051026_PPY_3

3/2026

Hyödynnä maksuttomia palvelujamme Sparraamme sinua yritystoiminnan kaikissa vaiheissa aina perustamisesta kasvuun ja kansainvälistymiseen. Varmistamme, että tarjolla on ajankohtaista tietoa, aktiivisia verkostoja sekä kilpailukykyinen toiminta­ympäristö. ALKAVAN YRITYKSEN PALVELUT

UUDET LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

TOIMIALAPALVELUT JA VERKOSTOT

• liikeidea ja yrityksen perustaminen

• digitaalinen liiketoiminta

• toimialakohtainen kehittäminen

• starttiraha

• vihreä siirtymä

• vienti- ja messumatkat

• startup-toiminta

• hiiliviisas kiertotalous

• klusteritoiminta

• innovaatiopalvelut

• Oulun innovaatioallianssi

OSAAVAN HENKILÖSTÖN REKRYTOINTI

• designmenetelmät

• rekrytointipalvelut ja -tapahtumat

SIJOITTUMISPALVELUT

• kansainväliset osaajat

• toimitilat ja yritystontit

• rekrytoinnin tuet

• investointimahdollisuudet

Lue lisää: businessoulu.com

• kesätyöllistäminen

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN • yritysrahoitus • maksuttomat valmennukset • vienti ja kansainvälistyminen • omistajanvaihdokset

Osallistu tapahtumiin ja valmennuksiin

BusinessAsema

tapahtumat.businessoulu.com

businessasema.com

• muutosturvapalvelut

Pohjoisen tulevaisuus syntyy teoista, tarjoa nuorelle mahdollisuus

arrow-right businessoulu.com/tulevaisuus hashtagpohjoisentulevaisuus

p. 08 558 55810 Uusikatu 52, 90100 Oulu

2 YRITTÄJÄLEHTI

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2026

PÄÄKIRJOITUS

Pää kylmänä, nyt kun vauhti kiihtyy

MARJO KOLEHMAINEN Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät toimitusjohtaja

Alueellamme on alueellisen investointitiimin mukaan käsittämättömän suuri 66 miljardin euron investointiputki. Energiainvestointien osuus on 44 miljardia. Lukuja on vaikea hahmottaa. Vaikka kaikki investoinnit eivät tule yhtä aikaa ja moni jää suunnitelmaksi niin osankin toteutuminen avaa valtavasti mahdollisuuksia alueemme yrityksille. Innostukseen sekoittuu jo huoli. Riittääkö sähkö? Mistä saadaan työntekijät? Nousevatko hinnat? Kysymykset ovat aiheellisia, mutta pelkkä huolien luetteleminen ei vie eteenpäin. Tarvitaan tiivistä yhteistyötä. Datakeskukset hallitsevat keskustelun ilmatilaa, mutta kasvua ja investointeja on nähtävissä paljon muuallakin teollisuudessa. Eikä sovi unohtaa vireillä olevia muitakin palvelurakennetta kehittävää kuten monitoimiareena- tai infrainvestointeja. Jokaisen kunnan kuuluu edistää omia hankkeitaan. Näin suuren mahdollisuuden hyödyntäminen

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti tavoittaa alueen kaikki keskeiset päättäjät!

vaatii kuitenkin yhteistyötä yli kuntarajojen. Työssäkäynti, alihankintaketjut ja palvelujen kysyntä ulottuvat kauas investointikunnan ulkopuolelle. Pohjois-Suomen Elinvoimakeskus vetää alueellista investointitiimiä, jossa harmillisesti Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät eivät ole mukana.

osaamista nyt tarvitaan kasvuun. Haluamme hankkia ja välittää tietoa, tarjota tukea ja auttaa yrittäjiä valmistautumaan tuleviin mahdollisuuksiin. Hyvä esimerkki tästä oli Googlen tiedotustilaisuus yrityksille. Yrittäjärjestön kutsumana tilaisuus saatiin hetkessä täyteen yrityksiä.

ALUEELLISTEN toimijoiden enna-

ALUEEMME kansainvälistyy voi-

kointia ja kehittämistä varten toimijoiden joukon pitää laajentua nopeasti. Samaan pöytään tarvitaan kuntien ja hanketoimijoiden rinnalle työllisyysalueet, koulutusorganisaatiot ja elinkeinoelämän edustajat. Yhdessä on selvitettävä, mitä osaamista tarvitaan, milloin hankkeet etenevät ja miten paikalliset yritykset pääsevät mukaan. Samalla on huolehdittava nykyisten yritysten työvoimatarpeista. Meillä yrittäjäjärjestössä on tässä oma tehtävämme. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjillä on noin 4 000 jäsenyritystä. Se on suora yhteys laajaan joukkoon yrittäjiä, joiden

makkaasti, nyt kun investorit ovat muualta. Se edellyttää kulttuurimuutosta myös meidän yrityksiimme. Valmistauduttava on. Yhdelle valmistautuminen tarkoittaa kielitaidon tai muun osaamisen päivittämistä. Toiselle se tarkoittaa kansainvälistä rekrytointia, kalustohankintoja tai laatujärjestelmää. Suurten tilaajien vastuullisuutta koskeviin tietopyyntöihin on osattava vastata. Hankkeissa jopa yleiset sopimusehdot voivat olla muuta kuin mitä Suomessa on totuttu käyttämään. Kaupan ja palvelualojen yrityksissä kannattaa arvioida, mitä

Matkalla kohti vahvempaa maakuntaa

Alueelliset Yrittäjälehdet ja Kauppalehti ovat Suomen luetuimpia talouslehtiä.

RISTO HUOVINEN Hallituksen puheenjohtaja PohjoisPohjanmaan Yrittäjät

Tutkimuksen suoritti Innolink Research Oy

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Ry Päätoimittaja: Marjo Kolehmainen Kustantaja: Kaleva365 Oy Paino: Botnia Print Taitto: Kaleva365 Oy Myynti: puh. 08 5377 180, yrityksille@kalevamedia.fi

uudet asiakkaat tarvitsevat ja miten omaa tarjontaa pitäisi kehittää. Tieto hankintojen aikatauluista ja vaatimuksista on saatava kuitenkin ajoissa, jotta yrittäjälle jää aikaa valmistautua ja arvioida omat mahdollisuutensa. Yrittäjän sanoin ”Nyt tunne on, että miljardeja heitellään sinne ja tänne, mutta milloin tapahtuu ja milloin on minun mahdollisuuteni?” Investoinnin koko ei vielä kerro, kuinka paljon työtä ja tuloja alueelle jää. Kasvun vaikutukset tuntuvat sitä laajemmin, mitä paremmin alueemme yritykset pääsevät mukaan. Silloin investointieuroista syntyy paikallisia tilauksia, työpaikkoja ja uutta osaamista. Tavoitteena pitää olla, että yrityksille jää vahvempi pohja kasvaa myös rakennusvaiheen jälkeen. Nyt jäitä hattuun huolipuheeseen ja työhanskat käteen. Me haluamme olla mukana tekemässä tästä mahdollisuudesta alueemme yrityksille kasvua.

Paistaa se aurinko risukasaankin. Vanha sanonta, mutta pitkän ja pilvisen ajan jälkeen se tuntuu vihdoinkin oikein osuvalta ja olevan kaiken lisäksi myös totta. Positiivisia uutisia on tippunut pitkin vuotta ja hyvää tuntuu olevan tulossa lisää aina vain kiihtyvässä tahdissa. Onnistumiset ruokkivan onnistumisia, vaikka maailmalla vielä paljonkin parannettavaa. Mutta positiiviset uutiset lisääntyvät Suomessa. Ne kertovat isoista investoinneista, markkinoiden uudelleen järjestymisistä ja uusista mahdollisuuksista. Mitään tällaista emme ole saaneet kokea hyvin pitkään aikaan, jos koskaan. Toki parannettavaa riittää vielä monessakin asiassa ja töitä riittää tehtäväksi. Siitä huolimatta hyvät uutiset jyräävät ja niiden luoma positiivinen ilmapiiri kasvaa pyörivän lumipallon lailla. Annetaan positiivisuuden ilmapiirin levitä ja annetaan yritysten kasvaa siinä mukana. Otetaan tarjolla olevat uudet mahdollisuudet käyttöön niin tekoälyn kuin maakuntamme isojen investointiemme myötä.

JUURI NYT kannattaa ottaa rohkea

askel eteenpäin ja jopa tuntemattomaan. Menestyksen myötä yrittäjien kannattaa investoidaan sekä sitä kautta mahdollistaa lisää kasvua ja positiivisuutta. Hyödynnetään paikallisia palveluita ja levitetään positiivisuutta myös sitä kautta. Meille tarjotaan ja annetaan juuri nyt aivan poikkeuksellisen loistavia mahdollisuuksia. Esimerkiksi vielä hetki sitten hiljaisissa kunnissa tontit viedään nyt suorastaan käsistä tavalla, jota emme osanneet välttämättä edes ajatella. Palveluita tarvitaan nyt lisää laajasti ympäri maakuntaa. Jutut kunniallisesti kuihtuvista kunnista voidaan unohtaa ja on aika alkaa miettiä, miten yrityksemme pääsevät mukaan uuteen kasvuun. Parhaimmillaan saamme elinvoimaa ja pitovoimaa vuosikymmeniksi. Siinä riittää hyvää kaikille yrityksille, yrittäjille, kunnille ja kuntalaisille. Itsestään ei toki mitään juuri tapahdu. Pidetään huoli, että me kaikki olemme mukana tekemässä uutta vahvempaa maakuntaa.

YRITTÄJÄLEHTI 3

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2026

ESTER VAN DAM

SEURAA MEITÄ SOMESSA!

Facebook-sivu: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Liity yli 3200 tykkääjämme joukkoon. Saat ensimmäisten joukossa tietoa tapahtumistamme ja meille tärkeistä asioista.

45 vuotta lentopallon lumoissa. sivu 24

Miksi liityit yrittäjäyhdistyksen jäseneksi?

3/2026 9

Yrittäjälehti kysyi PPY:n tuoreilta jäseniltä syitä, mitä he odottavat saavansa yrittäjäyhdistykseltä. Syitä on monia: pöhinää, yhteisöllisyyttä, kivaa seuraa, tukea ja ystäviä.

6

8

Läpinäkyvyyttä tekoälysisältöön EU:n tekoälyasetus velvoittaa yritykset merkitsemään tekoälyn käytön läpinäkyvästi. Traficom valvoo asetuksen noudattamista ja viranomainen voi puuttua, jos merkintä velvollisuuksia rikotaan.

Suhdannenäkymät paranivat Pk-yritysbarometri kertoo Pohjois-Pohjanmaan alueen suhdannenäkymien parantuneen. Suhdannenäkymien saldoluku on alueellamme +5, kun se vuosi sitten oli negatiivinen -8.

X: @PPYrittajat Yrittäjyyden uusimmat uutiset ja ajankohtaisimmat teemat.

LinkedIn: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Verkostoidu meidän kanssa, saat tietoa mitä tarvitset!

Tässä numerossa 4

Kannattaa tulla myös mukaan eri FB-ryhmiimme: Pohjois-Pohjanmaan hankintaneuvoja Maakunnallinen omistajanvaihdospalvelu Nuoret yrittäjät Yksinyrittäjät Seniorit

Lisää yhteistyötä PPY esitti Pohteelle palveluntuottajafoorumin perustamista. Pohde vastasi haluavansa organisoida vuosikelloon sidotun yhteistyön, joka osallistaa myös alueen soteyritykset.

Youtube: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Löydät Youtuben puolelta tarinoita yrittäjistä, ihmisistä ja huikeista palkitsemisista.

Takana matkailun menestyskesä

10 Oulu2026 nosti kaupungin maailmankartalle. Hailuodon kiinteän yhteyden avaaminen toi saareen matkailijaruuhkaan. Yli kolmannes Kuusamon turisteista tulee ulkomailta.

16

Häikäisevän hyvät näkymät Täpötäysi sali pääsi todistamaan Alueellisessa kunnallisjohdon seminaarissa, miten PohjoisPohjanmaalla on häikäisevät näkymät. Tarvitaan yhteistyötä, että suurhankkeet toteutuvat ja niiden tuoma hyöty maksimoidaan.

@pohjois_pohjanmaan_yrittajat

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät: www.ppy.fi Suomen Yrittäjät: www.yrittajat.fi

4 YRITTÄJÄLEHTI

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2026

???

YRITTÄJÄLEHTI KYSYY

Miksi liityit yrittäjäyhdistyksen jäseneksi? Tuoreet PPY:n jäsenet kertovat, mitä he toivovat saavansa jäsenyydestä ja mitä tavoitteita heidän yrityksellään on lähitulevaisuudessa.

Hyvä pöhinä vetää puoleensa Hehkua Oy on yrittäjän helposti lähestyttävä taloushallinnon kumppani, jossa asiat hoidetaan ammattitaidolla, tarkasti ja ajallaan, mutta ilman turhaa pönötystä. Haluan tehdä talousasioista ymmärrettäviä ja auttaa yrittäjiä saamaan numeroista varmuutta päätöksentekoon ja yrityksen kehittämiseen. Palveluihin kuuluvat kirjanpito, palkanlaskenta, verotus, viranomaisraportoinnit sekä yrittäjän arkea helpottavat assistenttipalvelut. Huomasin jo ennen omaa yrittäjyyttäni, että Kuusamossa yrittäjäyhdistyksellä on todella hyvä meininki ja pöhinä. Yhdistys on näkyvillä ja edistää yritysten asioita sidosryhmien kanssa. Itselläni on myös taustaa ammattiyhdistystoiminnasta ja vapaa-aika

kuluu parin eri yhdistyksen hallinnossa: yhdistystoimintaan liittyminen myös yrittäjänä oli melkein itsestäänselvyys. Paikallisesti haluan olla mukana yhdistystoiminnassa, koska mitä useampi yritys on mukana yhdistystoiminnassa, on vaikuttamisen mahdollisuuskin suurempi. Toivon myös vertaistukea muilta yrittäjiltä. Eikä ne pikkujoulut oikein yksin miltään tunnu! Lähitulevaisuuden tavoitteena on auttaa mahdollisimman monia yrittäjiä saamaan mielenrauhaa talousasioihin. Sehän luonnollisesti tuo mielenrauhaa myös omiin talousasioihin. Kaisa Mäkelä Hehkua

Yhteisöllisyyttä ja koulutuksia

Lisää tietoa, tukea ja ystäviä

On kiva kuulua porukkaan

KärkiViesti on yhden monitoiminaisen digimarkkinointiyritys Oulaisista, jonka ykkösmissio on auttaa paikallisia yrittäjiä tulemaan näkyväksi ja menestymään. Teen paljon videoita, some-sisältöjä, nettisivuja sekä joskus pidän työpajoja somen tekemisestä ja tapahtumatuottamisesta. Minulle oli jotenkin itsestään selvää liittyä yrittäjäyhdistykseen, kun yrittäjäksi rupesin. Yhteisöllisyys ja verkostot ovat yksinyrittäjälle tosi tärkeitä, kuten myös edut ja koulutukset mitä yrittäjäyhdistyksen kautta saa. Toivon monenlaisia tapahtumia mihin osallistua. Tavoitteeni on kasvattaa yrityksen tunnettuutta ja kehittää omaa osaamistani asiakkaiden tarpeiden mukaan sekä tietysti tukea asiakkaita markkinoinnissa ja tehdä tulosta yhdessä. Toivon, että saan tehdä tätä työtä niin pitkään kun intoa piisaa!

PIA Hoivapalvelut Oy:n tavoitteena on tarjota kotiin vietävää apua yksilöllisesti jokaisen asiakkaan tarpeiden mukaan. Haluan kehittää palveluita niin, että palvelu joustaa ihmisen tarpeiden mukaan – eikä ihmisen tarvitse sopeutua palveluun. Liityin yrittäjäyhdistyksen jäseneksi, koska tarvitsen neuvoja ja tukea monissa kysymyksissä. Yrittäjyyteen liittyy paljon lakeja, sääntöjä ja käytäntöjä, joista en vielä tiedä riittävästi. Haluan oppia lisää, mistä yrittäjä voi saada apua ja tukea erilaisissa tilanteissa. Toivon saavani ajankohtaista ja hyödyllistä tietoa sekä tukea yrittäjyyteen. Toivon myös uusia kontakteja, ehkä jopa uusia ystäviä ja kollegoita, joiden kanssa voisi vaihtaa kokemuksia ja kehittää erityisesti hoivan ja arjen tukipalveluita. Tällä hetkellä yritykseni tarvitsee uudelleenjärjestelyä, ja ratkaistavana on monia asioita. Siksi lähitulevaisuuden tärkein tavoitteeni on saada yrityksen tilanne vakaaksi ja löytää oikeat ratkaisut, joiden avulla voin jatkaa eteenpäin.

JL Boomer Oy on monipuolinen ja luova yritys. Sen alla toimii BOOM! Store -kivijalkavaateliike sekä teen yrityksille some- ja videosisältöjä. Lisäksi Dip’n Pop -brändilläni teen sweet treatseja esim. Oreotikkareiden muodossa. Olen päätoiminen innostuja ja impulssitoteuttaja, kun saan hyvän idean, haluan yleensä myös toteuttaa sen! Liityin yrittäjäyhdistykseen verkostojen ja yhteisöllisyyden vuoksi. Yrittäjänä tekee välillä paljon yksin, joten on kiva kuulua porukkaan ja nähdä, millaisia mahdollisuuksia uudet verkostot voivat tuoda. Toivon jäsenyyden kautta saavani uusia tuttavuuksia, ajatuksia ja yhteistyökuvioita. Olen avoin uudelle ja innolla näkemässä, mihin asti verkostot voivat yltää! Alun perin 5kk:n pop up -myymäläksi tehdylle BOOM! Storelle toivon jatkoa ja sitä, että raahelaiset ottavat liikkeen omakseen. Pidemmän tähtäimen haaveena on oma panimo Raaheen, johon suunnitelmat ovat jo pitkällä!

Wuokko Kärki Kärkiviesti

Irina Panicheva PIA Hoivapalvelut Oy

Jenna Lämsä JL Boomer

YRITTÄJÄLEHTI 5

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2026

Tarjoa nuorelle mahdollisuus arrow-right businessoulu.com/tulevaisuus

Oulun seudun työnantajille on jaossa tänä vuonna vielä noin kaksi miljoonaa euroa Kun työnantaja työllistää alle – Riittää, että nuori on ilmoittautunut työnhakijaksi, ollut yhden päivän työt30-vuotiaan työttömän työntömänä ja hänen kotikuntansa on Oulun seudun työllisyysalueella, selventää hakijan, jää maksettavaksi vain setelin käyttöä koordinaattori Satu puolet palkkakuluista. Toinen Saarela BusinessOulusta. Jos nuori on tarkoitus työllistää puoli hoituu nuorten työllistäpuoleksi vuodeksi, sopimus tehdään missetelillä. Tuen tavoitteena kerralla koko ajalle. on helpottaa nuorten pääsyä – Sitä ei voi tehdä esimerkiksi kahdessa kolmen kuukauden pätkässä. Kun nyt työmarkkinoille ja keventää palkkaa nuoren, saa näppärästi työntekirekrytointikustannuksia. jän joulukiireisiin ja alkukesän sesonkiin.

- Työllistämisseteli on hyvä diili. Olen valmis palkkaamaan sillä toisenkin nuoren, sanoo Lihaja kalakauppa Oy:n yrittäjä Petteri Pyhtilä.

NUORTEN TYÖLLISTÄMISSETELI • Tukea voivat hakea yritykset ja 3. sektorin toimijat • Tuki kattaa 50 % nuoren palkasta. Tukeen eivät sisälly sivukulut, lomaraha, suorituspalkkiot, työ­suhdeedut tai ylityökorvaukset. Setelin ansiosta Henna Kantojärvi pääsi alkuun kiinteistönhoitajana. Nyt haave vakityöstä Kukkohovi Palvelut Oy:ssä on toteutumassa.

• Työsuhteen vähimmäiskesto on 3 kk • Tuen enimmäismäärä on 1 500 €/kk, yhteensä enintään 9 000 €/6 kk.

Oululaisia yrittäjiä tuetaan kuntalisällä Kuntalisä madaltaa rekrytointikynnystä ja tarjoaa työnhakijalle mahdollisuuden kasvaa työyhteisön uudeksi ammattilaiseksi. Huoltoluxin liiketoimintajohtaja Henri Saxholmin kokemus kuntalisästä on ollut positiivinen. Kun yritys halusi kouluttaa Sara Yousefbiglarin työtehtävään pysyvästi, kuntalisä mahdollisti rekrytoinnin.

YRITYSTEN KUNTALISÄ

• Käy uuteen työsuhteeseen, joka täyttää työssäoloehdon. Tukea voidaan myöntää myös oppisopimustyösuhteeseen. • Viimeisen kokonaisuudessaan tuetun 6 kuukauden jakson tulee Lisätietoja: alkaa 1.1.2027. Satu Saarela, 040 546 5707, Lisätietoja: satu.saarela@businessoulu.com Satu Saarela, 040 546 5707, satu.saarela@businessoulu.com

Tutustu työnantajien rekrytointitukiin arrow-right businessoulu.com/tyonantajat

• Tuen määrä enintään 50 prosenttia palkkakuluista (enintään 1 500 €/kk) • Tuen kesto enintään 12 kk • Työnhakijan työttömyys on kestänyt vähintään 3 kk • Tukea voidaan myöntää myös oppisopimustyösuhteeseen. Lisätietoja: Merja Kela, 040 358 2316, merja.kela@businessoulu.com

Henri Saxholm ja Sara Yousefbiglar

6 YRITTÄJÄLEHTI

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2026 JAAKKO KOIVUKANGAS

"Sisällön merkitsemistapa ja merkintävelvollisuus riippuvat siitä, millaisesta sisällöstä ja tekoälyn käytöstä on kyse”, kertoo digimarkkinointitoimisto Kuulun toimitusjohtaja ja tekoälykouluttaja Jonna Muurinen.

Läpinäkyvyyttä tekoälysisältöön

·

EU:n tekoälyasetus vaatii merkitsemään tietyt tekoälyllä tuotetut tai muokatut sisällöt. Kymmeniä tuhansia tietotyöläisiä tekoälyn käyttöön kouluttanut toimitusjohtaja kertoo vinkit onnistuneeseen tekoälyn käyttöön. EU:n tekoälyasetuksen 50. artiklan avoimuusvelvoitteita on sovellettu 2.8.2026 alkaen. Velvoitteet voivat koskea kaikenkokoisia yrityksiä ja muita organisaatioita riippuen siitä, miten tekoälyä käytetään. Tekoälyn tuottama tai muokkaama deepfake- eli syväväärennöskuva, ‑video tai ‑ääni täytyy merkitä selkeästi tekoälyllä tuotetuksi tai muokatuksi, kerrotaan Traficomin verkkosivuilla. Suomessa tekoälyasetuksen avoimuusvelvoitteiden noudattamista valvoo pääasiassa Traficom. Deepfake eli syväväärennös on tekoälyllä tuotettua tai muokattua kuva-, ääni- tai videosisältöä, joka muistuttaa olemassa olevaa tai uskottavasti mahdollista henkilöä, esinettä, paikkaa, yhteisöä tai tapahtumaa ja voi näyttää vastaanottajasta aidolta tai totuudenmukaiselta. Deepfake voi olla kokonaan tekoälyllä generoitu tai esimerkiksi olemassa olevaa kuvaa, videota tai ääntä voidaan muokata tekoälyllä niin, että lopputulos voi antaa vas-

taanottajalle väärän vaikutelman sen aitoudesta. Tekoälyn tuottamasta tai olennaisesti muokkaamasta tekstistä on myös tietyissä tilanteissa kerrottava, jos teksti julkaistaan tarkoituksena tiedottaa yleisölle yleistä etua koskevasta asiasta. Merkintää ei tämän säännön perusteella tarvita, jos sisältö on käynyt läpi aidon ihmistarkastuksen tai toimituksellisen kontrollin ja ihminen kantaa siitä toimituksellisen vastuun. Sisältö on merkittävä siten, että lukija, katsoja tai kuulija saa tiedon tekoälyn käytöstä viimeistään ensimmäisen altistumisen yhteydessä. Deepfake-sisällössä ilmoituksen pitää olla selkeästi havaittava ilman erillisiä teknisiä välineitä. Kuvan voi merkitä EU:n tarjoamilla valmiilla kuvakkeilla tai muulla selkeästi erottuvalla tavalla. ”Sisällön merkitsemistapa ja merkintävelvollisuus riippuvat siitä, millaisesta sisällöstä ja tekoälyn käytöstä on kyse”, kertoo digimarkkinointitoimisto Kuulun toimitusjohtaja ja tekoälykouluttaja Jonna Muurinen.

Traficom valvoo Jos yritys käyttää tekoälytyökaluja olemassa olevan sisällön tavanomaiseen muokkaamiseen, kuten kieliopin korjaamiseen, kohinan vähentämiseen tai teknisen esitystavan parantamiseen, avoimuusvelvoitetta ei yleensä sovelleta tähän käyttöön. Tavanomaista muokkausta koskeva poikkeus ei enää välttämättä sovellu, jos tekoäly muuttaa sisäl-

Tekoäly voisi olla sinulle kollega, jota olet aina toivonut. Jonna Muurinen Kuulun toimitusjohtaja ja tekoälykouluttaja

lön merkitystä, tyyliä tai tarkoitusta olennaisesti. Arvio tehdään tapauskohtaisesti. EU:n kuvakkeiden käyttö on vapaaehtoista. Jos tekoälyasetus edellyttää ilmoitusta, itse ilmoitusvelvollisuus ei kuitenkaan ole vapaaehtoinen. Muurinen kertoo, että uusilla säännöillä haetaan läpinäkyvyyttä ja avoimuutta viestintään. Suomessa tekoälyasetuksen avoimuusvelvoitteiden noudattamista valvoo pääasiassa Traficom. Jos merkintävelvollisuuksia rikotaan, viranomainen voi puuttua asiaan esimerkiksi huomautuksilla, korjausmääräyksillä tai muilla hallinnollisilla toimenpiteillä. Vakavammissa tapauksissa seurauksena voi olla myös hallinnollinen seuraamusmaksu.

Ekologisuus mietityttää Muurinen on kouluttanut uransa aikana 45 000 tietotyöläistä tekoälyn käyttöön ja tekee 100 tekoälykoulutusta vuodessa. Yksi kysytyimmistä aiheista koulutuksissa on tekoälyn ympäristövaikutukset. Muurisen mukaan tekoälyn käytöstä voi tehdä tarkoituksenmukaisempaa parantamalla omia tekoälytaitoja ja vähentämällä tarpeetonta käyttöä. ”Jos osaa kirjoittaa kehotteita hyvin, ei tarvitse veivata samaa asiaa uudelleen ja uudelleen tekoälyn kanssa. Tekoälyn käytön osaaminen vaikuttaa paljon siihen, miten ekologisesti tekoälyä voidaan hyödyntää.” Isoja teemoja ovat myös kielimallien edistykselliset ominaisuudet, kuten skillit, agentit, assistentit ja automaatiot. Muurinen ker-

too, että suuri osa tehtävistä, joita ihmiset haluaisivat ulkoistaa tekoälylle, onnistuu myös yksinkertaisemmilla keinoilla. ”Työtehtävien tehostamiseen riittää yksinkertaisimmillaan hyvä prompti eli kehote. Joku toivoo, että olisi ihana tulla töihin, kun tietäisi, mitä päivän aikana pitää tehdä.” ”Siihen riittäisi ajastettu prompti, joka käy hakemassa sähköposteista ja sisäisistä keskusteluista tiedot ja tekee niistä raportin.”

Digitaalinen työkaveri Tekstiä tuottavat kielimallit ja visuaalista sisältöä generoivat mallit ovat monimutkaisia järjestelmiä, jotka hyödyntävät koneoppimista ja suuria määriä dataa. Muurinen muistuttaa, etteivät tekoälyt voi ratkaista yrittäjän kaikkia ongelmia. Sen sijaan Muurisen mielestä tekoälystä voi saada yrittäjälle hyödyllisen apulaisen. Esimerkiksi tekoälylle voisi antaa yrityksen tietyn osaston usein kysyttyjä kysymyksiä ja niiden vastauksia, jolloin se voisi auttaa vastaamaan toistuviin kysymyksiin ja vapauttaa työntekijöiden aikaa muuhun työhön. Muurisen mukaan yrittäjien kannattaa tutustua tekoälyn tarjoamiin mahdollisuuksiin. Hän ei halua ajatella tekoälyä ensisijaisesti tehostamisen tai nopeuden lisääjänä vaan laadun parantajana. ”Pienillä yrittäjillä ja yksinyrittäjillä voi olla ongelma sen kanssa, että ei ole ketään, kenen kanssa pallotella ajatuksia. Tekoäly voisi olla sinulle kollega, jota olet aina toivonut.” JAAKKO KOIVUKANGAS

YRITTÄJÄLEHTI 7

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2026

Vietä riemukkaat pikkujoulut Rokualla! • Pikkujoulubuffet • Livemusiikkia • Rentoutumista • Majoitus Kysy vapaat illat ja varaa! Varaukset: p. 020 7819 200 myynti@rokua.com Kuntoraitti 2, 91670 Rokua www.rokua.com

ASFALTTIKORJAUKSET AMMATTITAIDOLLA

187 0430 040 932 2582

asfalttipartio.fi AI-kuvaketta voidaan käyttää yleisenä ilmoituksena tekoälyn käytöstä. Tarvittaessa sen yhteydessä voidaan tarkentaa tekstillä, mitä tekoäly on tehnyt.

Siivouspalvelut yrityksille ja taloyhtiöille

25 vuotta

Tiesitkö että...

Laadukasta siivouspalvelua modernilla laadunhallinnalla

Voit lukea uusimman Yrittäjä-lehden myös verkossa

Ylläpitosiivoukset Sisältö on osittain tekoälyllä tuotettua.

Peruspesut Ikkunanpesut

Ota yhteyttä

Graffitien poisto

040 564 7179

Oulu • Raahe • Ylivieska • Oulainen

Sisältö on täysin tekoälyn avulla tuotettu.

www.kaleva.fi/ppy

serviceone.fi

SPA HOTEL RUNNI Iisalmen sydämestä löydät hotellin joka on sopivan kaukana kaikesta

Näin käytät tekoälyä Jonna Muurinen suosittelee yrityskäyttöön organisaatioille tarkoitettuja maksullisia tekoälylisenssejä, joissa on usein yrityskäyttöön suunniteltuja hallinta- ja tietosuojatoimintoja. ”Eihän yrityksissä käytetä ilmaisia sähköpostiosoitteitakaan. Kun ostetaan yritykseen lisenssit maksullisiin tekoälyihin, niin käyttökokemus paranee”, kertoo Muurinen. Tällä hetkellä tekoäly-yhtiöiden välinen kilpailu on kovaa, ja se näkyy Muurisen mukaan lisenssien hinnoissa. Tulevaisuudessa tekoälyn käyttö tulee hänen arvionsa mukaan todennäköisesti maksamaan enemmän, joten käyttöönotto on tällä hetkellä verrattain edullista. Opettele käytännön tasolla käyttämään kielimalleja promptaamalla eli kirjoittamalla niille kehotteita selkeällä kielellä. Kielimallille voi kehotteiden lisäksi antaa tietoa, kuten tiedostoja ja linkkejä, ja pyytää sitä muokkaamaan tai käsittelemään sisältöä tai etsimään siitä tietoa. Kielimalleja ei kannata käyttää kritiikittä internetin hakukoneen

korvikkeena. Niitä voi käyttää esimerkiksi sparrauskaverina, joka toimii sitä paremmin, mitä enemmän tehtävän kannalta olennaista taustatietoa sillä on. Tekoälyohjelmia voi käyttää myös älypuhelimella ja niille voi antaa ohjeita puhumalla. Puheohjaus voi olla kirjoittamista nopeampi tapa käyttää tekoälyä esimerkiksi liikkeellä ollessa tai muussa tilanteessa, jossa kirjoittaminen on hankalaa. Ota huomioon myös tekoälyn ympäristövaikutukset. Selkeä tehtävänanto voi vähentää turhaa edestakaista iterointia. ”Kuvien generointi voi kuluttaa selvästi enemmän laskentatehoa kuin lyhyen tekstivastauksen tuottaminen”, Muurinen muistuttaa. Siksi turhaa visuaalisen sisällön generointia kannattaa välttää. Viesti tekoälyn käytöstä avoimesti ja rehellisesti. Muista EU:n tekoälyasetuksen velvoitteet silloin, kun käytät sen piiriin kuuluvaa tekoälyllä tuotettua tai muokattua sisältöä. JAAKKO KOIVUKANGAS

KOKOUSPAKETIT

ALKAEN 32 €

MONIPUOLISET TILAT

KOKOUS & HYVINVOINTI HOTELLI JÄRJESTÄMME MONIPUOLISET JA IDEARIKKAAT TIIMI JA KOKOUSPÄIVÄT TOIVEIDENNE MUKAISESTI KAIKENKOKOISILLE RYHMILLE.

6 kabinettia

Savusauna

Marsalkkasali

Kylpyläosasto

Ravintola

Aktiviteetit

Tilausravintola

Ohjelmapalvelu

82 huonetta

Hyvinvointipalvelut

YHTEYDENOTTO myyntipalvelu@spahotelrunni.fi 040-6671846

Runnintie 407 74595 Runni

www.spahotelrunni.fi

8 YRITTÄJÄLEHTI

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2026

Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet kasvuun Pohjois-Pohjanmaalla.

Yritysten näkymät parantuivat

·

PPY:n toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen: Pohjois-Pohjanmaan kasvu pitäisi saada muuttumaan investoinneiksi ja työpaikoiksi Syyskuussa julkaistun Pk-yritysbarometrin tulokset kertovat Pohjois-Pohjanmaan alueen suhdannenäkymien parantumisesta. Suhdannenäkymien saldoluku on alueellamme +5, kun se vuosi sitten syksyllä oli vielä negatiivinen ‑8. Koko maassa suhdannenäkymien saldoluku on +10, kun se vuosi sitten oli vielä +3. Pohjois-Pohjanmaan pk-yrityksissä ollaan varovaisia ja odottavalla kannalla henkilökunnan määrän kasvun suhteen, vaikka tilanne onkin parantunut viime syksystä. Pohjois-Pohjanmaalla työvoiman palkkaamisen tarve on heikompana kuin koko maassa saldoluvun ollessa 0, kun se on koko maassa keskimäärin +3. Arviot ensi vuoden liikevaihdosta ja kannattavuudesta ovat liikevaihdon osalta hieman parantuneet. Liikevaihdon odotuksia kuvaava saldoluku on parantunut ja se on nyt +8, viime vuonna +5. Kannattavuuden saldoluku on myös hieman parantunut, ollen kuitenkin edelleen miinuksella ‑3, kun se vuosi sitten oli ‑12. Koko maan vastaavat saldoluku liikevaihdon osalta on parempi 16 ja mutta kannattavuuden osalta heikompi ‑4.

Kasvun käänne hitaampaa Arvio investointien arvon kehityksestä ensi vuonna on heikentynyt ja on nyt ‑19, kun viime keväänä se oli ‑13. Arvio innovaatioiden, tuotannon ja tuotteiden kehityksestä ensi vuonna on pysynyt lähes samana hieman heikentyen ja on nyt ‑1, kun vuosi sitten oli 0. Koko maan vastaavat luvut ovat ‑11 ja +3. Suunta on parempi, mutta Poh-

jois-Pohjanmaalla kasvun käänne on hitaampi. ”Pohjois-Pohjanmaalla on kasvua, mutta se pitää saada muuttumaan investoinneiksi, tilauksiksi ja työpaikoiksi. Toivottavasti alueemme yritykset pääsevät alueellisten isojen investointien alihankintaketjuihin mukaan. Kotimaisuusasteiden pitäisi olla korkeampia näissä hankkeissa. Lisäksi poukkoilevalta näyttävä päätöksenteko hallituskausittain on myrkkyä pk-investoinneille. Työllisyys kyllä seuraa mukana, kun yritysten viime vuosien vajaakäytön kuoppa saadaan kurottua kiinni ja päästään aidosti kasvamaan”, sanoo Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen.

Viennin osuus kasvanut Alueen yrityksistä ilmoittaa hakevansa voimakasta kasvua 5 prosenttia, mikä on vähemmän, kuin viimeksi keväällä (8 %). Kasvuhakuisten yritysten määrä on pysynyt samana viime keväästä: kasvua hakee 33 prosenttia yrityksistä. Vientiä harjoittavien yritysten osuus on Pohjois-Pohjanmaalla kasvanut ja tavaroiden viennin osuus on kasvanut selvästi. Se on nyt 47 prosenttia, kun se viime vuonna oli alle 40 prosenttia. Pk-yrityksistä 93 prosenttia ilmoittaa, ettei ole käyttänyt kansainvälistymispalveluja. ”On loistava uutinen, että vienti on lisääntynyt pk-sektorilla, käänne on erittäin positiivinen. Toisaalta pk-barometri näyttää selkeän käyttökuilun. Vientiä tai kansainvälistä liiketoimintaa on jo joka viidennellä alueen pk-yrityksellä, mutta 93 prosenttia ei ole käyttänyt kansainvälistymispalveluja viimei-

sen vuoden aikana. Jos haluamme systemaattisesti edistää vientiä, palvelujen pitää olla helpommin löydettävissä ja niiden pitää tuoda yritykselle käytännön kontakteja, rahoitusta ja apuja kaupallistamiseen”, määrittelee Kolehmainen.

Mikä on saldoluku? Pk-yritysbarometrin kyselyssä vastaajalle annetaan esimerkiksi kolme eri vastausvaihtoehtoa, ”kasvaa”, ”ennallaan” ja ”supistuu”. Tulokset esitetään selkeyden vuoksi saldolukuina. Sillä tarkoitetaan positiivista kehitystä odottavien yritysten osuutta, josta on vähennetty negatiivista

kehitystä odottavien osuus. Jos esimerkiksi 25 prosenttia vastaajista odottaa suhdanteiden kasvavan seuraavalla vuosineljänneksellä, 55 prosenttia sen pysyvän ennallaan ja 20 prosenttia supistuvan, saldoluvuksi saadaan +5 (25–20 = 5). Saldoluku voi näin vaihdella +100:n ja ‑100:n välillä.

ANNA RAUDASKOSKI

Jekotekilla isoja projekteja kiikarissa Toivottavasti Pohjois-Pohjanmaan yritykset pääsevät mukaan isojen investointien alihankintaketjuihin. Marjo Kolehmainen Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja

ESTER VAN DAM

Toimitusjohtaja Jere Nikupeteri on yksi Jekotek Oy:n kolmesta osakkaasta.

”Aloitimme Jekotekin sivutoimisina yrittäjinä 2,5 vuotta sitten. Viime vuoden elokuussa ryhdyin täysipäiväiseksi yrittäjäksi. Joulukuuhun mennessä kaikki osakkaamme olivat mukana päätoimisina yrittäjinä Jekotek Oy:ssä”, yrityksen toimitusjohtaja Jere Nikupeteri kertoo. Aluksi Nikupeteri ja Konsta Juola perustivat yrityksen tarjoamaan sähköautojen latauspisteiden asennusta. ”Koska olemme kaikki olleet teollisuusalalla töissä, oli luontaista alkaa tarjoamaan palveluita teollisuusalan yrityksille. Toimenkuvamme on laaja – teemme sähkötöitä yksityisille ja yrityksille sekä laajoja teollisuusprojekteja. Erikoisosaamisena meillä on sähköautojen latauspisteiden asennusten lisäksi sammutusjärjestelmien asennukset”, Nikupeteri sanoo. Parantuneet suhdanneluvut näkyvät erityisesti teollisuudelle palveluja tarjoavilla sähköyrityksillä. ”Myös yksityisasiakkaiden kulutus on noussut, asennamme esimerkiksi paljon sähköautojen latausasemia kotien autotalleihin.” Jekotekin tavoitteena on maltillinen kasvu. Isoja projekteja on tie-

dossa ja niihin on tehty tarjouksia. Henkilöstömäärän lisääminen ja investoinnit ovat mahdollisia. ”Jos projektit toteutuvat, tarvitsemme lisää työntekijöitä ja työntekijät tarvitsevat työvälineitä ja autoja töissään”, kiteyttää Nikupeteri. Hänen mielestään Pk-yritysbarometrin tulokset ovat suhteellisen positiivisia. Esimerkiksi Google-investoinnit datakeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan alueella vaikuttavat hyvällä tavalla sähköja automaatioalan menestymiseen. ”Koska isommat sähköyritykset urakoivat datakeskusten valmistusprosesseissa, saattavat pienemmät yritykset saada tilauksia, joita isommat yritykset eivät kiireissään ehdi toteuttaa”, uumoilee Nikupeteri. Yrityksen perustajien, Nikupeterin ja Juolan lisäksi Jekotekin osakkuuden osti Lassi Helkomaa viime vuonna. ”Palkkasimme keväällä kaksi työntekijää lisää. Yrityksessämme työskentelee tällä hetkellä viisi ihmistä. Henkilöstömme määrä on enemmän kuin tuplaantunut lyhyessä ajassa.” ANNA RAUDASKOSKI

YRITTÄJÄLEHTI 9

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2026

LIUBOV ALEKSEEVA

"Tämän hetken yhteistyö Pohteen kanssa ei ole aitoa kumppanuutta. Kumppanuus tarkoittaa avointa keskustelua, molempien osapuolien kuuntelua ja yhteistä päätöksentekoa", Pohteen aluevaltuutettu Emilia Huusko sanoo.

PPY esitti palveluntuottajafoorumia · Pohde vastasi haluavansa organisoida vuosikelloon sidotun yhteistyön, joka osallistaa myös alueen sotealan yritykset. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät (PPY) esitti Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle uudenlaisen palveluntuottajafoorumin perustamista. PPY:n tavoitteena on vahvistaa hyvinvointialueen, sote-yritysten ja järjestöjen säännöllistä ja aitoa vuoropuhelua sekä rakentaa yhteistyölle pysyvä toimintamalli. PPY:n toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen korostaa, että kyse ei olisi vain yksittäisten hankintojen ympärillä käytävästä keskustelusta, vaan laajemmasta yhteisestä näkemyksestä siitä, miten alueen sosiaali- ja terveyspalveluja voidaan tulevaisuudessa järjestää. ”Tarvitsemme yhteisen pöydän, jossa voidaan ennakoida tulevia palvelutarpeita ja etsiä ratkaisuja yhdessä ennen kuin päätökset ovat jo valmiita”, Kolehmainen linjaa. Pohteella käytössä oleva markkinavuoropuhelu on PPY:n Kirsi

Anttilan mukaan toimiva väline esimerkiksi yksittäisten hankintojen valmistelussa. Sen rinnalle tarvitaan rakenne, jossa voidaan tarkastella koko palvelutuotannon kokonaisuutta ja rakentaa pitkäjänteistä kumppanuutta.

Pohde kehittää yhteistyötä Pohteen aluehallituksen iltakoulu käsitteli PPY:n aloitetta. Se antoi tulevaisuuslautakunnan puheenjohtajalle sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisjohtajalle tehtäväksi valmistella yhteistyön kehittämistä koskeva toimintasuunnitelma ja vuosikello. Pohteen tavoitteena on näin luoda säännöllinen ja ennakoitava toimintamalli hyvinvointialueen ja yrittäjäkentän väliselle vuoropuhelulle. Ajatuksena on jatkaa valmistelua yhteisesti suunniteltua

yrittäjäfoorumia, joka kokoontuisi kaksi kertaa vuodessa yhteiseen seminaariin. Valmisteluun osallistuisivat Pohteen suunnitelmien mukaan sosiaali- ja terveyspalveluyrittäjät sekä Pohjois-Pohjanmaan että KeskiPohjanmaan Yrittäjät. Pohteen puolelta mukana olisi tulevaisuuslautakunta ja viranhaltijajohto. Lisäksi Pohteen tavoitteena on sopia yrittäjäjärjestöjen kanssa säännöllisistä yhteistyötapaamisista kaksi kertaa vuodessa. Niihin osallistuisivat aluehallituksen puheenjohtaja, tulevaisuuslautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisjohtaja. Tapaamisissa Pohde toivoo keskustelua palveluiden kehittämisestä, palvelutuotannon tulevaisuudesta, hankintojen valmistelusta ja yhteistyöstä.

PPY: Hyvä alku foorumille Kolehmainen pitää Pohteen vastaanottoa aloitteelle positiivisena, vaikka hyvinvointialue ei halua vielä perustaa varsinaista palvelutuottajafoorumia.

"Vuosikelloon sidotun yhteistyön organisointi osallistaa alueemme sotealan yritykset. Tältä osin pidän Pohteen päätöstä hyvänä", Kolehmainen kommentoi. Hän haluaa käydä vielä yhteisen keskustelun tulevan tekemisen konkretiasta sisällöstä. "Tämä voi olla hyvä alku myös sille, että foorumikin jonakin kauniina päivänä saadaan", Kolehmainen sanoo.

"Hyödyttäisi koko sotekenttää" Vaalan fysioterapian yrittäjä Emilia Huusko näkee Pohteen palvelutuottajien foorumissa mahdollisuuden, joka voisi hyödyttää koko sote-kenttää. Hänen mukaansa pienillä paikallisilla toimijoilla on paljon annettavaa, kunhan yhteistyölle luodaan oikeat rakenteet. Huusko nostaa esiin konkreettisia pullonkauloja, joita yrittäjät voisivat olla purkamassa yhdessä Pohteen kanssa: puheterapiajonoja ennen lapsen kouluikää ja ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitoa niin, että kotona asuminen onnistuisi pidempään. Lähellä ihmisiä

tapahtuva kuntoutus tai terapia olisivat parhaimmillaan sujuvaa asiakaspalvelua ja samalla tiedolla johtamista koko alueelle. Yrittäjät olisivat myös valmiita kantamaan riskiä esimerkiksi Pohteen henkilöstön sairauspoissaoloista syntyvien kulujen keventämisessä. Suomen kuntoutusyrittäjien hallituksen jäsenenä Huusko muistuttaa, että alalla toimii yhä eri kokoisia yrityksiä, mikä pitää yllä tervettä kilpailua ja valinnanvaraa. Tällä hetkellä kentällä on huoli, että isot sote-jätit valtaavat markkinat. "Tämän hetken yhteistyö Pohteen kanssa ei ole aitoa kumppanuutta. Kumppanuus tarkoittaa avointa keskustelua, molempien osapuolien kuuntelua ja yhteistä päätöksentekoa", Huusko sanoo. Hän toivoo säännöllisiä tapaamisia ja selkeää kanavaa ideoille niiden välillä. Yrittäjien kenttätiedon kulkeutuessa aidosti Tulevaisuuslautakuntaan ja Pohteen hallitukseen asti, foorumista syntyisi konkreettinen toimintamalli, ei vain puhumisen paikka. SUSANNA MENDELIN-SONNY

10 YRITTÄJÄLEHTI

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2026

Hailuodon kiinteän yhteyden avajaisissa riitti vilskettä. Liikenneruuhkat saaressa jatkuivat koko kesän.

Matkailun menestyskesä ·

Oulu2026 ja kiinteä yhteys Hailuotoon lisäsivät merkittävästi matkailijoiden määriä

Hailuodon Panimon toimitusjohtaja Kimmo Kaukosen mukaan kiinteän yhteyden avautuminen kesäkuun lopussa vaikutti matkailijamääriin radikaalisti. Oulun alueelta on käynyt paljon ihmisiä Panimolla. "Heinäkuu oli vilkkain kuukausi. Suurin osa meidän kävijöistä on ollut suomalaisia." Hailuodon Panimo avaa ovensa vappuna. Toukokuussa paikka on auki viikonloppuisin ja kesäkuusta syyskuun loppuun saakka päivittäin. Kaukonen arvelee, että

kiinteän yhteyden johdosta kesäkausi jatkuu hieman molemmista päistä. "Lisäämme aukioloaikoja, mutta emme ole vastaisuudessa auki vuoden päivittäin. Sää ja kelit vaikuttavat paljon aukioloon. Järjestämme edelleen ryhmille suunnattuja palveluita ympärivuoden eli panimokierroksia, olutmaistatteluja, erilaisia juhlia ja tyhy-päiviä." Luovohotellin omistaja Ari Flinck kertoo, että viime kesä oli historian vilkkain matkailukesä Hailuodossa. Matkustajamäärät kasvoivat merkittävästi. Heinäkuussa ajoneuvojen määrä viisinkertaistui edellisvuoteen verrattuna. "Meidän kesäkausi on vilkkaimmillaan juhannuksesta koulujen alkuun. Sesonki jatkuu syyskuun loppuun asti. Majoittujia on syyskuussakin päivittäin." Luovohotelli on lokakuusta alkaen avoinna perjantaista sunnuntaihin. Järjestöille, yrityksille ja erilaisille ryhmille hotelli on auki aina.

Liikevaihto on kasvanut, ravintoloihin on palkattu lisätyövoimaa ja kesäsesonki on pidentynyt. Seija Ramila Hailuodon Elinkeinotoimijat ry:n hallituksen puheenjohtaja

Lisää työtä ja liikevaihtoa "Kiinteän yhteyden myötä matkailijamäärät ovat kasvaneet ja sen myötä palvelutarjontaa on kehitetty. Paikallisten toimijoiden liikevaihto on kasvanut, ravintoloihin on palkattu lisätyövoimaa ja kesä-

sesonki on pidentynyt", Hailuodon Elinkeinotoimijat ry hallituksen puheenjohtaja Seija Ramila sanoo. Aikaisemmin Hailuodon liikennemäärä oli keskimäärin noin 740 ajoneuvoa vuorokaudessa. Ramilan mukaan kiinteän yhteyden avautuessa liikennemäärä on ollut keskimäärin noin 3 125 ajoneuvoa vuorokaudessa eli se on kasvanut noin 2 400 ajoneuvolla vuorokaudessa. Enimmillään ajoneuvoja on ollut vuorokaudessa noin 3 840.

Oulu nostettu maailmankartalle Oulussakin matkailijoiden määrän kasvu kesäkuukausina on ollut merkittävää edellisvuoteen verrattuna. "Erityisesti kesä–heinäkuun yöpymiset ovat lisääntyneet merkittävästi. Tänä vuonna heinäkuuhun mennessä yöpymisiä on ollut yhteensä 145 400 ja kasvua edellisvuoteen 19 prosenttia", Visit Northern Finland Oy.n toimitusjohtaja YT Anderson kertoo.

Kansainvälisiä matkailijoita tulee eniten Norjasta, Ruotsista ja Saksasta. "Majoitusmyynti on noussut tänä vuonna 16 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Heinäkuuhun mennessä myynti on ollut kokonaisuudessaan 7,2 miljoonaa. Majoitusmyynti on kasvanut sekä rekisteröityjen että rekisteröimättömien majoitusten osalta. Myös lentomatkustajien määrässä on kasvua." Syitä matkailijamäärän kasvuun on Andersonin mukaan useita. Yhtenä tekijänä on se, että Oulua on nostettu systemaattisesti maailmankartalle. Ulkomaisesta matkailusta on tullut ympärivuotista. "Oulu2026 tapahtumat ovat houkutelleet matkailijoita. Monet kansainväliset mediat ovat kirjoittaneet kaupungista. Olemme tehneet systemaattista markkinointityötä ja osallistuneet aktiivisesti kansainvälisille matkamessuille. Myös majoituskapasiteetti on nousut." MARI RYTILAHTI

YRITTÄJÄLEHTI 11

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2026

TEIJA SOINI

KettuMäki Oy • Seulotut kivet, sepelit, hiekat ym.

Lähiruokaa pukinkonttiin

• Suursäkeissä myös kaikki lajit.

Anna lahjaksi aito pohjoissuomalainen lähiruokalahja! Henkilökunnalle, asiakkaille, sidosryhmille tai läheisillesi.

Puh. 0400 960 829/Mika toimisto@kettumaki.fi www.kettumaki.fi

TILAA HETI TAI OSTA VERKKOKAUPASTA! TOIMITUKSET 2.12. 2026 ALKAEN. www.viskaalin.fi/tilaukset Huom. lokakuussa tilanneille -5 % ale!

Viskaalin lihatuotepaketit sisältävät Viskaalin tilan parhaita tuotteita.

www.viskaalin.fi

SEURAAVA LEHTI ILMESTYY

Luotettava kumppani matkallasi menestykseen

Tiistaina 8.12.2026

Anna Saaga Travelin viedä sinut ja asiakkaasi turvallisesti perille! Tarjoamme laadukkaita bussi- ja VIP-kuljetuksia koko PohjoisSuomen alueella – luotettavasti, joustavasti ja asiakaslähtöisesti.

Saaga Travel – matkasi paras valinta! Myynti | myynti@saagatravel.fi | 08 655 5100 | saagatravel.fi

PALVELUMME • Tilintarkastus • Erityistilintarkastus • Arvonmääritykset

Yli kolmannes ulkomaalaisia matkailijoita Ruka-Kuusamo matkailu ry:n toimitusjohtaja Janne-Juhani Haarni kertoo, että kesäkautena eli touko–syyskuussa heidän asiakasmääränsä on 30 prosenttia koko vuoden matkailijoista. Asiakkaista 33 prosenttia on ollut kansainvälisiä. Asiakasmäärä kasvoi tänä vuonna sateisesta kesästä huolimatta. Suurin kohderyhmä on britit ja sen jälkeen saksalaiset ja alankomaalaiset. Nämä kolme maata vastaavat yli puolesta kansainvälisistä yöpymisistä. "Heinäkuu on suosituin kuukausi. Sen jälkeen tulevat kesäkuu ja syyskuu. Panostamme kesäkautena erilaisiin tapahtumiin ja aktiviteetteihin. Meillä on kansallishuvipuistokonsepti, joka tarjoaa asiakkaille selkeän ajatuksen siitä, mitä meillä voi kesällä tehdä. Uutuuksina ovat vuoristorata ja seikkailupuisto." Matkailijat eivät tule pelkästään Rukalle, vaan käyvät koko Kuusamon alueella. Alueen vetonauloja

ovat erikoismajoitukset, koskenlasku, gravel-pyöräilyreitit ja patikointireitit sekä kansallispuistot. "Lentoyhteyksien kehittäminen on olennainen osa matkailun kehittämistä. Tarkoituksena on, että matkailijat pääsevät helposti Kuusamoon. Tärkeä yhteistyökumppanimme on Finnair, joka ainoana lentoyhtiönä liikennöi ympäri vuoden. Lentoyhteyksiä on optimoitu siten, että vaihtoaika olisi Helsingissä mahdollisimman lyhyt." Talvisin Kuusamoon lentää useampikin lentoyhtiö suorilla lennoilla. Haarnin mukaan tarkoituksena on saada myös kansainvälisiä lentoja ympärivuotisiksi. "Kaiken ytimessä on yhteistyö matkailualueen, kaupungin, lentoyhtiöiden ja naapurikuntien kanssa. Meillä on myös yhteisiä hankkeita Oulun ja Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa." MARI RYTILAHTI

Jari Nurkkala, KHT, KRT Timo Salonen, KHT Joonas Jyrinki, KHT, KRT Janne Pesonen, HT

• Yritysjärjestelyt ja verokonsultointi • Yrityskaupat ja sukupolvenvaihdokset • Kestävyysraportoinnin varmennus

Juha Isopahkala, HT Marja Hentunen, HT Kari Salonpää, HT Mikko Lumila, HT

Hanna Kinnunen, HT Mika Kemppainen, HT Tuomas Kotajärvi, HT Anne Karppinen-Salonpää, HT www.pstilintarkastus.com Kirkkokatu 5, OULU

Lisää henkilöstösi osaamista • Hoiva-avustaja • Lähihoitaja • Lastenohjaaja • Nuorisoja yhteisöohjaaja • Oppisopimuskoulutukset

sdo.fi

12 YRITTÄJÄLEHTI

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2026

Kasvu vaatii rohkeutta ja kykyä pistää toimeksi · Yrittäjän kasvuaamussa kasvun avaimiksi löytyi toimiva tiimi, rohkeus tarttua mahdollisuuksiin ja kyky viedä suunnitelmat käytäntöön. Syyskuun alussa Oulun Energia Areenalla puhuttiin talouden näkymistä, yrityksen kasvun käytännöistä ja voittajatiimin rakentamisesta. Suomen taloudessa on näkyvissä varovaisen myönteisiä merkkejä, mutta kaikki toimialat eivät ole vielä päässeet nousuun. Esimerkiksi palveluissa ja asuntorakentamisessa suhdanteet ovat edelleen haastavat. Samaan aikaan suoma-

laisilla kotitalouksilla ja yrityksillä on säästössä merkittävää varallisuutta. Näin kertoi Pohjolan OP:n pankinjohtaja Sami Heikkilä Yrittäjän kasvuaamussa. "Talous on kiinni myös ihmisen uskosta tulevaan. Uskallanko investoida ja luottaa tulevaan? Kulttuurimme on sellainen, että säästämme pahan päivän varalle sukan varteen. Mutta voisiko sen sukan joskus avata?"

Samaan hengenvetoon Heikkilä korosti yrittäjyysmyönteisyyden merkitystä. "Tarvitaan sellaista 'tervetuloa tänne, täällä on hyvä yrittää' asennetta.”. Mistä sellaisen paikan löytää? Yleisöstä tarjottiin ehdotus: "Tervetuloa Kempeleeseen!"

Päätöksistä teoiksi Kun Tulevaisuuden Kasvupolkujen markkinointijohtaja Jani Kanerva pääsi puhumaan yrityksen kasvun käytännöistä, nousi yksi avainsana ylitse muiden: toimeenpanokyky. "Jos tehtävät eivät valmistu, asiat seisovat", hän kiteytti. Tähän liittyi myös ajatus siitä,

että tulosta tekevässä yrityksessä jokaisella kokouksella ja palaverilla on merkitys – ja myyntibudjettiin olisi hyvä oppia suhtautumaan pakollisen pahan sijaan parhaana mahdollisena ennusteena yrityksen tavoitteista. "Vuodessa on 12 erää. Jos tulee 12 voittoa, varmasti tulee hyvä tilikausi", Kanerva sanaili urheilutermein. Voittajayrityksiä yhdistää samat asiat kuin urheilujoukkueita. Kärppien Ilkka Mikkola ja Kimmo Kapanen totesivat, että tärkeää on tuntea kukin pelaaja yksilönä ja tietää, mikä heitä motivoi. "Ei riitä pelkkä tsemppipuhe pukukopissa?" lohkaisi juontaja Anela Denic Kaleva Mediasta.

"Ei, eikä edes saunailta", miehet kuittasivat. Kanervan mukaan yksi yleinen virhe on, että johtoryhmään valitaan vain tuttuja ja kivoja ihmisiä. "Ratkaisevaa pitäisi olla kyvykkyys. Keskustelu ilman kompetenssia ei johda mihinkään."

Verkostoista voimaa Tilaisuuden päätti paneelikeskustelu, jossa puitiin muun muassa ensimmäisen työntekijän palkkaamisen haasteita, rahoituskysymyksiä sekä kumppanuuksien merkitystä. Mukana olivat Sanna Paakkonen WTF Design Oy:stä, startupyrittäjä Jenna Säävälä Sketcheristä, Marjut Kärnä Talenomilta ja

YRITTÄJÄLEHTI 13

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2026

MARIA PALDANIUS

SUSANNA MENDELIN-SONNY

Yrittäjyyttä juhlimaan lähteneet Mirvacreatesin Mirva Rontti, Annaeffectin Anna Saari ja Kulmakuvaamon Eveliina Halttu olivat areenasta ensinäkemältä innoissaan.

Periksiantamattomuuden voitto

Voittajatiimin rakentamisesta keskustelivat Sanna Paakkonen, Jenna Säävälä, Marjut Kärnä ja Sami Heikkilä. Keskustelua moderoi Kaleva Median Anela Denic. ”Tiimi, jolla on saatu ensimmäinen miltsi, ei välttämättä ole sama tiimi, jolla yritys viedään seuraavalle tasolle”, Denic kiteytti.

Sami Heikkilä. Kun Denic kysyi, mikä on auttanut viemään oman yrityksen seuraavalle tasolle, Paakkonen vastasi osuvasti: "Tämäntyyppiset tilaisuudet ovat tärkeitä. Meitä on auttanut se, että olemme olleet aktiivisia erilaisissa verkostoissa ja tilaisuuksissa sekä uskaltaneet avata suumme." Kotiin viemisiksi osallistujat saivat palan paikallisen yrittäjän käsityötä, pussillisen Lännentilan rieskaa. "Ota vaikka kaksi!" kuului iloinen kehotus ovensuusta. Kasvuaamun ydinviestin voisi kiteyttää tähän tapaan: kasvu tarvitsee uskoa, tavoitteita ja osaamista, tiimityötä, omasta hyvinvoinnista

huolehtimista sekä kykyä viedä päätökset käytäntöön. Yhden oivan opin tarjoili myös Vuoden Uusyrittäjä 2026 ‑tunnustuksen saaneen Termoden toimitusjohtaja Esa Kukkonen: "Asiakas on tärkein. Pitää tehdä se, minkä lupaa. Sillä pääsee pitkälle." Yrittäjän kasvuaamun järjestivät Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät, KalevaMedia, Oulun yliopisto, OAMK, Tulevaisuuden Kasvupolut, Pohjolan OP, Talenom, Oulun Kauppakamari, Oulun Yrittäjät, Oulunseudun Uusyrityskeskus, Oulun Kärpät ja Oulu2026.

MARIA PALDANIUS

Yrittäjän päivän aftereilla AC Oulun stadionilla oli odottava ja juhlava tunnelma, kun Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät oli kumppaneineen kutsunut alueen yrittäjiä upouuden tapahtuma-areenan avajaisiin. Yrittäjillä oli etuoikeus päästä tutustumaan juuri valmistuneen stadionin VIP-tiloihin ja katsomoihin sekä nauttimaan yhteisestä illallisesta ja verkostoitumaan kollegoiden kanssa. Juhlapuheet isolle yrittäjäjoukolle piti Juuso Rönnholm Oulun Kauppakamarista ja Marjo Kolehmainen Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjistä. Alkuun kokeiltiin joogaliikkeitä kuohuviinilasillisen kanssa ja Kolehmainen kannusti jokaista yrittäjää antamaan itselleen ison halauksen tärkeästä työstä yrittäjänä. Stadionin idea sai alkunsa 2019, kun AC Oulun Tomi Kaismo oli saanut etelän kaveriltaan kysymyksen, miksi Oulussa ei ole kunnon jalkapallostadionia. Kollega

oli vielä kommentoinut, että Raatin kenttähän on yleisurheiluun tehty, joten miksi Tomi ei tekisi sitä itse. Aluksi Kaismo piti ideaa hulluna, mutta puoli tuntia mietittyään hän oli yhteydessä AC Oulun silloisen toimitusjohtajaan ja ehdotti areenan rakentamista. Kymmenen kuukautta myöhemmin haettiin jo suunnitteluvarausta hankkeelle. Kaismo kertoi areenan projektin opettaneen erityisesti kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. "Moni on kysynyt, onko minulla meinannut usko välillä loppua. Ei pelkästään meinannut, vaan on välillä loppunutkin", Kaismo muistelee areenan rakennusvaiheita. Silti jostakin on löytynyt aina uudestaan se kipinä tai kannustus unelman eteenpäin viemiseen ja nyt Oulun Heinäpäässä on valmiina yli 5000-paikkainen jalkapalloja monitoimistadion, jota Oulu on kipeästi kaivannut. Yrittäjyyttä juhlimaan lähteneet Mirvacreatesin Mirva Rontti, An-

naeffectin Anna Saari ja Kulmakuvaamon Eveliina Halttu olivat areenasta ensinäkemältä innoissaan. Naiset kertoivat, että on hienoa, kun yrittäjiä kutsutaan verkostoitumaan ja juhlistamaan yrittäjänpäivää. Halttu on aiemminkin käynyt aftereilla ja löytänyt uusia asiakkaitakin tapahtumasta. "Yrittäjyyden paras puoli on vapaus", Rontti kertoo. Saari sekä Halttu yhtyvät ajatukseen. Saarelle merkityksellistä yrittämisessä on se, että saa olla ylpeä omista tekemisistään ja tehdä valintoja sen mukaan, mikä on itselle tärkeää. Halttu arvostaa sitä, että voi itse luoda työpäivänsä ja tehdä montaa eri asiaa yhtä aikaa. Yrittäjän afterit jatkuivat yhteisellä illallisella ja jutustelulla, ja musiikista vastasi Markus Pätsin ja Matti Mannisen duo. SUSANNA MENDELIN-SONNY

"Asiakas on tärkein. Pitää tehdä se, minkä lupaa. Sillä pääsee pitkälle." Esa Kukkonen Termoden toimitusjohtaja

14 YRITTÄJÄLEHTI

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2026 ESTER VAN DAM

"Haluan auttaa uusia kansainvälisiä yrittäjiä, etteivät he kaatuisi samanlaisiin sudenkuoppiin, joihin itse kompastelin yrittäjäurani alussa Suomessa", Matthew Barth sanoo.

Kansainvälisille yrittäjille oma verkosto · PPY toivottaa alueensa maahan muuttaneet yrittäjät mukaan verkostoitumaan ja osallistumaan tapahtumiin Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät järjesti maahan muuttaneiden yrittäjien verkostoitumistapaamisen syyskuun alussa. Tapaamisessa oli mukana noin 50 osanottajaa. ”Tavoitteemme on, että kansainväliset yrittäjät löytävät meidät. Jäsenenä pääsee Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien tapahtumiin ja koulutuksiin. Lisäksi saa tukea ja neuvontapalveluja”, linjaavat PPY:n omistajanvaihdosasiantuntija Piia Lehtonen ja koordinaattori Milla Raappana. Tapahtumassa etsittiin johtoryhmätyöskentelystä kiinnostuneita maahan muuttaneita yrittäjiä. Johtoryhmä alkaa operoida verkoston toimintaa, kun ryhmän tapaamiset saadaan käyntiin. ”Tapaaminen johtoryhmään ilmoittautuneille on lokakuun loppupuolella. Ryhmä alkaa suunnitella verkoston toimintaa ja on maahanmuuttajataustaisten yrittäjien äänitorvi: se järjestää tapahtumia sekä koulutuksia, tekee kannanottoja ja kirjoittaa esimerkiksi blogeja”, Raappana kertoo. Verkoston johtoryhmäläisiä kuunnellaan hyvin tarkalla korvalla. He tietävät parhaiten, mitä maahan muuttaneiden yrittäjien kentällä tapahtuu ja minkälaisille tapahtumille, koulutuksille ja tuelle on tarvetta. ”Johtoryhmään on tulossa jo pi-

tempään Pohjois-Pohjanmaalla asuneita kansainvälisiä yrittäjiä. Verkoston toimintaa toteutetaan maahan muuttaneiden yrittäjien toiveiden mukaisesti”, korostavat Lehtonen ja Raappana.

Viestinnällinen haaste Maahan muuttaneilla yrittäjillä on erilainen lähtökohta verkostoitumisessa. ”Tavoitteena on tuoda maahan muuttaneita yrittäjiä yhteen ja

tehdä yrittäjäjärjestön toiminnasta entistä helpommin lähestyttävää. Myös viestinnällä on tässä tärkeä rooli, ja tarkoituksenamme on lisätä englanninkielisiä sisältöjä esimerkiksi somekanaviimme ja uutiskirjeisiimme”, Raappana suunnittelee. PPY:n kumppanit ovat tärkeässä roolissa kansainvälisten yrittäjien tavoittelemisessa. ”Business Oulu, Oulun seudun uusyrityskeskus ja maahan muuttaneille yrittäjille tarkoitetut hankkeet sekä Startup Refugees ovat tehneet hyvää yhteistyötä kanssamme”, Raappana ja Lehtonen kertovat. Kansainvälisten yrittäjien verkoston on tärkeää tehdä yhteistyötä PPY:n olemassa olevien verkostojen kanssa.

”Toivomme, että maahan muuttaneet yrittäjät integroituvat koko järjestöömme ja löytävät vertaistukea monin tavoin. Meillä on yli 4 000 jäsentä, jotka ovat tervetulleita tapahtumiimme ja koulutuksiimme”, luonnehtii Lehtonen.

Yrittäjyys ja yhteisöllisyys Syyskuussa järjestetyille MegaMatchmaking-rekrytointimessuille osallistui paljon maahanmuuttajataustaisia ihmisiä. ”Kävi ilmi, että he haluavat työllistyä yrittäjyyden kautta. Työntekijäksi pääsy voi olla vaikeaa, jos ei osaa suomea tarpeeksi hyvin”, Lehtonen luonnehtii. Eräs Pohjois-Pohjanmaan alueelle maahan muuttanut yrittäjä

on kokenut, että Suomessa on ollut helpompaa aloittaa yrittäjyys ja toimia yrittäjänä, kuin parissa muussa Euroopan maassa, joissa hänellä on ollut yritystoimintaa. Hyvää apua on antanut Business Oulu ja Oulun seudun Uusyrityskeskus sekä Finnvera ja Leaderpalvelut. Järjestötoiminta on saanut paljon kiitosta. ”Suomessa maahan muuttaneiden yrittäjien ympärille on muodostunut hyviä tahoja ja yhteisöjä. Jos vain uskaltaa pyytää apua, sitä kyllä saa. Yrittäjäjärjestönä korostammekin, ettei kenenkään tarvitse jäädä yksin. Olemme tukena yrittäjän arjessa”, Raappana ja Lehtonen toteavat. ANNA RAUDASKOSKI

Matthew Barth haluaa opastaa yritystään suunnittelevia 19 vuotta sitten Yhdysvalloista Ouluun muuttanut Matthew Barth avasi Industrial Strength Coffee ‑kahvilan ja pienpaahtimon Pikisaaressa sijaitsevan vanhan tehdasrakennuksen tiloissa kesällä 2025. ”Ennen Pikisaaren Kutomon tilaan siirtymistä työskentelin pienpaahtimoyrittäjänä kaksi vuotta ja tein B2B myyntiä. Olimme Paitapainon luotsaajan ja ystäväni Joni Kestin kanssa kyllästyneet työskentelemään yksin ja päätimme yhdistää voimamme. Perustin Industrial Strength Coffeen pienpaahtimon Kutomon alakertaan ja

kahvin maistelupisteen Paitapainon viereiseen tilaan. Myyn kahvilassani Paitapainon tuotteita ja Paitapainossa otetaan vastaan yritykseni kahvipaputilauksia”, Matthew Barth luonnehtii. Industrial Strength Coffeen kahvila on avoinna perjantaisin ja lauantaisin, muut työpäivät kuluvat alakerran paahtimossa. ”Olen välillä liikkeellä myös kahvikärryn kanssa, viimeksi irlantilaisfestivaalin aikaan.” Matthew Barth osallistui syyskuun alussa maahan muuttaneiden yrittäjien verkostoitumistilai-

suuteen, jonka yhtenä järjestäjänä oli Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät. Uusien kansainvälisten yrittäjien ohjaus ja vertaistuki kiinnostaa. ”Haluan auttaa uusia kansainvälisiä yrittäjiä niin, etteivät he kaatuisi samanlaisiin sudenkuoppiin mihin itse kompastelin yrittäjäurani alussa Suomessa. Lisäksi voin auttaa löytämään tietoja netistä. Voi olla vaikeaa löytää informaatiota, jos ei tiedä millä hakusanoilla etsii”, Barth kertoo. Yritystään Ouluun suunnittelevaa maahanmuuttajaa Barth kehottaa ottamaan tarkkaan selvää,

minkälaisia palveluja tarjoava yritys on ajan hermoilla ja mikä voisi kannattaa alueellamme. ”Se, mikä toimii Etelä-Suomessa, ei välttämättä onnistu Oulussa. Kannattaa myös kuunnella asiantuntijoiden neuvoja”, Barth painottaa. Matthew Barth on löytänyt Pikisaaresta itselleen mieluisan taiteilijayhteisön. ”Toivon, että pystyn tutustuttamaan uusia maahan muuttaneita yrittäjiä myös omaan verkostooni.” ANNA RAUDASKOSKI

YRITTÄJÄLEHTI 15

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2026

Vastuullinen sponsorointi – rahalla hyvää omaatuntoa? Sponsoroinnissa yritys tukee rahallisesti jotain tapahtumaa, urheilijaa, joukkuetta tai kulttuurikohdetta. Vastuullisuudessa kyse on yritysten sitoutumisesta toimintansa taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristövaikutusten huomioimiseen. Jos vastuullisuus halutaan sponsorointiin, tarkoittaako se sitä, että rahalla ostetaan hyvää omaatuntoa? Sponsorointi on kauppaa, ei hyväntekeväisyyttä. Sponsoroinnissa yritys saa rahalle vastinetta: näkyvyyttä, mielikuvia ja yhteyden kohteen yleisöön. Kun sponsorointia kutsutaan vastuulliseksi, kaupallinen vaihtokauppa saa eettisen kehyksen. Tällöin yritys ostaa mielikuvan vastuullisuudesta. Ongelma syntyy, jos mielikuva ja todellisuus eivät vastaa toisiaan. Vastuullinen sponsorointi voi olla aitoa, kun se on läpinäkyvää, johdonmukaista ja liittyy luontevasti yrityksen omaan toimintaan ja arvoihin. Tällöin yrityksen on myös itse toimittava samojen periaatteiden mukaan, joita se sponsoroinnilla viestii.

Mikäli nämä eivät ole linjassa keskenään, kyse on viher- tai muusta väripesusta, jota ostetaan rahalla. Harhaanjohtavat vastuullisuusväittämät ovat paitsi moraalisesti arveluttavia myös kiellettyjä EU:n tuoreen viherpesudirektiivin (virallisesti vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivi).

Myös sponsoroitavan on kannettava vastuunsa Sponsoroinnissa vastuu kuuluu myös sponsoroitavalle. Urheilijat, seurat ja kulttuurilaitokset joutuvat yhä useammin miettimään, kenen rahaa ne ottavat vastaan ja mitä niiden oma uskottavuus kestää. Esimerkiksi lumilautailija Enni Rukajärvi kieltäytyi aikoinaan Redbullin sponsorointisopimuksesta, koska se oli ristiriidassa hänen omien arvojensa kanssa. Vastuullisuus on aina molemminpuolista, ei pelkästään yrityksen ominaisuus. Suomessa tämä on erityisen ajankohtaista, koska urheilu ja kulttuuri ovat hyvin riippuvaisia sponsorirahasta.

Kaikki voittavat vain, jos luodaan yhteistä arvoa Parhaimmillaan kaikki voittavat: yritys, kohde ja yhteiskunta. Se kuitenkin edellyttää, että hyödyt ovat todellisia eikä kukaan sopimuksen ulkopuolella maksa laskua. Vastuullisen sponsoroinnin testi ei ole se, voittavatko sopimuksen osapuolet, vaan se, häviääkö joku muu. Sponsorointi on "hyvän omantunnon ostamista" silloin, kun se korvaa vastuullisen toiminnan, ja vastuullisuutta silloin, kun se on sen jatke. Olennaisinta on aina, sopiiko kohde yhteen yrityksen oman toiminnan kanssa. Meillä on Kaleva-konsernissa pitkät perinteet niin vastuullisuudessa kuin sponsoroinnissa. Emme näe niitä erillisinä. Vastuullisuus on osa kaikkea tekemistämme. Koska meillä on vastuullinen strategia, meillä on myös vastuullinen sponsorointiohjelma. Kaleva Media Talents ‑ohjelma on tukenut suomalaisia yksilölajien urheilijoita vuodesta 2019 ta-

voitteenaan auttaa 16–25-vuotiaita lupauksia pääsemään maailman huipulle. Tänä vuonna, kun juhlimme Oulua Euroopan kulttuuripääkaupunkina, otimme mukaan myös nuorten taiteilijoiden ohjelman Spektrin. Se tuo näkyville nuoria taiteilijoita ja heidän töitään koko vuoden ajan. Olemme myös Oulu 2026 kulttuuripääkaupungin pääyhteistyökumppani. Kaikki sponsorointikohteemme tukevat samaa päämääräämme: tukea vireää ja elinvoimaista paikallista elämää. Siitä me elämme.

ANNA KÄRÄVÄ Brändi- ja viestintäjohtaja Kaleva-konserni

Puhdasta kotipalvelua!

ELINVOIMAINEN SEUTU Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan kehittämiskeskus

Kotisiivousta | 5 tähden mattohuolto Toimisto- ja liiketilaa ainutlaatuiessa miljöössä.

Kilpailykyiset hinnat Muunneltavat tilat Kokous- ja tapahtumatilat Loistava sijainti Vuoden sopimuksella ensimmäinen kuukausi maksutta. www.oulunsalonkunnantalo.fi

– NETTIAJANVARAUS

– ikkunanpesut – kotisiivoukset – kotitalousvähennys – saunan ja kylpyhuoneen pesut

Kotityöpalvelut Oulu | p. 0440 861 120 | www.prokaks.fi

Sääntömääräinen vuosikokous 2026 TO 5.11.2026 klo 16.30

Ennen kokousta ruokailu ja valtakirjojen tarkastus klo 15.30 – 16.30. Paikka: Maikkulan Kartano, Maikkulanrinne 21, 90240 Oulu

Tilaisuudessa jaetaan Vuoden Puheenjohtaja 2026 -palkinto!

Ilmoittautuminen: www.ppy.fi > alueen tapahtumat ja koulutukset

Lämpimästi tervetuloa!

16 YRITTÄJÄLEHTI

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2026

Alueellinen kunnallisjohdon seminaari veti salin täyteen Oulun kaupungintalolla.

Häikäisevän hyvät näkymät ·

Pohjois-Pohjanmaan vetovoiman kasvu on monen tekijän summa. Alueella tarvitaan nyt laajaa yhteistyötä, jotta suurhankkeet toteutuvat ja niiden tuoma hyöty maksimoidaan. Google rakentaa uudet datakeskukset Muhokselle, Vaalaan ja Kajaaniin. Arviolta 8,5 miljardin edestä suunniteltuja investointeja vetytalouteen. Oulu tavoittelee tekoälyn gigatehdasta. Tuulen ja auringon valjastamiseen satoja miljoonia euroja. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa käy sellainen puhuri, ettei ole ennen nähty. Tilanne on saanut koko alueen hereille. Oulussa syyskuussa pidetyssä Alueellisessa kunnallisjohdon seminaarissa puhunut Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan johtaja Harri Jaskari muistuttaa suurhankkeiden merkityksestä. Ne ovat paitsi alueen yrityksille tuhannen taalan paikkoja, ne muo-

vaavat koko alueen imagoa uuteen uskoon.

”Kassa kuntoon ja rohkeasti mukaan” Muhoslainen rakennuspalveluyrittäjä Mika Mattila kannustaa omalla kokemuksellaan pk-yrityksiä mukaan suurhankkeisiin. Hän tuuppaa yrityksiä tarjoamaan rohkeasti palveluitaan olipa vastassa kuinka iso hanke tahansa. Mattilan yritys, RPJM Rakennuspalvelut Oy, oli mukana, kun Stora Enson Oulun Nuottasaaren tehdasta muutettiin paperintuotannosta suuren mittaluokan kartonkituotannoksi. Yhteensä noin 1,7 miljardin euron uudistusta rakennettiin vuosina 2019–2025. Hyvät kontaktit ovat avain

uusien ovien avautumiseen. ”Verkostojen kautta sain tarjouspyynnön Stora Enson suurhankkeeseen. Ihan noin vain työurakka ei tullut, vaan se vaati useita neuvotteluja ja käyntejä tehtaalla”, Mattila kertoo. Verkostoitumisen lisäksi isoihin hankkeisiin uiminen vaatii yritykseltä kunnossa olevaa kassaa. Mika Mattila tietää, että voi kulua pitkiäkin aikoja ennen kuin yrittäjä pääsee kirjoittamaan ensimmäistä laskuaan, puhumattakaan kuittaamaan ensimmäistä tiliään. ”Hyvistä hermoista, päättäväisyydestä ja rohkeudesta on etua tässä työssä.” Isoihin saappaisiin astuminen on poikinut Mattila yritykselle Stora Ensolta myös lisätöitä. Yrittäjälle itselleen suurhankkeeseen osallistuminen on ollut opettavainen

matka omaan yrittäjyyteen ja rahkeiden riittämiseen. ”Yrittäjän on kestettävä henkisiä paineita. Rohkeus kannattaa ja opettaa”, Mattila sanoo. Oululaisella yrittäjällä Mari Kärkkäisellä on vahva kokemus varsinkin terveysteknologiasta. Hän toimii myös EU-rahoituskonsulttina. Kärkkäinen toivoo, että PohjoisPohjanmaa, Kainuu ja koko Suomi toisi hyviä hankkeita tiedoksi rahoituskanaville. Monesti oikeiden kanavien puuttuminen johtuu tietämättömyydestä. Siksi myös Kärkkäinen painottaa verkostoitumisen ja rohkeuden merkitystä. ”Verkostoituminen on vuosien työtä kuulla ja nähdä avoimesti. Koskaan ei voi tietää, mitä tulee vastaan”, Kärkkäinen sanoo.

tää, kun isot yritykset pyrkivät pieneen kuntaan. Utajärvellä on tehty pitkäjänteistä työtä alueen houkuttelevuuden eteen. ”Meillä on kunnassa yhteinen poliittinen tahtotila ja rohkeutta tehdä päätöksiä ennen kuin kaikki näkevät lopputuloksen. Olemme halunneet mahdollistaa investoinnit emmekä jarruttaa niitä”, Sormunen sanoo. Työ on tuottanut tulosta: kunnassa on lokakuussa rakennusvaiheeseen siirtyvä datakeskushanke ja Vety-Alfan vetytehdasinvestointi, joka on kokonaan uusi teollinen toimiala Pohjois-Pohjanmaalla. Lisäksi on suunnitteilla tuuli- ja aurinkovoimaa. Nykyisten ja suunnitteilla olevien hankkeiden vaikutus kuntatalouteen on merkittävä. Kiinteistöverojen päälle tulevat maavuokrat, yritysten yhteisöverot, työpaikat, rakentamisen vaikutukset, uudet asukkaat ja palveluiden kysyntä. ”Tulevaisuudessa meille menee hyvin”, Sormunen uskoo.

Päätöksiä etukenossa

"Tervetuloa Pudasjärvelle"

Utajärven kunnanjohtaja Anne Sormunen tietää kuinka paljon työtä ja avonaisia kysymyksiä riit-

Suurhankkeiden ympärillä velloo paljon myös epävarmuustekijöitä. Liikkuvatko alueesta kiinnostuneet

YRITTÄJÄLEHTI 17

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2026

ESTER VAN DAM

ESTER VAN DAM

Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan johtaja Harri Jaskari kannustaa pk-yrityksiä tarttumaan suurhankkeiden tarjoamiin mahdollisuuksiin. ESTER VAN DAM

ESTER VAN DAM

Muhoslaisella yrittäjällä Mika Mattilalla on kohtuullisen pienenä yrittäjänä kokemusta suurhankkeista.

”salkkumiehet” rehellisin ajatuksin? Riittävätkö kuntien rahkeet ja yhteistyö? Mistä saadaan työvoimaa? Valuuko hyöty muualle Suomeen tai peräti ulkomaille?

Epävarmuuksista huolimatta alueella ollaan varsin yksimielisiä siitä, että tämä kortti katsotaan. Yhtäkään ”salkkumiestä” ei ole syytä jättää oven taakse.

Pudasjärven hyvinvointijohtaja Sanna Honkonen (vas.) ja kaupunginhallituksen jäsen ja yrittäjä Katri Virtanen toivottavat suurhankkeiden ”salkkumiehet” tervetulleeksi alueelle. ”Uutta tarvitaan, mutta päättäjillä täytyy pysyä järki päässä.”

”Tervetuloa meille Pudasjärvelle”, kaupunginhallituksen jäsen ja yrittäjä Katri Virtanen kannustaa. Hän sanoo, että jokainen ehdotus ja idea otetaan kaupungissa mielihyvin vastaan, mutta järki päässä. Virtasen mukaan kuntapäättäjät saavat tietoa alueen monimutkaisista suurhankkeista erilaisissa seminaareissa ja asiantuntijoiden kautta. ”Tietoa saa, jos haluaa. Olen ollut kuntapäättäjänä aikaisemmin 1990-luvulla ja nyt. Paljon on muuttunut.” Pudasjärvi on viime vuosina satsannut muun muassa Syötteen alueen matkailun kehittämiseen sekä liikuntamatkailuun. Kaupunki tunnetaan myös Kontion hirsitaloista. ”Lisää työpaikkoja kaivataan. Myös entisistä työpaikoista tulee pitää kiinni, ettei osaava väki lähde jonnekin muualle. Haasteita riittää”, Katri Virtanen pohtii. Alueellisen kunnallisjohdon seminaarin järjestää vuosittain Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät.

ANJA HARJU

Sähköä, maita ja viileä ilmasto Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun vetovoima on kasvanut monista syistä. Alueen kiinnostavuutta lisäävät muun muassa pääsy sähköverkkoon, toimivat tietoliikenneyhteydet, suotuisa viileä ilmasto ja laajojen maa-alueiden saatavuus. Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen osastopäällikkö Petri Keränen luettelee yritysten keskeisiksi sijoittumisen kriteereiksi myös kaavavalmiuden, osaavan työvoiman saatavuuden sekä ekosysteemin syntymisen mahdollisuudet. Esimerkiksi datakeskuksissa tämä tarkoittaa hukkalämmön hyötykäyttöä. Oleellista suurhankkeiden vetoja pitovoimassa on yhteistyön lisääntyminen alueella. Utajärven kunnanjohtaja Anne Sormusen mukaan se on esimerkiksi koulutusoppilaitosyhteistyötä, yritysyhteistyötä ja kansainvälisiä rekrytointeja. Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) toimitusjohtaja ja rehtori

Heidi Fagerholm tähdentää hankkeiden työllistävistä vaikutuksista kertomista jo hyvissä ajoin ennakkoon. ”Kerrotaan esimerkiksi, että alueelle on tulossa energiatekniikan työpaikkoja. Nyt kannattaa opiskella niille aloille”, Fagerholm sanoo. Tällä hetkellä pulaa on jo sähköasentajista ja sähköinsinööreistä. Kun tulevaisuuden työpaikkoihin kouluttautuminen ja osaaminen varmistetaan omalla alueella, työpaikat myös jäävät tänne. Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jarmo J. Husso raivaa kuntayhteistyön rajoja vertauskuvalla. ”Istutetaan kuntarajat mettää täyteen.” ”Koko alueella täytyy olla terve ylpeydentunne ja halu yhteistyön saumattomaan tekemiseen”, Husso painottaa. ANJA HARJU

18 YRITTÄJÄLEHTI

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2026 ESTER VAN DAM

Maaliskuussa 2025 Lasten- ja nuortenkoti Metsäpirtti sai uuden omistajan, kun utajärvinen Matti Huhtala osti itselleen yrityksen. Hän oli ehtinyt työskennellä Metsäpirtissä useamman vuoden.

Hei, työnantaja.

Tiedätkö, mistä maksat?

Pystytkö kertomaan omin sanoin, mitä työterveyssopimukseenne kuuluu? Jos et, et ehkä tiedä myöskään, mistä maksat.

Täsmällä tiedät. Kiinteä hinta • Ei piilokuluja • Aloitusmaksu 0 € • Irtisanomisaika asiakkaalle 1 sekunti

Laske työterveyden hinta minuutissa tasma.fi/hintalaskuri

→

YRITTÄJÄLEHTI 19

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2026

Työntekijästä yrityksen omistajaksi · Matti Huhtalalle työ lasten ja nuorten parissa on ollut itsestään selvää nuoresta asti

Maaliskuussa 2025 Lasten- ja nuortenkoti Metsäpirtti sai uuden omistajan, kun utajärvinen Matti Huhtala osti itselleen yrityksen, jossa oli jo ehtinyt työskennellä useamman vuoden. ”Työskentelin Metsäpirtillä vuodesta 2001, ensin ohjaajana, sitten vastaavana ohjaajana ja sen jälkeen yksikönjohtajana. Yksikönjohtajana näin läheltä, mitä johtajan työ pitää sisällään ja siitä pestistä oli helppoa siirtyä yrittäjäksi”, kertoo Matti Huhtala, lasten- ja nuortenkoti Metsäpirtin toimitusjohtaja. ”Mielestäni Metsäpirtin historiaa ja hyvää työtä ei voinut heittää romukoppaan, vaan se ansaitsi jatkon. Koin, että olin valmis yrittäjäksi”, jatkaa Huhtala. Henkilökunta on tehnyt työntekijästä yrittäjäksi siirtymisestä helppoa. ”Metsäpirtillä on pitkäaikainen ja kokenut henkilökunta, joka tietää miten toimitaan. Toiminta jatkuu samojen arvojen mukaisesti kuin aiemmin”, painottaa Huhtala. Henkilökunta on pysynyt omistajanvaihdoksen jälkeen samana.

Metsäpirtin arvot Johdonmukaisuus Jatkuvuus Yksilöllisyys Lapsikeskeisyys Kodinomaisuus Oman itsensä ja toisen kunnioittaminen Yhteisöllisyys

Kodinomainen lastensuojeluyksikkö Metsäpirtillä eletään perhe-elämää. Arki rakentuu säännöistä ja rutiineista. Vapaa-aikaa vietetään esimerkiksi urheiluseuroissa harrastamalla tai metsissä samoillen. Metsäpirtiltä löytyy pelejä ja kirjoja sekä keittiö, joissa asukkaat saavat ottaa osaa ruoanlaittoon. Itsenäistymisen kynnyksellä oleville nuorille opetetaan ruoanlaittoa ja itsenäisessä arjessa selviytymistä. ”Tämä on koti lapsille ja nuorille. Meillä ei ole ovet lukossa. Näemme asukkaiden hyvät ja huonot päivät. Parhaina hetkinä työ on hyvinkin palkitsevaa,” luonnehtii Huhtala.

Asumisaika vaihtelee Metsäpirtillä on seitsemän paikkaa ja tällä hetkellä lapsia on kuusi.

Laadukkaita yksityisiä toimijoita

Metsäpirtin historia ja hyvä työ ansaitsi jatkon. Koin olevani valmis yrittäjäksi. Matti Huhtala Lasten- ja nuortenkoti Metsäpirtin yrittäjä

Lasten ja nuorten asumisaika vaihtelee muutamista viikoista vuosiin. Toiminta perustuu paljolti koulujen lukuvuosirytmiin. ”Lähdemme siitä, ettei lasten tarvitsisi vaihtaa koulupaikkaa: vieraaseen kouluun siirtyminen on iso asia. Lasten ja nuorten koulunkäynnissä ei saisi olla taukoja.”

Kesäaika kuluu harrastaessa vaikkapa uimista, jalkapalloa ja kalastamista. ”Lisäksi teemme kesälomareissuja ympäriinsä. Kuten kotioloissa, kesällä on mukavaa, kun aikaa voi viettää enemmän perheen parissa”, määrittelee Huhtala.

Matti Huhtalan mielestä on ikävää, että lastensuojelulla on välillä huono maine. ”Alueellamme on lastensuojelussa paljon hyviä yksityisiä toimijoita. Olisi ikävää, jos ne häviäisivät ja isommat ketjut valtaisivat alan kokonaan.” Matti Huhtala on koulutukseltaan yhteisöpedagogi. Hänelle on nuoresta asti ollut itsestään selvää, että haluaa työskennellä lasten ja nuorten parissa. ”Yhteisöpedagogin koulutuksen lisäksi olen käynyt mielenterveysja päihdetyön erikoisammattitutkinnon sekä yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon.”

ANNA RAUDASKOSKI

Suomessa saisi olla enemmän työntekijöiden yritysostoja ”Monissa Euroopan maissa on jo vuosikymmeniä hyödynnetty työntekijöiden yritysostoja (worker buyout), joissa henkilöstö ottaa vastuulleen yrityksen omistuksen ja liiketoiminnan jatkamisen. Sitä pidetään keinona vahvistaa yritysten kasvua, työpaikkojen säilymistä ja taloudellisen vaurauden laajempaa jakautumista”, kertoo Laurea ammattikorkeakoulun yliopettaja Antti Sekki. Työntekijäomistajuuden käsikirjassa hän tarkastelee työntekijäomistajuutta käytännön esimerkkien, tutkimustiedon ja kansainvälisten mallien kautta. Hän myös pohtii sitä, miksi työntekijäomista-

juus on Suomessa harvinaista, vaikka sen hyödyt tunnetaan. ”Suomalaisessa omistajuuskeskustelussa on sokea piste. Puhumme paljon yrittäjyydestä, perheyrityksistä, pääomasijoittamisesta ja pörssiyhtiöistä, mutta hyvin vähän siitä, että myös työntekijät voivat olla omistajia.” Työntekijäomistajan tärkein ominaisuus on omistajuuden ymmärtäminen. Omistajakulttuuri rakentuu siitä, että työntekijä näkee itsensä työn suorittajana, yrityksen pitkäjänteisenä kehittäjänä ja arvon rakentajana. ”Kun omistajuus on luonnollinen osa työelämää – eikä vain yrittäjien

tai sijoittajien etuoikeus – syntyy aivan erilainen suhde yrityksen menestykseen”, Sekki luonnehtii. Työntekijäomistaja tarvitsee perustason taloudellista ymmärrystä. ”Tarkoitus ei ole, että jokaisesta uudesta yrittäjästä tulee talousasiantuntija, vaan että hän ymmärtää, miten yritys luo arvoa, mistä tulos syntyy ja mitä omistamiseen liittyvät mahdollisuudet ja riskit tarkoittavat käytännössä.” Yhdysvalloissa työntekijäomistajuutta on tutkittu jo vuosikymmeniä erityisesti ESOP-järjestelmän (Employee Stock Ownership Plan) yhteydessä. Tutkimusten mukaan työnteki-

jöiden omistamat yritykset kasvavat muita yrityksiä nopeammin, selviävät paremmin talouden kriiseistä ja luovat enemmän työpaikkoja. ”Samalla niiden työntekijät ovat keskimäärin sitoutuneempia, tyytyväisempiä työhönsä ja ansaitsevat enemmän kuin vastaavissa perinteisesti omistetuissa yrityksissä työskentelevät henkilöt ansaitsevat. Kun yritykset menestyvät paremmin, työpaikat säilyvät, palkat kasvavat ja varallisuutta kertyy laajemmalle joukolle ihmisiä”, sanoo Sekki. ANNA RAUDASKOSKI

Executive MBA EMBA-koulutusohjelmassa syvennyt liiketoiminnan uudistamiseen ja kasvuun, muutoksen johtamiseen sekä vastuulliseen liiketoimintaan. Rakenna opintosi joustavasti oman tilanteesi mukaan. Tutustu koulutukseen ja hae mukaan: oulu.fi/fi/mai/koulutus Lisätietoa: 0294 48 7355

20 YRITTÄJÄLEHTI

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2026

Kesätyö omilla ehdoilla ·

Olga Niemelä ja Bettina Kivioja ottivat kahvilan pyöritettäväkseen Haapavedellä Haapavetiset Olga Niemelä ja Bettina Kivioja eivät lähteneet 4H-yrittäjiksi valmiin liikeidean kanssa. Kipinä syntyi koululla, kun Haapaveden ja Kärsämäen 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Tuija Metsäharju tuli kertomaan nuorille 4H:n toiminnasta ja yrittäjyydestä. Samalla tytöt kuulivat, että paikallinen salibandyseura HaBa tarvitsi kotipeleihinsä kahvion pyörittäjän. Tästä todellisesta tarpeesta alkoi nuorten ensimmäinen askel yrittäjyyteen. "Viime vuoden keväällä Työkohtaamo Paakkilan kannatusyhdistys kysyi Tuijalta, olisiko Paakkilaan kesäkahvilan pitäjiä ja me tartuttiin tähän toiveeseen", Niemelä kertoo. Nyt Paakkilassa on pyöritetty Niemelän ja Kiviojan avulla kesäkahvilaa jo kaksi kesää. Ensimmäisenä kesänä kahvila toimi pappilan pihalla huvimajassa ja tänä kesänä sisätiloissa.

Vastuuta ja vapautta Kahvilanpito on tyttöjen mukaan ollut ennen kaikkea mukavaa ja opettavaista. Asiakkaat löysivät paikalle hyvin, ja toisena kesänä toiminta oli jo helpompaa. "Tykkäsimme kahvilan pitämisestä paljon. Oli kiva, kun saimme itse suunnitella ja toteuttaa juuri

"Nuori oppii kantamaan vastuuta meidän toiminnassamme", Haapaveden ja Kärsämäen 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Tuija Metsäharju kertoo.

Haapavetiset Olga Niemelä ja Bettina Kivioja pyörittivät kahvilaa 4H-yrittäjinä.

sellaisen kahvilan kuin halusimme", Kivioja vahvistaa. Yrittäjyys toi tytöille myös konkreettisen kokemuksen siitä, mitä työn tekeminen omalla vastuulla tarkoittaa. Työpäivät olivat pitkiä ja välillä kahvilassa oli kiireistä. Taloudellisesti yrittäjyys kannatti nuorille. Tyttöjen arvion mukaan kesäkahvilasta saattoi saada enemmän tuloja kuin heidän ikäisilleen perinteisemmästä kesätyöstä kertyy.

Vastapainona oli vapaus. Tytöt saivat itse suunnitella kahvilan toimintaa ja päättää, millaiseksi he halusivat sen rakentaa.

Varmuutta yrittäjyyteen Kokemus on antanut myös varmuutta yrittäjyyteen. Ensi kesänä he pitäisivät kesäkahvilaa mielellään jälleen, jos se vain järjestyy. Jos se ei toteudu, tytöt aikovat etsiä muita kesätöitä.

Tuija Metsäharjun tehtävä on auttaa nuoria erityisesti yrittäjyyden alkuvaiheessa. Hän on neuvonut muun muassa lupien selvittämisessä, hankinnoissa ja käytännön asioissa. 4H-yrittäjille on järjestetty myös hygieniapassikoulutusta, ja nuoria neuvotaan veroasioissa. "Nuori oppii kantamaan vastuun omasta tekemisestään meidän toiminnassa. Me emme tee asioita hänen puolestaan, vaan opetamme ja ohjaamme", Metsäharju kertoo.

Hänen mukaansa tärkeää onkin saada nuori näkemään, että yrittäjyys voi olla paljon muutakin kuin perinteinen yritysidea. "On niin paljon, mitä nuori voi tehdä, ja minun tehtäväni on hoksauttaa, mitä kaikkea voi tehdä." Haapavedellä toimii tällä hetkellä noin kymmenen 4H-yrittäjää ja Kärsämäelläkin muutama. Yrityksiä on syntynyt esimerkiksi kahviloiden, korujen ja erilaisten palveluiden ympärille. Pienellä paikkakunnalla yrittäjyyden mahdollisuudet voivat löytyä läheltä. Nuori voi tarjota esimerkiksi pihanhoitoa, lumitöitä, puiden tekoa tai muuta apua ikäihmisille. Vanhusten kotona asumista voidaan näin tukea nuorten avulla. Metsäharjun mukaan nuorten yrittäjyys onkin paitsi nuorelle itselleen tärkeä oppimiskokemus myös osa kunnan elinvoimaa. Nuori saa mahdollisuuden työllistää itsensä, ansaita rahaa ja samalla tarjota palvelua, jolle omalla paikkakunnalla on todellinen tarve. SUSANNA MENDELIN-SONNY

Yritysrahoitusta sujuvasti – hyvä valmistautuminen ratkaisee Yritysten rahoituksen saaminen on ollut toistuvasti julkisessa ja ei niin julkisessa keskustelussa viime vuosien aikana. Usein esille nousee kokemus siitä, että rahoitusta on vaikea saada. Mutta onko asia todella näin? Olen käynyt useita keskusteluja asiakkaiden kanssa, jotka ovat kokeneet rahoituksen saamisen aiempaa haastavammaksi erityisesti silloin, kun edellisestä rahoitushakemuksesta on kulunut yli viisi vuotta. Sääntely on vaikuttanut siihen, että pankin täytyy aiempaa kattavammin selvittää ja dokumentoida esimerkiksi, miten maksukyky on todennettu. Sääntelyn vaatimukset ovat yrityksen koosta riippumatta samat. Myös pankkien luotonmyöntöä raamittavat luottopolitiikat olivat muutaman vuoden ajan kireämpiä, mutta nyt niitä on kevennetty. Luottopolitiikka määrittää ehdot ja rajat, joiden mukaisesti rahoitusta voidaan tarjota. Näen asian niin, että rahoituksen myöntämisen peruskriteerit

ovat säilyneet pitkälti samoina, mutta maksukyvyn osoittamisen ja dokumentoinnin merkitys on aiempaa tärkeämmässä roolissa. Myös vakuuksien ja maksukyvyn painotus on muuttunut. Aiemmin vakuuksia painotettiin maksukyvyn rinnalla, kun taas nykyään huomio on ennen kaikkea maksukyvyssä. Kun maksukyky on kunnossa, myös vakuusratkaisuihin löytyy usein vaihtoehtoja. Nämä kriteerit ovat samalla tulleet asiakkaille aiempaa näkyvimmiksi.

nen ja tietojen kerääminen vie aikaa, yrittäjä tekee työn omaa yritystään varten arvioidessaan investoinnin kannattavuutta ja vaikutuksia. Tilinpäätöstiedot kertovat menneestä, mutta rahoituspäätöksessä arvioidaan myös tulevaisuutta. Esimerkiksi koneinvestointia suunnittelevan yrittäjän kannattaa kuvata, miten uusi kone vaikuttaa yrityksen liiketoimintaan. Näin sekä yrittäjän että rahoittajan on helpompi arvioida investoinnin kannattavuutta.

nen ensimmäistä keskustelua, vaan voimme yhdessä pohtia erilaisia rahoitusratkaisuja. Jos suunnitelmat ovat valmiit ja edellä mainitut tiedot ovat kasassa, ratkaisu löytyy yleensä sujuvammin. Olisiko nyt hyvä hetki tehdä päätös investoinnista?

HYVÄ valmistautuminen rahoitus-

neuvotteluun tarkoittaa seuraavien asioiden arvioimista ja tietojen keräämistä ennakkoon: • Rahoituksen määrä ja käyttötarkoitus • Viimeisin tilinpäätös ja väliajot • Realistiset ennusteet seuraaville vuosille • Yrityksen ansaintalogiikka ja keskeiset kustannukset • Investoinnin vaikutus liikevaihtoon, kannattavuuteen ja kassavirtaan Vaikka näiden asioiden pohtimi-

TÄRKEIN viestini on, että rahoituk-

sen peruskriteerit ovat säilyneet pitkälti samoina, mutta maksukyvyn osoittaminen, realistiset ennusteet ja huolellinen valmistautuminen ovat entistä tärkeämpiä. Pankin tehtävänä on auttaa löytämään yrityksen tilanteeseen sopiva rahoitusratkaisu ja käydä eri vaihtoehtoja ymmärrettävästi läpi. Pankkiin kannattaa olla yhteydessä myös silloin, kun investointi on vasta suunnitteluvaiheessa. Kaiken ei tarvitse olla valmista en-

SARIANNA MIKKONEN Asiakkuuspäällikkö Pohjolan OP Yrityspalvelut

YRITTÄJÄLEHTI 21

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2026

MARIA NIKKILÄ

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien projektipäällikkö Essi Kangasniemi vetää Vastuullisuuden voima ‑hanketta.

Vastuullisuuden voimaa

·

Asiantuntijapooli kootaan tarjoamaan yrityskohtaista palvelua vastuullisuuden kehittämiseksi mikro- ja pk-yrityksissä

den perehtyä aiheeseen omaan tahtiin.

Vastuullisuuden kentällä tapahtuu tällä hetkellä paljon. Ohjeistukset ja lainsäädännöt päivittyvät jatkuvalla syötöllä. Siihen vastatakseen PohjoisPohjanmaan Yrittäjien (PPY) ja Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin toteuttamassa Vastuullisuuden voima ‑hankkeessa kerätään nyt vastuullisuuden asiantuntijapoolia. Sen avulla pystytään tarjoamaan yrityskohtaista asiantuntijapalvelua vastuullisuuden kehittämiseksi mikro- ja pk-yrityksille. Asiantuntijahaku on jo alkanut ja vastuullisuuden kehittämistä haluavat yritykset voivat hakea mukaan loka–marraskuun aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asiantuntijapalvelusta kiinnostunut yritys täyttää lyhyen hakulomakkeen. Hankkeen vetäjä PPY:n projektipäällikkö Essi Kangasniemi käy yrityksen kanssa tarkemmin läpi palvelun todellisen tarpeen. Hakemukset arvioidaan hankkeen tavoitteiden ja yrityksen kehittämistarpeiden pohjalta, ja asiantuntijapalvelu kohdennetaan tilanteisiin, joissa tarve ja tarjolla oleva asian-

Vastuullisuuden asiantuntijoita haetaan monelta osaamisalueelta. Yrityskohtaiset asiantuntijapalvelut kattavat muun muassa vastuullisuusstrategian laadinnan, hiilijalanjäljen laskennan, ESG-raportoinnin kehittämisen, vastuullisuuskriteerien täyttämisen julkisissa hankinnoissa, sertifiointiprosessien tukemisen sekä työhyvinvoinnin ja vastuullisen johtamisen kehittämisen. Asiantuntijat voivat ilmoittautua mukaan koko hankkeen keston ajan, eli vuoden 2028 loppupuolelle saakka. "Kun meille tulee asiakasyrityksiä, kilpailutukset julkaistaan kaikille asiantuntijapooliin hyväksytyille asiantuntijayrityksille. Jokainen voi lähteä mukaan juuri niihin kilpailutuksiin, joissa oma osaaminen vastaa yrityksen tarpeita." Asiantuntijoiden määrälle ei ole ylärajaa ja Kangasniemi toivookin, että mukaan ilmoittautuisi mahdollisimman laaja joukko vastuullisuusasioiden osaajia. Vastuullisuuden asiantuntijapalveluita tarjoaville yrityksille asiantuntijapooli tarjoaa mahdollisuuden päästä mukaan tukemaan alu-

tuntemus kohtaavat parhaalla mahdollisella tavalla. Asiantuntijapalvelun myöntämisen jälkeen toimeksianto kilpailutetaan asiantuntijapoolissa, jossa valintaperusteina ovat palvelun laatu ja hinta. "Tavoitteena on löytää yritykselle juuri sen tilanteeseen ja tarpeisiin parhaiten soveltuva asiantuntija." Kangasniemi arvioi prosessin kestävän muutaman kuukauden yhteydenotosta asiantuntijayhteistyön päätökseen. Hän painottaa yrityksen omaa vastuuta viedä saatu tuki ja opastus käytäntöön. Hankkeessa on varattu asiantuntijapalveluja noin 30 yritykselle, ja yritysten omavastuuosuus palvelusta on 20 prosenttia. Vastuullisuuden voima ‑hankkeen tavoitteena on kehittää mikro- ja pk-yritysten vastuullisuusosaamista monipuolisesti. Yrityskohtaisen asiantuntijapalvelun lisäksi järjestetään infotilaisuuksia, tapahtumia ja työpajoja eri vastuullisuusteemoista. Lisäksi syksyn aikana avautuva Vastuullisuuden perusteet ‑verkkokurssi tarjoaa yrityksille mahdollisuu-

Haussa monipuolista osaamista

Vastuullisuuden voima Hanke: Vastuullisuuden voima – Liiketoiminnan kasvua vastuullisuuden osaamista kehittämällä Kesto: 1.11.2025–31.10.2028 Toteuttajat: Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Hankealue: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimialueelta: Haapavesi, Siikalatva, Oulainen, Pyhäntä, Lumijoki, Kempele, Tyrnävä, Muhos, Vaala, Liminka, Hailuoto, Utajärvi, Oulu, Ii, Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo

Rahoitus: Hankkeen toteuttamisen mahdollistaa Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) osana EU:n rakennerahastojen Uudistuva ja osaava Suomi ‑ohjelmaa. Hankkeen päärahoittajana toimii Pohjois-Suomen elinvoimakeskus.

een yritysten vastuullisuustyötä. Osallistumispyyntö löytyy Hilmasta nimellä ”Yrityskohtainen asiantuntijapalvelu vastuullisuuden kehittämiseksi” ja osallistumishakemukset jätetään Cloudiassa.

Kaikki asiantuntijapooliin hyväksytyt toimijat voivat osallistua hankkeen aikana toteutettaviin toimeksiantojen kilpailutuksiin. MARIA NIKKILÄ

22 YRITTÄJÄLEHTI

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2026

Paikallisyhdistyksissä syntymäpäiväjuhlia

·

Iissä, Kuusamossa ja Pyhäjärvellä juhlittiin pyöreitä vuosikymmeniä Iin Yrittäjät ja Kuusamon Yrittäjät juhlivat kuusikymppisiä ja Pyhäjärven Yrittäjät juhlistivat 80-vuotista taivaltaan. Ne viettivät syntymäpäiviään Yrittäjänpäivänä 5. syyskuuta. Pyhäjärven Yrittäjien 80-vuotispäivän juhlajärjestelyihin osallistui 15 paikallista toimijaa. Juhlissa huomioitiin entisiä puheenjohtajia yhdistyksen pitkältä taipaleelta. Vuoden Yrittäjiksi valittiin Vaskikello Ky:tä luotsaavat Lassi ja Kaisa Rönkkö. Yksi juhlien kunniavieraista oli Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Pyhäjärven Yrittäjistä on tekeillä historiikki. ”Kirja olisi tarkoitus saada valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä", kertoo Pyhäjärven Yrittäjien puheenjohtaja Anu Mustaparta. 80-vuotiaan yrittäjäyhdistyksen historiasta kertova kirja on herättänyt runsaasti kiinnostusta. ”Juhlissa historiikki sai paljon ennakkotilauksia.” Yrittäjäyhdistys tekee tiivistä yhteistyötä Pyhäjärven Kehitys Oy:n kanssa. ”Haemme myös kaupungin päättäjien kanssa suuntia yhteistyötämme parantamiselle”, kuvailevat Mustaparta sekä Pyhäjärven Yrittäjien varapuheenjohtaja Harri Heikkilä. ”Ideoimme jatkuvasti myös sitä, miten saisimme jäseniä osallistumaan toimintaamme aktiivisemmin.”

Pyhäjärven Yrittäjät vietti juhlavasti 80-vuotispäiväänsä.

Kuusamon Yrittäjillä vahva asema Kuusamon Yrittäjien juhlia vietettiin syysillan hämyssä Rukalla. ”60 vuotta on upea merkkipaalu. Halusimme juhlistaa juhlavuotta sekä kuusamolaista yrittäjyyttä iltatilaisuudessamme arvokkaasti: muistellen mennyttä sekä katsoen vahvasti tulevaisuuteen”, kertoo Kuusamon Yrittäjien puheenjohtaja Reeta Kortesalmi-Säkkinen. Juhlaan osallistuivat muun muassa kansanedustaja Janne Heikkinen sekä Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen. Vuoden yrittäjäksi valittiin Kuljetusliike Kantola & Koramo Oy. Kuusamon Yrittäjät on aktiivisesti mukana keskusteluissa kaupungin, päättäjien ja muiden sidosryhmien kanssa. KortesalmiSäkkinen painottaa, että Kuusamon Yrittäjillä on tällä hetkellä erittäin hyvä ja vahva asema. ”Meitä kuunnellaan. Yrittäjyyden merkitys Kuusamon elinvoimalle ymmärretään hyvin. Yhdistyksen tärkein tehtävä on olla yrittäjän ääni ja edunvalvoja. Yhtä tärkeää on rakentaa yhteistyötä ja löytää yhdessä ratkaisuja, joilla Kuusamoa viedään eteenpäin.” Rukan hiihtokeskuksen ja mat-

Iin Yrittäjät juhli toimintansa 60. vuotta.

Toiveikkaasti tulevaisuuteen

Kuusamon Yrittäjät täytti 60 vuotta.

kailun kehittymisellä on ollut valtava merkitys Kuusamon elinvoimalle. Matkailu ei ole kuitenkaan vain matkailuyritysten asia. ”Sen ympärille on rakentunut

valtava joukko erilaisia yrityksiä ja palveluita – kauppoja, ravintoloita, liikennettä, rakennusalaa, ohjelmapalveluita sekä monia muita toimialoja”, Kortesalmi-Säkkinen toteaa.

Iin Yrittäjien 60-vuotisjuhlien teemana oli ”Yrittäjyys alkaa paikallisuudesta”. Juhlat pidettiin Iin Ranta-Kestilässä. Juhlatilaisuuteen oli kutsuttu jäsenten lisäksi paikallisia päättäjiä sekä tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie, joka ojensi Yrittäjäristin Suurristin Heimo Turuselle pitkäaikaisesta ja poikkeuksellisesta vaikuttamistyöstä yrittäjyyden hyväksi. Vuoden yrittäjänä palkittiin Iin Automaalaamo Oy. ”Menneitä on toki mukava muistella, mutta 60-vuotias Iin Yrittäjät katsoo toiveikkaasti myös tulevaisuuteen. Toivomme, että saisimme Iin yritykset menestymään niin, että 60 vuoden päästä voimme juhlistaa alueellamme yrittäjyyden aseman paranemista”, suunnitte-

lee Iin Yrittäjien puheenjohtaja Juha Kallio. Yrittäjäyhdistys perustettiin aikoinaan muun muassa sen vuoksi, että kunnan hankintasopimuksia saataisiin paremmin paikallisille yrittäjille. Myös yrittäjyyskasvatus sekä yrittäjien verkostoituminen ja yhteistyö olivat tärkeässä roolissa. ”Keskusteluyhteys ja yhteistyö Iin kunnan kanssa on vahvistunut. Yrittäjien ääni kuuluu paremmin”, Juha Kallio kertoo. Iin elinvoimaa on aikoinaan lisännyt nelostien parantaminen sekä Iin ja Kuivaniemen kuntaliitos. Paikalliset hankinnat on suunnattu enenevässä määrin paikallisille yrittäjille. ”Kunta on herännyt siihen, että paikallisiin yrityksiin kannattaa satsata. Lisäksi yritykset ovat investoineet kiitettävästi”, Kallio mainitsee. ANNA RAUDASKOSKI

YRITTÄJÄLEHTI 23

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2026

OES-alumnit koolla tulevaisuuden teemojen äärellä · Tuleva vaalikevät herätti vilkasta keskustelua, ajatuksia ja kysymyksiä Oman elämänsä sankari ‑vaikuttajaverkoston (OES) alumnit kokoontuivat elokuussa Fortumin pääkonttorille vaihtamaan kuulumisia, verkostoitumaan ja keskustelemaan Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisistä teemoista. Alumnitapaaminen kokosi tuttuun tapaan yhteen eri vuosikurssien osallistujia ympäri Suomea, ja paikalle saapui lähes ennätysjoukko alumneja. Päivän aikana kuultiin näkemyksiä yrittäjyyden lisäksi muun muassa alueiden kehittä-

misestä, johtamisesta, median muutoksesta ja tulevista eduskuntavaaleista. Yrittäjäjärjestön aktiivisena kumppanina toimiva Fortum tarttui hienosti haasteeseen ja isännöi tämän vuoden alumnitapaamista. Tilaisuuden aluksi Fortumin Walter Alén ja Hetta Huittinen-Naskali tarjosivat osallistujille ajankohtaisen katsauksen Fortumiin ja toimivat myös ansiokkaasti päivän puheenjohtajina. Suurin osa päivän puheenvuo-

roista kuultiin OES-alumneilta. Esitykset osoittivat hyvin, kuinka monenlaisiin tehtäviin verkoston jäsenet ovat urapoluillaan edenneet. Pohjois-Savon maakuntajohtaja Tytti Määttä pohti alueiden merkitystä Suomen kehitykselle teemalla Vahvat alueet, vahvempi Suomi. Saman OES-vuosikurssi 4:n alumni Jere Niskanen puolestaan kertoi omasta uratarinastaan ja siirtymisestään palkkatyöstä yrittäjäksi.

Media muutoksessa Johtaminen nousi päivän aikana esille useasta näkökulmasta. Ta-

louselämän toimituspäällikkö Anni Erkko tarkasteli median muutosta ja sitä, mitä jatkuvasti muuttuvasta media-alasta voidaan oppia johtamisesta. Savonlinnan vt. kaupunginjohtaja Ding Ma puolestaan jakoi kokemuksiaan kuntajohtamisen ensimmäisistä kuukausista. Savonlinnalla on omat haasteensa muun muassa alueeseen ja asukasprofiiliin liittyvien kustannusten vuoksi, mutta esityksessä nousivat vahvasti esille myös kaupungin mahdollisuudet ja vahvuudet. Kaupungin yhteinen teema ”Lupa unelmoida” kuvastaa Savonlinnan halua katsoa haasteista huolimatta rohkeasti tulevaisuuteen.

Oman elämänsä sankari Oman elämänsä sankari ‑vaikuttajaverkosto (OES) on Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien kehittämä valtakunnallinen, yrittäjyyteen nojaava verkosto tulevaisuuden tekijöille. Vuosittain mukaan kutsutaan 20 osallistujaa, jotka osallistuvat kolmeen seminaarijaksoon. Marraskuussa Oulussa käynnistyy jo 14. OES-vuosikurssi. OES-alumnitapaaminen järjestetään vuosittain. Vuosikurssista 14 alkaen verkoston kumppaneita ja rahoittajia ovat Suomen Yrittäjät, Fennia, Elo, BusinessOulu, Lapin Yrittäjät, Lapin liitto ja Pohjois-Pohjanmaan liitto.

Vaalikevät innostaa Katse suunnattiin myös tulevaisuuteen, kun SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi avasi näkemyksiään kevään 2027 eduskuntavaalien keskeisistä kysymyksistä ja tulevan vaalikauden haasteista. Vilkas keskustelu osoitti, että tuleva vaalikevät herättää paljon ajatuksia ja kysymyksiä. Seminaariosuuden jälkeen ilta jatkui rennommissa merkeissä afterwork-tilaisuudessa, jossa osallistujilla oli aikaa vaihtaa kuulumisia ja verkostoitua. Samalla päästiin tutustumaan Fortumin taidesäätiön hienoon taidekokoelmaan. Osallistujilta saadun hyvän palautteen pohjalta on hyvä jatkaa toiminnan kehittämistä. Tämänvuotinen alumnitapaaminen osoitti jälleen OES-verkoston vahvuuden: eri alojen johtajat, vaikuttajat ja asiantuntijat kokoontuvat jakamaan kokemuksiaan, oppimaan toisiltaan ja rakentamaan uusia yhteyksiä. Samalla tapaaminen vahvisti sitä yhteishenkeä, joka on ollut OESverkoston kantava voima jo useiden vuosikurssien ajan.

MILLA RAAPPANA

Tapaaminen kokosi yhteen lähes ennätysjoukon alumneja ympäri Suomea.

Yrittäjiltä useiden miljardien säästölista Suomen Yrittäjien tulevan vaalikauden sopeutusohjelma perustuu menojen hillintään, julkisen sektorin uudistamiseen ja kasvureformeihin. Ohjelman tavoitteena on vakauttaa julkinen talous kiristämättä työn ja yrittämisen verotusta. Sopeutusohjelman vaikutuksiksi on arvioitu 5,7–8,6 miljardia euroa. Yrittäjät esittää esimerkiksi laajaa indeksileikkausta, eläkejärjestelmän tehostamista, hyvinvointialueiden tehtävien ja rakenteiden keventämistä sekä ammatillisen

koulutuksen tutkintorakenteen uudistamista. "Velkajarrusta on pidettävä kiinni. Kroonisesti velkaantuva korkean verotuksen Suomi tuhlaa verotuloja korkojen maksamiseen. Yritysten kannalta on aivan keskeistä, että julkinen talous saadaan kestävälle uralle", Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen sanoo. "Sopeutus pitää tehdä leikkaamatta orastavalta kasvulta siipiä. Osoitamme omalla sopeutusohjel-

mallamme, että julkista taloutta voidaan vahvistaa kiristämättä työn ja yrittämisen verotusta", Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen jatkaa.

Painopiste menojen vähentämisessä Yrittäjien sopeutusohjelman painopiste on menojen vähentämisessä. Kokonaisuuteen sisältyy 3,4–5,9 miljardin euron menosäästöt, 1,8 miljardin euron tulo-

puolen toimet sekä 0,5–0,8 miljardin euron yritys- ja verotukien uudistukset. Merkittäviä säästöjä haetaan esimerkiksi kuntien valtionosuusjärjestelmästä, hyvinvointialueiden toimintaa tehostamalla sekä julkisia hankintoja uudistamalla. Sopeutusohjelma sisältää myös sosiaaliturvaa, verotusta ja työuria koskevia uudistuksia. Yrittäjät esittää lisätuloja muun muassa varhaiskasvatusmaksujen tulorajojen laskemisesta, liikenteen verotuksen uudistamisesta sekä toisen korkeakoulututkinnon muuttamisesta maksulliseksi.

Uudistuksia eläkejärjestelmään Yrittäjät esittää myös sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmän uudistuk-

sia, kuten sosiaaliturvaindeksien automaattikorotusten muuttamista harkinnanvaraisiksi, työeläkejärjestelmän tehostamista sekä eläkekarttuman rajaamista palkattomilta jaksoilta. "Merkittävin verotuksellinen vaikutus on ohjelmassamme liikenteen verotuksen uudistamisessa, josta haemme miljardia euroa. Pidämme tärkeänä myös yritystukien ja verotukien karsimista", Yrittäjien johtaja, pääekonomisti Päivi Puonti sanoo. Yrittäjien ohjelmaan sisältyy myös kasvua tukevia rakenneuudistuksia. Ohjelmassa esitetään muun työajan pidentämistä sekä tekoälyn ja automaation laajempaa hyödyntämistä julkisella sektorilla. SUOMEN YRITTÄJÄT

24 YRITTÄJÄLEHTI

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2026

–Y

ESTER VAN DAM

TÄ J Ä – T I R

A A T S A HARR

–

– – SA RJA –

Lentopallo on hyvää vastapainoa istumatyölle, Eila Pihkakoski sanoo.

Taksiyrittäjä on pelannut lentopalloa huimat 45 vuotta ·

ESTER VAN DAM

Lentopallo on ollut osa siikalatvalaisen Eila Pihkakosken elämää aina. Aktiivisesti hän on harrastanut lajia jo yli 40 vuotta eikä loppua näy. Taksiyrittäjä Eila Pihkakoski on harrastanut lentopalloa huimat 45 vuotta. Kipinä harrastukseen syttyi jo lapsena, kun Pihkakoski löi palloa seinään siskonsa ja ystäviensä kanssa. Pihkakoski muistaa tykänneensä myös koulun liikuntatunneilla lentopallon pelaamisesta. "Kun muutin opintojen jälkeen takaisin kotipaikkakunnalleni Kestilään, aloitin pelaamisen naisten vuorolla. Tällä hetkellä asun Siikalatvalla, mutta pelaamme Kestilässä jokamiesvuorolla. Siskonikin pelaa samassa porukassa. Meidän lisäksi porukassa ei ole tällä hetkellä muita naisia." Harrasteporukassa on kaiken kaikkiaan 28 jäsentä. Kahdesti viikossa järjestettävillä pelivuoroilla käy vaihtelevasti väkeä. "Aikaisempina vuosina pelasimme paikallissarjassa, jolloin pelejä oli sarjakautena melkein joka viikonloppu. Nykyään käymme muutaman kerran vuodessa viikonlopputurnauksissa." Turnauksiin on muodostunut tietty ystäväporukka, jossa on vuosien varrella tutuksi tulleita ihmisiä Siikalatvalta, Oulusta ja Raahesta. Joukkueen nimi on

Eila Pihkakoski

Vuosittain neljä turnausta

Siikalatvan Sussut, joka pelaa +50 ‑sarjassa.

Lentopallo hyvää vastapainoa työlle Pihkakoski tykkää lentopallosta, koska se on hyvää vastapainoa taksinkuljettajan työlle. Siinä pääsee liikkumaan. Toinen hyvä puoli on se, että se on joukkuelaji. Harrastus on tuonut vuosien varrella paljon tuttuja Pihkakosken elämään. Turnauksissa on päässyt tutustumaan uusiin ihmisiin ja sydänystäviäkin on tullut matkan varrella. Lentopallon lisäksi Pihkakoski lenkkeilee, pyöräilee ja metsästää aina, kun se on työn puolesta mahdollista. Lauantaisin hän käy miehensä, lastensa ja lastenlastensa kanssa pelailemassa eri pelejä perhevuorolla. "Siskoani lukuun ottamatta kukaan muu perheessämme ei ole kiinnostunut lentopallosta. Mieheni tykkää pelata sulkapalloa, koska hänen kätensä eivät kestä lentopallon lyömistä." Aluksi lentopallon lyöminen voi sattua käsiin, mutta siihen Pihkakosken mukaan tottuu.

Lentopallo ja muut liikunnalliset harrastukset ovat tukeneet hyvin terveyttäni ja jaksamistani.

Eila Pihkakoski on ollut taksiyrittäjänä 19 vuotta. Koko sen ajan lentopalloharrastus on kulkenut mukana.

Laji on harrastuksena edullinen. Tarvitaan vain sisäpelikengät ja polvisuojat. Siikalatvalla salivuorot ovat ilmaisia.

Pihkakoski on myös innokas penkkiurheilija. Hän seuraa televisiosta erityisesti lentopalloa, hiihtoa ja yleisurheilua.

Seuraava turnaus, johon heidän harrasteporukkansa osallistuu on todennäköisesti Oulun turnaus vuodenvaihteen jälkeen. "Turnauksia järjestetään vuosittan neljä kappaletta. Olemme käyneet yleensä Vuokatin, Rovaniemen ja Jyväskylän turnauksissa. Harrastusporukassa mukana oleminen ei edellytä, että pitäisi osallistua turnauksiin." Uudet harrastajat ovat aina tervetulleita pelivuoroille. Tällä hetkellä ryhmän ikäjakauma on 48–70 vuotta. Nuoria ihmisiä ei jostain syystä ole ollut mukana. Pihkakoski korostaa sitä, että laji sopii kaikenikäisille. Mukaan voi tulla, vaikka ei olisi koskaan pelannut lentopalloa. Pihkakoski itse aikoo jatkaa lentopallon pelaamista niin kauan kuin terveys kestää. "Olen loukkaantunut vain kerran 1990-luvulla, kun minulla meni nilkka. Muita haavereita ei tämän lajin parissa ole tullut. Lentopallo ja muut liikunnalliset harrastukset ovat tukeneet hyvin terveyttäni ja jaksamistani." MARI RYTILAHTI

20

MAANANTAINA 18. MA YRITTÄJÄLEHTI 25

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2026

PALVELUMME

Onko osakevaihto kannattavaa • Tilintarkastus • Yritysjärjestelyt ja verokonsultointi • Erityistilintarkastus • Yrityskaupat ja verolainsäädännön muututtua? sukupolvenvaihdokset • Arvonmääritykset Yhtiön henkilöosakkaiden suoran omistuksen muuttaminen välilliseksi osakevaihdon avulla ei enää tuota vastaavaa Juha Isopahkala, HT Jari Nurkkala, KHT nettovarallisuushyötyä osinkoverotusta keventävää kuin aiemmin. Onko osakevaihto silti järkevä Marja Hentunen, HT Timo Salonen, KHT toimenpide?

myös yhtiöstä nostettavan pääomatulo-osingon enimmäismäärään. Vuoden 2026 alussa voimaan tulleen lakimuutoksen myötä osakevaihdosta ei kuitenkaan enää synny tase-erien käypään arvoon perustuvaa nettovarallisuushyötyä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että osakevaihto ei enää tuota aiempaa osinkoverotusta keventävää verohyötyä. Konsernirakenteen muodostaminen on monissa tilanteissa liiketoiminnallisista syistä perusteltua ja kannattavaa. Konsernirakenne mahdollistaa esimerkiksi liiketoiminnan kannalta tarpeettomien varojen siirtämisen holdingyhtiöön, jolloin ne ovat suojassa operatiivisen yhtiön liiketoimintariskeiltä. Lisäksi liiketoimintayhtiön taseen keventäminen voi helpottaa

Osakevaihto voidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä toteuttaa ilman tuloveroseuraamuksia, mutta siitä aiheutuu varainsiirtoverokustannus osakkeet hankkivalle yhtiölle. Tämä osakevaihdon varainsiirtoverotuksen oikeellisuus on sittemmin noussut hiljattain kysymykseksi myös Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännön myötä. Historiallisesti osakevaihto on saattanut vaikuttaa positiivisesti

Voiko tekoälyn tuottamia kuvia j tekstejä käyttää?

muun muassa avainhenkilöiden sitouttamista, kun osakkuusjärjestelyistä tulee kustannustehokkaampia ja osakkeista edullisempia hankkia. Osakevaihto on edelleen relevantti tapa muodostaa konsernirakenne. Osakevaihto on esimerkiksi toimenpiteenä suhteellisen nopea toteuttaa, liiketoimintayhtiön ytunnus säilyy ennallaan järjestelyssä ja liiketoiminnassa ylimääräisiä varoja voidaan usein siirtää verotehokkaasti osinkona emoyhtiölle. Vaihtoehtoisena menettelynä voidaan tapauskohtaisesti harkita myös esimerkiksi liiketoimintasiirtoa. Molempiin järjestelytapoihin liittyy tiettyjä edellytyksiä ja haittapuolia – muun muassa osakevaihdossa varainsiirtoverokustannus ja

Hanna Kinnunen, HT Mika Kemppainen, HT KariyhtiöSalonpää, HT vastik- Tuomas Kotajärvi, HT Joonas Jyrinki, KHT nut antaa osakkeitaan VASTAUS Mikkokohteena Lumila,olevan HT yhtiön Anne Karppinen-Salonpää, HT Janne Pesonen, HT keena Osakevaihto on perinteisesti ollut osakkeenomistajille. toimiva tapa konsernirakenteen muodostamiseksi tilanteessa, jossa henkilöosakkaan tai ‑osakkaiden suora omistus liiketoimintayhtiössä halutaan muuttaa välilliseksi. Yksinkertaistaen osakevaihdossa on kyse järjestelystä, jossa osakeyhtiö hankkii vähintään puolet toisen yhtiön osakkeista. Tai jos yhtiö omistaa jo yli puolet yhtiön osakkeista, se hankkii lisää tämän yhtiön osakkeita. Osakkeet hankki-

KYSYMYS & VASTAUS

www.pstilintarkastus.com Kirkkokatu 5, OULU

liiketoimintasiirrossa y-tunnuksen vaihtuminen – joten tarkoituksenmukainen toteutustapa on syytä arvioida asiantuntijan avustuksella tapauskohtaisesti.

Tekoälysovelluksilla on helppo tuo kuvia ja tekstejä. Voinko huoletta k niitä omassa liiketoiminnassani?

käyttää ja milla tarkoituksessa k JOONAS JÄRVENPÄÄ väksyttävää ja m Director | Corporate Tax ja and miten Private käytös PricewaterhouseCoopers Oy Pelkästään tekoälysovellukkoidaan esimerk sella tuotetut kuvat ja teksneille tai asiakkaill tit eivät oikeastaan ole kenenkään omaisuutta. Ne eivät esimerkiksi nauti tekijänoikeussuojaa. Jos pelkällä tekoälysovelluksella luodaan vaikkapa mainos, se tarkoittaa, että toinen jästä osakkeenomistajasta ovat VASTAUS toimija omaivoi periaatteessa käyttehneet vastaavia taloyhtiön suuteen kohdistuneita Asunto-osakeyhtiön ja osakkaiden tääkorjauksia samankaltaisista mainosomasta halustaan pyytämättä kor-toiminnassaan, välisestä kunnossapitovastuusta ta omassa jos vausta taloyhtiöltä? voidaan määrätä yhtiöjärjestykse tehdään muutoin asianmusessä. Jos yhtiöjärjestyksessä kysykaisesti mainonnan ja markkijän kysymää seikkaa ei ole määrätty osakkeenomistajan vastuulle, noinnin säännökset huomioon silloin noudatetaan asunto-osaottaen. keyhtiölain säännöksiä. Tekoälysovelluksilla tuotet- taloyhtiö vastaa Lain mukaan tuihin aineistoihin on myös rakenteista. Yhtiö ei voi vapautua taloyhtiössä hyvä suhtautuavastuusta terveen vetoamalla kriitmahdollisesti aikaisemmin noutisesti ja pyrkiä tarkastamaan, datettuun käytäntöön, jos käyettä esimerkiksi teksteissä täntö on lain tai yhtiöjärjestyksen esitetyt tiedot vastainen. tai väittämät ovat oikein. OLLI SIPONEN Yrityksellä olisi nykyään hySuvi Julin Asianajaja, osakas Asianajotoimisto vä olla olemassa ohjeistus teOTM, FM (tietojen Botnia koälysovellusten käyttöön kuluvan saanut oike ten millaisia sovelluksia saa käyntiasiamies Be

VASTAUS

KYSY TARJOUS Miten määritetään asunto-osakeyhtiön ja NÄKYVYYDESTÄ yrittäjille ja yrityspäättäjille! osakkaiden välinen kunnossapitovastuu?

Seuraava lehti ilmestyy 6.5.2024 KYSYMYS

Kysyin isännöitsijältä, että ovatAloitin osakehuoneistossani pinta- ko muut osakkeen omistajat jouturemontin. Purkaessani paneelikat- neet tekemään mahdolliset taloyhtoa pesuhuoneesta huomasin, että tiön rakenteiden korjaukset sisärehöyrysulkumuovi oli viallinen ja monttiensa yhteydessä? Isännöitsisiinä oli paljon reikiä. Tutkin tar- jän vastaus oli, että hänellä ei ole kemmin ja kävi ilmi, että höyrysul- tietoa. Kukaan osakkeen omistaja ku oli repeillyt jo ensiasennukses- ei ole ilmoittanut vioista eikä ole sa, suurin reikä on 50x50 cm (siis vaatinut taloyhtiötä korjaamaan 0,25 m2). Paneelikattoa ei ollut ai- rakenteissaan olevia puutteita. MikkoonLaitila Sami Saari emmin vaihdettu, vaan se oli alkuKyseessä 4 huoneiston 1972 myyntipäällikkö myyntipäällikkö peräinen. rakennettu rivitaloyhtiö, jossa kai044 737 0342 on tehty re0575taloyhtiön 121 Ilmoitin044 asiasta halli- kissa huoneistoissa mikko.laitila@kalevamedia.fi sami.saari@kalevamedia.fi tukselle. Hallitus ilmoitti, että kor- montteja aikaisemminkin. Osakjaaminen kuuluu osakkeen omis- kaan tekemistä remonteista ei ole tajalle eikä taloyhtiö ole maksanut minkäänlaista dokumentointia. kenenkään muunkaan osakkaan Voiko hallitus päättää, että osakremontteja. Sinällään hallitus kyllä keen omistajan on korjattava puymmärtää, että taloyhtiöllä on heena oleva höyrysulku kustankunnossapitovastuu rakenteisiin ja nuksellaan? Hallitus perustelee siperusjärjestelmiin. tä sillä, että kenellekään muulle

osakkeen omistajalle ei ole taloyhtiö maksanut remonttikustannuksia ja että taloyhtiön käytäntö on, että osakkeen omistaja maksaa kaikki remonttinsa kulut. Jos olisi yhtiökokous niin äänet menisi 75% osakkeen omistaja maksaa ja 25% taloyhtiön tulee suorittaa/maksaa omistamiensa rakenteiden korjaus, mutta osakkeen omistaja maksaa sisäremonttinsa kokonaisuudessaan. Voivatko aiemmin tehdyt dokumentoimattomat ja taloyhtiölle ilmoittamattomat remontit olla taloyhtiön käytännön luojia, kun ei ole tiedossa onko niissä korjattu vastaavia vikoja vai onko ne jätetty korjaamatta? Muodostuuko taloyhtiön käytäntöä, jos aiemmin vaikka kaksi nel-

PARHAAT PALVELUT

Liity S-ryhmän yritysArvostavissa käsissä asiakkaaksi

ARVO KOVA

Hautauspalvelut vuodesta 1960 Ii • Kempele • Liminka • Oulu Oulunsalo • Haukipudas Tavoitat meidät puhelimitse 24 h • 08 311 2158 • arvokova.fi

MUUTTOPALVELUT

• Koti- ja toimipaikkamuutot Suomessa ja ulkomailla • Laatikoiden vuokraus, varastointi ja pakkaus

JARI KARJALAINEN OY P. 0400 895 516

www.muuttokarjalainen.com

Pesula-alan palvelut puhtaasti Koillismaalla

KOILLISMAAN

PESULA

010 2399 789

Kitkantie 139, 93600 Kuusamo • koillismaanpesula.fi S-Business on kotimainen, maksuton ja kuititon yrityskortti, joka sopii yrityksille sekä yhteisöille toimialasta riippumatta. Kortti käy yli 1800 S-ryhmän toimipaikassa, ja saat ostoksistasi alennusta ja etuja! Kuittia ei tarvitse säästää – kirjanpidon tarvitsemat

Otanko kuulustelu mukaan asianajaja

VUOKRATTAVANA UUSIA ULOTTUVUUKSIA!

• Hinattavat Dinot Sain• Saksinostimet poliisilta kutsun kuulusteluihin • Kuukulkijat

törkeästä kirjanpitorikoksesta. HENKILÖNOSTIMET Tarvitsenko kuulusteluihin asianaja

Kaarnatie 16, 90530 Oulu Puh. 050 370 5337 info@lainalift.fi

Neuvottelu asia sa ennen kuulu • Ritva Korhonen 040 590 3617tamista kuuluu o • Sami Saari 044 057 5121 anajajan kanssa • Anu Suutari 0400 208 692 la esimerkiksi a epäiltyyn rikos liittyvästä tunnusm Epäillyllä on muun ohella oike

Varaa mainostilasi:

26 YRITTÄJÄLEHTI

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2026

PohjoisPohjanmaan Yrittäjät

Haapaveden Yrittäjät ry

Kauppurienkatu 8 A II krs, 90100 Oulu ppy@yrittajat.fi p. 010 322 1980 www.ppy.fi

Haukiputaan Yrittäjät ry

Rakennuspalvelu A.Niemi Oy Atso Paavola Oy Mikapi Oy Hoitohuone Leelia HubCon Oy LVI-palvelu Björn Oy Solisten Dà Wù Oy Lapland Chalets Oy

Iin Yrittäjät ry

XerChem Oy Rakennuspalvelu Puusta Oy Secondhand Evenna Oy J&T WORKER Aallon Kaluste Oy Konsulttitoimisto JPCC Oy

Kempeleen Yrittäjät ry Marjo Kolehmainen

toimitusjohtaja, 050 5277 288 marjo.kolehmainen@yrittajat.fi

Koneurakointi Koski Oy Tmi Jeremias Soronen Alexander Panichev Pietilä Racing Service Oy Rakennuspalvelu Lahtimaa Oy SAI Group Oy Certica Oy VYKOS Oy A-JW SEC Oy J.J Videokuvaus Kärjenpää Oy Vaaraoja Group Oy

Kiimingin yrittäjät ry Kirsi Anttila

järjestöpäällikkö, 0500 685 148 kirsi.anttila@yrittajat.fi

AM Tilausmatka MSH-Service Oy Veljekset Forsman oy Tiian Pizzeria Oy

Kuusamon Yrittäjät ry

Essi Kangasniemi

projektipäällikkö, 050 566 2221 essi.kangasniemi@yrittajat.fi

Peltisepänliike A. Alavuotunki Oy Nordic Force Kodinkonehuolto Suoraniemi Oy Teräs NEK Oy Taiga Bear Kuusamo Oy MV Huolto ja korjaus Oy

Tervetuloa uudet jäsenet! Qsamon Romu Oy Halakomo Oy Tilintarkastus Tyni Oy Vikapartio Oy Nuohous Kuusamo Oy T:mi Peve Rent Kuusampo Saapunkijärven Lomat Oy Mirja Jauhiainen TeeÄm Lomahuolto Oy KaJu Oy C6 Legal Oy Bonday palvelut Oy Innopuu Oy Jukan tuvat Kuusamo Kahvila Kastehelmi Tilinviilaaja Oy

Limingan Yrittäjät ry

Vitikko Oy JMC Teräspalvelu Oy J. Niemi-Korpi Oy TK-Asennus Oy Tasanto Psykoterapia Mindra Oy

Muhoksen Yrittäjät ry MaxSHEQ OY Nature Dream Days Tukkiralli Oy Muhoksen Mummola Oy Kaukolato

Oulaisten Yrittäjät ry Visionne Oulaisten Palaset Team Karjalainen Ky OviTimo

Oulun Yrittäjät ry

Maalausliike Maalitykki Oy iCyberg Studio Apetoria Oy Sana Music Oy Prewo Oy

Acon Finland Oy Ltd Finnish Polarlog Oy JTS-Energia Oy Scandic Kuljetus Oy T:mi Kaisu Kotilainen Katja Koo Handshake Finland Oy Sotisaari Investment Oy SSMWhite Consulting Oy Nastarakennus Oy Tanssikeskus Citydance Oy Tilatohtorit Oy Aasia Market Oy MCon Partners Oy Somena Oy ROT13 Oy Floating Harmony Oy JN Electric Oy Jekotek Oy Pohjoisen kirjanpito Oy Puutarha Meritähti TT-Tekniikka Oy HaapaSafe Oy Sini Sax J.Haanela Oy Kapitale Advisors Oy Aikaisa THE OTHER HOME OY Saneerauspalvelu Ipe Kuljetus H. Manninen Oy Oakko Oy Alppitarhuri Jouni Metsänpoika Ky Pommin Varma Oy SnowGrains Oy Rakennus Tintti Oy Lukkokeskus Oulu Oy T:mi Sari Herva - K-Market Kuivasjärvi Nordic smart energy Oy Suo Commerce Oy Danian kuljetus Oy Köökipiika Oy

Pohjolan Hevosystävät ry Lacus Finland Oy JIRAPUN TOGETHER OY H/H Design Oy PIA Hoivapalvelut Oy Rastor-instituutti ry Yoga & Therapy Sonja Kemppainen Tmi Remonttipalvelu Eero Wirkkala KattoJaPalvelu Project Petäjä Oy Loisto tilit tmi TT-TURVATULI Tauno Toivanen ePossibility Solutions Finland Karpalotie Corporation Oy Bisneskeikka Oy Shiny Steps Finland Pohjoisen Pinta AV Motion Oy Hapek Oy

Oulunsalon Yrittäjät ry Tiina Vanha-aho Tmi Rajanka Peki-Invest Oy

Pyhäjoen Yrittäjät ry

Leipoisko Pullaa Vai Oy / Lempi Vuokraus

Pyhäjärven Yrittäjät ry Tiikkaiset-IM Oy

Raahen Yrittäjät ry Studio Kauniiksi PAJA live Oy

Mikäli et ole vielä jäsenyrittäjä, tee hyvä päätös ja liity Yrittäjiin

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien paikallisyhdistysten puheenjohtajat 2026: Riku Koskinen

jäsenhankinta, 050 552 8444 riku.koskinen@yrittajat.fi

Haapaveden Yrittäjät ry Anri Kolehmainen

Toimistopalvelu Documento p. 050 3027 263 anri.kolehmainen@kotinet.com haapaveden@yrittajat.fi

Haukiputaan Yrittäjät ry Seppo Pekkala

Alarmi Stables Oy p. 050 353 3059 haukiputaan@yrittajat.fi seppek@windowslive.com

Piia Lehtonen

Omistajavaihdosten asiantuntija 050 439 9808 piia.lehtonen@yrittajat.fi

Iin Yrittäjät ry Juha Kallio

Konffa Oy p. 040 7507 710 kempeleen@yrittajat.fi pia.hanski@konffa.fi

Kiimingin Yrittäjät

koordinaattori, 050 395 9877 milla.raappana@yrittajat.fi

Esko Valkola Esko ja Nina Valkola Avoin yhtiö p. 040 5191 562 kiimingin@yrittajat.fi esko.valkola@gmail.com

Kuivaniemen Yrittäjät ry Ari Kaakkuriniemi Kaakkuriniemi Oy p. 050 4413 121 kuivaniemen@yrittajat.fi info@kaakkuriniemi.fi

Kuusamon Yrittäjät ry Reeta Kortesalmi-Säkkinen

Sari Reinikainen-Laine

yhteyspäällikkö, 0500 686 174 sari.reinikainen-laine@yrittajat.fi

Kiinteistönvälitys LKV Saaga Oy p. 050 82024 reeta.kortesalmi-sakkinen@ lkvsaaga.fi kuusamon.yrittajat@gmail.com

Kärsämäen Yrittäjät ry Virpi Ruotsalainen Luonnon syli p. 040 5618 802 karsamaen@yrittajat.fi luonnonsyli@gmail.com

Juha Väyrynen

hankinta-asioissa apua yrittäjille, yhteistyökumppani juha.vayrynen@yrittajat.fi p. 040 5343 932

Askelin Oy p. 050 4153 018 lumijoen@yrittajat.fi juho.oksa@karentia.com

Muhoksen Yrittäjät ry Mika Mattila

RPJM Rakennuspalvelut Oy, Tmi Hoitava Pisara p. 040 7451 211 muhoksen@yrittajat.fi mikamattila4@gmail.com

Oulaisten Yrittäjät ry Antti Kämäräinen

Juhan Automaalaamo Oy p. 040 3529 215 Service One iin@yrittajat.fi p 044 7543 200 juha.kallio@juhanautomaalaamo.fi oulaisten@yrittajat.fi antti.kamarainen@serviceone.fi

Kempeleen Yrittäjät ry Pia Hanski

Milla Raappana

Lumijoen Yrittäjät ry Juho Oksa

Limingan Yrittäjät ry Päivi Kennilä

Solasta Oy p. 040 7263 142 limingan@yrittajat.fi paivi.kennila@gmail.com

Oulun Yrittäjät ry Joonas Puurunen

Prime Sales Oy p. 044 7798 519 oulun@yrittajat.fi joonas.puurunen@primesales.fi

Oulunsalon Yrittäjät ry Jan Arbelius Kouta Oulu Oy p. 050 5001 139 oulunsalon@yrittajat.fi jan@koutamedia.fi

Pudasjärven Yrittäjät Heimo Turunen

VKK-Media Oy p. 0400 3852 81 pudasjarven@yrittajat.fi vkkmedia@vkkmedia.fi

Pyhäjoen Yrittäjät ry Saara Mustakallio

Tmi Saara Mustakallio p. 044 5513 662 pyhajoen@yrittajat.fi saara.mustakallio@pyhajoki.fi

Pyhäjoen Yrittäjät – Merijärven jaos Markku Jauhiainen

MAJAMYLLY p. 0440 102880 markku.jauhiainen@majamylly.fi

Pyhäjärven Yrittäjät ry Anu Mustaparta

Anun Kauneus Ateljee p. 044 7229 076 pyhajarven@yrittajat.fi anumustaparta@gmail.com

Raahen Yrittäjät ry Kirsi Paldanius

Siikajoen Yrittäjät Ry MSJ-Wood Oy Tmi Jenni Länkinen

Siikalatvan Yrittäjät ry Nuohouspalvelu Jukka Leiviskä Sähkö Haverinen Oy Linnan Tila Oy Välilän Tila Oy

Taivalkosken Yrittäjät ry Korpikierto Oy

Tyrnävän Yrittäjät ry OnniRakenne Oy Sauras Oy

Utajärven Yrittäjät ry Tekas Solutions AV-Moto OY RK Timber Oy

Vihannin Yrittäjät ry Tmi: Susanna Arvola

Pudasjärven Yrittäjät ry Kaarelan Poro Kajo Gym Oy NWB Finland Oy Juntunen Kari Tapani Piirtopalvelu Terttu Salmi Kynttilätalo Blomster & Herukka avoin yhtiö

Studio Hohto Hemra Oy Sotka Ville Valtteri Palvelut Jabo / Raahen Autopesu ja Fixaus Polq Oy Utua Finland Oy

SENIORIJÄSENET Anttila Hannu Ervasti Vesa Joensuu Kimmo Keskitalo Teuvo Kuokkanen Sirpa Kurkela Sirpa Ollikainen Pentti Pietilä Jouko Pihlajaniemi Harri Puurunen Terttu Repo Anneli Räisänen Sakari Tuominen Juha Turves Kalevi Väyrynen Risto

www.yrittajat.fi/liity

2026 ALUEELLISET kumppanuudet ja jäsenedut

ELISA Alueellinen yhteyshenkilö, yrittäjä ota yhteyttä: yritysmyyjä Johannes Mustonen, p. 050 381 3522, johannes.mustonen@elisa.fi, Oulu Kauppakeskus Valkea

92100 Raahe p. 0500 580 921 raahen@yrittajat.fi kirsi@sepontytar.fi

FENNIA Alueellinen järjestöyhteyshenkilö: Jerry Sandberg,

Siikajoen Yrittäjät ry Kirsi Kivioja

walter.alen@fortum.com P.+467 2163 2254

Mainos Draivi p. 050 3461 069 kirsi@mainosdraivi.fi siikajoen@yrittajat.fi

Siikalatvan Yrittäjät ry

Veli Hyttinen Vegeelia Oy p. 0400 1249 94 veli.hyttinen4@gmail.com siikalatvan@yrittajat.fi

Taivalkosken Yrittäjät ry Pirke Härkönen Koillismaan Rätinki Oy p. 050 4414 623 pirke.harkonen@ratinki.fi taivalkosken@yrittajat.fi

Tyrnävän Yrittäjät ry Marika Keränen

Pömilä Oy p. 044 5157 014 tyrnavan@yrittajat.fi msjkeranen@gmail.com

Utajärven Yrittäjät ry Sulo Karhula

Muhoksen Elintarvikekuljetus Oy p. 0400 890 250 utajarven@yrittajat.fi elintarvikekuljetus@karhula.info

Vaalan Yrittäjät ry Jouni Koljonen

Peltityö Jouni Koljonen p. 050 5444 919 jokoljon@gmail.com vaalan@yrittajat.fi

Vihannin Yrittäjät ry Saana Mattila

Parturi-kampaamo Balanssi saanamattila@hotmail.com vihannin@yrittajat.fi

Ylikiimingin Yrittäjät ry Aki Pirilä Sähkö-Artpe Oy p. 045 631 4350 aki@sahko-artpe.fi ylikiimingin@yrittajat.fi

asiakaspäällikkö, järjestömestari, Yrittäjäpalvelut, FENNIA. P. 010 503 6117 ja 040 1983 974, os. 00017 FENNIA, fennia.fi

FORTUM Yrittäjä ota yhteyttä: Walter Alén, Fortum, JUHAN AUTO tarjoaa jäsenetuna edullisen Toyota KINTO One Huoltoleasingin Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenyrittäjille Suomen suosituimpaan automallistoon. Juhan Auto Oy:n ja Lexus Oulun jäseneduista lisätiedot: Mika Lahtinen p. 040 7171 779. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö ELO

Alueen yhteyshenkilö: Elo yhteyspäällikkö Niko Lassila p. 040 674 4460.

K-SUPERMARKETIT Jääli, Ateria Kiiminki, Liminganportti,

Mimmi Muhos, Oulainen ja Kreivintori Raahe. K-MARKETIT Ii ja Kuusamo keskusta. K-CITYMARKET Kuusamo. 5% alennus Suomen Yrittäjien jäsenkortilla tietyistä tuotteista. HUOM! Etu on paikallisyhdistyskohtainen. Eduista lisää: ppy.fi > Palvelut > Jäsenedut

KALEVA MEDIA Jäsenyrittäjä saa veloituksetta yhden kuukauden lukuoikeuden Kalevan eri printti- ja digilehtien yhteen kestotilaukseen. Lisäksi UUDET asiakkaat ja jäsenet saavat 100 € etusetelin käytettäväksi Kalevan eri printti- ja digilehdissä julkaistavaan mainontaan, jonka mediakortin mukainen yhteenlaskettu hinta on vähintään 200 €. P. 08 5377 610 tai tilaajapalvelu@kalevamedia.fi. Ritva Korhonen, asiakkuuspäällikkö, p. 040 590 3617, ritva.korhonen@kalevamedia.fi. Sami Saari, myyntipäällikkö p. 044 057 5121, sami.saari@kalevamedia.fi. Anu Suutari, asiakkuuspäällikkö p. 0400 208 692, anu.suutari@kalevamedia.fi. Puh. 08 5377 180, www.kalevamedia.fi/yrityksille. KIDE HOTEL BY ISO-SYÖTE Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenille jäsenetuna joka toinen yö –20%. Varaukset kidehotel@isosyote.com Pohjolan OP Yrityspalveluiden yhteyshenkilöt alueen yrittäjiä varten: Yritykset ja yhteisöt, asiakkuusjohtaja Kari Ollikainen p. 040 672 6455 kari.ollikainen@op.fi Pienyritykset myyntijohtaja Sarianna Mikkonen p. 010 253 5461 sarianna.mikkonen@op.fi OSAO OSAOn Työelämäpalvelut p. 040 141 5320 www.osao.fi/palvelut-tyopaikoille SUOMEN KESKUSVARAAMO Majoitusedut tarjous­ ohteissa – Kalajoki, Syöte, Ruka ja Ylläs –10 % listahinnoista! k Tiedustelut: keskusvaraamo@kalajoki.fi tai p. 08 4694 449 JOY - OULUN YLIOPISTO Yhteyshenkilö: Jatkuvan oppimisen yliopisto Anu-Tuulia Mäkelä, anu-tuulia.makela@oulu.fi p. 029 448 7347, joy.oulu.fi OULUN YLIOPISTO JA OAMK yhteyshenkilöt: Marika Koivuniemi, marika.koivuniemi@oulu.fi, p. 050 473 8599 Anu Rosberg, anu.rosberg@oamk.fi, p. 040 703 2787, oamk.fi

YRITTÄJÄLEHTI 27

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2026

2026

JÄSENTIETOJEN PÄIVITTÄMINEN Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien paikallisyhdistyksen jäsen, pidäthän jäsentietosi ajan tasalla!

Kumppanit

Yrittäjien jäsenpalvelussa pystyt päivittämään jäsentietojasi. Se on tärkeää, jotta voimme palvella sinua sekä yritystäsi mahdollisimman hyvin ja meidän viestimme tavoittavat sinut! Pidä erityisesti markkinointiluvat ja sähköpostisi ajan tasalla! Sama koskee myös henkilöjäseniä mm. senioriyrittäjiä!

Kirjaudu jäsenpalveluun osoitteessa www.yrittajat.fi/kirjaudu

Jäsenyyden etuja! MAKSUTTOMAT puhelinneuvontapalvelut ma – pe toimistoaikana.

Mahdollinen TOIMEKSIANTO

– 10%

Kaikki neuvonnan osa-alueet ja palveluiden yhteystiedot löytyvät sivuiltamme: www.ppy.fi > palvelut > jäsenpalvelut: juridinen neuvonta ja muu neuvonta

Lisäksi käytettävissäsi ovat Suomen Yrittäjien ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien

maksuttomat palvelut: OMISTAJAN­ VAIHDOSOPASTUS Ov-asiantuntija Piia Lehtonen, piia.lehtonen@yrittajat.fi

HANKINTANEUVOJA Varaa aika: juha.vayrynen@yrittajat.fi

SUOMEN YRITTÄJIEN PUHELINNEUVONTA Jäsenyrittäjille SY:n jäsennumerolla, kaikilta asiantuntijoilta ma–pe klo 8–18 p. 09 2292 2922.

PohjoisPohjanmaan Yrittäjien jäsenenä: Sinulla on mahdollisuus alentaa merkittävästi kuluja hyödyntämällä valtakunnallisia ja alueellisia jäsenetuja. Alueelliset kumppanuudet näkyvät myös yhteistyönä erilaisissa tilaisuuksissa, tapahtumissa ja koulutuksissa.

JÄSENETU (yrittäjä ja yrityksen henkilöstö)

– 25%

JÄSENEDUT Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät: www.ppy.fi Alueelliset jäsenedut: www.ppy.fi >Palvelut >Jäsenedut

ALENNUS

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien tapahtumat ja tilaisuudet:

www.ppy.fi

>Etusivu > tapahtumat ja tilaisuudet

Tasokas lomahuoneisto Kesä-Iikka

Valtakunnallisen jäsenedut: yrittajat.fi/jasenedut

Huoneisto on vapaasti kaikkien vuokrattavissa.

#ppy #pohjoispohjanmaanyrittajat

Rukan palvelujen, rinteiden ja latujen äärellä.

Katso lisää: www.ppy.fi > Palvelut > Jäsenedut > Kesä-Iikka.

Tutustu ja hyödynnä etusi!

28 YRITTÄJÄLEHTI

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2026

Kuitti kirjanpitoon ennen kuin se ehtii kadota. Kuvaa kuitit ja hyväksy ostolaskut puhelimella silloin, kun sinulle sopii. Kirjanpitäjäsi saa aineiston ajallaan. Kokeile heti ilman tunnuksia Lataa sovellus ja testaa esimerkkiaineistolla, miten se toimii. Fivaldin käyttäjille veloitukseton. Kysy lisää kirjanpitäjältäsi. fivaldi.fi/mobiili

KYSY TARJOUS NÄKYVYYDESTÄ yrittäjille ja yrityspäättäjille! Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenille -15% jäsenalennus

Seuraava lehti ilmestyy Ritva Korhonen

Anu Suutari

Sami Saari

Asiakkuuspäällikkö

Asiakkuuspäällikkö

Asiakkuuspäällikkö

ritva.korhonen @kalevamedia.fi

anu.suutari @kalevamedia.fi

sami.saari @kalevamedia.fi

040 590 3617

0400 208 692

044 0575 121

ti 8.12.2026

Muista asiakkaitasi joulun aikaan ja välitä lämmin joulutervehdys joulukuun lehdessä!