PPY 1 2017

Talouselämän ja yrittämisen erikoislehti | www.ppy.fi Kauttamme rekrytoinnit ja henkilöstövuokraukset koko Pohjois-Suomen alueelle.

Kempeleentie 5, Oulu puh. 050 444 4463

1/ 2017

Yrittäjät pelkäävät somea liikaa sivut 6–7

Uudet puheenjohtajat tentissä

Laskunmaksajan nimi vaihtui Siikalatvalla

Keskeneräisyyttä oppii sietämään

sivu 4

sivu 12

sivu 16

2

MAANANTAINA 20. HelmikuuTA 2017

Hallituksen jäseneltä:

Pääkirjoitus Maakuntauudistus alueellamme on unohtamassa asiakkaan ja palvelutuottajat

S

osiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi uusi maakunta vastaa järjestäjänä mm. aluekehityksestä, elinkeinojen, innovaatioympäristöjen kehittämisestä ja rahoittamisesta sekä alueiden käytön ohjauksesta ja suunnittelusta ja työllisyyden hoidosta. Muutoksessa lakkaavat maakuntaliitto, ELYkeskukset ja TE-toimistot. Josko sosiaali-ja terveyspalvelut koskettavat meitä kaikkia, niin tulevan maakunnan muut vastuualueet koskettavat erityisesti elinkeinoelämää ja yrityksiä.

Jatkossa maakunta järjestää palvelut, mutta palvelut tuotetaan markkinoilla ja samalla vahvistetaan asiakkaan valinnanvapautta.

Tämä tarkoittaa sitä, että palveluita yrityksille tuottavat julkinen sektori, toiset yritykset tai järjestöt.

Valmistelu on käynnissä. Väliaikainen hallinto aloittaa 1.7.2017. Tähän päivään mennessä on maakunnissa linjattava maakunnan oma tavoitetila, maakunnan tehtäviä toteuttavan palvelutoiminnan toiminnalliset tavoitteet ja päätettävä pääasialliset keinot tavoitteisiin pääsemiseksi. Eli miksi tehdään, miten tehdään ja ketkä tekevät?

Maakuntauudistuksen muun kun soten valmistelun taso Pohjois-Pohjanmaalla näyttäytyy tällä hetkellä heikkona ja jopa vaarallisena. Valmistelua tekee noin 200 virkamiestä kahdeksassa eri työryhmässä. Vielä en ole tavannut yhtään työryhmään kuulunutta virkamiestä, joka olisi kertonut valmistelun konkreettisesti edenneen. Hallituksen nimenomaisesta linjauksesta poiketen Pohjois-Pohjanmaalla tehdään uudistusta pelkästään virkamiesvetoisesti. Valmisteluun ei ole hallituksen ehdotuksen mukaisesti otettu yrittäjiä, elinkeinoelämää tai kolmatta sektoria. Vain ay-liike on matkassa.

Kuitenkin nyt valmistellaan muutosta, jossa yksi tärkein asiakasryh-

mä on yritykset ja yksi tärkeä palveluntuottaja on yritykset. Muualla Suomessa yrittäjät ja järjestöt ovat aktiivisesti mukana valmistelussa. Pohjois-Pohjanmaalla eivät alueviranomaiset luottamusmiehineen näe tätä tarpeelliseksi.

Kaikkinensa maakuntauudistuksen eri työryhmiin on sote mukaan lukien nimetty noin 400 ihmistä, tosin osa ihmisistä on monessa ryhmässä. Mukana on vain reilut kymmenen elinkeinoelämätaustaista henkilöä tai yrityksen edustajaa, kaikki sote-puolella.

Olemme valmistelemassa Suomen ja oman maakunnan historian suurinta rakennemuutosta, joka vaikuttaa jokaiseen kuntalaiseen ja jokaiseen yritykseen. Tämä työ pitää johtaa kunnolla. Osapuolten kokemukset turhista kokouksista, turhasta työstä tai kuuntelemattomuudesta ovat käsittämätöntä julkisten resurssien ja varojen tuhlausta. Todennäköisesti uusi maakunta ei saa tuottaa palveluita kuin markkinapuutetilanteessa. Eli markkinoita on osattava hyödyntää. Nähtäväksi jää tuleeko Pohjois-Pohjanmaan valitsemalla virkamiesvetoisella toimintamallilla sellainen rakenne, joka on kilpailukykyinen muiden maakuntien kanssa vai tuleeko meille, erästä yrittäjää siteeraten, sairaanhoitopiirin näköinen maakunta. marjo kolehmainen

Sisältöä: 3

4

7

Yrityksiltä puuttuu tavoitteellisuutta somessa

M

itä yrittäjyys on? Ensimmäisenä tulee mieleen kliseinen vastuuta ja vapautta. Vastuita on joka lähtöön, mutta vapauksia on jo paljon vaikemapi keksiä. Yrittäjä on vastuussa oman toimentulon lisäksi työntekijöidensä toimeentulosta, valtion toimeentulosta, työttömien toimeentulosta ja monesta muusta. Lisäksi yrittäjän turvaverkot ovat suorastaan surkeat palkansaajaan verrattuna.

Entä ne vapaudet? On vapaus olla yrittäjä tai sitten jotain muuta.

Jos oikein hyvin menee, voi käydä ehkä parturissa keskellä päivää, kunhan kukaan ei näe, ettei kateus pääse yllättämään.

Epäonnistunutta yrittäjää rangaistaan loputtomiin, vaikka parempi olisi kannustaa yrittämään uudelleen. Näin toimimalla saataisiin todellista potentiaalia ja ideoita omaavat henkilöt tuottavaan työhön ja luomaan uutta uljasta Suomea. Yrittäjyys on todellakin yrittämistä Suomessa. Täytyy ihmetellä kuinka meitä yrittäjiä riittää kuitenkin ihan mukavasti. Kai se

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti Julkaisija Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Ry Päätoimittaja Marjo Kolehmainen Kustantaja Kaleva365 Oy

on se yrittämisen palo, joka ajaa mitä hienoimpiin suorituksiin!

Sanakirjamääritelmän mukaan yrittäjyys on uusien toimintaorganisaatioiden, erityisesti liiketoiminnallisten yritysten, luomista vastauksena havaittuihin mahdollisuuksiin tai puutteisiin markkinoilla. No ihan varmasti on, mutta onhan se paljon muutakin. Yrittäjyys on kansantalouden perusta. Sen on huomanneet päättäjätkin ja yrittäjyyteen suhtaudutaan hyvin kannustavasti, maksavathan yritykset suuren osan valtion veroista ja lisäksi muita veroluonteisia maksuja. Jaettava kakku ei lisäänny kuin yrittäjyyttä kasvattamalla. Yritykset tuovat elinvoiman kuntiin ja kaupunkeihin. Ilman yrittäjiä ja yrityksiä ei ole juurikaan työpaikkoja eikä palveluita, jotka luovat vetovoimaa.

Uudet työpaikat syntyvät suurimmaksi osaksi pieniin yrityksiin, mikä kertoo osaltaan tulevaisuuden suunnan. Kuntien tulisikin kiinnittää kavoituksessaan erityistä huomiota pienten yritysten tarpeisiin Yrittäjyys on nyt kovassa huudossa ja herättää kiinnostusta mo-

nissa. Yrittäjyyttä harkitsee Suomessa useampi kuin koskaan aiemmin ja toisaalta yrittäjäksi joutuu useammin kuin koskaan aiemmin. Yritystoiminnan aloittamista harkitsevia arveluttaa eniten se, miten he selviytyvät byrokratiasta.

Yrittäjien mielestä yrittämistä ohjataan ja kahlitaan ihan liikaa lakien ja muun säätelyn avulla. Parhaimmillaan yrittäjyys on sisäistä paloa ja tekemisen riemua sellaisten asioiden äärellä joista todella pitää.

MIIKA SUTINEN

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti tavoittaa alueen kaikki keskeiset päättäjät!

Alueelliset Yrittäjälehdet ja Kauppalehti ovat Suomen luetuimpia talouslehtiä.

Paino Kalevan Sanomalehtipaino Taitto Kaleva Oy

Tutkimuksen suoritti Innolink Research Oy.

Myynti P. (08) 5377 180 mediamyynti@kaleva.fi

8

Kasvun suunta -kysely ennustaa kasvua Pohjois-Pohjanmaalle

Uudet puheenjohtajat tentissä

Yrittäjyys on muutakin kuin vastuuta ja vapautta

11

12

Osekkin leikkaukset uhkaavat työpaikkoja Koillismaalla

Pudasjärvi vuoden paikallisyhdistys

Laskunmaksajan nimi vaihtui Siikalatvalla

14

Palokuntatoiminta harrastuksena

16

Keskeneräisyyttä oppii sietämään

18

Normien purku puhutti kansanedustajia

3

MAANANTAINA 20. HelmikuuTA 2017

Oulun Matkailu Oy

Kasvunäkymät etenkin Koillismaalla

ovat yrittäjien mukaan valoisat.

Kuvassa tähyillään ylöspäin Syötteellä.

Yritysten tunnelmat kasvusta varovaisen myönteiset Valoisimmin tulevaisuuden kasvun näkevät Pohjois-Pohjanmaalla ITC- ja matkailualan yrittäjät. Suurimmaksi kasvun hidastajaksi mainitaan yrittäjien jaksaminen.

VILLE KOIVUNIEMI

P

ohjois-Pohjanmaan yritykset näkevät lähitulevaisuuden kasvunäkymät keskimäärin valoisana. Joka toinen Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Kasvun suunta -kyselyyn vastannut yrittäjä ounastelee yrityksensä liikevaihdon kasvavan yli 10 prosenttia vuosina 2017–2018. Vähintään 19 prosentin kasvuun uskoo noin 65 prosenttia vastaajista.

– Varovainen myönteinen kehitys on selvästi havaittavissa, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien järjestöpäällikkö Kirsi Anttila toteaa.

Liikevaihdon lisäksi yrityksissä uskotaan myös mahdollisuuksiin palkata uutta henkilökuntaa.

Valoisimmat näkymät ovat ITCja matkailualan yrittäjillä. Matkailun hyvät näkymät lupaavat etenkin Koillismaalle hyvää.

– Hyvän uran pysyminen edellyttää logistiikan huomioimista.

Koillismaan kohdalla se tarkoittaa huomioimista myös kansainvälisellä tasolla eli siihen liittyy lentoliikennettä ja syöttöliikennettä lentokentältä matkailualan kohteisiin, Anttila sanoo.

Kuljetus- ja teollisuusaloilla sekä rakentamisessa näkymät ovat varovaisemmat, mutta silti paremmat kuin viime vuonna.

– Etenkin kuljetus on perinteisesti suhdanneherkin toimiala. Siinä mielessä tulos heijastelee suhdanteita. Tuloksessa näkyy vielä se, että pitkään jouduttiin elämään varovaisesti, eikä suuria loikkia lähdetty tekemään, Anttila selventää.

Kun tuloksia verrataan Suomen Yrittäjien, Finnveran sekä työ- ja elinkeinoministeriön kevään 2017 Pk-yritysbarometriin, PohjoisPohjanmaalla yrittäjät näkevät lähitulevaisuudessa yleiset suhdannenäkymät hieman valoisampana kuin kollegansa muualla Suomessa.

– Näiden tulosten pohjalta on vaikea nimetä yksittäisiä syitä, mistä se johtuu. Pohjois-Pohjanmaalla

Kuinka suurta liikevaihdon kasvua odotatte vuosille 2017–2018?

(N=486) 0 % tai -% 1–9 % 10 -19 % 20–29 % 30–49 % 50-99 % 100 % tai yli 0%

5%

10 %

15 %

20 %

25 %

30 %

35 %

40 %

45 %

Lähde: Yritysten kasvun suunta 2017

tulokset ovat tyypillisesti olleet hieman muuta maata parempia. Isot investoinnit, kuten Fennovoima, varmasti vaikuttavat asiaan myös, Anttila sanoo.

Kun yrittäjiltä kysyttiin suurimpia kasvun esteitä, oma jaksaminen nousi esille jarruttavana tekijänä kasvulle.

– Sitä analyysiä tästä ei silti voi tehdä, että yrittäjät kokisivat, että heillä on voimat ihan lopussa. Ky-

se voi olla myös siitä, että omat rajat tunnistetaan, eikä niitä lähdetä ylittämään, Anttila sanoo.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät aikoo joka tapauksessa nostaa jaksamiseen liittyvän problematiikan esille toiminnassaan.

– Käynnistämme keväällä pilottiprojektin, jonka tarkoituksena on tukea yksinyrittäjiä yritystoiminnan kehittymisen näkökulmista, Anttila kertoo.

Jaksamisen riittävyys on nimenomaan yksinyrittäjien esiin nostama ongelma. Matkailualalla suurimpana esteenä nähtiin rahoituksen riittämättömyys ja teollisuudessa kilpailutilanne. ITC-sektorilla kasvua estää eniten kohtaanto-ongelma.

– ICT-alalla yleisin vastaus kasvun esteeksi on tosiaan osaavan henkilökunnan löytäminen, Anttila toteaa.

4

MAANANTAINA 20. HelmikuuTA 2017

Paikallisyhdistykset uusia puheenjohtajia Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjiin kuuluu yhteensä 29 paikallisyhdistystä. Yhdeksässä niistä aloitti tänä vuonna uusi puheenjohtaja. Kysyimme heiltä yhdistystensä suunnitelmista tälle vuodelle.

PUHEENJOHTAJAT TENTISSÄ 1.

Millä tavalla aiot uudistaa toimintaa paikallisyhdistyksessäsi?

2. Mitkä asiat vaativat tänä vuonna yhdistykseltäsi erityistä huomiota?

JARI MYLLYNEN, Lumijoen Yrittäjät KAISA VALKAMA-KETTUNEN, Kuusamon Yrittäjät

1. Haluan nostaa esiin keskusteluun suurempia kokonaisuuksia vallitsevista megatrendeistä, kuten tekniikan kehitys, robotisaatio, tekoälyn kehitys, kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen. Nämä yhdistettynä digitalisaatioon luovat myös huikeita mahdollisuuksia periferiaan ja sen yrityksille.

1. Tarkoitus on saada uutta virtaa toimintaan esimerkiksi tapahtumien muodossa.

Muuta erityistä ei tule mieleen, mutta ainakin

2. yhden tapahtuman järjestäminen on jo käynnissä.

2. Alueen elinvoimaisuuden ylläpitämiseen nyt

ja tulevaisuudessa on tärkeää. Lisäksi tietysti toivoisimme että ihan kaikki kuusamolaiset yritykset olisivat jäseniämme!

Mira sovijärvi, OulunsalonYrittäjät

PASI MIKKOLA, Kärsämäen Yrittäjät

1. Kunnan ja yritysten yhteistyön tiivistäminen

kunnan suuntaan sekä yritysten näkyvyys kuntalaisille on tänä vuonna tärkeää.

2. Tänä vuonna erityisesti panostamme jäsen-

hankintaan ja yhdistysten monipuoliseen toimitaan.

1. Tarkoitus ei ole tehdä radikaaleja muutoksia.

Haluan myös kysyä jäsenistöltä toiveita ja vinkkiä siitä, mihin he haluavat, että tänä vuonna panostetaan.

2. Tärkeintä tänä vuonna on jäsenistön aktivointi ja uusjäsenhankinta.

5

MAANANTAINA 20. HelmikuuTA 2017

t saivat a

Riikka Pesämaa, Limingan Yrittäjät

1. Tuon uutta avaamalla yrittäjäjärjestön asioita ja

toimintaa, lisäämällä tunnettavuutta ja verkostoitumalla sekä alueellisesti että valtakunnallisesti.

2. Tänä vuonna tärkeitä teemoja ovat kunnallisvaalit,

verkostoituminen, nuorten yrittäjyyteen kannustaminen, omat tapahtumat ja tiedottaminen.

MAARIT RAUTIAINEN, Muhoksen Yrittäjät

1. Tarkoituksena on rakentaa avointa sekä yhteen

hiileen puhaltavaa toimintaa. Aion olla aktiivisempi vuorovaikuttaja sekä kentälle että kuntaan päin.

2. Tärkeitä teemoja ovat ainakin positiivisen tekemi-

sen meininki, aktiivisuuden kasvattaminen sekä yhdessä suunnitteleminen ja tekeminen. Kunnan kanssa yhteistyön parantaminen on niin ikään tärkeää.

PIRKKO SUHONEN, Vaalan Yrittäjät

1. Käynnistämme toimintaa uudelleen pitkä

MIKA ILOMKÄKI, Oulaisten Yrittäjät

1. Mitään isoja uudistuksia ei tarvita, mutta nuoria

pitäisi saada aktivoitua toimintaan mukaan. Tämä edellyttää sitä, että muun muassa virkistystapahtumia suunnataan enemmän palvelemaan koko jäsenistöä.

hiljaiselon jälkeen yrittäjien toiveiden ja odotusten mukaisesti.

2. Jäsenmäärän nostaminen ja yrittäjien aktivoi-

minen mukaan toimintaan ovat tärkeitä asioita.

Muita mieleen tulevia ovat vaikuttaminen paikallisesti oman kunnan yrittäjien toimintaan vaikuttaviin asioihin, edunvalvonta ja huolehtiminen yrittäjien jaksamisesta.

Lisäksi yksinyrittäjien eduista tulee huolehtia ja kunnan elinkeinostrategian laatimiseen tulee osallistua.

2. Meidän täytyy syventää yhteistyötä vielä lisää

kunnan kanssa. Nyt kun on tulossa uusi kunnanvaltuusto ja -hallitus, niin on tärkeää saada pidettyä yhteydet kunnossa ja vielä parantaa niitä entisestään.

VIRPI JAATINEN, Pyhäjärven Yrittäjät

1. Suurempia uudistuksia ei ole tarkoitus tehdä, mutta

LAURI JOENSUU, Hailuodon Yrittäjät

1.

Mitään suurempia uudistusajatuksia minulla ei ole mielessä, mutta jotain pieniä ideoita kyllä on.

Liikenteen sujuvuus on teema, joka on ainakin

2. mielessä.

kaupungin toimia paremman yhteistyön saamiseksi kaupungin kanssa on tarkoitus tehdä. Lisäksi haluan kysyä jäsenistöltä toiveita.

2. Tänä vuonna keskitymme paikkakunnan elinvoimai-

suuden ylläpitämiseen. Se vaatii kaikkien tahojen yhteistä työskentelyä.

6

MAANANTAINA 20. HelmikuuTA 2017

Yrittäjät pelkäävät som Kooma-brändistä tunnettu Antti Putkonen saa yritystoiminnalleen vetoapua sosiaalisesta mediasta, jossa hänen alter egonsa Koomamies seikkailee tuhansien seuraajien silmien edessä.

VILLE KOIVUNIEMI

A

ntti Putkonen istuu työskentelytilassaan Oulun Heinäpäässä. Valmistumassa on samanaikaisesti monenlaista tilattua Kooma-brändin tuotetta. Ennen kaikkea pipoistaan tunnetun Kooma-brändin lisäksi Putkonen on onnistunut brändäämään itsensä. Sosiaalisessa mediassa hänet tunnetaan Koomamiehenenä. Mutta miten se eroaa Antti Putkosesta?

– Siinä on varmasti osa viehätystä, että ne menevät sekaisin. Minulle sosiaalisessa mediassa oleminen on todella luontaista. Ehkä olen sellaista “katsokaa minua” -tyyppiä, Putkonen naurahtaa.

Koomamiehen julkaisutahti sosiaalisessa mediassa on hengästyttävä. Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä seuraajia on kussakin nelinumeroinen luku, eikä Putkonen pelkää kertoa arjestaan, lapsistaan, harrastuksistaan tai yhteiskunnallisista mielipiteistään. Snpapchat-videopalvalussa hän puolestaan jakaa lyhyitä videopätkiä arjestaan säännöllisesti. Niissäkin on rosoisuutta, eikä Putkonen vältä esimerkiksi kiroilemista.

– Olen samalla kolmen pienen lapsen isä ja olutta lipittävä yrittäjä Heinäpäästä, ja minulle sen kertominen julkisesti on luontevaa. Ymmärrän, että kaikille ei olisi, mutta yleensä ottaen yrittäjät pelkäävät liikaa laittamasta itseään likoon.

Putkonen ei pidä kirjaa siitä, millaista hyötyä hän saa sosiaalisesta mediasta yritystoiminnalleen, mutta ei toisaalta väheksy sen arvoa.

– Jos snäppään (teen Snapchatvideon) työnteosta, se näkyy toisinaan heti uusina yhteydenottoina.

Ja muutenkin yhteydenottoja tulee oikeastaan kaikkien sosiaalisen median kanavien kautta. Sosiaalisessa mediassa olemista yrittäjänä voi pitää laskelmoituna, mutta mielestäni se on vain järkevää.

Sosiaalisen median lisäksi Putkosella on paljon kokemusta siitä, miten perinteisempi media, televisio, voi antaa työntöapua yritystoiminnalle. Vuosituhannen taitteessa Putkosen Kooma-pipot olivat kovassa nosteessa etenkin Oulussa.

Muutama Kooma-pipo kulkeutui Tunturi expo -messuilta Antti Vappulan kautta Jasper Pääkköselle,

ja edelleen Pääkkösen näyttelemän Saku Salinin päähän.

– Ei sitä vaikutusta silloin ymmärtänyt, mutta se vaikutus oli valtava. Toinen kokemus televisiosta on se, kun esiinnyin Muodin huipulle -ohjelmassa vuonna 2009. Ihmiset tuntuvat muistavan sen edelleen, Putkonen sanoo.

Tänä vuonna 20 vuotta täyttävä Kooma-brändi on nähnyt monenlaiset vaiheet. Vuosituhannen vaihteessa pipoille oli kysyntää enemmän kuin Putkonen ehti niitä ommella. Sittemmin Putkonen vietti Kooma-brändin suhteen hiljaisempaa eloa ja keskittyi

perheeseensä. Nyt kuin kaikki lapset ovat tukevasti kouluiässä, Putkonen on alkanut panostaa yritykseen uudelleen.

Putkosen alter ego Koomamies on kasvattanut koko ajan suosiotaan sosiaalisessa mediassa, mutta Putkosella on suunnitelmissa teroittaa taitojaan sosiaalisessa mediassa entisestään.

– Olen avoin uusille tavoille käyttää sosiaalista mediaa. Youtube on minulla vielä valloittamatta. Siellä voisi näyttää, miten esimerkiksi pipon tai hupparin valmistaminen tapahtuu.

”Sosiaalisessa mediassa olemista yrittäjänä voi pitää laskelmoituna, mutta mielestäni se on vain järkevää.”

7

MAANANTAINA 20. HelmikuuTA 2017

mea liikaa

Yrityksiltä puuttuu tavoitteellisuutta sosiaalisessa mediassa Kuulun! Jonna Muurisen mukaan liian monen yrityksen toiminta sosiaalisessa mediassa on vielä aivan lapsenkengissä. Pelkästään sillä pääsisi pitkälle, että sosiaalisen median käytölle asettaisi selvät tavoitteet.

VILLE KOIVUNIEMI

P

Antti Putkonen viestii itsestään ja elämästään

aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Työrytmiä aktiivisuus ei sotke, vaan ennemminkin se tarjoaa vastapainoa arkeen.

erusasetelma on tällainen: pienellä tai keskisuurella yrityksellä ei ole kummempia tavoitteita sosiaalisessa mediassa. Facebookista löytyy sivu, jolle yritetään saada mahdollisimman paljon tykkäyksiä miettimättä sitä, ovatko nämä tykkääjät potentiaalisia tulevaisuuden asiakkaita.

– Sitä voi sitten miettiä, että jos firma on oululainen asianajotoimisto tai asunnonvälittäjä, että mitä hyötyä sille on hämeenlinnalaisesta Facebook-sivutykkääjästä? Ei mitään hyötyä, sosiaaliseen mediaan ja videoihin erikoistuneen Markkinointiviestintätoimisto Kuulun toimitusjohtaja Jonna Muurinen sanoo.

Hänen mukaansa yritysten perusongelma on valitettavan usein se, että sosiaalisen median suhteen ei aseteta oikein minkäänlaisia numeerisia tavoitteita.

– Me haluaisimme näkyä sosiaalisessa mediassa paremmin, on hyvin tavallinen, mutta epämääräinen tavoite sosiaalisen median näkyvyydelle. Se kuvastaa sitä, että yrityksissä ei tunnu olevan usein aikaa miettiä, miksi sosiaalista mediaa ylipäänsä käytetään, Muurinen toteaa.

Muurisen mukaan perusongelma on siinä, että markkinointi ja markkinointi sosiaalisessa mediassa käsitetään hyvin usein eri asioina, vaikka niitä pitäisi käsitellä yhtenä kokonaisuutena.

– Jos yritys on sosiaalisessa mediassa kasvoton, siitä ei saa oikein kiinni. Yrityksissä ei ehkä ymmärretä kuinka tärkeää on, että sosiaalisessa mediassa viesti tulee koko yritykseltä.

Kun yritys empii sosiaalisen median sisältöjen kanssa, niiden johtoportaassa usein ajatellaan, että vain ryppyotsainen asiasisältö on sopivaa juuri heille. Kevyemmän sisällön pelätään vaikuttavan siihen, kuinka vakavasti yritys otetaan.

– Tuollaisia pelkoja kokevan neuvoisin miettimään, mikä on pahinta, mitä voisi tapahtua. Monelle ulkopuolisille esimerkiksi asiantuntijoiden heittäytyminen sosiaalisessa mediassa luo kuvan itsevarmuu-

desta. Että siellä ollaan niin varmoja asiantuntijuudesta, että uskalletaan jakaa myös kevyttä, jopa hauskaa sisältöä, Muurinen toteaa.

Muurisen mukaan esimerkiksi pienyrittäjien kannattaa miettiä esiintymistänsä ja persoonaansa somessa myös siitä näkökulmasta, että sekä kuluttajat että muut yritykset haluavat aina vähintään alitajuntaisesti hoitaa asioita ihmisten kanssa, jotka tuntuvat mukavilta – ja tuota mielikuvaa voi luoda helposti nimenomaan sosiaalisen median välityksellä.

– Oulussa pienistä yrittäjistä nostaisin esille vaikkapa Koomamies Antti Putkosen ja JuhlaGuru Jenna Antinmaan. Heidän sosiaalisen median kanavia seuraamalla tulee sellainen ”vitsi miten mahtava tyyppi” -olo. Ja jos ei tule, sekin on hyvä tietää jo ennen kuin tuhlaa kaikkien aikaa yrittämällä toimia ihan vääränlaisen myyjän kanssa. Somessa viestiminen on eräänlaista asiakkaiden valikoimista etukäteen.

Vaikka Muurinen kannustaakin joka käänteessä yrityksiä uskaltamaan enemmän sosiaalisessa mediassa, sen käyttöön liittyy luonnollisesti myös riskejä.

– Sitä varten yrityksille voi suositella sosiaalisen median ohjeistusta ja kriisiviestintäsuunnitelmaa. Sosiaaliseen mediaan liittyy vahvasti se, että siellä ei kannata provosoitua, vaikka provosoidaan. Jos toiminta sosiaalisessa mediassa aiheuttaa yritykselle esimerkiksi negatiivista julkisuutta, yritysten kannattaa miettiä ennakkoon, kuka vastaa, missä ja miten vastaa. Hienotunteinen asiakaspalvelu ja hyvät asiakaskohtaamiset jäävät somessa kaikkien näkyville, samoin kuin ne huonotkin. Hyvä asiakaspalvelu onkin yksi tärkeimmistä somemarkkinoinnin muodoista!

8

MAANANTAINA 20. HelmikuuTA 2017

Osekkin leikkaukset uhkaavat Koillismaan tulevia työpaikkoja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien ja Osekkin johdon tilannekuva on sama: Koillismaalle tarvitaan ammatillisia osaajia tulevina vuosina.

VILLE KOIVUNIEMI

S

uomen hallitus leikkaa ammatillisesta koulutuksesta kovalla kädellä. Jos kaavaillut suunnitelmat toteutuvat, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (Osekk) menettää 15 prosenttia rahoituksestaan. Euroina se tarkoittaa 11 miljoonan euron vuosittaista lovea kukkaroon.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Koillismaalla ammatillista koulutusta antavat Pudasjärven ja Taivalkosken yksiköt ovat vaarassa jäädä leikkurin alle. Pudasjär-

vellä on 190 opiskelijaa ja 27 henkilökuntaan kuuluvaa, Taivalkoskella 174 opiskelijaa ja 42 henkilökuntaan kuuluvaa. Kuusamo kuuluu puolestaan Kainuun ammattiopistoon, ja sielläkin käydään parhaillaan yt-neuvotteluja. Niiden arvioidaan johtavan 1–2 työpaikan vähenemiseen.

– Nämä leikkaukset huolestuttavat yrittäjiä. Pelkästään biotaloudessa neljännes osaajista on eläköitymässä seuraavan kymmenen vuoden aikana, ja työvoimaa tarvitaan lisää, viime vuonna Kuusamon Yrittäjien puheenjohtajana toiminut Matti Pohjola sanoo.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ovat laatineet aiheen tiimoilta lausunnon, jossa vedotaan päättäjiin työpaikkojen ja yrittämisen edellytysten turvaamiseksi alueella.

Osekkin kuntayhtymäjohtajarehtori Jarmo Paloniemi on tilanteeseen tuskastunut.

– Nykyrahoituksella rahat eivät tule yksinkertaisesti riittämään.

Sellaista avointa piikkiä ei ole, että voisin luvata koulutuspaikkojen säilyvän.

Paloniemi vetoaa päättäjiin yhtä lailla yrittäjien kanssa.

”Pelkästään biotaloudessa neljännes osaajista on eläköitymässä seuraavan kymmenen vuoden aikana.”

Matti Pohjola

– Nyt on aika miettiä uusia rahoitusmalleja. Voisiko se sitten olla erillistä strategiarahoitusa, Paloniemi pohtii.

Pohjolan ja Paloniemen tilannekuva on sama, kun puhutaan Koillismaan tulevista työvoimatarpeista. Esimerkiksi Taivalkoskella koulutettaville metsäkoneenkuljettajille ja maanra-

kennuskoneenkuljettajille löytyy Paloniemen mukaan takuulla töitä tulevaisuudessa, vaikka sisäänottoa nostettaisiin nykyisestä reilusti.

– Se on ennemminkin ollut ongelma, että mistä riittää opiskelijoita. Näillä aloilla opiskelijat ovat tulleet perinteisesti lähialueilta, ja opiskelijamäärät ovat ol-

leet laskussa. Tyhjiä opiskelupaikkoja ei ole oikein varaa pitää, Paloniemi toteaa.

Pohjolan mukaan leikkaukset alkaisivat haitata Koillismaan yrittäjien toimintaa jo muutamassa vuodessa.

– Lukion käyneethän lähtevät jo nyt paikkakunnalta opiskelemaan yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin muualle. Ammattikoulutuksen kohdalla puhutaan kuitenkin paljon nuoremmista, alaikäisistä opiskelijoista. Pitäisikö peruskoulun päättäneen lähteä useiden satojen kilometrien päähän ammatilliseen koulutukseen? Pohjola kysyy.

Hallitus kokoontuu linjaamaan valtion taloutta kuntavaalien jälkeen puoliväliriiheen. Sekä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Koillismaan puheenjohtajat että Paloniemi toivovat, että sieltä löytyisi erillistä rahoitusta, joka voisi turvata koulutuspaikat Koillismaalla.

– Yksin me emme pysty näihin kaavailtuun leikkauksiin varautumaan. Mutta ilman muuta Koillismaalla järjestetään vastaisuudessakin koulutusta, jos rahoitus saadaan turvattua, Paloniemi sanoo.

PPY OIKAISEE

Maistuisiko pala kasvua?

HR-toiminnan tukeminen

Omistaja-arvon kasvattaminen

Riskienhallinta Kasvun ja investointien tukeminen

Verkostonhallinta, osto- ja myyntitoiminnan Likviditeetin tukeminen hallinta ja sijoittaminen

Kun idea on vain investointia vaille valmis, me leivomme sopivan ratkaisun yrityksesi kasvua siivittämään. Valitse tarjoomastamme yrityksesi tarpeita vastaava palanen – tai vaikka useampikin!

Lue lisää kasvurahoituksesta osoitteessa op.fi/kasvu tai ota yhteyttä OP Oulun Yrityskonttoriin oulun.yritys@op.fi tai puh. 010 2535 320. Selvitetään yhdessä, mitä ratkaisuja voimme tarjota juuri sinun yrityksellesi.

OP Ryhmän 010-yritysnumero: kiinteän verkon lankaliittymistä ja kotimaisista matkapuhelinliittymistä 0,0835 e/puhelu + 0,167 e/min (hinta sisältää ALV:n).

ELY-keskuksen rahoitus auttaa yrityksesi kasvuun!

Toisin kuin Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä 6/2016 -lehdestä kävi ilmi, Ylikiimingin Yrittäjien vuoden yrittäjänä palkittiin Esa Laamanen.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus myöntää rahoitusta Euroopan unionin rakennerahastoista yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin. Rahoitusta voidaan myöntää hankkeisiin, joilla on merkittävä vaikutus yrityksen käynnistämiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen. Hankkeille on eduksi niiden energia- ja materiaalitehokkuus ja vähähiilisyys.

Tuotteiden, palveluiden tai tuotannon kehittämishankkeissa sekä kansainvälistymishankkeissa rahoitus on pääsääntöisesti puolet hankkeen kustannuksista. Investoinneissa tukiprosentti voi olla maksimissaan 35 prosenttia. ELY-keskus tarjoaa yrityksille myös koulutus- ja kehittämispalveluita.

Yrityksen investointi- ja kehittämisavustusta haetaan sähköisesti Katso -tunnisteella. Hakemukset löytyvät www. ely-keskus.fi ja yrityssuomi.fi -sivuilta. Suosittelemme että olet yhteydessä asiantuntijoihimme jo hankkeen ideavaiheessa.

Lisätietoa: www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa ja www.yrityssuomi.fi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, puh. vaihde 0295 038 000

SINUN ILMOITUKSESI

TÄHÄN?

Varaa mainostilasi Kalevan palvelupisteestä!

Puh. (08) 5377 180 tai mediamyynti@kaleva.fi

9

MAANANTAINA 20. HelmikuuTA 2017

AUTAMME YRITYSTÄSI KASVAMAAN Oletko kasvuhakuisen yrityksen ruorissa, suuntana kenties kansainväliset markkinat?

Laadukkaat yrityspalvelumme ovat Oulun alueen yritysten käytössä aina liikeidean sparraamisesta lähtien.

Tutustu myös sähköisiin palveluihimme.

Tarjoamme käyttöösi mm. toimitila- ja tonttipörssin, kattavan yrittäjän tietopaketin sekä ajantasaista tietoa esimerkiksi rahoitusmahdollisuuksista.

BusinessOulu

@BusinessOulu_

10

MAANANTAINA 20. HelmikuuTA 2017

Nordea yritysten kasvun tukena 100-vuotiaassa Suomessa

N

ordea on vahvasti mukana yritysten kasvussa, koska yritysten menestymisellä on merkittävä rooli koko Suomen kansantaloudelle. Ilman menestyvää yrityskenttää hyvinvointiyhteiskuntamme toiminta ei ole mahdollista. Yritysten syntyä ja kasvua pitää siis tukea 100v täyttävässä Suomessa kaikin mahdollisin keinoin, ja se vaatii kaikkien toimijoiden aktiivista osallistumista.

Olemme jo useana vuonna toimineet yhteistyössä KasvuOpenissa (www.kasvuopen.fi), jossa useat sadat yritykset ovat saaneet viime vuosina ammattilaisten sparrausta kasvusuunnitelmiinsa. KasvuOpen on vauhdissa taas tälle vuodelle, ja toivottavasti yritykset käyttävät tämän mahdollisuuden hyväkseen.

Nordea tekee vahvaa yhteistyötä MTK:n kanssa ja onkin MTK:n pääyhteistyökumppani ja tulemme yhdessä näkymään useissa tilaisuuksissa ympäri Suomea vuoden 2017 aikana. Maatalous on tärkeä osa suomalaista yrittäjäkenttää.

Kasvuyrityskenttää tuemme

perustamallamme Start-Up & Growth –yksiköllä, joka on edustettuna kaikkialla Suomessa. Pohjoisen Suomen osalta S&G –salkkua hoitaa Oulussa istuva asiakasvastuullinen johtaja Harri Hietala (050 5908 343, oma.nimi@ nordea.fi). S&G –yksiköllä on vahva verkosto pääomasijoittajiin Suomessa sekä työkalut yrityksen eri kasvuvaiheiden tarpeiden ratkaisemiseen.

Mielenkiintoinen uusi maksuton palvelu yrityksille on avautunut osoitteessa www.nordeatrade.com//fi. Palvelu on ilmainen ja saatavissa vain Nordealta Pohjoismaissa. Palvelu sisältää sekä Trade Portalin että Trade Clubin. Trade Portal kattavine maakohtaisine tietoineen on avoinna kaikille, mutta Trade Clubiin hyväksytään vain yritykset, joilla on asiointi Nordeassa.

Trade Clubissa yritys saa muiden palvelua käyttävien yritysten tietoon omat tuotteet ja palvelunsa. Klubissa on tällä hetkellä mukana 7 pankin asiakkaita 22 eri maasta kattaen laajasti Eurooppaa, Etelä- ja Pohjois-Amerikkaa

Ohittamaton paikka 30 MIN OULUSTA REILU LIIKETONTTI

2 Va l t a t i e

2

Ota haltuun nyt kustannustehokas sijainti, valtatien asiakasvirrat, hyvät liikenneyhteydet, Oulujokivarren markkinat tai vaikka suuremmat – kaikki samalla kertaa!

Tontit yrittämiseen ja asumiseen löytyvät Tonttipörssistä www.muhos.fi.

Jes! Muhoksen Yrittäjät puheenjohtaja

MAARIT RAUTIAINEN

sekä Aasiaa. Tässä on hyvä mahdollisuus saada oma yritys esille tuotteineen laajemmalle markkina-alueelle ja portaalin kautta vientisuunnitelmiin saa arvokasta lisätietoa.

Nordea haluaa toivottaa kaikille yrityksille ja yrittäjille menestyksekästä vuotta 2017. Nostetaan 100-vuotias Suomi yhdessä jaloilleen.

SAMI HEIKKILÄ

Aluejohtaja Pohjois-Suomen yritysalue Nordea Bank Ab

TUOTEKUVAUKSESTA

MAINOS

tuli helppoa ja nopeaa Suomalainen PixMoor on tuonut markkinoille tuotekuvausaseman, joka leikkaa tuotekuvaukseen käytetyn ajan kymmenesosaan entisestä.

Innovaatio perustuu salolaisten entisten Nokian matkapuhelinten tuotantoteknologiakehittäjien työhön.

Vuosi sitten markkinoille tulleiden kuvausasemien vienti vetää erityisesti Viroon, Ruotsiin, Tanskaan ja Hollantiin. Maailmanvalloituksen ohessa PixMoor avasi toimipisteen myös Oulun Alppilaan elokuussa.

Oulun kuvatoimiston vetäjä Mikael Väisänen sanoo, että kyseessä on aivan uudenlainen tapa ottaa tuotekuvia. Tuote laitetaan kuvausasemaan, joka pitää sisällään useita kameroita, kuvausvalot sekä tarvittavan elektroniikan tietokoneineen.

“Useasta kuvakulmasta otetut kuvat siirtyvät pilvipalveluun, jossa kuvista poistetaan tausta automaattisesti. Valmiit tuotekuvat siirtyvät haluttaessa suoraan asiakkaan serverille tuotekoodilla nimettynä.” Väisänen sanoo.

PixMoor tarjoaa tuotekuvausta kokonaispalveluna alle tuhannen kappaleen kuvamäärissä. Suurasiakkaat vuokraavat laitteiston omiin toimitiloihinsa. Automaattisen järjestelmän ansiosta ammattimaiset tuotekuvasarjat onnistuvat nopean käyttökoulutuksen jälkeen. Kuvausasetukset voi tehdä mobiililaitteella käden käänteessä. ”Tarvittaessa kuvausasema räätälöidään vastaamaan asiakkaan

Mikael Väisänen odottaa myös 3D-tuotekuvien kysynnän kasvua.

Laitteisto on valmiina.

• Tuotteiden kuvaus PixMoor toimipisteessä • Tuotteiden kuvaus asiakkaan toimesta omissa tiloissa vuokralaitteella, maksat vain kuvista!

• Oma laite paljon kuvaaville

tarpeita. Suurimpaan toimittamaamme asemaan mahtui huonekaluliikkeen sohvat ja sängyt. Toisessa ääripäässä kuvattavat esineet ovat olleet vain muutaman sentin kokoisia.”

Väisäsen mukaan palvelu on ollut asiakkaille heidän sillä hetkellä käyttämäänsä kuvaustapaa edullisempi.

Kuvauspalvelun perushinta on kahdeksan euroa tuotteelta, josta otetaan kuvat viidestä eri kuvakulmasta. Rahan lisäksi kuvausasema säästää arvokasta aikaa. Esimerkiksi kenkiä saa kuvattua asemalla noin 50 paria tunnissa. Väisäsen mukaan yleisin kuvauspaketti on viiden kuvan sarja.

– Kuvausasemalla voidaan ottaa myös 3D-kuvia, joiden kysyntä kasvaa nopeasti. Niitä voi pyörittää ympäri jokaiseen suuntaan tietokoneen näytöllä.

PixMoor Photographing Service • Tirolintie 7, 90530 OULU • puh. 045 6660 655 • myynti@pixmooroulu.com

11

MAANANTAINA 20. HelmikuuTA 2017

Pudasjärvi paras paikallisyhdistys

P

udasjärven Yrittäjät valittiin Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien vuoden paikallisyhdistykseksi 2016.

– Pudasjärven Yrittäjien puheenjohtaja ja hallitus ovat onnistuneet useissa linjauksissa, mikä näkyy jäsenmäärässä, perustelee valintaa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Lauri Mikkonen.

Pudasjärven Yrittäjissä on tehty hyvää järjestötyötä jo vuosikymmenten ajan. Yhteistyö kunnan kanssa on perinteikästä ja perustuu aktiiviseen yhteydenpitoon. Tapaamiset ovat säännöllisiä ja kunnasta osallistutaan myös Suomen Yrittäjien kunnallisjohdon seminaariin. Yhdistys tiedottaa aktiivisesti toiminnastaan ja yhteistyö paikallislehden kanssa on jatkuvaa.

Viimeisten vuosien aikana yhdistyksessä on lisäksi panostettu muun muassa senioriyrittäjien toimintaan sekä uusien jäsenten huomioimiseen. Yhdistyksen toimivuuden takaa joustava työnjako hallituksen jäsenten kesken.

Tämä on luonut hyvän yhteishengen ja auttaa jaksamaan sekä järjestötyössä että omassa yritystoiminnassa. Yhdistys päivittää aktiivisesti nettisivujaan ja huolehtii jäsentiedottamisesta.

– Yhdistys järjestää joka kesä suuret markkinat, joka kokoaa laajasti kauppiaita ja osallistujia.

Asiantuntijapalvelut mutkattomasti ja vankalla kokemuksella KHT Hannu Lähdesmäki KHT Kari Knuuttila p. 08 311 3323 etunimi.sukunimi@tuokko.fi

• Vaihtolavakuljetukset • Jätekuljetukset • Nostotyöt

• Vaihtolavakuljetukset • Jätekuljetukset • Nostotyöt • Hinauspalvelu

0400 177 636

S

petri@kuljetushaikara.fi www.kuljetushaikara.fi RAAHE 0400 280 414

Vesivahinkojen kartoitukseen, kuivaukseen, purku- ja korjaustöihin erikoistunut yritys.

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous? Puh. 010 324 3701

Yhdistyksen tilaisuudet keräävät hyvin jäseniä ja esimerkiksi pikkujouluihin osallistui lähes yhdistyksen jäsenmäärän verran osallistujia. Valtakunnan trendistä huolimatta tämä maaseudulla toimiva paikallisyhdistys on onnistunut pitämään jäsenmääränsä tänäkin vuonna, Pudasjärven Yrittäjien puheenjohtaja Marko Rautio toteaa.

Pudasjärven Yrittäjien puheenjohtaja Marko Rautio vastaanotti palkinnon Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtajalta Lauri Mikkoselta.

ASIANAJOTOIMISTO ISOLUOMA Kirkkokatu 19 A 7, 90100 OULU • puh. 08 534 7700 toimisto@isoluoma.fi • www.isoluoma.fi

Vaalan Yrittäjät valtakunnallisesti paras kasvuyhdistys uomen Yrittäjät palkitsi Vaalan Yrittäjät vuoden 2016 kasvuyhdistyksenä.

Yhdistyksen toiminta oli hiipumaan päin, mutta se onnistui kasvattamaan jäsenmääräänsä 23 jäsenestä 29 jäsenen yhdistykseksi viime vuonna. Jäsenkasvun pohjana oli paikallisten yrittäjien halu pitää oma yhdistys toiminnassa.

– On hienoa, että voimme osoittaa valtakunnan tason mittelöissä, että myös pienikin yhdis-

• Tilintarkastus • Erityistarkastus • Veropalvelut • Yritysjärjestelyt • Raportointipalvelut • Konsernitilinpäätös • Sisäinen tarkastus • Riskienhallinta • CFO-palvelut • IFRS

tys voi pärjätä. Olemme tehneet hyvää yhteistyötä yrittäjäyhdistyksessä sekä kunnan että muiden yrittäjille tärkeiden sidostahojen kanssa. Toimivat verkostot ja hyvä yhteistyö ovat pienellä paikkakunnalla ehdottoman tärkeää, summaa Vaalan Yrittäjien puheenjohtaja Pirkko Suhonen.

Pukkilan, Suonenjoen, Orimattilan ja Kanta-Helsingin Yrittäjät palkittiin Suomen Yrittäjien vuoden 2016 parhaina paikallisyhdis-

tyksinä. Pohjois-Pohjanmaan alueelta Taivalkosken Yrittäjät, Pudasjärven Yrittäjät ja Oulun Yrittäjät pääsivät finaaliin eli viiden parhaan joukkoon omissa sarjoissaan. Parhaat paikallisyhdistykset palkitaan jäsenmäärän mukaan neljässä sarjassa: alle 100, 100–199, 200–500 sekä yli 500 jäsenyritystä. Suomen Yrittäjillä on 400 paikallisyhdistystä ja 64 toimialajärjestöä, joiden joukosta voittajat valittiin.

Ostetaan kaikenlaiset METALLIROMUT! Noudetaan, meille voi myös tuoda. Romutustodistukset.

Korkein luottoluokitus ©Soliditet

UTACON OY

Varastotie 9, 91600 Utajärvi www.utacon.fi. P. 0400-892414

2013

www.kuljetuspalvelutnurmi.fi Puh. 040 5581 843 • Pyöräkuormaajapalvelut • Korjaamo/maalauspalvelu • Paketti- ja pienkuljetuspalvelut • Maansiirtokuljetukset Automaalien ja automaalitarvikkeiden myynti

12

MAANANTAINA 20. HelmikuuTA 2017

Laskun maksaja Vuoden alusta Mehiläisen vastuuseen siirtyneet Siikalatvan sote-palvelut tuovat säästöä kunnalle.

Yrittäjien näkökulmasta tilanne vaihtelee. Joillain alihankintasopimukset jatkuvat, kaikilla ei.

VILLE KOIVUNIEMI

P

alvelukoti Sinivuokossa vietetään perjantaiaamuisin saunapäivää. Saunan jälkeen ruokaa odotellessa tunnelma on rento. Mielenterveyskuntoutujien palvelukodin keittiössä pelataan korttia. Asiakaspaikkoja on kuusi, joten “täällä kaikki tuntevat toisensa” ei takuulla jää pelkäksi korulauseeksi tai katteettomaksi lupaukseksi.

Vuosi on vaihtunut ja kaikki on säilynyt ennallaan, vaikka paperilla Siikalatvan kunnassa sijaitsevan palvelukodin laskunmaksaja on vaihtunut. Aiemmin se oli kuntayhtymä Helmi, nyt se on sosiaali- ja terveyspalveluyritys Mehiläinen.

– Uusi malli on ollut toiminnassa vasta vuoden alusta, joten pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei kannata tehdä. Mutta mitään valittamista ei kyllä ole – päinvastoin, palvelukoti Sinivuokossa yrittäjänä toimiva Mari Hietala sanoo.

Hietala ja Mehiläinen ovat sopineet yhteistyöstä toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella. Irtisanomisajaksi on määritelty puoli vuotta.

– Kaikki muutokset tietenkin aina lähtökohtaisesti jännittävät. Eikä pelkästään meitä, asiakkaamme olivat luonnollisesti myös kiinnostuneita tilanteesta. Täällä on moni ollut jo 90-luvulta lähtien asiakkaana, Hietala toteaa.

Moni asia pysyy samana Siikalatvan kunnanjohtaja Pauli Piilma korostaa, että pienissä maalaiskunnissa kuntayhtymät ovat vastanneet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä, joten käytännöllisellä tasolla kunnan näkökulmasta muutos ei ole niin suuri kuin sen äkkiseltään ajattelisi olevan.

– Kunnalla on laskunmaksajan rooli. Kuntalaisen näkökulmasta todella moni asia on kuitenkin säi-

lynyt ennallaan. Esimerkiksi henkilökunta on pynyt pitkälti samana, Piilma luettelee.

Siikalatvan kunnankin näkökulmasta kokemuksia on vielä reilun parin kuukauden verran, joten johtopäätösten tekemisen aika on myöhemmin.

– Aikahan sen näyttää, että kuin-

ka hyvin onnistutaan. Näin alkuun joitain käytännön asioita on pitänyt ainakin hoitaa kuntoon. Esimerkiksi puhelinnumerot muuttuivat, ja sen tiedottamisessa kuntalaisille oli ja on tekemistä, Piilma sanoo.

Kaikkia yrittäjiä siirto Helmestä Mehiläiseen ei ole kohdellut yhtä hyvin. Oulaisten Yrittäjien puheenjoh-

13

MAANANTAINA 20. HelmikuuTA 2017

vaihtui

Mari Hietalan mukaan yrittäjän näkökulmasta tärkeintä on, että avoimuutta ja ennustettavuutta löytyy. Laskunmaksajan nimellä ei ole suurta merkitystä.

Yrittäjä toivoo ennustettavuutta

Kortinpeluu kuuluu arkeen palvelukoti Sinivuokossa.

TUULA HÄRMÄ ja Pasi Nurmiainen

näyttävät korttipöydässä kaapin paikan yrittäjä Mari Hietalalle.

tajanakin toimivalle kuljetuspalveluja tarjoavalle yrittäjälle Mika Ilomäelle Mehiläiseen siirtyminen on tarkoittanut töiden vähenemistä.

Hänen yrityksensä Mika-Linkki toimii Oulaisten Matkahuolto-asiamiehenä. Sen kautta yritys on kuskannut näytteitä päivittäin Haapaveden ja Pulkkilan alueilta, mutta

nyt Mehiläinen hoitaa nuo kuljetukset muuta kautta.

– Tietenkin se on tuonut meille liikevaihtoa jokin verran. Tietenkin tällaiset muutokset ovat luonteeltaan sellaisia, että joidenkin yrittäjien kannalta ne ovat huonoja ja joidenkin kannalta hyviä, Ilomäki toteaa.

Mehiläinen on vastannut Siikalatvan sosiaali- ja terveyspalveluista vuoden alusta eli vajaat kolme kuukautta. Tiedossa siirtyminen on ollut loppusyksystä 2015 alkaen.

Siikalatvan kunta haki tuolloin säästöä kunnan sote-menoihin.

Kunnanvaltuusto oli päätöksessään yksimielinen, ja se sopi soten tuottamisesta Mehiläisen kanssa vuosiksi 2017–2026. Sopimushinta on kiinteä 23,2 miljoonaa euroa vuodessa. Vuoden 2016 kustannustasoon säästöä tulee kunnalle 1,75 miljoonaa euroa.

Mari Hietalan mukaan yrittäjän näkökulmasta tärkeintä on asioiden hoitumisen ennustettavuus ja avoimuus. Eikä hänellä ole tällä haavaa valittamista.

– Tietenkin mekin olemme kuuden paikan yksikkönä todella pieni toimija. Ainahan sitä vertailee sillä tavalla, että olemmeko riittävän iso toimija, ja pitäisikö meidän kasvaa. Toisaalta asiakkaamme sanovat, että olemme juuri oikeankokoinen. Joka tapauksessa investointien kuten remonttien näkökulmasta yrittäjänä ennustettavuus ja avoimuus ovat tärkeitä asioita.

Pauli Piilman mukaan Siikalatvalla päätös on ollut suurimmalle osalle niin ikään käytännöllinen.

– On toki myös kriittistä palautetta tullut. Toisaalta esimerkiksi pidetyissä eläkeläistilaisuuksissa on osoitettu kiinnostusta ennen kaikkea siihen, miten palvelut toimivat.

Toisaalta mallia on voitu katsoa läheltä. Naapurikunta Kärsämäki päätyi ostamaan sote-palvelunsa Attendolta vuotta aiemmin.

– Aika vähän on kovin ideologista keskustelua ollut. Enemmän se on ollut pragmaattista. On keskusteltu siitä, tuleeko mallista oikeasti edullisempi, ja mikä on palvelutaso.

14

MAANANTAINA 20. HelmikuuTA 2017

Palokuntatoiminta vaatii harjoittelua ja tarjoaa oppimiskokemuksia Markku Leinosen kotialbumi

Oman paloaseman omistavan Markku Leinosen mukaan palokuntatoiminta tuo juuri sopivaa vastapainoa yrittäjän arkeen.

VILLE KOIVUNIEMI

S

iikajokiset Kalevan lukijat saivat hieraista lokakuun viimeisenä sunnuntaina silmiään. Paikallisen Neste Ruukki Revonlahden yrittäjä Markku Leinonen oli ostanut Ruukin paloaseman ja luvannut vuokrata sitä Jokilaaksojen pelastuslaitokselle. Aiemmin oli uutisoitu, että paloaseman tilakysymys on umpikujassa.

– Kyllähän sen vuoksi on paljon tultu kiittelemään. Olen tyytyväinen tähän järjestelyyn, koska sen avulla palokuntatoiminta saatiin Ruukissa jatkumaan, Leinonen sanoo.

Päätöksen myötä sopimuspalokuntatoiminta jatkuu Siikajoella.

Leinonen on toiminnassa itsekin vahvasti mukana.

– Se on mahtavaa vastapainoa yrittäjän arjelle. Sopimuspalokuntatoiminta tarjoaa jatkuvaa oppimista ja vaatii jatkuvaa harjoittelua, Leinonen kertoo.

Harrastus syö Siikajoen puolivakinaisen palokunnan puheenjohtajanakin toimivalta Leinoselta myös valtavasti vapaa-aikaa.

– Oikeastaan yhden vuorokauden tunnit voi laskea sille joka viikko.

Meillä on joka viikko viikkoharjoitukset, joissa harjoitellaan aina jotain osa-aluetta. Sen lisäksi on koulutuksia ja varallaoloa.

Sopimuspalokuntatoimintaan osallistumisesta maksetaan myös korvausta, mutta se on luonteel-

YRITTÄJÄ HARRASTAA

taan enemmän korvausta menetetystä ajasta kuin palkkaa.

– Rahan takia tätä ei varmasti tee kukaan. Varmasti yhteinen motivaattori toiminnassa mukana oleville on se, että voimme olla avuksi, Leinonen toteaa.

Leinonen on luottavainen siitä, että sopimuspalokuntatoiminta Siikajoen alueella jatkuu lähitulevaisuudessa. Samanaikaisesti toiveena on, että uusia ihmisiä hakeutuisi mukaan. Eri alojen osaajista on toiminnassa myös hyötyä.

– Siitä on kyllä tosi paljon apua, että asiantuntijoita on monilta aloilta. Esimerkiksi sähkömiehille, putkimiehille ja metsureille on usein käyttöä tositilanteessa.

Sopimuspalokunta

KaiKKi hydrauliiKasta Pohjois-suomen laajin valikoima

Paloaseman ostanut MARKKU LEINONEN on luottavainen sen suhteen, että sopimuspalokuntatoiminta Siikajoella jatkuu.

Vaikka sopimuspalokuntatoiminta on käytännössä harrastustoimintaa, siihen tulee suhtautua harrastajamaisuutta vahvemmin.

Käytännössä sopimuspalokuntatoiminnassa joukko yksittäisiä henkilöitä tekee sopimuksen alueen pelastustoimen kanssa.

KOKOUSTILOJEN AV-TEKNIIKKA KUNTOON!

RADIO ITKONEN - - - since 1968 - - -

AV-laitteet ja esitystekniikkaratkaisut Liitintie 11, 90620 Oulu, Rusko puh 08-557 2700 www.kailatec.fi

Hautakorventie 15 A, 90620 OULU, puh. 044 3216 201 jorma.itkonen@radioitkonen.fi

Täysivaltaista hydrauliikkaa, koneurakointi, konepajatoimintaa, kuorma-autojen päälirakenteita ja akselivälimuutoksia

TMI KALEVI J. PELKONEN p. 040 5167 435 | Mäyräntie 11, 86400 Vihanti

Yritys myynnissä vakavan sairauden takia. Ota yhteyttä ja kysy lisää!

Vapaaehtoisen palokunnan lisäksi sopimuspalokuntia ovat tehdas- ja sotilaspalokunnat.

Tiesitkö että...

YRITTÄJÄLEHDEN Tarjoamme kaikenkattavaa kuljetuspalvelua asiakkaalle sopivana ajankohtana.

Nosto ja kuljetus Matti Salin Oy • Lavettikuljetukset • Konepajatuotteiden kuljetukset ja asennusnostot Nosto ja kuljetus Matti Salin Oy Pulkkisentie 3, 90440 Kempele Puh. 040 5288 307/24 h

• Erikoiskuljetukset • Kuormausnosturilla tehtävät asennukset www.mattisalin.com mattisalin@msn.com

jutut ovat luettavissa myös verkossa www.kaleva.fi/ppy

15

MAANANTAINA 20. HelmikuuTA 2017

MAINOS

oikealla asenteella ja laajalla Valikoimalla Tammikuussa avannut VTR Workwear Oulu lupaa laatua työvaatteisiin ja asiakaspalveluun.

Tammikuun puolivälissä avatun VTR Workwear Centerin myymäläpäällikkö Janne Karjalainen pitää tärkeänä tavoitteena, että heidän henkilökuntansa tietää myytävistä tuotteista kaiken mahdollisen.

– Kun asiakas tulee meille, meidän pitää tietää asiakasta paremmin esimerkiksi työntekijän turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ja säädökset. On tärkeä, että pystymme tarjoamaan asiakkaamme työtehtäviin oikean työvaatteen. Tällä on suora vaikutus työntekijän turvallisuuteen, terveyteen ja työviihtyvyyteen sekä tietysti myös kokonaiskustannuksiin, Karjalainen sanoo.

VTR Workwear Center ylläpitää laajaa valikoimaa Blåkläderin työvaatteita myymälässä, jotta sisään astuvalle asiakkaalle olisi työhön sopiva työvaatetus yrityksen logolla varustettuna heti mukaan.

– Toki myös asiakaskohtaisesti räätälöitävissä oleva verkkokauppamme on kysytty. Sen avulla voimme hyvällä toimitusvarmuudella toimittaa työvaatteet yrityksen logolla painettuina suoraan työpaikoille. Tämä malli säästää kaikkien

aikaa ja rahaa, Karjalainen toteaa.

Vuonna 2007 ensimmäisen liikkeensä Kokkolaan avannut VTR Workwear Center on kasvattanut ketjuaan ensin Jyväskylään ja parin viime vuoden aikana Helsingin Konalaan, Turkuun ja viimeisimpänä Ouluun.

– Asiakkaamme näkökulmasta palvelu paranee. Nyt vaikkapa reissutyötä tekevällä on mahdollisuus hyödyntää yhdellä sopimuksella ketjun myymäläpalveluita eri puolilla Suomea, VTR Workwear Centerin ketjujohtaja Sami Suominen sanoo.

Sekä Karjalainen että Suominen painottavat, että Blåkläderin työvaatteiden suunnittelu lähtee yksittäisen työvaatteita käyttävän asiakkaan tarpeista.

– Työvaatteiden käyttäjä on meille kuningas. Ja kaikki lähtee vaatteiden toiminnallisuudesta ja laadusta, mutta olemme iloisia siitä, että sen lisäksi työvaatteet myös näyttävät hyvältä, Suominen toteaa.

– Sen on voinut jo tammi-helmikuun perusteella laittaa merkille, että rakennus-, kuljetus- ja teollisuuden toimialojen ohella monessa työtehtävässä

Blåkläder on ruotsalainen työvaatteiden, kenkien ja hanskojen toimittaja. Sillä on korkeat vaatimukset toiminnallisuudelle, laadulle ja ulkonäölle.

Pohjois-Suomen laajin Blåkläder-valikoima löytyy VTR Workwear Centerin Oulun myymälästä Limingantullista osoitteesta Kallisenhaara 2.

tarvitaan työhön sopivia työvaatteita.

Pystymme valikoimallamme vastaamaan myös useimpien palvelualojen työvaatetarpeisiin, Karjalainen toteaa.

Karjalainen lupaa lisäksi, että tulijat otetaan vastaan hymy huulilla.

- Sellaisella rennolla ja rehellisellä hengellä ilman muuta!

Blåkläder hallitsee VTR Workwear Centerin Oulun myymälän yleisilmettä. Blåklderin tuoteperheeseen ei kuitenkaan kuulu tiettyjä turvavarusteita, joten valikoimasta löytyy myös Petzlin ja Peltorin henkilösuojaimia ja -tarvikkeita sekä Sievin turvajalkineita.

Karjalainen ja Suominen eivät lupaa, että heiltä ostettu yksittäinen työvaate on aina automaattisesti markkinoiden halvin.

– Mutta tilanne muuttuu, kun katsotaan vaikkapa puolen vuoden ajanjaksoa, ja huomioidaan Blåkläder-tuotemerkin kestävyys ja toimintamme sujuvuus asiakkaan näkökulmasta. Kun meidän myyjä on yhteydessä työvaateasioissa, kannattaa tälle asialla varmasti antaa hetki aikaa.

Blåkläder on valmistanut ja toimittanut työvaatteita vuodesta 1959. Se valmistaa noin 2 miljoonaa vaatekappaletta vuodessa omilla tehtaillaan.

Suomessa Blåkläder on yksi markkinoiden nopeinten kasvavista työvaatemerkistä.

Kallisenhaara 2, Oulu • p. 050 598 4532 • Avoinna Ma – Pe 7–17 • www.vtr-workwear.fi

Oulun VTR Workwear Centerin työntekijät Charlotta Uusimäki (vas.), Janne Karjalainen Aleksi Kälkäjä lupaavat palvella asiakkaita rennolla otteella. Kuvassa vaatteita katsastaa lisäksi ketjujohtaja Sami Suominen.

16

MAANANTAINA 20. HelmikuuTA 2017

TUIJA NUOJUA kävi puhumassa ja kouluttamassa Pohjois-Pohjanmaan yrittäjiä vuorovaikutuksen tärkeydestä Paikallisen vaikuttamisen päivässä tammikuussa.

Keskeneräisyyden sietämistä voi oppia Ville Koivuniemi

T

yöyhteisöt hyötyisivät, jos ihmiset olisivat yhteydessä toisiinsa enemmän muutenkin kuin työn merkeissä, Tuija Nuojua sanoo.

Näyttelijänä ja draamakasvattajana toimiva Nuojua vetää irrotteluun ja hauskanpitoon tähtääviä koulutuksia yritysten ja yhteisöjen tyky- ja tiimipäivinä. Hän siis näkee säännöllisesti positiiviset vaikutukset siitä, kun aikuiset ihmiset uskaltavat hetkeksi päästää irti työhön liittyvistä rooleistaan.

– Jos ajattelee yrittäjiä, niin

varmaankin jokainen yrittäjä ajattelee silloin tällöin, että oliko tämä tai tämä oikein tai meneekö jokin asia päin mäntyä. Jos sitä taas vertaa draamaohjaukseen, molemmissa on kyse keskeneräisyyden sietämisestä.

Keskeneräisyyden sietämistä voi Nuojuan mukaan myös oppia.

– Jos itsensä ottaa jatkuvasti liian vakavasti, odotukset eivät täyty ja se voi vaikuttaa motivaatioon yrittää. Jos on samalla esimerkiksi väsynyt, siitä voi tulla helposti puskemista.

Nuojuan vinkki työyhteisöille on siis se, että niissä kannattaa pitää huolta siitä, että ainakin toisinaan porukalla jutellaan kaikesta

muustakin kuin työasioista.

– Kun pidän koulutuksia, sanon aina, etten jaa totuuksia.

Mutta sen uskallan sanoa, että muita ihmisiä ei kannata pelätä, eikä itseä kannata ottaa liian vakavasti. Ja se pätee yksilönkin kohdalla, että siitä saa voimavaroja, kun keskittyy kuuntelemaan itseään.

Nuojuan mukaan kaikki työyhteisöt hyötyvät yhteenhitsautumisesta, kun työasioiden lisäksi toisista opitaan tietämään muillakin elämänaloilla. Mutta jos aloja pitää jotenkin arvottaa keskenään, luovilla aloilla hyödyt näyttäytyvät hänen mukaansa selvimmin.

Työterveyspalvelut oululaisesta Caritas Lääkäritalosta Caritas Työterveys on aidosti paikallinen kumppani – oululainen vaihtoehto alan suurtoimijoille. Reagoimme joustavasti ja ketterästi yrityksen työterveystarpeisiin.

Taustamme on yleishyödyllinen ja olemme 100 %:sti kotimainen yritys.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä: Myyntipäällikkö Timo Ohukainen, puh. 050 312 8154. www.caritaslaiset.fi

OULU / RAAHE

tuija nuojua

Työskentelee freelance-näyttelijänä ja draamaohjaajana

Perheeseen kuuluu aviomiehen lisäksi neljä lasta.

Näyttelee tällä hetkellä mm. Teatteri Rion Avioliitto on ikuista näytelmässä miehensä Mika Nuojuan kanssa sekä kiertää RÄPpinokkio ja Maatilan elämää -lastenteatteriesityksillään ympäri Suomea.

17

MAANANTAINA 20. HelmikuuTA 2017

Kaikki omassa hallinnassa Ville Koivuniemi

M

erja Hartikainen on uuden edessä, vaikka kokemusta yrittäjänä olemisesta löytyy kolmelta vuosikymmeneltä. Hän on toiminut nyt yrittäjänä Oulun keskustassa sijaitsevassa naisten vaatteita myyvässä Berry Fashionissa vajaat puoli vuotta.

– Nautin tästä nyt, kun kaikki on niin selvästi minun hallinnassani. Tuon itse maahan suurimman osan myytävistä vaatteista IsostaBritanniasta. Välikäsi puuttuu siis välistä, minkä ansiosta pystyn myymään vaatteita halvemmalla, Hartikainen sanoo.

Silmiinpistävää liiketilassa on myös se, että varastoa ei ole oikeastaan ollenkaan.

– Kaikki on käytännössä aina myynnissä, ja se tarkoittaa, että mallistot vaihtuvat myös tiuhaan.

Esimerkiksi Italiassa ja Espanjassa tällaiset liikkeet ovat yleisiä, mutta Oulussa näitä ei juuri ole.

Varastottomuuden ja oman maahantuonnin täytyy tarkoittaa myös matkustelua.

– Puolentoista tai vähintään parin kuukauden välein haen vaatteita. Vaatteet tulevat Briteistä ja Ruotsista, Hartikainen toteaa.

Ennen ryhtymistään Berry Fashionin yrittäjäksi Hartikai-

Omien töittensä herraksi Sarja kertoo uusista yrittäjistä

nen toimi vaatteita myyvän liikkeen myymäläpäällikkönä Rovaniemellä. Sitä ennen hän toimi 1990-luvun alusta Anton&Nina sekä MyDoris -brändeistään tunnetun Antoniina Oy:n toisena yrittäjänä, kunnes yhtiö ajautui konkurssiin toissa vuonna.

– Totta kai se on todella rankka paikka yrittäjälle. Mutta ollessani töissä Rovaniemellä ajattelin, etten sopeudu siihen enää, vaan haluan toimia nimenomaan yrittäjänä. Oli minulla b-suunnitelmakin kouluttautumiseksi, mutta sain sitten rahoituksen järjestettyä tähän.

Tulevaisuuden suhteen Hartikainen toivoo, että liikkeellä menisi yhtä hyvin kuin on tähänkin asti mennyt.

– Olen kyllä hyvin luottavainen ja rauhallisin mielin. Itse työskentelen kuutena päivänä viikossa ja tyttäreni on osa-aikaisesti töissä opiskelujensa ohella. Ilahtuneena olen huomannut, että liikkeessä asioivien naisten ikähaitari menee ihan laidasta laitaan.

Merja Hartikainen tuo itse

maahan myymänsä vaatteet, minkä johdosta yksi välikäsi poistuu ja hän voi myydä vaatteita edulliseen hintaan.

Kolumni

Päättäjä: älä myy yritystesi oikeutta erottua laadulla Mitä kauemmas hankintojen teko ulkoistetaan, sitä heikommin sitä yleensä ohjataan. Tällöin volyymietujen tavoittelu alkaa ohittaa muut arvot. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa tämä tosiasia havaittiin. Tämä ilmeni hautaamalla suunniteltu valtakunnallinen yhteishankintojen palvelukeskus, jota ei juuri kukaan kannattanut.

Vaikka valtakunnallisesta hankintojen superyksiköstä perustellusti luovuttiin, on yhä riski, että maakunnat ajavat kaikki sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaat esimerkiksi tukipalveluiden osalta monopolien syliin. Uhka on, että kaikki sote-palvelutuottajaksi mielivät joutuvat luopumaan vaikkapa lähiruoasta ja paikallisten siivousyritysten käyttämisestä, ellei tätä tietoisesti sallita. Uhka voi toteutua esimerkiksi siten, jos maakunta sote-tuotta-

jan palvelutasoa määrittäessään tulee suosineeksi omaa tukipalvelutuotantoansa.

Oulussa rakennetaan parhaillaan uusia ruoantuotannon suuryksiköitä ja lakkautetaan nykyisiä pienempiä. Nyt rakennettavan 14 000 annosta vuorokaudessa valmistavan Löökin yhteyteen on tarkoitus rakentaa Leeta-laajennus. Sen jälkeen keittiö palvelisi myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriä ja tuottaisi noin 25 000 annosta.

Suurtuotanto on haitallista seuraavista syistä: 1) Se syrjäyttää muut toimijat markkinoilta ja yksipuolistaa tarjontaa. Monopoliasema lopulta nostaa hintoja. 2) Suurtuotanto perustuu yleensä julkisin varoin tehtyihin investointeihin. Julkisten varojen käyttöön liittyy yksinoikeuksia tai subventioita, jotka vääristävät kilpailuasetelmaa yksityisiin

kilpailijoihin nähden. 3) Suurtuotanto vie työpaikkoja haja-asutusalueilta kasvukeskuksiin. Kaikki nämä yritysvaikutukset tulisi havaita ja huomioida ennen päätöksentekoa.

Kunta- ja maakuntapäättäjän tulee nyt hoksata ainakin kaksi asiaa: Ensimmäinen on turvata kunnan ja maakunnan oikeus tehdä strategiset hankintapäätökset lähellä. Se tarkoittaa, että mikäli kunta haluaa edistää paikallista tuotantoa, se pidättää aina itsellään oikeuden tehdä ne hankinnat, joita tuottavat myös paikalliset yritykset. Toiseksi, viisas päättäjä sallii tulevaisuuden sote- ja maakuntatoimijoille oikeuden itsenäiseen tukipalveluiden ostoon, eikä edellytä sitoutumista tiettyyn toimijaan. Jälkimmäinen voi huomaamatta tapahtua esimerkiksi palvelutason määrityksissä.

Nyt kun maakuntia vasta ra-

kennetaan, ilmassa on myös virheellisiä käsityksiä siitä, että kunnat ja maakunnat voisivat kilpailuttamatta käyttää yhteisiä yksiköitä tukipalvelutuotannossa. Kilpailutuksen välttely pitää jättää taakse. Uusi kunta ja maakunta menestyvät, kun ne edistävät valinnanvapautta ja hyödyntävät markkinoita. Kilpailutus on toteutettava siten, että kilpailua oikeasti syntyy.

Tämä tarkoittaa hankintojen jakamista pienempiin osiin, jotta pienemmätkin yltävät tarjoamaan.

SATU GREKIN

kilpailuasioiden päällikkö Suomen Yrittäjät

18

MAANANTAINA 20. HelmikuuTA 2017

Sote-yrittäjien näkymät ja normien purku puhuttivat kansanedustajia VILLE KOIVUNIEMI

P

ohjois-Pohjanmaan Yrittäjien tammikuisilla paikallisen vaikuttamisen päivillä yrittäjien kyselytunnille joutuneet kansanedustajat ilmaisivat huolensa sosiaali- ja terveysuudistukseen liittyvistä uhkakuvista etenkin pienten ja keskisuurten sote-yrittäjien näkökulmasta.

Mirja Vehkaperä (kesk.) huomautti, että vaikka tilaaja-tuottaja-malliin liittyy pelkoja, siitä on jo tällä hetkellä joitain hyviä kokemuksia.

– Esimerkiksi palvelusetelit vanhus- ja lastenhoidossa toimivat hyvin, Vehkaperä totesi.

Katja Hänninen (vas.) epäili, voivatko pienet sote-yrittäjät olla millään mallilla samalla viivalla suurten kanssa.

– Itseäni huolestuttaa, miten pienet ja toisaalta kolmannen sektorin toimijat otetaan sote-ratkaisussa huomioon, Hänninen sanoi.

Kansanedustajien lisäksi paneeliin kuului myös Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen (kesk.), joka huomaut-

RIIKKA MOILANEN, MIRJA VEHKAPERÄ, KATJA HÄNNINEN, MARISANNA JARVA ja EERO SUUTARI istahtivat Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien päättäjäpenkkiin paikallisen vaikuttamisen päivillä tammikuussa.

ti, että uudistusta joka tapauksessa tarvitaan. Hänen mukaansa perusterveydenhuollon laadun täytyy parantua huomattavasti, ja nimenomaan sitä varten sote-uudistusta tarvitaan säästösyiden ohella.

– Se on lähtökohtana, että valinnanvapaus muuttaa tulevaisuuden Suomen, Eero Suutari (kok.) jatkoi.

Myös normien purku puhutti panelisteja paljon – erityisesti valituksiin liittyvien ongelmien vuoksi. Marisanna Jarva (kesk.) toivoi, että kansanedustajia lähestyttäisiin kaikilla mahdollisilla konsteilla, joilla normeja voidaan purkaa.

Yrittäjäyleisö nosti yhtenä suurena ongelmana esille valitukset, joita monen mielestä tehdään kiusallaan, jotta projektit tai esimerkiksi kilpailutukset etenisivät mahdollisimman hitaasti.

Riikka Moilasen mukaan valittajien moraalin pitäisi tulla vastaan tapauksissa, joissa valittamiseen ei liity mitään asiallista aihetta.

– Oikeus valittaa on sinänsä tärkeä, mutta tämä on todella ongelma. Sitä voisi esimerkiksi miettiä, voisiko jokin muodollinen maksu valittamisessa olla paikallaan, Moilanen pohti.

Taru Jussila:

Joukkovoimasta ja lähettilyydestä hyöty irti VILLE KOIVUNIEMI

S

uomen Yrittäjien viestintäjohtajana vajaat kolme kuukautta toiminut Taru Jussila muistuttaa yrittäjiä siitä, että median hyödyntäminen ja viestintä kokonaisuudessaan käy koko ajan monimutkaisemmaksi.

– Media nopeutuu ja hajautuu koko ajan. Enää ei ole muutamaa

vankkaa instituutiota, joiden läpi viestinsä saa varmasti läpi, Jussila huomauttaa.

Hänen mukaansa sosiaalista mediaa kannattaa ajatella haastajana ja mahdollisuutena. Ihmiset pitää siis saada viestintään mukaan. Se onnistuu, kun viestien sisältö on kirkas ja kiinnostava.

– Tällainen joukkovoima on yksi viestinnän ykkösnyrkeistä. Viestintää kannattaa suunnitella niin,

Parhaimmat A/V-ratkaisut kaikkiin tarpeisiin

että joukkovoimaa pystytään hyödyntämään.

Jussilan mukaan työntekijät kannattaa nähdä viestinnässä nykyään voimavarana – eräänlaisina lähettiläinä, jotka vievät viestiä yrityksestä.

– Summauksena voidaan sanoa, että viestinnän ja markkinoinnin on hyvä olla integroitua, rohkeaa ja luotettavaa, ja se kannattaa tehdä yhdessä, Jussila toteaa.

TARU JUSSILA

Toimitamme ja asennamme räätälöityjä kokonaisuuksia yksityisille, yrityksille sekä julkiselle sektorille - kohteen koosta riippumatta.

KYSY S TARJOU

YTM, aloitti Suomen Yrittäjien viestintäjohtajana 8. joulukuuta.

Isokatu 54, 90100 Oulu | 08-8821000 | Av. ark. 11–18, la 11–15 | oulu@audiokauppa.fi

Toimii myös Yrittäjäsanomien ja Yrittäjä-lehden päätoimittajana, ja väliaikaisesti Suomen Yrittäjien omistaman Sypoint OY:n toimitusjohtajana kesään 2019 saakka.

www.johafinland.fi

Toiminut aiemmin muun muassa Elisalla johtotehtävissä, yrittäjänä Tositaru OY:ssä ja uutispäällikkönä Iltalehdessä.

19

Kuinka löytäisin firmaani hyvän ja terveen työntekijän?

VASTAUS Markku Pirinen Kehitysjohtaja Caritas Lääkärit Oy

T

yöterveysvastaanotolla ja palavereissa tapaan tosiaan usein yrittäjiä, jotka tuskailevat henkilöstönsä voinnista, sairauslomista ja joustamattomuudesta ja miettivät miten he olisivat jo työntekijän palkatessaan osanneet aavistaa, millaisen ”kaupan” he ovat tekemässä.

Totta tosiaan kaikkien etuhan olisi, että haettuun työhön valikoituisi mahdollisimman sopiva, motivoitunut tekijä.

Usein lopullinen valinta ei kuitenkaan ole ”napakymppi” vaan pahimmillaan oikea ”huti”, jolloin kärsijänä ei ole suinkaan yksinomaan itse yrittäjä vaan tehtävään palkattu työntekijä, asiakkaat ja pahimmillaan myös muu henkilöstö ja jopa lähipiiritkin. Eli väärä osuma voi kaiuttaa ”kelloja” luvattomankin kauas.

Yrityksen tärkein voimavara ovat yrittäjä ja omistajat. Mutta yrityksen henkilöstö seuraa heti välittömästi perässä. Siksi on tärkeää, että henkilöstön jokainen jäsen on sekä mieluisa, ar-

vostettu että hyvin pidetty. Epäonnistunut rekrytointi heijastuu kuitenkin vääjäämättä näihinkin adjektiiveihin ja rekrytointivirheen korjaaminen on valitettavan usein työlään vaikeaa että kallista.

Työyhteisöjen hyvinvoinnin merkki on, että työn perusarki sujuu ja ihmiset arvostavat ja kunnioittavat toisiaan. Jokaisen ihmisen elämään kuuluu toki ”vuoret ja laaksot” ja siksipä joustavuus johtamisessa on merkki yhdestä esimiehen ja henkilöstöä omaavan yrittäjän ammattitaidon piirteistä. Arkielämässähän mikään ei ole mahdotonta ja kaikenlaista voi sattua. Jokaiselle meistä.

Nykypäivän työntekijältä on syytä odottaa työssä kuin työssä perusammattitaitoa, joka toki kehittyy ja karttuu itse käytännön työssä. Ei ole lainkaan huonoa, että työntekijän perusominaisuuksiin kuuluvat myös joustavuus ja yleinen positiivinen elämäntapa. Terveyden säilymisessä yhteisölliset taidot näyttäisivät esittävän omaa tukevaa rooliaan. Työnsä loppuun asti ”vaikka puurtava” työntekijä on arvo sinällään. Tällöin voidaan puhua tunnollisesta ihmisestä, joka ei ensimmäisen vastuksen jälkeen luovuta vaan haluaa hoitaa työnsä kunniallisesti loppuun.

Maailman parasta ja terveintä työntekijää ei ehkä sittenkään

ole löydettävissä. Mutta varmaa lienee se, että liiallisella kiireellä, ”nepotismilla” eli sukulaisten ja lähipiirin suosimisella ja panostamattomalla rekrytoinnilla saadaan herkimmin valittua juuri ne työssään kaikista viihtymättömimmät, paljon työstä poissaoloja pitävät ja arkityön sujuvuutta häiritsevimmät työntekijät. ”Jokainen ihminen on laulun arvoinen”, lauloi Veikko Lavi.

Niinpä. Jokaiselle ihmiselle on tässä maailmassa kyllä löydettävissä se oikea ja sopiva paikka, jossa hän voi kokea arvokkuutta ja mieltä.

Rekrytointi on hetki, jolloin tehdään suuria päätöksiä. Joskus jopa elämänmittaisia. Siksi rekrytoinnissa kannattaisi aina käyttää myös ”Second´s opinionia” eli ulkopuolista silmää.

Yksinomaan yrittäjän tai yrityksen itsensä tekemiä rekrytointeja en itse kannata. Olen näet nähnyt aivan liian monta metsään mennyttä henkilövalintaa, joista kipuilevat niin itse työntekijä, työyhteisö kuin yrityksen vastuulliset.

TERVETULOA YRITTÄJÄN ILTAKOULUUN

Minulla on toiminnassa pieni yhden miehen osakeyhtiö, jonka kaikki osakkeet ovat omistuksessani.

Koskeeko minua uusi yrittäjävähennys?

VASTAUS Teuvo Välikangas Toimitusjohtaja, KTM Tilitoimisto Y-Tili Oy

E

i koske. Yksityisille liikkeen- ja ammatinharjoittajille, henkilöyhtiöiden yhtiömiehille, maatalouden, metsätalouden ja porotalouden harjoittajille tuli 1.1.2017 voimaan yrittäjävähennys. Vähennys on 5 prosenttia verotettavasta tulosta tappioiden vä-

hentämisen jälkeen. Muutosta sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2017 toimitettavassa verotuksessa. Tarkka määrittely löytyy Tuloverolaista, johon on lisätty 30 a § Yrittäjävähennys.

Hallitusohjelman mukaan hallituksen tavoitteena on tehdä Suomesta kilpailukykyisempi uudistamalla myös yrittämisen verotusta. Tähän liittyen otetaan nyt käyttöön yrittäjävähennys.

Ohjelman mukaisesti yrittäjävähennys tuli yritysmuodoille, joita 1.1.2014 voimaan tullut yhteisöverokannan alennus ei koskenut. Uuden yrittäjävähennyksen voidaan katsoa asettavan erilaiset yritysmuodot verotuksessa lähemmäs toisiaan.

MENESTYSTARINOITA JA VALMENNUSTA YRITTÄJÄLLE LähiTapiolan järjestämä Yrittäjän Iltakoulu on inspiroitumista ja verkostoitumista, mielenkiintoisia puhujia jotka tuovat yrittäjyyteen tuoreita ja yllättäviäkin näkökulmia.

Ajatuksiaan menestyvään yrittäjyyteen kertomassa Kari Ketonen.

Tilaisuus on maksuton.

Ilmoittaudu, paikkoja rajoitetusti: www.lahitapiola.fi/iltakoulu OULU keskiviikkona 1.3. klo 17.30 alkaen, Aurora-sali, Hotelli Lasaretti, Kasarmintie 13

20

MAANANTAINA 20. HelmikuuTA 2017

Pk-yritykset talouskasvun vetureina

S

uomen talous on jättänyt taantuman taakseen ja palannut kasvu-uralle. Tähän johtopäätökseen ovat vuoden vaihteen molemmin puolin tulleet kaikki merkittävät tutkimuslaitokset.

Erityisen ilahduttavaa on se, että vihdoin kasvu perustuu kotimaisen kulutuksen lisäksi myös viennin ja investointien varovaiseen elpymiseen. Kilpailukykysopimus on vahvistanut suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja näkymät ovat laajalti aiempaa positiivisemmat. Talouden keskeisimmät uhat ja riskit tulevatkin nyt ulkoa kun maailmantalouden epävarmuus on kasvanut poikkeuksellisen suureksi.

Finnveran näkökulmasta vuosi 2016 oli pienten ja keskisuurten yritysten keskuudessa uudistumisen ja kasvun käynnistymisen aikaa. Olimme mukana rahoittamassa ennätyksellisen monia omistajanvaihdoksia sekä mahdollistamassa tuhansia kasvua ja vientiä edistäneitä hankkeita. Pk-yritysten viennin kasvu on ollut viime vuosina suuria yrityksiä selvästi nopeampaa. Kokonaisuuden kannalta on

kuitenkin huomioitava, että suurten yritysten osuus kokonaisviennistä on kuitenkin edelleen pk-yrityksiä suurempi.

Pohjois-Pohjanmaan yritysten talousnäkyvät ovat vuoden 2017 alussa todella positiiviset. Seuraamme yritysten talous- ja kasvunäkymiä säännöllisesti Yrittäjien ja Finnveran yhteisessä pk-barometrissa. Tuoreen barometrin perusteella näkymät ovat positiiviset koko maassa ja Pohjois-Pohjanmaalla vielä selvästi keskimääräistä paremmat. Yritykset näkevät kasvua esimerkiksi liikevaihdossa, henkilöstömäärässä, viennissä ja investoinneissa. Pk-yritykset ovatkin olleet avainasemassa myös työllisyyden positiivisessa kehityksessä, samaan aikaan kun työllisyys on kehittynyt suurissa yrityksissä heikosti.

Kokonaisuutena lähtökohdat vuoteen 2017 ovat Pohjois-Pohjanmaalla erinomaiset. Alueen elinkeinorakenne on monipuolistunut ja voimakkaan kasvuhakuisia yrityksiä löytyy laajasti maakunnan eri kulmilta. Oulun ICT-alan on-

nistunut rakennemuutos on kerännyt paljon positiivista huomiota ja esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan matkailu on kehittynyt ja monipuolistunut. Matkailun merkitys ja valtava kasvupotentiaali koko Suomen kannalta on havaittu ja tunnustettu laajemmin kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Tähän on PohjoisPohjanmaallakin tartuttu ja tärkeää on panostaa matkailun kehittämiseen juuri nyt kun potentiaalisia matkailijavirtoja on erityisen paljon hyödynnettävissä.

Finnveran päätehtävä on varmistaa, etteivät kannattavat investoinnit ja kasvu jää toteutumatta rahoituksen puutteen takia. Pankkien tiukentunut sääntely on osaltaan lisännyt tätä haastetta, mutta näkemykseni mukaan yhteistyössä rahoitus on kuitenkin kannattaviin hankkeisiin järjestynyt. Erityisen aktiivisesti haluamme olla varmistamassa rahoituksen saatavuuden yritystoiminnan käynnistämisessä, kasvun pääomittamisessa sekä viennin rahoittamisessa. Omistajanvaihdokset ovat myös 2017 yksi keskeinen painopistealueemme

ja edellisvuosien kokemusten perusteella, ne ovat myös tärkeä osa yritysten ja koko elinkeinoelämän uudistumista.

JUUSO HEINILÄ

Aluejohtaja, Pohjois-Suomi Finnvera Oyj.

k parhaat palvelut k HAAPAVESI

Parhaat Palvelut

Erikoishammasteknikko Vesa Kuusirati puh. 08 451 075 Urheilutie 49, Haapavesi

OULU

Parhaat Palvelut

OULU

Parhaat Palvelut

Uudista yrityksesi ilme.

Yritys-, tuote- ja henkilöstökuvaukset www.fotosoini.com Puh. 040 5513 880

Puh. 040 727 1871

www.ajoneuvolasitus.fi

KUUSAMO

Parhaat Palvelut

ILMASTOINTIPALVELUT • NUOHOUSPALVELUT PALOTURVAMESTARIT • SAVUHORMIEN KORJAUS

TILITOIMISTO OULUN TASEKESKUS OY

Puh. 040 825 9465 • www.nuohousilmastointi.fi Maaseläntie 36, 93600 KUUSAMO

Puh. 08 311 7331 www.isannointisuomela.fi

Kirkkokatu 7, 90100 Oulu puh. 08 311 8361

www.tasekeskus.fi

KARJALAINEN OY

BETONIELEMENTIT KUUSAMOSTA

Varasto- ja teollisuuskalustamisen

Puh. 040 142 9880 • www.eastelement.fi

Parhaat Palvelut

OULAINEN

• Siivouspalvelut • Asiointi- ja avustamispalvelut • Sohvien ja nojatuolien pesut • Ruokapalvelut • Tekstiili- ja vaatehuolto IKKUNA- JA PARVEKELASIEN PESUT!

Oulaistenkatu 23 L5 86300 Oulainen

Puh. (08) 473 810 www.sorvojaoy.com

Kotityöpalvelut • Oulu

Puh. 0440 861 120

www.prokaks.fi

ASIANTUNTIJA PALVELEE PAIKALLISESTI

UUSI KUVASTO

selaa nettisivuillamme tai tilaa painettu versio!

lntolog Oulu Oy, Posantie 11, 90620 OULU. Puh. 020 778 0860 myynti.oulu@intolog.fi www.intolog.fi

21

MAANANTAINA 20. HelmikuuTA 2017

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät juhlii Suomea sadalla kuvalla, teolla ja tapahtumalla

P

ohjois-Pohjanmaan Yrittäjät juhlistaa 100 vuotta täyttävää Suomen tekemällä 100 tekoa, järjestämällä 100 tapahtumaa ja keräämällä 100 kuvaa yrittäjien arjesta. Juhlakampanjan kautta järjestö haluaa nostaa esille järjestötyön, yrittäjien ja yrittäjyyden arkea sekä kertoa yrittäjyyden merkityksestä 100-vuotiaalle Suomelle.

Niina Ailovuo on saanut toteuttaa yrittäjänä unelmiaan.

LÄHETTÄ KUVA JA TEKSTI ppy@yrittajat.fi

Tapahtumat ja teot voivat olla Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien ja paikallisyhdistysten järjestämiä ja toteuttamia. Vuoden aikana PohjoisPohjanmaan Yrittäjät numeroi kaikki teot, tapahtumat ja kuvat. Erityisesti sadan kuvan osalta kampanja on lähtenyt vilkkaasti käyntiin. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät on avannut sitä varten oman ”Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät 100 kuvaa” –Facebook-sivun. Yksi heistä on kuvan Hatha-joogaohjaaja Niina Ailovuo, joka kertoo kuvan yhteydessä saaneensa toteuttaa yrittäjänä itseään ja unelmiaan, vaikka helppoa yrittäjän arki ei ole aina ollutkaan.

k parhaat palvelut k OULU

Parhaat Palvelut

OULU

Parhaat Palvelut

Parhaat Palvelut

PYHÄJOKI

Koneistusta ja suunnittelua • UUDISRAKENNUKSET • PERUSKORJAUKSET • ELEMENTTIASENNUKSET Lumijoentie 2, 90400 Oulu www.makotec.fi

Timo Impola p. 0400 668 758

www.pyhajoenrakennus.fi • pyhajoen.rakennus@omanetti.fi

Autoilija Markku J. Arvola puh. 0400 689 476

Raahe

Parhaat Palvelut

Koneurakointi Tapani Mustonen Ky www.ktc-group.fi

tel. +358 45 344 3326 fax. +358 8 342 212 Sepänkatu 20 FIN-90100 Oulu, pirjo.vaarala@verojalaki.fi, www.verojalaki.fi

tapani.mustonen@tapanimustonen.fi

0400 138 451 ■

HIEKOITINVAUNUT JA -KAUHAT

■

TERÄVÄT HARJAT

■

SIIPILUMI- JA KÄRKIKIPPIKAUHAT

■

LAAdukAsTA, yksiLöLLisTä ja LuOTeTTAvAA pALveLuA.

OTA yhTeyTTä jA kysy Lisää!

Asiakkaitamme ovat niin yksityisyritykset kuin julkis­ yhteisötkin etupäässä Oulun talousalueella. Tarjoamme kaikkia rakentamiseen liittyviä palveluja kuten uudis­ rakentamista, peruskorjausta ja saneerausta.

www. keihaskoski.fi

Suoraan valmistajalta

Reko-Kone Oy

Olavi Junttila, Koskikatu 2, 92350 REVONLAHTI GSM 040-547 2615

Parhaat Palvelut

PYHÄJÄRVI

Tenhusen Maansiirto ja Kuljetus Oy Puh. 0407439816 myynti@tenhusenmaansiirto.fi www.tenhusenmaansiirto.fi

Parhaat Palvelut

UTAJÄRVI

Kaikkien merkkien huollot ja korjaukset ammattitaidolla

p. 044 5622 701 ja 040 5633 346

22

MAANANTAINA 20. HelmikuuTA 2017

PALVELUT YRITTÄJILLE 2017

Yrittäjän palvelusivusto

Marjo kolehmainen toimitusjohtaja marjo.kolehmainen@yrittajat.fi 050 5277 288

KIRSI ANTTILA järjestöpäällikkö kirsi.anttila@yrittajat.fi 0500 685 148

SARI REINIKAINEN-LAINE yhteyspäällikkö sari.reinikainen-laine@yrittajat.fi 0500 686 174

MILLA RAAPPANA koordinaattori milla.raappana@yrittajat.fi 050 395 9877

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien maksuttomat neuvontapalvelut Pohjois-pohjanmaan yrittäjät Isokatu 4. 90100 Oulu, puhelin: 010 322 1980, www.ppy.fi

Lakiasiat ja yritysjuridiikka Toimistot vastaavat juridiikan kysymyksiin. HUOM! Erityisalat mainittu toimistoittain.

Asianajotoimisto Botnia Oy Oulu, Helsinki, Raahe p. 0207 797 500 toimisto@botnialaw.fi www.botnialaw.fi Sopimusjuridiikka, yritysjärjestelyt, oikeudenkäynnit, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat ja työoikeus.

Asianajotoimisto Isoluoma Oulu, Oulainen p. 08 534 7700 toimisto@isoluoma.fi www.isoluoma.fi Työoikeus, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, sopimusoikeus ja muu liikejuridiikka.

Asianajotoimisto Krogerus Oy p. 029 000 6400 www.krogerus.com Työoikeus, rakentamisoikeus ja sopimusoikeus.

KPMG Oy Ab p. 020 760 3483 www.kpmg.fi Liikejuridiikka, sopimukset, työoikeus, oikeudenkäynnit, yritysjärjestelyt.

Asianajotoimisto Juha Ryynänen Oy p. 0400 120 230 www.juharyynanen.fi oikeustieteen tohtori, kauppatieteiden lisensiaatti, varatuomari. Rakentamisen ja kiinteistöjen lakiasiat sekä yrityskaupat.

Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy Oulu, Raahe, Helsinki p. 010 841 9900 www.laaka.fi Sopimusjuridiikka ja yritysjärjestelyt, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat, työoikeus ja oikeudenkäynnit.

Asianajotoimisto Kurikka & Lämsä Oy Kuusamo puh. 08 8512519 fax. 042 737 9546 harri.lamsa@kurikkalamsa.fi www.kurikkalamsa.fi Ernst & Young Oy p. 040 770 7088 www.ey.com/fi Yritysjärjestelyt, arvonmääritykset, tuloverotus, sopimusoikeus, työoikeus, julkiset hankinnat ja muu liikejuridiikka.

Talenom Konsultointipalvelut Oy Matti Eilonen p. 0207 525 212 matti.eilonen@talenom.fi www.talenom.fi Yritysjärjestelyt sekä yhtiö-, vero-, sopimus- ja työoikeus.

Talvea Oy p. 050 525 9586 petteri.ruotoistenmaki@talvea.fi www.talvea.fi Yritysten verokysymykset, sopimusjuridiikka, sukupolvenvaihdokset, yritysjärjestelyt ja –kaupat sekä yritysten arvonmääritykset.

Myynti, markkinointi, YRITYSTEN KASVU, muotoilu, PATENTTI ja KANSAINVÄLISTYMINEN CoCom KielipalvelutCoCom Corporate Communications Oy p. 010 439 3830 cocom@cocom.fi www.cocom.fi Täyden palvelun kielitoimisto: käännöspalvelu, konferenssitulkkaus, kielentarkistus, kielikoulutus ja -konsultointi.

GST Graafinen Studio p. 08 312 1540 www.graafinenstudio.com Visuaalinen ja mainonnan suunnittelu, internet-sivut, kirjamuotoiset julkaisut, jäsenneuvonta, jäsenalennus -10 % toimeksiannosta

PATENTIT, TAVARA­MER­KIT, MALLIOIKEUDET JA IPR-LAKIPALVELUT Berggren Oy Ab Oulu p. 010 227 2100 Oulu www.berggren.eu oulu@berggren.fi.

Täyden palvelun IPR-talo.

Palveluihimme kuuluvat mm. patentteihin, tavaramerkkeihin, mallisuojaan ja muuhun IPR:ään liittyvät suojaamis-, sopimus- ja riidanratkaisuasiat.

Softers Oy p. 08 2379 9330 softers@softers.net www.softers.net Internetsivut, verkkokauppa, julkaisujärjestelmät ja visuaalinen suunnittelu Tulevaisuuden Kasvupolut Oy p. 040 834 0809 antti.karjula@kasvupolut.fi www.kasvupolut.fi Yritysten kokonaisvaltainen kehittämistyö: yritysten kuntokartoitus ja kehittämissuunnitelmat.

Erityispainopisteenä myynnin ja markkinoinnin kehittäminen sekä yrityksen kasvu ja kansainvälistyminen.

Vientiverkostot Pohjois-Ruotsin ja Norjan alueella.

Omistajanvaihdokset, YRITYSJÄRJESTELYT, VEROKYSYMYKSET, YRITYSKAUPAT JA ARVONMÄÄRITYKSET Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy Simo Salonen, KHT p. 040 558 2480 simo.salonen@tilisalonen.fi

Tommi Sirviö kehityspäällikkö omistajanvaihdokset tommi.sirvio@yrittajat.fi 050 320 2092

Tiina Talala

Hankinta-asiamies tiina.talala@yrittajat.fi 050 441 4718

Paula PIHLAJAMAA Hankinta-asiat ja omistajanvaihdospalvelut Projektiassistentti paula.pihlajamaa@yrittajat.fi 050 4399 808

Jäsenyrittäjille maksuttoman puhelinneuvonnan lisäksi maksuton: LAKIMIESPÄIVYSTYS Yrittäjien toimitiloissa Isokatu 4, Oulu.

VARAA AIKA ppy@yrittajat.fi ja maksuton OMISTAJANVAIHDOSOPASTUS varaa aika tommi.sirvio@yrittajat.fi maksuton HANKINTA-ASIAMIESOPASTUS varaa aika tiina.talala@yrittajat.fi

MCon Partners Oy p. 040 528 5383 sirpa.kovaniemi@ mconpartners.com Yrityksen rahoitusaseman arviointi, terveyttäminen, rahoituksen suunnittelu ja toteuttaminen. Talousjohtaminen ja liiketoiminnan kehittäminen. Yritysjärjestelyt. Sopimusjuridiikka ja omistaja- ja sukupolvenvaihdokset ja verokysymykset. Tuotantotalous, teknologia, markkinat ja kansainvälistyminen.

Pääsääntöisesti lakimiehet päivystävät joka toinen keskiviikko.

Päivystyksistä lisää Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsentiedotteesta.

Maksuton puhelinneuvonta jäsenyrittäjille SY:n jäsennumerolla kaikilta asiantuntijolita ma–pe toimistoaikana.

YRITTÄJÄN HYVINVOINTI Muutosmatka Jaana Leino T:mi Jaana Leino p. 040 9317 212 jaana.leino@muutosmatkajl.fi www.muutosmatkajl.fi kuntoutuksen ohjaaja (yamk), perheterapian psykoterapeutti (Valvira, Kela)

Ensimmäinen tapaaminen (kesto 45 min.) ilmainen PPY:n jäsenyrityksille.

Työnohjaus, päihdetyö, parija perheterapia.

YRITTÄJÄN VERTAISTUKIPUHELINPALVELU Vertaistukea yrittäjältä yrittäjälle

PWC Pricewaterhouse Coopers Oy Perttu Ervasti, p. 040 538 2692 Risto Mätäsaho p. 040 537 8863 www.pwc.fi Yritysjärjestelyt, yritysten myynti- ja ostotoimeksiannot, sukupolvenvaihdokset, arvonmääritys, DD-tarkastukset sekä järjestelyihin liittyvä sopimusjuridiikka. Yritystoiminnan verokysymykset.

Liiketoiminnan kehittäminen ja kasvattaminen sekä strategiaprosessit. Liiketoiminnan tervehdyttäminen.

046 923 7955 046 923 7956

Matti Harila p.

Jorma Ketola p.

Jäsenneuvonta puhelimitse maksutonta jäsenyrittäjille, jäsenalennus

10 % – toimeksiannosta 2017

Pääyhteistyökumppanit Tilitoimistojen yleisneuvonta Tilitoimisto Y-Tili Oy Teuvo Välikangas, KTM, yritysneuvojan EAT p. 040 766 9476 info@y-tili.fi www.y-tili.fi Taloushallinnonpalvelujen yleisneuvonta. Aloittavien yritysten rahoitus-, vakuus-, lomake- ym. neuvonta.

23

MAANANTAINA 20. HelmikuuTA 2017

Tervetuloa järjestöön uudet jäsenet HaAPAVEDEN Yrittäjät ry

Oulun Yrittäjät ry

Tateva Oy

Pisaron Oy

Rakennus ja Restaurointi Vilppola Oy

Työnohjaus ja konsultointi Kokkonen Kaarina

Laite Ja Konesuunnittelu Kjo Oy

Miian vaellus- ja valmennustalli

Tmi Piia Pohjanpalo/ K-market Haapavesi

HaILUODON Yrittäjät ry Westnokka Oy

Avarn Security Oy EKH-Yhtiö Oy

Oulunsalon Yrittäjät ry Ilotoimii

Fondia Oy

Taikaterapiat Oy

Cerescon Oy

Soina palvelut

Omapaja Oy

PUDASJÄRVEN Yrittäjät ry

Liikuntakeskus Core Oy

Nordic Tank Oulu Oy

PokaTrans Oy

Sinikan designjutut tmi

ProFilters Finland Ky

Lounas- ja Tilausravintola Merita

Liikunta- ja hyvinvointipalvelut Janika Meriläinen Tmi

Asianajotoimisto Vesala Oy

T:mi Marko Kälkäjä

MayJL Industries Oy

Alatalo Antero

TMI Jonna Manninen LKV Terapiapalvelut Saaga Ky Studio Susalia

Iin Yrittäjät ry

hml Miina Lamberg Haverinen Logistics Oy Carmella Kalustemaalaus Oulu

MH Teko Oy

PyhäjOEN Yrittäjät ry H.K. Marttila Ky/ K-Market Eväskontti

Raahen Yrittäjät ry

Iin Lehti Oy

LVI-insinööritoimisto Meskanen Oy

Pyörivä Pyörä Ky

Rahkomedical Oy

Jaara Invest Oy

InHunt Group Oy

SiikaLATVAN Yrittäjät Ry

Casate Oy

Nina ja Jani Äijälä avoin yhtiö

Kempeleen Yrittäjät ry

Hanami Oy

Kantola Tuvat Oy

Kelopalju

Ahnger Management Consulting AMC Oy

TYNÄVÄN Yrittäjät ry

Kiimingin Yrittäjät ry Eurodivision Oy Oulun Herkkuhetki Oy Loistavin Oy

KÄRSÄMÄEN Yrittäjät ry

Dance Store Oulu Ky

Kahavinkka ky Matix Oy

Konepalvelu Mäläskä Oy

AikaPlus Oy

Utajärven Yrittäjät ry

Lotvonen Brothers LKV Oy

Tmi Maikki Väänänen

Konsultti- ja Tilitoimi Pekka Halonen Ky

Poikajoki Group Oy

JK Translations

VAALAN Yrittäjät ry

Myyntivauhdittajat Oy

Vaalan Vesi ja Lämpö Oy

Limingan Yrittäjät ry

Kirurgipalvelu Kurttila Oy

Hippu Kids & Lifestyle Oy

Metsälinnan Werstas

Oulun 11. Kastellin apteekki

Luxus-Saunat Oy

Kenete Group Oy

Oulun Sininen Pysäkki Mika Lempinen

Tinflex Oy

Maanrakennus Littow

Zankoru Oy

Myyntipalvelu Jaakkola Oy

yLIKIIMINGIN Yrittäjät ry Secureplan Turvatekniikka Oy Ykikiinteistö Oy

Uudet seniorijäsenet

Viher- ja Hyvinvointipalvelut T:mi Minna Väisänen

Maija Uusijärvi-Haipus

Tervareitti Oy

Tuuria Oy

Esko Helaakoski

Oulun AV-tekniikka

Deltapolar Oy

Jussi Mattila

Tmi Kirppis-Kamu

Nikama Design Oy

Muhoksen Yrittäjät ry

PPY:n alueellisia jäsenetuja tarjoavat AVARN Security mika.jeronen@avarn.fi www.avarn.fi CARITAS-LÄÄKÄRIT Lisätietoja: liiketoimintajohtaja Paula Tuominen p. 044 734 0301, paula.tuominen@caritaslaiset.fi, www.caritaslaakarit.fi

ELISA yritysten-asiakastuki.elisa.fi.

FENNIA Lisätietoja: Myyntijohtaja Jyrki Kettukangas p. 010 503 3219 ja 040 763 8895, jyrki.kettukangas@fennia.fi fennia.fi/suomenyrittajat ja 010 503 8818.

FENNOVOIMA OY Yhteydenotot: Vanhatie 48, 86100 Pyhäjoki, p. 020 757 9200, pyhajoki@fennovoima.fi, www.fennovoima.fi FINNVERA OYJ Asiakaspalvelu p. 029 460 2580, www.finnvera.fi

Paikallisyhdistykset ja puheenjohtajat 2017

Kouta Oulu Oy

Haukiputaan Yrittäjät ry

1540 Piri ja Piri Oy

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

NORDEA Yhteydenotot: Kari Ollikainen, Oulun yrityskonttori, p. 050 321 6052, Kari.J.Ollikainen@nordea.fi, www.nordea.fi NORWEGIAN Lisätietoja: Markus Forsström, p. +46735229119, markus. forsstrom@norwegian.com

FORUM24 Lisätietoja: Päätoimittaja Martti Turunen, p. 0400 699 522.

Myyntijohtaja Timo Mehtälä, p. 0400 688 566.

OSAO, oppisopimusyksikkö Lisätietoja: Oppisopimusyksikkö p. 040 141 5320, Yhteyspäällikkö Unto Kärki p. 050 331 3553

LÄHITAPIOLA POHJOINEN Yhteydenotot: Myyntijohtaja Mika Kuusikko, p. 040 528 1348, mika.kuusikko@lahitapiola.fi, www.lahitapiola.fi

RASTOR OY Lisätietoja: Satu Puhakka p. 0400-560700, satu.puhakka@rastor.fi, Antti Vasela p. 0400-294433, antti.vasela@rastor.fi

Haapaveden Yrittäjät ry Veli-Matti Karikoski p. 050 541 9911 veemax@netti.fi haapaveden@yrittajat.fi Hailuodon Yrittäjät ry Lauri Joensuu p. 040 504 2354 lauri.joensuu@pp.inet.fi hailuodon@yrittajat.fi Haukiputaan Yrittäjät ry Tiina Sotaniemi p. 050 405 8502 ppy@yrittajat.fi haukiputaan@yrittajat.fi Iin Yrittäjät ry Markku Koskela p. 040 529 7697 toimisto@markkukoskela.fi iin@yrittajat.fi Kempeleen Yrittäjät ry Matti Räisänen p. 08 562 0310 matti.raisanen@kempeleenjatekuljetus.fi kempeleen@yrittajat.fi Kiimingin Yrittäjät ry Miika Sutinen p. 0400 762 468 miika.sutinen@pp.inet.fi kiimingin@yrittajat.fi Kuivaniemen Yrittäjät ry Ari Kaakkuriniemi p. 050 441 3121 kaakkuriniemi@suomi24.fi kuivaniemen@yrittajat.fi Kuusamon Yrittäjät ry Kaisa Valkama-Kettunen p. 040 724 9577 kaisa.valkama@bjarmia.fi kuusamon@yrittajat.fi Kärsämäen Yrittäjät ry Pasi Mikkola p. 08 771 408 pasi.mikkola@k-market.com karsamaen@yrittajat.fi Limingan Yrittäjät ry Riikka Pesämaa p. 050 395 5905 riikka@pikku-riikka.fi limingan@yrittajat.fi Lumijoen Yrittäjät ry Jari Myllynen 0400 688 447 jari.myllynen@perustuspalvelu.fi lumijoen@yrittajat.fi Muhoksen Yrittäjät ry Maarit Rautiainen p. 040 7379312 rautiainen.maarit@gmail.com muhoksen@yrittajat.fi Oulaisten Yrittäjät ry Mika Ilomäki p. 044 578 2197 mika@mikalinkki.net Oulaisten@yrittajat.fi Oulun Yrittäjät ry Jussi Riikonen p. 040 310 0501 jussi@videcam.com oulun@yrittajat.fi Oulunsalon Yrittäjät ry Mira Sovijärvi p. 040 750 9699 mira.sovijarvi@sovipihat.fi oulunsalon@yrittajat.fi

Pohjois-Pohjanmaan Startup-yrittäjät ry Ykä Marjanen p. 040 590 4048 yka.marjanen@gmail.com www.starttaamo.fi Pudasjärven Yrittäjät ry Marko Rautio p. 050 501 9090 marko@rautioky.fi pudasjarven@yrittajat.fi Pyhäjoen Yrittäjät ry Jaana Pehkonen p. 050 911 0591 idejaana@icloud.com pyhajoen@yrittajat.fi Pyhäjärven Yrittäjät ry Virpi Jaatinen p. 040 752 8750 palvelukoti@jaatinen.inet.fi pyhajarven@yrittajat.fi Raahen Yrittäjät ry Heikki Ventonen p. 0400 540 563 heikki.ventonen@gmail.com raahen@yrittajat.fi Siikajoen Yrittäjät ry Raine Niinimaa p. 040 514 3539 raine.niinimaa@ruukinturvallisuuspalvelut.fi siikajoen@yrittajat.fi Siikalatvan Yrittäjät ry Tanja Heikkonen p. 0400 237 760 tanja@someta.fi siikalatvan@yrittajat.fi Taivalkosken Yrittäjät ry Pekka Vääräniemi p. 08 842 320, 040 709 6929 pekka@vaaraniemi.net taivalkosken@yrittajat.fi Tyrnävän Yrittäjät ry Annukka Suotula-Ervasti p. 044 750 5051 annukka.suotula@gmail.com tyrnavan@yrittajat.fi Utajärven Yrittäjät ry Markku Juntunen p. 0400 283 172 markku.juntunen@utanet.fi utajarven@yrittajat.fi Vaalan Yrittäjät ry Pirkko Suhonen p. 0400 393 494 pirkko.suhonen@vaalanjuustola.fi vaalan@yrittajat.fi Vihannin Yrittäjät ry Rauno Pitkänen p. 0400 894 134 rauno.pitkanen@hotmail.fi vihannin@yrittajat.fi Yli-Iin Yrittäjät ry Risto Päkkilä p. 0400 388 165 risto.pakkila@ouka.fi yli-iin@yrittajat.fi Ylikiimingin Yrittäjät ry Heikki Väänänen p. 0400 493 573 heikki@sahko-artpe.fi ylikiimingin@yrittajat.fi

MAANANTAINA 20. HelmikuuTA 2017

24

Yrityksesi uudet toimitilat Yrityksesi uudet toimitilatOulussa?

Oulussa?

Yrityksesi uudet toimitilat Oulussa?

Yrityksesi uudet toimitilat Oulussa? on puhdasta energiaa auringosta ASEMA 37, Asemakatu 37, Oulu on puhdasta energiaa auringosta

ASEMA 37, Asemakatu 37, Oulu Toimistotilaa rautatieaseman lähellä Toimistotilaa rautatieaseman lähellä ASEMA 37 , Asemakatu 37, Oulu ASEMA 37, Asemakatu 37, Oulu - Eri kokovaihtoehtoja: Toimistotilaa rautatieaseman Toimistotilaa rautatieaseman lähellälähellä - Valmiiksi kalustettuja huoneita 14 m²–920 m² 2. ja 3. kerroksessa

- Valmiiksi kalustettuja huoneita - Joustavat vuokra-ajat -Valmiiksi Joustavat vuokra-ajat kalustettuja huoneita - Helppo- Valmiiksi liikennöinti ja hyvä paikoitus kalustettuja huoneita -Joustavat Helppo liikennöinti ja hyvä paikoitus vuokra-ajat - Joustavat vuokra-ajat - Helppo liikennöinti hyvä paikoitus Helppo liikennöinti ja hyväjapaikoitus Asema -37 huonevuokrat:

Asema 37 huonevuokrat: Asema 37 huonevuokrat: Asema 37 huonevuokrat:

-Alkaen 350 eur/kk, % alv 0 % - Alkaenalv 3500€/kk,

Paranna yrityksesi energiatehokkuutta, valitse

MAAILMAN VAHVIN VOIMALA Oman aurinkovoimalan saat helpoiten meiltä: suunnittelemme, toteutamme ja asennamme voimalasi avaimet käteen -palveluna.

Pyydä tarjous ja räätälöimme yrityksellesi optimin aurinkovoimalan.

-Alkaen 350 eur/kk, -Alkaen 350 eur/kk, alv 0 %alv 0 %

10, Kangaskontiontie 10, Maikkula KONTIO 10,KONTIO Kangaskontiontie 10, Maikkula Toimisto, palveluja, tuotantotilaa , Kangaskontiontie 10, Maikkula KONTIO 10 Kangaskontiontie 10, Maikkula KONTIO 10 Toimisto, palvelu- ja tuotantotilaa Toimisto, palveluja tuotantotilaa Toimisto, palveluja tuotantotilaa

- Toimistotilaa 10 m²–750 m² - Tuotantotilaa 50 m²–1220 m² - Saunaosasto 180 m² - Nosto-ovet ja lastauslaituri, maksimikorkeus 6m Nosto-ovet ja lastauslaituri, maksimikorkeus 6m - Helppo- Nosto-ovet liikennöinti, runsaasti paikoitustilaa - Nosto-ovet ja lastauslaituri, maksimikorkeus ja lastauslaituri, maksimikorkeus 6m 6m Helppo liikennöinti, runsaasti - -Helppo liikennöinti, runsaastipaikoitustilaa paikoitustilaa

- Helppo liikennöinti, runsaasti paikoitustilaa

Ota yhteyttä jo tänään:

08 5584 3101

myynti@oulunenergia.fi

oulunenergia.fi

Kontio 10 huonevuokrat: Kontio 10 vuokrahinnat: - Tuotanto- ja varastotilat alk. 7,50 €/m²/kk, alv 0 % 2 Kontio 10alk.vuokrahinnat: - Tuotantoja varastotilat 7,50 eur/m /kk,€/m²/kk, alv 0 %alv 0 % -10 Toimistotilat: 1. krs alk. 9,90 Kontio vuokrahinnat: 2

2 alk. 7,502 eur/m /kk, alv 0 % - Tuotantovarastotilat - Toimistotilat: 1.jakrs alk.ja9,90 eur/m /kk, alv 0/kk, % alv 2. krs7,50 alk.

7,90 €/m²/kk, alv0 0%% - Tuotantovarastotilat alk. eur/m 2 Toimistotilat: 1. krs alk.

9,90 2 eur/m 2. krs alk.

7,90 eur/m /kk, alv 0% - Toimistotilat: 1. krs alk.

9,90 2eur/m /kk, alv2/kk, 0 %alv 0 % 2. krs 7,902/kk, eur/m alv/kk, 0 %alv 0 % 2. krs alk.

7,90alk. eur/m

Ota yhteyttä: yhteyttä: Ota Ota yhteyttä:

henri.huotari@kiinteistotahkola.fi 040 541 8854 jukka.vitikka@juvitrade.fi 0500 890 360

/pyyda-tarjous-

Tutustu lisää: Tutustu Tutustu lisää: lisää:

aurinkovoimalasta

Hyvän Kaupan Paikka NÄ M Ä T UO T T EET JA PA LJON M U U TA V ER K KOK AU PA STA M M E! TÄYSIN KOROTTOMALLA RAHOITUKSELLA alk. 84,50 €/kk

200 kpl SUPERERÄ

1 590 €

Täydellisenä 7 henkilölle ø 1,8 m, toimitettuna ympäri Suomen (norm. 2190 €) Lämpöpuuverhous, EPS-eristys, kestävä muovikansi nostokahvalla ja lukituslenkeillä, iso ulkopuolinen n. 30 kW merialumiinilämmitin, savupiippu 2 m sadehatulla, rahtivapasti ympäri Suomen!

HIRSILADOT

31.3.2017 MENNESSÄ TILATUT LADOT TOIMITETAAN TERMINAALIRAHDIN HINNALLA KOTIOSOITTEESEESI! ETUSI n. 350 €. TOIMI HETI!

RAKOSEINÄLADOT: 6 m2 950 € 14 m2 1590 € 10 m2 1040 € 20 m2 1990 € UMPISEINÄLADOT: 6 m2 1140 € 14 m2 1740 € 10 m2 1190 € 20 m2 2190 € TYYTYVÄISYYS-

TAKUU Hyvän pan Kau Paik ka

VERKKOKAUPPA

LATOTARJOUS

100

tarjoukset

LUXUSTUVAN saa höylä- tai pyöröhirrellä!

2 190 € PE-MUOVIKYLPYTYNNYRI

suomi

GRILLIKOTA Lapinkeittiö-grilli + savupiippu ja huuva + Lisäetupaketti + puunsuoja-aine

100 % KOTIMAINEN

juhlavuoden

TEE OSTOPÄÄTÖS GRILLIKODASTA NYT TAI VIIMEISTÄÄN 31.3.2017 MENNESSÄ, SAAT KAUPAN PÄÄLLE LISÄETUPAKETIN (ARVO 398 €), SAVUPIIPUN + HUUVAN (249 €) JA PUUNSUOJA-AINEEN (ARVO 49 €).

LISÄETUJEN YHTEISARVO 696 €. TOIMI HETI! Lisäetupaketti: isommat ikkunat, avattava ikkuna lukolla ja vetimellä, massiiviovi lukolla vetimellä ja isolla ikkunalla, +1 lisähirsikerta (yht. 9), koko kodan alan peittävät lattiaelementit, vahvempi seinämateriaali 45 x 145 mm (norm. 40 mm), erikoisleveä kattopaneeli ja musta palahuopakate.

LUJITEMUOVIKYLPYTYNNYRI

Suurella ulkopuolisella lämmittimellä.

1 890 € 2,0 m 1 990 €

LUXUSTUPA 10 m2 täydellisenä

3 990 €

TEE OSTOPÄÄTÖS LUXUSTUVASTA NYT TAI VIIMEISTÄÄN 31.3.2017, saat kaupan päälle Lapinkeittiö-grillauslaitteen (arvo 299 €), savupiipun ja huuvan (arvo 249 €) sekä pehmustetut istuintyynyt ja verhot (arvo 390 €). LISÄETUJEN YHTEISARVO 938 €

DESIGN-KYLPYALLAS

KOMBIKOTA 17 m2

2490 €

6990 €

Integroidulla lämmittimellä, ø 2,0 m

1,7 m

KOMBIKODASSA GRILLIKOTA JA SAUNA YHDESSÄ!

Värit sininen ja musta 31.3.2017 mennessä tilattuihin lujitemuovitynnyreihin lujitemuovinen kansi (249 €) ja toimitus kotiosoitteeseen (200 €) kaupan päälle.

Etujen arvo yht. 449 €!

UUTUUS

täydellisenä

Allas täydellisenä lujitemuovia, rst-piippu, piipunsuojaritilä, lasiluukullinen lämmitin, komposiittimuovi ulkovuoraus.

31.3.2017 mennessä tilattuihin Design-kylpyaltaisiin suojakansi (299 €), nousuporras (149 €) ja toimitus ympäri Suomen (200 €) kaupan päälle. Etujen arvo yht. 648 €!

Sis. Kotagrillin, savuhuuvan ja -piipun, lauteet, lasiluukullisen Harvian kiukaan etuvesisäiliöllä ja lämpöeristetyn piippupaketin.

www.hyvankaupanpaikka.fi Krouvintie 1, Oulu - Ark. 9–17, la 10–14 - p. 08 378200, 044 595 2100, 040 564 6205, 0400 700 653, 040 673 3800

Korkein luottoluokitus © Soliditet

2012