Lyhyet

Juha Pentikäisen arkisto Saamelaisarkistolle

Emeritusprofessori Juha Pentikäisen ainutlaatuinen, etnografista ja uskontotieteellistä tutkimusaineistoa sisältävä arkisto luovutettiin Saamelaisarkistolle 22.10.2020. Luovutus helpottaa arkiston tutkimuskäyttöä ja muun muassa tutkimuslupien saamista. Samalla Pentikäisen arkiston luovutus vahvistaa entisestään Saamelaisarkiston ja Lapin yliopiston monipuolista yhteistyötä.

Pentikäisen arkisto on vuosien varrella kiinnostanut laajasti tutkijoita muun muassa Venäjältä ja Keski-Euroopasta, ja aineiston tutkimuskäytön odotetaan edelleen kasvavan. Tulevina vuosina Saamelaisarkiston tavoitteena on digitalisoida Pentikäisen arkistoa kokonaisuus kerrallaan.

”Pentikäisen arkiston laajuus on noin 200 hyllymetriä, joten digitalisointi tulee olemaan iso työ”, toteaa Kansallisarkiston tutkimusjohtaja Päivi Happonen. ”Digitalisointi on kuitenkin tärkeää tehdä, sillä se parantaa aineiston käytettävyyttä olennaisesti. Myös se, että aineisto nyt siirtyy Saamelaisarkiston omistukseen, yksinkertaistaa esimerkiksi tutkimuslupiin liittyviä käytäntöjä.”

Arkisto sisältää etnografista ja uskontotieteellistä tutkimusaineistoa 1960-luvulta 2000-luvulle sekä tätä vanhempaa aineistoa. Siihen kuuluu valokuvia, asiakirja-aineistoa, nauhoitteita ja kirjallisuutta, ja sen pääpaino on Siperian alkuperäiskansojen kulttuureissa.

JUHA HEINONEN

Kansallisarkiston tutkimusjohtaja Päivi Happonen (vas.), Lapin yliopiston rehtori Antti Syväjärvi, emeritusprofessori Juha Pentikäinen ja saamelaisarkistonhoitaja Suvi King luovutussopimuksen allekirjoitustilaisuudessa.

HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO

Hevosraitiovaunu kääntymässä Valtionarkiston edestä 1890-luvulla silloiselle Nikolainkadulle (nykyään Snellmaninkatu).

Kansallisarkiston päärakennus täytti 130 vuotta

Helsingin Rauhankadulla sijaitsevan Kansallisarkiston päärakennuksen valmistumisesta tuli kuluneeksi 130 vuotta 22.10.2020. Rakennus oli valmistuessaan aikansa modernein arkistorakennus Euroopassa.

Arkkitehti Gustaf Nyström sai Valtionarkiston piirustukset valmiiksi vuonna 1885. Perustustyöt aloitettiin syksyllä 1886, ja rakennustyöt saatiin päätökseen 1890. Katselmuspäivänä 22.10.1890 Nyström kirjoitti ystävälleen: ”Nyt tuo hauska työ on ohitse – suurin ilo mitä minulla täällä maan päällä on ollut – heti vaimon ja lasten jälkeen!”

Yksityisarkistojen hankintayhteistyöhön lisää toimijoita

Seilin asiakirjakätkö esillä Turussa

Kansallisarkisto, valtionapuarkistot ja Musiikkiarkisto sopivat vuonna 2017 keskinäisestä hankintapoliittisesta työnjaostaan. Tällöin sovittiin myös yksityisarkistojen hankinnan yhteisistä pelisäännöistä.

Näitä pelisääntöjä ovat muun muassa hankintapoliittiseen työnjakoon mukaan otettavien toimijoiden toiminta asianmukaisin arkistollisin periaattein, luovuttajan ohjaaminen sen arkiston puoleen, jonka hankintapolitiikkaan tarjottava aineisto on sovittu kuuluvan, arkistokokonaisuuden säilyttämisen periaate, luovutuksina vastaanottamisen periaate sekä liian tiukkojen ja pitkäaikaisten käyttörajoitusten välttäminen luovutussopimuksissa.

Alkusyksystä 2020 mukaan työhön tuli 12 uutta toimijaa. Kansallisessa hankintapoliittisessa työnjaossa ovat nyt mukana Aalto-yliopiston arkisto, Helsingin yliopiston arkisto, Kansallisgalleria, Kansalliskirjasto, Sibelius-museo, Siirtolaisuusinstituutin arkisto, Suomen arkkitehtuurimuseon arkisto, Suomen ilmailumuseo, Teatterimuseon arkisto, Tietoarkisto, Turun yliopiston HKT-arkisto ja Åbo Akademis bibliotek.

Kansallista hankintapoliittista työnjakoa noudattaa maassamme nyt yhteensä 25 yksityisarkistoja hankkivaa, säilyttävää ja käyttöön antavaa organisaatiota. Joukosta puuttuu vielä keskeisiäkin toimijoita, minkä lisäksi nykyisen yksityisarkistoaineiston moninaisuus ja digitaalistuminen eivät vielä näy vahvasti työnjaossa.

Jos oma organisaatiosi on kiinnostunut tulemaan mukaan yksityisarkistojen kansalliseen hankintapolitiikkatyöhön, voit kysyä lisätietoa ja ilmoittaa kiinnostuksesta osallistua osoitteella vuokko.joki@arkisto.fi.

Uusi Elonet-palvelu vuoden 2020 Arkistoteko

Vuoden 2020 arkistoteoksi valittiin Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) joulukuussa 2019 avaama uudistettu ja laajennettu Elonet-verkkopalvelu. Kunniamaininnan sai puolestaan ulkoministeriön marraskuussa 2019 netissä julkaisema Suomen lähetystöjen vuosien 1918–1945 raporttisarja.

KAVIn uudistetussa Elonet-verkkopalvelussa on vapaasti katsottavissa noin 300 kotimaista pitkää elokuvaa KAVIn omistamista kaikkiaan noin 450 elokuvasta: Suomen Filmiteollisuuden, Suomi-Filmin ja Teuvo Tulion pitkät elokuvat sekä Fenno-Filmin ja National-filmin koko tuotannot. Tuhannet mainos-, dokumentti- ja lyhytelokuvat ym. filmikatkelmat yli sadan vuoden ajalta löytyvät Elonetistä, kuten kaikki sota-aikamme uutiskatsaukset sekä Finlandia-katsaukset. Palvelussa on lisäksi yli 50 000 elokuviin liittyvää valokuvaa.

Arkistojen Päivän työryhmä toteaa, että aineiston erityinen luonne tekee siitä haastavan arkistoitavan ja hallinnoitavan. Palvelu on kuitenkin onnistunut ratkaisemaan käytettävyyden ja saatavuuden ongelmat. Tässä yhteydessä on myös mainittava KAVIn ennakoiva ote elokuvien digitointien osalta, mikä mahdollistaa niiden edelleen esittämisen valkokankaalla tekniikan muututtua. Vuosikymmenten filmografisten tietojen keräämis- ja kirjoittamistyö yhdistyy korkealaatuisiin digitointeihin ja restaurointeihin.

https://elonet.finna.fi/

KAVI

Kansallisarkistossa on esillä Nauvon (nykyään Parainen) Seilin saarelta vuonna 2010 löytynyt asiakirjakätkö, joka oli pakattu peltipurkkiin ja piilotettu kiven koloon metsän keskelle. Löytö kuuluu Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen kokoelmiin. Pullojen sisältö avattiin ja dokumentoitiin vuonna 2018 ulkopuolisen rahoituksen turvin.

Kirjelappusten kirjoittajan Saima Rahkosen elämäkertaa esitellään toimittaja Susan Heikkisen tietokirjassa "Pullopostia Seilin saarelta" (SKS, 2020). Myös löydön tekijä, emeritusprofessori Ilppo Vuorinen kertoo kirjassaan "Seili – elon kirjoa" (Kustannus Aarni, 2020) löydön vaiheista.