PPY_01_2025

1/2025

Tutustu myös sähköisiin palveluihimme osoitteessa businessoulu.com

BusinessAsemalta saat kaikki yritysja työnantajapalvelut Seuraava asema on BusinessAsema, kun kyse on: ALKAVAN YRITYKSEN PALVELUISTA

UUSISTA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA

• liikeidea ja yrityksen perustaminen

• digitaalinen liiketoiminta

• starttiraha

• vihreä siirtymä

• startup-toiminta

• hiiliviisas kiertotalous

OSAAVAN HENKILÖSTÖN REKRYTOIMISESTA

• innovaatiopalvelut • designmenetelmät

• rekrytointipalvelut ja -tapahtumat

SIJOITTUMISPALVELUISTA

• kansainväliset osaajat

• toimitilat ja yritystontit

• rekrytoinnin tuet • kesätyöllistäminen LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ • yritysrahoitus • maksuttomat valmennukset • vienti ja kansainvälistyminen • omistajanvaihdokset • muutosturvapalvelut

Monipuolinen kattaus tapahtumia BusinessOulun kalenterista löydät yrityksille ja niiden työntekijöille sekä työnhakijoille suunnattuja tapahtumia ja valmennuksia.

BusinessOulun tapahtumakalenterin löydät osoitteesta: tapahtumat.businessoulu.com

• investointimahdollisuudet TOIMIALAPALVELUISTA JA VERKOSTOISTA • toimialakohtainen kehittäminen • vienti- ja messumatkat • klusteritoiminta • Oulun innovaatioallianssi Lue lisää: businessoulu.com

BusinessAsema p. 08 558 55810 businessasema.com Uusikatu 52, 90100 Oulu avoinna arkisin klo 9-16 info@businessasema.com

2 YRITTÄJÄLEHTI

MAANANTAINA 24. MAALISKUUTA 2025

PÄÄKIRJOITUS

Meidän arvojamme testataan koko ajan, siksi kannattaa äänestää

MARJO KOLEHMAINEN Toimitusjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Jos joku olisi kertonut meille vuonna 2019, mitä seuraavat vuodet tuovat tullessaan, olisimme tuskin uskoneet. Sen verran yllätyksellistä on meno meille tavallisille tallaajille ollut.

Ensin kiskoimme itsemme kuiville koronasta – yhdessä, toinen toistamme tukien. Lääketieteen edistysaskeleet ja yritysten sitkeys mahdollistivat paluun arkeen. Samalla moni havahtui siihen, miten tärkeitä ovat terveys, vakaus ja kyky selviytyä odottamattomista tilanteista.

Juuri kun pandemia alkoi väistyä, turvallisuutemme joutui uuteen koetukseen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti Euroopan politiikan suuntaa ja toi sodan lähemmäksi kuin pitkään aikaan.

Suomi teki omat valintansa – liittyi Natoon ja vahvisti puolustustaan. Rauha, joka aiemmin tuntui itsestään selvältä, nousi yhtäkkiä arjen keskusteluihin.

maista. Meille on luontevaa, että valitsemme päättäjämme vaaleilla, osallistumme päätöksentekoon ja elämme yhteiskunnassa, jossa sananvapaus ja oikeusvaltio ovat perusarvoja.

Tämä kaikki on meille niin arkipäiväistä, että sitä harvoin tulee edes pysähtyneeksi miettimään.

Mutta kun katsoo muuta maailmaa, niin on järkytys huomata, että enää vain noin 30 prosenttia väestöstä elää demokraattisessa valtiossa. Viimeisten 18 vuoden ajan suunta on ollut surkea: autoritaariset hallinnot ovat vahvistuneet ja demokraattisia vapauksia on rajoitettu.

Kun tätä kehitystä seuraa, mieleen nousee kysymys, mitä tapahtuu, jos demokratiaa ei tietoisesti puolusteta? Tai toisaalta miksi ylipäätään turvattomuus ja epävarmuus ja sodat edes vaikuttavat yllätyksiltä?

mällä huolta omasta ympäristöstä ja käyttämällä niitä oikeuksia, jotka meille on annettu.

Suomessa se tarkoittaa esimerkiksi äänestämistä. Kunta- ja aluevaalit eivät ole vain muodollisuus, vaan hetki, jolloin päätetään suunta siitä, miten yhteisömme kehittyvät ja miten palvelumme alueella turvataan.

Kun miettii, mikä pitää yhteiskuntaa liikkeessä, huomaa nopeasti, että paljon rakentuu yrittäjyyden varaan. Yritykset luovat työpaikkoja, palveluita ja verotuloja – ne mahdollistavat monet sellaiset asiat, jota pidämme itsestäänselvyytenä tai jopa saavutettuna etuna.

Kun yritykset menestyvät, koko yhteiskunta hyötyy. Se tarkoittaa työpaikkoja, sujuvia palveluita, hyvinvointia ja turvaa arjessa. Me yrittäjäjärjestössä puolustamme yrittäjyyttä joka päivä.

epävarmuuteen voi vaikuttaa vain yhdellä tavalla – toimimalla. Osallistumalla, pitä-

EI RIITÄ, että me vain puhumme

TULEVAISUUDEN SUOMI on yksi maailman vakaim-

mista

ja

demokraattisimmista

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti tavoittaa alueen kaikki keskeiset päättäjät!

Ulkopuolinen hallituksen jäsen on yritykselle voimavara

MIKA LÄHTEENMÄKI

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Ry Päätoimittaja: Marjo Kolehmainen Kustantaja: Kaleva365 Oy Paino: Kaleva365 Oy Taitto: Kaleva365 Oy Myynti: puh. 08 5377 180, yrityksille@kalevamedia.fi

taloudesta ja elinvoimasta – niitä pitää myös rakentaa. On tärkeää,

HALLITUKSEN JÄSENELTÄ

Alueelliset Yrittäjälehdet ja Kauppalehti ovat Suomen luetuimpia talouslehtiä.

Tutkimuksen suoritti Innolink Research Oy

että päättäjiksi valikoituu niin ihmisiä, jotka tunnistavat, kuinka suuri merkitys yrityksillä on meille kaikille.

Vapaassa maailmassa yrittäjyys menestyy parhaiten siellä, missä sille annetaan tilaa ja mahdollisuuksia. Oma kunta ja hyvinvointialue voivat olla tältäkin osin erinomaisia alueen palvelumarkkinan kehittäjiä ja hyvinvoinnin kasvattajia. Suunnan päätämme me äänestäjät.

Monesti yrittäjä on niin keskittynyt päivittäiseen liiketoimintaan, ettei aikaa jää yritystoiminnan kehittämiseen ja strategiseen ajatteluun. Tähän ongelmaan on ratkaisu: ulkopuolinen hallituksen jäsen. Hän ei ole kiinni yrityksen päivittäisessä liiketoiminnassa ja pystyy tarkastelemaan asioita ulkoapäin objektiivisemmin. Hän pystyy näin kyseenalaistamaan jo vakiintuneita käytäntöjä, mutta näkee myös monesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Harva yrittäjä on moniosaaja, joka hallitsee useampia osa-alueita, kuten juridiikka, markkinointi, myynti, tuotanto ja tuotekehitys.

Tätä osaamisvajetta on helppo paikata ulkopuoliselle hallituksen jäsenellä. Tunnista ne osa-alueet, joihin haluat saada vahvistusta ja etsi hallitukseen sellaisia jäseniä, joiden vahvuuksia nämä osa-alueet ovat.

Monesti hallitustyötä tekevät ihmiset ovat olleet jo pidempään työelämässä ja he ovat luoneet uransa aikana laajan verkoston.

Valitsemalla kokeneen hallituksen jäsenen saat hänen verkostonsa yrityksesi käyttöön.

Yrittäjä on monesti yksin vaikeiden asioiden äärellä. Tällöin on hyvä, että yrittäjällä on tarjolla kokenut keskustelukumppani, jonka kanssa asioista voi keskustella luottamuksellisesti. Jos henkilökemiat toimii ja luottamus on kunnossa, hallituksen puheenjohtajasta ja toimitusjohtajasta tulee tiivis työpari, joka saa aikaan tuloksia.

Itselläni on tällaisesta kokemusta niin toimitusjohtajana kuin hallituksen puheenjohtajana.

Jos harkitset ulkopuolisen hallituksen jäsenen käyttöä, niin Sinun pitää miettiä, että mitä yritys odottaa ja toivoo tältä henkilöltä. Lisäksi pitää selvittää tämän henkilön osaaminen ja ajankäytön mahdollisuus. Myös korvauksesta pitää sopia. Se voi olla kuukausittain maksettava palkkio, jonkinlainen osake- tai optioratkaisu tai kenties näiden yhdistelmä.

Ulkopuolisen hallituksen jäsenen palkkaaminen tuo kustannuksia, mutta se tuo monesti myös yritykselle selkeää lisäarvoa. Monesti jo muutama strateginen oivallus tai oikea kontakti voi tuoda merkittävää lisäarvoa yritykselle.

YRITTÄJÄLEHTI 3

MAANANTAINA 24. MAALISKUUTA 2025

ESTER VAN DAM

SEURAA MEITÄ SOMESSA!

Facebook-sivu: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Liity yli 3200 tykkääjämme joukkoon.

Saat ensimmäisten joukossa tietoa tapahtumistamme ja meille tärkeistä asioista.

Kannattaa tulla myös mukaan eri FB-ryhmiimme: Pohjois-Pohjanmaan hankintaneuvoja Maakunnallinen omistajanvaihdospalvelu Nuoret yrittäjät Yksinyrittäjät Seniorit

Tiinalle ja Antille Spartan Race on

ITSENSÄ VOITTAMISTA

LinkedIn: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Verkostoidu meidän kanssa, saat tietoa mitä tarvitset!

sivut 24–25

Tässä numerossa 6

8

Yrittäjät tuplavaalikampanjaan Suomen Yrittäjien tuplavaalikampanjaan kutsutaan mukaan yrittäjiä, jotka ovat ehdolla aluevaaleissa ja kuntavaaleissa. Kampanjassa yrittäjäehdokas saa näkyvyyttä, hyödyllistä tietoa sekä pääsyn ehdokaskoulutuksiin.

Toiveissa yhteistyötä ja rehellistä puhetta Pyhäjärvi-seminaari nosti pöydälle yhteistyön, kuntabarometrin tulokset ja kaupungin järjestämät kilpailutukset. Yrittäjät toivovat kaupungilta enemmän yhteistyötä ja rehellistä puhetta.

14 Volter kasvaa ja kansainvälistyy

Liminkalainen Volter Oy on 15 vuodessa noussut maailman johtavien puukaasuvoimaloiden valmistajien joukkoon. Yrityksellä on kymmenen työntekijää Tupoksen Ankkurilahden toimitiloissa.

1/2025 innostusta ilmassa 17 Muhoksella Muhokselle tuleva datakeskuksen ennakoidaan virkistävän kylänraittia ja tuovan elinvoimaa kuntaan.

Datakeskus tuo mukaan kuntaan luo paljon uutta liiketoimintaa ja se vaikuttaa laajasti eri toimialoilla.

Uudet puheenjohtajat esittäytyvät 18 Kuudella Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien paikallisyhdistyksellä on uusi puheenjohtaja. Haapaveden, Kuusamon, Siikajoen, Taivalkosken, Vihannin ja Vaalan Yrittäjien uudet puheenjohtajat esittäytyvät tässä lehdessä.

19 Risto Luttiselle Yrittäjäristin suurristi

Risto Luttinen sai Yrittäjäristin suurristin nro: 329 Oulun Yrittäjien Yrittäjägaalassa ja 40-vuotisjuhlassa.

Luttinen on edistänyt yrittäjyyttä erilaisissa järjestöissä maakunnallisella, valtakunnallisella ja Euroopan tasolla.

Youtube: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Löydät Youtuben puolelta tarinoita yrittäjistä, ihmisistä ja huikeista palkitsemisista.

@pohjois_pohjanmaan_yrittajat @yrittajyysonpop

X: @PPYrittajat Yrittäjyyden uusimmat uutiset ja ajankohtaisimmat teemat.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät: www.ppy.fi Suomen Yrittäjät: www.yrittajat.fi

4 YRITTÄJÄLEHTI

MAANANTAINA 24. MAALISKUUTA 2025

“EIKÖHÄN LAITETA FIRMAN PIIKKIIN” Yrittäjä, avaa Firman Piikki ja hommat helpottuu. Firman Piikki on asiointitili yrityksille.

Sen kautta voit ostaa myymälästä tavaraa laskulle.

Ja kassalla saat vihdoin sanoa sen, mitä olet aina halunnut sanoa.

AVAA FIRMAN PIIKKI: PUUILO.FI/FIRMA

YRITTÄJÄLEHTI 5

MAANANTAINA 24. MAALISKUUTA 2025

JAAKKO KOIVUKANGAS

Pohjoisen elinvoimaa etsimässä ·

Yrittäjiä, päättäjiä, vaaliehdokkaita ja elinkeinoelämän toimijoita kokoontui puhumaan pohjoisen elinvoimasta Elinvoiman menestystekijät ‑vaalitapahtuma herätti runsaasti keskustelua Oulun Technopoliksella.

Tulevien tuplavaalien tienoilla yrittäjiä ja päättäjiä puhutti varsinkin kuntien houkuttelevuus, osaavien tekijöiden löytäminen ja julkinen talous.

Tilaisuus alkoi tilannekatsauksella, jossa elinkeinoelämän edustajat jakoivat ajatuksia PohjoisSuomen taloustilanteesta, infrastruktuurista ja rakentamisesta, investoinneista, ja kansainvälisestä osaamisesta. Puheenvuoroista esiin nousi päätösten tekeminen hallitus- ja valtuustokausien ylitse.

Tilaisuuden loppupuolella päästiin kuuntelemaan paneelikeskustelua, jossa viisi yritysjohtajaa keskusteli alueellisesta elinvoimasta.

Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen vieraili tilaisuudessa pitämässä viihdyttävän keynote-puheen Suomen taloudesta.

Onnellisuus ei näy taloustilanteessa Puttonen kertoo, että Suomi on maailman onnellisin kansa, ja se näkyy kymmenissä eri selvityksissä. Valitettavasti onnellisuus ei näy maan taloustilanteessa.

Julkinen velka kasvaa, syntyvyys on romahtanut, huoltosuhde heikkenee ja maansisäinen muuttoliike pienentää kuntia.

Puttonen argumentoi, että jos verrataan Suomea ja Pohjois-Amerikkaa, niin Suomen talousasema on lähempänä perheen taloutta kuin Pohjois-Amerikan.

Tämä johtuu Puttosen mukaan siitä, että bruttokansantuote ei ole kasvussa, suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle ja syntyvyys on romahtanut ja siitä että Suomi on osa euroaluetta ja ei voi painaa rahaa.

Puttosen puheen otsikko, pitäisikö kunnissa olla huolissaan, on hänen mielestään retorinen kysymys.

JAAKKO KOIVUKANGAS

Pohjoisen elinvoimasta olivat puhumassa LSJ Group Oy:n yrittäjä Marjo-Riitta Määttä (vas.) ja Pro-Kaks Siivouspalveluiden toimitusjohtaja Annukka Kääriäinen.

”Suomi on kuin keski-ikäinen mies”, Puttonen vitsailee. Suomalainen mies, joka on elänyt hyvän ja hauskan elämän, mutta elämässä tehdyt valinnat alkavat pikkuhiljaa näkymään veriarvoissa, kolesterolissa ja maksassa. ”Lääkäri sanoo, että sinä voit jatkaa noin, mutta kai ymmärrät, että riski ongelmille kasvaa ellet ala muuttamaan elintapojasi.”

Puttonen kysyy, että huvittaisiko meitä maana nyt alkaa miettimään poikkeuksellisiakin toimenpiteitä velkaantumiseen.

Mistä elinvoima tulee?

Professori Vesa Puttonen sanoo, että suomalaisten onnellisuus ei näy maan taloustilanteessa: julkinen velka kasvaa, syntyvyys on romahtanut, huoltosuhde heikkenee ja kunnat kutistuvat.

Yritysjohtajien paneelikeskustelussa LSJ Group Oy:n yrittäjä MarjoRiitta Määttä kertoo, että alueellinen elinvoima koostuu ihmisistä, jotka toimivat alueella ja yhteistyöstä, jota alueella tehdään.

Keskustelun moderaattorit Sini Salmirinne ja Minna Akimo nostivat esiin tärkeän kysymyksen: Mitä pitäisi konkreettisesti muuttaa, että alueiden elinvoima kasvaisi enemmän?

Skoda Transtechin toimitusjohtaja Juha Vierros nostaa esiin joukkoliikenneratkaisujen tärkeyden. ”Kyse ei ole liikenteestä vaan

Suomi on kuin keski-ikäinen mies, joka on elänyt hauskan elämän.

Se alkaa näkymään veriarvoissa, kolesterolissa ja maksassa.

Vesa Puttonen

kaupunkikehityksestä”, Vierros kertoo.

YIT:n aluejohtaja Marko Palonen tuo esiin positiivisen näkemyksen Oulun tulevaisuudesta. ”Vuoteen 2035 asti olemme muuttovoittokunta. Se täytyy käyttää hyödyksi.”

Osaajia ja koulutusta Puhetta syntyi myös osaavien tekijöiden löytämisestä ja kouluttamisesta. Vierros kertoo, että sellaista erikoisosaamista mitä tarvitaan ei löydy Suomesta, vaan tekijöitä täytyy houkutella ulkomailta. ”Ammatillinen koulutus on murroksessa. Siihen tarvitaan rakenteellisia ratkaisuja ja perusteellisia muutoksia”, kertoo Pro-Kaks Sii-

KYSY TARJOUS NÄKYVYYDESTÄ yrittäjille ja yrityspäättäjille!

Ritva Korhonen

Asiakkuuspäällikkö 040 590 3617 ritva.korhonen@kalevamedia.fi

Annariitta Nousiainen

Asiakkuuspäällikkö 040 766 9402 annariitta.nousiainen@kalevamedia.fi

Sami Saari

Asiakkuuspäällikkö 044 0575 121 sami.saari@kalevamedia.fi

vouspalveluiden toimitusjohtaja Annukka Kääriäinen.

Keskustelua herätti myös tuleva kulttuuripääkaupunkivuosi. VRJ Groupin hallituksen puheenjohtaja ja Infra ry:n hallituksen jäsen Olavi Järvenpää kertoo vuoden 2026 olevan positiivinen rakennusalalle. ”Kaupunki satsaa paljon siihen, ja hankkeiden koot ovat sellaisia, että niihin tarvitaan paljon käsipareja, joka lisää työllisyyttä”, Järvenpää sanoo.

Tilaisuuden järjestivät Infra Pohjoinen ry, Oulun Kauppakamari, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät, SKAL, Talonrakennusteollisuus ja Teknologiateollisuus.

JAAKKO KOIVUKANGAS

Seuraava lehti ilmestyy 12.5.

6 YRITTÄJÄLEHTI

MAANANTAINA 24. MAALISKUUTA 2025

Vaaliohjelma etsii ja auttaa yrittäjäehdokkaita ·

JOHANNA ERJONSALO

Kampanjassa yrittäjäehdokas saa näkyvyyttä, hyödyllistä tietoa sekä pääsyn ehdokaskoulutuksiin.

Suomen Yrittäjät lanseeraa oman vaaliohjelman vuoden 2025 alueja kuntavaaleihin. Kampanjassa nostetaan esille yrittäjille tärkeitä vaaliteemoja, järjestetään vaalitapahtumia ympäri Suomea ja tuodaan esille yrittäjätaustaisia vaaliehdokkaita.

Suomen Yrittäjien johtaja Harri Jaskari toimii Suomen Yrittäjien vaaliohjelman kampanjapäällikkönä. Hän kertoo, että yksi vaaliohjelman valmistelutöistä on ollut suomalaisten yrittäjien kuunteleminen. ”Kierrämme paljon Suomea kuuntelemassa yrittäjiä ja yrittäjät aktiivisesti ottavat meihin yhteyttä puhelimitse”, kertoo Jaskari.

Tuplavaalikampanjaan kutsutaan mukaan yrittäjiä, jotka ovat ehdolla aluevaaleissa ja kuntavaaleissa. Ilmoittamalla Suomen Yrittäjille omasta ehdokkuudesta yrittäjäehdokas saa näkyvyyttä, hyödyllistä tietoa sekä pääsyn ehdokaskoulutuksiin. ”Yrittäjyyttä kokeneet ja nähneet ovat kokemusasiantuntijoita.

Mitä tapahtuisi, jos tulevaisuudessa olisi valtuutettuina vain kaupungin omia työntekijöitä? Valtuustoissa pitäisi olla yhteiskunnan koko kirjo”, Jaskari sanoo.

Lisää yritysosaamista kyliin ja kouluihin Suomen Yrittäjien kuntavaaliohjelmassa halutaan korostaa yrittäjien tärkeyttä kylissä kasvattamalla kansalaisten yrittäjyystaitoja jo nuoresta asti.

Kärkeen on nostettu esimerkiksi opettajien yrittäjyys- ja työelämä-

Suomen Yrittäjien vaaliohjelman kampanjapäällikkö Harri Jaskari kertoo, että kampanjassa järjestetään vaalitapahtumia ympäri Suomea ja tuodaan esille yrittäjätaustaisia vaaliehdokkaita.

osaamisen parantaminen ja yrittäjyyskerhojen perustaminen kouluihin. ”Jopa 40 prosenttia yläasteikäisistä on kiinnostunut yrittäjyydestä, mutta vain 35 prosenttia heistä sanoo, että koulussa saa riittävästi tietoa yrittäjyydestä”, Jaskari viittaa Suomen Yrittäjien tekemään tutkimukseen.

Koulujen lisäksi vaaliohjelmassa halutaan taata yrittäjille kunnissa järjestettäviä yrityspalveluita. Yrityspalvelut palvelisivat kuntalaisia kaikissa yrittäjyyden vaiheessa ja ne integroitaisiin elinvoimapalveluihin.

Vaaliohjelman mukaan työpaikat seuraavat osaavia tekijöitä ja viihtyisiä paikkakuntia, ja yritysmyönteisyys tulisi olla läsnä kaikessa kuntien päätöksenteossa.

Jaskarin mukaan yritysmyöntei-

Alue- ja kuntavaalit käydään sunnuntaina 13.4.2025 klo 9–20.

Ennakkoäänestys on kotimaassa 2.–8.4.2025 ja ulkomailla 2.–5.4.2025. syys on tärkeää päätöksenteossa, sillä huippuammattilainen voi valita nykypäivänä mistä tekee töitä ja minne yrityksen perustaa. ”Missä on kulttuuripalvelut, logistiikkapalvelut, missä tietoliikenneyhteydet pelaavat ja missä on kaunista luontoa. Nämä erilaiset viihtyisyyspalvelut tehdään yrittäjien kanssa”, Jaskari kertoo.

Yrittäminen ei katso puolueeseen Aluevaaleihin Suomen Yrittäjät nostaa kärkeen kestävän julkisen talouden tärkeyden. Hyvinvointialueiden tulee pitää huolta siitä, että verovarat käytetään tehokkaasti, käyttäen laadukkaimpia ja kustannustehokkaimpia palveluita.

Jaskarin mukaan hyvinvointialueiden talouden pitäisi perustua reiluun kilpailuun. Palvelut voitaisiin hankkia valmiilta markkinoilta ja pidättyä perustamasta verovaroilla toimivia yhtiöitä.

Vaaliohjelman kärkeen nousee myös ehdotus ehkäiseviin palveluihin panostamisesta, joka vähentäisi kalliimpien hoitomuotojen tarvetta ja lisäisi hoidon vaikuttavuutta.

Suomen Yrittäjien vaalikampanja menee Jaskarin mukaan myös puoluerajojen yli. ”Meillä on kaikista puolueista yrittäjäehdokkaita, mikä on aika makea juttu.”

JAAKKO KOIVUKANGAS

PALVELUMME • Tilintarkastus • Erityistilintarkastus • Arvonmääritykset

Jari Nurkkala, KHT, KRT Timo Salonen, KHT Joonas Jyrinki, KHT, KRT Janne Pesonen, HT

• Yritysjärjestelyt ja verokonsultointi • Yrityskaupat ja sukupolvenvaihdokset • Kestävyysraportoinnin varmennus

Juha Isopahkala, HT Marja Hentunen, HT Kari Salonpää, HT Mikko Lumila, HT

Hanna Kinnunen, HT Mika Kemppainen, HT Tuomas Kotajärvi, HT Anne Karppinen-Salonpää, HT www.pstilintarkastus.com Kirkkokatu 5, OULU

• Ravintolatilojen rakentaminen • Toimitilojen saneeraukset • Uudisrakentaminen RÄÄTÄLITALO OY Ilkka Turunen p. 040 841 4351 ilkka.turunen@raatalitalo.fi

YRITTÄJÄLEHTI 7

MAANANTAINA 24. MAALISKUUTA 2025

Nuottasaarentie 6, Oulu Automyynti 020 762 4074 ma–pe 8–18, la 10–14

Kauppakuja 6, Keminmaa Automyynti 020 762 4200 ma–pe 8–17, la 10–14

Ratakatu 26, Ylivieska Automyynti 020 762 4560 ma–pe 9–17, la 10–14

Yrittäjän kotimainen kumppani jo 25 vuotta Valitse rinnallesi kotimainen Elisa ja hyödynnä yrittäjän edut Tutustu jäsenetuihin elisa.fi/yrittajaedut

8 YRITTÄJÄLEHTI

MAANANTAINA 24. MAALISKUUTA 2025

ESTER VAN DAM

Pyhäjärven seminaarin paneelikeskustelussa olivat mukana Regis Rouge-Oikarinen (vas.), Anu Mustaparta, Sirpa Pesonen-Vuorisalo ja Jukka Tikanmäki.

Yrittäjät toivovat kunnalta yhteistyötä · ESTER VAN DAM

Pyhäjärvi-seminaari nosti pöydälle yhteistyön, kuntabarometrin tulokset ja kaupungin järjestämät kilpailutukset.

Pyhäjärvi-seminaari kokosi kaupungin päättäjät, virkamiehet ja yrittäjät puhumaan yrittäjien kokemasta vuorovaikutuksen puutteesta, kuntabarometrin tuloksista ja kaupunginjärjestämistä kilpailutuksista.

Maaliskuun puolivälissä järjestetyssä seminaarissa nousi esiin myös tarve kehittää yhteistä visioita Pyhäjärven tulevaisuudelle sekä parantaa yrittäjien ja päättäjien välistä yhteistyötä.

Kuntapäättäjien ja yrittäjien näkemykset esimerkiksi kuntabarometrin tuloksista ja kaupungin kilpailutuksista olivat erilaiset.

Kaksi paneelikeskustelua Seminaarissa pidettiin kaksi yrittäjien ja kuntapäättäjien paneelikeskustelua. Vahva ja vetovoimainen Pyhäjärvi ‑otsikon alla puhuttiin kuntabarometrin tuloksista, jotka olivat Pyhäjärvellä huonot. ”Yrittäjäkentältä ei ole saatu barometriin edustavaa otosta. Toivomme, että yrittäjät vastaisivat nyt avoinna olevaan elinkeinobarometriin. Näin saataisiin parempi kuva yrittäjäkentän ajatuksista", sanoo Pyhäjärven kaupungin elinkeinojen kehittäjä Regis RougeOikarinen.

Pyhäjärven yrittäjät ovat toivoneet kaupungin tiedottavan kilpailutuksista ensisijaisesti heille. Regis-Oikarisen mukaan kaupunki

on parina viime vuonna järjestänyt infotilaisuuksia kaupungin kilpailutuksista. ”Vuoropuhelulle paikallisten yritysten kanssa ovat olemassa edellytykset. Yrityskentän tarpeet tulevat jatkuvasti esille.”

Pyhäjärven Yrittäjien puheenjohtaja Anu Mustaparta nostaa esille kuntabarometri-kyselyn tärkeyden. ”Kuntabarometri on työkalu kunnassa. Oli vastauksia miten paljon hyvänsä, yhdenkin yrittäjän vastaus on ehdottomasti otettava huomioon”, Anu Mustaparta painottaa. ”On hyvä, että olemme käyneet valtuutettujen ja kaupungin päättäjien sekä Pyhäjärven Kehitys Oy:n kanssa vuoropuhelua ja käsitelleet kipupisteitä”, jatkaa Mustaparta.

Haastetta vuorovaikutuksessa Yrittäjä ja kaupunginvaltuutettu Sirpa Pesonen-Vuorisalo (kesk.) haastaa kuntabarometrin tulosten perusteella kaupungin kanssa käytävää vuoropuhelua. ”Kun naapurimme Kärsämäki ja Vieremä ovat kuntabarometrin kärkipäässä ja Pyhäjärvi sijalla 119, onko meillä käyty tarpeeksi keskustelua yrittäjien kanssa? Mikä on paremmin kuntabarometrissä menestyneillä paikkakunnilla”, hän kysyy.

Hän nostaa esille kilpailutukset ja niiden laajuuden. ”Kilpailutuk-

Päättäjien ja yrittäjien pitäisi löytää yhteinen Pyhäjärvi-visio.

Kauniit puheet eivät riitä, tarvitaan tekoja.

Pyhäjärvi-seminaarissa oli Raija Leppäharjulla, Sirpa PesonenVuorisalolla ja Leo Kalasella hyvä tunnelma.

set ovat usein hankalia pk-yrittäjälle. Kaupungin kannattaisi pilkkoa kilpailutuksia niin, että ne sopisivat useammalle yrittäjälle.”

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Tikanmäki (kesk.) kertoo, että kilpailutuksia on jo pilkottu. ”Kilpailutuksia on esitetty hyvissä ajoin pyhäjärvisille yrittäjille ja mahdollisuudet niiden voittamiseen on annettu”, Tikanmäki painottaa.

Yhteistyön ja verkostojen merkitys Yhteistyön ja verkostojen merkitys elinvoiman rakentamisessa ‑paneelikeskustelussa Yrittäjä ja kaupunginvaltuutettu Raija Leppäharju (ps.) kertoo, millainen tuntuma hänellä on kunnan yhteistyöstä yrittäjien kanssa. ”Kun olin tilintoimistoyrittäjä, puhuimme muiden yrittäjien kans-

sa, millaista apua yrittäjät tarvitsevat kaupungilta. Nyt kuntapäättäjänä toivoisin, että voisimme viedä yrittäjien asiaa eteenpäin paremmin. Meidän pitäisi löytää yhteinen Pyhäjärvi-visio päättäjien ja yrittäjien kanssa. Kauniit puheet eivät riitä, tarvitaan tekoja”, Raija Leppäharju toteaa ja saa pyhäjärvisiltä osanottajilta kannatusta.

Pienet kunnat parempia yhteistyössä Kehityspäällikkö Hannamari Heinonen Suomen Yrittäjistä kertoo, että pienillä kaupungeilla on hyvät edellytykset luoda toimivat suhteet päättäjien ja pk-yrittäjien kesken. Usein paikallisyhdistyksen puheenjohtajalla voi olla suora yhteys kaupunginjohtajaan ja tämän puhelinnumero tallessa. ”Suora puhelinyhteys päättäjiin on pienten kuntien paikallisyhdis-

Raija Leppäharju Kaupunginvaltuuston jäsen (ps.) ja yrittäjä

tyksillä tavallista”, hän tietää. ”Pyhäjärvisten kannattaisi käydä opintomatkalla paikkakunnilla, jotka ovat kärkipaikoilla barometreissa”, kannustaa Heinonen. ”Pyrimme tutustumaan Muhoksen yrittäjiin elinkeinoasiamiehen kanssa. On turha odottaa yrittäjiä kunnantalolle kertomaan, miten heillä menee”, sanoo vierailija-panelisti, Muhoksen kunnanjohtaja Kimmo Hinno. ”Avoin keskusteluyhteys on itsestäänselvyys. Toki yrittäjillä on oma vastuu yhteistyön onnistumisesta, kaikkea ei voi lykätä kaupungin vastuulle”, Hinno jatkaa.

ANNA RAUDASKOSKI

YRITTÄJÄLEHTI 9

MAANANTAINA 24. MAALISKUUTA 2025

Lisää vuoropuhelua päättäjien kanssa ·

ESTER VAN DAM

Pyhäjärven Yrittäjät aloittivat viime syksynä tapaamiset kaupunginvaltuutettujen kanssa.

Pyhäjärven Yrittäjien puheenjohtaja Anu Mustaparta on toiveikas pyhäjärvisten yrittäjien tulevaisuuden suhteen. Yrittäjien viestintä Pyhäjärven kaupungin päättäjien kanssa on lisääntynyt. ”Olemme aloittaneet tapaamiset kaupunginvaltuutettujen kanssa viime syksynä vuoroin vieraissa ‑periaatteella. Kommunikointi kaupunginvaltuuston jäsenien kanssa on parantunut”, linjaa Pyhäjärven Yrittäjien puheenjohtaja Anu Mustaparta.

Pyhäjärven Kehitys Oy on alkanut lähettää infokirjeitä kaikille Pyhäjärven yrittäjille, ja edistystä on tapahtunut siinäkin mielessä.

Kirjeiden lisäksi yrittäjille on pidetty infotilaisuuksia.

Elinkeinopalaverit aloitettu ”Elinkeinopalaveri on käyty elinkeinoasiamies Regis Rouge-Oikarisen ja kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemen kanssa ensimmäisen kerran tämän vuoden alussa.

Olemme päässeet siinä alkuun ja olemme sopineet jo seuraavan palaverin. Toivon, että palaverit jatkuisivat hyvässä hengessä”, toteaa Mustaparta.

Hänen mielestään kommunikointi kaupungin päättäjien kanssa voisi olla säännöllistä ja johdonmukaista. ”Toivottavasti löydämme yhteisen vision yrittäjien ja kaupungin päättäjien kanssa. Se palvelisi kaikkia osapuolia. Elinkeinopalaverit sekä vierailut kaupunginvaltuutettujen kanssa ovat hyvä alku hedelmälliselle yhteistyölle.”

Kilpailutukset paikallisille Anu Mustaparta toivoo, että kaupungin suunnittelussa otettaisiin huomioon se, miten Pyhäjärven yrittäjät pystyisivät menestymään esimerkiksi kilpailutuksissa: Toiveena on, että paikallisille pk-yrittäjille kerrottaisiin kaupungin kilpailutuksista hyvissä ajoin. ”Kilpailutuksista voisi ilmoittaa paikallisille yrittäjille vaikka puoli vuotta ennen niiden julkaisemista.

Pk-yrittäjät voisivat huomioida niitä yhdessä, niitä voisi pilkkoa sellaisiksi että paikallisilla olisi mahdollisuus menestyä niissä. Tämä on yksi päällimmäinen kehitystoive Pyhäjärven kaupungille.”

Vankkumaton yhteistyö Pyhäjärviset yrittäjät ovat tuttuja toisilleen ja puhaltavat yhteen hiileen. ”Yrittäjien kesken yhteistyö toimii erittäin hyvin meillä Pyhäjär-

Puheenjohtaja Anu Mustaparta onnistunut lisäämään kunnan ja Pyhäjärven Yrittäjien yhteistyötä. Yhdistys oli myös finalistien joukossa ehdolla vuoden paikallisyhdistykseksi.

vellä. Kateutta ei saman alan yrittäjien kesken ilmene. Jos jollakulla ei ole esimerkiksi aikaa asiakkaalle, ohjataan tämä saman alan yrittäjälle. Mielestämme olemme täällä kyläläisiä varten, ja palvelemme heitä yhdessä tuumin”, Mustaparta korostaa.

Pyhäjärven asukkaat ovatkin usein ihmetelleet ja kiitelleetkin sitä, miten reilua meininki paikallisilla yrittäjillä on. Kaupunkilaiset pitävät yrittäjiään suuressa arvossa ja toivovat että kaupunkikuva säilyisi vilkkaana ja elinvoimaisena. ”Pyhäjärviset ovat aina hyvin huolissaan siitä, jos joku pienyrittäjä eläköityy tai lopettaa, että saadaanko tämän tilalle jatkajaa. Kesäasukkaiden myötä väkimäärä tuplaantuu Pyhäjärvellä. Tietysti kaikki toivovat, että palveluita olisi saatavilla”, tietää Mustaparta.

Ensimmäinen elinkeinopalaveri on käyty kunnan kanssa vuoden alussa.

Toivon, että palaverit jatkuisivat hyvässä hengessä.

Anu Mustaparta Puheenjohtaja, Pyhäjärven Yrittäjät

Pitkä ura yrittäjänä Anu Mustaparran johdolla Pyhäjärven Yrittäjät ylsi valtakunnallisten finalistien joukkoon, kun Suomen Yrittäjät etsii vuoden paikal-

lisyhdistystä. Kriteereinä olivat muun muassa vaikuttaminen, jäsenten saama hyöty, viestintä ja järjestötoiminta.

Anu Mustaparta ryhtyi yrittäjäksi kampaajana kotipaikkakunnallaan Haapavedellä vuonna 1998.

Pyhäjärvelle hän muutti vuonna 2008. ”Olen toiselta ammatiltani luontaishoitaja ja alan kouluttaja. Aloitin kauneusalan yrittäjänä Pyhäjärvellä vuonna 2011 eli yrittämistä on takana kohta 30 vuotta yhteensä.”

Mustaparta on viihtynyt Pyhäjärvellä erinomaisesti ja hän on tutustunut sen asukkaisiin vuosien varrella hyvin. ”Olen yhteisörakas ihminen ja haluan olla mukana kaikenlaisessa tekemisessä. Olen luonteeltani sellainen, että pidän aktiivisesta elämästä. Toisin sanoen tykkään tehdä ja touhuta”, Anu Mustaparta nauraa.

ANNA RAUDASKOSKI

10 YRITTÄJÄLEHTI

MAANANTAINA 24. MAALISKUUTA 2025

LÄÄKÄRIKESKUS AAVA

MAINOS

risyystä? Kun juurisyy tunnistetaan, voidaan toimenpiteet kohdistaa sen hoitamiseen oireiden sijasta. ”Niitä ei tekoäly tunnista. Me tunnistamme, sillä kuuntelemme aidosti ihmistä. Olemmehan Aava”, Knuutinen linjaa.

Piilevien työkykyriskien jäljille päästään tehokkaasti myös Aavan kehittämällä Aisti Health -kyselyllä. Kyseessä on laaja hyvinvointianalyysi, joka piirtää kattavan kuvan työntekijän ja työyhteisön työkykyriskeistä mutta myös vahvuuksista. ”Aistilla saadaan kaivettua esiin piileviä työkykyriskejä jo ennen vastaanotolle lähtemistä. Vastaanotolle tultaessahan tilanne on jo hyvin pitkällä, mikä ei ole kenenkään edun mukaista”, Knuutinen valottaa.

Harva meistä osaa arvioida tilanteen ollessa päällä oman palautumisensa tai itsensä johtamisen haasteita. Aisti kuitenkin tuo haasteet päivänvaloon. ”Aisti osaa kysyä oikeat kysymykset, joilla saadaan tuotettua vahvaa dataa, jolla puolestaan voidaan ruveta rakentamaan vaikuttavia työterveystekoja”, Knuutinen summaa.

Esihenkilöt paljon vartijoina Aavan Janne Knuutinen, Susanna Sainsalo ja Pauli Waroma tietävät, että hyvinvoivat työntekijät, ihmiset, ovat valmiimpia rakentamaan parempaa maailmaa.

Sutiminen ja tyhjäkäynti syövät työssäjaksamista ja tulosta

Työntekijän paha olo on ennen kaikkea inhimillinen tragedia, mutta syö myös yrityksen tuloksentekokykyä. Aava Työterveys katsoo, että ihmisten ja yritysten hyvinvointi kulkevat käsi kädessä.

Yritys ei kasva ihmisistä huolimatta, vaan ihmisistä huolehtimalla.

Näin uskoo Lääkärikeskus Aava, joka tahtoo laajentaa ajatusta siitä, millä tavoin työterveyspalvelu voi auttaa työntekijöistä, ihmisistä, huolehtimisessa.

Perinteisessä ajattelussa työterveys on tarkoittanut sitä, että työterveysammattilaisen vastaanotolle pääsee ja sairauslomaa saa sitä tarvitessaan.

Aavan markkinointi- ja viestintäjohtaja Pauli Waroma tunnustaa tämän perustyön arvon.

Hän kuitenkin tähdentää, että parhaimmillaan työterveys havaitsee työkykyriskit jo ennen kuin tilanne eskaloituu sairauspoissaoloiksi ja tukee yritystä mielekkään ja hyvinvoivan työilmapiirin rakentamisessa. ”Tärkeintä on, että ihminen kokee olevansa mielekkäässä työssä ja arki soljuu mukavasti eteenpäin, mitä tunnetta meillä on kyky ja halu edistää työpaikoilla”, Waroma valaisee.

Erityisesti tieto- ja asiantuntijatöissä runsaiden työuupumusten taustalta Waroman mukaan kuultaa usein se, että tunne työnteon mielekkyydestä on hapertunut. Johtui se sitten puutteista johtamisessa tai väsyttävistä työskentelytavoista, voi työ-

terveys auttaa tunnistamaan uupumisen juurisyyt. ”Jos huomaamme jonkin työntekijäryhmän olevan vaarassa uupua, voimme välittömästi nostaa asian esiin ja tarjota tukeamme tilanteessa”, Waroma taustoittaa.

Ei resurssi, vaan ihminen Waroma kertoo, että Suomen mittakaavassa työtekijöiden pahoinvointi on merkittävä tuloksenteon jarru.

Pahan olon aiheuttama sutiminen ja tyhjäkäynti ovat ennen kaikkea inhimillinen tragedia, mutta syövät myös yrityksen kilpailukykyä. ”Tärkein tehtävämme on osoittaa tulosten kautta yrityksille, että ne voivat paremmin, kun työntekijät voivat paremmin. Hyvinvoivat ihmiset ovat valmiimpia rakentamaan parempaa maailmaa”, Waroma niputtaa.

Aavan kaupallinen johtaja Janne Knuutinen nyökyttelee ja lisää kaiken perustuvan inhimilliseen lähes-

tymiskulmaan. ”Ei mennä prosessit ja tehokkuus edellä, vaikka nekin ovat tärkeitä. Pitää kuitenkin muistaa, kumpi palvelee kumpaa. Ihminen prosessia vai prosessi ihmistä”, Knuutinen muistuttaa.

Aava ajatteleekin asiakassuhteitaan ennen kaikkea kumppanuuksina, ja kuten suhteissa yleensä, tässäkin olennaista on aito kuuntelu, välittäminen ja keskustelu. ”Yhteistyön on oltava välitöntä. Aito yhteistyö auttaa meitä kuulemaan ja huomaamaan asiakkaan tarpeet.

Työterveyspalveluissa one size ei todellakaan fits all, vaan jokaisella ihmisellä ja yrityksellä on omat tilanteensa ja tarpeensa”, Knuutinen toteaa.

Piilevät työkykyriskit näkyviin ja aisoihin

Susanna Sainsalo kertoo Aavan tarjoavan esihenkilöille tukea ja työkaluja hyvinvoivan työyhteisön rakentamiseen.

Knuutisen mukaan tiivis kumppanuus ja ihmisistä välittäminen voi tarkoittaa konkreettisesti sitä, ettei ihmisiä hoideta vain yksittäistapauksina, vaan tietosuojan sallimissa rajoissa kaikista kohtaamisista piirretään työhyvinvoinnin kokonaiskuvaa.

Näin piirtyy laajempi tarina työhyvinvoinnin tolasta. Ovatko työterveyskäynnit oire jostakin piilevästä juu-

Oulun Aavan myyntipäällikkö Susanna Sainsalo analysoi, että esihenkilöillä on valtava vastuu työhyvinvoinnista, mutta usein puutteelliset työkalut ja tuki. Opastava ja tukeva työterveys voi tällöin olla kultaakin kalliimpaa. ”Erityisesti tämä korostuu pienemmissä yrityksissä, joissa ei ole HR-osastoa ja esihenkilö joutuu olemaan monen alan asiantuntija”, Sainsalo pohtii.

Sainsalo toteaakin, että Aavan tavoitteena on auttaa esihenkilöitä onnistumaan työssään sekä siten rakentamaan kestävää työhyvinvointia. Oli kyse sitten välittömästä avun tarpeesta tai ennakoivasta koulutuksesta ja valmennuksesta, tarkoitus on, että yrityksen joka tasolla voidaan hyvin. ”Meille kaikki asiakkaat ovat arvokkaita. Oli kyseessä iso tai pieni yritys, olemme kiinnostuneita kaikista ihmisinä”, Sainsalo rohkaisee.

Tutustu Aava Työterveyteen Kiinnostuitko Aavan tavasta rakentaa työhyvinvointia ja organisaatiokulttuuria? Ota yhteyttä ja pyydä tarjous: Susanna Sainsalo, myyntipäällikkö susanna.sainsalo@aava.fi aava.fi/tyoterveys Kaikille 30.4.2025 mennessä työterveyssopimuksen tehneille uusille asiakkaille aloituspalaveri maksutta (edun arvo 483,70 €).

Aloituspalaveri on kaksituntinen tapaaminen, jossa kirkastetaan asiakasyrityksen tilannekuva, sovitaan yhteistyön tavoitteet, käytänteet ja mittarit sekä aloitetaan toimintasuunnitelman rakentaminen.

YRITTÄJÄLEHTI 11

MAANANTAINA 24. MAALISKUUTA 2025

Kuka luo pohjoisen tulevaisuuden?

Kaleva Media ja Kolmas Polvi toteuttavat vuosittain Pohjoista Kanttia ‑tutkimuksen, jonka tarkoituksena on selvittää pohjoisen pulssia ajankohtaisissa teemoissa. Tänä vuonna tutkimuksen aiheena oli pohjoissuomalaisten luottamus alueen tulevaisuuteen.

Miksi väestön luottamus tulevaisuuteen on erityisen tärkeää elinkeinoelämälle ja yrittäjille?

Koska se määrittää, kuinka uskallamme tehdä kulutuspäätöksiä tai isoja investointeja. Jos esimerkiksi uskomme heikosti omaan työllistymiseen, kynnys ottaa asuntolainaa tai tehdä muita merkittäviä hankintoja nousee.

Mitä meille selvisi tutkimuksessa?

POHJOISTA Kanttia ‑tutkimuksen

perusteella voimme sanoa, että pääosin luotamme kyllä pohjoisen tulevaisuuteen. Uskomme nojaa yleisesti enemmän elinkeinoelämän kehitykseen kuin julkisen sektorin kestävyyteen tai luottamukseen poliitikkojen kyvystä kehittää aluetta.

Tämä ei ole yllättävää: tulokset heijastelevat vahvasti sitä, mitä luemme uutisissa. Julkinen sektori on vahvan säästöpaineen alla, mikä näkyy muun muassa palveluiden keskittämisenä ja leikkauksina. Vastaavasti Pohjois-Suomeen virtaa tällä hetkellä miljardiluokan investointeja.

Ei ole siis ihme, jos näkemykset tulevaisuuden suunnasta vaihtelevat Pohjois-Suomessa vahvasti toisistaan sen mukaan, missä asutaan. Kun toisesta kunnasta supistuu sote-palvelut, sijoittuu naapurikuntaan datakeskus tai vedyn tuotantolaitos. Tunnelma on varmasti ristiriitainen monessa kodissa ja yrityksessä siitä, mitä tulee tapahtumaan.

POHJOIS-SUOMI on selvästi muut-

tumassa, mutta ihmiset eivät Pohjoista Kanttia ‑tutkimuksen perusteella ole samaa mieltä siitä, mihin olemme matkalla. Erityisesti nuoret (18–29-vuotiaat) ja ei-suomenkielinen väestö kokevat epävarmuutta.

Ja tämä voi olla ongelma. Nämä ryhmät ovat nimittäin ratkaisevassa asemassa, kun puhutaan työvoiman saatavuudesta ja alueen kasvusta. Jos he eivät usko PohjoisSuomeen, miksi he jäisivät tänne rakentamaan tulevaisuuttaan?

Juuri siksi vahvat positiiviset viestit kehityksestä ovat ensisijaisen tärkeitä luomaan uskoa tulevaisuuteen.

Mikä on viesti paremmasta huomisesta ja kuka sen tuo?

kehitykseen on korkeampaa kuin luottamus viranomaisiin.

Tutkimuksessa käy myös ilmi erikoinen ristiriita: vaikka yrityksiin uskotaan talouden vetureina, niihin ei luoteta tietolähteinä ajankohtaisista asioista.

Yrityksiä pidetään yhdessä vaikuttajien kanssa vähiten luottavimpina tietolähteinä. Kärkisijalle luottavana tietolähteenä tutkimuksemme mukaan nousevat vastaajien läheiset sekä paikalliset uutismediat.

JOS YRITYKSET haluavat saada ää-

nensä kuuluviin, niiden on saatava kotien ja työpaikkojen kahvipöytäkeskusteluihin aiheeksi alueen investoinnit ja yritysten menestymiset. Se myös kannustaa mediaa tarttumaan positiivisiin signaaleihin, kun kyseiset aiheet kiinnostavat paikallisesti ja aidosti alueen ihmisiä.

Yrityksillä on siis suuri vastuu ja toisaalta myös valtavan hieno mahdollisuus luoda positiivinen viesti pohjoisen asukkaille paremmasta tulevaisuudesta.

Nyt on tarjolla kuskin paikka. Ja se kannattaa ottaa.

JUHANI PARHIALA Strategi, asiakkuusjohtaja Kolmas Polvi

PERINTEISESTI suomalaisilla on ol-

lut vahva luotto viranomaistoimintaan. Pohjoista Kanttia ‑tutkimus kuitenkin osoittaa, että vastaajien usko elinkeinoelämän ja talouden

Executive MBA Pohjoinen valinta

Seuraava koulutusohjelma alkaa syyskuussa 2025.

Hae mukaan: oulu.fi/fi/mai/koulutus Lisätietoa: 0294 48 7355

12 YRITTÄJÄLEHTI

MAANANTAINA 24. MAALISKUUTA 2025

Kasvua ja uusia mahdollisuuksia ·

JULIUS KONTTINEN

Pk-yritysbarometri kertoo, että PohjoisPohjanmaalla yritykset etsivät kasvua ja uusia mahdollisuuksia menestykseen Pohjois-Pohjanmaan pk-yritysten suhdannenäkymät ovat parantuneet. Alueen yritysten odotukset ovat nousseet viimevuotisista, mutta Pohjois-Pohjanmaalla ne ovat yhä negatiivisia. Koko maan yritysten suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on nyt positiivinen.

Myös henkilöstömäärän odotukset ovat nousussa ja yritykset haluavat pitää kiinni osaavasta työvoimastaan.

Yritysten liikevaihdon odotukset Pohjois-Pohjanmaalla ovat vahvistuneet, mutta samanaikaisesti kannattavuus on heikentynyt. Investointien arvo on noussut, mutta innovaatiotoiminnan kehitys on laskenut.

Yritysten sopeutustarve on pienentynyt, ja nyt 25 prosenttia yrityksistä ilmoittaa tarpeen sopeuttaa toimintaansa. Haasteita on erityisesti rakentamisessa, kaupassa ja palvelualoilla, mutta pahimman uskotaan olevan jo takana. ”Monet yritykset ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa selvitäkseen haastavassa taloustilanteessa. Haasteet ovat koskettaneet laajasti eri toimialoja, nyt erityisesti kaupan- ja palvelualan sekä rakentamisen toimialojen tilanne on jatkunut edelleen haastavana", tiivistää Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen.

Pohjois-Pohjanmaalla konkurssien määrät olivat viime vuonna normaalia korkeammat.

"Tämän kyselyn mukaan näyttäisi kuitenkin, että pahin on takana ja alueemme yrityksissä on voimakasta halua löytää uusia markkinoita ja saada lisää liiketoimintaa ja kasvua.”

Kasvua ja tekoälyä Yritysten kasvuhakuisuus on lisääntynyt: 7 prosenttia yrityksistä tavoittelee voimakasta kasvua ja 34 prosenttia maltillisempaa.

Suora vienti on lisääntynyt, ja 52 prosenttia yrityksistä seuraa aktiivisesti arvonsa kehitystä. Kasvun tueksi tarvitaan palveluita ja rahoitusta. ”Alueen yritykset hakevat nyt kasvua ja voimakastakin kasvua.

Pohjois-Pohjanmaan pk-yritysten suhdannenäkymät ovat parantuneet.

Pohjoisen ohjelmassa on 44 toimenpidettä, joista valtaosa edistää yritysten kasvua ja kilpailukykyä.

Nämä ohjelman kohdat tulee saada täytäntöön mahdollisimman pian.

Marjo Kolehmainen Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja

Pahin näyttäisi olevan takana ja Pohjois-Pohjanmaan yrityksissä on voimakasta halua löytää uusia markkinoita ja saada lisää liiketoimintaa ja kasvua, sanoo PPY:n toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen.

Alueella tulee varmistaa, että yritykset saavat riittävät palvelut kasvun toteuttamiseksi. Samalla tulee varmistaa, että rahoitus ei muodostu pullonkaulaksi ja osaavaa työvoimaa riittää."

Helmikuussa vahvistettu Pohjoi-

sen ohjelma sisältää 44 toimenpidettä, joista valtaosa edistää alueen yritysten kasvua ja kilpailukykyä.

"Nämä ohjelman kohdat tulee saada täytäntöön mahdollisimman pian”, summaa Kolehmainen.

KettuMäki Oy • Seulotut kivet, sepelit, hiekat ym.

• Suursäkeissä myös kaikki lajit.

Puh. 0400 960 829/Mika toimisto@kettumaki.fi www.kettumaki.fi

Tekoälyn merkitys kasvaa pkyrityksissä, joista 30 prosenttia pitää sitä tärkeänä. Säännöllisesti tekoälyä käyttää 8 prosenttia ja satunnaisesti 32 prosenttia pk-yrityksistä.

Eniten tekoälyä käytetään ideointiin, kielikäännöksiin, viestintään ja markkinointiin. Samaan aika lähes puoli pk-yrityksistä ei koe hyötyvänsä tekoälystä.

Rahoitusta ja investointeja Pohjois-Pohjanmaalla pk-yritysten rahoitustarve on kasvanut. 37 prosenttia yrityksista on hakenut ulkoista rahoitusta ja kolme neljästä sitä myös saanut.

OSTETAAN JA NOUDETAAN

KAIKENLAISET METALLIROMUT!

Myös turvekoneista romutustodistus.

Korkein luottoluokitus ©Soliditet 2013

UTACON OY KYSY TARJOUS!

Varastotie 9, 91600 Utajärvi, p. 0400 892 414

www.utacon.fi

Suurin osa rahoituksesta on käytetty investointeihin. Vaikeuksia on ollut, erityisesti rahoituksen korkean hinnan ja yrityksen taloudellisen tilanteen vuoksi.

Maksuvaikeuksista raportoi 15 prosenttia yrityksistä. Uudet rahoitustarpeet ovat edelleen maltillisia, sillä vain 17 prosenttia aikoo hakea ulkoista rahoitusta.

Pk-yritysbarometri osoittaa, että taloustilanne on ollut haastava, mutta yhä useampi yritys investoi kasvuun ja uusille markkinoille.

MARIA NIKKILÄ

Seuraava lehti ilmestyy 12.5.2025

YRITTÄJÄLEHTI 13

MAANANTAINA 24. MAALISKUUTA 2025

Go Arctic Eventsin yrittäjät Sipe Åqvist (vas.) ja Kirsi Eskola aikovat jatkossa pitää kaksi kuukautta lomaa vuodessa, toisen kesällä ja toisen talvella.

Yhtiökumppanin uupuminen pysäytti · Go Arctic Eventsissä räätälöitiin palautumispaketteja yritysten tyhy-päiville Go Arctic Eventsin toinen yrittäjä Sipe Åqvist sairastui uupumukseen elokuussa 2023 ja jäi sairauslomalle. Se aiheutti hetkellisen pysähdyksen yrityksen toiminnassa. ”Mietin tuolloin, että mitenkähän pääsemme eteenpäin, mutta melko pian sain palkattua Sipelle sijaisen”, kertoo Kirsi Eskola, toinen yrityksen vetäjistä.

Eskola vastaa yrityksen hallinnollisista asioista ja ohjaa tuotantoja. Molemmat tekevät myyntiä. ”Sipe on aina vastannut markkinoinnista ja somesta. Minun piti silloin astua epämukavuusalueelle. Markkinoinnissa meillä oli onneksi jo tuolloin ollut henkilö tekemässä töitä ostopalveluna”, Eskola toteaa.

Kahden hengen yrityksessä yh-

dessä työskentely tarjoaa henkisen turvan. Päätöksiä tehdään yhdessä ja molemmat kantavat vastuuta yrityksestä. ”Kun jäin sairauslomalle, sanoin Kirsille, että minulla on täysi luottamus häneen. Päällimmäisenä mielessä oli, että onneksi on tuollainen ihminen yhtiökumppanina”, Sipe Åqvist muistelee.

Palautumisen asiantuntijaksi Sipe Åqvist sanoo nyt toipuneensa uupumuksesta niin hyvin kuin siitä voi toipua. Hän kokee nyt olevansa eri tavalla läsnä ja hereillä kuin ennen sairastumistaan. ”Kun ihminen uupuu, hän ei enää toivu entiselleen. Niin kävi minullekin ja se on pelkästään hy-

vä asia. Mietin, miksi uuvuin täydellisesti ja tajusin, että en osannut palautua töiden lomassa”, Åqvist luonnehtii.

Hän alkoi opetella palautumisen keinoja ja valmentautui myös palautumisasiantuntijaksi. Sairausloman päätyttyä Go Arctic Eventsissa räätälöitiin palautumispaketteja yritysten tyhy-päiville. Keinoja palautumiseen on monia. ”Palautumisvalmennuksissa käydään läpi tietoista palautumista ja sen merkitystä. Ohjatuissa Hengähdyshetkiä-harjoituksissa vahvistetaan palautumista. Hyvinvointia työyhteisössä edistävät myös esimerkiksi tiimikisat, melontaohjelmat tai vaikkapa koskiuinti”, Åqvist kertoo. ”Työhyvinvoinnista tulisi pitää huolta ja kunnioittaa työntekijän tarvetta palautua. Kunpa työnantajat muistaisivat, että hyvinvoiva työntekijä on tuottavampi ja tekee töitään onnellisempana. Valitettavasti työhyvinvointipäivät voivat

Hyvinvoiva työntekijä on tuottavampi ja tekee töitään onnellisempana.

Kirsi Eskola

olla se ensimmäinen asia, joista yrityksissä leikataan”, harmittelee Kirsi Eskola.

Yrittämisen vapaus Kun Åqvist kertoi työterveyslääkärille, että ei enää palaisi yrittäjäksi, työterveyslääkäri kysyi jotakin merkittävää. ”Hän kysyi, olenko valmis

luopumaan vapaudestani. Se pisti miettimään”, Åqvist toteaa.

Tapahtumatuotantoalan yrittäjiä on koeteltu ennenkin, esimerkiksi korona-aikana. ”Yrittäjällä on vapaus tehdä töitä omalla tavallaan, minkä pyrimme muistamaan tiukoissa paikoissa. Se on suurin syy, miksi emme ole antaneet periksi kun on ollut vaikeaa. Alun perin perustimme bisneksen työllistääksemme itsemme mielekkäällä tavalla”, painottavat Åqvist ja Eskola.

Yrittäjien on pidettävä huolta työhyvinvoinnistaan. Go Arcticin yrittäjät aikovatkin pitää lomaa kaksi kuukautta vuodessa, kesällä ja talvella.

Sipe Åqvist ja Kirsi Eskola kertoivat yrityksensä tarinan Talouden turbulenssi ‑tilaisuudessa.

ANNA RAUDASKOSKI

Apua maksuvaikeuksiin Yrittäjän kannattaa hakea maksuvaikeuksiin apua hyvissä ajoin.

Näin neuvottiin Talouden turbulenssi ‑tilaisuudessa, jossa puhuttiin pk-yrittäjien rahoitusasioita.

Pienyrittäjällä voi olla haasteita talousosaamisessa ja talouden ennakoinnissa. Siksi apuakaan ei osata hakea ajoissa, jolloin vaikeuksista voisi selvitä korjaavilla toimenpiteillä. ”Velkarahan antajan myöntämä rahoitus perustuu luottokelpoi-

suusarviointiin. Yrittäjän on hyvä tietää oman yrityksen luottoarvio, ettei lainaa hakiessa hylkäyspäätös tule yllätyksenä”, Finnveran aluejohtaja Pasi Vartiainen kertoo.

Lainapäätöstä tehdessään pankki ottaa huomioon ensisijaisesti saatavilla olevan julkisen, pankin tai muun rahoittajan tiedon yrityksen maksukäyttäytymisestä. ”Lainanantoon voi vaikuttaa kielteisesti yksikin julkinen maksuhäiriömerkintä. Palautuminen

luottokelpoiseksi on hidasta”, Vartiainen toteaa.

Rahoittaja pyytää lainapäätöstä tehdessään yritykseltä tilinpäätöstietoja, sillä velkarahalla rahoitetaan vain kannattavaa liiketoimintaa.

Finnveralta voi hakea suoralainaa mikroyritysten toiminnan rahoittamiseen. Suoralainan myöntäminen on pilottihanke, ja lainaa voi hakea maaliskuun loppuun asti. Suoralainaa myönnetään 1–9

henkeä työllistäville yrityksille. ”Finnvera haluaa mahdollistaa kasvuyrityksien syntymisen. Lainan hakijalla pitää olla takanaan vähintään yksi tilinpäätöskausi.

Lainaa myönnetään esimerkiksi uusien työntekijöiden palkkaamiseen, uuden toimitilan avaamiseen tai yrityksen digitalisoitumiseen”, Vartiainen kuvailee.

Pohjolan OP:n Yrityspalvelujen asiakkuusjohtaja Kari Ollikainen avasi tilaisuudessa näkymiä kulu-

van vuoden talouskehitykseen.

Hän myös kertoi, miten EU:n vastuullisuussääntely vaikuttaa jatkossa yhä enemmän pk-yrityksiin muun muassa rahoituksen myöntämisessä ja millaisia toimenpiteitä tämä yrityksiltä vaatii.

ANNA RAUDASKOSKI

14 YRITTÄJÄLEHTI

MAANANTAINA 24. MAALISKUUTA 2025

SUSANNA MENDELIN-SONNY

Ensimmäinen testilaite puun hyödyntämiseksi moottorikäytössä oli harrastuspohjalta syntynyt puukaasuauto ”El Kamina”. Kaasutin rakennettiin pickup-auton lavalle todistamaan konseptin toimivuus. Auto käy puusta tuotetulla kaasulla bensiinin sijasta.

Volter osaa yksinkertaistaa ·

SUSANNA MENDELIN-SONNY

Liminkalainen Volter on yksi maailman johtavista puukaasuvoimaloista Liminkalainen Volter Oy on 15 vuodessa noussut maailman johtavien puukaasuvoimaloiden valmistajien joukkoon. Nykyisin Volterilla on kymmenen työntekijää, pääosin suunnitteluinsinöörejä Tupoksen Ankkurilahden toimitiloissa.

Yrityksen valmistamat tuotteet ovat kokonaan omaa suunnittelua.

Kaikki komponentit ostetaan alihankintana, lähimmät Limingasta ja Kempeleestä.

Volterin tarina sai alkunsa 1997, kun perustaja Juha Sipilä rakennutti kesämökilleen oman energiaratkaisun. Perinteinen sähköistäminen olisi tullut maksamaan enemmän kuin mökki itse. Sipilän rakentama järjestelmä yhdisti tuulimyllyn, hakekattilan, aurinkopaneelit ja diesel-aggregaatin.

Kriisi pakotti uudistumaan Vuosina 2018–2019 Volter kohtasi merkittäviä haasteita, kun päämarkkina-alueella Britanniassa

Nykyään yrityksellä on noin kymmenen jälleenmyyjää ympäri maailmaa. Jo vuosikymmenen ajan päämarkkina-alue on ollut Japani.

Haapakosken mukaan kansainvälistyminen on tapahtunut luontevasti referenssien kautta, sillä onnistunut voimalaitoksen tuotteistaminen on harvinaista osaamista.

Volter on toimittanut voimalaitoksia useisiin maihin, kuten Suomeen, Ruotsiin, Ranskaan ja Sveitsiin. Englantiin ja Japaniin on molempiin toimitettu jo 50 laitosta.

Yksinkertaistamista ja teollista muotoilua

Jarno Haapakoski esittelee uusinta voimalaitoskonttia Tupoksen tuotantotiloissa.

energiapoliittiset muutokset ja syöttötariffien loppuminen tyrehdyttivät voimalaitoskaupan.

Tämä kriisi pakotti yrityksen uudistumaan. Volter laajensi liiketoimintaansa cleantech-tuotteistuspalveluihin, jotka muodostavat nykyään noin puolet yhtiön liikevaihdosta.

Tuotteistamispalveluissa Volter auttaa prototyyppitasolle päässeitä yhtiöitä kaupallistamaan tuotteensa nopeammin. Toimitusjoh-

taja Jarno Haapakosken mukaan Volter voi aikaistaa tuotteen markkinoille tuloa jopa kahdella vuodella tarjoamalla mekaniikka-, sähkö- ja automaatio-osaamista, tuotantotukea sekä osittaista rahoitusta. Tämä on erityisen arvokasta varhaisen vaiheen yhtiöille, joilla on puutteita osaamisessa, valmistuksessa ja rahoituksessa.

Volterin kansainvälistyminen alkoi Britanniasta 2013 ensimmäisen jälleenmyyntisopimuksen myötä.

Haapakosken mukaan Volterin menestyksen avaimia ovat olleet riittävä yksinkertaistaminen ja olennaiseen keskittyminen. Hän korostaa, että liian moni yrittäjä rakastuu omaan tuotokseensa ja yrittää sinnitellä yksin liian pitkään.

"Liian moni yrittäjä on suojellut itsensä hengiltä. On tärkeää oppia avaamaan ongelmaa eikä suojella ideaa liikaa kopioimisen pelossa”, Haapakoski rohkaisee varhaisen vaiheen yrittäjiä.

Teollinen muotoilu on ollut Volterille ratkaisevassa asemassa. Voimalaitoksen uudistaminen teollisen muotoilun keinoin oli yksittäisenä toimenpiteenä merkittävin uudistus.

Kontti tehtiin kompaktimmaksi ja muotoiltiin huollettavaksi ym-

Liian moni yrittäjä on suojellut itsensä hengiltä.

Jarno Haapakoski Volterin toimitusjohtaja

päriltä. Laite suunniteltiin asennettavaksi ja lähetettäväksi standardissa merikontissa, mikä laski rahti- ja valmistuskustannuksia ja teki laitteesta markkinoilla uskottavamman.

Tulevaisuudessa Volter hakee voimalaitosliiketoimintaan kansainvälistä kasvua teollisen kumppanin kautta. Saksassa on jo vuoden ajan ollut toiminnassa voimalaitos, ja samalla on hankittu paikallisia hyväksyntöjä tavoitteena Saksan markkinoiden valloitus. Samalla Suomessa halutaan jatkaa tuotteistamisliiketoiminnan kehittämistä.

SUSANNA MENDELIN-SONNY

YRITTÄJÄLEHTI 15

MAANANTAINA 24. MAALISKUUTA 2025

Vastuullinen pankki tunnistaa ja tuntee yrityksen ja sen omistajat Kun asioit pankissa joko henkilökohtaisessa tapaamisessa, puhelimitse tai digitaalisen palvelun kautta, pankki varmistaa henkilöllisyytesi (todentaminen). Lisäksi pankki kysyy yrityksesi liiketoiminnan tuntemiseen liittyviä kysymyksiä esimerkiksi tuotteista, palveluista ja yrityksen liikekumppaneista sekä omistajista.

Miksi tietoja kysytään niin tarkasti ja miksi henkilöllisyys varmistetaan aina tapaamisessa?

Finanssipalvelun tarjoajalla on lakisääteinen velvollisuus tunnistaa ja tuntea asiakkaansa, hänen toimintansa ja taustansa, niin laajasti kuin asiakassuhde edellyttää.

Eri tietoja tulee hankkia ja pitää säännöllisesti yllä koko asiakassuhteen ajan.

Jos asiakkaaseen tai hänen käyttämiinsä palveluihin liittyy tavanomaista korkeampi rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen riski, meillä on velvollisuus hankkia asiakkaasta tavallista enemmän tietoja. Laki edellyttää samoja toimia useilta muiltakin liiketoiminnoilta, esimerkiksi asianajotoiminnalta, kiinteistönvälitykseltä ja perintätoimelta.

ASIAKKAAN tunteminen

(Know Your Customer, KYC) on keskeinen

työkalu, jolla rahanpesua ja terrorismin rahoittamista estetään.

Tuntemistietojen avulla me pankissa ymmärrämme, mikä on asiakkaan tavanomaista palveluiden käyttöä.

Tietojen saaminen ja säännöllinen ylläpitäminen ovat edellytys asiakkuuden avaamiselle ja jatkumiselle. Kysymme tietoja muun muassa henkilö- ja yritysasiakkaan käteis- ja ulkomaanmaksuliikenteestä. Tarvitsemme tiedon myös siitä, toimiiko henkilö, hänen perheenjäsenensä tai läheinen liikekumppaninsa merkittävässä julkisessa tehtävässä.

Asiakkaan todentaminen (tunnistaminen) on samalla tavoin keskeinen osa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä. Todentamalla varmistamme, että asiakas on se henkilö, joka hän kertoo olevansa.

Tämä prosessi on tärkeä, koska se auttaa estämään väärinkäytöksiä ja suojaa sekä yrityksen edustajaa henkilönä että koko yritystä.

KAIKKI tämä auttaa tunnistamaan

ja estämään myös erilaisia petoksia tai niiden yrityksiä. Erityisesti asiakkaan normaalista liiketoiminnasta tai maksukäyttäytymisestä poikkeavat maksut ja tapahtumat

pyritään tunnistamaan ja selvittämään.

Vuonna 2024 ensimmäisen vuosipuolikkaan aikana pankkien tietoon tuli 45 miljoonan euron arvosta huijauksia. Niitä saatiin estettyä pysäyttämällä tai palauttamalla maksu yhteensä 18 miljoonalla eurolla.

Kun tunnemme hyvin asiakkaan, hänen tarpeensa ja odotuksensa, voimme tarjota parempia ja räätälöityjä palveluita sekä hänen liiketoimintaansa hyödyttäviä ratkaisuja – usein myös oma-aloitteisesti. Asiakaskokemus ja asiakastyytyväisyys paranevat.

VIIMEKÄDESSÄ se, että tunnemme

asiakkaamme hyvin, vaikuttaa pankin maineeseen ja brändiin.

Vastuullinen toiminta ja asiakkaiden tunteminen viestivät aina yrityksen luotettavuudesta ja ammattitaidosta, mikä voi houkutella uusia asiakkaita ja parantaa yrityksen kilpailukykyä.

Vastuullisuus on siis tärkeää sekä pankille että asiakasyrityksellemme. Yhdessä vastuullisesti toimien voimme edistää parempaa taloudellista tulevaisuutta.

SAMI HEIKKILÄ Pankinjohtaja, Pohjolan OP Yrityspalvelut

16 YRITTÄJÄLEHTI

MAANANTAINA 24. MAALISKUUTA 2025

MAINOS

Ota nuori kesätöihin ja hyödynnä 330 euron tuki

Jokainen 15–17-vuotias oululainen saa koulusta kesätyösetelin. Setelin avulla nuori voi hakea töitä kaikista Oulun seudun työllisyysalueen yrityksistä ja yhdistyksistä. Oulun kaupunki tukee nuoren työnantajaa 330 eurolla.

kesänä, hän saa enemmän vastuuta. Toisena tai viimeistään kolmantena kesänä opetellaan monen kanssa jo asiakaspalvelua ja kassatoimintoja.

–Nuoria kuunnellaan.

Ketään ei esimerkiksi pakoteta kassalle, jos sellainen työ tuntuu raskaalta. Korona aiheutti sen, että ihmisten lähestyminen on hankaloitunut. Kesätyösuhteen aikana pyritään nuoren valmiuksien mukaan saamaan nuorelle mahdollisimman monipuolinen työkokemus, joka toivottavasti auttaa tulevaisuuden työnhaussa.

–Nuorille kesätyöseteli on avannut monipuolisia työmahdollisuuksia, ja työnantajat ovat löytäneet reippaita tekijöitä, joita he ovat voineet palkata kesätyön jälkeen esimerkiksi kiireapulaisiksi loma-ajoille ja viikonlopuille, sanoo palvelu­ ohjaaja Outi Söderman-Juvani.

Vuonna 2024 kaupungin myöntämää tukea työnantajalle hyödynsi noin 750 yritystä ja lähes 100 yhdistystä, laskeskelee palveluasiantuntija Rosa Heininen.

APUKÄSIÄ KESÄKSI

HELPOTUSTA REKRYTOINTIIN Ravintoloiden kesäsesonki on vilkkaimmillaan juhannuksesta heinäkuun loppuun eikä toiminta pyörisi ilman kesätyöntekijöitä.

–Meillä on huomattu toimivaksi malli, jossa jokaisen uuden kesätyöseteliläisen ensimmäisessä vuorossa työskentelee kaksi kesätyöseteliläistä, aloittava työntekijä ja aiemmin työskennellyt, joka omalta osaltaan perehdyttää uutta tulijaa. Tämän jälkeen kesätyöseteliläiset työskentelevät kukin omissa vuoroissaan.

ProDinen lupaus on, että aiempina kesinä työskennellyt nuori on etusijalla seuraavan vuoden kesätyöntekijöitä valittaessa.

–Kiinnostusta kysytään samalla kun nuorelle lähetetään työtodistus lokakuun loppuun mennessä.

Vaikka moni jatkaa seuraavana vuonna, paikkoja löytyy aina myös uusille tulijoille.

–Osa kesätyöntekijöistä jatkaa meillä töissä myös kesän jälkeen opintojen ohella. Kesätyösetelin käytöstä onkin tullut meille yksi tapa rekrytoida.

Oululainen ProDine Oy on hyödyntänyt kesätyöseteliä jo kymmenen vuotta. Yritys vastaa Ravintola Nallikarin, Bistoria Pation, Bistoria Iso-Syötteen sekä Oulun Jazzvintin toiminnan pyörittämisestä.

–Tulevana kesänä meillä on kesätyöseteliläisiä parikymmentä ja töitä lähinnä Oulun ravintoloissa. Tämä vuosi on siitä erilainen, että hakijoista enemmistö oli poikia, kertoo Katja Pasanen, yksi yrityksen kolmesta omistajasta.

Kesätyöpaikkoja on kyselty ProDinen ravintoloista tänä vuonna erityisen paljon ja kaikki paikat on täytetty.

–Kaikkiin hakijoihin on oltu yhteyksissä, myös PEREHDYTYKSESTÄ EI heihin, joita ei tällä kertaa valittu. Se luo positiiTINGITÄ vista työnantajakuvaa ja antaa varmuutta nuoren seuraaviin työnhakuihin. Pyrimme aina myös –Kun nuorista on kyse, tarkannustamaan hakemaan uudelleen seuraavalla vitaan ennakkoluulotonta kerralla. ja positiivista kohtaamista.

Nuorten toimenkuva Nallikarissa on monipuo- He ovat vasta työuransa linen. alkutaipaleella, sanoo –Ensimmäisiä tehtäviä ovat tiskaus, lasien Söderman-Juvani. ja aterimien kiillotus sekä pöytien siistiminen Nallikarissa jokaisen kansja kattaminen. Ravintoloissa on monia laitteita, sa käydään kahden kesken kuten jäätelö-, jääpala- ja kahvikoneet, joita puhläpi muun muassa työnkuva, distetaan. Jos nuori on ollut töissä useampana palkka, palkanlisät, palkan-

maksupäivät ja lomakorvaukset. Samalla tehdään työsopimus.

–Ravintola-alalle perehdyttäessä myös omavalvonta-asiat ovat keskeisiä. Omavalvonnalla varmistetaan elintarviketurvallisuus ja lainsäädännön noudattaminen. Se sisältää esimerkiksi hygieniaohjeet, lämpötilaseurannan ja puhtaanapidon. Tärkeintä on tarjota asiakkaille turvallista ja hyvää ruokaa.

Nuorille työntekijöille perustetaan aina alkutalvesta WhatsApp-ryhmä ”Kesänuoret” muun muassa nuorten kysymyksiä varten. Ryhmässä ovat myös kaikki esimiehet, jotka ohjaavat nuoria kesällä.

Lisäksi nuoret kutsutaan yhdessä vanhempiensa kanssa kesätyöntekijäinfoon, missä juodaan yhdessä myös ensimmäiset ”henksukahvit”.

–Infossa käymme läpi monia käytännön asioita esimerkiksi vaatetuksesta, hygieniasta, työvuoroista ja tehtävistä ja annamme ohjeita, miten toimia, jos sairastuu.

RAHALLISTA TUKEA TYÖNANTAJALLE Oulun kaupunki tukee työnantajaa kesätyösetelinuoren palkkakustannuksissa 330 eurolla.

–Tuki maksetaan jälkikäteen työnantajalle, jolla on Y-tunnus. Jos nuoren kokonaistuntimäärä jää alle 60 tunnin, maksetaan kesätyösetelikorvaus tehtyjen tuntien mukaan. Hakemus tehdään lokakuun loppuun mennessä osoitteessa easiointi. ouka.fi, ohjeistaa Söderman-Juvani.

Palvelun käyttö edellyttää hakijalta vahvaa tunnistautumista sekä valtuutusta Y-tunnuksen puolesta asiointiin.

Lisätiedot ja avoimet kesätyösetelipaikat businessoulu.com/kesatyo Ilmoita avoin kesätyösetelipaikka businessoulu.com/kesatyo-ohjeet • Kesätyösetelityötä voi tehdä nuori, joka on syntynyt aikavälillä 1.5.2007– 30.4.2010.

• Työ kestää kaksi viikkoa 1.5.–30.9.2025 välisenä aikana.

• Nuori voi käyttää kesän aikana yhden kesätyösetelin ja se on henkilökohtainen.

• Työaika on 30 tuntia viikossa tai yhteensä 60 tuntia kesäkaudella 2025.

YRITTÄJÄLEHTI 17

MAANANTAINA 24. MAALISKUUTA 2025

ESTER VAN DAM

Yrittäjät ovat innoissaan kuntaan tulevasta datakeskuksesta, kertoo Muhoksen Yrittäjien puheenjohtaja Mika Mattila (oik.). Vieressä kunnanjohtaja Kimmo Hinno myhäilee tyytyväisenä.

Elinvoimaa ja virkeyttä Muhokselle · ESTER VAN DAM

Google osti maata Muhoksen alueelta tulevaa pilvi- ja datakeskusinfrastruktuuriaan varten. Nyt kunnassa on menossa kaavoitustyöt.

Muhokselle tuleva datakeskus virkistää kylänraittia ja tuo elinvoimaa kuntaan. Muhoksen kunnassa uutinen uudesta datakeskuksesta on otettu innolla vastaan. ”Muhoslaisten yrittäjien keskuudessa ollaan innostuneita tulevasta datakeskuksesta, tosin myös hämmentyneitä, kyse on sen verran isosta asiasta. Varmaa on, että datakeskuksen tulo luo paljon uutta liiketoimintaa ja vaikuttaa laajasti eri toimialoilla. Se piristää ja elävöittää kunnan toimintaa”, toteaa Muhoksen Yrittäjien puheenjohtaja Mika Mattila. Rakennusvaiheessa datakeskus työllistää tuhansia ihmisiä.

Keskustelutilaisuuksia yrittäjille Muhoksen Yrittäjät on järjestänyt avoimia tilaisuuksia, joissa on keskusteltu Googlen datakeskuksen tulon vaikutuksista kunnan yrityselämään.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kävi vierailulla helmikuussa Muhoksen Yrittäjien tilaisuudessa. Vieraisiin lukeutui myös yrittäjäjärjestöjen jäseniä sekä Muhoksen kunnan päättäjistä elinkeinoasiamies Asseri Pitkälä ja kunnanjohtaja Kimmo Hinno.

Muhoksen lisäksi myös naapurikunnat hyötyvät datakeskuksen tulosta.

Datakeskuksen laaja vaikutus

Kimmo Hinno Muhoksen kunnanjohtaja

”Pentikäinen piti puheenvuoron, jossa hän kertoi Suomen Yrittäjien tuesta paikallisille yrittäjille jättihankkeessa. Päivän päätteeksi oli kahvitilaisuus, jossa muhoslaiset yrittäjät kertoivat Pentikäiselle omia toiveitaan datakeskuksen tulon suhteen. Tilaisuudessa käytiin hyviä keskusteluja”, Mattila kertoo. ”Mikael Pentikäinen totesi että Muhoksen hanke on niin suuri, ettei sellaista ole Suomessa aiemmin nähty ja koettu. Hän toi esille Muhoksen sekä luontaiset että ihmisten rakentamat vahvuudet, kuten valjastetun joen ja valtatie 22:n läheisyyden”, Mattila jatkaa.

Yhteistyö Muhoksen yrittäjien kanssa on tiivistä ja Kimmo Hinno vieraileekin säännöllisesti yrittäjien luona. ”Yrittäjiltä kuulee sen, miten yrittäminen sujuu ja onko rekrytointitarpeita. Pk-yrittäjät tietävät, miten Muhoksella menee”, Hinno kertoo.

Muhoksen Yrittäjien tilaisuudet ovat suosittuja yrittäjien keskuudessa. ”Tilaisuuksiin osallistuu yleensä toistakymmentä yrittäjää ja niissä näkee monipuolisesti eri alojen yrittäjiä.”

Muhoksen Yrittäjien puheenjohtaja Mika Mattila (vas.) ja kunnanjohtaja Kimmo Hinno mittailevat katseillaan Muhoksen kylänraittia, jonka datakeskuksen tulo muuttaa täysin.

Hyvä yhteistyö kunnan kanssa Muhoksen Yrittäjillä on välitön ja avoin yhteistyö kunnan kanssa.

Kunnan päättäjät tiedottavat esimerkiksi Googlen datakeskuksen asioista niin paljon kuin se on mahdollista ja sallittua.

”Olemme viikoittain yhteyksissä elinkeinopäällikkö Asseri Pitkälän kanssa. Hän käy myös muutaman kerran vuodessa yrittäjien paikallisyhdistyksen hallituksen kokouksissa. Kunnanjohtaja Kimmo Hinnolla on aito halu tavata yrittäjiä ja käydä tilaisuuksissamme”, Mattila kiittelee.

Kunnanjohtaja Kimmo Hinno korostaa datakeskushankkeen valtavaa vaikutusta Muhoksen kunnan tulevaisuuteen. ”Datakeskuksen tulo muuttaa täysin Muhoksen kylänraitin. Elinvoima ja yritykset lisääntyvät. Toivon, että voimme kuntana vastata haasteisiin, mitä tulee liiketilojen kaavoittamiseen ja yritystonttien lisäämiseen.”

Datakeskuksen myötä tulevan kasvun pitää olla hallittua, jotta kaikille asukkaille voi tarjota palveluja kunnassa. ”Muhoksen lisäksi naapurikunnat hyötyvät myös kiistattomasti datakeskuksen tulosta, sillä toimijat saattavat vallita asuinpaikakseen myös Oulun tai jonkin toisen läheisen kunnan”, Kimmo Hinno uumoilee.

ANNA RAUDASKOSKI

18 YRITTÄJÄLEHTI

MAANANTAINA 24. MAALISKUUTA 2025

Uudet puheenjohtajat esittäytyvät

• Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien paikallisyhdistyksissä on uusia puheenjohtajia. Kysyimme heiltä: 1. Miten tuet yrittäjiä?

2. Miten elävöität yhdistyksen toimintaa?

3. Millainen on yrittäjätaipaleesi?

Sujuvaa yhteistyötä

Ratkaisuja ongelmiin

1. Tiedon tulee kulkea ja yhteistyön toimia vaivattomasti.

Tätä tehdään yhdessä ja onnekseni meillä on toimiva hallitus, jossa jokaisella on oma vastuualueensa.

Olemme linjanneet hallituksen kanssa, että yhdistyksen pääasiallinen tarkoitus on toimia yrittäjien äänenä, antaa lausuntoja yrittäjiä koskevissa asioissa ja puuttua tarvittaessa epäkohtiin.

1. Aion olla yhteyksissä paikallisiin yrittäjiin mahdollisuuksien mukaan. Pyrin olemaan helposti lähestyttävä ja auttan tarvittaessa löytämään ongelmiin ratkaisuja.

Haastavina aikoina usko tulevaan on tärkeää. Jokainen voi tukea paikallista yritystä käyttämällä sen palveluja.

2. Tähän kysyimme jäsentemme mielipidettä helmikuussa. Mielenkiinnolla odotan vastauksia, jotka käsittelemme maaliskuussa hallituksen kokouksessa.

Ensin kuunnellaan ja sitten toimitaan.

KIRSI KIVIOJA Siikajoen Yrittäjät

3. Yrittäjyyden saralla olen hankkinut ymmärrystä monesta lähteestä. Oma yritykseni MainosDraivi täytti tammikuussa 17 vuotta. Yrittäjyys ja markkinointi ovat intohimoni lähteet.

2. Hyväksi havaittujen tapahtumien ja toimien lisäksi aion tuoda oman näkemykseni toimintaan. Olemalla positiivisella tavalla näkyvillä yrittäjäyhdistys pystyy houkuttelemaan uusia toimijoita mukaan.

Lisää yhteisöllisyyttä

Tukea ja yhteistyötä

1. Moni yrittäjä tarvitsisi nyt sellaista tukea, mitä yksin paikallisyhdistyksenä emme voi tarjota. Pyrin olemaan osana isompaa kuvaa, jotta yrittäjien asemaa saataisiin edelleen parannettua.

1. Järjestämme erilaisia tapahtumia, jotka houkuttelevat ihmisiä mukaan. Esim. meillä on järjestetty helmikuussa Business Showerit ja maaliskuulla yrittäjän iltanuotio yhdessä yhteistyökumppanien kanssa.

2. Haluan kuunnella jäsenten toiveita toiminnasta.

Yhteisöllisyys ja verkostoituminen on tärkeää ja uskon, että säännöllisellä ja mielekkäällä toiminnalla saadaan koko ajan laajemmin yrittäjiä mukaan.

3. Oma yrittäjätaipaleeni alkoi hyvin pian ammattiopistosta valmistumisen jälkeen. Olin muutaman vuoden vuokratuolilla, minkä jälkeen perustin oman liikkeeni, Parturi-Kampaamo Balanssin. Nämä 10,5 vuotta yrittäjänä ovat antaneet paljon, hyvässä ja pahassa. Uskonkin, että viime vuosien monia koskevat kriisit ovat vaikuttaneet omaan haluuni auttaa yrittäjiä.

SAANA MATTILA Vihannin Yrittäjät

1. Kuuntelen yrittäjiä. Ohjaan heitä tarvittaessa löytämään oikean organisaation tai henkilön auttamaan, jos ongelmia ilmenee. Yrittäjät tarvitsevat apua yrityksen johtamiseen, taloudenpitoon, tarjouslaskentaan, ajanhallintaan ja henkilöstöjohtamiseen.

3. Nuorena tytönhupakkona kasvatin ensimmäisen vasikan 4H-kerholaisena maidontuottajavalioksi.

Ensimmäisen yritykseni, luontaistuotekaupan, perustin vuonna 1994. Kaikki kokemukseni yrittäjyydestä on kasvattanut minua ihmisenä, ja opettanut toisten yrittäjien kunnioitusta. Tämänhetkinen yritykseni on Koillismaan Rätinki Oy.

2. On olennaista luoda yhteisöllisyyden tunnetta ja osoittaa, miten yhdistyksen toiminta voi hyödyttää myös yrittäjiä. Yrittäjyys ei ole matka, jonka voi kulkea yksin – se on yhteisön tukea ja yhteistyötä vaativa polku. On tärkeää saada jäsenet pysymään yhdistyksessä mukana ja saada mukaan uusia jäseniä.

3. Vietin reilut 10 vuotta esimiehenä ja asiantuntijana rahoituksen, säästämisen ja sijoittamisen parissa.

Finanssiala antoi loistavat eväät niin yrittäjyyteen kuin nykyiseen liiketoimintaani. Toimin Kuusamossa Kiinteistönvälitysliike Saagassa toimitusjohtajana ja yrittäjänä yhdessä yhtiökumppanini kanssa.

REETA KORTESALMISÄKKINEN Kuusamon Yrittäjät

Virkistäytymistä ja hyvinvointia

Apua ja tapaamisia

2. Järjestämme yhteisiä tapaamisia ajankohtaisin teemoin – yrittäjien ehdoilla. Yrittäjiä voisi saada mukaan toimintaan tiedottamalla sekä lievästi pakottamalla. Heitä voisi houkutella mukaan myös taivalkoskelaisella varrasleivällä ja suolalohella.

JOUNI KOLJONEN Vaalan Yrittäjät

3. Olen toiminut yrittäjänä vuodesta 2011. Yrittäjyys on opettanut kärsivällisyyttä, ymmärrystä yrityksen taloudesta sekä tunnistamaan omat heikkouteni ja vahvuuteni. Yritykseni Peltityö Jouni Koljonen toimii rakennuspeltialalla.

1. Yhdistyksen toimintaa on tarkoitus aktivoida, saada uusi jäseniä ja tehdä aktiivisesti yhteistyötä kaupungin kanssa. Jäsenistö tarvitsee monipuolisia yrityspalveluja ja tietysti on oma yritysasiantuntija, joka auttaa yrittäjiä mm. yrityksen perustamisessa, rahoituksessa ja toimitilojen hankinnassa.

PIRKE HÄRKÖNEN Taivalkosken Yrittäjät

2. Paikallisesti pyrin järjestämään yrittäjille mielenkiintoisia tapahtumia. Paikallisyhdistykseen pyrin tuomaan lisää sellaista tekemistä, toimintaa ja kohtaamisia, jotka tuovat yrittäjille virkistäytymistä ja sitä kautta lisää hyvinvointia.

3. Olen toiminut 15 yrittäjänä ja kuntapäättäjänä 25 vuotta eli kokemusta löytyy molemmista näkökulmista.

Yritykseni ovat Toimistopalvelu Dokumento Oy ja Isännöinti Viikari Oy, joiden toimiala on kiinteistövälitys ja isännöinti.

ANRI KOLEHMAINEN Haapaveden Yrittäjät

YRITTÄJÄLEHTI 19

MAANANTAINA 24. MAALISKUUTA 2025

MIKA VALLINEVA

Risto Luttiselle Yrittäjäristin suurristi Risto Luttinen sai Yrittäjäristin suurristin nro:329 Oulun Yrittäjien Yrittäjägaalassa ja 40-vuotisjuhlassa. Tilaisuutta vietettiin helmikuun 1. päivänä.

Luttinen on toiminut Ykkös Suutarit Oy:n yrittäjänä vuodesta 1977 ja hän on tehnyt sukupolven vaihdoksen joitakin vuosia sitten. Yritys on menestynyt erinomaisesti ja nauttii asiakkaiden luottamusta, josta osoituksena on vakiintunut asiakaskunta.

Luttinen on edistänyt yrittäjyyttä erilaisissa järjestöissä maakunnallisella, valtakunnallisella ja Euroopan tasolla. Hän on edustanut Suomea kuusi vuotta Euroopan suutareiden liiton (EV) hallituksessa ja toiminut Taitavat suutarit ry:n hallituksessa 25 vuoden ajan muun muassa puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana.

Paikallisella ja maakunnallisella tasolla Luttinen on toiminut Oulun Yrittäjien sekä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hallituksissa 15 vuotta. Hän jatkaa edelleen työtään Oulun Käsi- ja Pienteollisuusliiton säätiön hallituksessa.

Risto Luttinen on aktiivisesti

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen kiinnittää Risto Luttiselle myönnettyä Yrittäjäristin suurristiä Oulun Yrittäjien juhlassa.

mukana Suomen Yrityskummien toiminnassa, jossa hän on ollut kolme vuotta aluekummina. Tässä tehtävässä hän on auttanut lukuisia yrityksiä menestymään jakamalla kokemustaan ja osaamistaan.

Luttinen on uransa aikana kehittänyt itseään kouluttautumalla.

Yrittäjien keskuudessa hän nauttii suurta kunnioitusta.

Yrittäjäristin suurristi on perustettu vuonna 1990. Se myönnetään henkilölle, joka työssään tai luottamustehtävässään on erityisen merkittävällä tavalla palvellut yksityistä yritystä tai yritystoimintaa.

SUSANNA LÄHDESMÄKI

HOTELLIT

2025

WWW.SPAHOTELRUNNI.FI

Spa Hotel Runni

Kulttuurihistoriallinen elämysloma Iisalmessa! Hyvinvointi- ja kokoushotelli Spa Hotel Runni on yksi Suomen vanhimmista terveys kylpylöistä.

Hyvinvointia ihmelähteellä vuodesta 1770!

Etsitkö aurinko- ja näkösuojia?

Meiltä löydät ratkaisun!

Tarjoamme kotimaisia mittojen mukaan valmistettuja, laadukkaita aurinko- ja näkösuojia sekä kattavia suunnittelu- ja asennuspalveluita, mm. parvekekaihtimet, terassimarkiisit, screenkaihtimet, rullaverhot, vekkiverhot, lamellit ja monet muut kaihtimet ja verhot.

Kauttamme myös suunnittelu, mittaus sekä asennus sekä sisustussuunnittelun palvelut!

Pyydä tarjous tai tule käymään: Oulun Kaihdinpalvelu Asemakatu 4, 90100 Oulu p. 044 767 0700 www.articstore.fi www.oulunkaihdinpalvelu.fi heidi@oulunkaihdinpalvelu.fi

A la Carte

Legendaarisen ihmelähteen ympärille kasvanut nykyaikainen kylpylähotellimiljöö tarjoaa monipuolisen palvelu, kokous- ja ohjelmatarjonnan aikuiseen makuun. Lemmikkiystävällisessä hotellissa yhdistyvät kokous, hyvinvointipalvelut, rentouttava hotelliloma ja korkealaatuinen ravintolakokemus.

Hotellin ravintola tarjoaa skandinaavisia á la carte makuja, jotka valmistuvat tuoreista sekä lähellä tuotetuista raaka-aineista.

Suomen yksi kattavimmista hyvinvointi osastoista Nykypäivän Spa Hotel Runni yhdistää vanhanajan perinteiset hoidot ja modernit hyvinvointipalvelut.

Runnilla majoitutaan perinteikkään kylpylähotellin uusituissa moderneissa huoneissa sekä vieressä sijaitsevassa kartanohotellissa.

IISALMEN SYDÄMESTÄ LÖYDÄT HOTELLIN JOKA ON SOPIVAN KAUKANA KAIKESTA

20 YRITTÄJÄLEHTI

MAANANTAINA 24. MAALISKUUTA 2025

Omalla ja toiminimellä yrittävien konkurssihakemukset kasvussa Oulunsalon Kunnantalo www.oulunsalonkunnantalo.fi 040 352 6441

TILAA SUORAAN KOTIISI:

www.kolmiokirja.fi/le225c tai hae lehtipisteestä

Kevättä rinnassa! Kauko, hommaa kattopellit ajoissa!

Profiilikeskuksella koneet käy

profiilikeskus.fi

08 5634 700

Teppolantie 4, Kempele

Mitäs jos ajateltais toisin?

Omalla tai toiminimellä yrittävien konkurssihakemusten määrä jatkaa kasvuaan. Helmikuussa tässä yritysmuodossa pantiin vireille 58 konkurssia eli 23 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana.

Omalla tai toiminimellä yrittävien osuus vireille tulleista konkursseista nousi helmikuussa eri yritysmuodoista eniten vuoden 2024 helmikuuhun verrattuna, kertoo Tilastokeskus.

Tammikuu oli omalla ja toiminimellä yrittävien osalta erityisen synkkä. Tuolloin tämän yritysmuodon konkurssihakemukset 2,5-kertaistuivat edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna, mutta helmikuussa vältyttiin vastaavalta.

Kaikkiaan helmikuussa 2025 pantiin vireille 328 konkurssia, mikä on 14 konkurssia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Tammikuussa hake-

musten määrä oli 381.

Helmikuussa konkursseja laitettiin vireille eniten muiden palveluiden ja rakentamisen toimialoilla. Muiden palveluiden toimialalla pantiin vireille 122 konkurssia ja rakentamisen toimialalla 59.

Viimeisen 12 kuukauden aikana konkurssien määrä oli seitsemän prosenttia suurempi kuin sitä edeltäneenä 12 kuukauden ajanjaksona.

Vuonna 2024 yritysvelallisten määrä ulosotossa kasvoi 2,5 prosenttia verrattuna vuoteen 2023.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Vielä ehtii hakea mikroyritysten kasvulainaa Mikroyritysten kasvulainan hakuaika päättyy maaliskuun lopussa.

Finnvera käynnisti viime lokakuussa lainapilotin alle kymmenen työntekijän mikroyritysten kasvutarpeisiin. Laina on tarkoitettu mikroyrityksen kasvua, tuottavuutta tai kilpailukykyä edistäviin rahoitustarpeisiin kuten työllistämiseen tai toiminnan laajentamiseen ja digitalisointiin.

Pilottilainaa voi hakea maaliskuun 2025 loppuun saakka.

Lainan yläraja on 50 000 euroa ja alaraja 20 000 euroa. Lainahakemusten käsittelyssä arvioidaan

yrityksen takaisinmaksukykyä ja sitä, onko yrityksellä edellytyksiä kannattavaan liiketoimintaan. Rahoitusta voi hakea yritys, jolla on takanaan vähintään yksi kokonainen tilikausi. Hakijaksi soveltuu myös yksinyrittäjä.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Puhdasta kotipalvelua!

Kotisiivousta | 5 tähden mattohuolto

Äänestä toisinajattelijaa.

– NETTIAJANVARAUS – ikkunoiden ja parvekelasien pesu – kotisiivoukset – kotitalousvähennys

ALUE- JA KUNTAVAALIT 2025 #vaalit2025 #yrittäjät #toisinajattelija Kotityöpalvelut Oulu | p. 0440 861 120 | www.prokaks.fi

YRITTÄJÄLEHTI 21

MAANANTAINA 24. MAALISKUUTA 2025

Kohti Tanskan mallia vanhemmuuden kustannusten jakamisessa Suomen Yrittäjät esittää niin sanottua Tanskan mallia vanhemmuuden kustannusten tasaisempaan jakautumiseen.

Sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvo ja perhevapaat ‑työryhmä jätti loppuraporttinsa sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasoselle. Suomen Yrittäjät jätti raporttiin eriävän mielipiteen.

"Esitämme siirtymistä kohti Tanskan mallia, jossa valtaosa perhevapaalla olevan toimeentulosta rahoitetaan verotuksella ja pienempi osa työnantajien perustamista vanhempainvapaarahastoista. Perhevapaalla olevan toimeentulo tulisi turvata yhteisistä, verotuksella kerätyistä varoista", Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén ehdottaa.

Ministeriö tilasi työryhmän tueksi tutkimuslaitos Laborelta selvityksen vanhemmuuden kustannuksien jakaantumisesta työnantajien välillä Pohjoismaissa ja Virossa.

"Selvitys osoitti, ettei yhtä pohjoismaista mallia ole olemassa.

Selvityksessä kuitenkin esitettiin, että Tanskan vanhempainvapaakorvausrahaston mallista voisi ottaa oppia Suomen vanhemmuuden kustannusten tasaisemman jakautumisen edistämiseksi", Hellstén sanoo.

"Yrittäjät katsoo, että työryhmän muistiossa olisi ollut perusteltua esittää jatkoselvitystä Tanskan mallin mukaisesta vanhemmuuden kustannusten jakamisesta. Kun kustannusvastuu ei olisi työnantajalla, voisi vaikutuksena olla myös nykyistä positiivisempi suhtautuminen perhevapaisiin", Hellstén sanoo.

Vanhempainrahat ja lastenhoidon tuki Työryhmän tehtävänä oli käsitellä pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman työelämän tasa-arvoa ja perhevapaita koskevia tavoitteita.

Yrittäjät yhtyi useisiin työryhmän esityksiin. Esimerkiksi ehdotus kattavasta selvityksestä kehittämisvaihtoehtoineen liittyen van-

MARKUS SOMMERS

PARHAAT PALVELUT Varaa mainostilasi: Ritva Korhonen 040 590 3617 Annariitta Nousiainen 040 766 9402 Sami Saari 044 0575 121

YLI 60 VUOTTA PALVELUA SURUN KOHDATESSA

PUDASJÄRVEN HAUTAUSTOIMISTO JA KUKKA KY, PIHLAJA Toritie 1, 93100 Pudasjärvi Puh. (08) 821 122, 0400 330 058

-välitykset kaikkiin maihin.

Palvelemme ma–to 9–17, pe 9–18, la 9–13

www.hautausjakukkapihlaja.fi

Maa-ainekset ja ruokamultatoimitukset Esitämme siirtymistä kohti Tanskan mallia, jossa valtaosa perhevapaalla olevan toimeentulosta rahoitetaan verotuksella ja pienempi osa työnantajien perustamista vanhempainvapaarahastoista, ehdottaa Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén.

KAIKENLAISET KONETYÖT & MAANRAKENNUKSET AMMATTITAIDOLLA

040 5353 247 • j.riekki@khriekki.fi www.khriekki.fi

Tanskan mallista voisi ottaa oppia Suomen vanhemmuuden kustannusten tasaisemman jakautumisen edistämiseksi.

Harri Hellstén Suomen Yrittäjien työmarkkinaasioiden päällikkö

hempainrahoihin ja lastenhoidon tukiin on erityisen kannatettava.

Työryhmä esittää tasa-arvolakiin laajennusta työvoimaa vuokraavan

yrityksen vastuuseen syrjintätilanteissa. Esitetty muutos laajentaisi vastuun yritysten välisiin sopimuksiin.

"Työryhmän esitys tasa-arvolain täsmentämisestä vuokratyöntekijöiden osalta ei ole tarpeellinen, vaan nykyisen lainsäädännön vastuu työoikeudellista määräämisvaltaa käytettäessä on riittävä", Hellstén sanoo.

"Työhönottoa koskevan syrjintätapauksen kanneaikaa ei tule pidentää kahteen vuoteen, sillä nykyinen vuoden kanneaika on riittävä, ja pidennys lisäisi yritysten hallinnollista taakkaa", Hellsten lisää.

Työryhmä ehdottaa perhevapaakorvauksen poistamista. Yrittäjät katsoo, että vaikka korvauksesta luovuttaisiin, ei korvausten tasoa tulisi laskea nykyisestä eikä käyttöalaa tulisi yleisesti rajata vain lakisääteisiin menoihin.

yös Meiltä m- JA O T L HUO TYÖT KORJAUS ille, m ti ih ka ille sekä markiise inoville autotall

www.kaihdinselkamaa.fi Kaihdin

SELKÄMAA

kaihtimet • markiisit • autotallinovet

Autotallinovet

Parvekekaihtimet

Screen-kaihtimet

Merikoskenkatu 3, Oulu myynti@kaihdinselkamaa.fi • P. 0400 584 104

SUOMEN YRITTÄJÄT

VUOKRATAAN MONENLAISIA TILOJA Oulussa Sanginjoella! · juhla- ja kokoustiloja · liikunta- ja tyky-tiloja · toimisto- ja varastotiloja · auditorio (n. 100-paikkainen) ja laboratoriotilat

KYSY LISÄÄ! puh. 044 979 0662 info@sangis.fi

www.sangis.fi

22 YRITTÄJÄLEHTI

MAANANTAINA 24. MAALISKUUTA 2025

ELINVOIMAINEN SEUTU Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan kehittämiskeskus

Voiko yritys kaatua vastuuttomuuteen?

Luotettava kumppani matkallasi menestykseen Anna Saaga Travelin viedä sinut ja asiakkaasi turvallisesti perille! Tarjoamme laadukkaita bussi- ja taksikuljetuksia koko Pohjois-Suomen alueella – luotettavasti, joustavasti ja asiakaslähtöisesti.

Saaga Travel – matkasi paras valinta!

Myynti | myynti@saagatravel.fi | 08 655 5100 | saagatravel.fi

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät järjestää 10. huhtikuuta Oulussa tilaisuuden otsikolla Voiko yritys kaatua vastuuttomuuteen. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille yrittäjille ja pk-yritysten vastuullisuudesta vastaaville henkilöille.

Tilaisuus herättelee viimeistään nyt pohtimaan yrityksen vastuullisuutta, vastuullisuuden tunnistamista ja sanoittamista. Aihe on ajankohtainen ja tärkeä siksi, ettei yksikään liiketoimi yrityksessä jäisi kiinni siitä, että ei tunnisteta liiketoiminnan vastuullisuuden vaa-

teita ja osata hakea oikeaa tietoa ja toimia.

Elon Niko Lassila puhuu työkykyjohtamisesta, Finnveran Pasi Vartiainen vastuullisuudesta rahoittajan silmin sekä Meri-Lapin Keskuspesula Annukka Kääriäinen ja Annaleena Laakso kertovat pk-yrityksen vastuullisuudesta.

Pohjolan OP:n Kari Ollikainen jatkaa vastuullisuudesta rahoittajan ja liiketoiminnan kannattavuuden näkökulmista sekä Minna Kröger kertoo Elisan vastuullisuudesta.

Vastuullisuudesta puhutaan Ravintola Nallikarissa (Nallikarinranta 15, Oulu) torstaina 10.4. kello 8– 11. Tilaisuus on maksuton ja tarjolla on runsas aamupala. Tilaisuus on hybridi ja se striimataan.

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Elisa Oyj, Elo, Finnvera Oyj, Pohjolan OP, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät KASVA hanke.

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT

SUORIN TIE YRITTÄJÄKSI

10.5.2025 | OULU www.ppyritysmarkkinat.fi

YRITTÄJÄLEHTI 23

MAANANTAINA 24. MAALISKUUTA 2025

MAANANTAINA 18. MAALISKUUTA 2024

KYSYMYS & VASTAUS

Palkkaa vai osinkoa?

Voiko tekoälyn

Miksi vaikenemme alkoholin käytöstä?

tuottamia kuvia ja tekstejä käyttää?

Kannattaako minun yrittäjänä nostaa yrityksestäni mieluummin palkkaa vai osinkoa, jos haluan säästää veroissa?

Tekoälysovelluksilla on helppo tuottaa kuvia ja tekstejä. Voinko huoletta käyttää VASTAUS niitä omassa liiketoiminnassani?

Verotuksen optimoinnissa palkkatulojen ja osinkojen oikea suhde käyttää ja millaisia ei, missä on keskeistä.

VASTAUS tarkoituksessa käyttö on hyYleisenä nyrkkisääntönä voiväksyttävää ja missä taas ei, daan pitää, että verotuksellisesti ja miten käytöstä kommuniedullisin vaihtoehto on nostaa Pelkästään koidaan esimerkiksi kumppapalkkaa nointekoälysovelluk40 000 euroa vuosella tuotetut kuvat ja teksneille tai asiakkaille. dessa ja sen lisäksi hyödyntää yritit eivät nettovarallisuuteen oikeastaan ole kenen-perustyksen kään Neverotettua eivät esi- osintuvaaomaisuutta. kevyemmin merkiksi tekijänoikeuskoa niin nauti sanottua verohuojennetsuojaa. tua osinkoa. Tämä osinko on 75Jos pelkällä verovapaata tekoälysovel- ja 25prosenttisesti luksella luodaan pääomatuloa vaikkapa mai- ja se prosenttisesti nos, se tarkoittaa, että nettovarallitoinen lasketaan yrityksen toimija voi periaatteessa käytsuudesta. tääLisäksi samankaltaisista mainos- että on hyvä varmistaa, ta omassa toiminnassaan, jos yrittäjä käyttää kaikki hänelle oi- MARJUT KÄRNÄ se tehdäänverovapaat muutoin asianmukeutetut korvaukset, Talenom Oyj Johtaja, kaisesti mainonnan ja ja kilometrikormarkkikuten päivärahat Tilitoimistopalvelut noinnin huomioon vaukset.säännökset Mikäli osakas on lainannut rahaa yritykselle, lainan voi ottaen. maksaa takaisin ilmantuotetveroseuraaTekoälysovelluksilla Yrityksen nettovarallisuus ja siimuksia.aineistoihin on myös tuihin Parhaaseen nostomuotoon ja tä laskettavat jakokelpoiset varat. hyvä suhtautua terveen kriitHalutaanko näyttää voittoa vai ‑määrään vaikuttavat eri tekijät, tisesti ja pyrkiä tarkastamaan, nostaa mahdollisimman paljon vajoita ovat muun muassa: että esimerkiksi teksteissä Yrittäjän tavoitteet, esimerkiksi: roja yrityksestä? esitetyt tiedot tai väittämät Painotetaanko yrityksen vai yrit1. Verojen ovat oikein. minimointi pitkällä aikavälillä?

2. Voittojen kotiuttaminen Yrityksellä olisi nykyään hySuvitäjän Julin verotuksen optimointia?

Mikäli yrityksestä halutaan nosnopeasti osakkaalle? vä olla olemassa ohjeistus3.te-TietynOTM, FM (tietojenkäsittely), enemmän summan nostaminen mahdollisimkoälysovellusten käyttöön kuluvantaa saanut oikeuden-kuin yllä olevan nyrkkisäännön mukainen summa, manmillaisia pienin veroseuraamuksin? ten sovelluksia saa käyntiasiamies Berggren

Jos alkoholin käyttö on toistuvasti runsasta ja humalahakuista, siitä vaietaan.

Miksi?

VASTAUS

kannattaa tehdä laskelmia, joilla selvitetään kokonaisverotuksellisesti edullisin ratkaisu. Tällöin voidaan tarkastella nimenomaan kokonaisveroprosentin näkökulmasta paljonko osinkoa kannattaa nostaa verohuojennetun osingon lisäksi ja kannattaako esimerkiksi palkkaa nostaa enemmän, kuin nyrkkisäännön mukainen 40 000 euroa.

Laskelmat hyvin tekemällä voidaan säästä kokonaisveroissa, vaikka laskelman tekeminen jonkin verran maksaisikin.

Onko kirjallinen Otanko kuulusteluihin mukaan asianajajan? sopimus aina tarpeen?

Sain poliisilta kutsun kuulusteluihin Suullinen sopimus on yhtä törkeästä kirjanpitorikoksesta. sitova kuin kirjallinenkin.

Tarvitsenko kuulusteluihin asianajajan?

Mutta onko kirjallinen sopimus silti tarpeen?

Neuvottelu asianajajan kanssa ennen kuulustelujen aloittamista kuuluu oikeuksiisi. Asianajajan kanssa voit keskustelSuullinen sopimus on yhtä sitova la esimerkiksi asemastasi tai kuin kirjallinenkin. Suullisen sopiepäiltyyn rikosnimikkeeseen muksen ongelmana on se, että liittyvästä tunnusmerkistöstä. mahdollisissa erimielisyystilanteisEpäillyllä on kuulusteluissa sa osapuolen on vaikea näyttää tomuun ohella oikeus olla myötäteen väitteensä sopimuksen sisälvaikuttamatta asian selvittämilöstä.

Markus Pöhö seen ja toisaalta oman rikoksen Tämä korostuu pitkissä, jopa selvittäminen voi joskus johtaa Asianajaja, varatuomari vuosikymmeniä kestäneissä yhrangaistuksen lieventämiseen.

Asianajotoimisto Pöhö Oy teistyösuhteissa. Pitkien sopimusEsimerkiksi edellä mainituista suhteiden aikana yrityksen henkioikeuksista voi olla hyvä neuvolöstössä on voinut tapahtua olentella asianajajan kanssa ennen naisiakinVASTAUS muutoksia, eikä sopikuulustelua tai kuulusteluissa. muksen alkuperäisestä tarkoituk- TERHI KARJALA Asianajaja valvoo kuulustesesta ja sisällöstä ole saatavilla luo- Asianajaja, varatuomari lun asianmukaisuutta ja epäiltettavaa tietoa.

Asianajotoimisto lyn oikeuksia. Asianajaja osalEpäillyllä on aina oikeus käytSopimus on voinut myös siirtyä Castrén & Castrén Oy taan huolehtii, että epäilty ymtää kuulusteluissa asianajajaa. yritysjärjestelyjen myötä toiselle märtää poliisin kysymykset ja, Epäilty rikosnimike on tässä yritykselle. että kertomus tulee kirjatuktapauksessa niin vakava, että Kirjallinen sopimuskaan ei pois- on puutteellisesti laadittu tai jätetsi oikein. puolustajan kuluista vastaa enta tätä ongelmaa, mikäli sopimus ty päivittämättä. Sopimuksen muosisijaisesti valtio.

Jos alkoholin käyttö on käyttäjällä toistuvasti runsasta ja humalahakuista, siitä vaikenee ja/tai se ohitetaan omassa mielessä. Näin käy, koska käyttäjä ei kykene pohtimaan tai avoimesti tarkastelemaan omaa alkoholin käyttöä.

Kieltämisen seurauksena hän pystyy jatkamaan käyttöä totutulla tavalla: vaikenemisen on syytä jatkua. Tällöin ei kohtaa itseään ja läheisiään avoimesti, aidosti ja rehellisesti. Ilmapiirissä saattaa olla ilmaisemattomia tunteita ja ajatuksia.

Usein ensimmäinen joka alkaa puhua haitallisesta päihteiden käytöstä käyttäjälle on läheinen. Tämä vaihe voi kestää; se johtaa eneneviin erimielisyyksiin ja vaikuttaa suhteeseen etäännyttäen ihmisiä toisistaan, myös lapsista.

Hiljalleen voi käydä niin, että koko perhe vaikenee asiasta, jotta

JAANA LEINO Perhe- ja paripsykoterapeutti, työnohjaaja Muutosmatka

selviää. Yksinään ja ilman riittävää tunneperäistä turvaa.

Vaikenemiseen liittyy häpeän tunne, joka saa muuntuvia muotoja käyttäjän ja perheenjäsenten suhteissa, käyttäytymisessä, tunnesäätelyssä, toiminnassa ja arkisessa elämässä.

Mikä on velan vanhentumisaika?

Kuluttaja-asiakas vaatii takaisin jo maksamaansa laskusummaa.

Asiakas väittää, että saatava oli vanhentunut maksun hetkellä.

Mikä on velan vanhentumisaika?

VASTAUS

VASTAUS

dosta riippumatta osapuolten noudattama käytäntö voi muuttaa sopimuksen sisältöä alkuperäiseen verrattuna muuksi.

Kirjallisen sopimuksen tulisi kestää aikaa ja olla sellainen, että ulkopuolinen lukija ymmärtää siitä saman mitä sopimuksen neuvotelleet tahot ovat tavoitelleet.

Vanhentumisaika alkaa kulua eräpäivästä. Jos eräpäivästä on yli kolme vuotta, niin saatava voi olla vanhentunut.

Jos kysymys on elinkeinonharjoittajan saatavasta, joka perustuu kulutushyödykkeen luovuttamiseen, velallisella on oikeus saada palautus sellaisesta suorituksesta, jonka hän on tehnyt tietämättä velan olevan vanhentunut.

Vanhentuminen voi kuitenkin katketa monin eri tavoin. Velan vanhentumisen katkaisemisesta alkaa kulua uusi, kolmen vuoden vanhentumisaika.

Velan vanhentuminen voi katketa varsin vapaamuotoisestikin esimerkiksi, kun osapuolet sopivat

MARKUS PÖHÖ Asianajaja, varatuomari Asianajotoimisto Pöhö Oy

jotain maksujen järjestelystä tai, kun velallinen suorittaa velkaa tai muutoin tunnustaa velan velkojalle tai velkoja vaatii velalliselta suoritusta tai muutoin muistuttaa velallista velasta.

–Y

24 YRITTÄJÄLEHTI

MAANANTAINA 24. MAALISKUUTA 2025

TÄ J Ä – T I R

A A T S ARRA

–

– H – SA RJA –

Tiina ja Antti Niittyviita ovat osallistuneet kymmeneen Spartan Race ‑kilpailuun eri puolilla Eurooppaa. Seuraavaksi he suuntaavat maaliskuussa Mallorcalle.

Enemmän kuin urheilua · Spartan Race on matka itsensä voittamiseen, yhteisöllisyyteen ja henkiseen kestävyyteen, sanovat Tiina ja Antti Niittyviita.

Yrittäjät Tiina ja Antti Niittyviita innostuivat neljä vuotta sitten Spartan Racesta. He olivat miettineet jo tovin yhteistä harrastusta.

Spartan Racesta löytyi yhteinen intohimo. Pariskunta harjoittelee kuntosalilla 2–3 kertaa viikossa ja käy juoksulenkeillä.

Heillä on myös oma valmentaja, joka auttaa kehittymään lajin vaatimilla osa-alueilla. Spartan Race ei vaadi kilpaurheilutaustaa, Niittyvirroillakaan ei sellaista ole.

Spartan Race on Obstacle Course Race ‑laji, jossa juostaan maastossa ja ylitetään armeijatyyppisiä

esteitä. Ratoja on kolmenlaisia: Sprint (5 km), Super (10 km) ja Beast (21 km).

Laji on lähtöisin Yhdysvalloista ja sen perusti Joe De Sena. Kaikkien aikojen ensimmäinen kilpailu järjestettiin vuonna 2010 Vermontissa.

Kesällä Suomen ensimmäiset kisat Nykyään kisataan ympäri maailman. Suomessa Spartan Race järjestetään ensimmäistä kertaa tämän vuoden elokuussa Lahdessa.

Laji on fyysisesti ja henkisesti

rankka, mutta yhteisöllisyys on vahvaa. Vaikka Spartan Racessa kilpaillaan yksilöinä, niin kaikki kannustavat toisiaan.

Neljän vuoden aikana Tiina ja Antti ovat osallistuneet kymmeneen kilpailuun eri puolilla Eurooppaa, muuan muassa Tenerif-

YRITTÄJÄLEHTI 25

MAANANTAINA 24. MAALISKUUTA 2025

ESTER VAN DAM

ESTER VAN DAM

ASFALTTIKORJAUKSET AMMATTITAIDOLLA

040 932 187 0430 2582

asfalttipartio.fi

Look at Oulu from the sea Elämys, joka muistetaan!

IKIMUISTOISET JUHLAT MERELLÄ!

• yritysjuhlat, motivointi ja palkitseminen • tiimipäivät ja kokoukset • kesäjuhlat henkilöstölle • häät, synttärit ja oman elämän tärkeät päivät • teemaristeilyt Räätälöidään yhdessä teille ikimuistoinen risteilykokemus!

Varaa nyt ja luodaan yhdessä elämyksellinen merimatka.

Tiina ja Antti Niittyviita sanovat, että kun ylittää itsensä Spartan Race kisassa, tuntee voivansa ylittää mitä tahansa elämässä.

Viihdy ja virkisty!

Tilaukset ja varaukset: toimisto@oululines.fi

oululines.fi

"Lajin monipuolisuus ja haasteet pitävät mielenkiinnon yllä." ?ELTl?å.låKOVåLålNEN OY Fyysinen koettelemus ja henkinen matka falla, Mallorcalla, Italiassa ja Kroatiassa. Seuraavaksi he suuntaavat maaliskuussa Mallorcalle.

"Mallorcalla suoritamme trifectan eli kaikki kolme kisamatkaa kerralla. Myöhemmin tänä vuonna me olemme myös mukana Suomen ensimmäisessä Spartan Racessa Lahdessa."

Yksi ikimuistoisimmista hetkistä on ollut ensimmäinen Spartan Beast Teneriffalla vuonna 2022.

"Reitti oli vuoristossa yli 20 kilometriä yhdistettynä 30 esteeseen.

Se oli jotain, mitä ei unohda koskaan. Maaliin saapuminen oli yhtä aikaa helpotus ja euforinen tunne, että me todella pystyttiin tähän."

Arjessa yhteistreenit valmentaja Mika "Hulk" Kankaisen kanssa ovat mieleenpainuvia.

"Valmentajallamme on uskomaton taito puskea meitä mukavuusalueen ulkopuolelle ja nostaa tekeminen uudelle tasolle. Treenit eivät ole pelkästään fyysisiä suorituksia, vaan myös mentaalista kasvua. Niissä opitaan, että kroppa pystyy paljon enempään kuin mieli antaa aluksi luvan. 'No pain' on valmentajamme mantra."

Tiina ja Antti ovat erittäin tyytyväisiä, että ovat löytäneet lajin.

Spartan Race ei ole vain fyysinen koettelemus. Se on myös henkinen matka. Kilpailun lopussa hypätään tuliesteen yli. Se symboloi haasteiden ylittämistä.

"Spartan Race kuvaa symboli-

sesti haasteiden kohtaamista. Kun asetat tavoitteet ja treenaat niitä varten, saat konkreettisen kokemuksen vaikeuden ylittämisestä.

Se on vahvistanut myös meidän parisuhdettamme. Pienten arjen asioiden merkitys on muuttunut", Antti pohtii.

Tiinalle vaikein este on köyden kiipeäminen, kun taas Antille suurin haaste on Twister eli pyörivässä putkessa eteneminen käsivoimin.

"Jos jotain voisi sanoa 'helpoksi', niin ehkä voimaesteet eli erilaisten saavien, säkkien ja kivikuulien kanto on ollut alusta asti meidän vahvuus. Se johtuu pitkälti siitä, että pitkään jatkunut kuntosali ja voimaharjoittelu on luonut voimapohjaa."

MARI RYTILAHTI

Peltipaja Kovalainen Oy on pitkään alalla toiminut rakennusten peltitoimittaja ja -asentaja, joka tarjoaa luotettavaa ja laadukasta työtä niin pieniin kuin isoihinkin kohteisiin.

Teemme kaikenlaisia rakennuspeltejä asiakkaan toimittamien mittojen mukaan, tarvittaessa myös asennettuna.

Piipunpellit ◆ Reunapellit ◆ Harjapellit Päätyräystäspellit ◆ Takaneduspellit Ikkunapellit ◆ Ovipellit ◆ Jiiripellit Huopakaton reunalistat Katkaisulista ja seinällenostopelti Gneissikuja 7, 90620 Oulu • 040 869 9291

toimisto@peltipajakovalainen.fi

www.peltipajakovalainen.fi

26 YRITTÄJÄLEHTI

PohjoisPohjanmaan Yrittäjät Isokatu 4, 90100 Oulu puh. 010 322 1980, www.ppy.fi

MAANANTAINA 24. MAALISKUUTA 2025

Tervetuloa uudet jäsenet!

Haapaveden Yrittäjät ry Piha- ja maarakennustyöt Arto Vihelä Tmi Kuljetusliike Powerpeat Oy Utu-sport Oy

Haukiputaan Yrittäjät ry Leinonen Tiina Lovisa Maanrakennus Lopakka Oy Celecien Oy Ltd proomakke Naaatti Oy

Iin Yrittäjät ry Marjo Kolehmainen

toimitusjohtaja, 050 5277 288 marjo.kolehmainen@yrittajat.fi

Kirsi Anttila

järjestöpäällikkö, 0500 685 148 kirsi.anttila@yrittajat.fi

FinnMill Oy Visutuote Oy Valtteri Johannes Pakonen

Kempeleen Yrittäjät ry

Hiushoitola Spiraali Luonnokas Oy Oy Erkki Juurus Ltd/EJ-Moto Korpijaarli Oy FlowZone Oy Kiehiset Oy Tili- ja konsulttipalvelu Kivikirja Oy Lunki Palvelut Oy Japetek Oy Neuroelectromancer Oy Maaseudun veroneuvonta Kovalainen Arkkikaluste Oy

Kiimingin yrittäjät ry

Riku Koskinen

jäsenhankinta, 050 552 8444 riku.koskinen@yrittajat.fi

Hieronta Makiat Kädet SLK-Asennus Oy Jäälin Palvelupiste Ky Photographer Petra Ta Jäälintalli ky MU Holding Oy Suomen Kuntakiinteistöt Oy Tesel Oy

Kuusamon Yrittäjät ry

Tmi Antti Koivuranta Verhoomo Vallioniemi Oy / Vilperi Tuote Lakiasiaintoimisto Keskiaho Oy Kuusmet Oy Rakennustaito Raksalla Oy

Kärsämäen Yrittäjät ry Maansiirto H Laitinen Ky Luonua Oy Rakennesuunnittelu Smolander Oy Saijakka Rannanmajoitus Oy – Hotelli Keskipiste

Limingan Yrittäjät ry

Arkesi Oy Tmi Jaana Koskipaasi Psykoterapiakeskus Graniitti Oy Millsafe Magnifika

Lumijoen Yrittäjät ry Lumi Taksi Oy

Muhoksen Yrittäjät ry Aalto Kodit Oy Oulu Pitkänen Harri Samuel Muhoksenasema Oy

Oulaisten Yrittäjät ry Mediapalvelu Jari Niemi Rakennus Rosenqvist TMI S. Palosaari

Oulun Yrittäjät ry

Soundmix Oy Osto- ja myyntiliike Ajaton Aika Polarline Oy MetaVisual Oy TT-TURVATULI Tauno Toivanen Painomiehet Ester van Dam Photography oppipaletti Everyday Performance Unique Kauneus TMI P.Ronkainen

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien paikallisyhdistysten puheenjohtajat 2025: Haapaveden Yrittäjät ry Anri Kolehmainen

Milla Raappana

koordinaattori, 050 395 9877 milla.raappana@yrittajat.fi

Toimistopalvelu Documento p. 050 3027 263 anri.kolehmainen@kotinet.com haapaveden@yrittajat.fi

Haukiputaan Yrittäjät ry Seppo Pekkala

Alarmi Stables Oy p. 050 353 3059 haukiputaan@yrittajat.fi seppek@windowslive.com

Iin Yrittäjät ry Juha Kallio

Sari Reinikainen-Laine

yhteyspäällikkö, 0500 686 174 sari.reinikainen-laine@yrittajat.fi

Juhan Automaalaamo Oy p. 040 3529 215 iin@yrittajat.fi juha.kallio@juhanautomaalaamo.fi

Kempeleen Yrittäjät ry Pia Hanski Konffa Oy p. 040 7507 710 kempeleen@yrittajat.fi pia.hanski@konffa.fi

Kiimingin Yrittäjät Sirpa Runtti Minna Paakkola

projektikoordinaattori 050 4777 280 minna.paakkola@yrittajat.fi

Siruka Eräpalvelut Ky p. 0400 7765 60 kiimingin@yrittajat.fi sirpa.runtti@siruka.fi

Kuivaniemen Yrittäjät ry Ari Kaakkuriniemi Kaakkuriniemi Oy p. 050 4413 121 kuivaniemen@yrittajat.fi info@kaakkuriniemi.fi

Kuusamon Yrittäjät ry Reeta Kortesalmi-Säkkinen Katri Virtanen

projektipäällikkö, 050 4410 800 katri.virtanen@yrittajat.fi

Kiinteistönvälitys LKV Saaga Oy p. 050 82024 reeta.kortesalmi-sakkinen@ lkvsaaga.fi kuusamon.yrittajat@gmail.com

Kärsämäen Yrittäjät ry Virpi Ruotsalainen Luonnon syli p. 040 5618 802 karsamaen@yrittajat.fi luonnonsyli@gmail.com

Juha Väyrynen

hankinta-asioissa apua yrittäjille, yhteistyökumppani juha.vayrynen@yrittajat.fi p. 040 5343 932

Sataman Kodit Oy LKV Anja Isoaho Oy Hodari Auto Oy VIOS Oy Naviser Oy Sun Helppi, Muraayo Studio Timo Heikkala Oy eevakaisa tuunaa RunGood Oy Optiwomen Oy Augumin Oy Epic Events Oy Arkkitehtitoimisto Jari Haapalahti Kaisan hevospalvelut Tmi IT-Pilot Oy Villi Growth Oy Anne-Mari Kanniainen Tmi Kaisa Mirano RK-Trans Oy Kaapuset Oy Maija-Kaisa Kuoppala Oy Göreme-Pizza-Kebab Oy Tmi Pia Keränen Fenno Huoltamot Oy Lunacon Oy Tiliasema Group Oy Monitoiminimi Tiina Sees North Oy Arkkitehtitoimisto Aki Korhonen Oy Ou-Vel Oy H3O Markkinointi Oy Televerkkopalvelut Seppo Marttila Oy Kiinteistönvälitys Pasi Backman Oy, LKV Varahenkilöt Oulu Oy SAIKA design Oy SAREENA OY Mainostoimisto Siberia Oy SISUSTUS-KUUTIO Coaching Sanna Hurme HySaMa Oy Ensiapukoulutus MAA Popos Oy Sakeanmakea Oy Butik frilla Oulu Oy Anna-Liisa Lämsä Harjula Investment Elputzi Oy

Balatase Oy Oulu Beach Volley - OBV Oy Livertäjä Ski & Sport Partner Oy TurvaSafe Revis Oy Puuseppä Janne Karvonen Albus Luontopalvelut Oy Maarit Skog Annumaria tmi Oulun Imubetonilattiat Oy Sähköurakointi Sauli Soinne Tmi Swingsters Talotuutorit Oy Cyclical Babes Club Hellävyöhyke Korukeisari Oy Sarkka Ravintolat Oy Soitanto Columella Oy Laitteistokone Oy Kettuhoito tmi R-Trio Oy Akkukuakku Oy Teijo Leskelä Oy Arkadi Arkkitehdit Oy AHI mittaus T&M Kaveri Oy Vegan Love V&W OY Jalkojenhoitaja Rili Happy Cabins Oy Liicuttawa Oy Liaanisi Oy Psykoterapiapalvelu Rimiha Oy Business Clinic Oy Jade Travel Consulting Oy Champaion Oy Johteenhovi Oy

Nissi Hannu Tapani Tiitto Petri Tapani T:mi Eetu Piri Pyhäjoen Matkailu Oy Metsäpalvelu Salo MRK Nissi Oy Kaarakatsastus KP Oy

Oulunsalon Yrittäjät ry

Koneurakointi J. Moisanen Tmi Tarja Varis

Efektiapaja Piirinuohooja Petteri Hämäläinen RAYDATA OY MS Talotekniikka Jalkahoitola Sirena SHJ Group Oy

Pudasjärven Yrittäjät ry

Ratsastus & Media Mahlakaarto

Mikäli et ole vielä jäsenyrittäjä, tee hyvä päätös ja liity Yrittäjiin

Piia Lehtonen

Omistajavaihdosten asiantuntija 050 439 9808 piia.lehtonen@yrittajat.fi

Kuusamon Hymy Oy Amandel Oy Konetyö O. Pitkänen Oy Koillismaalaus Oy SP Tallit Oy Koillismaan autosähkö ja raskasosa Oy Savu Financial Consulting Oy Koillismaan Helmi Oy

Limingan Yrittäjät ry Päivi Kennilä

Solasta Oy p. 040 7263 142 limingan@yrittajat.fi paivi.kennila@gmail.com

Lumijoen Yrittäjät ry Juho Oksa

Askelin Oy p. 050 4153 018 lumijoen@yrittajat.fi juho.oksa@karentia.com

Muhoksen Yrittäjät ry Mika Mattila

RPJM Rakennuspalvelut Oy, Tmi Hoitava Pisara p. 040 7451 211 muhoksen@yrittajat.fi mikamattila4@gmail.com

Oulaisten Yrittäjät ry Antti Kämäräinen

Service One p 044 7543 200 oulaisten@yrittajat.fi antti.kamarainen@serviceone.fi

Oulun Yrittäjät ry Joonas Puurunen

Prime Sales Oy p. 044 7798 519 oulun@yrittajat.fi joonas.puurunen@primesales.fi

Oulunsalon Yrittäjät ry Jan Arbelius Kouta Oulu Oy p. 050 5001 139 oulunsalon@yrittajat.fi jan@koutamedia.fi

Pudasjärven Yrittäjät Heimo Turunen

VKK-Media Oy p. 0400 3852 81 pudasjarven@yrittajat.fi vkkmedia@vkkmedia.fi

Pyhäjoen Yrittäjät ry Saara Mustakallio

Tmi Saara Mustakallio p. 044 5513 662 pyhajoen@yrittajat.fi saara.mustakallio@pyhajoki.fi

Pyhäjoen Yrittäjät – Merijärven jaos Markku Jauhiainen

MAJAMYLLY p. 0440 102880 markku.jauhiainen@majamylly.fi

Pyhäjärven Yrittäjät ry Anu Mustaparta

Anun Kauneus Ateljee p. 044 7229 076 pyhajarven@yrittajat.fi anumustaparta@gmail.com

Raahen Yrittäjät ry Kirsi Paldanius 92100 Raahe p. 0500 580 921 raahen@yrittajat.fi kirsi@sepontytar.fi

Siikajoen Yrittäjät ry Kirsi Kivioja Mainos Draivi p. 050 3461 069 kirsi@mainosdraivi.fi siikajoen@yrittajat.fi

Siikalatvan Yrittäjät ry Petri Jarva

Rakennusliike P. Jarva Oy p. 040 5515 785 petri.jarva@gmail.com siikalatvan@yrittajat.fi

Taivalkosken Yrittäjät ry Pirke Härkönen Koillismaan Rätinki Oy p. 050 4414 623 pirke.harkonen@ratinki.fi taivalkosken@yrittajat.fi

Tyrnävän Yrittäjät ry Marika Keränen

Pömilä Oy p. 044 5157 014 tyrnavan@yrittajat.fi msjkeranen@gmail.com

Utajärven Yrittäjät ry Sulo Karhula

Muhoksen Elintarvikekuljetus Oy p. 0400 890 250 utajarven@yrittajat.fi elintarvikekuljetus@karhula.info

Vaalan Yrittäjät ry Jouni Koljonen

Peltityö Jouni Koljonen p. 050 5444 919 jokoljon@gmail.com vaalan@yrittajat.fi

Vihannin Yrittäjät ry Saana Mattila

Parturi-kampaamo Balanssi saanamattila@hotmail.com vihannin@yrittajat.fi

Ylikiimingin Yrittäjät ry Aki Pirilä Sähkö-Artpe Oy p. 045 631 4350 aki@sahko-artpe.fi ylikiimingin@yrittajat.fi

Pyhäjärven Yrittäjät ry Lystilehto Botanic Dyes Kaya Ky Alinan Konditoria

Raahen Yrittäjät ry

Raahe Tilat Oy Satavision Oy Raahen Sähköasennus Oy Men´s Saloon 23 Clozet Colors & Secondhand Työturvallisuuspalvelu Satu Sonkajärvi TMW Raahe Oy

Siikalatvan Yrittäjät ry K-Market Pulkkila / Tmi Tero Koskenkangas Siikalatvan LVI Oy

Taivalkosken Yrittäjät ry LounasKahvila Briima Oy Antti Henrik Lehtoniemi

Tyrnävän Yrittäjät ry Rentaten Oy Pohjolan Jope Oy Tmi Jimi.Kokko Hakatyö K-Market Tyrnävä

Vaalan Yrittäjät ry

Ylikiimingin Yrittäjät ry

Projektinjohtopalvelu Maaku Oy Tmi Suvi Pöyhönen

SENIORIJÄSENET Mattila Anu Koskela Markku Kärsämä Marja

www.yrittajat.fi/liity

2025 ALUEELLISET

kumppanuudet ja jäsenedut ELISA Alueellinen yhteyshenkilö, yrittäjä ota yhteyttä:

Jouko Huumarsalo, ext-jouko.huumarsalo@elisa.fi, p. 050 381 3522

FENNIA Alueellinen järjestöyhteyshenkilö: Jerry

Sandberg, asiakaspäällikkö, järjestömestari, Yrittäjäpalvelut, FENNIA. P. 010 503 6117 ja 040 1983 974 Postiosoite: 00017 FENNIA fennia.fi

JUHAN AUTO tarjoaa jäsenetuna edullisen Toyota KINTO One Huoltoleasingin Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenyrittäjille Suomen suosituimpaan automallistoon.

Juhan Auto Oy:n ja Lexus Oulun jäseneduista lisätiedot: Mika Lahtinen p. 040 7171 779.

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö ELO Alueen yhteyshenkilö: Elo yhteyspäällikkö Niko Lassila p. 040 674 4460.

K-SUPERMARKETIT Jääli, Ateria Kiiminki, Liminganportti, Mimmi Muhos, Oulainen ja Kreivintori Raahe.

K-MARKETIT Ii, Kuusamo keskusta ja Tyrnävä.

K-CITYMARKET Kuusamo. 5% alennus Suomen Yrittäjien jäsenkortilla tietyistä tuotteista.

HUOM! Etu on paikallisyhdistyskohtainen.

Eduista lisää: ppy.fi > Palvelut > Jäsenedut

KALEVA MEDIA Jäsenyrittäjä saa veloituksetta yhden kuukauden lukuoikeuden Kalevan eri printti- ja digilehtien yhteen kestotilaukseen. Lisäksi UUDET asiakkaat ja jäsenet saavat 100 € etusetelin käytettäväksi Kalevan eri printti- ja digilehdissä julkaistavaan mainontaan, jonka mediakortin mukainen yhteenlaskettu hinta on vähintään 200 €. Annariitta Nousiainen asiakkuuspäällikkö, p. 040 766 9402, Sami Saari asiakkuuspäällikkö p. 044 057 5121, Ritva Korhonen asiakkuuspäällikkö p. 040 590 3617 www.kalevamedia.fi/yrityksille KIDE HOTEL BY ISO-SYÖTE Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenille jäsenetuna joka toinen yö –20%.

Varaukset kidehotel@isosyote.com Pohjolan OP Yrityspalveluiden yhteyshenkilöt alueen yrittäjiä varten: Yritykset ja yhteisöt, asiakkuusjohtaja Kari Ollikainen p. 040 672 6455 kari.ollikainen@op.fi Pienyritykset myyntijohtaja Sarianna Mikkonen p. 010 253 5461 sarianna.mikkonen@op.fi OSAO OSAOn Työelämäpalvelut p. 040 141 5320 www.osao.fi/palvelut-tyopaikoille SUOMEN KESKUSVARAAMO Majoitusedut tarjous­kohteissa – Kalajoki, Syöte, Ruka ja Ylläs –10 % listahinnoista! Tiedustelut: keskusvaraamo@kalajoki.fi tai p. 08 4694 449 JOY - OULUN YLIOPISTO Yrittäjä ota yhteyttä, Jatkuvan oppimisen yliopisto, Anu-Tuulia Mäkelä, anu-tuulia.makela@oulu.fi, p. 029 448 7347, www.oulu.fi/joy OULUN YLIOPISTO JA OAMK yhteyshenkilöt: Kaisa Still kaisa.still@oulu.fi p. 029 448 8030 ja Sami Niemelä sami.m.niemelä@oamk.fi p. 050 317 4713 LUFTHANSA PartnerPlusBenefit asiakkuusohjelma: Marja Willgrén, New Business Account Manager, marja.willgren(at)dlh.de

YRITTÄJÄLEHTI 27

MAANANTAINA 24. MAALISKUUTA 2025

Jäsenyyden etuja!

MAKSUTTOMAT puhelinneuvontapalvelut ma – pe toimistoaikana.

Mahdollinen TOIMEKSIANTO

2025

Kumppanit

– 10%

Kaikki neuvonnan osa-alueet ja palveluiden yhteystiedot löytyvät sivuiltamme: www.ppy.fi > palvelut > jäsenpalvelut: juridinen neuvonta ja muu neuvonta

Lisäksi käytettävissäsi ovat Suomen Yrittäjien ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien

maksuttomat palvelut: OMISTAJAN­ VAIHDOSOPASTUS

HANKINTANEUVOJA Varaa aika: juha.vayrynen@yrittajat.fi

SUOMEN YRITTÄJIEN PUHELINNEUVONTA Jäsenyrittäjille SY:n jäsennumerolla, kaikilta asiantuntijoilta ma–pe klo 8–18 p. 09 2292 2922.

JÄSENYRITTÄJILLE

– 25% ALENNUS

PohjoisPohjanmaan Yrittäjien jäsenenä: Sinulla on mahdollisuus alentaa merkittävästi kuluja hyödyntämällä valtakunnallisia ja alueellisia jäsenetuja.

Alueelliset kumppanuudet näkyvät myös yhteistyönä erilaisissa tilaisuuksissa, tapahtumissa ja koulutuksissa.

JÄSENEDUT Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät: www.ppy.fi Alueelliset jäsenedut: www.ppy.fi >Palvelut >Jäsenedut Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien tapahtumat ja tilaisuudet:

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien

Tasokas lomahuoneisto Kesä-Iikka Rukan palvelujen, rinteiden ja latujen äärellä.

Huoneisto on vapaasti kaikkien vuokrattavissa.

Katso lisää: www.ppy.fi > Palvelut > Jäsenedut > Kesä-Iikka.

www.ppy.fi

>Etusivu > tapahtumat ja tilaisuudet

Valtakunnallisen jäsenedut: yrittajat.fi/jasenedut #ppy #pohjoispohjanmaanyrittajat

Tutustu ja hyödynnä etusi!

28 YRITTÄJÄLEHTI

MAANANTAINA 24. MAALISKUUTA 2025

PALVELEVA KUMPPANISI

TYÖ- JA PROFIILIVAATTEET LOGOMERKATTUINA FRISTADS Rakentajan Stretch housut 2530 CYD, Musta

-64%

70,92€ norm. 195€

Kysy tarjous suuremmista eristä info@anuco.fi tai omalta Anuco-asiakkuusvastaavaltasi!

Milwaukee uutuusturvajalkineet nyt myymälöissämme ja verkkokaupassa!

Tästä huippuedullisia tarjouseriä yrityksellesi!

Milwaukee Flextred BOA S3S Low Turvakenkä matala

-30%

135€ norm. 191,94€

Lakkien hinta sis.

1kpl logopainatus

Milwaukee Flextred BOA S3S Mid Turvakenkä nilkkuri

-35%

139€ norm. 214,52€

Clique Basic Roundneck kirkas oranssi ja kirkas keltainen

50kpl yht.800€ norm. 995€

MPH Clay, Clay Pre-Curved ja Hockey lippalakit

50kpl yht.450€ norm. 610€

RAJOITETTUJA POISTOERIÄ ANUCO.FI/OUTLET

Milwaukee Flextred S3S Turvakenkä nilkkuri, Beige

-30%

129€ norm. 183,87€

Hinnat alv 0% ja voimassa 31.3.2025 saakka, tai niin kauan kuin tavaraeriä riittää.

ANUCO OULU

Graniittitie 5, Oulu Avoinna MA-PE 7-18, LA 10-16 P. 050 4733 873

ANUCO RAAHE

Pajuniityntie 27 B, Raahe Avoinna MA-PE 8-16 P. 050 911 2265

ANUCO ROVANIEMI

Suosiolantie 5, Rovaniemi Avoinna MA-PE 7-17 P. 050 5666 997

ANUCO VANTAA

Nilsaksenpolku 2, Vantaa Avoinna MA-PE 8-17 P. 050 441 7870

ANUCO VERKKOKAUPPA

www.anuco.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-16 P. 050 352 3689