PPY_2_2026

Hyödynnä maksuttomia palvelujamme

Sparraamme sinua yritystoiminnan kaikissa vaiheissa aina perustamisesta kasvuun ja kansainvälistymiseen. Varmistamme, että tarjolla on ajankohtaista tietoa, aktiivisia verkostoja sekä kilpailukykyinen toimintaympäristö.

ALKAVAN YRITYKSEN PALVELUT

• liikeidea ja yrityksen perustaminen

• starttiraha

• startup-toiminta

OSAAVAN HENKILÖSTÖN REKRYTOINTI

• rekrytointipalvelut ja -tapahtumat

• kansainväliset osaajat

• rekrytoinnin tuet

• kesätyöllistäminen

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN yritysrahoitus maksuttomat valmennukset vienti ja kansainvälistyminen omistajanvaihdokset

• muutosturvapalvelut

UUDET LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

• digitaalinen liiketoiminta

• vihreä siirtymä

• hiiliviisas kiertotalous

• innovaatiopalvelut

• designmenetelmät

SIJOITTUMISPALVELUT

• toimitilat ja yritystontit

• investointimahdollisuudet

Osallistu tapahtumiin ja valmennuksiin

TOIMIALAPALVELUT JA VERKOSTOT

• toimialakohtainen kehittäminen

• vienti- ja messumatkat

• klusteritoiminta

• Oulun innovaatioallianssi

Lue lisää: businessoulu.com

BusinessAsema

p. 08 558 55810 Uusikatu 52, 90100 Oulu businessasema.com tapahtumat.businessoulu.com

Eikaikkiolepielessäjahuonosti

MARJOKOLEHMAINEN

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät, toimitusjohtaja

Maailman tilanne on vakava, talous on ollut pitkään paineessa ja moni yrittäjä on joutunut venymään enemmän kuin koskaan. Siksi juuri nyt olisi tärkeää tiedostaan erityisesti myös sitä, mikä menee eteenpäin ja näitä esimerkkejä löytyy!

Viime kuukausina olemme saaneet paljon konkreettisia uutisia siitä, että täällä edelleen investoidaan, rakennetaan ja uskotaan tulevaisuuteen.

Suomessa huomio kiinnittyi aivan syystä Koneen historiallisen suureen yrityskauppaan. Se oli vahva muistutus siitä, että suomalaisella osaamisella on edelleen suuri arvo maailmalla.

Tiukassa kehysriihessä taas saatiin yrittäjille tärkeä YEL-linjaus, joka lisää yrittäjien mahdollisuuksia vaikuttaa omaan sosiaali- ja eläketurvaansa.

Myös Pohjois-Pohjanmaalla näkyy nyt paljon merkkejä siitä, että alueemme kehittyy. Oulu–Liminka-kaksoisraiteen rakentaminen alkaa. Kaukovainiolle rakentuva uusi ammattikoulukampus vahvistaa osaamista vuosikymmeniksi eteenpäin. Sairaalan mittava uudistaminen jatkuu.

Pohjois-Pohjanmaan

Yrittäjä-lehti tavoittaa alueen kaikki keskeiset päättäjät!

Alueelliset Yrittäjälehdet ja Kauppalehti ovat Suomen luetuimpia talouslehtiä.

Tutkimuksen suoritti

Innolink Research Oy

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti

Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Ry Päätoimittaja: Marjo Kolehmainen

Kustantaja: Kaleva365 Oy

Paino: Botnia Print

Taitto: Kaleva365 Oy

Myynti: puh. 08 5377 180, yrityksille@kalevamedia.fi

Pitkään odotettu torihotelli avautuu viimein ja koko torialue alkaa valmistua uuteen käyttöönsä. Asemakeskuksen henkilöratapihan rakentaminen lähtee liikkeelle.

Hailuodon silta, Tiede- ja kulttuurikeskus Tiima, jalkapallostadion, työn alla olevat hotellihankkeet; nämä tuovat kaikki lisää palveluita asukkaille ja matkailijoille. Nämä ovat siis työn alla olevia investointeja, jotka rakentavat tulevaisuutta.

POSITIIVINEN kehitys näkyy myös matkailussa koko maakunnan alueella. Oulun matkailu on lähtenyt vahvaan kasvuun ja erityisesti kansainvälisten matkailijoiden määrä on noussut selvästi.

Myös Rukalle panostetaan kymmeniä miljoonia alueen matkailuun. Kuusamon kansainvälinen matkailu kasvaa vahvasti ja uusia lentoyhteyksiä on avattu ulkomailta suoraan alueelle. Matkailun kasvu näkyy kaupassa, ravintoloissa, ohjelmapalveluissa, rakentamisessa ja monen pk-yrityksen arjessa.

Positiivisia uutisia tulee myös alueen yrityksistä. Oulu on edel-

HALLITUKSEN JÄSENELTÄ

leen vahva teknologiakaupunki. Täällä on yksi maailman tärkeimmistä 5G- ja 6G-teknologian keskuksista Nokian vetämänä.

Maakunta nojaa vahvasti vihreään siirtymään ja puhtaaseen energiaan. Utajärvi tässä toimii suunnannäyttäjänä.

Talouden elpyminen ei rakennu vain teollisista investoinneista. Se rakentuu myös siitä, että ihmiset uskaltavat jälleen elää vapaammin, käyttää palveluita, tehdä hankintoja ja luottaa tulevaisuuteen. Juuri siitä syntyy monen paikallisen yrityksen arki ja mahdollisuus kasvaa.

Kuluttajien käyttäytymisessä näkyy jo varovaisia, mutta tärkeitä myönteisiä merkkejä. Ihmiset uskaltavat jälleen käyttää palveluita ja tehdä hankintoja enemmän kuin vielä hetki sitten. Talous ei käänny yhdessä yössä, mutta suunta ratkaisee.

EHKÄKAIKKEIN tärkeintä on se, että alueellamme uskalletaan tavoitella suuria asioita. Pohjois-Pohjanmaalla valmistellaan tälläkin hetkellä uusia investointeja, matkailuhankkeita, energiaratkaisuja ja teollisia avauksia.

Kaikki niistä eivät toteudu, eikä niin kuulukaan olla. Mutta ilman tavoitteita, rohkeita avauksia ja määrätietoista työtä ei synny myöskään uusia onnistumisia.

Jokainen toteutunut investointi on joskus ollut pelkkä ajatus. Jos katsomme vain kriisejä, alamme helposti uskoa negatiiviseen kierteeseen. Todellisuudessa ympärillämme tapahtuu juuri nyt paljon hyvää.

Hyvinvointi syntyy investoinneista, yrittäjyydestä, työstä ja ihmisistä, jotka uskaltavat rakentaa tulevaisuutta ja elää luottaen tulevaan myös epävarmassa ajassa. Ja juuri niitä ihmisiä PohjoisPohjanmaalta löytyy edelleen paljon.

Rekrytointionkahdenkauppaa

Henkilöstöalan yrittäjänä työskentelen tiiviisti eri toimialojen ja erikokoisten yritysten kanssa. Tiedän käytännöstä, että rekrytointi on oma erityisosaamisensa, joka jää monessa yrityksessä muiden töiden sivuvirraksi. Meille se on ydintekemistä.

Yrittäjänä ymmärrät, miten tärkeää on töissä käyttää aika ja resurssit oikein. Rekrytointiin kannattaakin suhtautua ammattimaisesti ja strategisena investointina.

Nykyinen markkinatilanne, jossa hakijoita on enemmän kuin avoimia paikkoja, antaa yrityksille poikkeuksellisen hyvän aseman. Tässä kohtaa yritys voi sortua ajatusharhaan, jossa rekrytointi nähdään yksipuolisena valintatilanteena. Todellisuudessa rekrytointitilanne on aina kaksisuuntainen kohtaaminen.

Yrittäjänä edustat yritystäsi jokaisessa kohtaamisessa ja rekrytointi kuuluu myös tähän. Viestintäsi, läsnäolosi ja tapasi kohdata hakijat rakentavat osaltaan yrityksesi työnantajamielikuvaa. Hakija tekee samalla kokemuksensa pe-

rusteella oman päätöksensä: haluanko työllistyä juuri tähän yritykseen.

REKRYTOINNIN tavoitteena on rakentaa onnistuneita kohtaamisia työnhakijoiden ja työmahdollisuuksien välille sekä tukea osaamisen ja tarpeiden yhteensovittamista.

Hyvä rekrytointiprosessi on selkeä, arvostava ja oikeudenmukainen. Jokainen hakija tulee kuulluksi ja kohdatuksi tasavertaisesti riippumatta rekrytoinnin lopputuloksesta.

Parhaat tulokset syntyvät, kun jokainen keskittyy omaan ydinosaamiseensa. Rekrytointi on olennainen osa yrityksesi tarinaa ja kasvua. Kannattaa pohtia, teetkö rekrytointia kiireessä muiden töiden ohessa vai annatko asiantuntijan keskittyä siihen puolestasi. Uskallan väittää, että sopivista hakijaehdokkaista on ilo tehdä henkilövalintoja.

ANNAKOSKELA

Pekka Kokko viihtyy vesillä ja Otto-poikansa kanssa

Tässä numerossa 2/2026

Pk-yrityksissä viriää varovainen kasvu

Pohjois-Pohjanmaalla yrittäjät näkevät jo valonpilkahduksia. Rekrytointihalukkuus on maakunnassa muuta maata perempi ja pk-yrityksissä elää usko tulevaan.

Yrittäjän loma ei ole luksusta

Elon tutkimuksen mukaan 80 prosentilla pienyrittäjistä työ on muuttunut entistä vaativammaksi. Lomat ovat lyhyitä ja yrittäjien palautuminen jää taka-alalle.

Varautuminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan

Epävakaassa geopoliittisessa tilanteessa pk-yrittäjien kannattaa tarkastella omaa rahoitusta, energiaa, tietojärjestelmiä, materiaaleja ja logistiikkaa, neuvoo Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen. 5

Yritysmarkkinat kiinnostavat yleisöä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien järjestämillä Yritysmarkkinoilla oli ennätysmäärä osallistujia. Seuraavaksi Yritysmarkkinat järjestetään 2. lokakuuta Ylivieskassa.

Kun ideasta kasvaa oma yritys Oman yrityksen perustaminen tai ostaminen kiinnostaa nuoria entistä enemmän. Petra Puolakanaho ja Aapi Sotaniemi kertovat, miten heidän yrityksensä saivat alkunsa.

Yhä enemmän kansainvälisiä yrittäjiä Kansainvälisten yrittäjiä määrä kasvaa. PohjoisPohjanmaan Yrittäjät kartoittavat tarvetta perustaa heitä palveleva oma verkosto yrittäjäjärjestöön. 13 15 21

Facebook-sivu: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Liity yli 3200 tykkääjämme joukkoon. Saat ensimmäisten joukossa tietoa tapahtumistamme ja meille tärkeistä asioista.

Kannattaa tulla myös mukaan eri FB-ryhmiimme: Pohjois-Pohjanmaan hankintaneuvoja Maakunnallinen omistajanvaihdospalvelu Nuoret yrittäjät Yksinyrittäjät

Seniorit X: @PPYrittajat Yrittäjyyden uusimmat uutiset ja ajankohtaisimmat teemat.

LinkedIn:

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Verkostoidu meidän kanssa, saat tietoa mitä tarvitset!

Youtube:

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Löydät Youtuben puolelta tarinoita yrittäjistä, ihmisistä ja huikeista palkitsemisista.

@pohjois_pohjanmaan_yrittajat

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät: www.ppy.fi

Suomen Yrittäjät: www.yrittajat.fi

YRITTÄJÄT KYSYY

Mitä mieltä olet

YEL-ratkaisusta?

Hallitus on tekemässä yrittäjän eläkelain (YEL) uudistusta. Vuodesta 2028 alkaen yrittäjä voisi valita eläkemaksunsa perusteeksi yritystoiminnan veronalaiset ansiotulot tai nykyisen laskennallisen YEL-työtulon.

1. Mikä on alustava arviosi YEL ratkaisusta?

2. Valinnanvapautta lisätään, joten kumpi malli olisi mieluisampi?

KOONNUT:

SUSANNA MENDELIN-SONNY

Liian jäykkä yksinyrittäjälle

1. Pidän sitä jäykkänä yksinyrittäjän kannalta, jos yrittäjän tulot vaihtelevat. Kolmen vuoden jakso on liian pitkä. Mielestäni yrittäjän pitäisi voida muuttaa YEL vuoden välein niin halutessaan. Eläkevakuutus yhtiön tarkastusväli kolme vuotta on sopiva.

2. Minun mielestäni laskennallinen YEL-työtulo malli on yksinyrittäjän kannalta parempi.

Pekka Rupponen Rupposen kotitalkkarija isännöintipalvelu

Kohtuullinen kompromissi

1. Ratkaisu on kohtuullinen kompromissi, mutta ei täydellinen. On hyvä, että yrittäjien epävarmuus vähenee ja malliin tulee enemmän valinnanvapautta. Myös se on tärkeää, ettei osinkoja sotkettu YEL-järjestelmään, koska osinko on pääoman tuottoa eikä yrittäjän palkkaa.

Monelle yrittäjälle maksujen lasku tarkoittaa myös heikompaa eläke- ja sosiaaliturvaa. Tätä ei pidä myydä pelkkänä helpotuksena, vaan yrittäjän pitää ymmärtää, mitä valinta tarkoittaa pitkällä aikavälillä.

Jatkovalmistelussa pitää varmistaa, ettei malli kohtele eri yritysmuotoja kohtuuttomasti, erityisesti toiminimiyrittäjiä.

2. On parempi, että vaihtoehtoja on. Kaikille sama laskennallinen malli ei toimi, koska yrittäjyys on niin erilaista eri toimialoilla ja elämäntilanteissa.

Todellisiin veronalaisiin ansiotuloihin perustuva malli on monelle yrittäjälle ymmärrettävämpi ja oikeudenmukaisempi kuin nykyinen laskennallinen työtulo. Se sitoo maksut paremmin siihen, mitä yritystoiminnasta oikeasti jää yrittäjälle. Toisaalta yrittäjällä pitää olla mahdollisuus valita korkeampi taso, jos haluaa turvata paremmin omaa eläke- ja sosiaaliturvaansa.

Mieluisin malli ei ole välttämättä vain matalin maksu, vaan malli, jossa yrittäjä ymmärtää seuraukset ja voi tehdä valinnan oman tilanteensa mukaan. Valinnanvapaus on tässä uudistuksessa oikea suunta, kunhan järjestelmästä ei tehdä liian monimutkaista.

Joonas Puurunen

Prime Sales Oy

Varovaisen positiivinen

1. Alustava arvio YEL-ratkaisusta on minulla varovaisen positiivinen. Pidän hyvänä sitä, että yrittäjien tilanteiden erilaisuus on vihdoin tunnistettu paremmin ja valinnanvapautta ollaan lisäämässä. Nykyinen malli on monelle tuntunut jäykältä, etenkin silloin kun YEL-työtulo ei vastaa yrityksen todellista taloudellista tilannetta tai yrittäjän omaa nostamaa tuloa.

2. Itselleni mieleisempi malli on ansiotulopohjainen. Täysin “maksa vain nostamastasi tulosta” -mallia tuskin tulee, koska muuten eläkemaksupohja romahtaisi.

Annukka Kääriäinen

ProKaks kotityöpalvelut

Tähän hetkeen hyvä kompromissi

1. YEL-ratkaisu on tähän hetkeen hyvä kompromissi. Valinnan vapaus antaa yrittäjälle vaihtoehtoja. Hyvää on myös se, ettei osinkoja otettu tähän mukaan.

2. Hyvä, että tulee vaihtoehtoja. Itse kallistun todellisiin veronalaisiin ansiotuloihin perustuvaan malliin. Tämä on selkein ja oikeudenmukaisin vaihtoehto hyvin monelle. Toki jokainen voi nyt oman harkinnan mukaan tehdä päätöksen ymmärtäen seuraukset.

Risto Huovinen

Oulun Kalustehalli Oy

Pk-yrityksissä orastaa varovainen kasvu

Pohjois-Pohjanmaan yrittäjät näkevät jo valonpilkahduksia. Rekrytointihalukkuus on muuta maata parempi ja pk-yrityksissä elää usko tulevaan.

Talouden epävarmuuden ja Lähiidän sodan jarruttaessa Suomea laajasti, Pohjois-Pohjanmaan yrittäjät näkevät jo valonpilkahduksia. Rekrytointihalukkuus on muuta maata parempi ja pk-yrityksissä elää usko tulevaan.

Pohjois-Pohjanmaan talousnäkymissä on tällä hetkellä jotain, mikä erottaa sen edukseen muusta Suomesta. Työllisyysnäkymät ovat alueella keskimääräistä paremmat, vaikka samaan aikaan yritykset kamppailevat heikon kysynnän ja epävakaan taloustilanteen kanssa.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Päivi Puonti kuvaa aluetta talouden hybridiksi, missä perinteinen maatalous ja Oulun seudun korkean osaamisen yritystoiminta elävät rinnakkain.

"Monialainen yrityskenttä on yhdistelmä, joka tuo resilienssiä. Vaikka kaikki toimialat eivät vedä yhtä aikaa, alueella on useampia tukijalkoja", Puonti sanoo.

Haasteita kuitenkin riittää. Tavaroiden vienti on sakannut PohjoisPohjanmaalla muuta maata enemmän ja se näkyy suoraan yritysten näkymissä. Puonnin mukaan katseet tulisi kääntää vahvemmin palveluvientiin, jossa nähdään merkittävää kasvupotentiaalia.

Tilastokeskuksen 30. huhtikuuta julkaisemien ennakkotietojen mukaan Suomen talous näyttää vihdoin lähteneen kasvuun alkuvuonna.

Käänne viivästyi, kun kuluttajien luottamus on ollut matalalla, ja sen seurauksena rahaa on oh-

jattu säästämiseen kulutuksen sijaan. Investoinnit ovat olleet vähäisiä ja rakennusalan nousu odotuttaa vielä.

Lähi-idän jännitteet ovat nostaneet energian hintaa ja lisänneet epävarmuutta. Samalla pelko inflaation uudesta kiihtymisestä elää sitkeästi.

"Epävarmuus on nyt keskeisin talouden jarru. Se vaikuttaa suoraan kuluttajien käyttäytymiseen ja sitä kautta pk-yritysten arkeen", Puonti toteaa.

Jokaneljäspk-yritys suunnittelee rekrytointeja

Yrityksissä tunnelma on silti aavistuksen valoisampi kuin kuluttajilla. Suomen Yrittäjien teettämän gallupin mukaan joka neljäs pk-yritys suunnittelee rekrytointeja vuoden sisällä, mutta suurimmaksi esteeksi nousevat työn sivukulut.

"Verokiilan keventäminen olisi tehokkain keino vauhdittaa työllistämistä. Myös paikallisen sopimisen lisääminen, eläkemaksuihin liittyvät ratkaisut ja sairauspäivien omavastuun laskeminen nousivat kyselyssä esiin", Puonti kertoo.

Epävarmassa tilanteessa korostuu ennakointi. Yritysten ei kannata jäädä yksin taloushaasteiden kanssa.

"Jos maksuvaikeuksia ilmenee, esimerkiksi veroasioissa, apua kannattaa hakea ajoissa. Näin voidaan välttää vakavammat ongelmat", Puonti muistuttaa.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Jos maksuvaikeuksia ilmenee, esimerkiksi veroasioissa, apua kannattaa hakea ajoissa.

Päivi Puonti

Ympäristön epävarmuus tarjoaa myös mahdollisuuksia. Vihreä siirtymä on Suomelle selkeä vahvuus, kun olemme päästöttömän energian edelläkävijöitä. Samalla tekoäly muuttaa liiketoimintaa ja työnkuvia tarjoten pk-yrityksille uusia

Yritys – tule tutustumaan tulevaisuuden matkailualueeseen

Kempeleeseen rakentuvan Zeniitin matkailualueen sydämessä on tilaa sujuville palveluille. Nappaa loistava kauppapaikka nelostien varresta!

Yritystonttien esittelyt paikan päällä:

Ilmoittaudu 28.5. mennessä:

luottamus tulevaan on heikentynyt. Poliittiselta tasolta yrittäjät odottavat ennen kaikkea ennakoitavuutta. Verotuksen ja sääntelyn poukkoilu heikentää investointihalukkuutta.

Kehysriiheen Suomen Yrittäjät nostivat muun muassa kotitalousvähennyksen, kohdennetut tuet maatalousyrityksille ja pk-yritysten rahoitusten säätelyn purkamisen. "Kun toimintaympäristö on vakaa ja ennustettava, yritykset uskaltavat investoida ja kasvaa. Se on lopulta koko talouden etu", Puonti kiteyttää.

tapoja kasvaa. Puonti nostaa esiin myös yritysten roolin yhteiskunnallisessa vastuussa. Pääministeri Orpon vetoomus kesätyöpaikkojen tarjoamisesta nuorille on hänen mukaansa tärkeä erityisesti nyt, kun nuorten SUSANNA MENDELIN-SONNY

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Päivi Puonti kuvaa Pohjois-Pohjanmaata talouden hybridiksi, jossa perinteinen maatalous ja Oulun seudun korkean osaamisen yritystoiminta elävät rinnakkain.

Yrittäjänloma

eioleluksusta

·

Ilman yrittäjän työkykyä

yrityksellä ei ole kannattavuutta

Elon pienyrittäjätutkimuksesta selvisi, että 80 prosentilla pienyrittäjistä työ on muuttunut vaativammaksi viime vuosien aikana.

Tärkeitä voimavaroja pienyrittäjillä ovat vaikutusmahdollisuudet omaan työhön sekä työn monipuolisuus ja mielekkyys. Yrittäjän työ innostaa, mutta palautuminen jää usein taka-alalle.

Pudasjärveläinen VKK-Median

Heimo Turunen on tehnyt yrittäjänä töitä yli 55 vuotta. Viimeiseen kahteenkymmeneen vuoteen lomat ovat jääneet käytännössä pitämättä. Arkea ovat tauottaneet satunnaiset kylpyläreissut ja työ- tai harrastetoimintaan liittyvät matkat.

"Olen tottunut tekemään, enkä valita. Yrittäjän työ on niin mielenkiintoista, että se on samaan aikaan kuin olisi lomalla. Viime kesänä pidin puolikkaan päivän lomaa ystävän mökillä", Turunen kertoo.

Työ on hänelle elämäntapa,

mutta palautumisen hän saa käyntiin liikunnalla ja järjestötoiminnassa. Turunen on kirjoittanut päiväkirjaa päivittäin jo yli 20 vuoden ajan, ja vapaa-aikaan tuo iloa niin lentopallo, uinti kuin tanssikin.

Monelle yrittäjälle lomien pitämättömyys on tuttua. Vastuu, taloudellinen paine ja vahva sitoutuminen työhön tekevät irrottautumisesta vaikeaa. Eläkeyhtiö Elon asiantuntija Niko Lassila korostaa, että juuri siksi palautuminen on erityisen tärkeää.

"Palautunut yrittäjä tekee parempia päätöksiä. Hyvinvoiva mieli ei synny tekemällä enemmän, vaan palautumalla paremmin", Lassila painottaa.

Elon tutkimuksen mukaan pienyrittäjien työssä on paljon voimavaroja. Työ koetaan merkitykselliseksi, ja yli puolet yrittäjistä kokee viikoittain innostuneisuutta ja uppoutumista työhön.

Kuormitus tulee usein toimintaympäristöstä, kuten markkinatilanteesta, kustannusten noususta ja epävarmuudesta.

"Innokkuus on valtava voimavara, mutta ilman palautumista se voi kääntyä pelkäksi suorittamiseksi. Intohimon liekki ei saa sammua", Lassila muistuttaa.

"Viime kesänä pidin puolikkaan päivän lomaa ystävän mökillä", sanoo pudasjärveläisen VKK-Median yrittäjä Heimo Turunen.

oululaisen Monisto Oy:n toimitusjohtaja

Laadukasta siivouspalvelua modernilla laadunhallinnalla

Ylläpitosiivoukset

Lisää henkilöstösi osaamista oppisopimuksella.

Peruspesut

Ikkunanpesut

Oululaisen Monisto Oy:n toimitusjohtaja Hanna-Riikka Kurvinen-Rättyä tunnistaa tasapainoilun työn ja levon välillä. Hän on toiminut digipaino- ja tulostustalon yrittäjänä 15 vuotta ja johtanut yritystä jo kaksi vuosikymmentä.

"Kesällä pidän lomaa pätkissä, viikon sieltä ja viikon täältä. Onneksi voin luottaa henkilökuntaan, mutta vastaan kyllä tarvittaessa puhelimeen ja sähköposteihin", hän kertoo.

Perhe, astangajooga, lenkkeily ja golf tuovat vastapainoa työlle, ja vapaa-ajalla aikaa löytyy myös lukemiselle ja elokuville.

"Olen opetellut hyväksymään, että välillä on kiirettä ja välillä rauhallisempaa. Sesongit kuuluvat yrittäjyyteen. Silloin kun on hiljaisempaa, voin ottaa hieman kevyemmin."

Hyvinvoiva

mieli

ei synny tekemällä enemmän, vaan palautumalla paremmin.

Niko Lassila Eläkeyhtiö Elon asiantuntija

Yrittäjätpitävätliian vähänlomaa

Tutkimusten mukaan yrittäjät pitävät lomaa edelleen liian vähän.

Lassilan mukaan kyse ei ole vain yksilön hyvinvoinnista, vaan myös yrityksen kestävyydestä. "Yrittäjän jaksaminen heijastuu suoraan yrityksen arkeen ja päätöksentekoon. Lomien pitäminen on myös liiketoiminnallinen päätös", Lassila korostaa. Keskeiseksi voimavaraksi nousevat myös verkostot ja työyhteisö. Tuki, sparraus ja yhteistyö auttavat jaksamaan myös kuormittavissa tilanteissa.

Lopulta kyse on pienistä, mutta merkityksellisistä valinnoista. Turunen haaveilee tulevana kesänä muutaman päivän irtiotosta kylpylässä läppäri mukana, mutta maisemat vaihtuen. Yrittäjä ei aina lopeta tekemistä, mutta voi opetella palautumaan sen rinnalla.

MENDELIN-SONNY

"Kesällä pidän lomaa pätkissä, viikon sieltä ja viikon täältä", kertoo

Hanna-Riikka Kurvinen-Rättyä.

SUSANNA MENDELIN-SONNY

SUSANNA

Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolaisen mukaan yrittäjien

Varautuminen tärkeämpääkuinkoskaan

·

Pk-yrittäjien kannattaa tarkastella omaa rahoitusta, energiaa, tietojärjestelmiä, materiaaleja ja logistiikkaa

Epävakaassa geopoliittisessa tilanteessa suomalaisten pk-yrittäjien kannattaa tarkastella omaa rahoitusta, energiaa, tietojärjestelmiä, materiaaleja ja logistiikkaa, kertoo Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen ”Häiriöitä voi tulla ja jonkinlaisia varautumiskustannuksia kannattaa sietää”, Savolainen kertoo. Hän huomauttaa myös, että Suomen yrityssektorin varautumisesta voi tulla positiivinen kilpailutekijä.

”Varautuminen toimii niin sanottuna pelotteena hybridihyökkäyksiä vastaan. Hyökkääjä ei arvele saavuttavansa haluttua tulosta käytettävillä resursseilla.”

Savolaisen mukaan yrittäjien kannattaa varautua monenlaisiin häiriöihin, jotta toiminnan jatkuvuus saadaan turvattua.

Hän nostaa esimerkkinä Finnairin tilanteen nykyisessä Hormuzin salmen kriisitilanteessa. Vaikka lentoyhtiöitä on kaatunut kerosiinin hinnan nousun vuoksi, Finnair pystyy jatkamaan toimintaa koska yrityksellä on hyvät varmuusvarastot Suomessa.

”Jos ongelmaksi muodostuu ke-

rosiinin saatavuus jossain kaukaisissa Aasian kohteissa, niin sieltäkin sitä varmaan jatkuvasti on saatavilla markkinahintaan. Mutta pääosa lennoista hoituu omilla varastoilla. Melkoinen kilpailuetu juuri nyt.”

Maailmanmarkkinat muutoksessa

Savolainen puhui geopoliittisesta tilanteesta Kriisinkestävä Suomi tapahtumassa, jossa yrittäjät ja päättäjät pääsivät keskustelemaan yrittäjien varautumisesta.

Kysymyksiä nousi siitä mihin yrittäjän kannattaisi suunnata toimintoja jatkossa. Savolaisen mukaan maailman blokkiutuminen on näköpiirissä.

”Lisää esteitä voi syntyä Euroopan ja Kiinan vetämän klusterin väliin. Ne voivat olla tariffiluontoisia, mutta myös turvallisuuspoliittisin perustein syntyviä rajoitteita”, Savolainen kertoo.

Kaupan vapautumista ja kasvua on Savolaisen mielestä syntymässä demokratioiden suuntaan, joka näkyy EU:n Mercosur sopimuksessa ja kauppasopimuksessa Intian kanssa.

JAAKKO KOIVUKANGAS

Kriisin kestävä Suomi – Yrittäjien ja päättäjien varautumisen foorumi veti Oulun kaupungintalon juhlasalin täyteen yleisöä 21. huhtikuuta.

”BRICS-maaryhmän sisällä myös Etelä-Afrikka on menossa kohti vakautta, koska siellä demokratia on pysynyt voimissaan ja kansa on vaihtamassa aiempaa korruptoituneena pidettyä hallintoa. Tästä demokratioiden markkina-alueesta on odotettavissa merkittävä kasvutekijä.”

Varautuminenosaksi arkea

Myös yrittäjät pääsivät ääneen varautumisfoorumin viimeisessä paneelikeskustelussa.

Kuhmo Oy:n Tommi Ruha kertoo, että pienehkön yrityksen on reagoitava ja sopeuduttava tilanteisiin nopeasti. Esimerkiksi koronan aikana sahayritys ei voinut toimittaa puutavaraa tiettyihin maihin.

”Silloin piti vaihtaa asiakkaat. Toki meillä laudat myydään ennen kun ne sahataan, niin käytännössä sahasimme eri tuotteita”, Ruha muistelee.

”Mitä enemmän me pystymme tekemään varautumisesta osan arkista tekemistä, sitä suuremmalla todennäköisyydellä se toteutuu”,

Varautuminen toimii pelotteena hybridihyökkäyksiä vastaan.

Jukka Savolainen Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja

elintarvikealalla toimivan Feelia Oy:n Riikka Wulff kertoo. Wulffin mukaan asiakkaiden ruokalistat suunnitellaan siten, että osa ruoista ovat lämpötilavapaita tuotteita, joita voi varastoida ja syödä huoneenlämmössä. Varautuminen tulee osaksi arkea, kun huoneenlämpöä kestävät tuotteet voidaan hyödyntää poikkeustilanteessa, jossa ruoan lämmittäminen ei ole mahdollista, mutta ne tulevat myös syötyä normaalisti osana ruokalistaa. Paneelikeskustelun yleisön kyselykierros sai yllättävän ja ennenaikaisen lopun. Kaupungin juhlasalissa testattiin osallistujien kriisinkestävyyttä, kun aito palohälytys pakotti tapahtuman osallistujat ulos. Hälytyksestä selvittiin säikähdyksellä.

JAAKKO KOIVUKANGAS

kannattaa varautua monenlaisiin häiriöihin, jotta toiminnan jatkuvuus saadaan turvattua.

Taipaleenmäki ja Matleena Aarikallio sanovat, että tänä vuonna yrityksillä on mahdollisuus erottautua ja olla mielenkiintoisesti läsnä siellä, missä massat liikkuvat ja yritykset kokoontuvat. Yritykset ovat jo nähneet, että uudentyyppisten yhteistöiden myötä tulee konkreettisia hyötyjä.

VieläehtiimukaanOulu2026:een

Yritykset voivat hyödyntää Oulu2026-logoa ei-kaupallisissa yhteyksissä ·

Kulttuuripääkaupunkivuosi lähestyy puoliväliä. Oulu2026 mahdollistaa sen, että yritykset voivat rakentaa uudenlaista bisnestä, erottautua kilpailijoista ja hyödyntää Oulu2026-alustaa oman liiketoiminnan kehittämiseen.

Oulu2026:n yritysyhteistyön koordinaattorin Nina Taipaleenmäen ja yritysyhteistyön kumppanuuspäällikön Matleena Aarikallion mukaan kulttuuripääkaupunkivuosi on luonut yrittäjien keskuudessa innostuneisuutta ja positiivista henkeä. Osassa yrityksistä se on virittänyt uusia tapoja nähdä oman liiketoiminnan osa-alueita.

”Yritykset ovat löytäneet kulttuuripääkaupunkivuoden tuomat mahdollisuudet erilaisille yhteistöille ja uskaltaneet kokeilla uudenlaisia liiketoimintamalleja. Olemme pyrkineet rakentamaan

Toivon, että pk-sektori alkaisi suunnitella kulttuuripääkaupunkivuodelle jatkoa vuosiksi eteenpäin.

Y.T. Anderson

Oulun Matkailu Oy:n toimitusjohtaja

mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja kumppanuuksien luomiseen”, Taipaleenmäki sanoo. Tarkoitus olisi, että yritykset myös itse hoksaisivat hyödyntää Oulu2026-brändiä ja lukuisia tapahtumia.

”Myynnin kasvattamisen lisäksi voi kehittää bränditunnettuutta ja tietoisuutta, erottautua kilpailijoista kiinnostavilla kampanjoilla ja tempauksilla tai parantaa työnantajamielikuvaa”, Aarikallio toteaa.

Maakunnissa useat matkailu- ja elämyspalveluita tuottavat yritykset ovat lisensoineet Oulu2026-ta-

varamerkin kaupalliseen käyttöönsä. Erityisesti Hailuodon ja Limingan yrittäjät ovat olleet aktiivisesti mukana. Yhtenä näkyvimmistä yhteistyömuodoista on ruokatoimijoiden verkosto Arctic Food Lab.

Yrityksetehtivätvielä mukaan

Taipaleenmäki ja Aarikallio korostavat, että vielä ei ole myöhäistä hyödyntää kulttuuripääkaupunkivuotta. Kuka tahansa saa hyödyntää Oulu2026-logoa ei-kaupallisissa yhteyksissä. Yrittäjienkin kan-

nattaa ottaa se käyttöön huomioarvon nostattamiseksi. Yrittäjien ei tarvitse liittyä viralliseksi kumppaniksi tai lisensoida tavaramerkkiä tuotteelleen Oulu2026-brändistä hyötymiseksi.

”Järjestämme kaikille avoimia B2B-tilaisuuksia, missä yrittäjät pääsevät verkostoitumaan muiden yrittäjien kanssa ja inspiroitumaan Oulu2026 mahdollisuuksista.”

Aarikallio ja Taipaleenmäki kehottavat seuraamaan Oulu2026 tapahtumakalenteria, koska sieltä saa vinkkejä, miten oman alueen tapahtumiin voi kytkeytyä ja keiden toimijoiden kanssa voisi suunnitella yhteistyötä. Tapahtumakalenterista löytyvät kaikki Oulu2026-alueen 40 kunnan ja kaupungin tapahtumat.

Ainutlaatuinen näyteikkuna

Oulun Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Y.T. Andersonin mukaan Oulu2026 on ainutlaatuinen näyteikkunavuosi maailmalle. Oulun Matkailu järjestää tänä vuonna Kulttuurisäätiön kanssa 20 tutustumismatkaa kansainvälisille matkanjärjestäjille ja median edustajille.

Tämän vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana kansainvälinen matkailu on kasvanut 13 prosenttia ja matkailu yleisesti 25 prosenttia. Majoituksella on tällä hetkellä korkeat käyttöasteet. ”Töitä matkailun eteen on tehty jo pitkään, ei pelkästään kulttuuripääkaupunkivuotena.”

Alueen pk-yrittäjien kannattaa verkostoitua ja tehdä yhteistyötä kulttuuriväen kanssa. Opas- ja elämyspalveluyritykset ja kuljetusyritykset ovat olleet hyvin mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa. Andersonin mukaan yrittäjillä on nyt viimeiset hetket lähteä mukaan ja kehittää toimintaansa. Tämä vaatii aikaa ja inspiraatiota, ei niinkään rahallista panostusta. Matkailussa suunnitelmia tehdään jo muutama vuosi eteenpäin. ”Toivon, että kulttuuripääkaupunkivuodelle tulisi jatkoa. Pk-sektori tarttuisi toimeen ja alkaisi suunnitella toimintojaan vuosiksi eteenpäin. Kaikki on kiinni yhteistyöstä.”

Niina

Brändikulttuurinamuuttaaviestinnän narratiiviaasiakaskeskeisyydestä yhteisökeskeisyyteen

Jos yrityksellä on y-tunnus ja asiakassuhteita, yrityksillä on brändi, halusipa sitä tai ei. Jos yrityksellä on ihmisiä töissä, yrityksellä on kulttuuri, halusipa sitä tai ei. Entäpä jos asiakkaat, työntekijät ja yhteistyökumppanit nähtäisiin kaikki osallisena brändin kulttuuria? Silloinhan ne muodostavat yhdessä merkityksen brändille, eikö?

Brändi kulttuurina ajatus tarkoittaa sitä, että brändi ei ole vain markkinointia ja visuaalista identiteettiä, vaan se elää ja hengittää yrityksen arvojen, toimintatapojen, työntekijöiden ja asiakkaiden kautta.

Asiakaslähtöisyydestä yhteisölähtöisyyteen, tuotelähtöisestä arvopohjaiseen viestintään

Perinteinen brändinarratiivi korostaa usein asiakkaita ja heidän tarpeitaan. Brändi kulttuurina ajattelussa viestintä siirtyy yhteisöllisempään suuntaan: asiakkaat, työntekijät ja muut sidosryhmät muodostavat yhdessä merkityksen brändille.

Brändit, jotka luovat ympärilleen yhteisön, voivat parantaa asiakaskokemusta. Kun yhteisön jäsenet jakavat kokemuksiaan ja tukevat toisiaan, se luo syvemmän yhteyden brändiin.

Uudistimme viime keväänä Kaleva-konsernissa brändistrategian. Tällä erää minua kiehtoi erityisesti, miten huomioimme brändin ja kulttuurin yhteyden toisiinsa. Oivalsimme, että vireä paikallinen elämä on se kulttuurinen osallisuus, joka luo merkityksen niin työntekijöille kuin asiakkaille.

Kiteytimme brändin lupauksen muotoon ”Elämä on paikallista”. Se on relevantti lupaus niin konsernille kuin kaikille paikallisille mediabrändeillemme. Se on arvopohjainen, ei tuotelähtöinen. Vahva brändikulttuuri auttaa asiakkaita tunnistamaan brändin ja luomaan luottamusta siihen. Kun brändi on johdonmukainen ar-

voissaan ja viestinnässään, asiakkaat voivat kokea brändin aidoksi ja luotettavaksi. Yhteisölähtöisyys tarkoittaa meille muun muassa sitä, että panostamme entistä vahvemmin yhteisöjen luomiseen ja ylläpitämiseen paikallisen mediabrändin tai jonkun tietyn sisällön ympärille. Hyvänä esimerkkinä on Kokonaista puhetta- klubi, joka kerää naisia yhteen keskustelemaan heitä kiinnostavista asioista. Olemme myös palkanneet yhteisöpäällikön, jonka tehtävänä on vahvistaa lukijasuhdetta brändeihimme lisäämällä yhteisöllisyyttä niin fyysisesti kuin digitalisesti.

Ylhäältäjohdetusta viestinnästäosallistavaan tarinankerrontaan

Brändi kulttuurina ajattelussa brändin tarina ei synny vain yrityksen viestinnässä, vaan se syntyy jatkuvassa vuorovaikutuksessa eri sidosryhmien kanssa. Työntekijät, asiakkaat ja vaikuttajat luovat osaltaan tarinoita, joita brändi voi vahvistaa ja hyödyntää. Kumppanit ovat tärkeä osa yhteisöä. Vietämme tänä vuonna nuorten vuotta. Sponsorointiohjelmamme Kaleva Media Talents ja Spektri nostavat esille nuoria urheilijoita ja taiteilijoita heidän tarinoidensa kautta. He ovat osa kulttuuriamme. Annamme heille mediatilaa ilmaista itseään ja kertoa intohimoistaan. Heidät on valikoitu ohjelmaan taitojen ja jaettujen arvojen pohjalta.

Vastuullisuusosaksi brändinkulttuuria

Yritys on aina osallisena sitä ympäröivää kulttuuria, mikä luo yritykselle mahdollisuuden osoittaa sosiaalista vastuullisuutta ja sitoutumista kestävään kehitykseen. Kun brändi ottaa kantaa tärkeisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin tai tekee konkreettisia vastuullisia tekoja, se vahvistaa yrityksen kulttuurista merkitystä.

Vastuullisuusviestintä on päivän sana. Valitettavasti 70 prosenttia suomalaisista kuluttajista kokee yritysten kertovan vastuullisuustyöstään liian vähän. 85 prosenttia kokee, että yritykset kertovat vastuullisuudesta samalla tavalla ja 70 prosenttia kokee, että viestintä on tylsää (Milton, vastuullisuusviestinnän asenteet 2023, 2024).

Brändi kulttuurina-ajattelussa vastuullisuusviestintä on osa brändin vuorovaikutusta, jolloin viestinnän on oltava ihmisille relevanttia ja erottuvaa, tiukasti kiinni brändin merkityksellisyydessä ja hyvissä teoissa.

Juuri nyt olemme innoissamme siitä, että julkaisimme ensimmäisen vastuullisuusraporttimme. Myös vastuullisuusohjelma Kaleva Vire, joka sisältää 75 konkreettista tekoa, on saatu pakettiin. Jatkamme brändin kehittämistä kulttuurina – vireän paikallisen elämän hyväksi.

ANNAKÄRÄVÄ Brändi- ja viestintäjohtaja, Kaleva-konserni

yrittäjille ja yrityspäättäjille!

Ritva Korhonen

Asiakkuuspäällikkö 040 590 3617 ritva.korhonen@kalevamedia.fi

Anu Suutari

Asiakkuuspäällikkö 0400 208 692 anu.suutari@kalevamedia.fi

Sami Saari

Asiakkuuspäällikkö 044 0575 121 sami.saari@kalevamedia.fi

Seuraava lehti ilmestyy ma 5.10.2026

Yksikin työntekijä velvoittaa –työterveyshuolto kuuluu jokaiselle

työnantajalle

Työterveyshuolto on pakollinen heti ensimmäisestä työntekijästä alkaen, myös lyhyissä työsuhteissa.

Kesätyöntekijän palkkaaminen voi tuntua pieneltä askeleelta, mutta juridisesti kyse on kuitenkin täydestä työnantajavastuusta. Yksi keskeisimmistä velvoitteista on työterveyshuollon järjestäminen. Velvoite ei koske vain suuria organisaatioita, vaan myös pienyrityksiä, yhdistyksiä ja yksittäisiä kotitalouksia, jotka toimivat työnantajina.

- Tyypillisesti työnantajia yllättää se, että työterveyshuolto pitää järjestää, jos on palkattu yksikin työntekijä, Pohjois-Suomen työterveys ry:n liiketoimintajohtaja Tarja Tikkanen sanoo.

Velvoite koskee kaikkia työnantajia

Työterveyshuolto on järjestettävä, vaikka työntekijä olisi määräaikainen, osa-aikainen tai kesätyöntekijä. Myös kotitalous toimii työnantajana palkatessaan esimerkiksi nuoren kesätöihin.

- Työterveyshuollon vähimmäistaso on lakisääteinen ennaltaehkäisevä työterveyshuolto, joka sisältää muun muassa työpaikka-

selvityksen ja työkyvyn seurannan, Tikkanen jatkaa.

Samalla hän painottaa, että myös lyhyissä työsuhteissa työterveyshuollon rooli on nimenomaan ennaltaehkäisevä. Esimerkiksi jäätelökioskilla saman työliikkeen toisto voi rasittaa ranteita tai pihatöissä ruohonleikkurin melu voi aiheuttaa kuulovaurion, jos kuulonsuojausta ei käytetä.

- Työterveyshuollossa annetaan ohjausta turvalliseen työn tekemiseen ja suojainten käyttöön. Työssä mahdollisesti syntyvää altistumista seurataan myös lyhyissä työsuhteissa.

Kyseessä ei ole pelkkä muodollisuus

Työterveyshuolto on osa työnantajan kokonaisvastuuta työympäristön turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Sen tarkoituksena ei ole vain täyttää lakisääteisiä velvoitteita vaan tukea työkykyä ja turvallista työskentelyä.

- Työterveyshuolto antaa työntekijöille ja työnantajalle tietoa, oh-

jessa pieninä mutta tärkeinä muu toksina.

- Parhaimmillaan työterveyshuolto auttaa tunnistamaan varhaisessa vaiheessa tilanteet, joissa työkyky on heikkenemässä. Silloin työntekijän ja työnantajan kanssa voidaan yhdessä etsiä ratkaisuja, jotka tukevat työssä jaksamista.

Hyvin hoidettu työterveys tukee myös yrityksen toimintaa

Hyvin toteutettu työterveyshuolto voi tukea yrityksen toimintaa myös pidemmällä aikavälillä. Pitkäjänteisessä yhteistyössä työterveys oppii tuntemaan yrityksen toimialan, ris kitekijät ja henkilöstön tarpeet.

kollinen menoerä. Kun yrityksellä

halutessaan järjestää työterveyshuollon itselleen. Vaikka velvoite ei koske yksinyrittäjää samalla tavoin kuin työnantajaa, oma työkyky on yritystoiminnan keskeinen edellytys.

- Yrittäjä harvoin pysähtyy miettimään omaa terveyttään, kun yrityksen arki vie mukanaan. Silti hyvinvoiva yrittäjä on myös yrityksensä käyntikortti, Tikkanen lisää.

Sopimus kannattaa tehdä ajoissa

Työnantajan on hyvä varmistaa, et--

maa. Kun työpaikkaselvitys tehdään vitaan etukäteen, kokonaisuus on

yshuollon kanssa rakentuu alusta alkaen sujuvaksi. Työterveyshuolto tuntee työn sekä antaa tukea ja asiantuntemustaan niin yrittäjille kuin työntekijöille. Selkeä ja ennakoiva työterveyshuoltoratkaisu tuo turvaa sekä työntekijälle että työnantajalle. Samalla se rakentaa perustaa työkykyiselle henkilöstölle ja toimivalle arjelle.

„ Perustettu 1970

ta. Työterveyshuollon järjestäminen -

„ Työnantajien omistama työterveyshuolto

„ Toimipaikat: Oulu, Hailuoto, Kemi ja Tornio

„ Kemissä ja Torniossa vastaanotot Hyvinvointi Virtaavan tiloissa

„ Lakisääteinen työterveyshuolto ja työterveyshuoltopainotteinen sairaudenhoito

„ Sopimus toistaiseksi voimassa olevana tai määräaikaisena.

Lisätietoa työterveyshuollon järjestämisestä ja sopimusvaihtoehdoista saa ottamalla yhteyttä Pohjois-Suomen työterveyteen.

„ Asiakkuuspäällikkö Timo Ohukainen 0503128154

„ Liiketoimintajohtaja Tarja Tikkanen 0403040008

Pohjois-Suomen Työterveys on toiminut paikallisesti jo 55 vuoden ajan.

Työterveyshuollon tehtävä on tuntea työ, edistää työntekijöiden terveyttä ja työkykyä sekä ehkäistä työstä ja työolosuhteista aiheutuvia terveysvaaroja.

Työterveyshuoltosopimuksessa sovitaan työterveyshuollon järjestämisestä ja laajuudesta.

Patenttikylmänilmaston lämpöpumpputeknologialle

Oululainen

Exocon tähtää kansainvälisillä markkinoilla kaikkialle, missä lämpötilat laskevat alle +7 asteen

Globaalisti kasvavat rakennusten energiatehokkuusvaatimukset, lämmityksen sähköistyminen, vähäpäästöisten energiaratkaisujen yleistyminen sekä kaukolämpöverkkojen murros kiihdyttävät lämpöpumppumarkkinan kasvua kaikkialla.

Tämä tarjosi markkinapaikan oululaiselle teknologiayhtiö Exoconille, joka sai vastikään ensimmäisen patenttinsa Suomen markkinoille.

Kyseessä on teknologia-alue, jossa ilma–vesilämpöpumppujen todelliset suorituskykyerot syntyvät erityisesti pohjoisessa ilmastossa. Kylmyys, kosteus, huurtuminen ja sulatusjaksot heikentävät monien perinteisten järjestelmien hyötysuhdetta juuri silloin, kun lämmitystarve on suurimmillaan.

"Olemme ensimmäisiä toimijoita ihan maailmanlaajuisesti, joiden laitteet on suunniteltu kestämään ankariakin pakkasia", tuumaa Exoconin toimitusjohtaja Jarmo Lehto

Patentti tulee paitsi suojaamaan kylmän ilmaston lämpöpumpputeknologian keskeistä teknistä ratkaisua eli sulatuskierron arkkitehtuuria, myös mahdollistamaan erilaisia liiketoimintamalleja, kuten teknologian lisensointia.

Fokuskylmäilmaston lämpöpumpuissa

Vuonna 2020 perustetun Exoconin fokus on kylmäilmastossa. Pääsääntöisesti lämpöpumpputoimijat ovat Italiassa ja Kaukoidässä.

"Keski-Euroopan ja Kaukoidän lämmityskäytön vaatimukset poikkeavat merkittävästi pohjoisista olosuhteista. Siksi kylmän ilmaston markkina on jäänyt vähälle huomiolle. Me kehitämme ratkaisuja nimenomaan kylmiin olosuhteisiin."

Sulatusprosessin hyvä hallinta vaatii älykkyyttä. Exoconin laitteisto on perinteisen automaation sijaan PC-pohjainen. Se mahdollistaa datan laajemman hyödyntämisen sekä joustavan kytkeytymisen energiamarkkinoihin ja muihin järjestelmiin.

Lehto arvioi, että lämmitysmarkkinoissa tulee tapahtumaan samanlaisia ilmiöitä, mitä sähkömarkkinoissakin on tapahtunut.

"Hajautettua tuotantoa, kulutuksen joustoa ja kytkeytyviä järjestelmiä – samanlainen murros on lähdössä liikkeelle myös meidän toimialallamme."

jo kohta 4 vuotta. Kuva on Botnia Printin painotalolta Oulun

Patenttivahvistaa tulevaisuuden suunnitelmia

Exocon erottuu kilpailijoistaan avoimuudella niin tekniikassa kuin liiketoimintamalleissa.

"Olemme osa suomalaista energiaekosysteemiä, ja lähtökohtaisesti rakennamme yhteistyötä eri toimijoiden kanssa."

Patentin saamiseen meni yli kolme vuotta. Lehto kertoo, että Exocon välissä otti patenttinsa myös pois. Patentin saaminen vaikuttaa kuitenkin merkittävästi yhtiön tulevaisuuteen.

"Mehän olemme vasta tulossa

Me olemme vasta tulossa markkinoille, että kyllä tämä on keskeinen saavutus.

Jarmo Lehto Exoconin toimitusjohtaja

kialle, missä lämpötilat laskevat alle +7 asteen. Seuraavaksi merkittäväksi virstanpylvääksi Lehto nimeääkin ratkaisun laajemmat käyttöönotot ja referenssikannan rakentamisen.

Lehto kertoo, että nykyiset laitteet ovat vielä pienehköjä suunnitteilla oleviin megawattiluokan laitteisiin verraten. Näiden markkinoille tuloa tähdätään parin vuoden päähän.

MARIA NIKKILÄ

Exoconin toimitusjohtaja Jarmo Lehto kertoo, että taustalla näkyvä pilottilaitetta on pilotoitu asiakkaiden ympäristöissä

Taka-Laanilasta.

Mitäresilienssionjamiksi seonyhätärkeämpääyrityksille?

Maailma ympärillämme muuttuu nopeasti: taloudelliset epävarmuudet, teknologinen murros ja yllättävät kriisit haastavat meitä jatkuvasti. Siksi resilienssi on noussut tärkeäksi taidoksi niin johtamisessa kuin arjen päätöksissä.

Yrityksen ja yrittäjän näkökulmasta resilienssi ei ole vain trenditermi, vaan käytännön kykyä jatkaa toimintaa, kun tilanteet muuttuvat. Sitä voi jäsentää neljän toisiaan täydentävän ulottuvuuden kautta: ennakoinnin, kestävyyden, sopeutumisen ja toimintakyvyn.

ENNAKOINTI on resilienssin perusta: riskien, muutossignaalien ja mahdollisuuksien tunnistamista ajoissa. Se tarkoittaa tietoista varautumista (skenaariot, osaaminen, joustavat toimintamallit) ja näkyy erityisesti strategiatyössä ja riskienhallinnassa.

Kestävyys on kykyä jatkaa toimintaa paineen alla. Se on henkistä ja usein myös fyysistä jaksamista, joka rakentuu selkeistä tavoitteista, toimivista rakenteista ja luottamuksesta. Kestävä yksilö tai organisaatio ei murru ensimmäisestä vastoinkäymisestä, vaan pystyy pitämään suunnan epävarmuuden keskellä.

Sopeutuminen on toimintatapojen muuttamista tilanteen vaatimalla tavalla. Kun emme pysty ennakoimaan kaikkea, ratkaisevaa on oppia nopeasti, kokeilla rohkeasti ja luopua vanhentuneista käytännöistä.

Toipumiskyky on resilienssin ehkä inhimillisin ulottuvuus. Se kuvaa, kuinka nopeasti ja terveellä tavalla ihminen tai yhteisö palautuu kuormituksesta. Toipumiskyky ei tarkoita sitä, ettei vaikeuksia koettaisi, vaan sitä, ettei niihin jäädä kiinni. Sitä vahvistavat psykologinen turvallisuus, sosiaalinen tuki ja epäonnistumisten avoin käsittely.

HYVÄUUTINEN on, että resilienssiä voi kehittää. Se syntyy arjen valinnoista, johtamisesta ja kulttuurista, jossa muutos nähdään myös mahdollisuutena. Nykyisessä toimintaympäristössä resilienssi on sekä selviytymisen ehto että kilpailuetu ja usein hyvinvoinninkin perusta.

Taloudellisesta näkökulmasta resilienssiä vahvistaa hyvä kassanhallinta. Toimialasta ja yrityksen toiminnasta riippuen yrityksen on järkevää pitää 1–3 kuukauden kiinteitä kuluja vastaava puskuri yllättäviä tilanteita varten.

Kassapuskurit voivat olla tilivaroja tai nopeasti käyttöön saatavia sijoitusinstrumentteja. Ne antavat yritykselle aikaa sopeuttaa toimintaansa ja niitä voi hyvin kerryttää pidemmän ajan kuluessa kuukausittaisella säästämisellä. Pohjolan Osuuspankki tarjoaa monia vaihtoehtoja kassapuskurin hallintaan.

JOHDON tärkein tehtävä on tehdä tilannearvio ja päättää resilienssiä tukevista toimenpiteistä. Parhaassa tapauksessa vaihtoehtoisia tilannekuvia ehditään myös harjoitella etukäteen. Resilienssi on siis kykyä ottaa iskuja vastaan, oppia, kehittyä ja jatkaa eteenpäin ilman, että kaikki kaatuu. Se vaatii ennakointia, realismia ja rohkeutta muuttaa suuntaa, kun tilanne sitä edellyttää.

Yksi päätös voi tehdä.

Jokainen menestystarina alkaa hetkestä, jolloin päätetään lähteä lentoon. Siihen tarvitaan uskoa, toivoa ja rahoitusta. Finnvera antaa siihen myötätuulta.

Kasvu ei synny yksin.

SAMIHEIKKILÄ Pankinjohtaja, Pohjolan OP Yrityspalvelut

Ostatarraonmyynnissä

Sami Lehtola etsii yritykselleen jatkajaa Yritysmarkkinoilla, kun liikkeellä on ennätysmäärä ostajia.

Yrittäjä Sami Lehtolan yritys Ostatarra on kaupan. Ostatarra Finland Oy on vakiintunut mainos- ja painoalan yritys.

Sen palveluihin kuuluvat muun muassa tarrojen ja teippausten suunnittelu, valmistus ja asennus sekä laaja valikoima tekstiilejä painettuna asiakkaan omalla logolla tai designilla.

Pitkästi yli 20 vuotta yrittäjänä toiminut Lehtola teki teippauksia ensin muun työn ohella viitisen vuotta, kunnes siirtyi toimimaan täysipäiväisenä vuodesta 2017. Nykyään yrityksellä on vakiintunut asiakaskunta. Lehtola kertoo, että suuri osa kivijalkaliikkeessä asioivista ovat yritysasiakkaita, ja palaavia asiakkaita on 85–90 prosenttia. Ostatarralla on myös kaksi verkkokauppaa, ja niiden asiakaskunta on päin vastoin enimmäkseen yksityiskäyttäjiä.

Lehtola toivookin, että jatkaja huomaisi yrityksen kasvumahdollisuudet:

”Tämä on alueen ainoa yritys, josta saa saman katon alta teippaus- ja tekstiilituotteet.”

Markkinointipotentiaalia löytyisi muun muassa somekanavista, joita Lehtola ei ole juurikaan ajanpuutteen vuoksi hyödyntänyt.

”Yrityksessä on huomattavasti kasvupotentiaalia. Toivottavasti löytyy sellainen jatkaja, joka säilyttää hyvin rakennetun konseptin ja kasvattaa liiketoimintaa esimerkiksi verkkokaupan aktiivisella somemarkkinoinnilla.

Yritysmarkkinoille kannattaa tulla hyvin valmistautuneena, neuvoo

PPY:n omistajanvaihdosasiantuntija Piia Lehtonen.

Ajatuksenaalanvaihtoja muitaunelmia

Myyntiaikeiden syyksi Lehtola listaa ajatukset alanvaihdosta – ja on mukana muutama toteuttamistaan odottava unelmakin. Hän osallistui 25. huhtikuuta PohjoisPohjanmaan Yrittäjien (PPY) järjestämille Yritysmarkkinoille, mutta ainakaan vielä yrityskauppoja ei syntynyt.

Lehtola tietää, että myynti on kuukausien prosessi ja hän onkin valmis jatkamaan tarvittavan aikaa

uuden omistajan tukena. Ostatarra on Lehtolan ensimmäinen myynnissä oleva yritys ja hän kertoo saaneensa paljon apua ja vinkkejä PPY:n omistajavaihdosasiantuntijalta Piia Lehtoselta Hän on neuvonut Lehtolaa esimerkiksi siitä, miten myyntiin kannattaa valmistautua ja mitä kaikkea tulee ottaa huomioon.

”Kun aloin miettimään yrityksen myyntiä, Lehtonen oli ensimmäinen – ja oikeastaan kaikkein tärkein kontakti.”

Yritysmarkkinat järjestetään seuraavan kerran Ylivieskassa 2. lokakuuta.

Piia Lehtonen Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien omistajanvaihdosasiantuntija

Yritystenkysyntäon kasvussa

Lehtonen kertoo, että kiinnostuneita ostajia kyllä löytyy, ja etenkin nuoret sukupolvet ovat entistä kiinnostuneimpia yrittämisestä.

Yritysmarkkinoilla olikin ennätysmäärä osallistujia: yli 80 mukaan lukien yhteystyökumppanit. Lehtonen kertoo saaneensa aivan viime hetkille asti yhteydenottoja halukkailta osallistujilta.

Yritysmarkkinoita Lehtonen luonnehtii onnistuneeksi tapahtumaksi.

”Niin myyjät kuin ostajat olivat laajalti tyytyväisiä. Tilaisuudessa solmittiin paljon uusia kontakteja ja keskusteluja jatketaan tapahtuman jälkeen.”

Tilaisuudessa oli tarjolla asian-

tuntijapuheenvuoroja siitä, miten yrityskauppaan kannattaa valmistua ja kuinka hoitaa rahoitus. Ostajilla oli käytössään minuutin puheenvuoro, jonka aikana tuli kertoa millaista yritystä he ovat ostamassa, myyjillä kaksi minuuttia aikaa kertoa yrityksestään.

Yritysmarkkinoille kannattaavalmistautua

Lehtonen kertoo, ettei itse tapahtumassa aleta vielä hieromaan kauppoja, vaan enemmänkin tunnustellaan kuka voisi olla sopiva jatkaja.

Yritysmarkkinat järjestetään Oulussa kerran vuodessa, ja tämä oli järjestyksessä viides kerta. Lehtonen mainitsee, että seuraava vastaava tapahtuma järjestetään 2. lokakuuta Ylivieskassa, ja sinne ovat tervetulleita kaikki Pohjois-Pohjanmaan yrittäjät ja yrittämisestä kiinnostuneet.

Yritysmarkkinoille kannattaa tulla valmistautuneena – ja se tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että yritys on myyntikunnossa. Ostajan silmissä arvoa nostavat selkeä brändi, vastuullisesti hoidettu liiketoiminta sekä kunnossa oleva dokumentaatio.

MARIA NIKKILÄ

Mainos- ja painoalan yritys Ostatarra Finland on myynnissä. Yrittäjä Sami Lehtolan mielessä on alanvaihto sekä muutama vielä toteuttamaton unelmakin.

MARIA NIKKILÄ

Nuorten

työllistämisseteli toi yritykseen nuoren osaajan

– Se oli yksi keskiviikkoiltapäivä, kun sähköpostiin kilahti BusinessOulun uutiskirje, jossa kerrottiin nuorten työllistämissetelistä. Olimme pohtineet harjoittelian ottamista, mutta uutinen työllistämissetelistä muutti suunnitelmat kertaheitolla, sanoo toimitusjohtaja Joni Lappalainen HTGP Groupista.

Lappalainen pitää tärkeänä, että työnantajille vinkataan, mitä tukimahdollisuuksia milloinkin on mahdollista hakea ja saada.

– Tällaisessa markkinatilanteessa rekrytointitukia ei missään nimessä kannata jättää käyttämättä, hän painottaa.

HTGP Groupissa koetaan, että nuoren palkkaaminen on osa yhteiskuntavastuullista työllistämistä, mutta muitakin syitä nuoren palkkaamiseen on. – Nuori työntekiä pystyy tukemaan ja auttamaan meitä monessa sellaisessa asiassa, mihin emme itse kykenisi. Nuorilla on uudenlaista osaamista ja näkemystä.

KAIKKI HOITUI KETTERÄSTI

HTGP Group tarjoaa yrityksille teknologia- ja asiantuntiapalveluja toiminnan kehittämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Yritys halusi palkata osaajan, joka lähtee rakentamaan frman tunnettuutta muun muassa pitämällä sen sometilit aktiivisina. Puolet töistä tehdään Luovalle Työmaalle, joka on yksi HTGP:n konserniyhtiöistä. Nuori palkataan vuoden loppuun asti, ja jatkosta

päätetään loppuvuonna.

Rekrytointi lähti käyntiin hakuilmoituksen laatimisella, jotta saatiin oikean profilin hakioita.

– Olimme työntekiätarpeesta yhteyksissä BusinessOuluun, josta kontaktoitiin sopivia hakijoita. Homma toimi todella jouhevasti ja nopeasti. Lappalainen haluaa rohkaista nuoria olemaan vaikeassa työllistymistilanteessa entistä aktiivisempia työnhaussa.

– Pitäkää ääntä! Jos tiedätte, että palkkaukseenne on mahdollista saada tukea, kertokaa se rekrytoivalle yritykselle.

MÄTSI LÖYTYI

HTGP:n leivissä aloittanut työntekiä on Vilja Heikkilä, 28.

– Aloitin markkinointikoordinaattorina. Työssä yhdistyvät markkinointi ja myynti, mikä tekee siitä mielenkiintoista ja monipuolista. Heti aluksi pääsen mukaan nettisivujen uudistusprojektiin, kertoo Heikkilä innostuneena.

Oululainen Heikkilä valmistui toukokuussa -24 kokemus- ja palvelumuotoiliaksi opiskeltuaan neljä vuotta LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa Lahdessa. Ylioppilastutkinnon jälkeen hän oli opiskellut visualistiksi Salon seudun ammattiopistossa.

– On huippua, kun vihdoin pääsen hyödyntämään oppimaani. Uskon, että tämä on työpaikka, jossa tulen myös itse oppimaan paljon. Molemmat osapuolet hyötyvät.

Heikkilä kertoo olleensa välillä tuskastunut työnhakuun. Sitä kesti kaksi vuotta. Alkuvuonna hän pyysi tapaamista työhönvalmentajan kanssa.

– Työhönvalmentajalta sain myöhemmin viestin, että HTGP hakee nuorta työntekiää. Tein videohakemuksen, sain kutsun haastatteluun ja tulin vali-

Kuva: Vilja Heikkilä aloitti markkinointikoordinaattorina nuorten työllistämisseteliä hyödyntäen. – Tällaisessa markkinatilanteessa rekrytointitukia ei missään nimessä kannata jättää käyttämättä, painottaa HTGP:n toimitusjohtaja Joni Lappalainen.

tuksi, Heikkilä kertaa työnhaun vaiheita hymyillen.

– En ole kuitenkaan sen parempi tai arvokkaampi ihminen nyt kun sain työpaikan kuin ollessani työnhakiana.

NUORTEN TYÖLLISTÄMISTUKI

• Tukea voivat hakea yritykset ja 3. sektorin toimiat, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa.

• Tuki kattaa 50 % nuoren palkasta. Tukeen eivät sisälly sivukulut, lomaraha, suorituspalkkiot, työsuhde-edut tai ylityökorvaukset.

• Tuen enimmäismäärä on 1500 €/kk, yhteensä enintään 9000 €/6 kk.

• Tukea voidaan myöntää, kun työnantaja palkkaa nuoren uuteen työsuhteeseen, joka täyttää työssäoloehdon. Tukea voidaan myöntää myös oppisopimustyösuhteeseen.

• Viimeisen kokonaisuudessaan tuetun 6 kuukauden jakson tulee alkaa 1.1.2027.

Tuki myönnetään ensisiaisesti nuorille, joiden kotikunta on Oulun seudun työllisyysalueella ja jotka

• ovat alle 30-vuotiaita, ovat suorittaneet ammatillisen tutkinnon,

• ovat olleet työttömänä vähintään 6 kuukautta edeltävän 7 kuukauden aikana,

• palkataan koulutusta vastaaviin tehtäviin ja

• ovat työllisyyspalvelujen asiakkaita.

Tukea voidaan myöntää myös alle 30-vuotiaille nuorille, joilla ei ole tutkintoa, vaan ovat suorittaneet vain perusopetuksen ja olleet työttömänä vähintään 3 kuukautta ennen työsopimuksen tekoa. a businessoulu.com/nuortentyollistamisseteli

Kunideasta kasvaayritys

Petra Puolakanaho ja Aapi Sotaniemi kertovat, miten heidän yrityksensä saivat alkunsa ·

Petra Puolakanaho on yksi tapahtumapalvelu Menoxin perustajista. Hän kertoo saaneensa kipinän yrittämiseen opiskellessaan Oulun ammattikorkeakoulussa tradenomiksi. Hänet houkuteltiin mukaan silloiseen Terwa-akatemiaan, mikä toimi yrittäjyyden osaamispolkuna.

”Siellä järjestettiin tapahtuma nimeltä Startup Weekend, mihin osallistuin ja mitä kautta aloin viemään ideaani eteenpäin.”

Puolakanaho kertoo yrityksen perustamisen vaatineen pitkän pohjatyön, mutta muistaa kiittää myös neuvonantajiaan, kuten Oamkin Business Cornerin henkilökuntaa. He ovat tukeneet ja sparranneet Puolakanahoa yrityksen perustamisen varrella.

Perustamista varten piti tehdä myös liiketoimintasuunnitelma ja hakea starttiraha Business Oulusta.

Puolakanaho on hyödyntänyt paljon verkostoitumista eri tapahtumissa ja saanut apua myös Uusyrityskeskuksesta.

”Olen rohkeasti lähtenyt kysymään apua myös muilta yrittäjiltä, kuten näkökulmia siihen, miten kannattaa edetä. Heidän neuvonsa ovat auttaneet välttämään pahimmat sudenkuopat.”

Mukaanyrittäjien tapahtumiin

Muita yrittämisestä kiinnostuneita nuoria Puolakanaho rohkaiseekin osallistumaan alaa koskeviin tapahtumiin ja luomaan verkostoja muihin yrittäjiin. Niiden kautta hän on saanut esimerkiksi uusia asiakkaita.

Yrityksellä oli alkuvaiheilla myös vastoinkäymisiä, kun alkuperäi-

nen tiimi hajosi. Se sai Puolakanahon pohtimaan yrityksen jatkoa. Hän kehottaakin varautumaan myös yllättäviin muutoksiin, vaikka tiimin tiet erkanivatkin hyvissä väleissä.

Tulevaisuutta hän katsoo positiivisin mielin: Menoxilla menee hyvin ja yrityksen onkin tarkoitus laajentua tulevaisuudessa myös kansainvälisille markkinoille. “Oulusta saa apua, kun kysyy.”

Swaippailusta kuponkisovellukseen

Kuponkisovellus Coubongan tarina alkoi ideasta yhdistää deittisovelluksen “swaippailu” ja alennuskupongit. Toimitusjohtaja Aapi Sotaniemi lähti opiskelemaan kauppakorkeakouluun, missä tapasi kaksi muuta Coubongan perustajaa: Daniel Agavan ja Aleksi Vallinevan Neljänneksi perustajaksi Sotaniemi houkutteli mukaan

Prime Salesin toimitusjohtaja Joonas Puurusen.

Sotaniemi ja Agava leikittelivät erilaisilla yritysideoilla, ja Coubonga sai alkunsa Agavan laittamasta ääniviestistä. Ideaa kehiteltiin vuoden päivät, kunnes sovellus lan-

Rohkaisen kokeilemaan. Vaikka yritys menisikin puihin, ei tarvitse harmitella pöytälaatikkoon pölyttymään jäänyttä ideaa.

Aapi Sotaniemi Coubongan toimitusjohtaja

Kotisiivousta | 5 tähden mattohuolto

– ikkunanpesut

– kotisiivoukset

– kotitalousvähennys

– saunan ja kylpyhuoneen pesut

seerattiin alkuvuodesta 2024. Yrittäminen oli Sotaniemelle tuttua oman suvun kautta, mutta hän kertoo sen vaatineen myös uhrauksia. Esimerkiksi opinnot ovat jääneet kesken ja myös oma taloudellinen sijoitus oli suurehko, vaik-

ka yritys sai Business Finlandilta 5000 euron arvoisen innovaatiosetelin.

”Yrittäminen oli sinänsä tuttua, mutta startup-yrittäminen oli oma maailmansa, missä oli hirveästi opeteltavaa. Oulusta kuitenkin saa apua, kun kysyy!”

Kansainvälisille markkinoille

Sotaniemellä on takanaan pian yhdeksän vuoden yrittäjätausta. Coubongan tulevaisuudennäkymät ovat ulkomaan markkinoilla. Sotaniemi kertoo, että loppuvuodesta on tarkoitus pilotoida alustaa Suomen rajojen ulkopuolella. Palkitsevinta onkin ollut nähdä yrityksen kasvu.

Yrittämistä harkitseville hänellä on neuvo:

”Suomessa on hyvät edellytykset alkaa yrittäjäksi. Rohkaisen siihen, että lähtee ennemmin kokeilemaan, ja vaikka yritys menisikin puihin, ei jää ainakaan harmittamaan, että idea jäi pölyttymään pöytälaatikkoon.”

Sotaniemi kehuu miten hyvin he ovat saaneet apua yrityksen perustamisvaiheessa ja myös sen jälkeen esimerkiksi Business Oulusta. MARIA NIKKILÄ

PALVELUMME

• Tilintarkastus

• Erityistilintarkastus

• Arvonmääritykset

Jari Nurkkala, KHT, KRT

Timo Salonen, KHT

Joonas Jyrinki, KHT, KRT

Janne Pesonen, HT

• Yritysjärjestelyt ja verokonsultointi

• Yrityskaupat ja sukupolvenvaihdokset

• Kestävyysraportoinnin varmennus

Juha Isopahkala, HT

Marja Hentunen, HT

Kari Salonpää, HT

Mikko Lumila, HT

Hanna Kinnunen, HT

Mika Kemppainen, HT

Tuomas Kotajärvi, HT

Anne Karppinen-Salonpää, HT

www.pstilintarkastus.com Kirkkokatu 5, OULU

Petra Puolakanaho kertoo yrityksen perustamisen vaatineen pitkän pohjatyön.

MARIA NIKKILÄ

Pian 9 vuotta yrittäjänä toimineen Aapi Sotaniemen mielestä Suomessa on hyvät edellytykset alkaa yrittäjäksi.

Työelämässä oppiminen avaa

nuorille väylän työelämään

Nuorisotyöttömyys on Oulussa korkeampi kuin muissa Suomen suurimmissa kaupungeissa. Työttömyys uran alkuvaiheessa voi vaikeuttaa työllistymistä myöhemmin ja heikentää toimeentuloa pitkällä aikavälillä. Siksi on tärkeää tukea ammattiin valmistuvia sekä työelämän kynnyksellä olevia opiskelijoita, jotka ovat ensimmäistä kertaa aloittamassa työelämässä tapahtuvan oppimisen jaksoa.

Monelle ammatilliselle opiskelijalle työelämässä oppiminen on ensimmäinen kosketus työelämään. Ensikokemukset vaikuttavat siihen, millaisena työelämä näyttäytyy ja millä motivaatiolla nuori suuntaa kohti valmistumista ja työelämää.

Nuorten reitti hankkeen yhtenä

tavoitteena on tukea OSAOn opiskelijoita työelämässä oppimisen työpaikkojen löytämisessä ja työllistymisessä opintojen valmistumisvaiheessa. Kun kysyttiin opiskelijoiden ajatuksia työelämässä oppimisesta ja työllistymisestä, heidän kokemukset ovat pääosin myönteisiä.

Myönteistä kokemusta selittivät hyvä perehdytys sekä ilmapiiri, jossa opiskelija koki olevansa tervetullut. Erityisesti arvostettiin toimivaa ohjausta ja mukavaa työporukkaa.

Kokemusta heikensivät puutteellinen perehdytys, yksittäiset kielteiset kokemukset ohjaajista sekä työpaikan ilmapiiriongelmat. Myös nuoren oma jännitys tai väsymyksen vaikutti kokemukseen.

Työnantajilla ontärkeärooli

Työpaikoilta nuoret toivovat selkeitä ohjeita, hyvää perehdytystä ja rauhallista aloitusta. Lisäksi korostuvat kannustava ilmapiiri sekä asiallinen ja kunnioittava kohtelu, rohkaisun merkitys, avoin keskustelu ja mahdollisuus kysyä mieltä askarruttavista asioista.

Nuoret toivovat tulevansa kohdatuksi tasavertaisesti ja kannustavalla otteella. Hyvän ilmapiirin ja ohjauksen merkitys korostuu, kun nuori on uuden edessä.

Monet opiskelijat näkivät työelämässä oppimisen väylänä työllistymiseen. Työelämäjakso tarjosi työkokemusta, itseluottamusta ja tunteen omien taitojen riittävyydestä. Osa jatkoi samassa työpaikassa esimerkiksi kesätöissä tai opintojen jälkeen.

Työnantajille nuorten viesti on selkeä: onnistunut työelämässä oppimisen jakso tukee siirtymää työelämään ja vahvistaa motivaatiota. Kokemus rakentuu arjen teoista, kohtaamisista ja siitä, että opiskelija kokee olevansa aidosti tervetullut oppimaan ja tekemään.

Nuorten reitti hanke pyrkii edistämään nuorten kiinnittymistä työelämään. Sen tavoitteena on sujuvoittaa OSAOn, BusinessOulun työllisyyspalveluiden ja yritysten välistä yhteistyötä nuorten työllistymisen edistämiseksi. Yhteistyöhön toivotaan mukaan lisää yrityksiä.

Nuorten reitti hankkeen päätoteuttajana toimii Oulun kaupunki ja osatoteuttajana Koulutuskuntayhtymä OSAO. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (ESR+).

Tilitoimisto

Oulun Debet & Kredit Oy

Temmeksentie 3, 90400 OULU Puh. 040 575 4578

Luotettava kumppani matkallasi menestykseen

Anna Saaga Travelin viedä sinut ja asiakkaasi turvallisesti perille! Tarjoamme laadukkaita bussi- ja VIP-kuljetuksia koko PohjoisSuomen alueella – luotettavasti, joustavasti ja asiakaslähtöisesti.

Saaga Travel – matkasi paras valinta!

Nuorten reitti hanke tarjoaa OSAOn opiskelijoille tukea työllistymiseen. Lisäksi kohderyhmää ovat nuoret työttömät työnhakijat, jotka etsivät työtä tai koulutusta.

SATU HEKKALA

Myyntityöonkovaa

Luottamus ja digiosaaminen ratkaisevat uuden asiakkaan hankinnassa ·

”Myyntityö on lajeista kovin!”

Näin toteaa tietokirjailija, liikkeenjohdon konsultti ja myyntivalmentaja Mika D. Rubanovitsch. ”Jos sinulla on asiakas, muut toimijat pyrkivät saamaan hänet itselleen. Uuden asiakkaan hankintaa varten pitää puolestaan hallita digitaaliset työkalut ja voittaa mahdolliset kilpailijat.”

Epävarmuus tekee asiakkaista varovaisempia ja päätöksenteko hidastuu. Kiinnostus ei ole kadonnut, mutta ostaminen vaatii enemmän perusteluja ja luottamusta.

Rubanovitsch käyttää termiä "mirror of professionalism", heijastus ammattimaisuudesta: olennaista myyntiprosessissa on pitää asiakkaalle annettu lupaus, oli kyse sitten lisätietojen tai jo lopputuotteen toimittamisesta. Tässä on tärkeää paitsi ripeys, myös oma ammattimaisuus.

”Harva ymmärtää, että tapa, jolla sinä myyt, heijastaa sitä, miten sinä toimit.”

Rubanovitsch kertoo, että kompastuskivenä on monesti myyjän kauaskantoisen ajattelun puute: siinä, missä asiakas ajattelee prosessia pitkälle kaupanteon jälkeen, myyjä saattaa keskittyä vain saamaan niin sanotusti nimet paperiin. Prosessista puuttuu dokumentaatio siitä, miten asiat hoidetaan jatkossa.

Rubanovitsch tuo esiin, että huolenpito asiakkaan tulevaisuudesta on kilpailuvaltti.

Rubanovitsch

MyyntiMoukarin pääpuhuja

Myyntiguruna tunnettu Rubanovitsch on pääpuhujana yrittäjien myynnin ja kasvun sparraustapahtumassa MyyntiMoukarissa Oulun Energia Areenan Routabaarissa keskiviikkona 3.6. klo 11.15–17.

Kaupankäynti digitalisoituu huimaa vauhtia. Rubanovitsch korostaa tekoälyä tärkeänä hyödyllisenä työkaluna, jolle voi ulkoistaa esimerkiksi yhteenvedot ja esitykset, jolloin itselle jää enemmän aikaa asiakastyöhön.

”Tehostaminen ei tarkoita pelkästään lisää tekemistä, vaan parempaa tekemistä ja aikaansaamista.”

Myynnin kulmakiviä on markkinoinninautomaatio, jonka olennaisia osia ovat verkkosivujen vierailijoiden kalastelu ja liidien kerääminen esimerkiksi some-kanavista.

”Kun asiakas jättää digitaalisen jalanjäljen verkkoon, meidän pitää pystyä tarttumaan siihen. Tähän on olemassa erilaisia työkaluja, kuten vaikkapa HubSpot.”

Rubanovitsch mainitsee, että myyntityö ei kuitenkaan ole joko kasvotusten tai verkossa tapahtu-

Huolenpito asiakkaan tulevaisuudesta on kilpailuvaltti, muistuttaa tietokirjailija, liikkeenjohdon konsultti ja myyntivalmentaja

Mika D. Rubanovitsch.

Harva ymmärtää, että tapa, jolla sinä myyt, heijastaa sitä, miten sinä toimit.

Mika D. Rubanovitsch tietokirjailija, liikkeenjohdon konsultti ja myyntivalmentaja

vaa, vaan myyjän pitää hallita molemmat osa-alueet. Sähköistäminen onkin saattanut aiheuttaa haasteita ihmisille, jotka ovat tottuneet luomaan kauppaa kasvotusten.

Ammattiostajat ovat hyvin digitalisoituneita nykypäivänä, ja usein apuna käytetäänkin AIagentteja, jotka tekevät pohjatyön kuten kilpailuttavat kohteita. Täl-

löin myyjän pitää pystyä elämään nopeasti tilanteen mukana ja hyödyntää itsekin tekoälyä esimerkiksi vastaamaan tarjouspyyntöihin.

Päätöksenteon

psykologiaohjaamyyntiä

Myynnissä pätee tietyt lainalaisuudet alan mukaan, mutta perusasiat ihmisten päätöksenteossa ovat pit-

kälti samoja: ihmiset tekevät päätöksiä tunteella ja perustelevat niitä järjellä.

”Myyntityössä tarvitaan kykyä soveltaa periaatteita eri tilanteisiin ja asiakasryhmiin, mutta esimerkiksi lupa myydä ja lupa haastaa asiakasta toimivat käytännössä kaikkialla.”

Keino erottautua kilpailijoista ei ole pelkästään reagointi, vaan “tone of voice”, kuvainnollinen äänensävy: miten brändi näyttäytyy eri kanavissa, onko asiakaskokemus sama verkossa kuin myyjäkontaktissa. Asiakkaat tavoitetaan nykyisin usein digitaalisissa kanavissa, mutta ratkaisevaa ei ole kanava vaan sisältö ja tapa, jolla asiakkaan huomio ansaitaan.

”Paras tapa erottautua on olla inhimillinen, paneutunut asiak-

kaan liiketoimintaan ja tiedostaa myös asiakkaan asiakkaiden tarpeet: mikä on se lopullinen hyöty, mitä sinä myyt.” Ilmoittaudu mukaan MyyntiMoukari-tapahtumaan.

MARIA NIKKILÄ

Lisääkasvuaja yhteishenkeä

Kiimingin Yrittäjien puheenjohtaja Esko Valkola pyrkii kaudellaan kehittämään ja uudistamaan yhdistyksen toimintaa sekä saamaan mukaan uusia jäseniä.

Vuoden alusta Kiimingin Yrittäjiä luotsannut Esko Valkola ehti olla osa yhdistystä jo vuodesta 2010 ja mukana hallituksessa kuutisen vuotta. Pestiin tuli pyyntö hallituksen jäseniltä.

Valkola kuitenkin korostaa, että puheenjohtaja on vain yksi osa kokonaisuutta ja toimintaa tehdään yhdessä.

"Meillä on Kiimingin Yrittäjissä mukava, tiivis porukka, jonka kanssa on helppoa tehdä yhteistyötä.

Valkola pyrkii kaudellaan kehittämään ja uudistamaan yhdistyksen toimintaa ja saamaan mukaan uusia jäseniä. Luvassa on myös erilaisia tapahtumia, kuten kevään Yrittäjän vapaapäivä, osallistuminen Vauhti Kiihtyy! –festivaaleille ja syksyn eräretket.

"Tarkoitus on saada porukkaa yhteen, jotta jäsenten tarpeisiin ja haluihin pystyttäisiin vastaamaan paremmin."

Kiimingin Yrittäjät on kokonaisalueeseen nähden iso yhdistys noin 180 henkilön jäsenmäärällään, ja siinä tapahtuukin suhteutettuna suurinta kasvua. Valkola toivoo jäsenistön tietävän, että kaikkia tarvitaan ja haluaakin saada porukan tiiviimmin osaksi yhteistä tekemistä. Mukaan mahtuu kuitenkin myös uusia jäseniä.

"Kiiminki antaa paljon mahdollisuuksia yrittää. Alueena tämä on siinä mielessä hyvä, että kyse ei ole mistään näivettyvästä kylästä,

On tärkeää tehdä juttuja, joilla saa akun ladattua.

Esko Valkola Kiimingin Yrittäjien puheenjohtaja

vaan täällä on selvästi elinvoimaa."

Valkola näkee Kiimingin tulevaisuuden valoisana.

Harrastuksestatulityö

Valkolalla on itsellään pitkä yrittäjätausta. Hän on kotoisin Pudasjärven maaseudulta, mistä hän koulujen jälkeen lähti muutamaksi vuodeksi maailmalle rauhanturvaajaksi.

Vuonna 2008 hän teki päätöksen hypätä kokeilemaan täysin uutta ja hakeutui K-kauppiaskoulutukseen.

Vuoden sopimuksella ensimmäinen kuukausi maksutta

"Kiimingissä

OpashommissaRanualla

Kilpailykyisethinnat Muunneltavattilat Kokous-jatapahtumatilat Loistavasijainti

"Yrittäjyys on ollut itsellä aina vahvasti mielessä. Annan kovan panoksen myös työntekijänä, niin miksi en voisi tehdä sitä itselleni?"

Kaksi ja puoli vuotta sitten hän luopui kauppiasurastaan ja perusti uuden toiminimen: eräEpe.

Toimisto-jaliiketilaa ainutlaatuiessamiljöössä.

Viimeiset kaksi talvikautta hän onkin viettänyt Ranualla opashommissa. Valkola teki safariopastoimintaa, revontuliretkiä ja omaksi suosikikseen noussutta pilkkiopastusta. Hän kertoo jännittäneensä kuinka pärjää vieraalla kielellä, kun asiakaskunta oli pääsääntöisesti ulkomaalaisia, mutta pelko osoittautui turhaksi.

Jopa siinä määrin, että Valkola päätti laittaa pystyyn oman opasyrityksen, jonka toimintaa on jo käynnistellytkin somekanavien, kuten TikTokin kautta. Valkola toivoo pystyvänsä tulevaisuudessa työllistämään rinnalleen myös muita.

Hän antaakin neuvoksi muille yrittäjille uskaltaa rohkeasti toteuttaa omia ideoitaan, vaikka ne tuntuisivatkin ajatuksena pelotta- MARIA NIKKILÄ

"On tärkeää muistaa tehdä juttuja, millä saa sen akun päästä ladattua. Lähdetään vaikka yhdessä luontoon, räätälöidylle pilkkureissulle tai patikoimaan. Sitä ei tarvitse tehdä edes isolla rahalla, jos sen suunnittelee oikein."

"Minun rakkaita harrastuksiani ovat aina olleet metsästys, kalastus ja eräily, ja niitä on tehnytkin sellaiset 45 vuotta." valta. Lisäksi hän muistuttaa vapaa-ajan tärkeydestä.

Elämys, joka muistetaan!

IKIMUISTOISET JUHLAT MERELLÄ!

• yritysjuhlat, motivointi ja palkitseminen

• tiimipäivät ja kokoukset

• kesäjuhlat henkilöstölle

• teemaristeilyt

KettuMäki Oy

• Seulotut kivet, sepelit, hiekat ym.

• Suursäkeissä myös kaikki lajit.

Puh. 0400 960 829/Mika toimisto@kettumaki.fi www.kettumaki.fi

ELINVOIMAINEN SEUTU

• häät, synttärit ja oman elämän tärkeät päivät

Räätälöidään yhdessä teille ikimuistoinen risteilykokemus!

Varaa nyt ja luodaan yhdessä elämyksellinen merimatka.

Viihdy ja virkisty!

Tilaukset ja varaukset: toimisto@oululines.fi

Look at Oulu from the sea oululines.fi

Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan kehittämiskeskus

on selvästi paljon elinvoimaa", luonnehtii Kiimingin Yrittäjien puheenjohtaja Esko Valkola.

KohtiBaltiaa

OES-vaikuttajaverkoston vuosikurssi 13 tutustui Latvian elinkeinoelämään Riikassa

Oman elämänsä sankari vaikuttajaverkoston vuosikurssi 13 matkasi huhtikuun lopulla Riikaan tutustumaan Latvian elinkeinoelämään, talouteen ja yrityskenttään.

Kohteeksi se valikoitui, koska maa tarjoaa kiinnostavan vertailukohdan EU- ja NATO- jäsenenä Venäjän rajalla. Maan talous on kääntynyt taantuman jälkeen kasvuun, joten tavoitteena oli hakea uusia näkökulmia sekä käytännön oppeja.

Matka alkoi Suomen suurlähetystössä, jossa kuulimme suurlähettiläs Anne Salorannan sekä ulkoasiainsihteeri, edustuston päällikön sijaisen Eero Vennon katsaukset Latvian tilanteeseen. Esityksissä korostuivat talouden varovaisen positiiviset näkymät:

BKT:n kasvuksi ennustetaan tälle vuodelle 2,5–2,8 prosenttia. Ulkoiset haasteet ovat pitkälti samankaltaisia kuin Suomessa, ja niitä aiheuttavat muun muassa Ukrainan sota ja Lähi-idän epävakaus.

Sisäisesti Latviaa haastaa muun muassa koulutetun työvoiman saatavuus, johon vaikuttaa työikäisten muuttoliike ulkomaille. Tähän on pyritty vastaamaan houkuttelemalla ulkomaille muuttaneita takaisin maahan. Sisäpoliittiseen tilanteeseen vaikuttaa myös suuri venäläisvähemmistö.

Tulevat parlamenttivaalit lokakuussa 2026 ovat kiinnostavassa asetelmassa. Gallupien mukaan kannatus jakautuu tasaisesti useiden puolueiden kesken, eikä kenenkään kannatus ylitä 10 prosenttia.

TietoaLatviasta

Maassa on noin 1,9 miljoonaa asukasta, joista pääkaupunki Riikassa asuu noin 595 000

Puolustusmenot ovat noin 3–5 % BKT:stä ja taso on nousussa (vuoden 2026 asetettu tavoite 4,91 %)

Työttömyysaste on noin 6,2 prosenttia

Yritysverotus on kilpailukykyinen ja muistuttaa Viron mallia (voittoa verotetaan pääosin vasta jaettaessa)

Maassa on erityistalousalueita (SEZ), joilla tarjotaan investointitukia ja verohelpotuksia

Inflaatioennuste tälle vuodelle on noin 2–3,5 %

Energian tuotannossa korostuu uusiutuva energia, erityisesti vesivoima

Suomi on Latvialle yksi tärkeimmistä kauppakumppaneista; maiden välinen kauppa oli noin 2,2 miljardia euroa vuonna 2025

Team Finland on määritellyt Latvian kaupan painopisteiksi mm. puolustusteollisuuden, resilienssin ja digitalisaation

Yhteistyökiinnostaa

Vierailukohteissa korostui lämmin vastaanotto ja aito kiinnostus yhteistyöhön suomalaisten kanssa.

elämänsä sankari vaikuttajaverkoston vuosikurssi 13 matkasi huhtikuun lopulla

Latvian elinkeinoelämään, talouteen ja yrityskenttään.

YIT Latvijalla tapasimme suomalaisen kauppakamarin yritysjäseniä, ja The Latvian Chamber of Commerce and Industry:ssä verkostoiduimme lisää paikallisten yrittäjien kanssa.

Keskusteluissa nousi esiin vahva halu lisätä yhteistyötä, mikä liittyy osaltaan Latvian tavoitteeseen tiivistää niin sanottua NB8-yhteistyötä Pohjoismaiden ja Baltian maiden välillä.

YIT Latvijan uusien toimitilojen sekä Marpagalmi-projektin työmaan esittely tarjosi konkreettisen kuvan maan rakennusalan tilanteesta. Ala on kasvanut vahvasti, ja YIT Latvijan oman toiminnan keskiössä ovat vastuullisuus, kestävä kehitys ja työturvallisuus.

YIT Latvija on maan toiseksi suurin rakennusalanyritys, ja sen näkymät ovat positiiviset.

Muita vierailukohteita matkalla

olivat NATO StratCom, Riian kaupunki sekä Latvian talousministeriö. Talousministeriön esitys avasi kattavasti maan talouspolitiikan painopisteitä, pk-yritysten tukimuotoja, verotusta ja kilpailukykyä sekä työmarkkinoiden kehitystä.

Lisäksi Latvian keskuspankin ja Business Finlandia vastaavan Investment and Development Agency of Latvian esitykset syvensivät ymmärrystä maan taloudesta.

TarjollayhteysLatvian markkinoille

Kolmen päivän tiivis ohjelma tarjosi monipuolisen kuvan nykypäivän Latviasta ja sen mahdollisuuksista. Matka oli myös erinomainen tilaisuus verkostoitua paikallisten elinkeinoelämän toimijoiden kanssa.

Ohjelmaan mahtui lisäksi tutus-

tumista Riian viehättävään vanhaankaupunkiin, ryhmätöitä sekä paikalliseen ruokakulttuuriin perehtymistä.

Jos kiinnostuit Latvian markkinoista, ole yhteydessä PPY:n toimistoon – autamme sinut eteenpäin oikeiden kontaktien pariin. Tuore lentoyhteys Oulusta Riikaan tekee matkustamisesta helppoa ja vie suoraan yhteen Itämeren helmistä.

OES-vuosikurssin 13 seuraava tapaaminen järjestetään lokakuussa Lahdessa Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä. Luvassa on tuolloin muun muassa ryhmätöiden purkua, Suomen Yrittäjien liittokokouksen seuraamista sekä tietysti osallistumista tapahtuman monipuoliseen ohjelmaan.

Executive MBA

Haluatko kehi yä johtajana ja rakentaa tulevaisuuden menestyvää organisaatiota?

Tutustu EMBA-ohjelmaan ja hae mukaan syyskuussa 2026 alkavaan koulutukseen: oulu.fi/fi/mai/koulutus Lisätietoa: 0294 48 7355

Oman

Riikaan tutustumaan

MILLA RAAPPANA

Etvoihallitamarkkinaa –omaaosaamistasivoit

Viime vuodet ovat olleet yrityksille poikkeuksellisen vaiherikkaita. Globaalit kriisit, geopoliittinen epävarmuus ja talouden heilahtelut ovat muuttaneet toimintaympäristöä nopeasti ja arvaamattomasti.

Kustannukset ovat nousseet, raaka-aineiden saatavuus on vaihdellut, kysyntä on heitellyt ja tulevaisuuden ennakointi on monin paikoin tuntunut lähes mahdottomalta.

Samaan aikaan työelämän muutostrendit ovat muokanneet työn tekemisen tapoja. Työ, osaaminen ja oppiminen eivät ole enää sidottuja aikaan, paikkaan tai yhteen ammatti-identiteettiin.

Lisäksi monialaisen osaamisen tarve on lisääntynyt. Näissä oloissa osaamisen merkitys korostuu entisestään.

Osaaminentuoturvaaja ennakoitavuutta yrityksiin

Epävarmassa taloudellisessa tilanteessa osaaminen on harvoja asioita, jota kriisit tai muuttuva toimintaympäristö eivät voi viedä meiltä pois. Juuri siksi epävarmat ajat ovat usein myös paras hetki

panostaa oman ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen.

Uusi osaaminen tuo mukanaan uusia näkökulmia liiketoimintaan, mutta myös auttaa tunnistamaan vaihtoehtoisia ratkaisuja edessä oleviin haasteisiin sekä tukee organisaation kykyä selviytyä muutoksista.

Yritysten kyky selviytyä ja uudistua ei lopulta ole kiinni yrityksen koosta tai toimialasta, vaan siitä, miten ne kehittävät osaamistaan suhteessa muuttuvaan toimintaympäristöön. Organisaatiot, joissa oppiminen nähdään jatkuvana ja strategisena toimintana, ovat usein ketterämpiä ja kestävämpiä kriisien keskellä. Erityisesti nopeasti muuttuvissa toimintaympäristöissä korostuvat kyky oppia uutta, soveltaa opittua osaksi yrityksen käytännön toimia ja uudistaa omaa toimintaansa tarvittaessa. Osaamisen kehittäminen ei ole irrallinen kustannus, vaan keskeinen keino rakentaa kestävää kassavirtaa ja pitkän aikavälin kasvua. Ennakoivasti osaamiseen panostavat yritykset eivät vain reagoi muutoksiin – ne pystyvät hyödyntämään niitä liiketoimintansa kehittämisessä.

Osaamistarpeetkasvavat –olemmekovalmiita muutokseen?

Osaamistarpeet myös kasvavat vauhdilla. Opetus- ja kulttuuriministeriön arvion mukaan noin puoli miljoonaa suomalaista tarvitsee lähivuosina uudelleenkoulutusta tai laajaa täydennyskoulutusta. Tämä herättää kysymyksen: ovatko yritykset ajoissa liikkeellä vai pääseekö henkilöstön osaaminen vanhenemaan huomaamatta?

Reaktiivinen osaamisen kehittäminen on usein kallista ja hidasta. Ennakoiva, arkeen integroitu oppiminen sen sijaan tukee sekä yksilöiden että organisaatioiden pitkäjänteistä kehittymistä. Korkeakoulujen jatkuvan oppimisen palvelut on rakennettu vastaamaan juuri tähän tarpeeseen – mahdollistaen joustavan oppimisen työn ohessa ja työelämän tarpeista käsin.

Markkinoita emme voi hallita, mutta osaamiseen panostamalla voimme vahvistaa valmiuttamme kohdata tuleva. Jatkuva oppiminen ei ainoastaan auta selviämään epävarmuudesta – se rakentaa pohjaa seuraaville mahdollisuuksille.

MARIKAKOIVUNIEMI Johtaja Jatkuvan oppimisen palvelut Oulun yliopisto marika.koivuniemi@oulu.fi

Yhäenemmänkansainvälisiäyrittäjiä

PohjoisPohjanmaan

Yrittäjät kartoittaa tarvetta perustaa heille oma verkosto ·

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät (PPY) selvittää millainen tarve olisi perustaa alueen kansainvälisille yrittäjille oma verkosto.

Koordinaattori Milla Raappana kertoo ajatuksen lähteneen siitä, että järjestön alaisuudessa toimii jo useita verkostoja esimerkiksi nuorille yrittäjille ja kasvuyrittäjille. Suomen Yrittäjillä on oma maahan muuttaneiden yrittäjien valiokunta ja myös muilla aluejärjestöillä on toimintaa tällä saralla.

”Tiedetään, että Pohjois-Pohjanmaan alueella on koko ajan enemmän maahanmuuttajataustaisia yrittäjiä.”

Raappana kertoo, että suunnitteilla on tapahtuma, johon kutsutaan KV-yrittäjiä, ja tapahtuman yhteistyökumppanina on Oulun seudun uusyrityskeskus. Tarkoituksena on kartoittaa yrittäjien toiveita ja tarpeita.

Verkosto toimisi kansainvälisten yrittäjien vertaistukena. Se toisi heitä myös yhteen eri tapahtumissa ja antaisi alustan tuoda esiin omia mielipiteitä esimerkiksi blogitekstien muodossa.

Verkostoedellyttääomaa aktiivisuutta

PPY:n omistajanvaihdosasiantuntija Piia Lehtonen täydentää, että tarpeen pitää kuitenkin tulla yrittäjiltä itseltään:

”Verkosto edellyttäisi heidän aktiivisuuttaan. Heidän pitää haluta tulla itse mukaan ja viestiä eteenpäin omille tuttavilleen verkoston olemassaolosta.”

Ukrainasta lähtöisin olevan Oksana Pustovitin mielestä kv-yrittäjien oma verkosto tulisi tarpeen, koska monet yrittämistä harkitsevat pelkäävät riskejä ja tarvitsevat rohkaisua.

Tapahtuman ajankohta on syksyn yrittäjyysviikolla ja siihen toivotaan mukaan niin konkariyrittäjiä kuin yritystoimintaa vasta hautoviakin KV-taustaisia henkilöitä.

Yksinalkuun–verkostolle olisiolluttarvetta

Ukrainaisella kauneusalan yrittäjällä Oksana Pustovitilla oli tark-

ka visio siitä, millaisen yrityksen hän haluasi luoda. Hänellä oli kotimaassaan ensin lasten ja naisten vaatteisiin erikoistunut liike, sitten hän toimi yksityisyrittäjänä kauneusalalla.

Oulussa hän omistaa keskustassa ja Kaakkurissa sijaitsevat Velure-kauneudenhoitoyritykset. Hän kertoo yrittämisen olevan hänellä verissä isänsä puolelta.

Aloittaessaan yritystoimintaa

QR-koodi ohjaa kansainvälisille yrittäjille tarkoitettuun kyselyyn. QR-code is a surveylink for international entrepreneurs.

rohkaisua. Tällainen yhteisö voisi tuoda kaivattua tukea.” Pustovit mainitsee esimerkkinä verotuksen ja lakisäädökset, jotka eroavat ukrainalaisista. Hän arvelee, että muutoksista sana kulkisi nopeammin verkoston kautta. Myös laskuttaminen oli aluksi hieman epäselvää, ja Pustovit pohtikin laskutus- ja tilipalveluja tarjoavan yrityksen ja tilitoimiston välillä, päätyen jälkimmäiseen.

Suomessamarkkinointi onerilaista

Hänestä olisi ollut kivaa kuulla myös markkinointivinkeistä. ”Mikä toimii slaavilaisessa kulttuurissa, ei toimi täällä. Jopa erot keskustan ja Kaakkurin toimipisteiden markkinoinnissa vaihtelevat.”

Suomessa hänellä ei ollut tietoa tarjolla olevista palveluista kuten BusinessOulusta. Hän saikin paljon apua ja vinkkejä jo yrittäjinä toimivilta ystäviltään. Myös asiakkaat ovat olleet avuksi, ja osanneet neuvoa markkinoinnin ja yritysvinkkien osalta. Pustovit kokeekin, että kv-yrittäjien oma verkosto tulisi tarpeen. ”Monet yrittämistä harkitsevat pelkäävät riskejä, ja tarvitsisivat MARIA NIKKILÄ

Hän kuitenkin rohkaisee muita yrittämään, mutta kannustaa miettimään asioita monelta kannalta läpi: ”On tärkeää tietää mitä olet tekemässä, mutta myös luomasi ilmapiiri vaikuttaa. Asiakkaat aistivat tunnelman.”

Ei yllätyksiä yrittäjälle!

Vaan kunnon työterveyttä – NYT MYÖS OULUSSA!

Täsmän edut:

Potilasta ei pallotella luukulta toiselle. Lakisääteiset toimet hoidetaan työpaikalla.

Oikeasti kiinteä kk-hinta: Ei lisämyyntiä, piilokuluja tai aloitusmaksua.

Irtisanomisaika asiakkaalle 1 sekunti.

Laske hinta: www.tasma.fi /hintalaskuri tai soita Niinalle: 020 7424 115

Skannaa laskuriin

MARIA NIKKILÄ

järjestävätkesätapahtumia

Pudasjärvellä

saadaan nauttia markkinoista, Kuusamossa ja Raahessa on tarjolla kesäteatteria ·

Pudasjärven Yrittäjät järjestävät suositut kesämarkkinat jälleen heinäkuun alussa. Pudasjärven markkinat ovat heinäkuun ensimmäisenä viikonvaihteena Pudasjärven torilla. Markkinahulinaa on luvassa perjantaina 3.7. kello 10–18 ja lauantaina 4.7. klo 9–16. Torille on tulossa 60 markkinamyyjän myyntikojut ja ohjelmaa koko perheelle. Tänäkin vuonna järjestetään markkina-arpajaiset hulppeine palkintoineen.

"Markkinoiden järjestäminen on haasteellista, mutta hoituu jokseenkin rutiinilla", kertoo Pudasjärven yrittäjien puheenjohtaja Heimo Turunen. ”Ensi kesänä markkinat järjestetään jo 43:nen kerran. Itse olen ollut järjestelyissä mukana vuodesta 2002, jolloin tein markkinalehteä tapahtumaan. Tämä on viides kesäni puheenjohtajan puikoissa”, Turunen luonnehtii.

Iso osa markkinapaikoista on jo varattu.

”Myyjät ovat olleet tyytyväisiä markkinoihin – kauppa kuulemma käy”, tietää Turunen, joka huolehtii myyntipaikkojen varausten vastaanottamisesta.

Monipuolistaohjelmaa

Markkinat juontaa tänä kesänä raahelainen radiojuontaja ja imitaattori Ari Kettukangas Koko perheen tapahtumassa saadaan

Myyjät ovat olleet tyytyväisiä markkinoihin – kauppa kuulemma

käy.

Heimo Turunen

Pudasjärven Yrittäjien puheenjohtaja

kuulla musiikkiesityksiä ja lapsille on markkinoilla luvassa pomppulinna.

”Markkinapuheet pitävät Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja

Jussi Pirhonen Porista ja PohjoisPohjanmaan yrittäjien varapu-

heenjohtaja Joonas Puurunen

Oulusta sekä useat kansanedustajat”, lisää Turunen.

Myös Pudasjärvellä kesällä viihtyvät matkailijat ja mökkiläiset ovat löytäneet markkinoille.

”Monipuolinen markkinaohjel-

ma ja runsas myyntitarjonta vetävät puoleensa. Paikkakunnan kesävieraat ovat olleet ilahduttavan aktiivisesti mukana markkinoilla.”

Markkina-arvonnan pääpalkinto on tänä vuonna 10 000 euron arvoinen kesäkeittiö ja toisena palkintona on sähköpyörä.

Arpajaisten päävoiton luovutus oli viime vuonna yksi markkinoiden kohokohdista, ja sitä se tulee olemaan takuulla tänäkin vuonna.

PokkapitääKuusamossa jaRaahessa

Järjestäminen on sujunut mutkattomasti, liput ja tarjoilut pitää vain varata”, kertoo Kuusamon Yrittäjien puheenjohtaja Reeta Kortesalmi-Säkkinen

Tänä vuonna kuusamolaisia yrittäjiäviihdyttääheinäkuussaKuusamon teatterin esittämä komedia Pokka pitää. Yrittäjien näytös järjestetään Helikummun kesäteatterialueella 15.7. klo 18. Pokka pitää nähdään myös 4. heinäkuuta alkaen klo 15 Raahen teatterissa, jonne Raahen Yrittäjät järjestävät illanvieton.

”Olemme järjestäneet kesäteatteritapahtuman jäsenillemme Kuusamossa jo kymmenen vuoden ajan. ANNA RAUDASKOSKI

Varaa mainostilasi:

• Ritva Korhonen 040 590 3617

• Sami Saari 044 057 5121

• Anu Suutari 0400 208 692

Pudasjärven Yrittäjien kesämarkkinat on suosittu tapahtuma. Markkinat järjestetään Pudasjärven torilla 3.–4.7.

KYSYMYS & VASTAUS

Voikoyrityssaneerausauttaatappiolliseksi muuttuneen

VASTAUS

Voiko tekoälyn tuottamia kuvia ja tekstejä käyttää?

Yrityssaneerauslaki uudistui 1.6.2023 ja muutosta sovelletaan menettelyihin, jotka on aloitettu tämän jälkeen.

sopimuksenpäättämisessä?

minen tulee kyseeseen vain tilanteissa, joissa se on välttämätöntä saneerauksen onnistumiselle.

Tekoälysovelluksilla on helppo tuottaa kuvia ja tekstejä. Voinko huoletta käyttää niitä omassa liiketoiminnassani?

Uudistus toi mahdollisuuden irtisanoa sopimuksia saneerauksen toteuttamiseksi, vaikka sopimusehdot sen estäisivät. Irtisano-

VASTAUS

Pelkästään tekoälysovelluksella tuotetut kuvat ja tekstit eivät oikeastaan ole kenenkään omaisuutta. Ne eivät esimerkiksi nauti tekijänoikeussuojaa.

Säännöksen keskeistä soveltamisalaa ovat kestosopimukset, joissa velallisen suoritukset toistuvat samanlaisina, kuten pitkäaikaiset toimitussopimukset. Lisäksi säännös koskee pitkäaikaisia sopimuksia, jotka velvoittavat erilaisiin osa-

käyttää ja millaisia ei, missä tarkoituksessa käyttö on hyväksyttävää ja missä taas ei, ja miten käytöstä kommunikoidaan esimerkiksi kumppaneille tai asiakkaille.

suorituksiin, esimerkiksi vaiheittain etenevät projektit ja hankkeet.

Irtisanominen voidaan tehdä menettelyn alettua, mutta ennen ensimmäisen saneerausohjelmaehdotuksen laatimista, jotta vaikutukset voidaan huomioida ohjelmassa.

Irtisanominen edellyttää selvit-

Onkojohtovelvollinen reagoimaanyhtiön maksukyvyttömyyteen?

VASTAUS

Jos pelkällä tekoälysovelluksella luodaan vaikkapa mainos, se tarkoittaa, että toinen toimija voi periaatteessa käyttää samankaltaisista mainosta omassa toiminnassaan, jos se tehdään muutoin asianmukaisesti mainonnan ja markkinoinnin säännökset huomioon ottaen.

Toisin kuin vanhan osakeyhtiölain aikana, voimassa oleva osakeyhtiölaki (OYL) ei aseta nimenomaista velvollisuutta reagoida yhtiön maksukyvyttömyyteen – lukuun ottamatta luonnollista velvollisuutta pyrkiä poistamaan se.

täjän suostumusta ja viime kädessä tuomioistuin arvioi, voidaanko irtisanomisen sisältävä ohjelma vahvistaa.

ANTTI MYLLYMÄKI asianajaja, varatuomari Asianajotoimisto Audentia Oy

Tekoälysovelluksilla tuotettuihin aineistoihin on myös hyvä suhtautua terveen kriittisesti ja pyrkiä tarkastamaan, että esimerkiksi teksteissä esitetyt tiedot tai väittämät ovat oikein.

Hallituksen on kuitenkin viipymättä tehtävä rekisteri-ilmoitus, jos se havaitsee yhtiön oman pääoman olevan negatiivinen.

Yrityksellä olisi nykyään hyvä olla olemassa ohjeistus tekoälysovellusten käyttöön kuten millaisia sovelluksia saa

Näihin velvollisuuksiin on tulossa merkittäviä tarkennuksia. Direktiivi 2026/799, joka hyväksyttiin 30.3.2026 ja on pantava täytäntöön kansallisesti 22.1.2029 mennessä, velvoittaa jäsenvaltiot yhdenmukaistamaan kansallista lainsäädäntöään johdon vastuiden ja laiminlyöntien seuraamusten osalta.

Suvi Julin

OTM, FM (tietojenkäsittely), luvan saanut oikeudenkäyntiasiamies Berggren

ANTTI KORKEAKIVI

Otanko kuulusteluihin mukaan asianajajan?

Direktiivin myötä maksukyvyttömäksi katsottavan yhtiön johto on velvollinen hakemaan maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun se tiesi tai sen olisi kohtuudella pitänyt tietää yhtiön maksukyvyttömyydestä.

VT, KTM,Director (Law) EY Advisory Oy

Sain poliisilta kutsun kuulusteluihin törkeästä kirjanpitorikoksesta. Tarvitsenko kuulusteluihin asianajajan?

Laiminlyönnin seuraukset ovat vakavat: johtaja voi joutua henkilökohtaiseen siviilioikeudelliseen

Markus Pöhö

Asianajaja, varatuomari

Asianajotoimisto Pöhö Oy

vastuuseen velkojille aiheutuneesta vahingosta. Nähtäväksi jää, johtaako sanktioitu hakemisvelvollisuus käytännössä sellaisten varallisuudeltaan vähäisten yritysten hakeutumiseen konkurssiin, joiden selvittäminen konkurssimenettelyssä ei ole tarkoituksenmukaista.

Neuvottelu asianajajan kanssa ennen kuulustelujen aloittamista kuuluu oikeuksiisi. Asianajajan kanssa voit keskustella esimerkiksi asemastasi tai epäiltyyn rikosnimikkeeseen

VASTAUS

Epäillyllä on aina oikeus käyttää kuulusteluissa asianajajaa. Epäilty rikosnimike on tässä tapauksessa niin vakava, että puolustajan kuluista vastaa ensisijaisesti valtio.

Epäillyllä on kuulusteluissa muun ohella oikeus olla myötävaikuttamatta asian selvittämiseen ja toisaalta oman rikoksen minen voi joskus johtaa miseen. Esimerkiksi edellä mainituista oikeuksista voi olla hyvä neuvotella asianajajan kanssa ennen kuulustelua tai kuulusteluissa.

Asianajaja valvoo kuulustelun asianmukaisuutta ja epäillyn oikeuksia. Asianajaja osaltaan huolehtii, että epäilty ymmärtää poliisin kysymykset ja, että kertomus tulee kirjatuksi oikein.

Samoin jää nähtäväksi, ajautuvatko elinkelpoisetkin yritykset turhaan maksukyvyttömyysmenettelyihin tiukan määräajan vuoksi, ja miten maksukyvyttömyys lopulta määritetään ja sen seuraaminen käytännössä järjestetään.

Mitentehostaa asiakashankintaaja myyntiä,kunmarkkina jaostokäyttäytyminen muuttuvatjatkuvasti?

VASTAUS

Myynti on yrityksen ydinprosessi, jota on kehitettävä jatkuvasti asiakaslähtöisemmäksi. Elämme murroksessa, jossa tekoäly ja digitalisaatio ovat arkipäivää, ja tuotteet/ palvelut eivät mene kaupaksi itsekseen.

Markkinoinnissa on uskallettava olla rohkea – harmaaseen massaan hukkuminen on kallis valinta.

Myynnin johtamisessa on muistettava oikea marssijärjestys:

1. Ihmiset: Kaikki alkaa asenteesta ja osaamisesta. Tekoäly tehostaa, mutta luottamus rakentuu ihmisten välillä.

2. Prosessit: Myynti ei ole sattumaa. Luo selkeät askeleet sille, miten kontaktoit, herätät kiinnostuksen ja tuotat lisäarvoa ostopolun jokaisessa vaiheessa.

3. Järjestelmät: Valjasta teknologia tukemaan ihmisiä ja prosesseja. Digityökalut ovat hyviä renkejä, mutta huonoja isäntiä. Vaikka toimintaympäristö myllertää, peruslait pätevät: ymmärrä

ANTTI KARJULA

Toimitusjohtaja, Kasvuvalmentaja Tulevaisuuden Kasvupolut Oy

asiakkaan muuttunut ongelma, tarjoa kirkas ratkaisu ja uskalla ehdottaa kauppaa. Aktiivisuus on

Pekka Kokko on ollut puuhamiehenä rakentamassa Haukiputaalle vierasvenesatamaa. Hänen mukaansa Oulun seutu on veneilykulttuurin suhteen vielä lapsen kengissä verrattuna Etelä-Suomeen.

Veneily vapauttaa työstä

·

Pekka Kokko rentoutuu parhaiten veneilemällä merellä perheensä, ystäviensä ja yrittäjäkavereidensa kanssa. Veneen kyytiin hän on hypännyt jo pienenä poikana.

YRITTÄJÄHARRASTAA

Rakennusyrittäjänä ja rakennuskonsulttina toimiva Pekka Kokko on veneillyt koko ikänsä. Hän muistaa menneensä veneen kyytiin heti, kun oppi kävelemään.

”Meillä on kesämökki Olhavalla saaressa. Kun olin lapsi, menimme sinne kesäisin veneellä. Nykyään menen mökille veneellä kotirannastani saakka.” Kokko asuu perheineen Kiiminkijoen rannalla. Sieltä pääsee helposti merelle. Vesi elementtinä on kiehtonut ja rauhoittanut häntä aina. Veneilyssä Kokko tuntee en-

merellä perheensä, ystäviensä ja yrittäjäkavereidensa

nen kaikkea kunnioitusta luontoa kohtaan.

”Kun menet merelle, niin siellä kohtaat oman pienuutesi ja opit kunnioittamaan merta ja luontoa. Jäämerellä käydessäni ihailen meren turkoosia väriä, joka on jo itsessään elämys.”

Veneilykausi alkaa heti jäiden lähdettyä huhtikuun lopussa ja kestää lokakuun loppuun saakka. Kokko veneilee pääsääntöisesti Oulun seudulla. Hän käy myös kerran vuodessa kavereiden kanssa Jäämerellä. Päijänteelläkin Kokko on ollut veneilemässä siskonsa veneellä.

Veneilyvapauttaatyöstä jakiireestä

Kokko veneilee perheensä, ystäviensä ja yrittäjäkavereidensa kanssa. Kun hän aloitti yrittäjänä vuonna 2009, veneily sai ajatukset pois hektisestä työstä.

”Menin raskaan työrupeaman jälkeen merelle. Ajoin veneen sen verran kauas, että ympärillä ja horisontissa näkyi vain merta. Se oli vapauttava tunne.”

Yrittäjien kanssa veneillessä he sparraavat samalla toisiaan. Tällä tavoin yhdistyy työ ja rentoutuminen.

Kokko on omistanut elämänsä

aikana useamman veneen. Tällä hetkellä hänellä on alumiinivene Yamarin Cabin 60, jossa on pieni hytti yöpymistä varten. ”Kun käyn Jäämerellä pyytämässä ruijanpallasta, otan oman veneen mukaan. Perämerellä pyydetään hylkeitä ja Torniojoella lohta. Lohen pyyntiin mennään jokiveneellä.”

Ikimuistoisiaretkiä veneellä

Kokon mukaan veneilyharrastuksen pariin pääsee pienellä panostuksella. Vesi on hänen mielestään elementtinä tutustumisen arvoinen.

Meri ei ole koskaan pelottanut Kokkoa. Merta on opittava lukemaan ja vältettävä myrskyjä. ”On ihanaa herätä kesäaamuna ja lähteä veneilemään hennon tuulenvireen saattelemana. Myös meren suolan tuoksun haistaa helposti. Eväät vain mukaan ja merelle. Yrittäjän työlle veneily tuo tarvittavaa vastapainoa.” Kokon mieleen on jäänyt monta ikimuistoista veneretkeä.

”Nuorempana soudettiin kaverin kanssa Oulujokea pitkin Turkansaareen. Se oli pitkä reissu ja kädet menivät sen verran rakoille, että tulomatkalla nukuttiin veneessä. Virta kuljetti

Pekka Kokko rentoutuu parhaiten veneilemällä

kanssa. Tällä kertaa mukana on hänen poikansa Otto.

Lähesjokatoinenpk-yrittäjä siirtäisikesälomiaelokuulle

47 prosenttia pk-yrityksistä kannattaa kesälomakauden siirtämistä siten, että elokuu olisi varsinainen lomakuukausi, kertoo Yrittäjägallup.

Kesälomien siirron kannatusannatus on kasvanut hieman vuodesta 2023, jolloin asiaa kysyttiin edellisen kerran.

"Monen yrittäjän ja yrityksen tilanne helpottuisi, jos siirtyisimme tässä eurooppalaiseen valtavirtaan", Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Kesälomien siirtoa vastustaa vajaa kolmannes (29 prosenttia) Yrittäjägallupin vastaajista, ja noin neljännes (24 prosenttia) ei osaa sanoa kantaansa. Asiaa kysyttiin yli tuhannelta pk-yrityksen edustajalta huhtikuussa.

Työvoimansaatavuus heikkeneeelokuussa

Työvoiman saatavuus heikkenee elokuussa, kun kesätyöntekijät palaavat opintoihin.

"Kesälomien ajoituksen muuttamista on vakavasti pohdittava. Se voisi pidentää sesonkia ja helpottaa työvoiman saatavuutta elo-

"Monen yrittäjän ja yrityksen tilanne helpottuisi, jos siirtyisimme tässä eurooppalaiseen valtavirtaan", Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

kuussa, joka on monissa Euroopan maissa lomakuukausi", Pentikäinen sanoo.

Opetusministeri Anders Adlercreutz kertoi maaliskuussa 2025 selvittävänsä kesälomien siirtoa. Selvityksestä ei ole sittemmin kuulunut.

– Toivomme, että selvitys valmistuisi pikimmiten, sanoo Suomen Yrittäjien asiantuntija Sanna Lempiäinen.

Lomakauden siirron kannatus vaihtelee toimialoittain. Siirrolla on keskimääräistä enemmän kannatusta kaupan alalla, teollisuudessa ja asiantuntijapalveluissa ja vähiten rakentamisessa. Alueellisesti siirtoa puoltavat eniten pääkaupunkiseudun ja Itä-Suomen yrittäjät.

Parantaisiyritysten toimintaedellytyksiä

Lomien ajoitus vaikuttaa suoraan yritysten toimintaedellytyksiin.

"Elokuussa yrityksissä ei ole enää koululaisia ja opiskelijoita kausityöntekijöiksi, kun matkailijavirrat muualta lisääntyvät", Lempiäinen muistuttaa.

Lempiäisen mukaan muutos voisi mahdollisesti helpottaa myös perheiden arkea.

"Lomakauden siirto voisi helpottaa lapsiperheiden ja työntekijöiden arkea. Muutos tukisi työssä käyvien vanhempien tilannetta, sillä se mahdollistaisi lomien joustavamman sijoittamisen heinä–elokuulle", Lempiäinen sanoo.

SUOMEN YRITTÄJÄT

meitä takaisin Ouluun”, Kokko muistelee.

Kokon mieleen ovat jääneet myös yöreissu lasten kanssa Hailuodon Marjaniemeen sekä vaimon kanssa tehty retki Lumijoen Varjakkaan.

”Yövyttiin vaimon kanssa Varjakassa ja tultiin aamupalalle Oulun torille.”

Veneilykulttuuri lapsenkengissä

Kokko on ollut puuhamiehenä rakentamassa Haukiputaalle vierasvenesatamaa. Hänen mukaansa Oulun seutu on veneilykulttuurin

suhteen vielä lapsen kengissä verrattuna Etelä-Suomeen. Täältä puuttuvat tulipaikat, vierasvenesatamat sekä palvelut veden ääressä.

”Venekauppiaat voisivat järjestää tutustumiskursseja. Jokaisella paikkakunnalla, missä vesistö tulee keskustan palveluiden äärelle, tulisi olla vierasvenelaituri lähellä palveluita.”

MARI RYTILAHTI

PohjoisPohjanmaan Yrittäjät

Kauppurienkatu 8 A

II krs, 90100 Oulu ppy@yrittajat.fi p. 010 322 1980 www.ppy.fi

Marjo Kolehmainen toimitusjohtaja, 050 5277 288 marjo.kolehmainen@yrittajat.fi

Kirsi Anttila järjestöpäällikkö, 0500 685 148 kirsi.anttila@yrittajat.fi

Essi Kangasniemi projektipäällikkö, 050 566 2221 essi.kangasniemi@yrittajat.fi

Riku Koskinen jäsenhankinta, 050 552 8444 riku.koskinen@yrittajat.fi

Piia Lehtonen Omistajavaihdosten asiantuntija 050 439 9808 piia.lehtonen@yrittajat.fi

Milla Raappana koordinaattori, 050 395 9877 milla.raappana@yrittajat.fi

Sari Reinikainen-Laine yhteyspäällikkö, 0500 686 174 sari.reinikainen-laine@yrittajat.fi

Juha Väyrynen hankinta-asioissa apua yrittäjille, yhteistyökumppani juha.vayrynen@yrittajat.fi p. 040 5343 932

Tervetuloa uudet jäsenet!

Haapaveden Yrittäjät ry

Rakennuspalvelu

Heikki Ahola

K-Market Haapavesi/ J-Market

ASENNUS Velj. Mustanoja Oy

Haukiputaan Yrittäjät ry

Soimet Oy

Vivocon Oy

Iin Yrittäjät ry

OKT Talotekniikka Oy

Tmi Jenni Kokkonen

Terapiapalvelu Muutoksen tukena Oy

Kempeleen Yrittäjät ry

Macomtech Oy Kempele

Asennus Annunen Oy

Arkkitehti Takkunen Oy

Sonkamuotka Oy

Mestarikalustajat Oy

Kulttuuri- ja Urheilurakenteet

Service Oy

GymMap

BoP Man Oy

Kiimingin yrittäjät ry

Taksipalvelu Junnonaho Oy

Tmi Jaana Hyytinen

Kuusamon Yrittäjät ry

Latekor Oy

Moisen Oy

Kuusamon Trimmaus

Field Trip oy

Limingan Yrittäjät ry

Go Arctic Oy

Hello Health Oy

Muhoksen Yrittäjät ry

Ekora Kiinteistöt Oy

Oulaisten Yrittäjät ry

KärkiViesti Oy

AM-Music / Sir.am

Oulun Yrittäjät ry

Hoivanto Oy

Kauppuri 5 Oy

Ounas Health Oy

Desing Mckinen Oy

SäihkeSiskot Oy

Tomster

OneClinic Oy

Laukan Talli Oy

Topi Saari

Kapen metsäkonepalvelut Oy

Ostroferia Oy

LVI-toimisto J. Taskinen Oy

Oulun Biljardi Oy

Mind.Id Oy

FINOMEGA Oy

EveLace Oy

FieldRock Oy

Jaara Yhtiöt Oy

IdealSwing Oy

Nofisec Oy

Naturally Green Money Oy

Hammas-Sampo Oy

Asetus Oy

Nometech Oy

Artmagon Oy

Wauu Creative Oy

Oulunsalon Yrittäjät ry

Oulun lukitus ja turvapalvelut Oy

Nuohouspalvelu Esa Riikola

Tmi Pertti Harmaala

Pudasjärven Yrittäjät ry

Pohjolan remontointi & kuivaustekniikka Oy

Kiinteistö Oy Pudasjärven Riekkilä

Pyhäjärven Yrittäjät ry

Kotihoiva Helmi

Tmi Latvasen Kone

Raahen Yrittäjät ry

Jatolli Oy

OXJ Oy

Kotaranta Oy

Siikajoen Yrittäjät Ry Siikajokilaakso-paikallislehti

TE-aika

Siikalatvan Yrittäjät ry

LVI Pulkkilan Lämpö ja Vesi Oy

Tyrnävän Yrittäjät ry

Jolerak Oy

Jukka Junes Consulting Oy

Tyrnävän apteekki

Vihannin Yrittäjät ry

Vihannin apteekki

Mikäli et ole vielä jäsenyrittäjä, tee hyvä päätös ja liity Yrittäjiin www.yrittajat.fi/liity

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien paikallisyhdistysten puheenjohtajat 2026:

Haapaveden Yrittäjät ry

Anri Kolehmainen

Toimistopalvelu Documento p. 050 3027 263 anri.kolehmainen@kotinet.com haapaveden@yrittajat.fi

Haukiputaan Yrittäjät ry

Seppo Pekkala

Alarmi Stables Oy p. 050 353 3059 haukiputaan@yrittajat.fi seppek@windowslive.com

Iin Yrittäjät ry

Juha Kallio

Juhan Automaalaamo Oy p. 040 3529 215 iin@yrittajat.fi juha.kallio@juhanautomaalaamo.fi

Kempeleen Yrittäjät ry

Pia Hanski

Konffa Oy p. 040 7507 710 kempeleen@yrittajat.fi pia.hanski@konffa.fi

Kiimingin Yrittäjät

Esko Valkola

Esko ja Nina Valkola Avoin yhtiö p. 040 5191 562 kiimingin@yrittajat.fi esko.valkola@gmail.com

Kuivaniemen Yrittäjät ry Ari Kaakkuriniemi

Kaakkuriniemi Oy p. 050 4413 121 kuivaniemen@yrittajat.fi info@kaakkuriniemi.fi

Kuusamon Yrittäjät ry

Reeta Kortesalmi-Säkkinen

Kiinteistönvälitys LKV Saaga Oy p. 050 82024 reeta.kortesalmi-sakkinen@ lkvsaaga.fi kuusamon.yrittajat@gmail.com

Kärsämäen Yrittäjät ry

Virpi Ruotsalainen

Luonnon syli p. 040 5618 802 karsamaen@yrittajat.fi luonnonsyli@gmail.com

Limingan Yrittäjät ry

Päivi Kennilä Solasta Oy p. 040 7263 142 limingan@yrittajat.fi paivi.kennila@gmail.com

Lumijoen Yrittäjät ry

Juho Oksa

Askelin Oy p. 050 4153 018 lumijoen@yrittajat.fi juho.oksa@karentia.com

Muhoksen Yrittäjät ry

Mika Mattila

RPJM Rakennuspalvelut Oy, Tmi Hoitava Pisara p. 040 7451 211 muhoksen@yrittajat.fi mikamattila4@gmail.com

Oulaisten Yrittäjät ry

Antti Kämäräinen

Service One p 044 7543 200 oulaisten@yrittajat.fi antti.kamarainen@serviceone.fi

Oulun Yrittäjät ry

Joonas Puurunen

Prime Sales Oy p. 044 7798 519 oulun@yrittajat.fi joonas.puurunen@primesales.fi

Oulunsalon Yrittäjät ry

Jan Arbelius

Kouta Oulu Oy p. 050 5001 139 oulunsalon@yrittajat.fi jan@koutamedia.fi

Pudasjärven Yrittäjät

Heimo Turunen

VKK-Media Oy p. 0400 3852 81 pudasjarven@yrittajat.fi vkkmedia@vkkmedia.fi

Pyhäjoen Yrittäjät ry

Saara Mustakallio

Tmi Saara Mustakallio p. 044 5513 662 pyhajoen@yrittajat.fi saara.mustakallio@pyhajoki.fi

Pyhäjoen Yrittäjät

– Merijärven jaos

Markku Jauhiainen

MAJAMYLLY p. 0440 102880 markku.jauhiainen@majamylly.fi

Pyhäjärven Yrittäjät ry

Anu Mustaparta

Anun Kauneus Ateljee p. 044 7229 076 pyhajarven@yrittajat.fi anumustaparta@gmail.com

Raahen Yrittäjät ry

Kirsi Paldanius 92100 Raahe p. 0500 580 921 raahen@yrittajat.fi kirsi@sepontytar.fi

Siikajoen Yrittäjät ry

Kirsi Kivioja Mainos Draivi p. 050 3461 069 kirsi@mainosdraivi.fi siikajoen@yrittajat.fi

Siikalatvan Yrittäjät ry

Veli Hyttinen Vegeelia Oy p. 0400 1249 94 veli.hyttinen4@gmail.com siikalatvan@yrittajat.fi

Taivalkosken Yrittäjät ry

Pirke Härkönen Koillismaan Rätinki Oy p. 050 4414 623 pirke.harkonen@ratinki.fi taivalkosken@yrittajat.fi

Tyrnävän Yrittäjät ry

Marika Keränen

Pömilä Oy p. 044 5157 014 tyrnavan@yrittajat.fi msjkeranen@gmail.com

Utajärven Yrittäjät ry

Sulo Karhula

Muhoksen Elintarvikekuljetus Oy p. 0400 890 250 utajarven@yrittajat.fi elintarvikekuljetus@karhula.info

Vaalan Yrittäjät ry

Jouni Koljonen

Peltityö Jouni Koljonen p. 050 5444 919 jokoljon@gmail.com vaalan@yrittajat.fi

Vihannin Yrittäjät ry

Saana Mattila

Parturi-kampaamo Balanssi saanamattila@hotmail.com vihannin@yrittajat.fi Ylikiimingin Yrittäjät ry

Aki Pirilä Sähkö-Artpe Oy p. 045 631 4350 aki@sahko-artpe.fi ylikiimingin@yrittajat.fi

2026

kumppanuudet ja jäsenedut

ELISA Alueellinen yhteyshenkilö, yrittäjä ota yhteyttä: yritysmyyjä Johannes Mustonen, p. 050 381 3522, johannes.mustonen@elisa.fi, Oulu Kauppakeskus Valkea FENNIA Alueellinen järjestöyhteyshenkilö: Jerry Sandberg, asiakaspäällikkö, järjestömestari, Yrittäjäpalvelut, FENNIA. P. 010 503 6117 ja 040 1983 974, os. 00017 FENNIA, fennia.fi

FORTUM Yrittäjä ota yhteyttä: Walter Alén, Fortum, walter.alen@fortum.com P.+467 2163 2254

JUHAN AUTO tarjoaa jäsenetuna edullisen Toyota KINTO One Huoltoleasingin Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenyrittäjille Suomen suosituimpaan automallistoon. Juhan Auto Oy:n ja Lexus Oulun jäseneduista lisätiedot: Mika Lahtinen p. 040 7171 779.

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö ELO Alueen yhteyshenkilö: Elo yhteyspäällikkö Niko Lassila p. 040 674 4460.

K-SUPERMARKETIT Jääli, Ateria Kiiminki, Liminganportti, Mimmi Muhos, Oulainen ja Kreivintori Raahe.

K-MARKETIT Ii ja Kuusamo keskusta.

K-CITYMARKET Kuusamo. 5% alennus Suomen Yrittäjien jäsenkortilla tietyistä tuotteista. HUOM! Etu on paikallisyhdistyskohtainen. Eduista lisää: ppy.fi > Palvelut > Jäsenedut KALEVA MEDIA Jäsenyrittäjä saa veloituksetta yhden kuukauden lukuoikeuden Kalevan eri printti- ja digilehtien yhteen kestotilaukseen. Lisäksi UUDET asiakkaat ja jäsenet saavat 100 € etusetelin käytettäväksi Kalevan eri printti- ja digilehdissä julkaistavaan mainontaan, jonka mediakortin mukainen yhteenlaskettu hinta on vähintään 200 €. P. 08 5377 610 tai tilaajapalvelu@kalevamedia.fi. Ritva Korhonen, asiakkuuspäällikkö, p. 040 590 3617, ritva.korhonen@kalevamedia.fi. Sami Saari, myyntipäällikkö p. 044 057 5121, sami.saari@kalevamedia.fi. Anu Suutari, asiakkuuspäällikkö p. 0400 208 692, anu.suutari@kalevamedia.fi. Puh. 08 5377 180, www.kalevamedia.fi/yrityksille. KIDE HOTEL BY ISO-SYÖTE Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenille jäsenetuna joka toinen yö –20%. Varaukset kidehotel@isosyote.com

Pohjolan OP Yrityspalveluiden yhteyshenkilöt alueen yrittäjiä varten: Yritykset ja yhteisöt, asiakkuusjohtaja Kari Ollikainen p. 040 672 6455 kari.ollikainen@op.fi Pienyritykset myyntijohtaja Sarianna Mikkonen p. 010 253 5461 sarianna.mikkonen@op.fi

OSAO OSAOn Työelämäpalvelut p. 040 141 5320 www.osao.fi/palvelut-tyopaikoille

SUOMEN KESKUSVARAAMO Majoitusedut tarjouskohteissa – Kalajoki, Syöte, Ruka ja Ylläs –10 % listahinnoista! Tiedustelut: keskusvaraamo@kalajoki.fi tai p. 08 4694 449 JOY - OULUN YLIOPISTO Yhteyshenkilö: Jatkuvan oppimisen yliopisto Anu-Tuulia Mäkelä, anu-tuulia.makela@oulu.fi p. 029 448 7347, joy.oulu.fi

OULUN YLIOPISTO JA OAMK yhteyshenkilöt: Marika Koivuniemi, marika.koivuniemi@oulu.fi, p. 050 473 8599 Anu Rosberg, anu.rosberg@oamk.fi, p. 040 703 2787, oamk.fi

JÄSENTIETOJEN PÄIVITTÄMINEN

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien paikallisyhdistyksen jäsen, pidäthän jäsentietosi ajan tasalla! Yrittäjien jäsenpalvelussa pystyt päivittämään jäsentietojasi. Se on tärkeää, jotta voimme palvella sinua sekä yritystäsi mahdollisimman hyvin ja meidän viestimme tavoittavat sinut! Pidä erityisesti markkinointiluvat ja sähköpostisi ajan tasalla!

Sama koskee myös henkilöjäseniä mm. senioriyrittäjiä! Kirjaudu jäsenpalveluun osoitteessa www.yrittajat.fi/kirjaudu

Jäsenyyden etuja!

MAKSUTTOMAT puhelinneuvontapalvelut ma – pe toimistoaikana.

Mahdollinen TOIMEKSIANTO – 10%

Kaikki neuvonnan osa-alueet ja palveluiden yhteystiedot löytyvät sivuiltamme: www.ppy.fi > palvelut > jäsenpalvelut: juridinen neuvonta ja muu neuvonta

Lisäksi käytettävissäsi ovat

Suomen Yrittäjien ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien maksuttomat palvelut:

OMISTAJANVAIHDOSOPASTUS

Ov-asiantuntija Piia Lehtonen, piia.lehtonen@yrittajat.fi

HANKINTANEUVOJA

Varaa aika: juha.vayrynen@yrittajat.fi

SUOMEN YRITTÄJIEN PUHELINNEUVONTA

Jäsenyrittäjille SY:n jäsennumerolla, kaikilta asiantuntijoilta ma–pe klo 8–18 p. 09 2292 2922.

JÄSENETU (yrittäjä ja yrityksen henkilöstö)

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Tasokas lomahuoneisto Kesä-Iikka Rukan palvelujen, rinteiden ja latujen äärellä. Huoneisto on vapaasti kaikkien vuokrattavissa.

Katso lisää: www.ppy.fi > Palvelut > Jäsenedut > Kesä-Iikka.

PohjoisPohjanmaan Yrittäjien jäsenenä:

Sinulla on mahdollisuus alentaa merkittävästi kuluja hyödyntämällä valtakunnallisia ja alueellisia jäsenetuja.

Alueelliset kumppanuudet näkyvät myös yhteistyönä erilaisissa tilaisuuksissa, tapahtumissa ja koulutuksissa.

JÄSENEDUT

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät: www.ppy.fi

Alueelliset jäsenedut: www.ppy.fi

>Palvelut >Jäsenedut Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien tapahtumat ja tilaisuudet: www.ppy.fi >Etusivu > tapahtumat ja tilaisuudet Valtakunnallisen jäsenedut: yrittajat.fi/jasenedut #ppy #pohjoispohjanmaanyrittajat

Tutustu ja hyödynnä etusi!