Huolena pitkät lupaprosessit ja rapistuva tiestö

· VAALIT Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien vaalitilaisuudessa yritysjohtaja ja paikalliset yrittäjät evästivät eduskuntavaaliehdokkaita.

· Anna Tilvis, teksti

· Ester van Dam, kuvat

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien vaalitilaisuus kokosi elinkeinoelämän edustajia, yritysjohtajia ja eduskuntavaaliehdokkaita sekä paikallisia yrittäjiä keskustelemaan vaaliteemoista.

Ympäristö- ja työlupaprosessien pitkät käsittelyajat haittaavat rakennus- ja teollisuusinvestointeja. Yritysjohtajien keskuudessa on yksimielisyyttä siitä, että prosesseja tulisi nopeuttaa.

Toimitusjohtaja Satu Heikkilä Nordic Tank Oy:stä sanoo, että ympäristöluvan hakuprosessi on selkeä, mutta valitusprosessissa pudotaan mustaan aukkoon.

”Valitusprosessi aiheuttaa pelkoa Suomeen tulevissa investoreissa. Se tulisi saada kuntoon. Työlupaprosessiin tarvitaan nopeutta ja joustavuutta”, Heikkilä toteaa.

Terrafame Oy:n toimitusjohtaja Joni Lukkaroisen mukaan ympäristölupien myöntämistä tuli muuttaa siten, että mukana olisi konsultaatiovaihe. Siinä neuvottaisiin, miten tulee toimia, että luvat saa.

”Akkuklusterissa luvat pitäisi saada vuodessa, valituksineen”, Lukkaroinen sanoo.

Pohjaset Oy:n myyntijohtaja Raimo Pohjanen ehdottaa, että valittamiseen tulisi laittaa sanktioita. Keskustelussa esitettiin muun muassa valituksen maksullisuutta tai määräaikaisuutta.

Keskustelijat olivat paljolti sitä mieltä, että lupaprosessin pitäisi mennä läpi määräajassa. Käsitykset vaihtelivat, olisiko se vuosi vai kolme kuukautta.

Tieverkko rapistuu

Huonokuntoisten teiden määrä kasvaa Pohjois-Suomessa. Teollisuuden rakenne on sellainen, että se vaatii nopeita, pienten erien kuljetuksia, joita pystytään hoitamaan ainoastaan tieliikenteellä. Alempaa tieverkostoa ei kuitenkaan kunnosteta.

”Tilanne on heikentynyt nopeasti. Päätiet pyritään pitämään kunnossa, mutta pohjoisessa ei ole juuri pääteitä. Täällä on huonokuntoisia seutu- ja yhdyskuntateitä”, Taavi Heikkinen Suomen kuljetusalan liitosta kertoo.

Arctic Infra Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jussi Tuohino sanoo, että tieurakoita on jäädytetty, koska kustannukset ovat nousseet korkeiksi.

”Pk-yritykset maakunnassa kärsivät tiestön huonosta kunnosta”, Tuohino sanoo.

Yrittäjien vaalitavoitteita

• Lopetetaan julkinen velkaantuminen. Aloitetaan julkisen talouden sopeuttaminen.

• Alennetaan yrittämisen ja työn verotusta. Tehdään ennakoivaa ja vakaata veropolitiikkaa.

• Toteutetaan tuottavuutta ja työllisyyttä vahvistavia uudistuksia, kuten työmarkkinareformeja.

• Panostetaan osaamiseen; erityisesti tarjotaan mahdollisuuksia kouluttautua uudelleen.

• Kasvatetaan tutkimuksen ja kehittämisen investointeja pk-yrityksissä.

Heikkilän mukaan tiestön huono kunto näkyy kuljetusliikkeissä. Tiestö on rapautunut ja riskit kasvavat, kun tieverkoston alemmilla tieluokilla ajetaan isolla, raskaalla kalustolla.

”Isot autot kohtaavat, tulee enemmän riskitilanteita ja ajoneuvoja kaatuu ojaan. Kuskit antavat terveisiä myös talvikunnossapidosta. Se on mennyt todella paljon alas. Meillä on monia isoja tehtaita ja kaivoksia pohjoisessa, joihin ajetaan päivittäin ympäri vuorokauden,” Heikkilä kertoo.

Kuusamolainen Marjo-Riitta Määttä LSJ Group Oy:stä on huolissaan rapistuvasta tieverkostosta.

”Viitostie ja itärajan tiestö täytyy pitää kunnossa. Me tarvitsemme viitostietä ylös asti ja kunnollisia teitä maakuntaan”, Määttä vaatii.

Kuljetusalan huolet

Kuljetusalan yrittäjiä keskusteluttavat polttoaineen jakeluvelvoite ja ammattidieseljärjestelmän käyttöönotto. Alan kustannukset ovat nousseet rajusti.

Jakeluvelvoitteen korotus vuonna 2024 voisi nostaa dieselin hintaa 20 senttiä litralta. Jakeluvelvoitteella tarkoitetaan uusiutuvan polttonesteen sekoittamista bensiiniin ja dieseliin.

Pohjanen kertoo, että kaikki puolueet kannattavat ammattidieseljärjestelmän käyttöönottoa.

”Pitääkö poliitikon sana sitten, on eri asia. Ammattidieseljärjestelmä on käytössä yhdeksässä muussa EU-valtiossa. Veronpalautusjärjestelmä olisi tosi tärkeä saada käyttöön, kun kulut nousevat”, Pohjanen sanoo.

Joni Lukkaroinen toteaa, että sähkö- ja vetyratkaisut ovat ehkä arkipäivää raskaan kalustonkin kohdalla kymmenen vuoden päästä.