Ppy yrittaja lehti 16 1

Talouselämän ja yrittämisen erikoislehti | www.ppy.fi

1/ 2016

Hiihtokeskuksissa tekemisen meininki sivu 12

Hydnumin tehtaalla sovitaan kaikesta minkä laki sallii sivu 5

Kari-Pekka Toivonen:

Kulttuuritarjonnan pitää näkyä siellä missä ihmiset liikkuvat sivu 10

”En arvannut, että pärjäisimme valtakunnallisessakin kisassa.” sivu 16

2

MAANANTAINA 22. HelmikuuTA 2016

Pääkirjoitus

Varapuheenjohtajalta:

Sosiaali- ja terveyspalveluiden valmisteluun yrittäjät mukaan

M

aakuntauudistuksen valmistelu etenee myös alueellamme. Ensimmäiseksi työn alle otettiin sosiaali- ja terveyspalvelut. Pohjois-Pohjanmaan liitto tulee hallinnoimaan noin 1,5 miljoonan euron hanketta, jolla tulevan vuoden aikana on tarkoitus rakentaa uusi sotemalli Pohjois-Pohjanmaalle. Hankkeen selvittelytyö tehdään virkamiesvetoisesti sairaanhoitopiirin johtajan Hannu Leskisen johdolla.

Uuden soteuudistuksen johtavina linjauksina on valinnanvapaus ja monituottajamallin toteuttaminen.

Oikein tehtynä valinnanvapaus tarkoittaa sitä, että raha seuraa asiakasta hänen itse valitsemaansa hoitopaikkaan. Jotta valinnanvapaus olisi todellinen, pitää palveluntuottajat pk-yritykset mukaan lukien saada samalle viivalle.

Siksi on tärkeää, että paikalliset mikro- ja pk-yritykset pääsevät alueelliseen suunnitteluun ja valmisteluun mukaan. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ovat toimittaneet Pohjois-Pohjanmaan liitolle listan aktiivisista sosiaali- ja terveysalan yrittäjistä, joilla on halua ja innostusta olla mukana tuomassa yrittäjä-näkökulmaa keskusteluun ja mallin valmisteluun. Kun näiden yrittäjien ammattitaitoa ja aluetietämystä hyödynnetään, saadaan varmasti aidosti rakennettua ihmisläheisiä, laadukkaita ja myös palvelumarkkinaa kehittäviä sosiaali- ja terveyspalveluja. Kilpailu markkinoilla edesauttaa kustannuskehitystä pysymään kurissa ja kestävämmällä pohjalla.

Maakuntamme on alueeltaan laaja ja monimuotoinen, valinnanvapauden toteuttaminen ja terveen kilpailun varmistaminen edellyttää aktiivista vuoropuhelua eri toimijoi-

den kesken. Ilman yrittäjyysnäkökulmaa sotevalmistelu jäisi torsoksi.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden rinnalla pitää kuitenkin kohtuullisen ripeällä tahdilla ryhtyä suunnittelemaan myös uudelle maakunnalle tulevia muita tehtäviä. Uudesta maakunnasta on kaikkinensa tulossa erittäin merkittävä elinkeinopoliittinen toimija. Toivottavasti tämä tarkoittaa sitä, että maakunnille annetaan valtaa ja niistä tulee aktiivisia toimijoita, joilla on alueellista toimivaltaa huolehtia elinvoimasta ja aluekehityksestä.

Keskustelu maakuntauudistuksesta velloo. Rahoituksen ratkaiseminen kestävällä tavalla on varmasti merkityksellisin asia uudessa toteutusmallissa. Muu keskustelu alueiden lukumääristä tai rajoista tuntuu turhauttavalta, kuin lillukanvarsiin takertumalla yritettäisiin muuttaa laivan suuntaa.

Suhdannenäkymissä oikea suunta

4-5 Sopiminen

työpaikoille

6-7 11 Uudet

O

len viime aikoina seurannut ihmisten käyttäytymistä sosiaalisessa mediassa. Jos jostain on saatu huonoa palvelua tai tuote on ollut viallinen, kirjoitetaan siitä tuohtuneena ensimmäisenä Facebookiin. Ennen palaute annettiin palveluntarjoajalle suoraan, mutta nyt haukutaan ensin somessa ja ehkä vasta sitten otetaan yhteys yritykseen.

Valitettavasti tähän julkiseen mollaamiseen osallistuu myös yrittäjiä.

Kaikille tapahtuu virheitä. Useimmat yrittäjät ottavat mielellään palautetta vastaan toiminnan kehittämiseksi.

Tuohtuneena kirjoitetaan kärjistäen ja taustoja ei ehkä kerrota.

Tähän saadaan helposti mukaan tykkääjiä ja kommentoijia. Voi olla, että koko juttu on lähtenyt liikkeelle väärinkäsityksestä tai pienestä virheestä, joka paisuu ja leviää.

Pienelle yrittäjälle tämä voi olla kova paikka.

Yhdessä tapauksessa yrittäjä haukkui toisen yrittäjän somessa.

Muut paikkakunnan yrittäjät pistivät tämän haukkuneen yrittäjän periaatteelliseen ostoboikottiin asiattoman käytöksen takia. Kukahan tässä voittaa? Kun asia on sovittu, niin tieto jää someen roikkumaan kaikkien nähtäväksi. Ennen postausta mieti vielä kerran olisitko valmis kertomaan saman asian kasvotusten.

Verkostoituminen on päivän sana niin tuotannossa kuin myyntityössäkin. Yhdessä saadaan enemmän aikaan. Tällaiseen yhteistyöhön pitäisi pyrkiä myös eri toimialojen kesken. Julkinen arvostelu karsii näitä yhteistyömahdollisuuksia. Negatiivistakin palautetta pitää antaa, mutta henkilökohtaisesti ja rakentavasti.

Mitäpä jos muutettaisiin käyttäytymistä? Nähtäisiin ne lukuisat onnistumiset ja kerrottaisiin niistä.

Positiivinen palaute kannustaa yrittäjää ja henkilökuntaa aina vaan parempiin suorituksiin.

Sen sijaan, että ku**a lorotettaisiin porukalla nuotio sammuksiin,

puhalletaankin se entistä komeampaan roihuun.

Jussi Riikonen Oulun Yrittäjät, puheenjohtaja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät, varapuheenjohtaja

marjo kolehmainen

Sisältöä: 3

Positiivisen kautta

puheenjohtajat tentissä

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti Julkaisija Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Ry Päätoimittaja Marjo Kolehmainen Kustantaja Kaleva Oy Paino Kalevan Sanomalehtipaino

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti tavoittaa alueen kaikki keskeiset päättäjät!

Alueelliset Yrittäjälehdet ja Kauppalehti ovat Suomen luetuimpia talouslehtiä.

Tutkimuksen suoritti Innolink Research Oy.

Taitto Kaleva Oy

8

Yrittäjän arki yllätti Matti Puurusen

12-13 Hiihtokeskukset

9

Mistä aineksia kasvuun?

14-15 Sairaalan

10-11 Kulttuuri auttaa

haluavat ostaa valtion maita

ammattilaisilta apua tuotekehitykseen

kaupunkia kukoistamaan

16

Parhaat yhdistykset palkittiin

Kyber-uhkiin syytä varautua

18

Yrittäjyyskasvatusta pienestä pitäen

3

MAANANTAINA 22. HelmikuuTA 2016

Yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana, Saldoluku (%) 50 40 30 20 10 0 -10 -20 -30

1/02

1/03

1/04

1/05

1/06

1/07

1/08

1/09

1/10

Pohjois-Pohjanmaa

1/11

1/12

1/13

1/14

1/15

1/16

Koko maa

Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät 2016

Yrittäjien usko tulevaan palasi Pk-yritysbarometri, kevät 2016 alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaan pk-yritysten suhdannenäkymät paranivat viime vuodesta.

Yhä useampi yrittäjä aikoo palkata lisää työvoimaa.

Panu Sivula

P

ienten ja keskisuurten yritysten odotukset suhdannenäkymistä ovat parantuneet Pohjois-Pohjanmaalla. Suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku nousi kymmenen prosenttiyksikköä viime syksystä. Koko maan saldoluku nousi kuusi prosenttiyksikköä. ”Pahin on takana. Nyt suunta on oikea ja usko palautunut”, tiivistää Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen.

Siitä kertoo Pk-yritysbarometrissa myös yrittäjien aiempaa valoisammat odotukset henkilökunnan määrän kasvusta. 70 prosenttia pitää kiinni nykyisestä työvoimasta ja 18 prosenttia aikoo kasvattaa henkilökuntaa.

”Yritysten kasvuhalukkuus on palannut perinteiselle hyvälle tasolleen.”

Kolehmaisen mukaan alueen ydinvoimainvestointi ja Kemiin mahdollisesti rakennettava biodieseltehdas tuovat uskoa monelle toimialalle.

Pk-barometrin viestiä tukee myös alkuvuodesta julkaistu Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Kasvun suunta -kysely, jossa 60 prosenttia yrittäjistä uskoo liikevaihtonsa kasvavan vähintään 19 prosenttia tänä ja ensi vuonna.

Kasvu perustuu kysynnän lisääntymiseen ja omien tuotteiden erinomaisuuteen.

Kasvun suunta -kyselyyn vastaajista noin kolmannes aikoo lisätä henkilökunnan määrää. Työvoimaa haetaan eniten tuotantoon, myyntiin ja asiantuntijatehtäviin.

Digi lyö vihdoin läpi Pk-yritysbarometri osoittaa, että digitaalisuus on lyömässä läpi. Alueen yrityksistä valtaosalla on omat nettisivut, lähes puolet käyttää sosiaalista mediaa ja kolmannes pilvipalveluja. Digitaalisuuden hyödyntäminen ei merkittävästi poikkea koko maan yrityksistä.

”Aiemmat kyselyt ovat herättäneet huolta, mutta nyt yritykset ovat selkeästi satsanneet digitaalisuuteen”, Kolehmainen sanoo. ”Yrityksissä on nähty, että uudet ansaintamallit mullistavat myös

perinteisiä toimialoja.”

Toisaalta tutkimukseen vastanneista jopa 64 prosenttia jätti ottamatta kantaa kysymykseen, mitä digitaalisia työkaluja ja palveluita yritys aikoo ottaa käyttöön tule-

van vuoden aikana.

Kevään 2016 Pk-yritysbarometriin vastasi 305 yritystä PohjoisPohjanmaalta. Marraskuussa 2015 toteutettuun Kasvun suunta -kyselyyn vastasi 662 alueen yritystä.

Investoinnit odottavat vielä

U

sko suhdanteiden paranemiseen ei vielä näy innokkuutena investoida.

Investointien saldoluku on jopa laskenut maakunnassa. ”Tilanne on huolestuttava. Nyt olisi tärkeää ratkaista paikallinen sopiminen ja saada myös yhteiskuntasopimus aikaiseksi”, Marjo Kolehmainen sanoo.

Poliittisten ratkaisujen merkitys korostuu Pohjois-Pohjanmaalla, jossa pk-valtainen elinkeinorakenne on sidottu kotimaiseen ostovoimaan.

Finnvera Oyj:n aluejohtajan Juuso Heinilän mukaan ulkoista rahoitusta haetaan PohjoisPohjanmaalla eniten käyttöpää

omaan, ja käyttöpääomarahoituksen osuus rahoitustarpeista ylittää selvästi maan keskiarvon. ”Investointien kääntäminen kasvu-uralle olisi ratkaisevan tärkeä asia maakunnan talouden elinkeinoelämän kehityksen kannalta”, Heinilä sanoo.

Kasvu-uran pitäisi löytyä nopeasti ennen kuin korkotaso lähtee kasvuun.

Pk-barometrin viesti yrittäjien uskon palautumisesta on Heinilän mukaan rohkaiseva. ”Ensin palautuu usko ja sen jälkeen usko alkaa näkyä myös investoinneissa. Mutta vielä ei näy.”

Pankkeja ohjataan nyt rahoittamaan entistä parempikuntoisia yrityksiä. ”On tärkeää varmistaa, että myös nuoret, kasvavat yritykset saavat rahoitusta. Siinä Finnveran rooli on keskeinen.”

Nokian jälkeinen IT-murros on Heinilän mukaan synnyttänyt maakuntaan monta tervettä yritystä. ”Moni alan yrityksistä on saavuttanut vakaan aseman ja siirtynyt Finnveran rahoituksesta markkinarahoituksen piiriin.”

Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja, joka tarjoaa yrityksille lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita.

4

MAANANTAINA 22. HelmikuuTA 2016

Hydnum Oy:n tehtaalla on pitkät perinteet paikalliselle sopimiselle. Pääluottamusmies Jarmo Markkanen (vas.) ja toimitusjohtaja Erkki Mäkäräinen vaihtavat tietoja taajaan.

Työpaikkasopiminen saa tukea Jussi Järventaus: Paikallinen sopiminen palauttaisi Suomen kilpailukyvyn vaalikauden loppuun mennessä.

Panu Sivula

S

uomella on kilpailukykyongelma ja ongelman ratkaisu löytyy työpaikkasopimisen lisäämisestä.

Paikallisen vaikuttamisen päivässä Oulussa koolla olleet yrittäjät ja kansanedustajat jakoivat ajatuksen laajasti, joskin painotukset vaihtelivat.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus uskoo, että yrittäjä pystyy ratkomaan ongelmia työntekijän kanssa helpommin kuin työmarkkinapomot Helsingissä. ”Paikallinen sopiminen palauttaisi Suomen kilpailukyvyn vaalikauden loppuun mennessä”, hän sanoo.

Hallituksen tavoittelema yhteiskuntasopimus on Järventauksen mukaan tarpeen rauhoittamaan työmarkkinatilannetta, mutta kilpailukykyongelmaa se ei ratkaise. ”Olemme jäljessä keskeisiä kilpailijamaita 15 prosenttia. Yhteiskuntasopimus kattaa siitä vain 5

prosenttia.”

Vaalipiirin kansanedustajista moni pitää työpaikkasopimista jo nykyisillä ehdoilla toimivana työkaluna. Järventaus on eri mieltä – TES:n puitteet ovat liian ahtaat kilpailukyvyn kirittämiseksi.

”Lainsäädäntö ei kuulu järjestöille” Hallituksen asettama kolmikantainen työryhmä laatii parhaillaan selvitystä työpaikkasopimisen laajentamisesta. ”Työpaikoilla voitaisiin sopia kaikesta siitä, mikä vaikuttaa työvoimakustannuksiin. Jos palkansaajat ja työnantajat pitävät sopimista huonona juttuna, mentäisiin TES:n mukaan”, Järventaus näkee.

Hänen mukaansa nyt jos koskaan lainsäätäjien on aika tehdä työmarkkinareformi. Siihen si-

sältyy työsopimuslain ja vuosilomalain järkeistäminen. ”Lainsäädäntö ei voi kuulua etujärjestöille.”

Järventauksen mukaan Saksan esimerkki osoittaa, että pitkällä aikavälillä työpaikkasopiminen ei ole yhtä kuin palkkaleikkuri. 1990-luvun lopun talousahdingossa Saksassa säädettiin palkkatasoa tilausten saamiseksi. Nyt nousukaudella palkatkin nousevat. Myös yritysten kyky työllistää voisi parantua. ”Se mitä me ajamme, on suomalaisen työn agenda, ei yrittäjien agenda.”

Asiantuntijapalvelut mutkattomasti ja vankalla kokemuksella • Tilintarkastus • Erityistarkastus • Veropalvelut • Yritysjärjestelyt

• Raportointipalvelut • Konsernitilinpäätös • Sisäinen tarkastus • Riskienhallinta

Oy Tuokko Ltd, Oulu w w w. t u o k k o . f i

• CFO-palvelut • IFRS

KHT Hannu Lähdesmäki KHT Kari Knuuttila p. 08 311 3323 etunimi.sukunimi@tuokko.fi

www.kuljetuspalvelutnurmi.fi Puh. 040 5581 843 • Pyöräkuormaajapalvelut • korjaamo/maalauspalvelu

• Paketti- ja pienkuljetuspalvelut • Maansiirtokuljetukset

Jussi Järventauksen

mukaan työpaikoilla pitäisi voida sopia kaikesta siitä, mikä vaikuttaa työvoimakustannuksiin.

5

MAANANTAINA 22. HelmikuuTA 2016

Kansanedustajien näkemyksiä työpaikkasopimisesta ”Pitää huomioida sopimisen tasot. Ei voi olla niin, että kansanedustajat äänestävät palkoista, lomista ja työehdoista, se pitää tapahtua järjestöjen kesken. TES takaa reiluuden ja säästää myös yrittäjän energiaa.”

Työvuoroista voidaan sopia tapauskohtaisesti tilauskannan ja varastotilanteen mukaan, sanoo pääluottamusmies Jarmo Markkanen.

Tytti Tuppurainen, sd.

”Kannatan paikallista sopimista. Olen toiminut sairaanhoitajana, ja näen sopimisessa mahdollisuuksia myös julkisella sektorilla.”

Pirkko Mattila, ps.

Tietoa jaetaan talon sisällä avoimesti, sanoo toimitusjohtaja Erkki Mäkäräinen.

Sopiminen turvaa toimitusvarmuuden Muhoksella

Mirja Vehkaperä, kesk.

”Paikallisen sopimisen ykkösmaa on Viro. Sinne siirtyy nyt yrityksiä. Paikallinen sopiminen on tämän vaalikauden tärkein asia. Yrittäjänä olen tuntenut nahoissani Suomen heikon kilpailukyvyn.”

Eero Suutari, kok.

”Haastan Suomen Yrittäjät kertomaan ihmisille, mitä paikallinen sopiminen on, jotta päättäjillä olisi kansan tuki tehdä päätöksiä. Esimerkiksi ravintola-alalla on jo nyt paljon paikallista sopimista.”

”Paikallista sopimista voidaan lisätä, mutta sen pitää olla aitoa sopimista. TES pitää olla perälautana. Saksassa osa palkanmaksusta on siirtynyt valtiolle, joka joutuu maksamaan sosiaaliturvaa pienipalkkaisille.”

Tapani Tölli, kesk.

Tieto jaetaan avoimesti Hydnumissa on laadittu oma kappaleperusteinen osaurakkasopimus, jossa puolet palkasta maksetaan kiinteänä ja puolet perustuu tuotantotavoitteeseen. ”Tällä hetkellä maksamme huomattavasti korkeampaa palkkaa kuin TES:n minimi, mutta rahalle saadaan myös enemmän vastinetta”, toimitusjohtaja Erkki Mäkäräinen sanoo.

Paikallisesti on sovittu lähes kaikesta muustakin, minkä laki ja työehtosopimus vain sallivat. Yhdestä kolmeen päivää saa sairastaa ilman todistusta, lomarahan voi vaihtaa vapaaksi ja tunteja saa tehdä sisään. Arkipyhien, kuten helatorstain, vapaa vietetään perjantaina, jotta tuotantoa ei tarvitse ajaa alas kesken viikkoa.

Hanna Sarkkinen, vas.

Hieman erilaiset Tilitoimistot Oulussa ja Raahessa.

Panu Sivula

K

Marisanna Jarva, kesk.

Katja Hänninen, vas.

Mari-Leena Talvitie, kok. ”Paikallisen sopimisen vahvistaminen on välttämätöntä.

Historia osoittaa, että yrityksiä, joissa ei ole pystytty joustamaan, ei välttämättä enää ole.”

”Paikallista sopimista pitää edistää. Perhepiirissämme on metsäkoneyritys, jossa vaikeana aikana olisi kaivattu enemmän keinoja irtisanomisten välttämiseksi.”

”Paikallinen sopiminen toimii, kun se hyödyttää koko yhteiskuntaa. Sitä tehdään jo nyt varsinkin pienissä yrityksissä. TES on oltava perälautana.”

Hydnum Oy:n tehtaalla on pitkät perinteet työpaikkasopimiselle. umituotteiden valmistus käynnistyi Muhoksella 1970-luvulla osana Nokian kumidivisioonaa. 1990-luvulle tultaessa kumi vaihtui polyuretaaniin ja tuotanto keskittyi hyötyajoneuvojen äänieristysmattoihin. Samoihin aikoihin työnantaja alkoi sopia henkilöstön kanssa työskentelyn ehdoista. ”Omistajaksi tullut Pertti Pouru oli aikaansa edellä. Hän aloitti heti paikallisen sopimisen”, kertoo vuosikymmeniä tehtaalla työskennellyt pääluottamusmies Jarmo Markkanen.

”Paikalliselle sopimiselle on pitkät perinteet esimerkiksi kausiluonteisella matkailualalla. Hyvin paljon pitää joustoa löytyä, kun on kyse Suomen kilpailukyvystä.”

”Tarvittaessa voidaan sopia vuorokohtaisesti, että tehdään pitempää putkea varaston täyttämiseksi”, Markkanen kertoo.

Pääluottamusmies istuu Hydnumin johtoryhmässä ja pitää osaltaan huolen, että tieto talossa kulkee. Markkanen ja Mäkäräinen kehuvat talon ilmapiiriä. ”Lähtökohta on, että tietoa jaetaan avoimesti”, toimitusjohtaja sanoo.

Pienen valtti on joustavuus Hydnumin henkilöstön vahvuus on tällä hetkellä 51, joiden lisäksi tehtaalla työskentelee 10 vuokratyöntekijää. Polyuretaanimattoja pusketaan kolmessa vuorossa 400 000 maton vuositahtia.

Scanialle Ruotsiin lähtee vähintään yksi rekkakuorma päivässä, Puolaan kaksi kuormaa viikossa.

Viime vuonna liikevaihtoa kertyi 9 miljoonaa euroa.

Asiakkaista kilpailtaessa Hydnumin kaltaisen pienen toimijan valtteja ovat joustavuus ja toimitusvarmuus. ”Paikallinen sopiminen parantaa kilpailukykyä sitä kautta, että näillä järjestelyillä pystytään turvaamaan toimitusvarmuus”, Mäkäräinen toteaa.

Mutta tuotteen hinta ratkaisee. ”Jos todella halutaan vaikuttaa kilpailukykyyn ja työn hintaan, pitäisi puhua palkoista, ylityökorvauksista ja tehtävästä työajasta.”

Tarvitsetko tilitoimistoa uudelle yrityksellesi vai onko mielessäsi tilitoimiston vaihto tai kilpailuttaminen?

Uutta!

ASTA Taloushallinnon assistentti -palvelu, apua taloushallintoosi kustannustehokkaasti ja riskittömästi.

Henkilöstöllämme on pitkä kokemus yrityselämästä ja erikokoisten sekä eri toimialojen yritysten ja organisaatioiden taloushallinnosta.

Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!

Hanna Haanpää-Kinnunen puh. 044 503 7780 hanna.haanpaa-kinnunen@esmo.fi

Tehdään yhdessä yrityksestäsi menestyjä.

www.esmo.fi

Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen

6

MAANANTAINA 22. HelmikuuTA 2016

Risto Päkkilä, Yli-Iin Yrittäjät 1. Uinuvan yhdistyksemme edessä oli joko lakkautus tai jatkaminen. Totesin, että voin tämän vuoden toimia puheenjohtajana, jotta saadaan toiminta taas liikkeelle. Uskon, että kokemuksellani on näin uudelleen käynnistämisessä hyötyä.

2. Laitoimme tavoitteeksi Yli-Iin alueen yrittäjien ja yritysten aktivoimisen ja se on keskeinen teemamme.

3. Toivon avointa keskustelukumppania ja tarvittaessa ohjeita, neuvoja niin yrittäjille kuin yhdistyksellekin.

Lisäksi toivon asiantuntija-apua mahdollisten tapahtumien ja koulutustilaisuuksien järjestelyyn.

Tapani Sipilä, Oulaisten Yrittäjät 1. Tyylini on määrätietoinen ja hyvin suorapuheinen.

Vaikeana aikana pitää uskaltaa sanoa ja asioista pitää pystyä puhumaan.

2. Yhdistyksen taloudessa ei ole isoja ongelmia, sen aikaisemmat puheenjohtajat ovat hoitaneet hyvin.

Haasteena on rakentaa yritysmaailma, jossa kaikki paikalliset yritykset toimivat yhdessä ja saadaan hyviä tarjouksia maailmalle. Pyritään saamaan yhteisö, jossa voi naapurifirmasta kysyä palvelua.

3. Aluejärjestöllä on oma sektorinsa hoidettavana. Ei saa jäädä odottamaan parempaa aikaa, nyt mennään tällä, kääritään hihat ja aletaan töihin.

Matti Räisänen, Kempeleen Yrittäjät 1. Alan olla jo aika kulunut naama yhdistyksen riveissä, mutta toivon panokseni vievän yhdistystä eteenpäin ja tuovan uusia mahdollisuuksia.

2. Paljon varmasti on haasteita, mutta toimintamme on Yhtä Juhulaa, joten varmasti löydämme työkalut kaikkien haasteiden voittamiseen.

Turha niitä on pelätä tai voivotella.

3. Yhteistyötä ja mukana olemista.

Uudet puheenjohtajat tentissä Vetovastuu on vaihtunut kahdeksassa paikallisyhdistyksessä Pohjois-Pohjanmaalla.

1. Mitä uutta tuot yhdistyksesi toimintaan?

2. Mitkä ovat suurimmat haasteet yhdistyksessäsi tänä vuonna?

3. Mitä toivot aluejärjestöltä?

Panu Sivula

Heikki Ventonen, Raahen Yrittäjät 1. Raahen Yrittäjien toiminnalla on pitkät perinteet ja toimivat käytännöt. Koen yhdessä muodostettujen tavoitteiden toteuttamisen tuovan parhaan tuloksen.

Yksi tärkeimmistä tavoitteista on yhdistyksen rooli yrittämisen edellytysten parantamisessa kunnallisessa päätöksenteossa.

2. Hanhikivi-työmaan vaikutukset tulevat olemaan moninaiset ja kohdentuvat useille vuosille. Palvelujen kysyntä ja työmahdollisuudet lisääntyvät varmuudella myös Raahessa. Raahen Yrittäjien tulee varmistaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa, että saamme suurimman mahdollisen hyödyn hankkeesta alueellemme.

3. Aluejärjestön toiminnan laaja-alaisuutta arvostetaan Raahen Yrittäjissä. Raahen alueella saattaa syntyä erityisiäkin tarpeita aluejärjestön suuntaan, kun Hanhikivi-hanke etenee. Tähän toivomme yhdistyksenä aluejärjestöltä tarvittavaa joustavuutta.

Joonas Tuomikoski, Limingan Yrittäjät 1. Koetan parhaani mukaan täyttää pitkän ja kunnioitettavan uran tehneen Tarja Kontion jättämät saappaat. Omalta osaltani pyrin aktivoimaan naapurikuntien paikallisyhdistysten välistä toimintaa ja saada sitä kautta toimintaan uutta säpinää.

2. Meillä on positiivinen meno. En näe toiminnassa niinkään haasteita. Koetamme aktivoida nykyistä jäsenkenttäämme heitä kiinnostavin aktiviteetein.

3. Valtakunnalliseen edunvalvontaan vaikuttaminen on aluejärjestön tärkein tehtävä. Myös paikallisten yritysten verkostoiminen alueen suurhankkeisiin (mm. Pyhäjoki) on aluejärjestön tehtäviä.

Mikko Lehtonen, Haapaveden Yrittäjät 1. Tarkoituksenani on kehittää paikallista vaikuttamista. Konkreettinen kanava yrittäjien ja kaupungin välille, jotta yrittäjien paikallista toimintaympäristöä voitaisiin kehittää oikeaan suuntaan. Myös jäsenistön tiiviimpi yhteistyö ja verkostoituminen tulevat olemaan yksi vuoden kärkiasioista.

2. Varmasti yleinen taloustilanne tulee vähentämään uusien yritysten syntyä ja sitä kautta mahdollisia jäseniä.

3. Tukea paikallisessa kehittämisessä, esimerkiksi teemapäiviä, jotka pidettäisiin paikallisyhdistyksen jäsenille.

7

MAANANTAINA 22. HelmikuuTA 2016

METSÄKONEIDEN HUOLLOT JA KORJAUKSET – hydrauliletkut ja liittimet – myös muut työkoneet

PAAVOLA, PUH. 040 5570 418/040 5865 053

Tiina Sotaniemi, Haukiputaan Yrittäjät 1. Edellinen hallitus on hoitanut hienosti tehtävänsä. Uusia jäseniä on mukana, joten uusiakin juttuja on tulossa. Haluan olla edistämässä yrittäjien edunvalvonta-asioita, erityisesti yrittäjän jaksamista ja työhyvinvointia. Haluan tutustua paikallisiin yrittäjiin ja olla helposti lähestyttävä jäsenille. Toivon kuulevani paikallisen yrittäjän ääntä, jota voidaan viedä eteenpäin aluejärjestölle ja kaupungin päättävälle taholle.

▲

Taloushallinnon ammattilainen

▲

Apu yrityksen perustamiseen

▲

Sähköiset laskutukset

www. kuusamontilipalvelu.com

PENAN RAUDOITUS

2. Kuntapalveluiden siirtyminen Ouluun. Tyhjä kunnantalo näkyy paikkakunnan

VAHVA

yrittäjienkin arkipäivässä. Työssäkäyvää väestöä on siirtynyt Ouluun. Paikallisten yrittäjien mahdollisuus vaikuttaa ja kommunikoida kunnanjohdolle on tullut haasteellisemmaksi.

OTE

RAUDOITUKSEEN

• Raudoitteiden listaus rakennepiirustuksista • Terästen katkaisu ja taivutus • Hitsaamalla kasatut raudoite-elementit • Asennustyöt kohteessa

3. Työvälineitä ja tukea, että yhteistyö yrittäjien, erityisesti pk-sektorin ja elinkeinosektorin välillä olisi saumatonta. Jokainen yrittäjä ja yritys on tärkeä Haukiputaalla. Kaupungin ja elinkeinosektorin tuki Haukiputaan yrittäjyydelle on ensiarvoisen tärkeää, jotta turvataan työpaikat ja lisätään työllisyyttä.

Veistämötie 8, 90620 Oulu | Puh. 0400 163 858 www.raudoitus.com

Uudet puheenjohtajat vastasivat kolmeen kysymykseen.

Jouni Oikarinen Niittyrannantie 154 90440 Kempele

Niittyrannan autohuolto Oy 040 5560 242 • Vaihtolavakuljetukset niittyrannanautohuolto@outlook.com • Vaihtolavakuljetukset • Jätekuljetukset • Nostotyöt

• Vaihtolavakuljetukset • Jätekuljetukset • Nostotyöt • Hinauspalvelu

Siikajoen Yrittäjät 1. Yrittäjäyhdistyksen ja kuntapäättäjien välisen yhteistyön kehittämistä. Seutukunnallisen yhteistyön tiivistämistä. Siikajoen kunnan yrittäjien aktivoimista yhteiseen toimintaan ja yhteistyön kehittämiseen. Yrittäjyyteen kannustamista muun muassa yrittäjyyskasvatuksen kautta.

0400 177 636

petri@kuljetushaikara.fi www.kuljetushaikara.fi RAAHE 0400 280 414

0400 177 636

Raine Niinimaa,

• Jätekuljetukset • Nostotyöt • Hinauspalvelu • Hinauspalvelu

OULUN KESKUS APTEEKKI Avoinna: ma–pe klo 8.30–21.00 la–su klo 10.00–21.00

puh. (08) 311 3112 044 711 7100 fax: (08) 311 6001

www.oulunkeskusapteekki.fi

2. Seutukunnalle kaavaillut suurhankkeet. Tässä yrittäjillä ja yrittäjäyhdistyksillä on näytön paikka. Seutukunnallinen yhteistyö on avainasemassa. Yrittäjäyhdistyksen täytyy toimia jäseniensä etujen mukaisesti ja siten, että myös yhdistykseen kuulumattomat yritykset kokisivat jäsenyyden hyödylliseksi. Mitä enemmän meitä on, sitä paremmin pystymme jäsenistömme etua ajamaan ja yhteistyötä kehittämään.

3. Tiivistä yhteistyötä, koulutusta ja taustatukea arkeen.

ASIANAJOTOIMISTO ISOLUOMA Kirkkokatu 19 A 7, 90100 OULU • puh. 08 534 7700 toimisto@isoluoma.fi • www.isoluoma.fi

8

MAANANTAINA 22. HelmikuuTA 2016

Matti Puurunen asentaa kosketusnäytöllistä AutoPC:tä asiakkaan Skodaan.

Älykästä matkaseuraa Matti Puurunen hautoi pitkään ideaansa autotietokoneisiin keskittyvästä yrityksestä. Kun palkkatyöt loppuivat, oli aika perustaa AutoMasa.

Omien töittensä herraksi Sarja kertoo uusista yrittäjistä

Panu Sivula

A

mmottava aukko Skoda Octavian ohjaamon etupaneelissa umpeutuu, kun Matti Puurunen asentaa isolla näytöllä varustetun autotietokoneen paikoilleen. Ohjaamoon tulvahtaa ruudun täydeltä viihdettä ja liikennetietoa.

AutoMasan kosketusnäytölliset tietokoneet toimivat Androidkäyttöjärjestelmällä, joten niihin voi ladata sovelluksia GooglePlaykaupasta. Myös älypuhelimen saa yhdistettyä toimimaan osana AutoPC-järjestelmää.

kyllä sen eteen tekee töitä”, Puurunen kuittaa pitkäksi venyvät päivät.

Varustelussa parantamisen varaa Korkean autoverotuksen vuoksi edulliset ja keskihintaiset autot ovat Suomessa varustetasoltaan varsin riisuttuja, Puurunen

”Jos on idea, johon uskoo, niin kyllä sen eteen tekee töitä”

huomauttaa. 20 000 euron Toyotan hinta voi lisävarusteilla pompata jopa 35 000 euroon. Ostotilanteessa näyttöruutu putoaa helposti pois varustelistalta.

Kalliimmissa autoissa tietokoneruudut ovat vakiona, mutta nekin ovat Puurusen mukaan usein puutteelliset. ”Autonvalmistajat pitävät kiinni omasta järjestelmästään, eivätkä

Markkinointi tuo tulosta Yrityksen alkuvaikeutena Puurunen pitää sitä, että ihmiset eivät tiedä autotietokoneen mahdollisuuksista, eivätkä juuri osaa kysellä sellaisen perään.

Joulukuussa vietettiin AutoMasan avajaisia, joita edelsi iso markkinointikampanja. Puurunen suunnitteli flyerit sekä tarrat taksin kylkeen, otti kuvat ja laati lehtimainokset. Kampanja tuotti tulosta. ”Avajaisissa asiakkaita tuli niin paljon, ettei kaikkia ehtinyt kunnolla palvelemaan.”

Puurusen toiveena on saada AutoMasa niin tukevasti jaloilleen, että hän voisi palkata asentajan ja keskittyä itse enemmän tuotekehitykseen ja markkinointiin. Aikanaan sähköasentajakoulutuksen saanut Puurunen hyödyntää nyt työssään kymmenen vuoden kokemusta it-alalta. ”Vikaselvitykset ja ongelmanratkaisu ovat työn keskeistä sisältöä.”

Savotan suuruus yllätti

Pari vuotta sitten Puurunen jätti palkkatyönsä Tampereella ja muutti avovaimon työn perässä Ouluun.

Oman alan työt olivat Pohjois-Suomen pääkaupungissa tiukassa, joten pitkään muhinut ajatus oman yrityksen perustamisesta alkoi tuntua ajankohtaiselta.

Viime kesänä Puurunen vuokrasi autokorjaamona palvelleet tilat Oulun Limingantullissa ja remontoi niistä asennushallin ja asiakaspalvelutilat. AutoMasa avasi ovensa lokakuun alussa.

Yrittäjäksi ryhtyessään Puurunen tiesi, että edessä on iso savotta, mutta siitä huolimatta työmäärä yllätti. Hän hoitaa itse kaiken tuotekehityksestä asennuksiin ja markkinoinnista paperitöihin. ”Jos on idea, johon uskoo, niin

halua laitteisiin avoimen lähdekoodin käyttöliittymää.”

AutoMasan liikeidea on nostaa asiakkaan auton varustelutasoa suhteellisen edullisella merkkikohtaisella tai yleismallisella autotietokoneella sekä lisälaitteilla, kuten peruutuskameralla.

Autotietokoneeseen liitetyn liikennekameran kuva ilmestyy näyttöruutuun.

9

MAANANTAINA 22. HelmikuuTA 2016

AMMATTITAIDOLLA KAIKENLAISET

KONETYÖT & KIINTEISTÖHOIDOT

MITÄ SIITÄKIN TULISI, JOS EI OLISI YHTÄÄN YRITYSTÄ?

www.khriekki.fi

TALLENTAVA KAMERAVALVONTA

seppala-mustonen.fi

REMONTIT SUUNNITTELUSTA TOTEUTUKSEEN Palo- ja vesivahinkojen saneeraukset 15 vuoden kokemuksella.

Yrittäjät luovat uutta ja pitävät Suomen pyörät pyörimässä.

Se vaatii kovaa työtä – yrittämistä. Yrittäjät työllistävät ja maksavat suuren osan veroista. Jos sen jälkeen jää jotain itsellekin, se on ihan oikein. Yrittäjät ovat tottuneet pärjäämään omillaan.

Mutta kyllä jokainen joskus apua, tukea ja verkostoja tarvitsee.

Siksi kannattaa liittyä Suomen Yrittäjiin: yrittajat.fi/liity

• Asiakaslähtöisyys • Luotettavuus • Ammattitaito

saneerauspalvelu@ seppala-mustonen.fi

Petri Seppälä 040 737 8580 Sami Mustonen 040 527 1257

Mistä aineksia kasvuun?

S

uomi on ollut lyhyitä positiivisempia jaksoja lukuun ottamatta taantumassa aina 2008 syksystä saakka.

Vienti, joka on aina ollut Suomen talouden kulmakivi, ei ole palautunut taantumaa edeltävälle tasolle ja kuluttajien heikko luottamus tulevaan on vaikuttanut myös yksityiseen kulutukseen. Kokonaisuudessaan Suomi on jäänyt jälkeen perinteisestä vertailukumppanistaan Ruotsista, jonka Bkt on kasvanut jo pidemmän aikaa.

Ruotsissa työllisyysaste on ollut korkea ja yksityinen kulutus ei ole romahtanut. Myös yritykset ovat enemmän suuntautuneet vientiin ja kuluttajatuotteita valmistetaan Suomea enemmän. Onko kuitenkin kyse pelkästään siitä mitä tehdään vai siitä miten tehdään? Yrityksen tuottamien tuotteiden ja palveluiden myynti on selkein tie kasvuun. Myynnin kasvattaminen vaatii myyntiaktiviteettien lisäksi myös investointeja tuotantoon ja tuotekehitykseen.

Suomessa ajatellaan usein, että onko jokin mahdollista ennemmin kuin sitä miten joku tulisi mahdolliseksi.

Tehdään paljon yksin ja tehdään niin hyvin, että varmasti toimii. Pankissa monesti kuulee, ettei hankkeisiin saa lainaa. Kyllä lainaa saa kun hanke on yrittäjän kannalta sellainen, että kassavirralla pystyy kohtuullisessa ajassa maksamaan lainan takaisin. Nordean Pohjois-Suomen alueelta nostettiin vuonna 2015 yli 20 % enemmän rahoitusta kuin 2014 eli kyllä rahaa on saanut.

Toisaalta ihan alkuvaiheessa yrityksessä on paljon riskiä eikä kassavirtaa vielä ole tai sen alku on epävarmaa. Tällöin yritysriskiä tulisi kantaa

omistajien tai riskisijoittajien. Pankki on kumppani parhaimmillaan kun myynti on saatu alulle tai ainakin hyvä ennakkonäkemys tulevasta esim. sopimusten muodossa.

Paljon voi myös tehdä tekemällä asioita yhdessä. Lähtöä voi vahvistaa hankkimalla yrityksen taakse hyvän osaajajoukon tai tekemällä yhteistyötä muiden yritysten kanssa. Yhdessä voi luoda uusia tuote- tai palvelukokonaisuuksia, joilla onnistumisen todennäköisyys pelkkään yksittäiseen tuotteeseen tai palveluun verrattuna kasvaa. Asiakkaan tarpeita ja palautteita kannattaa kuunnella eli tuotteen tai palvelun voisi laittaa aiemmin markkinoille ja jatkaa sitten laadun kehittämistä myynnin jo toimiessa. Markkinoillepääsyn aikaa pitäisi pystyä lyhentämään voimakkaasti.

Kun oman tarinansa saa selkeäksi, niin markkinoilta voi yhä paranevin mahdollisuuksin kerätä rahaa alkuvaiheenkin hankkeisiin joko suoran osakeannin tai joukkorahoituksen kautta. Haettu raha voi olla oman pääomanehtoista tai velkaehtoista.

Markkinoilla on tällä hetkellä muutamia kyntensä osoittaneita palveluntarjoajia ja uusia on tulossa. Palveluntarjoaja tarjoaa apua rahoitushankkeessa ja alustan rahoitusoperaatiolle kerätystä rahasta otettavaa palkkiota vastaan. Kustannustaso on yleensä 3-6 % kerätyn rahan määrästä.

Nämä rahoituskanavat auttavat myös pankin kanssa keskustelussa, koska vieraan pääoman osuus jää pienemmäksi, ja oma pääoma on vahvempi. Pankissa osataan kartoittaa asiakkaan tarpeet, löytää oikeat ratkaisut sekä neuvoa keinoista vahvistaa yrityksen omaa pääomaa. Kaikki-

en etu on yrityshankkeiden lisääntyminen ja onnistuminen.

Lopuksi voi todeta, että vanha totuus hyvästä tarinasta pätee myös yrityksen eteenpäin viemisessä niin myynnin kuin rahoituksenkin hankkimisen näkökulmasta.

Sami Heikkilä Aluejohtaja, Nordea Pankki P-suomen yritysalue

www.oakk.fi/sillanrakentaja

10

MAANANTAINA 22. HelmikuuTA 2016 Kuva Oulun kaupunginteatteri

Lahden kaupunginteatterin Keltainen kuu -esitys nähtiin Oulun lasten ja nuorten teatterifestivaalilla tammikuussa.

Kulttuuri vetää kaupunkiin Oululla on edellytykset houkutella asukkaita ja yrityksiä, sanoo kaupunginteatterin taiteellinen johtaja Kari-Pekka Toivonen.

Kun kulttuurilla menee hyvin, koko kaupunki kukoistaa.

Panu Sivula

O

lemme aivan ytimessä”, sanoo Oulun kaupunginteatterin taiteellinen johtaja Kari-Pekka Toivonen.

Syrjäinen Oulu ja muut vanhentuneet mielikuvat hän haluaa heittää roskakoriin. ”Pitää tuoda voimakkaasti esiin, miten helppo tänne on tulla, ja mitä kaikkea täällä on.”

Toivosen mukaan Oulussa perusasiat ovat kunnossa asukkaiden ja yrittäjien houkuttelemiseksi: yliopistokaupunki, jossa on mahdollisuus harrastaa kulttuuria ja liikuntaa.

Kolme vuotta sitten kaupunkiin muuttaneena Toivonen sanoo arjen palveluiden ratkaisevan. ”Itselleni on vaikuttanut tosi pal-

jon, minkälaiset etäisyydet ovat palveluihin. Festarit ovat juhlahetkiä, mutta kaupungin houkuttelevuutta pitää miettiä arjen kautta.”

Iso merkitys on mielikuvilla ja kaupungin ilmapiirillä. Teatterilla on takana hyvä vuosi ja paljon katsojia. Parhaimmillaan kulttuurilaitoksen tai vaikka paikallisen urheiluseuran menestys kirittää koko kaupunkia. ”Ihminen haluaa kuulua johonkin, missä on menestyjien joukossa. Kun kulkee hyvin, niin ihmiset jaksavat yrittääkin paremmin.”

Toivosen mukaan ilmakitaransoiton MM-kisojen ja Qstockin kaltaiset tapahtumat on helpompi saada esille kuin ympäri vuoden kult-

tuuripalveluja tarjoavat toimijat, kuten kaupunginteatteri. ”Tavoitteena on vahva ja elinvoimainen teatteri, jolla on sellainen klangi, että sitä tullaan kauempaakin katsomaan.”

Kaikki keinot sallittuja Teatterin pitää näkyä siellä missä ihmiset liikkuvat. ”Esimerkiksi kauppakeskus Valkea mahdollistaa paljon. Mitä kaikkea sen sisään saa? Entä Raatin stadion tai jäähalli”, Toivonen kysyy.

Hän haluaa rikkoa keinotekoiset raja-aidat.

”Sisältö on tärkein.

Siinä, miten sisältö saadaan ihmisten tietoon, ovat kaikki keinot sallittuja.”

Kari-Pekka Toivonen ”Sisältö on tärkein. Siinä, miten sisältö saadaan ihmisten tietoon, ovat kaikki keinot sallittuja.”

Mikä sitten saa ihmiset liikkeelle? Toivonen huomauttaa, että Raksilan jäähallissa käy 10000 ihmistä viikossa, koska siellä on osaamista, voittamisen kulttuuria ja aina jotain uutta. ”Itsekin istun tosi mielelläni hallissa katsomassa ja kokemassa.”

Toivonen näkee Kärppä-ottelun seuraajissa paljon potentiaalisia teatterin ensikertalaisia tai niitä, jotka voisivat parantaa aiempaa kokemustaan teatterissa. Hän vierastaa ajatusta massoista, jotka käyvät joko urheilu- tai kulttuuririennoissa. ”Jokainen on yksilö. Aika moni meistä haluaa itseään kuvattavan monipuoliseksi ja näkemykselliseksi ihmiseksi mieluummin kuin yksipuoliseen massaan kuuluvaksi.”

Teatterifestivaalille näkyvyyttä Oulun lasten ja nuorten teatterifestivaalia vietettiin tammikuussa 35. kerran. Tapahtuma osoitti, että lapset ja nuoret ovat kulttuurinnälkäisiä – teatteriin tultiin isolla innolla. Toivosen mukaan tapahtumalla on potentiaalia kasvaa isoksi vetovoimatekijäksi. ”Teatterifestivaalista pitää tehdä valtakunnallisesti näkyvä, niin kuin Tampereen teatterikesä.”

Toivonen uskoo ulkomaisten vieraiden vaikuttavan tapahtuman näkyvyyteen ja kiinnostavuuteen.

Lastenteatterin tarinaa täytyy pitää yllä niukkoinakin aikoina. ”Jos yksikin sukupolvi kadotetaan, niin tulevaisuudessa myös heidän lastensa on vaikea löytää kulttuurin pariin.”

11

MAANANTAINA 22. HelmikuuTA 2016

Yrittäjän riskiympäristö murroksessa Yritysten riskiympäristö on jo jonkin aikaa ollut muutosten kourissa. Taustalla on muun muassa verkkohyökkääjien lisääntynyt kiinnostus yrityksiä kohtaan. Mutta mitä nämä kyber-riskit tarkoittavat? tapahtumia, jotka uhkaavat yrityksen toiminnan jatkuvuutta ja häiriöttömyyttä tai yrityksessä käsiteltävän tietoaineiston luottamuksellisuutta, eheyttä ja käytettävyyttä, kertoo riskipäällikkö Jani Salonen Fenniasta.

Kyber-riskien vaikutukset yritysten toimintaan Yritysten merkittävimmät kyberriskit ovat kriittisen tietojärjestelmän häiriö, tietojärjestelmään kohdistuva rikollinen teko tai IT-laitteisiin kohdistuva omaisuusvahinko. Nämä riskit saattavat pahimmillaan aiheuttaa yrityksen liiketoiminnan keskeytymisen tai yrityksen hallussa olevan luottamuk-

Miten kyber-riskejä voidaan hallita?

Riskien hallinnan lähtökohtana on riskien tunnistaminen ja arviointi. Yrityksen tulee kartoittaa kriittisten tietojärjestelmien kokonaisuus alihankintaketjuineen ja tunnistaa niihin liittyvät riskit. Samoin tulee kartoittaa yrityksen käsittelemän tietoaineiston laatu ja määrä, minkä perusteella voidaan arvioida tietojen vuotamisen tai varastamisen aiheuttamat seuraukset.

– Jos yrityksessä käsitellään suuria määriä henkilötietoja tai luottokorttitietoja, niiden suojaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, sanoo Salonen.

Riskien tunnistamisen ja arvioinnin jälkeen tulee suunnitella

Riskien hallinnan lähtökohtana on riskien tunnistaminen ja arviointi. riittävät ennaltaehkäisevät riskienhallintatoimenpiteet, kuten tekniset tietoturvaratkaisut ja henkilöstön tietoturvakoulutus.

Kyber-riskien vakuuttaminen Muiden riskienhallintatoimenpiteiden lisäksi kyber-riskejä voidaan myös vakuuttaa. Vakuutusturva räätälöidään tietoturvakartoituksen perusteella asiakkaan tarpeen ja riskitason mukaan.

Fennia tekee yhteistyötä AIG:n kanssa, joka on yksi maailman johtavista vakuutusyhtiöstä. AIG:n kybervakuutus tarjoaa vakuutusturvaa edellä mainittujen kyber-ris-

Panu Sivula ta, potentiaalisia palvelujen käyttäjiä. ”Toivottavasti saamme tänne ison tapahtumakeskuksen. SuperParkin Areena on jo vastannutkin tarpeeseen ja elävöittänyt kulttuuritarjontaa.”

0400 871 418

FINNWIN, LUOTTAMUKSESI ARVOINEN • Yrityskaupat ja yrityksen arvonmääritykset • Täyden palvelun tilitoimisto • Talouskoulutus ja -konsultointi Finnwin Lions Oy, Teknologiantie 1, Oulu Juha Jokikokko 040 823 5205, www.finnwin.fi Laskentatoimi Markkula, Suksitie 6 A Tyrnävä Jussi Pakonen 040 823 5201, www.laskentatoimi.net

Koneurakointi ja konepajatoiminta

TMI KALEVI J. PELKONEN p. 040 5167 435 | Mäyräntie 11, 86400 Vihanti

Ihmiset tekevät päätökset BusinessOulun keskeinen tehtävä on työpaikkojen ja investointien saaminen alueelle. Projektipäällikkö Soile Pitkänen toteaa, että yritysten sijoittumisen takana ovat aina ihmisten tekemät päätökset. ”Ilmakitaran MM:n kaltaiset

Tmi: Antti Käkelä

Oulun SÄHKÖTEK Oy 21 -vuotta

Luotettavaa sähköurakointia vuodesta 1994 lähtien!

Oulu ei ole syrjässä, se on ytimessä, sanoo kaupunginteatterin taiteellinen johtaja Kari-Pekka Toivonen. Monipuolisena esiintyjänä tunnettu Toivonen kävi puhumassa yrittäjille vuorovaikutuksesta.

Ota yhteyttä:



K

tapahtumat muokkaavat mielikuvaa ja tukevat kaupungin brändiä.”

Pitkäsen mukaan kulttuuritarjonnan ympärivuotisuutta tulisi Oulussa kehittää. Talvisaikaan kaupunki on täynnä opiskelijoi-

Henri Lassander, Fennia

Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus

Ilmakitara kuuluu kauas aupungin kulttuurielämältä putoaisi pohja, jos tarjonta keskittyisi vain isoja massoja kerääviin tapahtumiin.

Tärkeintä on laadukas, jatkuva toiminta, sanoo ravintoloitsija ja festarijärjestäjä Ilpo Sulkala. ”Meillä 45 Specialissa järjestetään 150-200 kulttuuritapahtumaa vuodessa. Jos Oulusta ottaisi viisi kulttuuritapahtumia järjestävää kapakkaa pois, niin olisihan tämä paljon tylsempi kaupunki.”

Sulkalan mukaan Oulun teatteritarjonta on hyvä, mutta galleriapuolella on matalapainetta galleria Harmaja n lopetettua toimintansa.

Kaupungin kulttuuriannin vetovoima ei kuitenkaan yllä kauas. Vain ilmakitara tunnetaan Oulusta ja Oulu ilmakitarasta ulkomailla.

Sulkala harmittelee, ettei talvea ja vaikkapa meren jäätä ole onnistuttu hyödyntämään uusien kulttuurimagneettien luomiseksi. ”Pitää vain keksiä tarpeeksi omaperäistä ja tehdä se laadulla ja tyylillä, niin sille voi saada yleisöä maailmaltakin.”

kien aiheuttamia vahinkotapahtumia varten.

– Vakuutuksella voidaan kattaa liiketoiminnan keskeytymisen aiheuttamaa katemenetystä ja ylimääräisiä kuluja sekä tietovuodon aiheuttamaa vahingonkorvausvastuuta, oikeudenkäyntikuluja ja mahdollisia viranomaisen asettamia sakkomaksuja. Lisäksi kybervakuutus korvaa kybervahinkoon liittyviä IT-asiantuntijoiden, maineenhallinnan konsulttien sekä juridisen avun aiheuttamia kustannuksia. Osa riskeistä voidaan vakuuttaa myös perinteisillä omaisuus- ja keskeytysvakuutuksilla Fennian toimesta, kertoo Salonen.

0400 960 342



Y

ritykselle yksi menestyksen edellytyksistä on tärkeän tiedon turvaaminen. Tietoturvallisuuden tavoitetaso tulee olla vähintään sellainen, ettei yrityksen liiketoiminnan jatkuvuus vaarannu puutteellisen tietoturvallisuuden vuoksi.

Sana kyber on ilmaantunut suomen kieleen muutaman viime vuoden aikana. Yrityksen näkökulmasta kyber-käsitteen voidaan katsoa tarkoittavan kaikkea sähköisessä muodossa tapahtuvaa tiedon käsittelyä, tallennusta ja siirtämistä.

– Yrityksen kyber-ympäristö voi koostua esimerkiksi sähköisestä viestinnästä, tietojärjestelmistä, tietoverkoista, tallennuslaitteista sekä myös paperille tulostetusta tiedosta. Kyber-riskit ovat yrityksen kyber-ympäristöön kohdistuvia

sellisen tiedon vuotamisen ulkopuolisille.

– Tietojen vuotamisesta seurauksena voi olla merkittäviä kuluja, kuten vahingonkorvausvelvollisuus ja tiedottaminen tietovuodon asianosaisille, oikeudenkäyntikulut, selvittelykulut, IT-asiantuntijoiden kulut ja mahdollinen juridinen apu, Salonen jatkaa.

0400 599 252

12

MAANANTAINA 22. HelmikuuTA 2016

Matkailuala kaipaa maakauppoja

Hiihtokeskusyrittäjien mukaan valtion pitäisi myydä maita hiihtokeskuksille, jotta alueiden kehittäminen etenisi.

Metsähallitus on ollut haluton neuvottelemaan.

Panu Sivula

V

altio omistaa valtaosan maista, joilla hiihtokeskukset toimivat. Metsähallituksen rajut vuokrankorotukset syövät matkailuyritysten edellytyksiä kehittää liiketoimintaansa. Yrityksen nettotuloksesta jopa kolmasosa voi mennä maanvuokraan, sanoo Iso-Syötteen toimitusjohtaja Jorma Terentjeff. Syötteellä lähes kaikki toiminta tapahtuu valtion mailla. ”Me olemme tehneet ryteiköstä rahasampoa valtiolle, mutta meitä ei palkita kävijämäärän kasvusta.

Kun tonttimaa kallistuu, niin valtio saa tuloja, mutta uuden hotellin rakentaminen voi käydä yrittäjälle liian kalliiksi.”

Terentjeff ehdottaa, että yritysten tarpeet käytäisiin tapauskohtaisesti läpi ja valtio myisi maata tiettyyn käyttötarkoitukseen pitkäaikaisella lainalla. Tämä edellyttäisi maatalousministeriön puuttumista Metsähallituksen toimintaan erillisratkaisuna. ”Toinen vaihtoehto on myydä maat kaupungille tai kunnalle, joka vuokraisi sen nykyistä järkeväm-

millä ehdoilla yrittäjälle.”

Metsähallitus saa ansiotonta arvonnousua omille maa-alueilleen, kun kunta kaavoittaa niille rakennusoikeutta, toteaa Ukkohalla-Paljakan toimitusjohtaja Kimmo Kyhälä. ”Metsähallituksen toiminta pahimmillaan pysäyttää alueiden kehityksen.”

Kyhälän mukaan Metsähallitus on ollut haluton neuvottelemaan maa-alueista markkinaehtoisesti. ”Yksikään kunta, jossa matkailukeskus sijaitsee, ei toimi investoijia kohtaan tällä tavalla.”

Pohjoinen elää matkailusta Moni Pohjois-Suomen paikkakunta elää matkailusta. Pohjoisen kaivokset ovat miesvaltaisia työpaikkoja, mutta matkailun työt mahdollistavat perheiden asettumisen pienille paikkakunnille. ”Matkailun rahoilla kehitetään alueen muutakin infraa ja toimintaa.

Matkailun ansiosta monessa kunnassa on hyvät peruspalvelut kantaväestölle logistiikasta terveyspal-

veluihin”, Terentjeff sanoo.

Hän rinnastaa Metsähallituksen ja sähkönsiirtoyhtiöiden monopolit, jotka heikentävät matkailuyritysten kilpailukykyä. ”Siirtohinnan nousulla on valtavan suuri merkitys, koska hiihtokeskuksissa on paljon sähköllä toimivia järjestelmiä, eikä niihin voida käyttää mitään vaihtoehtoista energiamuotoa.”

13

MAANANTAINA 22. HelmikuuTA 2016

Kuva Iso-Syöte

Nyt paistaa rinteeseen

A

lkutalvi näytti hiihtokeskuksissa pahalta.

Lunta ei tullut taivaalta eikä tykistä. Lopulta pakkasjakso pelasti paljon.

Iso-Syötteen kausikorttimyynnissä on muutaman prosenttiyksikön parannus viime vuodesta ja koulujen talviliikuntapäivien ennakkomyynti on käynyt vilkkaana.

Myös hotellien ja mökkien varaustilanne on parantunut. ”Kaikesta huolimatta matkailutoimialalla voidaan hyvin, trendi on hieman ylöspäin”, kiteyttää Iso-Syötteen toimitusjohtaja Jorma Terentjeff.

Vuosikymmenen alun runsaslumiset talvet Etelä-Suomessa saattavat heijastua nyt ruuhkina pohjoisen hissijonoissa. ”Hyvinä lumitalvina alalle tuli uusia harrastajia ja tapahtui lajien sisäisiä kehityksiä”, Terentjeff sanoo.

Myös vaatteiden ja välineiden maahantuojien mainoskampanjoilla on merkitystä. ”Se tuo alaa tunnetuksi ja kertaantuu meillekin positiivisesti.”

Alkuvuoden kovat pakkasetkaan eivät Terentjeffin mukaan olleet pahasta, sillä ”pakkaset luovat liikunnan potentiaalia”. ”Kun ilmat lauhtuvat pakkasten jälkeen, ihmiset haluavat lähteä ulos.”

siaalisen median avulla on meidän mahdollisuutemme.”

Hintakilpailuun lähteminen olisi Terentjeffin mukaan virhe. Se muuttaisi asiakaskuntaa ja laskisi statusta. ”Suomi ei voi eikä saa olla halpamatkailumaa. Tänne tullaan tietäen, ettei kaikki ole halpaa, mutta palvelutarjonta on hyvä ja elämyspaketit erinomaiset.”

”Me olemme tehneet ryteiköstä rahasampoa valtiolle.”

Jorma Terentjeff, Iso-Syöte

Suomi ei saa olla halpamaa Matkailuyrittäjän kovin kilpailija taitaa olla asiakkaan kotisohva.

Ja tietenkin ulkomaiset kohteet.

Levottomuudet maailmalla vähentävät matkailukohteita, jolloin turvallinen Suomi nousee entistä kiinnostavammaksi. Terentjeff sanoo Suomen vähitellen päässeen näkyvimmillekin matkailusivustoille. ”Entistä enemmän tulee yhteydenottoja myös ohi matkatoimistojen. Markkinointi ja myynti so-

Iso-Syötteen kausikorttimyynti kasvoi viime vuodesta, ja koulujen talviliikuntapäivien ennakkomyynti on käynyt vilkkaana.

Kaupunkikeskus antaa ensikosketuksen

P ”Metsähallituksen toiminta pahimmillaan pysäyttää alueiden kehityksen.”

Kimmo Kyhälä, Ukkohalla-Paljakka

Hiihtokeskus Iso-Syötteen toimitus­ johtaja Jorma Terentjeff ehdottaa, että matkailuyritysten tarpeet käytäisiin tapauskohtaisesti läpi ja valtio myisi maata tiettyyn käyttötarkoitukseen pitkäaikaisella lainalla.

itkät pakkastalvet ovat parasta mitä hiihtokeskusyrittäjä voi toivoa. Oulun Ruskotunturin ensimmäisinä kausina ne ovat jääneet haaveiksi.

Siitä huolimatta Ruskotunturi on osoittanut, että kaupunkikeskukselle on tilausta, toimitusjohtaja Kimmo Kyhälä sanoo.

Rinteissä riittää laskijoita arkipäivisinkin. Kävijät tulevat suurelta osin Oulusta ja lähialueilta. ”Lapin ja Kainuun keskukset eivät pärjää ilman kaupunkikeskuksia, niissä ihmiset oppivat laskemaan ja pääsevät lajiin tutuksi, kunnes hakeutuvat isompiin kes-

kuksiin.”

Suomessa on yli 70 hiihtokeskusta, joista lähes puolet sijaitsee kaupungeissa.

Palvelukirjo entistä laajempi Laskettelijat kaipaavat entistä monipuolisempaa palvelutarjontaa.

Kainuussa siihen vastattiin liittämällä Ukkohalla ja Paljakka yhteen. ”Saimme yhteislipun alle 30 rinnettä. Sen ansiosta on tullut lisää volyymia ja asiakkaita. Rinnemäärän puolesta olemme isojen joukossa”, sanoo Ruskotunturin ohella

myös Ukkohalla-Paljakkaa luotsaava Kimmo Kyhälä.

Ukkohalla-Paljakan valtteja ovat omalaatuinen luonto, lumivarmuus, hyvät palvelut ja Lappia lyhyempi ajomatka Etelä-Suomeen. Valttien vaaliminen vaatii työtä. Wellness-elämyksiä hakeva hiihtoturisti haluaa ravintolat, saunamaailmat, liikuntapaikat ja korkeatasoisen majoituksen. Kesämatkailijalle on oltavat omat aktiviteettinsa. ”Ala on äärettömän investointivaltainen. On osattava tehdä oikeita investointeja, että ne tuottavat.”

14

MAANANTAINA 22. HelmikuuTA 2016 Kuva Tero Suutari

Tuotekehitykseen vauhtia ja suuntaa sairaalasta

Projektipäällikkö Timo Alalääkkölä (vas.) esitteli OYS TestLabin tiloja, joissa yritykset voivat testata tuotteitaan ja saada palautetta hoitajilta ja lääkäreiltä.

OuluHealth Labs tarjoaa yritykselle ympäristön testata, kehittää ja saada ammattilaisilta palautetta. Hankkeessa on ollut mukana yli 30 aktiivista case-yritystä.

Panu Sivula

P

ienet asiat ratkaisevat, toimiiko insinöörin suunnittelema tuote arjessa. Kun kyse on hoitoalan teknologiasta, tulee arvokkain palaute lääkäreiltä ja hoitajilta.

OuluHealth Labs tarjoaa puitteet julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyölle. Hankkeessa Oulun yliopistosairaalan yhteyteen valmistuu testauslaboratorio OYS TestLab ja Kaakkurin terveysaseman tuotetestausmallia otetaan laajemmin käyttöön. ”Yritykset voivat meillä testata ja saada palautetta, ja kehittää tuotteita palautteen pohjalta oikeaan suuntaan”, sanoo OuluHealth Labsin projektipäällikkö Timo Alalääkkölä.

Testaustoiminnan ohella tärkeä anti yritykselle ovat hoitoalan ammattilaisten ideat, joita tuodaan yritysrajapintaan ja jalostetaan tuotteiksi ja palveluiksi.

Hankkeessa on ollut mukana yli 30 aktiivista case-yritystä, joista osan kanssa on edetty testeihin asti. Joukossa on paljon lähialueen yrityksiä. ”Pyrimme erityisesti huomioimaan paikalliset yrittäjät, läheisyys on etu yhteydenpidossa.”

Alalääkkölä painottaa, että TestLabiin ei tarvitse tulla valmiin prototyypin kanssa, vaan alkuvaiheen ideankin kanssa voi lähestyä. ”Mielellään annetaan palautetta, onko tuoteidea sen arvoinen, että kannattaa viedä eteenpäin.”

Nonprofit-toimijaksi Pohjois-Pohjanmaan liitto myönsi hankkeelle viime vuonna noin 660 000 euroa EAKR-rahoitusta.

Kokonaisbudjetti on lähes miljoona euroa. Pääosa summasta menee henkilöstökuluihin. ”Pilottiprojektin aikana yrityksille ei koidu kustannuksia, mutta vuoden 2017 alusta pyrimme olemaan ei voittoa tavoitteleva toimija”, Alalääkkölä kertoo.

Jatkossa yrityksille tarjottavasta palvelusta siis peritään hinta, jotta kulut saadaan katettua.

Hoitaja- ja lääkärikunta on Alalääkkölän mukaan osallistunut testauksiin innokkaasti. ”Ammattilaisten on mahdollista saada jokapäiväistä työtä helpotta-

via ratkaisuja käyttöönsä.”

Testauksiin osallistumisen ei pidä kuormittaa henkilöstöä liikaa.

Siinä on kehittämisen varaakin, Alalääkkölä myöntää. Hankkeen edetessä sairaalan sisäistä kommunikaatiota työstetään edelleen.

Kansainvälinen verkosto Nordic Test Beds -verkosto kokoaa Oulun kanssa yhteen testiympäristöt Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta. ”Pyritään luomaan malli yhden luukun periaatteella. Tällöin Oulussa testattava tuote voidaan altistaa myös pohjoismaiselle testaukselle. Se lisää palvelun houkuttelevuutta.”

OuluHealth Labs • Terveysteknologian ja hyvinvointipalveluiden innovointi-, testaus- ja kehitysympäristö.

Tarjoaa yrityKsille toden­mukaisen ympäristön tuotekehityksen eri vaiheisiin.

Mahdollistaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työssä syntyneiden ideoiden käytäntöön viemisen.

Toteuttajina • Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri • Oulun kaupunki • Oulun ammattikorkeakoulu • yritykset • BusinessOulu.

15

MAANANTAINA 22. HelmikuuTA 2016

TASOITE- ja MAALAUSTYÖT 040 1272 883 www.ht-maalaus.fi htmaalaus@gmail.com

Raahen

ISÄNNÖINTITYÖ OY -kotisi parhaaksi-

Narendra Modi ja Angela Merkel tutkivat silmänpohjakameraa tehdasvierailulla Intian Bengalurussa.

Maailmanvalloitus alkaa Oulun pilottihankkeesta

Uusi osoitteemme Sovionkatu 4-6, 92100 Raahe

Panu Sivula

M

itä pitelevät käsissään pääministeri Narendra Modi ja liittokansleri Angela Merkel, kun lehdistö kuvaa heitä Boschin tehdasvierailulla Intian Bengalurussa? Aivan oikein, suomalaista silmänpohjakameraa.

Oululainen Optomed Oy on nopeasti kasvava vientiyritys, jonka päätuote on digitaalinen, kannettava silmänpohjakamera. Saksalainen Bosch on Optomedin merkittävä yhteistyökumppani, jonka brändin alla laitteita myös markkinoidaan. Intiassa Bosch halusi esitellä valtaapitäville uutta eurooppalaista teknologiaa.

Optomedin ensimmäistä tuo-

tesukupolvea testattiin Oulu CityLabin pilottihankkeena Kaakkurin terveysasemalla vuonna 2009.

Silmänpohjakameran neljäs sukupolvi lanseerattiin syksyllä 2013.

Se siivitti yrityksen voimakkaaseen kasvuun. Viime vuonna liikevaihto kasvoi 50 prosenttia, yli 6 miljoonaan euroon. Omaa henkilöstöä Optomedilla on tällä hetkellä noin 40, joista puolet tuotekehityksessä. Alihankkijaverkosto on laaja.

Kiinaan perustettiin hiljattain 20 hengen myyntitiimi.

Pian yritys aloittaa kehitteillä olevan tuotteen testaukset OYS TestLabissa. ”Uusi tuote mullistaa silmän-

pohjakuvauksen”, uskoo Optomedin toimitusjohtaja Seppo Kopsala.

Laite altistetaan lääkärien kokeiltavaksi ja arvioitavaksi. OYSin lisäksi kehitysvaiheessa olevalle kameralle tehdään lukuisia testejä keskeisillä markkina-alueilla. ”Kun tuotetta myydään esimerkiksi Yhdysvaltoihin, niin se on tärkeää myös testata Yhdysvalloissa”, Kopsala sanoo.

Paitsi toimintakulttuurit myös potilaiden silmänpohjat ovat erilaisia eri puolilla maailmaa.

Tuotannon Optomed on pitänyt Oulussa. Maailmalle lähtee tällä hetkellä reilut 200 kameraa kuukaudessa.

Kempeleentie 7B, 90400 Oulu.

P (08) 8821414

www.cafeprovence.fi

Kolumni

Pienyrittäjän asialla Poliitikkojen ja bisneselämän vaikuttajien mantran mukaisesti suomi tarvitsee lisää kilpailukykyä ja yrittäjyyttä. suomalaisista yrityksistä 98,9 % on alle 50 hengen yrityksiä, joista suurin osa on alle 10 hengen mikroyrityksiä. Ei ole ihme, että uudet työpaikat syntyvät juuri näihin keskisuuriksi kasvaviin firmoihin.

Paljon on puhuttu vatuloinnista yhteiskuntasopimuksen aikaansaamiseksi ja työttömyyden parantamiseksi. Erilaisia vaihtoehtoja puolesta ja vastaan on perusteltu työntekijän turvalla, leikkausten tuomilla säästöillä sekä julkisen ja yksityisen sektorin tasavertaisuudella. Harvoin kuulee lausuntoja siitä, miten työmarkkinaneuvotteluilla helpotettaisiin pien- ja mikroyrit-

täjien arkea. Ei ole ihme, että yrittäjien riveissä on kyselty onko kukaan yrittäjän asialla.

Vatulointi jatkuu edelleen. Pienyrittäjän kannalta hallituksen kaavailemista työlain uudistuksista merkittävin on kirjaus paikallisesta sopimisesta, eli mahdollisuudesta määritellä työajat, lomat sekä palkat yrittäjän ja työntekijän kesken. SAK puolestaan edellyttää, että työmarkkinaneuvottelujen yhteydessä luodaan pelisäännöt tälle työpaikkakohtaiselle sopimiselle, eli että työmarkkinaosapuolet ratkaisisivat yritysten sisäiset asiat työehtosopimuksissa.

Ehdotus on ristiriidassa hallituksen toivoman paikallisen sopimisen kanssa, joka pelastaisi monta työpaikkaa ja onnistuessaan loisi

useita uusia yrityksiä. Yhtä mieltä tunnutaan olevan ainoastaan siinä, että yrittäjyys on se ratkaisu, joka nostaa suomen suosta.

Työttömien toivotaan työllistyvän yrittäjinä, kuten maahanmuuttajienkin. Ajan trendin mukaan työmarkkinat ovat pirstaloituneet ja yhä useampi työllistää itsensä elinkeinonharjoittajana tai pätkätöillä. Monet meistä tekevät työtä yrittäjinä palkkatyön tai opiskelun ohessa. Työnantajamaksut, yrittäjän eläkemaksut, verotus, säädökset ja ylenpalttinen paperisota kuitenkin hankaloittavat yrittäjäksi ryhtymistä ja työntekijöiden palkkaamista.

Mikä sitten kannustaa yrittäjyyteen? Yrittäjyydessä on loppukädessä kyse omien unelmiensa to-

teuttamisesta ja oman leipänsä ansaitsemisesta. Työnantaja luo hyvinvointia työntekijöilleen ja tulonsiirtojen kautta koko yhteiskunnalle. Yrittämisen esteitä on aktiivisesti purettava. Työpaikoilla tapahtuva paikallinen sopiminen on yrittäjien ja työntekijöiden kannalta tärkein rakenneuudistus, joka parantaa työllisyyttä ja yrittäjän arkea. Suomen kilpailukyky kasvaa yrittäjyyden kautta. Pienyrittäjä on tärkeä ja tärkeistä asioista täytyy pitää huolta.

Hjallis Harkimo kansanedustaja, liikemies

16

MAANANTAINA 22. HelmikuuTA 2016

kuntayhteistyöstä iso tunnustus Panu Sivula

S

Kuva Sari Reinikainen-Laine

iikalatvan Yrittäjien puheenjohtaja Tanja Heikkonen on putsannut palkintopöytää alkuvuodesta. Siikalatvan Yrittäjät valittiin sekä maakunnan että koko maan parhaaksi yrittäjäyhdistykseksi pienimpien yhdistysten sarjassa. ”Olin ajatellut, että voisimme pärjätä alueellisessa kisassa, mutten arvannut, että valtakunnallisessakin”, Heikkonen kertoo.

Siikalatvan lisäksi isompien yhdistysten sarjoissa palkittiin Nurmeksen, Kankaanpään ja Turun Yrittäjät. Vuoden 2015 toimialajärjestö on Suomen Optinen Toimiala SOT ry. Palkinnot jaettiin Puheenjohtajien neuvottelupäivillä m/s Silja Symphonylla tammikuussa.

Kuntayhteistyön foorumi K-market Pulkkilan kauppias Tanja Heikkonen johtaa Siikalatvan yhdistystä nyt neljättä vuotta.

deksi kunnanjohtajaksi valittiin Pauli Piilma.

Laajennus vahvistaisi

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien palkinnot vastaanottivat jussi riikonen Oulun Yrittäjistä, tiina sotaniemi Haukiputaan Yrittäjistä ja tanja heikkonen Siikalatvan Yrittäjistä.

Yhdistyksen iso aikaansaannos on yrittäjyysvaikutusten arviointi, jota on viime vuodesta lähtien tehty yrittäjien ja kuntajohdon muodostamassa työryhmässä. ”Se on luottamuksellinen, avoin

ja rehellinen foorumi. Sekä kunnan että yrittäjien pyrkimyksenä on rakentaa vahva elinkeinotoimi ja sitä kautta vahva kunta.”

Sujuvasta yhteistyöstä kertoo Siikalatvan kunnanjohtajan va-

linta, johon yrittäjäyhdistys osallistui omalla varjohaastattelullaan. ”Kerroimme mielipiteemme ehdokkaista.”

Yrittäjien ja kuntapäättäjien maku osui yksiin. Tammikuussa uu-

Neljän viime vuoden aikana yhdistyksen jäsenmäärä on noussut 80:stä lähes sataan. ”Toivon, että jo olemassa oleva porukka aktivoituisi ja näkisi yhdistyksemme voimavarana.”

Heikkonen laajentaisi mielellään yhdistyksen toimialuetta Pyhännälle, jossa ei ole omaa yrittäjäyhdistystä. ”Pyhäntä on Suomen teollistunein kunta, jossa on vahva yrityskenttä ja paljon mahdollisuuksia.

Laajenemalla saisimme vahvemman yhdistyksen.”

Tammikuussa pokatut palkinnot jättivät vielä nälkää. Heikkonen toivoo, että yhdistys palkittaisiin jatkossakin. ”Se osoittaisi, että olemme pystyneet jatkamaan tätä tekemistä, ja tekemään entistä paremmin.”

parhaat paikallisyhdistykset palkittiin pohjois-pohjanmaan yrittäjät valitsi vuoden 2015 parhaat paikallisyhdistykset neljässä eri sarjassa.

Alle 100 jäsentä:

100-199 jäsentä:

Siikalatvan Yrittäjät

Pudasjärven Yrittäjät

+ Merkitys paikallisena vaikuttajana vahvistunut. Kuntayhteistyö, säännölliset tapaamiset. + Jäsenviestinnässä omat fb-sivut ja paikallista näkyvyyttä paikallislehdessä. + Aktiivisia kansanedustajien nimikkoyrittäjiä.

200-500 jäsentä:

Yli 500 jäsentä:

Haukiputaan Yrittäjät

Oulun Yrittäjät

+Hyvää järjestötyötä jo vuosikymmenten ajan. Yhteistyö kunnan kanssa.

+Asema yrittäjien edunvalvojana ja yhteishengenluojana säilynyt kuntaliitoksesta huolimatta.

+Toiminta yhteistyösuhteiden rakentamiseksi.

+ Tiedottaminen ja yhteistyö paikallislehden kanssa.

+Verkostoitumisen edistäminen ja aktiivinen viestintä.

+Senioriyrittäjien toiminta sekä uusien jäsenten huomioiminen.

+Uudet jäsenet huomioidaan ja hallituksessa toimiva työnjako

+Uusille jäsenille tilaisuuksia.

Myös nuorten yrittäjien toiminta aktiivista.

Yrittäjyyskasvatustyö.

+Jäsentiedottaminen.

+Hyvä yhteishenki.

+ Koulutustilaisuuksia, yrittäjyyskasvatutyö.

Finnveran uusi aluejohtaja:

Oulun seudun taloudessa valonpilkahduksia

F

innveran Pohjois-Suomen alue sai helmikuun alussa uuden aluejohtajan, kun Juuso Heinilä aloitti yhtiön palveluksessa. Heinilä siirtyi Finnveraan Oulun Osuuspankista, jossa hän toimi aiemmin myynti- ja asiakkuusjohtajana sekä konttoriryhmän johtajana. Finnverassa Heinilän toimialueeseen kuuluvat Oulun, Rovaniemen ja Kajaanin toimipisteet.

Uusi aluejohtaja on innoissaan pestistään Finnverassa. Heinilän mukaan Finnveralla on valtava potentiaali rahoituksen avulla edistää suomalaista yritystoimintaa.

Suomen taloustilanne on haastava, mutta nähtävissä on myös po-

sitiivista kehitystä. ”Pohjois-Pohjanmaan talouden osalta ilmassa on ensimmäisiä selkeitä positiivisia merkkejä. It-toimialan rakennemuutoksen jälkeen Oulun seudulle on jo noussut useita alkuhankaluudet ohittaneita, vahvoja ja kasvuhakuisia yrityksiä.” ”Oulun keskustan kehittäminen on silmin nähden päässyt Kivisydämen myötä vauhtiin, ja Pyhäjoen voimalahanke heijastuu positiivisesti useisiin muihin investointisuunnitelmiin. Investointien mahdollisimman nopea kääntäminen kasvu-uralle onkin koko Pohjois-Suomen talouden kannalta erittäin tärkeää. ” Kasvaneet valtuudet ja koko-

naan uudet mandaatit ovat lisänneet Finnveran rahoituksen kysyntää.

Finnvera on voinut vuoden 2015 alusta myöntää rahoitusta myös pk-yrityksiä suuremmille yrityksille.

”Laajentuneilla rahoitusmahdollisuuksilla pyritään lisäämään vaikuttavuutta ja kasvattamaan yritysten kilpailukykyä. Uskon, että voimme tällä saralla saada vielä paljon aikaan”, Heinilä sanoo.

lisätietoja rahoituspalveluistamme: www.finnvera.fi puhelinpalvelu 029 460 2580 juuso heinilä

17

MAANANTAINA 22. HelmikuuTA 2016

Kansanedustaja Hanna Sarkkinen ja nimikkoyrittäjänsä Tanja Heikkonen (oik.) ovat vaihtaneet ajatuksia muun muassa kauppojen aukioloajoista, byrokratiasta ja kuntayhteistyöstä.

Kansanedustaja kaupan kassalle Yhteydenpito nimikkoyrittäjä Tanja Heikkosen kanssa auttaa kansanedustaja Hanna Sarkkista ymmärtämään yrittäjän arkea.

Panu Sivula

A

iemmin myyjänäkin toiminut kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas.) tuntee kaupan maailmaa, joten Kmarket Pulkkilan kauppias Tanja Heikkonen sopii oivallisesti hänen yrittäjäparikseen. ”Nimikkoyrittäjän kautta saan käytännön kosketuspintaa yrittäjän arkeen. Myös lainsäädännön ja asetusten käytännön vaikutukset yrityksen arjessa konkretisoituvat”, Sarkkinen kertoo.

Alueen kansanedustajat saivat viime keväänä nimikkoyrittäjät.

Sarkkinen ja Heikkonen ovat vaihtaneet ajatuksia muun muassa aukioloista, byrokratiasta ja kuntayhteistyöstä. Vierailu Pulkkilassa kirkasti kansanedustajalle kuntapolitiikan vaikutuksia yrittämiseen. ”Esimerkiksi se, että kunnallisten palveluiden verkko vaikuttaa myös yksityisiin palveluihin ja niiden kysyntään”, Sarkkinen sanoo.

Heikkonen on tyytyväinen, että

sai Sarkkisen vieraakseen. Etenkin yrittäjän kohtaamasta byrokratiasta oli tärkeää saada viestiä Arkadianmäelle. ”Kävimme läpi Eviran 167-sivuista Oiva hymy -ohjeistusta. Vähemmälläkin maitopurkin myyminen onnistuisi.”

Sääntelyn määrä yllätti Sarkkisenkin. ”Tuntuu, että joskus hyvää tarkoittava lainsäädäntö vääristyy maalaisjärjen vastaisiksi ja kohtuutto-

miksi byrokraattisiksi vaatimuksiksi. Ne saattavat olla pieniä asioita, mutta kuitenkin kuormittavat yrittäjiä”, Sarkkinen sanoo

Viestiä Arkadianmäelle Kuinka paljon oppositiopuolueen kansanedustajan kautta voi vaikuttaa päätöksentekoon? ”Uskon, että alueen viesti saa-

daan laajasti perille, kun jokainen nimikkoyrittäjä on yhteyksissä kansanedustajapariinsa”, Heikkonen pohtii. Alueelliset erot yrittäjien tarpeissa voivat olla suuret. ”Mitä Pulkkilan K-kauppias ajattelee, voi poiketa siitä, mitä ajattelee K-kauppias Helsingissä.”

Ensi kesänä Sarkkinen suuntaa taas Pulkkilaan yritysvierailulle. Jos hyvin käy, pääsee kansanedustaja kassalle tai hyllyttämään.

Kansanedustajien nimikkoyrittäjät PPY:n jäsenyrittäjät ja heidän nimikkokansanedustajansa Lauri Mikkonen – Juha Sipilä, kesk.

Tauno Bräysy – Tapani Tölli, kesk.

Anu Kallio – Pirkko Mattila, ps.

Toni Långström – Antti Rantakangas, kesk.

Tanja Heikkonen – Hanna Sarkkinen, vas.

Jussi Riikonen – Mari-Leena Talvitie, kok.

Marko Jääskeläinen – Tytti Tuppurainen, sd.

Hannu Kivelä – Niilo Keränen, kesk.

Jorma Ketola – Olli Immonen, ps.

Jyrki Dushinin – Mirja Vehkaperä, kesk.

Kirsi Asunmaa – Katja Hänninen, vas.

Kaisuleena Joenväärä – Ville Vähämäki, ps.

Kaisa Valkama-Kettunen – Ulla Parviainen, kesk.

18

MAANANTAINA 22. HelmikuuTA 2016 Kuva Josefiina Nuorala

Yrittäjyyskasvatusta kaikille kouluasteille

Maakunnan uusi yrittäjyyskasvatuksen strategia piirtää opintopolun varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle.

kohtaisesti, koska toimintaympäristö Pohjois-Pohjanmaalla on erilainen kuin vaikkapa VarsinaisSuomessa. ”Maakunnissa on erilaisia yrittäjyyskasvatuksen tukitoimintoja. Meillä esimerkiksi 4H ja yrittäjäjärjestöt ovat vahvasti mukana kasvatustyössä monessa kun-

Panu Sivula

P

itkäjänteinen kasvatustyö tuo yhteiskuntaan sen kipeästi kaipaamia yrittäjiä ja yhteistyökykyisiä työelämäosaajia. Näin uskovat Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatuksen strategian laatijat.

Kaikki koulutusasteet varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle kokoava strategia on uutta PohjoisPohjanmaalla. Sen ytimessä ovat yrittävän kulttuurin rakentaminen ja tiivis yritysyhteistyö. Yrittäjyyteen ja työelämään tarvittavia taitoja painotetaan. ”Tavoitteena on, että yrittäminen olisi aito vaihtoehto valmistumisen jälkeen, eikä se jäisi kiinni siitä, ettei opiskelijalla olisi ammatillisen osaamisen lisäksi yrittäjyyteen tarvittavaa tietotaitoa”, sanoo Pohjois-Pohjanmaan YESverkoston aluepäällikkö Leena Eskola Oulun Eteläisen instituutista.

Strategia laaditaan maakunta-

”Yrittäjyyteen sisältyy ajatus, että se soveltuu toimintaympäristöönsä.” nassa”, Eskola toteaa. ”Tähän asti asuinpaikasta riippuen on ollut erilaisia toteutuksia. Nyt saadaan kaikille yhtenäinen yrittäjyyskasvatus.”

Strategian laatimiseen on osallistunut useita kuntia ja oppilaitoksia. Myös opettajankoulutus on mukana hankkeessa. ”Jatkossa työ painottuu oppilaitoksiin jalkauttamiseen.”

Milloin strategian mukainen

Myymälä avoinna: ma–pe 8–17 Sepäntie 2, 90850 Martinniemi Puh. (08) 563 8700

www.putaanpulla.fi

yrittäjyyskasvatus alkaa toden teolla poikia maahan uusia innokkaita yrittäjiä? ”Kokonainen opintopolku on pitkä, mutta uskon, että koko ajan mennään parempaan suuntaan”, Eskola sanoo.

Ei liian tiukkoja malleja ”Yrittäjyyskasvatuksen jäntevöittäminen on hyväksi, mutta mallit eivät saa olla liian tiukat”, sanoo Pyhäjoen lukion rehtori Tauno Rajaniemi. ”Yrittäjyyteen sisältyy ajatus, että se soveltuu toimintaympäristöönsä.”

Yrittäjyyskasvatuksesta tunnettu Pyhäjoen lukio on yksi hankkeeseen osallistuneista oppilaitoksista. ”Hienoa, että nyt on syntynyt pitkä kaari. Sillä on merkitystä meillekin, että nuoremmat oppilaat ajattelevat yrittäjyyttä aiempaa jäsentyneemmin ja jatkossa myös opiskelijat ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa.”

Rajaniemi arvioi, että strategian jalkauttaminen maakunnan kouluihin ottaa aikansa. ”Suurin ongelma on asenteissa.

Kouluissa on pitkät perinteet siitä, millainen on oikea koulu.”

Kyselyissä Pyhäjoen lukion käyneet kertovat saaneensa suurta arvoa yrittäjyyslukion tavasta toimia.

Toisaalta, Pyhäjoen lukionkin on jatkuvasti uudistuttava. Ydinvoimahankkeen tuoma kansainvälisyys ”on otettava haltuun”. Lukiolaisten pyörittämiä paikallislehteä ja messutapahtumaa pitää Rajaniemen mukaan tehdä myös englantia puhuvalle yleisölle. ”Englannista pitää tulla käyttämisen kieli, eikä opiskelun kohde.”

Kuulumiset-lehden teko ja messujen järjestäminen ovat olleet Elias Hirvikoskelle (seisomassa keskellä) Pyhäjoen yrittäjyyslukion parasta antia.

Yrittäjyyskasvatuksen strategian pääkohdat 1. Yrittävän kulttuurin rakentaminen.

2. Oppijoiden yrittäjyys- ja työelämätaitojen vahvistaminen.

3. Yrittäjyyden oppimisympäristöjen ja

menetelmien kehittäminen ja hyödyntäminen.

Strategia julkistetaan Yrittäjyyskasvatuksen superpäivässä Oulun yliopistolla tänään maanantaina.

Yrittäjyysasennetta tarvitaan aina ”Missä tahansa työtehtävässä tarvitaan yrittäjyysasennetta”, sanoo pyhäjokinen Elias Hirvikoski.

Hän käy toista vuotta Pyhäjoen lukiota, jossa nuorten kasvattaminen yrittäjyyteen alkoi jo paljon ennen Eliaksen syntymää. ”Yrittäjyyskasvatuksen parasta antia ovat olleet lehden teko ja messujen järjestäminen”, Hirvikoski sanoo.

Jokasyksyiset messut on oppilaiden suurponnistus ja merkittävä tapahtuma paikkakunnalla. Pyhäjoen Kuulumiset on kunnan virallinen tiedotuskanava.

Ydinvoimahankkeen tuoma kasvu ja kansainvälistyminen on Hirvikosken mukaan noteerattu myös lukiossa. ”Henkilökunnalla ja oppilailla on halu uudistua ja pysyä kehityksessä mukana. Siitä kertoo myös teknologiapainotteisuus ja yhteistyö kunnan muiden toimijoiden kanssa.”

Lukion jälkeen Hirvikoski aikoo jatkaa opintojaan, todennäköisesti yliopistossa. Alavalinta on vielä tekemättä, mutta lukion yrittäjyysopeista hän uskoo joka tapauksessa hyötyvänsä.

19

MAANANTAINA 22. HelmikuuTA 2016

PPY:N ALUEELLISET JÄSENEDUT 2016 CARITAS-LÄÄKÄRIT

Pomojen Polin hyvinvointia tukeva terveystarkastus 90€/45 minuuttia lääkärin vastaanotto (sis. laajan verenkuvan, kolesteroliarvot sekä paastoverensokerin).

Lisätietoja: liiketoimintajohtaja Paula Tuominen p. 044 734 0301, paula.tuominen@caritaslaiset.fi, www.caritaslaakarit.fi

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Paikallisyhdistykset ja puheenjohtajat 2016

Elisa

Jopa satojen eurojen edut osoitteessa elisa.fi/yedut.

Yhteydenpitokanavat kootusti osoitteesta: yritysten-asiakastuki.elisa.fi.

FENNIA

Jäsenetuihin kuuluu esim. 50 %:n alennus sairausvakuutuksen päiväkorvausosan maksusta ja pysyvän työkyvyttömyyden turva 10 % korkeammalla korvaussummalla. Lisätietoja: Myyntijohtaja Jyrki Kettukangas p. 010 503 3219 ja 040 763 8895 tai jyrki.kettukangas@fennia.fi fennia.fi/suomenyrittajat ja 010 503 8818.

FENNOVOIMA OY

Yhteydenotot: Vanhatie 48, 86100 Pyhäjoki, p. 020 757 9200, pyhajoki@fennovoima.fi, www.fennovoima.fi

FINNVERA OYJ

Rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen.

Finnvera Oyj, Sepänkatu 20, 90100 Oulu.

Asiakaspalvelu p. 029 460 2580, www.finnvera.fi

FORUM24

20 %:n alennus hinnastohinnasta jäsenyrityksille.

Lisätietoja: Päätoimittaja Martti Turunen, p. 0400 699 522.

Myyntijohtaja Timo Mehtälä, p. 0400 688 566.

NORDEA

Apua yritystoiminnan perustamiseen liittyviin kysymyksiin sekä rahoitus- ja maksuliikejärjestelyihin. Toimivalle yritykselle rahoitusratkaisuja investointeihin, käyttöpääoman hallintaan sekä kasvuun ja kansainvälistymiseen, korkoriskiltä suojautumista ja maksuliikejärjestelyjä unohtamatta. Yhteydenotot: Kari Ollikainen, Oulun yrityskonttori, p. 050 321 6052, Kari.J.Ollikainen@nordea.fi, www.nordea.fi

OSAO, oppisopimusyksikkö

Oppisopimukset. Lisätietoja: Oppisopimusyksikkö p. 040 141 5320, Yhteyspäällikkö Unto Kärki p. 050 331 3553

RASTOR OY

Rastorin avoimet koulutuspäivät 200 € + alv (norm. 250 € + alv).

Lisätietoja: Rastor Oy, Sepänkatu 20, 90100 Oulu.

Tuote- ja palvelukehittäjän koulutukset: Satu Puhakka, p. 0400-560700, satu.puhakka@rastor.fi Yrityksen osto-/myyntivalmennukset omistajanvaihdokseen: Antti Vasela, p. 0400-294433, antti.vasela@rastor.fi

MUUT ALUEELLISET JÄSENEDUT: LÄHITAPIOLA POHJOINEN

Yrittäjän Omaturva. Jos olet alle 45-vuotias jäsen, kysy yrityksen maksuttomasta investointisuojasta ja terveystarkastuksesta osana vakuutusta. Yrittäjien jäsenetuna 40 €:n lahjakortti, kun suosittelemasi yritys on tullut meille asiakkaaksi. Yhteydenotot: Myyntijohtaja Mika Kuusikko, p. 040 528 1348, mika.kuusikko@lahitapiola.fi, www.lahitapiola.fi

MTV OY, Pohjois-Suomi

10% maksutonta lisänäkyvyyttä ensimmäiseen kampanjaan.

Lisätietoja: Päivi Sipola, p. 0400 998 171, päivi.sipola@mtv.fi, www.mtv.fi/spotti

NORWEGIAN

Alennukset kaikille Suomen kotimaanlennoille sekä Helsingistä Tukholmaan, Kööpenhaminaan, Osloon, Lontooseen ja Barcelonaan lennettäessä.

Lisätietoja: Markus Forsström, p. +46735229119, markus.forsstrom@norwegian.com

ISKU

Normaalihintaiset tuotteet -42%. www.isku.fi

Haapaveden Yrittäjät ry Mikko Lehtonen p. 044 275 1339 mikko.lehtonen@ctindustrial.fi haapaveden@yrittajat.fi Hailuodon Yrittäjät ry Hannu Karvosenoja p. 044 544 7799 karvosenoja.hannu@gmail.com hailuodon@yrittajat.fi Haukiputaan Yrittäjät ry Tiina Sotaniemi p. 044 342 0341 kukkajahautaus@sotaniemi.fi haukiputaan@yrittajat.fi Iin Yrittäjät ry Markku Koskela p. 040 529 7697 markku.koskela@ii.fi iin@yrittajat.fi Kempeleen Yrittäjät ry Matti Räisänen p. 08 562 0310 matti.raisanen@kempeleenjatekuljetus.fi kempeleen@yrittajat.fi Kiimingin Yrittäjät ry Miika Sutinen p. 0400 762 468 miika.sutinen@pp.inet.fi kiimingin@yrittajat.fi Kuivaniemen Yrittäjät ry Ari Kaakkuriniemi p. 050 441 3121 kaakkuriniemi@suomi24.fi kuivaniemen@yrittajat.fi Kuusamon Yrittäjät ry Matti Pohjola p. 0400 451126 matti.pohjola@nordicholidays.com kuusamon@yrittajat.fi Kärsämäen Yrittäjät ry Anu Kallio p. 040 912 1665 anuk.kallio@gmail.com karsamaen@yrittajat.fi Limingan Yrittäjät ry Joonas Tuomikoski p. 040 733 1446 joonas.tuomikoski@limingankiinteistohuolto.fi limingan@yrittajat.fi

Pohjois-Pohjanmaan Startup-yrittäjät ry Ykä Marjanen p. 040 590 4048 yka.marjanen@gmail.com www.starttaamo.fi Pudasjärven Yrittäjät ry Marko Rautio p. 050 501 9090 marko@rautioky.fi pudasjarven@yrittajat.fi Pyhäjoen Yrittäjät ry Jaana Pehkonen p. 050 911 0591 idejaana@icloud.com pyhajoen@yrittajat.fi Pyhäjärven Yrittäjät ry Raija Leppäharju p. 0400 280 790 raija@pjtili.fi pyhajarven@yrittajat.fi Raahen Yrittäjät ry Heikki Ventonen p. 0400 540 563 heikki.ventonen@gmail.com raahen@yrittajat.fi Siikajoen Yrittäjät ry Raine Niinimaa p. 040 514 3539 raine.niinimaa@ruukinturvallisuuspalvelut.fi siikajoen@yrittajat.fi Siikalatvan Yrittäjät ry Tanja Heikkonen p. 0400 237 760 tanja.heikkonen@k-market.com siikalatvan@yrittajat.fi Taivalkosken Yrittäjät ry Pekka Vääräniemi p. 08 842 320, 040 709 6929 pekka@vaaraniemi.net taivalkosken@yrittajat.fi Tyrnävän Yrittäjät ry Annukka Suotula-Ervasti p. 044 750 5051 annukka.suotula@gmail.com tyrnavan@yrittajat.fi Utajärven Yrittäjät ry Markku Juntunen p. 0400 283 172 markku.juntunen@utanet.fi utajarven@yrittajat.fi

Lumijoen Yrittäjät ry Kalevi Lämsä p 0400 383 600 kalevi.lamsa@lumian.fi lumijoen@yrittajat.fi

Vaalan Yrittäjät ry Mika Alakurtti p. 040 532 3923 mika.alakurtti@k-market.com vaalan@yrittajat.fi

Muhoksen Yrittäjät ry Raimo Klasila p. 050 567 9757 raimo.klasila@maaseutulehdet.fi muhoksen@yrittajat.fi

Vihannin Yrittäjät ry Rauno Pitkänen p. 0400 894 134 rauno.pitkanen@hotmail.fi vihannin@yrittajat.fi

Oulaisten Yrittäjät ry Tapani SIpilä p. 040 558 5163 tapsa525@gmail.com Oulaisten@yrittajat.fi

Yli-Iin Yrittäjät ry Risto Päkkilä p. 0400 388 165 risto.pakkila@ouka.fi yli-iin@yrittajat.fi

Oulun Yrittäjät ry Jussi Riikonen p. 040 310 0501 jussi@videcam.com oulun@yrittajat.fi

Ylikiimingin Yrittäjät ry pj. Heikki Väänänen p. 0400 493 573 heikki@sahko-artpe.fi ylikiimingin@yrittajat.fi

Oulunsalon Yrittäjät ry Katriina Ruonio p. 045 13 906 31 kk.ruonio@konttoripalvelu.fi oulunsalon@yrittajat.fi

20

MAANANTAINA 22. HelmikuuTA 2016

k parhaat palvelut k HAAPAVESI

Parhaat Palvelut

OULU

Parhaat Palvelut

Erikoishammasteknikko Vesa Kuusirati puh. 08

451 075

www.oulunyrityskalusto.fi Haaransuonkuja 3 90240 Oulu

OULU

Parhaat Palvelut

Kaikki atk-asiasi kuntoon samasta osoitteesta! www.avdit.fi PUDASJÄRVI

Parhaat Palvelut

TILI- JA VEROASIAINTOIMISTO

Taloushallintoliiton jäsentoimisto

Rautatienkatu 52, 90120 Oulu

Asentajankatu 4, 95450 Tornio Puh. 040 0104 971

A.REPOLA KY

Mäntytie 6, 93100 Pudasjärvi

Puh. 08 - 822 330/040-730 1513

aa.fi

KAIVINKONETYÖT HANNU JANTUNEN OY

0400 389 550 www.kaivinkonetyotjantunen.com Parhaat Palvelut

www.lausm • • • •

Rakennusten määrälaskenta Kustannusarviointia ja kustannuslaskentaa Toteutus- ja suunnitteluvaiheet ym. alan palvelut Metsätie 14, OULU Puh. 040 726 5114, Fax (08) 530 2653

voitto.lausmaa@lausmaa.fi

RAAHE

Parhaat Palvelut

luoTeTTava paiKallinen • Henkilöstöpalvelut Osaajia kaikille aloille juuri oikeaan tarpeeseen

Huoltokatu 4 92150 Raahe

• Muuttopalvelut

LUMIJOKI

Muutot, kuljetukset, kaluston vuokraus

08-221 707 jot-rent.fi

• Teollisuuden palveluT

Ammattityöt, puhtaanapito, palovartiointi

JUNNON SORA JA KULJETUS OY

Renkaat ja vanteet edullisesti monipuolisesta valikoimasta. Kysy tarjous!

TarjouspyynnöT: myynti@raahenrengasjalaite.fi

Toimitamme Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueelle

SORAA, SORA- ja KALLIOMURSKETTA, MULTAA, HIEKKAA JA TÄYTEMAATA Parhaat Palvelut

MUHOS

Miabalance OY / LOK-palvelut • Liikenteenohjaus

Ahertajankatu 3, SALOINEN Kedonperäntie 70, LIMINKA Raahe (08) 211 7122, 050 369 4998

Liminka (08) 381 171, 044 556 5021

www.raahenrengasjalaite.fi Jalat maassa suomalaiset!

Teemme myös kaikki maanrakennus- ja kaivuutyöt sekä kuljetukset.

Soita ja kysy lisää! puh. 040 030 2907 Niemelä Veijo ja Keijo Avoin yhtiö

RUUKKI

Parhaat Palvelut

• Erikoiskuljetusten liikenteenohjaus

T I L I T O I M I S T O

• Pihatyöt

P. 0400 583 773

Katso WWW.LOKPALVELUT.FI Marjut Lehtola

marjut.lehtola@cuenta.fi 041 544 3468

Parhaat Palvelut

OULAINEN

Lumijoentie 8, 8–16, puh. 050 3818 006 myynti@palametalli.fi

Cuenta Oy

Hautamaantie 20 92400 Ruukki

21

MAANANTAINA 22. HelmikuuTA 2016

MAINOS

Hallit pohjoisiin oloihin Best-Hallin teräsrunkoiset hallit nousevat nopeasti, mutta kestävät aikaa. PVC-katteinen halli on kustannustehokas tilaratkaisu, joka auttaa yritystä kasvamaan.

torkk Centerin toimitusjohtaja jani kantola kiittelee koiraharrastajien hankkiman hallin soveltuvuutta talvioloihin.

Raahen Lapaluodossa tuuli käy mereltä ja lämpömittari on pitkästi punaisella. Teollisuusalueen muusta rakennuskannasta erottuu kaksi isoa hallia, joille antaa ilmettä PVC-katteen harmaaoranssi väritys. ”Myrskyjen voimakkuus puuskissa on jopa 30 metriä sekunnissa. Olosuhteet ovat täällä kovimpia, mitä Suomessa voi olla. Siksi myös vaatimukset hallille ovat isot”, sanoo puutuotteita Raahessa valmistavan Woodcompin toimitusjohtaja Marko Paloniemi.

Tuotannon kasvaessa lämmintä tilaa ja kylmää varastotilaa oli saatava nopeasti, joten Woodcomp valitsi Best-Hallin teräsrunkoiset hallit.

”Puurunkoiseen halliin verrattuna tämä oli kustannustehokkaampi ratkaisu”, Paloniemi perustelee. Hallien yhteispinta-ala on yli 4000 neliötä. Pystyttäminen ei vienyt kuin viikkoja, mutta ne seisovat Lapaluodon maaperällä vielä pitkään.

Best-Hallin Pohjois-Suomen myynnistä vastaava Jussi Lampela lupaa halleille kymmeniä vuosia elinikää. PVChallin tuoma säästö voi olla ratkaiseva pk-yritykselle. ”Kiinteä investointi tulee kalliimmaksi ja lykkää projekteja. Halliratkaisujemme ansiosta olemme saaneet tehtaita kasvamaan”, Lampela sanoo.

Avara ja esteetön PVC-halli soveltuu myös urheilu- ja tapahtumakäyttöön.

Tornioon nousi viime syksynä Pohjois-

Woodcompin marko paloniemi (vas.) toteaa pvC-hallin olevan puurunkoista kustannustehokkaampi ratkaisu. Best-Hallin jussi lampela lupaa huoltovapaan hallin kestävän kovia sääoloja.

Suomen suurin koiraurheilukeskus, Torkk Center. Tekonurmipohjaisessa hallissa harjoittelevat ympäri vuoden niin koiraharrastajat kuin urheiluseuratkin.

Torkk Centerin toimitusjohtaja Jani Kantola kiittelee hallin soveltuvuutta talvioloihin. 2500-neliöinen halli pysyy lämpimänä kahdella sähköpuhaltimella, 20 kilowatin lämmitysteholla.

Torkk Center halusi hallin toimittajaksi ison, tunnetun yrityksen.

”Best-Hallilla on kykyä muutoshallintaan ja toimitusajat pitävät”, Kantola sanoo.

Torkk Centerin harmaa-valkean hallin päätyä hallitsee yhtiön koiralogo. Halli ei jää ohikulkijalta huomaamatta.

Jussi Lampela toteaa, että näyttävä halli vahvistaa asiakasyrityksen julkikuvaa.

PVC-kangas voidaan valmistaa yrityksen graafisen ilmeen mukaiseksi. Väriskaala on laaja ja tilauksesta toteutetaan mielikuvituksellisetkin toiveet.

Best-Hall rakensi raahen lapaluotoon hallit Woodcompin ja sisaryhtiö kWC:n tuotanto- ja varastotiloiksi.

Halleja varastotiloista pieneläintuHkaamoon - varasto-, tuotanto- ja urheiluhallien ohella Best-Hall on ratkaissut muun muassa pieneläintuhkaamon ja autokaupan tilatarpeet.

- Best-Hall tarjoaa myös viranomaistuen, lisävarusteet sekä suunnittelu-, asennus- ja kunnossapitopalvelut.

- Hallit ovat muunneltavissa ja siirrettävissä asiakkaan muuttuvien tarpeiden mukaan.

- pvC-hallit perustetaan teräsankkureilla asfaltille tai vaihtoehtoisesti sokkelin päälle. Best-Hallin kehittämä ratkaisu on ainoa vtt:n testaama hallien perustusmenetelmä.

- kaikki hallit valmistetaan Best-Hallin kälviän-tehtaalla pohjanmaalla.

Best-halli on 100-prosenttisesti suomalainen tuote.

puuelementtien valmistaja lapWall tarvitsi lisää tuotantotilaa ja päätyi Best-Hallin hybridihalliin, joka valmistui pyhännälle viime vuonna. Hybridihallin päätyseinät ovat puuelementtejä, runko terästä ja kate pvC-kangasta.

22

MAANANTAINA 22. HelmikuuTA 2016

PALVELUT YRITTÄJILLE 2016

Yrittäjän palvelusivusto

Marjo kolehmainen toimitusjohtaja marjo.kolehmainen@yrittajat.fi 050 5277 288

KIRSI ANTTILA järjestöpäällikkö kirsi.anttila@yrittajat.fi 0500 685 148

SARI REINIKAINEN-LAINE yhteyspäällikkö sari.reinikainen-laine@yrittajat.fi 0500 686 174

MILLA RAAPPANA koordinaattori milla.raappana@yrittajat.fi 050 395 9877 010 322 1980

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien maksuttomat neuvontapalvelut Pohjois-pohjanmaan yrittäjät Isokatu 4. 90100 Oulu, puhelin: 010 322 1980, www.ppy.fi

Lakiasiat ja yritysjuridiikka Toimistot vastaavat juridiikan kysymyksiin.

HUOM! Erityisalat mainittu toimistoittain.

Asianajotoimisto Botnia Oy Oulu, Helsinki, Raahe p. 0207 797 500 toimisto@botnialaw.fi www.botnialaw.fi Sopimusjuridiikka, yritysjärjestelyt, oikeudenkäynnit, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat ja työoikeus.

Asianajotoimisto Isoluoma Oulu, Oulainen p. 08 534 7700 toimisto@isoluoma.fi www.isoluoma.fi Työoikeus, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, sopimusoikeus ja muu liikejuridiikka.

Asianajotoimisto Krogeus Oy p. 029 000 6400 www.krogeus.com Työoikeus, rakentamisoikeus ja sopimusoikeus.

KPMG Oy Ab p. 020 760 3483 www.kpmg.fi Liikejuridiikka, sopimukset, työoikeus, oikeudenkäynnit, yritysjärjestelyt.

Asianajotoimisto Juha Ryynänen Oy p. 0400 120 230 www.juharyynanen.fi Sopimukset, yrityskaupat ja oikeudenkäynnit.

Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy Oulu, Raahe, Helsinki p. 010 841 9900 www.laaka.fi Sopimusjuridiikka ja yritysjärjestelyt, kiinteistöja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat, työoikeus ja oikeudenkäynnit.

Asianajotoimisto Kurikka & Lämsä Oy Kuusamo puh. 040 737 9546 puh. 08 8512519 harri.lamsa@kurikkalamsa.fi www.kurikkalamsa.fi Ernst & Young Oy p. 040 770 7088 www.ey.com/fi Yritysjärjestelyt, arvonmääritykset, tuloverotus, sopimusoikeus, työoikeus, julkiset hankinnat ja muu liikejuridiikka.

Talenom Konsultointipalvelut Oy Matti Eilonen p. 0207 525 212 matti.eilonen@talenom.fi www.talenom.fi Yritysjärjestelyt sekä yhtiö-, vero-, sopimus- ja työoikeus.

Talvea Oy p. 050 525 9586 petteri.ruotoistenmaki@talvea.fi www.talvea.fi Yritysten verokysymykset, sopimusjuridiikka, sukupolvenvaihdokset, yritysjärjestelyt ja –kaupat sekä yritysten arvonmääritykset.

Myynti, markkinointi, YRITYSTEN KASVU, muotoilu, PATENTTI ja KANSAINVÄLISTYMINEN CoCom KielipalvelutCoCom Corporate Communications Oy p. 010 439 3830 cocom@cocom.fi www.cocom.fi Täyden palvelun kielitoimisto: käännöspalvelu, konferenssitulkkaus, kielentarkistus, kielikoulutus ja -konsultointi.

GST Graafinen Studio p. 08 312 1540 www.graafinenstudio.com Visuaalinen ja mainonnan suunnittelu, internet-sivut, kirjamuotoiset julkaisut, jäsenneuvonta, jäsenalennus -10 % toimeksiannosta

Tommi Sirviö kehityspäällikkö omistajanvaihdokset tommi.sirvio@yrittajat.fi 050 320 2092

Berggren Oy Ab Oulu p. 010 227 2100 Oulu www.berggren.eu oulu@berggren.fi.

Täyden palvelun IPR-talo.

Palveluihimme kuuluvat mm. patentteihin, tavaramerkkeihin, mallisuojaan ja muuhun IPR:ään liittyvät suojaamis-, sopimus- ja riidanratkaisuasiat.

MCon Partners Oy p. 040 528 5383 sirpa.kovaniemi@ mconpartners.com Yrityksen rahoitusaseman arviointi, terveyttäminen, rahoituksen suunnittelu ja toteuttaminen. Talousjohtaminen ja liiketoiminnan kehittäminen. Yritysjärjestelyt. Sopimusjuridiikka ja omistaja- ja sukupolvenvaihdokset ja verokysymykset. Tuotantotalous, teknologia, markkinat ja kansainvälistyminen.

Teollinen muotoilu, myymäläsuunnittelu ja konsultointipalvelut Muotoiluasema Oy Oulu info@muotoiluasema.fi www.muotoiluasema.fi p. 0207 345 201 Jäsenneuvonta, jäsenalennus – 10 % toimeksiannosta.

tiina.talala@yrittajat.fi 050 441 4718

Pääsääntöisesti lakimiehet päivystävät joka toinen keskiviikko.

Päivystyksistä lisää Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsentiedotteesta.

Maksuton puhelinneuvonta jäsenyrittäjille SY:n jäsennumerolla kaikilta asiantuntijolita ma-pe toimistoaikana.

Omistajanvaihdokset, YRITYSJÄRJESTELYT, VEROKYSYMYKSET, YRITYSKAUPAT JA ARVONMÄÄRITYKSET

Tulevaisuuden Kasvupolut Oy p. 040 834 0809 antti.karjula@kasvupolut.fi www.kasvupolut.fi Yritysten kokonaisvaltainen kehittämistyö: yritysten kuntokartoitus ja kehittämissuunnitelmat.

Erityispainopisteenä myynnin ja markkinoinnin kehittäminen sekä yrityksen kasvu ja kansainvälistyminen.

Vientiverkostot Pohjois-Ruotsin ja Norjan alueella.

Paula pihlajamaa Hankinta-asiat ja omistajanvaihdospalvelut Projektiassistentti paula.pihlajamaa@yrittajat.fi 050 4399 808

Jäsenyrittäjille maksuttoman puhelinneuvonnan lisäksi maksuton LAKIMIESPÄIVYSTYS Yrittäjien toimitiloissa Isokatu 4, Oulu.

VARAA AIKA ppy@yrittajat.fi ja maksuton OMISTAJANVAIHDOSOPASTUS varaa aika tommi.sirvio@yrittajat.fi maksuton HANKINTA-ASIAMIESOPASTUS varaa aika tiina.talala@yrittajat.fi

PATENTIT, TAVARA­MER­KIT, MALLIOIKEUDET JA IPR-LAKIPALVELUT

Softers Oy p. 08 2379 9330 softers@softers.net www.softers.net Internetsivut, verkkokauppa, julkaisujärjestelmät ja visuaalinen suunnittelu

Tiina Talala

Hankinta-asiamies

Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy Simo Salonen, KHT p. 040 558 2480 simo.salonen@tilisalonen.fi PWC Pricewaterhouse Coopers Oy Perttu Ervasti, p. 040 538 2692 Risto Mätäsaho p. 040 537 8863 www.pwc.fi Yritysjärjestelyt, yritysten myynti- ja ostotoimeksiannot, sukupolvenvaihdokset, arvonmääritys, DD-tarkastukset sekä järjestelyihin liittyvä sopimusjuridiikka. Yritystoiminnan verokysymykset.

Liiketoiminnan kehittäminen ja kasvattaminen sekä strategiaprosessit. Liiketoiminnan tervehdyttäminen.

Tilitoimistojen yleisneuvonta Tilitoimisto Y-Tili Oy Teuvo Välikangas, KTM, yritysneuvojan EAT p. 040 766 9476 info@y-tili.fi www.y-tili.fi Taloushallinnonpalvelujen yleisneuvonta. Aloittavien yritysten rahoitus-, vakuus-, lomake- ym. neuvonta.

YRITTÄJÄN HYVINVOINTI Muutosmatka Jaana Leino T:mi Jaana Leino p. 040 9317 212 jaana.leino@muutosmatkajl.fi www.muutosmatkajl.fi kuntoutuksen ohjaaja (yamk), perheterapian psykoterapeutti (Valvira, Kela) Ensimmäinen tapaaminen (kesto 45 min.) ilmainen PPY:n jäsenyrityksille.

Työnohjaus, päihdetyö, parija perheterapia.

YRITTÄJIEN TUKIPUHELIN p. 050 4625 460 Yrittäjä, jos tarvitset keskus­teluapua asioihisi, soita.

YRITTÄJÄN VERTAISTUKIPUHELINPALVELU Vertaistukea yrittäjältä yrittäjälle

046 923 7955 046 923 7956

Matti Harila p.

Jorma Ketola p.

Jäsenneuvonta puhelimitse maksutonta jäsenyrittäjille, jäsenalennus

– 10 %

toimeksiannosta

2016

Pääyhteistyökumppanit

23

MAANANTAINA 22. HelmikuuTA 2016

Saamasi lasku on aito

Uudet Jäsenet

– jäsenlasku uudistui

Haapaveden Yrittäjät ry

ProWellness Health Solutions Oy

Oulunsalon Yrittäjät ry

H. Vähäaho Oy

Rocky Miller’s Oy

Nuohouspalvelu Matti Sarajärvi Tmi

Haukiputaan Yrittäjät ry

Tilitoimisto Tilipussi Laitakarin Kala Oy

Pudasjärven Yrittäjät ry Atlax Oy/ArcticSonPohjosenPoika

Mikä muuttui?

KuntoILO

Digimoguli Oy

OMPELIMO Kello

SUP Group (Trade4You Oy)

Tmi Suvi Siltala

SATAMAN KODIT OY LKV

Tmi Modecor

PIRKKO WARPPE KY

Pyhäjoen Yrittäjät ry

Justiinapalvelut Oy

Liikkeellä Oulu

Auto Pyhäjoelta Oy

Maaritin Pirssi Ky

Tulvari Oy

Raahen Yrittäjät ry

Kuusamon Yrittäjät ry

NDT Inspection& Consulting Oy Fuudia Oy

Psykiatripiste Pasma Konepalvelu I. Hyväri Oy

Maaritin Pirssi Ky

Oulun Sähkö-Power Oy

Kuusamon Fotopalvelu Oy

LVI-Asennus Pekka Mehtälä Oy

Limingan Yrittäjät ry

Liikunta- ja viihdekeskus Oz MAX Oy

HP-Trans Oy

Oulun Dieselhuolto OY

Törmälän Tila

Hp-kattotuote oy

TAVIQ Oy

Q-tar Yhtiöt Oy

Siirtola Consulting Oy

Siikalatvan Yrittäjät ry

Hammaslääkäriasema Limingan Hammaspeippo

Reija Savaloja Oy/R-kioski

Tmi Juho Pussinen

MaraCo Maarit Alakiuttu

M-Kotovalinta / Tmi Jouni Kivioja

T-Dog Oy

Oulaisten Yrittäjät ry Ojala Service

Oulun Yrittäjät ry Preanta Oy Janne Saarela Ay/ K-Supermarket Toppila

Fysioterapia Jani Nummi Reweb Oy Ravintolayhtiö Säkenöivä

S

uomen Yrittäjien jäsenmaksulasku uudistui vuodenvaihteessa. Muutos liittyy jäsenrekisterin uudistukseen. Uusi lasku on herättänyt kysymyksiä.

Kyse on kuitenkin aidosta Suomen Yrittäjien jäsenmaksulaskusta.

Siikajoen Yrittäjät Ry Antroma Oy Nievike

Taivalkosken Yrittäjät ry Koillismaan autopalvelu Oy

Voima Oy

Tyrnävän Yrittäjät ry

Okas Ky

Soveo Oy

Thule Digital Oy AMB Works Oy

Utajärven Yrittäjät ry

Tinel Oy

Tietoista

Jäsenrekisteriuudistuksessa kaikkien jäsenyrityksen jäsennumerot muuttuivat. Uusi jäsennumero on muotoa Y-kirjain ja kuusi numeroa.

Vanha jäsennumero toimii tämän vuoden ajan siihen saakka, kunnes uusi lasku ja uusi jäsennumero tu-

levat jäsenyrityksille. Tieto jäsennumeron muuttumisesta tulee jäsenelle sähköpostilla.

Ennen jäsenmaksulomakkeen lähettämistä jäsen saa nyt sähköpostin, jossa voi päivittää jäsentietoja ja valita, haluaako laskun paperisena postitse vai sähköisesti.

Kun jäsentiedot ovat ajan tasalla, pystymme palvelemaan jäsenyrityksiä paremmin.

Suuressa jäsenrekisteriuudistuksessa oli joitain epäselvyyksiä.

Kiitos jäseniltä tulleen palautteen, olemme saaneet prosessin toimivaksi.

Iltakoulu Oulussa

– alennus jäsenmaksusta

Y

rittäjän iltakoulu -kiertue rantautuu Ouluun 21. maaliskuuta kello 17.30.

Illan pääpuhuja on liikunta- ja terveysvalmentaja Jutta Gustafsberg. Jutta ja Superdieetit -sarjasta tuttu Gustafsberg motivoi yrittäjiä luennoimalla aiheesta Mistä hyvinvointi muodostuu. Äänessä ovat myös Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen, LähiTapiola Pohjoisen liiketoimintajohtaja

Ilkka Herva sekä Elon yhteyspäällikkö Janne Väkeväinen.

Iltakouluun osallistuville ei-jäsenille on tarjolla porkkana, sillä LähiTapiola maksaa puolet Yrittäjien jäseneksi liittyvien jäsenmaksusta.

Tapahtuman järjestävät työeläkeyhtiö Elo, LähiTapiola ja Suomen Yrittäjät. Paikka on Lapland Hotel Oulu.

Honda, Yamaha perämoottorien huollot Huollamme myös kaikki automerkit Canam, Honda, Polaris mönkijähuollot

Raahen Pikahuolto Ky

YRITTÄJÄT KYSYVÄT JA ASIANTUNTIJAT VASTAAVAT

Antinkankaantie 20, 92130 RAAHE Puh. 08 222 056

Millaisilla ehdoilla saa urakoita?

Yrityksemme haluaisi saada Pyhäjoen ydinvoimalaan liittyviä rakennusurakoita.

Millaisilla sopimusehdoilla urakoita saa?

Sovelletaanko urakoihin YSE:ä?

VASTAUS JUHA RYYNÄNEN Asianajaja, varatuomari, kauppat.lis.

Asianajotoimisto Juha Ryynänen

Y

SE eli Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998 ei tule osaksi urakkasopimusta automaattisesti. Osapuolten on sovittava YSE:n soveltamisesta esimerkiksi viittaamalla niihin urakkasopimuksessa.

Tiedossani ei ole, että pääurakoitsija T-2 olisi sopinut kenenkään urakoitsijan kanssa siitä, et-

tä urakkaan sovellettaisiin YSE:ä.

Kannattaa siis varautua siihen, että ainakin pääurakoitsijan kanssa urakkasopimus solmitaan tarjouspyynnön liitteenä olevilla, pääurakoitsijan kyseistä urakkaa varten laatimilla sopimusehdoilla, joissa ei ole viittausta YSE:een.

Sopimuskielenä on tiettävästi käytetty rinnan englantia ja venäjää siten, että englanninkielinen versio on ensisijainen.

Kodin Laaturemontit & Rakentaminen Puh. 0207 410 980 www.nilax.fi

MAKSUTON LAKIMIESPÄIVYSTYS Aina parillisina keskiviikkoina syyskuusta kesäkuuhun PPY:n toimistolla, Isokatu 4, Oulu

AJANVARAUKSET: ppy@yrittäjät.fi tai p. 010 332 1980

YLITALO OY INSINÖÖRITOIMISTO LVIA- ja sähkösuunnittelu Elektroniikkatie 3–5, 90590 Oulu puh. 08-322 4200  toimisto@ytalo.fi  www.ytalo.fi

MAANANTAINA 22. HelmikuuTA 2016

24

Laiva on lastattu yrittäjillä Kuva: Mikko Harma

autokoulu ajotaito Hessu oy

UUdet kUrssit joka maanantai

oULU: keskustan toimipiste (Saaristonkatu 23-25) kaijonharjun toimipiste (Kaijonharjun ostoskeskus) HaUkiPUdas: Välitie 6 (Damlataksen talo)

klo 17.00 P. (08) 374 543 www.ajotaitohessu.fi

Yli-Iin Puu ja Turve avoinyhtiö

Maa- ja Vesirakennus Tuohimaa Oy

Jari Sillanpää vastaa

Suomen suurimman yrittäjäristeilyn viihteestä.

Suomen Yrittäjät järjestää 23.–24.4. yrittäjille tarkoitetun risteilyn, jonka ohjelmassa korostuu tieto yrittäjille.

M

ukana risteilyllä on sekä kokeneita että tuoreita yrittäjiä eri puolilta Suomea kertomassa, millaisia muutoksia tekemällä he ovat pärjänneet. Heiltä saa vinkkejä ja tietoa omaan yrittäjätyöhön. Mukana ovat ainakin ZEF:in Jaakko Alasaarela, Ironcoaching Oy:n Antti Hagqvist, Asianajotoimisto Juutilainen & Co Oy:n Jaana Juutilainen, Vincit Oy:n Mikko Kuitunen, Plutoni Oy:n Jarkko Kurvi-

nen, Hello Ryby Oy:n Linda Liukas, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja, Oy HM Profiili Ab:n Jyrki Mäkynen ja Someco Oy:n Minna Valtari.

Muutosta on myös lainsäädännössä. Suomen Yrittäjien johto ja asiantuntijat ovat risteilyllä kertomassa, miten yrittäjät voivat varautua lainsäädäntömuutoksiin.

Lisäksi ohjelmassa on koulutusta.

Risteilyn kruunaa vaikuttava viihde: pääesiintyjänä Suomen

kevyen musiikin kuningas, yrittäjä Jari Sillanpää.

Laiva on täyttymässä yrittäjillä – tuhatkunta paikkaa on jo varattu. Esimerkiksi Limingasta on ilmoittautunut mukaan parikymmentä yrittäjää, koko maakunnasta yli 40.

Paikan yrittäjäristeilylle voi varata esimerkiksi soittamalla numeroon 010 2323 100. Lisätietoa ilmoittautumisesta osoitteessa yrittajaristeily.fi.

Puh. 0400 687 850 www.mvr-tuohimaa.fi

Maan ja vesistön muokkaus, turvallisesti ja tehokkaasti yli 30-vuoden kokemuksella.

Kaikkien merkkien huollot ja korjaukset ammattitaidolla p. 044 5622 701 ja 040 5633 346

ONKO YRITYKSELLESI TULOSSA LAITE- TAI KALUSTOHANKINTOJA? Osamaksu- tai leasingrahoitus Säästöpankki Optiasta.

* Puhelun hinta: lankapuh. 0,0835 € + 0,0691 €/min, matkapuh. 0,0835 € + 0,1669 €/min

KEMPELE

Hannu Suorsa rahoituspäällikkö 029 041 2648 044 732 2639

PYHÄSALMI

KUUSAMO

Merja Kemppainen rahoituspäällikkö 029 041 2568 044 732 1018

Mari-Anne Mankinen konttorinjohtaja 029 041 2567, 044 544 2567

Martti Koponen rahoituspäällikkö 029 041 2627 044 732 2627

Sari KoskelaKeskitalo rahoituspäällikkö 029 041 2632 044 348 2632

Kyösti Haasanen lakimies 029 041 2628

Erja Bergman konttorinjohtaja 029 041 2631 044 508 2631

Ville Pekkala konttorinjohtaja 029 041 2601 044 732 2601

OULU

Eija Kiviluoma rahoituspäällikkö 029 041 2635 050 523 2684

Zeppelinintie 1, 90450 KEMPELE, puh. 029 041 2637 Kitkantie 15, 93600 KUUSAMO, puh. 029 041 2565 Kirkkokatu 10, 90100 OULU, puh. 029 041 2630 Ollintie 11, 86800 PYHÄSALMI, puh. 029 041 2620

www.saastopankki.fi/optia