raitilla_lehti_2026

RAITILLA

Tervetuloa Raitilla-lehden pariin

Retkeily muutti tapani nähdä maailmaa

Kauhajoelle avattu Geopark-keskus kutsuu planetaariselle retkelle

Noin 200 syytä matkustaa Lauhanvuori - Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkiin

Metsien hiljainen kulkija – metsäpeura Lauhanvuorella

Lepoa ja unelmien unia Suupohjassa

Makuja mahan täydeltä

Ruokamessut kokoaa ihmiset Kauhajoelle

Luonto, paikalliset elämykset ja persoonalliset nähtävyydet

Suupohjassa tapahtuu ympäri vuoden

Juhannus ja metalli kohtaavat yöttömässä

Omintakeista elämää ja oivaltavaa taidetta – Suupohjan kulttuuri yllättää

Nummijärvi Camping tarjoaa luonnon rauhaa, tekemistä ja toimintaa

Elsa Resort tarjoaa kiireettömiä juhlahetkiä ja makuelämyksiä luonnon helmassa

Katjan Vohvelikahvilassa kohdataan aina hymyillen

Lankatalo Tapion kauppa on käsityöharrastajien vaelluskohde

Kauhajoella on tanssia tarjolla ympäri vuoden

Lehden tekivät

TILAAJA

Kauhajoen kaupunki

TUOTANTO / KIRJOITTAJAT

Maija-Liisa Laitila, Riitta Alapiha, Teija Koivisto, Mari Viertola, Tuomas Jokela, Kirsti Vuori, Carita Latikka, Marketta Nummijärvi, Laura Autio, Riikka Timonen ja alueen kuntien viestintäverkosto - Leader Suupohja / Visit Suupohja , Reetta Pitkäkoski / Kauhajoki-lehti, Terttu Hermansson / Lauhanvuori-Hämeenkangas

UNESCO Global Geopark, Alexandra Parkkonen / Retkeile lakeuksilla

TAITTO

Kolmas Polvi Oy

KANNEN KUVA

Geopark-keskus KIDE

Kuvan kivi Malakiitti.

PAINO

BotniaPrint

PÄÄKIRJOITUS

Retkeily muutti tapani nähdä maailmaa

Istun kesäaamuna eteläpohjalaisen järven rannalla. Kädessäni höyryää kuuma kahvi, jonka kaadoin termarista kuksaani hetki sitten. On aivan tyyntä ja hiljaista. Kun aurinko viimein nousee puiden takaa, sen lämmittävät säteet valaisevat koko järven sekä kasvoni. Samalla ympäriltäni alkaa kuulumaan lintujen laulua. Kuin yksitellen ne heräävät uuteen aamuun.

Tässä on kaikki mitä tarvitsen, mietin. Entä, jos tätä ei olisi? Entä, jos luonto ympäriltäni tuhoutuisi enkä koskaan enää pääsisi järven rantaan katsomaan auringonnousua kesäaamuna? Entä, jos en koskaan olisi alkanut retkeilemään?

Rakastuin retkeilyyn ja luontoon viisi vuotta sitten

Elämässäni oli silloin meneillään vaikea ajanjakso ja kuljin synkissä vesissä. Eräänä heinäkuisena päivänä mieheni päätti piristääkseen viedä minut aikuisikäni ensimmäiselle retkelle ja suuntasimme Kauhajoella sijaitsevaan Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoon kiertämään Kauhalammin kierroksen. Siitä se kaikki alkoi.

En ollut koskaan aikaisemmin aikuisiällä tuntenut tarvetta suunnata metsään.

Lapsuudessani luonto ei ollut osana arkea, vaikka lapsuuteni olikin onnellinen.

Viimeisen viiden vuoden aikana kaikki on kuitenkin muuttunut. Luonnosta on tullut minulle elintärkeä. Se on paikka, jonne suuntaan useita kertoja viikossa rentoutumaan, harrastamaan ja tyhjentämään mieleni. Milloin mitäkin sieluni kaipaa. Olen oppinut tunnistamaan kasveja ja suotyyppejä sekä iloitsemaan pienistäkin kauniista yksityiskohdista.

Luonnosta on tullut kuin toinen kotini sen kaikkine kauniine, mutta toisinaan myös jännittävine puolineen. Turvallisin askelin olen päässyt sen suojissa kohtaamaan pelkojani, kun olen nukkunut yksin teltassa tai retkeillyt syksyisessä pimeässä metsässä pelkän otsalampun valossa.

Hurahdin retkeilyyn kertaheitolla ja nyt olen kulkenut Etelä-Pohjanmaan kaikissa kunnissa retkeillen. Nykyinen kotimaakuntani on päässyt yllättämään minut sen luonnon monipuolisuudella. Pitkien peltolakeuksien sekaan mahtuu laajoja suoalueita, jylhiä kalliomaisemia sekä esimerkiksi Suomen syvin rapaumaonkalo, millaista ei tiettävästi ole missään muualla maassamme.

Retkeilyn kautta olen myös ymmärtänyt luonnonsuojelualueidemme, kansallispuistojen sekä monille vielä tuntemattomien UNESCO Global Geoparkien merkityksellisyyden. Ne eivät ole vain kauniita maisemia tai upeita retkikohteita, vaan ainutlaatuisia alueita,

joissa maapallomme historia, geologia ja luonnon monimuotoisuus tulevat näkyviksi erityisellä tavalla.

Tänne Etelä-Pohjanmaan sykähdyttäville luontokohteille suuntaaville, suosittelen vierailemaan erityisesti Lauhanvuori-Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkilla.

Siellä pääsee retkeilemään jyrkkäreunaisen kanjonin pohjalla ja sen rinteillä, näkemään pulppuavia lähteitä sekä kulkemaan pitkospuin laajalla keidas-kermisuoalueella. Täällä vieraillessa luonto ja retkeily saattavat kuitenkin viedä mukanaan ja tarjota unohtumattomia elämyksiä enemmän kuin osaakaan arvata.

Parkkonen

Retkeilyvaikuttaja ja retkeilelakeuksilla.fi -sivuston ylläpitäjä

Alexandra

Kuva: Alexandra Parkkonen

Kauhajoelle avattu Geoparkkeskus kutsuu planetaariselle retkelle

Oletko koskaan haaveillut käyväsi päiväntasaajalla? Tai kiipeäväsi 10 kilometriä korkean vuoren huipulle? Maankamara jalkojemme alla on nuo reissut tehnyt, ja se kätkee jännittäviä käänteitä geologiseen tarinaansa. Kauhajoen Kulttuuritaloon 3.6.2026 avautuva Geoparkkeskus KIDE luo yhteyden paikallisen matkailukokemuksen ja universaalin historian välille. Se tarjoaa näköalapaikan Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark alueen ainutlaatuisuuteen ulottaen katseen näiden jalansijojen historiaan kahden miljardin vuoden perspektiivillä.

Kirjoittaja Marketta Nummijärvi – Geopark-keskus Kiteen päänäyttelyarkkitehti

Kauhajoen luonto- ja kulttuurikohteet ovat osa Lauhanvuori-Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkia, ja sitä kautta osa maailmanlaajuista Geoparkien verkostoa, johon kuuluu yli 200 Geoparkkia yli 50 maassa. Geoparkeissa on kansainvälisellä tasolla erityislaatuista geologiaa, huomionarvoista luontoa ja vahvaa kulttuuriperintöä, joita on päätetty vaalia UNESCOn alla toimivan Geopark-yhteisön yhteistyön avulla. Geoparkit edistävät alueellaan geologisen, luonnon- ja kulttuuriperinnön säilyttämistä, tarjoavat ympäristökasvatusta ja kehittävät paikallistaloutta kestävän matkailun avulla.

Geoparkimme on upea, ”monihyväänen” alue, joka ulottuu fyysisesti 5 200 km2 alueelle siten, että alueen reunalta sen toiselle reunalle on lähes 100 km. Geopark ulottuu yhdeksän kunnan alueelle Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Satakunnan ja Pohjois-Pirkanmaan rajaseuduilla. Alueella on kaksi kansallispuistoa, lukuisia muita luonnonsuojelualueita, erämaista luontoa, kaunista kulttuurimaisemaa, pieniä pittoreskeja kyliä ja omintakeista kulttuuria.

Laaja alueemme luonto- ja kulttuuriherkkuineen tarjoaa erinomaisia kohteita matkailuelämysten hankintaan. Geoparkin kunnissa on yhteensä noin 50 geokohdetta, 40 luonto- ja 100 kulttuurikohdetta, ja jokaisessa Geoparkin kunnassa on panostettu kohteiden retkeilyinfraan ja yhteismitalliseen opastukseen.

Nyt luontoretkien ohella on mahdollista tutustua alueen erityisyyksiin kootusti Kauhajoen Kulttuuritalolle avatussa Geopark-keskuksessa, jonne on pystytetty Lauhanvuori-Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkin universaalin ja paikallisen tarinan yhteen kutova, kolmeosainen näyttelykokonaisuus.

Geopark-keskuksen päänäyttely esittelee Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkin kahden miljardin vuoden pituisen, kiehtovan geologisen tarinan vuoristosta suomaaksi. Geoparkkimme geologinen teema kertoo alueen muinaisista vuoristoista ja siitä, minne ne hävisivät sekä alueen monipuolisen suoluonnon kehityksestä viimeisimmän jääkauden jälkeen.

Näyttely tarjoaa kierroksen Geoparkalueen sykähdyttävimpiin kohteisiin sekä alueen kulttuurin erityispiirteisiin.

Suuret luontokuvat vievät sisälle kohteiden tunnelmaan ja tarjoavat mahdollisuuden kohdata

3.6.2026 AVAUTUVA

Kauhajoen Geopark-keskus KIDE

Avoinna kesä-elokuussa (ke-su) sekä tilauksesta ympäri vuoden Kauhajoen Kulttuuritalolla. Lisätietoja: kauhajoki.fi/geoparkkeskus

Tervetuloa Kauhajoen Geopark-keskus Kiteeseen, jossa riittää kiehtovaa nähtävää ja koettavaa kaikenikäisille! Vuoristosta suomaaksi -päänäyttely vie sinut huikealle kahden miljardin vuoden aikamatkalle. Sen lisäksi pääset tutustumaan paikalliseen ITE-taiteeseen. Kokonaisuuden kruunaa upea mineraalikokoelma, josta löytyy ihmeteltäväksi jopa aitoja dinosauruksen munia!

harvinaisia eläimiä silmästä silmään. Lapset voivat tutustua maankamaran geologisiin prosesseihin lisätyn todellisuuden hiekkalaatikolla ja suuria seinäpalapelejä kokoamalla. Tulivatko maapallolle ensin muurahaiset vai ihmiset? Vastauksen moneen ihmeelliseen asiaan kertoo geologinen kello, jota pyörittäessä miljardit vuodet kuluvat vauhdilla.

Vuoristosta suomaaksi -näyttelyn digitaaliset aineistot ovat kurkistuksia parhaisiin luontokohteisiin ja tietoiskuja geologiasta hiottujen videoiden ja animaatioiden avulla. Niihin tutustumista voi jatkaa kotona tai koulussa Geoparkin Youtube-kanavalla.

Yksi Geopark-keskuksen vetonauloista on yli 500 erikoisen mineraalin yksityinen kokoelma. Takapihalta tuttuja kivilajeja et näyttelyssä näe, sillä näytteet ovat harvinaisia ja erikoisen muotoisia mineraaleja ympäri maailmaa.

Mineraalinäyttely tarjoaa esteettisen runsauden sarven, johon voisi palata kyllästymättä viikoittain. Mineraalien hehkuvat värit ja kiteiden erikoiset muodot korostavat luonnon ihmeellistä luomisvoimaa. Kokoelman harvinaisuuksiin kuuluvat erikoisten kivien ohella myös kivettynyt oikean dinosauruksen muna, pala mammutin hammasta, kivettyneitä fossiileja sekä avaruudesta maahan päätyneitä meteoriitteja. Upea kokoelma on julkisesti esillä nyt ensimmäistä kertaa.

Geopark-alueemme elävän kulttuurin omintakeinen erityisyys on runsas itseoppineiden taiteilijoiden eli ITE-taiteilijoiden määrä. Siksi näyttelykokonaisuuteen kuuluu luontevasti myös ITE-taiteen galleria. ITE-luonnosta näyttelyyn on koottu töitä, joissa lähtökohtana on ollut kekseliäs luonnon- ja kierrätysmateriaalien käyttö sekä kolmiulotteisuus, ja taideteosten tilallinen esillepano toistaa samaa yllätyksellistä otetta.

ITE-taiteen tekijöiden runsaus Geopark-alueella ilmentää reuna-alueiden itsellistä elämän asennetta, sillä ITE-taiteen tekeminen edellyttää paitsi taiteen tekemisen paloa myös uskoa itsekehitetyn ilmaisun oikeutukseen. Se kumpuaa taiteilijan vaistonvaraisesta näkemyksestä, taidosta ja rohkeudesta ilmaista sitä kiinnostavasti. ITE-taidetta on Geopark-alueella esillä

myös Karvian ja Kauhajoen ITE-kohteet yhdistävällä Kammista Skantziin Taiteiden reitillä.

Geopark- keskus KIDE toimii myös Geopark-alueen matkailuinfona. Näyttelyissä on esillä kurkistuksia parhaisiin vierailukohteisiin, ja keskuksen opastuspisteessä on tarjolla alueen kuntien, kohteiden ja matkailupalveluiden esitteitä. Näyttelyyn voi varata opastuksen samoilta luonto-oppailta, jotka tarjoavat ammattitaitoisia ja kiinnostavia opastuksia luontokohteisiin. Ryhmät voivat tilata keskukseen myös oman ohjatun taidetyöpajan, jossa tehdään vaikkapa koruja kierrätysmateriaaleista.

Luontomatkailu on Geoparkin parasta antia. Kannustamme tekemään retkiä lumoaviin luontokohteisiimme vaikkapa Spitaalijärvelle, Kauhanevalle, Katikankanjoniin tai Kuninkaanlähteen hypnoottisesti pulppuaville lähteille. Esimerkiksi pitkospuupolkuja on

hienoissa suokohteissa useissa Geopark-kunnissa. Geopark-keskuksesta saa vinkkejä retkikohteiksi ja kohteiden ainutlaatuisuutta valottavaa tietoa, joka auttaa huomaamaan ja tunnistamaan yksityiskohtia ja yhdistämään nähdyn ja koetun suurempiin konteksteihin.

Geopark-keskuksen näyttelyt toimivatkin kuin seula, kaukoputki ja mikroskooppi tarjoten toisaalta kokonaiskuvan alueesta, toisaalta kurkistuksia elämysten parhaaseen antiin.

Näyttelyt auttavat näkemään pintaa syvemmälle ja tekevät tutuksi miljardien vuosien dramaattista tarinaa, ja suuret valokuvat tuovat luonnon lähelle.

Tiedon ohella on tarjolla hauskaa toimintaa. Kävijöiden toivotaan jättävän oman jälkensä näyttelyyn rakentamalla tiedehuoneen hyllyyn oman mineraalin kidemallin ja solmimalla värikkäät solmut yhteisöteokseen.

Geopark-keskus tuo alueemme esille kiinnostavana ja erityisenä maailmankolkkana. Se tekee näkyväksi seutukaupunkeja ja pieniä kuntia, ja esittelee alueemme kelpo kohteena vierailla, asua ja yrittää. Tarjoamme jotain muuta kuin urbaanit keskustat, sillä meidän erityisyyksiä ovat laajat, helposti koettavat luontoalueet, vaikuttavan kauniit kulttuurimaisemat, ihmisen mittakaava ja omintakeinen reuna-alueiden elämänmeno. Sitä kaikkea edustaa myös Geopark-keskus KIDE.

Nähdään Geopark-keskus Kiteessä!

Vuoristosta Suomaaksi -päänäyttely vie sinut jopa 2 miljardin vuoden aikamatkalle. Kuva. Tuomas Jokela

Kirjoittaja Terttu Hermansson, toiminnanjohtaja, Lauhanvuori-Hämeenkangas UNESCO Global Geopark

Noin 200 syytä matkustaa Lauhanvuori - Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkiin

Geoparkit säilyttävät ja selittävät maapallon historiaa miljardien vuosien ajalta kansainvälisesti arvokkaissa, UNESCOn nimittämissä, geologisissa kohteissa. Geoparkit ovat maailman kauneimpia luontomatkailukohteita, joissa matkailun kestävyys on erityisen tärkeää. Ne eivät ole massaturismipaikkoja, ja niissä on erityisen arvokasta luontoa, josta pidetään huolta. Lauhanvuori - Hämeenkangas Geopark sai UNESCOn Geopark -nimityksen vuonna 2020 pitkän valmistelun jälkeen.

Geoparkin tarina alkaa miljardien vuosien takaa vuoristoseudusta, josta lopulta tuli nykyinen avara suovaltainen tienoo.

Noin 200 syytä

UNESCOlle listattuja arvokkaita geologisia, luonto- ja kulttuurikohteita on yhteensä 192. Ihan kaikki eivät ole matkailukohteita, vaan lukuun sisältyy myös pelkästään tutkimus- ja opetuskäytössä olevia kohteita. Ainutlaatuiset kohteet sinällään ovat siis jo syy matkustaa Geoparkiin, ja kun helpot ja mielenkiintoiset reitit johdattavat turvallisesti kolmella kielellä opastetuille kohteille, voi keskittyä olennaiseen: luonnosta nauttimiseen, liikkumiseen, rauhoittumiseen ja myös uuden oppimiseen.

Geopark-alueella on kaksi kansallispuistoa, Lauhanvuoren ja Kauhanevan – Pohjankankaan kansallispuistot, joissa on viehättäviä reittejä ja yllättäviä geologisia muodostelmia – upeasta luonnosta ja arvokkaasta lajistosta puhumattakaan. Vastaan voi

tulla metsäpeuroja, suon laidalla voi kuulla riekon päkätystä, kevätaamuisin naaraista taistelevien teerikukkojen pulinaa, syksyllä kurkien haikeaa huutoa ennen muuttomatkalle lähtöä. Harvinaiset ja vaateliaat perhoset, kasvit ja sammaleet kiittävät rauhallisesta ja koskemattomasta elinympäristöstään ja tarjoavat reittien varsilla loppumattomasti tutkittavaa luonnon ystäville.

Alueella on myös hyvin erilaisia ja erityisiä paikkoja, kuten Suomen hienoimpiin lukeutuvat pulppuavat lähteet, Uhrilähde ja Kylmänmyllynlähde, Hämeenkankaalla Jämijärvellä. Kankaanpäässä on lisäksi Kuninkaanlähde, jonne Ruotsin kuningas Aadolf Fredrik pysähtyi aterioimaan 1700-luvulla ja jota on pidetty paikallisena virkistys- ja kokoontumispaikkana satoja vuosia.

Kauhanevalla.

Kuva: Sofia Sillanpää

Alkkian retkeilyalue Parkanon ja Karvian maastoissa kattaa erityisen monipuolisena luontokohteena terveysmetsäksi nimitetyn Alkkianvuoren, lapsiperheidenkin suosiman Neva-Lylyn saunoineen sekä Alkkian kulttuuriympäristöreitin, jossa kerrotaan mm. alueella sijainneen varavankilan ja Metlan tutkimusaseman toiminnasta. Neva-Lylyn ja Alkkianvuoren välille on tehty uusi ihastuttava patikkareitti.

Karijoella sijaitsee alueen ainoa arkeologinen kohde, Susiluola, jonka ympäriltä löytyvät myös kota ja näkötorni, josta voi nähdä merelle saakka hyvällä säällä. Karijoen Peurajärven ympärille on valmistumassa esteetön lankkupolku, joka kulkee rantaviivan tuntumassa kauniissa suoympäristössä kuin bulevardi konsanaan.

Kihniön Käskyvuori on geologisesti erittäin monimuotoinen alue, jossa on näkötorni, omassa rauhassa sijaitsevia evästelyratkaisuja useammallekin porukalle ja jossa on mielenkiintoinen opastettu luontopolku. Vuorelle ja evästelemään pääsee myös esteettömästi.

Reittejä joka lähtöön

Erilaisilla reiteillä pääsee uppoutumaan alueen tarinaan, tutkimaan ihmeellisyyksiä mm. patikoiden, pyöräillen, meloen tai hiihtäen. Pyöräilyreittejä on alueella satoja kilometrejä maantiereiteistä maastopyöräilyyn, kauniiden kylämaisemien läpi

kulkevia reittejä, leppoisia neulaspolkuja ja vaativampia maastonmuotoja seurailevia lenkkejä itseään haastaville. Reitit on koottu Geoparkin tarinan mukaan Two billion year tours -brändin alle, ja tietoa niistä löytyy sekä lhgeopark.fi-sivustolta että retkeily- ja pyöräilyoppaasta, jota on jaossa alueen kunnissa ja Geoparkin jäsenyrityksissä.

Erityistä

kulttuuria

Alueen omintakeinen kulttuuri näkyy erikoisissa käyntikohteissa, esimerkiksi Kammi-Kylässä ja Alpon Savannilla, jotka sijaitsevat Kauhajoen ja Karvian yhteisen Taiteiden reitin varrella. Reitti kulkee edelleen Annen Taidekahvilan sekä Karvian kirkon ja ulkomuseon kautta Skantzin kulttuurikeskukseen.

Geopark-aluetta voisi tituleerata ITE-taiteen kehdoksi. Taiteiden reitin lisäksi ITE-taidetta voi ihailla Parkanossa, joka on nimitetty ITE-kesäkaupungiksi, sekä Kauhajoen uuden Geopark-opastuskeskuksen ihastuttavassa ITE-taidenäyttelyssä. On hämmästyttävää, miten upeita ja puhuttelevia teoksia voidaan kierrätys- ja jätemateriaalista tehdä.

Alueella on useita erikoismuseoita, kuten kattavasti alueen metsänkäytön historiasta kertova Metsämuseo Parkanossa ja Suomen turveteollisuuden historiaa valottava Aitonevan Turvemuseo Kihniössä. Turvemuseo on valittu osaksi Euroopan

Lauhanvuori –Hämeenkangas Geoparkin

TOP 10 luontokohdetta

• Lauhanvuoren kansallispuisto

• Kauhaneva

• Katikankanjoni

• Alkkianvuori

• Hämeenkankaan lähteet

• Neva-Lyly

• Susiluola

• Käskyvuori

• Huidankeidas

• Haapakeidas (Katselma–Haapajärven tila)

teollisuusperintöreittiä. Siikaisten Katselmankalliolta johtaa eteläisen Suomen suurimpiin kuuluvan erämaisen suon, Haapakeitaan, reunaa pitkin patikkareitti Haapajärven tilalle, joka edustaa vanhaa asutushistoriaa. Tilalta löytyvät hienot muinaisjäännöksiksi lukeutuvat kiviaidat ja runsaasti perinnekasveja.

Vieraanvaraisuutta

Laadukkaita ja vieraanvaraisia palveluja on saatavilla kattavasti eri puolilla Geoparkia, ja esimerkiksi paikallista herkullista ruokaa tarjoillaan GEOfood-brändillä tai ilman. Maistiaisina mainittakoon mm., että alueelta löytyy maailman ainoa GEOfood-ruisleipä, jota on Pariisissa asti kehuttu ”taivaalliseksi”, uusi ohittamaton GEOfood-retkiruokainnovaatio jättikaalitasku bratvurstilla ja puolukkahillolla ryyditettynä ja sahdinvalmistuksen sivutuotteena syntynyt GEOfood-jälkiruokaherkku sahtijäädyke mäskimyslin kera.

Alueen matkailupalveluja on koottu Geoparkin palvelut-sivulle. Palvelut pohjautuvat alueen ominaisuuksien, maiseman, monipuolisen luonnon, kulttuurin ja historian, erityisyyteen, aitouteen ja omintakeisuuteen. Tervetuloa Geoparkiin! lhgeopark.fi

Kammikylä

Kuva: Mirja Koivisto

Kylmänmyllynlähde.

Kuva: Pekka Tuuri

Katikankanjoni. Kuva: Ismo Nousiainen

Jättikaalitasku on parasta nuotiolla lämmitettynä.

Kuva: Terttu Hermansson

Metsäpeuran, eli suomenpeuran, tunnistaa etenkin syksyllä näyttävästä sarvikruunusta.

Kuvan hirvas elää elämänsä parhaita vuosia.

Kuva: Teija Koivisto

Kirjoittaja Teija Koivisto

Metsien hiljainen kulkija – metsäpeura

Lauhanvuorella

Hiljaisessa kangasmetsässä jokin liikkuu lähes huomaamatta. Askel on kevyt, katse valpas. Metsäpeura on metsien hiljainen kulkija – ja Lauhanvuorella olemme sen mailla.

Metsäpeuran vasa kulkee emänsä rinnalla pitkään, vasta uuden vasan syntyessä edellinen vieroitetaan – side emän ja vasan välillä on kuitenkin pitkä ja vahva ja säilyy läheisenä myös vasan aikuistuttua. Kuva: Teija Koivisto

Tapasimme Metsähallituksen metsäpeura-asiantuntijat Milla Niemen ja Sakari Mykrä-Pohjan kanssa, sillä he ovat tehneet pitkään työtä lajin parissa, ja heidän työnsä näkyy konkreettisesti näissä maisemissa: metsäpeura on palaamassa alueelle, josta se jo kerran hävisi. Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) muistuttaa ensisilmäyksellä poroa, mutta on pitkäjalkaisempi ja kookkaampi. Metsäpeura on Suomen alkuperäiseen lajistoon kuuluva, pohjoiselle pallonpuoliskolle levittäytyneen peuran alalaji, poron villi serkku. Sen liike on kevyt ja lähes äänetön – metsäpeura sulautuu maisemaan. Sarvet kasvavat ylöspäin muodostaen kapean kruunun, joka mahtuu kulkemaan puiden lomassa. Hirvailla sarvet ovat suuremmat kuin vaatimilla, mutta talvella sarvelliset yksilöt ovat usein vaatimia, sillä aikuiset hirvaat pudottavat sarvensa jo vuodenvaihteen tienoilla, mutta nuoremmat ikäluokat ja vaatimet myöhemmin.

Jäkäläkankaiden ja soiden laji

Lauhanvuoren monipuoliset maastot – jäkäläkankaat ja suot – tarjoavat metsäpeuroille erinomaiset elinolosuhteet. Talvella ravinto koostuu jäkälistä sekä puiden luppo- ja naavakasvustoista. Kesällä peurat viihtyvät soilla ja niiden reuna-alueilla, joissa ravintona ovat muun muassa suokasvillisuus. Etenkin syksyisin tokkia voi nähdä myös laiduntamassa pelloilla.

Metsäpeurat elävät kesällä yksin tai pienissä ryhmissä, mutta talvisin ne muodostavat tokkalaumoja. Tokkaan kuuluu aikuinen hirvas, useita vaatimia sekä nuoria metsäpeuroja. Tokat hajaantuvat kevään kuluessa ja vaatimet hakeutuvat vasomaan alkukesällä. Tämä on herkkä ajanjakso, jolloin eläinten rauhaa tulee erityisesti kunnioittaa ja retkeillä merkityillä reiteillä.

Paluu entisille elinalueille

– Metsäpeura katosi Suomesta 1900-luvun alussa kokonaan, ja nykyinen kanta on lähtöisin Neuvosto-Karjalasta takaisin Kainuuseen vaeltaneista yksilöistä, taustoittaa Sakari Mykrä-Pohja.

Suomenselän kanta sai alkunsa 1970-luvun lopulla, kun Kainuusta siirrettiin kymmenen metsäpeuraa

alkaa vähitellen

Salamajärven kansallispuistoon. Tästä pienestä kantajoukosta on vuosikymmenten aikana kasvanut noin kahdentuhannen yksilön vahvuinen osakanta. Tällä hetkellä Suomessa elää noin 2700 metsäpeuraa. Suurin osa niistä elää Suomenselällä ja Kainuussa yksilöitä on noin 600. Lauhanvuoren ja Seitsemisen seuduilla metsäpeuroja elää 70–80 yksilöä, kertoo Sakari Mykrä-Pohja.

Metsäpeura palaa Lauhanvuorelle

Metsäpeuran palautuminen eteläiselle Suomenselälle on ollut pitkäjänteisen suojelutyön tulosta. Vuosina 2016–2023 toteutettu MetsäpeuraLIFE-hanke toteutti pitkään suunnitellut palautusistutukset ja

Metsäpeurat liikkuvat laajoilla alueilla metsissä ja soilla. Lauhanvuorella voi nähdä sekä korvamerkittömiä että pannoilla ja/tai korvamerkeillä varustettuja peuroja. Eläimien seuranta jatkuu myös vapautuksen jälkeen.

Kuva: Teija Koivisto

työ jatkuu LIFEline4Fennicus-hankkeessa joka käynnistyi vuoden 2026 alussa. Lauhanvuori valikoitui palautusalueeksi hyvien luonnonolosuhteidensa ansiosta. Alueella yhdistyvät laajat jäkäläkankaat, suoalueet ja rauhallinen ympäristö. Kansallispuiston yhteyteen rakennettu totutustarha on tärkeä osa palautusistutusta. Tarhassa eläimet sopeutuvat uusiin olosuhteisiin ennen vapautumista luontoon. Totutustarhan ulkopuolella kulkee retkeilyreitti, jolta metsäpeuroja voi havainnoida.

Liikkeessä laajalla alueella

Vaikka metsäpeurat on vapautettu kansallispuistoon, ne liikkuvat paljon laajemmilla alueilla eivätkä

pysyttele vain suojelualueilla. Ne voivat laiduntaa pelloilla, ylittää teitä ja myös ruokailla tienvarsilla. Toisin kuin hirvet, metsäpeurat liikkuvat tasaisesti ympäri vuorokauden. Siksi myös liikenteessä on syytä olla tarkkana kaikkina aikoina.

Jos tien varressa näkyy eläimiä tai lumella runsaasti jälkiä, on syytä hidastaa. Mikäli törmäys kuitenkin sattuu, tulee onnettomuuspaikka merkitä ja olla aina yhteydessä hätäkeskukseen, opastaa Milla Niemi.

Matkailija metsäpeuran mailla

Metsäpeuran kohtaaminen tapahtuu aina eläimen ehdoilla – usein yllättäen. On tärkeää säilyttää etäisyys ja liikkua rauhallisesti.

Koirat tulee pitää aina kytkettyinä kansallispuistossa. Erityisesti alkukesällä, kun vasat ovat syntymässä tai pieniä, irtokoira voi aiheuttaa vakavia vaaratilanteita. – Koirien kiinnipito on metsäpeurojen kannalta todella tärkeää, painottaa Milla Niemi. Metsäpeuroja ei ole tarvis myöskään ruokkia – luonnon oma ravinto riittää, muistuttaa Sakari Mykrä-Pohja.

Metsäpeuran näkeminen on elämys. Ensin huomaat liikettä metsän reunassa, varjon puiden välissä – ja sitten kohtaamisen.

Metsäpeuran katsoessa suoraan silmiin kiire ja kaikki muu katoaa – on vain se hetki.

Metsäpeura on osa Suomen alkuperäistä lajistoa, ja meidän tulee kunnioittaa sen tilaa. Kunnioitukseen kuuluu myös, että emme jätä roskia tai mitään muutakaan jälkeemme, sillä niistä voi aiheutua luonnolle hankaluuksia ja eläimille vaaratilanteita. Lauhanvuorella olemme vieraina metsäpeurojen mailla. Ja jos saat kokea kohtaamisen, se on pakahduttavan onnellinen hetki.

Ehkä kohtaat metsäpeuran jo seuraavalla retkelläsi?

Metsäpeuroja vapautetaan Lauhanvuoren totutustarhasta osaksi luontoa.

– Täydennysistutus vahvistaa olemassa olevaa kantaa, kun taas palautusistutus tuo lajin takaisin sen entisille esiintymisalueille, kertoo metsäpeura-asiantuntija Milla Niemi.

Metsähallitus

Kuva: Milla Niemi,

Nuori metsäpeurahirvas

kulkea omaa polkuaan, osana ikiaikaista kiertokulkua etsien omaa paikkaansa.

Kuva: Teija Koivisto

VIIHTYISÄ LOUNASKAHVILA

meteora.fi ▪

AVOINNA:

ma-to klo 8.00 — 17.00

pe klo 8.00 — 18.00

la klo 9.00 — 15.00

Honkajoentie 14, Isojoki

Kirjoittaja Teija Koivisto

Lepoa ja unelmien unia Suupohjassa

Eteläisellä Etelä-Pohjanmaalla, eli Suupohjassa uni maistuu. Täällä on helppo hengähtää, hidastaa tahtia ja antaa luonnon rauhan ja lakeuksien tehdä tehtävänsä.

Hyvä majoitus ei ole vain paikka nukkua – se on osa matkakokemusta. Täällä voit valita, millaisessa tunnelmassa haluat levätä: hiljaisessa mökissä metsän reunassa, historiallisessa pappilassa tai aivan keskustan palveluiden äärellä. Luonto on täällä aina lähellä. Kahden kansallispuiston läheisyys, suot ja korpimaat sekä avarat peltolakeudet latoineen tekevät alueesta täydellisen tukikohdan retkeilijälle. Ulkona vietetyn päivän jälkeen on erityinen tunne palata omaan majapaikkaan, hengähtää ja nukahtaa rauhassa.

Tervetuloa Suupohjaan – täällä uni ei ole vain lepoa, vaan merkittävä osa elämystä.

Yhdessä, juhlaan tai irtiottoon

ELSA RESORT, KAUHAJOKI

Ikkeläjärven rannalla sijaitseva Elsa Resort tarjoaa tilaa isommallekin porukalle. Kahdeksan makuuhuonetta ja avarat oleskelutilat mahdollistavat jopa 30 hengen majoittumisen. Koko kohteen voi varata omaan käyttöön, ja läheinen Villa Onni tuo lisätilaa pienemmille ryhmille. Elsa Resortissa vietät myös unelmiesi häät, perhejuhlat tai monpuoliset kokoukset ja koulutukset.

SALAISEN PUUTARHAN MAJATALO, KAUHAJOKI

1890-luvun pappilassa toimiva boutique-majatalo tarjoaa rauhallisen ja elämyksellisen yöpymisen. Kuusi yksilöllistä huonetta ja vehreä puutarha luovat ainutlaatuisen, kulttuurihenkisen miljöön. Upeaa rakennusta voit vuokrata myös esimerkiksi perhejuhliin ja monenlaisiin tilaisuuksiin.

KANTORANNAN LOMATUVAT & HUVILIITERI, KAUHAJOKI

Joen rannalla, peltojen keskellä, majoitut perinteikkäässä torpassa, kesäaitassa tai tunnelmallisessa saunatuvassa – jopa ilman sähköä. Pihapiiri tarjoaa rauhaa ja tilaa hengittää, mutta samalla myös mahdollisuuden järjestää ikimuistoisia juhlia Huviliiterissä ja yöpyä juhlien jälkeen monipuolisissa majoitustiloissa.

Helppoa ja huoletonta

HOTELLI KAUHAJOEN KROUVI, KAUHAJOKI

Kauhajoen keskustan palveluiden äärellä majoitut vaivattomasti. Omalla sisäänkäynnillä ja saunalla varustetut huoneet sekä monipuoliset ravintolapalvelut tekevät vierailusta sujuvan.

HELMIN KORTTEERI, KAUHAJOKI

Kodikas ja persoonallinen majapaikka, jossa mummolatunnelma kohtaa suomalaisen rock-historian. Kellarihuoneen seinät kertovat tarinoita vuosien varrelta – tänne on helppo tulla ja viihtyä.

Salaisen Puutarhan Majatalo, Kauhajoki

Elsa Resort/Villa Onni, Kauhajoki

Helmin Kortteeri, Kauhajoki

MAJOITUS HERMANNI & SIMON HOVI, TEUVA Teuvan keskustassa sijaitseva Majoitus Hermanni tarjoaa vaihtoehtoja hotellihuoneista studiomajoitukseen ja kokonaisen talon vuokraukseen Simon Hovissa. Majoitusratkaisut ovat toimiva ratkaisu niin työmatkalaisille kuin ryhmille lyhyeksi tai pidemmäksikin aikaa.

Aitoa maaseudun rauhaa

UK MAJOITUS & AKSELIN LOMATUPA & HOSTEL EDUSKUNTA, KAUHAJOKI

Päntäneen maisemissa koet pohjalaisen perinteen parhaimmillaan. Raikkaasti uutta ja vanhaa yhdistävä sisustus tuo esiin käsityöperinteen kauniit yksityiskohdat, ja ikkunoista avautuva maalaismaisema rauhoittaa mieltä. Voit yöpyä myös

POIKKEA TEUVALLE!

Kulttuuria, luontoa ja elämyksiä ympäri vuoden Suupohjan sydämessä

retkireitit - Parra - laavuttapahtumat - maisemat - palvelut

aivan Kauhajoen keskustassa Hostel Eduskunnan viihtyisissä huoneissa.

AHMALAMMEN MÖKKIKYLÄ, KAUHAJOKI

Lähdevesilammen rannalla sijaitseva mökkikylä kutsuu irrottautumaan arjesta. Ekologisesti rakennetuissa hirsimökeissä yhdistyvät luonnonläheisyys ja nykyaikainen mukavuus. Alueella on myös upea ravintolarakennus sekä riihikappeli, joten voit viettää esimerkiksi juhlia luonnon helmassa.

LAUHANSARVI, ISOJOKI

Lauhanvuoren kansallispuiston kupeessa majoitut luonnon keskellä. Hulppeista huviloista on helppo lähteä retkille, ja alue tarjoaa elämyksiä ympäri vuoden – patikoinnista talven hiihtoladuille. Lauhansarvella on myös karavaanareille sähköpaikkoja ja palveluita.

Lauhansarvi, Isojoki

OPINTOLA BED & BREAKFAST, TEUVA

Entisessä kyläkoulussa toimiva B&B tarjoaa rauhallisen ja kodikkaan yöpymispaikan. Historiallinen miljöö ja vastuullinen toiminta luovat viihtyisän kokonaisuuden.

VILLA MIILIA, KARIJOKI

Romanttinen, hyvinvointia ja hyvää oloa henkivä ainutlaatuinen majoituskohde sijaitsee maaseudun rauhassa, kivenheiton päässä Karijoen keskustasta. Hoidot, saunapalvelut ja pieni maalaiskylpylä Spuuli tekevät vierailusta hemmottelevan.

Luonnon äärellä – rennosti

NUMMIJÄRVI CAMPING, KAUHAJOKI

Puhdasvetisen Nummijärven rannalla sijaitseva leirintäalue tarjoaa vaihtoehtoja teltasta mökkeihin

UK Majoitus & Akselin Lomatupa

Ahmalammen mökkikylä, Kauhajoki

Elsa Resort, Kauhajoki

Salaisenpuutarhan majatalo

PARRA CARAVAN MATKAPARKKI, TEUVA

KANGASJÄRVEN LEIRINTÄALUE, ISOJOKI

Isojoen Kangasjärvi tarjoaa kirkkaine vesineen ja monipuolisine palveluineen todellisia elämyksiä koko perheelle. Palveluihin kuuluvat niin erilaiset majoitusvaihtoehdot kuin monipuoliset harrastusmahdollisuudetkin. Tien päällä viihtyville matkailuautoille ja asuntovaunuille löytyy reilusti tilaa yöksi tai useammaksi. Monet karavaanarit nauttivat Kangasjärven tunnelmasta kausipaikoilla koko kesän. Leirintäalueella toimii myös kahvila ja grilli, joiden antimista voit nauttia koko kesän.

Parra Caravan Matkaparkki sijaitsee Teuvalla Parran ulkoilualueen yhteydessä – talvisin monelle tutun hiihtokeskuksen kupeessa. Kesällä kohde muuttuu monipuoliseksi retki- ja matkailukohteeksi. Matkaparkin lisäksi alueella toimii kesäkioski, ja voit vuokrata mökkejä lyhyempään tai pidempään oleskeluun.

PITKÄMÖ CANYON CAMPING, KURIKKA

Kurikassa sijaitseva leirintäalue tarjoaa majoitusta ainutlaatuisessa kanjonimaisemassa. Alueella voit yöpyä matkailuautolla, -vaunulla, teltassa tai mökissä, luonnon rauhassa mutta palveluiden äärellä. Jylhät

Vietä unelmien kesäpäiväsi Kurikassa!

Tutustu kiinnostaviin kohteisiimme: www.visitkurikka.fi

maisemat ja monipuoliset ulkoilumahdollisuudet tekevät kohteesta elämyksellisen.

Löydä oma tapasi levätä

Olitpa liikkeellä yksin, kaksin tai suuremmalla porukalla, Suupohja ja sen lähialueet tarjoavat majoituksen, jossa uni tulee luonnostaan. Täällä levätään hyvin – ja herätään valmiina uusiin elämyksiin ja seikkailuihin.

Kauhajoen vapaa-aikakeskus AVOINNA KOKO KESÄN

Virkistysuimala-urheilutalo Virkussa: uimala ▪ kuntosali ▪ paini- ja judosalit ▪ keilahalli ▪ tennishalli ▪ golf-simulaattori Vapaa-aikakeskuksessa:

ulkokuntosali Rämäpark – skeitti- ja skuuttiparkki keskusurheilukenttä pesäpallostadion ▪ Beach Volley -kentät ▪ jalkapallokentät ▪ kuplahalli ▪ 18-väyläinen Frisbeegolf-rata ▪ lasten leikkialue ▪ upeat lenkkeilymahdollisuudet www.virkku.fi ja rantahuviloihin. Luonto, tapahtumat ja palvelut yhdistyvät rennoksi lomakokemukseksi.

Opintola Bed & Breakfast, Teuva

Lauhansarvi luontomatkailukeskus

Lauhavuorentie 490, 64900 ISOJOKI

leirintäalue

Kangasjärventie 633, 64900 ISOJOKI 046 851 2732 kangasjarvi@lauha.fi

Kappaleen

Kirjoittaja Teija Koivisto / Maut matkailuelämyksiksi-hanke, jota rahoittaa Leader Suupohja EU:n maaseuturahoituksesta

Makuja mahan täydeltä

–

Etelä-Pohjanmaan ruokaprovinssissa, Suupohjan sydämessä

Etelä-Pohjanmaan eteläosassa ruoka ei ole vain osa matkaa – se on syy lähteä liikkeelle. Maisema kertoo, mistä maku alkaa: pelloista, tiloista ja tekijöistä, joiden työ näkyy jokaisessa annoksessa. Tämä on ruokaprovinssia, jossa tekeminen näkyy ja maistuu. Vaikka alueella asuu vain pieni osa suomalaisista, täällä tuotetaan merkittävä osa koko maan ruoasta. Ruoan ystäville tärkeintä ei kuitenkaan ole määrä – vaan se, että ruoan alkuperä on lähellä ja aito. Täällä ruoka ei ole kasvoton tuote. Se on pelto, tila ja tekijä – ja lopulta elämys.

Rehellisiä makuja ja vahvaa tekemistä

Eteläisen Etelä-Pohjanmaan ruokakulttuurissa yhdistyvät perinne ja kekseliäisyys. Ruoka saa olla täyttävää, maukasta ja tunnistettavaa – mutta samalla sitä osataan myös uudistaa.

Hyvä esimerkki tästä on kropsu. Perinteisesti se tarjoillaan pannukakkuna hillon ja kermavaahdon kanssa, mutta nykyisin se taipuu myös suolaisiin versioihin ja pieniksi cocktailpaloiksi. Sama tuttu maku, mutta uusi tapa kokea se.

Myös muut perinteiset maut elävät vahvoina: leipäjuusto, ruisleipä, klimppisopat ja piimävellit kertovat ruokakulttuurista, jossa ruoka on aina ollut osa arkea – ja samalla osa identiteettiä. Kaikki

näistä eivät välttämättä löydy ravintoloiden listoilta, mutta ne elävät paikallisessa ruokamuistissa ja tekemisen tavassa. Tärkeintä tällä alueella on juureva ruoka ja raaka-aineet, joita alueella käytetään nykytrendien viitekehyksessä. Leipomot, kahvilat ja ravintolat jatkavat tätä tarinaa omalla tavallaan. Paikalliset raaka-aineet, käsityö ja moderni ote kulkevat rinnakkain – ja usein sama raaka-aine kulkee pellolta suoraan lautaselle.

Makumatka ilman rajoja

Ruokamatkailu ei pysähdy kuntarajoihin. Päivä voi alkaa kahvilasta, jatkua lounaalle ja päättyä elämykselliseen illalliseen tai tapahtumaan. Suupohjan alue vilahtaa matkalla luonnollisena osana kokonaisuutta, mutta tärkeintä on se, mitä matkan varrelta löytyy.

Usein juuri ne paikat, joihin ei alun perin suunnitellut pysähtyvänsä, jäävät parhaiten mieleen. Yksi vuoden kohokohdista on Kauhajoen Ruokamessut, jossa alueen maut, tekijät ja ideat kokoontuvat yhteen.

Maista nämä – poimi omat pysähdyksesi

Kahviloita & kohtaamispaikkoja

OJALAN PAKARI & JANOINEN LEIPURI & PAKARIN VINTTI, KAUHAJOKI

Kauhajoella yli sadan vuoden ajan toiminut Ojalan Pakari on paikka, jossa arki ja juhla kohtaavat. Tuoreen leivän tuoksu, kahvikupit ja kiireetön tunnelma

Kropsua ja muita makoosia Kuva: Mirja Koivisto, Studio Tarinakuva

tekevät siitä pysähdyksen, jossa viihdytään suunniteltua pidempään. Kotiinviemisiksi riittää vaihtoehtoja, maistuisivatko pikkuleivät, vai valitsetko sittenkin suolaista piirasta? Upean kivitalon kolmeen kerrokseen sopii monenlaista toimintaa. Kellarissa toimivalla Janoisella Leipurilla jano sammuu nopeasti kylmillä juomilla ja pienellä purtavalla. Yläkerran tilausravintola Pakarin Vintti puolestaan tarjoaa upeat puitteet ja herkullista ruokaa monenlaisiin juhliin ja tilaisuuksiin.

VALKOINEN PUU CAFE & SHOP, KAUHAJOKI

Valkoinen Puu on paikka, jossa kahvihetki muuttuu elämykseksi. Vanhan kauppakartanon tunnelma ja kauniit herkut kutsuvat viipymään. Tarjolla on yhdistelmä suomalaisia ja amerikkalaisia makuja – reilun kokoisia kakkuja, suolaisia herkkuja ja sesongin leivonnaisia. Herkuttelun lisäksi voit tehdä ostoksia myös kahvilan myymälässä, jossa on tarjolla herkkuja ja yrityksen käsintehtyä keramiikkaa sekä muita pienempiä matkamuistoja.

KATJAN VOHVELIKAHVILA, KAUHAJOKI

Katjan Vohvelikahvila syntyi unelmasta – ja sen aistii tunnelmassa. Vohvelit ovat kahvilan sydän: niitä tarjoillaan niin makeina kuin suolaisina, runsailla täytteillä. Rento ilmapiiri ja tekemisen ilo tekevät paikasta pysähdyksen, johon on helppo tulla – ja josta lähdetään usein kylläisempänä ja hyvällä mielellä.

KAHVILA LATURI, KAUHAJOKI

Kahvila Laturi on rento ja kodikas kahvila ja leipomomyymälä Aron teollisuusalueella Kauhajoen Laatuleipurien leipomon yhteydessä. Täältä noudat aina tuoreet ja herkulliset leivät ja pullat mukaasi ja nautit samalla myös kupposen kuumaa paikan päällä.

CAFE FRÖÖKYNÄ, TEUVA

Fröökynässä on uuden paikan intoa ja lämpöä. Tänne tullaan kahville, mutta jäädään hetkeksi – nauttimaan

pienistä yksityiskohdista ja tunnelmasta, joka rakentuu tekemisen ilosta.

CAFE SYREENIKUJA, TEUVA

Cafe Syreenikuja tarjoaa rauhallisen hengähdyshetken esimerkiksi lounaan merkeissä. Täällä kahvi, ympäristö ja tunnelma tekevät hetkestä helposti viipyilevän. Kahvila sijaitsee kauniissa, Otto Syreenin rakennuttaman, kivitalon alakerrassa.

CAFE METEORA, ISOJOKI

Isojoen keskustan mutkaton ja rento pysähdyspaikka, jossa huolletaan sekä matkailija että hänen kulkupelinsä. Tänne Isojoen olohuoneeseen on helppo poiketa – ja usein tulee viivyttyä hetki pidempään. Täällä voit huoletta huoltaa myös polkupyöräsi, sillä kahvila on osa Welcome Cyclist-verkostoa.

Ruokaa & elämyksiä

ELSA RESORT, KAUHAJOKI

Elsa Resort tuo ruokailuun yhteisöllisyyttä. Social Food -ajattelussa ruoka ei ole vain annos, vaan yhdessä jaettu kokemus – hetki, joka rakentuu herkullisen maun lisäksi seurasta ja ympäristöstä.

IKH AREENA, KAUHAJOKI

Lounas saa uuden ulottuvuuden, kun sen äärellä voi seurata urheilun sykettä. Areena yhdistää

ruoan ja tapahtumat tavalla, joka tekee arjestakin elämyksen.

RAVINTOLA KAUHAJOEN KROUVI

Kauhajoen keskustassa sijaitsevan Ravintola Krouvin ruokaravintola on laajasti tunnettu maukkaasta ruoastaan. Lounasaikaan tarjolla on kolme päivittäin vaihtuvaa lounasvaihtoehtoa ja ravintolan à la carte -menulta löytyvät suosikit jokaiselle hyvän ruoan ystävälle.

KOTIPATA KAUHAJOKI, KARVIA & SEINÄJOKI

Kotipata ravintolat palvelet asiakkaitaan sekä Kauhajoella, että Karviassa tarjoten herkullista kotiruokalounasta arkisin. Karvian Kotipata tarjoaa myös àla carte-annoksia sekä kahvilatuotteita.

SANSSINKARTANO

Aivan Kauhajoen keskustassa sijaitsee upea Sanssinkartano, joka toimii ympäri vuoden kokous- ja juhlatilana. Tänä kesänä Sanssinkartano palvelee ensimmäistä kertaa myös kesäkahvilana tarjoten kesäistä lounasta, kartanon brunssia lauantaisin sekä kattavasti kahvilatuotteita. Täydellisen kesäkohteen kruunaa esimerkiksi taidenäyttely, johon voit tutustua kesäkahvilan aukiolojen puitteissa.

LAUHANSARVI, ISOJOKI

Retkipäivän päätteeksi ruoka maistuu parhaimmalta. Lauhansarvessa yhdistyvät tekeminen, maisema ja hyvä ruoka – kokonaisuus, joka rakentuu luonnollisesti päivän kulun mukana.

Erikoisempia pysähdyksiä

KUURNA RY JA SAHTIOPISTO, ISOJOKI

Paikallinen sahti ja sahdinteon perinne on osa ruokakulttuuria. Sahtiopistossa pääsee kurkistamaan perinteisen sahdin maailmaan – makuun, joka kantaa pitkää historiaa.

Eteläpohjalaisia makuja pöydän täydeltä.

Kuva: Mirja Koivisto, Studio Tarinakuva

Valkoinen Puu

SANSSINKARTANON SANSSINKARTANON KESÄKAHVILA KESÄKAHVILA

AVATAAN 3.6.2026 AVATAAN 3.6.2026

AVOINNA AVOINNA KESKIVIIKOSTA KESKIVIIKOSTA SUNNUNTAIHIN. SUNNUNTAIHIN.

TERVETULOA! TERVETULOA!

Kauhajoen sydämessä, Topeekan ja Puistotien välissä kesän kivoin kahvila, valoisin juhlatila ja aurinkoisimmat terassit! Tervetuloa!

Pohjoinen Yhdystie 2 61800 Kauhajoki 0405002176

Rengastie 21 2 krs 60120 Seinäjoki 0406215273

‘ALPON SAVANNIN KELTAANEN, KAUHAJOKI

Alpon Savannilla kahvitellaan taiteen keskellä. Kahvila on osa värikästä ja persoonallista ympäristöä, jossa jokainen yksityiskohta tuntuu kertovan omaa tarinaansa. Tarjolla on paikallisia herkkuja ja rentoa tunnelmaa – paikka, jossa voi yhtä aikaa katsella, kokea ja maistella.

Maistuvat matkamuistot & ruokatuliaiset

Eteläisen Etelä-Pohjanmaan makumatka jatkuu vielä kotiin lähtiessä.

Tilamyymälöistä ja tuottajilta löytyy tuotteita, joissa maistuu paikallinen maisema ja tekemisen tapa. Highland-karjan liha, marjatilojen mehut ja hillot sekä paikalliset viljatuotteet kuljettavat makua mukanaan. Alueella karjatalous on vahvaa, ja esimerkiksi Luomanvarren Highland, Riverhill’s Highland ja Laidun Hereford tarjoavat lihaa suoraan tiloilta. Kukkasmäen Marjatila tuo kesän makuja mukaan ympäri vuoden, ja Merinomi jalostaa viljaa, joka näkyy myös alueen kahviloiden tarjonnassa. Muistathan myös Linseedin Valo24-tuotteet, jotka valmistetaan Kauhajoella. Tuliaisiksi voi napata mukaan jotain pientä, paikallista ja aitoa – sellaista, joka jatkaa makumatkaa vielä kotonakin.

Kylä-Karviantie 14 39930 Karvia 0401543869

Tutustu myös näihin:

KURIKAN LAKKITEHDAS, KURIKKA

HOTEL KURIKKA, KURIKKA

RUOKAPIRTTI 67, TEUVA

KABALO, KARIJOKI

Kuva: Ojalan Pakari Oy

Kauhajoen Krouvin Kiviuunissa paistuvat monet herkut. Kuva: Maija-Liisa Laitila

Ruokamessut kokoaa ihmiset Kauhajoelle

Syyskuun alussa Etelä-Pohjanmaan lakeuksilla tapahtuu jotakin erityistä. Kauhajoen Ruokamessut kokoaa yhteen ruoan ystävät, tuottajat ja käsityöläiset yhteiseen viikonloppuun, jossa korostuvat paikallisuus, perinteet ja yhdessäolo.

Syyskuun alussa Etelä-Pohjanmaan lakeuksilla tapahtuu jotakin erityistä. Kauhajoen Ruokamessut kokoaa yhteen ruoan ystävät, tuottajat ja käsityöläiset yhteiseen viikonloppuun, jossa korostuvat paikallisuus, perinteet ja yhdessäolo.

Messut järjestetään perinteikkäässä Hämes-Havusen pihapiirissä Kauhajoella. Tunnelmallinen ympäristö aittoineen ja vanhoine rakennuksineen luo tapahtumalle ainutlaatuisen kehyksen, jossa mennyt ja nykyinen kohtaavat luontevasti. Tapahtuma

on järjestetty ensimmäisen kerran jo vuonna 1991, ja vuosien varrella siitä on kasvanut yksi Suomen tunnetuimmista ruokatapahtumista.

Tapahtuman vetovoima on pysynyt vahvana ja se kerää vuosittain tuhansia kävijöitä eri puolilta Suomea – keskimäärin 14 000 messuvierasta viikonlopun aikana. Näytteilleasettajia on reilut 140, ja he tuovat mukanaan messuvieraille kattauksen niin kotimaista lähiruokaa, juomia, käsitöitä sekä erilaisia koulutus- ja palvelukokonaisuuksia.

Messujen ytimessä on suomalainen ruokakulttuuri. Lähiruoka ja kotimaiset raaka-aineet näkyvät vahvasti niin myyntikojuissa kuin ohjelmalavalla. Näytöskeittiössä kokataan sesongin tuotteista, ja kävijät pääsevät seuraamaan kokkien työskentelyä, maistelemaan herkullisia tuotoksia sekä poimimaan vinkkejä omaan arkeensa. Ohjelmaa riittää kaikenikäisille. Messulavalla nähdään kokkien lisäksi esiintyjiä, asiantuntijoita ja viihdyttäjiä. Perheille tapahtuma

Ruokamessut ovat Etelä-Pohjanmaan ruokakulttuurin juhlta.

Kirjoittaja Riitta Alapiha – Messupäällikkö, Ruokamessut

tarjoaa tekemistä laidasta laitaan, ja lapsille on omaa ohjelmaa.

Tarjolla on kaikkea perinteisistä herkuista uusiin makuelämyksiin. Samalla kun yhdessä pisteessä tarjotaan perinteistä klimppisoppaa tai piimävelliä, toisessa voi maistella moderneja makuja tai paikallisia erikoisuuksia. Messuilla ei nautita pelkästään ruoasta, vaan koetaan kokonaisvaltainen elämys, jossa makumuistot heräävät ja perinteinen messutunnelma elää vahvana.

Kotimaisen ruoan alkuperä näkyy myös näytteilleasettajissa. Mukana on runsaasti pieniä tuottajia ja yrittäjiä, joille tapahtuma tarjoaa mahdollisuuden esitellä tuotteitaan laajalle yleisölle. Samalla kävijät saavat suoran kontaktin ruoan alkuperään ja tekijöihin, mikä lisää arvostusta kotimaista tuotantoa kohtaan. Messuviikonloppu on merkittävä tapahtuma alueelle ja se tarjoaa tuoreen kattauksen koko elintarvikeketjun vaiheista: vireän kohtaamispaikan ruoka-alan yrityksille, yrittäjille, kehittäjille ja messukävijöille.

Sen myötä kaupunkiimme saapuu matkailijoita, jotka elävöittävät paikallistaloutta ja vahvistavat Kauhajoen asemaa ruokakulttuurin keskuksena.

Pitkä historia kertoo tapahtuman vakiintuneesta asemasta ja jatkuvasta kiinnostuksesta. Kauhajoki on vahva lenkki koko Etelä-Pohjanmaan vahvan maatalouden- ja elintarvikeosaamisen kehittämisessä ja edistämisessä.

Kauhajoen Ruokamessut ovat esimerkki siitä, miten ruoka voi yhdistää ihmisiä. Ne tarjoavat tilaisuuden pysähtyä hetkeksi, nauttia mauista ja jakaa kokemuksia muiden kanssa. Samalla ne muistuttavat kotimaisen ruoan arvosta ja siitä, kuinka rikas suomalainen ruokakulttuuri on.

Yksi tapahtuman merkittävimmistä piirteistä on niiden yhteisöllisyys. Messut ovat paljon enemmän kuin pelkkä myyntitapahtuma – ne ovat kohtaamispaikka.

Ihmiset tulevat tapaamaan tuttuja, viettämään aikaa ja nauttimaan rennosta ilmapiiristä. Monille kävijöille vierailu messuilla on vuosittainen perinne. Kun Hämes-Havusen piha täyttyy ihmisistä, tuoksuista ja puheensorinasta, on helppo ymmärtää, miksi tapahtuma vetää vuodesta toiseen väkeä

puoleensa. Ruokamessut ei ole vain markkinapaikka – se on Etelä-Pohjanmaan ruokakulttuurin juhla, jossa ruoan, käsityön ja yhteisöllisyyden perinteet jatkuvat vuodesta toiseen.

Lisätietoja: Riitta Alapiha, messupäällikkö, Kauhajoen Ruokamessut, puh. 040 565 7776 ja riitta.alapiha@kauhajoki.fi

Kauhajoen Ruokamessut on Kauhajoen kaupungin hallinnoima tapahtuma. Ruokamessut järjestetään 4.-6.9.2026 perinteikkäästi Hämes-Havusen talonpoikaismiljöössä. Tapahtuma kerää vuosittain keskimäärin 14 000 kävijää ja reilut 140 näytteilleasettajaa. Messujen aikaan vahvassa ruokapitäjässä järjestetään useita oheistapahtumia, esimerkiksi Ruokamessuseminaari, Kauhajoen Messucup, Suupohjan Karavaanareiden Messutreffit, Ruokamessu Open Päntäneen Golf kentällä, Makujen Ilta sekä Kauppojen Kauhajoki -tapahtuma. Kolmepäiväinen ruokatapahtuma järjestetään tänä vuonna 34. kerran. www.ruokamessut.fi

Ruokamessut kokoaa yhteen ruoan ystävät.

Näytöskeittiössä kokataan sesongin tuotteista.

Luonto, paikalliset elämykset ja persoonalliset nähtävyydet

Visit Suupohja on Suupohjan alueen yhteinen matkailubrändi, joka nostaa esiin alueen omaleimaiset luonto-, kulttuuri- ja elämyskohteet. Visit Suupohja -sivusto kokoaa yhteen tietoa Suupohjan nähtävyyksistä, reiteistä, tapahtumista ja palveluista. Sivusto palvelee niin matkailijoita kuin paikallisiakin ja tekee Suupohjaan tutustumisesta helppoa, kiinnostavaa ja elämyksellistä.

Karijoella luonto kuuluu kaikille. Peurajärven ympäri rakentuva uusi avustettavasti esteetön luontopolku tarjoaa kaikille mahdollisuuden kokea palasen ainutlaatuista luontoa.

Noin kilometrin mittainen reitti kiertää kauniin Peurajärven ympäri, jossa voi pysähtyä hengähtämään, kuuntelemaan luontoa tai vaikka nauttimaan eväät veden äärellä. Reitin varrelle rakentuu myös laavu. Kesäisen retkipäivän kruunaa Peurajärven uimaranta, joka houkuttelee virkistäytymään.

Peurajärvi toimii porttina laajempaan Muinaisvuorten reitistöön, joten halutessaan retkeä voi helposti jatkaa pidemmälle.

Aikamatka

jääkaudelle!

Tutustu Pohjoismaiden vanhimpaan asuinpaikkaan Susiluolaan. Susiluolan kupeesta pääsee kiipeämään jalkaisin Susivuorelle, jossa näkötorniin kapuaminen tarjoaa katsottavaa silmän kantamattomin.

Valloita korkein vuori!

Ainakin se Karijoen korkein vuori, Iso-Kakkori. Iso-Kakkori tarjoaa kauniit maisemat, grillikodan sekä historiaa. Kyseiseltä paikalta on aikanaan louhittu kiviä siltarakenteisiin sekä talojen kivijalaksi. Louhintapaikat ovat nähtävissä nykypäivänäkin.

Osa ainutlaatuista geologiaa

Karijoki luontokohteineen on osa Lauhanvuori–Hämeenkangas Geopark -aluetta, mikä tuo maisemaan oman ainutlaatuisen geologisen tarinansa.

Tapahtumia ja nähtävää

Karijoen rompetapahtuma

• Karijoen kotiseutumuseo

• Kellomuseo

• Liisan koulu

• Susiluola-näyttely

Majoitusta ja palveluja

• Villa Miilia

• Mökkikylä Vanha Mylly

• Kabalo

Hannunluhdan mökit

Villa Karijoki

AirBnB huoneistoja

Isojoki tunnetaan vahvasta luontotarjonnastaan, mutta kaikkein kiinnostavimmat kokemukset löytyvät usein paikoista, joihin ei ihan niin helposti eksy.

Jättiläisten muurin jäänne ja tennispallo?

Kivijata on yksi Isojoen kiehtovimmista erikoisuuksista – pitkä, hiekkakivistä muodostunut jono. Sitä on entisaikoina pidetty jättiläisten muurin jäänteenä. Läheltä löytyy myös Aumakivi, vaikuttava peruskallion ydin eli toori, joka lepää sammaloituneena omassa rauhassaan.

Peurajärven ympäri rakentuu uusi avustettavasti esteetön luontopolku.

Huhtakorven lumo ja Lauhanvuoren polut

Huhtakorpi puolestaan on vehreä keidas, jossa useat lähdepurot yhdistyvät solisevaksi uomaksi. Kuusikon ja saniaisten ympäröimä alue on erityisen lumoava kesäisin ja kätkee sisäänsä myös oman kivijatansa.

Helppoa retkeilyä kaipaavalle alue tarjoaa valmiita reittejä, kuten Pirunkierroksen, Terassikierroksen ja Rantapolun. Näillä poluilla pääsee kokemaan Lauhanvuoren vaihtelevan luonnon helposti, oli liikkeellä sitten lyhyellä päiväretkellä tai pidemmällä vaelluksella.

Metsäpeuran mailla

Alueella liikkuessa kannattaa pitää silmät auki, sillä Lauhanvuoreen on palautusistutettu metsäpeuraa, jonka kohtaaminen on retkipäivän todellinen kohokohta.

Harvassa paikassa luontoon pääsee suoraan kylän ytimestä, mutta Isojoella se on mahdollista! Kuntopolku jokaaselle vie Isojoen keskustasta Lauhansarven luontomatkailukeskukseen saakka. Reitti on noin 6,2 kilometrin mittainen.

Tapahtumia ja nähtävää

Isojoen Raitilla ja Isojoen markkinat

Lauhan Spelit

Maailman suurin perunankuorimaveitsi patsas

Kyllikki Saaren suohauta

Kangasjärvi

• Isojoen kotiseututalo ja -museo

• Sahtiopisto

Majoitusta ja palveluja

• Cafe Meteora

Isojoen eläinhoitola

Almafysio

Lauhansarven alueen majoitus

Honkaniemen lomatila

Kangasjärven leirintäalue

• Pihlajamäen lomamökit

• Roimalan Pisara

• Ravintola Pake

Pizzeria Napoli

AirBnB-huoneistoja

Teuvan Parran alue kokoaa tekemisen yhteen paikkaan: uimalammet, frisbeegolfrata, pururadat ja useampi tulipaikka löytyvät kaikki samalta alueelta. Parraan on helppo tulla ja jäädä pidemmäksikin aikaa. Löydät myös luonnon ihmeitä ja historiaa ihasteltavaksi kivipelloista, Teuvan vanhimmasta puusta sekä Parran näköalapaikalta.

”Uimalampien läheisyydessä on myös Maailman suurin keihäs!”

Pururadat kulkevat ympäri Parraa, ja niitä pitkin voi karata, vaikka Muinaisvuorten reitistölle, joka kuljettaa sinut ympäri Teuvaa tai kuntarajojen yli Kristiinankaupunkiin Pyhävuorelle. Suksenjärven osuus ei ole ehkä se silein sunnuntaikävely, mutta se yhdistää umpeenkasvaneen järven monipuolisen lintulajiston erilaisiin metsämaisemiin.

Tapahtumia ja nähtävää

• Rauniokirkko

Tove Janssonin maalaama alttaritaulu

Pyöräilyn erikoismuseo Pyörätalli

Kotiseutumuseo

Elolystit

Teuvan markkinat

• Ars Nova Botnica -taidenäyttely

• Kulttuuritalo Orrela

Majoitusta ja palveluja

Majoitus Hermanni

Opintola B&B

Parran mökit

• Parran matkaparkki

• Mäki-Laurilan maatila

• Laurilan Wisiitti

• ABC Grilli-Kahvio Paussi

Ruokapirtti 67

Cafe Fröökynä

Cafe Syreenikuja

Torikioski

• Teuvan Kebab pizzeria

• AirBnB huoneistoja

visitsuupohja.fi visitsuupohja Visit Suupohja

Kirjoitus: Koonnut Riikka Timonen yhteistyössä LeaderSuupohjan viestintäverkoston kanssa. VisitSuupohja / LeaderSuupohja

Leader Suupohja on maaseudun kehittäjäorganisaatio, joka lisää Suupohjan alueen elinvoimaa ja hyvinvointia tukemalla paikallisia yrityksiä, yhteisöjä ja asukkaita. Leader-toiminta rahoittaa ideoista tekoja –uusia palveluja, kohtaamispaikkoja, harrastusmahdollisuuksia, työpaikkoja ja viihtyisämpää ja turvallisempaa arkea. Yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa

Leader Suupohja vahvistaa yhteisöllisyyttä, rohkaisee kehittämiseen ja rakentaa kestävää tulevaisuutta paikallisista vahvuuksista käsin.

Karijoen kotiseutumuseo

Aumakivi löytyy Isojoelta.

Parran kivipelto

Huhtakorpi

Suupohjassa tapahtuu ympäri vuoden

Matkailijan kannattaa suunnata Suupohjaan, sillä täällä pääsee tutustumaan monipuoliseen tapahtumatarjontaan. Varsinkin kesäaikaan Suupohjan alue on täynnä hyväntuulisia tapahtumia, joissa yhteisöllisyys korostuu yhteisenä tekemisen meininkinä. Paikalliset ihmiset kohtaavat, ja matkailija voi kokea uusia ja mieleenpainuvia elämyksiä.

IKH-Areena korisliiga

Talvi ja kevät Suupohjassa

Vaikka talven kylmyys ja pimeys houkuttelevat jäämään kotiin, se ei kuitenkaan kannata. Talvi ja kevät tarjoavat alueella monenlaista koettavaa ja nähtävää.

Bändien keikkakalentereista voi bongata mielenkiintoisia keikkoja alueen ravintoloista ja keikkapaikoista. Ihmisiä kokoontuu yhteen myös erilaisten urheilutapahtumien äärelle, muun muassa hiihdon ja laskettelun pariin niin Kauhajoen Sotkan hiihtostadionille kuin Teuvan Parraan.

Korisliigassa pelaavan Kauhajoen KarhuBasketin ottelukalenteri osoittaa suunnan IKH-Areenalle, jossa jokainen ottelu on jo itsessään elämys. Uskolliset fanit luovat areenalle ainutlaatuisen tunnelman. Jos urheilu ei ole oma juttu, IKH-Areenan konsertit, messut ja muut tapahtumat tarjoavat kokemisen arvoisia elämyksiä.

Rompepäivät

Kauhajoella kevään kohokohta on kulttuuriviikko Kriuhnaasut. Tällöin ympäri kaupunkia järjestetään konsertteja, työpajoja, näyttelyitä ja monenlaista muuta kulttuuriin liittyvää ohjelmaa. Alueella toimiva Panula-opisto tarjoaa monipuolista musiikkitarjontaa paitsi Kriuhnaasuviikon aikana myös pitkin talvea ja kevättä erilaisten oppilaskonserttien muodossa.

Kesällä Suupohjan sydän lyö kovaa

Kesä tarjoaa Suupohjassa varmasti jokaisen makuun sopivaa koettavaa ja nähtävää.

Alueen markkinaperinne kukoistaa, ja markkinoiden ympärille kootaan usein myös muuta monipuolista ohjelmaa. Kristiinankaupunki on erityisen tunnettu vahvasta markkinaperinteestään, ja kesällä kaupungissa kannattaakin ehdottomasti vierailla markkinoiden aikaan. Myös kaupungissa järjestettävät Cittaslow-viikko ja Avoimet portit -tapahtuma ovat

käynnin arvoisia. Markkinatunnelmaa kannattaa etsiä lisäksi Teuvalta, Kurikasta ja Isojoelta.

Karijoella kesäperinteisiin kuuluvat Rompepäivät sekä Myrkyn ratsukarnevaalit, jotka tarjoavat kävijöilleen taas jotain erilaista ja keräävätkin vuosittain runsaasti kävijöitä.

Kauppojen Kauhajoki

ostospäivä täynnä tarjouksia ja tapahtumia!

Alueen kaupan- ja palvelualojen yrittäjät järjestävät pari kertaa vuodessa mahtavia tarjouksia sisältäviä tapahtumapäiviä, jolloin kannattaa suunnaksi ottaa Kauhajoki!

Tutustu kampanjapäiviin osoitteessa: www.kauhajoki.fi/kauppojen-kauhajoki

Sellokonsertti

Isojoen markkinat

Kirjoittaja Mari Viertola

Isojoella elämää riittää erityisesti Isojoen raitilla -tapahtumaviikon aikana, joka on täynnä monipuolista tekemistä ja ohjelmaa etenkin lapsiperheille. Heinäkuussa järjestettävät Lauhan Spelit puolestaan tarjoavat aikuisempaan makuun sopivaa ohjelmaa upeassa miljöössä. Festivaalinälkää pääsee tyydyttämään Kauhajoen Nummijärvellä, jossa järjestetään pitkät perinteet omaava Nummirock-festivaali tai Kurikan keskustassa järjestettävillä Haku Päällä -festivaaleilla.

Elokuussa Teuvan Elolystit tarjoavat monipuolista kulttuuriohjelmaa Teuvalla. Tanssijalkaa vipattaa kesäisin myös Teuvan Kaarihovilla, jossa monipuoliset esiintyjät tanssittavat yleisöä läpi kesän. Tanssipaikkoja löytyy Suupohjasta runsaasti: Aronkeitaan tanssit jatkuvat ympäri vuoden, kesäisin nautitaan Kauhajoen Kasinon tiistaitansseista sekä Kurikan Lusan Hallin suosituista tanssi-illoista.

Alueella on myös elävä ja vahva teatteriperinne. Useat harrastajaryhmät kokoavat joukkonsa ympäri vuoden ja tarjoavat monipuolisia teatteriesityksiä teatterin ystäville. Sotkanpesän kesäteatterissa kannattaa vierailla vähintään kerran kesässä tutustumassa kauden näytökseen. Syksyn pimenevät illat tuovat alueelle tunnelmaa

Kesän kallistuessa syksyyn erityisesti Kauhajoen Ruokamessut ovat vierailun arvoinen kohde niin matkailijalle kuin alueen omallekin väelle. Ainutlaatuisessa talonpoikaismiljöössä järjestettävät messut ja niiden yhteydessä toteutettava monipuolinen oheisohjelma urheilutapahtumineen ja seminaareineen tarjoavat loistavan syyn suunnata Kauhajoelle syyskuussa. Ruokateema jatkuu Kauhajoen keskustassa Makujen Ilta

-tapahtuman merkeissä, jossa kävijät pääsevät maistelemaan pieniä, paikallisia annoksia. Kauppojen Kauhajoki -tapahtumapäivien yhteydessä niin keväällä kuin syksylläkin Kauhajoen kauppiasverkosto järjestää runsaasti ohjelmaa ja puuhaa erityisesti lapsiperheille.

Syyskaudella käynnistyvät jälleen alueen monipuoliset urheilutoiminnat omine tapahtumapäivineen, ja joulua kohti mentäessä useat konsertit ilahduttavat sekä alueen asukkaita että matkailijoita.

Monipuolinen tapahtumatarjonta syntyy pitkistä perinteistä ja uusista ideoista. Tapahtumat luodaan kokemista varten, joten niistä voi todellakin nauttia vain paikan päällä. Kannattaa siis pitää silmällä mitä kaikkea mielenkiintoista koettavaa ja nähtävää tuleva vuosi tuo taas tullessaan.

Lauhan Spelit

Lastenraitti

Kesäteatteri

Juhannus ja metalli kohtaavat yöttömässä yössä

– Nummirock Metal Festival järjestetään 40. kerran

Kauhajoen Nummijärven kylä edustaa perinteistä suomalaista sielunmaisemaa kauneimmillaan: peltomaisemaa, kangasmetsää, järvi sekä aktiivisia kylätoimijoita ja yrittäjiä. Kerran vuodessa tämä maalaisidylli kuitenkin kokee muodonmuutoksen, kun rauhallinen ilmapiiri väistyy tuhansien raskaamman musiikin ystävien saapuessa viettämään perinteistä keskikesän juhlaa. Tänä vuonna festivaalilla on aivan erityinen painoarvo, sillä suomalaisen festivaalikentän kiistaton instituutio Nummirock Metal Festival järjestetään jo 40. kerran.

Vaikka metallifestivaali tuntuisi ajatuksena vieraalta, Nummijärven juhannus on poikkeuksellinen kulttuuri-ilmiö. Kontrasti jylhän suomalaisen luonnon ja metallifestivaalien välillä on jotain sellaista, mitä ei voi kokea missään muualla. Nummirockia onkin verrattu suomalaiseksi versioksi yhdysvaltalaisesta Burning Man -festivaalista.

Iskelmälavalta raskaan musiikin pyhäköksi

Nummirockin nelikymmenvuotinen historia peilaa kiehtovalla tavalla koko suomalaisen musiikkimaun ja festivaalikulttuurin kehitystä. Vaikka Nummijärven rannalla on vietetty perinteisiä juhannustansseja jo 1930-luvulla, itse Nummirock-festivaali syntyi vuonna 1987 populaarimusiikin ympärille. Yleisöä viihdyttivät

tuolloin aikakauden kuumimmat tähdet. Vuosien vieriessä särökitarat alkoivat kuitenkin vaatia yhä enemmän tilaa, ja tapahtuman luonne alkoi vääjäämättä muuttua raskaampaan suuntaan.

1990-luvun kultavuosina Nummijärven rannalla todistettiin useita kulttuurisia ihmeitä: maailman suurimmat metalliyhtyeet saapuivat soittamaan keskelle suomalaista maalaismaisemaa. Vuosien saatossa Nummijärven rannalla on nähty todellinen raskaan rockin kavalkadi, muun muassa The Ramones (1992 ja 1994) Iron Maiden (1996), Megadeth (1997), Pantera (1998) ja Scorpions (1999).

Promoottori Tero Viertola on kulkenut tapahtuman mukana pitkään ja nähnyt aitiopaikalta festivaalin eri vaiheita. Juhlavuoden kynnyksellä hänen puheessaan kaikuu pohjalainen ylpeys festivaalia kohtaan.

Onhan tätä hommaa tovi tahkottu. Joskus mietin itsekseni, että mitähän maailmantähdet ajattelevat, kun heidät tuodaan tänne keskelle mettää. Mutta täällä me vain edelleen porskutamme. Neljäskymmenes kerta on melkoinen saavutus ja siitä saa vähän ylpeäkin olla. Moni muu festivaali on vuosien varrella joutunut laittamaan pillit pussiin, mutta me olemme tehneet asioita omalla tyylillämme. -Viertola hymähtää.

Murroksen kautta kansainväliseen arvostukseen

Matka nykyhetkeen ei ole ollut pelkkää voittokulkua, vaan se on vaatinut veronsa ja kovia päätöksiä. 2000-luvun alun festivaalibuumin myötä markkinoille syntyi ylitarjontaa. Nousevien kulujen

Nummirockin kävijäkunta on poikkeuksellisen uskollista. Monet palaavat Nummijärvelle vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.

Kuva: Jussi Panula / Nummirock

Kirjoittaja Maija-Liisa Laitila

ja kovan kilpailun myötä myös Nummirock kohtasi taloudellisia ja rakenteellisia haasteita. Festivaalin jatkuminen edellytti organisaatiolta pysähtymistä ja uuden suunnan rohkeaa pohtimista.

Tehtiin rohkea valinta. Vaikka pop oli pysynyt mukana kattauksessa aina vuoteen 2001 saakka, festivaali päätti karsia ohjelmistostaan viimeisetkin kevyemmät genret ja keskittyä puhtaasti raskaaseen rockiin sekä metallimusiikkiin. Tämä arvovalinta paitsi pelasti tapahtuman, myös kytki sen osaksi Suomen kasvavaa mainetta kansainvälisenä metallimaana.

Nykyään Nummirock nauttii erittäin arvostettua asemaa metallifestivaalien ytimessä.

Se on alan harrastajille todellinen instituutio, jonne saavutaan poikkeuksellisen musiikkikattauksen ja ainutlaatuisen miljöön vuoksi paitsi kaikkialta Suomesta, yhä enenevissä määrin myös ulkomailta asti.

Harrastuksena Nummirock

Vahvasti kaupallistuneella ja ammattimaisella tapahtuma-alalla Nummirock erottuu joukosta vielä yhdellä merkittävällä tavalla. Se nojaa edelleen vahvasti eteläpohjalaiseen kökkätyöhön ja yhteisöllisyyteen. Tapahtumatuotanto rakennetaan yhä tänä päivänäkin pääosin vapaaehtoisvoimin.

Kökkäläisten joukossa on lukuisia eri alojen ammattilaisia, jotka tuovat omaa osaamistaan festivaalituotantoon. He mm. rakentavat aluetta,

KESÄN 2026

markkinoivat, hoitavat anniskeluja, ohjaavat liikennettä, myyvät lippuja ja huolehtivat alueen siisteydestä. – Meillä on kerrassaan mahtava kökkäporukka, Viertola kiittelee lämpimästi. – He tekevät tätä talkootyötä puhtaasti rakkaudesta lajiin ja meidän yhteisöömme. Mikäli joutuisimme kaikille tuotannossa oleville maksamaan palkkaa, tätä festivaalia olisi mahdotonta järjestää.

Uskollinen yleisö ja yhteisöllisyys

Matkailijalle, joka mahdollisesti empii festivaalille lähtöä raskaamman genren vuoksi, voidaan antaa tilastollinen huojennus: metallikansa on lukuisissa kansainvälisissäkin arvioissa todettu yhdeksi maailman ystävällisimmistä festivaaliyleisöistä.

Nummirockin sydän sykkiikin ehkä kaikkein voimakkaimmin sen valtavalla leirintäalueella, joka muuttuu juhannusviikoksi omaksi eläväiseksi kyläkseen.

Kävijäkunta on poikkeuksellisen uskollista. Monet palaavat Nummijärvelle vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Leirintäalueella tutut ja tuntemattomat kohtaavat toisensa saumattoman luontevasti. Leireissä vaihdetaan kuulumisia naapureiden kanssa, lainataan työkaluja ja autetaan pyytämättä tuntematonta teltan pystytyksessä tai sateensuojan rakentamisessa. Ennakkoluulot mustiin pukeutuvasta hevikansasta karisevat nopeasti tässä lämminhenkisessä ja

konsertti- ja kesäteatteritapahtumat

KULTTUURIKESKUS SKANTZ Karviantie 720, Kantti

5.6. Semmarit

6.6. Runolle ruvetaan ja haitari soi 13.–28.6. Mitä jäljelle jää -musiikkinäytelmä 29.–30.6. Spede show iskee jälleen

5.7. Kansallispukusunnuntai 9.7. Remakka

11.–14.7. Gabriel, tule takaisin 17.–18.7., 24.–25.7 Eput, Juice ja Hassisen kone ihan Tuuliajolla! 19.7. Gabriel, tule takaisin

Meillä käy Edenred, Epassi ja Smartum

21.7. ABBA Dancing Queen 27.–28.7. Koko kansan puskaradio 14.8. Mentalisti Pete Poskiparta: Mahdotonta Kesä 2026 23.8. Willi lasten tapahtuma

Tarkista ohjelma osoitteesta skantz.fi

MUISTA MYÖS!

31.7.–2.8. Karvia-Päivät

Annen Taidekahvilan kesän tapahtumat

Suunnittele vierailusi: willikarvia.fi

Suomen virallinen matkailutie: taiteidenreitti.fi

Varaa lippusi 040 041 4018 tai info@willikarvia.fi

toisistaan huolehtivassa yhteisössä, jossa jokainen saa olla juuri sellainen kuin on.

Viertolalla on selkeä viesti heille, jotka vasta miettivät osallistumista juhlavuoden kunniaksi, ehkä aivan ensimmäistä kertaa elämässään.

– Tänne sopii tulla aivan kenen tahansa. Nummirockissa on sellainen taika, että kun kerran tulet tänne, aistit festivaalitunnelman ja koet meidän yhteishenkemme, olet ensi vuonna jo hyvissä ajoin varaamassa paikkaa uudestaan. Hevikansa on leppoisaa väkeä, sen kun tulet avoimin mielin omana itsenäsi nauttimaan festareista ja keskikesästä. Kun yötön yö vihdoin laskeutuu Kauhajoen ylle ja raskaat kitarat soivat peilityynen järven rannalla, syntyy maaginen tunnelma. 40. juhlavuosi on kunnianosoitus paitsi festivaalin pitkälle historialle ja livemusiikille, myös sille upealle talkoohengelle, joka on pitänyt tapahtuman elossa läpi vuosikymmenten. Olitpa sitten pitkän linjan metalliharrastaja tai uutta, yllättävää matkailuelämystä etsivä kulttuurin ystävä, tämä tapahtuma on ehdottomasti kokemisen arvoinen.

Lisätietoa tapahtumasta, 40. juhlavuoden ohjelmasta löytyy osoitteesta: https://nummirock.fi/

Omintakeista elämää ja oivaltavaa taidetta – Suupohjan kulttuuri yllättää

Suupohjassa kulttuuri ei ole siloteltua eikä valmiiksi määriteltyä. Se on kerroksellista, joskus rosoista – ja juuri siksi niin kiinnostavaa. Täällä historia näkyy rakennuksissa ja maisemassa, mutta myös siinä, miten asioita tehdään. Vähän omalla tavalla. Vähän eri kulmasta. Ja juuri siitä syntyy jotain, joka tuntuu aidosti omalta.

Historia, joka ei jää menneeseen

Suupohjan historia on värikäs ja monipuolinen. Se koostuu tarinoista, sattumuksista ja saavutuksista, jotka elävät edelleen ympäristössä. Kauhajoella historian voi kokea konkreettisesti – vaikka pyöräretkellä neljän säädyn maisemissa. Reitti kuljettaa:

• aateliston aikaan Sanssinkartanolle

• porvariston elämää Ollonqvistin kauppakartanolle (nykyisin Kauhajoen kotiseututalo)

• papiston historiaan Äijälän pappilaan (nykyisin Salaisen Puutarhan Majatalo)

• ja talonpoikaiskulttuurin ytimeen Hämes-Havuseen

Erityisesti Hämes-Havunen pysäyttää. Vaikuttava pihapiiri kertoo pohjalaisesta talonpoikaisrakentamisesta parhaimmillaan – Ruokamessujenkin päänäyttämönä tunnetun tilan päärakennus valmistui jo vuonna 1827 ja pikkutupa 1860-luvulla. Aikanaan kiinteistöllä oli lähes 20 asuin- ja talousrakennusta,

joista osa on sittemmin purettu tai tuhoutunut. Silti kokonaisuus hengittää yhä mennyttä aikaa: se muistuttaa elävästi siitä, miten taito, perinne ja arjen tarpeet ovat muovanneet aluetta sukupolvien ajan. Pihapiirissä on säilynyt myös harvinainen kahden umpipihan pohjalaistalon rakenne.

Kulttuurin sydän – ja uusi näkökulma aikaan

Kauhajoen Kulttuuritalolla historia ja nykyhetki kohtaavat. Eduskuntamuseo kertoo ajasta, jolloin Suomi teki ratkaisujaan poikkeusoloissa juuri täällä. Galleria tuo esiin vaihtuvia näyttelyitä, ja kokonaisuutta täydentää kotitalousopiston näyttely.

Uusin tulokas, Geopark-keskus KIDE, vie vielä pidemmälle – aikaan ennen ihmistä. Se avaa maiseman synnyn tarinan tavalla, joka saa katsomaan ympäristöä uudesta näkökulmasta. ITE-taide, mittava kivi- ja mineraalikokoelma sekä “Vuoristosta suomaaksi” -näyttely tekevät käynnistä elämyksen, joka jää mieleen.

Aivan Kauhajoen Kulttuuritalon lähellä sijaitseva Sanssinkartano tuo vastapainoksi 1800-luvun tunnelman – ja kesäkahvilan, jossa kulttuuripäivä saa hengähtää hetken.

Kun taide ei pysy kehyksissä

Mutta Suupohjan omintakeisuus näkyy vahvimmin siellä, missä sitä ei osaisi odottaa.

ITE-taide – itse tehty elämä – on täällä osa maisemaa. Se syntyy tekijöiden omasta tarpeesta luoda, kokeilla ja käyttää sitä, mitä ympäriltä löytyy.

Se ei ole siloteltua.

Se ei ole suunniteltu miellyttämään.

Ja juuri siksi se koskettaa.

Kohtaa tekijät ja heidän maailmansa

Nummijärven suunnalla kohtaat Alpo Koivumäen Savannin.

Romusta syntyneet eläinhahmot seisovat ulkona –leikkisinä, hieman kummallisina ja täynnä persoonaa.

Sassinkartano

Kirjoittajat Teija Koivisto ja Laura Autio

Ne ovat kiertäneet maailmallakin, mutta juuri täällä ne tuntuvat olevan kotonaan.

Vain muutaman kilometrin päässä tunnelma muuttuu.

Erkki Kalliomäen rakentama Kammikylä saunoineen ja Julumetun saleineen nousee Ruuhinevan suosta kuin tarinasta. Rakennukset eivät noudata sääntöjä, ja paikka tuntuu elävän omaa logiikkaansa. Siellä voi hetken uskoa, että sadut eivät olekaan pelkkää mielikuvitusta ja unohtaa arjen kiireet, mielikuvituksen virratessa vapaasti.

Reitti,

jossa kaikki ei ole ennalta arvattavaa

Kammista Skantziin -taiteiden reitti kuljettaa läpi maiseman, jossa kulttuuri ja luonto kulkevat rinnakkain.

Matkan varrella voi kohdata:

• ITE-taidetta keskellä kyläteitä

• historiallisia rakennuksia

• kansallispuiston avaria maisemia

• ja pieniä, yllättäviä pysähdyksiä

Karvian puolella vastaan tulevat taidekahvilat ja kulttuurikohteet, Kauhajoella taas vahva paikallinen identiteetti ja maiseman rauha.

Tätä reittiä ei tarvitse suorittaa. Se on tarkoitettu koettavaksi pala kerrallaan.

Yllättävät yksityiskohdat tekevät muistot

Suupohjassa vastaan tulee asioita, joita ei osaa etsiä.

Teuvan kirkossa voi nähdä Tove Janssonin maalaaman alttaritaulun, harvinaisen osan tunnetun taiteilijan tuotantoa. Teuvan kirkon on suunnitellut arkkitehti Elsi Borg, ja alttaritaulu Kymmenen neitsyttä kuvaa Matteuksen evankeliumin vertausta viisaista ja tyhmistä neitsyistä. Kyseessä on Tove Janssonin ainoa sakraaliteos, ja se on maalattu al secco -tekniikalla suoraan kirkon seinään kalkkilaastilla tasoitetulle pinnalle vuonna 1953. → Teos yllättää: se on samaan aikaan pelkistetty ja voimakas, ja avaa uuden näkökulman Janssonin tuotantoon – kaukana muumien maailmasta.

Isojoella vastaan tulee tarina, joka on yhtä aikaa arkinen ja uskomaton. Vuonna 1984 paikkakunnalla kuorittiin perunoita yhteensä 1218 tuntia – yli 50 vuorokauden ajan. Urakan päätteeksi kuorittuja perunoita kertyi yli 10 000 kiloa. Tapaus päätyi Guinnessin ennätysten kirjaan, eikä ennätystä ole tiettävästi rikottu. Tempauksen kunniaksi valmistettiin muistomerkki: lähes nelimetrinen veistos, joka esittää perunankuorimaveistä. Se on edelleen maailman suurin perunankuorimaveitsi – ja muistutus siitä, miten tavallisestakin asiasta voi syntyä jotain poikkeuksellista.

→ Täällä arjen tekeminen voi kasvaa elämykseksi –ja jäädä historiaan. Nämä yksityiskohdat ovat osa samaa tarinaa. Täällä ei tarvitse valita vakavan ja leikkisän välillä.

Päivä, joka ei mene suunnitelman mukaan – ja se on hyvä

Kulttuuripäivä Suupohjassa ei ole tarkka aikataulu, vaan virta:

• aamupäivä museossa

• kahvi historiallisessa miljöössä

• iltapäivä ITE-taiteen parissa

• ja ehkä vielä kesäteatteri illalla

Sotkanpesän Teatteri Kajo tuo kesään naurua ja elämyksiä – ja muistuttaa, että kulttuuri voi olla myös kevyttä ja yhteistä.

Täällä kaikki ei ole valmista – ja juuri siksi se toimii Suupohjan vahvuus on omintakeisuus.

Se, että kaikkea ei ole hiottu valmiiksi.

Täällä taide saa olla vähän vinossa.

Historia saa näkyä kerroksina.

Ja kävijä saa löytää itse.

Vinkit kävijälle

• Alpon Savanni – ulkoilmanäyttely täynnä persoonallisia eläinhahmoja

• Kammikylä – ainutlaatuinen, itse koettava taidemaailma keskellä Ruuhinevaa

• Kauhajoen Kulttuuritalo – historiaa, näyttelyitä ja Geopark-keskus KIDE

• Kauhajoen kotiseutumuseo & Kauhajoen perinnetalo – paikallishistoriaa elävästi esillä

• Sanssinkartano – juhlatila sekä kesäkahvila historiallisessa ympäristössä

• Teatteri Kajo – kesäteatterin tunnelmaa Sotkanpesän katetussa katsomossa

psst!

Lisää kulttuurikohteita ja ajankohtaisia vinkkejä löydät: www.kauhajoki.fi/matkailu www.visitsuupohja.fi

Alpon savanni

Kauhajoki museo

Kammikylä

Leirintäalueelta saa vuokrata muun muassa sähkömaastopyöriä.

Lähiympäristöstä löytyy erinomaisia maastoja ja pyöräreittejä.

Kuva: Merja Yli-Korhonen

Nummijärvi

Camping tarjoaa

luonnon rauhaa, tekemistä ja toimintaa

Suupohjan Helmi eli Nummijärvi on Kauhajoen ja koko Suupohjan alueen suurin järvi. Järven eteläosassa sijaitsee tunnelmallinen ja perinteikäs leirintäalue Nummijärvi Camping, joka on palvellut leiriytyjiä, lomalaisia sekä lähialueen asukkaita jo 1960-luvulta lähtien.

Leirintäalueen omistaa Kauhajoen kaupunki ja alueen toimintaa pyörittää nyt toista vuotta yrittäjä Tuomo Tammela, jolle on syntynyt vahva tunneside paikkaan jo lapsuudesta. Maailmalta synnyinseudulleen palannut mies nauttii Nummijärvellä luonnon rauhasta ja kauneudesta.

-Onhan tämä harmoninen ja rauhallinen paikka viettää aikaa. Mun mielestä yksi kauneimmista ja hienoimmista paikoista, mitä voi olla, hän kehuu.

Tammela uskoo luonnon läheisyyden ja rauhan olevan yksi Nummijärvi Campingin vetovoimatekijöistä myös matkailijoiden silmissä. Alueella voi majoittua mökissä, teltassa tai matkailuvaunussa kauniin kangasmetsän vehreässä siimeksessä. Leirintäalueen matala ja hiekkapohjainen uimaranta soveltuu mainiosti muun muassa lapsiperheiden lomanviettoon. Saunat lämpenevät karavaanareille pari kertaa viikossa ja halutessaan niitä saa myös vuokrata oman porukan käyttöön. Ravintola anniskeluoikeuksineen palvelee, kun nälkä tai jano yllättää.

Tekemistä joka lähtöön

Mikäli kesäpäiväänsä kaipaa aktiivisuutta, leirintäalue tarjoaa siihen monipuolisesti erilaisia mahdollisuuksia. Alueelta löytyy muun muassa frisbeegolfrata,

lasten leikkialue sekä esteratsastuskenttä keppihevosharrastajille. Kalastaa voi joko järvestä tai alueen omasta lohilammesta.

Campingilla on vuokrattavana myös sup-lautoja ja sähkömaastopyöriä. Yrittäjän mukaan alue tarjoaa molempiin lajeihin erinomaiset olosuhteet, myös aloittelijoille. Rannoista matalalla järvellä sup-lautailun kokeileminen on turvallista ja sopivasti kumpuilevissa kangasmetsämaastoissa pärjää myös aloitteleva pyöräilijä.

- Pyöräilyreitit ovat täällä todella mahtavat. Kangasmaastopohjat ja polut ovat hyviä ja metsäautotietkin hyväkuntoisia, hienoja hiekkateitä, Tammela sanoo.

Pyöräretkelle matkailija voi suunnata esimerkiksi luontonähtävyyksiin tai kulttuurikohteisiin. Läheltä löytyy monia mielenkiintoisia pysähdyspaikkoja, kuten kauniista suomaisemistaan tunnettu Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuisto, persoonallinen ITE-taidekohde Alpon Savanni sekä ainutlaatuinen Kammi-kylä. Erinomaiset maastopyöräreitit vievät lähikyliin asti, joista luontokohteita löytyy lisää.

-Sähköpyörällä se ei ole matka eikä mikään, kun Nummijärveltä käy esimerkiksi Katikan kanjonilla Hyypässä, Tammela vinkkaa.

Tapahtumat tuovat eloa

Leirintäalueen tapahtumat tuovat rauhalliselle lomanvietolle virkistävää vastapainoa. Tammelan mukaan Nummijärvi Camping on kuin oma pieni tapahtumakeskus, joka herää eloon tapahtumien myötä. Leirintäalueen tapahtumakausi alkaa keväisin vappuna ja päättyy syksyyn. Siihen väliin mahtuu muun muassa autoilutapahtumia, kuten Nummijärviajot ja Nummi Car show, juhannustanssit, Sikabileet, venetsialaiset ja kekrijuhlat. Musiikki-illat tarjoavat muun muassa rock ’n’ rollia ja rautalankamusiikkia.

Tuomo Tammelan mukaan Nummijärvi Campingilla panostetaan hyvään asiakaspalveluun. Hän haluaa, että tunnelma on leppoisa ja lämmin ja asiakkaat tuntevat olonsa tervetulleiksi ja arvostetuiksi.

Kuva: Reetta Pitkäkoski

Kirjoittaja Reetta Pitkäkoski

Elsa Resort tarjoaa kiireettömiä juhlahetkiä ja makuelämyksiä luonnon helmassa

Kun yrittäjäpari Minna ja Raimo Lakso muutama vuosi sitten miettivät Kauhajoen Ikkeläjärvellä sijaitsevan tilansa tulevaisuutta, osui kaikki asiat sopivasti kohdilleen. Tilan pääelinkeinona toiminutta turvetuotantoa oltiin ajamassa alas ja jotain uutta oli keksittävä. Pitopalvelualan yritystä pyörittänyt Minna oli pitkään haaveillut omasta juhlatilasta ja toisinaan mielessä oli itänyt ajatukset myös maatilamatkailusta.

Kun sitten korona-aika toi perheen maailmalla matkailleet nuoret kotiin ja sai heidät katsomaan kotiseutuaan uusin silmin, alkoi kotitilan potentiaali nousta esiin. Nuoret innostuivat mukaan yritystoimintaan ja niin perhe tarttui tuumasta toimeen. Perheen kotitaloon tehdyn mittavan remontin ja laajennuksen myötä Lakson tila sai uuden elämän. Syntyi Elsa Resort, kiireetön keidas luonnon helmaan, Ikkeläjärven rannalle.

Pian kaksi vuotta toiminut Elsa Resort on siis perheyritys, joka tarjoaa monipuolisia kokous-, juhla- ja ruokaelämyksiä. Kauniissa ja valoisassa ravintolatilassa järjestyy juhlat jopa 60 hengelle. Kokous- ja oleskelutiloja löytyy monenlaiseen tarkoitukseen erikokoisille ryhmille.

Majoitustilaa on päärakennuksessa sekä parin kilometrin päässä sijaitsevassa Villa Onnissa, josta löytyy myös sauna ja palju.

- Päärakennuksessa on kahdeksan isoa makuuhuonetta, joihin majoittuu helposti noin 20 hengen porukka. Lisäksi Villa Onnissa yöpyy kymmenen henkeä. Sitä voi vuokrata myös erikseen, kertoo yrittäjäperheestä Enni Lakso.

Palvelujen keskiössä on suomalainen ruoka, joka valmistuu Minna Lakson rautaisella, 30 vuoden pitopalvelukokemuksella, suurella sydämellä, laadukkaista raaka-aineista.

-Ruokapalvelut on edelleen se meidän juttu, Enni hymyilee.

Lakso kertoo yhteistyöstä, jota on tehty Kauhajoelta lähtöisin olevan kokin Anttoni Koivulan kanssa. Koivula on suunnitellut Elsa Resortille erityisiä Social food -menuja, jotka yhdistävät lähiruoan ja yhteisöllisen ruokailun. Ideana on, että ruoka tuodaan pöytään jaettavina annoksina. Pöydästä ei tarvitse nousta, vaan asiakkaat voivat rauhassa nauttia makuelämyksistä ja toistensa seurasta.

Lakso on huomannut, että uusi konsepti herättää pöytäseurueessa keskustelua ja keventää tunnelmaa. -Se vähän rentouttaa tunnelmaa, kun laitetaan astiat kiertoon ja jaetaan ruokaa samoista kulhoista. Social food -menua meiltä on tilattu ihan häihinkin. Se on ollut tosi tykätty juttu. Rento, mutta myös juhlava, hän sanoo.

Kokousten ja tykypäivien viettoon Elsa Resort tarjoaa monenlaisia aktiviteetteja, kuten joogaa, kehonhuoltoa ja rentoutustunteja. Vuokrattavana on myös sähkömaastopyöriä, joilla voi suunnata lähiympäristön pyöräreiteille. Lähiluontoa suunnitellaan hyödynnettävän tulevaisuudessa enemmänkin, sillä perheen miniä opiskelee parhaillaan luonto- ja eräoppaaksi.

Uuttakin on tulossa. Ulkorakennukseen valmistuu lähitulevaisuudessa tanssilato sekä isompi tila joogalle ja muille aktiviteeteille. Järven rantaan rakentuu myös saunat, joita on kovasti odotettu.

-Syksyllä päästään sitten saunomaan, Enni lupaa.

Elsa Resort on perheyritys, jossa koko perhe on mukana.

Kuvassa Minna ja Raimo Lakso, heidän lapsensa Enni (oik.), Laura ja Juho sekä Juhon puoliso Joana. Kuva: Rene Luhtala

Kirjoittaja Reetta Pitkäkoski

Herkullinen ruoka on Elsa Resortin palveluiden keskiössä. Kuva: Kauhajoen kaupunki

Katjan Vohvelikahvilassa kohdataan aina hymyillen

Kauhajoen keskustassa pian viisi vuotta toiminut

Katjan Vohvelikahvila on yksi paikkakunnan tunnetuimpia matkailukohteita. Kun ovesta astuu sisään, kuuluu tiskin luota pian iloinen tervehdys. Asiakas otetaan kahvilassa aina vastaan hymyssä suin.

Kahvilayrittäjä Katja Mäntyniemi tuli suurelle yleisölle tunnetuksi vuonna 2020 osallistuttuaan Koko Suomi leipoo -televisio-ohjelmaan. Mäntyniemen aurinkoinen persoona valloitti katsojat ympäri Suomen.

Ohjelman myötä tullut positiivinen palaute ja kannustus rohkaisi naista toteuttamaan pitkäaikaisen haaveensa omasta kahvilasta ja niin Mäntyniemestä tuli yrittäjä keskellä haastavinta korona-aikaa. Katjan Vohvelikahvila avasi ovensa Puistotien varressa lokakuussa 2021.

Kukapa olisi tuolloin arvannut, millaisen suosion Katjan kahvila saavuttaisi! Mäntyniemi kertoo, että heti alusta lähtien asiakasmäärät ylittivät odotukset. Kahvila löysi nopeasti paikkansa paikkakunnan palvelujen joukosta, mistä yrittäjä on kiitollinen.

- Se ei ole mikään itsestäänselvyys, että vohvelikahvila on voinut toimia täällä näin haasteellisena aikana, hän miettii.

Yrittäjä huomasi nopeasti, että väkeä kävi myös kunnan rajojen ulkopuolelta. Sosiaalisen median

myötä suosio kasvoi entisestään. Nykyään Katjan Tiktok-videot saattavat kerätä jopa 400 000 katsojaa ja asiakasvirtaa tulee yhä laajemmalta alueelta.

-Olen siitä todella kiitollinen. Se ihan liikuttaa, kuinka ihmiset tekevät tänne omia maakuntamatkojaan ympäri Suomen, yrittäjä hymyilee.

Asiakkaiden toiveesta kahvilassa otettiin käyttöön vieraskirja. Tähän mennessä jo seitsemän kirjaa on täyttynyt kiittävistä palautteista.

-Ihmiset laittavat sinne terveisiä heidän käynneistään. Siellä on niin ihania palautteita. Koen olevani siunattu sen kaiken keskellä.

On selvää, että vohvelikahvilan tuotteet ovat ainutlaatuisia ja laadukkaita. Katjan itse kehittämä vohveliresepti ja monipuolinen valikoima suolaisia ja makeita vohveliannoksia vievät kielen mennessään.

Yhtä selvää on kuitenkin myös se, että asiakkaat eivät aja satojen kilometrien päästä kahvilaan ainoastaan vohveleiden vuoksi, olivat ne miten herkullisia tahansa. He haluavat tavata Katjan, eikä se ole ihme. Valovoimainen, aina iloinen ja hymyilevä yrittäjä valloittaa ihmiset puolelleen. Tapa, jolla Mäntyniemi kohtaa ihmiset, on aseista riisuva. Hän huokuu läsnäoloa ja aitoa välittämistä, osaa ottaa ihmiset vastaan juuri sellaisina kuin he ovat. Mäntyniemelle kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita.

-Jokainen ihminen haluaa kokea olevansa tärkeä ja hyväksytty. Haluan, että kaikki saavat tuntea sen kahvilassani. Haluan, että kaikki viihtyvät ja tuntevat olevansa tervetulleita, yrittäjä sanoo.

Mäntyniemi uskoo vanhoihin, kohteliaisiin käytöstapoihin. Ihmisten kohtaaminen ja hyvä asiakaspalvelu ovat kahvilassa kaiken keskiössä. Asiakkailleen hän

haluaa antaa kokonaisvaltaisen elämyksen, pienen hengähdyshetken arjen keskellä.

-Haluan tarjota paitsi sen ruokapalvelun ja herkutteluhetken, myös kokonaisvaltaisen arjen luksuksen ja hyvän olon tunteen. Ne ovat lopulta aika pieniä asioita, joista ihminen saa sen onnellisuuden hetken ja arjen jaksamisen, yrittäjä tuumaa.

Asiakaspalvelu on kahvilassa kaiken keskiössä.

Kahvilassa herkutellaan suolaisilla ja makeilla vohveleilla.

Kirjoittaja Reetta Pitkäkoski

Kuvat Taina Renkola

Monet asiakkaat tulevat tapaamaan Katja Mäntyniemeä pitkienkin matkojen takaa. Asiakkaiden kohtaaminen on yrittäjälle itselleenkin tärkeää.

Tapion kaupasta löytyvä lankavalikoima on hämmästyttävä. Monivärinen lankameri vetää ensimmäistä kertaa myymälään saapuvat asiakkaat usein hiljaisiksi.

Tapio ja Eeva Nevanpää pyörittävät lankakauppaa Kauhajoen Päntäneellä yhdessä poikansa Ville Nevanpään kanssa.

Lankatalo Tapion kauppa on käsityöharrastajien vaelluskohde

Kauhajoen Päntäneellä sijaitseva Lankatalo Tapion kauppa on lankakauppa vailla vertaa. Heti ovella asiakasta odottaa vaikuttava näky.

Monivärinen lankameri aaltoilee tulijaa vastaan ja näyttää jatkuvan myyntipöydissä loppumattomiin. 800 neliön liiketila on pyhitetty kokonaan langoille ja neulontatarvikkeille. On puuvilla- ja pellavalankaa, sukkalankaa ja kirjontalankaa, jopa nokkoslankaa! Valikoimasta löytyy merinoa, mohairia ja alpakkaa, kaikkia vielä jokaisessa sateenkaaren värissä. Ei ihme, että Tapion lankakauppaan vaeltavat käsityöharrastajat ympäri Suomen. Lankakauppa sai alkunsa Päntäneellä 2000-luvun alussa. Yrittäjäpari Tapio ja Eeva Nevanpää olivat vähän aiemmin sulkeneet Päntäneellä pitämänsä päivittäistavarakaupan ja miettivät, millaista liiketoimintaa paikalla voisi jatkossa harjoittaa. Huolellisen lähiseudun palvelujen kartoituksen avulla selvisi, että lankatarjonta oli seudulla vähäistä.

-Silloin ei ollut vielä Googlea, joten puhelinluettelon keltaisilta sivuilta tutkin, mitä palveluja oli 100 kilometrin säteellä ja mitä puuttui. Sen perusteella päätimme keskittyä lankoihin, Tapio kertoo.

Yritystoimintaan lähti mukaan pariskunnan poika Ville Nevanpää, joka otti muutaman vuoden jälkeen

vastuulleen verkkokaupan perustamisen ja kehittämisen. Siihen aikaan lankojen verkkokauppoja ei juurikaan ollut, joten kuvamateriaalista oli pulaa.

-Lankafirmoilla ei ollut vielä kuvapankkeja, eikä valmista kuvamateriaalia ollut saatavilla, joten kaikki langat piti kuvata itse, Eeva ja Ville muistelevat.

Syrjäisestä sijainnistaan huolimatta Tapion kauppa kasvatti nopeasti mainettaan käsityöihmisten keskuudessa. Väkeä alkoi virrata ostoksille yhä enemmän oman kunnan rajojen ulkopuolelta, jopa bussilasteittain. Nykyään kauppa on käsityöharrastajien ja -yhdistysten suosittu retkikohde.

-Täytyy myöntää, että kyllä se meidät itsekin on vähän yllättänyt, miten hyvin meidät on löydetty, Eeva naurahtaa.

-Luulen, että suosion syy on tämä lankamäärä. Seuraan usein asiakkaiden kasvojen ilmeitä, kun he tulevat ovesta sisään. He ovat hetken mykistyneitä, hän jatkaa.

Yrittäjien mukaan pääosin asiakaskunta tulee 200 kilometrin säteeltä, mutta kaukaisempiakin

Kirjoittaja ja kuvat Reetta Pitkäkoski

vierailijoita käy. Verkkokaupasta paketteja lähtee ympäri Suomen; eniten pääkaupunkiseudulle, Pohjois-Suomeen ja Joensuuhun.

Nevanpäät uskovat, että verkkokaupan perustaminen aikaisessa vaiheessa on ollut yksi menestyksen kulmakivi. Nykypäivänä noin puolet myynnistä tulee verkkokaupan kautta.

Myymälä on kuitenkin edelleen tärkeä, sillä käsityöihmiset haluavat päästä hypistelemään lankoja paikan päällä. Tapion mukaan nettitilaajatkin tapaavat käydä myymälässä tarkastamassa tuotevalikoiman.

- Kivijalkakauppa ja verkkokauppa tukevat hyvin toisiaan. Nettitilaajat käyvät usein kesän aikana katsomassa lankauutuuksia ja tilaavat sitten talven aikana verkkokaupasta, Tapio sanoo.

Myymälässä viihdytään usein pitkään, fiilistellään värejä ja vain inspiroidutaan lankojen äärellä. -Lankoja pitää saada fiilistellä. Meillä saa olla monta tuntia, Eeva lupaa nauraen.

0400 362 416, Oikotie 4, 61980 Päntäne

Lankatalo

Yrittäjäpari

Kauhajoen kasinolla on tanssittu vuodesta 1954 lähtien. Perinteinen kesätanssipaikka vetää edelleen väkeä tiistaitansseihin. Kuva: Jari-Pekka Laitio-Ramone

Kauhajoella on tanssia tarjolla ympäri vuoden

Tanssilla on ollut Kauhajoella aina vahva jalansija. Paikkakunnalta löytyy peräti kolme pitkän historian omaavaa tanssipaikkaa, joissa on pyörähdelty tangon tahtiin jo vuosikymmenien ajan.

Nykypäivänä aktiivisinta toimintaa on Aronkylässä sijaitsevalla Aronkeitaalla, jossa tansseja järjestetään joka viikko syyskuun alusta toukokuun loppuun. Mahtuupa kalenteriin muutamat kesätanssitkin! Aronkeidas on tanssikansan keskuudessa laajasti tunnettu paikka, jonka omistaa pitkänlinjan viihdealan yrittäjä Jouko Elevaara.

Elevaaran mukaan tanssipaikkana Aronkeidas on ainutlaatuinen, sillä sieltä löytyy kaksi isoa tanssisalia, kesälava, karaoke, monipuoliset ravintolapalvelut ja vielä majoituskin.

-Aronkeidas on hyvin monipuolinen tanssipaikka.

Koko Suomessa ei ole toista vastaavaa saman katon alla, kokenut tanssien järjestäjä tietää.

Majoituskäytössä olevia huoneita on nelisenkymmentä. Ne palvelevat hyvin tanssikansaa, jota saapuu Kauhajoelle usein kaukaakin, kuten Keski-Suomesta ja Oulusta asti.

-Myymme tanssipaketteja, jotka sisältävät tanssi-illan, majoituksen ja aamiaisen. Ne ovat olleet valtavan suosittuja, Elevaara kertoo.

Elevaaran mukaan tasokas ohjelma on tanssi-iltojen menestyksen tae. Pitkän kokemuksensa myötä hän tuntee artistit ja tietää, mikä yleisöön vetoaa. Aronkeitaan lisäksi hän vastaa myös Kauhajoen Kasinon tanssiohjelmasta.

Kesäisin tango soi Kauhajoen Kasinolla. Kasino on perinteikäs kesätanssipaikka, jota isännöi urheiluseura Kauhajoen Karhu. Kesäkaudella seura järjestää siellä kymmenet tanssit, jotka alkavat juhannusviikonlopusta. Kauden avajaisia lukuun ottamatta tanssipäivä on aina tiistai.

-Tiistaitanssit ovat meillä jo monivuotinen perinne. Tanssi-ilta kestää neljä tuntia, joten se on aika tehokasta toimintaa. Ihmiset tulevat nimenomaan tanssimaan, kertoo seuran puheenjohtaja Paula Kallionpää.

Jo vuodesta 1954 lähtien toiminnassa ollut Kasino on Kallionpään mukaan ikäisekseen kesätanssipaikaksi varsin hyvässä kunnossa. Paikkoja on kunnostettu seuran toimesta vuosittain.

Legendaarisen tanssipaikan historiaan mahtuu monia vaiheita perinteisistä lavatansseista nuorten bileiltoihin. Tanssipaikkana Kasino on Kallionpään mukaan kaikin puolin ideaali.

-Kasino on idyllinen ja tunnelmallinen paikka, siisti ja tansseihin hyvin soveltuva, muodoltaan kompakti kokonaisuus, hän sanoo.

Kauhajoen tanssilavoista vanhin löytyy Jokimaasta Päntäneenjoen varresta. Jokimaan lava on perustettu jo vuonna 1932. Vuodesta 1994 lähtien paikkaa on isännöinyt Kauhajoen VPK.

-Jokimaa on Suomen kolmanneksi vanhin, samalla paikalla toiminut tanssipaikka, tietää Kauhajoen VPK:n hallituksen puheenjohtaja Olli Kiukkonen. Parhaina aikoina vehreässä joen mutkassa sijaitsevalla, tunnelmallisella tanssilavalla on tanssittu jopa 3-4 tanssit viikossa. Nykyään säännöllistä tanssitoimintaa ei enää ole. Kesään mahtuu kuitenkin muutama yleisötapahtuma.

-Tänä vuonna heinäkuulla pidetään yhdet tanssit ja Ysäri-tapahtuma, mikä on ollut aina tosi suosittu, Kiukkonen sanoo.

lava soveltuu

Kirjoittaja Reetta Pitkäkoski

Jokimaan

sekä tanssiin että bileiltoihin.

Kuva: Joona Sorila

PIKAKASSA . KAUNIS KUOLEMATON . SUOTANA . ...AND OCEANS . RUOSKA . NYRKKITAPPELU . BOYCOTT . KALEVAUVA.FI

STONED STATUES HANGING GARDEN AWAKE AGAIN PAARA IKINÄ SAA KILJUA SLOW FALL THYRARGO VERMILIA

KNEEL BEFORE THE DEATH SEPULCHRAL CURSE RIASA VAHINKOLAPSI PSYCHO BATS INBORN TENDENCY PLAGUEBREEDER

EARTHERIA NOIDUIN NUMMIROCK ENSEMBLE THE GREAT SOUTHERN OSTROBOTHNIAN TRENDKILLERS STEREO TERROR EMODISKO

/4PV 239€