EVO lokakuu 2020

KUUSAMON ENERGIA- JA VESIOSUUSKUNNAN ASIAKASLEHTI NRO 4

Lokakuu 2020

Naisenergiaa miesvaltaiselle toimialalle sivu 7

EVO 70

- Kuusamolaisten arjessa jo vuodesta 1950 Lue lisää sivu 4.

lla a h a r i k u t e t s ia t a r n i r a o v h n i n v e y d h o u a ivu 6 v t s s a i l l a l h Ju paika tukemass

2

KUUSAMONEVO.FI

KUUSAMON ENERGIA- JA VESIOSUUSKUNNAN ASIAKASLEHTI

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

70 vuotta nuori kiertotaloustoimija

H

yvä lukija, keväällä ilmestyneessä asiakaslehdessämme kerroimme kuluvan vuoden hankkeista sekä toiminnan ajankohtaisista asioista. Tässä neljännessä lehdessämme pääsette lukemaan miten hankkeet ovat edenneet ja millaiseksi EVO on 70 toimintavuoden aikana muodostunut.

Koronavirus koettelee edelleen meitä ja koko maailmaa, myös me EVOssa olemme siirtyneet uuteen normaaliin aikaan. Työskentelemme varovaisuutta noudattaen ja seuraamme tilannetta tarkasti. Talousveden jakelu, jätevesien käsittely sekä kaukolämmön jakelu turvataan edelleen EVOn asiakkaille kaikkina aikoina.

Tänä vuonna EVO juhlii 70-vuotistaivaltaan. Meneillään olevan juhlavuoden kunniaksi jaoimme 10 000 euroa harrastetukirahaa lasten ja nuorten liikunnallisten harrastusten tukemiseen. Tässä lehdessä esitellään tuen saaneita urheilijoita ja seuroja. Jaettujen varojen avulla EVO haluaa olla mukana tukemassa paikallisten lasten ja nuorten hyvinvointia ja liikunnallisia harrastuksia. Vallitsevan koronatilanteen vuoksi joudumme valitettavasti perumaan 70-vuotisjuhlan kahvittelutilaisuuden.

Mäntyselän uuden jätevedenpuhdistamon peruskiven muuraus suoritettiin 17.6.2020. Työt ovat edenneet erinomaisesti. Rakennushankkeen koosta kertoo mm. se, että puhdistamoon tulee betonia noin 320 000 kiloa. Valutöistä on valmiina 70 %. Puhdistamon rakentamisen tämänhetkinen valmistumisaste on 30 %. Työmaa on edennyt aikataulussa ja alkuperäisessä kustannusarviossa. Elo-syyskuun vaihteessa käynnistettiin noin 4,5 km pitkän purkuviemärin rakentaminen To-

rangista Mäntyselkään. Purkuviemäri valmistuu alkukesästä 2021.

Vuosi 2020 on ollut investointien osalta muutoinkin varsin merkittävä.

Kitkantien peruskorjauksen yhteydessä uusitaan kaukolämpö-, vesi- ja viemäriverkostoa. Lisäksi Kuusamon Kirkonkylän vesitornia on peruskorjattu uuden vesikaton ja tornin kylkien tiivistämisen myötä. Tolpanniemessä on käynnistynyt vanhimpien kaukolämmön talohaarojen uusiminen. Vanhojen talohaarojen uusimistyö tulee jatkumaan myös lähivuosina. Uusimisesta ei aiheudu kustannuksia kiinteistöjen omistajille.

Digitalisaation myötä myös vesimittareiden vaihtaminen etäluettaviksi on aloitettu. Saamme vaihdettua tänä vuonna 800 mittaria. Ensi vuoden tavoitteena on 2000 mittarin uusiminen. Uusien mittareiden myötä kulutuslukemat siirtyvät sähköisesti asiakkaalta suoraan EVOlle ja näin ollen ei kulutuslukemia tarvitse enää ilmoittaa erikseen.

Tämän ja tulevan vuoden aikana tulee EVOlla muutamia pitkiä työuria päätökseensä. Kiitän näitä tekijöitä heidän mittavasta työpanoksesta EVOlle. Käynnissä olleiden rekrytointitoimien perusteella on nähtävissä, että EVO on haluttu työpaikka, ja näinhän se on, meillä on innostava ja hyvinvoiva työyhteisö ja työympäristö.

Panostamme toiminnassamme entisestään sähköiseen viestintään ja julkaisemme asiakkaillemme kuukausikirjeitä sähköisesti. Seuraava asiakaslehtemme ilmestyy syksyllä 2021.

Kesän työmaat pääosin valmistuneet – ensi vuonna jatketaan Kaukolämmön saneeraustyöt Tolpanniemessä on saatu tältä vuodelta valmiiksi ja työt jatkuvat ensi vuoden puolella. Tänä vuonna talohaaroja uusittiin noin 50 kappaletta ja ensi vuonna tarkoitus on uusia vielä suurempi määrä. Työt ovat sujuneet mallikkaasti, kiitos vielä kiinteistöjen omistajille hyvästä yhteistyöstä. Ensi kesänä kaukolämpöverkoston talohaaroja uusitaan Luppotiellä, Kekritiellä, Noitarummuntiellä sekä Vesaisentiellä ja töihin ryhdytään keväällä heti säiden salliessa.

Kiinteistöjä, joita saneeraustyö koskee, tullaan tiedottamaan lisää työajankohdan lähestyessä. Saneeraustöistä ei aiheudu kustannuksia kiinteistön omistajalle.

Kitkantiellä kaukolämpölinjaa on uusittu kaupungin katutyömaan edellä ja vesijohdon runkolinjaa sekä talohaaroja puolestaan kaupungin työmaan kanssa rinnakkain. Työt etenevät ja jatkuvat ensi keväänä vesijohtotöillä kaupungin työmaan yhteydessä, kaukolämpötöitä jatketaan keväällä Rantatien risteyksestä Kaarlo Hännisentien risteykseen saakka.

”Työt pyritään tekemään niin, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa muulle liikenteelle.”

Lisätietoja antavat työnjohtaja Ari Hentilä 020 741 4909 tai suunnittelu- ja asiakaspäällikkö Sami Moilanen 020 741 4907.

Lämmitätkö taloasi öljyllä?

Nyt on hyvä aika vaihtaa kaukolämpöön, sillä syyskuun alusta lähtien pientalon omistajat ovat voineet saada 4000 euroa avustusta öljylämmitysjärjestelmän korvaamiseen.

Vaihtamalla öljylämmityksen kaukolämpöön voi avustuksella kattaa parhaimmillaan jopa puolet investointikustannuksista. Tukea voidaan myöntää takautuvasti kesäkuun ensimmäisen päivän jälkeen syntyneisiin kustannuksiin. Ota yhteyttä, niin autamme sinua laskemaan kustannukset.

Hyvää syksyä ja tulevaa talven odotusta!

Mika Mankinen toimitusjohtaja EVO

Kaukolämmön liittymisasioissa ja laskelmien tekemisessä sinua auttaa suunnittelu- ja asiakaspäällikkö

Sami Moilanen p. 020 741 4907.

KUUSAMONEVO.FI

KUUSAMON ENERGIA- JA VESIOSUUSKUNNAN ASIAKASLEHTI

3

Kaukolämmön kuulumiset T

Kuusamon Puhdas kaukolämpö on huoleton valinta.

orangin voimalaitoksen kesähuolto saatiin päätökseen suunnitellusti ja uusi lämmityskausi on taas pyörähtänyt käyntiin. Kesähuollon yhteydessä uusittiin lämpölaitoksen sekä Rukan biolämpölaitoksen automaatiojärjestelmät, mikä lisää laitosten energiatehokkuutta sekä käyttövarmuutta. Voimalaitoksella valmistaudutaan entistä puhtaamman kaukolämmön tuotantoon lisäämällä hakkeen käyttöä polttoaineena ja korvaamalla sillä turpeen polttoa.

Suomen hallitus linjasi vastikään budjettiriihessä turpeen verotuksen kiristämisestä, tämä ei kuitenkaan vaikuta EVO:n asiakkaiden energiahintoihin, sillä turpeen poltosta luovutaan suunnitellusti vuoden 2021 aikana.

Talven aikana Torangin voimalaitoksella tullaan tekemään testejä eri

polttoaineilla, muun muassa ligniinillä, joka on puusta saatava puhdas ja energiatehokas polttoaine. Ligniini on selluloosan jälkeen suurin uusiutuvan hiilen lähde maailmassa ja sopiikin erinomaisesti Kuusamon Puhtaan kaukolämmön tuotantoon.

Rakeistuslaitteiston koekäyttö voimalaitoksella käynnistyy lähipäivinä.

Voimalaitoksen lentotuhkasta valmistetaan rakeistamalla tehokasta metsälannoitetta, jolla edistetään metsän kasvua. Lisäksi rakeistuksen yhteydessä suoritetaan yhdyskuntalietteen polttokokeilu, missä polttoainesekoituksessa on mukana maksimissaan 3 prosenttia lietettä. Lietteen polttokokeilusta toivotaan lupaavia tuloksia, jotta paikallista kiertotaloutta päästäisiin tehostamaan edelleen.

”Voimalaitoksella valmistaudutaan entistä puhtaamman kaukolämmön tuotantoon”.

Ligniini on sataprosenttisesti biopohjainen polttoaine

Mäntyselän jätevedenpuhdistamon rakennustyöt etenevät KUVA: HEIKKI KILPIJÄRVI

Mäntyselän uuden jätevedenpuhdistamon rakennustyöt ovat päässeet kunnolla käyntiin ja etenevät aikataulussa.

Mäntyselän työmaa-alueella käy kuhina, kun puhdistamon betonivalut ovat loppusuoralla ja seinänvierustäyttöjä tehdään parhaillaan. Seuraavaksi vuorossa ovat alueputkitukset sekä valvomon teko, ja syksyn kuluessa alkaa puhdistamon koneiston ja putkiston rakentaminen. Työmaa saadaan säältä suojaan vuoden vaihteeseen mennessä ja työt siirtyvät kokonaan sisätiloihin.

Jäteveden syöttö- ja purkulinjan rakennustyöt alkoivat elokuussa hitsaustöillä ja nyt meneillään ovat suunta-

poraukset. Suuntaporauksilla pystytään minimoimaan töistä aiheutuvat haitat niin, että avokaivuita ei tarvitse tehdä teiden alituksissa ja tiheään asutuilla alueilla. Muun muassa 5-tie on alitettu suuntaporauksella. Linjatyöt jatkuvat teollisuusalueen puolella avokaivuilla lopun kahden kilometrin matkan uudelle puhdistamolle.

Mäntyselän työmaa ilmasta käsin.

4

KUUSAMONEVO.FI

KUUSAMON ENERGIA- JA VESIOSUUSKUNNAN ASIAKASLEHTI

Jäsenmäärä kasvaa

Nilojoen pumppuasema oli osuuskunnan ensimmäinen vedenottamo. Kuva Heikki Kilpijärvi.

EVO – kuusamolaisten arjessa jo 70 vuotta Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Historia paikallisen vesi- ja lämpöhuollon saralla on pitkä ja vaiherikas.

Vesihuollon perustaminen Vesihuollon suunnittelu Kuusamon keskustaan alkoi vuonna 1946, kun kunnanvaltuustossa esitettiin ensimmäisen kerran julkisen vesihuollon järjestämistä Kuusamoon. Ennen sotia oli muutamien yksittäisten rakennusten purkuviemärit rakennettu suoraan Kuusamojärveen ja Torankijärveen. Omakotitaloissa puhdas vesi kannettiin yleensä omasta tai yhteisestä kaivosta sangolla si-

sään ja toisella ulos. Varsinaisen alkusysäyksen osuuskunnan perustaminen ja vesihuollon rakentaminen sai vuonna 1949 kun Kirkkokedon koulua ryhdyttiin rakentamaan ja kiinteistön viemäröinnistä piti tehdä päätöksiä.

“Kuusamon vesijohto- ja viemä­ri­­­ osuuskunta perustettiin 9.8.1950.”

Kuusamon vesijohto- ja viemäriosuuskunnan perustava kokous pidettiin kunnantalolla 9.8.1950.

Vedenottopaikaksi osuuskunnalle valikoitui Nilojoki ja ensimmäinen vedenottamo eli pumppuasema valmistui sinne 1953. Rakennus on edelleenkin olemassa EVOn toimistorakennuksen takapihalla Erauspojantiellä. Ensimmäinen viemäri rakennettiin Kirkkokedon koululta Kuusamojärveen, niin sanotun Pikkupappilan rantaan.

Osuuskunnan perustamisen jälkeen jäsenmäärä lähti nousuun 1970-luvun tienoilla, kun maalta muutettiin kirkonkylälle ja uusia omakotialueita kaavoitettiin. Rukan vesiosuuskunta perustettiin vuonna 1973, sen perustajina olivat Kuusamon kaupungin lisäksi alueen yrittäjät. Keskitetyn vesihuollon perustaminen on osaltaan mahdollistanut matkailuelinkeinon kehittymisen Rukalla. Rukan vesiosuuskunta fuusioitui EVOn kanssa vuonna 1990 ja vuosien saatossa Kuusamon vesiosuuskunta on kasvanut yhdeksi suurimmista vesiosuuskunnista, jotka hoitavat Suomen vesihuoltoa.

Vuonna 1956 osuuskunnalla oli vesijohtoverkostoa 4,5 kilometriä ja viemäriverkostoa 4 kilometriä, vettä käytettiin 61 kulutuspisteessä ja määrä kasvoi koko ajan. Kasvavan käytön myötä vesitornin rakentaminen tuli ajankohtaiseksi. Vesitorni valmistui ja otettiin käyttöön vuonna 1962. Korkeutta tornilla oli 42 metriä, ja tarina kertoo, että tornin lähiasukas, Raate-Aaro, oli kysellyt rakennusmiehiltä tornin korkeutta. Vastauksen saatuaan oli Aaro harpponut 40 metrin matkan mökkiinsä päin ja todennut: ”Ei kaavu päälle”.

Vesitorni saneerattiin vuonna 1992, jolloin säiliötila suurennettiin 350 kuutiosta 1850 kuutioon. Vanhan tornin päälle liukuvalettiin uusi torni ja sen päälle rakennettiin näköalakahvila ja vesisäiliö. Tänä kesänä vesitornin katto sai uuden pinnan ja tornin kylkiä tiivistettiin. Samalla tornille tehtiin laajempi kuntokartoitus, jossa betonisten rakenteiden todettiin olevan kunnossa ja tornin käyttö voi jatkua turvallisin mielin.

Vesihuolto on kasvanut vuosien saatossa tasaiseen tahtiin ja tänä päivänä vesihuollon piirissä on 5500 käyttöpaikkaa. Kuusamon Kirkasta pohjavettä pumpataan 14 vedenottamolta, joilta sitä toimitetaan käsittelemättömänä verkostojen kautta vesitorniin, ja sieltä edelleen asiakkaiden käyttöön.

Vesijohtoverkostoa toiminta-alueel-

la on noin 602 kilometriä, viemäriverkostoa puolestaan noin 500 kilometriä. Vuonna 2020 vesihuollon pääpaino on Mäntyselän uuden jätevedenpuhdistamon rakentamisessa.

Puhdistamo valmistuu vuonna 2021 ja sen kustannusarvio on 13,5 miljoonaa euroa.

Toiminta laajenee kaukolämpöön 1970 –luvun Suomessa ryhdyttiin ratkaisemaan energiaongelmaa rakentamalla asutuskeskuksiin suuria lämmitysyksiköitä. Vuonna 1977 vesiosuuskunta osti Kuusamon kunnan rakentaman aluelämmitysverkoston ja raskasöljykäyttöisen lämpökeskuksen, joka sijaitsi Toranginahon pientaloalueella. Ensimmäisen toimintavuoden lopussa kaukolämmön käyttöpaikkoja oli 124 kappaletta, tänä päivänä kaukolämmöllä lämpeneviä kiinteistöjä on jo 1447 kappaletta.

Aluksi kaukolämpöä tuotettiin raskaalla polttoöljyllä ja öljyn hinnan heilahteluista huolimatta kiinnostus kaukolämpöön oli kova. Osuuskunnan hallitus päätti ryhtyä suunnittelemaan ja toteuttamaan kotimaisen polttoaineen käyttöä lämmöntuotannossa ja niin rakennettiin 12 megawatin kiinteän polttoaineen lämpökeskus Toranginahoon vuonna 1982. Kaukolämpöliiketoiminta kasvoi tasaiseen tahtiin ja vuonna 1988 lämpökeskusta laajennettiin ja kokonaistehoa nostettiin 22 megawattiin. Laajennuksen käyttöönoton jälkeen kotimaisilla polttoaineilla tuotettiin 85 % kaukolämpöenergiasta.

Voimalaitos rakennetaan ja sähköntuotanto alkaa Sähkön tuotannon liittämistä kaukolämmön rinnalle oli pohdittu jo aiemmin ja vuonna 1991 voimalaitoksen rakentaminen otettiin esille IVO Oy:n, Koillis-Pohjan Sähkö Oy:n sekä Kuusamon Vesiosuuskunnan välisissä neuvotteluissa. IVO Oy:llä oli loppusuoralla myös toinen paikkakunta voimalaitoksen sijoittamispaikaksi ja

KUUSAMOLAISTEN ARJESSA JO VUODESTA 1950

Vesitorni valmistui ja otettiin käyttöön.

Rukan vesiosuuskunta perustettiin.

1962 9.8.1950 Kuusamon vesijohto- ja viemäriosuuskunta perustettiin

1973 1972 Torangin kemiallisbiologinen jäteveden­ puhdistamo rakennettiin.

Torangin kiinteän polttoaineen lämpökeskus rakennettiin.

1982 1977 Osuuskunta osti kaukolämpöliiketoiminnan Kuusamon kaupungilta.

Torangin voimalaitos valmistui ja vesitorni uudistettiin.

Kuusamon Kirkas pohjavesi ja Kuusamon Puhdas kaukolämpö lanseerattiin

1993 1990 Rukan vesiosuuskunta fuusioitui Kuusamon vesiosuuskunnan kanssa

2019 2016 Rukan uusi jäte­ vedenpuhdistamo valmistui

2020 Mäntyselän uuden jäteveden­ puhdistamon rakentaminen aloitettiin. Rakesituslaitteisto nousi voimalaitoksen tontille

KUUSAMONEVO.FI

sitkeiden neuvottelujen jälkeen Kuusamo sai rakentamispäätöksen. Tämä on ollut lottovoitto osuuskunnalle ja kuusamolaisille, rakentamispäätöksellä turvattiin lämmöntuotanto vuosiksi eteenpäin, mikä on myös näkynyt suoraan kaukolämmön asiakkailta perittävässä energiahinnassa. Lämpöliiketoiminnan laajenemisen myötä ja painopisteen siirtyessä kaukolämpötoimintaan sai osuuskunta nimekseen Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta vuonna 1993.

“Voimalaitoksen rakentamispäätöksellä turvattiin lämmöntuotanto vuosiksi eteenpäin, mikä on näkynyt suoraan asiakkailta perittävässä energiahinnassa.”

KUUSAMON ENERGIA- JA VESIOSUUSKUNNAN ASIAKASLEHTI

kaasupesurilla ja prosessissa syntyvä hukkalämpö otetaan talteen ja siirretään edelleen kaukolämpöverkkoon.

Uusi jätevedenpuhdistamo Rukalle valmistui vuonna 2016 ollen osuuskunnan kallein investointi siihen mennessä urakkasummalla 9,5 miljoonaa euroa. Puhdistamon lupaehdot olivat tiukat, sen hetken tiukimmat koko Pohjois-Euroopassa ja puhdistamo on Suomessa ensimmäinen MBBR-tekniikalla toteutettu jätevedenpuhdistamo.

Ympäristötekijät otettiin suunnittelu- ja rakennusprosessissa huolellisesti huomioon, sillä herkkää kuusamolaista luontoa haluttiin kunnioittaa. Puhdistamo on nyt ollut käytössä jo useamman vuoden ja vaaditut lupa-arvot on saavutettu.

Ennakoiva taloudenpito mahdollistaa investoinnit Tänä päivänä EVO on aktiivinen toimija vesi- ja lämpöhuollon saralla ja investointeja on viime vuosina tehty kiihtyvään tahtiin. Investoinnit ovat olleet mahdollisia osuuskunnan va-

EVON STRATEGIA 2020 1. Vahvana toimijana turvaamme kuusamolaisille edulliset, laadukkaat ja häiriöttömät palvelut.

2. Vakavaraisuus on tärkeää, jotta pystymme toteuttamaan vaadittavat investoinnit ja ennakoimaan lainsäädännön asettamat uudet vaatimukset.

3. Vastuullisuus on osuuskuntamme peruskivi. Tehtävämme on yhteiskunnalle elintärkeä: turvaamme puhtaan veden ja lämmön jakelun sekä jäteveden puhdistuksen.

INVESTOINNIT 2020-2029 • Itä-Ruka viemärivesien siirtolinja 0,5 milj. euroa Vesitorni saneerattiin vuonna 1992 ja siihen rakennettiin maisemakahvila. Vesitorni on yksi Kuusamon maamerkeistä kirkon ohella.

Samana vuonna 1993 IVO Oy rakensi voimalaitokselle polttoainekuivurin koekäyttöön ja kokeiltiinpa polttoaineena jopa Espanjasta tuotuja oliivinkuoria. Vuonna 1997 tehtiin ensimmäinen jätevesilietteen polttokokeilu lämpölaitoksen puolella. Kuivuri jäi kuitenkin kokeiluasteelle, koska se ei täyttänyt IVO Oy: asettamia vaatimuksia. Nykyisin polttoaineet ovat puhtaasti kotimaisia ja lietteen polton mahdollisuus on uudelleen selvityksen alla. Torangin voimalaitoksen omistaa nykyisin Adven Oy ja yhtiön kanssa vastikään uusitut sopimukset voimalaitoksen käyttöä koskien turvaavat kuusamolaisille jatkossakin edullisen kaukolämpöenergian.

Vakaa paikallinen kiertotaloustoimija EVOn jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti vuosien saatossa ja tällä hetkellä jäseniä on 4278 kappaletta. Viimeisimpien vuosien suuria investointeja ovat olleet Rukan biolämpölaitoksen rakentaminen vuonna 2006, kun Rukalla haluttiin kokonaan luopua öljylämmityksestä. Nykyisin Rukan biolämpölaitos tuottaa käytännössä hiilidioksidivapaata kaukolämpöä biopolttoaineella, kuten puun kuori, hake ja puru. Lisäksi lämmöntuotannossa syntyvät savukaasut puhdistetaan savu-

kaan sekä ennakoivan taloudenpidon avulla ja investointeja tehdään paikallinen kiertotalous sekä ympäristötekijät huomioiden. Ajankohtaisina hankkeina verkostonrakennuksessa ovat Tolpanniemen alueella menossa oleva kaukolämpöverkoston saneerausohjelma sekä Kitkantien peruskorjauksen yhteydessä tehtävät kaukolämmön ja vesihuollon saneeraustyöt.

Kaukolämmön tuotannossa pyritään mahdollisimman vähäpäästöiseen ja tehokkaaseen tuotantoon käyttämällä entistä puhtaampia polttoaineita ja tehostamalla toimintaa teknisillä ratkaisuilla. Esimerkiksi koekäytössä oleva lehtotuhkan rakeistuslaitteisto kierrättää lämmöntuotannossa syntyvän tuhkan metsälannoitteeksi. Hankkeeseen kuuluu myös yhdyskuntalietteen polttokokeilu ”mikä syntyy täällä, käsitellään täällä” -kiertotalousajatuksella.

Vesihuollon investoinnit puhtaaseen ja kestävään tekniikkaan Mäntyselän jätevedenpuhdistamolla kantavat pitkälle tulevaisuuteen, eikä Kuusamon jätevesiasioista tarvitse enää kantaa huolta. EVO on vahva, vakaavarainen ja vastuullinen osuuskunta, joka on läsnä kuusamolaisten arjessa 24/7.

Lähde: Kuusamon EVOn historiikki 1950–2020. Kirjoittanut talous- ja hallintopäällikkö Kirsti Alavuoma.

• Viemärin yhdyslinja Nissinjärvi-Iitinki 0,5 milj. euroa • Verkostojen laajennukset ja saneeraukset 4,6 milj. euroa • Mäntyselän jätevedenpuhdistamo 13,5 milj. euroa • Jätteenkäsittely uuden puhdistamon yhteydessä ja lietteen poltto 5,65 milj. euroa • Lentotuhkan rakeistus metsälannoitteeksi 0,9 milj. euroa

HENKILÖSTÖ • Kasvanut osuuskunnan alun muutamasta työn­ tekijästä yli 30 työntekijään • Pisimmät työurat yli 40 vuotta • Lähivuosina eläköitymisiä ja uusia rekrytointeja • Lisäksi EVO työllistää välillisesti työntekijöitä urakoidensa kautta

5

6

KUUSAMONEVO.FI

KUUSAMON ENERGIA- JA VESIOSUUSKUNNAN ASIAKASLEHTI

JUHLAVUODEN HARRASTETUKIRAHA – paikallista hyvinvointia tukemassa EVOn juhlavuoden 10 000 euron harrastetukiraha lasten ja nuorten liikunnallisten harrastusten tukemiseen jaettiin heinäkuun aikana. Tukea myönnettiin saapuneiden hakemusten perusteella 8 800 euroa paikallisten urheiluseurojen sekä yhdistysten kautta ja yksityishenkilöt saivat tukea 1 200 euroa.

Harrastetukirahan avulla EVO haluaa olla mukana tukemassa paikallisten lasten ja nuorten hyvinvointia ja mahdollistaa osaltaan arvokasta työtä tekevien yhdistysten ja seurojen toimintaa. Talousja hallintopäällikkö Merja Kemppainen kommentoi kampanjaa: ”EVO tukee vuosittain paikallista harrastustoimintaa ja nyt juhlavuoden harrastetukirahan kohdalla oli hienoa huomata, että ihmiset olivat todella kiinnostuneita kampanjasta ja kuinka paljon meiltä paikkakunnalta löytyy erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Meillä Kuusamossa on todella hyviä yksilölajien harrastajia ja hienoja aktiivisia harrastusryhmiä, liikkeellä oli erityisen motivoitunutta väkeä, se oli ilo huomata.”

Esittelemme ohessa muutamia tuensaajia.

Kuusamon Melojat – lähellä luontoa Kuusamon Melojat on vuonna 1983 perustettu melontaseura ja mukana toiminnassa on kaiken­ ikäisiä harrastajia ja myös kokonaisia perheitä.

• Jäseniä noin 30 • Kaikenikäiset melonnasta kiinnostuneet tervetulleita mukaan toimintaan • Lajiin pääsee tutustumaan maksutta • Kuusamon Melojat löytyvät Facebookista ja Instagramista @kuusamonmelojat

EVOn harrastetukirahalla seura hankkii juniorikäyttöön sopivia varusteita, jotta myös junioreilla on mahdollisuus tutustua harrastukseen turvallisesti.

Seura järjestää viikkomelontoja Kuusamon keskustan lähivesillä sekä kuivan maan patikkaretkiä talvella. Kevättalvella seuralla on myös uimahallivuoro, jossa harjoitellaan muun muassa kaatumisolosuhteita ja tekniikkaa turvallisessa ympäristössä.

Seuran puheenjohtaja Raisa Nikula kannustaa kuusamolaisia harrastuksen pariin: ”Kuusamolaisilla on aivan nenänsä alla loistavia aloittelijoillekin sopivia melontavesistöjä. Melomalla pääsee tutustumaan lähiluontoon ja vesistöihin aivan uudesta näkökulmasta ja viettämään mieleenpainuvia hetkiä perheen ja ystävien kanssa. “

Melontaa Nilojoella. Kuva Piritta Takkinen.

Saara-Sofia Sora-aho

Kuusamon Otevoimailijat

Saara-Sofia on 16-vuotias kuusamolainen, joka on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt olla monessa lajissa mukana, hän on harrastanut mm. salibandya C-tyttöjen suomenmestaruustasolla. Viimeiset kaksi vuotta hänen päälajinaan on ollut freestylehiihto. Saara-Sofia on aloittanut

Otevoimailu on Suomessa suhteellisen tuore laji, sitä on harrastettu noin kymmenen vuotta. Lajissa mitataan yksilön sormien, ranteen ja kyynärvarren maksimivoimaa eli puristusvoimaa erilaisilla siihen soveltuvilla lajeilla. Lajin puuhamies Santeri Mikkonen kertoo, mihin harrastetukiraha käytetään: “Kuusamon energia- ja

– laskeminen elämäntapana

Saara-Sofia rinteessä.

Kuva: Saara-Sofia Sora-aho.

freestylehiihdon vuonna 2019 Rukaslalomissa ja hänet on valittu Vuokatti-Ruka freeski -urheiluakatemiaan kaudelle 2020–2021.

Tulevaisuudessa Saara-Sofialla on tähtäimessä menestys Freestyle Ski Tourilla sekä kehittyä huipputason freeski-laskijaksi. Saara-Sofia mukaan laskeminen on elämäntapa: ”Laskeminen merkitsee minulle sitä, että saan haastaa itseäni uusilla tempuilla ja saan olla kavereiden kanssa ulkona pitämässä hauskaa. Laskeminen on myös tapa liikkua luonnossa. Uusista onnistumisista tulee hyvä fiilis ja se antaa enemmän itseluottamusta omaan tekemiseen.

Harrastetukiraha helpottaa uusien varusteiden hankintaa sekä auttaa innostamaan urheilijana ja motivoimaan omaa tekemistä mäessä.” EVO toivottaa menestystä Saara-Sofialle hänen lasku-urallaan!

– matalalla kynnyksellä voimailun pariin

Otevoimailijoiden logo on Santeri Mikkosen käsialaa.

vesiosuuskunnan myöntämä tukiraha mahdollistaa meille resursseja yhteiskäyttöön tarkoitettujen harjoitusvälineiden hankinnassa, esimerkkinä ”the flask” niminen virallinen pinsettioteväline, jota käytetään myös maailman suurimmassa otevoimailutapahtumassa kisavälineenä. Olemme hyvin kiitollisia saamastamme tuesta!”

Kuusamossa otevoimailua pääsee harrastamaan matalalla kynnyksellä, seura järjestää ympäri vuoden maksuttomia yhteistreenejä, joissa otevoimailulajeja pääsee opastetusti kokeilemaan. Otevoimailu ei vaadi minkäänlaista urheilullista taustaa, joten sitä voi ryhtyä rohkeasti kokeilemaan kuka tahansa.

• Otevoimailu on osa kansainvälistä voimailuliittoa

• Uudet harrastajat tervetulleita mukaan ympäri vuoden

• Kuusamossa 12 lisenssiurheilijaa ja parikymmentä harrastajaa, niin miehiä kuin naisia, ikähaitarilla 13-70 vuotta

• Kuusamon Ote­ voimailijat löytyvät Instagramista @armliftingkuusamo sekä Santeri Mikkosen tavoittaa Instagramista @strongsanteri

KUUSAMONEVO.FI

KUUSAMON ENERGIA- JA VESIOSUUSKUNNAN ASIAKASLEHTI

7

Kuusamon Tankotanssijat – taitoa ja tasapainoa

Tankotanssi on uudehko laji Suomessa ja se on lähtöisin sirkusmaailmasta.

Ohjaaja Jenna Ronkainen ja kisaryhmän Saana Skog tangolla.

Kuva Kuusamon Tankotanssijat.

Tankotanssi kiehtoo monipuolisuudellaan ja akrobaattisilla liikkeillään: tangon avulla tehdään mm. erilaisia pyörähdyksiä, voimaliikkeitä ja liikesarjoja.

Lajin suosio ja harrastajamäärä kasvaa koko ajan myös Kuusamossa ja yhdistys haluaa tehdä lajin aloittamisen mahdollisimman helpoksi.

Tankotanssiohjaaja ja seuran hallituksen jäsen Jenna Ronkainen kertoo: ”Tukiraha mahdollisti tälle kesälle tankotanssikisoihin osallistuville tytöille koko kesän ohjauksen ja harjoittelun. Osa rahasta käytetään myös myöhemmin järjestettävään lyhyeen tankotanssikurssiin, jossa ensikertalaisetkin pääsevät kokeilemaan tätä lajia. Olemme erittäin kiitollisia, lasten ja nuorten liikunnan tukeminen ja mahdollistaminen on meille tärkeää.”

• Laji on lähtöisin sirkusmaailmasta • Tangon avulla tehdään mm. erilaisia pyörähdyksiä ja voimaliikkeitä • Harrastajia Kuusamossa noin 60 ja kisaryhmässä kolme tyttöä • Kuusamossa lapset pääsevät mukaan toimintaan Kuusamoopiston kurssien kautta • Kuusamon Tankotanssijat löytyvät Facebookista sekä Instagramista @kuusamontankotanssijat

NAISENERGIAA MIESVALTAISELLE TOIMIALALLE Paljasjalkainen kuusamolainen viihtyy kotikonnuilla Energisen naisen nauru pirskahtelee, kun juttelen Merja Kemppaisen kanssa EVOn toimistolla. Merja esittelee itsensä paljasjalkaiseksi kuusamolaiseksi, joka on käynyt muualla vain suorittamassa opinnot palatakseen takaisin Kuusamoon. Perheen perustamisen myötä Kuusamoon asettuminen oli luonteva ratkaisu ja hän kertoo viihtyvänsä paikkakunnalla mainiosti: täällä ovat perhe ja ystävät, sekä luonto ja juuret, ne kaikista tärkeimmät. Lisäksi Kuusamon monipuoliset harrastusmahdollisuudet saavat kiitosta Merjalta.

Vahvaa talousosaamista Merja aloitti työskentelyn EVOlla tämän vuoden helmikuussa, siihen saakka hän työskenteli ensin taloushallinnon parissa tilitoimistossa kahdeksan vuotta, jonka jälkeen pankkialalla seitsemän vuoden ajan. Pankkialalla Merja sanoo saaneensa kokea monipuolisen tehtäväkirjon aina vt. konttorijohtajuuteen saakka, viimeiseksi hän toimi yritysrahoituspäällikkönä. Merja kertoo, että pankkimaailmasta jäi rahoitus- ja talousosaamisen lisäksi käteen kattava verkosto kontakteja ja yhteistyökumppaneita, ja nykyisessä työssä paikkakunta- ja yrityskentän tuntemuksesta on ollut paljon apua. Vankasta talousosaamisesta on myös hyötyä nykyisessä tehtävässä, ja Merja naurahtaakin, että jo kotioloista kumpuaa tiedon tarve talousasioihin, hänen miehellään on tilitoimisto, joten lainsäädännön muutokset ja muut alan ajankohtaiset asiat tulevat myös sitä kautta tutuiksi.

Tekninen toimiala Uudessa työssään talous- ja hallintopäällikkönä Merja kertoo viihtyneensä todella hyvin, ja saaneensa edeltä-

jältään Kirsti Alavuomalta hyvät eväät sekä arvokkaan perehdytyksen matkan varrelle. Kirsti ehti työskennellä EVOlla 40 vuotta, joten hiljaista tietoa oli siirrettävänä melkoinen määrä ja tästä työstä Merja on kiitollinen.

Vesi- ja lämpöhuolto toimialana ovat Merjalle uusia, hän kertookin aiemmin riittäneen, että vettä tulee hanasta ja talo pysyy lämpimänä. Opittavaa teknisestä toimialasta riittää, mutta Merja on tyytyväinen, että pääsi heti kiertämään myös kentällä ja näkemään varsinaisen työn eri puolet. Nämä työt konkretisoituvat sitten hänen työpöydälleen lukuina, ja kun on kentällä nähnyt, mistä on kysymys, on enemmän tarttumapintaa asioihin. Kentällä kiertämistä varten Merja halusi myös itselleen keltaiset Dimexit sekä turvakengät ja nauraakin, että pieniä naisten kokoja taitaa olla harvemmin tarvetta tilata.

yhdyskuntateknisellä toimialalla, niin se koskettaa paikkakuntalaisia. Kerromme ja päivitämme kuulumisia meidän päivittäisestä toiminnastamme tuolla kentällä, eikä olla kasvoton toimija, vaan läsnä kuusamolaisten arjessa.”

Avoimin mielin kohti uutta Merja kertoo odottavansa innolla tulevaisuuden haasteita, joista yksi oleellinen on digitalisaatio. Digitaalisia ratkaisuja etsitään asiakkaiden asioinnin helpottamiseksi sekä sisäisten töiden organisoimiseksi. Kiitoksen kulttuuri on myös läsnä organisaatiossa, Merja haluaa osaltaan esimiehenä varmistaa, että kiitos tavoittaa myös itse tekijät, positiivinen palaute vie eteenpäin. Hän kertoo arvostavansa suuresti työntekijöiden ammattitaitoa ja seuranneensa innolla, miten koko vilkas kesä on teh-

Vahdinvaihtoa EVOlla on tullut ja on tulossa päätökseen useampikin pitkä työura ja tämän myötä työntekijäkuntakin nuorenee, käynnissä on siis eräänlainen vahdinvaihto. Pitkät työurat kertovat hyvää yrityksestä työnantajana, EVOlla viihdytään. Ilahduttavaa on myös ollut, että työhakemuksia saapuu tasaiseen tahtiin ja alan opiskelijat ovat halukkaita tekemään projekti- ja lopputöitä sekä työharjoitteluja EVOlle. Tämä tuo uutta ja tuoretta näkökulmaa myös EVOn päivittäiseen toimintaan ja antaa mahdollisuuden uusille käytännöille.

Asiakasviestintä ja päivittäisen työn tekeminen läpinäkyväksi myös asiakkaille on tärkeää Merjalle, ja tiedon saatavuudesta hän aikoo huolehtia myös jatkossa: ”Kiitosta on tullut avoimuudesta, me kerromme mitä tapahtuu, ja kun ollaan

Kuka?

• Merja Kemppainen aloitti EVOn talous- ja hallintopäällikkönä helmikuussa • Opiskellut Oulun ammattikorkeakoulussa liiketalouden tradenomiksi ja käynyt lisäksi Aalto yliopiston johtamiskoulutusohjelman sekä muita lisäkoulutuksia • Paljasjalkainen kuusamolainen • Perheeseen kuuluvat mies ja kaksi lasta, sekä koiramainen kissa

ty töitä niin sanotusti tukka putkella: ”Omaa tekemistä helpottaa tieto siitä, että meillä on erittäin ammattitaitoista porukkaa ja joiden osaamiseen voi luottaa sataprosenttisesti.”

Vapaa-ajasta virtaa Kouluikäisten lasten äidin elämä on vauhdikasta myös kotona. Merja kertoo saavansa virtaa liikkumisesta ja pitämällä muutenkin huolta itsestään. Kesällä hän harrastaa muun muassa juoksua ja pyöräilyä, talvella hän hiihtää. Luonto on myös tärkeä osa perheen elämää, Merja kertoo: ”Meillä on Kuusamossa upeat puitteet jokaiseen vuodenaikaan. Luontoon on kiva lähteä vaeltamaan ja käy-

mään perheen kanssa retkellä. Se tuo hyvää vastapainoa työarkeen, siellä saa ajatukset työelämästä irrotettua, vaikka stressiä ei olisikaan. On ihana tunne maanantaina, että hei, on maanantai ja pääsee latautuneena töihin.”

Perhe on kasvanut kesällä uudella jäsenellä, Hertta-kissalla, joka on vienyt koko perheen sydämet. Merja nauraa, että Hertta luulee varmaankin olevansa koira, niin paljon löytyy koiramaisia piirteitä. Näin korona-aikana myös kotona on tullut vietettyä enemmän aikaa, ja aikaa on jäänyt myös sisustamiselle, joka on mieluisa harrastus. Nyt menossa on pihasaunan rakennusprojekti ja osaava nainen onkin piirtänyt saunan itse.

8

KUUSAMONEVO.FI

KUUSAMON ENERGIA- JA VESIOSUUSKUNNAN ASIAKASLEHTI

Vesitornia REMONTOITIIN KESÄLLÄ Vesitornin katto sai alkukesästä uuden pinnan ja tornin kylkiä tiivistettiin. Osana remonttia vesitornille tehtiin laajempi kuntokartoitus, jossa kiinnitettiin huomiota erityisesti betonirakenteiden kuntoon. Kartoituksessa betonisten rakenteiden todettiin olevan kunnossa ja tornin käyttö voi jatkua turvallisin mielin.

Kuva: Kimmo Viinikka

Koronatilanteen vuoksi toimipisteidemme ovet pysyvät suljettuina Koronapandemian ollessa edelleen läsnä arjessa, pidämme toimistomme ja muiden toimipisteiden ovet suljettuina ulkopuolisilta ehkäistäksemme parhaamme mukaan viruksen leviämistä.

Asentajat tekevät kotikäyntejä vain välttämättömissä tilanteissa ja asianmukaisin suojavarustein varustettuina sekä käsihygieniasta huolehtien. Vikapäivystys toimii normaalisti ja palvelee asiakkaitamme numerossa 0207 41 4929.

Asiointiin suosittelemme käyttämään sähköisiä asiointikanavia esimerkiksi mittarinlukeman ilmoittamiseksi.

Lukeman voi ilmoittaa netissä osoitteessa www.kuu-

samonevo.fi. Asiakaspalvelun tavoittaa sähköpostilla asiakaspalvelu@kuusamonevo.fi sekä soittamalla numeroon 0207 41 4900 tai 0207 41 4902. Asiakaspalvelumme palvelee sähköisissä kanavissa arkisin kello 8–16 normaalisti.

Seuraamme tilanteen kehittymistä ja noudatamme viranomaisten ohjeistuksia. Mahdollisista muutoksista tiedotamme EVOn sähköisissä kanavissa.

Tule mukaan ENERGIANSÄÄSTÖVIIKKOON! Valtakunnallista energiansäästöviikkoa vietetään tänä vuonna 5. – 11.10.

SEURAA MEITÄ SOMESSA @kuusamonevo – hyödyllisiä vinkkejä ja tietoa häiriöistä Voit seurata meitä Facebookissa, Instagramissa, LinkedInissä @kuusamonevo sekä kotisivuillamme www.kuusamonevo.fi Seuraa meitä somessa ja saat ajantasaista tietoa häiriöistä sekä jakelukeskeytyksistä! Häiriötiedotteiden lisäksi kerromme muun muassa EVOn ajankohtaisia kuulumisia sekä energian- ja vedensäästövinkkejä TILAA UUTISKIRJE! Sähköisen uutiskirjeemme voit tilata osoitteessa www.kuusamonevo.fi/tilaa. Tilaamalla uutiskirjeen saat ajankohtaiset kuulumiset suoraan sähköpostiisi.

Uutiskirje ilmestyy kerran kuukaudessa.

Rakentaja, suunnitteletko kaukolämpöön liittymistä ensi vuonna?

Ota yhteyttä jo nyt ja varmista sujuva liittyminen.

Liittymäasioissa sinua auttaa suunnittelu- ja asiakaspäällikkö Sami Moilanen p. 020 741 4907

Osallistu sinäkin energiansäästötalkoisiin seuraamalla somejulkaisujamme, niin saat hyödyllisiä vinkkejä oman energiankäyttösi tehostamiseksi. Käyttämällä energiaa järkevästi hillitset sekä kustannuksia että ilmastonmuutosta.

Äänestä paras energiansäästövinkki tykkäämällä energiansäästöviikon julkaisuista Facebookissa tai Instagramissa @kuusamonevo ja ottamalla sivumme seurantaan. Osallistuneiden kesken arvomme lämpöisen torkkupeiton (arvo 40 euroa)!