Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti 2/2023

Yksin ei tarvitse yrittää

KYSY LISÄÄ

ALKAVAN YRITYKSEN PALVELUISTA

• liikeidea ja yrityksen perustaminen

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ

• yritysrahoitus

• maksuttomat valmennukset

• vienti ja kansainvälistyminen

• rekrytointiapu ja -tapahtumat

• omistajanvaihdokset

UUSISTA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA

• digitaalinen liiketoiminta

• hiiliviisas kiertotalous

• innovaatiopalvelut

• designmenetelmät

SIJOITTUMISPALVELUISTA

TOIMIALAPALVELUISTA

JA VERKOSTOISTA

BusinessAseman palveluneuvonta ohjaa eteenpäin

• Palveluneuvonta on avoinna BusinessAsemalla arkisin klo 9–15.

• Puhelimitse sinua palvellaan numerossa 08 558 55810 ma–pe klo 8–16.

• Voit myös varata ajan etäneuvontaan: businessasema.com/palvelut

OSOITE: BUSINESSASEMA, HALLITUSKATU 36, OULU

Tutustu myös sähköisiin palveluihimme

osoitteessa businessoulu.com

Tulevia tapahtumia ja valmennuksia

TOUKOKUU

10.5.

Johda itseäsi! Parhaat käytännöt johtamiseen ja työhyvinvointiin

12.5.

Kaikki digisisällöistä! Digi- ja somemarkkinoinnin perjantaipajat jatkuvat kesäkuulle

16.5. Seuraava asema on BusinessAsema – tervetuloa tutustumaan!

17.5.

Media-alan messut, uudet tekijät esittäytyvät

24.5.

KiertotalousAreena, seminaari ja esittelytilaisuus

25.5. Integrating International Talent into Your Team

30.5.

SecureTech Oulu, uusimmat tietoturvauhat ja niiden torjunta

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: businessoulu.com/tapahtumat

Pääkirjoitus

Kasvu on hyvän tulevaisuuden tae

Tulevaan hallitusohjelmaan on kovat odotukset. Monen haastavan vuoden jälkeen yritykset tarvitsevat valtion taholta selkeitä linjauksia, jotka antavat uskoa yrittämiseen. Pohjois-Pohjanmaalla ei ole nähtävissä, että yritysten kasvuhakuisuus olisi selkeässä laskussa. Yritykset hakevat kasvua ja tätä täytyy tulevan hallitusohjelman mahdollistaa.

Venäjän hyökkäyssota ja sen myötä Suomen Nato-jäsenyys on muuttanut selkeästi pohjoisen Suomen asemaa mitä tulee turvallisuuspolitiikkaan ja huoltovarmuuteen. Tätä eivät ehkä etelän tuoreet kansanedustajat ole vielä ymmärtäneet, vaikkakin eri puolueiden puoluejohto pohjoisen ohjelman puolesta liputtikin. Alueemme kansanedustajilla onkin iso vastuu huolehtia, että hallitusohjelmaan Pohjois-Suomen asema kirjataan Suomen elinvoi-

man, turvallisuuden ja huoltovarmuuden varmistamiseksi.

Yritysten määrä näyttää olevan ennemminkin laskussa kuin nousussa. Tämän lisäksi työllistävien yritysten määrä on laskenut peräti 10 000 yrityksellä viime vuosina. Nämä trendit pitäisi pystyä kääntämään toisin päin. Yrittämisen pitäisi olla houkuttelevaa ja työllistämisen pitäisi olla mielekästä. Tarvitaan yrittäjyyttä ymmärtävä hallitusohjelma.

Millaisiin asioihin pitäisi sitten panostaa? Tuoreen työolobarometrin mukaan työntekijät viihtyvät parhaiten pienissä yrityksissä. Siksi työmarkkinauudistukset tulevalla vaalikaudella ovat välttämättömiä. Yrittäjät odottavat nyt, että työpaikkasopimista edistetään. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että eduskunta poistaa lainsäädännöstä liittoon kuulumatto-

Pohjois-Pohjanmaan

Alueelliset Yrittäjälehdet ja Kauppalehti ovat Suomen luetuimpia talouslehtiä.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti

Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Ry

Päätoimittaja: Marjo Kolehmainen

Kustantaja: Kaleva365 Oy

Paino: Kaleva365 Oy

Taitto: Kolmas Polvi Oy

Myynti: puh. 08 5377 180, yrityksille@kalevamedia.fi

mien yritysten paikallisen sopimisen kiellot. Kiellot koskevat noin 60 000 työnantajayritystä eli noin 80 prosenttia kaikista työnantajayrityksistä.

Toisekseen yritysten verotus ei saa kiristyä ja osinkoverotuksen pitää pysyä kannustavana. Suomen verotuksen pitää pysyä kilpailukykyisenä verrattuna muihin maihin. Kun verotus on ennakoitavaa, se kannustaa myös investointeihin. Yrittäjien selvityksen mukaan esimerkiksi osinkoverotuksen kiristämisellä olisi vakavia seurauksia. Kasvuhalut vähenisivät ja sitä myöten myös investoinnit ja työllistäminen. Yritysten lopettamisiakin nähtäisiin.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät pitää myös tärkeänä, että logistiset yhteydet paranevat alueellamme.

On surkeaa, että tänä vuonna alueellamme Kainuu mukaan lukien

päällystetään vain 150 kilometriä tieverkkoa, kun tarve olisi vähintään 500 kilometrille. Teiden kunnosta on pidettävä huolta. Samoin rataverkon kehittäminen siten että saamme kaksoisraiteen Oulu–Ylivieska välille on saatava nyt oikeasti työn alle.

Äänestäjien viesti päättäjille oli, että Suomen talous on saatava kuntoon. Kun julkisuudessa nostetaan kriittisesti esille vain leikkaustarpeita ja listoja, niin kannattaisi panostaa myös asian toiseen puoleen eli yritysten kasvuun. Yrittäjyyttä ymmärtävä ohjelma turvaa suomalaisten hyvinvointia.

Hallituksen jäseneltä

Vastuullista matkailua

Nyt loppusuoralla oleva talvikausi on ollut erittäin hyvä rankkojen koronavuosien jälkeen matkailualalla. Vastuullinen toiminta matkailualalla on ollut jo pitkää esillä, mutta viimeistään koronan aikana matkailualalla herättiin toden teolla, ja suurimmalla osalla toimijoista oli aikaa keskittyä oman toimintansa kehittämiseen.

Reilu, eettinen, eko, kestävä matkailu. Toiminnalla on monta nimeä, mutta kaikilla sama pohjimmainen merkitys. Tarkoituksena on jättää kohdemaihin positiivinen vaikutus niin taloudellisesti, sosiokulttuurisesti kuin ympäristöllisesti.

Kestävä matkailu ei ole vain tyyli tai tapa matkustaa, vaan joukko periaatteita, käytäntöjä ja tavoitteita, joita meistä jokainen voi soveltaa matkoillaan. Omilla valinnoillasi vaikutat, onko jalanjälkesi positiivinen vai ei.

Vastuullisen matkailun yritystoiminta on kestävää ja kannattavaa liiketoimintaa, jossa huomioidaan yrityksen suorat ja epäsuorat vaikutukset ympäröivään yhteiskuntaan. Kestävä kehitys voidaan taas nähdä tavoitteena, jo-

hon yritysvastuulla pyritään. Meidän kaikkien on otettava vastuu omasta toiminnastamme, tehtävä toimenpiteitä ja viestittävä siitä.

Yrityksemme viestittää toiminnastaan nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa, mutta vielä tärkeämpää on saada tietoa paikan päällä oleville asiakkaille. Siihen tarvitsemme matkailualueena kaikkien toimijoiden panosta, ei vain yksittäisen yrityksen.

Kestävän matkailun eteen on tehtävä töitä ja yritykset vaikuttavat asioihin omilla valinnoilla. Onko mahdollista kierrättää tehokkaasti, miten järjestämme ohjelmapalveluita vastuullisesti, huolehdimme yhteiskunnallisista sekä sosiaalisista vastuista?

Jos yritys on alkumetreillä vastuullisen toiminnan polulla, ja tuntuu ettei osaa ja jaksa, ei kannata lannistua. Asiat mietitään pienissä osissa ja toimintatavat kirjataan ylös. Pikkuhiljaa muodostuu yrityksen oma vastuullisuusohjelma. Ja apua saa aina kun uskaltaa pyytää. Yksin emme voi maailmaa muuttaa, mutta yhdessä pystymme ihmeisiin.

Marjo Kolehmainen toimitusjohtaja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Marjo-Riitta Määttä toimitusjohtaja LSJ Group Oy

Tutkimuksen suoritti Innolink Research Oy

Yrittäjä-lehti tavoittaa alueen kaikki keskeiset päättäjät!

Seuraava lehti ilmestyy 2.10.2023

Varaa mainospaikkasi:

Mikko Laitila 044 737 0342 mikko.laitila@kalevamedia.fi Sami Saari 044 0575 121 sami.saari@kalevamedia.fi

Yrittäjät kansainvälistymisen tiellä sivu 11

Tässä numerossa 2/2023

4 5 6

Pohjoinen hallitusohjelmaan

Yrittäjä-lehti kysyi tuoreilta kansanedustajilta, miten pohjoisuus ja sen tarpeet saadaan mukaan tekeillä olevaan hallitusohjelmaan.

Vauhtia talouskasvuun

Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mielestä tulevan hallituksen velvollisuus on vauhdittaa talouskasvua, sillä velaksi eläminen saa nyt riittää.

Metsäalalla buumi päällä

Metsäala etsii työntekijöitä Pohjois-Pohjanmaalle. Monet toimijat kampanjoivat, että metsäala tulisi tutuksi opiskelijoille ja työnhakijoille.

SEURAA MEITÄ SOMESSA!

Facebook-sivu: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Liity yli 2700 tykkääjämme joukkoon. Saat ensimmäisten joukossa tietoa tapahtumistamme ja meille tärkeistä asioista.

Kannattaa tulla myös mukaan eri FB-ryhmiimme:

Pohjois-Pohjanmaan hankintaneuvoja Maakunnallinen omistajanvaihdospalvelu Nuoret yrittäjät Yksinyrittäjät Seniorit Twitter: @PPYrittajat Yrittäjyyden uusimmat uutiset ja ajankohtaisimmat teemat.

Pohteen alku hankala

Pohteen alkuvaikeudet tuskastuttavat yrityksiä. Soteseminaarissa yritykset antoivat palautetta ja kehittämisideoita Pohteen toiminnan kolmelta ensimmäiseltä kuukaudelta.

Saaga Travel keksi uuden liikeidean

Saaga Travel ei ole mikään tavallinen bussifirma. Se myy kuljetuksen lisäksi kaikkea, mitä asiakas tarvitsee: hotellimajoituksia, ruokailuja, kiertoajeluja ja esittelyjä.

Toljamo lennättää frisbeetä

Muhoslaisen Matti Toljamon kesään kuuluvat fresbeegolf, heittelykierrokset kavereiden kanssa ja lajin kilpailuihin osallistuminen.

LinkedIn:

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Verkostoidu meidän kanssa, saat tietoa mitä tarvitset!

Youtube:

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Löydät Youtuben puolelta tarinoita yrittäjistä, ihmisistä ja huikeista palkitsemisista.

@yrittäjyysonpop @poppis_nuoret_yrittajat

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät: www.ppy.fi

Suomen Yrittäjät: www.yrittajat.fi

YRITTÄJÄ KYSYY

Miten pohjoinen saadaan hallitusohjelmaan?

Yrittäjä-lehti kysyi tuoreilta kansanedustajilta, miten pohjoisuus ja sen tarpeet saadaan mukaan tekeillä olevaan hallitusohjelmaan.

Pohjoisen tarpeet palvelujen ja elinkeinojen kannalta tulee huomioida hallitusohjelmassa. Talouden tasapainottamista ei tule tehdä leikkaamalla koulutuksesta, sillä osaajien puute niin palvelualoilla kuin teollisuudessa on jo nyt kasvun esteenä.

Osaamiseen panostamalla voimme varmistaa, että pohjoinen ei jää vain raaka-aineaitaksi vaan kehittyy luonnonvaroja kestävästi käyttäväksi korkean jalostusarvon tuottajaksi.

Koko Suomen huoltovarmuuden kannalta olisi tärkeää laittaa pohjoisen maayhteydet kuntoon. Tärkeimpänä hankkeena pidän kaksoisraiteen rakentamista Ylivieska-Ouluvälille.

Jenni Pitko Vihreät

Maakuntaliitot, kaupungit, korkeakoulut, kauppakamarit ja yrittäjäjärjestöt ovat luoneet yhdessä Pohjoisen ohjelman, jossa on tunnistettu pohjoisen mahdollisuudet koko Suomen etuna.

Ohjelma sisältää kasvua, turvallisuutta ja yhteistyötä käsittelevät osiot, joissa avataan pohjoisen mahdollisuudet muun muassa kestävän kasvun, viennin, tuottavuuden, huoltovarmuuden, turvallisuuden, ilmastotavoitteiden ja korkean osaamisen osalta pohjoisessa.

Tärkein tavoite olisi saada Pohjoinen ohjelma hallitusohjelmaan mukaan. Pohjoisen edustajina, meistä jokaisen tulee viedä viestiä eteenpäin omissa ryhmissämme ja tehdä vahvaa yhteistyötä asian edistämiseksi. Näin mahdollistamme pohjoisuuden tarpeiden huomioimisen tulevina vuosina.

Pia Hiltunen SDP

Uudessa maailmantilanteessa Pohjois-Suomen luonnonvarat ja mahdollisuudet kiinnostavat enemmän kuin ennen koko maassa. Huoltovarmuuden ja omavaraisuuden kannalta on aika aloittaa raideyhteyden suunnittelu Ruotsin ja Norjan kautta Golf-virralle.

Kansa äänesti valtaan muut puolueet kuin keskustan. Toivon heille viisautta hallitusohjelman laatimiseen. Yli puoluerajojen tehtävällä yhteistyöllä saadaan myös pohjoisen tärkeys kuuluviin hallitusohjelmassa. Tulevat vuodet teen oppositiossa ja valiokunnissa töitä tulevaisuuteen katsovan kotimaan ja pohjoisen eteen.

Pohjoisen mahdollisuuksien hyödyntäminen on koko Suomen etu. On tärkeää toteuttaa osana tulevaa hallitusohjelmaa erillinen, valtioneuvostotasoinen ohjelma nimellä ”Pohjoinen ohjelma – kasvua, turvallisuutta ja yhteistyötä”. Ohjelma luo strategiset raamit Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan yhteistyölle. Pohjoisen maakuntaliitot, kunnat, korkeakoulut, kauppakamarit ja yrittäjäjärjestöt esittävät, että seuraava hallitus käynnistää Pohjoisen ohjelman. Ohjelma vahvistaa Suomen geopoliittista asemaa ja kestävää kasvua hyödyntämällä muun muassa pohjoisen osaamista, energiaa, luonnonvaroja ja kansainvälisiä yhteyksiä.

Keskusta ei tällä kertaa ole mukana kirjoittamassa hallitusohjelmaa. Katseet kääntyvät tulevien hallituspuolueiden edustajiin.

Pohjoisen toimijat ovat esittäneet Pohjoisen ohjelman kirjaamista hallitusohjelmaan. Kannatan ajatusta. Pohjoinen on yhä tärkeämpi energian, ruuan ja kestävän kasvun tuottaja. Investointeja on putkessa valtavasti.

Yhteistyö Ruotsin ja Norjan kanssa tiivistyy. Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin alueen kansanedustajien eri puolueista pitää yhdessä ajaa alueelle tärkeitä hankkeita ja asioita eteenpäin.

Timo Mehtälä Keskusta

Nyt on aika laatia poikkihallinnollinen pohjoisen ohjelma, aivan kuten Pohjois-Suomen toimijat ovat yhdessä esittäneet. Pohjoinen ohjelma ei ole tärkeä ainoastaan alueellisesti, vaan myös kansallisesti.

Energiamurros ja vihreä siirtymä tapahtuu ja luo paljon mahdollisuuksia PohjoisSuomessa. On tärkeää, että energia- ja teollisuuspolitiikka kulkevat samaan suuntaan niin, ettei pohjoisesta Suomesta tule vain energiareservaattia, vaan että tänne kotiutuu myös vihreän teollisuuden investointeja ja työpaikkoja. Tämä vaatii myös kansallista näkemyksellisyyttä ja valtion aktiivisuutta. Se, että onnistumme tässä, hyödyttää koko Suomea.

Pohjoisen yhteiset tavoitteet voidaan saada hallitusohjelmaan ja käytäntöön yhteistyöllä ja hyvillä argumenteilla. Meidän täytyy vakuuttaa muut siitä, että tavoitteemme palvelevat samalla isompia kansallisia päämääriä.

Hanna Sarkkinen Vasemmistoliitto

Juha Hänninen Kokoomus

Olga Oinas-Panuma Keskusta

Lisää potkua talouskasvuun

· TALOUS Mikael Pentikäisen mielestä tulevan hallituksen velvollisuus on vauhdittaa talouskasvua – velaksi eläminen saa nyt riittää.

· Anna Raudaskoski, teksti ”Äänestäjät lähettivät eduskuntavaaleissa päättäjille selkeän viestin: talous pitää laittaa kuntoon. Jotta se onnistuu, uuden hallituksen pitää vauhdittaa talouskasvua. Tämä vaatii joukon toimenpiteitä, jotka kannustavat yrittäjiä ja omistajia kasvattamaan yrityksiään, helpottavat työvoiman saantia sekä lisäävät kilpailua ja markkinataloutta Suomessa”, painottaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen

Suomen kasvu on Pentikäisen mielestä suomalaisten yritysten kasvun summa. Siksi on olennaista luoda kannustimia kasvulle ja raivata sen tieltä esteitä. ”Olemme vuosikymmenet tehneet toimia, jotka ovat vaikeuttaneet yrittäjyyttä ja luoneet hidasteita kasvulle. Hidasteita on

syysastetta saataisiin nostettua.

”Ansioturvaa pitää lyhentää ja sosiaaliturvan kannustavuutta lisätä.

Lainsäädäntömuutokset, jotka kannustavat työllistämään ja helpottaisivat erityisesti pienen työnantajayrittäjän asemaa, olisivat nyt tarpeellisia. Tarvitsemme myös työperäistä maahanmuuttoa.”

Pentikäinen painottaa työn tärkeyttä, se tuo työllistyvän elämään merkitystä ja osallisuuden kokemusta. ”Työllisyyden lisääminen on aivan keskeistä myös julkisen talouden tervehdyttämisen ja yritysten kasvun turvaamisen kannalta.”

Kolmantena toimenpiteenä Pentikäinen tuo esille kilpailun ja markkinatalouden vahvistamisen. Investointeja pitää helpottaa ja nopeuttaa. ”Lisäksi yritysten roolia tulee lisätä julkisten palveluiden tuottamisessa, myös sote-palveluissa. Julki-

nyt aika purkaa ja uudistaa Suomen talouden rakenteita. Hallitusohjelman pitää olla rohkea ja kunnianhimoinen. Tilanne on tällä hetkellä niin vaikea, ettei näpertely riitä.”

Kolme toimenpidettä

Pentikäisen mielestä hallitusohjelmaan tarvitaan kolmen korin toimenpiteitä.

”Ensiksi pitää varmistaa, että yritysten verotus ei kiristy ja osinkoverotus on kasvuun kannustava. Tällä hetkellä se ei ole sitä riittävästi, mikä näkyy kasvuhakuisten yritysten osuuden laskuna.”

Toinen tärkeä toimenpide on hänen mielestään työmarkkina- ja sosiaaliturvauudistukset, jotta työlli-

sia hankintoja tulisi tehdä paremmin. Maksuehtosääntelyn valvontaa pitäisi helpottaa ja yritysten hallinnollista taakkaa keventää.

Hoidetut metsät ovat hyvinvoinnin lähde

”Mielestäni olisi äärimmäisen tärkeää turvata Suomen metsäteollisuuden puunhuolto. Kasvava ja hyvin hoidettu metsä on ilmastoteko.

Siksi meidän pitää panostaa metsänhoitoon ja metsien uudistamiseen, mikä hyvin tehtynä turvaa myös teollisuuden puunhuollon.

Metsät ovat todella merkittävä hyvinvoinnin lähde Suomen maakunnissa”, Pentikäinen korostaa.

Suomalaisen logistisen järjestel-

040 187 0430

män tulee olla kilpailukykyinen ja tiestön kunnossa. ”Tällä hetkellä tiet ovat osassa Suomea lähes kelvottomassa kunnossa. Teiden heikko kunto vaikeuttaa jo elinkeinotoimintaa eri puolilla maata.”

Mikäli Suomen Yrittäjien toiveet hallitusohjelmasta toteutuvat, on Suomi parempi paikka yrittää. ”Li-

säksi Suomen kasvu vahvistuu, ja mahdollistaa ajan kanssa sen, että voimme panostaa palveluihin, turvallisuuteen ja koulutukseen.

Voimme huolehtia kaikista Suomessa asuvista”, toivoo Pentikäinen.

Tällä hetkellä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan taloudelli-

nen perusta murenee hänen mielestään vauhdilla. Eletään aivan liikaa velaksi. ”Tälle pitää tehdä loppu jo lastemme vuoksi. On kohtuutonta, jos jätämme lapsillemme perinnöksi turmeltuneen ilmaston ja rappeutuneen talouden. Se olisi kelvoton perintö tältä sukupolvelta. Siksi nyt on muutoksen aika.”

Kierrätämme: autot, akut, renkaat, sähkö- ja elektroniikkalaitteet sekä muut metallit.

Kierrätämme: autot, akut, renkaat, sähkö- ja elektroniikkalaitteet sekä muut metallit.

Kierrätämme: autot, akut, renkaat, sähkö- ja elektroniikkalaitteet sekä muut metallit.

autot, akut, renkaat, sähkö- ja elektroniikkalaitteet sekä muut metallit.

Pyydä tarjous!

Pyydä tarjous!

Pyydä tarjous!

Pyydä tarjous!

Ruskonniityntie 4, 90620 Oulu p. 020 781 7642 www.kuusakoski.com

Ruskonniityntie 4, 90620 Oulu p. 020 781 7642 www.kuusakoski.com

Ruskonniityntie 4, 90620 Oulu www.kuusakoski.com p 040 162 8820

”Hallitusohjelman pitää olla rohkea ja kunnianhimoinen.

Tilanne on tällä hetkellä niin vaikea, ettei näpertely riitä.”

Mikael Pentikäinen

Suomessa olisi Mikael Pentikäisen mielestä helpompi yrittää, mikäli Suomen Yrittäjien toiveet hallitusohjelmasta toteutuisivat.

KUVA: SUOMEN YRITTÄJÄT

Metsäalalla buumi päällä

· KASVU&KEHITYS Metsäala etsii työntekijöitä Pohjois-Pohjanmaalle. Monet toimijat kampanjoivat, että metsäala tulisi tutuksi opiskelijoille ja työnhakijoille.

· Anna Tilvis, teksti ja kuva

Töitä metsästä -tapahtuma Oulussa huhtikuun lopussa keräsi väkeä tutustumaan metsäalaan.

Metsäkoneenkuljettaja Janne

Sergejeff on Metsä Groupin esittelypisteellä kertomassa ammatistaan ja työstään. Kuulijoina on muun muassa yläasteikäisiä nuoria, joilla on edessä kouluvalinnat.

Sergejeff toimii oman työnsä ohessa somelähettiläänä Tervetuloa metsään -kampanjassa. Metsä Groupin kampanjan tavoitteena on saada satoja uusia kuljettajia metsäalalle ja töihin pohjoiseen Suomeen.

”Minun tehtävänä on esitellä metsäkoneenkuljettajan työtä somessa. Teen videopätkiä, joitten avulla kuljettajan työ tulisi tutuksi. Yleensä otan videota, kun työssä tulee eteen joku erikoisempi tapahtuma”, Sergejeff kertoo.

Iiläinen Sergejeff on ollut metsäalan töissä parikymmentä vuotta ja viimeiset puolitoista vuotta Iin Metsätyö Oy:n palveluksessa.

Alan tulevaisuus on toiveikas

Paikallinen metsäalan yritys katsoo tulevaisuuteen toiveikkaasti. Iin Metsätyö Oy:n toimitusjohtaja, yrittäjä Janne Paakkola kertoo, että näkymät ovat positiiviset.

”Yritys on kasvanut koko ajan vähän. Alalla tuntuu olevan buumi päällä, kun Kemiin tulee uusi biotuotetehdas. Todennäköisesti töitä on kovasti”, Paakkola toteaa.

Perheyrityksen toimialana on puunkorjuu, ja se tekee sekä metsäkoneurakointia että puutavaran kuljetusta.

Yrityksen toimintamahdollisuudet ovat hyvät. Ilmastonsuojeluun liittyviin vaatimuksiin Paakkola suhtautuu luottavaisesti.

”Meidän kalusto on uutta, ja sen kautta yritämme olla mukana vähäpäästöisyydessä. Mielenkiinnolla odotan kaikkia uusia innovaatioita, jotka auttaisivat vaikka polttoainetaloudellisuuteen”, Paakkola sanoo.

Metsäalalla on työvoimapula,

mutta se ei kosketa Iin Metsätyötä. Yritys työllistää tällä hetkellä 40 henkilöä.

”Meillä on tällä hetkellä työvoiman suhteen hyvä tilanne. Työntekijöiden pysyvyys on hyvä, mutta koska meillä on myös eläköityviä

teena Paakkola pitää kannattavuutta.

”Ukrainan sodan seurauksena kulut ovat nousseet älyttömästi. Polttoainekulut ovat koko liiketoiminnan isoin kuluerä”, Paakkola toteaa.

ten messuvieraiden määrästä ja heidän kiinnostuneesta asenteestaan.

Anttila kertoi messuvieraille, että tulevaisuudessa yhä useampi ihminen työskentelee yrittäjämäisesti.

”Yhä useampi toimii yrittäjänä ainakin osan elämästään. Monet tekevät töitä monipaikkaisesti ja vaihtavat ammattia työuran aikana.”

Yrittäjyyden valmiuksina Anttila pitää ensinnäkin hyvää ammattitaitoa. Sen varaan voi rakentaa omaa osaamistaan.

kuskeja, tilalle pitää saada uutta työvoimaa.”

Paakkola arvelee, että työntekijöiden määrä pysyy nykyisellä tasolla tai jopa hieman kasvan. Yrityksen palkkalistoilla on myös nuoria metsäalan ammattilaisia.

Suurimpana tulevaisuuden haas-

Suomalainen hiilinieluharha

Päästäänkö ilmastotavoitteisiin pitämällä huolta hiilinielun riittävästä suuruudesta vai vähentämällä fossiilisten polttoaineiden käyttöä?

Ilmastoasiantuntija Petteri Taalas on tuonut esiin, että ongelman ydin on pikemmin fossiiliset polttoaineet kuin hiilinielu.

Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri, professori Taalas pitää keskustelua hiilinielusta suomalaisena ilmiönä. Hän sanoo, että maa-

ilmanlaajuisesti tärkeintä on vähentää fossiilisten polttoaineiden eli kivihiilen, öljyn ja maakaasun käyttöä.

Hän puhuu suomalaisesta hiilinieluharhasta.

”Hiilinielulla on merkitystä, mutta se ei ole ongelman ydin, vaan ydin on fossiilienergian käyttö”, Taalas toteaa.

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Yrittäjämäinen metsätyö lisääntyy

Metsäala tarjoaa mahdollisuuksia myös yrittämiseen. Järjestöpäällikkö Kirsi Anttila on ilahtunut nuor-

”Lisäksi tarvitaan tietoa yrittämisen eri osa-alueista, kuten taloudesta ja markkinoinnista. Asennepuolella puhutaan paljon yrittäjämäisestä asenteesta, joka tarkoittaa tavoitteellisuutta, joustavuutta ja halua oppia uutta”, Anttila ketroo.

Yrittäjyyteen on monta reittiä eivätkä kaikki synny valmiiksi yrittäjäperheeseen. Paitsi että yrityksen voi perustaa itse, sen voi myös ostaa valmiina. Moni alkaakin yrittäjäksi omistajanvaihdoksen kautta.

Olennainen osa tavoitteeseen pääsyä on kasvattaa metsien hiilinielua.

Metsät toimivat hiilinieluna, sillä puu kasvaessaan sitoo ja varastoi ilmasta hiilidioksidipäästöjä.

Taalaksen mukaan hiilinielujen kasvattaminen korostuu Suomessa juuri hiilineutraaliustavoitteen takia.

”Jos halutaan saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2035, ja fossiiliener-

giasta luopuminen ei tapahdu samassa tahdissa, hiilinieluja on kasvatettava”, Taalas sanoo.

Hän pitää päätöstä kuitenkin poliittisena valintakysymyksenä.

Taalaksen mielestä metsien käytöstä kannattaa tehdä poliittisia päätöksiä huomioiden kokonaisuus, johon kuuluvat hiilinielu, luonnon monimuotoisuus, talous, työllisyys ja omaisuuden arvo.

”Jos Suomi vähentäisi merkittä-

västi metsien käyttöä, voisi käydä niin, että metsien hyötykäyttö siirtyisi maihin, joissa metsien uusiutumista ei ole hoidettu yhtä hyvin kuin Suomessa. Silloin lopputulos saattaisi olla ilmaston kannalta jopa negatiivinen”, Taalas sanoo.

Viime aikoina on käynyt selväksi, että metsien kyky sitoa hiiltä ei olekaan niin tehokas kuin on luultu, sillä metsien kasvu on hidastunut.

Töitä metsästä -tapahtuman vetonaulana oli Ponssen Scorpion-metsäkone. Vieraat saivat kiivetä koneen ohjaamoon.

Yhä useampi toimii yrittäjänä ainakin osan elämästään.”

Kirsi Anttila

Työllisyyspalvelut kuntien vastuulle

· TYÖNHAKU Lokakuun loppuun mennessä päätettävä malli on Oulussa ja Pohjois-Pohjanmaalla vielä valmisteluvaiheessa

Anna Raudaskoski

Keväällä 2021 hallitus päätti, että TE-palvelut siirretään paikallistasolle. TE2024-uudistuksessa vastuu työllisyyspalveluilta siirtyy työja elinkeinoministeriöltä kunnille ja kuntayhtymille.

TE-palvelut siirtyvät kunnille vuoden 2024 lopulla, ja seuraavan vuoden alussa työ- ja elinkeinopalveluiden pitää jo toimia omilla alueillaan. Samalla työ- ja elinkeinotoimistojen työntekijät siirtyvät valtiolta kuntien palkkalistoille.

”Tavoitteena on saada työllisyyspalveluihin toimiva palvelurakenne, joka edistäisi työntekijöiden työllistämistä nopeammaksi sekä lisäisi työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta ja saatavuutta. Oulussa ja Pohjois-Pohjanmaalla asia on valmisteluvaiheessa”, kertoo PohjoisPohjanmaan TE-keskuksen johtaja Pirjo Juntunen

”Pohjois-Pohjanmaan liitto tukee alueen kuntia TE-palvelu-uudistukseen valmistautumisessa. Kunnille tarjotaan budjetointia tukevia talousanalyysejä, tukea palveluiden organisoinnissa ja palveluprosessien kehittämisessä sekä strategiatyössä”, kertoo Pohjois-Pohjanmaan liiton TE2024-hankkeen projektipäällikkö Jouni Korhonen

”Kunnille on tuotettu työllisyysalueiden muodostamiseksi skenaa-

rioita ja suosituksia työllisyysalueiden muodostamiseksi. Skenaariomallinnuksissa on huomioitu erilaiset järjestämisvastuun vaihtoehdot sekä kotoutumisen palvelu- ja rakenneuudistus”, Korhonen lisää.

Kunnat muodostavat työllisyysalueet omilla päätöksillään kesän aikana.

”Kuntien tulee ilmoittaa 31.10. 2023 mennessä sopimansa työllisyysalueet sekä määritellä siinä yhteydessä jo palvelutuotantoon liittyviä yksityiskohtia.”

Uudet työllisyysalueet

”Uuden TE2024-mallin toimivuus riippuu paljon siitä, miten uudet työllisyysalueet muodostuvat. Alueilla on eroavaisuuksia. Asia etenee siis eri tavoin eri puolilla Suomea”, Suomen Yrittäjien johtaja Harri Jaskari toteaa.

Työikäisten määrän pitää työllisyysalueella olla vähintään 20 000.

Mikäli työllisyysalue muodostuu useammasta kunnasta, pitää niiden olla maantieteellisessä yhteydessä toisiinsa ja muodostaa työmarkkinoiden kannalta toimiva alue.

Työvoiman liikkuvuuden pitäisi Jaskarin mukaan mieluummin kehittyä sen sijaan että sitä jarrutettaisiin hallinnollisilla rajoilla.

”Sama liittyy ulkomaiseen työ-

voimaan. Työnantajien ja työllistettävien kohtaaminen ei saisi tyssätä työvoiman liikkuvuuden rajoittamiseen” , Jaskari painottaa.

Kannustava rahoitusmalli

Kuntiin on tulossa kannustava rahoitusmalli. Kunnat ja kuntayhtymät saavat valtiolta könttäsumman, joka on määrä käyttää työ- ja elinkeinopalveluihin. Kuntien rahoitusvastuu kasvaa, niiden kontolle tulee suurempi osuus ansiosidonnaisen ja päivärahojen maksamisesta. Rahoitusmallin myötä työllisyyskehityksen tulisi olla parempaa ja kunnat sekä kuntayhtymät saavat rahaa säästöön ja voivat kehittää palveluitaan.

”Jos alkaa näyttää siltä, että työllisyys ei kehitykään hyvään suuntaan, kunnat joutuvat maksamaan. Tällaisessa tilanteessa olisi vaarana, että keskitytään pelkästään työllisyyspolitiikkaan, ei laajempaan elinkeinopolitiikkaan. Saatetaan tehdä lyhytjänteisiä päätöksiä ja aitoja työpaikkoja kehittyy vähemmän. Yrittäjäjärjestön kannalta tärkeää on se, otetaanko työpaikkoja luovat yritykset ja yrittäjät keskiöön”, Jaskari toteaa.

Uutta työkulttuuria

Uudessa TE 2024-laissa on säännöstelty tarkkaan se, mitä palveluja työttömien pitää saada. Työn-

Harri Jaskari

antajille annettuja palveluita ei ole säädetty lainkaan. ”Tämä antaa erinomaisen mahdollisuuden uusille työnantapalveluille. Aktiiviset kunnat ja kuntayhtymät voivat tehdä jotain aivan uutta, käyttää valtionrahoituksen lisäksi omaa rahaansa. Piilotyöpaikkoja voidaan etsiä aktiivisemmin. Työnantajien ja töitä hakevien kohtaamisia saadaan mahdollisesti helpotettua”, Jaskari sanoo. TE-toimistojen työntekijät siir-

tyvät kuntien palvelukseen ja muutosneuvotteluja käydään.

”TE-toimistojen työntekijöiden tulee olla valmiita uuteen työkulttuuriin. Jos ote on liian virkamiesmäinen, sillä ei saada tuloksia aikaan. Työ- ja elinkeinopalveluiden työntekijöiden soisin tulevaisuudessa olevan enemmän kentällä kyselemässä piilotyöpaikkoja ja kertomassa yrittäjille ratkaisuja esimerkiksi tukityöllistymiskuviosta.”

·

TE-toimistojen työntekijoiden pitää uudistuksen myötä omaksua virkamiesmäisyyden sijaan uusi työkulttuuri, sanoo Harri Jaskari.

Yrittäjäjärjestön kannalta tärkeää on se, otetaanko työpaikkoja luovat yritykset ja yrittäjät keskiöön.”

Jouni Korhosen luotsaama TE2024-projekti Pohjois-Pohjanmaan liitossa tukee alueen kuntia työllisyyspalveluiden muutoksessa.

KUVA: SUOMEN YRITTÄJÄT

MATKAT OULUSTA – VARAA NYT!

• LAULU, MENU, MERI - Kemissä 10.6. Alk. 70 €

• Äitienpäivätapahtuma ja lounas Peuhussa 14.5. alk. 45 €

• Ruukin Puutarhamessut 20.5. 32 €

• Muhokselta Manamansaloon päiväretki 8.6. 57 €

• Ostosmatka Tuuriin 10.6. ja 7.10. Alk. 39 €

• Kesäteatteri ja yö Iso-Syötteellä 5.–6.7. 168 €

• Ostosmatka Ikeaan 8.7., 9.9., 11.11. 25 €

• Höyrylaivaristeilyt Ärjänsaareen 12.7. ja 5.8. 123 €

• Pooki Flakkaa. Kuljetus Raahen Meripäiville 15.7. Alk. 32 €

• Myrskyluodon Maija Raahen kesäteatterissa 15.7. 57 €

• Pentik päiväretki 12.8. ja 25.11. alk. 51 €

• Lofoottien kiertomatka 15.–20.8. 999 €

• Kylpylämatka Pärnuun 17.-23.9. alk. 599 €

• Tivolibussi Oulusta Kempeleeseen 27.5.-6.8

saagatravel.fi/matkakauppa

Tiedustelut p. 08 655 5100 myynti@saagatravel.fi

Pyydä avaimet käteenyrityksesi-tarjous virkistyspäivästä!

Murskeet ja muut maa-ainekset Utajärveltä

Pohteen alku hankala

· SOTE Pohteen alkuvaikeudet tuskastuttavat yrityksiä. PPY:n soteseminaarissa yritykset antoivat palautetta Pohteen toiminnan kolmen ensimmäisen kuukauden ajalta. Kritiikin lisäksi tuli myös kehittämisideoita ja ymmärrystä siitä, että Pohteen työ on vasta alussa.

· Anna Tilvis, teksti

· Ester van Dam, kuvat

Alarm Stables Oy:n yrittäjä Seppo Pekkala kertoo, että Pohteen kilpailutukset ovat hankalia. Hän nostaa esiin kilpailutuksessa kohdan, joka koskee työntekijää, jolla on työkokemusta alle kaksi vuotta.

”Silloin miinustetaan hänen tekemästään laskusta suoraan 10 prosenttia. Kannustaako tämä yrittäjiä ottamaan töihin vastavalmistuneita?”

Pekkala toivoo, että jatkossa yrittäjät pääsisivät mukaan kilpailutukseen ja markkinavuoropuheluun alusta loppuun saakka.

Toimintaterapiaa tarjoavan Toimivax Oy:n toimitusjohtaja Heli Ojamaa kokee hankalana alle kaksi vuotta työkokemusta omaavien rekrytoinnin. Hän kysyy, tuleeko miinusta jopa 110 prosenttia, kun heille pitää asettaa mentori.

yksinkertaista, mutta kun yksinyrittäjällä työpäivät ovat muutenkin täysiä, niin aikaa joutuu ottamaan vapaa-ajasta. Se on hankala yhtälö työhyvinvoinnin näkökulmasta.”

Pohteen laskutussysteemit eivät ole toimineet eivätkä yritykset ole saaneet rahojaan.

”Osa yksinyrittävistä ihmisistä on aika tiukoilla, jos heillä ei ole minkäänlaista puskuria”, Leino sanoo.

Easymove Oy:n toimitusjohtaja Riku Laine pitää kilpailutusaikaa lyhyenä. Hankaluuksia aiheutti myös erilainen hinnoittelumalli, jota kaikki yrittäjät eivät olleet huomanneet. Esimerkiksi kotikäyntilisä pieneni.

Myös Laine toivoo, että yksityiselläkin puolella saataisiin käyttää lyhytaikaisissa sijaisuuksissa kohtavalmistuvia terapeutteja.

”Onko rajoitus tehty vain siksi, että saadaan torpattua julkisen puolen työntekijäpula?”

paus toteudu.

”Kaikki, mitä nyt kilpailutettiin, pystyttäisiin hoitamaan palvelusetelillä. Miksi ei mennä palvelusetelillä? Silloin asiakkaalla olisi aito valinnanvapaus. Jos palvelu ei tyydytä, niin eivät he tule toista kertaa”, Riku Laine miettii.

Laine toteaa, että palvelusetelin arvoon tulisi kiinnittää huomiota. Fysioterapiayrityksessä sen niukka arvo pakottaa ylitehokkuuteen, kuten esimerkiksi nipistämään puheluista, ruokatauoista ja asiakaskäyntien väleistä.

Pohde

• Vuosibudjetti on 2 miljardia euroa.

Sälekaihtimet

● Hyönteissuojat ikkunoihin

-tuotteet: ●

● Hyönteissuojaovet

●

● Sälekaihtimet

-tuotteet:

● Solar Moon pimennysverhot

● Vekkikaihtimet

• Sälekaihtimet • Hyönteissuojat ikkunoihin

● Hyönteissuojat ikkunoihin

● Solar Moon pimennysverhot

”Ohjeen mukaan vähän kokemusta omaavalle työntekijälle on asetettava mentori. Mentorin ja keltanokkaterapeutin pitää yhdessä asiakkaan kanssa asettaa terapialle tavoitteet. Tarkoittaako se käytännössä, että pitää olla kaksi terapeuttia toteuttamassa kuntoutusta?”

Laine tiivistää, että töitä on tehty, mutta rahoja ei ole tullut.

”Meille yrittäjille Pohteen aallonpohjasta nouseva käyrä näyttäytyy V-käyränä, mutta me emme ole vielä siellä pohjalla”, Laine arvelee ja saa kuulijat nauramaan.

• Sotealan yrityksiltä tehtäviin asiakaspalvelujen ostoihin on varattu 400 miljoonaa euroa, eli noin 20 prosenttia budjetista.

• Pohde on kilpailuttanut muun muassa etälääkäripalvelut ja terapiapalvelut. Kilpailutukset jatkuvat.

• Hyönteissuojaovet • Solar Moon pimennysverhot

● Hyönteissuojaovet

● Solar Moon pimennysverhot

● Vekkikaihtimet

• Vekkikaihtimet • Irtoristikot

● Vekkikaihtimet

● Irtoristikot - vekkikaihtimet

● Irtoristikot - vekkikaihtimet

Ojamaa arvostelee sitä, ettei kilpailutuksessa puhuta sijaisjärjestelyistä. Naisvaltaisella alalla sijaisia tarvitaan usein.

Asiakkaan valinnanvapaus unohtui

Heli Ojamaa sanoo, että palveluseteleistä ei ole vielä kokemusta.

● Myynti, mittaus ja asennuspalvelu

● Varaosat

● Myynti, mittaus ja asennuspalvelu

● Ikkunoiden ja ovien huoltopalvelu

• Myynti, mittaus ja asennuspalvelu

● Irtoristikot - vekkikaihtimet

● Varaosat

• Varaosat

● Ikkunoiden ja ovien huoltopalvelu

• Ikkunoiden ja ovien huoltopalvelu

”Kielteistä on, ettei saa käyttää opiskelijoita. Tässä pitäisi olla tasaveroinen. Pohde itse on asettanut auki kesätyöpaikkoja, joissa riittää 140 opintopistettä, mutta yrityksiltä se kielletään”, Ojamaa sanoo.

”Tämä ei ole lähtenyt vielä liikkeelle ollenkaan. Ensimmäistäkään asiakasta hyvinvointialueelta ei ole meille vielä tullut, vaan hankinnat on olleet jäissä.”

• Tietojärjestelmien ja palvelukäytänteiden harmonisointi on kesken.

• Pohde kamppailee yhä palkkojen, etuisuuksien ja laskujen maksun ongelmien kanssa.

● Myynti, mittaus ja asennuspalvelu

KUOMUPERÄKÄRRYN VUOKRAUSPALVELU

KUOMUPERÄKÄRRYN VUOKRAUSPALVELU

● Varaosat

KUOMUPERÄKÄRRYN VUOKRAUSPALVELU

● Ikkunoiden ja ovien huoltopalvelu

KUOMUPERÄKÄRRYN VUOKRAUSPALVELU

p. 050 326 8156

Yritykset jäivät

ilman rahojaan

Psykoterapia-alan yrittäjä Jaana Leino toteaa, että Pohteen dynaamiseen hankintajärjestelmään hakeutuminen on ollut helppoa.

Ojamaa kertoo, että heidän on vaikea tiedottaa asiakkaalle, joka kysyy lapsen toimintaterapia jatkosta.

”Joudumme vastaamaan, että emme tiedä. Kukaan ei ole ohjeistanut ja tähän toivotaan parannusta”, Ojamaa toteaa.

• Yrityksiltä ostetaan myös muita palveluja, kuten kuljetus-, puhtaus- ja ruokapalveluja.

Lähde: Ilkka Luoma PPY:n soteseminaarissa

p. 050 326 8156

www.hakatyo.fi, info@hakatyo.fi, 91800 Tyrnävä

www.hakatyo.fi, info@hakatyo.fi, 91800 Tyrnävä

”Järjestelmän käyttö sinänsä on

Palveluseteleitä tai ostopalveluita ei ole eikä asiakkaan valinnanva-

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien järjestämässä soteseminaarissa ilmeni, että Pohteen laskutus takkuaa eivätkä yrittäjät ole saaneet rahojaa.

Paikallisuus – markkinoinnin uusi supervoima

Astun sisään kauppakeskukseen. Zara, H&M, Lewi’s Store, Intersport, Arnolds, Espresso House, Lidl, Taco Bell. Olenko Suomessa, Barcelonassa, Nykissä vai Lontoossa? Fafa’s, Musti&Mirri, Iittala, Marimekko, Finlayson. Olen siis Suomessa.

Helsingissä, Tampereella, Oulussa vai Turussa? Ihan sama. Kaikki näyttää ja tuntuu samalta. Tuttua ja turvallista, mutta niin käsittämättömän tylsää ja persoonatonta. Ei kolahda. Think globally, mut ei edes act locally.

Käsiksi paikallisten ihmisten haluihin

Onneksi tässä globalisaation massapöhinässä ihmiset ovat alkaneet kuluttajina kulkea myös vastavirtaan. Paikallisuus on jo globaali trendi, joka iskee vastavoimana globalisaatiolle – vastavoimana massamarkkinoinnille.

Pienestä on tullut ihmisille isoa. Ihmiset haluavat, että heidät nähdään yksilöinä, jotka kuluttavat omien arvojensa ja asenteidensa mukaisesti. Ihmiset haluavat yhä lisääntyvässä määrin ostaa eettisesti ja lähellä tuotettuja hyödykkeitä tai käyttää paikallisia palveluja. Eikä vain paikallisesti tuotettuja, vaan

paikallisesti haluttuja. Tämä tarkoittaa sitä, että isojenkin brändien on päästävä käsiksi paikallisten ihmisten haluihin. Ymmärrettävä paikallisten ihmisten arkea. Arvoja, asenteita, käyttäytymistä ja tunteita.

Paikallisuuden nosteessa pienillä paikallisilla on oma, iso mahdollisuus. Kun paikallisuus vetää, pitäisi uskoa sen vetovoimaan ja uskaltaa tehdä itsestään vähän isompi, kiinnostavampi, tunnetumpi, rakastetumpi ja erottuvampi. Se on rohkeutta luottaa omiin vahvuuksiin ja tuoda omaa paikallista identiteettiä ja arvomaailmaa näkyväksi. Tehdä tekoja, jotka ovat merkityksellisiä paikallisille ihmisille. Vain siten pienemmät voivat panna kampoihin isommille valtakunnallisille ja kansainvälisille kilpailijoille.

Think globally, act locally vai act locally, think globally?

Me markkinointi-ihmiset olemme tunnustaneet vuosia think globally, act locally -aatteen väriä. En väitä, etteikö se enää olisi toimiva konsepti, jos lokalisointi on paljon enemmän kuin paikalliselle kielelle käännettyjä mainoslauseita massamedioissa. Rohkenen kuitenkin haastaa ajattelemaan toisin päin: think locally, act globally, joka sopii mielestäni niin kv-yrityk-

sille, valtakunnallisille tai paikallisille brändeille.

Isojen brändien tulisi miettiä, miten ottaa joku markkina haltuun kuin paikallinen toimija.

Paikallisten brändien taas kannattaisi pitää kiinni paikallisuudestaan, mutta käyttäytyä kuin moderni maailmankansalainen. Maailma trendeineen on tänä päivänä jokaisen verkkokalvolla, oli sitten Posiolla tai New Yorkissa.

Paikallisuus on supervoima, joka kannattaa ottaa tosissaan. Jokainen brändihän haluaa ihmisten lähelle. Lähelle ei pääse, jos ei ymmärrä paikallista elämää. Jokaisella markkina-alueella kilpailevat niin ”omat paikalliset” kuin ”ulkopuoliset” brändit. Rohkenen väittää, että ne brändit, jotka pystyvät jalostamaan paikallisen ymmärryksen paikallisiksi markkinointiteoiksi erottuvat. Nyt jos koskaan on aika tehdä yritysten tuotteista ja palveluista paikallisia sankareita.

Reilumpi ja kannustavampi työttömyysturva

Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mukaan tulevan hallituksen on uudistettava työttömyysturvaa ainakin kolmella tavalla.

”Tarvitsemme työttömyysturvan, joka on nykyistä reilumpi ja kannustavampi sekä nykyajan työelämän tarpeet paremmin huomioiva. Tarvitaan ainakin kolme muutosta”, Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kirjoittaa vappublogissaan.

Pentikäisen mukaan Suomeen on saatava yleinen ansioturva.

”Tällä hetkellä jokainen työelämässä oleva rahoittaa työttömyysvakuutusmaksuilla ansioturvaa, mutta sitä saavat vain kassojen jäsenet. Tämä on epäreilua. Jokaisen ansioturvaa rahoittavan pitäisi päästä sen piiriin. Yleinen ansioturva toisi ansiosidonnaisen muutosturvan riippumatta siitä, onko työttömyyskassan jäsen vai ei”, Pentikäinen kirjoittaa.

”Moni yhä luulee tutkimusten mukaan, että ammattiliiton jäsenyys on ansioturvan edellytys, vaikka näin ei ole ollut vuosikausiin”, Pentikäinen jatkaa. Pentikäinen perää myös nykyistä lyhyempää ja vahvemmin porrastettua ansioturvaa, jotta järjestelmä kannustaisi nykyistä nopeammin takaisin työelämään.

”Ansioturvalla olevat ovat työmarkkinoiden näkökulmasta parasta potentiaalia. Heillä on tuo-

retta työkokemusta. Siksi heidät on hyvä saada nopeasti takaisin työelämään”, Pentikäinen kirjoittaa.

”Tutkimukset osoittavat kiistatta, että työllistyminen vauhdittuu, kun ansioturvan loppu lähenee. Lyhyempi työttömyysturva myös palvelisi yritysten kasvua. Tällä hetkellä työvoimapula on monen yrityksen kasvun este, vähintään hidaste.”

Kolmanneksi Pentikäinen vaatii

ns. yhdistelmävakuutusta, jolloin työttömyysturvaa voisi kerryttää yhtä aikaa sekä yrittäjä- että palkansaajatyöstä.

”Muutos tarvitaan, koska yhä useampi on välillä yrittäjä ja välillä palkansaaja, ja moni on niitä myös yhtä aikaa. Tämä on osa työelämän muutosta. Työttömyysturva on ainut sosiaaliturvan laji, jossa tätä ei huomioida.”

(Suomen Yrittäjät)

Anna Kärävä Toimitusjohtaja Kolmas Polvi Oy

Yrittäjämyönteinen maakunta

· MAAKUNTA Jussi

Rämet aloittaa

työt Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtajana ensi syksynä – yrittäjämyönteisyys

kuuluu hänen mielestään koko maakunnalle

· Anna Raudaskoski, teksti

· Jarmo Kontiainen/arkisto, kuva

Muhoksen nykyinen kunnanjohtaja, filosofian maisteri Jussi Rämet on valittu Pohjois-Pohjanmaan uudeksi maakuntajohtajaksi. Uudessa tehtävässä hän aloittaa ensi syksynä.

Kunnanjohtajan pesti ja aiempi työ maakuntaliitossa ovat kasvattaneet kokemusta kunta-alan asioista.

”Kunnanjohtajan työ antaa hyvällä tavalla perspektiiviä siitä, minkälaista pienen kunnan toiminta on. Virassa toimiessani olen saanut varmasti uudenlaista käytännönläheistä kokemusta myös tulevaa maakun-

nan kehittämistyötä varten”, Rämet toteaa.

Jussi Rämet on työskennellyt aikaisemminkin Pohjois-Pohjanmaan liitossa suunnittelujohtajana sekä virkansa syksyllä jättävän nykyisen maakuntajohtajan, Pauli Harjun, sijaisena.

Pyrkimyksenä yhteiset linjaukset

Rämet haluaa olla helposti lähestyttävä ja asioihin ripeästi tarttuva maakuntajohtaja. Tasapuolisuus, tiedolla johtaminen ja puolueettomuus kuuluvat myös hänen mielestään toimenkuvaan.

”Tulevassa tehtävässäni haluan kuunnella erilaisia näkemyksiä ja eri tahojen intressejä. Pyrkimykseni on rakentaa sen perusteella yhteisiä linjauksia koko maakunnan ja pohjoisen parhaaksi.”

Pohjoisen elinvoimaan ja hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat Rämetin mielestä keskeisiä kehittämisen aiheita.

”Elinvoimaisen elinkeinoelämän ja hyvinvoinnin lisäksi pohjoiselle tärkeitä ja ajankohtaisia asioita ovat energiaan ja saavutettavuuteen liittyvät kysymykset. Huoltovarmuutta pitää kehittää kokonaisuutena. Maakuntana Pohjois-Pohjanmaalla on paljon annettavaa valtakunnan

tasolla, samoin kuin rajat ylittävällä tasolla naapurimaiden kanssa”, summaa Rämet.

Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa

Jussi Rämet on tunnettu yritysmyönteisenä kunnanjohtajana. Samaa linjaa hän aikoo jatkaa myös maakuntaa johtaessaan.

”Yritysystävällisyys kuuluu koko maakunnalle. Elinkeinoelämän järjestöjen, kuten Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien sekä kauppakamarin kanssa tehtävä yhteistyö jatkuvat hyvin olennaisena osana tulevassa työssäni. Elinkeinoelämän edustajien näkökulmia pyritään tuomaan voimakkaasti esiin yhteisessä alueellisessa edunvalvonnassa. Aikomuksena on tiivistää järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä.”

Pohjois-Pohjanmaa on Rämetin mielestä maakuntana monipuolinen.

”Pohjois-Pohjanmaalle on leimallista eri puolilla maakuntaa olevat merkittävät suurhankkeet, isot vihreän siirtymän investoinnit. Tuotannollisia ja teollisia investointeja meillä on paljon. Ne vievät osaltaan maakunnan kehitystä ja kilpailukykyä eteenpäin. Alueen yrityksille ne tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia erilaisissa hankintaketjuissa ja palvelutuotannossa”, Rämet linjaa.

Jussi Rämet

• Ikä 46 vuotta

• Syntymäpaikka Oulu

• Koulutus FM, EMBA

• Toiminut mm. suunnittelujohtajana ja maakuntajohtajan viransijaisena Pohjois-Pohjanmaan liitossa

• Työskennellyt Muhoksen kunnanjohtajana vuodesta 2021

• Harrastaa maantiepyöräilyä, hiihtoa, luonnossa liikkumista ja yhteiskunnallisten asioiden seuraamista

Tulevassa tehtävässäni haluan kuunnella erilaisia näkemyksiä ja eri tahojen intressejä.”

Jussi Rämet

Jussi Rämet aloittaa maakuntajohtajan tehtävät ensi syksynä.

Kansainvälistymisen tiellä

· KANSAINVÄLISYYS Parempaa Pisnestä Yhdessä kokosi ulkomaalaisia ja suomalaisia yrittäjiä verkostoitumaan.

· Anna Raudaskoski, teksti

· Ester Van Dam, kuva

Huhtikuussa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät järjestivät ensimmäisen kansainvälisen Parempaa Pisnestä Yhdessä-aamutapahtuman. Tilaisuuden juonsi PPY:n varapuheenjohtaja Risto Huovinen ja alustuspuheen piti oululaistunut sarjayrittäjä Jason Brower Brower tunnetaan Oulun kansainvälisessä yrityskentässä aktiivisena toimijana ja taitavana verkostoitujana. Brower painottikin alustuksessaan paikalla oleville yrittäjille verkostoitumisen ja asiakaspalvelun tärkeyttä. Alustuksen jälkeen tapahtuman osanottajat saivat esitellä itsensä englanniksi, minkä jälkeen vuorossa oli verkostoitumista paikalla olleiden yrittäjien kanssa.

”On hienoa, että verkostointitapahtumaan osallistui paljon sekä alueemme suomalaisia että kansainvälisiä toimijoita. Saattaa olla, että tällaiseen tilaisuuteen ei aina uskalleta lähteä, koska puhutaan englantia. Hyvä, että yrittäjät haastavat itseään ja tulevat kommunikoimaan vieraalla kielellä”, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien koordinaattori Milla Raappana kertoo.

Kansainvälistyminen on tulevaisuutta

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien ke-

hityspäällikkö Paula Pihlajamaan mielestä kansainvälistyminen on tulevaisuutta. ”Tarvitsemme kansainvälisiä osaajia. Teen töitä omistajavaihdosten kanssa, ja tarvitsemme maahanmuuttajia yrittäjiksi. Suomesta ei aina löydy tarpeeksi jatkajia yrityksille.” Suomen Yrittäjillä on oma verkosto maahanmuuttajayrittäjille.

”Ouluun tulee myös paljon maahanmuuttajia. Aiomme tiivistää täällä yhteistyötä Startup Refugees -yhdistyksen sekä Business Oulun kanssa”, Milla Raappana painottaa.

”Tämä huhtikuinen kansainvälinen ja englannin kielellä käytävä Parempaa Pisnestä Yhdessä-tilaisuus on ensimmäinen laatuaan. Englanninkielisiä tilaisuuksia on ollut kaksi tähän asti Startup Refugees-yhdistyksen kanssa. Olemme havahtuneet viimeisen vuoden aikana, että meidän on kehitettävä kansainvälisiä verkostojamme”, Paula Pihlajamaa toteaa. Seuraava kansainvälinen Parempaa Pisnestä Yhdessä-tapahtuma on suunnitteilla syksyksi.

Positiivinen ja innostunut henki

Tilaisuuteen osallistuneen Suomeen Iso-Britanniasta muuttaneen Gemma Dunnin yrittäjäura alkoi vuonna 2004 Oulussa, kun hän aloitti Kielipalvelut-yrityksensä. Tuolloin maahanmuuttajan oli suhteellisen

helppoa löytää tietoa yrityksen perustamisesta englanniksi. Ainoastaan avoimen yhtiön perustaminen tuotti jonkin verran ongelmia.

“Avoin yhtiö oli ainoa yritystyyppi, jonka perustamiseen emme löytäneet englanninkielisiä kaavakkeita. Loppujen lopuksi ystäväni käänsi minulle hakemuksen rivi riviltä, joten onnistuimme saamaan hakemuksen täytettyä. Ilmeisesti maahanmuuttajat eivät tuolloin yleensä valinneet avointa yhtiötä yritysmuodokseen”, Gemma Dunn muistelee.

Y-tunnukset tekoon kielikoulun perustaja sai apua Business Oulun työntekijältä.

Gemma Dunnin mielestä verkostoituminen on hyödyllistä ja erityisen tarpeellista varsinkin yritystään aloittelevalle maahanmuuttajalle. Ystävien, harrastusten ja kaikkien mahdollisten kontaktien kautta on tärkeä verkostoitua, ei pelkästään virallisten ja yritystoimintaan liittyvien kanavien kautta. ”Kannattaa myös kysyä neuvoa yrittäjiä auttavilta järjestöiltä, niistä saa ammattitaitoista ja asiantuntevaa apua.”

Kansainvälistä Parempaa Pisnestä Yhdessä -aamutapahtumaa hän pitää hyvänä tilaisuutena tutustua muihin yrittäjiin. ”Pidän täällä vallitsevasta positiivisesta energiatasosta. Ihmiset keskustelevat innokkaasti keskenään. Mielestäni tämä on hyvä tapa tuoda suomalaisia ja ulkomaisia yrittäjiä yhteen”, Gemma Dunn kiittelee.

KIERRÄTYSPISTEET

HELPOSTI, NOPEASTI JA LÄHELLÄ SINUA

Jason Brower tunnetaan Oulun kansainvälisessä yrityskentässä aktiivisena toimijana ja taitavana verkostoitujana.

PERJANTAI 30.6.

LAUANTAI 1.7.

yrityksille: paula.manner@adaptipalvelut.fi Lisätiedot: piknik.fi

Suomen Toimitilakaluste on varastoratkaisuiden ja teollisuuden työpisteiden pitkän linjan asiantuntija. Olipa projektisi pieni tai suuri, asiantuntijamme ovat apunasi!

020 778 0860

Varasto-, myymäläja arkistohyllyt, Varastoautomaatit

VUOKRATAAN

Majoitu mutkattomasti Kempeleessä!

Varaa huone: 08 5145 100 www airporthotel fi

Yö alk. 99€ sales@airporthotel fi

Tietotie 2, 30.6.2023 mennessä tehtyihin tilasopimuksiin!

Vuokraamme siistiä toimistotilaa alk. 10 m²

RAAHEN ROMU OY

OSTAA JA MYY AUTAA • TERÄSTÄ

• METALLEJA • AKKUJA YM.

Käytettyä kuljetinmattoa iso erä edullisesti OSTETAAN puhdasta alumiiniromua HUIPPUHINTAAN!

Romupiha Kiiluntie 166, Raahe Puh. 08 226 969 Avoinna ma–pe 8.00–16.00

www.deastilat.fi

Postiosoite Brahenkatu 18, 92100 Raahe Sähköposti raahenromu@raahenromu.fi

Räätälöityjä puolutustuotteita

· KASVUYRITYS Conlog Oy valmistaa suuren vaatimustason puolustus- ja turvallisuusalan erikoistuotteita. Yritys on osa Suomen maanpuolustusketjua ja Naton puolustusketjua

· Mari Rytilahti, teksti

· Ester Van Dam, kuva

Conlog Oy on keskittynyt helposti maalla, merellä ja ilmassa liikuteltavien konttipohjaisten laitesuojien valmistamiseen. Laitesuojat pitävät sisällään korkean jalostusasteen järjestelmien integraatioita. Tuotteiden on pystyttävä toimimaan myös ääriolosuhteissa.

Yksi yhtiön kolmesta tehtaasta sijaitsee Ylikiimingissä ja se on työllistänyt uusien tilauksien myötä 30 uutta työntekijää.

Laitesuojien lisäksi Conlogin tehtaissa valmistetaan erikoisajoneuvoja, laitesuojia ja järjestelmäalustoja. Työn alla on muun muassa viestiasemia, johtamispaikkoja ja varusteiden kuivausasemia. Kaikki tuotteet räätälöidään jokaiselle asiakkaalle erikseen.

”Asiakas tuo meille vaatimuslistan, jonka perusteella lähdemme suunnittelemaan tuotetta. Meillä ei ole valmiita piirustuksia. Tosin joitakin perusmalleja on olemassa, mutta käytännössä kaikki lähtee aina nollasta”, toimitusjohtaja Juha Moisio kertoo.

Omaa tuotantoa ovat muun muassa asiakkaan tarpeen mukaan tehdyt jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmät.

Tuotteet ovat huipputasoa

Conlog on osa Suomen maanpuolustusketjua ja osa NATOn puolustusketjua. Laitteiden on oltava tämän vuoksi huipputasoa.

Yhtiö on saanut vastikään kaksi uutta tilausta. Puolustusvoimilta kaksi yhteensä noin 50 miljoonan

Osaavan yrityksen tuntee.

Rekrytoi uusia osaajia ja lisää henkilöstösi osaamista oppisopimuksella. sdo.fi

euron tilausta joulukuussa 2022 ja Ruotsin puolustusmateriaalihallinnolta 20 miljoonan euron tilauksen maaliskuussa 2023.

Ouluun on saatu tilausten myötä noin 30 uutta työntekijää, mutta vielä tarvitaan lisää asentajia ja sähkömiehiä.

Yhtiössä arvostetaan työkoke-

musta. Vanhemmat työntekijät toimivat tavallaan oppi-isinä nuoremmille. Työssä on tärkeää ymmärtää mekaniikkaa. Työ ei ole hihnatyötä, vaan työtehtävät vaihtelevat. Työntekijöillä pitää olla ammattitaitoa ja tiimiosaamista. Moisio tuo esille sen, että yhtiöön haluttaisiin enemmän naistyöntekijöitä.

Conlogissa arvostetaan työkokemusta. Vanhemmat työntekijät toimivat tavallaan oppi-isinä nuoremmille.”

Juha Moisio

”Meille on tullut tänä vuonna avoimia hakemuksiakin 150. Oulussa riittää hyvin työvoimaa, mutta Tampereen eteläpuolella ammattitaitoisista hitsareista tai sähkömiehistä on pulaa.”

Moisio korostaa, että kaikki hakijat ovat olleet hyviä. Hän kiittelee myös kaikkia tiimejään, joka ovat hyvin ammattitaitoisia niin tuotannon kuin suunnittelunkin puolella.

Moisio itse on ollut tehtävässään vuoden ajan.

”Asun entisen Halikon kunnan alueella Salossa ja käyn Oulussa kahdesti kuukaudessa. Kotimaan lisäksi matkustelen ulkomailla. Työstäni tekee mielekkään juurikin ihmiset. Kannatan palvelevaa johtajuutta, missä luon toiminnalle suuntaviivat ja resurssit, joita tiimit sitten toteuttavat.”

Yrityksen tavoitteena kansainvälistyminen

Moisio on toiminut aikaisemmin sotilaana ja muun muassa Robonic Ltd Oy:n toimitusjohtajana. Hän on myös vastannut liiketoiminnan kehittämisestä kahdessa muussa puolustusalan kotimaisessa yrityksessä ja toiminut pitkään kotimaisen puolustusteollisuuden etujärjestön hallituksessa.

Moisio on koulutukseltaan opistoupseeri ja tradenomi. Tällä hetkellä hän on opiskelee tietojohtamista LUT:ssa.

Conlogin tulevaisuuden tavoitteisiin kuuluu kansainvälistyminen. Yritys hakeutuu aktiivisesti ulkomaille ja hakee yhteistyökumppaneita. Moision toiveena on myös se, että ammattikoulutukseen satsattaisiin tulevaisuudessa enemmän. ”Ammattikoulutus tarvitsee rahoitusta, koska arvokkaat käsityöläisammatit eivät saa kadota”, Moisio korostaa.

Conlog Oy

• Perustettu Oulussa vuonna 1990

• Tehtaat Oulun Ylikiimingissä, Rautalammilla ja Pirkkalassa sekä toimisto Tampereella

• Tällä hetkellä töissä yli 94 henkilöä

• Tärkeimmät asiakkaat ovat Puolustusvoimat ja Ruotsin puolustushallinnon materiaalilaitos

• Ravintolatilojen rakentaminen

• Toimitilojen saneeraukset

• Uudisrakentaminen

Juha Moisio kertoo, että Conlogin Ylikiimingin tehtaalle on palkattu isojen tilausten myötä 30 uutta työntekijää.

Bussifirmasta tuli matkailutoimisto

· YRITYSTARINA Saaga Travel myy kuljetuksen lisäksi kaikkea, mitä asiakas tarvitsee: hotellimajoituksia, ruokailuja, kiertoajeluja ja esittelyjä.

· Anna Tilvis, teksti ja kuvat

Saaga Travelin bussit ovat nykyisin tavallinen näky maanteillä. Mustat poronsarvet valkoisen bussin kyljessä.

Uuden yhtiön bussit ilmestyivät liikenteeseen kesällä 2019, jolloin yhtiön tarina sai alkunsa. Saaga Travel ei ole perinteinen linja-autoliikennettä harjoittava yritys vaan matkailuyritys.

”Koko meidän liikeidea lähti siitä, että me haluamme rakentaa vähän erilaista bussiyritystä. Me emme myy pelkästään kuljetusta, vaan me tarjoamme asiakkaalle kokonaisuuksia – siis kaikkea, mitä asiakas tarvitsee, kuten hotellimajoitukset, ruokailut, kiertoajelut ja esittelyt”, kertoo liiketoimintajohtaja Pekka Kimpimäki. Hän on yksi yhtiön perustajista.

Yhtiössä on tällä hetkellä kuusi osakasta. Lähes kaikki omistajat ajavat myös itse bussia, jolloin tuntuma käytännön tekemiseen säilyy koko ajan.

Yrityksen liiketoiminta koostu useasta eri osa-alueesta. Perinteiset tilausajot ovat luonnollisestikin osa yrityksen toimintaa. Lisäksi sillä on sopimusliikennettä muun muassa kaupunkien, kuntien ja seura-

Pekka Kimpimäki

kuntien kanssa. Yksittäisille matkailijoille Saaga Travel tarjoaa verkkokaupassaan valmiita matkapaketteja, kuten kylpylälomamatkoja Pärnuun ja kiertomatkoja Lofooteille. Erityisesti nuorison suosiossa ovat olleet Skibus-matkat Isolle-Syötteelle ja Ukkohallaan talvisin.

Saaga Travel tarjoaa myös mustien autojen VIP-palvelua Saaga Travel Gold -brändin alla. Se on erityispalvelua, jota käyttävät yritykset ja vaikkapa valtionhallinnon eri osaalueet aina EU:ta myöten.

”Viime syksynä laajensimme yrityskaupan myötä Rovaniemelle. Se tarkoittaa meille samalla läsnäoloa koko Lapissa, kun ajatellaan Rovaniemen, Kittilän ja Ivalon lentokent-

tien vaikutusaluetta”, Kimpimäki sanoo.

Liikevaihto kasvussa

Koronavuosiin osunut aloitus on ollut yritykselle kivinen, mutta sen jälkeen yhtiö on saavuttanut vahvan markkina-aseman. Liikevaihto on voimakkaassa kasvussa.

Kimpimäen mukaan yhtiö pyrkii siihen, että sen palvelu olisi parasta alallaan. Saaga Travelin filosofiana on tavoitella pitkäaikaisia asiakkuuksia, ei pelkästään asiakkaita.

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Kimmo Kokkonen huomauttaa laajan omistuspohjan tuovan vakautta ja helpottaneen koronavuosien vaikeuksien kohtaamisessa.

METALLINKERÄYSKAMPANJA

Siivoa piha kevääksi ylimääräisistä metalliromuista veloituksetta metallinkeräyslavalle. Voit tuoda esimerkiksi hellat, pyöränromut, putket, kattilat, paistinpannut, metallipurkit ja -astiat, sähköjohdot sekä yleensä ottaen KAIKENLAISEN METALLIROMUN.

Huomioithan, että lavalle EI SAA tuoda ongelmajätettä, kuten öljyä, akkuja yms. Isommat metalliromuerät noudamme suoraan kotipihaltasi.

”Kurjuuttakin on jaettu isommalla porukalla. Kaikilla on alalta vankka kokemus. Sitoutuneisuus työhön on ollut avaintekijä siinä, että olemme saavuttaneet tämän aseman”, Kokkonen toteaa.

Turistiryhmiä Suomeen

Kansainvälinen Suomeen päin suuntautuva matkailu on yhtiön tulevai-

Saaga Travel

suuden kehittämisen tärkeä painopiste. Kansainvälisestä myynnistä vastaa kaksi vuotta sitten omistajakuntaan liittynyt Johanna Salmela.

Saaga Travel tekee tiivistä yhteistyötä ulkomaisten matkanjärjestäjien kanssa. Se räätälöi sellaisia kuljetuksia ja matkapaketteja, joita matkanjärjestäjät haluavat, kun he tuovat Suomeen turistiryhmiä.

”Meidän yrityksemme on Oulun matkailukentässä ainutlaatuinen. Kehitämme tosissamme kansainvälistä matkailua.

Kansainvälisessä markkinoinnissa on olennaista verkostojen luominen ja pitkäjänteisyys. Kaupan aikajänne on pitkä ideasta siihen, että matkailutuote alkaa mennä kaupaksi.

”Olemme lähteneet tekemään myös omia matkapaketteja, teemallisia kokonaisuuksia, joita markkinoimme matkanjärjestäjille. Meillä on esimerkiksi matkapaketti, jossa teemana on suomalainen onnellisuus. Se on saatu markkinoinnissa läpi niin, että se on Italiassa matkanjärjestäjällä myynnissä tälle kesälle.”

Toimitusjohtaja Sanna Kimpimäki ylistää yrityksen loistavaa henkilökuntaa. Eri lailla tekeminen tulee esille myös yhtiön ilmapiirissä. Myös yrityskaupan myötä yhtiöön syksyllä tulleilta rovaniemeläisiltä kuljettajilta on tullut palautetta, että yrityksessä on poikkeuksellinen henki.

”Meille on valikoitunut hyviä kuljettajia. Se on todellinen voimavara. Sehän tekee lopulta asiakkaan kanssa sen viimeisen silauksen”, Pentti Tiitinen sanoo.

• Saaga Travel Oy sai alkunsa vuonna 2019.

• Toimitusjohtaja on Sanna Kimpimäki.

• Liikevaihto oli helmikuussa päättyneellä tilikaudella 4,5 miljoonaa euroa. Liikevaihto kaksikertaistui edelliseen tilikauteen verrattuna. Tulos oli voitollinen.

• Henkilökuntaa on noin 50, välillisesti liki 80 työntekijää.

• Parhaina päivinä liikenteessä on yhtiön 47 autoa.

• Toimialueena Pohjois-Suomi.

Ainutlaatuinen kohtaamispaikka hyvällä sijainnilla

6.5.–20.5.

OULU

• Kaakkurin S-Market • Ritaharjun K-Market

• Patelan S-Market

• Oulunsalon Shell

KEMPELE

• Kempelehalli

• Honkanen P-alue (Lehmikentän-Punatulkuntien risteys)

KIIMINKI

• Kirjastokuja 1• Jääli Tuokkosenmäki

HAUKIPUDAS

• Martinniemi ABC

• Torpanmäki P-alue

• Kellon Kiviniemi kalasatama

HAILUOTO

• Hailuodon tori

25.5.–8.6.

24.5.–7.6. 5.5.–19.5.

OULU

• Välivainion K-Market

KUIVANIEMI

• Nelosparkki

YLIKIIMINKI

• Mattilantie 1 (vanha koulu)

• S-Market, P-alue

LIMINKA

• Nuorisoseuran P-alue

II

• Kunnanvarikko (Kauppatie 22)

HAILUOTO

• Hailuodon tori

YLI-II

• koulun parkkialue, Karjalantie 15

Toimitsija: OULUN ROMU puh. 044 783 1121

toimisto- ja liiketilaa kokous- ja tapahtumatilaa

Me haluamme tarjota asiakkaalle helppoutta, luotettavuutta ja maksimaalisen hyvää palvelua.”

Saaga Travelin toimiva johto on Kimmo Kokkonen, Jari-Pekka Kokkonen, Johanna Salmela, Pentti Tiitinen, Sanna Kimpimäki ja Pekka Kimpimäki.

Tukea muutosjohtajuudelle

Toukokuussa päättyvä Hyvä Pomo -hanke tuki yrityksiä aikana, jolloin Ukrainan sota ja korona pakottivat sopeuttamaan toimintaa

· Mari Rytilahti, teksti

· Ester van Dam, kuva

Hyvä Pomo -hankkeen vetäjä, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien (PPY) projektipäällikkö Minna Paakkola on erittäin tyytyväinen 2,5 vuoden tuloksiin.

Hyvä Pomo -hankkeen avulla kehitettiin alle 20 henkilön yrityksen henkilöstöjohtamista ja yrittäjien omaa hyvinvointia. Asiantuntijapoolin eri alojen asiantuntijat tarjosivat hankkeen aikana yrityskohtaisia palveluita.

”Tämän lisäksi olemme järjestäneet tapahtumia, koulutuksia ja kaksi retkeä, joissa yrittäjät ovat voineet verkostoitua”, Paakkola kertoo.

Kaikki asiantuntijoiden kanssa toteutetut hankkeet ovat olleet yrityskohtaisia ja arkeen helposti sovellettavia. Isoin teema on ollut muutosjohtajuuden tukeminen. Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat pakottaneet osan yrityksistä sopeuttamaan toimintaansa. Henkilöstön sitouttamiseksi muutokseen on kaivattu asiantuntija-apua.

”Myös yritysten nopea kasvu haastaa johtamista. Ratkaisua on haettu päivittäisjohtamisen käytännöillä, johtamisjärjestelmillä ja pe-

Hanke päättyy, kehitystyö jatkuu

rehdytysprosesseilla.”

Hyvä Pomo lähti yrittäjien tarpeista

Kehittämishankkeiden sisällä yritykset ovat voineet hyödyntää henkilöstötyytyväisyyskyselyjä kehittämistyössään. Kaikki hankkeet ja palvelut ovat lähteneet yrittäjien tarpeista.

”Yhtenä teemana asiantuntijapalveluiden kehittämistyössä on ollut myös se, miten työporukka saadaan sitoutumaan kausityöhön eli varmistetaan, että työntekijät palaavat taas seuraavalla kaudella.”

Hankkeen aikana on tuettu johtajuutta, sukupolvenvaihdoksia ja kehitetty työnantajan mielikuvaa. Mielikuvan kehittämiseen on keskitytty erityisesti ravintola- ja rakennusalan yrityksissä, joissa on ollut työntekijäpulaa koronapandemian jälkeen.

”Asiantuntijapalveluiden avulla ollaan pyritty löytämään myös apua yrittäjän omaan jaksamiseen. Erilaisiin kasvun esteisiin, kuten yrittäjien omaan hyvinvointiin ja työntekijöiden palkkaamiseen ollaan pureuduttu”, Paakkola kertoo.

Yritykset ovat suhtautuneet hankkeeseen positiivisesti. Monenlaista kehitystyötä on tehty ja jatketaan hankkeen jälkeenkin. Yritykset ovat saaneet varmuutta prosessien kehittämiseen ja siihen, että prosessit ovat johdonmukaisia. Myös työntekijät on otettu mukaan kehittämistyöhön. Tarkoituk-

Hyvä Pomo -hanke

sena on ollut saada yrityksiä hyödyntämään myös ulkopuolisia palveluita. Heitä on ohjattu tutustumaan ELY-keskuksen kehittämispalveluihin sekä paikallisten elinkeinoyhtiöiden palveluihin.

PPY:n Youtube-kanavalla on opastusvideoita ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, lomautukseen ja irtisanomiseen. Videoilla kerrotaan myös ulkoistettujen HR-palveluiden hyödyntämisestä.

• Kehitettiin alle 20 henkilön yrityksien henkilöstöjohtamista ja yrittäjien omaa hyvinvointia.

• Eri toimintoihin on osallistunut yli 150 yrittäjää. Asiantuntijapalveluita on saanut 49 yritystä ja osallistuneita yrityksiä on ollut noin 90.

• Koulutuksissa on käyty läpi yrityskulttuuria, rekrytointia ja sitä, miten yritykset saisivat pidettyä hyvät työntekijät.

• Asiantuntijapoolissa on ollut 68 eri alan asiantuntijaa esimerkiksi yritys- ja neuvontapalveluista sekä lakipalveluista, yritysvalmentajia, työnohjaajia ja tiimivalmentajia.

HR-palvelut yrittäjien apuna

Hyvä Pomo hankkeessa on pyritty edistämään myös ulkoistettujen henkilöstöpalveluiden eli HRaas-palveluiden käyttöä. Palveluita voi hyödyntää projektinomaisesti, kuten hankkeen asiantuntijapalveluita,

mutta myös pidempiaikaisesti toistaiseksi voimassaolevana palveluna.

HRaas -palvelut ovat ratkaisu monille yrityksille, jotka haluavat säästää aikaa ja resursseja sekä parantaa henkilöstöhallinnon tehokkuut-

ta. Palvelut voivat sisältää erilaisia tehtäviä, kuten rekrytointia, palkanlaskentaa, sopimusten hallintaa ja prosessien kehittämistä. Lisää tietoa saa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Youtube-kanavalta.

Projektipäällikkö Minna Paakkola kertoo, että kaikki 2,5 vuoden aikana toteutetut hankkeet ovat olleet yrityskohtaisia ja arkeen helposti sovellettavia.

Esittelemme Pentinkankaan yritystontteja mielellämme paikan päällä, ota yhteyttä!

Helena Illikainen, Toimitusjohtaja, Iin kunnan elinvoimajohtaja, p. 040 620 5881, helena.illikainen@micropolis.fi

Noora Huotari, yrityskehittäjä, p. 040 683 0541, noora.huotari@micropolis.fi

Hyödynnä nelostien asiakasvirta –

Pentinkankaan uudet yritystontit varattavissa

nyt

Iin Pentinkankaan yritysalue Nelostien (E-75) varressa laajenee ja Iin yrityspalvelut etsivät alueelle uusia yrityksiä.

Ii on osa Oulun 250 000 asukkaan talousaluetta. Pentinkangas sijaitsee näkyvällä paikalla Nelostien vieressä noin kolme kilometriä Iin keskustasta Oulun suuntaan. Pentinkankaan kohdalla kulkee keskimäärin 12 500 ajoneuvoa vuorokaudessa tarjoten alueen toimijoille yli viisi miljoonaa potentiaalista asiakaskontaktia vuodessa.

Iin kunnan elinvoimajohtaja ja kunnan elinkeinojen kehittämisestä sekä yrityspalveluista vastaava Iin Micropolis Oy:n toimitusjohtaja Helena Illikainen kertoo, että uusittu asemakaava lisää Pentinkankaan rakennusoikeutta ja monipuolistaa alueen palvelutarjontaa.

- Yritystontteja on tarjolla eri kokoluokista. Uutta kaupan pinta-alaa vapautuu hieman yli 7 000 k-m². Alueelle on mahdollista sijoittaa esimerkiksi vähittäiskaupan suuryksikkö ja paljon tilaa vaativan erikoiskaupan liiketiloja. Liiketoimintamahdollisuuksia on esimerkiksi rautakaupan, huonekalu- tai autokaupan aloille sekä teollisuusalan yrityksille, Illikainen kertoo.

Pentinkankaalla sijaitsevat nykyisellään mm. Micropoliksen yrityskeskittymä (toimisto- ja kevyt tuotantotilat), Kärkkäisen kauppakeskus, sekä useita huoltoasemia ja ravintola- ja erikoisliikkeitä. Alueella on valo-

kuituyhteys ja Nelostien ja Sorosentien risteykseen valmistui liikennevalot vuonna 2019. Rakenna tai vuokraa uudet tilat joustavasti

Iin kunnan tavoitteena on olla Suomen nopeimmin yritysten tontti- ja toimitilatarpeisiin vastaava kunta.

- Huolehdimme, että kaikki tarvittavat osapuolet ovat mukana auttamassa yritystänne sijoittumaan Iihin. Kunta rakentaa Pentinkankaan uusille tonteille kunnallistekniikan, ja rakennusvalvontamme on kehuttu lupa-asioiden sujuvuudessa, Helena Illikainen kertoo.

Niille yrityksille, jotka eivät halua sijoittaa omaa pääomaansa rakentamiseen, on vaihtoehtona vuokrata tilat kunnan omistamalta kiinteistöyhtiö Iilaakso Oy:ltä. Iilaakson verkkosivuilta löytyvällä investoin-

PENTINKANGAS

tilaskurilla voi laskea toimitilan vuokratason ennakkoon ja lunastaa tilat myöhemmin omaksi. Maksettu vuokra huomioidaan lunastushinnassa.

Menestyminen vaatii jatkuvaa kehittymistä ja uudistumista

Iissä toimii noin 500 yritystä. Iin yrityskehittäjä Noora Huotari kertoo, että kokeneillekin yrittäjille tulee eteen mitä erilaisempia haasteita, joissa Iin yrityspalvelut on avuksi.

- Kasvuvaiheen yrityksillä on erilaisia kasvukipuja, ja me etsimme oikeat kanavat, rahoittajat ja yhteistyökumppanit, joiden kautta solmukohtia voi lähteä purkamaan. Autamme esimerkiksi omistajanvaihdoksissa ja osaavan työvoiman ja asiantuntijoiden etsimisessä. Olemme tarvittaessa apuna yrityksen koko elinkaaren ajan.

Kemin ja Oulun välissä, Ii on ihanteellinen paikka esimerkiksi logistiikanja huoltoalan yrityksille, jotka toimivat molemmissa kaupungeissa.

12 500 ajoneuvoa vuorokaudessa

25 minuuttia Oulun keskustasta

Meillä on tilaa uusille yrityksille ja palveluille - Autamme yritystäsi sijoittumaan Iihin!

Jos mietit yrityksen perustamista tai uuden toimipisteen avaamista Iihin, ota yhteyttä Iin yrityspalveluihin. Etsimme teille sopivat toimitilat tai yritystontin, tapaat kauttamme potentiaalisia paikallisia yrityskumppaneita ja alihankkijoita sekä tuemme osaavan työvoiman hankinnassa.

Tutustu Iin liiketoimintamahdollisuuksiin: ii.fi/business

KYSYMYS & VASTAUS

Mistä tunnistan verkkotunnushuijarin?

VASTAUS VASTAUS VASTAUS

Minulle soitettiin ja kaupattiin verkkotunnusta, joka minulla jo on käytössä. Mikä neuvoksi?

Aika-ajoin yrittäjät joutuvat verkkotunnushuijausyritysten kohteeksi. Yleisimmin huijarit lähestyvät sähköpostitse, mutta edellä mainitussa tapauksessa puhelimitse.

Miten estää tällainen toiminta? .fi-päätteinen verkkotunnus lienee se luonnollisin ratkaisu suomalaiselle yritykselle. Jos tarve vaatii, rinnalle voi hankkia esimerkiksi .net, .org, .com, .live, ja .info -päätteisen rinnakkais- tai erillisen tunnuksen, tarpeen mukaan.

Vuosien varrella hankitut tunnukset on hyvä tarkastaa ja listata aikaajoin. Jos käyttämättömiä löytyy, ne kannattaa lopettaa.

Traficom, joka myöntää .fi-verkkotunnukset, suosittaa että verkkotunnusten ylläpito ja laskutus annetaan olemassa olevaa kotisivutilaa ja sähköposteja ylläpitävälle yritykselle. Tämä huolehtii verkkotunnusten uusinnasta ja laskuttaa niiden ylläpi-

don samalla laskulla kotisivu- ja sähköpostipalvelujen kanssa sekä toimii verkkotunnusten välittäjänä. Näin tunnuksen uusinta ei unohdu ja sivut sekä sähköpostit toimivat keskeytyksettä.

Jos herää epäilys kuka välittäjä on, voi tilanteen todeta helposti traficom.fi –verkkosivuilta ja siellä ”Katso kuka toimii verkkotunnuksen välittäjänä” –alasivulta.

Muiden kuin .fi-päätteisten tunnusten välittäjän saa selvitettyä esimerkiksi https://who.is -sivustolta. Jos välittäjä on muu kuin nykyinen kotisivupalvelujen ylläpitäjä, voi jälkimmäiseen olla yhteydessä ja pyytää heitä siirtämään tunnuksen omaan hallintaansa. Silloin kaikki kotisivuihin ja sähköposteihin liittyvä toiminta on yhden toimijan hallussa ja tilanteen voi aina tarkastaa kirjautumalla heidän sivuilleen, tai viimeisestä laskusta.

Näin verkkotunnusten kauppaajille voi turvallisin mielin toivottaa hyvät päivänjatkot.

Miten henkilöstö tulisi huomioida muutostilanteissa?

VASTAUS VASTAUS VASTAUS

Kun organisaatiossa suunnitellaan tai toteutetaan organisatorista tai työn kehittämisestä johtuvaa työn muutosta, henkilöstö osallistuu mm. tiedotus- tai koulutustilaisuuksiin. Usein vaihtuvat myös käytössä olevat tietokoneohjelmat. On useita samanaikaisia muutoksia.

Hyväksyäkseen ja sitoutuakseen muutokseen tarvitsisi henkilöstö esihenkilöiden kanssa yhteisten tilaisuuksien toteuttamista ja vastavuoroista vapaatakin keskustelua. Esihenkilöiden tulisi myös palvella henkilöstöä osallistuen viikoittain

SOMESSA

Rohkenen tulkita vaalitulosta ainakin niin, että maan talouspolitiikkaan halutaan muutos. Hallituksen talouslinjan arvostelijat kokoomus ja perussuomalaiset ovat selkeästi voittamassa vaalit. MIKAEL PENTIKÄINEN

Mä oon niin ylpeä näistä yrittäjistä!! Pohjois-Pohjanmaalta ponnistaneet verkkokaupat löysivät vierekkäiset toimitilat Kempeleen uudelta yritysalueelta – uudet tilat tuovat lisää tilaa kasvulle.

MIIA MARJANEN

Suomi on turvassa.Emme jää enää yksin. Puolustusliiton jäsenyys varmistui. Maamme puolustus lepää edelleen yleisen asevelvollisuuden, osaavan reservin ja maanpuolustustahdon varassa. Pidetään Suomi maana, jonka jokainen kokee puolustamisen arvoiseksi. Yhtenäinen kansa on vahva.

MIKKO KINNUNEN

Ilpo Koskela GST Graafinen Studio

Me kunnat joudumme nyt maksamaan ns. sakkomaksuja eli työmarkkinatuen kuntalisää näistä henkilöistä, joille Pohde ei järjestä lakisääteistä kuntouttavaa työtoiminta. Kuka tämän korvaa?

MIIRA RAISKILA

Ilmastotekojen edelläkävijäkaupunkiin Kalajoelle avataan Suomen suurin aurinkovoimala.

JUKKA PUOSKARI

Kasvuyhtiö Cactos toimittaa älykkään akkujärjestelmän Logitri-yhtiölle. Vanhoista Teslaakuista tehty ratkaisu tuottaa virtaa myös Suomen ensimmäiseen isoon sähkörekkaan. Hienoa Oskari Jaakkola, että kauppa käy ja tuotanto Muhoksen sitella laajenee.

JUSSI RÄMET

tiimeihin olemalla osa tiimin toimintaa ja käyden niissä yhteistä pohdintaa. Vastavuoroinen avoin keskustelu on näkyvää ja aitoa halua kuulla vastauksia, hengittävää maltillista kysymistä, kunnes saadaan vastauksia. Kaikilla on, tarjottaessa tilaisuus ja kuuleva ilmapiiri, jonkinasteinen halu vaikuttaa. Näin voidaan tulla molemmin puolin kuulluksi, omaksutaan tietoa ja vaikutetaan muutokseen. Luottamus kasvaa jaetun ymmärryksen myötä: muutosprosessin eteneminen sujuvaksi työksi saa viedä aikaa.

Jaana Leino Muutosmatka Oy voimavarakeskeinen työnohjaaja (STOry), perhe- ja paripsykoterapeutti

6 henkilöä työllistävä liikkuvan kaluston lämmönsäätölaitteisiin erikoistunut Mekaner Oy muutti kuun vaihteessa Kempeleeseen.

Tj. Heikki Jussila on erittäin tyytyväinen uuteen sijaintiin Kempeleessä ja yrityksen tarpeisiin sopiviin toimitiloihin. Tervetuloa!

TUOMAS LOHI

Centrian vetovoimaisin koulutus oli Ylivieskan kampuksen sosionomikoulutus

MARIA SORVISTO

Nyt on kurkun hinta taas kohdillaan. Kurkku kuuluu minun jokapäiväiseen ruokavalioon. Sinällään jaksan ihmetellä sitä, miksi suomalainen kurkku kääritään aina muoviin? Paprikat ja tomaatit saa kyllä ostettua ilman muovia.

MARJO KOLEHMAINEN

Konkurssit lisääntyneet yli 23 %. Työnantajayrittäjien määrä laskenut yli 10 %. Talouden näkymä epävarma. Lääkkeeksi vasemmalta tarjotaan #yrittäjät verotuksen kiristämistä. Samalla hoetaan mantraa ”luodaan kasvua ja tuetaan yritysten kasvua”. Missä logiikka? @suomenyrittajat

JANNE MAKKULA

Yrittäjiltä evätään pankkipalveluja

Yrityksillä on aikaisempaa useammin ongelmia peruspankkipalveluiden saannissa. Valtiovarainministeriö kerää nyt kokemuksia evätyistä palveluista.

Yrittäjät ja yritykset ovat olleet enenevässä määrin yhteydessä Suomen Yrittäjiin liittyen ongelmiin peruspankkipalvelujen saannissa. Yksittäiset pankit eivät kerro hylkäysten määriä, eikä mikään viranomainen kerää tietoa.

”Yhteydenotot ongelmasta ovat kuitenkin kasvaneet viimeisen 3–4 vuoden aikana moninkertaisiksi. Voidaan varovaisesti arvioida, että pankit hylkäävät vuositasolla tuhansia

yritysten asiakkuushakemuksia”, sanoo ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä. Yrittämisen kannalta välttämättömiä peruspankkipalveluja ovat perusmaksutili ja siihen liittyvä tilinkäyttöväline kuten debit-kortti ja verkkopankkitunnukset, mahdollisuus nostaa käteistä rahaa, maksutapahtumien toteuttaminen sekä sähköinen tunnistusväline.

Lisääntyneissä yhteydenotoissa Suomen Yrittäjien neuvontapalveluun yrittäjät ovat kertoneet, kuinka yritykselle ei avata asiakassuhdetta ja maksutiliä mihinkään pankkiin. Yhteydenotoissa on tunnistet-

tu kolme yleisintä syytä pankkipalveluiden eväämiseen: yrityksen vastuuhenkilön tai osaomistajan maksuhäiriömerkintä, yrittäjän ulkomaalaistausta sekä yrityksen käymä kansainvälinen kauppa. Lisäksi useammassa maassa toimivien yritysten asiakassuhteita Suomessa on lopetettu perustelematta.

”Esimerkiksi yrittäjän ulkomaalaistausta on yhä kategorisemmin muodostunut esteeksi”, sanoo lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä. Venäjän-kauppaa käyvien yritysten yhteydenotot voimakkaasti kasvaneet Venäjän hyökättyä Ukrai -

naan. Pankit katkaisseet olemassa olleita asiakassuhteita tai kieltäytyneet tarjoamasta asiakkuutta Venäjän-kaupan perusteella yksilöimättä syytä.

”Pankit eivät perustele päätöksiään tai vetoavat kokonaisharkintaan. Yrittäjälle ei jää minkäänlaista aktiivista mahdollisuutta reagoida tilanteeseen”, jatkaa Toivonen.

Yrittäjien ekonomistin Petri Malisen mukaan käytännössä vaikuttaa siltä, että mikä tahansa yritys tai muu toimija voi saada kielteisen vastauksen asiakassuhdehakemukseensa.

Valtiovarainministeriössä on nyt

aloitettu osana luottolaitoslainsäädännön kokonaisarviointia hanke, jossa selvitetään peruspankkipalveluiden saatavuutta ja käytettävyyttä. Tällä kyselyllä kerätään tietoa, miten hyvin peruspankkipalvelut toteutuvat nykyisin ja miten niitä tulisi kehittää tulevaisuudessa. Kyselyllä myös kartoitetaan, miten käteisen saatavuus ja sen käytettävyys maksuvälineenä toteutuvat tänä päivänä ja miten niitä tulisi kehittää tulevaisuudessa. Yritysten ongelmien selvittäminen on osa kyselyä, joka on avoinna 16. kesäkuuta saakka. (Suomen Yrittäjät)

Toljamo lennättää frisbeetä

Kesään kuuluvat erottamattomasti kisat ja heittelykierrokset kavereiden kanssa

· Anna Tilvis, teksti ja kuva Matti Toljamo asettuu Muhoksen Kirkkosaaren frisbeegolfradalla kohti maalikoria. Kilahdus ja toinenkin, kun kiekot osuvat koriin.

Toljamon odottaa kovasti, että lumet sulavat ja heittokausi pääsisi kunnolla alkamaan. Kesään kuuluvat erottamattomasti heittelykierrokset kavereiden kanssa ja kilpailuihin osallistuminen.

Toljamolle frisbeen heitto on passelia vastapainoa keittiöasennuksille ja remonttialan töille. Vuodesta 2006 yrittäjänä toiminut Toljamo on myös Muhoksen Yrittäjien hallituksen jäsen.

Hän löysi lajin pikkuveljen ja tämän kavereitten kautta.

”Oltiin mökillä ja hän näytti kiekkoja. Olin heti myyty, kun hän heitti niin pitkälle. Piti itsekin lähteä kiekkokauppaan.”

Kipinä iski ja on kestänyt kymmenkunta vuotta. Frisbeekiekon heittäminen toimii nykyisin henkireikänä.

Parasta lajissa on Matti Toljamon mukaan ihmiset ja kavereiden kanssa heittämässä käyminen. Toki kotona pitää olla kori, että saa puttailla ja treenata.

”Pääsääntöisesti heittelen porukassa. Isossa osassa on se, että käydään porukalla pelaamassa ja rentoutumassa. Rentous on tärkeää tällä tasolla, jolla itse pelaan”, Toljamo kertoo.

Halvat kustannukset

Laji on helppo aloittaa, ja se on kustannuksiltaan halpa. Alkuun pääsee jo muutamalla kymmenellä eurolla.

”Kiekot maksavat kymmenestä eurosta kolmeenkymmeneen euroon. Normaalisti minulla on bägissä noin 25 kiekkoa.”

Toljamo luettelee erinopeuksisten kiekkojen nimiä, kuten putterit, midarit, väylikset ja draiverit.

Erilaisia kenttiä löytyy nykyisin paljon, ja ne ovat pääsääntöisesti

–YRITTÄ JÄ–HARRASTAA

––– SARJA–

Frisbeegolf

• Sitä pelataan radoilla, joissa voi olla useampi väylä. Heiton kohteena on maalikori.

maksuttomia. Joissakin paikoissa, kuten Oulun Hiirosessa, pidetään myös talvirataa. Toljamo kulkee eri radoilla Oulussa, Vaalassa ja Muhoksella.

”Kenttää ei tarvitse varata ja aina voi mennä pelaamaan, yölläkin.”

Matin suosikkipaikka löytyy Pikkaralasta. Se on Pikkarala Frisbeepuisto -osuuskunnan ylläpitämä kausimaksullinen rata.

”Pikkaralassa rataa pidetään yllä ja siellä on tilaa pelata. Siellä on myös useampia ratoja ja haastava pro-rata. Paljon riippuu siitä, miten rata on suunniteltu, millainen miljöö siinä on ja miten sitä huolletaan”, Toljamo sanoo.

Useampi kisa vuodessa

Kilpaileminen on oleellinen osa harrastusta. Kilpailuja järjestetään sekä paikallisesti että valtakunnallisesti.

”Kierrän joka vuosi ympäri Suomen useammassa kilpailussa.”

Frisbeegolf muistuttaa monella

tavalla esikuvaansa perinteistä golfia. Siinä ei ole kuitenkaan käytössä tasoitus, vaan jokaisella kilpapelaajalla on ratinki.

”Kun pelaa virallisissa kisoissa tietyn tuloksen, saa tietyn ratingin. Väylällä on ihannepisteytys. Omaa tulosta verrataan kentän pariin eli ihannetulokseen.”

Toljamo luonnehtii frisbeegolfia täysin tekniikkalajiksi.

”Jos nyt ajattelisin aloittamista, niin pyytäisin jotakuta opettamaan heittämistä. Joka lajissa pitäisi ope-

PPY myy Y-Tili Oy:n

Esmo-yhtiöille

Oululainen Esmo-yhtiöt ostaa perinteikkään tilitoimisto Y-Tili Oy:n koko osakekannan Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry:ltä. Y-Tili Oy on perustettu 1965 ja on yksi alueen vanhimmista tilitoimistoista.

”Tilitoimiston myynti tuli ajankohtaiseksi, kun Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hallitus päätti, että tilitoimistoliiketoiminta ei ole järjestön ydintoimintaa. Haluamme myös arvojemme mukaisesti tukea vapaa-

ta kilpailua kaikilla toimialoilla”, sanoo puheenjohtaja Jussi Riikonen Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjistä.

”Y-tilistä oli moni ostajaehdokas kiinnostunut, mutta halusimme myydä yhtiön alueella toimivalle, yrittäjävetoiselle tilitoimistolle, joten Esmo oli hyvin luonteva valinta meille. Yhtiöiden samanlaiset arvot, toimintatavat ja henkilökohtainen palvelu olivat päätöksenteon kriteereinä”, iloitsee toimitusjohta-

ja Marjo Kolehmainen PohjoisPohjanmaan Yrittäjistä.

”Tilitoimistoalalla on tapahtunut keskittymistä jo vuosia ja alan isot toimijat ovat kasvaneet myös Pohjois-Suomessa. Me haluamme tarjota asiakkaillemme yrittäjävetoisen, alueellisen ja kasvollisen vaihtoehdon, josta saa henkilökohtaista palvelua. Y-Tilin toimintamalli on samanlainen ja siksi on todella hienoa, että saamme jatkaa tätä työ-

tella lajin perusteet”, hän miettii. Monialaisuus veti aikoinaan nuorta timpuria yrittämisen pariin. Toljamo tykkää kokeilla kaikenlaista, ja hän tekee myös livestriimausta. Hän harrastaa suoratoistoa myös tämän lajin parissa.

”Minulla on oma Youtube-kanava, johon livestriimaan frisbeegolfia”, Toljamo kertoo.

Kesällä on odotettavissa tiukka kisa, sillä Vaalan yrittäjät ovat haastaneet Muhoksen yrittäjät kilpailemaan frisbeegolfissa.

tä. Tutut työntekijät palvelevat jatkossakin Y-Tilin asiakkaita samassa toimipaikassa”, lupaa toimitusjohtaja Pasi Kinnunen Esmo-yhtiöistä.

Esmo-yhtiöt on oululainen perheyritys, joka työllistää 40 taloushallinnon ammattilaista. Yhtiöiden liikevaihto vuonna 2023 on noin 3 miljoonaa euroa. Asiakkaita on noin 1400 Ylä-Lapista pääkaupunkiseudulle kaikilta toimialoilta.

Auktorisoidut tilitoimistot ovat Esmo Economia Oy Oulussa ja Haukiputaalla, Y-Tili Oy Oulussa ja Raahen Tili Oy Raahessa. Toimintamalli perustuu asiakaslähtöiseen ja kustannustehokkaaseen palveluun sekä vahvaan toimialatuntemukseen.

• Tavoitteena on päästä väylä alusta loppuun mahdollisimman vähin heitoin. Perinteisen golfin kaltainen urheilulaji, jossa lasketaan pisteitä.

• Välineinä ovat nopeudeltaan erilaiset kiekot, kuten putterit, midarit ja draiverit.

• Laaja kilpailutoiminta eri tasoilla.

• Noussut erittäin suosituksi lajiksi. Vuodesta 2012 lähtien frisbeegolfliiton jäsenseurojen yhteenlaskettu jäsenmäärä on kasvanut vuosittain 950 jäsenellä.

• On tutkimuksen mukaan kolmanneksi suosituin vapaa-ajan liikuntamuoto 11–15-vuotiaiden poikien keskuudessa.

Frisbeegolf on Matti Toljamolle tärkeä harrastus ja henkireikä yrittäjyydessä.

Pääsääntöisesti heittelen porukassa. Isossa osassa on se, että käydään porukalla pelaamassa ja rentoutumassa.”

Matti Toljamo

”Perheet saavat työstäni kotitalousvähennyksen”, vinkkaa Lotta Sipilä sylissään Edvin-vauva.

KESÄYRITTÄJYYS 10 VUOTTA

Oiva tilaisuus testata yrittämistä

Oulussa toimii nuorille suunnattu Kesäyrittäjä-ohjelma, jossa on juuri alkamassa 10-vuotisjuhlakesä. 17–29-vuotiaille nuorille suunnattu yrittäjyysohjelma tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle kesätyölle.

Yrittäjänä voi itse päättää, mitä haluaa tehdä työkseen - liikeidealle vain mielikuvitus on rajana. Ideaa voi testata kesän ajan tai lähteä kasvattamaan sitä täysipäiväiseksi työksi. Kesäyrittäjyys on myös tapa kokeilla, onko yrittäjyys ylipäätään itselle sopiva ura. Kesäyrittäjien ei tarvitse tietää yrittäjyydestä mitään etukäteen, sillä ohjelma tarjoaa jokaiselle oman kesäyrittäjämentorin. BusinessOulussa kesätyöntekijöinä toimivat mentorit ovat apuna ja tukena yritykseen ja yrittäjyyteen liittyvissä asioissa. Alkuinvestointeihin on myös mahdollista hakea tukea Oulun kaupungilta ja Oulun seudun Nuoriso Leaderiltä.

Ohjelma alkaa toukokuussa sparrausviikoilla.

Tulevan kesän yrittäjiltä on jälleen saatavilla kursseja, palveluja, taidetta ja erilaisia tuotteita ruoasta vaatteisiin.

kesäyrittäjä.fi

Bambini sai alkunsa kesäyrittäjyydestä

Lotta Sipilän yritys Bambini tarjoaa lastenhoitopalveluja perheille, joissa on alle 3-vuotiaita lapsia. Olosuhteet yrityksen perustamiselle kesällä 2020 olivat otolliset.

”Koronan vuoksi lapsia jäi pois päiväkodista. Vanhemmat huomasivat, ettei etätyön ja lastenhoidon yhdistäminen kotona onnistunutkaan. Lastenhoitopalvelulle oli kysyntää ja päätin kokeilla siipiäni Kesäyrittäjä-ohjelmassa. Hain Y-tunnuksen toiminimelleni ja myöhemmin rekisteröin sen nimeksi Bambini.”

Kipinä alalle syttyi, kun Sipilä teki lukiovuosina lastenhoitokeikkoja perheissä ja kesätöitä päiväkodeissa. Jatko-opinnot hän aloitti kuitenkin kaupallisella alalla. Sipilä opiskelee tradenomiksi Oamkissa ja pyörittää yritystoimintaa opintojen rinnalla.

”Olen tykännyt yrittäjyydestä tosi paljon, etenkin siitä vapaudesta, jonka muutkin yrittäjät usein nostavat esille. Voin päättää työajoista ja asiakkaistani itse. Saan valita asiakkaikseni perheitä, joissa kemiat vanhempien kanssa kohtaavat. On tärkeää, että hoitajan ja perheen välillä on täydellinen luottamus.”

Puskaradio toimii

Lotta Sipilä löysi somen avulla perheitä, joissa oli pieni vauva, ja lähetti heille sähköpostia palvelustaan. Lisäksi hän teki pienimuotoisesti somemarkkinointia. Vastauksia kertyi ja asiakaskunta muodostui nopeasti.

”Muutama on varannut hoitajan jo ennen vauvan syntymää”, Sipilä muistelee. Yhden opiskeluvuoden Sipilä vietti Helsingissä ja jatkoi toimintaa sielläkin.

”Sana palvelustani kiiri pääkaupunkiseudulla perheeltä toiselle. Huomasin, että monelta perheeltä puuttui tukiverkosto. Omasta kalenteristani ei enää löytynyt aikaa kaikille tarvitsijoille, joten päätin palkata rinnalleni toisen henkilön kevytyrittäjänä. Nyt minulla on seitsemän kevytyrittäjää Helsingissä ja yksi Oulussa itseni lisäksi.”

Matkan varrella oppii

Yrittäjyyden alkumetreillä Sipilä on kohdannut myös haasteita.

”Työn hinnoittelu on ollut vaikeaa, mutta vähitellen olen kehittynyt siinäkin. Alussa ei tarvitse osata kaikkea itse. Kesäyrittäjämentorin neuvot tulivat tarpeeseen, varsinkin kun lähipiirissäni ei ollut alan yrittäjää kenen puoleen kääntyä.”

Sipilä hoitaa myös yrityksensä kirjanpidon itse.

”Se on iso säästö eikä homma ole vaikeaa. Verotoimistosta saa tarvittaessa apua. Kun liikevaihto tästä kasvaa, harkitsen osakeyhtiön perustamista. Toiminimellä on ollut hyvä aloittaa, koska se on byrokraattisesti muita kevyempi vaihtoehto. ”

bambinibabysitters.fi

Yrittäjänä voit itse päättää mitä töitä teet, kenen kanssa ja milloin. Voit määritellä oman työsi alusta loppuun asti. Jos olet iltavirkku, keskitä työsi iltoihin. Haluaisitko työskennellä kesän kaverisi kanssa? Perustakaa yritys yhdessä!

Papan verstaalla lapsuutensa viettänyt Konsta Kiirikki aloitti kesäyrittäjänä 2020. Idea omasta puusormuksia valmistavasta yrityksestä oli muhinut jo pitempään. Kesäyrittäjänä saatu 320 euron tuki ja ensimmäisen puolen vuoden myyntivoitot hupenivat lähes kokonaan kalustohankintaan.

”Nyt jo uskon voivani rahoittaa työllä tulevat opiskeluvuodet”, hän sanoo. Syksyn suunnitelmissa on lähteä opiskelemaan Aalto-yliopistoon teknillistä fysiikkaa ja matematiikkaa ja jatkaa samalla yritystoimintaa etelässä.

Alussa jännitti eniten ensimmäinen myyntitapahtuma.

”En ollut ikinä myynyt mitään. Tapahtumasta jäi lopulta mukava fiilis ja myöhemmin olen käynyt vastaavissa Oulun ulkopuolellakin. Kyselyjä alkoi tulla. Monet löytävät tuotteeni myös Instagramista tai nettisivuilta, jotka avasin hiljattain.”

kk-woodwork.sumupstore.com

Tarratalli Oy Tarratalli Oy Isot mainokset sisälle ja ulos Isot mainokset sisälle ja ulos

Tarratalli on 2013 perustettu oululainen yritys ja vietämme kuluvana vuonna 10-vuotisjuhlia.

Olemme erikoistuneet yritysilmeiden toteutuksiin ja henkilökunnallamme on vankka kokemus yritysnäkyvyyden eri osa-alueilta, jota hyödynnämme työssä asiakkaidemme parhaaksi.

Hyvin tehty työ näkyy laadukkaana lopputuloksena.

Lämpöongelmia sisätiloissa? Ongelmat kuriin aurinkosuojakalvoilla!

KAIKKI TARVITTAVA KATOLLESI SUORAAN TEHTAALTA!

■ Lukkosaumapellit ja tiilikuvioprofiilit

■ Konesaumarivit

■ Sadevesijärjestelmät

■ Kattoturvatuotteet

■ Tikastuotteet

■ Listat ja piipunpellit

■ Tarvikkeet ja työkalut

Myynti ja tiedustelut:

Puh. 040 686 9893, 040 556 9063

Janla Oy Oulun Teräspalvelukeskus

Gneissikuja 10, 90620 OULU

Liity S-ryhmän yritysasiakkaaksi

S-Business on kotimainen, maksuton ja kuititon yrityskortti, joka sopii yrityksille sekä yhteisöille toimialasta riippumatta. Kortti käy yli 1800 S-ryhmän toimipaikassa, ja saat ostoksistasi alennusta ja etuja! Kuittia ei tarvitse säästää – kirjanpidon tarvitsemat tiedot löytyvät valmiiksi kuukausittaiselta korttilaskulta.

s-business.fi

Autoilija Markku J. Arvola

Myös taksipalvelut

puh. 0400 689 476

Peltipaja Kovalainen Oy on pitkään alalla toiminut rakennusten peltitoimittaja ja -asentaja, joka tarjoaa luotettavaa ja laadukasta työtä niin pieniin kuin isoihinkin kohteisiin.

Teemme kaikenlaisia rakennuspeltejä asiakkaan toimittamien mittojen mukaan, tarvittaessa myös asennettuna.

Piipunpellit ◆ Reunapellit ◆ Harjapellit Päätyräystäspellit ◆ Takaneduspellit Ikkunapellit ◆ Ovipellit ◆ Jiiripellit Huopakaton reunalistat Katkaisulista ja seinällenostopelti

Gneissikuja 7, 90620 Oulu • 040 869 9291 juuso.haipus@peltipajakovalainen.fi

www.peltipajakovalainen.fi

Miltä kuulostaisi

OMA PALKANLASKIJA , joka hoitaa puolestasi

• palkkojen laskemisen ja maksamisen lomapäivien laskemisen ja lomapalkkojen maksamisen

• työehtosopimuksen tulkinnan tulorekisteriin tehtävät ilmoitukset

Ota yhteyttä

Kirsti Paloniemi

 010 281 2760

 kirsti.paloniemi@henkilostotieto.fi

Tavoita asiakkaasi

- varhain, varmasti ja toivomallasi alueella

Tutustu jakelumahdollisuuksiimme:

kalevamedia.fi/yrityksille/jakelupalvelut

Palvelut

Asiakaslähtöistä isännöintija tilitoimistopalvelua!

Puh. 010 292 2830 • www.talep.fi

HUOLEHDIMME TERVEYDESTÄSI

Meiltä saat tarvitsemaasi apua –nopeasti. Lääkärikeskus, sairaala ja hammaspalvelumme palvelevat sinua vuoden jokaisena päivänä.

Kauppurienkatu 9, Oulu

Isännöintipalveluita Oulun, Kempeleen sekä Limingan alueella. Kysy tarjous!

KYSY TARJOUS NÄKYVYYDESTÄ

yrittäjille ja yrityspäättäjille!

Seuraava lehti ilmestyy 2.10.2023

Sami Saari myyntipäällikkö 044 0575 121 sami.saari@kalevamedia.fi

Mikko Laitila myyntipäällikkö 044 737 0342 mikko.laitila@kalevamedia.fi

96 MHz

Look at Oulu from the sea

Elämys, joka muistetaan!

JUHLAT OULUSSA, MERELLÄ TAI JOELLA

Järjestä kesäjuhlat, perhejuhlat tai yritystilaisuus! Laivamme taipuvat juuri sellaiseksi juhlatilaksi kuin haluat. Listaltamme löytyy syötävää jokaiseen tilaisuuteen – a la carte-menut laivan viineineen. Tilaukset ja varaukset: toimisto@oululines.fi

oululines.fi

Pohjoista rouheutta jo vuodesta 2022

Legendaarinen kaupunkiradio kuuluu nyt myös täällä

Yrittäjille omannäköisiä rekrytapahtumia – osaajia ja näkyvyyttä TE-palvelujen kautta

Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston palveluvalikoimasta löytyvät myös monipuoliset rekrytointitapahtumat. Yksittäisten työnantajien tapahtumien lisäksi TE-toimisto järjestää toimialakohtaisia tapahtumia, kuten henkilöstöpalvelu-, metalli- tai sotealan tilaisuuksia.

”Järjestämme rekrytointitapahtumia useimmiten yhteistyökumppaneidemme kanssa”, tapahtumakoordinaattori Antti Haapalainen kertoo.

Haapalainen mainitsee esimerkkinä Ylivieskassa järjestetyn hyvinvointialue Pohteen rekrytointitilaisuuden, jossa tehtiin yhteistyötä muun muassa Jokilaaksojen kuntakokeilun kanssa.

”Sitten on ihan yleisiä rekrytointimessuja, joita olemme mukana järjestämässä tai joihin osallistumme, kuten MegaMatchmaking, Työntaitajiksi sekä Pesti-päivät. Nämä ovatkin vuoden mittaan suurimmat tapahtumat.”

Tiiviissä yhteistyössä BusinessOulun kanssa räätälöidään työnantajien tarpeisiin JobCorner-tilaisuuksia, joissa tarjotaan työnhakijoille mahdollisuus esittää kysymyksiä suoraan työnantajalle.

Tapahtumien sisältöön voi vaikuttaa

Asiantuntija Tina Sundqvistin

Jos suunnittelet rekrytapahtumaa

„ Ota yhteyttä TE-toimiston yrityspalveluihin: 0295 056 502 (arkisin klo 9–16.15).

„ Tutustu JobCorneriin ja ota yhteyttä: toimistot. te-palvelut.fi/pohjois-pohjanmaa/jobcorner.

„ EURES-neuvonta: toimistot.te-palvelut.fi/eures-asiantuntijat >Pohjois-Pohjanmaa.

„ Ilmoittaudu MegaMatchmaking 2023 -tapahtumaan (14.9.) osoitteessa megamatchmaking.fi.

„ Ilmoittaudu Work in Lapland -tapahtumaan (7.9.) osoitteessa europeanjobdays.eu/en/event/ work-lapland.

mukaan tarve rekrytapahtumien järjestämiseen tulee usein suoraan työantajalta. Yritysten tarpeita tilaisuuksia varten kartoitetaan koko ajan yrityspalvelujen toimesta.

”Yrityspalveluissa työnantajien kanssa keskustellessa kuullaan,

mikä on yrityksen työvoiman tarve ja rekrytoinnin ongelmakohta. Sitten aletaan pohtia toteutusta”, Sundqvist avaa. Yritykset voivat itse vaikuttaa rekrytointitapahtumien sisältöön. ”Yhteistyö on yrityslähtöistä, eli

kentaa näin työnantajakuvaansa. TE-toimisto osallistuu myös moniin tapahtumiin, joissa kerrotaan työmahdollisuuksista esimerkiksi opiskelijoille. Tässäkin mielessä tietoa työnantajien tarpeista otetaan vastaan mielellään.

kuuntelemme toiveita ja kerromme vaihtoehtoja tapahtuman järjestämiseksi. Yritys viime kädessä päättää tarjoamiemme vaihtoehtojen puitteissa, miten toteutus lopulta tapahtuu”, Haapalainen toteaa.

Markkinointia Euroopan laajuisesti

Yritysten aloitteellisuus rekrytapahtumien järjestämisessä on Haapalaisen mukaan erittäin toivottavaa. Tapahtumat ovat työantajille myös hyvä tapa päästä esille ja ra-

Kansainvälisen rekrytoinnin osalta TE-toimisto järjestää EURES-verkostossa virtuaalisia rekrymessuja, jotka tarjoavat European Job Days -alustalla loistavan mahdollisuuden markkinoida avoimia työpaikkoja Euroopan laajuisesti. ”Valtakunnallisen Finland Worksin lisäksi järjestämme alueellisia tapahtumia, joista on seuraavana tulossa Work in Lapland koko Pohjois-Suomen alueella”, Sundqvist kertoo.

European Job Days -virtuaalitapahtumista on hyötyä työnantajalle paitsi ulkomaisten osaajien löytämiseksi myös valtakunnan sisäisen osaajien liikkuvuuden kannalta.

Asiantuntija Tina Sundqvist ja tapahtumakoordinaattori Antti Haapalainen kannustavat rekrytoivia työantajia tutustumaan Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston monipuoliseen palveluvalikoimaan.

”Yhteistyö on yrityslähtöistä, eli kuuntelemme toiveita ja kerromme vaihtoehtoja tapahtuman järjestämiseksi”

Work in Lapland -tapahtuma 7.9.

European Job Days -virtuaalitapahtumissa työnantaja voi saada hakemuksia useista kymmenistä satoihin.

Suomen Yrittäjien jäsenenä saat etuja Elisan liittymistä ja palveluista.

Tutustu jäsenetuihin osoitteessa

elisa.fi/yrittajaedut

Erikoishammasteknikko PETRI HEIKKINEN

KettuMäki Oy

•KIERTEYTYKSEEN

•SORVAUKSEEN

•PORAUKSEEN

• Pohjaukset Korjaukset

• Proteesit

• • Hammassuojat

• Veteraanien KELA-korvaus • Myös rahoituksella!

Rautatienkatu 10, 90100 Oulu - p. 0400 272 560 - www.veliheikkinen.fi

• Seulotut kivet, sepelit, hiekat ym.

• Suursäkeissä myös kaikki lajit.

Puh. 0400 960 829/Mika toimisto@kettumaki.fi www.kettumakioy.fi

CNC-KONEISTUSPALVELUT

•JYRSINTÄÄN

Gneissitie 20, 90620 Oulu. P. 010 3270600 @: tyokalutori@tyokalutori.fi

Executive MBA

Aloitus 7.9.

EMBA-koulutusohjelmassa syvennyt liiketoiminnan uudistamiseen ja kasvuun, muutoksen johtamiseen sekä vastuulliseen liiketoimintaan. www.mai.fi/koulutus

EMBA in Safety Management -ohjelmassa perehdyt lisäksi turvallisuuden ja työhyvinvoinnin johtamiseen esimiestyön näkökulmasta.

AMMATTITYÖKALUT AMMATTILAISELTA

AMMATTITYÖKALUT AMMATTILAISELTA

AMMATTITYÖKALUT AMMATTILAISELTA

AMMATTITYÖKALUT AMMATTILAISELTA AMMATTITYÖKALUT AMMATTILAISELTA AMMATTITYÖKALUT AMMATTILAISELTA

www.tyokalutori.fi

www.tyokalutori.fi

Makotec Oy Takatie 9, 90440 Kempele • P. 040 839 5921

Yrittäjän vapaapäivä

Rokualla tulee taas

Yrittäjän vapaapäivä tapahtuma syyskuussa Rokualla kokoaa yrittäjät yhteiseen tapahtumaan nyt kolmatta kertaa. Erilaista tämän vuotisen tapahtuman osalta on se, että mukana ovat myös Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien verkostot: yksinyrittäjät, nuoret yrittäjät, senioriyrittäjät ja kasvuyrittäjät. Verkostojen edustajille on mahdollinen oma ennakkotapahtuma samassa paikassa to–pe 7.–8.9. Yrittäjien vapaapäivä ohjelma ja ilmoittautuminen on nyt käynnissä ja ilmoittautumaan pääset ppy.fi etusivun tapahtumista.

Ennakkotapahtumille tulee omat ilmoittautumisensa, seuraa siis verkostojen viestintää.

Ohjelmassa on luvassa mukavaa ja rentoa yhdessä tekemistä ja oloa, inspiroivia puheenvuoroja, asiaa hyvinvoinnista, jaksamisesta ja taloudesta. Mukana myös tv:stä tuttu Elon pääekonomisti Tiina Helenius antamassa vinkkejä talouteen, yrittäjä Eero Koskelaisen yrittäjä-

tarina, hyvinvointinäkökulmaa Polarilta Ville Urposelta ja päivien juonnosta vastaa yrittäjä Kati Jurkko.

Voit osallistua Yrittäjien vapaapäivään yksin tai yhdessä seuralaisesi kanssa. Osallistuminen on yrittäjille maksutonta (sisältää ohjelman ja ruokailut), seuralaisen osallistumismaksu on 85 euroa (pe–la).

Majoittuminen on omakustanteista, majoitusvaraukset suoraan hotellista: myynti@rokua.com, varaustunnus ”Yrittäjän vapaapäivä”.

Ilmoittautuminen on sitova ja se tulee tehdä 7.8.2023 mennessä. Peruuttamattomasta ja toteutumattomasta osallistumisesta peritään 85 euron maksu.

Majoitushinnat: 2-hengen huoneessa 70/hlö/vrk, 1-hengen huonelisä 37 eur/vrk.

Yhteistyössä: Fennia, Elo, Elisa ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Palokatkot ja saumaukset kerralla oikein.

Meiltä hyväksytyt palokatkotuotteet sekä tiivistys-ja saumausaineet rakentamiseen.

Voudintie 8, 90400 Oulu

p. 08-5700 230 tai 040 533 5639

Liike avoinna ma – to 7 – 17 pe 7 – 16

massatalo.fi

Hae ajoissa työterveyshuollon korvaukset

Jos yrityksen tilikausi päättyi vuodenvaihteessa, työnantajan on nyt aika hakea Kelalta työterveyshuollon korvauksia.

Työnantajan on haettava korvauksia työterveyshuollon kustannuksista kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun tilikausi päättyi. Jos yri-

Täyden palvelun tilitoimistot Oulussa, Haukiputaalla ja Raahessa.

tyksen tilikausi päättyi 31.12.2022, niin työnantajalla on aikaa hakea työterveyshuollon korvauksia kesäkuun loppuun saakka.

Hakemusten käsittelyssä voi touko–kesäkuussa olla ruuhkaa, koska suurin osa hakemuksista saapuu Kelaan silloin. (Suomen Yrittäjät)

Kokeile hintalaskuriamme ja pyydä tarjous www.esmo.fi

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Isokatu 4, 90100 Oulu puh. 010 322 1980, www.ppy.fi

Tervetuloa uudet jäsenet!

Haukiputaan Yrittäjät ry

Jaloista Jaloin

Iin Yrittäjät ry

AlarACE Oy

Kempeleen Yrittäjät ry

Muhoksen Yrittäjät ry

Muhoksen Pienkonehuolto

Tmi Jatta. M

Auttajien Apuna

LCR Action Oy - Los Coyotes Ranch

Pudasjärven Yrittäjät ry

Pyöritelhään Oy - Kotipizza

Pudasjärvi

Tmi Jani Lasala

K-Rauta Pudasjärvi - Rauta Korpela Oy

Utajärven Yrittäjät ry

Veistopojat Oy

Vihannin Yrittäjät ry

Lumiahon Hallilla Oy

VIP Kaluste Oy

Marjo Kolehmainen toimitusjohtaja, 050 5277 288 marjo.kolehmainen@yrittajat.fi

Sport Fellows Oulu Oy - Kempelehalli

MasiJet Oy

Aquatalli.fi

Atexon Oy

Kiimingin Yrittäjät ry

Kiimingin Huopakatot Oy

Lenny’s Kitchen Oy

Kuusamon Yrittäjät ry

Oulaisten Yrittäjät ry

Koneurakointi H. Mikkola

Oulun Yrittäjät ry

Suunnittelutoimisto Sisusta

Arctic Thermo Oy

Nosto ja Kuljetus Alalauri Oy

Vihreä Visio Oy

HunBun Oy

Oulun Turbo- ja Autosähkökorjaamo Oy

Kirsi Anttila järjestöpäällikkö, 0500 685 148 kirsi.anttila@yrittajat.fi

Q Edu Oy

Kuusamon Kukka ja Hautaus

Heikkilä

Tmi Erika Tauriainen

Limingan Yrittäjät ry

Rasi-Koskinen Consulting Oy

MP.Pöyskö Oy

Rusty Pipers Oy

Pohjoinen kauneus Oy

Finabalance Oy

PwrShop.com Oy

Nokelan Autovuokraamo

Administer Oyj

RepoKeto Oy

Oulu Floats Oy

Fuusor Oy

Pohjois-Suomen Työturvakoulutus

Pyhäjoen Yrittäjät ry

Studio Piirto Oy

Pyhäjärven Yrittäjät ry

Mustaparta Kimmo Juhani

Pyhäjärven Energia ja Vesi Oy

Raahen Yrittäjät ry

Rannikon Vesirakennus Oy

Siikajoen Yrittäjät ry

Raahentienoon Osuuspankki / Ruukin toimipaikka

Taivalkosken Yrittäjät ry

Asuntohotelli Ruska Oy

Koillismaan kaivu ja auraus oy

Camcargo Oy

Katariina Röbbelen-Voigt

Pyörälä Ville Matti Kalevi

Ylikiimingin Yrittäjät ry

Metsäpartneri

SENIORIJÄSENET

Erkkilä Anita

Kivioja Arto

Perttunen Timo

Jorma Inkeröinen jäsenkoordinaattori, 050 430 9553 jorma.inkeroinen@yrittajat.fi

Oulunsalon Yrittäjät ry

MicroVisio Oy

Tyrnävän Yrittäjät ry

Hyvä hengetär

Mikäli et ole vielä jäsenyrittäjä, tee hyvä päätös ja liity Yrittäjiin www.yrittajat.fi/liity

Riku Koskinen jäsenhankinta, 050 552 8444 riku.koskinen@yrittajat.fi

Haapaveden Yrittäjät ry

Raahen Yrittäjät ry

Kirsi Paldanius p. 0500 580 921 kirsi@sepontytar.fi raahen@yrittajat.fi

Paula Pihlajamaa kehityspäällikkö omistajanvaihdokset, 050 4399 808 paula.pihlajamaa@yrittajat.fi

Paavo Pyy p. 044 578 8273 paavo.pyy@kotinet.com haapaveden@yrittajat.fi

Haukiputaan Yrittäjät ry

Seppo Pekkala p. 050 353 3059 seppek@windowslive.com haukiputaan@yrittajat.fi

Iin Yrittäjät ry

Lumijoen Yrittäjät ry lumijoen@yrittajat.fi

Muhoksen Yrittäjät ry

Mika Mattila p. 040 7451 211 mikamattila4@gmail.com muhoksen@yrittajat.fi

Milla Raappana koordinaattori, 050 395 9877 milla.raappana@yrittajat.fi

Juha Kallio p. 040 352 9215 juha.kallio@juhanautomaalaamo.fi iin@yrittajat.fi

Kempeleen Yrittäjät ry

Pia Hanski p. 040 750 7710 pia.hanski@konffa.fi kempeleen@yrittajat.fi

Kiimingin Yrittäjät ry

Oulaisten Yrittäjät ry Antti Kämäräinen p. 044 336 6748 antti.kamarainen@serviceone.fi oulaisten@yrittajat.fi

Oulun Yrittäjät ry Risto Huovinen p. 0400 584 510 risto.huovinen@stemma.fi oulun@yrittajat.fi

Sari Reinikainen-Laine yhteyspäällikkö, 0500 686 174 sari.reinikaine-laine@yrittajat.fi

Sirpa Runtti p. 0400 776 560 sirpa.runtti@siruka.fi kiimingin@yrittajat.fi

Kuivaniemen Yrittäjät ry

Ari Kaakkuriniemi p. 050 441 3121 info@kaakkuriniemi.fi kuivaniemen@yrittajat.fi

Kuusamon Yrittäjät ry

Siikajoen Yrittäjät ry Jussi Toppila p. 041 436 4889 jussi.toppila@outlook.com siikajoen@yrittajat.fi

Siikalatvan Yrittäjät ry Petri Jarva p. 040 551 5785 petri.jarva@gmail.com siikalatvan@yrittajat.fi

Taivalkosken Yrittäjät ry Pasi Kivimäki p. 0400 585 038 pr.kivimaki@gmail.com taivalkosken@yrittajat.fi

Tyrnävän Yrittäjät ry

ELISA Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimintaalueen yhteyshenkilöt: Toni Leinonen p. 050 3813 522, ext-toni.leinonen@elisa.fi Mikko Juutinen p. 0500 226 226, elisa.fi/yrittajaedut.

FENNIA Kysy etua: myyntijohtaja Esa Ikonen, yrittäjäpalvelut p. 010 503 5811, 0400 901 008 tai fennia.fi/suomenyrittajat.

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö ELO Alueen yhteyshenkilö: Elo yhteyspäällikkö Niko Lassila p. 040 674 4460. K-SUPERMARKET Kiimingin K-Supermarket Ateria, Oulaisten K-Supermarket, K-Supermarket Liminganportti, K-Supermarket Tyrnävä. 5% alennus Suomen Yrittäjien jäsenkortilla tietyistä tuotteista. Eduista lisää: ppy.fi > Palvelut > Jäsenedut

Minna Paakkola Projektipäällikkö, 050-4777 280 minna.paakkola@yrittajat.fi

Anniina Kärki p. 044 985 1773 Purboire Oy kuusamon.yrittajat@gmail.com

Kärsämäen Yrittäjät ry

Virpi Ruotsalainen p. 040 561 8802 luonnonsyli@gmail.com karsamaen@yrittajat.fi

Limingan Yrittäjät ry

Oulunsalon Yrittäjät ry Jan Arbelius p. 050 500 1 139 jan@koutamedia.fi oulunsalon@yrittajat.fi

Pudasjärven Yrittäjät ry Heimo Turunen p. 0400 385 281 vkkmedia@vkkmedia.fi pudasjarven@yrittajat.fi

Pyhäjoen Yrittäjät ry Saara Mustakallio

p. 044 551 3662 saara.mustakallio@pyhajoki.fi pyhajoen@yrittajat.fi

Pyhäjoen Yrittäjät – Merijärven jaos

Markku Jauhiainen p. 0440 102 880 markku.jauhiainen@vossikka.com

Pyhäjärven Yrittäjät ry

Anu Mustaparta p. 044 722 9076 anumustaparta@gmail.com pyhajarven@yrittajat.fi

Marika Keränen p. 044 515 7014 msjkeranen@gmail.com tyrnavan@yrittajat.fi

Utajärven Yrittäjät ry

Eeva-Kaisa Karhu p. 050 569 4773 info@rokuanlomahuvilat.fi utajarven@yrittajat.fi

Vaalan Yrittäjät ry

Anne Mäkelä p. 040 738 8651 vaalantorimarket@ vaalantorimarket.fi vaalan@yrittajat.fi

Vihannin Yrittäjät ry

Leena Koskela p. 050 359 4109 koskela.leena@outlook.com vihannin@yrittajat.fi

Yli-Iin Yrittäjät ry

Pentti Niemelä p. 0400 282 899 koneurakointi.p.niemela@gmail.com yli-iin@yrittajat.fi

KALEVA MEDIA Jäsenyrittäjä saa veloituksetta yhden kuukauden lukuoikeuden Kalevan eri printti- ja digilehtien yhteen kestotilaukseen. Lisäksi UUDET asiakkaat ja jäsenet saavat 100 € etusetelin käytettäväksi Kalevan eri printti- ja digilehdissä julkaistavaan mainontaan, jonka mediakortin mukainen yhteenlaskettu hinta on vähintään 200 €.

Annariitta Nousiainen, p. 040 766 9402, Mikko Laitila p. 044 737 0342, Sami Saari p. 044 057 5121.

KIDE HOTEL BY ISO-SYÖTE Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenille jäsenetuna joka toinen yö –20%. Varaukset kidehotel@isosyote.com

OP Oulu Yrityspalveluiden yhteyshenkilöt alueen yrittäjiä varten: Yritykset ja yhteisöt, asiakkuusjohtaja

Kari Ollikainen p. 040 672 6455 kari.ollikainen@op.fi

Pienyritykset myyntijohtaja Sarianna Mikkonen p. 010 253 5461 sarianna.mikkonen@op.fi

OSAO OSAOn Työelämäpalvelut p. 040 141 5320 www.osao.fi/palvelut-tyopaikoille

SUOMEN KESKUSVARAAMO Majoitusedut tarjouskohteissa – Kalajoki, Syöte, Ruka ja Ylläs –10 % listahinnoista! Tiedustelut: keskusvaraamo@kalajoki.fi

tai p. 08 4694 449

Juha Väyrynen hankinta-asioissa apua yrittäjille, yhteistyökumppani juha.vayrynen@yrittajat.fi p. 040 5343 932

Päivi Kennilä p. 040 726 3142 paivi.kennila@gmail.com limingan@yrittajat.fi

Ylikiimingin Yrittäjät ry Aki Pirilä p. 045 631 4350 aki.pirila@sahko-artpe.fi ylikiimingin@yrittajat.fi

JOY - OULUN YLIOPISTO Yrittäjä ole yhteydessä, Jatkuvan oppimisen yliopisto, Eva Maria Raudasoja eva.raudasoja@oulu.fi p. 029 448 4199, www.oulu.fi/joy

OULUN YLIOPISTO JA OAMK yhteyshenkilöt: Kaisa Still kaisa.still@oulu.fi p. 029 448 8030 ja Sami Niemelä sami.m.niemelä@oamk.fi p. 050 317 4713

2023 ALUEELLISET kumppanuudet ja jäsenedut

Paikallisyhdistykset ja puheenjohtajat

Yrittäjä, vahvista vahvuuksia ja ota mahdollisuuksia käyttöösi!

JÄSENNUMEROLLA

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien asiantuntija- ja neuvontapalvelut ovat jäsenille käytettävissä ma-pe toimistoaikana. Jäsenalennus on -10 % toimeksiannosta, puhelinneuvonta on maksutonta.

Haluatko kysymyksesi julkaistavaksi Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjälehden kysymys-vastauspalstalla? Lähetä kysymyksesi kirsi.anttila@yrittajat.fi.

JÄSENYRITTÄJÄN maksuttomat puhelinneuvontapalvelut

Yhteystiedot löytyvät sivuiltamme



www.ppy.fi

ARVONMÄÄRITYS

HYVINVOINTIVALMENNUS

JULKISET HANKINNAT

KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSOIKEUS

KONKURSSIT JA

YRITYSSANEERAUKSET

KANSAINVÄLISEN

KAUPAN NEUVONTA

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN

MAINONNAN JA VERKKOKAUPAN SUUNNITTELU

MAKSUVAIKEUDET JA

MAKSUJÄRJESTELYT

MYYNTI JA MARKKINOINTI

OMISTAJANVAIHDOKSET

PALKANMAKSUN NEUVONTA

2023 Kumppanit

PATENTTIASIA

PERHE- JA PARIPSYKOTERAPIA, PÄIHDETYÖ

RIKOS-, RIITA- JA

VAHINGONKORVAUSASIAT

SOPIMUKSET

TALOUSHALLINTOPALVELUJEN YLEISNEUVONTA

TILINTARKASTUS

TYÖNOHJAUS

TYÖOIKEUS

TYÖTERVEYSHUOLTO

VAKUUTUSOIKEUS

VERO-OIKEUS

YRITYSJÄRJESTELYT JA YRITYSKAUPAT

YRITYSKUMMIT

YRITYSSANEERAUKSET

YRITYSTOIMINTAAN LIITTYVÄ

PERHE- JA PERINTÖOIKEUS

PohjoisPohjanmaan Yrittäjien jäsenenä:

Sinulla on mahdollisuus alentaa merkittävästi kuluja hyödyntämällä valtakunnallisia ja alueellisia jäsenetuja.

Alueelliset kumppanuudet näkyvät myös yhteistyönä erilaisissa tilaisuuksissa, tapahtumissa ja koulutuksissa.

JÄSENEDUT

ALUEELLISET:

Jäsenedut www.ppy.fi

>Palvelut >Jäsenedut Koulutukset ja tilaisuudet www.ppy.fi

>Palvelut >Koulutukset ja tilaisuudet

VALTAKUNNALLISET:

yrittajat.fi/jasenedut-2023

OMISTAJANVAIHDOSOPASTUS

VARAA AIKA: paula.pihlajamaa@yrittajat.fi

HANKINTANEUVOJA

VARAA AIKA: juha.vayrynen@yrittajat.fi

SUOMEN

ppy.fi

#YrittäjäjyysOnPoP

Tutustu ja hyödynnä etusi!

Ilmoituksen tarjoukset vain myymälässä 8.–31.5.2023 tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Hinnat sis. alv 24 %.

Myymälä avoinna ma–pe 8–16. Palvelemme myös kotitalouksia.

Royal P6 työtuoli

373,24 € (533,20 €)

Etusi 30 %

Kalusteleasing tuo yrityksellesi selkeitä hyötyjä!

Roskilde baarituoli

62,50 € (208,32 €)

Etusi 70 %

Kesän aikana tehdyissä kalusteleasing sopimuksissa ei peritä avaus- ja laskutuspalkkioita!

Kalusteleasingin avulla yritykselläsi on aina ajan tasalla olevat kalusteet. Toimistokalusteiden leasingvuokrauksessa maksutapana on kertasuorituksen sijaan vuokraus 24 – 60 kuukauden ajalle, myös mittatilaustuotteet ovat vuokrattavissa.

Pääomaa ei tarvitse laittaa kiinni kalusteisiin. Sovittu vuokra helpottaa yrityksesi budjetointia. Kulut ovat ennustettavissa. Yrityksesi varat ja vakuudet vapautuvat muihin investointeihin.

Saat verotuksellisia hyötyjä. Vuokrat ovat verotuksessa ja kirjanpidossa vähennyskelpoisia kuluja Suomen FAS-tilinpäätöksessä. Lisäksi vuokrien osalta on alv-vähennysoikeus. Leasing kauden jälkeen voit lunastaa tai palauttaa kalusteet.

Kysy lisää vuokrauksesta toimitilojen suunnittelijoilta: