PPY_6_2020 by Kaleva Oy

Kauttamme rekrytoinnit ja henkilöstövuokraukset koko Pohjois-Suomen alueelle Kempeleentie 5, Oulu puh. 050 444 4463

6/20

LÄHETÄ MEILLE

tiedote tai uutisaihe media@businessoulu.com

KUMPPANISI YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Palvelemme yrityksiä kaikissa liiketoimintaan liittyvissä kysymyksissä. Asiantuntijamme auttavat maksuttomasti mm. rahoitus- ja tukihakemusten laadinnassa. Ota yhteyttä, kun tarvitset apua tai neuvoa! businessoulu.com | businessasema.com | yrityspalvelutoulu.fi

Muistathan myös sähköiset palvelumme Tarjoamme käyttöösi mm. toimitila- ja tontti pörssin, kattavan yrittäjän tietopaketin sekä ajantasaista tietoa esimerkiksi rahoitusmahdollisuuksista.

LIIKETOIMINTAMALLI

VIENNIN EDISTÄMINEN

Käymme yhdessä läpi liiketoimintasi tärkeimmät osa-alueet, kuten ansaintalogiikan, kohdemarkkinat, jakelukanavat, kustannusrakenteen ja rahoitustarpeet. Liiketoimintamalli auttaa sinua hahmottamaan mahdolliset ongelmakohdat ja kertomaan suunnitelmistasi uskottavasti. Katso myös sähköinen Yritystulkkipalvelumme.

Toimimme aktiivisesti kansainvälisessä yrityskentässä, jotta alueemme yritykset verkottuvat eri puolille maailmaa. Teemme vienninedistämismatkoja, tapaamme potentiaalisia yhteistyökumppaneita ja rahoittajia sekä avustamme myyntineuvottelujen järjestämisessä.

YRITYKSEN PERUSTAMINEN

Opastamme sekä myyjiä että ostajia sukupolvenvaihdoksissa ja yrityskaupoissa. Käytössämme on laaja verkosto alan asiantuntijoita, joiden kanssa toteutamme omistajanvaihdokset sujuvasti. Katso myös sähköinen palvelumme BusinessPlaza.

Saat meiltä käytännönläheisiä neuvoja yrityksesi perustamiseen liittyvissä asioissa, kuten perustamisasiakirjojen laadinnassa, talouslaskelmissa, rekisteröinneissä ja vakuutusasioissa. Katso myös sähköinen Yritystulkki-palvelumme.

YRITYSRAHOITUS Kartoitamme yhdessä yrityksesi käynnistämiseen, kehittämiseen ja kasvuun liittyvät rahoitustarpeet ja -vaihtoehdot. Autamme suunnitelmien ja laskelmien laadinnassa sekä julkisen ja yksityisen yritysrahoituksen hakemisessa.

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA Autamme digitaalisen liiketoiminnan ja kaupallisen osaamisen kehittämisessä. Aiheina ovat mm. brändin rakentaminen, näkyvyys, kaupallisten kanavien kehittäminen sekä digitaalisten työkalujen hyödyntäminen. Järjestämme infotilaisuuksia, valmennuksia ja neuvontaa mm. digitaaliseen kaupankäyntiin ja markkinointiin liittyen.

OMISTAJANVAIHDOKSET

SIJOITTUMISPALVELUT Selvitämme alueen liiketoimintamahdollisuudet ja autamme verkostoitumaan, kun olet tuomassa tai perustamassa yritystä Ouluun. Autamme löytämään sopivat toimitilat tai tontin sekä osaavaa työvoimaa.

LIIKETOIMINNAN VALMENNUKSET Toteutamme yhteistyökumppaneidemme kanssa käytännönläheisiä liiketoimintaosaamiseen liittyviä koulutus- ja valmennusohjelmia. Aiheina ovat mm. myyntivalmiudet ja markkinointi, vienti, yritysrahoitus, yritys- ja sopimusjuridiikka sekä työhyvinvointi.

INNOVAATIO- JA VERKOSTOITUMISPALVELUT Tarjoamme menetelmiä ideointiin, yhteiskehittämiseen sekä testaamiseen ja kokeiluihin aidoissa ympäristöissä. Mahdollistamme uusien ideoiden ja ratkaisujen etsimisen yrityksen ulkopuolelta osallistamalla eri sidosryhmät. Järjestämme myös fasilitoituja työpajoja.

REKRYTOINNIT Olemme työnantajan tukena rekrytoinnissa. Autamme yritystäsi löytämään sopivan työntekijän ja selvitämme rekrytoinnin taloudellisten tukien mahdollisuudet.

REKRYTOINNIN TALOUDELLISET TUET Työttömän työnhakijan työllistämiseen on mahdollista saada palkkatukea, kuntalisää tai työllistämisbonusta. Työllisyyspalveluissa selvitetään sopivimmat tukimuodot sekä tukien määrä ja kesto.

REKRYTOINTITAPAHTUMAT Järjestämme vuosittain useita rekrytointitapahtumia. Tilaisuuksia voidaan järjestää myös räätälöidysti yrityksesi tarpeisiin.

KONGRESSIT JA TAPAHTUMAT Tarjoamme asiantuntemusta kokousten, kongressien ja muiden tapahtumien järjestämisessä. Verkotamme järjestäjän paikallisiin palveluihin ja autamme tarvittaessa toteutuksen suunnittelussa, hakuprosessissa sekä markkinointimateriaalin laatimisessa.

MAANANTAINA 14. JOULUKUUTA 2020

Pääkirjoitus

Meillä on hyvä mahdollisuus myös onnistua! Meidän kaikkien arjen mullistanut vuosi on lopuillaan. Hyvin moni toivoo ääneen, että jospa ensi vuosi olisi kaikilta osiltaan parempi. Toivomme ennen kaikkea, että pandemia saadaan kuriin. Kaipaamme tuntemaamme normaalia arkea, johon kuuluu matkailu, kulttuuri, harrastaminen ja turvallinen olo kohdata toinen ihminen. Pandemian ja sen rajoitusten aiheuttamien negatiivisten yritysvaikutusten torjunta on ollut yrittäjäjärjestön tärkein agenda tänä vuonna. Iso kysymys on ollut, miten autamme yrittäjää pahimman yli? Mitä toimia ja tukia tarvitaan, että tästä selvitään ja ei menetetä turhaan yhtään työpaikkaa tai yritystä? Myös yrityselämässä katseet ovat ensivuodessa. Hyvä ensi vuosi ei synny vain siitä, että rokote otetaan ja että se toimii. Tar-

vitsemme edelleen ison määrän muutostahtotilaa ja käyttöön uudenlaisia työkaluja. Itseasiassa ei riitä, että yritykset vain autetaan pahimman yli. Nykyisen taantuman pohjalta ei nousta vanhoja tikapuita pitkin. Nyt pitää kuvainnollisesti rakentaa nopea ja riittävän iso hissi! Tarvitsemme toimia, jotka luovat uutta kasvua. Vain se tuo mukanaan uusia yrityksiä ja työpaikkoja ja hyvinvointia. Yritysten kasvua tukevat työkalut ovat tiedossa. Näitä ovat joustava työmarkkinapolitiikka ja yritysten nykyarjen tunnistava lainsäädäntö verotus mukaan lukien. Kasvua tukee myös kuntien aktiivinen elinkeinopolitiikka sekä EU:n elpymistuet. Meidän pitää tutkimus- ja tuotekehityspanostusten lisäksi saada yritysten investoinnit huomattavaan kasvuun. Viime vuosina alueen yritysten PK-yri-

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti tavoittaa alueen kaikki keskeiset päättäjät! Alueelliset Yrittäjälehdet ja Kauppalehti ovat Suomen luetuimpia talouslehtiä.

Tutkimuksen suoritti Innolink Research Oy

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Ry Päätoimittaja: Marjo Kolehmainen Kustantaja: Kaleva365 Oy Paino ja taitto: Kaleva365 Oy Myynti: P. (08) 5377 180, mediamyynti@kaleva.fi

tysbarometrin investointien saldoluku on ollut negatiivinen. Uusia investointeja ei uskalleta tässä tilanteessa tehdä ja nyt on taatusti myös patoutunutta investointitarvetta. Lisäksi tänä vuonna on yrityksissä tehty ELY:n ja Business Finlandin kehittämisrahoituksella yli miljardin kehittämispanostus. Jotta kehittämishankkeista tulisi uusia tuotteita, laitteita, palveluita tai toimintaympäristöjä, tarvitaan ensi vuonna itse toteutukseen rahaa. Nyt kassa on tyhjä. Investointikynnystä kannattaa madaltaa mahdollisimman pieneksi investointituilla, joustavilla luparatkaisuilla ja osaamiseen panostamalla. Investointiinpa lähes mitä hyvänsä, niin uudet laitteet, tuotteet tai rakennukset ovat taatusti tehokkaampia, tuottavampia ja myös ilmastonäkökulmasta vihreämpiä vaihtoehtoja.

Parempi ensi vuosi ei tule kalenterin sivua kääntämällä. Takamatkan kiinnikurominen esim. matkailussa, viennissä ja teollisuudessa on kansainvälinen kilpajuoksu. Keinot kasvaa ovat selvillä ja kannattaa muistaa, että meillä on hyvä mahdollisuus myös onnistua. Siksi alueemme yritysten menestymisen edellytyksiin kannattaa panostaa! Kansallisesti lopputuloksen ratkaisee viimekädessä kykymme tehdä yhteistyötä ja rohkeutemme muuttua. Joulun sanoin ”Kun ihmisillä on hyvä tahto, on meillä joulu ainainen”. Hyvää joulua ja parempaa ensivuotta kaikille!

Marjo Kolehmainen toimitusjohtaja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Hallituksen jäseneltä

Poikkeusoloista kohti oikeaa arkea Etiäpäin sanoi yrittäjämummo lumessa! Vuosi on ollut hyvin erilainen kuin aiemmin. Kokouksia, palavereita ja tapaamisia on siirretty verkkoon ja se, jos mikä, on kysynyt hermoja ja monta kuppia kahvia. Henkilökohtaisesti tykkään tavata ihmisiä niin työssä kuin jääkiekkoharrastuksen parissa ja siitä syystä vuosi on ollut haastava. Verkossa vastaan tullut vitsi on jo totisinta totta: ”Etäpalaverit on kuin vanhanajan spiritismi-istunto. Marjo, oletko siellä? Anna meidän kuulla sinut. Jussi, emme näe sinua, anna jokin merkki, jos kuulet meidät.” Vielä onneksi tulee se maanantai, kun olemme takaisin normaalissa. Toivottavasti kuitenkin osaamme tulevaisuudessa arvostaa enemmän arjen pieniä ja isoja asioita, kuten sitä, miten ihanaa on liikkua Suomen upeassa luonnossa ja julkisissa paikoissa vapaasti ja huolehtimatta mahdollisista taudeista. Kuinka hienoa onkaan huomata, mitä vapaus elämässä ja arjessa oikeasti tarkoittaakaan. Yrittäjällekin vapautta on

myös saada tavata niin asiakkaita, yhteistyökumppaneita kuin muitakin yrittäjiä kokouksissa ja palavereissa. Tunnustaudun jouluihmiseksi, joka aloittaa jouluvalmistelut jo hyvissä ajoin, mutta sopivalla rentoudella ja kiireettömyydellä, kuten koko joulusta tulee nauttia. Tämän saan tehdä Kuusamon Keronkylällä Jaakkolan pirtissä, jossa on vietetty jouluja 1950-luvulta lähtien. Mallistoomme kuuluva Rintamamiestalo on kunnianosoitus suomalaiselle uurastukselle, yrittämiselle sekä tilan raivanneille ja asuttaneille isovanhemmilleni Laina ja Veikko Mursulle. Olkaamme ylpeitä ja kiitollisia juuristamme ja siitä, että saamme yrittää vapaassa Suomessa. Joulu lähestyy, tuetaan toisiamme ostamalla yrittäjältä, myös joulun jälkeen.

Aattoilta Himmenee aattoilta, tähtien hopeasilta, kimaltaa yllä maan. Hiljenee ihmistalot, lämpöiset jouluvalot, syttyvät ikkunaan. Kaikuvat kirkkojen kellot, lumiset tiet ja pellot, ääneti odottaa. Jälleen ihminen siellä, lapsuuden juhlamiellä, jouluhun vaeltaa. Hyvää joulua ja rakentavaa uutta vuotta!

Joulua kohti meidät saattelee Katin Positiivarit-sivuston värssy pankkiin kirjoittama runo.

Jukka Mursu

MAANANTAINA 14. JOULUKUUTA 2020

Seuraava lehti ilmestyy 5.2.2021

Varaa mainospaikkasi: Annariitta Nousiainen puh. 040 766 9402 annariitta.nousiainen@kalevamedia.fi

SEURAA MEITÄ SOMESSA!

Facebook-sivu: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Liity lähes 2500 tykkääjämme joukkoon. Saat ensimmäisten joukossa tietoa tapahtumistamme ja meille tärkeistä asioista. Facebook-ryhmä: Pohjois-Pohjanmaan hankintaneuvoja sivustolla autetaan yrittäjiä hankinnoissa! Seuraa meitä!

Joulumuori on kansainvälinen brändi s. 20 – 21

ReStartup: Tällä sivustolla on yrityskauppaan liittyviä nostoja, jos olet ostamassa tai myymässä niin tule seuraamaan!

Twitter: @PPYrittajat Yrittäjyyden uusimmat uutiset ja ajankohtaisimmat teemat.

LinkedIn: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Verkostoidu meidän kanssa, saat tietoa mitä tarvitset!

Tässä numerossa 4

Yrittäjäpalkinto Iso-Syötteelle Hiihtokeskus Iso-Syöte Oy sai maakunnallisen yrittäjäpalkinnon. Iso-Syötteen toimintaa kehittää nyt nuorempi sukupolvi, kun Jorma ja Tarja Terentjeffin rooli jää pienemmäksi.

Apua pahimman yli Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien uuden hallituksen tavoitteena on helpottaa yrittäjien arkea. Korona-ajan kurittamia yrityksiä pyritään auttamaan monin eri keinoin.

Huippulaatuisia mainoskuvia Maakunnallisen yksinyrittäjäpalkinnon sai Onni Wiljami Kinnunen. Hänen yrityksensä strategia on, että huippuluokkainen laatu houkuttelee asiakkaat Ouluun kauempaakin.

6/20 10

Oulaisista menestykseen

Nelosparkki suurin työllistäjä

Valtakunnallisen yksinyrittäjäpalkinnon saanut Heidi Hannus kertoo, että pitkä ja työteliäs tie on vienyt hänet pienestä maalaispihasta kansainvälisille markkinoille.

Södön yrittäjäperhe on Kuivaniemen suurin työllistäjä. Perheen Nelosparkki on palvellut Kemintien kulkijoita jo vuodesta 2014 asti.

Hyvä pomo parantaa johtamista Hyvä pomo -hankkeen tavoitteena on parantaa yrittäjän ja työyhteisön työhyvinvointia ja jaksamista. Sen myötä myös vuorovaikutus- ja työyhteisötaidot paranevat.

Youtube: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Löydät Youtuben puolelta tarinoita yrittäjistä, ihmisistä ja huikeista palkitsemisista.

@yrittäjyysonpop Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät: www.ppy.fi Suomen Yrittäjät: www.yrittajat.fi

MAANANTAINA 14. JOULUKUUTA 2020

Hiihtokeskus Iso-Syötteen toiminnan johtoon ovat siirtyneet sisarukset Heidi TerentjeffJaurakkajärvi ja Mikko Terentjeff (keskellä), Tarja ja Jorma Terentjeff ovat siirtyneet taustalle.

Hiihtokeskus Iso-Syöte Oy • Terentjeffin perheen

omistukseen vuonna 1996.

• Toimitusjohtaja on

Jorma Terentjeff. Operatiivisesta johtamisesta vastaavat Heidi Terentjeff-Jaurakkajärvi ja Mikko Terentjeff.

• Yritykseen kuuluvat

rinne- ja hissitoiminnat, välinevuokraamo, lipunmyynti ja hiihtokoulu.

• Hiihtokeskus tarjoaa

monenlaista tekemistä, kuten lapsiperheille Lumimaan ja Seikkailumetsän. Kolme erilaista Snowparkia.

• Kesäkaudella toimii

hissipyöräilypuisto, jossa on tarjolla erilaisia maastopyörällä laskettavia reittejä alas rinnettä.

Uusi sukupolvi toi uudet kujeet Heidi Terentjeff-Jaurakkajärven ja Mikko Terentjeffin haaveena on ympärivuotinen toiminta hiihtokeskus Iso-Syötteellä – talvella suksilla ja laudoilla, kesällä maastopyörällä.

····

Anna Tilvis, teksti Ester van Dam, kuva

Hiihtokeskus Iso-Syöte avasi viime kesänä pyöräilypuiston, joka osoittautui hittituotteeksi. Rinne noustaan maastopyörän kanssa ylös hissillä ja alas lasketaan suunniteltuja reittejä pitkin. Se ja monta muuta asiaa on hiihtokeskuksen johtoon astuneiden Heidi Terentjeff-Jaurakkajärven ja Mikko Terentjeffin käsialaa. Yrittäjäperheen sukupolvenvaihdokselle oli nyt sopiva aika. ”Tämä on luonnollinen siirtymä, joka on ollut nyt ajankohtainen.” Heidi tarkentaa, että käytännössä he ovat olleet jo kymmenen vuotta vastuussa siitä, mitä tunturissa tapahtuu. Heidi toimii henkilöstöjohtajana ja asiakaspalveluvastaavana. Mikko on rinnetoiminnan johtaja. Hänen vaimonsa Veinalotta Vesterinen toimii markkinointipäällikkönä. ”Minä hoidan kaiken, mikä tapahtuu ulkona, rinnehankkeet ja huollot, vuokraamo ja vuokraamon henkilöstö ja vuokravälineet”, Mikko sanoo. ”Minä hoidan henkilöstön ja hallinnolliset hommat sekä täällä että Oulun toimistossa”, Heidi kertoo työnjaosta. Molemmille Syöte on ollut lapsuudesta lähtien kuin toinen koti. Nyt työt ja Syötteellä oleminen järjestellään molempien perheiden ja lasten ehdoilla. Heidin perhe asuu Oulussa, Mikon perhe oleskelee enemmän Syötteellä. ”Koko elämä on kuljettu tätä väliä.”

• Hiihtokeskus työllistää

talven aikana noin 20 henkilöä. Kovimpina sesonkiaikoina työvoiman määrä lähentelee 50 työntekijää.

• Jorma Terentjeff on myös Huoneistohotelli Kide Oy:n toimitusjohtaja.

• Syötteen alueella toimii Suunnitelmia ja haaveita Mikon ideoima Bike park pyöräilypuiston suosio yllätti. Aukioloa pidennettiin syysloman alkuun asti, jolloin lumentulo pakotti sulkemaan. ”Se oli jättimenestys. Ensi kesäksi tulee uusia reittejä.” Mikko kertoo, että pari isoa hiihtokeskusta Pohjois-Amerikassa tekee jo isomman liikevaihdon kesäkaudella pyöräilyn suosion takia. ”Kun katsoo Keski-Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan, jossa trendi on alkanut aiemmin, ja missä vaiheessa siellä nyt ollaan, niin me emme ole lähelläkään aallonharjaa. Merkit ovat kyllä samat”, Mikko arvioi. ”Pyöräilyn ympärillä pitäisi olla tulossa vielä kova jytinä. Siihen me kyllä uskomme.” Heidi ja Mikko seuraavat alan trendejä. Oma kiinnostus ja intohimo alaa kohtaan vievät eteenpäin ”Haaveilen, että joku päivä meillä olisi hissi, jossa voisi istua”, Mikko sanoo. ”Lumimaan kehittäminen, vuokraamon laajentaminen”, Heidi listaa pitkäaikaisia tavoitteita.

Markkinointia Etelä-Suomessa Tavoitteena on kesäkauden kasvattaminen ja työntekijöiden pitäminen ympärivuotisesti. Sitä yrittäjät pitävät hyvinkin mahdollisena. Työlistalla on myös rinnepohjien parantaminen ja lumetuksen kehittäminen. Tärkeää on markkinointityön tekeminen Etelä-Suomessa. ”Tosi moni yllättyy positiivisesti, että tämä on iso keskus. Meillä on

sielläkin uskollisia asiakkaita, jotka tulevat uudelleen. Monilla on jokin kytkös tännepäin.” Koronatilanteesta huolimatta hiihtokeskus lähtee täysillä tulevaan kauteen. On lisätty nettimyyntiä ja mietitty uusiksi välinevuokrausta. ”Korona joudutti monia prosesseja, jotka varmaan olisi otettu käyttöön muutenkin.”

”Onneksi laskettelu ja lautailu ovat ulkona tapahtuvaa toimintaa. Sukset ja lauta antavat turvaväliä jo itsestään”, Heidi miettii. Hiihtokeskuksessa on huomioitu korona monella tavalla. Toimintaa on viety entistä enemmän digitaaliseksi. Ison-Syötteen yrittäjät haluavat vastata ihmisten tarpeeseen viettää vapaa-aikaa ja harrastaa ulkona.

noin 30 yritystä.

• Vuosille 2020–2023

alueelle on suunnitteilla 38,9 miljoonan euron verran erilaisia yksityisiä matkailuinvestointeja.

Yrittäjäpalkinto Iso-Syötteen pitkäaikaisesta kehittämisestä Maakunnallisen yrittäjäpalkinnon sai tänä vuonna Hiihtokeskus IsoSyöte Oy. Sen toimitusjohtaja Jorma Terentjeff on tehnyt kaksikymmentä vuotta pitkäjänteistä työtä Syötteen matkailun kehittämiseksi. ”Minulle on kerrottu, että se on palkinto pitkäjänteisestä Ison-Syötteen ja koko Syötteen alueen hyväksi tehdystä työstä.” Terentjeff pitää hyvänä, että kehittämisessä on ollut mukana koko perhe. Työ alkoi vuonna 2000 Tarja Terentjeffin kanssa. Kymmenen viimeisintä vuotta mukana ovat olleet myös pariskunnan lapset. ”Hekin ovat mukana yrittäjähengellä. Kaikki mitä tehdään, on pitkäjänteistä ja sitoutuminen on 110 prosenttista. Oli parempia tai vaikeampia aikoja, niin aina pitää tehdä kovasti työtä.”

Terentjeff kertoo, että parikymmentä vuotta sitten alue oli hiipumassa ja olisi hiipunut, koska siellä ei ollut veturiyrittäjää. ”Me otimme sen roolin. Käytimme rahallisia panostuksia, mutta ennen kaikkea käytimme paljon aikaa.”

Kaupunki mukana investoinneissa Hän kiittelee Pudasjärven kaupunkia hyvästä yhteistyöstä. ”Kaupunki rakensi Lumiareenan. Se rahoitti maakuntaliiton kanssa parkkialueen. Koin, että molemmat investoinnit olivat palkintoja siitä kehitystyöstä, jota me olemme tänne tehneet. Kaupunki näki, että tätä aluetta kannattaa kehittää, mutta se vaatii tiettyjä panostuksia.”

Iso-Syöte on pyrkinyt olemaan ensimmäisten joukossa digitaalisten palvelujen käyttöönotossa, kuten verkkokaupassa ja hiihtoporttiratkaisuissa. Ison-Syötteen hiihtokeskuksen somenäkyvyys on kokoluokkaansa nähden hyvää. ”Nuorempi polvi on ammattitaitoista hoitamaan somenäkyvyyttä. He huolehtivat, että meidät nähdään somessa ja että uudet asiakkaat näkevät meidät”, Terentjeff sanoo. Jorma Terentjeffin rooli on nyt jäämässä pienemmäksi. Nuorempi sukupolvi on astunut johtoon jatkamaan työtä. Yrittäjäpalkinto tulee kunniapaikalle. ”Minä ja Tarja tunnemme siitä ylpeyttä ja uskon, että se rohkaisee nuorempaa sukupolvea.”

MAANANTAINA 14. JOULUKUUTA 2020

MAINOS

Yrittäjä, etsitkö osaavaa työvoimaa? Varmista onnistunut rekrytointi ELY-keskuksen koulutuksella!

Yrityksille tarjottavat rekry- ja täsmäkoulutukset hyödyttävät kaikkia osapuolia, kertovat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Eine Kela (vas.) ja Anna-Liisa Holopainen. Työntekijä saa koulutuksen ja työpaikan, ja työnantaja puolestaan saa suoraan tehtävään sopivat tekijät.

Lisävoimaa yrityksille Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja TE-toimisto tarjoavat alueen yrityksille tukea työntekijöiden osaamisen kehittämisessä sekä rekrytoinnissa. Koulutukset ovat yrityksille vaivaton, varma ja edullinen tapa hankkia osaavaa työvoimaa.

ohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen asiantuntijat ovat huomanneet, että maakunnan yrityksillä on usein vaikeuksia täyttää nopeasti avoimia työpaikkojaan. Osaavaa työvoimaa ei aina tahdo löytyä. - Tilastot osoittavat, että osaavan työvoiman saatavuus on yksi este yritysten kasvun tiellä, kertoo Osaaminen ja työelämä -yksikön päällikkö Eine Kela Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Kohtaanto-ongelman ratkaisuksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus sekä TE-toimisto voivat järjestää yrityksille räätälöityjä koulutuspalveluita. Tarjolla on tarpeen mukaan rekrytointikoulutusta, täsmäkoulutusta ja muutoskoulutusta. Koulutukset ovat työnantajille edullisia ja vaivattomia, ja niitä haetaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta.

Takaa onnistunut rekrytointi ELY-keskuksen koulutuskokonaisuuksista etenkin rekrykoulutus on ollut suosittu palvelu ja siitä on todettu

olevan yrityksille merkittävää hyötyä. Rekrykoulutuksessa koulutusorganisaatio kouluttaa uusia työntekijöitä yrityksen tarvitsemiin työtehtäviin. Koulutuksesta vastaa ELY-keskuksen kilpailuttama kouluttaja. Useimmilla toimialoilla koulutus saadaan nopeasti käyntiin, ja työnantaja vastaa vain 30 % koulutuksen kustannuksista. - Koulutus takaa onnistuneen rekrytoinnin. Uusi työntekijä saa koulutuksen ja työllistyy heti, ja työnantaja saa juuri itselleen sopivat tekijät. Valinta rekrytoitavista on työnantajalla, kertoo asiantuntija AnnaLiisa Holopainen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Koulutukset kestävät keskimäärin noin kolme kuukautta ja ne sisältävät paitsi tietopohjaista koulutusta, myös työssäoppimista työpaikalla. Rekrykoulutuksella on saatu osaavaa työvoimaa kaikenkokoisille yrityksille muun muassa ICT-, rakennus-, logistiikka, metalli- sekä kaupan alalle. - Koulutuksen hyväksytysti suorittaneista noin 80-90% on työllistynyt alan yrityksiin, Eine Kela arvioi.

Täsmäkoulutus lisää työntekijän arvoa ELY-keskuksen täsmäkoulutus puolestaan on tarkoitettu nykyisten työntekijöiden lisäkoulutukseen. Täsmäkoulutusta voidaan hyödyntää esimerkiksi määräaikaisten lomautusten aikana tai silloin, kun henkilöstö täytyy pätevöittää esimerkiksi uuden teknologian käyttämiseen. Irtisanotuille työntekijöille työnantaja voi tarjota muutoskoulutusta. Silloin irtisanotut työntekijät saavat uuden koulutuksen, ja pääsevät uusiin töihin mahdollisimman nopeasti. TE-toimisto tarjoaa koulutusmahdollisuuksia myös toimiston asiakkaina oleville yrittäjille. Tämä on koronatilanteen vuoksi mahdollista vuoden 2021 maaliskuun loppuun saakka. Lisäkoulutukset ovat yrittäjille maksuttomia, ja tarjolla on koulutusta esimerkiksi liiketoiminnan edistämiseen sekä viestintätaitoihin.

Muista ilmoittaa avoimet työpaikat Asiantuntijoiden mukaan Pohjois-Pohjanmaallakin merkittävä osa avoimista työpaikoista on piilossa. Työllisyyspäällikkö Eine Kela rohkaisee työnantajia ilmoittamana avoimet työpaikat aina TE-toimistoon, koska ne tukevat myös koulutustarjonnan suunnittelua. TE-toimisto tarjoaa työnantajille räätälöityä palvelua erilaisiin rekrytointitilanteisiin tarvittaessa.

NÄITÄ TARJOTAAN Lue lisää koulutuksista www.ely-keskus.fi/web/yhteishankintakoulutus/

RekryKoulutus

•

Uudet työntekijät koulutetaan ja rekrytoidaan suoraan työtehtäviin.

•

Vähimmäiskesto 10 pv, keskimäärin 3-6 kk.

•

Työnantaja vastaa 30 % kokonaishinnasta.

MuutosKoulutus

•

TäsmäKoulutus

•

Yrityksen tarpeisiin räätälöityä ammatillista koulutusta

•

Tarpeen, kun yrityksessä tarvitaan työntekijöiden osaamisen päivittämistä.

•

Yrityksen kustannusosuus 30-50%.

Lisäkoulutusta yrittäjille

Työnantaja voi auttaa irtisanottuja työntekijöitään löytämään uuden ammatin.

•

Ajankohtaista, jos yrittäjät tulot tippuvat merkittävästi.

•

Yrityksen maksuosuus 20 %.

Yrittäjän tulee olla TE-toimiston asiakas.

•

Yrittäjälle maksuttomia.

Löydät yrittäjille suunnatut koulutukset osoitteessa paikat.te-palvelut.fi. Valitse ammattiryhmäksi ”yrittäjät”.

MAANANTAINA 14. JOULUKUUTA 2020

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Jussi Riikonen kertoo, että alueelle kootaan varhaisen tuen mallin mukainen osaajaverkosto auttamaan ja ohjaamaan yrittäjää akuuteissa tilanteissa.

Yrittäjille apua pahimman yli Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien uuden hallituksen tavoitteena on helpottaa yrittäjien arkea – korona-ajan kurittamille yrityksille pyritään antamaan apua usein eri keinoin.

····

Anna Raudaskoski, teksti Ester van Dam, kuva

Koronaepidemia on muuttanut yritysten ja yrittäjien toimintaa. Tilanne haastaa myös yrittäjäjärjestöä keskittymään oman toimintansa kehittämiseen. Tarkoituksena on toimia nopeasti ja joustavasti yrittäjän arkea parantaen. ”Vaikutukset talouteen ovat olleet suuret. Alueemme yrityksistä noin puolet uskoo, että vuodesta 2020 tulee heikompi kuin aiemmasta. Lisäksi noin kolmannes yrityksistä kertoo, että heidän yritystoimintansa muuttuu ja sopeutuu pysyvästi”, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Jussi Riikonen toteaa. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hallitus keskittyy ensi vuonna auttamaan yrittäjät pahimman yli asiantuntevilla neuvontapalveluilla.

Kuntiin lisää yrittäjämyönteisyyttä Tarkoituksena on myös raivata esteitä yrittämisen tieltä maakunnissa. Kuntiin tulisi saada yrittäjämyönteistä päätöksentekoa. ”Maakunnan elinvoima ja vetovoima nojaavat yrittäjyyteen. Onnistuminen kuntavaalissa lisää yrittäjämyönteistä elinkeinopolitiikkaa”, Riikonen painottaa. Lisäksi varmistetaan yrittäjien mahdollisuus verkostoitua yrittäjäjärjestössä. ”Yrittäjän tärkein keino kasvaa on verkostoituminen. Meidän on varmistettava, että yrittäjillä on hyvät mahdollisuudet verkostoitua yrittäjäjärjestössä. Paikallisyhdistys on yrittäjän tärkein verkosto ja aluejärjestön on omalla toiminnallaan tuettava paikallisyhdistystoimintaa.”

Varhaisen tuen malli tekeille Pohjois-Pohjanmaan alueen yrittäjille on tehty selviytymissuunnitelma. ”Pidämme tiivistä yhteyttä sidosryhmiin. EU-rakennerahastokauden mahdollisuudet saadaan alueen yritysten käyttöön.” Yrittäjien digitaitojen kehittymistä seurataan. Yrittäjiä kannustetaan ja ohjataan kouluttautumaan digiosaamisessaan, mikäli tarvetta ilmenee. Verkkokaupan ja digimarkkinoinnin mahdollisuuksia kartoitetaan tehokkaammin. ”Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien verkosto ja vertaistuki sekä hyvät ja laajat neuvontapalvelut ovat yrittäjän tukena. Seuraamme aktiivisesti yrittäjien ja yritysten tilanteita ja reagoimme nopeasti mahdollisiin asiantuntijatarpeisiin.” Varhaisen tuen mallin rakentaminen on osa toimintaa. Alueelle kootaan varhaisen tuen mallin mukainen osaajaverkosto. Se auttaa ja ohjaa yrittäjää tilanteissa, joissa yrittäjä tarvitsee ulkopuolista asiantuntijaa akuuteissa tilanteissa. ”Varmistamme, että jäsenyrittäjät ovat tietoisia tarjolla olevasta avusta ja että heidät ohjataan nopeasti tarvittavan avun piiriin.”

Seuraamme aktiivisesti yrittäjien ja yritysten tilanteita ja reagoimme nopeasti mahdollisiin asiantuntijatarpeisiin.”

MAANANTAINA 14. JOULUKUUTA 2020

Uusi hallitus esittäytyy Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien uusi hallitus on valittu. Viereisellä sivulla on hallituksen puheenjohtajan haastattelu. Tässä esittelemme uuden hallituksen jäsenet muutaman kysymyksen avulla.

2. Olen toiminut Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjissä kohta kymmenen vuotta. Yhdistyksessä on samanhenkisiä ihmisiä, joista on tullut minulle ystäviä. Olen oppinut toimimaan isommassa porukassa. Haluan osallistua toimintaan aina kun on mahdollista.

2. Tavoitteena on päästä yrittäjien arkipäivään kiinni

Henkilöstötieto Paloniemi, Oulu.

3. Päämääränäni on se, että saisin autettua muita yrittäjiä niissä asioissa, joissa itse pystyn heitä auttamaan. Tämä on toinen vuoteni PPY:n hallituksessa.

3. Haluan antaa oman panokseni tähän yhteisöön.

Sebastian Stenfors Stenfors Oy, Oulu

1. Yritykseni on Piha- ja vihersuunnittelu Villa

yrittäjiksi syyskuussa 2019. Osakeyhtiössä toimiminen on siis melko tuore juttu. Toiminimellä aloin yrittämään 18-vuotiaana tapahtumatöitä tehden.

2. Pidän vaikuttamisesta ja haluan viedä asioita

eteenpäin. Minusta tuntuu, ettei tapahtuma-alaa ole oikein kuultu. Haluan tuoda tätä asiaa esille ja lisäksi nuorten uusien yrittämisen muotoja. Haluan tuoda nuorten yrittäjien ääntä esille.

2. Halusin mukaan aivan ehdottomasti, sillä yrittäjäyhdistys tarjoaa valtavan ison tukiverkoston. Verkostoitumisella on myös suuri merkitys.

Villa Garden, Oulainen

3. Koen, että minulla on annettavaa muille yrittäjille. Haluan tukea muita yksinyrittäjiä ja opettaa verkostoitumista.

Janna Forss Juhlaguru, Oulu

2. Minua kiinnostaa yrittäjien edunvalvonta, siksi

2. Olen toiminut tämänhetkisen hallitustoiminnan

asti olen painanut menemään. Yritykseni toimii tällä hetkellä laajasti Oulun alueella. lisäksi pitkään Kiimingin Yrittäjissä ja Suomen Yrittäjissä luottamustehtävissä. Tehtävissä pääsee seuraamaan yrittäjien asioita läheltä. Oppii uusia asioita ja huomaa, miten tärkeää yrittäjäyhdistyksen toiminta on.

3. Vielä en osaa tarkemmin kertoa, miten voisin

parhaiten vaikuttaa, mutta odotan tässä pestissä toimimista hyvin avoimin mielin. Haluan oppia paikallista yrittäjyyttä laajemminkin.

Lauri Mikkonen Loistavin Oy, Oulu

Pro-Kaks Kotityöpalvelu

2. Yrittäjäyhdistystoiminnassa on mahdollista vaikut-

2. Minulle on luonnollista auttaa yrittäjiä kaikella ta-

toripalvelu KK Ruonio. Yritykseni perustui koko työurallani hankkimaani osaamiseen yritysten hallinnossa sekä jatkuvasti päivittämääni koulutukseen.

3. Vastuunottaminen kuuluu yrittäjyyteen. Hallitustoi-

minnassa sitä myös saa. Omassa yrityksessä asioita katsoo ehkä hieman yksipuolisesti, kun taas hallituksessa toimiessa täytyy ajatella asiat monenlaisen yrittäjän ja yrityksen kannalta. Paljon on vielä tehtävää yrittäjän aseman parantamisessa.

valla ja samalla oppia itse uutta. Yrittäjäjärjestön toiminta on ollut minulle tärkeää heti yrittäjyyden alusta asti. Yrittäjäystävät ovat parhaimmillaan työkavereita.

Katriina Ruonio

Konttoripalvelu KK Ruonio, Oulu

3. Vastuu ja toiminta on minulle tuttua. Toivon, että

minuun uskalletaan ottaa yhteyttä ja pyrin viemään viestiä molempiin suuntiin, ja hallituksen toiminnalla pystymme tukemaan kaikkia talousalueemme yrityksiä monipuolisesti.

1. Aloitin vuonna 1994 yrittäjänä baarihommissa.

1. Toimin 12-vuotiaassa perheyrityksessämme Kuu-

2. Yhdistystoiminnassa on mielenkiintoista, kun tu-

2. Olen ollut Kuusamon Yrittäjien hallituksessa mel-

Maalausurakointifirmani aloitin vuonna 2000.

samossa Keron kylällä.

tustuu uusiin ihmisiin ja saa kavereita. On myös mahtavaa, jos siellä pystyy jotakuta auttamaan yhdistyksessä työskentelyn ja tapaamisten kautta.

kein alusta lähtien, koska tykkään tehdä yhteisten asioiden eteen työtä. Verkostoituminen, hyvät koulutukset ja yrittäjien edunvalvonta on tärkeitä asioita.

3. Yrittäjien edunvalvonta on päällimmäisenä, että

Rs- Install Oy, Oulu

Yhdistyksen hallituksessa asioihin pääsee vaikuttamaan hyvin varhaisessa vaiheessa.

1. Aloitin yrittämisen vuonna 2008 toiminimellä Kont-

taa yrittäjille tärkeisiin asioihin. Lisäksi saa toimia samanhenkisten uusien ystävien kanssa, jakaa kokemuksia ja oppia uutta sekä olla tukena ja tuettavana. Verkostoituminen on myös hyvin tärkeää.

Miika Sutinen

3. Minulla on pitkä kokemus yrittäjäyhdistyksessä.

1. Olen yrittäjänä perheyrityksessämme Stemmassa. Aloitin työskentelyn siellä 1988. Vuonna 2003 teimme sukupolvenvaihdoksen ja aloitin oman yrittäjyyteni.

Stemma, Oulu

ihminen, joka nauttii politiikan tekemisestä.

1. Yrittäjäurani on pitkä, aloitin vuonna 1977 ja siitä

haluan toimia yhdistyksessä. Tässä pystyy verkostoitumaan erittäin hyvin.

Risto Huovinen

3. Haluan vaikuttaa ja viedä asioita eteenpäin. Olen

1. Jatkoin vanhempieni liiketoimintaa 2006 ja

toimialaa vaihdoimme vuonna 2009 kotipalveluyritykseksi.

Annukka Kääriäinen

Yrittäjien asiat ovat minulle tärkeitä. Toivon, että pysyn mukana toiminnassa niin kauan kuin pysyn itsekin yrittäjänä. Olen tällä hetkellä myös Nuorten Yrittäjien johtokunnassa.

1. Aloimme Henna Nousiaisen kanssa Juhlagurun

Garden. Aloitin yrittämisen 2002, ja tarkoituksena oli tuoda esille piha-ja vihersuunnittelun alaa, jota ei Suomessa vielä oikein hyvin tunnettu tuolloin. Ensin toimin lähipaikkakunnilla, toiminta laajentui valtakunnalliseksi vähitellen vuosien aikana. Myös kansainvälinen ura alkoi tuolloin.

Heidi Hannus

3. Millaista on ottaa laajemmin vastuuta yrittäjyydestä ja mitä haluat saavuttaa sillä?

Oy:ssä vuodesta 2011.

perustin palkanlaskentatoimistoni. Siitä lähtien yritykseni on vähitellen kasvanut, tällä hetkellä meillä on töissä 11 henkilöä.

Kirsti Paloniemi

2. Miksi haluat toimia yrittäjäyhdistyksessä ja mitä saat siitä?

1. Olen toiminut perheyrityksessämme Stenfors

1. Aloitin vuonna 2006 päätoimisena yrittäjänä, kun

ja jollakin tavalla pystyä sitä kehittämään. Haluan omalla tietotaidollani auttaa muita yrittäjiä.On mukava tutustua uusiin ihmisiin ja avartaa omaa maailmankuvaa. Samalla myös kuulee toisten yrittäjien kokemuksia ja oppii paljon niistä.

1. Millainen yrittäjäura sinulla on?

yrittäjille saataisiin paremmat olot koko Suomessa. On mukava, kun pääsee vaikuttamaan asioihin ja saa vastuuta.

3. PPY:n hallituksessa olen kolmatta vuotta ja olen

Jukka Mursu

Kero Oy, Kuusamo

kokenut, että saan näihin asioihin vaikuttaa myös alueellisella tasolla. Yhteistyössä on voimaa!

MAANANTAINA 14. JOULUKUUTA 2020

Palkittu mainoskuvaaja haluaa yrittää Oulussa Maakunnallisen yksin yrittäjäpalkinnon saaneen Onni Wiljami Kinnusen strategia on, että huippuluokkainen laatu vetää asiakkaat Ouluun kauempaakin.

····

Palkinto toi alkuun nostetta Opintojen jälkeen Kinnunen hakeutui töihin maineikkaaseen oululaiseen muotokuvaamoon, Studio PSV:hen. ”Vuosikymmenen siellä työskenneltyäni aloin entistä enemmän kiinnostua kuvaamisesta pelkästään yritys-, mainos- ja brändikuvaamisen sektorille. Olin siihen mennessä saanut oppia alaan työn ja tekemisen merkeissä, sekä suorittanut valokuvauksen jatko-opintoja Tampereella Visuaaliviestinnän Instituutissa.”

osastojen kupeeseen. Oli laskettava sen varaan, että homma lähtee kantamaan”, Kinnunen toteaa. Samana vuonna, kun Kinnunen perusti Onni Wiljami-yrityksensä, hänet palkittiin kultaisella mitalilla mainoskuvasarjassa kansainvälisessä valokuvauskilpailussa WPC:ssä (World Photographic Cup), jossa oli edustus useista maista. ”Sain sillä kaipaamaani medianäkyvyyttä sosiaalisessa mediassa ja printtimediassa. Vaikea arvioida, mikä palkinnon todellinen merkitys oli, mutta niin vaan heti ensimmäisenä vuonna liiketoi-

Anna Raudaskoski, teksti Ester van Dam, kuva

Tämän vuoden Fotofinlandian mainoskuvasarjan voittaja ja kahdessa muussakin kategoriassa kärkipaikan napannut Onni Wiljami Kinnunen aloitti valokuvaamisen 16-vuotiaana järjestelmäkameralla. Kinnunen kuvasi tuolloin paljon kavereitaan ja lähiympäristöään mustavalkofilmille. ”Nuoruusvuosieni aikana ihmettelin mikseivät kuvani näyttäneet samalta kuin lehdissä ja mainoksissa olevat kuvat. Tajusin hyvin pian etten oikeastaan tiennyt valokuvauksesta mitään”, Kinnunen muistelee. Niinpä nuorukainen lähti opiskelemaan media-assistentin tutkintoa Forssan Ammatti-instituuttiin, jossa hänelle räätälöitiin henkilökohtainen opintosuunnitelma, joka keskittyi valokuvaamiseen. Forssan koulu valikoitui pelkästään sen vuoksi, että se oli hakukohteena aakkosissa ensimmäinen media-alan koulutusta tarjoava oppilaitos.

Oma käsiala ja visuaalinen tyyli ovat tavaramerkki, jolla erotun markkinoilla.” Yrittäjäksi ryhtyminen vaati muutaman vuoden kypsyttelyn. Viimein alkuvuodesta 2014 Kinnunen perusti oman yrityksen toiminimellä. Yritys keskittyi pelkästään mainoskuvauksiin. ”Oli päivänselvää, että alalle siirtyminen Oulusta käsin vaati tietynlaista riskinottoa, sillä mainoskuvausala on erittäin vahvasti painottunut pääkaupunkiseudulle, isojen mainostoimistojen, yritysten pääkonttorien ja markkinointi-

minta lähti vähintäänkin onnistuneesti liikkeelle.”

Huippulaatua haetaan Oulusta Onni Wiljami Kinnuselle oli alusta saakka selvää, että yritystoimintaa pyöritetään Oulusta käsin. ”Laadun on oltava niin huippuluokkaa, että asiakkaat tulevat kauempaakin tuo-

Palkittu mainoskuvaaja Onni Wiljami Kinnunen sai Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien maakunnallisen yksinyrittäjäpalkinnon.

tantojen perässä. Se strategia on pitänyt. Minulla on suuriinkin mainoskuvatuotantoihin soveltuva studiotila monipuolisilla härpäkkeillä Limingantullissa, missä studiokuvatuotannot toteutetaan.” Yritystoiminnan alun onnistumiseen vaikuttivat Kinnusen mielestä myös hyvät ja osaavat paikalliset yhteistyökumppanit; kuvausjärjestelijät, maskeeraajat & puvustajat, sekä muut tuotannon avustajat. Kuvien sisällöllisen ja visuaalisen raamin antaa yleensä asiakas, ja Onni Wiljami Kinnunen tuo siihen oman persoonallisen kädenjälkensä. ”Oma käsiala ja visuaalinen tyyli ovat tavaramerkki, jolla erotun markkinoilla ja tavallaan laatukriteeri, mitä asiakas hakee päätyessään minun kanssani yhteistyöhön.” Kuvausprosessi saattaa käsittää useita eri kuvauskertoja eri kuvauspaikoissa, ja koostua yksityiskohdista, malleista sekä tuotteista. Lopullisessa kuvassa voi olla jopa satoja eri osia. Kinnusen kuvatuotantoja näkyy säännöllisesti kansallisissa markkinointikampanjoissa, sekä printtimediassa että TVmainoksissa. Asiakkaita on monilta eri aloilta, viimeaikaisina muun muassa Sanoma Media Oy, Telia, S-ryhmä ja Oulun teatteri. Nykyään Kinnusen yritys on osakeyhtiö. ”Olen tyytyväinen yrityksen tämänhetkiseen tilanteeseen. Silti unelmana ja tavoitteena on saada enemmän kansainvälisiä asiakkaita. Jos ovia aukeaa isojen poikien pelikentille, silloin yrityksessä varmasti työskentelee useampi henkilö.”

MAANANTAINA 14. JOULUKUUTA 2020

Automatisoi laskutus ja kirjanpito helposti Anna automaation huolehtia taloushallinnon rutiineista ja käytä aikasi siihen, mikä on arvokasta yrityksellesi. Netvisorin avulla sinulla on ajantasaiset taloustiedot aina mukanasi ja käytössä työkalut, joilla voit myös ennakoida tulevaa.

Paikalliset tilitoimistot apunasi Tutustu Netvisorin kattavaan tilitoimistoverkostoon, josta löydät asiantuntemusta juuri sinun yrityksesi taloushallinnon tarpeisiin. Löydät Oulun alueen tilitoimistot Netvisor Marketplacesta:

Netvisor.fi/oulu

esta t: arketplac Löydät Massa kaikki meidä u m n u u m

Azets Insight Oy

Colleqium Oy

Greenstep Oulu

Tilitoimisto A. Karppinen Oy

Torikatu 21-23, 90100 Oulu

Uusikatu 35, 90100 Oulu

Kirkkokatu 13 B, 5. krs., 90100 Oulu

Kirkkokatu 5, 90100 Oulu

Digitaalista, asiantuntevaa ja henkilökohtaista taloushallintoa Azets Oulusta. Liity tuhansien tyytyväisten Netvisor-asiakkaidemme joukkoon.

Rakkaudesta numeroihin, Netvisoriin ja asiakkaisiimme. Lue nettisivujemme referensseistä asiakkaidemme kokemuksista parhaimmillaan: mustana valkoisella.

Greenstep Oulu – kasvuyritysten tukena. Asiantuntemusta ja selkeyttä talous- ja palkkahallinnon, talousjohdon sekä HR:n prosesseihin!

Meille tärkeintä on asiakas. Palvelukokonaisuutemme on aina asiakaskohtaisesti suunniteltu.

www.azets.fi

www.colleqium.fi

www.greenstep.fi/oulu

www.tilitkarppinen.fi

MAANANTAINA 14. JOULUKUUTA 2020

Paljon työtä, kilpailuja ja kansainvälisyyttä Piha- ja maisemasuunnittelija Heidi Hannus Oulaisista on saanut tänä vuonna valtakunnallisen yksinyrittäjäpalkinnon. Menestynyt työskentely pihasuunnittelun saralla on ollut mahdollista pieneltä paikkakunnalta käsin.

··

Anna Tilvis, teksti ja kuva

Heidi Hannukselle yrittäjäpalkinto merkitsee enemmän kuin hänen saamansa suunnittelupalkinnot. Pienenä harmituksena on, että palkitut on aiemmin kutsuttu Linnanjuhliin, mutta tänä vuonna niitä ei järjestetty. ”Se on palkinto ihan älyttömästä määrästä työtä. Unelmat ovat kehittyneet sitä mukaa, kun tietotaito ja toiminta-alue ovat laajentuneet.” Hannus aloitti työt 18-vuotiaana pihasuunnittelukurssin kautta syrjäisellä maaseudulla. Tahtotila ja usko omaan osaamiseen ovat olleet mukana alusta lähtien ”Ala oli niin tuntematon täällä. Jouduin itse etsimään asiakkaat ja samalla opettelin alaa. On ollut pitkä tie pienestä maalaispihasta kansainvälisille markkinoille. Mukaan on mahtunut niin monta ongelmaa ja ongelmanratkaisua”, hän miettii. Hannus sanoo, että yrittäjyyteen kuuluu valtavan paljon päätöksiä ja ratkaisuja. ”Se on jatkuvaa markkinoiden haistelua. Pitää toimia ennen kuin muut, jos aikoo menestyä.”

Puutarhakilpailut veivät mukanaan Hannuksella on alusta lähtien ollut vahva tuki ja kannustus kotoa. Vanhemmilla on ollut maatila ja tilitoimisto. ”Olen oppinut jo pienenä taloudenhallinnan, kun piti auttaa yrityksessä.” Markkina-alueena on jo vuosia ollut koko Suomi ja Hannus tekee suunnittelua myös ulkomaille. Kansainvälisyys lisääntyi Suomen Yrittäjäopiston kurssiin liittyneen ulkomaan yrittäjävaihdon kautta. Hannus pääsi tutustumaan saksalaiseen maisema-arkkitehtitoimistoon ja sen työtapoihin. Hän innostui ja hakeutui itse sosiaalisen median kautta kontakteihin ulkomaalaisten kollegoiden kanssa. Muiden työtapojen näkeminen ja ideoiden vaihto on ollut antoisaa.

Venäjällä ollessa kollegat kutsuivat hänet kilpailuihin tekemään show-puutarhaa. Hannus on osallistunut Moskovassa kahteen kaupunkipuutarhakilpailuun ja päässyt molemmissa palkintosijoille. ”Aluksi sanoin ei ja mietin asiaa vuoden, mutta sitten lähdin mukaan. Kilpailu on valtava ponnistus, mutta antaa niin paljon.” Hannus on oppinut, että yksinyrittäjän ei tarvitse tehdä kaikkea yksin. Hänellä on assistentti, joka tekee itsenäisenä yrittäjänä osan projekteihin liittyvistä töistä. ”Yrittäjä tarvitsee myös kannustusta ja sitä, että hänen visioihinsa luotetaan. Ei ole itseltä pois, jos tuet ja kannustat toista yrittäjää.”

Uusimman tiedon tasalla Asiat ovat seuranneet toisiaan luontevasti. Viimeisimpänä mukaan on tullut puutarhataiteen suunnittelu ja jälleenmyynti yhteistyössä maisemaarkkitehdin kanssa. Ainutlaatuinen Designer on the road -palvelu on toiminut menestyksekkäästi jo vuosia. ”Kun lähden reissuun, ilmoitan Facebookissa oman matkareitin ja asiakkaat voivat sen mukaan varata käynnin. Piirrän suunnitelman paikan päällä ja he saavat sen heti.” Maisemasuunnittelu on pinnalla oleva ala, joka kehittyy valtavaa vauhtia. Suunnitteluun liittyvät vaatimukset kasvavat koko ajan. ”Jotta pysyy alan uusimman tiedon tasalla, on pakko kouluttautua jatkuvasti. Ajankohtaisia asioita ovat luonnonsuojelun, ilmaston muutoksen ja kestävä kehityksen huomioiminen”, Hannus kertoo. Hänen mukaan yksinyrittäjyyteen liittyy paljon vastuuta. ”Se ei ole pelkästään taloudellista vastuuta, organisoimista ja aikatauluttamista. Se on myös sitä, että pitää osata asioita ja hallita ne. On oltava myös jatkuvasti työkykyinen ja hyvinvoiva. Sairasteluun ei ole oikein varaa.”

Heidi Hannus sanoo, että yrittäjyys on jatkuvaa markkinoiden haistelua. Jos aikoo menestyä, pitää toimia muita ennen.

Villa Garden •

Perustettu vuonna 2002. Toimialana piha- ja maisemasuunnittelu, Oulainen.

• Erilaisia ammatillisia koulutuksia sekä pihasuunnittelun että yrittäjyyden alalla.

• Opiskelee työn ohessa rakennetun ympäristön hortonomin tutkintoa Hämeen ammattikorkeakoulussa Lepaalla.

• Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien

On ollut pitkä tie pienestä maalaispihasta kansainvälisille markkinoille.”

hallituksen jäsen.

• Suomen Yrittäjien valtuuston varajäsen.

MERKITTÄVIÄ TÖITÄ:

• Yksityispiha: Iin jokipuutarha ja •

sen yksityinen taidepuisto.

Esteetön luksusrinnepiha, Espoo.

PALKINNOT:

• Valtakunnallinen yksinyrittäjäpalkinto v. 2020.

• Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien vuoden yksinyrittäjäpalkinto v. 2019.

• Flower Jam, näyttelypuutarhakilpailu, Moskova, 2019, hopeaa. Moskovan kaupunkilaiset valitsivat parhaaksi puutarhaksi.

• Gardens and people, näyttely-

puutarhakilpailu, Moskova, 2019, pronssia.

• Flower Jam, kaupunkipuutarha-

kilpailu, Moskova, v. 2021, mukana finaalissa. Puutarha jää pysyväksi. Parityö assistentin kanssa.

• Riviera, Ranska, huhtikuu 2021.

Kolmen hengen ammattilaisryhmä, joka on mukana finaalissa.

MAANANTAINA 14. JOULUKUUTA 2020

Paikallisyhdistysten

Vuoden yrittäjät

2020

Haapaveden Yrittäjät ry

Haapaveden Toimistopalvelu Oy

Haukiputaan Yrittäjät ry

Pudasjärven Yrittäjät ry

Metsäkoneurakointi Reino Alatalo Oy

Pyhäjoen Yrittäjät ry

Haukiputaan Säästökuoppa

Parturi-Kampaamo Tanja Saukko

Iin Yrittäjät ry

Pyhäjärven Yrittäjät ry

Kempeleen Yrittäjät ry

Raahen Yrittäjät ry

Kiimingin Yrittäjät ry

Siikajoen Yrittäjät ry

Kuivaniemen Yrittäjät ry

Siikalatvan Yrittäjät ry

Kuusamon Yrittäjät ry

Taivalkosken Yrittäjät ry

Limingan Yrittäjät ry

Tyrnävän Yrittäjät ry

Muhoksen Yrittäjät ry

Vaalan Yrittäjät ry

Iin Pohjatutkimus & Mittauspalvelu Oy

Elekma Oy

Lapkaara

Nelosparkki Oy

Oivangin Lomakartano Oy

Toimivax Oy

Pressan Katit lastenkonsertti

Oulaisten Yrittäjät ry

Lameltec Oy

Veljekset Kellola Oy

K-Market Ruukki

Lehto Trading Oy

Kalankasvatus Vääräniemi Oy

Luonnosta Finland Oy

Tmi Kolme Aittaa

Vihannin Yrittäjät ry

Oulaisten Metsäkonehuolto Oy

Rakennusliike Heikkinen Oy

Oulunsalon Yrittäjät ry

Ylikiimingin Yrittäjät ry

Erikoishammasteknikko Heikki Kukkonen

Pohjolan Silppu Oy

MAANANTAINA 14. JOULUKUUTA 2020

··

Kirsi Kivioja kertoo, että sosiaalisessa mediassa julkaistavien yrittäjätarinoiden kautta siikajokiset yritykset tulevat tutuiksi toisilleenkin ja voi syntyä yhteistyökuvioita.

Anna Tilvis, teksti ja kuva

Kirsi Kivioja on tehnyt työkseen 30 vuotta mainontaa ja markkinointia. Hän osaa tiivistää sanottavansa, muotoilla iskulauseita, joissa on ajatusta. Kiviojan yritys MainosDraivi on toiminut vuodesta 2008. Aluksi toimipaikkana oli Hyvinkää, mutta vuodesta 2015 lähtien Kivioja on asunut Tuomiojalla, jossa hänellä on kotitoimisto. Etelässä Kivioja ei osallistunut yrittäjien toimintaan, mutta Siikajoella hän innostui. Ensin hän oli yhdistyksen tiedottajana ja pian alkaa kolmas vuosi puheenjohtajana. ”Yrittäjäyhdistyksen puolella olen kailottaja. Mutta olen sitä mieltä, että teot puhuvat, eivät sanat.”

Virta-hanke tuo esille Siikajokea Oman yritystoiminnan ohella Kiviojaa työllistää tällä hetkellä Virta-hanke. ”Ideana on tuoda Siikajoen yrittäjiä esiin yrittäjätarinoiden kautta. Niiden avulla yritykselle annetaan kasvot. Yrityksen takana on aina ihminen.” Virta-hankkeen slogan ”onnistutaan yrittämällä” on Kiviojan käsialaa. Ajatus on kuitenkin poimittu kunnanjohtaja Pertti Severinkankaan puheesta. Tiivis yhteistyö kunnan suuntaan on ollut eräs palkitsemisen peruste. ”Yrittäjätarinoista on tullut hyvää palautetta, että niissä on huumoria ja että ne on kirjoitettu kannustavaan sävyyn. Ne ovat synnyttäneet innostusta.” Yrittäjätarinat ovat esillä hankkeen Facebook-sivuilla, Instagramissa ja Linkedinissä. Lisätietoja löytyy hanketta hallinnoivan Ruukin Yrityspuiston kotisivuilta. ”On tullut palautetta, että alueella on paljon yrittäjyyttä, josta edes toiset yrittäjät eivät tiedä.”

Teen tätä ihmisenä. Jos menet jonkun roolin taakse, et ole enää luotettava.”

Voimaa periaatteista

Kirsi Kivioja

Palkitsemisen perusteina ovat olleet yrittäjien suuntaan tehty aktiivinen ja ansiokas viestintä. Puheenjohtajan viestinnälliset taidot ja helppo lähestyttävyys ovat saaneet kiitosta. ”Teen noin kerran kuussa uutiskirjeen yhdistyksen jäsenille. Siinä on yrittäjille kattavasti tietoa.” Puheenjohtajana Kivioja haluaa omalla esimerkillään tuoda esiin itselleen tärkeät periaatteet: ole kiinnostunut, ole läsnä ja ole aktiivinen. ”Teen tätä ihmisenä. Jos menet jonkun roolin taakse, et ole enää luotettava. En katso titteliä, katson mitä joku tekee”, Kivioja sanoo. Hänen mielestään yhdistys toimii yrittäjien äänenä ja sen pitää näkyä ja kuulua. Kivioja on kirjoittanut kolumneja paikalliseen lehteen. Syyskuussa hänet kutsuttiin puhujaksi valtuustoseminaariin.

Vuoden puheenjohtaja puhuu ja toimii Maakunnallinen vuoden puheenjohtaja -tunnustus menee Siikajoen yrittäjien Kirsi Kiviojalle. Hän on osoittanut olevansa toimelias ihminen, joka kyllä puhuu, mutta myös toimii.

Kunnan alue Luohualta Karinkantaa on pitkä. ”Minun on helppo surutta kulkea yli poliittisten ja uskonnollisten rajojen, koska olen tullut etelästä”, Kivioja sanoo. Hän ei pelkää olla suora ja ravistella luutuneita asenteita. ”Olen itse aktiivinen ja soitan. Kysyn mielellään suoraan siltä ihmiseltä, jolta kuulen asiasta.” Monet hänen periaatteistaan liittyvät paitsi yritystoimintaan myös itse elämään. ”On tärkeää ymmärtää, että kun annat, niin saat.” Kivoja miettii, että kukaan ei tee asioita yksin, mutta tarvitaan johtajuutta ja sitä, että joku ottaa kopin. ”Asiat hoituvat tekemällä. Jos kohtaan tyytymättömyyttä, se ei mene ihon alle. Mietin, miten asian voisi tehdä paremmin. Kaikessa pitää olla huumoria”, Kivoja tiivistää periaatteitaan.

tilaa herkulliset

joulukassit

Täydelliset yhdessä Täydelliset yhdessä

AIRPORT

HOTEL

www.airporthotel.fi

Jopa 12 kk korotonta ja kulutonta maksuaikaa

Jopa 6 kk korotonta ja kulutonta maksuaikaa. Optikon ajanvaraus myös netissä.

OULU,FINLAND

MAANANTAINA 14. JOULUKUUTA 2020

MAINOS

Hyvinvointiturva – kaikki terveyspalvelut yhdestä numerosta Hyvinvointiturva on noussut nopeasti yritysten ja työntekijöiden suosioon. Suosiota selittää palvelun helppous ja kattavuus. Hyvinvointiturvaan on niputettu lähes kaikki työhyvinvointi- ja terveyspalvelut: työterveyshuolto, lakisääteinen tapaturmavakuutus ja vapaaehtoinen sairauskuluvakuutus. Palvelun ytimen muodostaa FenniaHoitaja-puhelinpäivystys, jossa sairaanhoitajat ottavat vastaan puheluita joka päivä aamusta iltamyöhään. – Sairaanhoitajalta saa neuvoja ja ohjeita. Tarvittaessa potilaalle varataan aika lääkäriin tai muuhun hoitoon. Asiakkaan ei tarvitse myöskään miettiä viikonlopun yli, jos on sattunut jotain akuuttia. Lisäksi FenniaHoitaja tekee vahinkoilmoituksen asiakkaan puolesta. Palvelusta on tullut meille erittäin hyvää palautetta, sanoo Fennian tuotepäällikkö Iida Ouni. Positiivisen palautteen lisäksi asiakastyytyväisyyttä mittaava NPS-luku on lähes 80 eli asiakkaat ovat valmiita suosittelemaan FenniaHoitajaa. Ounin mukaan puhelinpäivystys on vain yksi hyvinvointiturvan ominaisuuksista, joita yrityksissä arvostetaan. Työntekijät saadaan nopeammin terveeksi ja takaisin töihin, kun hoitoketju toimii. Yhden sairauspoissaolopäivän kustannus työnantajalle on arviolta 350–500 euroa. – Palveluun kuuluu yleislääkäritasoisen sairaanhoidon kattava työterveyshuolto

ja vakuutus korvaa erikoislääkäritason sairaanhoidon. Esimerkiksi koronatestaus sisältyy kokonaisuuteen, Ouni listaa. Työnantajan on lain mukaan järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto ja otettava työajalle tapaturmavakuutus, kun yrityksessä on yksikin työntekijä. Työterveyshuollon tavoitteena on ylläpitää työkykyä ja terveyttä sekä ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja vaaroja. Lakisääteinen tapaturmavakuutus puolestaan korvaa työtapaturman tai ammattitaudin aiheuttamia menetyksiä. Yritykset panostavat työterveyshuoltoon varsin kirjavasti. – Hyvinvointiturvan kaltainen laaja paketti on yrityksille ehdoton rekrytointivaltti. Hyvinvointiturva kattaa myös vapaa-ajalla sattuneet vahingot, ja se korvaa ennen vakuutuksen alkamista todetun sairauden tai tapaturman hoitokuluja, Ouni korostaa.

Kiinteä hinta helpottaa budjetointia Hyvinvointiturva on Fennian ja Pihlajalinnan yhdessä tuottama palvelu. Fennia myöntää vakuutukset ja Pihlajalinna

puolestaan vastaa työterveydestä ja hoidosta. Työeläkeyhtiö Elon kuntoutusja työkykyjohtamisen palvelut voivat täydentää pakettia. Ounin mukaan hyvinvointiturvan kaltainen sairauskuluvakuutus on mahdollista tarjota myös niille yrityksille, joiden paikkakunnalla ei ole Pihlajalinnan lääkäriasemia, tai jos yritys on tehnyt sopimuksen jonkun muun työterveyspalveluja tarjoavan yrityksen kanssa. Palvelu on yrityksille kiinteähintainen. Hinta riippuu työntekijämäärästä, eikä siinä ei ole omavastuuta. – Hyvinvointiturva on helppo budjetoida. Se on tarkoitettu yrityksille, joilla on vähintään kolme henkeä töissä. Yksinyrittäjille voidaan tarjota oma sairauskuluvakuutus, Ouni sanoo. Lue lisää ja ota yhteyttä: fennia.fi

MAANANTAINA 14. JOULUKUUTA 2020

Timo Eskelinen yllättyi, miten monenlaisia dokumentteja pankki vaatii yrittäjältä asuntolainan yhteydessä.

Sekä palkansaajien että yrittäjien maksukyky tarkistetaan yhtä tarkkaan.” Antti Väyrynen, Oulun OP:n luottojohtaja

Miksi yrittäjä on pankille niin paljon huonompi asiakas kuin vaikka saman yrityksen työntekijä?” Timo Eskelinen, yrittäjä

Yrittäjä tuntee pankissa olevansa huono asiakas Onko yrittäjä samalla viivalla palkansaajan kanssa, kun hän hakee pankista asuntolainaa? Zemppi Areena Oy:n yrittäjä Timo Eskelinen Kempeleestä tyrmistyi asuntolainaa hakiessaan. Pankki pyysi erilaisia tietoja laajasti ja yksityiskohtaisesti.

··

Anna Tilvis, teksti ja kuva

Pankki pyysi Timo Eskelistä toimittamaan henkilökohtaisen veropäätöksen viime vuodelta, kolmen eri yrityksen tilinpäätökset sekä viimeisimmät väliajot. Palkansaajana olevan puolison tulojen osalta riitti kuukauden palkkalaskelma. Vaaditut tilinpäätökset koskevat niitä kolmea yritystä, joissa Eskelinen on osakkaana yli 25 prosentin osuudella. Kahdessa niistä hän on yrittäjänä. ”Yrittäjä ja palkansaaja eivät tunnu olevan samalla viivalla. Rouvalta ei pyydetty muuta kuin kuukauden palkkalaskelma.”

Eskelinen teki syksyllä kaksi asuntolainan tarjoushakemusta. Perheen koko on kasvanut ja Eskeliset ovat suunnitellet isomman asunnon hankkimista. Vaihtoehtoina ovat olleet aiemman asuntolainan päivitys tai uusi laina uudesta pankista. ”Pankit antoivat varteenotettavia tarjouksia, mutta vaadittavien tietojen määrä yllätti.” Hän miettii, miksi pankki suhtautuu yrittäjään niin eri tavalla kuin palkansaajaan, kun kysymyksessä on asuntolainan lyhentäminen. ”Ihmettelen, kuinka eriarvoiseen asemaan yrittäjä laitetaan. Entä jos samasta yrityksestä työntekijä me-

nee kysymään asuntolainaa? Hänelle lainapäätös tulee ilmeisesti yhdeltä istumalta viimeisintä palkkalaskelmaa vastaan.”.

Yrittäjän maksukyky tutkitaan tarkasti Timo Eskelinen kokee, että yrittäjän maksukyky tutkitaan todella perusteellisesti. Samalla tavalla jokin yllättävä seikka voi suistaa raiteiltaan sekä palkansaajan että yrittäjän toimeentulon. ”Miksi yrittäjä on niin paljon huonompi asiakas kuin vaikka saman yrityksen työntekijä? Se logiikka ei me-

ne jakeluun. Eikö pankki luota, että yrittäjän toimeentulo voisi jatkua, vaikka yritykselle sattuisi jotain”, Eskelinen ihmettelee. Hän arvelee, että vaikka yritys lähtisi alta, niin kaiken järjen mukaan yrittäjä pystyy työllistymään siitäkin eteenpäin. Vaadittavien asiakirjojen toimittaminen pankkiin tuntuu työläältä. ”Tilinpäätöksethän ovat julkisia ja pankki voisi tilata ne itse. Entä jos yrityksen toimiala on sesonkiluonteista, osaako pankki riittävästi arvioida yrityksen tilinpäätökset ja väliajot.” Eskelinen ei tiedä, miksi pankki vaatii niin paljon taustatietoja. ”Sen ymmärtäisi, jos yritys olisi vasta-alkava.” Kun Eskelinen otti nykyisen asuntolainansa, hänen yritystoimintansa oli alkuvaiheessa, mutta asuntolainan saanti ei muodostunut ongelmaksi. Timo Eskelinen lähtee todennäköisesti viemään lainaprosessia eteenpäin ja toimittaa vaadittavat dokumentit pankkiin. Koronakriisin aiheuttamat haasteet yritystoiminnalle työllistävät ja ovat kuitenkin päällimmäisinä mielessä. ”Toinen tarjouksista on edullinen, mutta prosessi hankaa vastaan”, Eskelinen sanoo.

Maksukyky käy ilmi dokumenteista Oulun Osuuspankin luottojohtaja Antti Väyrynen kertoo, että yrittäjää kohdellaan samalla tavalla kuin palkansaajaa. Väyrysen mukaan yrittäjän tulojen arvioinnissa käytetään yleensä yrityksen tilinpäätöstietoja. Jos tilinpäätöksestä on kulunut yli kuusi kuukautta, pyydetään väliajo kirjanpidosta. Lisäksi pyydetään yleensä henkilökohtainen verotuspäätös viimeiseltä verovuodelta. ”Noilla dokumenteilla pystytään todentamaan oikeanlainen tulotaso.” Palkansaajan tai eläkeläisen tulot tarkistetaan palkkakuitista, verotodistuksesta tai asiakkaan tilitiedoista. ”Meillä on velvollisuus todentaa molempien ryhmien kohdalla, että tulot ovat paikkansapitävät. Toki prosessi on palkansaajan kohdalla nopeampi”, Väyrynen sanoo

Pankkia kiinnostaa kokonaisuus, jos yrittäjällä on useita yrityksiä ja niistä erilaisia tuloja, kuten palkkaa, osinkoja tai yksityisottoja. Väyrynen sanoo, että OP Ryhmässä luotonanto perustuu asiakkaan riittävään ja todennettuun maksukykyyn. Sitä vaatii myös kuluttajansuojalaki. ”Sekä palkansaajien että yrittäjien maksukyky tarkistetaan yhtä tarkkaan”, Väyrynen tiivistää.

Pankki tarkkailee ylivelkaantumista Pohjanmaan Osuuspankin rahoitusjohtaja Kirsi Valtonen sanoo, että yrittäjän maksukyvyn toteaminen ei ole aina yhtä yksinkertaista kuin palkansaajalla. On tilanteita, joissa täytyy selvittää, pystyykö yrittäjä nostamaan yrityksestään palkkaa. Näin on esimerkiksi vasta-aloittaneen yrittäjän kohdalla, kun tuloja ei vielä ole. Valtonen kertoo, että yrittäjältä pyydetään palkkalaskelma, jos sellainen on ja jos yritys maksaa yrittäjälle palkkaa säännöllisesti samoin kuin muillekin työntekijöille. ”Jos yritys on pienempi, pyydetään tilinpäätöstiedot ja kysytään, nostaako yrittäjä palkkaa vai osinkoa vai miten hän saa yrityksestä tuloa.” Valtonen korostaa, että rahoitustilanteessa pankki on velvollinen selvittämään, mikä on asiakkaan maksukyky ja vakuus, joka tulee lainalle vakuudeksi. ”Ei ole muuta syytä tietää ihmisten elämästä, kuin että varmistetaan maksukyky, ettei rahoiteta asiakasta, joka on jo veloissa. Sehän vaan pahentaisi asiakkaankin tilannetta.” Viime vuosina viranomaismääräysten johdosta asuntolainojen luotonantoon on tullut kiristystä. ”Tuntuu että yleinen toimintatapa on muuttunut. Enää ei niin säästetä etukäteen ja osteta sitten, kun on säästössä jotain, vaan nyt eletään herkemmin velaksi.” Valtonen sanoo, että maksukykyä täytyy selvittää tarkemmin ylivelkaantumisen estämiseksi, ja siksi voi tuntua, että pankit syynäävät tarkemmin. ”Ylivelkaantuminen ei ole kenenkään etu, ei ihmisten eikä pankin.”

MAANANTAINA 14. JOULUKUUTA 2020

Yrittäjälehti ilmestyy vuonna 2021: • viikko 8 ........maanantai • viikko 13 ......maanantai • viikko 24 .....maanantai • viikko 37 .....maanantai • viikko 42.....maanantai • viikko 51 ......maanantai

22.2.2021 29.3.2021 14.6.2021 13.9.2021 18.10.2021 20.12.2021

Tavoitat lueen kattavasti a äjät yrityspäätt asioista sekä talous et kiinnostune ihmiset!

Kuusamo

Taivalkoski

Ii Pudasjärvi Yli-Ii

Haukipudas

Kiiminki Oulu

Hailuoto

Oulunsalo

Utajärvi

Kempele Muhos Lumijoki Liminka Tyrnävä Siikajoki Raahe

Pyhäjoki

Vaala

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti jaetaan 4200 jäsenyritykseen ja n. 50 000 Kalevan tilaajatalouteen Pohjois-Pohjanmaalla.

Vihanti Siikalatva

Merijärvi

Oulainen Haapavesi

Pyhäntä Kärsämäki

Varaa mainostilasi! Annariitta Nousiainen

puh. 040 766 9402

annariitta.nousiainen@kalevamedia.fi Pyhäjärvi

MAANANTAINA 14. JOULUKUUTA 2020

Yrittäjäperhe suurin työllistäjä Kuivaniemen kohdalla moni matkaaja ja ammattikuljettaja pysähtyy kahville tai syömään Nelosparkkiin. Södön yrittäjä perheen ylläpitämä liikenneasema on palvellut Kemintien kulkijoita jo vuodesta 2014 asti.

··

Anna Tilvis, teksti ja kuvat

Huoltoasemien määrä oli huipussaan vuonna 2008, mutta alkoi laskea nopeasti. Pienillä asemilla ei ollut mahdollisuutta tehdä uusien ympäristönormien vaatimia investointeja. ”Kun lapset alkoivat lähteä maailmalle, niin rouva sanoi, että hommaa hänellekin töitä. Minä otin ja kävin ostamassa tästä huoltoaseman. Sanoin, että nyt saat sinäkin tehdä töitä vuorotta”, Veikko Södö kertoo. Vuosi oli silloin 2007. Eija Södö sai hoidettavakseen pienen, 1950-luvulla rakennetun Kesoilhuoltoaseman. Sen tilalle alettiin heti suunnitteilla uutta rakennusta, mutta lupa-asioissa valituksineen meni seitsemän vuotta. Kun pienen huoltamon pihalle tuli pikkubussillinen väkeä, niin kaikki eivät mahtuneet sisään. ”Aletiin harjoitella toimintaa, että hallitaan se sitten kun päästään isompaan isoon paikkaan. Ensin nelostien välittömään läheisyyteen tuli bensanmyynti ja sitten myös asemarakennus”, Veikko Södö kertoo. Hänen rakennusliike Tälläri on toiminut vuodesta 1985. Tunnettuja sen rakentamia kohteita on muun muassa Kierikkikeskus.

”Haluttiin saada myös työpaikat takaisin. Eihän niitä olisi ollut muuten”, Haarala sanoo. Sukupolvenvaihdos on käynnissä voimakkaasti ja Haarala opettelee ottamaan vastuuta. Eija Södö on päällikkönä keittiön puolella ja Haarala hoitaa salin puolen. Haarala on hankkinut itselleen myös koulutusta yrittäjyyteen ja suo-

rittaa parhaillaan Taitotalossa johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa. Veikko Södö haluaa siirtää yrittäjyyteen liittyvää osaamistaan ja verkostoja tyttärelleen. ”On ehdotonta, että tytär pääsee mukaan verkostoihin, tutustumaan toisiin yrittäjiin ja toisiin samanlaisiin paikkoihin. Sieltä tulee myöhemmin tuki.”

Sukupolvenvaihdos vei eteenpäin Kesällä 2016 asema tuhoutui tulipalossa, mutta uusi liikenneasema oli pystyssä puolentoista vuoden päästä. Uudelleen rakentamiseen vaikutti paljon, että Södöjen tyttärellä Niina Haaralalla oli vahva kiinnostus tulla mukaan yritystoimintaan. Hän vaihtoi ammattia hoitoalalta yrittäjäksi ja kauppiaaksi. Hyppy ei ollut iso, koska hän oli ollut mukana jonkin verran jo aiemmin.

Salin puolesta vastaava Niina Haarala vaihtoi hoitoalalta yrittäjäksi ja kauppiaaksi. Hän opettelee ottamaan vastuun koko Nelosparkista.

Minä otin ja kävin ostamassa tästä huoltoaseman.” Veikko Södö

MAANANTAINA 14. JOULUKUUTA 2020

”Paljon on opittavaa, tämä on niin laajaa. On hallittava niin monta asiaa polttoainetankeista paperiasioihin asti”, Haarala toteaa. Nelosparkki on Kuivaniemen suurin työllistäjä. Töissä on kymmenen vakituista työntekijää ja sesonkiaikana enemmänkin.

Asiakkaille tarjolla ruokaa ja saunaa Kolmessa vuodessa toimintaa on kehitetty vahvasti ja paikasta on muodostunut suosittu taukopaikka Haarala kertoo, että perinteisen polttoainemyynnin lisäksi löytyy pieni päivittäistavaroiden kauppa sekä uutena Sievi Store -myymälä. Satsaus ruokapuoleen on vahva. Lounasbuffetin lisäksi tarjolla pitsaa, grilli- ja a la carte -ruokaa. Nelosparkissa on tunnetusti herkullinen lounaspöytä, jonne saavutaan syömään isänpäivä- ja joululounasta pitkänkin matkan takaa. ”Kaikki on itse valmistettua, salaateista lähtien”, Eija Södö kertoo. Nelosparkki on taukopaikkana rekkakuskien suosiossa. Tarjolla on saunatilat, joissa sauna on lämpimänä varhaisesta aamusta iltaan. ”Moni syö, peseytyy ja lähteen sen jälkeen rekkaan nukkumaan.” Tarjolla on myös kokoustilat parille kymmenelle hengelle sekä sähköauton latausasema. Nelosparkki laajentaa parhaillaan piha-aluetta, joka tahtoo varsinkin kesäaikaan käydä pieneksi. Eija (vas.) ja Veikko Södön sekä tyttärensä Niina Haaralan yrittäjäperheen Nelosparkki on kasvanut suosituksi taukopaikaksi ja on Kuivaniemen suurin työllistäjä. Nelosparkki on taukopaikkana rekkamiesten suosiossa. Tarjolla on saunatilat, joissa sauna on lämpimänä varhaisesta aamusta iltaan.

Kuivaniemen kyläkulman puolesta

··

Anna Tilvis, teksti

Kuivaniemen Yrittäjien puheenjohtaja Ari Kaakkuriniemi kertoo, että vuosi on ollut toiminnan suhteen rauhallinen. Vuoden päätapahtuma Kuivaniemen Pitäjänmarkkinat peruttiin koronaepidemian takia. ”Se on ollut suuri ponnistus jo 34 vuotta. Kesä meni loivasti, kun tapahtuma on työllistänyt aiemmin melkein ympäri vuoden. Ensi kesänä markkinat pidetään 35-vuotisjuhlien merkeissä.” Yrittäjäyhdistys on ollut aktiivisena oman Kuivaniemen kyläkulman puolesta. ”Ollaan aktivoitu itseämme kyläpalveluitten säilyttämiseksi. Täältä meinaa lähteä kunnan palveluja entistä enemmän pois. Nyt on kaikin keinoin yritetty saada terveyskeskusta pysymään täällä. Sitä ei passaa kadottaa”, Kaakkuriniemi sanoo. Suhde Iin kuntaan on kuitenkin toimiva ja yritysasioista vastaavien tahojen kanssa tehdään hyvää yhteistyötä. ”Koitamme olla mukana kunnan kanssa palavereissa ja tuoda esiin yrittäjien näkökulmaa.”

Pieni ja aktiivinen paikallisyhdistys Kuntaliitoksesta huolimatta yrittäjät ovat säilyttäneet oman paikallisyhdistyksensä. Siinä on reilut kolmekymmentä jäsentä. Kaakkuriniemen mukaan yhdistyksen toiminta on sen kokoon nähden aktiivista. Tänä syksynä yhdistys pitää Merihelmessä Iin Yrittäjien kanssa yhteisen syyskokouksen ja pikkujoulun. Vuoden yrittäjät palkitaan huomionosoituksilla. Korona-aika ei ole kaatanut yrityksiä Kuivaniemellä. ”Keväällä muutamat yksinyrittäjät joutuivat panemaan liikkeensä kiinni, mutta niilläkin on homma vilkastunut loppukesästä ja systeemit pelaavat. Ei ole kukaan langennut tähän.” Kuivaniemen yrittäjillä on maine toimivana paikallisyhdistyksenä. Mistä maine on syntynyt? ”Vissiinkin ollaan niin jääräpäisiä vai mikä se on. Koitetaan pitää tätä nurkkakuntaa näkösällä. Omastakin mielestä homma on pelannut hirveän hyvin”, Kaakkuriniemi toteaa.

MAANANTAINA 14. JOULUKUUTA 2020

Hyvinvointi ja jaksaminen paranevat konkreettisten toimien myötä.”

Hyvä pomo parantaa johtamista Hyvä pomo -hankkeen tavoitteena on parantaa yrittäjän ja työyhteisön työhyvinvointia ja jaksamista. Tämän myötä myös vuorovaikutus- ja työyhteisötaidot paranevat.

····

Mari Rytilahti, teksti Ester van Dam, kuva

Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on harvoin erillistä henkilöstöjohtamiseen palkattua henkilöä. Johtaminen kulminoituu yrittäjän omaan osaamiseen ja taitoihin. Yrittäjäjärjestön tekemien selvitysten perusteella pk-yrityksissä on kasvuhalukkuutta ja rekrytointitarvetta. Merkittävin kasvun este on yrittäjien oma jaksaminen ja osaavan työvoiman saanti (Kasvun Suunta kysely 2020). ”Hyvä pomo -hankkeen tavoitteena on parantaa yrittäjän ja työyhteisön työssäjaksamista ja työhyvinvointia lisäämällä laaja-alaista osaamista HR (Human Resources) -asioissa eli henkilöstöjohtamisen ja henkilöstöhallinnon asioissa. Tuetaan kaikkea sitä, mikä työpaikoilla liittyy ihmisiin”, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien projektipäällikkö Mari Viirelä sanoo. Yrittäjät kokevat henkilöstöjohtamisessa haasteellisimmaksi erilaiset

muutostilanteet, kuten uuden henkilön rekrytoinnin tai jonkin yrityksen sisällä tapahtuva muutostilanteen, esimerkiksi laajennuksen, supistamisen ja uudet toimintamallit. Työntekijästä johtuvasta syystä johtaminen tuntuu välillä haastavalta (Kasvun Suunta -kysely 2020). Hyvä pomo -hanke käynnistyy tammikuussa 2021 ja kestää 2,5 vuotta. ESR-rahoitteinen hanke kohdistuu alle 20 henkilön yrityksiin ja työnantajiin. ”Pohjois-Pohjanmaalla yrityksistä 90 prosenttia on sellaisia, joissa on alle 20 henkilöä. Monesti on käynyt niin, että yrittäjä on perustanut yrityksen oman ammattitaidon varaan eikä ole keskittynyt henkilöstöjohtamiseen”, Viirelä toteaa.

Koulutusta ja asiantuntijapua Hanke auttaa hahmottamaan henkilöstöjohtamista ja ottamaan haltuun HR-prosesseja. ”Prosessien haltuun-

otto on erityisen tärkeää, kun yritys kasvaa”, Viirelä sanoo. Hyvä pomo -hankkeen tavoitteena on antaa konkreettista apua henkilöstöjohtamiseen monissa erilaisissa tilanteissa. Yrityksille tarjotaan asiantuntijapalveluita. ”Tarkoituksena on muodostaa asiantuntijapooli, johon konsultit voivat liittyä. Asiantuntijapoolin avulla saadaan kohdistettua tukea selkeisiin henkilöstöjohtamiseen liittyviin kysymyksiin juuri tietylle yritykselle.” ”Yritämme myös tuoda yrityksiä yhteen niin, että syntyisi muutaman yrityksen ryppäitä, jossa yritykset voisivat käyttää yhteisiä resursseja HRasioissa”, Viirelä jatkaa. Lisäksi pyritään tekemään tutuiksi esimerkiksi TE-toimistojen tarjoamia palveluita ja sitä missä tilanteissa yritysten on mahdollista saada julkista tukea. ”Järjestämme avoimia koulutustapahtumia, joilla autetaan yrittäjien osaamista. Sen myötä yrittäjien oma jaksaminen paranee. Koulutukset voi-

Mari Viirelä sanoo, että Hyvä pomo -hankkeen avulla yrityksiin saadaan hyviä malleja toimia erilaisissa tilanteissa.

vat liittyä työsopimuksen laatimiseen ja purkamiseen tai viikkopalavereiden käytäntöjen luomiseen”, Viirelä sanoo.

Parannusta työhyvinvointiin Kun opit otetaan käyttöön, yrityksiin syntyy käytänteitä ja prosesseja, joilla on vaikutusta työhyvinvointiin jatkossakin. Avoimet tapahtumat ja mahdollisesti syntyvät yritysryppäät edistävät myös yrittäjille tärkeää verkostoitumista. Hankkeella halutaan vaikuttaa yritysten yleiseen työhyvinvointiin. Yksittäinen työntekijä hyötyy hankkeesta, kun parantuneet HR-käytänteet tulevat osaksi yrityksen toimintaa. Yrittäjät saavat konkreettisia työkaluja henkilöstöjohtamiseen, esimerkiksi siihen, miten kehittämiskeskusteluja pidetään tai miten uusi työntekijä perehdytetään. Hanke tulee näkymään PohjoisPohjanmaan Yrittäjien toiminta-alueella. ”Teemme tiivistä yhteistyötä ainakin kuntien elinkeinotoimen ja alueen yrittäjäyhdistysten kanssa. Suunnitelmissa on myös olla suoraan yhteydessä yrityksiin ja kartoittaa henkilöstöjohtamiseen liittyviä tarpeita”, Viirelä sanoo.

MAANANTAINA 14. JOULUKUUTA 2020

Miten soten valmistelu etenee? ····

Anna Raudaskoski, teksti Martu Väisänen, kuva

Sotelakiesitykset ovat näinä viikkoina menossa eduskunnan käsittelyyn. Jos asia etenee käsittelyyn, kevät olisi eduskuntakäsittelyn vaihetta ja arviolta kesän kynnyksellä lait tulisivat suureen saliin äänestykseen ja sitä myötä mahdollisesti hyväksytyksi. Jos lait kesän korvalla hyväksytään, niin käytännössä kaikilla hyvinvointialueilla alkaisi syksyllä väliaikaishallinnon vaihe. Hyvinvointialue on uusi termi maakunnalle. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät järjestivät marraskuussa Sotewebinaarin, jossa yhtenä puhujana oli POPsote-hankkeen sote-palvelustrategiatyön projektipäällikkö Anu Vuorinen.

Miten soten valmistelu etenee tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaalla, Anu Vuorinen? ”Viime kesänä Pohjois-Pohjanmaalla alkoi mittava 16 miljoonan hankerahoitus, POPsote hanke. Hankkeen johtajana toimii Jouko Luukkonen. POPsote pitää sisällään kaksi isoa kokonaisuutta. Toinen on sisällöllisen kehittämisen kokonaisuus, jota kutsutaan tulevaisuuden sotekeskushankkeeksi. Siihen kuuluvat muun muassa lasten, nuorten ja perheiden sekä ikäihmisten palveluiden kehittäminen. Toinen on rakenneuudistushanke. Sen alla on kymmenkunta eri alahanketta, muun muassa luotsaamani sote-palvelustrategian kehittäminen. Lisäksi siihen kuuluu muun muassa digipalveluiden ja henkilöstöjärjestelmien kehittämistä. Pohjois-Pohjanmaalla soteuudistukseen tekee perustöitä jokainen siihen liittyvä organisaatio, koska meil-

lä ei vielä ole hyvinvointialuetta. Kehittämis- ja johtovastuu on nykyorganisaatioilla ja POPsote-hanke tukee näitä.”

Minkälainen on koordinoimasi sotepalvelustrategia? ”Sote-palvelustrategia on ikään kuin tiekartta eli suunnitelma sitä, millaiset sotepalvelut meillä tulisi olla kullakin hyvinvointialueella. Palvelujen pitää vastata asukkaiden tarpeita, muodostaa sujuvat kokonaisuudet ja huomioida alueiden erityiskysymykset, sekä pitää sotekustannukset hallittuina. Teemme valmistelutyötä. Aikanaan keväällä 2022 tuleva hyvinvointialuevaltuusto käsittelee ja päättää hyväksytäänkö tekemämme valmisteluehdotukset. Soten palvelustrategiatyössä otetaan kantaa esimerkiksi pitkän aikajänteen tavoitteisiin, saatavuuteen ja saavutettavuuteen, laatuun ja kustannuskehitykseen. Siinä otetaan kantaa, minkälainen palvelukokonaisuus meillä on hyvinvointialueilla ja mitä tavoittelemme. Mitä alueillamme pitäisi muuttaa? Integroituun palvelukokonaisuuteen kytkeytyvät soteyritykset tiiviisti mukaan.”

Miten soteyritykset voivat olla mukana tässä palvelujen verkostossa? ”Soteyritykset tai -järjestöt työskentelisivät tässä julkisen toimijan kumppanina. Tästä on alueellamme hyvin erilaisia käytäntöjä ja tarpeita jo tälläkin hetkellä. Tässä palvelustrategiatyössä arvioimme sitä, mikä olisi eri osapuolille toimiva asiakaslähtöinen malli tulevaisuudessa.

Teemme tiivistä yhteistyötä soteyrittäjien kanssa. Soteyrittäjät ovat tärkeä kokonaisuus palvelujen verkostoajattelussa. Huomioimme hyvinvointialueen erilaiset palvelutarpeet. On päivänselvää, että esimerkiksi Oulussa tai Kuusamossa on erilaiset olosuhteet soteyrittäjille palveluntuottamiseen. Tulevilla hyvinvointialueilla siis järjestetään ja tuotetaan palveluita. Valmistelun pohjalta tulevat aluevaltuustot ja muut päättävät tahot arvioivat, mikä osuus palveluista tuotetaan itse, ja mikä hankitaan yksityisiltä toimijoilta palveluseteleinä. Lisäksi tarkastellaan mitä muita ostopalveluja kenties käytetään. Olemme tiiviissä yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien ja Keski-Pohjanmaan Yrittäjien kanssa. Vastikään tapasimme Kauppakamarin edustajia. Yrittäjäjärjestöt ovat olleet meillä vuoropuhelukumppaneina alusta lähtien.”

Minkälaista konkreet tista yhteistyötä soteyrittäjien kanssa tehdään soteratkaisujen valmistelussa?

Anu Vuorinen on POPsote-hankkeen sote-palvelustrategiatyön projektipäällikkö.

”Meillä on jo käytössä sähköisiä taustakyselyitä soteyrittäjille tällä hetkellä, ja niitä tulee vielä lisää. Niissä yrittäjät voivat ottaa kantaa soteyrittämiseen liittyviin asioihin. Lisäksi infoiltoja ja työpajoja järjestetään säännöllisesti ensi vuoden aikana. Aiomme perustaa soteyrittäjien sparrausverkoston. Siihen on ilmoittautunut tällä hetkellä 15 kiinnostunutta soteyrittäjää. Se toimii kehittäjäkumppanina, kun mietimme sotepalvelustrategiatyössä yksityisiin toimijoihin liittyviä kysymyksiä ja etenemistä. Siihen ovat kaikki soteyrittäjät tervetulleita mukaan.”

Aiomme perustaa soteyrittäjien sparrausverkoston. Siihen on ilmoittautunut mukaan 15 soteyrittäjää.”

Kärsämäki rakensi luottamuksen Kunnallisjohdon alueellisessa seminaarissa todettiin luottamuksen rakentamisen olevan tärkeää kuntapäättäjien ja yrittäjien välillä. Aktiivisuus puolin ja toisin auttaa säännönmukaisen yhteistyön kehittämisessä. Kärsämäki on tästä hyvä esimerkki.

··

Mari Rytilahti, teksti

Suomen yrittäjäystävällisimmäksi kunnaksi tänä vuonna valitun Kärsämäen kunnanjohtaja Esa Jussila kertoo, miten luottamuspääoma kehittyi kunnassa. Äkillinen rakennemuutos lopetti vuosina 2009–2012 Kärsämäellä huonekaluteollisuuden ja paljon teollisuustilaa jäi tyhjilleen. Tämä heikensi luottamusta kunnassa, kiinteistöjen arvot romahtivat ja verotulot laskivat. Vuonna 2015 Kärsämäki oli Suomen vähiten vetovoimaisin kunta. ”Positiivinen käänne tapahtui, kun Konesilta Oy muutti tulipalon jälkeen uusiin tiloihin näkyvälle paikalle. Seuraavaksi Lujabetoni Oy muutti uusiin tiloihin. Myös Kärsämäen liikekeskuksessa tehtiin uudelleenjärjestelyjä”, Jussila kertoo.

Valtuusto käy yrityksissä Nykyään kunnan talous on tiukka, mutta tasapainoinen. Kiinteistöt ovat uudehkoja ja hyväkuntoisia. Elinvoimapolitiikka edistää kunnassa toimitila- ja asuntorakentamista. ”Terve kuntatalous vahvistaa luottamusta ja kannustaa yrityksiä”, Jussila toteaa. Kärsämäellä luottamusta lisätään muun muassa siten, että valtuusto vierailee yrityksissä. Tarjolla on myös yrityspalveluita Nihak ry:n kanssa. ”Sparrataan liikeideaa, suunnitellaan rahoitusta, luodaan toimitilaedellytyksiä, hankitaan kontakteja ja koulutusta”, Jussila luettelee. Kärsämäen kunnanvaltuuston puheenjohtajan Pekka Anttilan mielestä kunnassa vallitsee luottamus eri valtuustoryhmien sekä muiden viran-

omaisten välillä. Kaikki ovat sitoutuneet kunnan strategiaan.

Hyvää yhteishenkeä ja avoimuutta Paneelikeskustelussa eri kuntien yrittäjät ja luottamushenkilöt pohtivat luottamuksen ja vuorovaikutuksen kehittämistä. Yrittäjä Kirsi Kivioja Siikajoelta kertoi, että kunnassa ollaan avoimia ja onnistutaan yrittämällä. Kempeleen kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja yrittäjä Piia Hanski totesi, että Kempeleessä yrittäjien ja viranhaltijoiden välillä vallitsee hyvä yhteishenki. Pudasjärven kaupunginjohtaja Tomi Timonen puolestaan sanoo, että heillä on hyvä ja aito yhteishenki ja asiat tehdään järkevästi. ”Yrittäjien ja kuntapäättäjien vuorovaikutusta kehitetään Kuusamos-

sa siten, että valtuusto tekee vierailuja yrityksiin. Yrittäjät tapaavat säännöllisesti kuntajohtoa”, yrittäjä Mika Haataja toteaa. Haataja toivoo, että jatkossa myös yrittäjät ottaisivat yhä aktiivisemmin yhteyttä päättäjiin. Kivioja toivoo myös yrittäjäyhdistysten ja yksittäisten yrittäjien aktiivisuutta ja matalan kynnyksen yhteydenottoa kuntapäät-

täjiin. Hanskin mielestä viranhaltijoiden täytyy ymmärtää se, mikä merkitys yrittäjillä on kunnalle. ”Yhteistyön on oltava säännönmukaista. Viranhaltijoilla ja yrittäjillä pitäisi olla yhteinen päämäärä kuntajohdon kanssa”, Hanski painottaa. Timosen mielestä yhteistyön pitää olla avointa ja turhan byrokratian jäädä pois.

Luottamus syntyy vuorovaikutuksessa

··

Mari Rytilahti, teksti

Luottamus rakennetaan psykologi Ilona Rauhalan mukaan vuorovaikutuksessa. Laadukas keskustelu rakentuu viidestä vaiheesta. ”Aluksi keskusteluun täytyy virittäytyä. Sitten täytyy osata kuunnella kokonaisuutta ja sitä

mitä on oman ja toisen mielen päällä, virittäytyä ja jäsentää”, Rauhala sanoo. Luottamusta rakentava keskustelu päättyy sulkemiseen. ”Keskustelu on hyvä sulkea siten, että kerrataan mikä oli tärkeintä, ja mitä itse sai keskustelusta. Keskustelu on hyvä päättää toiveikkuuteen.”

Kempeleläinen Ritva Rundgren on opiskellut työn ohella koko ikänsä. Opintojen aikana hän sai idean yrittäjyyteen. Viimeisen viiden vuoden ajan Rundgren on toiminut Mrs Santa Claus Finlandina.

MAANANTAINA 14. JOULUKUUTA 2020

Joulumuori nostaa suomalaisuutta

····

Mari Rytilahti, teksti Ester van Dam, kuvat

Ritva Rundgrenin luoma ja toteuttama Mrs Santa Claus Finland -brändi nojaa vahvasti suomalaisuuteen.

Yksinyrittäjä Ritva Rundgren, 70, on tehnyt työuransa luokanopettajana. Siinä ohella hän on suorittanut yliopistoja ammattikorkeakouluopintoja. ”Haluan kannustaa erityisesti tyttöjä hankkimaan itselleen koulutuksen, koska tätä kautta heidän asemansa paranee”, Rundgren toteaa. Mrs Santa Claus Finland brändi eli Joulumuoribrändi lanseerattiin koulutusteknologiaopintojen aikana. ”Olin kirjoittanut tuohon aikaan Joulupukin silmin -blogia. Kielitieteilijä Eeva Nikkola keksi idean joulumuorista ja piirsi kuvat joulumuorin tarinaan. Nikkola opiskeli samassa ryhmässä”, Rundgren kertoo. Teollinen muotoilija Mari Pohjanvesi tuli mukaan toista kautta. Hän suunnitteli joulumuorin vaatteet. Tiimiin kuuluvat myös yrittäjämentori Olli Rundgren ja verkkosivujen tekijä Ilkka Vauhkonen. Ritva Rundgren tuottaa itse sisällön.

Suunnitelmissa virtuaalilähetyksiä Rundgren pyrkii pitämään toiminnan pienimuotoisena. Joulumuorin talo Hailuodossa on nimittäin perheen vapaa-ajan asunto eikä sinne voi kutsua suuria ryhmiä. ”Tänä vuonna siellä on käynyt vierailemassa muutamia perheitä ja yksi opettajaryhmä. Oulussa asuvia ulkomaalaisiakin on käynyt vierailulla.” Rundgren panostaa kansainvälisyyteen ja internetin kautta tapahtuvaan toimintaan. Hän suunnittelee tekevän-

sä jatkossa virtuaalilähetyksiä, joita ulkomailla asuvat vanhemmat voivat ostaa verkkokaupasta lapsilleen. Lähetysten idea on se, että lapset saavat puhua virtuaalisesti joulumuorin kanssa. Rundgren on jo tehnyt instagramiin ja TikTokiin lyhyitä videoita talvesta. ”Youtube-kanavallani olen julkaissut piirtämisvideoita. Suunnittelen myös videoita, joissa kerron erilaisia tarinoita.” Rundgren haaveilee siitä, että voisi lähettää livenä kuvaa, kun esimerkiksi piirtää paper-sovellukseen.

Hyvät suhteet ja muilta oppimista Rundgrenin mielestä tärkeintä yrittäjyydessä on muilta oppiminen eli bencmarking ja hyvät suhteet. Rundgren tekee yhteistyötä InnoOK-osuuskunnan, Hailuodon yrittäjäyhdistyksen, Pohjois-Pohjanmaan Luontoalan yrittäjät ry:n, Studio Formon ja Njetworkingin kanssa. ”Verkkovierailuja ja oikeita vierailuja varten kuopiolainen yrittäjä Minna Suuronen tekee minulle uuden joulumuorin asun”, Rundgren iloitsee. Rundgren kuuluu Oulun kansainvälisten naisten ryhmään. Sitä kautta hän on saanut apua elokuvantekijöiltä, jotka ovat kuvanneet sosiaaliseen mediaan lyhyen videon joulumuorin talosta ja toiminnasta kesällä. Rundgrenin mielestä sosiaalisella medialla ja valokuvilla on suuri voima kansainvälisessä markkinoinnissa. Rundgren haluaa joulumuorin ominaisuudessa tuoda esiin erityisesti suomalaisuutta. ”Pyrin kasvattamaan joulumuoribrändin arvoa ja tekemään siitä omannäköiseni.”

MAANANTAINA 14. JOULUKUUTA 2020

Ritva Rundgren

Ritva Rundgren kertoo, että joulunmuorin vanha hirsitalo Hailuodossa ja talvi kiehtovat ulkomaalaisia.

• Asuu Kempeleessä,

kotoisin Lappajärveltä.

• Perheeseen kuuluu puoliso,

neljä lasta ja neljä lastenlasta.

• Toiminut 36 vuotta luokan-

opettajana, josta suurimman osan Limingassa.

• Perusti viisi vuotta sitten Mrs Santa Claus Finland brändin, jonka toimipaikka sijaitsee Hailuodossa.

• Yritys järjestää satumatkoja

lapsille ja heidän perheilleen. Mrs Santa Claus muun muassa piirtää lapsille.

• Opettajan töiden ohella suo-

rittanut runsaasti erilaisia opintoja. Esimerkiksi taidehistorian ja koulutusteknologian opintoja Oulun yliopistossa, Hanki oma media -opintoja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa.

• Vapaa-ajalla valokuvaa, editoi

videoita, piirtää, kirjoittaa ja liikkuu luonnossa.

Sosiaalisella medialla ja valokuvilla on suuri voima kansainvälisessä markkinoinnissa.”

KOLUMNI

Vähän on paikalliselle yrittäjälle paljon

uosi on takana ilman yksinäisyyttä: Meitä yksinyrittäjiä on Suomessa yli 182 000 eli yli puolet Suomen kaikista yrityksistä. Määrä on kasvanut vuosituhannen alusta 50 prosentilla, joten toivottavasti edes yksi Suomen Yrittäjien alkuvuodesta tekemästä 12:sta yksinyrittäjien asemaa parantavasta toimenpide-ehdotuksesta on toteutumassa. Tätä kirjoittaessa Elinkeinoelämän keskusliitto povaa aamun uutisissa ensi vuodesta kaikille PK-yrityksille kuluvaakin vuotta vaikeampaa, joten nyt on aika tehdä pienempiä ja suurempia konkreettisia tekoja tästä tilanteesta selviämiseen. Nyt jos koskaan näissä teoissa korostuu yhteinen vastuu, jota meille edustaa monelta osin julkinen sektori. Varsinkin kun yhteisiä varojamme käytetään julkisiin hankintoihin arviolta noin 35 miljardia euroa vuodessa. Viesti julkisia hankintoja tekeville onkin, että tehkää niitä nyt heti niin, että myös paikalliset pk-yritykset ja yksinyrittäjät pystyvät niihin reagoimaan. Käydään avointa vuoropuhelua ennen hankintaa, hankitaan tuotteet ja

palvelut riittävän pienissä erissä ja muistetaan läheltä tehtyjen hankintojen merkitys aluetalouden ja ekologisuuden näkökulmasta. Keskustellaan siitä mitä ja miten kannattaa hankkia ja mikä hankinnan kohteen todellinen markkinahinta ylipäätään tänä päivänä on? Ettei edelleen yritettäisi, kuten eräs paikallinen kukkakauppias kertoi, ostaa 30 euron kukkakimppua 20 eurolla, joka määriteltiin hankintarajaksi ensimmäisen kerran jo euroon siirryttäessä. Tekemällä oikean kokoisia markkinahintaisia hankintoja viranomainen voi tehdä paikallisille yrittäjille valtavan suuren palveluksen suosimatta kuitenkaan kohtuuttomasti paikallista. Se mikä on vähän viranomaiselle, on paljon yrittäjälle: alle 60 000 euron kertahankinnat ovat julkiselle toimijalle vapaammin hankittavissa olevia pienhankintoja, vaikka suurimmalla osalle yksinyrittäjiä ja pk-yrityksiä sama summa onkin merkittävän suuri. Siksi se on myös useimmille yrittäjille sopivamman kokoinen tarjouksen kohde kuin valtavan kokoiset yhteishankinnat ja puitejärjestelyt, joita julkinen sektori paljolti käyttää.

Pienhankinnat ovat aktiivinen ja tehokas tapa tukea kaikkia pk-yrityksiä. Yhdistämällä niihin vanhaa hyvää kauppatapaa muistuttava avoin vuoropuhelu, julkinen sektori voi osoittaa ymmärtävänsä yrittäjien ja yrityksien sekä niiden työllisyysvaikutuksen merkityksen alueen elinvoiman ja vetovoiman kannalta. Siitä kiittää varmasti jokainen veronmaksaja, yritys ja yksityinen henkilö. Yrittäjälle vähän on siis aina paljon. Se on parempi tulona kuin menona, koska näinä aikoina jokainen pieni kulunlisäyskin tuntuu meistä kaikista isolta. Siksi yksikin voitettu kunnan pienhankinta voi kannustaa yritystä selviämään tulevaisuudesta. Lopulliseen selviämiseen ei varmasti riitä yksi kukkakimppu, mutta tulevan kevään kunnan istutukset kylläkin.

Juha Väyrynen www.linkedin.com/in/juhavayrynen Kirjoittaja toimii PPY:n hankintaneuvojana, johdon konsulttina ja oululaisen ohjelmistoalan yrityksen toimitusjohtajana.

MAANANTAINA 14. JOULUKUUTA 2020

Sydämellä valittuja tuotteita kuvankauniissa kivijalkakaupassa Kaunis Koti Wilhelmiinan yrittäjäpariskunnan, Minna ja Esko Jylängin toiveena on säilyttää kivijalkakauppa ja työllistää oma perhe jatkossakin

··

Maija Pylväs, teksti ja kuva

Kun kuuntelee Minna Jylängin yrittäjätarinaa aivan 2000-luvun alkupuolelta tähän päivään, ei voi olla ajattelematta, et teikö nainen olisi omalla alallaan. Alun perin ruokapuolelle kouluttautunut Jylänki ei ole tehnyt päivääkään niitä töitä, vaan on lähtenyt sisustustavarakaupan yrittäjäksi harrastuksen ja intohimon myötä. ”Sisustaminen on aina ollut sydäntäni lähellä ja jo pienenä tyttönä olen sanonut, että minusta tulee kaupan täti. Niinpä 27-vuotiaana pienten lasten äitinä päädyin perustamaan oman liikkeen, josta sain tehdä aivan omannäköisen”, hän kertoo. Alussa liiketila sijaitsi Zeppelinissä Kempeleessä. Kun kauppakeskukselta alkoi tulla paineita esimerkiksi aukioloajoista, Jylänki pakkasi miehensä Esko Jylängin kanssa tavarat ja lähti molempien kotikonnuille Haapavedelle. Kaunis Koti Wilhelmiina toimi aluksi naapurikunnassa Ylivieskassa, mutta jo parin vuoden päästä – Minnan sanojen mukaan – kohtalo heitteli taas palikoitaan. ”Meille tarjottiin Haapavedeltä Värisilmää. Esko oli lopettanut omat työnsä elekroniikkateollisuuden parissa, joten päätettiin ostaa Värisilmä ja muuttaa samalla Wilhelmiina saman katon alle. Samalla valikoimaan alkoi tulla naistenvaatteet. Oli ihana pyörittää perheyritystä ja kasvattaa lapset maaseudulla.”

KAUNIS KOTI WILHELMIINA • Haapavedeltä lähtöisin

oleva Minna Jylängin vuonna 2003 perustama sisustustavarakauppa, jonka tarjontaan kuuluu nykyään myös naistenvaatteet.

• Tänä päivänä Minna Jy-

länki pyörittää yritystä yhdessä miehensä Esko Jylängin kanssa. Perheeseen kuuluu myös tytär ja poika.

• Alun perin Kempeleeseen

perustettu liike on toiminut niin Ylivieskassa kuin Haapavedelläkin, mutta muutti keväällä 2018 Oulun keskustaan.

• Yrityksellä on myös verkkokauppa.

Ennen joulu oli vuoden vilkkainta aikaa, mutta nykyään kun veronpalautukset tulevat jo aiemmin, ei tule sitä piikkiä jouluun.” Haapavedeltä Ouluun Pikkuhiljaa Haapavesi alkoi tuntua Jylängin mukaan hiipuvalta kaupungilta, ja Värisilmän puolelta tuli vaatimuksia lisäpalveluista, joita pariskunta ei olisi voinut itse tuottaa. Oulun seutu alkoi jälleen vetää puoleensa. ”Ajateltiin, että aletaan pikkuhiljaa myymään taloa ja muutetaan Ouluun, jonne tyttäremme oli muuttanut jo aiemmin. Kaikki tapahtuikin sitten paljon joutuisammin. Koti saatiin myytyä ja uusi koti sekä liiketilat löytyivät nopeasti. Se oli aivan uskomatonta.” Värisilmä jäi pois ja keväällä 2018 Kaunis Koti Wilhelmiina avasi ovensa Torikadulla Vanhan apteekin talossa. Ouluun tulon myötä liike alkoi panostaa yhä enemmän naistenvaatteiden tarjontaan. Myös myymälän yleisilme on muuttunut vuosien varrella: valkoisen ja maalaisromantiikan rinnalle on tullut rottinkia ja maanläheisiä sävyjä. ”Vaaterekkiin valitsen sen, mitä pukisin itsekin päälleni. En voi ottaa myyntiin sellaista, mikä ei tunnu omalta ja mitä en pysty myymään täydellä sydämelläni.”

Takana huippukesä Koronakevät näkyi myös Wilhelmiinassa, vaikka juuri ennen epidemiaa Jylänki oli aivan kuin jonkin vaiston varassa laittanut yrityksen verkkokauppaa ihan urakalla kuntoon. ”Parina päivänä ehdin ajatella, että lyön hanskat tiskiin. Verkkokauppamme oli pelastus koronan keskellä.” Kesän tultua väkeä alkoi taas pyöriä enemmän liikkeessä ja lopulta kesästä tuli myynnin suhteen ennätyskesä. ”Ennen joulu oli vuoden vilkkainta aikaa, mutta nykyään kun veronpalautukset tulevat jo aiemmin, ei tule sitä piikkiä jouluun. Yksi muutos on ollut se, että nuorten osuus asiakkaista on kasvanut.” Jylänkien tytär työskentelee liikkeessä opintojensa ohessa, mutta muitakin kiireapulaisia on palkattu. Tulevaisuuden toiveena on työllistää edelleen oma perhe, mutta myös säilyttää yritys ensisijaisesti kivijalkakauppana. ”Minua ei ole tehty pelkästään varastoon purkamaan tavaroita. Tarvitsen sen kivijalkakaupan, jossa pääsee touhuamaan ja olemaan ihmisten parissa.”

Minna ja Esko Jylängin Kaunis Koti Wilhelmiina sijaitsee Vanhan apteekin talossa Oulun Torikadulla.

MAANANTAINA 14. JOULUKUUTA 2020

Talouden matkaoppaasi Pohjoisessa Haetko tehokkuutta, kannattavuutta, kasvua tai suunnitteletko yritykseesi sukupolvenvaihdosta? Me autamme sinua saavuttamaan tavoitteesi. Saat meiltä sähköisen taloushallinnon palvelut joustavasti sekä huippuluokan asiantuntijatukea muun muassa verotuksen, talousjohtamisen ja yritysjärjestelyiden kysymyksiin. Oulun palvelupäällikköömme Jouni Brucen tavoitat: 050 4310 336 tai jouni.bruce@tietoakseli.fi www.tietoakseli.fi

Teemme kannattavuuden tai talouden johtamisen kehityssuunnitelman yrityksellesi maksutta!

Erikoishammasteknikko

PETRI HEIKKINEN • Proteesit • Pohjaukset

• Korjaukset • Hammassuojat

• Veteraanien KELA-korvaus • NYT myös rahoituksella!

Rautatienkatu 10, 90100 Oulu - p. 0400 272 560 - www.veliheikkinen.fi

Tiesitkö että...

YRITTÄJÄ-LEHDEN jutut ovat luettavissa myös verkossa! www.kaleva.fi/ppy

MAINOS — FINNVERA

Koronakriisiä seuraa pk-sektorin jälleenrakennus, jossa rahoitus on keskeisessä roolissa. Finnvera auttaa laajalla rintamalla elinkelpoisia ja kasvukykyisiä yrityksiä ja siivittää näitä uuteen nousuun. ”On elintärkeää, että yritykset uskaltavat lähteä hakemaan kasvua ajoissa. Tämä vaatii myös rahoittajilta rohkeutta, ja Finnvera haluaa olla mukana”, kuvailee pk-yritysten rahoituksesta vastaava liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä. Finnveran avulla yritys voi rahoittaa investointejaan ja saada kasvupääomaa. Pääasiassa Finnvera jakaa lainojen riskiä yhdessä pankkien kanssa, mutta voi joissain tapauksissa toimia yksin rahoittajana.

Finnveran pk-yritysten rahoituksesta vastaava liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä

Pk-yrityksillä erinomainen kasvun paikka Pk-yrityksille avautuu pelipaikkoja uuteen kasvuun koronakriisin muuttamassa markkinatilanteessa. Kasvumahdollisuuksia on nähtävillä erityisesti digitalisaation ja palveluviennin saralla. Nyt voi myös olla mitä parhain aika hakea kasvua yrityskauppojen ja omistajanvaihdoksen avulla.

”Valmistaudumme uuden kasvun aikaan. Varsinkin kasvulainaksi kutsumamme juniorilaina on tärkeässä roolissa. Se helpottaa oleellisesti pankkirahoituksen saatavuutta, koska yritys maksaa sen vasta pankin myöntämän seniorilainan jälkeen”, Heinilä toteaa. Jälleenrakentamisen tuotearsenaalissa tärkeässä roolissa ovat myös takaukset sekä vientitakuut, joilla vähennetään riskejä erityisesti ulkomaisten ostajien mahdollisen maksuahdingon varalta.

Palveluvienti nousemassa kansainväliseksi johtotähdeksi Markkinoiden myllertyessä, digitalisaation kasvaessa ja ostokäyttäytymisen muuttuessa varsinkin palveluviennistä on tulossa uusi pk-yritysten johtotähti. ”Markkinoita jaetaan kansainvälisesti uudelleen. Digitalisaation harppaus on eduksi meille syrjäisen sijainnin ja korkean osaamisen maana. Vientimme

voi laajentua uusille toimialoille. Uskon, että varsinkin palveluvienti nousee yhä merkittävämpään asemaan.” Massiiviset julkiset investoinnit eri maissa esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyen voivat luoda suomalaisillekin pk-yrityksille pelipaikkoja. Pk-yritysten siivittämänä koko suomalainen vientiteollisuus voi monipuolistua. Koronakriisi on nostanut omistajanvaihdokset yhä tärkeämpään rooliin kasvun kannalta. Uusi omistaja voi osata hyödyntää edellistä paremmin uudenlaista markkinatilannetta. Omistajanvaihdokset ovatkin lähteneet kesästä lähtien kasvuun. ”Havaintojemme mukaan yli kolmasosa yrityksistä muuttuu kasvuyrityksiksi, kun niissä tehdään omistajanvaihdos. Merkitys korostuu koronan mullistamassa ympäristössä.” Finnvera on perinteisesti rahoittanut noin tuhatta vaihdosta vuosittain. Pienissä yrityksissä yrityskauppoja tapahtuu suhteessa enemmän, mutta yhtä tärkeää on varmistaa omistajanvaihdokset suurissa teollisuusyrityksissä. ”Onnistumiseen on parhaat edellytykset, jos sitä on valmisteltu myyvän yrityksen päässä ja jos uusi omistaja tuntee alan, ja hänellä on tarvittavaa osaamista.” Vielä 20 vuotta sitten yrittäjyys ei ollut akateemisesti koulutetuille ensimmäinen vaihtoehto. Nyt moni opiskelija tähyää ennakkoluulottomasti yrittäjyyden suuntaan. ”Kannustaisin nuoria katsomaan myös yrityksen ostamista vaihtoehtona uuden perustamiselle. Nuoret voisivat tuoda tarvittavaa uutta näkökulmaa juuri digitalisaatioon ja kansainvälistymiseen.”

MAANANTAINA 14. JOULUKUUTA 2020

Yrityskauppa toi Metkatuotteen Iihin

Metkatuotteen liiketoiminnan osto kesti neljä kuukautta. Kaisa Korkalalla on pop up -myymälä Iissä yrityksen toimitiloissa.

Metkatuotteen toimipiste muutti Iihin Shellin kulmille elokuussa yrityskaupan kautta. Yrityksen ruorissa on Kaisa Korkala.

··

Anna Tilvis, teksti ja kuva

Kaisa Korkala osti valmiin liiketoiminnan, tuotemerkin ja tuotteet. Hän kertoo, ettei varmaankaan olisi uskaltanut tehdä sitä, ellei takana olisi vahvaa osaamista kauppiaana. ”Koin, että valmiin tuotemerkin osto oli helpompaa kuin ihan tyhjästä aloittaminen.” Yritystoiminta ei ole Korkalalle vierasta, sillä hän on toiminut miehensä kanssa kymmenen vuotta ketjukauppiaana päivittäistavarakaupassa. ”Olemme tehneet vuosien varrella kolme liiketoimintakauppaa.” Viimeisen vuoden ajan hän oli töissä vieraalla, mutta mielessä eli ajatus yrityksestä. Koronakriisi toi eteen osalomautuksen. Mies vinkkasi hänelle Yrityspörssistä löytyneestä firmasta ja Korkala kiinnostui.

Yrityskauppaan meni neljä kuukautta Hyvin varhaisessa vaiheessa yritysoston harkitsemisen aikana Korkala otti yhteyttä kunnan yrityskehittäjään. Hän kokee saaneensa paljon konkreettista apua. ”Kaikkea ei tarvitse itse tietää eikä voikaan. Lähdettiin kartoittamaan asiaa. Sain tietoa ja kontakteja.” Yrityskauppaan meni aikaa neljä kuukautta. ”Tosi pitkä prosessi ja hankalaan aikaan kesää ja lomia vasten. Vaikka ostaa valmiin yrityksen, on iso työ saa-

da se toimimaan. Asiaa auttoi kuitenkin se, että brändi oli jonkin verran tunnettu.”

Tuotteita varainhankintaan Korkala on toiminut koko ikänsä myyntialalla ja pitää siitä. Metkatuotteessa työ ei ole pelkkää myyntiä ja markkinointia. Tuotteet pakataan käsin omana toimintana. ”On ihana myydä tällaista tuotetta, jossa näkee, miten se tehdään. Ihastuin tähän yritykseen, myytävänä oleviin tuotteisiin ja siihen, että tässä saa tehdä niin monenlaista.” Tuotteet ovat myynnissä jälleenmyyjillä, verkkokaupassa ja omassa pop up -myymälässä. Metkatuotteen yksi osa on varainhankintamallisto. Koululuokat ja urheilujoukkueet voivat ottaa tuotteita myyntiin ja hankkia sillä tavalla varoja omaan toimintaansa. ”Nyt on paikallinen tuote varainhankintaan. Olisi ihana, jos täällä pohjoisessa huomattaisiin, että nyt on oma ja erilainen mallisto,” Kaisa Korkala kertoo. Merkin alla on monenlaisia herkkutuotteita, kuten suklaata, makeisia, makukahveja ja teetä. Kaikki tuotteet ovat kotimaisilta pienyrittäjiltä ja ne on pakattu Metkatuotteen omiin pakkauksiin, kuten viehättäviin peltirasioihin. Korkalalla on ollut kädet täynnä työtä yrityksen käynnistämisessä ja

markkinoinnissa. Toistaiseksi Metkatuote on yhden naisen yritys, mutta unelmana on hallittu kasvu ja muidenkin työllistäminen.

Omistajanvaihdos ottaa aikaa Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien kehityspäällikkö Paula Pihlajamaa toteaa, että syksy on ollut vilkas pienyritysten yrityskauppojen osalta. Turhia lopettamisiakin on ollut. ”Hyviä liiketoimintoja on laitettu alas, koska ostajaa ei ole löytynyt tai sitten on ollut muita syitä. Yleistilanne on entisenkaltainen eli paljon olisi myytävää.” Koronakriisin vaikutus on ollut kaksijakoinen. Omistajavaihdoskaupat eivät ole kuitenkaan lamaantuneet. ”Toisaalta korona on herätellyt yrittäjiä, että nyt pitää lähteä myymään, mutta toisaalta mietitään, onko nyt oikea aika myydä. Tulevaisuuden ennustaminen on monella alalla haastavaa.” Omistajanvaihdosta miettivät yrittäjät tulisi saada liikkeelle aikaisemmin. ”Yrityksen myyntiin on hyvä varata riittävästi aikaa. Se, että miettii oman EXIT-suunnitelman ei tarkoita sitä, että yrityksestä tulisi luopua saman tien, se voi olla esimerkiksi kymmenen vuoden suunnitelma. Yrityksen myyntipäätöksestä kauppakirjojen tekoon voi mennä jopa kaksi vuotta”, Pihlajamaa sanoo.

Koin, että valmiin tuotemerkin osto oli helpompaa kuin ihan tyhjästä aloittaminen.”

MAANANTAINA 14. JOULUKUUTA 2020

Auta pientä jouluna! Pienikin teko voi auttaa suuresti tänä jouluna.

Ostetaan paikallisilta yrittäjiltä, suomalaisista verkkokaupoista ja suositaan kotimaisia tuotteita.

Tehdään yhdessä joulun ihme - ostetaan pienyrittäjältä.

Tuhannet pienyrittäjät ympäri Suomen tarvitsevat apuasi. yrittajat.fi/autapienta

#autapientä

MAANANTAINA 14. JOULUKUUTA 2020

”Olipa ihana leffailta kotisohvalla. Katsoin pitkästä aikaa ihanan romanttisen ja samalla surullisen leffan A Star is born. Tämä oli jo kolmas kerta ja elokuva aina vain paranee! Leffaseurana minulla oli aviomies ja ruskea labradorinnoutaja Mocca. Mocca tosin nukkui koiranunta koko leffan ajan, mutta uskon että hänkin nautti hyvästä musiikista ja viihtyi seurassamme koko elokuvan ajan. Leffaherkkuna meillä oli itsetehtyä omenavaniljarahkaa ja levyllinen oululaista osaamista eli Chocosomnian tummaa suklaata appelsiininmakuisena. Aivan ihana yhdistelmä. Tämä olis just sitä, mitä tarvitsin tänä viikonloppuna. Omalla sohvalla, lämpimässä viltinmutkassa, herkkuja ja

mainio leffa.” Anu Suotula-Teppo Kunnostamo – Valmentaja Anu Suotula-Teppo

Yrittäjät SOHVAPERUNOINA Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät tarjosi Elisan kanssa jäsenistölleen elokuvaillan ja sen myötä rentoa menoa kotisohvilla. Jäsenyrittäjät tarttuivat hanakasti mahdollisuuteen viettää hetki vapaata. Mieleisen elokuvan sai valita itse Elisan striimauspalvelusta. PPY hemmotteli jäsenistöään tarjoamalla elokuvan kylkeen vielä oululaisen Chokosomnian suklaata. Tässäpä pari hetkeä elokuvaillan tunnelmista.

”Katsoin Jättiläinen-leffan mieheni kanssa leppoisasti sohvankulmassa makoillen, kynttilänvalossa pönttöuunin lämmössä. Jättiläinen käsitteli suuria unelmia ja yritteliäisyyttä kahdesta täysin vastakkaisesta näkökulmasta. Vaikka leffa on julkaistu jo muutama vuosi sitten, ovat Talvivaaraan liittyvät uutisoinnit edelleen tuoreessa muistissa. Kiitos Elisa & Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät kun tarjositte mahdollisuuden kiireettömään vapaailtaan!” Sanna Paakkonen, WTF Design Oy

MAANANTAINA 14. JOULUKUUTA 2020

KOLUMNI

Elinikäistä oppia, myös yrittäjille

E Petri Keränen Johtaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

linikäinen oppiminen tai jatkuva oppiminen on ollut viime aikoina keskustelussa niin työvoimapolitiikan kuin koulutuspolitiikankin puolella. Parhaillaan suunnitellaan ministeriöiden välisenä yhteistyönä jatkuvan oppimisen palvelukeskusta, jolle muodostettaisiin sekä keskushallinto että alueorganisaatio. Elinikäisen ohjauksen strategia on juuri valmistunut. Monet korkeakoulut, mukaan lukien Oulun yliopisto on ottautunut teemaan vakavasti. Elinikäisestä oppimisesta puhuttaessa kohderyhmänä nähdään usein vain työntekijäasemassa oleva yritysten henkilöstö. Pitäisikö meidän ruveta avoimesti keskustelemaan myös yrittäjien, erityisesti mikro- ja pk -yrittäjien jatkuvasta oppimisesta? Yrittäjäjärjestön, koulutuslaitosten ja myös julkisen hallinnon tekemissä selvityksissä on selkeästi käynyt ilmi kouluttautumisen vaikeus. Lähiopetus arkisin syö aikaa bisneksen teolta ja opiskelun hinnaksi tulee opis-

kelukustannusten lisäksi menetetyn liikevaihdon arvo. Jonkinmoista helpotusta tuo ilta- ja viikonloppuopetus, mutta sekään ei sovi kaikille. Selvitysten mukaan yrittäjillä olisi omasta mielestäänkin osaamisen päivittämistarpeita. Digitalisaation hyödyntämisen, liiketoiminnan suunnittelun, tuotekehityksen, palvelumuotoilun sekä myynnin ja markkinoinnin osaamisessa tunnistetaan kehittymistarpeita. Esimerkiksi digitalisaation hyödyntäminen yrityksissä näyttää yrittäjäjärjestön toistuvien kyselyjen mukaan vaatimattomalta. Olemme nyt koronakriisissä saaneet ELY-keskukseen ja TE-toimistoon tuhansia uusia yrittäjäasiakkaita. Uuden yrittäjien työttömyysturvan piirin hakeutui karkeasti ottaen tuhat yrittäjää. Laadimme yli kymmenen erilaista yrittäjille suunnattua koulutusta ja valmennusta edellä mainittuihin teemoihin. Olemme olleet yllättyneitä, ja jopa vähän pettyneitäkin noihin

KYSYMYS & VASTAUS

Miten tehdään muutos taloyhtiön yhtiöjärjestykseen?

Miten yhteisöjen verotus muuttui? Yhteisöjen verotuksessa sovellettava jako elinkeinotoiminnan ja muun toiminnan tulolähteeseen poistui osittain lakimuutoksen myötä 1.1.2020 alkaen. Uusia säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa keväällä 2021. Mitkä ovat lakimuutoksen keskeisimmät vaikutukset yhteisöjen verotukseen?

Liisa Tervo Veroasiantuntija, OTM KPMG Oy Ab

VASTAUS Lakimuutoksen myötä useiden yhteisöjen henkilökohtainen tulolähde poistui ja näiden yhteisöjen tulo lasketaan jatkossa pääsääntöisesti EVL:n mukaan. Tulolähdejaon poistaminen koskee TVL:n 3 §:ssä tarkoitettuja yhteisöjä, kuten osakeyhtiöitä ja osuuskuntia sekä yhdistyksiä ja säätiöitä, joita ei pidetä yleishyödyllisinä yhteisöinä. Lakimuutoksen myötä elinkeinoverolakiin lisättiin uusi omaisuuslaji, muu omaisuus. Muuta omaisuutta ovat

ne yhteisön varat, joita ei lueta elinkeinotoiminnan rahoitus-, vaihto-, sijoitus- tai käyttöomaisuuteen. Muuhun omaisuuteen kuuluu lisäksi omaisuus, jota ei käytetä yhteisön tulonhankinnassa. Lakimuutos laajentaa tappiontasauksen mahdollisuuksia. Elinkeinotoiminnan ja aiemman muun toiminnan tulolähteen tulot ja menot voidaan jatkossa kuitata keskenään. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että veroa ei tarvitse maksaa tilanteissa, jossa yhteisön kokonaistulos on tappiollinen mutta jonkin yksittäisen tulolähteen tulos on voitollinen. Myös vakuutus- ja vahingonkorvausten veronalaisuus muuttuu. Henkilökohtaisen tulolähteen vakuutus- ja vahingonkorvaukset ovat olleet TVL:n nojalla verovapaita, ellei niitä ole saatu veronalaisen tulon sijaan. Elinkeinotoiminnan tulolähteessä vakuutus- ja vahingonkorvaukset ovat aina veronalaista tuloa. Lakimuutos voi supistaa

valmennuksiin hakeutuneiden vähäiseen määrään. Mainittakoon, että se ei johdu ainakaan hinnasta. Koronarahoituksen turvin pystyimme tarjoamaan ne ilmaiseksi. Mistä vähäinen kiinnostus johtuu? Meillä on Pohjois-Pohjanmaalla erittäin hyvä koulutusosaaminen niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Ehdotan, että käynnistämme yhdessä yrittäjien, yrittäjäjärjestön, kauppakamarin ja yrityspalvelutoimijoiden (ELY-keskus, TEtoimisto, BusinessFinland, Finnvera, kunnalliset ja seudulliset elinkeinoyhtiöt) sekä koulutuslaitosten kanssa aidon pohdiskelun, jonka tuloksena haetaan yrittäjille suunnattu jatkuvan oppimisen malli. Uskon, että löydämme asiakkaiden tarpeisiin sopivan toimintamallin. Mielestäni tällä on iso merkitys yrittäjien itsensä ja koko maakunnan elinkeinoelämän kehittymisen kannalta. Haetaan myös tällä sektorilla keinot maakunnan elinvoimaisuuden kasvuun.

edustusmenojen vähennyskelpoisuutta. Henkilökohtaisessa tulolähteessä verotettuun toimintaan on voinut liittyä tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneita edustusmenon luonteisia menoja, jotka on TVL:n mukaan voitu vähentää kokonaan. EVL:n mukaan edustusmenoista on vähennyskelpoista vain puolet. Saamisten menetysten vähennyskelpoisuus muuttuu merkittävästi lakimuutoksen myötä. Saamisten menetykset eivät ole TVL:n mukaan lähtökohtaisesti vähennyskelpoisia, mutta EVL:n mukaan saamisten menetykset voidaan lähtökohtaisesti vähentää. Myös konserniavustuksen soveltamisala muuttuu. Jatkossa konserniavustuksen antamiseksi riittää, että osapuolten verotettava tulo lasketaan EVL:n mukaan. Muutos laajentaa konserniavustuksen käyttömahdollisuuksia ja tehostaa mahdollisuuksia konsernin sisäiseen tappiontasaukseen.

Neljän erillistalon taloyhtiössämme on tarpeen tehdä yhtiöjärjestyksen muutos. Tarkoituksena olisi jakaa yhtiölle kuuluneita vastuita osakkaille (esimerkiksi vesikattojen uusinta). Ongelmana tuntuu olevan että kukaan ei oikein tiedä minkälaisesta prosessista on kysymys. Mistä lähteä liikkeelle ja kuinka kauan ko. asia kestää?

Olli Siponen asianajaja, varatuomari Asianajotoimisto Botnia Oy

VASTAUS Yhtiöjärjestyksen muutos edellyttää ensinnäkin yhtiökokouksen päätöksen. Kun yhtiöjärjestystä lähdetään muuttamaan, se on muutettava kerralla uuden lain mukaiseksi. Tämä tarkoittaa muun muassa markkojen muuttamista euroiksi, varsinaisen yhtiökokouksen pitoaikaan ja kutsuihin liittyvät muutokset ym. Tarkempaa tietoa muutettavista kohdista löytyy oikeusministeriön sivuilta (hakusana asunto-osakeyhtiö) tai

isännöitsijän kautta. Samalta sivustolta löytyy myös yleisiä ohjeita muutosten tekemiseen. Yhtiöjärjestyksen muutos tulee ilmoittaa Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) kaupparekisteriin. Ilmoitus tehdään netissä PRH:n ja Verohallinnon yhteisessä YTJ-palvelussa. Aikaa muutokseen kuluu PRH:n työtilanteesta johtuen muutamista viikoista muutamaan kuukauteen. Yhtiöjärjestyksen muutos maksaa netissä tehtynä 275 euroa. Mikäli samassa yhteydessä halutaan muuttaa esimerkiksi hallituksen kokoonpanoa tai yhtiön toiminimeä, peritään muutoksista noin 40–60 euron lisämaksu/muutos. Osakkaiden tavallista laajempi kunnossapitovastuu on yleisempää pienissä, erillistaloja käsittävissä yhtiöissä. Muutoksiin on syytä paneutua huolellisesti ja varmistua siitä, että vastuunjako on jatkossa selkeä.

MAANANTAINA 14. JOULUKUUTA 2020

VALOA , LÄM PÖÄ JA ANTAM I S EN ILOA Lahjoitamme joulukorttirahamme Hyvä Joulumieli -keräykseen. Toivomme, että mahdollisimman moni saa nauttia joulusta. Hyvä Joulumieli -keräyksellä tuodaan joulu myös vähävaraisten lapsiperheiden koteihin. Me toivotamme sinulle lämmintä joulua ja valoisaa uutta vuotta.

Hyvää joulua ja uutta vuotta 2021!

Toivotamme tunnelmallista ja rauhallista joulunaikaa sekä menestystä vuodelle 2021!

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

MAANANTAINA 14. JOULUKUUTA 2020

Toivotamme rauhaisaa joulua ja menestystä vuodelle 2021! Hailuodon Vesihuolto Oy TYÖNVASTAANOTTO

MAARAKENNUS

JALKATERAPIA MAARIT KOSKI

H. Järvelin Ky Maa -ja vesirakennus

Myllytie 4, Lassintalo Tuira,OULU 90500 Oulu Linnankatu 7, 90100 P.P.0400 0400569 569518 518

Toivottaa Hyvää sta Joulua ja Onnelli ! 21 20 ta ot Uutta vu

Puh. 0400 687 850

PJ-TEKNIIKKA

Länkeläntie 9, 90440 Kempele petri@kuljetushaikara.fi petri@kuljetushaikara.fi petri@kuljetushaikara.fi www.kuljetushaikara.fi www.kuljetushaikara.fi www.kuljetushaikara.fi RAAHE RAAHE RAAHE 0400 0400 280 0400414 280414 414 280

Koneurakointi Tapani Mustonen Ky Erikoishammasteknikko Vesa Kuusirati 08 451 075

TOPPILA

Oulu Tikkasentie 4 Puh. 050 301 7272 ma-pe 8 –17, la 8 –14

RAKENNUSPUUSEPÄN ASENNUSTYÖT

KettuMäki Oy

JUNNON SORA JA KULJETUS OY

KAIKKI HYVÄ ON LÄHELLÄ

Autoilija Markku J. Arvola Myös taksipalvelut puh. 0400 689 476

Oulun Kuivaustekniikka Oy

Soita ja kysy lisää yksilöllisistä palveluistamme ja pyydä tarjous! PALVELUT: * Uudisrakentaminen * Korjausrakentaminen * Vedeneristystyöt * Keittiö/kylpyhuone/saunaremontit yms.

RAKENNUSTYÖT Tmi Kellola JaniJKellola

0400-542 741. Paarmasuontie 75, 92160 SALOINEN jani.kellola@jkellola.fi

Intolog Oulu OuluOy OyPosantie Hiltusentie 90620 OULU P. 020 0860 Intolog 11,27, 90620 OULU P. 020 778778 0860 myynti.oulu@intolog.fi www.intolog.fi www.intolog.fi myynti.oulu@intolog.fi

Rakentamisen laatua jo yli 50 vuotta

METSÄPESÄLÄ OY METSÄPESÄLÄ OY

Rakennusliike Sorvoja Oy Oulaistenkatu 23 L 5 86300 OULAINEN Puh. +358 8 473 810

040 745 1908/Timo, 040 827 1268/Jouni metsapesala.fi

010 324 3700 | oulunkuivaustekniikka.fi

MEIRAMI

UTAJÄRVI

K I I N T E I S T Ö H U O LT O

J E R N V A L LK Y Torikatu 56, 90120 Oulu

Puh. 08 376 433 | kiinteistohuolto@jernvall.f KESTÄVÄT ASFALTTIVAURIOIDEN KORJAUKSET ja yhteisöille Rauhallistayrityksille joulua kaikille

asiakkaille ja yhteistyökumppaneille

tapani.mustonen@tapanimustonen.fi 0400 138 451

AKKUTALO

V-P Tolonen Oy

Puh. 0400 960 829/Mika | toimisto@kettumaki.fi | www.kettumakioy.fi

Puh. 0400 984 047 Lumijoki

TOIMISTO (08) 540 0409 Sepäntie 18, 90850 Martinniemi • www.sr-kiinteistohuolto.fi

TOPI-KONEET OY www.topi-koneet.com Kärsämäki, p. 0400 687 987

www.sorvojaoy.com Rakentamisen laatua jo yli 50 vuotta Rakennusliike Sorvoja Oy | Oulaistenkatu 23 L 5, 86300 OULAINEN | Tel. +358 8 473 810 | rakennusliikesorvojaoy@sorvojaoy.com | www.sorvojaoy.com

Pohjois-Suomen

PERUSTUSPALVELU WWW.PERUSTUSPALVELU.FI

MAANANTAINA 14. JOULUKUUTA 2020

KOLUMNI

Ihmisymmärrys näkyy viivan alla – paikallisymmärrys syventää Kuinka menestyä maailmassa, joka tuntuu päivä päivältä monimutkaisemmalta, ja jossa yllätykset ovat lähes arkipäivää, on varmasti monen yrityksen agendalla. Avataan aluksi maailmaa, jossa elämme.

Anna Kärävä Kaleva Media Brändi- ja kulttuurijohtaja

astuullisuus, teknologia sulautuu kaikkeen ja monimutkaistuva maailma ovat aikamme megatrendejä, joihin yritysten on reagoitava ja sopeutettava toimintaansa. Koronan myötä yritysten on kyettävä nopeuttamaan uudistuksia ja hakemaan uusia ansaintamalleja. Yrityksiltä vaaditaan entistä enemmän vastuuta ympäristöstä ja hyvinvoinnista. Merkityksellinen kuluttaminen on lisääntynyt. Digitalisaatio kiihtyy entisestään, mobiilin merkitys kasvaa. Ennen mentiin palveluiden luo, nyt palveluiden täytyy tulla ihmisten luo. Ruuan verkko-ostaminen on kasvanut merkittävästi. Yritysten ennakointikyky on vaikeutunut ja päätöksenteko hajaantunut. Kuluttajien valta kasvaa entisestään. Tietoa ja kanavia tulee jatkuvasti lisää. Kyky helpottaa ihmisten elämää korostuu. Kotimaisuus, paikallisuus, turvallisuus ja saatavuus nostavat päätään. Tässä maailmassa yritysten kyvystä uudistaa ja uudistua on tullut kriittinen menestystekijä. Tulevaisuuden menestyjät ovat ennakoivia uudistajia, jotka ottavat ihmisten käyttäytymisen muutoksen tosissaan. Jos yritys ei pysty vastaamaan kuluttajien muuttuviin tarpeisiin ja motiiveihin, se menettää paitsi kilpailuetunsa, pahimmillaan myös kilpailukykynsä.

Markkinointi osana liiketoimintastrategiaa on uudistamisen ajuri. Markkinointia ei voi tehdä ilman ihmisymmärrystä. Paikallistuntemus syventää ymmärrystä. Tarvitaan ymmärrystä oman alueen kuluttajien tarpeista, motiiveista ja käyttäytymisestä. Yritysten on vastattava kysymyksiin: Keitä ovat asiakkaamme tänä päivänä? Ketkä eivät ole asiakkaitamme? Mitä olennaista ymmärrämme kohderyhmämme käyttäytymisestä alueellamme? Vastaammeko alueella asuvien ihmisten arvomaailmaa? Mitä merkityksellistä tarjoamme? Löytävätkö ihmiset palvelumme helposti? Mitkä kanavat toimivat parhaiten? Tarvitaan dataa, ennen kaikkea sen hyödyntämistä. Tarvitaan analysointia ja kykyä luoda brändistä asiakkaille relevantti ja erottuva. Näin päästään luomaan kilpailuetua. McKinseyn mukaan ne yritykset, jotka ovat panostaneet asiakasymmärryksen hyödyntämiseen, ovat tehneet 26 prosenttia enemmän tulosta ja 23 prosenttia enemmän myyntiä. Kun ymmärtää ihmistä, ymmärtää myös sen, mikä ei muutu. Vaikka uudistaminen vaatii aina uusia tekoja, aivomme eivät ole muuttuneet miljoonaan vuoteen. Markkinoinnin tehtävä on vaikuttaa ihmisiin ja en-

nen kaikkea ihmisten tunteisiin. Edelleen ihmiset ihastuvat, rakastuvat, innostuvat, liikuttuvat, nauravat jne. Brändin on aina luotava asiakkaaseen tunneside, muuten ei ole asiakassuhdetta. Aito tunneside muodostuu siitä, että olemme brändinä kiinnostuneita asiakkaistamme, ymmärrämme heitä, osoitamme arvostusta ja reiluutta. Kantar TSN:n mukaan ne brändit, jotka ovat onnistuneet vetoamaan tunteisiin, ovat kasvattaneet myyntiä, vaikuttavuutta ja brändiuskollisuutta merkittävästi. Kaleva Media auttaa asiakkaita kasvamaan markkinoinnin keinoin hyödyntämällä paikallisymmärrystä, jota olemme kartuttaneet pohjoisessa yli 121 vuotta. Me tunnemme pohjoisen ihmiset ja alueen liiketoimintaympäristön. Tutkimme pohjoisen sielunmaisemaa vuosittaisella Pohjoista Kanttiatutkimuksella. Tuloksia ammennamme asiakastyöhön, jossa ihmisymmärrys ohjaa koko markkinoinnin prosessia. Mittavat data- ja tutkimuspalvelumme auttavat asiakkaitamme asiakasymmärryksen hyödyntämisessä. Missiomme on vahvistaa pohjoisen henkistä ja taloudellista vireyttä. Menestymme yhdessä asiakkaidemme kanssa.

Executive MBA Aloita joustavasti oman tilanteesi mukaan EMBA-koulutusohjelmassa syvennyt liiketoiminnan uudistamiseen ja kasvuun, muutoksen johtamiseen sekä vastuulliseen liiketoimintaan. EMBA in Safety Management -ohjelmassa perehdyt lisäksi turvallisuusjohtamisen erikoisalaan esimiestyön näkökulmasta.

www.mai.fi/koulutus

MAANANTAINA 14. JOULUKUUTA 2020

Joulutorit tänä vuonna harvinaisuus

SOMESSA

Toivon niin hartaasti, ettei tällä kertaa toisteta 90-luvun laman virheitä. Ei meillä pitäisi olla varaa - ei taloudellisesti eikä inhimillisesti - syrjäyttää ihmisiä.

Energialaitokset korvaavat nyt kotimaista turvetta ulkomaisella tuontihakkeella – ”Kuinka kestävää kehitystä se on?” Niinpä.

Minäkin käytän maskia.

PEKKA AITTAKUMPU

Marraskuu näyttäytyy yllättävän pirteänä toimitilapuolella. Uusi aalto ei ole hiljentänyt markkinaa. Ehkäpä kevät osoitti tietylle joukolle yrityksiä, että he selviävät koronasta huolimatta.

SATU LAPINLAMPI

Iso kiitos Tasavallan presidentti Sauli Niinistö, että muistitte alueemme yrittäjiä ja saimme jakaa tervehdyksenne PohjoisPohjanmaan Yrittäjien maakunnallisen Yrittäjäpalkinnon studiolähetyksessä. Tärkeä tsemppi alueemme yrityksille.

Oulun vuoden 2020 väestö kasvoi tammilokakuussa 1815 henkilöllä. Lokakuussa Oulun asukasmäärä oli 207 283. Nettomuutto oli +1197 ja luonnollinen väestönkasvu +618. Oulu kasvoi neljänneksi eniten Suomen kunnista. Tervetuloa Ouluun.

MARJO KOLEHMAINEN

PÄIVI LAAJALA

Yrittäjien työmarkkinatuki jatkuu maaliskuun loppuun. PohjoisPohjanmaalla TEpalveluissa tarjolla koulutuksia näille yrittäjille. Osaamisen kehittäminen kannattaa aina.

Tavoite on pitää alueen toiminnot ja rattaat laajasti pyörimässä, mutta viranomaisten suosituksia ja varotoimia noudattaen. Zemppiä kaikille tähän monella tavalla viheliäiseen koronaarkeen. Yhteistyö ja yhteinen vastuunkanto ovat ehdottoman tärkeitä taistelussa virusta vastaan.

TIINA TALALA

Näennäispöyristymisen huippu: seota jenkkien väärästä vaalituloksesta ja nukkua kotimaan vaaleissa.

TUOMAS LOHI

JUHA MIIKKULAINEN

Oululainen yritys niittää jälleen lisää mainetta ja kunniaa. Suosittelen opiskelemaan Oura Ringin markkinointitekemisiä huolella. Näistä voivat muut suomalaiset yritykset ottaa mallia.

”Olemme Kuhmossa pitäneet esillä, joidenkin mielestä hullua ajatusta ulottaa raideliikenne myös itärajaa pitkin Kuhmoon ja Kuusamoon” Tämä ei ole hullu ajatus. Se on rohkeaa visiointia ja tulevaisuuden uskoa! TUOMAS KETTUNEN

PASI VARTIAINEN

Voiko olla totta että turvetuotanto ruvettiin tuhoamaan ideologisista syistä ilman käsitystä vaikutuksista puhumattakaan jatkosuunnitelmaa!?

MIKA PENTTILÄ

MIIA MARJANEN

Pandemiassa moralisointi, jeesustelu ja kyttääminen voivat olla kustannustehokkaita ja verrattain vaikuttavia ohjauskeinoja, kun markkinaehtoiset ohjauskeinot (kuten haittaverot) eivät ole sovellettavissa. JUHA ITKONEN

Me suomalaiset olemme ääliöitä. -Rahdataan suomalainen viina saastuttavalla laivalla Viroon -Mennään sen jälkeen samalla laivalla ostamaan se viina takaisin Suomeen, niin että Viro saa myynti- ja verotulot -Tuetaan tätä hulluutta omista verorahoistamme ja taataan lopuksi lainat. TUOMAS ENBUSKE

Suurimpien kaupunkien joulumarkkinat yksi toisensa jälkeen on ilmoittanut siirtävänsä joulumyyjäiset seuraavaan vuoteen. Monille viimeinen niitti oli kymmenen hengen kokoontumisrajoitukset. Lila Design -yrityksen kultaseppäyrittäjä Linda Lakanen on kerännyt 100 käsityöläisyrittäjän tiedot ja verkkokaupat yhteen Joulumyyjäiset2020-sivuston alle. Viimeiset yrittäjät sadan myyjän tavoitteesta tuli täyteen torstaina 10. joulukuuta. ”Katselin syksymmällä myyjäisiä ja markkinoita ja totesin, että niitä on huonosti ja loputkin voidaan perua. Lähipiirissäni oli osaamista, jo-

ten päätin laitta pystyyn verkkomyyjäiset”, Lakanen kertoo. Apunaan hänellä on ollut puoliso Outi Tuominen ja tapahtuma-alan ammattilainen Johanna Paaso. Kauppakin on alkanut käydä. ”Alussa oli hiljaista, mutta viimeiseen parin päivän sisään myynnit ovat nousseet perus messumyynnin tasolle. Iltalehdessä julkaistu juttu toi paljon kävijöitä. Se on ilahduttanut kauppiaita”, Lakanen kertoo. Keväällä yhteisiä verkkokauppaalustoja perustettiin pienyrittäjien tueksi, mutta lopulta niiden ylläpito on hiipunut tai niiden hyöty on jäänyt vähäiseksi.

(Suomen Yrittäjät)

Nopeiden päätösten vuosi Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on tyytyväinen siihen, miten yrittäjiä pystyttiin auttamaan nopealla aikataululla ja paineen keskellä. Hän on nähnyt läheltä koronakriisin ja sen vaikutukset suomalaisessa yrityskentässä. Hän nostaa esiin Suomen valtiovallan ripeät toimet, jotka ovat osaltaan helpottaneet kriisistä selviämistä. Samalla hän korostaa yrittäjäjärjestön merkitystä. ”Tämä vuosi on ollut yrittäjäjärjestön näkökulmasta aivan poikkeuksellinen. Koronakriisi on iskenyt suurella voimalla ja laajasti yrittäjäkuntaan. Tämän takia lyhyessä ajassa on tehty enemmän yrityksiä koskevia linjauksia ja päätöksiä kuin normaalioloissa vuosien tai jopa vuosikymmenten aikana”, Pentikäinen sanoo ja viittaa yritystukiin ja lain-

säädännöllisiin muutoksiin, jotka ovat teettäneet paljon valmistelutyötä myös yrittäjäjärjestössä. Yhteistyö hallituksen ja eduskunnan kanssa on sujunut Pentikäisen mukaan pääsääntöisesti hyvin. ”On hienoa, että tässä tilanteessa on pystytty tekemään erittäin paljon yrityksiä auttavia päätöksiä. Näitä ei ole tehty vain Helsingissä vaan myös Brysselissä ja paikallisesti. Olen tyytyväinen siihen tapaan, jolla yrittäjäjärjestön organisaatio on toiminut. Aikaansaannokset näkyvät siinä, miten tässä vaikeassakin tilanteessa moni yrittäjä on selvinnyt.” Tulevasta vuodesta Pentikäinen toivoo helpompaa, mutta ei usko sen olevan helppo.

(Suomen Yrittäjät)

MYYDÄÄN

eläköitymisen vuoksi päiväkodin liiketoiminta ja/tai yrityksen toimitilat RAAHESSA. Puh. 050 320 4362, 050 327 2718

Oulussa on aloitettu yrityshautomohanke. Hämmästelen kommenttia, jonka mukaan hankkeeseen on odotettu miehiä. Hyvä että vihdoin saadaan yrittäjyyshankkeita, jotka eivät sulje naisia ulos. Minulle tämä on jo liian myöhäistä kun siirryn työntekijäksi, mutta hyvä homma. TEIJA RUOKAMO

YRITYSTEN JA KOTIEN KAIKKI REMONTIT VUOSIEN KOKEMUKSELLA MYÖS SÄHKÖ- JA PUTKITYÖT Huomioi kotitalousvähennys työnosuudesta tänä vuonna

-50%

Pyydä ilmainen remonttiarvio ja -tarjous!

KALLE NURMIRANTA

JOP REMONTIT Puh. 050 571 8317 • www.jop-remontit.fi • jaakko.pyrro@jop-remontit.fi

–Y

MAANANTAINA 14. JOULUKUUTA 2020

TÄ J Ä – T I R

Chili & BBQ Bros

A A T S RRA

– HA – SA RJA –

• Kolmen yrittäjäveljeksen

–

kesällä 2020 perustama YouTube-kanava.

• Videoilla tehdään niin tuli-

Chilihaasteita vatsakramppeihin asti

Yrittäjäveljekset Sami Lehtola, Janne Väyrynen sekä Jari Väyrynen tekevät YouTubeen videoita, joissa kilpailevat tulisen ruoan syömisessä.

··

suushaasteita kuin kilpaillaan ihan tavallisen ruoan syömisessä – sekä ajassa että määrissä.

• Tulisuushaasteissa sään-

tönä on se, että syömisen jälkeen on oltava viisi minuuttia juomatta ja syömättä. Tämän jälkeen voi juoda maitoa tai nauttia muita maitotuotteita, kuten jukurttia tai jäätelöä oloa helpottamaan.

Maija Pylväs, teksti ja kuva

Koko homma lähti maailman tulisimmasta tikkarista. ”Kokkailen paljon ja olin jo pitkään katsonut YouTubesta ruokavideoita. Velipojat puolestaan ovat niin yllytyshulluja chilin kanssa, että tilasin maailman tulisimman tikkarin, ja sitä lutkuttaessa tuli ajatus, että jospa alettaisiin tekemään videoita YouTubeen”, Ostatarra Finland Oy:n Sami Lehtola kertoo. Oulun Isännöintikeskuksen yrittäjä Janne Väyrynen sekä Kattonen Urakointi Oy:n Jari Väyrynen olivat tietysti heti mukana, ja niinpä kesäkuussa sai alkunsa Chili & BBQ Bros -niminen YouTube-kanava.

Videoilla tehdään niin tulisuushaasteita kuin kilpaillaan ihan tavallisen ruoan syömisessä – sekä ajassa että määrissä. Miehillä on omat vahvuutensa. ”Sami tekee hyvät ruuat, Jari syö nopeiten ja eniten, kun taas minä syön ne tulisimmat jutut”, Janne Väyrynen sanoo.

Jättipitsoja ja euron juustoja Koska ruoan laittaminen on etenkin Lehtolan intohimo, miehen käsissä on valmistunut niin jättipitsoja kuin tavallista tuhdimpia hampurilaisia. Toisinaan porukka hakee lounastauollaan kasan roiskeläppäpitsoja

kaupasta tai euron hintaisia hampurilaisia pikaruokaravintolasta – ja laittaa videoinnin päälle. ”Aika paljon tehdään sellaisia haasteita, joita muutkin ovat tehneet, jotta pääsee vertailemaan aikoja. Tulisuudessa kovin suoritus on varmaan se, kun Janne söi kuusi kappaletta maailman tulisimpia chilejä minuutissa. Jari sai puolestaan nuudeleissa ihan maailmanluokan ajan”, Lehtola listaa. Tulisuushaasteissa sääntönä on se, että syömisen jälkeen on oltava viisi minuuttia juomatta ja syömättä. Raakojen todella tulisten chilien kohdalla riittää minuutin odottelu. Tämän jälkeen voi juoda maitoa

tai nauttia muita maitotuotteita, kuten jukurttia tai jäätelöä oloa helpottamaan. ”Tulisten nuudeleiden jälkeen tuli hirveät vatsakrampit. Kyllähän sitä aina pari tuntia tällaisen haasteen jälkeen miettii, että voisi pitää vähän taukoa”, Jari Väyrynen kertoo. Videoilla muistutetaan siitä, että aloittelijan ei kannata kokeilla samoja haasteita kuin jo tuliseen ruokaan tottuneiden. ”Osa jutuista on niin tulisia, että pitää vetää kumihanskat käteen, kun laittaa ruokaa. Ja leikkuulaudat kannattaa huuhdella hyvin”, veljekset muistuttavat.

Työt rajoittavat harrastusta Sponsoreitakin on saatu ruokahaasteisiin. Esimerkiksi Poppamiehen mausteita ja kastikkeita Lehtola käyttää lähes jokaisessa valmistamassaan ruoassa. Välillä yritykset ottavat yhteyttä: esimerkiksi kesällä Kotipizza kutsui miehet terassilleen tekemään pitsansyöntihaasteen. Videoilla on ollut vieraana myös tubettajia tai muita samankaltaisia haasteita tekeviä. ”Koko ikäni kun olen harrastanut jalkapalloa ja jääkiekkoa, niin kilpailuvietti on kova tässäkin asiassa. Joku päivä aion haastaa vielä Pynnösen Jessen, joka on Suomen tunnetuin ruokahaasteiden tekijä”, Jari Väyrynen suunnittelee. Veljekset ovat saaneet pelkästään positiivista palautetta harrastuksestaan. ”Jarihan haluaisi tehdä videoita koko ajan, mutta työt rajoittavat harrastusta. Yksi video viikossa pyritään tekemään. Onhan tämä sellaista aivot narikkaan -toimintaa yrittäjyyden vastapainoksi”, Janne Väyrynen tiivistää.

Chili & BBQ Bros eli Sami Lehtola (vas.), Jari Väyrynen ja Janne Väyrynen kokoontuu toisinaan lounastauolla jonkun veljeksen työpaikalle ja kuvaa samalla ruokavideon.

valkoista leijonanpentua. Poikkeavat naaraspennut joutuvat heti saalistajien silmätikuiksi. HD 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Kyläsairaala (12)

MAANANTAINA 14. JOULUKUUTA 2020

16.25 Onks noloo Onks noloo, jos isä viheltelee kaupassa? Entä jos vanhemmat tuputtavat syötävää, kun on kavereita kylässä? 16.30 Galaxi Womman vieraana Galaxissa suosikkiyhtye KLIFF. 17.00 Pikku Kakkonen

Parsa. Parasta parsaa Nauvosta. 16.45 Keidas Jakso 6. Romanttinen parvekekeidas Susanna Laineelle. 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin?

PARHAAT PALVELUT

Mato koukkuun. Keran haluaa todellisen herrasmiehen, ja perfektionisti Danielle luottaa kalastustermeihinsä. Jason osaa imitoida muun muassa Elmoa, kun taas Tyler luottaa musiikkitaitoihinsa. Löytävätkö jotkut toisensa? 17.25 Himohamstraajat (S)

hetken huumaa pitkän tauon jälkeen. Michael lähtee kahden nuoren nais seurassa Müncheniin klub ajavaisiin, mutta hän koke kovan kolauksen. André yrittää taivuttaa jäseniään jooga-asentoihin. Saksalai nen telenovela.

18.00

ITSENÄINEN POHJOISSUOMALAINEN

• Tilintarkastus • Erityistilintarkastukset • Verokonsultointi • Yritysjärjestelyt • Erikoistoimeksiannot • Yrityskaupat Kari Salonpää, HT ........040 068 7321 Marja Hentunen, HT .....050 406 3888 Miika Nurkkala, KHT .....045 135 0992 Mika Kemppainen, HT...040 020 4490 Juha Isopahkala, HT .......040 708 4187

Anne Karppinen-Salonpää, HT ..040 068 7900 Kirsi Kontro, HT ....................... 050 66 851 Jari Nurkkala, KHT ................ 040 540 6154 Janne Pesonen, HT ..............050 405 2515 Simo Salonen, KHT .............. 040 558 2480 Timo Salonen, KHT ................040 742 5975

www.pstilintarkastus.com Kirkkokatu 5, OULU

Rakentamisen laatua jo yli 50 vuotta Rakennusliike Sorvoja Oy Oulaistenkatu 23 L 5 86300 OULAINEN Puh. +358 8 473 810 www.sorvojaoy.com Rakentamisen laatua jo yli 50 vuotta Rakennusliike Sorvoja Oy | Oulaistenkatu 23 L 5, 86300 OULAINEN | Tel. +358 8 473 810 | rakennusliikesorvojaoy@sorvojaoy.com | www.sorvojaoy.com

18.25 Frasier (S) 18.00 Yle Uutiset 18.00 Duudsonit tuli taloon ( 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.00 Emmerdale (S) Lahjahevonen. Frasier ja 18.22 Yle Uutiset alueeltasi Jakso 10. Kauden huipenn 18.02 McLeodin tyttäret (7) Vihoviimeinen mahdollisuus, Niles ovat sopineet, että eivät 18.25 Yle Uutiset sää Duudsonit eivät jätä perhe Tilinteon aika. osa 2/2. Jai saa Rachelin osta mitään kallista isälleen 18.30 Antiikkia, antiikkia vielä rauhaan. Jaksossa pa 18.50 Kerrostaloelämää (7) • Tarjoamme ammattitaitoista ja luotettavaa asiantuntija-,täysin pois tolaltaan pamaut65-vuotislahjaksi. 12/15. Asiantuntijat Tuija taanhieroja kauden aikana nähty Ydinperheitä, uusioperheitä, taessaan haluavansa pitää suomalainen Koulutettu jäsenkorjaaja • Koulutettu hankinta-, suunnitteluttamisja rakennuttamispalveluita. 18.55 HS-uutiset Peltomaa, Johanna Lindfors yhteisöjen ja perheiden villejä teinejä, huonosti käytlapsen. TTC Infrapalvelut Oy on infra-alantäytyviä ja talonrakennusalan palveluyritys. 18.58 HS-sää ja Hans Tritzschler tutustuvat pariin. lapsia, kovaäänisiä 18.30 Emmerdale (S) Tarjoamme palveluitamme uudisrakentamiseen jajuoruilevia korjausrakentamiseen, 19.00 Neljän tähden talkoot antiikkiin Pietarsaaressa. 19.00 Naapurit-arvonta opiskelijoita ja Isyyden ehdot. sekä kunnossapidon ja ylläpidon hankkeisiin ja projekteihin. Musiikkivaikuttaja Lasse 19.00 Historia: Suursodan 19.05 Pilanpäiten eläkeläisiä. 19.00 Seitsemän Uutiset Norreksen talkoissa Samae tunnelinkaivajat 19.30 Isän tyttö (S) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.20 Päivän sää Koskinen ei hevillä hyväksy 19.50 Kuvakirjeitä maailmalta Tutkivaa journalismia. Tv19.10 Yle Uutiset 19.30 Salatut elämät (7) risusavottaa, mutta joutuu Rio de Janeiron kahdet toimittaja Nancy Grace tut 19.16 Urheiluruutu Osa 2646. Kalle haaveilee ojasta allikkoon. kasvot. Hopen sarjamurhaaja-äidi 19.20 Yle Uutiset Suora linja lihastuksen perään. 19.30 Ajankohtainen Nelonen 20.00 Puutarhaunelmia kohtaloa ja haastattelee 19.30 Hullu juttu 20.05 Kadonneen jäljillä Jyrki Lehtolan, Kaarina HaIrmeli Niemi-Koiviston Chancen perheenjäseniä. 20.00 Uusi päivä (S) 9. Helsinkiläinen Emma koki Tapio Veijola, toimitusjohtaja, ins.”Lahja RAP +358 400 583 824 elämänsä yllätyksen, • p. 040 • www.jasenkorjaaja.com zardin1,jaHaukipudas Robin Svartströmin kotipuutarhassa Myrskylässä Lopussa muhii todellinen Osa 146: avaa ovet kun587 9410 • Välitie Oulun seudun vanhin alan taryritys käsikirjoittama ohjelma kasvit kukoistavat! Asianyllätys. antajalleen.” Tuija karkaa hänen norjalainen siskonsa ilwww.ttc.fi joaa aivan uusia näkökulmia tuntijavieraana on Suomen 20.00 Simpsonit (7) juhlista. Aino saa suuren pamestyi eräänä päivänä hänen päivänpolttaviin uutisiin. Ohpositiivisin puutarhuri Juha Maitojahdista uusiin ketin. Krista ja Emmi ideoivat ovensa taakse. Siskoilla löytyi jelman keskeisissä rooleissa Toikka Valkealasta. mahdollisuuksiin. Homer lomamatkan. Ruuskanen heti yhteinen sävel ja samalla nähdään Hazard, Svartström 20.30 Yle Uutiset etsii epätoivoisesti maitoa hidastaa Kuuslien lapsentesyttyi into etsiä myös heidän ja Pihla Penttinen. 20.55 Urheiluruutu muksuilleen. Yllättäen mai koa. (U). HD veljensä, joka asuu jossain 20.00 Suomen kaunein mökki 21.05 A-studio matka poikii hänelle uuden 20.27 Uusi päivä (S) pain Englantia. Emma päätSuomen kaunein mökki 2014 Kenestä kokoomuksen uusi työtilaisuuden. Osa 147: ”Totuus on se, joka tää rohkeasti lähteä matkaan, tittelin voittaja selviää! Saamjohtaja? Studiossa Alex, Jan 20.30 Miehen puolikkaat (7) oli ensin.” Ensio ja Aino vaikka ei tiedä miten veli ja me myös tietää mitkä kolme ja Paula . Kohuekonomisti Kaikkien rakkaiden ympääsevät totuuden äärelle. muu englannin suku tulee • Seulotut mökkiä saivat katsojilta Thomas Piketty kertoo mikä päröimänä. Charlie tekee Sakari saa yllättävää tukea. kivet, sepelit, hiekat ym.ottamaan hänet vastaan. -välitykset ääniä. taloutta vaivaa. Rauhanvälitepätoivoisen yrityksen saa Ruuskanen kärähtää ongel21.00 C.S.I. New York (12) Toritie 1,eniten 93100 Pudasjärvi kaikkiin maihin. 20.57 Keno täjä Lakhdar Brahimi turhauentinen tyttöystävänsä mastaan. (U). HD Nähdä Brooklyn ja kuolla. Puh. (08) 821 122, 0400 330 058 • Suursäkeissä 21.00 Greyn anatomia (12) tui Syyrian sodan osapuoliin. takaisin ja järjestää suuren 21.00 Alamaailma aikana myös(16) kaikki lajit. Murhatutkimusten Palvelemme ma–to 9–17, pe 9–18, la 9–14, su 10–14 Sairaalassa riehuu vatsafJuontajina Krista Taubert ja perheillallisen kiitospäiväk Osa 4/6. Vanki. Kousa salaa selviää, että miljardöörin lunssaepidemia, eivätkä Matti Virtanen 21.00 Viidakon tähtöset tietoja isosta operaatiosta. poika on kidnapattu. Tapaukwww.hautausjakukkapihlaja.fi Puh. 0400 960 829/Mika toimisto@kettumaki.fi www.kettumakioy.fi lääkäritkään välty siltä. 21.55 Keskiviikon ravisuora Pakat kunnolla sekaisin. 21.50 Yle Uutiset seen liittyy peli.

Jari Sipilä – Selkä – Niska – Hartiat

25v

JS Selkäasema Haukipudas

www.ttc.fi

KettuMäki Oy

60 VUOTTA PALVELUA SURUN KOHDATESSA

PUDASJÄRVEN HAUTAUSTOIMISTO JA KUKKA KY, PIHLAJA

22.00

Rakennusten pohjatyöt ja maarakentaminen. Avaimet käteen periaatteella. Yhteydenotot info@haapa-aho.com

22.00 Sylillinen piikkilankaa (16) 2/3. Prue välttelee vanhempiaan ja etsii vastauksia omin päin. Peterin pidätelty raivo yltyy ja hän turvautuu kättä pidempään, samalla kun hän jatkaa elämänsä sotkemista. Cassie yrittää luovia heidän kaikkien välissä. 22.45 Yle Uutiset 22.50 Ulkolinja: Euroopan uusjako Venäjä ja länsimaat ovat törmäyskurssilla Ukrainassa jaetaanko Eurooppaa jälleen?

22.00 Urheiluruutu 22.05 Billie Porter: Erikoinen Etelä-Amerikka Favelan prinsessat. Brasiliassa teinityttöjen ensimmäiset tanssiaiset ovat tärkeä juttu. Rikkaat perheet sijoittavat tyttäriensä juhliin paljon rahaa. Entä millaista on meno slummien tyttärien tanssiaisissa? 23.00 Hit and Miss (16) 4/6. Ovatko Mia ja Riley löytäneet yhteisen sävelen? 23.45 Silminnäkijä: Ulos Euroopasta! 00.15 Hatfields & McCoys (16)

22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto ja Jokeri 22.30 MTV Sport Uutiset 22.45 Rikoksista pahin (16) Myrkkyä. Suurrikosyksikkö tutkii kahden venäläispojan kuolemaa, jonka aiheuttaja näyttää olleen uusi myrkkyhuume. 23.45 Noitapiiri (12) Pinnan alla. Cassie on huolissaan, koska isoäiti ei vastaa puhelimeen. 00.40 Monk (12) Monk ja meedio. 01.40 Onnensoitto

Varaa mainostilaa!

PALJON KELOJA, VAPOJA, SIIMOJA, annariitta.nousiainen@kalevamedia.fi ASIANTUNTIJA PALVELEE UISTIMIA, PERHONSIDONTAA LE APAIKALLISESTI %

etäpöytä heti varastosta

385€

-30% – 50

”Maailman vahvin HEITTOSETTI”

GX2 VAPA ja AMBIDEX KELA

59,-

- 6 kuulalaakeria (119,-)

ERÄ VERKKOJA

Korkeussäädettävät MAHTUVA pöydät mahtuvat pienimpäänkin kotitoimistoon ja niitä on helppo liikutella. Pöydissä on kaasujousi, jonka korkeutta säädetään kätevästi pöytälevyn alle sijoitetulla vivulla. MAHTUVA S pöytä on 50 cm leveä ja 35 cm syvä, joten sen päälle mahtuu kannettava tietokone ja puhelin.

35 – 55 mm

3 kpl

30,-

Regatta Seasafe

PAUKKULIIVI - huippuliivi

89,-(129,-) ZULU

PERHOSETTI

Intolog Oulu Oy, Hiltusentie 27, 90620 OULU Puh. 020 778 0860, myynti.oulu@intolog.fi

www.intolog.fi

Auta pientä jouluna! -kampanja on tärkeä muistutus joulun hankintoja tehtäessä. Nyt apu on tärkeämpää kuin koskaan. Poikkeuksellinen vuosi 2020 on loppumassa. Keväällä koko maailma koki shokin, kun koronavirus levisi ja tautiaalto sulki kaupunkeja, kyliä ja kokonaisia yhteiskuntia. Ensimmäisenä asiakaskadon tunsi nahoissaan pienyrittäjät, joiden liiketoiminta seisahtui, kun ra-

Kajaaninkatu 16 a3, 90100 Oulu Sepänkatu 20 FIN-90100 Oulu, pirjo.vaarala@verojalaki.fi, www.verojalaki.fi pirjo.vaarala@verojalaki.fi, www.verojalaki.fi

ovihuollot Luotettavaa palvelua jo yli 20 vuotta Nosto-, taitto- ja rullaovet Kuormaussillat ja nostopöydät Kylmää- ja pakastetilat.

- huippukela - 10 kuulalaakeria

Nosto-, taitto- ja rullaovet Kuormaussillat ja nostopöydät Kylmä- ja pakastetilat Portti-ja aitakorjaukset

59,-(99,-) Penn

SADEASU - takki ja housut

29,-

(49,-)

Plueger Supreme XT

Huolehdi ovesi kuntoon edullisesti ja nopeasti. Pyydä tarjous täyden palvelun ammattilaiselta.

HASPELIKELA -10 kuulalaakeria -magnesium runko

139,- 79,-

Lumijoentie 8 • p. 050 381 8006 • palametalli.fi

joitukset pitivät asiakkaat etäällä. Teollisuuden yritykset kokivat kriisin viennin, logistiikan ja huoltotöiden hankaloitumisena. Suomen Yrittäjät näki hädän ja perusti Auta pientä! -kampanjan muistuttamaan kuluttajia siitä, että valinnoilla ja hankinnoilla voi ohjata euroja pienyrittäjän taskuun. Yrittäjät saivat vetoapua suomalaisilta mediataloilta, jotka antoivat tilaa ja näkyvyyttä viestille.

Luotettavaa jo3326 yli810 vuotta. tel.palvelua +358 344+358 tel. +358 45 344 332645fax. 342 212

ovihuollot

Mitchell 300 PRO

Metallimyynnin ja konepajapalveluiden (179,-) ammattilainen Oulussa

Muista paikallisia pienyrittäjiä jouluna

Tuokko Tuokko OuluOulu

Talous Talous on on taitolaji taitolaji

Annariitta Nousiainen Varasto- ja teollisuuskalustamisen puh. 040 766 9402

SELKA MAHTUVA S

22.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.00 Hävyttömät (16) Mukana kaikki panelistit, Lähtöjä. Jimmyn muuttoja puhetta johtaa Henkka aikeet yllättävät Fionan. Sepänkatu 20, 90100 Sepänkatu 20, 90100 Oulu Oulu Hyppönen. Karenin kotiinpaluu jää 23.00 Ajankohtainen Nelonen lyhytikäiseksi, ja Lip ahdist Kari Knuuttila, Kari Knuuttila, KHT KHT Jyrki Lehtolan, Kaarina Hasuhteessaan. Ian lääkitsee p. 040 8523 450 8523 040 450 zardin jap. Robin Svartströmin sydänsurujaan viinalla. käsikirjoittama ohjelma tar23.00 Isän tyttö (S) s-posti: kari.knuuttila@tuokko.fi s-posti: kari.knuuttila@tuokko.fi joaa aivan uusia näkökulmia Tutkivaa journalismia. Tvwww.tuokko.fi www.tuokko.fi päivänpolttaviin uutisiin. Ohtoimittaja Nancy Grace tut jelman keskeisissä rooleissa Hopen sarjamurhaaja-äidi nähdään Hazard, Svartström kohtaloa ja haastattelee ja Pihla Penttinen. Chancen perheenjäseniä. 23.30 Poliisit – kotihälytys (12) Lopussa muhii todellinen 00.30 Dexter (16) yllätys. 01.35 Frasier (S) 23.30 Vampyyripäiväkirjat (1 02.05 Criminal Minds – FBI00.30 Bones (16) tutkijat (16) 01.25 Lain nimessä (12) 03.05 Deittikamera

Apua on tarvittu jälleen, kun joulu lähenee. Tautitapausten toinen aalto on vesittänyt monien yrittäjien tärkeimmän myyntisesongin. ”Kohdistamalla arjen ostokset ja palvelut paikallisille pienille yrityksille ylläpidämme tuotantoa, palveluita ja taloutta. Suosi siis oman kylän yrittäjää ja kotimaisuutta. Osta pienistä verkkokaupoista. Hanki lahjakortteja palveluihin, jotka voit hyödyntää pandemian kukistuttua. Tapoja on monia”, Suomen Yrittäjien viestintäjohtaja Taru Jussila sanoo.

(Suomen Yrittäjät)

Myynti, asennus ja huolto Päivystys 24/7 040 750 7032 www.asennuspalvelu.com jmk@asennuspalvelu.com

Myös Oulun kaupunki luottaa ammattitaitoomme. Huollamme Oulun kaupungin teollisuusovet.

Korkein luottoluokitus

Ioan Canta perusti siivousalan yrityksen Romanialaistaustainen Ioan Canta on valittu Suomen Yrittäjien Vuoden maahan muuttaneeksi yrittäjäksi. Tunnustus jaetaan toista kertaa. Ioan Canta on siivousalan yritys BNA Flonelin perustaja ja toimitusjohtaja. Hänet ilmoitti kilpailuun tuttu yrittäjä, joka toivoi, että Canta voittaa. ”Hän on nähnyt, kuinka paljon olen tehnyt töitä ja työllistänyt ih-

misiä, joiden on muuten vaikea saada töitä, esimerkiksi kielitaidon takia. Olen ylpeä tästä ja siitä, että muutkin arvostavat, mitä teen, enkä vain minä itse. Tämä on arvokas juttu minulle”, Canta sanoo. BNA Flonel työllistää tällä hetkellä 45 työntekijää.

(Suomen Yrittäjät)

MAANANTAINA 14. JOULUKUUTA 2020

PohjoisPohjanmaan Yrittäjät Isokatu 4, 90100 Oulu puh. 010 322 1980 www.ppy.fi

Tervetuloa uudet jäsenet!

Haapaveden Yrittäjät ry Pohjolan puusepät

Kodikaslämpö Oy Tiliapila Oy Tmi muhoskone Allcare Isännöinti

Haukiputaan Yrittäjät ry Maalausliike Velj. Niinimaa Oy

Iin Yrittäjät ry

Oulaisten Yrittäjät ry

Suomen Erikoispinnoite Oy/ CoolerYkköset Terveyspojat Oy KK Shop Oy/METKAtuote Psykoterapia Fiilinki Yrttiaitta Saarento

Amiraalin Kammari, Riitta Oksanen Oulaisten Metsäkonehuolto Oy Monipalvelu Lilja Oy Pamitek oy Remontti & rakennus Tervonen

Kempeleen Yrittäjät ry

Oulun Yrittäjät ry

Kone ja viherpalvelu mtv

Kiimingin Yrittäjät ry Marjo Kolehmainen

toimitusjohtaja 050 5277 288 marjo.kolehmainen@yrittajat.fi

Autokorjaamo AVUCAR Oy PINJO design

Kuusamon Yrittäjät ry Oijusluoma Oy Ruka911 Kiinteistöpalvelut Oy Aikkilan Porotila

Kärsämäen Yrittäjät ry Kukkakauppa ja Hautaustoimisto Venlan Kukka

Limingan Yrittäjät ry

Kirsi Anttila

järjestöpäällikkö 0500 685 148 kirsi.anttila@yrittajat.fi

Parturi-Kampaamo Hius-Minna Go Arctic Oy / Hotelli-ravintola Liminganlahti Solasta Oy Hahtila Oy Tmi Toni Kemola

Lumijoen Yrittäjät ry Koirahoitola Lumetta

Muhoksen Yrittäjät ry Tmi Jussi Nurro

Kaasa Coaching Imago Printti Oy Tilipalvelu Pirjo Törmälä Oy Tekodo Oy SKH Oulu OY Tmi Kahvilaitehuolto Hirvelä Laivaradiohuolto Oy Tuuli Nikki Photography Asennuspalvelu Törmänen Oy Kotoisin Oy Etana Solutions Oy Hiottu Oy Prowee Oy Minne Floral Lean Zone Oy Liisa Anniina Isopoussu Tmi Valkola Mirkku Ruudunpaikka Oy Juha Keskitalo Oy Parturi-Kampaamo Teija Rossi Arctic Life Oy/Teboil Kaakkurinhovi Insinööritoimisto Silvea Oy Rebell Consulting Oy Torin Kalaherkku oy

Palmicon Oy Paikallis-Lämpö Oy Meatersuomi Oy Mikem Oy Mediareki Oy Hoberg & Driesch Finland Oy Greene Finland Oy Beauty Room LL LVI-Pakarinen Oy LevelSafety Oy OTP UNITED OY Oy Wilou Ab SunGyne Oy Jooga-Aitta

Siikajoen Yrittäjät Ry Reko Tuote oy Koneurakointi S. Mankinen Taseveli Oy Toppila Jussi Henrik Siivousliike Hölynpöly Hoitohuone Nikola Alakorven Tila Oy

Siikalatvan Yrittäjät ry Jumiapu Hierontapalvelut Studio Valoaho SL-Koneurakointi Oy

Oulunsalon Yrittäjät ry Fennocode Oy Tmi Sari Keihtä/Parturi kampaamo Oulunsalon Violet JVR Agency Oy Putkihelppi/Oufil Mantera Oy

Pudasjärven Yrittäjät ry Syötteen huolto & kunnossapito Lax Design Oy Kelopyry Oy/Ravintola Tovaglia

Pyhäjoen Yrittäjät ry

Warmin Oy Kotipalvelu Saima Emma Lehtelä

Taivalkosken Yrittäjät ry Siirtokumpu Oy Kuhan on Tmi

Tyrnävän Yrittäjät ry Kuljetus Tero Hiitola Tmi Timo Heikura Pohjan Some Oy HZPC Kantaperuna Oy Tmi: PARNEV

Vaalan Yrittäjät ry

Parhalahden Autohuolto

Roivainen Marjut T:mi Tmi Tarja Huotari Lahjaliiteri

Pyhäjärven Yrittäjät ry

Ylikiimingin Yrittäjät ry

T:mi Namiska Sari Paavola Pyhäjärven Konepalvelu Oy Karsiko Oy

Saaran pitopalvelu Nuohous Tolonen

SENIORIJÄSENET

Raahen Yrittäjät ry

Lauri Lehtoniemi Aila Helve Raimo Helve

Temrex Oy Raahe Raahen Valimo Oy

Mikäli et ole vielä jäsenyrittäjä, tee hyvä päätös ja liity Yrittäjiin

www.yrittajat.fi/liity

Jorma Inkeröinen

jäsenkoordinaattori 050 430 9553 jorma.inkeroinen@yrittajat.fi

Paula Pihlajamaa kehityspäällikkö

omistajanvaihdokset 050 4399 808 paula.pihlajamaa@yrittajat.fi

Milla Raappana

koordinaattori 050 395 9877 milla.raappana@yrittajat.fi

Paikallisyhdistykset ja puheenjohtajat Haapaveden Yrittäjät ry

Lumijoen Yrittäjät ry

Siikajoen Yrittäjät ry

Paavo Pyy p. 044 578 8273 paavo.pyy@kotinet.com haapaveden@yrittajat.fi

Jari Myllynen p. 0400 688 447 jari.myllynen@perustuspalvelu.fi lumijoen@yrittajat.fi

Kirsi Kivioja p. 050 346 1069 kirsi@mainosdraivi.fi siikajoen@yrittajat.fi

Haukiputaan Yrittäjät ry

Muhoksen Yrittäjät ry

Siikalatvan Yrittäjät ry

Jonna Kurvinen p. 0400 330 470 jonna@jonnalkv.fi haukiputaan@yrittajat.fi

Saija Kangas p.045 143 7111 kauneushoitolalumoava@gmail.com muhoksen@yrittajat.fi

Petri Jarva p. 040 551 5785 petri.jarva@gmail.com siikalatvan@yrittajat.fi

Iin Yrittäjät ry

Oulaisten Yrittäjät ry

Taivalkosken Yrittäjät ry

Tuija Alikoski p. 0449853660 alikoski.tuija@gmail.com iin@yrittajat.fi

Elina Piippo p. 040 715 8385 elina.piippo@ellunbileet.com oulaisten@yrittajat.fi

Pasi Kivimäki p. 0400 585 038 pr.kivimaki@gmail.com taivalkosken@yrittajat.fi

Kempeleen Yrittäjät ry

Oulun Yrittäjät ry

Tyrnävän Yrittäjät ry

Timo Eskelinen p. 044 2775 407 timo@zemppiareena.fi kempeleen@yrittajat.fi

Risto Huovinen p. 0400 584 510 risto.huovinen@stemma.fi oulun@yrittajat.fi

Mikko Kukkohovi p. 040 557 0361 mikko.kukkohovi@suomenekotalot.fi tyrnavan@yrittajat.fi

Kiimingin Yrittäjät ry

Oulunsalon Yrittäjät ry

Utajärven Yrittäjät ry

Sirpa Eskola p. 040 868 1278 sirpa.eskola@goarctic.fi kiimingin@yrittajat.fi

Mira Sovijärvi p. 040 750 9699 mira.sovijarvi@sovipihat.fi oulunsalon@yrittajat.fi

Markku Juntunen p. 0400 283 172 markku.juntunen@utanet.fi utajarven@yrittajat.fi

Kuivaniemen Yrittäjät ry Pudasjärven Yrittäjät ry

Sari Reinikainen-Laine yhteyspäällikkö

0500 686 174 sari.reinikaine-laine@yrittajat.fi

Mari Viirelä

Projektipäällikkö palvelut kasvuyrittäjille 050 4777 280 mari.viirela@yrittajat.fi

Vaalan Yrittäjät ry

Ari Kaakkuriniemi p. 050 441 3121 info@kaakkuriniemi.fi kuivaniemen@yrittajat.fi

Tommi Niskanen p. 040 555 3639 tommi.niskanen@k-supermarket.fi pudasjarven@yrittajat.fi

Esa Karjalainen p. 0400 584 612 esa68.karjalainen@gmail.com vaalan@yrittajat.fi

Kuusamon Yrittäjät ry

Pyhäjoen Yrittäjät ry

Vihannin Yrittäjät ry

Mika Haataja p. 040 199 0202 mika.haataja@kxp.fi kuusamon@yrittajat.fi

Toni Kippola p. 044 596 3054 toni.kippola@rautalantila.fi pyhajoen@yrittajat.fi

Leena Koskela p. 050 3594109 koskela.leena@outlook.com vihannin@yrittajat.fi

Kärsämäen Yrittäjät ry

Pyhäjärven Yrittäjät ry

Yli-Iin Yrittäjät ry

Pasi Mikkola p. 08 771 408, 0400 708 149 pasi.mikkola@k-market.com karsamaen@yrittajat.fi

Pirkko Ruotsalainen p. 040 5885 704 pirkkor10@gmail.com pyhajarven@yrittajat.fi

Pentti Niemelä p. 0400 282 899 koneurakointi.p.niemela@gmail.com yli-iin@yrittajat.fi

Limingan Yrittäjät ry

Raahen Yrittäjät ry

Ylikiimingin Yrittäjät ry

Minna Rautio p. 040 717 7612 minna@videcam.com limingan@yrittajat.fi

Kirsi Ylisirniö p. 044 033 6687 kirsi.ylisirnio@arlia.fi raahen@yrittajat.fi

Henna Parkkinen p. 040 580 4619 henna.parkkinen@windowslive.com ylikiimingin@yrittajat.fi

2020 ALUEELLISET

kumppanuudet ja jäsenedut ELISA Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toiminta-alueen yhteyshenkilöt: Mikko Juutinen p. 0500 226 225, Johannes Laitila p. 050 3813 522, elisa.fi/yrittajaedut. FENNIA Kysy etua: myyntijohtaja Esa Ikonen,

yrittäjäpalvelut p. 010 503 5811, 0400 901 008 tai fennia.fi/suomenyrittajat.

FENNOVOIMA Ota yhteyttä: p. 020 757 9200 pyhajok@fennovoima.fi, www.fennovoima.fi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö ELO Alueen yhteyshenkilö: Elo yhteyspäällikkö Niko Lassila p. 040 674 4460.

K-SUPERMARKET Kiimingin K-Supermarket Ateria,

Oulaisten K-Supermarket, K-Supermarket Liminganportti. 5% alennus Suomen Yrittäjien jäsenkortilla tietyistä tuotteista. Eduista lisää: ppy.fi > Palvelut > Jäsenedut

KALEVA MEDIA Jäsenyrittäjä saa veloituksetta yhden kuukauden lukuoikeuden Kalevan eri printti- ja digilehtien yhteen kestotilaukseen. Lisäksi UUDET asiakkaat ja jäsenet saavat 100 € etusetelin käytettäväksi Kalevan eri printti- ja digilehdissä julkaistavaan mainontaan, jonka mediakortin mukainen yhteenlaskettu hinta on vähintään 200 €. Annariitta Nousiainen, p. 040 766 9402, annariitta.nousiainen@kalevamedia.fi KIDE HOTEL BY ISO-SYÖTE Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenille jäsenetuna joka toinen yö –20%. Varaukset kidehotel@isosyote.com

NORDEA Oulun yrityskonttorista löydät apua

yritystoiminnan kaikissa vaiheissa. Yrittäjä, ota yhteyttä järjestöyhteyshenkilö: Aluejohtaja Sami Heikkilä Nordea Pohjois-Suomi, Yritysalue Kirkkokatu 6, 90100 Oulu, p. 0207 2470 59, p. 050 5364 984 sami.heikkila@nordea.com, www.nordea.fi

NORWEGIAN Prosentuaaliset alennukset lentoihin!

Aktivoi etu! Sonja Almtorp Oberrauch p. +46 725 85 58 95 tai Sonja.Almtorp.Oberrauch@norwegian.com

OSAO OSAOn Työelämäpalvelut p. 040 141 5320 www.osao.fi/palvelut-tyopaikoille SANOMA MARKKINOINTI ROUTA Etu jäsenille. Radiokampanjan spottituotanto veloituksetta. Verkkomainonnan aineistotuotanto -50%. Kysy lisää: Pekka Ryynänen, pekka.ryynanen@markkinointirouta.fi, p.050-4017707 Katso myös ppy.fi > Palvelut > Jäsenedut

SUOMEN KESKUSVARAAMO Majoitusedut tarjouskohteissa – Kalajoki, Syöte, Ruka ja Ylläs –10 % listahinnoista! Tiedustelut: keskusvaraamo@kalajoki.fi tai p. 08 4694 449

MAANANTAINA 14. JOULUKUUTA 2020

JÄSENYRITTÄJÄN maksuttomat puhelinneuvontapalvelut LAKIASIAT JA YRITYSJURIDIIKKA

ASIANTUNTIJAPALVELUT

Toimistot vastaavat juridiikan kysymyksiin. HUOM! Erityisalat mainittu toimistoittain.

Berggren Oy Ab  Oulu p. 010 227 2100, oulu@berggren.fi.

Asianajotoimisto Antti Myllymäki Oy p. 08 556 1000, 0440 800 268, toimisto@anttimyllymaki.fi Työ-, rikos- ja vahingonkorvausoikeus, yrityssaneeraukset ja oikeudenkäynnit. – www.anttimyllymaki.fi –

Asianajotoimisto Botnia Oy – Oulu, Helsinki, Raahe p. 0207 797 500 toimisto@botnialaw.fi • Sopimusjuridiikka, yritysjärjestelyt, oikeudenkäynnit, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat ja työoikeus. – www.botnialaw.fi –

Asianajotoimisto Castrén & Castrén Oy – Oulu puh. 08-571 6600 • asianajotoimisto@castren.org • Työoikeus, sopimusoikeus, oikeudenkäynnit, yrityskaupat, vero-oikeus, yritystoimintaan liittyvä perhe- ja perintöoikeus, palvelu myös englanniksi. – www.castren.org – Asianajotoimisto Ferenda Norden Oy AA Reima Raappana oulu@ferenda.fi p. 020 778 9580, Hallituskatu 11 A 7, 90100 OULU • asunto-osakeyhtiöja rakentamisen lakiasiat, kansainvälinen kauppa, työ- ja perintöoikeusasiat ja oikeudenkäynnit. – www.ferenda.fi –

Asianajotoimisto Harri Lämsä Oy – Kuusamo

p. 040 737 9546, asianajaja@harrilamsa.fi – www.kurikkalamsa.fi –

Asianajotoimisto Isoluoma Oulu, Oulainen, p. 08 534 7700, toimisto@isoluoma.fi •Työoikeus, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, sopimusoikeus ja muu liikejuridiikka. – www.isoluoma.fi –

Asianajotoimisto Juha Ryynänen Oy p. 0400 120 230 • oikeustieteen tohtori, kauppat ieteiden lisensiaatti, varatuomari. • Rakentamisen ja kiinteistöjen lakiasiat sekä yrityskaupat. – www.juharyynanen.fi –

Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy Oulu, Raahe, Helsinki • p. 010 841 9900. Sopimusjuridiikka ja yritys järjestelyt, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat, työoikeus ja oikeudenkäynnit. – www.laaka.fi –

Asianajotoimisto Kivijärvi & Lepoluoto Oy AA Altti Lepoluoto toimisto@lepoluoto.fi p. 08 220 611 Pakkahuoneenkatu 17 A 3, 90100 Oulu, Sovionkatu 10, 92100 Raahe, Savisilta 1, 84100 Ylivieska • julkiset hankinnat ja hankintaoikeus, sopimusoikeus, työoikeus, yhtiöjärjestelyt ja yrityskaupat sekä maksuvaikeudet ja maksujärjestelyt. – www.lepoluoto.fi –

Asianajotoimisto Pöhö Oy Oulu p. 050 4414538, markus@poho.fi • Vakuutusoikeudelliset asiat, työoikeus, rikos- ja riita-asiat – www.poho.fi –

Ernst & Young Oy Yhteyshenkilö: VT, KTM Antti Korkeakivi p. 040 570 6908 antti.korkeakivi@fi.ey.com • Yritysjärjestelyt, arvomääritykset,tuloverotus, sopimusoikeus, työoikeus, julkiset hankinnat ja muu liikejuridiikka. – www.ey.com/fi –

KPMG Oy Ab p. 020 760 3483 • Liikejuridiikka, sopimukset, työoikeus, oikeudenkäynnit, yritysjärjestelyt. – www.kpmg.fi –

Talenom Konsultointipalvelut Oy Matti Eilonen, p. 0207 525 212, matti.eilonen@talenom.fi • Yritysjärjestelyt sekä yhtiö-, vero-, sopimus- ja työoikeus. – www.talenom.fi –

Talvea Oy p. 050 525 9586, petteri.ruotoistenmaki@talvea.fi • Yritysten tilintarkastukset, verokysymykset, sopimusjuridiikka, sukupolvenvaihdokset, yritysjärjestelytja –kaupat sekä yritysten arvonmääritykset. – www.talvea.fi –

PricewaterhouseCoopers Oy Johanna Ylianunti 040 630 9337 johanna.ylianunti@pwc.com • Yhtiö-, vero- ja sopimusoikeus, yritysjärjestelyt ja -kaupat sekä sukupolvenvaihdokset. Anne Hirsiniemi 40 759 2950 anne.hirsiniemi@pwc.com • Työoikeus (ml. oikeudenkäynnit), tietosuoja, työturvallisuus ja yritysjärjestelyt – www.pwc.fi –

Jäsenneuvonta puhelimitse maksutonta jäsenyrittäjille!

JÄSENALENNUS

– 10%

TOIMEKSIANNOSTA !

2020 Pääyhteistyökumppanit

•Täyden palvelun IPR-talo. Palveluihimme kuuluvat mm. patentteihin, tavaramerkkeihin, mallisuojaan ja muuhun IPR:ään liittyvät suojaamis-, sopimus- ja riidanratkaisuasiat. – www.berggren.eu –

GST Graafinen Studio  p. 08 312 1540 info@graafinenstudio. com • Visuaalinen ja mainonnan suunnittelu, internet-sivut, kirjamuotoiset julkaisut, jäsenneuvonta, jäsenalennus -10 % toimeksiannosta – www.graafinenstudio.com – Muutosmatka Jaana Leino T:mi Jaana Leino, p. 040 9317 212, jaana.leino@muutosmatkajl.fi • Perhe- ja pari psykoterapeutti (Valvira, Kela). Ensimmäinen tapaaminen (45 min.) ilmainen PPY:n jäsenyrityksille. Työnohjaus, päihdetyö, pari- ja perheterapia. – www.muutosmatkajl.fi –

Sepontytär Oy Kirsi Paldanius kirsi@sepontytar.fi p. 358 500 580 921 •Yksilötyönohjaus sekä tiimi-, ryhmä- ja työyhteisön työnohjaus sekä työyhteisösovittelu. Epidemia-aikana tiimi- ja ryhmätyönohjaus toteutetaan videoneuvotteluna (asiakkaan käyttämä sovellus tai Zoom). Maksimi ryhmäkoko videototeutuksessa on 10 henkilöä. Yksilötyönohjaus voidaan toteuttaa videoneuvottelun lisäksi puhelimitse. Normaalitilanteessa ohjaukset toteutetaan asiakkaan tiloissa. – sepontytar.fi – Northern dimension - Kotirintama Ky Petri Luukkonen pete@vercco.fi, p. 0400 300 552 • Verkkokaupan käynnistykseen liittyvä neuvonta: liiketoiminnan ratkaisut, toteuttamistavat, sopi vimmat toteuttajat sekä sähköisen digimarkkinoinnin toteutus. Verk kokaupan sovittaminen muuhun liiketoimintaan. Yrityksen kasvun ja kannattavuuden parantamisen hankkeiden rahoitushaku ja toteutus.

Ilosta Minna Koivula työnohjaaja STOry, toimintaterapeutti minna.koivula@ilosta.fi p. 050 511906 • Yksilötyönohjaus, ryhmätyönohjaus, hyvinvointivalmennus. Koronaepidemian aiheuttaman poikkeustilanteen ja henkisen kuormituksen takia palvelut ovat maksuttomia PPY:n jäsenyrityksille kesäkuun 2020 loppuun saakka: Videoneuvottelu/puheluohjaus max 3 ohjauskertaa/yritys. – www.ilosta.fi – Tilitoimisto Y-Tili Oy  Teuvo Välikangas, KTM, yritysneuvojan EAT p. 040 766 9476, info@y-tili.fi • Taloushallinnonpalvelujen yleisneuvonta. Aloittavien yritysten rahoitus-, vakuus-, lomakeym. neuvonta. – www.y-tili.fi – Tulevaisuuden Kasvupolut Oy p. 040 834 0809, antti.karjula@kasvupolut.fi  • Yritysten kokonaisvaltainen kehittämistyö: yritysten kuntokartoitus ja kehittämissuunnitelmat. Erityispainopisteenä myynnin ja markkinoinnin kehittäminen sekä yrityksen kasvu ja kansainvälistyminen. Vientiverkostot Pohjois-Ruotsin ja Norjan alueella. – www.kasvupolut.fi – Aluekummi Risto Luttinen p. 0400 689 563, email risto.luttinen@pp.inet.fi • Yrityskummit on valtakunnallinen järjestö, joka koostuu joukosta vahvan ja monipuolisen yritystaustan omaavia ammattilaisia. Kummit auttavat kasvavia yrityksiä niiden haastavissa kehitysvaiheissa, tukevat, sparraavat ja ohjaavat yrittäjää veloituksetta. – www.yrityskummit.fi –

Juviset Oy Jukka Vitikka, p. 0500 890 360, jukka.vitikka@juvitrade.fi • yrityksen tervehdyttäminen (kannattavuus- ja rahoitusneuvonta) • yrittäjä itsensä ja henkilöstön johtajana • yrittäjän sparrauskumppani yrittäjän ja yrityksen elinkaaren eri vaiheissa – jukka@juviset.com –

Jere Seikkala, p. 041 4323018, jere.seikkala@gemic.com • Liiketoimintaympäristön analyysi ja uusien mahdollisuuksien tunnistaminen muuttuvassa ympäristössä (erityisesti COVID-19 myötä) • Olemassa olevan liiketoiminnan vahvistaminen, kehittäminen ja suojaaminen toimintaympäristön muutoksilta • Uusien liiketoiminta-alueiden ja -mallien tunnistus. • Palveluiden ja palveluportfolion kehitys. • Markkinointi- ja brändistrategia – www.gemic.com –

OMISTAJANVAIHDOKSET YRITYS JÄRJESTELYT, YRITYSKAUPAT, VEROKYSYMYKSET, ARVONMÄÄRITYKSET MCon Partners Oy Ane Ahnger, p. 040 556 11 30, ane.ahnger@mconpartners.com • Yrityksen rahoitusaseman arviointi, terveyttäminen, rahoituksen suunnittelu ja toteuttaminen. Talousjohtaminen ja liiketoiminnan kehittäminen. Yritysjärjestelyt. Sopimusjuridiikka ja omistaja- ja sukupolvenvaihdokset ja verokysymykset. Tuotantotalous, teknologia, markkinat ja kansainvälistyminen. Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy Simo Salonen, KHT p. 040 558 2480 simo.salonen@tilisalonen.fi

PohjoisPohjanmaan Yrittäjien jäsenenä: Sinulla on mahdollisuus alentaa merkittävästi kuluja hyödyntämällä valtakunnallisia ja alueellisia jäsenetuja. Alueelliset kumppanuudet näkyvät myös yhteistyönä erilaisissa tilaisuuksissa, tapahtumissa ja koulutuksissa.

JÄSENEDUT ALUEELLISET: Jäsenedut

www.ppy.fi >Palvelut >Jäsenedut Koulutukset ja tilaisuudet

www.ppy.fi

>Palvelut >Koulutukset ja tilaisuudet

JÄSENYRITTÄJÄN maksuttomat päivystyspalvelut LAKIMIESPÄIVYSTYS

Pääsääntöisesti lakimiehet päivystävät parillisina keskiviikkoina syyskuun alusta toukokuun loppuun Yrittäjien toimitiloissa Isokatu 4, Oulu. Varaa aika: ppy@yrittajat.fi

OMISTAJANVAIHDOSOPASTUS Varaa aika: paula.pihlajamaa@yrittajat.fi

HANKINTANEUVOJA

Varaa aika paula.pihlajamaa@yrittajat.fi

VALTAKUNNALLISET: yrittajat.fi/jasenedut-2019 ppy.fi #YrittäjäjyysOnPoP

PUHELINNEUVONTA

Jäsenyrittäjille SY:n jäsennumerolla, kaikilta asiantuntijoilta ma–pe toimistoaikana.

Tutustu ja hyödynnä etusi!

MAANANTAINA 14. JOULUKUUTA 2020

JÄTÄ PYSYVÄ MUISTIJÄLKI BRÄNDISTÄSI

HIILINEUTRAALISTI Näyttävä asiakaslehti tai laatua huokuva vastuullisuusraportti jää vastaanottajan mieleen, kun se on painettu yrityksesi arvojen mukaisesti – täysin hiilineutraalina.

RAALI PAIN UT

E UOT OT

HIILIN E

Valitse vastuullisesti – paina hiilineutraalisti.

ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine

Yritysnäkyvyytesi vastuullinen kumppani

100-prosenttisesti hiilineutraalit painotuotteet syntyvät vähentäessämme ympäristön kuormitusta tuotannon jokaisessa vaiheessa. Jäljelle jäävät vähäiset päästöt kompensoimme lyhentämättöminä Gold Standard -sertifioitujen ilmastoprojektien kautta.

www.punamusta.com

KUNTAVAALIT

1. Yrittäjän arjen kannalta kunnassa tehdään

e asiaa, On ainakin kolm me m miksi maakunta jiä tarvitsee yrittä ! on päätöksenteko

merkittäviä päätöksiä. Luottamushenkilön on mahdollista vaikuttaa asioihin jo valmistelu- vaiheessa esimerkiksi lautakunnissa.

2. Kuntien luottamuselimissä tarvitaan monipuolisesti

näkemyksiä. Yrittäjillä on tarjota valmisteluun ja päätöksentekoon liiketoiminta - ja talousosaamista.

3. Yrittäjien asiat tuntevat parhaiten yrittäjät itse.

Käy täyttämässä www.ppy.fi -sivuilla oleva kuntavaalikysely. Välitämme yhteystiedot haluamallesi puolueelle ja pääsette neuvottelemaan ehdokkuudesta. Lisätietoja PPY:ssä Kirsi Anttila, p. 0500 685 148.