Ppy lehti issue 1

Talouselämän ja yrittämisen erikoislehti | www.yrittajat.fi

4 / 2014

Elämää myös työn ulkopuolella sivu 20-21

Otsikko

Otsikko

Otsikko

sivu x

sivu x

sivu x

2

MAANANTAI 22. SYYSKUUTA 2014

PÄÄKIRJOITUS

PUHEENJOHTAJALTA:

Pohjois-Pohjanmaan yritykset haluavat valloittaa maailman

P

K-suhdannebarometri julkistettiin jokin aika sitten.

Huonontuneista suhdannenäkymistä huolimatta barometristä oli löydettävissä erittäin tärkeä ja merkittävä uutinen. Ensinnäkin yritysten kasvuhalukkuus on säilynyt alueellamme. Voimakasta tai mahdollisuuksien mukaan kasvua hakevia yrityksiä on 44 % yrityksistä. Tämä lukema on vielä hyvin lähellä koko valtakunnan keskiarvoa.

Uutinen tuleekin siitä, miten yritykset aikovat kasvaa. Peräti 41 % yrityksistä hakee kasvua viennistä.

Valtakunnassa keskimäärin viennin kautta kasvua hakee vain 27 %.

Barometrin mukaan meidän alueellamme on muuta Suomea enemmän yrityksiä, jotka hakevat kasvua viennistä. Meillä on kasvun keinona muita alueita paremmin uskallettu suunnata katse rajojen ulkopuolelle.

Tässä kohtaa on tapahtunut asenteissa lyhyellä ajalla iso muutos.

Nyt Pohjois-Pohjanmaa on oikealla tiellä. Jos yritysten tahtotila muuttuu toiminnaksi eli kasvuksi ja vienniksi, on alueemme vahvasti siirtymässä juuri sen tyyppiseen elinkeinorakenteeseen kun mitä Suomi nyt kaipaa ja tarvitsee.

Yrityksiä, jotka vievät osaamistansa, tuotteita ja palveluita Suomesta maailmalle.

Muutos ei ole sattumaa. Takana on valtava määrä systemaattista työtä. Alueellamme on panostettu erityisesti tiedon tarjoamiseen.

Alueen kehittämisyhtiöt ja aluejärjestömme ovat aktiivisesti nostaneet vientimahdollisuuksia esille. Tarjouspyyntöjä välitetään, markkinoita avataan, mahdollisuuksia välitetään. Mukaan mahtuu myös kannustamista ja keinoja lisätä osaamista. Työn tulokset alkavat nä-

kymään yrittäjien tavoitteissa.

Nyt pitää muun maailman seurata perässä. Viennin käynnistäminen vaatii pääomia ja osaamista. Rahoituksen saatavuus ja vientirahoituksen instrumentit kaipaavat edelleen remonttia. Vientirahoitus ei kohtaa pk-yrittäjän tarpeita. Rahoitusinstrumentit edelleen tukevat enemmän suurteollisuutta. Tässä kohtaa avainsana on riskinotto. Jos jossain kohtaa valtion ja rahoituslaitoksen kannattaa riskiä ottaa, niin pk-yritysten vientiponnistelujen edistämisessä riskinotto on täysin perusteltua.

Alueemme yritykset ovat nyt eturintamassa Suomessa kertoneet meille, että he hakevat kasvua viennistä. Alueemme on edelläkävijä ja esimerkki. Nyt tämä tahtotila pitää muuttaa euroiksi, työksi ja toimeentuloksi.

PK-yrityksissä on kasvuhalukkuutta

P

ienissä yrityksissä piilee paljon työllistämisen mahdollisuuksia.

Tuotekehityksen, tuotantojärjestelmien ja markkinoinnin kehittämisellä pystyttäisiin luomaan huomattava määrä uusia työpaikkoja. Yrityksillä on valmiina tuote tai palvelu, mutta resurssipulan takia kehittäminen ja etenkin markkinointiin liittyvät haasteet muodostuvat esteeksi toiminnan laajentamiselle.

Yhteiskunta tarjoaa monenmoista tukimuotoa. Erilaisia tukia on haettavissa maakuntien liitoilta, Ely-keskuksilta, Finnveralta, Tekesiltä, TE-keskuksilta, kaupungeilta ja kunnilta, kehittämisyhtiöiltä jne... Pk-yritysten resurssit eivät riitä kartoittamaan yrityksen liiketoiminnan kasvua edistäviä tukimahdollisuuksia riittävästi ja tähän tarvitaan erilaisten hakuprosessien selkeyttämistä ja yhteistyötä. Oulun seudulla rakennemuutos aiheuttaa työpaikkojen uudelleen järjestelyjä, löytyykö kaikille ICT-alan ammattilaisille uutta työtä? Pienissä yrityksissä tekemistä kyllä löytyy, erityisesti insinööritason osaa-

miselle on tarvetta. Onko esim.

Nokialta irtisanotut henkilöt kiinnostuneita sijoittumaan pieniin yrityksiin, onko heillä halua sopeutua ehkä hieman vaatimattomampiin työ-olosuhteisiin ja ansiotason alentumiseen ainakin alussa?

Työtä rakennemuutoksen haittojen vähentämiseksi tehdään kaikilla tahoilla hartiavoimin, joskus turhauttaa, kun hyvätkin ideat ja toimenpide-ehdotukset kaatuvat säädösten viidakkoon.

Pk-yrityksillä on työtä tarjolla, uudet työpaikat syntyvät pk-sektorille, uudet yritykset ovat pieniä yrityksiä. Vuosi sitten Suomalaisen Yrittäjän päivänä valtaosa maakuntamme kunnista allekirjoitti sitoumuksen Yrittäjyyden puolesta, yhteistyölle on kasvavassa määrin tarvetta. Sääntelyä purkamalla ja työllistämiseen liittyviä tukimuotoja yksinkertaistamalla sekä kohdentamalla niitä pk-sektorin yrityksiin saadaan pyörät pyörimään.

Hyvää syyskesää LAURI MIKKONEN puheenjohtaja

MARJO KOLEHMAINEN

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät-lehti Julkaisija Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Ry Päätoimittaja Marjo Kolehmainen Kustantaja Kaleva Oy Paino Kalevan Sanomalehtipaino

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti tavoittaa alueen kaikki keskeiset päättäjät!

Alueelliset Yrittäjälehdet ja Kauppalehti ovat Suomen luetuimpia talouslehtiä.

Tutkimuksen suoritti Innolink Research Oy.

Sisältöä: 4

Sote uudistus hämmentää-

11 16

ja luo myös myönteisiä odotuksia 8

Yrittäjän Päivänä tavatiin toisia yrittäjiä

13

Tulevaisuuden terveys tarjoaa bisnesmahdollisuuksia

20

Vahingonlaukukaset voidaan estää Valtaosa yrittäjistä jaksaa hyvin - kunnon lomiin yltää vain harva

25

Yrityskummilta luotettavaa tietoa yrittämisestä

START-UP:LLA MENESTYKSEEN

OSA 9.

Kauanko kausi-

26 influenssarokote kestää?

Tyyneyden alla

27 myönteinen vire

30

Pohjoisen puolesta

3

MAANANTAI 22. SYYSKUUTA 2014

PIKKUJOULUT MEKSIKOLAISEEN TAPAAN aidoilla meksikolaisilla herkuilla, jotka on valmistettu omassa keittiössämme tuoreista raaka-aineista uskollisesti perinteisiä meksikolaisia juuria kunnioittaen.

Ravintola Rio Bravo Kauppakeskus Zeppelin ma–pe 10.30–20, la 11–19, su 12–18 zeppelin@riobravo.fi | p. 044 700 4002 www.riobravo.fi

PIKKUJOULUT ZOPRAKSEN TAHDISSA

Tee pöytävaraus!

Suunnitellaan teille sopiva Meze!

Toimitamme ryhmille pikkujouluruoat myös juhlapaikalle!

Nappaa mukaan myös kotipakettiin!

KIRKKOKATU 55, OULU p. (08) 311 1555 ma–to 11–22, pe 11–23, la 12–23, su 12–20

Ilmoitukset tähänkin lehteen myi Prometo Oy | www.prometo.fi

KAUPPAKESKUS ZEPPELIN p. 044 700 4001 ma–pe 10.30–20 la 11–19, su 12–18

www.crecian.fi

crecian@crecian.fi ja zeppelin@crecian.fi

KALEVA

4

MAANANTAI 22. SYYSKUUTA 2014

Sote-uudistus hämmentää – ja luo myös myönteisiä odotuksia Lausuntokierroksella parhaillaan oleva Soteuudistus hämmentää mieliä. Se herättää epäilyjä, mutta myös myönteisiä odotuksia.

ANTTI NISKANEN

N

iin yrittäjät kuin virkamiehetkin näkevät uudistuksessa mahdollisuuksia, jotka voivat koitua kaikkien, myös pk-yritysten, hyväksi.

Näin siitäkin huolimatta, että sote-järjestämislaki perustuu julkiseen tuottamisvastuuseen, ja yksityisille palveluntuottajille jää täydentävä rooli.

Suomen Yrittäjät on ajanut ja ajaa edelleen sitä, että järjestämislakiin tulisi vaatimus palvelujen kilpailuttamisesta.

Uudistuksessa pitäisi luoda monituottajamalli, jossa sote-palveluja tuottavat julkisen sektorin lisäksi yritykset ja järjestöt. ”Haluamme, että yritykset olisivat lähtökohtaisesti tasavertaisessa asemassa julkisiin palveluntuottajiin nähden”, SY:n toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo.

SY:n mukaan Suomessa toimii tällä hetkellä 20 000 sosiaali- ja terveysalan yritystä, jotka työllistävät yhteensä 60 000 ihmistä. ”Palvelutuotannon uudistamisessa oleva tulppa pitää avata.

Suomalaiset mikro- ja pk-yritykset kannattaa ottaa laajasti mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen”, SY vaatii.

”Tasapuolisempaa kohtelua” Liminkalainen hoiva-alan yrittäjä Tarja Kontio kertoo suhtautuneensa aluksi varauksellisesti uudistukseen. Sittemmin mieli on muuttunut, kun hän on saanut enemmän tietoa ja huomannut, mitä hyvää uudistus voi tuoda. ”Luulen ja toivon, että kun asioista päätetään isoissa kokonaisuuksissa, myös sote-yrittäjät saavat tasapuolisemman kohtelun kuin nykyisin.”

Kontio odottaa myös, että uudistus tasoittaa kuntien välisiä eroja. ”Niin erilaisia käytäntöjä on olemassa, että hyvä jos pelisäännöt selkiytyvät”, Limingassa ja Kempeleessä sote-palveluja tuottava yrittäjä sanoo.

”Epäselvä ja sekava” Toimitusjohtaja Matias Itkonen Caritas-säätiöstä edustaa toisenlaista yrittäjänäkökulmaa.

Hän pitää sote-uudistusta sen verran epäselvänä ja sekavana, ettei halua kommentoida asiaa. ”Annamme kuntien tehdä omat linjaukset ensin”, hän sanoo.

”Tilanne paranee” Maakuntajohtaja Pauli Harju on sitä mieltä, että kilpailuttamisen näkökulmasta tilanne paranee pk-yritysten osalta. ”Sotepalveluiden hankinnoissa tehty linjaus mahdollistaa paremmin pk-palveluyritysten mahdollisuudet kuin EK:n ajama linja keskitetyistä kilpailutuksesta. Se olisi johtanut siihen, että isot kansainväliset yritykset olisivat jyllänneet. ” Sairaanhoitopiirin tekemää ensihoitopäätöstä Harju pitää valitettavana esimerkkinä ajoituksen merkityksestä ja sitä kautta valtakunnallisesta kokonaisuuden hallinnan puutteesta. ”Paikalliset päätökset ovat usein syy ja seurausyhteydessä muualla tehtyihin päätöksiin.”

”Ei suurta muutosta” Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen epäilee, ettei sote-palvelujen tuotannossa tapahdu ”hirveän suurta muutosta” pk-yritysten suhteen. ”Sote-alueet ovat ehdotuksen mukaan keskeisiä päätöksentekijöitä. Niiden tehtävänä on kuitenkin lähinnä vain ohjailla tuotantovastuisten alueiden toimintaa.” ”Tuotantoalueet, joita Pohjois-Pohjanmaalla olisi ehkä kaksi, voivat toteuttaa palvelut nykyiseen tapaan omana toimintana, ostopalveluna, palvelusetelillä tai yhteistoiminnassa.”

Ensihoidon suhteen tehtyä päätöstä Leskinen kommentoi, että se on tapahtunut lakien ja säädösten mukaan. ”Terveydenhuoltolaki antaa sairaanhoitopiirille valtuudet tehdä ensihoito omana työnä, sopia sen hoidosta pelastuslaitosten kanssa tai hankkia palvelu osittain tai kokonaan yrityksiltä.” ”Suomen Kuntaliitto puolestaan on on katsonut, etteivät kunnalliset liikelaitokset voi olla mukana kilpailutuksissa. Näin ollen on vaikea löytää muotoa kilpailutukselle.”

Markkinaoikeuden päätöstä Leskinen kommentoi toteamalla, että se ei ole ottanut kielteistä kantaa siihen, voidaanko pelastuslaitoksen kanssa sopia suoraan ensihoidon toteuttamisesta. ”Se on vain ilmoittanut, että hankintalain mukaista hankintasopimusta ei saa tehdä valituksen ollessa vireillä markkinaoikeudessa.”

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja JUSSI JÄRVENTAUS haluaa, että pk-yritykset ovat tasavertaisia muiden sotepalveluiden tuottajien kanssa.

Väärä signaali sotepalvelujen järjestämisestä

P

ohjois-Pohjanmaan Yrittäjät paheksuu sairaanhoitopiirin valtuuston ratkaisua keskittää akuutti ensihoito pelastusliikelaitoksille.

PPY:n puheenjohtajalle Lauri Mikkoselle oli yllätys, että ilman kilpailutusta vietiin Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiirissä läpi näinkin mittava päätös akuutin ensihoidon järjestämisestä.

Tämä tarkoittaa hänen mukaan monen yksityisen toimijan kohdalla toimintojen uudelleen organisointia ja jopa toimintojen voimakasta alasajoa. ”Kokonaiskustannuksiltaan lähes sadan miljoonan toiminnan antaminen jollekin ilman kilpailutusta tuntuu käsittämättömältä”, Mikkonen sanoo.

Siikalatvan Sairaankuljetus Oy:n toimitusjohtaja Toni Långström arvioi päätöksen vaikuttavan suoraan yrityksen liiketoimintojen uudelleen organisointiin. ”Käytännössä tämä tarkoittaa yrityksessämme ensihoitopalve-

lujen alasajoa ja aiheuttaa töiden uudelleen organisoinnin tarvetta, yt-neuvottelujen käynnistämistä ja mittavia irtisanomisia.” ”Päätös on erittäin ikävä meidän toiminnalle ja kerrannaisvaikutuksiltaan merkittävä. Siirtokuljetuksia yrityksille jää jonkin verran, mutta ensihoito on kuitenkin ollut yrityksen päätoimintaa vuodesta 1971. Tämän päätöksen seurauksena se loppuu nyt kokonaan”, Längström jatkaa.

Veronmaksajat maksumiehinä Ensihoidon saatavuus ja tasalaatuisuus on hänen mukaan pystytty turvaamaan myös yksityisten toimijoiden toimesta ja ensihoidon vasteajat on pystytty pitämään hyvällä tasolla. ”Ajatuksena on ollut, että palvelu on ollut helppo tuottaa ja siihen on löytynyt tekijöitä ja tämän yksityiset toimijat ovat pystyneet

helposti hoitamaan.” ”Nyt uusi palvelutaso vähentää yöaikaisten ambulanssien määrää eli tarkoitta sitä, että ambulanssia ei välttämättä saa paikalle kun sitä tarvitaan”, Långsröm jatkaa.

Hän sanoo olevansa erittäin pettynyt keskustapuolueen elinkeinopoliittiseen linjaukseen tämän päätöksen osalta. ”Nyt leikitään myös veronmaksajien ja kuntien rahoilla, koska kilpailutusta ei ole kunnolla tehty.”

Yksityisille toimijoille tätä päästöstä ei pystytä mitenkään perustelemaan, Mikkonen ja Längström toteavat yhdessä. ”Toivottavasti tulevaisuudessa soteuudistuksen osalta otetaan paremmin huomioon julkisen ja yksityisen puolen yhteistoiminta ja tehdään järkevämpiä päätöksiä”, he sanovat.

5

MAANANTAI 22. SYYSKUUTA 2014

Lisää pohjois-pohjalaisia yrityksiä ydinvoimalahankkeeseen Pyhäjoen ydinvoimalahankkeeseen osallistuminen kiinnostaa.

Puolenkymmentä pohjoispohjalaista yritystä on tehnyt kesän aikana päätöksen omistaa yhteenliittymän kautta Fennovoimaa.

ANTTI NISKANEN Pohjoissuomalaisten yritysten yhteenliittymään osallistumisesta ovat päättäneet raahelainen E.Helaakoski Oy, torniolainen Havator Oy, kalajokinen Andament Group sekä Kymppi Group Oulusta.

Yhteenlittymä omistaa Fennovoiman kotimaista enemmistöosakasta Voimaosakeyhtiö SF:ää.

Edellisessä numerossa kerroimme Kymppi Groupin suunnitelmista osallistua ydinvoimalan omistamiseen. Konsernin hallituksen puheenjohtaja Eero Koskelainen

toivoi silloin pohjois-suomalaisia yrityksiä mukaan, samoin Oulun kaupunkia.

Oulun kaupunginvaltuusto päättikin hankkeeseen osallistumisesta kesäkuussa.

Ukraina peikkona Koskelaisen mukaan yritykset olisivat isommalla porukalla mukana, ellei Pyhäjoen ydinvoimalan ylle olisi noussut tumma pilvi Ukrai-

nan kriisin pitkittymisestä ja syventymisestä.

Hän kertoo tietävänsä ainakin 12 pohjois-suomalaisen yrityksen panttaavan kriisin vuoksi päätöstään Fennovoiman hankkeeseen osallistumisesta. ”Mukana on tosi isojakin tekijöitä, jotka ovat puhuneet 100 miljoonan euron sijoittamisesta hankkeeseen.”

Myös ammattiyhdistysliikkeen osallistumisesta käydään Koskelaisen mukaan neuvotteluja. ”Tässä on niin paljon myönteisiä merkkejä, että olen hyvin toivei-

Hanhikiven yhdystien rakentaminen alkuun

P

yhäjoen Hanhikivenniemellä juhlistettiin ensimmäisen urakan käynnistymistä viime viikon tiistaina.

Suomen Maastorakentajat Oy aloitti laitospaikalle vievän uuden yhdystien rakennustyöt.

Andament Groupiin kuuluvan yrityksen kanssa tehty sopimus yhdystien rakentamisesta sisältää lisäksi voimalaitosja majoitusalueen vedensyöttö-

ja talousviemäriputkistojen rakentamisen.

Sopimuksen arvo on hieman yli viisi miljoonaa euroa.’

Hanhikiven yhdystie rakennetaan 8-tieltä voimalaitosalueen rajalle. Noin neljä kilometriä pitkän kaksikaistaisen tien lisäksi rakennetaan kevyen liikenteen väylä ja silta.

Liikennöitävässä kunnossa tie on heinäkuuhun 2015 mennessä.

Urakkaan kuuluvien töiden tulee olla täysin valmiit lokakuun puoliväliin 2015 mennessä.

Hanhikiven yhdystie rakennetaan ensin yksityisenä tienä, mutta se muuttuu myöhemmin yleiseksi tieksi.

Tien suunnittelusta on vastannut Destia Oy ja rakennuttajakonsulttina toimii Ramboll Finland Oy.

kas hankkeen etenemisen suhteen”, hän sanoo

Lupa kuun vaihteessa?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori on luvannut, että Fennovoiman lupahakemus käsitellään hallituksessa syys-lokakuun vaihteessa. Eduskunnan olisi silloin mahdollista päättää asiasta syysistuntokauden aikana.

Uusi lupa tarvitaan, kun energiayhtiö E.ON vetäytyi hankkeesta ja tilalle tuli Venäjän valtiollisen yhtiön Rosatomin sisaryhtiö RAOS Voima Oy. Se omistaa Fennovoimasta 34 prosenttia.

Loput 66 prosenttia ovat suomalaisen Voimaosakeyhtiö Oy:n omistuksessa.

Fennovoiman uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin Toni Hemminki. Hän on Rautaruukin johtajia.

Fennovoiman aiempi toimitusjohtaja Juha Nurmi jää yhtiön palvelukseen neuvonantajana.

Voimaosakeyhtiö SF:n uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty diploma-insinööri Elina Engman.

Hän on toiminut yhtiön kehitysjohtajana.

Aiempi toimitusjohtaja Pekka Ottavainen ei jatka SF:n palveluksessa.

Myös Voimaosakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja vaihtuu.

Vantaan Energian toimitusjohtaja Pertti Laukkanen seuraa tehtävässä Outokummun energiajohtajaa Antti Koskelaista.

Fennovoima uusi johtoaan Fennovoima ja pääomistaja vaihtoivat uudet johtajat. Toimenpidettä perustellaan sillä, että ydinvoimahanke on siirtymässä valmisteluvaiheesta kohti hankkeen toteuttamista.

PYHÄJOEN ydinvoiman tavoiteaikataulu on, että voimalaitoksen rakentaminen alkaa 2018, ja käyttöön voimala otettaisiin 2024. Työt laitospaikalla alkavat tien rakentamisella jo tänä vuonna.

6

MAANANTAI 22. SYYSKUUTA 2014

ILMOITUS

Ruokaa kotiin tai konttorille Sale Kauppakassi on Osuuskauppa Arinan omistaville kotitalouksille ja alueen yrityksille tarjottava ruokaverkkokauppa.

Palvelusta voi tilata ruokaa kotiin tai konttorille – tai noutaa tilauksen kätevästi Drive-in –noutopalvelusta.

Miten palvelu toimii?

Palvelun käyttö aloitetaan valitsemalla Foodie.fi/Oulu. Sen jälkeen rekisteröidytään palveluun, syötetään toimitusosoite ja valitaan ostoskori käyttäen Foodien eri mahdollisuuksia. Palvelu tarkistaa, onko osoite toimitusalueella. Tällä hetkellä ostokset toimitetaan Oulun ja Kempeleen alueilla.

ketta painamalla voi tarkistaa, miten lähipäivien toimitusikkunoissa on tilaa. Jos tilaa toimituksen ennen klo 11, saa tilauksen halutessaan kotiin tai konttorille jo samana päivänä.

Tuotteet voi myös tilata noudettavaksi Raksilan Salen Drivein -noutopisteestä. Tilauksen voi tehdä esim. viikko etukäteen ja muokata sitä siihen asti, kunnes tilaus otetaan keräilyyn.

Nouto vai toimitus?

Kun tuotteet on kerätty Foodien ostoskoriin ja tilaus on valmis, voi tilata toimituksen Ostoslista-sivulta painamalla ’Tilaa’nappia. Foodie pyytää vielä tarkistamaan osoitetiedot ja valitsemaan sopivan toimitusajankohdan.

Sivun oikeassa laidassa olevaa ’Toimitusikkunat’ –paini-

Mistä tuotteet kerätään?

Tuotteet kerätään Osuuskauppa Arinan Sale Raksilasta, jossa sijaitsee myös Sale Kauppakassin Drive-in -noutopiste. Verkossa tilatut tuotteet kuljetetaan myymälästä kotiin tai konttorille tai kerätään odottamaan noutoa noutopisteeseen. Noudettaessa voi pysäköidä autonsa pikaparkkiin noutopisteen edustalle. Noutopisteen osoite on Sale Raksila, Tehtaankatu 1, Oulu.

Omistajalle parhaat hyödyt

7

MAANANTAI 22. SYYSKUUTA 2014

ILMOITUS

Yritysten Ässä Millainen valikoima?

Valikoima on Sale Raksilan koko 4000 tuotteen valikoima muutamalla rajoituksella. Valikoimasta on rajattu pois tupakkatuotteet. Alkoholituotteita ei voi tilata toimitusosoitteeseen, mutta noutopalveluna sekin onnistuu alkoholituotteiden myyntiaikojen puitteissa.

Osuuskauppa Arina Kuluttajaosuuskunta Perustettu vuonna 1917 Omistajina yli 150 000 kotitaloutta

Paljonko maksaa?

Toimituksen kotiin tai konttorille Oulun ja Kempeleen alueilla hoitaa yhteistyökumppanina Itella.

Toimitusmaksu sisältää keräilyn ja kuljetuksen. Tarkemmat hintatiedot löytyvät Foodie.fi palvelusta.

Tilauksen hinta näytetään käyttäjälle tilaussivulla ennen vahvistusta. Toimitusmaksu maksetaan samaan aikaan kuin ostokset.

Nouto ja toimitus ovat osuuskaupan omistaville kotitalouksille edullisempia ja ostokset kerryttävät myös Bonusta!

Market- ja erikoisliikekaupan, liikennemyymälä- ja polttonestekaupan sekä matkailu- ja ravitsemiskaupan palveluja yli 2 500 työntekijän voimin yli 160 toimipaikassa Omistajahyötyjä keskimäärin yli 800 eurolla taloutta kohden vuodessa

Maksuväline yli 1600 toimipaikkaan

Milloin ja miten maksetaan?

Kotiin tai konttorille tilatut ostokset voi maksaa suoraan verkossa tilauksen yhteydessä. Maksutapoina käyvät Visa- ja Mastercard-kortit. Verkkomaksu on suositeltavin vaihtoehto, nopeuttaen sekä toimitus- että noutotapahtumaa. Ostokset voi maksaa myös toimituksen

S-Business -yrityskortti säästää yritykselle aikaa ja rahaa poistamalla kuukausittaisen kuittisirkuksen.

Yritysten käytössä ovat Osuuskauppa Arinan ja koko S-ryhmän palvelut ja maksuttoman yrityskortin käytöstä saatavat alennukset.

tai noudon yhteydessä yleisimmillä pankki- ja luottokorteilla. Yritykset voivat hakea palveluun laskutussopimusta.

S-Business käy maksuvälineenä yli 1600 S-ryhmän toimipaikassa; kaikissa ABC-, Kodin Terra-, Prisma-, S-market-, Sale-, Alepa-, Sokos- ja Emotion-ketjujen toimipaikoissa ympäri Suomen.

S-Business -yrityskortilla voi maksaa myös kaikissa Suomen Sokos Hotels ja Radisson Blu -hotelleissa sekä laajalti S-ryhmän ravintoloissa Suomessa. S-Business.fi -sivuilta näkee ajantasaisesti, missä S-Business -kortti käy maksuvälineenä.

Alennuksia yritysostoista Korttia käyttämällä yritys saa alennuksia S-ryhmästä tehdyistä ostoista. S-Business.fi -sivuilta voi tarkistaa alennukset eri palvelujen osalta. S-Business.fi -sivujen Extranet-palvelussa voi seurata korttikohtaisesti yrityksen ostoja.

Yleiskortti tai räätälöity S-Business

köiset palvelut helpottavat kortin käyttäjän ja taloushallinnon arkea riippumatta siitä, hoitaako yrityksen talousasioita oma taloushenkilöstö vai tilitoimisto.

Kuitittomaan aikakauteen Yrityksessäsi on varmasti tärkeämpää tekemistä kuin kuittien käsit-

S-Business -yrityskortin voi räätälöidä yriHae S-Business –korttia tyksen käyttötarpeiosoitteessa den mukaan. Yleiskortti käy maksuväwww.s-business.fi lineenä kaikkien palvelujen osalta ympäri Suomen. Korttiin voi tarvittaessa valita erilaisia os- tely, joka voi pahimmillaan viedä to-oikeuksia, kuten pelkät poltto- aikaa satoja tunteja vuodessa. Snesteet.

Business siirtää yrityksen kuitittomaan aikakauteen.

Kuitteja ei enää tarvitse säilyttää, sillä ostotiedot tallentuvat Henkilökohtaiseen tai kuittiarkistoon, josta ne siirtyvät yhteiskäyttöön tarvittaessa automaattisesti yrityksen omaan talousjärjestelmään.

Kortin voi ottaa henkilökohtaiseen käyttöön, jolloin se nimetään tietylle henkilölle tai yhteiskäyttöön Maksuton yrityskortti useammalle henkilölle. Kuukausittaisen korttikohtaisen käyttörajan S-Business -yrityskortti on vuosivoi määritellä jo korttia hakiessa. maksuton. Myöskään laskutuslisää ei ole. S-Business säästää yritykselTaloushallinnon älykortti le rahaa ja aikaa. S-Business on siten Ässä yritykselle, jonka työntekijät käyttävät työssään S-ryhmän S-Business on taloushallinnolle oi- palveluja! kea älykortti. Monet rahanarvoiset ja ajansäästölliset hyödyt sekä säh-

Tutustu Sale Kauppakassiin Foodie.fi/Oulu S-Business puhelinpalvelu p. 010 768 0820

(Arkisin klo 8-16, 8,35 snt/puh+12,09 snt/min)

8

MAANANTAI 22. SYYSKUUTA 2014

SIRPA ESKOLA Arctic Hotel Kierikistä, PIA ORELL-LIUKKONEN Virtaavain Oy:stä sekä MERJA HURSKAINEN ja ANNE PUDAS Osao:lta ottivat Yrittäjän päivän-selfiet.

Yrittäjän Päivänä tavattiin toisia yrittäjiä PPY järjesti Suomalaisen Yrittäjän Päivän kunniaksi tapahtuman, joka kokosi satoja yrittäjiä ja yhteistyökumppaneita tapaamaan toisiaan.

ANTTI NISKANEN

Y

rittäjien välinen yhteistyö ja verkostoituminen nousi Isokatu 4:ssä ja sisäpihalla vietetyn päivän keskeiseksi teemaksi.

50 yritystä ja yhteistyökumppania esitteli ständeillä toimintojaan.

Moni käytti tilaisuutta esitellä itsensä ja yrityksensä ”luovuuden lavalla” juontajan Sami ”SimiSami” Alasimin jakamien vuorojen mukaan.

Yhteyden pitämisen ja verkostoitumisen merkitys korostui myös yrittäjäpanelissa. ”Tavatkaa toisianne ja puhukaa toisillenne”, evästi julkkiskokki ja yrittäjä Janne Pekkala vastauksena esitettyyn kysymykseen miten Oulu saadaan nousuun.

Hän korosti yhteistyön merkitystä omalla esimerkillään: ”Meillä on lista kollegoista, joille voimme asiakkaan ohjata, jos emme ehdi palvella. Soittoja on alkanut tulla takaisin. Kollegat ottavat yhteyttä, jos hommat ruuhkaantuvat ja tarvitsevat apua,”

Pekkalan lisäksi paneliin osallistuivat yli 600 yrityksen kanssa yhteistyötä tekevän Kärppien toimitusjohtaja Juha Junno sekä yrittäjä Minna Åhman-Toivio Medkit Oy:stä.

Innovatiivinen yritysidea-kilpailun voittaneen Miklatech Oy:n toimitusjohtaja Janne Lampela sai palkinnon arvosturaadin puheenjohtajalta Pauli Piilmalta ja PPY:n toimitusjohtajalta Marjo Kolehmaiselta.

Aikuisten yrittäjien joukossa huomiota ja lupauksia herättivät pienet tulevaisuuden toivot: 2012 Talentti-voittaja, 9-vuotias Daniel Helakorpi, lausui yrittäjyyteen liittyviä runoja.

Sampo Kinnunen, 13, kertoi tulleensa verkostoitumaan. Hän oli taksvärkissä isänsä yrityksessä (Esmo Oy:ssä), ja iltapäivä vietettiin muihin tutustuessaYrittäjän Päivän tapahtumassa.

SAMPO KINNUNEN, 13 v, sai lahjan Nuventurin ständillä.

9

MAANANTAI 22. SYYSKUUTA 2014

Uusi kampanja nuorten työllistämiseksi:

Piilotyöpaikat esiin pk-yrityksistä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät kampanjoi jälleen nuorten työpaikkojen puolesta. Tarkoitus on nyt selvittää pkyrityksissä olevat piilotyöpaikat, joihin nuoret voisivat työllistyä.

KIRSI ANTTILA JA LAURI MIKKONEN tutustuivat nuorten työllistämiskampanjan painotuoreeseen esitteeseen.

linen byrokratia, ei ole tarvetta palkata ketään tai ei ole yksinkertaisesti resursseja ohjaukseen. ”Palkkaus ja sivukulut mainittiin myös muina esteinä”, keväällä tehdyn kyselyn tuloksista kertoo PPY:n yhteyspäällikkö Sari Reinikainen-Laine.

ANTTI NISKANEN

Opas nuoren työllistämiseen

P

PY:n puheenjohtajan Lauri Mikkosen mukaan uuden kampanjan käynnistämiseen rohkaisivat edellisen kampanjan tulokset; 2012-13 pkyrityksin pystyttiin työllistämään reilut sata nuorta. ”Työsuhteista lähes 40 solmittiin toistaiseksi voimassaolevina sopimuksina.”

Kampanjan ensimmäinen vaihe käynnistyy syksyllä kampanjan tukiseteleiden varojen keräämisellä.

Käytännössä tämä toteutuu korkealaatuisten, pääosin pohjoissuomalaisten, käsityötuotteiden myynnillä. ”Yhden tukisetelin arvo on 400 euroa, ja tavoitteena on koota varat vähintään sataan tukiseteliin, järjestöpäällikkö Kirsi Anttila kertoo.

Kampanjan toinen vaihe käynnistyy vuoden vaihteen jälkeen, jolloin pohjois-pohjalaisille pk-yrityksille avautuu mahdollisuus varata ja hakea tukiseteleitä nuorten palkkaamiseen. ”Vähintään kahdeksi viikoksi työllistettävän nuoren tulee olla alle 30-vuotias työtä vailla oleva ja hänellä täytyy olla vähintään ammatillinen koulutus”, Anttila jatkaa.

Tietoa työvoiman tarpeista Uuden kampanjan tehtävänä on myös koota tietoa alueemme pkyritysten työvoimatarpeista. Monessa pk-yrityksessä arki on kii-

reistä, tekemätöntä työtä on paljon, eikä rekrytointiprosessiin välttämättä ole aikaa. ”Kampanjan kautta saamme arvokasta tietoa ns. piilotyöpaikoista ja voimme auttaa yrityksiä työllistämisprosessissa. Tietoa näistä työmahdollisuuksista tarvitsemme erityisesti nyt, kun alueella työtä hakevien määrä tulee voimakkaasti kasvamaan”, Mikkonen sanoo.

Työllistämisen esteitä selville Uuden kampanjan tueksi PohjoisPohjanmaan Yrittäjissä tehtiin toukokuussa jäsenyrittäjille kysely nuorten työllistämisen esteistä.

Vastaajista noin 43 prosenttia ilmoitti, että nuorten yleiset työelämävalmiudet ovat puutteelli-

set. Nuorten sitoutumista työnantajaan piti esteenä kolmannes vastaajista.

28 prosenttia ilmoitti, että ammatillisessa perusosaamisessa on puutteita, ja nuorten tehtäväkohtaisen erityisosaamisen arvioi puutteelliseksi 24 prosenttia vastaajista.

Muita syitä olivat muun muassa yleinen taloustilanne, liial-

Nuorten palkkaamiseen ja mahdolliseen ensimmäisen työsopimuksen solmimiseen liittyy aina tiettyjä erityispiirteitä. PPY tarttuikin haasteeseen ja päätti laatia nuoren työllistämiseen liittyvän oppaan.

Suomalaisen Yrittäjän Päivän tilaisuudessa julkaistu opas sisältää käytännön työelämäohjeita nuorelle työntekijälle. Työnantajaa silmällä pitäen opas sisältää muistilistan perehdytykseen. ”Muistilista on hyvä käydä läpi yhdessä työntekijän kanssa”, Kirsi Anttila muistuttaa.

10

MAANANTAI 22. SYYSKUUTA 2014

Karaoken m valloitus on alkamaan O ”Yykaa, yykaakoo”.

Samu Keränen testaa älypuhelintaan mikrofonina SingOn:ssa, netin yli toimivassa laulupelissä.

Vielä nyt kysymys on lavastuksesta, mutta ei kauan.

ANTTI NISKANEN

O

JUTTUSARJASSAMME selvitämme, miten kasvuyritykset syntyvät, mitä ne tekevät ja mitä menestykseen tarvitaan.

Sarja etenee haaste-periaatteella.

Samu Keränen haluaa, että seuraavassa numerossamme kerromme Liilak Oy:stä.

ululainen startup-yritys on jo onnistunut tavoitteessaan tehdä karaokelaulaminen yhtä helpoksi kuin minkä tahansa elokuva- ja musiikkipalvelun käyttäminen.

Keväällä Playstation3 alustalla julkaistulla SingOn-laulupelillä on kymmeniätuhansia käyttäjiä.

Mahdollisuudet ovat kuitenkin aivan eri sfääreissä, kun peliä kohta voi käyttää myös muilla päätelaitteisiin sopivilla boxeilla, ja älypuhelin voi toimia mikkinä. ”Maapallolla lasketaan olevan 85 miljoonaa karaokeharrastajaa, joten potentiaalia piisaa”, toimitusjohtaja Keränen sanoo.

SingOnista odotetaankin maailmanlaajuista hittiä; yhteistyökumppaneiden Sonyn ja Microsoftin kanssa tähtäin on joulumarkkinoille.

SAMU KERÄNEN näyttää karaokelaulamisen tulevaisuutta: kaukana ei ole aika, jolloin älypuhelin voi toimia mikrofonina. Kaukosäätimenä sitä jo voi käyttää lauluja valitessa.

SingStar innoittajana Samu Keränen on kolmannen polven yrittäjä; isä perusti aikoinaan Foto Keräsen.

Ennen 2002 aloittamaansa yritystoimintaa Samu ehti hankkia työkokemusta Oulun Puhelimella ja DNA:lla.

Singonin hän perusti 2009, “tehdäkseni aluksi virheitä oikein urakalla.”

Kuningasidean kehittely alkoi Sonyn menestyksekkään SingStarin pohjalta. Suositussa laulupelissä häiritsi sen kalleus ja vähäinen kappalevalikoima.

Niinpä Samu tiiminsä kanssa mietti, miten 500 miljoonan euron edestä myyneen pelin voisi viedä uudelle tasolle? Että se olisi edullisempi ja tarjoaisi enemmän valikoimaa käyttäjälleen?

Yrittäjä sai apua Oulunsalon yrityshautomosta ja BusinessOulusta. Sijoittajat luottivat ja luottavat edelleen.

Syntyi nettiselainpohjainen Karakokegame 1. Sen käyttäjämää-

11

MAANANTAI 22. SYYSKUUTA 2014

maailman valmis ulusta

START-UP:LLA MENESTYKSEEN

OSA 9.

SINGON OY rä ylitti sadantuhannen, mutta ansaintalogiikka puutteelliseksi. Oli keksittävä parempaa.

Tuotekehittelyn tuloksena valmistui yhtiön nimeä kantava SingOn, ”kolmannen polven karaoke”; ”karaoken Spotify”. Lahjakasta lasta voi kutsua monilla tavoilla.

Peli joka tapauksessa tuo harrastajan ulottuville laajan lauluvalikoiman; tuhansia kappaleita suoratoistotekniikalla, mukana myös uusimmat radiohitit.

Uutta on sekin, että pelaaja ei osta kappaleita, vaan aikaa.

Ja SingOnin avulla aloittelevakin laulaja voi kuulostaa mestarilta.

"Laulajan ääni saadaan harmonisoitua kuulostamaan vaikkapa Michael Jacksonilta", Keränen sanoo.

”Kaikista tärkein on hyvä tiimi” Raha ei ole ollut Singon Oy:lle ongelmista suurin. Kiinnostusta ja luottamusta yhtiöön on aina riittänyt. Vasta hiljattain se kerä-

si 1,5 miljoonaa euroa yksityisiltä sijoittajilta.

Tekijänoikeusasiat ovat monimutkaisia, vaativat resursseja, mutta: ”Niin kuin monille muilla startupeille, markkinointi on suurin haasteemme; se, miten saamme tuotteemme maailman tietoisuuteen”, Keränen miettii. ”Siinä auttavat globaalit yhteistyökumppanimme, mutta omiakin panostuksia tarvitaan.”

Rahaakin tärkeämmäksi voimavaraksi Keränen nimeää tiiminsä ja sen toimivuuden. ”Olen ylpeä nykyisestä 11-hengen porukasta. Ilman sen innovatiivista innotusta emme olisi tässä.”

Hän toivoo yrittäjien pitävän paremmin yhteyksiä toisiinsa ja tuovan esille osaamistaan.

Singon sai korjattua audioviiveen minimaaliseksi oululaisten kollegojen avulla, Keräsen avattua suunsa oikeassa paikassa. ”Täällä on ihan mieletöntä ictosaamista, joka vain pitäisi saada paremmin yhteyteen toistensa kanssa.”

Samu Keräsen, Risto Valkolan ja Tommi Halosen perustama yritys, jossa lisäksi omistajina joukko sijoittajia.

TOIMIALA: Ohjelmistojen suunittelu ja valmistus.

KOTIPAIKKA: Oulu.

LIIKEVAIHTO 2013: 439 000 euroa.

OMA ILMOITUS

12

MAANANTAI 22. SYYSKUUTA 2014

ILMOITUS LKAB:n varatoimitusjohtaja Per-Erik Lindvall on tyytyväinen, että lokakuussa avattavan Arctic Airlink OuluLuulaja-Tromssa-lentoyhteyden myötä liikkuminen helpottuu ratkaisevasti koko Pohjoisen Skandinavian alueella.

Ruotsi jelppii kasvuun pohjoisessa

P

ohjois-Ruotsin 123-vuotias mahtiyritys LKAB kävi syyskuussa kertomassa suurista urakoista ja työvoimatarpeista Oulussa suurelle joukolle yrityksiä ja mediaa. Euroopan suurin rautamalmin tuottaja tarjoaa 500-700 uutta suoraa työpaikkaa 20142015 pelkästään Svappavaaraan, lisäksi urakoita, alihankintaa ja ehkä mahdollisuuksia päästä mukaan myös LKAB:n urakat mahtiyrityksen kehimullistavat Norrtysprosesseihin. Pöybottenissa 5 keskusta, dällä oleva investoin2 satamaa ja niitä ti yksin Svappavaarassa on arvoltaan yli milyhdistävät rautajardi euroa. Ruotsi autja tieyhteydet. taa Eurooppaa kasvuun pohjoisessa.

LKAB:n varatoimitusjohtaja PerErik Lindvall ja tiedotusjohtaja Frank Hojem viestittivät heti Oulusta lähdettyään, että LKAB tulee oleman läsnä Oulussa uudelleen jo pian. Lokakuussa avattavan Arctic Airlink, Oulu-Luulaja-Tromssalentoyhteyden myötä liikkuminen helpottuu ratkaisevasti.

- Tulemme, ja teemme hieman pidemmän pysähdyksen, viestitti tiedotusjohtaja Frank Hojem kiitollisena yli sadan yrityksen ja median edustajan kiinnostuksesta BusinessOulun järjestämässä tilaisuudessa.

Urakat Ruotsin Lapissa Norrbotte-

nissa ovat keskittyneet viiteen suureen kohteeseen ja niitä yhdistäviin malmirautatie- ja maantieyhteyksien parantamiseen.

Lähimpänä Oulua Luulajassa uusitaan satamat, rakennetaan kokeellinen masuuni ja LKAB-konsernin uusi pääkonttori. Pohjoisempana uusitaan kaivosprosesseja Jällivaaran Malmbergetissa, jossa laajennetaan maanalaista kaivosta.

Euroopan suurin rautamalmiprojekti käynnistyy Svappavaarassa, jossa avataan vuonna 2015 kaksi uutta avolouhosta, Mertainen ja Leveäniemi, sekä kehitetään Gruvbergetin louhosta.

Kiirunassa laajennetaan maanalaista kaivostoimintaa, jonka vuoksi koko kaupungin keskusta joudutaan rakentamaan kokonaan uuteen paikkaan. Urakat ulottuvat aina Norja Narviikkiin saakka, jossa LKAB rakentaa uuden automatisoidun sataman ja SILA-varastoalueen.

LKAB:n tuotanto kasvaa niin, että se käyttää pitkälle tulevaisuuteen koko malmiradan ja Narviikin sataman kapasiteetin pitkälle tulevaisuuteen. Konsernin tavoitteena on kasvaa 35 prosenttia vuoteen 2037 mennessä.

LKAB vastaa puolesta koko Norrbottenin alueen talouselämästä. Siksi se suhtautuu vastuullisesti kaupunkirakenteen kehittämiseen panostamalla kaupunkisuunnitteluun ja asumisen viihtyvyyteen, jo-

hon kuuluvat myös uusien kulttuurirakennusten ja vapaa-ajan toiminnan tukeminen ja tuottaminen. LKAB:n politiikkaan kuuluu myös koulutukseen panostamiseen, toiminnassa ovat niin LKAB-lukio, LKAB-akatemia kuin LKAB-kesäkoulukin.

Kiirunan kaupungin uudelleenrakentamisessa yhtiö haluaa astua uuteen aikakauteen myös terveydenhuollon ja sairaalarakentamisen infrastruktuurissa. Per-Erik Lindvall kehottaa yrityksiä seuraamaan tarjouspyyntöjä, jotka löytyvät LKAB:n kotisivulta ja rohkaisee yrityksiä tarjoamaan uusia ratkaisuja, joita ei välttämättä aina kysytä tarjouspyynnöissä.

Fokuksessa on LKAB pystyy rauusin kaupunkihoittamaan investoinnit omasta taseestaan. rakenteen, asumisen, Tervetulleita kumpterveydenhuollon paneita Suomesta olija logistiikan sivat kuitenkin myös infrastruktuuri. paikalliset kehitysyhtiöt ja riskipääomaa tarjoavat yritykset.

13

MAANANTAI 22. SYYSKUUTA 2014

Tulevaisuuden terveys tarjoaa bisnesmahdollisuuksia Pk-yrityksille mahdollisuuksia luoda uusia palveluja ja tuotteita tarjoaa Innovatiiviset kaupungit (INKA)-ohjelma, jossa Oulun vetovastuulla on Tulevaisuuden terveys-teema.

ANTTI NISKANEN

O

ulun kaupungin ja BusinessOulun tavoitteena on INKA- ohjelman avulla luoda merkittävä määrä uusia työpaikkoja, houkutella InvestIn yrityksiä ja kasvattaa alueen ja kumppanikaupunkien vientiä, myyntiä, investointeja ja edistää yrittäjyyttä.

BusinessOulun johtaja Juha AlaMursula listaa minkälaisia yrityksiä INKA-hankkeisiin kaivataan: ”Sote/hyve-palvelualan yrityksiä, jotka haluavat kehittää toimintaansa. Ict- alan yrityksiä, joilla on halu kehittää uusia tuotteita, palveluja tai järjestelmiä terveys - ja hyvinvointialalle.” ”Lifesci-alan yrityksiä, joilla on radikaaleja innovaatioita terveyden ja sairauden hoitoon

Vuokralaisen jättämän irtaimiston kohtalo?

Liikehuoneistossani vuokralla ollut yrittäjä jätti tiloihin vuokrauksen päätyttyä huonekaluja ja muuta irtainta. Nyt en enää tavoita vuokralaista mistään. Kuinka voin menetellä liiketilaan jätetyn omaisuuden osalta?

V

uokranantaja ei voi menetellä irtaimiston poistamisen osalta omavaltaisesti. Irtaimiston hävittäminen ilman ulosottoviranomaisen lupaa voi johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin vahingonteosta. Vuokranantajan tulee hakea irtaimistonkin osalta käräjäoikeudesta häätötuomio. Tuomion saamisen jälkeen vuokranantajan tulee ottaa yhteyttä ulosottoviranomaiseen, jolla on valta päättää häädettävässä huoneistossa olevan omaisuuden poiskuljettamisesta ja säilyttämisestä tai hävittämisestä. Ulosottoviranomainen varaa vuokralaiselle tilaisuuden noutaa omaisuutensa pois. Mikäli irtaimistoa ei noudeta pois, ulosottoviranomainen voi ulosmitata ja myydä irtaimistoa mahdollisten vuokrarästien ja muiden saamisten kattamiseksi tai antaa vuokranantajalle oikeuden menetellä vähäarvoisen irtaimiston osalta haluamallaan tavalla. Vuokranantajan kannalta menettely voi muodostua kohtuuttomaksi tilanteessa, jossa vuokralaista ei tavoiteta ja asian viivästyminen estää vuokratilan jälleenvuokraamisen.

HARRI LÄMSÄ, asianajaja, Kuusamo Asianajotoimisto Kurikka & Lämsä Oy

sekä sairauksien ennaltaehkäisyyn. Startup-, pk- ja suuryrityksiä, jotka ovat valmiita toimimaan yhteistyössä keskenään ja julkisten toimijoiden kanssa.” ”Vakavaraisia ja kasvuorientuneita yrityksiä, joilla on tai jotka pystyvät hankkimaan projekteissa tarvittavan omarahoitusosuuden. Yrityksiä, joiden liiketoiminta on terveellä pohjalla tai joiden liikeidea on uskottava.”

Tulevaisuuden terveys-teeman lisäksi Oulu on kumppanina Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus-osiossa, jossa vetovastuu on Tampereella. ”Siinä myös on useita yritystarpeita, joihin on tarjolla hyviä yrityksiä”, Ala-Mursula lisää.

Avustuksia ja lainoja INKA-ohjelmassa on pk-yrityksille käytettävissä useita eri rahoitusmuotoja avustuksista lainaan, jota tarjotaan edullisin ehdoin pilottien ja demojen esille tuomiseksi. ”Yrityksillä on mahdollisuus pilotoida ja demonstroida kehitysvaiheessa olevia tuotteitaan aidoissa ympäristöissä, ovathan kaupungit merkittäviä investoijia. Osallistumalla ohjelman tapahtumiin ja verkostoitumalla kaupunkien INKAtoimijoihin yritys voi saada hyvät valmiudet projekteihin osallistumiseen”, Oulussa ohjelman yhteyshenkilönä toimiva asiantuntija Ritva Heikkinen Tekesistä kertoo.

OULUN VETOVASTUULLA INKA-ohjelmassa on Tulevaisuuden terveys-teema.

Kuva: Oulun kaupunki.

”Sitä kautta voi avautua tie myös kansainvälisille markkinoille”.

Yli 200 miljoonan ohjelma Vuoteen 2020 kestävän INKA-ohjelman rahoitus on vuosittain noin 30 miljoonaa euroa.

Kulut jakaantuvat kolmeen 10 miljoonan erään valtion, kaupunkien ja aluekehitysrahaston kesken.

Ohjelman nettisivuilta (www.tekes.fi/inka) löytyvät kunkin alueen ja teeman yhteyshenkilöt.

Ohjelman sivustoilla on myös projektiaineisto, josta voi seurata eri tahoille tehtyjä päätöksiä.

14

MAANANTAI 22. SYYSKUUTA 2014

Keskustelun Paikalla opitaan toisilta PPY:n lanseeraamat Keskustelun Paikkatapahtumat ovat saaneet hyvän vastaanoton. Yrittäjät täyttävät niissä niin isot kuin pienemmät salit, missä tilaisuuksia sitten järjestetäänkin.

TÄTÄKIN KESKUSTELUN PAIKKA ON; käyntikorttien vaihtamista ja verkostoitumista.

MARI NAUHA tuli hakemaan uusia näkökulmia.

ANTTI NISKANEN

M

ikä tapahtumissa kiinnostaa? Miksi yrittäjät järjestävät kiireiltäään aikaa ja tulevat Keskustelun Paikalle?

Kysyimme tätä kolmelta viimeisimpään tapahtumaan osallistuneelta. Kuin myös sitä, vastasiko tilaisuus odotuksia ja mitä tilaisuudesta jäi päällimmäisenä mieleen.

PPY:n toimistolla järjestetyssä Keskustelun Paikassa teemana oli Mitä menestys vaatii – käytännön askeleita tulokselliseen myyntiin.

Juha “Vauhtipyörä”Ahola juonsi ja aiheesta alustivat ansiokkaasti Päivi Tuohimaa Business Rooster Oy:stä, Piia Innanen Palvelumuotoilu Palo Oy:stä ja Taina Torvela Ajatus Oy:stä.

”Asiakaslähtöisyydestä aina puhutaan, mutta se tuppaa jäämään sananhelinäksi. Hyvä miettiä välillä, mitä se oikeasti tarkoittaa.” ”Tilaisuus oli erittäin hyvä ja innostava. Ihanaa, kun PPY järjestää tällaisia.

Varsinkin tällaisina kovina aikoina näitä ytarvitaan. Ne ovat voimaaannuttavia yrittäjille, jotka loppupeleissä ovat aina aika yksin.”

Näkökulmia Oululainen Mari Nauha on sivutoiminen nuori yrittäjä. Hän työskentelee markkinointipäällikkönä Kasvishovi Oy:ssä, jossa on palvelumuotoilun keinoin toteutettu palvelukonsepti.

Hän halusi tulla Keskustelun Paikalle kertomaan siitä muille yrittäjille, ”näkökulmia kun palvelumuotoiluun on monia, yhtä monta kuin tekijääkin”. ”Oli hienoa keskustella aiheesta eri alojen osaajien kanssa.

Puheenvuorot ja ryhmäkeskustelut yllättivät minut positiivisuudellaan”, hän sanoo.

Nauhaa innosti eniten Päivi Tuohimaan puheenvuoro. ”Hän puhui intohimoisesta yrittäjyydestä ja menestymisestä olemalla oma itsensä.” ”Tunnollisuus, empaattisuus ja huumori ovat osa minua, joten tuntuu hyvältä viedä nämä ominaisuudet avoimesti myös työelä-

Keskustelua mään. Nyt tiedän, että se on täysin oikein.”, Mari lisää.

Kokemuksia Tapahtuman kesto oli hänen mukaan sopiva ja napakka aamunavaus.

Mari myös kehuu tilaisuuden rentoa ilmapiiriä. ”Minusta on tärkeää että yrittäjät jakavat kokemuksia keskenään. Asioita ei tarvitse pähkäillä yksin, ja mikä tärkeintä, toisil-

ta oppiminen korostuu tällaisissa tapahtumista.” ”Henkilökohtaisesti insproiduin paljon Piiasta ja Päivistä, todellisia supernaisia. Hienoa, että tällaisia järjestetään.”

Tarinoita Missä vain puhutaan markkinoinnista, myynnistä ja asiakaspalveusta, siellä voi bongata Tuula Ulkuniemen.

Ne ovat oululaisen konkariyrit-

täjän lempiaiheita, ja hän sanoo pyrkivänsä osallistumaan kaikkiin mahdollisiin koulutuksiin, joissa niitä lähialueella käsitellään. ”Markkinointi on aina ollut sekä työ että harrastus. Se on intohimoni. Haluan pysyä ajan tasalla ja myös kuulla erilaisia kokemuksia ja yrittäjätarinoita”, hän sanoo.

Hän kertoo innostuneensa Keskustelun paikasta, jälleen kerran. ”Hyvä tiivis paketti perusasioista, ja kaikki tuntuivat olevan tyytyväisiä.”

Kuusamolaisen Pölkky Oy:n toimitusjohtaja Jouko Virranniemi kertoo tilaisuuden olleen sitä mitä hän oli odottanutkin. ”Siinä tuli lyhyessä ajassa monta tietoiskua ja keskustelua, tiiviitä hyviä ”Noita vaan enemmän eri aihealueilta. Ja kun yrittämisestä on kyse, niin niitähän löytyy.”

Suurin yllätys Virranniemelle oli se, että tilaisuudessa oli niin vähän miehiä. Ehkä puolenkymmentä lähes neljästäkymmenestä.

15

MAANANTAI 22. SYYSKUUTA 2014

”Tärkeintä on ensin tuottaa arvoa työntekijöilleen” Pirteä olemus, iloinen pilke, hymy herkässä. ”Olen kahden lapsen äiti ja yhden miehen vaimo, yrittäjä ja onnistuja.” Päivi Tuohimaan esittäytymisessä on markkinoijan puhtia.

ANTTI NISKANEN

P

erheen ja työn lisäksi hän kertoo saavansa suurta nautintoa mökkeilystä, matkailusta sekä teatterista, niin lavalla kuin katsomossa.

Kempeleläinen Tuohimaa on yrittäjänä vielä nuori, vasta puolitoistavuotias. Työura kulki sitä ennenkin yrittäjien ja yritysten parissa, markkinoinnissa auttaen.

Nyt hän ”auttaa yrityksiä luomaan, johtamaan ja toteuttamaan tuottoisaa liiketoimintaa”.

Opiskeltuaa Vaasan yliopistossa markkinointia ja johtamista hän työskenteli useammassakin mainostoimissa, Turussa ja Oulussa. ” Ajatus mainostoimistourasta ei olisi voinut vähempää kiinnostaa, mutta elämä pisti pataan 6-0 ja näytti humoristisen puolensa.”

Tuohimaa tykkäsi työstään kovasti, ja vielä enemmän ihmisistä. ”Tein viimeisimmässä työpaikassani hyvin paljon yhteistyötä kollegani kanssa, ja yhdessä perustimme sitten oman firman myöhemmin. Yksi elämäni parhaimmista päätöksistä.” ”Business Roosterissa me uskomme, että yrityksen tärkein tehtävä on tuottaa arvoa asiakkaille.

Tämä on mahdollista vain, mikäli yritys tuottaa ensin arvoa työntekijöilleen.”

Tarkoittaa Tuohimaan mukaan sitä, että oikeasti välittää heistä ja oikeasti ymmärtää, että ilman heitä ei ole asiakkaita. Ja toimii sen mukaisesti. ”Henkilökohtainen intohimoni onkin ilman muuta johtamisessa ja esimiestyössä - siinä, mitä johtajuus tänä päivänä on.”

Johtajuus on asennetta Tuohimaa sanoo uskovansa, että johtajuus on asennetta, ei asemaa.

Se on sitä, miten hyvin teet sen työn mikä sinulle on uskottu ja annettu.

Se on sitä, miten kohtelet muita.

PARHAAT PALVELUT

Marjaniementie 783, HAILUOTO p. 0440 988 966 PARHAAT PALVELUT

HAUKIPUDAS

• Puusepäntuotteet • Keittiö- ym. kodinkalusteet • Ravintolat/ julkiset tilat • Muutostyöt • Asennustyöt yms.

!

KYSY LISÄÄPuh. 0400 925 247

• www.oek.fi

PARHAAT PALVELUT

II

Business Roosters Oy. ”Se on sitä, miten valitset suhtautua asioihin ja ihmisiin. Se on esimerkkinä olemista.”

Hän sanoo uskovansa sellaiseen johtajuuteen, joka nousee intohimosta, ei asemasta. ”Uskon johtajuuteen joka rohkaisee, kannustaa, vie eteen päin, valitsee nähdä ihmisen.”

Tuohimaan mukaan on helppo luiskahtaa ajattelemaan, että tuollainen johtajuus olisi jotenkin tuloksetonta sokerihattaraa. ”Mutta minun kokemus on, että tuollainen johtajuus on itse asiassa lujaa ja tuloksellista. Se myös rakentaa luottamusta ja vuorovaikutusta tavalla johon mikään muu ei pysty.”

Päivi Tuohimaan ja Juha Wikströmin 2012 perustama yritys.

TOIMIALA: Liikkeenjohdon konsultointi.

KOTIPAIKKA: Kirkkonummi.

KUNNOSTAMO Liiku hyvällä mielellä, hyvässä seurassa RAVINTOVALMENNUS JA YKSILÖVALMENNUS Koulutettu personal trainer/ravintovalmentaja Anu Suotula • 044 5577 677 www.anusuotula.net • anu.suotula@gmail.com

LIIKEVAIHTO 2013: 163 000 euroa.

Myynti on palvelemista Kun puhutaan myynnistä, niin kaikista tärkeintä on Päivi Tuohimaan mukaan ajatella myyntiä auttamisena, palvelemisena. ”Siitä, että kyse ei ole niinkään tuotteesta tai palvelusta kuin siitä, minkälaisen tunteen onnistun herättämään asiakkaassa. Ja että osaan ajatella myyntiä pidemmän aikavälin tapahtumana.”

Tuulivoimaloiden huolto- ja pystytyspalvelut info@jbeservice.fi

”Koska loppupeleissä aina on kyse meistä ihmisistä ja tärkeintä on luottamus, on tuloksellinen myynti saavutettavissa kysymällä, kuuntelemalla ja kuulemalla.” ”Kosketa ihmisten elämää.

Anna enemmmän kuin mistä asiakas maksaa. Rakenna verkostoja. Ole aito. Ole avoin.”

Kuljetusliike Backman Ky Pentintie 12, 91100 II • 0400387682 kuljetusbackman@gmail.com PARHAAT PALVELUT

IINATTIJÄRVI, PUDASJÄRVI

Maanrakennus Veijo & keijo nieMelä 0400 302 907

iinaTTijärVi, VknieMela@dnainTerneT.neT PARHAAT PALVELUT

JÄÄLI, KIIMINKI

Lattianliippaustyöt Kokko Tmi •

Omakotitalot • Rivitalot • Kerrostalot • Navetat • Halli • MasterTop-työt

Työt 30 vuoden kokemuksella Puh. 044 5580 060, Kokko Risto PARHAAT PALVELUT

”Tuloksellinen myynti on saavutettavissa kysymällä, kuuntelemalla ja kuulemalla”, PÄIVI TUOHIMAA sanoo.

HAILUOTO

KELLO, HAUKIPUDAS

16

Maksuton lakimiespalvelu tulee tarpeeseen

P

ohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenille ilmaiset lakimiespäivystykset jatkuvat koko syksyn.

Asianajajat ovat tavattavissa joka toinen keskiviikko toimistolla.

Asiointi on ilmaista mutta aika pitää muistaa varata etukäteen toimistolta.

Palvelu on toiminut ilmaisen puhelinpalvelun rinnalla jo useita vuosia ja on ollut kysytty ja tarpeellinen yrittäjille.

Aina ei ole mahdollista hyödyntää pelkästään maksutonta puhelinneuovontaa vaan on helpompi esittää ongelma suoraan kasvotusten.

Palvelurenkaassa olevat asianajajat ovat itse myös kokeneet palvelun tarpeelliseksi ja hyödylliseksi.

Yrittäjät ovat osanneet tulla pakeille oikeiden ja hyvin kysymysten kanssa.

Kenestä vuoden Yksinyrittäjä?

P

ohjois-Pohjanmaan Yrittäjät etsii jäsenyritystensä joukosta vuoden 2104 Yksinyrittäjää.

Palkittavan yksinyrittäjän toiminnan pitää olla vakiintunutta ja sen pitää olla yrittäjän päätoimi.

Palkinnon saajan on osoitettava myös muuta aktiivisuutta elämässään yrittäjyyden hyväksi.

2000 euron palkinto, jossa on mukana myös Oulun Talousalueen käsi- ja pienteollisuussäätiö, luovutetaan Maakunnallisessa Yrittäjäjuhlassa marraskuussa.

Hakuaikaa on lokakuun loppuun saakka.

MAANANTAI 22. SYYSKUUTA 2014

Vahingonlaukaukset voidaan estää PPY:n tämän vuotisen Siitä ampuja tietää, että varInnovatiivinen yritysidea- mistin ei ole päällä.

Laite tunnistaa ihon optisespalkinnon pokannut ti. Vain 40 grammaa painava laiJanne Lampela sai te toimii nappiparistolla, jota ei normaalikäytössä tarvitse syksyn keksinnölleen idean iltapäivälehden lööpistä aikana vaihtaa.

2012. Hän ajatteli, että 11-vuotiaan kuolema ”Mahtava vahingonlaukaukseen tunnustus” oli turha ja se olisi voitu estää.

PPY:n palkintoa Lampela kehuu ”aiANTTI NISKANEN

O

ngelman ratkaisulle tarjosi otollisen pohjan se, että Lampela on koulutukseltaan koneautomaatioinsinööri ja harrastaa metsästystä.

Hän esitti idean vahingonlaukauksen estolaitteesta PohjoisPohjanmaan ELY-keskuksen innovaatioasiantuntijalle Juha Elfille.

Loppu on historiaa.

Patenttihakemus jätettiin vuosi sitten, ja MiklaGuardin perusmallin myyntiä on aloiteltu tänä kesänä.

Lampelan keksimä laite hälyttää, jos aseen varmistin jää laittamatta päälle.

Kun varmistin kytketään pois päältä, laite tarkkailee, onko ampujalla sormi liipasinkaaren sisällä. Jos varmistin on kytketty pois päältä ja ampuja ottaa sormensa pois liipaisinkaaren sisältä, MiklaGuard alkaa viiden sekunnin kuluttua hälyttää piipittämällä ja valomerkkiä näyttämällä.

van mahtavaksi tunnustukseksi”. ”Se kertoo, että ollaan Miklatech Oy:ssä kehitetty innovatiivinen ja tarpeellinen tuote.” ”Juhlatunnelmaa tosin latisti seuraavan päivän uutinen metsästäjän kuollettavasta vahingonlaukauksesta Pudasjärvellä”, hän lisää.

MiklaGuardin markkinanäkymät ovat hyvät. Suomessa on 1,6 miljoonaa käsiasetta; pistoolia, haulikkoa ja kivääriä. EU-alueella niitä on 80 miljoonaa ja USA:ssa satoja miljoonia.

Rahoitus pullonkaulana Miklatehc jatkaa ponnekkaasti aseturvallisuuden parantamista. MiklaGuardista kehitellään erilaisia versioita, lisäksi suunnitteilla on uusia tuotteita. Niiden lanseerausta, patentointia, markkinointia ja vientiä häiritsee Lampelan mukaan rahoituksen ongelmallisuus. ”Rahoitusta on käsittämättömän vaikea saada, vaikka kaiken pitäisi tukea sitä; meillä on kotimainen vientituote, jolle on patentti ja lähes rajattomat markkinat.”

JANNE LAMPELA kiitti PPY:tä ja yhteistyökumppaneitaan.

MIKLAGUARDIT valmistaa haapavetinen Darekon Oy. Kuva Miklatech Oy.

MAANANTAI 22. SYYSKUUTA 2014

Yrittäjien omat palkitsemistuotteet

S

uomen Yrittäjien yrittäjäristit ja ansioristit ovat hieno tapa muistaa yrittäjänä tai työntekijänä pitkään toiminutta.

Järjestöansioista palkittavia yrittäjiä varten on Suomen Yrittäjien ansiomerkki.

Jäsenmerkki on tunnus kuulumisesta yrittäjäjärjestöön.

Suomen Yrittäjien Adressilla voi onnitella, kannustaa tai ilmaista myötätuntoa.

Hakulomake löytyy sivuillta www.yrittajat.fi/huomionosoitukset Lomakkeet toimitetaan anomuksen puoltoa varten jäsenjärjestöön tai Suomen Yrittäjien toimistoon PL 999, 00101 Helsinki.

Omistajanvaihdosten rahoitukseen neuvontaa

P

ohjois-Pohjanmaan Yrittäjillä on ollut vuodesta 2013 lähtien maksuttomat omistajanvaihdospäivystykset, jotka järjestetään 12 kertaa vuodessa.

Omistajanvaihdospäivystyksessä yrittäjät sekä myös ostajat saavat asiantuntijoilta perusneuvontaa omistajanvaihdoksista.

Vuoden 2015 alussa alkavat omistajanvaihdosten rahoitukseen liittyvät maksuttomat päivystykset, jotka järjestetään PohjoisPohjanmaan Yrittäjien tiloissa.

Päivystykset toteutetaan yhdessä Finnveran kanssa.

Rahoitukseen liittyviä kysymyksiä voivat olla esimerkiksi oman pääoman tarve, takaisinmaksuaika sekä pankkien ja Finnveran roolit omistajanvaihdosten rahoituksessa.

17

18

MAANANTAI 22. SYYSKUUTA 2014

Yrittäjyyspolitiikkaa Saksan malliin Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Oman Elämänsä Sankarit -delegaatio vieraili toukokuun alussa Berliinissä, jossa osallistujat saivat monipuolisen kuvan Saksan taloudesta, kilpailukyvystä sekä siitä, millainen maa se on yrittäjän kannalta katsottuna.

MARKO JÄÄSKELÄINEN

S

aksassa on pitkä perinne perheomisteisille pk-yrityksille ja useissa vierailukohteissa nousi esille sama asia: saksalainen ajatusmalli, jonka mukaan yrityksiä kehitetään pitkäjänteisesti ja ”kvartaali” on 25 vuotta.

Niillä on selkeä tavoite mennä kansainvälisille markkinoille ja pärjätä niillä hyvin, mutta samalla ne haluavat luoda arvoa ja kantaa vastuuta henkilöstöstään ja ympäristöstään pitkällä tähtäimellä.

Saksan teollisuussektori on erittäin vahva ja ulottuu useille eri aloille, kuten auto-, elintarvike- ja kemianteollisuuteen. Energia- ja talousministeriön Nikolai Zieglerin mukaan Saksan teollisuuden kansainvälistä menestymistä auttaa merkittävästi se, että maan kotimarkkinat ovat niin suuret; niillä menestyminen antaa hyvät edellytykset kansainväliseen toimintaan.

Toisaalta on merkillepantavaa, että yritysten kasvu perustuu niiden omaan kykyyn ja haluun kasvaa.

Vuonna 2012 tehdyn selvityksen mukaan 83 prosenttia Saksan pk-yrityksistä ei ollut saanut julkista tukea viimeisen kolmen vuoden aikana ja 68 prosenttia kyselyyn vastanneista sanoi syyksi sen, että ne eivät tarvitse sitä. Suurin kilpailukyvyn säilyttämiseen liittyvä haaste on puolestaan se, kuinka selvitä korkeista ja kasvamaan päin olevista energiakustannuksista tulevaisuudessa.

Pohjana kisällijärjestelmä Saksassa PK-yritykset ovat myös sikäläisen, suomalaisesta monin tavoin poikkeavan oppisopimuskoulutuksen selkäranka, koska ne tar-

joavat 80 prosenttia opiskelijoiden harjoittelupaikoista.

Malli perustuu kisällijärjestelmään, jossa opiskelija on koulutuksen alusta lähtien osa työelämää, koska opiskelu on yhdistelmä kouluopetusta ja työntekoa. Tämä voi tapahtua esimerkiksi niin, että opiskelija on kolme päivää viikossa työharjoittelussa ja kaksi päivää koulussa. Opiskelija saa tästä palkkaa, jonka määrä vaihtelee riippuen siitä, minkä alan koulutuksesta on kyse.

Vastaavanlainen järjestelmä on käytössä myös aikuiskoulutuksen puolella täydennys- ja uudelleenkoulutuksessa.

Yritysten kannalta järjestelmän suurin hyöty on siinä, että ne saavat juuri omiin tarpeisiinsa räätälöityä työvoimaa. ”Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien keväällä 2014 tekemän kysely-

OMAN ELÄMÄNSÄ SANKARIT ryhmäkuvassa yhdessä isäntien kanssa.

tutkimuksen mukaan muun muassa juuri tässä asiassa meillä Suomessa on paljon kehittämistarpeita”, toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen sanoo.

Suurlähetystö auttaa yrittäjää Saksan suurlähetystö toimii Berliinissä Team Finland -brändin alla yhdessä muun muassa Finpron ja Visit Finlandin kanssa Se vastaa suomalaisyritysten Saksaa koskeviin tiedusteluihin ja auttaa järjestämään tapaamisia viranomaisten kanssa.

Ulkoasiansihteeri Christian Heikkinen antoi muutaman vinkin, jotka kannattaa ottaa huomioon, jos haluaa tehdä bisnestä saksalais-

19

MAANANTAI 22. SYYSKUUTA 2014

Saksalainen kisällijärjestelmä

Saksassa PKyritykset tarjoavat 80% opiskelijoiden harjoittelupaikoista

Opiskelu on yhdistelmä kouluopetusta ja työntekoa.

Esimerkiksi seuraavasti:

3

pvä/vko työharjoittelua

2

pvä/vko koulua

OPISKELIJA saa palkkaa.

YRITYS

saa omiin tarpeisiin räätälöityä työvoimaa.

ten kanssa. Heikkisen mukaan saksalaiset ovat ratkaisukeskeisiä, eli he haluavat heti ensimmäisessä tapaamisessa kuulla selkeän toimintasuunnitelman ja aikataulun, miten tavoitteeseen päästään.

Saksankielen taito on liike-elämässä itsestään selvyys, samoin kuin teitittely. Myös liittovaltiorakenne on otettava huomioon: osavaltioita on 16 ja alueelliset erot suuria.

MAISTUISIKO Bratwurst? Paikallista pienyrittäjyyttä.

Yrittäjyys tutuksi sankareille MARKO JÄÄSKELÄINEN Oman elämänsä sankarit (OES) on Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien kehittämä konsepti, jonka tarkoituksena on lisätä osallistujiensa tietämystä yrittäjyydestä, sen olosuhteista sekä siihen liittyvistä mahdollisuuksista ja riskeistä. Mukaan valitaan 20 osallistujaa pääasiassa Pohjois-Pohjanmaan alueelta.

Kolmiosainen ohjelma OES:n aloittaa Rukan maailmancupin yhteydessä järjestettävä YrittäjäAreena, joka kokoaa merkittäviä vaikuttajia pohtimaan yrittäjyyttä ja yritysten kilpailukykyä. Yksi jakson yhteistyökumppaneista on Yleisradio, joka tuottaa ohjelmaa paikan päältä.

Kansainvälinen jakso antaa osallistujille mahdollisuuden oppia muiden maiden toimintamalleista ja tavoista edistää yrittäjyyttä.

Sen aikana kohdemaassa tutustutaan mm. yrityksiä palvelevien organisaatioiden toimintaan ja palveluihin.

Kolmas jakso puolestaan järjestetään valtakunnallisilla Yrittäjäpäivillä, missä kurssilaiset voivat osallistua tämän noin 2000 osallistujaa keräävän tapahtuman laadukkaaseen ohjelmaan ja verkostoitua yrittäjien kanssa.

Tavoitteena pysyvä toimintamalli Oman elämänsä sankareista on tavoitteena muodostaa ainutlaatuinen vaikuttajaverkosto, joka pystyy hyödyntämään saamaansa koulutusta omassa työssään. Microsoftilla johtotehtävissä työskentelevän Margit Heiniemen mukaan juuri näin on tapahtunutkin:

”OES:n laadukkaan sisällön ja sen aikana muodostuneen verkoston kautta oma osaamiseni on laaja-alaistanut olen saanut uusia näkökulmia ja ajatuksia johtamistyöhöni”, hän sanoo.

Samoilla linjoilla on myös Riikka Moilanen, joka kertoo saaneensa OES:ssa kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävänsä kannalta tärkeää tietoa sekä nauttineensa asiantuntevista puheenvuoroista yhteiskunnallisesti merkittävistä aiheista.

Osallistujilta saatu palaute antaa pontta järjestäjien tavoitteelle, jonka mukaan OES vakiinnuttaisi paikkansa yrittäjyyden edistäjänä ja osallistujien verkostoitumisyhteisönä. Ainakin alku lupaa hyvää ja seuraavat sankaritkin aloittavat matkansa jo marraskuussa.

20

MAANANTAI 22. SYYSKUUTA 2014

Valtaosa yrittäjistä jak - kunnon lomiin yltää vain harva Yrittäjät jaksavat töissään kohtalaisen hyvin, vahvistaa tuore yrittäjien hyvinvointibarometri. Vaikka työviikot ovat paljon pidempiä kuin palkansaajilla ja lomaa on vähemmän, kaksi kolmasosaa yrittäjistä arvioi työkykynsä hyväksi.

ANTTI NISKANEN

Y

rittäjät tuntevat itsensä energiseksi ja ovat innostuneita työstään. He ovat myös tyytyväisiä elämäänsä useammin kuin ne yrittäjät, jotka arvioivat työkykynsä huonoksi. ”Yrittäjillä on draivia: kun on innoissaan siitä mitä tekee, jaksaa tehdä pidempää viikkoa, Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Harri Hellstén tulkitsee kyselyn tuloksia.

Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen saattaa kuitenkin unohtua, kun yrittäjä innostuu ja uppoutuu

työhönsä tai kantaa huolta yrityksensä jatkuvuudesta taloudellisesti epävarmoina aikoina.

Kuormittavia tekijöitä riittää

Kyselyllä selvitettiin Suomen Yrittäjien jäsenistön hyvinvointia ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä.

Eniten työssä jaksamista haittaavat vaikeudet töiden ennakoinnissa sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisessa, työpäivien venyminen, epävarmuus töiden riittävyydestä sekä hallinnollinen työ ja byrokratia.

Lisäksi työkyvyn arvioihin olivat voimakkaimmin yhteydessä tukija liikuntaelinoireet, sairaudet ja työn fyysiset vaatimukset. ”Yrittäjän läheisten, yhteistyökumppanien, työterveyshuollon ja yrittäjäjärjestön väen kannattaa kannustaa yrittäjää huolehtimaan itsestään ja työkyvystään, Hellstén sanoo. ”Osa vastaajista kertoo kokevansa pahaa stressiä. He tarvitsevat sekä tukea jaksamiselleen että neuvoja yritystoimintaansa. Heitä pitää ohjata hakemaan apua ajoissa”, erityisasiantuntija Susanna Visuri Työterveyslaitokselta lisää.

Sähköinen kysely lähetettiin 10 000:lle Suomen Yrittäjien jäsenelle maaliskuussa 2014 ja siihen vastasi 1 360 henkilöä.

Pitkät päivät - lomat ja vapaat vähissä

HYVINVOINTIBAROMETRI 2014 Suomen Yrittäjien hyvinvointibarometri 2014 on osa HYVE, Yritykset yhteistyötahojen tuella hyvinvointiin -hanketta.

Kyselyyn vastanneiden aluejärjestö- ja toimialajakaumat vastaavat pääpiirteissään Suomen Yrittäjien jäsenistön JAKAUMAA. Vastaajien iän keskiarvo NAISIA

42% YKSINYRITTÄJIÄ

49v.

MIEHIÄ

58% 36%

Kysely toteutettiin osana HYVE: Yritykset yhteistyötahojen tuella hyvinvointiin -hanketta, jonka tavoitteena on kehittää toimintamalleja mikroyrittäjien hyvinvoinnin tukemiseksi.

60 prosenttia kyselyyn vastanneista yrittäjistä työskentelee yli 40 tuntia viikossa, 37 prosenttia päätoimisista yrittäjistä jopa yli 49 tuntia viikossa.

Hankkeen toteuttajina ovat toimineet Työterveyslaitos ja Varsinais-Suomen Yrittäjät.

Hanketta ovat rahoittaneet ESR/Varsinais-Suomen ELY-keskus, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, Varsinais-Suomen Yrittäjät ja Työterveyslaitos.

Raportin ovat laatineet Susanna Lundell, Susanna Visuri ja Ritva Luukkonen.

Pitkää työviikkoa selittää se, että yrittäjillä on vähemmän vapaapäiviä kuin työntekijöillä: 14 prosenttia heistä ei ollut pitänyt yhtään vapaapäivää kuukaudessa. 17 prosenttia pitää keskimäärin yhden–kaksi vapaapäivää kuukaudessa joka neljäs kolme– neljä vapaapäivää kuukaudessa.

Viidennes yrittäjistä pitää viisi– kuusi vapaapäivää kuukaudessa, neljännes yli kuusi vapaapäivää kuukaudessa.

Vain vajaa puolet yrittäjistä pystyy pitämään lomaa yli kolme viikkoa vuodessa. 11 sadasta ei ollut pitänyt ollenkaan lomaa viimeksi kuluneen vuoden aikana.

40 prosenttia vastaajista piti lomaa kolme-kuusi viikkoa, yhdeksän prosenttia yli 6 viikkoa viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Vastaajista puolet oli sitä mieltä, että he pitävät riittävästi vapaaja lomapäiviä.

Itse arvioitu työkyky on suoraan yhteydessä yrityksen taloudelliseen menestymiseen. Kun yrittäjä pystyy pitämään tarpeeksi vapaata, ehtii liikkua ja nukkua ja pitää ihmissuhteet kunnossa, hän kokee työkykynsä hyväksi. ”Kuntoilu ja riittävä lepo takaavat paremman tuloksen myös viivan alle”, Harri Hellstén huomauttaa.

Työterveyslaitos ja Varsinais-Suomen Yrittäjät.

Tärkeintä on tyk ANTTI NISKANEN Raahelainen yrittäjä Kirsi Asunmaa allekirjoittaa työhyvinvointiin ratkaisevasti liittyvän tutkimustuloksen: ”Kyllähän tärkein asia on se, että tykkää työstään.” ”Varsinkin, kun ne kesä- ym. lomat jäävät yleensä pitämättä, monesti myös sairastelulomat.”

Haastatteluhetkellä flunssaisena ja kuumeisena töitä tehnyt Asunmaa myöntää, että kiireaikoina jää huolehtimatta myös omasta hyvinvoinnnista; liikunnasta, levosta ja säännöllisestä ruokailusta.

”Mutta näissäkin palataan ruotuun siinä vaiheessa, kun työtahti antaa myöten.”

Asunmaan mielestä on tärkeintä tiedostaa, että ympäripyöreitä päiviä ei voi tehdä määrättömästi. ”Jonkin aikaa jaksaa, kun tietää, että jonkun kiireellisen ja innostavan projektin jälkeen voi ottaa rennommin.”

Voimaa läheisistä ja luonnosta Asunmaa kertoo saavansa voimaa perheestä, ystävistä, luonnosta ja harrastuksista,

21

MAANANTAI 22. SYYSKUUTA 2014

saa hyvin KAISA VALKAMAKETTUNEN lähtee joskus kännykän ulottumattomiin, tässä kalan mallia Pääjärveltä Venäjän puolelta.

kätä työstään ”Sitä auttavat myös omien rajojen rikkomiset ja onnen tunne, kun onnistuu. ”Kun kokee elämän sekkailuna, on kiitollinen jokaisesta uudesta aamusta johon herää. Kuppi kahvia, kuteet niskaan ja sitten kohti uusia seikkailuja, onnistumisia ja vastoinäymisiä. Siinä se ihmisen olemisen, kasvun ja kehittymien paikka.”

”Elämää myös työn ulkopuolella” Kuusamolainen yrittäjä Kaisa Valkama-Kettunen kertoo pitävänsä itsensä virkeänä ja jaksavana syö-

mällä hyvin, monipuolisesti ja terveellisesti. ”Riittävä uni on myös tärkeää, ja liikunta jaksamisen kannalta olennaista.”

Yrittäjän työ on hänen mukaan mielenkiintoista ja aika työn parissa menee nopeasti. On kuitenkin tärkeää, että elämää on myös työn ulkopuolella. ”Kun tekee töitä kuutena päivänä ja 60-100 tuntia viikossa, on tärkeää, että vähintään seitsemäntenä päivänä katkaisee arjen harrastusten tai sosiaalisen elämän parissa.”

Kaisan monipuolisiin harrastuksiin kuuluvat muun muassa lumilautailu, lenkkeily, golf, eräily ja

vaellus, marjastus sekä miehen kanssa kalastus ja metsästys. Myös kaksivuotinen suomenpystykorva pitää joka päivä sopivasti liikkeessä. ”Joskus on myös poistuttava paikkakunnalta ihan lomalle. Sen jälkeen työteho on aina paljon parempi ja kaikki sujuu levänneenä paremmin.”

22

MAANANTAI 22. SYYSKUUTA 2014

Yrittäjien asialla Tavanomainen aamu Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimistolla Isokatu 4:ssä. Työtä jäsenyritysten hyväksi, maakunnan hyväksi, Suomen Yrittäjien hyväksi.

ANTTI NISKANEN

T

oimitusjohtaja Marjo Kolehmainen kertoo lehdistölle alueen pk-yritysten talousnäkymistä.

Järjestöpäällikkö Kirsi Anttila vastaa yrittäjän puheluun, jonka projektiassistentti Milla Raappana on hänelle välittänyt.

Yhteyspäällikkö Sari Reinikainen-Laine viimeistelee jäsenkirjeen ja lähettää sen sähköisesti kaikille jäsenyrityksille.

Omissa toimissaan yritysten omistajanvaihdosten parissa häärii projektipäällikkö Tommi Sirviö.

Katriina Ruonio palvelee jäsenasioissa maanantaisin. ”Tekemätöntä työtä riittää. Yrittäjien asian ajaminen on sekä päivittäistä että pitkäjänteistä toimintaa”, Reinikainen-Laine sanoo.

Anttilan kanssa hän on toimiston pitkäaikaisimpia työntekijöitä; he ovat olleet yhdistyksen palveluksessa yli 20 vuotta.

Koulutus avainasemassa Reinikainen-Laineen mukaan PPY on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka käyttää käytännöllisesti katsoen kaikki tulonsa jäsenten hyväksi. ”Eniten resurssoimme koulutukseen ja erilaisten verkostoitumista auttavien tapahtumien järjestämiseen. Ne nivoutuvat yhdistyksen vuosittain päättämiin painopisteisiin.”

Tänä vuonna keskitytään yrittäjien jaksamiseen ja hyvinvoinnin

edistämiseen, yritysten toimintaympäristön ja liiketoiminnan muutoksissa auttamiseen, aktiivisen paikallisyhdistystoiminnan tukemiseen ja yhteistyöhön kuntien kanssa yritystoiminnan edistämiseksi.” ”Pelkästään osallistumalla tilaisuuksiin ja käyttämällä maksuttomia asiantuntijapalveluja yritys saa hyvin nopeasti jäsenmaksunsa takaisin”, hän lisää.

SARI REINIKAINENLAINE laittaa sähköisen tiedotteen jäsenyrityksille.

PPY:N toimiston väki on harvoin yhtä aikaa koolla.

Uusien tilojen avajaisissa heidät saatiin potrettiin.

Vasemmalta Milla Raappana, Tommi Sirviö, Marjo Kolehmainen, Sari Reinikainen-Laine ja Kirsi Anttila.

Vaikutusvaltainen yrittäjäyhdistys Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät (PPY) on osa maamme vaikutusvaltaisinta yrittäjien kattojärjestöä Suomen Yrittäjiä. PPY:n kuuluu 29 yrittäjäyhdistystä ja niiden kautta yli 4600 pohjoispohjalaista yritystä. Pohjoisimmat niistä ovat Kuusamossa, eteläisimmät Pyhäjärvellä. Koulutuksen lisäksi PPY tarjoaa jäsenyrityksilleen neuvontapalveluja, verkostoitumista ja järjestötoimintaa. Neuvontapalveluverkostossa on joukko asiantuntijoita, joiden palvelut ovat jäsenille maksuttomia. Niitä täydentävät päivystyspalvelut lakiasioissa, omistajanvaihdoksisssa sekä työvoima-asioissa.

PPY:n jäsenillä on käytettävissä jäsenetuja, alennuksia muun mu-

assa polttoaineissa, majoituksessa ja matkustamisessa. Alueellisten etujen lisäksi he voivat nauttia kattojärjestön Suomen Yrittäjien eduista.

Sähköisen kirjeen lisäksi jäsenyritykset saavat tämän Yrittäjä-lehden.

Vahvaa edunvalvontaa PPY tekee työtä vahvan kumppaniverkoston kanssa. Yhdistyksen hallitus ja työvaliokunta vastaavat linjauksista, käytännön työtä jalostetaan valiokunnissa. Ne ottavat mielellään käsittelyynsä aihepiiriiä koskevia aloitteita ja uusia ideoita.

Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana on Lauri Mikkonen.

PPY on vahva yrittäjien edunvalvoja, joka tekee kiinteä yhteistyötä muiden maakunnallisten vaikuttajien kanssa.

Yhdessä muiden kanssa yhdistys oli vaikuttamassa viime vuonna muun muassa kuljetustuen säilymiseen, ammatillisten koulutuspaikkojen leikkausten kohtuullistamiseen sekä yritysvaikutusarvioinnioin käyttöön ottamiseen kunnissa, PPY kampanjoi myös sen puolesta, että sopimusperusteinen jätteenkuljetus säilyi Oulussa.

MAANANTAI 22. SYYSKUUTA 2014

23

24

MAANANTAI 22. SYYSKUUTA 2014

Myönteiset asiat kortilla, mutta:

Pohjois-Pohjanmaalla on hyvä yrittää

Viimeisen vuoden aikana rahoitusta ottaneet

31%

Myönteiset asiat ovat kortilla maan taloudessa ja maakunnan yritysten näkymissä. Pohjois-Pohjanmaata kuitenkin pidetään keskimääräistä parempana paikkana toimia yrittäjänä, kertoo tuore pk-yritysbarometri.

ANTTI NISKANEN

P

arempana kuin muualla Suomessa nähdään muun muassa viihtyisä asuinympäristö, tietoliikenneyhteydet sekä alihankkijoiden, toimitilojen ja tonttien saatavuus.

Yritysten välinen yhteistyö, julkiset ja yksityiset yrityspalvelut koetaan paremmiksi kuin muualla keskimäärin, ja myös työvoimaa on paremmin saatavilla. ”Vain liikenneyhteyden ja maakunnan sijainti saivat muuta valtakuntaa heikommat arviot”, PPY:n toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen analysoi tuoretta pksuhdannebarometria.

Hän kiitti myönteisestä kehityksestä pk-yritysten toimintaympäristön parantamiseen tähtäävää työtä, jota tehdään laajalla rintamalla.

”Nyt voi antaa tunnustusta, sillä työn tulokset alkavat näkyä yrittäjien asenteissa. Aluejärjestön tavoitehan on, että yrittäjä voisi keskittyä pääsääntöisesti omaan yritystoimintaan, eikä aika menisi toissijaisten haasteiden hoitamiseen.”

Pk-yritysbarometriin vastasi valtakunnassa 5800 yritystä ja Pohjois-Pohjanmaalla 332 yritystä.

Näkymät heikkenivät Alueen pk-yritysten suhdanneodotukset laskivat selvästi kevään 15 prosentista kahdeksaan prosenttiin.

Myös henkilökunnan määrän suhteen näkymät ovat heikommat kuin keväällä saldoluvun ollessa

kaksi prosenttiyksikköä alhaisempi, nyt seitsemän ja keväällä yhdeksän.

Heikentynyt suhdannetilanne vaikuttaa investointihalukkuuteen.

Pk-yritykset haluavat pitää kiinni henkilöstöstään, ja yritysten kasvuhalukkuus on säilynyt ennallaan.

Pk-yritykset sinnittelevät heikon taloustilanteen yli pitämällä kiinni henkilöstöstään. ”Työpaikat säilyvät, mutta kannattavuus on laskussa. Tarvitaan joustoa työmarkkinoihin”, Kolehmainen analysoi yritysten odotuksia ja toiveita.

70 prosenttia vatsaajista pyrkii pitämään henkilökunnan määrän samana ja 18 prosenttia ennakoi sen jopa alueellamme kasvavan. ”Tämä on erinomainen viesti alueemme pk-yrittäjiltä. Näyttää siltä, että yrittäjät ovat valmiita jousta-

66,4%

6%

Seuraavana vuonna rahoitusta suunnittelee ottavansa

Pitää rahoitusta pahimpana kehittämisen esteenä

Pohjois-Pohjanmaan yritykset eivät pelkää ottaa rahoitusta

maan siitäkin huolimatta, että kannattavuus laskee ja tuotantokustannuten uskotaan nousevan.” ”Milloin tapahtuu edistystä työmarkkinoiden jouston osalta”, Kolehmainen ihmettelee.

Rahoitus ei pahin kasvun este Puolet Pohjois-Pohjanmaan yrityksistä on ottanut lainaa. Viimeisen vuoden aikana rahoitusta on ottanut 31 prosenttia yrityksistä.

Seuraavan vuoden aikana rahoitusta suunnittelee ottavansa viidennes maakunnan yrityksistä. Näistä 75 prosenttia hakee rahoitusta pankista, kolmannes Finnverasta ja neljännes Ely-keskuksesta.

Yleisimmät rahoituksen käyttötarkoitukset ovat käyttöpääoma (35 prosenttia) ja erilaiset yrityksen kehittämishankkeet (15 prosenttia).

Erityyppisiin investointihankkeisiin rahoitusta on hakenut 31 prosenttia yrityksistä.

Rahoitusta pitää pahimpana kehittämisen esteenä ainoastaan kuusi sadasta pohjoispohjalaisesta yrityksestä. Koko maan vastaava luku on 9. ”Tältä osin tilanne on siis muuta maata parempi ja parantunut edelleen syksystä 2013”, Finnveran aluejohtaja Pauli Piilma totesi. ”Ainoa poikkeama heikompaan suuntaan muun maan barometrituloksiin verrattuna on investointien osuuden jääminen alhaisemmaksi.”

Kaksi ja puoli hyvää uutista Yritysbarometrin julkistamisseminaarissa puhuneella Nordean pääekonomistilla Aki Kangasharjulla oli masentavia näkemyksiä Suomen taloudesta.

Suomi on putoamassa kyydistä. Neljäs laskuvuosi on yhden shokin päässä. Ja ensi vuonna yhtä lähellä on deflaatio, hintojen lasku. Japanin tie.

Kangasharju kaivoi kuitenkin ”kaksi ja puoli hyvää uutista”, jotka luovat toiveita siitä, että Suomenkin talous vielä kääntyy. ”Maailmantalous on piristymässä ja kasvu kiihtymässä. USA:ssa on neljän prosentin vauhti ja Britanniassakin kolmen.” ”Toinen hyvä uutinen on euron heikentyminen, jonka pitäisi jatkua. Se auttaisi vientiä.”

”Ja se puolikas se, että rakennemuutos on Suomessa alkanut.

Nuoret ja pienet tuottavat yritykset uudistavat markkinoita.”

Haasteita riittää Mihin Suomessa pitäisi puuttua ovat verotaso, työmarkkinalainsäädäntö, verotus ja rahoituksen saatavuus. Näitä yrittäjätkin nostavat jatkuvasti esille. ”Mutta eri asia on, milloin haasteisiin pystytään vastaamaan. Vaalit kun painavat taas päälle muutaman kuukauden kuluttua.”

25

MAANANTAI 22. SYYSKUUTA 2014

HENRY AHO työn touhussa SunSuutari-liikkeessään Kemissä.

Yrityskummilta luotettavaa tietoa yrittämisestä Yrityskummitoiminta yhdistää nuoren yrittäjän ja kokeneen yrittäjän, jolla on aloittelijalle rahan arvoisia neuvoja, ilmaiseksi.

ANTTI NISKANEN Henry Aho oli kaukaa viisas ja hankki yrityskummin jo ennen yrittäjäksi ryhtymistään 2011.

Saattoi olla, että hänellä oli myös tavallista parempi onni, kun yrityskummiksi suostui hänen entinen työnantajansa Risto Luttinen.

Joka tapauksessa Aho on vakuuttunut siitä, että yrityskummin ansiosta hän ei ole nuorella yrittäjäurallaan astunut jokaiseen lätäkköön. ”Yrityksen suunnittelu ja perustaminen, yrittämisen ja firman pyörittämisen arkihaasteet, työntekijän palkkaus, kestävä toiminta,

markkinointi. Kaikista niistä olen voinut kysyä Ristolta joko tapaamalla tai soittamalla.” ”Ja mikä parasta, olen oppinut kuinka katsotaan oikeaoppisesti eteenpäin ja löydetään sillat.”

Luottamus tärkeintä Ahon mukaan tärkein juttu kummitoiminnassa on se, että voi luottaa kummiin, Luottamus mahdollistuu siten että kummi on kiinnostunut.

”Risto on aidosti kiinnostunut ongelmistani ja hänellä on halu auttaa.”

Aho sanoo, että ei ole haikaillut useamman yrityskummin perään. ”Riston mentorivarastossa on valtavasti tietoa. Ja kun hän on toiminut samalla toimialalla, hän on jo yrittäessään paininut samojen haasteiden kanssa,” ”Suosittelen kummitoimintaa vilpittömän avoimesti, siitä on valtava apu”, hän lisää.

Kummi haluaa auttaa yrittäjää menestymään Risto Luttiselle yrityskummitoiminta on luontevaa jatkoa taakse jääneelle yritystoiminnalle. ”Se on mukava harrastus, joka pitää omalta osaltaan kiinni yritysmaailmassa ja tarjoaa mahdollisuuden jakaa aktiiviaikana kerääntynyttä tietotaitoa.” ”Minulla on myös halu auttaa yrittäjiä menestymään osaamiseni ja kokemukseni avulla”, hän jatkaa.

Luttisen mukaan yrityskummin tärkein tehtävä on osata kuunnelle.

Ja yhdessä etsiä ongelmat ja ratkaisut niihin.

Hän suosittelee yrityskummitoimintaa kaikille kokeneille yrittäijlle tai yritystoiminnan jo jättäneille. ”Jokaisella meillä on jotain osaamista ja tietämystä, josta voi olla hyötyä toiselle yrittäjälle.”

”Ja jos jotain asiaa ei tiedä, meillä on kummeja eri aloilta, joilta voi kysyä.”

Kummeja tarvitaan Luttinen viittaa Suomen Yrityskummit ry:n, jonka jäsen hän yli tuhannen muun joukossa on.

Yrityskummit on maan suurin mentorointiverkosto, johon kuuluu myös kuntia, seudullisia elinkeinoyhtiöitä, partner -jäseniä, järjestöjä ja yhdistyksiä.

Rahoitus pohjautuu jäsenmaksuihin, avustuksiin ja oman toiminnan tuottoihin.

Pohjois-Pohjanmaalla, ja erityisesti Oulussa, on kummitoiminta ollut vaimeampaa, Nyt asiaan on

tullut korjaus, kun toista vuotta sitten saimme aluekummin.

Kaarlo Nurmirannan johdolla Yrityskummien toiminta on vähitellen aktivoitunut. Alueellamme toimii aktiivisesti parikymmentä yrityskummia. ”Heitä tarvitaan kuitenkin lisää. joten laitahan hakemus meille ja tule mukaan aktiiviseen ja mukavaan porukkaan.”, Luttinen innostaa kokeneita yrittäjiä.

Hakemus löytyy Suomen Yrityskummit ry:n sivuilta.

Oulu on kummitoiminnassa esillä ensi vuonna, kun täällä järjestetään valtakunnalliset yrityskummipäivät.

Elokuussa pidettävään tapahtumaan odotetaan vieraaksi 300 yrityskummia.

26

MAANANTAI 22. SYYSKUUTA 2014

Etsitkö uutta bisnestä?

Sovi treffit Yrittäjäpäiville!

Yrittäjän yhteydet palvelu aukeaa 1.lokakuuta osoitteessa WWW.YRITTAJAPAIVAT.FI/VERKOSTOIDU

SUOMEN YRITTÄJÄT

E

tsitkö asiakkaita, palvelua tai yhteistyökumppania?

Valtakunnallisille yrittäjäpäiville on ilmoittautunut jo yli 1200 yrittäjää, joiden joukossa on varmasti sinullekin sopivia palveluntuottajia, kumppaneita tai mahdollisia asiakkaita. Valtakunnalliset yrittäjäpäivät tarjoaa helpon ja kätevän palvelun, jonka avulla löydät juuri sinulle sopivat kontaktit.

Yrittäjän yhteydet -verkkopalvelun kautta voit sopia tapaamiset kätevästi jo hyvissä ajoin ennen tapahtuman alkua. Voit kertoa, minkälaisia palveluja tarvitset tai tarjoat ja miksi muiden yrittäjien kannattaa tutustua juuri sinuun. Kun osapuolet ovat etukäteen kertoneet itsestään, tapaamiset ovat molemmille antoisia. Näin tapaamisten ”osumatarkkuus” on parempi kuin sellaisilla yrittäjätref-

feillä, joissa tapaamiset ovat sattumanvaraisia.

Palvelu tarjoaa sopivia tapaamisaikoja sinulle sopivien kontaktien kanssa, ja Tampereen messukeskukseen on varattu alue tapaamisia varten.

Yrittäjä Jan-Eric Danielsson käytti palvelua viime vuoden Yrittäjäpäivillä Lappeenrannassa ja sopi useita tapaamisia etukäteen. Helsingin Yrittäjienkin hallituksen jäsenenä hänellä on pitkä kokemus verkostoitumisesta erilaisissa yrittäjä- ja bisnestapahtumissa.

Danielsson auttaa Intelligent HR Systems Finland -yrityksensä kautta muita yrityksiä esimerkiksi kehittämään esimies-

Nopeaa ja tehokasta

työtään, henkilöstöään ja organisaatiotaan. ”Katsoin, josko palvelun kautta löytyisi yhteistyökumppaneita tai bisnesmahdollisuuksia.

Viimeksi etsin etupäässä kumppaneita, joiden kanssa olisi synergiaa”, sanoo Danielsson.

Tapaamisissa Danielsson ja ”treffikumppani” yleensä kertoivat lyhyesti, mitä kumpikin tekee ja oli hakemassa. Osa ei johtanut jatkotoimiin, mutta osan kanssa yhteistyötä on kehitetty. Danielsson sanoo pitäneensä tapaamispalvelua erittäin hyödyllisenä ja rohkaisee muitakin sopimaan yritystreffejä. ”Siihen ei tarvitse panostaa kuin vähän aikaa. Ihmettelinkin kovasti, että tapaamisalueella oli niin tyhjää.

Ehkä se oli vielä sen verran uutta.”

Hän pitää erityisen hyödyllisenä

sitä, että palvelussa voi etukäteen löytää juuri itselle sopivat kontaktit. Sen ansiosta lyhyessä ajassa tavoittaa helposti monta potentiaalista kohdetta ja pystyy rauhassa keskustelemaan vähän syvällisemminkin.

Tampereelle Danielsson on jo sopinut yhden tapaamisen Yrittäjäpäivien ulkopuolelle, mikä saattaa rajoittaa tapaamisia itse tapahtumassa. Silti hän aikoo ilman muuta katsoa, keitä Yrittäjäpäivillä on mahdollista tavata — joko mahdollisia asiakkaita tai kumppaneita. ”En rajaa pois kumpaakaan. Tärkeää on olla aktiivinen — jos et ole aktiivinen, ei synny mitään tuloksiakaan”, Danielsson muistuttaa.

Yrittäjän yhteydet -palvelu aukeaa 1. lokakuuta klo 10 osoitteessa www. yrittajapaivat.fi/verkostoidu Palveluun pääsee kirjautumaan joko LinkedIn-tilillä tai luomalla oman profiilin.

Tietullimaksut Kauanko kausitoiseen kertaan influenssarokote kestää?

Työmatkallani ulkomailla vuokrasin auton ja vuokraamon kanssa sovittiin, että tietullimaksut kuuluvat sopimukseen. Nyt olen saanut englanninkielisen karhukirjeen maksuista sähköpostiini. Lähetysosoite on eri maasta kuin missä vuokraus tapahtui.

Maksammeko?

Ä

lkää maksako. Autovuokraamon kanssa on sovittu tietullilaskutuksesta. Koska karhukirjeet tulevat sähköpostiosoitteeseen jonka annoitte vuokraamolle nettivarausta tehdessänne, tapahtuu organisaation sisällä tietovuotoa.

Oletettavasti joku organisaatiossa myy asiakkaiden sähköpostitietoja eteenpäin, ja rikolliset yrittävät näin periä tietullimaksuja toiseen kertaan. Karhukirjeen liitteenä on laskulomake, jonka summa lienee huomattavasti korkeampi kuin autovuokraamon kautta sovittu kertamaksu. Karhukirje on lähetetty brasilialaisesta sähköpostiosoitteesta, joten viranomaisten on vaikea puuttua asiaan.

Tällaisia aiheettomia sähköpostilaskuja on liikkeellä runsaasti. Suomalaisten onneksi suuri osa on englanninkielisiä, joten ne on helppo havaita. Jos ette ole olleet tekemi-

sissä juuri vastaavanlaisen ulkomaisen kauppakumppanin kanssa, älkää avatko viestejä – edes mielenkiinnosta. Kyseessä saattaa olla myös haittaohjelma, joka pyritään ujuttamaan vastaanottaja koneelle.

ILPO KOSKELA GST Graafinen Studio

K

ausi-influenssarokotteen antama suoja kestää noin vuoden. Viime talvena otettu rokote ei siis välttämättä suojaa tulossa olevalta kausi-influenssalta.

Influenssavirus muuntaa pintarakenteitaan välttääkseen elimistön puolustusmekanismeja, ja siksi epidemioita aiheuttavat virukset ovat vuosittain erilaisia.

Jotta rokote suojaisi influenssalta, rokotteiden valmistamisessa käytetään juuri niitä viruskantoja, joiden oletetaan aiheuttavan seuraavan kauden epidemian. Tämän vuoksi rokoteviruskannat määritetään joka vuosi uudestaan.

Rokote kannattaa ottaa ennen influenssakauden alkua, mielellään marras-joulukuussa. Rokotuksen voi kuitenkin hakea vuodenvaihteen jälkeenkin.

Influenssaepidemian aikanakaan rokottamisesta ei ole haittaa. Rokotteen antaman suojan kehittymiseen menee kuitenkin pari viikkoa.

Jos on siis jo saanut influenssatartunnan, rokote ei enää ennätä estää sairastumista.

Tavanomaiset pistettävät kausi-influenssarokotteet kuten Vaxigrip ja Fluarix eivät aiheuta influenssaa. Ne eivät sisällä kokonaisia, eläviä viruksia, ainoastaan pieniä influenssaviruksen osasia.

Rokote kannattaa ottaa erityisesti silloin, jos omassa lähipiirissä on henkilö, jolla on suurentunut riski sairastua vakavaan influessaan.

Esimerkiksi ikäihmiset, raskaana olevat, alle 6 kuukauden ikäis-

ten lasten vanhemmat ja pitkäaikaissairaat hyötyvät lähipiirin rokotusten antamasta lisäsuojasta.

Kaikki ne, joilla on lähikontakti vakavalle influenssalle alttiiseen henkilöön saavat rokotteen ilmaiseksi osana kansallista rokotusohjelmaa.

Influenssarokotuksesta on hyötyä myös niille, jotka eivät itse kuulu ilmaisrokotusten kohderyhmiin. Vaikka kaikkien terveiden alle 65-vuotiaiden influenssarokotukset eivät olekaan kansanterveydellisesti perusteltuja, influenssarokotus voi yksilötasolla olla hyvinkin hyödyllinen tietyissä elämäntilanteissa.

Terveet työikäiset, jotka eivät kuulu maksuttoman rokotuksen piiriin, voivat lääkärin reseptillä hankkia apteekista influenssarokotteen.

Myös työterveyshuolto voi arvioida työntekijöiden influenssariskiä ja antaa ohjeita influenssarokotuksista. Jotkut työnantajat kustantavat henkilöstölleen influenssarokotteet.

MARKKU PIRINEN Johtajalääkäri LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon erikoislääkäri Caritas Lääkärit Oy

27

MAANANTAI 22. SYYSKUUTA 2014

Ajat ovat vaikeat, mutta ei kannata vajota synkkyyteen, SAMI HEIKKILÄ ja PEKKA KOSKELA toteavat. He bongasivat pankkinsa parvekkeelta ainakin yhden nostotornin. Siellä se näkyy taustalla kirkon takana.

Tyyneyden alla myönteinen vire Talouden tyyneyden alla käy myönteinen pohjavire Oulun seudulla, Nordean konttorista kerrotaan.

ANTTI NISKANEN

A

luejohtaja Pekka Koskelan ja Oulun yrityskonttorin johtajan Sami Heikkilän mukaan vire näkyy muun muassa yrityksille myönnetyissä lainoissa. Ne ovat kasvaneet 50 prosenttia puolen vuoden aikana verrattuna vastaavaan aikaan vime vuotta. ”Kyse on etupäässä korvaus- ja korjausinvestoinneista. Uusinvestoinnit ovat edelleen vähissä. Mutta lainoituksen tarve osoittaa, että yrityksissä valmistaudutaan tulevaan.”

Samoin ovat toimitila- ja yrityskaupat vilkastuneet hiljaiselon jälkeen.

Myönteinen tuuli puhaltaa myös Nordean palvelutiskillä. Alueen johtava yrityspankki kiinnostaa ja saa koko ajan uusia asiakkaita. ”Tuntuu mukavalta, että meidät koetaan hyväksi ja luotettavaksi kumppaniksi.”

Oulun yrityskonttori on viime vuosina panostanut palvelujensa kehittämiseen ja uusinut konttoritilansa. Yritysasiakkaalla on käytettävissä oma sijoitusasiantuntija.

Yhteistyö If:n kanssa on tuonut vahinkovakuutukset Nordean asiakkaiden ulottuville.

Pankinjohtajat kiittelevät asiakasyrityksiään vastuittensa hoitamisesta. Pankin luottotappiot ovat jääneet hyvin pieniksi. ”Ja jos ongelmia syntyy, kannattaa ottaa ne hyvissä ajoin esille. Meiltä kyllä löytyy joustoa.”

Uusia yrittäjiä tarvitaan Mitä Oulun alueelle lääkkeeksi nykyisessä tilanteessa, kesän ict-irtisanomisten jälkeen? ”Se on vaikea kysymys. Mutta yksi asia on varma, se että uusia yrittäjiä tarvitaan”, Koskela sanoo. ”Ja jos lisäksi löytyisi joku isompi toimija, joka työllistäisi kerralla ison joukon ihmisiä ja välillisesti monia muita.”

Pankinjohtajien mielestä yhteiskunnan pitäisi kannustaa voimakkaammin yrittämiseen. Tukea ja avustaa sitä, joka on valmis ottamaan riskejä ja luomaan työpaikkoja. ”Ja yrittäjälle olisi suotava mahdollisuus vaurastua.”

Yrittäjä-Foorumit jatkuvat Suositut Yrittäjä-Foorumit jatkuvat; luvassa on kolme tapahtumaa syksyn aikana.

Ensimmäisessä 19.syyskuuta on aamutilaisuutta vauhdittamassa näyttelijä Merja Larivaara.

Toinen Yrittäjä-Foorumi on 31.lokakuuta ja kolmas marrasjoulukuun vaihteessa.

Yrittäjä-Foorumin järjestelyissä Nordean kumppaneina ovat Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ja kaupunkilehti Forum24.

28

MAANANTAI 22. SYYSKUUTA 2014

Fennovoimalla käynnissä useita tutkimuksia Hanhikiven niemellä HELI HAIKOLA

F

ennovoiman ydinvoimaVoimalaitosjäteluolaan sijoitelan laitospaikalla, Pyhä- taan voimalaitoksen käytön aikajoen Hanhikiven niemel- na syntyviä matala- ja keskiaktiivilä, on urakoitu tutkimusten paris- sia jätteitä kuten suojavaatteita, paksa kesän ajan. Ympäristö- ja maa- kaus- ja eristemateriaaleja, metalliperätutkimukset jatkuvat pitkäl- jätteitä, ilmastointisuodattimia, sähle syksyyn tämän vuoden osalta kökaapeleita ja puhdistusvälineitä. ja niistä saatavia tietoja tarvitaan Voimalaitosjäteluolan tulee olla käylupien hakemista ja sekä raken- tössä noin kymmenen vuotta voimatamisen ja rakenteiden suunnit- laitoksen käynnistymisen jälkeen. telua varten.

Kallioperätutkimusten lisäksi aluYmpäristölupahakemuksen valmisteeella on tehty seismisiä refraktioluolut ovat käynnissä ja lupahakemus on tartauksia, jotka peMatala- ja keski- rustuvat seismiskoitus jättää vuoden ten aaltojen eteneloppupuolella. aktiivinen jäte Voimalaitosjätemitloppusijoitetaan misnopeuden taamiseen maahan luolan valmistelut kallioperään n. tilapäisesti asennetaloitettu laitospai100 m syvyyteen tavilla geofoneilla. kalla Luotausten lisäksi Elokuussa käynnistyivät kallioperätutkimukset, porakone- ja kallionäytekairaukjoiden tavoitteena on hankkia alus- silla on selvitetty pintakallion tatavia tietoja matala- ja keskiaktii- soa, kalliolaatua ja geologista ravisen voimalaitosjätteen loppusi- kennetta.

Niemelle on myös asennetjoitusluolan vaihtoehtoisilla paikoilla. Kuten Suomen nykyisissäkin tu geodeettiset kiintopisteet, joiydinvoimaloissa, myös Fennovoi- ta voidaan käyttää kiintopisteinä man laitoksessa matala- ja keski- alueella tehtävissä mittauksissa aktiivinen jäte loppusijoitetaan voi- alueen suunnittelun ja rakentamalaitosalueelle kallioperään noin misen aikana.

100 metrin syvyyteen louhittavaan Hanhikiven niemellä on jatkettu jo aiempina vuosina aloitettuja maanalaiseen varastoon.

tutkimuksia, kuten meriveden laadun mittausta, säämonitorointia, luonnossa esiintyvän säteilyn perustilaselvitystä ja seismistä monitorointia.

Tien rakentaminen alkaa syyskuussa Elokuun alussa Fennovoima julkisti laitospaikalle johtavan yhdystien rakentajan. Tien rakentajaksi valittiin kahdeksan tarjouskilpailuun osallistuneen yrityksen joukosta Suomen Maastorakentajat Oy. Neljä kilometriä pitkän tien rakentaminen aloitetaan syyskuussa ja tie on käyttökunnossa kesään 2015 mennessä. Tien suunnittelijana on toiminut Destia Oy. Sopimukseen kuuluu tien rakentamisen lisäksi myös sillan rakentaminen, kunnallistekniikan sijoittaminen uuden tien varteen sekä tiealueen valaistuksen toteuttaminen. Myös turvallisuus on otettu huomioon suunnitelmissa.

Tien ja ydinvoimalaitoksen tukialueen toteuttamista varten Fennovoima on ostanut Hanhikiven niemeltä maa-alueita. Yhteensä Fennovoimalla on hallinnassaan niemellä 366 hehtaaria maa- ja vesialueita.

HANHIKIVEN niemellä on jatkettu jo aiempina vuosina aloitettuja tutkimuksia, kuten meriveden laadun mittausta.

MAANANTAI 22. SYYSKUUTA 2014

29

30

MAANANTAI 22. SYYSKUUTA 2014

Pohjoisen puolesta K

ädessäsi on ensimmäinen Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien ja Kalevan yhteinen ponnistus: uusi yrittäjälehti. Kaleva hoitaa uuden ulkoasun lisäksi lehden taiton, painon ja jakelun. Myös mainosmyynti on Kalevan vastuulla.

Meille tämän lehden tekeminen on luonnollinen asia, koska yrittäjät ja yritykset ovat tärkeitä asiakkaitamme. Pohjois-Pohjanmaa ja täällä asuvat ihmiset voivat sitä paremmin, mitä paremmat puitteet pystymme luomaan yrittämiselle.

"Pohjoisen puolesta" toimii meille oikein hyvänä mottona tätä lehteä tehdessä.

Kehitämme yrittäjälehdestä mojovaa lukupakettia yrittäjille ja nyt myös muille yrittämisestä kiinnostuneille: tämän numeron myötä yrittäjälehti jaetaan jäsenyrityksien lisäksi kymmenille tuhansille kotitalouksille ja julkaistaan näköislehtenä verkossa. Tämä kaikki jää omaan postilaatikkoon kurkatessa ehkä tiedostamatta, mutta lukijamääränä se tarkoittaa jopa 172 000 uutta silmäparia tällekin lehdelle. Hurjan hieno luku, eikö totta?

Painoksen suuruuden ja tuoreen ilmeen lisäksi lehden luettavuus ja painojälki on parantunut. Siksi se toimii paremmin myös yrityksille suunnattujen tuotteiden ja pal-

velujen mainoskanavana jos yrityksesi tavoittelee uusia asiakkaita alueen muista yrityksistä. Pistäkää asia harkintaan ennen seuraavaa numeroa.

Lehden ulkoasua voi mielestäni ihastella estoitta, mutta toki palautekin on tervetullutta. On ollut ilo katsella kahden nuoren, graafisen suunnittelijan, Minna Kuitulan ja Riina Kankaan yritteliästä ja luovaa otetta lehden teossa. Samalla energisellä ilmeellä on tarkoitus jatkaa lehden tekoa jatkossakin.

Yhteistyöterveisin JUHA VÄYRYNEN liiketoimintajohtaja Kaleva

Näin opitaan yrittäjäksi N

uoret ovat tulevaisuuden yrittäjiä ja he ovat rakentamassa sitä yhteiskuntaa, jossa on sijaa sekä yrittäjille että julkisille palveluille. Koulujärjestelmämme tunnistaa yrittäjyyskasvatuksen tarpeen ja toisaalta siihen liittyvät haasteet.

On vaikea konkretisoida yhteiskunnan toimintaa ja etenkin yrittäjän arkea, ellei toimintaa tuoda niin lähelle käytäntöä kuin mahdollista.

Ammatillinen perustutkintokoulutus on nuorelle hyvä paikka opiskella työelämän toimintaa ja samalla kehittää itselle se perusosaaminen, jota työelämässä kussakin ammatissa tarvitaan.

Nuoren on opiskelussa kuitenkin keskityttävä moniin asioihin, ammattiin liittyvien tietojen ja taitojen hankkimiseen ja samanaikaisesti oman elämän rakentamiseen. Siinä saumassa on usein vaikea lähteä perustelemaan sitä, että yrittäjyys on aito vaihtoehto itsensä työllistämiseen varsinkin näinä aikoina, jolloin työnantajat ovat varovaisia uuden työntekijän palkkaamiseen.

Oulun seudun ammattiopistossa, OSAOssa on otettu muutamilla aloilla käyttöön Nuoret Yrittäjät-, eli NY-toimintamalli. Se on mainio tapa ohjatusti ja opiskelijan kannalta riskittömästi opiskella liiketoiminnan ydinasioita opiskelun ohella.

OSAOn Myllytullin yksikössä NY- toimintaa on harjoitettu jo muutaman vuoden aikana ja siitä on saatu hyvin kannustavia kokemuksia nuorten suusta:

Itselle kesätyöpaikka ”Olen aina unelmoinut yrittäjyydestä ja tämän kokemuksen myötä haluan sitä vielä enemmän”, kertoi Kati Väänänen, joka toimi yhtenä NY -yrittäjänä OSAOn Myllytullin yksikössä ja sen Makija-kahvilassa kesällä 2014.

Opiskelijat saavat NY–toimintamallin mukaisesti ansaita riihikuivaa rahaa Ammatillisen perustutkintokoulutuksen NY-toiminta rakentuu siten, että syksyisin toisen vuoden opiskelijoille kerrotaan yrittäjyyskoulutuksesta ja kannustetaan osallistumaan siihen kertomalla, että

näin voi tehdä itselleen kesätyöpaikan. Vuoden alusta perustetaan tarvittavia muutaman opiskelijan yrityksiä valtakunnallisen mallin ja sieltä saatavien ohjeiden pohjalta.

Opiskelijat saavat kevään aikana oppia muun muassa liiketoiminnan suunnittelusta, markkinoinnista ja kustannuslaskennasta ja voivat opettajansa ohjaamana lähteä suunnittelemaan yritystoimintaa.

Myllytullin yksikössä toiminta on realisoitunut kesäyrittäjyytenä.

Opiskelijat voivat ammatillisen ohjaajan tukemana turvallisesti harjoittaa yritystoimintaa kuukauden ajan ja kesällä 2014 yritykset toimivat elintarvike-, kauneudenhoitoja hiusaloilla.

Opiskelijat käyttivät oppilaitoksen tiloja ja laitteita ja maksoivat niiden käytöstä, mutta kaikki muu toiminta raaka-aineiden hankinnasta kirjanpitoon oli opiskelijoiden vastuulla. ”Toimintaa saisi vielä tehokkaammaksi jakamalla vastuita useammille yrityksille” , kertoi Kati Väänänen Makija-kesäkahvilasta. ”Ja jälkeenpäin ajateltuna etukäteissuunnittelua olisi voinut tehdä huomattavasti enemmän. Toiminnasta oppii valtavasti.”

Kannustin yrittäjyyteen Opiskelijat saavat NY –toimintamallin mukaisesti ansaita riihikuivaa rahaa ja saavat lisäksi alkuvaiheessa helpotusta toimintaansa alv-vapauden muodossa tiettyyn euromäärään saakka. Ansiotoiminta on avannut monen opiskelijan silmät ja tulevaisuudessa näemmekin erittäin todennäköisesti monet heistä työllistämässä itsensä yrittäjinä, rohkaistuneena käytännön kokemuksista: ” Lähden nyt vuokratuoliyrittäjäksi Jyväskylään opintojeni loppuajaksi ja sen jälkeen tarkoitukseni on jatkaa suoraan yrittäjänä” , kertoi Sanna-Mari Väyrynen, joka suunnittelee näillä kokemuksilla perustavansa parturikampaamoalan tuoliyrityksen heti opintojensa jälkeen.

Konkreettinen yrittäjyyden har-

MAANANTAI 22. SYYSKUUTA 2014

Kesäyrittäjä HANNA NIVA. SANNA-MARI VÄYRYNEN, ELISA RIDELL ja SARA MOILANEN Kauneuskujan kassalla esittelemässä hinnastoaan.

joittaminen opintojen aikana on selvä kannustin tulevaisuuden yrittäjyydelle. Yhteiskunnan kustantamat ja ylläpitämät oppilaitosrakenteet ovat oiva resurssi tukemaan tätä toimintaa. Ammatillinen perustutkintokoulutus tarjoaa mainion väylän opiskella myös yrittäjyyttä.

Meille kouluttajille tämä pohja tarjoaa samalla oivan tilaisuuden markkinoida jatkossa yrittäjän ammattitutkintoa, joka yhdistettynä perustutkintoon on vahva paketti itsensä työllistämiseen.

Reijo Haapalahti reijo.haapalahti@osao.fi

31

32

MAANANTAI 22. SYYSKUUTA 2014

Miten muisti voi?

Miksi muistipulmat ja koetut tiedonkäsittelyn ongelmat lisääntyvät?

S

äästöpaineissa työpaikkojen vähentyessä yhä pienempi joukko tekee kasvavaa määrää työtehtäviä. Mukana on niitä ahkeria työntekijöitä, jotka eivät enää pysy vaatimusten tahdissa joko fyysisten tai psyykkisten ominaisuuksiensa vuoksi.

Lisääntynyt työkiire lisää univaikeuksia, univaikeudet aiheuttavat ongelmia selvitä työssä ja tästä aiheutuva stressi taas lisää ongelmia työn suorittamisessa. Yhtälailla väsyneet työkaverit huomauttavat kesken jääneistä töistä.

CARITAS

on aidosti oululainen Lääkäritalo ja terveyspalvelujen tuottaja.

Palveluihimme kuuluvat yleis- ja erikoislääkäreiden vastaanotto, työterveyshuolto sekä lääkärien kotikäynnit.

Olemme lähellä asiakkaitamme, ja toimimme vastuullisesti ja eettisesti.

Caritas Lääkärit Oy:n pääomistaja on oululainen Caritas-Säätiö. Yrityksen toiminnasta syntyvä taloudellinen tulos käytetään yleistä hyvää palveleviin tarkoituksiin.

Suomessa noin 6 000-7 000 työikäisellä on diagnostisoitu etenevää muistisairaus. On kuitenkin tärkeää muistaa, että työikäisillä on merkittävästi myös muista syistä aiheutuvia muistipulmia. Näiden tarkemmista määristä ja syistä ei ole selkeää kuvaa, mutta muistipulmien käsittely on arkipäivää työterveyshuollon asiakaskunnassa.

Nämä ongelmat aiheuttavat sairauspoissaoloja, jotka koituvat työnantajan maksettavaksi.

Muistipulmat näyttäytyvät osana oirekokonaisuutta, johon kietoutuvat työhuolet, jaksamisongelmat, erilaiset kivut ja uniongelmat. Näissä tilanteissa muistipulmat näkyvät työssä ilman, että tavallisen kotiarjen pyörittäminen olisi vaikeutunut. Lisäksi osa työntekijöistä ei pysty vastaamaan muuttuneen työelämän vaatimuksiin, mitä epäillään muistisairauden oireeksi. Kahdella kolmasosalla oireiden taustalla on mahdollisesti hoidettavissa oleva syy, muu kuin etenevä muistisairaus.

Depressioon liittyvät muistioireet ovat yleensä lieviä: keskittyminen ja tarkkaavaisuus heikentyvät, väliin tulevan aineksen häiritsevyys lisääntyy, ja työmuistin kuormituksen sieto heikkenee ja häiriöherkkyys lisääntyy. Depressioon saattaa kuitenkin liittyä vaikeampia muistin ja tiedonkäsittelyn oireita, vaikkakin harvoin dementian asteinen laaja-alainen, avuttomuuteen johtava oirekuva (ns. pseudodementia).

Unta tarvitaan opittavan aineksen mieleen painamisessa, muis-

tissa säilyttämisessä sekä muistista palauttamisessa. Lisäksi unen aikana aktivoituu ja lujittuu osa valveilla syntyneistä muistijäljistä. Myös moniin unihäiriöihin kuten unettomuuteen, unenaikaisiin hengityskatkoihin ja lasten ja nuorten riittämättömään uneen liittyy heikkenemistä muistissa ja oppimisessa sekä suoriutumisessa työssä ja koulussa.

Alkoholin pitkään jatkunut liiallinen käyttö aiheuttaa tiedonkäsittelyn ongelmia. Älyllisten toimintojen heikkeneminen on alkoholisteilla noin neljä kertaa yleisempää kuin niillä, joilla alkoholin käyttö ei ole ongelmallista. Jatkuessaan alkoholi aiheuttaa pysyviä aivomuutoksia ja älyllisten toimintojen heikkenemistä.

Oikea diagnoosi tärkeä Näissä muistiasioissa työterveyshuollon tärkein tehtävä on pyrkiä löytämään tästä asiakasjoukosta ne, joilla ei ole etenevää muistisairautta, jotta asiakas saisi tarvitsemansa avun, esimerkiksi ammatillista kuntoutusta tai toimenkuvan muutoksia työpaikalla. Myös etenevän muistisairauden mahdollisimman nopea diagnostisointi on niin asiakkaan kuin työnantajankin edun mukaista kun mahdollinen lääkehoito ja tukitoimet päästään aloittamaan varhaisessa vaiheessa.

Nyt on esitetty, että ikääntyvillä tiedon ja muistin prosessointi hidastuu, koska vuosien saatossa

Muistipulmien syyt tulee aina selvittää, erikoislääkäri VIRPI MOILANEN sanoo.

kerääntyneen informaation määrä on niin suuri, että sen läpikäyminen vie aikaa. Ei niin, että tiedonkäsittelytaidot itsessään heikentyisivät. Voisiko tämän tulkita myös niin, että jatkuvan tietotulvan uhreina kovalevymme täyttyvät aikaisemmin ja tiedonkäsittely hidastuu jo ennen vanhuutta?

Muistipulmien syyt tulee aina selvittää. Kaikissa tilanteissa oikeaan diagnoosiin pääsy, on se sitten työuupumus univaikeuksi-

neen, kroonistunut kipu tai etenevä muistisairaus, on niin työntekijän, työnantajan kuin yhteiskunnankin näkökulmasta katsottuna tärkeää.

Kirjoittaja on neurologian erikoislääkäri Virpi Moilanen, Caritas Lääkäritalo

33

MAANANTAI 22. SYYSKUUTA 2014

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Paikallisyhdistykset ja puheenjohtajat 2014 Haapaveden Yrittäjät ry Veli-Matti Karikoski Mainostoimisto Veemax Vanhatie 59 H, 86600 Haapavesi p. 050 541 9911 veemax@netti.fi haapaveden@yrittajat.fi

Lumijoen Yrittäjät ry Kalevi Lämsä Lumian Ky Urheilutalontie 22, 91980 Lumijoki p. 0400 383 600 kalevi.lamsa@lumian.fi lumijoen@yrittajat.fi

Hailuodon Yrittäjät ry Hannu Karvosenoja Haka Hannu Karvosenoja T:mi Piekkolantie 10 , 90480 Hailuoto p. 044 544 7797 karvosenoja.hannu@gmail.com hailuodon@yrittajat.fi

Muhoksen Yrittäjät ry Raimo Klasila Kustannus Oy Maaseutulehdet Valtatie 30, 91500 Muhos p. 050 567 9757 raimo.klasila@maaseutulehdet.fi muhoksen@yrittajat.fi

Haukiputaan Yrittäjät ry Jyrki Drushinin Putaan Radio Väiski Oy Jokelantie 3, 90830 Haukipudas p. 040 709 6558 jyrki.d@pp.inet.fi haukiputaan@yrittajat.fi Iin Yrittäjät ry Väinö Klasila Alarannantie 411, 91100 Ii p. 0040 038 8305 maalausliike.klasila @oulunkaari.net iin@yrittajat.fi Kempeleen Yrittäjät ry Jouni Tervonen Powerplay Oy Vihikari 4, 90440 Kempele p. 040 581 2750 jouni.tervonen@powerplay.fi kempeleen@yrittajat.fi Kiimingin Yrittäjät ry Hannu Tuohino Kiimingin Omarakennus Oy Saittalantie 2, 90900 Kiiminki p. 0400 265 396 kiimingin@yrittajat.fi Kuivaniemen Yrittäjät ry Ari Kaakkurinniemi Kaakkurinniemi Oy Vanhatie 9 A, 95100 Kuivaniemi p. 050 441 3121 kaakkuriniemi@suomi24.fi kuivaniemen@yrittajat.fi Kuusamon Yrittäjät ry Matti Pohjola Nordic Holiday Services Ltd Tavajärventie 9, 93600 Kuusamo p. 0400 451 126 matti.pohjola @nordicholidays.com kuusamon@yrittajat.fi Kärsämäen Yrittäjät ry Anu Kallio Food Hill Oy Neste Kärsämäki, Haapajärventie 1 86710 Kärsämäki p. 040 912 1665 anuk.kallio@gmail.com karsamaen@yrittajat.fi Limingan Yrittajat ry Tarja Kontio Ryhmäkoti TuposVilla Oy Tuposlammentie 7, 91910 Tupos p. 040 726 6316 tarja@tuposvilla.fi limingan@yrittajat.fi

Oulaisten Yrittäjät ry Ritva Raetsaari Tilitoimisto Raetsaari Oy Oulaistenkatu 36, 86300 Oulainen p. 044 0730 100 ritva.raetsaari@raetsaari.fi oulaisten@yrittajat.fi Oulun Yrittäjät ry Jussi Riikonen Videcam Oy Teknologiantie 5, 90590 Oulu p. 040 3100 501 jussi.riikonen@oulunyrittajat.fi oulun@yrittajat.fi Oulunsalon Yrittäjät ry Katriina Ruonio Konttoripalvelu KK Ruonio Koulukatu 17 T2, 90100 Oulu p. 045 1390 631 kk.ruonio@konttoripalvelu.fi oulunsalon@yrittajat.fi Pudasjärven Yrittäjät ry Marko Rautio Kaappi- ja levypalvelu Rautio Ky Uittomiehentie 7 93100 Pudasjärvi p 050 5019 090 klp.rautio@pp.inet.fi pudasjarven@yrittajat.fi Pyhäjoen Yrittäjät ry Jari Yrjänä Yrjänän Rauta Ky Kuntatie 4, 86100 Pyhäjoki p. 08 433 615, 050 3705 007 jari@yrjana.fi pyhajoen@yrittajat.fi Pyhäjärven Yrittäjät ry Raija Leppäharju Pyhäjärven Tilitoimisto Oy Ollintie 11, 86800 Pyhäsalmi p. 0400 280 790 raija@pjtili.fi pyhajarven@yrittajat.fi Raahen Seudun Yrittäjät ry Kirsi Asunmaa Sisustus Coocos Kirkkokatu 37, 92100 Raahe p. 040 8344 328 kirsi.asunmaa@coocos.com raahen@yrittajat.fi Siikajoen Yrittäjät ry Tuomas Parttimaa Arttim Oy Tuomiojantie 870, 92470 Tuomioja p. 041 549 8324 arttim@arttim.fi siikajoen@yrittajat.fi

Siikalatvan Yrittäjät ry Tanja Heikkonen K-Market Kasari Pulkkilantie 21 92600 Pulkkila p. 0400 237 760 tanja.heikkonen@k-market.com siikalatvan@yrittajat.fi Taivalkosken Yrittäjät ry Pekka Vääräniemi Pekka Vääräniemi Oy Kiiskitie 1 93400 Taivalkoski p. 08 842 320, 040 709 6929 pekka@vaaraniemi.fi taivalkosken@yrittajat.fi Tyrnävän Yrittäjät ry Annukka Suotula-Ervasti Huitutie 4 91800 Tyrnävä p. 044 750 5051 annukka.suotula@gmail.com tyrnavan@yrittajat.fi Utajärven Yrittäjät ry Sunnar Göransson Kunto-Uta Ay Asematie 2 91600 Utajärvi p. 08 542 1705, 050 359 3111 kuntouta@elisanet.fi utajarven@yrittajat.fi Vaalan Yrittäjät ry Mika Alakurtti Tervaportti K-Supermarket Vaalantie 26 91700 Vaala p. 040 532 3923 mika.alakurtti@k-supermarket.fi vaalan@yrittajat.fi Vihannin Yrittäjät ry Rauno Pitkänen Rauno Pitkänen Ky Lyttisentie 3 86400 Vihanti p. 040 894 134 rauno.pitkanen@hotmail.fi vihannin@yrittajat.fi Yli-Iin Yrittäjät ry Janne Korkala K-Market Yli-Ii Kaisa ja Janne Korkala Ay Karjalantie 6 91200 Yli-Ii p. 040 542 2810, 040 556 4874 janne.korkala@k-market.com yli-iin@yrittajat.fi Ylikiimingin Yrittäjät ry Tero Parkkinen Metsätyö PA-KO Ay Ylikujantie 10 91300 Ylikiiminki p. 040 528 9405 metsatyo.pako@gmail.com ylikiimingin@yrittajat.fi

34

MAANANTAI 22. SYYSKUUTA 2014

PALVELUT YRITTÄJILLE 2014

YRITTÄJÄN PALVELUSIVUSTO

MARJO KOLEHMAINEN toimitusjohtaja marjo.kolehmainen@yrittajat.fi 050 5277 288

KIRSI ANTTILA järjestöpäällikkö kirsi.anttila@yrittajat.fi 0500 685 148

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien neuvontapalvelut POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Isokatu 4. 90100 Oulu, puhelin: 010 322 1980, www.ppy.fi

OMISTAJANVAIHDOKSET Pohjois-Pohjanmaan yrittäjät Tommi Sirviö, kehityspäällikkö p. 050 320 2092 tommi.sirvio@yrittajat.fi Omistajanvaihdospalvelut: yritysten myynti ja osto, sukupolvenvaihdokset LAKIASIAT JA YRITYSJURIDIIKKA Toimistot vastaavat juridiikan kysymyksiin.

HUOM! Erityisalat mainittu toimistoittain.

Asianajotoimisto Botnia Oy Oulu, Helsinki, Raahe p. 0207 797 500 toimisto@botnialaw.fi www.botnialaw.fi Sopimusjuridiikka, yritysjärjestelyt, oikeudenkäynnit, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat ja työoikeus.

Asianajotoimisto Isoluoma p. 08 534 7700 toimisto@isoluoma.fi www.isoluoma.fi Työoikeus, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, sopimusoikeus ja muu liikejuridiikka.

Asianajotoimisto Krogeus Oy p. 029 000 6400 www.krogeus.com Työoikeus, rakentamisoikeus ja sopimusoikeus.

KPMG Oy Ab p. 020 760 3205 www.kpmg.fi Liikejuridiikka, sopimukset, työoikeus, oikeudenkäynnit, yritysjärjestelyt.

Asianajotoimisto Juha Ryynänen p. 0400 120 230 www.juharyynanen.fi Sopimukset, yrityskaupat ja oikeudenkäynnit.

Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy Oulu, Raahe, Helsinki p. 010 841 9900 www.laaka.fi Sopimusjuridiikka ja yritysjärjestelyt, kiinteistöja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat, työoikeus ja oikeudenkäynnit.

Asianajotoimisto Kurikka & Lämsä Oy Asianajaja Harri Lämsä Kitronintie 1 B 24, 93600 Kuusamo PL 46, 93601 Kuusamo p. 08 8512519, fax. 042 737 9546 harri.lamsa@kurikkalamsa.fi www.kurikkalamsa.fi Yleisjuridiikka, oikeudenkäynnit, työoikeus Ernst & Young Oy p. 040 770 7088 www.ey.com/fi Yritysjärjestelyt, arvonmääritykset, tuloverotus, sopimusoikeus, työoikeus, julkiset hankinnat ja muu liikejuridiikka.

Talenom Konsultointipalvelut Oy p. 0207 525 233 www.talenom.fi Yritysjärjestelyt sekä yhtiö-, vero-, sopimus- ja työoikeus.

KIELI- JA KANSAINVÄLITYSMISPALVELUT CoCom KielipalvelutCoCom Corporate Communications Oy p. 010 439 3830 f. 010 439 3839 www.cocom.fi Täyden palvelun kielitoimisto: käännöspalvelu, tulkkaus, kielentarkistus, kielikoulutus- ja konsultointi.

Kansainvälistymisen aloittamiseen ja kehittymiseen liittyvät neuvontapalvelut.

PPY:n jäsenille veloitukseton alkukartoitus ja 10% alennus toimeksiannosta.

SARI REINIKAINEN-LAINE yhteyspäällikkö sari.reinikainen-laine@yrittajat.fi 0500 686 174

PÄIVYSTYKSET Maksuton lakimiespäivystys Parillisina keskiviikkoina syyskuusta toukokuuhun PPY:n toimistolla.

Ajanvaraukset: ppy@yrittajat.fi tai p. 010 332 1980 Maksuton omistajan vaihdospäivystys Ajankohdat: osoitteesta ppy.fi kohdasta Tapahtumia ja koulutuksia.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: tommi.sirvio@yrittajat.fi tai p. 050 320 2092

PATENTIT, TAVARAMERKIT, MALLIOIKEUDET JA IPR-LAKIPALVELUT Berggren Oy Ab p. 010 227 2100 Sepänkatu 20, 90100 Oulu oulu@berggren.net OHJELMISTORATKAISUT, WEB-POHJAISET RATKAISUT JA JULKAISUJÄRJESTELMÄT Softers Oy p. 08 2379 9330 softers@softers.net www.softers.net MAINONNAN SUUNNITTELU JA MUOTOILU GST Graafinen Studio p. 08 312 1540 www.graafinenstudio.com Visuaalinen ja mainonnan suunnittelu, internetsivut, kirjainmuotoiset julkaisut, jäsennauvonta; jäsenalennus 10% toimeksiannosta.

TEOLLINEN MUOTOILU, MYYMÄLÄSUUNNITTELU JA KONSULTOINTIPALVELUT Muotoiluasema Oy Rautatienkatu 18 B 13, 90100 Oulu p. 0207 345 201 info@muotoiluasema.fi www.muotoiluasema.fi Jäsenneuvonta; jäsenalennus 10% toimeksiannosta.

MILLA RAAPPANA projektiassistentti milla.raappana@yrittajat.fi 050 395 9877 010 322 1980

KATRIINA RUONIO järjestösihteeri Palvelee maanantaisin 010 322 1980

TOMMI SIRVIÖ kehityspäällikkö omistajanvaihdokset tommi.sirvio@yrittajat.fi 050 320 2092

TE-TOIMISTO PALVELEE LÄHELLÄ YRITTÄJÄÄ: OULUSSA Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien tiloissa osoitteessa Isokatu 4 joka toinen tiistai klo 12.00–16.00. Syksyn vastaanottopäivämme ovat: 16.9., 30.9., 14.10., 28.10, 11.11., 25.11 ja 9.12. Ajan voi varata lähettämällä sähköpostia osoitteella: sari.reinikainen-laine@yrittajat.fi.

KUUSAMOSSA Kuusamon Naturpolis Oy:n tiloissa osoitteessa Nuottatie 6A. Palvelemme syksyllä aina klo 13.00–18.00 seuraavina päivinä: 8.10., 5.11. ja 3.12.

Ajan voi varata sähköpostitse osoitteesta: yrityspalvelut.pohjois-pohjanmaa@te-toimisto.fi.

RAAHESSA Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston tiloissa osoitteessa Fellmanin puistokatu 3.

Palvelemme syksyllä aina klo 8–10 seuraavina päivinä 23.9., 14.10., 4.11. ja 25.11.

Ajan voi varata lähettämällä sähköpostia osoitteeseen yrityspalvelut.pohjois-pohjanmaa@te-toimisto.fi.

Lisätietoja: Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto, kehittämispäällikkö, Jouni Korhonen, p. 0295 056 627

SUKUPOLVENVAIHDOKSET, YRITYSJÄRJESTELYT JA -KAUPAT, VEROKYSYMYKSET JA YRITYSTEN ARVONMÄÄRITYKSET SEKÄ TILITOIMISTON YLEISNEUVONTA Ernst & Young Oy Pirkko Hiltunen p. 040 770 7088 www.ey.com/fi KPMG Oy Ab p. 020 760 3205, www.kpmg.fi Verotus, yritysjärjestelyt ja arvonmääritykset.

MCon Partners Oy p. 040 528 5383 sirpa.kovaniemi @mconpartners.com Yrityksen rahoitusaseman arviointi, terveyttäminen, rahoituksen suunnittelu ja avustaminen. Talousjohtaminen ja liiketoiminnan kehittäminen. Yritysjärjestelyissä kokonaisvaltainen DD, arvionti ja suunnittelu.

Sopimusjuridiikka ja omistajanvaihdokset sekä kansainvälistyminen.

Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy Simo Salonen, KHT p. 040 558 2480 simo.salonen@tilisalonen.fi PWC Pricewaterhouse Coopers Oy Perttu Ervasti, p. 040 538 2692 Talenom Konsultointipalvelut Oy p. 0207 525 233, www.talenom.fi Yrityskaupat, omistus- ja rakennejärjestelyt, veropalvelut, talou-, rahoitus- ja sopimusasiat; talouden ja verotuksen hallintaan liittyvä neuvonta.

Tilitoimisto Y-Tili Oy Teuvo Välikangas, KTM, yritysneuvojan EAT p. 040 766 9476 info@y-tili.fi www.y-tili.fi Taloushallinnonpalvelujen yleisneuvonta, aloittavien yritysten rahoitus-, vakuus-, lomake- ym. neuvonta.

Tulevaisuuden Kasvupolut Oy p. 040 834 0809 antti.karjula@kasvupolut.fi www.kasvupolut.fi Yritysten kokonaisvaltainen kehittämistyö. Erityispainopisteenä myynnin ja markkinoinnin kehittäminen sekä yrityksen kasvu ja kansainvälistyminen.

Vientiverkostot PohjoisRuotin ja -Norjan aluella.

PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT 2014

35

MAANANTAI 22. SYYSKUUTA 2014

UUDET JÄSENET HAAPAVEDEN YRITTÄJÄT RY GoCat Consulting Oy Jari Koukka KUUSAMON YRITTÄJÄT RY Canorama Oy Kuusamon toimipiste Riitta Aittaniemi Koillismaan Keittiökalustetukku Oy Pekka Naumanen Viriketoiminta Jaana Kaihua Jaana Juotasniemi Manssecu Hannu Manner Siprula Design Kati Kolehmainen Tanssikoulu Kuubamo Oy Jonna Dieguez Kahvila Mokkakettu Ritva Laaksoniemi SIIKALATVAN YRITTÄJÄT RY AmineA Avoin yhtiö Terhi Kemppainen VIHANNIN YRITTÄJÄT RY KP Kone ja Turveurakointi Oy Kalevi Pelkonen UTAJÄRVEN YRITTÄJÄT RY Sähköasennus J Valkama Jorma Valkama Sokkelopuu Oy Tero Karhu Humanpolis Oy Ritva Okkonen OULUN YRITTÄJÄT RY Rastor Oy Oulu Jari Niemelä Rakennusliike Hjulberg Oy Vesa Hjulberg Mainostoimisto VWD Oy Pekka Sipola Visualway Design Oy Juho Risku Tyylikoulu WellHottaret Elisa Koivumaa Roppa kuntoon Kirsi Holmström Tumma Studio Tuomas Mäkelä Pinnie Parturi-Kampaamo Tiina Honkala Oulun Rili Oy Miikka Henttu Optitrio Oy Sauli Suomela Tmi R. Juola Rauli Juola Nuventur Oy Jukka Tastula Stairway Oy Hannu Paasovaara Sixt Autovuokraamo Tuomas Valta Tmi Anna Porola Anna Minttu-Maria Porola HooPee Remontit ja Valvonta Hannu Penttilä Pitbull Finland Oy Susanna Soudunsaari Fidescon Henri Löthman Koulutus- ja terapiapalvelut Amorinkaari Niina Jorma

T:mi Hotel Restaurant Catering Palvelu Jussi Nieminen Jussi Nieminen Relaxed English Adrian Spencer Onni Wiljami Kinnunen Onni Kinnunen Aksnit Oy Antti Turkka Nohadra Oy Natalia Sergina-Kishlar Freetime Media Oy Jussi Lähdesmäki Mika ja Jaana Sara avoin yhtiö Mika Sara Digiapu Ihme Matti Ihme Verkotu Oy Annikka Impiö FinnDeR Oy Gottfried Effe Dorent Oy Olli Rounaja The bling connection korukauppa ky Riikka Luo Tmi Heleppi Tuomas Savilampi TiliPyörä Oy Pirjo Pyörälä Intwis Oy Tuija Kauppi ProValo Tommi Mäkelä Turvapaja Oy Pertti Korhonen Lumore Outlet Oy Toni Onatsu Hoivapalvelu Maarit Ollila Oy Maarit Ollila 65 Security oy Tomi Nylund ProConnect Oy Ilpo Pako Unique Sales Oy Sampo Lämsä Luova toimisto Ranka Oy Juhani Parhiala Oulun Taloeristys Oy Jouni Kauppinen Pohjois-Suomen Maalaus ja Tasoitepalvelu Oy Sami Hopia Karhunkedon Kiinteistöpalvelut Erkki Piekkari HAUKIPUTAAN YRITTÄJÄT Valokuvauspalvelut Asko Veteläinen Asko Veteläinen KEMPELEEN YRITTÄJÄT RY Kempeleen 2. apteekki Merja Loponen Eija PK Ahola Oy Eija Ahola ZAP Ravintolat Oy Ilkka Tahkola SIIKAJOEN YRITTÄJÄT RY Pienkonehuolto J. Nieminen Jaakko Nieminen M&O Harwester Ky Olli Mustonen Ylipään Koneurakointi avoin yhtiö Juho Mäkinen

Tiedote 24.9.2014 LaukkaLetti ky Katariina Laukkanen Siikajoen Apteekki/ Jukka Syrjälä Jukka Syrjälä Kukka- ja hautaustoimisto Kamilla Juliaana Sundberg KIIMINGIN YRITTÄJÄT RY Bioklapi Oy Rauno Salmela Tmi Aika Uudistua Johanna Heikkilä Johanna Heikkilä Tmi Antti Iinatti Tmi Iinatti LIMINGAN YRITTÄJÄT RY MK-Safety Oy Marko Koivula Santefix Santeri Närhi RAAHEN SEUDUN YRITTÄJÄT RY Tilausliikenne Carima Kari Mattila IIN YRITTÄJÄT RY Iin Päiväkoti, Iitula Anna Turtinen JBE Service Oy Jarmo Berg Heinikoski Jari Viljami Jari Heinikoski Helminen Marineservice Oy Iiro Helminen Tmi Risto Moisejeff Risto Moisejeff Hiushuone Lumo Avoin Yhtiö Merja Pakonen OULUNSALON YRITTÄJÄT RY Mari Vahera Mari Vahera OULAISTEN YRITTÄJÄT RY Toivolanranta Oy Tarja Repo Rakennuspalvelu Toni Ollila Oy Toni Ollila Mittaluotsi Tommi Sorvoja TYRNÄVÄN YRITTÄJÄT RY Oulun Hammasproteesipalvelu Oy Reijo Heinonen Topias Tölli Topias Tölli Taivalkosken yrittäjät ry Pasi Kivimäki Pasi Kivimäki Metsä-Kinnunen Avoin yhtiö Juha Kinnunen Taimin Terapiat Koivuvaara Taimi Mustavaaran Kaivos Oy Jukka Pitkäjärvi Taivalkosken Apteekki Jouni Virtanen PYHÄJOEN YRITTÄJÄT RY HiusStudio Tintukka Tiina Moilanen

T:mi Jarmo Keskitalo Jarmo Keskitalo Itsenäinen PartyLite konsultti Anna-Kaisa Tiikkaja Anna-Kaisa Tiikkaja POHJOIS-POHJANMAAN START-UP YRITTÄJÄT RY Musta-Pekka Oy Jussi Patopuro Targetor Oy Harri Pesola Vibsolas Oy Janne Göös Singon Oy Samu Keränen Brightsign Oy Teemu Polo Fantastec Oy Juha Väisänen Bitbar Technologies Oy Jouko Kaasila Vuole Oy Pasi Vuorio Clementia Oy Marko Heikkilä Meontrust Oy Janne Parkkila Kinoni Oy Sami Gröhn Cyberlightning Oy Ville Mickelsson Rugged Tooling Oy Saku Wennerstrand f-Lex Oy Ville Heikkinen Rock Dice Oy Veikko Tapaninen Soljuva Teknologia Oy Teemu Polo Tosibox Oy Jaakko Räisänen Ruostesuo Consulting Oy Mika Ruostesuo Oikian Solutions Oy Sami Halonen Huomentaina Oy Timo Liimatainen motiMind Oy Matti Niemistö IndoorAtlas Oy Janne Haverinen Lamesa Oy Seppo Pannula Mistral MFS Oy Timo Tervo Laturi Corporation Oy Vesa Tornberg CaddieON Oy Tuomo Lalli Augumenta Oy Zeljko Milojkovic Helmeni Oy Veijo Härkönen Innopinion Ltd Oy Tom Laine Presefy Oy Eero Rönkkö 360° Media Europe Oy Mikko Niemelä Innovaatiomestarit Oy Mikko Järvilehto First Events Oy Kimmo Piispanen Hokkari Oy Ari Rautiainen

TE-toimisto jalkautuu yrittäjien pariin

P

ohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) jalkautuu yrittäjien luo Oulussa, Kuusamossa ja Raahessa syksyn 2014 aikana. Oulun eteläisellä alueella palvelu aloitetaan myöhemmin syksyllä.

TE-toimisto palvelee yrittäjiä yhteistyössä yrittäjäjärjestöjen ja alueellisten kehittämisyhtiöiden kanssa. TEtoimiston asiantuntija on tavoitettavissa yleensä joko kehittämisyhtiön tai yrittäjäyhdistyksen tiloissa. Palvelu on jatkumoa viime keväänä aloitetulle yrittäjien palvelulle.

-Yrittäjien ja kehittämisyhtiöiden kautta tarjottava palvelu tuo TE-toimiston palvelut entistä näkyvämmäksi yrittäjille. Viime keväänä saadut kokemukset kannustavat nyt meitä jatkamaan palvelua, sanoo kehittämispäällikkö Jouni Korhonen.

- Haluamme tarjota yrittäjille mahdollisuuden tulla järjestön toimitiloihin tapaamaan TE-toimiston asiantuntijoita nopeasti ja vai-

vattomasti. Samalla saamme arvokasta tietoa yrittäjiltä yritysten liiketoiminnan kehittämistarpeista ja pystymme myös alueellisena järjestönä hoitamaan yritysten edunvalvontatyötä kohdennetummin, toteaa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen.

Yhteistyökumppaneiden tiloihin yrittäjät voivat tulla keskustelemaan TE-toimiston asiantuntijan kanssa. yrityksen henkilöstötilanteeseen tai kouluttamiseen liittyvistä asioista. Yrityksen henkilöstön koulutustarpeeseen voidaan vastata yhteishankintakoulutuksella tai oppisopimuksella.

TE-toimiston asiantuntijan kanssa voi keskustella myös ELY-keskuksen palveluista. Tarvittaessa yrittäjä voidaan ohjata tarpeen mukaan muihin yrityskehittäjäpalveluihin.

Katso TE-toimistojen palveluajat viereiseltä sivulta.

www.ppy.fi

Yrittäjän tukipuhelin UUSI JÄSENPALVELU Älä jää yksin yritystoimintaan tai omaan jaksamiseen liittyvän ongelman kanssa. Ota rohkeasti yhteyttä!

Olemme käynnistäneet yhteistyössä Caritas Lääkäreiden kanssa puhelinpalvelun, johon PPY:n jäsenyrittäjä voi soittaa tilanteessa, jossa tarvitsee apua ja haluaa keskustella työterveyshuollon asiantuntijan kanssa.

Puhelimeen vastaa työterveyshoitaja tai työterveyslääkäri ja saat mahdollisuuden oman tilanteesi kartoittamiseen.

Yrittäjän tukipuhelin

050 4625 460 Puhelinpalvelu on maksutonta, sen kautta mahdollisesti ohjatut jatkotoimenpiteet on hinnoiteltu jäsenille erikoishintaan.

Työterveyshoitaja, 30 min aika 30€ ja Työterveyslääkäri, 20 min aika 40€.

Seniorijäsenet Ahonen Eero Hannu Vehkaperä Muistathan, että myös muut neuvontapalvelumme ovat jäsenten käytettävissä.

RASKAAN KALUSTON AMMATTILAINEN www.pekant.fi KORJAAMO / VARAOSAT: OULU Pikkukiventie 5, p. 020 728 9810

KORJAAMO: JÄÄLI

Pyyryväistie 17, p. 0207 289 810

PÖRHÖ Vedos lähetetty...

KORJAAMO / VARAOSAT: TURKU Lieto Eteläkaari 2, p. 0207 641 820

PALVELEMME: ma–pe 6–22, la 8–16

OULUSSA 30.10.

To 30.10. klo 8–10.30 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät, Isokatu 4, Oulu

Verkosto vai työsuhde?

Verkoston merkitys liiketoiminnan kehittämisessä Ammattitaitoisesta yövoimasta on pulaa – vai onko?

Osaajien merkitys kilpailukyvyssä Miten edistää rekrytointeja, auttaako muuntokoulutus?

KANTAA OTTAMASSA Janne Lampela, Miklatech Oy Sami Mustonen, Saneerauspalvelu Seppälä & Mustonen Niko Candelin, Netox Oy KESKUSTELUA JOHDATTAMASSA Riikka Moilanen, yrittäjä, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tule mukaan ottamaan kantaa ajankohtaiseen keskusteluun työmarkkinoiden haasteista.

Vieläkö yritteliäisyys on kunniassaan?

Tarjolla verkostoitumista hyvässä seurassa, kahvin kera PPY:n toimistossa!

Ilmoittauttuminen ppy.fi > tapahtumia ja koulutuksia Tilaisuus on maksuton.

KUNTA- JA YRITTÄJÄTAPAAMINEN 2014 Tiistai 4.11.2014 alkaen klo 18.00 Oulun Kaupungintalo, Kirkkokatu 2, Oulu Ilmoittautuminen: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät, www.ppy.fi/koulutuskalenteri 29.10 mennessä.

Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Tiina Eriksson

OHJELMA Klo 18.00 Avaus kaupunginjohtaja Matti Pennanen, Oulun kaupunki Klo 18.15 Elinkeinopolitiikan haasteet Pohjois-Pohjanmaalla toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät järjestöpäällikkö Kirsi Anttila, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Kokemuksia hankinta-asiamiehen työn vaikutuksista Kainuussa hankinta-asiamies Kyösti Kauppinen 20.30-21.30 Oulun kaupungin vastaanotto

Kommenttipuheenvuorot toimitusjohtaja Matias Itkonen, Caritas-Lääkärit kunnanjohtaja Pekka Rajala, Limingan kunta Oulun kaupunki Paneelikeskustelu Keskustelu ja päätössanat puheenjohtaja Lauri Mikkonen, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät TERVETULOA!

Oulun kaupunki Matti Pennanen, kaupunginjohtaja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Marjo Kolehmainen, toimitusjohtaja