tulee vaikuttamaan euromaiden talouteen?

1. Konferenssi 1. ”Ei ole.”

2. ”Euro hajoaa.”

1. ”Hajoaa viiden vuoden sisään.”

2. ”Osakelaukun ???? lisääntyy” 1. ”Haastava.”

2. ”Toivoton” 1. ”Pessimistisoptimistinen” 2. ”Odotan tulevaa” Käppyrä 2. Veikon käsialan luettavuus ajan funktiona.

Päätoimittajan kommentti: alempi graafi selittää täysin käsikirjoituksen laadun romahtamisen.

2. Konferenssi

1. ”On tulevaisuus.”

2. ”lyhyellä tähtäimellä ???????????”

1. ”Vitun jees!”

2. ”Ei pitkällä tähtäimellä auta.”

1. ”Riippuu ihmisistä.”

2. ”Ihmiset ei ole tyhmiä plus rationaalisuus, meidän tieteistä ??????”

1. *Haastateltava alkoi nauramaan* 2. ”Hyvä juttu.”

Käppyrä 3. Humalataso ajan funktiona.

9

Lähdeaineisto, Aku Lampilan laulukirja.

Jatkot 1. ”Hyvin kyseenalaisena” 2. ”Kova luotto määrälliseen keventämiseen.”

1. ”Epävarma.”

2. ”Pitää samaa kuplaa yllä mikä syntyi kun keskuspankit????”

1. ”Hienolta” 2. ” Ihan OK.” 1. ”Epästabiili” 2. ”Jos se ei vaikuta rakenneongelmiin????rakenneongelmia, eikä ulkopuolinen injektio auta.”

pttellessa va Pitsaa odo a lt a m e s Va puaattona. , a lt a W eikko oikealle, V k iu L i in en, S Juho Pelton , n e n o tt o e P konen, Vill ip m a L , Aku Vili Vanhala eisari” Pek “K u la, Teem . n e n ri o u oni V karinen ja T ri Palonen

Kuva Pette

10

Wahlroos on debt

H

elsingin yliopiston päärakennuksen pienessä juhlasalissa järjestettiin 15. huhtikuuta paneelikeskustelu “In debt we trust: Curse or blessing for modern economies?” Kapitaali oli paikalla. Puheeaihe oli velka. Panelisteina olivat:

– Erkki Tuomioja, Suomen ulkoministeri, valtiotieteiden tohtori ja ekonomi – Björn ”Nalle” Wahlroos, pankkiiri, kauppatieteiden tohtori, massikeisari – Gudrun Johnsen, rahoituksen apulaisprofessori Islannin yliopistossa – Lisa Adkins, sosiologian professori Newcastlen yliopistossa Australiassa

Keskustelu alkaa jokaisen panelistin lyhyellä avauspuheenvuorolla. Erkki Tuomioja aloittaa puheenvuoronsa puhumalla London Agreement on German External Debtsista, siis prosessista, jossa vuonna 1953 Saksan sodanaikaiset velat annettiin anteeksi, ja siitä, miten sen seurauksena Länsi-Saksan talous lähti nousuun. Tuomioja puhuu myös siitä, miten historian saatossa velkoja on aina annettu anteeksi. Hän ei mainitse K-sanaa, mutta ei tarvitse olla rivienvälistälukutaidon mestari, että tajuaa Tuomiojan ehdottavan Kreikan velkojen anteeksiantoa tai velkaehtojen höllentämistä.

Seuraavaksi puheenvuoron pitää Björn Wahlroos. Hän aloittaa vastaamalla luennon aiheeseen sanomalla ‘’debt is a curse, but access to debt is a blessing’’, eli vapaasti suomennettuna velka paha, laina hyvä. Wahlroos kertoo rahoitusmarkkinoiden funktiosta, joka pelkistettynä on, että rahoitusmarkkinoilla ideat ja pääoma kohtaavat. Rahoitusmarkkinat mahdollistavat ihmisten, joilla on ideoita, muttei rahaa, ja ihmisten, joilla on rahaa, muttei ideoita, kohtaamisen. ‘’Tyhmät rikkaat kapitalistit kohtaavat köyhät fiksut ideoijat.’’ Wahlroos on ennenkin argumentoinut, että rahoitusmarkkinat eivät ole mikään ‘’musta aukko’’, jonne rahat häviävät, vaan pikemminkin musta putki, jonka päässä pääoma saa hyvää tuottoa.

Sitten Wahlroos esittää vahvan mielipiteensä valtion velkaantumisesta. Hän kysyy, että miksi annamme valtion velkaantua. ‘’Annamme valtion ottaa velkaa puolestamme, ja se velka jää maksetta-

vaksemme’’. Wahlroos väittää valtion ottamaa velkaa jopa perustuslain vastaiseksi. Hän ihmettelee, että miksei valtio voi hoitaa rahoitustaan pelkällä verotuksella. Hän kyllä ymmärtää velanoton jonkin äkillisen tai massiivisen projektin tapauksessa, mutta argumentoi, että suurin osa valtion velanotosta ei mene tähän tarkoitukseen.

Mikrotaloustieteilijä Gudrun Johnsen kertoo Islannin pankkikriisistä, miten Islannissa luotonanto yksityiselle sektorille nousi todella nopeasti, vuonna 2003 se oli 95 % bruttokansantuotteesta, kun taas 230 % vuonna 2007, ja miten tämä vaikutti Islannin pankkikriisiin. Lisa Adkins taas puhuu velan valtasuhteista (velkoja – velallinen), ja niiden vaikutuksista yhteiskuntaan. Hän saattaa olla ehkä hieman väärässä seurassa talousasiantuntijoiden joukossa.

Aloituspuheenvuorojen jälkeen keskustelu alkaa suuntautua kohti Wahlroosin monologia, muut panelistit kyllä osallistuvat keskusteluun, mutta Wahlroos on useimmiten äänessä. Keskustelu kääntyy Islantiin. Wahlroos on keskuspankkien puolestapuhuja, ‘’en ole hullu libertaari’’, mutta sanoo, että Islannin keskuspankki oli parodia keskuspankista.

Wahlroos argumentoi, että keskuspankilla oli keskeinen rooli Islannin kriisin aiheuttajana, ‘’markkinat eivät olisi ikinä antaneet Islannin tapahtua’’.

Wahlroos kertoo, että maailmaa ravisuttaneen finanssikriisin syyksi on esitetty kahta eri hypoteesia. Ensimmäinen on ‘’criminal approach’’ – että pankkiirit ovat pahoja, ja toinen on ‘’incompetence approach’’ – että ihmiset ovat tyhmiä ja epäpäteviä. Wahlroos argumentoi kokemuksensa perusteella, että incompetence approach on finanssikriisin selittävä tekijä. ‘’Olen elänyt akateemiseni urani jälkeen 30 vuotta oikeassa elämässä, ette usko kuinka paljon tyhmiä ihmisiä tässä maailmassa on’’. Wahlroos kertoo, että rikollisuus businessmaailmassa on suhteellisen harvinaista, kun taas epäpätevyys todella yleistä, ja että rikollisuutta kyllä esiintyy, mutta että se on yleensä epäpätevyyden oire.

Keskustelu lähenee loppuaan, kysymykset ovat esitetty. Kolme päivää kestänyt Helsinki Collegium for Advanced Studiesin järjestämä velkaseminaari on ohi. Eduskuntavaalit lähestyvät, Tuomioja kiiruhtaa kampanjoimaan ja Wahlroos shamppanjoimaan.

11

Teoria alkoholinkäytön optimoimisesta alhaisen alkoholipitoisuuden juomilla – I-olutteoria Teksti Lauri Jauhiainen, Mattias Lagerspetz, Ville Voutilainen

1. JOHDANTO

12

Suomessa kulutetaan alkoholia hieman alle kymmenen litraa puhdasta alkoholia henkilöä kohden vuodessa (Karlsson et al. 2013). Alkoholiveron kertymä vuonna 2013 oli 1336 miljoona euroa. (VM internetsivut). Alkoholi on myös miesten ja naisten yleisin kuolinsyy Suomessa tällä hetkellä. Tätä taustaa vasten se, minkälaista juomisen optimoinnin teoriaa kuluttaja toiminnassaan käyttää, vaikuttaa sekä kuluttajan omaan taloudelliseen tilanteeseen että valtiontalouteen ja kansanterveyteen. On myös selvää, että kuluttajan intertemporaalinen hyöty kahden periodin yksinkertaistetussa mallissa ( 1. periodi = ”ilta”, 2. periodi = ”aamu”) riippuu suoraan hänen valitsemastaan optimointistrategiasta.

Tässä tutkimuksessa esitellään teoria, jolla kuluttaja voi minimoida humala-inkonsistenttien intertemporaalisten preferenssirelaatioiden aiheuttamat haittavaikutukset. Teorian mukaisella käyttäytymisellä kuluttaja pääsee alkoholin kulutuksessa optimiuralle. Alkoholioptimointia on tutkittu aikaisemmin yllättävän vähän, ja tutkimus onkin painottunut kansanterveydelliseen näkökulmaan, ei yksittäisen kuluttajan optimointiongelmaan (ks. esim. Mäkelä & Österberg, 2009).

Tutkimuksen rakenne on seuraava: toinen kappale esittelee yksinkertaistetun mallin, jo-

ka tarjoaa lukijalle intuition esitettävästä teoriasta, kolmannessa kappaleessa esittelemme teorian yksityiskohtaisemmin ja viimeinen kappale sisältää johtopäätökset sekä ehdotuksia tulevalle tutkimukselle.

2.YLEINEN MALLI Humala-inkonsistenttien intertemporaalisten preferenssirelaatioiden aiheuttamien haittavaikutusten minimoimisella tarkoitetaan sitä, että kuluttajan tulisi pystyä lisätä veren alkoholipitoisuutta siten, että hän pysyy alkoholimäärän optimiuralla yli ajan.

Alkoholimäärän kasvu kuluttajan elimistössä muuttaa kuitenkin tämän preferenssejä siten, että kuluttaja alkaa preferoida korkeampaa alkoholipitoisuutta ajan kuluessa. Korkean alkoholipitoisuuden juomilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa Suomen alkoholilainsäädännössä tarkoitettuja yli 2,8 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä alkoholipitoisia juomia, käytännössä vähintään III-oluen tapaisia tuotteita. Alhaisen alkoholipitoisuuden juomilla tarkoitetaan 2,8 tai alle tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä tuotteita kuten I-olutta.

Kuvissa 1 ja 2 T:llä merkitään aikaa, J:llä alkoholipitoisuutta veressä ja J* on optimaalinen määrä alkoholia veressä. J*:n lineaarinen kasvu on yksinkertaistus; alkuillasta (T=0) kuluttaja preferoi kohtalaista tai pientä humalatilaa ja loppuillasta humalatilan tulisi olla melko korkea, mut-

tei kuitenkaan J* tasoa korkeampi.

Optimiura ottaa huomioon kuluttajan humalatilaan liittyvät preferenssit, mutta myös preferenssien intertemporaalisen aspektin.

Kuvassa 1 esitellään tavanmukaista tapaa nauttia alkoholia, jolloin kuluttaja nauttii korkean alkoholipitoisuuden hyödykkeitä kiihtyvällä tahdilla. Alkuillasta kuluttaja on optimitason alapuolella, mutta saavuttaessaan J*:n kuluttaja ei muuta käyttäytymistään, vaan humala-inkonsistentit prefferenssit saavat hänet etääntymään optimiuralta. Alkoholin nauttimistapa aiheuttaa intertemporaalisesti pienemmän kokonaishyödyn, kuin mitä olisi saavutettavissa erilaisella kulutuskäyttäytymisellä.

Kuvassa 2 kuluttaja toimii teorian alkoholinkäytön optimoimisesta alhaisen alkoholipitoisuuden juomilla mukaisesti ja aloittaa alkoholinkäytön alkuillasta (T=0) korkean alkoholipitoisuuden juomilla. Päästyään optimiuralle J* kuluttaja nauttii alhaisen alkoholipitoisuuden tuotteita pysyen optimiuran läheisyydessä.

Rautalankamallista nähdään, että toimimalla I-olutteorian mukaisesti kuluttaja pysyttelee lähempänä optimaaliuraa kuin noudattaessaan tavanomaista tapaa nauttia alkoholia.

Kuva 1. Tavanomainen tapa nauttia alkoholia.

Kuva 2. Alhaisen alkoholipitoisuuden juomilla optimoitu alkoholin nauttiminen.

13

3. YKSITYISKOHTAINEN MALLI Määritellään optimaalinen humalaura J*= a + bt, yksikkönä veren alkoholisisällys grammoina litraa kohden, jossa a on alkuillan optimaalinen humalatila ja b optimaalisen humalatilan kasvu tuntia kohden.

Kuluttajan mahdolliset juomavalinnat rajoittuvat mallissa aiemmin mainittuun 2,8 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviin alhaisen alkoholipitoisuuden juomiin (I-olut), ja 4,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviin juomiin (III-olut). Yhden annoksen koko on 330ml. Merkitään

jossa c1 ja c2 ovat vastaavasti yhden annoksen I- ja III-oluen nauttimisesta aiheutuva humalatila; abv on juoman alkoholisisällys tilavuusprosentteina, joka kerrotaan etanolin tiheydellä (0,789g/ml), jolloin saadaan alkoholimäärä grammoina; 330ml on annoksen koko; m on binäärinen muuttuja, joka saa arvon 1, kun tarkastellaan miespuolista kuluttajaa, ja 0 muutoin; ntk on naisen nestetilavuuskerroin (joka muuntautuu miesten nestetilavuuskertoimeksi tapauksessa, kun m=1); ja w on agentin paino kilogrammoina. (kts. esim. Paukkuinfo, 2015)

Seuraavaksi määritellään agentin yhdessä tunnissa (eli käyttämässämme aikayksikössä) poltettaman alkoholin määrä veressä grammoina litraa kohden: Humalatilan pystymme siis ilmaisemaan Jt=x1tc1+x2t c2-δt, jossa x1t ja x2t ovat ajanhetkeen t mennessä juotujen I- ja III-oluen annosmääriä kappaleina.

On selvää, että kun meillä on annettuna optimihumalaura J*, tulisi meidän pyrkiä asettamaan kunakin ajanhetkenä juotujen juomien määrä x1t ja x2t (käytännössä vaikuttamalla Δxt:hen eli periodissa juotavien juomien määrään), siten että Jt=Jt* kaikilla t. Tässä tapauksessa ilman rajoitteita pystymmekin löytämään sellaisen x1t ja x2t tason, jolla toteutuu Jt=Jt* kaikilla t>0. Tällainen taso määritellään

14

Kyseinen taso on siis joukko I- ja III-oluen juotavien määrien sellaisia lineaarikombinaatioita, joilla saavutetaan parametrien (a,b,w) implikoima optimaalinen alkoholin määrä.

Esimerkkinä 80-kilogrammaa painavan (w=80) mieshenkilön (m=1), jonka alkuillan optimihumalataso on 0,5 promillea (a=0,5), kasvaen 0,1 promillella joka tunti (b=0,1) , tulisi juoda 3,73 III-olutta ensimmäisessä tunnissa, ja 1,89 I-olutta tunnissa sen jälkeen. Ensimmäisen tunnin 3,73 III-olutta voisi myöskin vaihtaa 6 I-olueen tai mihin tahansa näiden sellaisesta lineaarikombinaatioista, jossa saatava alkoholi pysyy vakiona. Vastaavasti siitä eteenpäin juotavat 1,89 I-olutta tunnissa voisi vaihtaa 1,18 III-olueen.

Yllä olevassa mallissa ei kuitenkaan mitenkään oteta kantaa esimerkiksi tunnissa juotavien annosmääriin liittyviin preferensseihin, ja siten siihen, millainen valinta mahdollisten I-ja III-oluen juontimäärien lineaarikombinaatioiden joukosta tuottaa kuluttajalle korkeimman hyötytason. Monessa tapauksessa on myös mahdollista, ettei agentin kyvykkyys riitä juomaan tarpeeksi montaa annosta tunnissa optimitason välittömään saavuttamiseen. Erityisen ongelmallinen on tilanne, jossa preferoitu juoma-annosten määrä on suurempi kuin pelkkää I-oluen määrä, jolla pysyy optimihumalauralla. Tällöin tarvittaisiin mekanismi punnitsemaan ja vertaamaan toisiinsa yhtäältä preferoitua pienemmästä juomisen määrästä ja toisaalta suuremmasta humalatilasta aiheutuvia haittoja. Tällaista kehikkoa esitetty malli ei tarjoa, vaan tarjoaa joukon optimikulutuskoreja, joista kuluttajan tulee valita ottaen huomioon omat preferenssinsä mm. tunnissa juotavan alkoholiannosmäärän suhteen.

4. JOHTOPÄÄTÖKSET Tässä tutkimuksessä on esitelty malli, jolla kuluttaja voi löytää optimaalisen uran alkoholinkulutukselle.

Kuten johdannossa todetaan, aihetta on tutkittu vähän ja erityisesti tutkimuksen kolmannessa kappaleessa nostettiin esiin kysymyksiä, jotka toimisivat hyvänä pohjana lisätutkimukselle. Kuluttajan kyvykkyys tehdä optimaalisia ratkaisuja alkoholinkulutuksen määrään liittyen on nyt esitetyn mallin toimivuuden kannalta keskeinen ja vaatisi lisätutkimusta. Tutkimuksessa käytetty lineaarisesti kasvava optimiura humalatilalle on sinänsä perusteltavissa yksinkertaistuksena, mutta tarkemman optimiurafunktion löytäminen vaatisi empiiristä lisätutkimusta. On myös otettava huomioon, että kuluttajien välillä voi olla huomattavia eroavaisuuksia tähän liittyen.

Summa summarum, täysin kattavan mallin rakentaminen on hyvin haasteellista ja tarjoaakin tuleville tutkijasukupolville rajattomasti päänvaivaa ja aamulla –särkyä.

LÄHTEET Karlsson et al. 2013 Alkoholi Suomessa: Kulutus, haitat ja politiikkatoimet, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 13/2013 Mäkelä P. & Österberg E. 2009 Weakening of one more alcohol control pillar: a review of the effects of the alcohol tax cuts in Finland in 2004, Addiction Paukkuinfo, Oulun kaupunki, haettu 4.4.2015 http://www.ouka.fi/oulu/terveyspalvelut/alkoholin-palaminen-ja-veren-alkoholipitoisuus

15

i r o att

a k vo

o r P

T

16

ämän Provokaattorin kirjoitushetkellä allekirjoittanut valmistautuu erään maisterivaiheen kurssin uusintatenttiin ja on jo kolmatta viikkoa putkeen aloittamassa graduprojektia. Mikäpä olisi parempi aika avautua siitä, mikä kaikki on vikana yliopistossa, kansiksen opiskelussa ja opiskelussa ylipäätään.

Edellä mainitun kurssin läpipääsyn vaadittavat tiedot tuntuivat ylittävän oman ymmärryskyvyn. Luennoilla en tietenkään käynyt. Jos matkustaisimme aikakoneella 800 vuotta taaksepäin ja menisimme katsomaan Euroopan ensimmäisten yliopistojen luentoja, huomaisimme, ettei tässä konseptissa ole muuttunut juuri mikään. Luento etenee joka liian nopeasti tai liian hitaasti. Jos luento etenee liian nopeasti, siitä ei saa mitään muuta irti kuin hyvän omantunnon siitä että on mukamas tehnyt tänä päivänä jotain opiskelujen eteen. Jos luento

etenee liian hitaasti, menetän keskittymiskyvyn. Sukupolvilleni tyypillisesti minun “attention spannini” on noin kolme sekuntia: MTV:n musiikkivideoiden nopeiden leikkausten ja einespitsojen parissa lapsuutensa vietäneenä, tartun älypuhelimeen ja suurin osa loppuluennosta menee ohi. Luentoprujujen lukemisesta on jos-

”

varmasti myös eniten annettavaa opiskelijoille, mutta on hyvin kyseenalainen oletus, että heillä on motivaatiota tai pedagogista taitoa tehdä niin. Usein tuntuu siltä että professorit, ja seurauksena tästä myös opiskelijat, suhtautuvat opetukseen pakollisena pahana.

Tentin lähestyessä minulle jäi ainoaksi vaihtoehdoksi kysyä apua juuri valmistuneilta tutuilta jotka olivat käyneet saman kurssin vuosi sitten. Nämä ihmiset ovat

Huolimatta siitä, olivatko he saaneet edellä mainitusta kurssista ykkösen tai vitosen, he tuntuivat unohtaneen aihealueen kokonaan sillä hetkellä kun he kävelivät tentistä ulos.

kus hyötyä, mutta useimmiten ne ovat professorin omat muistiinpanot siitä, mitä hänen kuuluu opiskelijoille sanoa, jolloin kaikki välivaiheet, joita opiskelija ei pysty ilman opetusta sisäistämään, jäävät pois.

Tämä kaikki on ihan ymmärrettävää, professorit on palkattu heidän tekemän tutkimuksen perusteella. Hyvää tutkimusta tekevällä professorilla on

sittemmin työllistyneitä omalle alalleen ja saaneet ihailua ja lievää seksuaalista kiihottumista aiheuttavia työtitteleitä kuten “analyytikko”, “ekonomisti” ja “tutkija”.

Huolimatta siitä, olivatko he saaneet edellä mainitusta kurssista ykkösen tai vitosen, he tuntuivat unohtaneen aihealueen kokonaan sillä hetkellä kun he kävelivät tentistä ulos. Mutta ei liene kenellekään mullistava tieto, että yliopis-

to kouluttaa lähinnä uusia tutkijoita, ja että opetettavien asioiden relevanssi muun työelämän kannalta ei kiinnosta ketään muita kuin opiskelijoita.

Ja sitten on tämä konsepti nimeltään gradu. Sen on tarkoitus olla opiskelijan ensimmäinen kontribuutio tieteelle. Kun alat selailemaan aiheeseen liittyviä artikkeleita, huomaat kaksi hyvin yksinkertaista asiaa: Ensinnäkin tutkimusta tehdään aivan valtavasti, eikä sitä kaikkea ehdi kukaan lukemaan. Toiseksi, mikään taloustieteen artikkeleista ei ole niin läheskään niin pitkä kuin sinun gradusi pitäisi olla. Pedagogisessa mielessä tämä on yhtä järkevää, kuin se että ala-asteen ensimmäisellä käsitöiden tunneilla alettaisiin rakentamaan hirsimökkiä.

”

Pedagogisessa mielessä tämä on yhtä järkevää, kuin se että ala-asteen ensimmäisellä käsitöiden tunneilla alettaisiin rakentamaan hirsimökkiä.

Eräässä työhaastattelussa minulta kysyttiin miksi minun arvosanat lähestyivät ykköstä. Kerroin etten ole koskaan käynyt korottamassa arvosanoja. Tämä oli vain osa totuutta, sillä tosiasiassa optimoin lukemiseen käytettävän ajan läpipääsyn suhteen. En ymmärrä miksi kukaan muu tekisi eri tavalla, kun vitosen oppilaat muistavat vuoden kuluttua aihealueesta yhtä vähän kuin minä. Vastaus kuitenkin kelpasi työhaastattelussa, sillä työnantajat lähtökohtaisesti ym-

märtävät, ettei yliopistossa opeteta juuri mitään hyödyllistä. Mutta se sillä on merkitystä, että olet jaksanut vuosien ajan kuluttaa luentosalien penkkejä, ja tehnyt lopulta mitä valmistuminen on vaatinut, kertoo sinusta jotain ihmisenä ja potentiaalisena työntekijänä. Valmistuminen on sitä, että olet uinut lietealtaan päästä päähän, ja noussut reunalle kukkasille tuoksuvana.

Onko elämä kurjaa?

Masentaako, onko paha mieli?

Koetko, ettei sinua arvosteta?

Se johtuu siitä, että Sinun haalaristasi uupuu muumi!

Tuollainen muumi siis.

Kyseinen mysteerimuumi, joita löytyy myös monien valtsikalaisten laulukirjojen sivuilta, on saatavalilla myös haalarimerkkinä! Kapitaalin saamien tietojen mukaan tietyt KTTO:n jäsenet vuosikurssilta 2014 myyvät näitä.

Teksti Veikko Walta Kuva ???

17

Kuun paljastuminen juustoksi sekoitti maailman juustomarkkinat!

Teksti Vili Vanhala Kuva Khoa Nguyen

N

asan maaliskuun lopulla tekemä havainto planeettamme ainoan kiertolaisen koostumuksen muistuttavan alkusyksyisissä olosuhteissa laiduntaneen lehmän maidosta valmistettua sveitsiläistyylistä emmentalia on romahduttanut meijeriteollisuuden Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama kertoi eilisessä tiedotustilaisuudessaan Yhdysvaltojen myyneen kuujuuston Nestlélle, joka omassa lehdistötiedotteessaan kertoi suunnittelevansa lanseeraavansa juuston ympäri maailmaa toukokuun lopulla.

”Nestlé arvostaa mahdollisuutta olla mukana ottamassa suurta harppausta ihmiskunnan kehityksessä. Vihdoinkin koko maailmalle on mahdollista tarjota halpaa juustoa. Lisäksi uskomme, että juustoa sen epäterveellisyyden vuoksi aiemmin karttaneet kuluttajat tarttuvat innolla puhtaaseen vaihtoehtoon – onhan selkeää, että seitsemän miljardia

varoittelivat juuston tuotannon vähentymisestä seuraavan maidon ylituotannon johtavan halvempiin hintoihin kuluttajille, laajemman valikoiman saapumiseen kaupan maitohyllylle sekä pakonomaiseen tarpeeseen äänestää vaaleissa vasemmistopuolueita. Pohjoismaissa levisi myös spontaania liikehdintää kuujuustoa vastaan, kun Ruotsin Taalainmaalla alkanut ”Inga ost från månen” -liike levisi muihin pohjoismaihin. Kapitaalin haastattelema ruotsalainen, nimellä ”Nalle W” esiintynyt agraariyrittäjä tiivisti selvällä suomen kielellä tuntemuksensa: ”Eihän tämä maatalous enää kannata. Omallakin farmilla maidontuotantoa on pakko vähentää entisestään. EU:n on tultava tukemaan maanomistajia, jos meinaavat farmit pitää toiminnassa.”

Pohjoismaissa protestiaalto on lähtenyt alkutuottajien keskuudesta ja levinnyt kuluttajien keskuuteen, mutta Länsi-Euroopassa puolestaan kuluttajat ovat olleet liikehdinnän toimeenpaneva voima.

Alankomaissa ” Onhan selkeää, että seitsemän miljardia vuotta sitten tyh- alkanut Nestlén tuotteiden boijiöön vedystä ja heliumista syntynyt juusto on parempaa ja kottikampanja sai suuren suopuhtaampaa kuin raskasmetalleista saastunutta ruohoa naut- sion; yli puolen miljoonan ihtineiden hormonipumpattujen lehmien utareista likaisin käsin misen tiedetään osallistuneen boikottiin pellypsetystä maidosta valmistettu juusto” kästään Alankovuotta sitten tyhjiöön vedystä ja heliumista syntynyt maissa ja kampanja onkin levinnyt ympäri Euroopjuusto on parempaa ja puhtaampaa kuin raskasme- pa. Nestlén monopolinomaisesta markkina-asemastalleista saastunutta ruohoa nauttineiden hormoni- ta johtuen boikottiin osallistuneista 75 % on menehpumpattujen lehmien utareista likaisin käsin lypse- tynyt aliravitsemukseen Hollannin terveysviraston tystä maidosta valmistettu juusto”, totesi tiedotteessa ylijohtaja Mark van Hunttilaari-Persie-Robbenin Nestlén ulkoavaruuden ja syvänmeren markkinoista mukaan. Nestlé-boikotti onkin kielletty pakkosyötvastaavan osaston johtaja Buzz J. Cameron. tämisen uhalla jo 88 Euroopan maassa.

Euroopassa Nestlén julkistus ei saanut in- Pelko tyytymättömyyden leviämisestä nostunutta vastaanottoa. Useiden maiden meijerit maanviljelijöiden ja tiedostavien kuluttajien piiristä

” 18

vielä laajemmiksi on saanut eurooppalaiset poliitikot varovaisiksi. Saksan liittokansleri Angela Merkel kertoi Kapitaalille Saksan suunnittelevan vastatoimenpiteitä, mikäli Yhdysvallat pyrkii tuomaan juustoa rajoittamattomasti Euroopan markkinoille.

”Aiomme ajaa EU-parlamentissa tuontikiellot kaikelle Yhdysvalloista tai ulkoavaruudesta tulleelle juustolle sekä nostaa tulleja kaikkien muiden tuotesegmenttien kohdalla. TTIP-sopimuksen kaadamme ensi tilassa, se on selkeää. Toisekseen on loukkaavaa edes ajatella, että Saksan ylpeä kansa vaihtaisi laadukkaat juustonsa ulkomaiseen tai -avaruudelliseen korvikkeeseen.”

Myös Venäjä on reagoinut kuujuuston uhkaan. Itänaapurimme armeija on perustanut Suomen ja Venäjän väliselle rajalle viimeisen viikon aikana 13 uutta varuskuntaa, kahdeksan laivastotukikohtaa, kaksi salaista sukellusveneterminaalia ja pandakarhujen kasvattamon. Venäjän Rauha ja Rakkaus yliopiston dosentti Juuhan Beckham kommentoi Kapitaalin Venäjän-kirjeenvaihtaja Viljami Kansanwallalle viimeaikaisen aktiivisuuden johtuvan vain ja ainoastaan kuujuuston Venäjälle muodostamasta uhasta: ”Kuten tunnettua, Suuri Johtajamme Vladimir Vladimirovitsh ei ole suuri juuston ystävä. Itse asiassa hän vihaa juustoa, koska siinä ei ole nimeksikään ravintoarvoa, jota ei muista ruoka-aineista saisi tehokkaammin, koska se ei auta painikamppailuissa tiikereitä vastaan ja koska suomalainen Oltermanni on oikeasti mautonta höttöä. Näin ollen olemme varautuneet kaikin mahdollisin keinoin estämään Venäjän moraalia ja kansan turmelevaa juustoa ylittämästä Venäjän rajoja.”

19