Kainuun museot

KAINUUN MUSEOT

2 KAINUUN MUSEOT 1. Kainuun Museo | SIVU 4 2. Kajaanin taidemuseo | SIVU 5 3. Riihipiha | SIVU 6 4. Kaunislehto | SIVU 7 5. Talvisota museo | SIVU 8

15 12 14 SUOMUSSALMI 13

8

PUOLANKA

6. Tuupalan museo | SIVU 9 7. Paltamon kotiseutumuseo | SIVU 10 8. Puolanka-Pirtti | SIVU 11

4

9. Suojeluskunta- ja Lottanäyttely | SIVU 12

HYRYNSALMI

10. Makasiinimuseo | SIVU 13

9

11. Tervajärven talomuseo | SIVU 14

RISTIJÄRVI

12. Raatteen vartiomuseo | SIVU 15 13. Talvisotanäyttely | SIVU 16

7

14. Suomussalmen kotiseutumuseo | SIVU 17

PALTAMO

15. Turjanlinna | SIVU 18 2 3

VUOLIJOKI

1

KAJAANI 10

SOTKAMO

6 11

KUHMO 5

KAINUUN MUSEOT 3

ESIPUHE

H

armaan hirsitalon ikkunasta, pellavaverhojen katveesta, avautuu kainuulainen vaaramaisema.

Pirtin hämärässä kuuluu vain lautalattian narina, ulkoa kantautuu lintujen laulua.

Voisit kuvitella siirtyneesi 1920-luvun kainuulaiseen maalaistaloon – mutta mitä vielä! Todennäköisesti olet löytänyt tiesi Kainuun idyllisiin paikallismuseoihin, joissa voit aidosti aistia menneen maailman tunnelman.

Kainuun museot odottavat löytäjäänsä.

Suurin osa paikallismuseoista on avoinna vain kesäisin. Katsothan siis tarkemmat aukioloajat museoiden omilta nettisivuilta.

4 KAJAANI

Asemakatu 4, 87100 Kajaani

KAINUUN MUSEO

K

ainuun Museo on portti Kainuun historiaan. Maakuntamuseo toimii 1930-luvulla rakennetussa entisessä Keskon tukku- ja konttorirakennuksessa, vain kivenheiton päässä Kajaanin rautatieasemasta.

Perusnäyttelyssä voit häikäistyä noin tuhat vuotta vanhoista Puolangan hopearenkaista ja tutustua Kajaanin rauniolinnasta löydettyihin keihäänkärkiin ja tykinkuuliin.

Kainuun tervantuotannon historia avautuu upeine tervahautoineen ja -veneineen.

Yksityiskohtaisen tarkka pienoismalli Kajaanin kaupungista vuodelta 1939 osoittaa, kuinka talvisodan pommitukset muokkasivat kaupungin rakennuskantaa.

Museossa on myös kaksi vaihtuvien näyttelyiden tilaa.

KAJAANI 5

K KAJAANIN TAIDEMUSEO

Linnankatu 14, 87100 Kajaani

ajaanin taidemuseossa on esillä vuosittain tasokas kattaus niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin kiinnostavaa taidetta. Kuvataiteen lisäksi areena annetaan tanssi- ja teatteriesityksille, luennoille ja keskustelutilaisuuksille.

Taiteen kiehtovaan maailmaan ohjataan maksuttomien opastusten kautta.

Eri-ikäisille suunnatuissa työpajoissa asiakkaatkin pääsevät osallistumaan taiteen tekemiseen – ja toisinaan tuotokset jäävät esille näyttelyyn osana yhteisötaideprojekteja. Arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelemassa, vuonna 1936 poliisitaloksi valmistuneessa funkisrakennuksessa tarjotaan vielä bonuksena vierailu vanhassa putkassa.

6 VUOLIJOKI

Kuusirannantie 67, 88270 Vuolijoki

RIIHIPIHA

R

iihipihan museoalue esittelee kainuulaisen maaseudun pihapiiriä ja sen toimintaa sellaisena, kuin se oli ennen sähkölaitteiden yleistymistä.

Alueelle on siirretty ja sinne on rakennettu yli 30 rakennusta.

Museo on perustettu pitäjänneuvos Iikka Alasalmen aloitteesta vuonna 1991 menneiden, todellisten lama- ja nälkävuosien muistoksi. Museoalue alkoi rakentua, kun Alasalmi halusi säilyttää 1920-luvulla kuorituista männyn rungoista rakennetun ladon. Runkojen nilakerroksesta on jauhettu pettua, jota käytettiin ravinnoksi katovuosina 1917 - 1918.

Museoalueelta löytyvät muun muassa maatalousneuvonnan osasto, pankkimuseo, suojeluskunta- ja lottamuseo

sekä metsäosasto ja kauppamuseo.

Lukuisten rakennusten lisäksi museokävijä voi perehtyä runsaaseen esineistöön. Kauppamuseossa voit tavata vanhoja tuotteita, joita ennen myytiin kyläkaupoissa. Vanhimpia ovat viralliset postikortit keisarivallan ajalta.

Sota- ja säännöstelyajasta muistuttavat kahvinvastike, puupohjaiset paperikengät ja päämajan intendentin luvalla myytävät tupakkiaskit.

Riihipihan näyttävä maamerkki on tuulimylly. Museoalueella on myös Kekkosaitta, joka on siirretty Urho Kekkosen omistuksessa olleelta vuolijokelaiselta Hinan tilalta. Kekkoset asuivat ja viljelivät Vuolijoen Ojanperällä Hinan tilaa vuosina 1940 - 1945.

HYRYNSALMI 7

KAUNISLEHTO

K

aunislehto edustaa tyypillistä 1900-luvun vaihteen hyrynsalmelaista taloa pihapiireineen. Alkuperäisiä rakennuksia ovat päärakennus ja sauna. Muut rakennukset on tuotu pitäjän eri puolilta talon entisten rakennusten paikoille, joten asemakaava on alkuperäinen.

Museokokonaisuuteen kuuluu myös tervahauta, hyrynsalmelaiset veneet sekä rautahytti.

Kaunislehdosta löytyy yllättäen Suomen täydellisin helmenpyyntivälineistö. Helmiä on pyydetty Kainuussa jo keskiajalta lähtien Vienan Karjalasta tulleiden laukkukauppiaiden ansiosta. Hyrynsalmi ja sen kautta virtaava Emäjoki toimi aikanaan Kainuun helmestyksen keskuksena.

Vanhatie 89, 89400 Hyrynsalmi

Museoalueella voi nähdä myös kaskeamisperinteen jälkiä. 1800-luvun alussa poltetun viimeisen kasken pohjalle kasvoi kaunis lehtometsä. Siitä sai maisema, ja myöhemmin rakennettu torppa, nimen Kaunislehto.

8 KUHMO

TALVISOTAMUSEO

T

alvisotamuseossa esitellään talvisodan aikaista Kuhmoa.

Museossa voi tutustua suomalaisten ja neuvostosotilaiden arkeen sekä evakuoitujen siviilien kohtaloihin.

Kuhmossa taisteltiin koko talvisodan ajan.

Rajuimmat taistelut käytiin Saunajärven Kilpelänkankaalla ja Löytövaarassa, jossa olivat suomalaisten itäisimmät rintamat.

Näyttelyssä kuvataan siviilien evakuointia, Kuhmon kirkonkylää, rintamahuoltoa, taistelutilanteita ja elämää rauhan solmimisen jälkeen. Esillä ovat pienoismallit Saunajärven Luvelahden motista, kahdesta lentokoneesta sekä suojeluskuntatalo Korpilinnasta.

Väinämöinen 11, 88900 Kuhmo

KUHMO 9

TUUPALAN MUSEO

T

uupalan talomuseo kertoo kuhmolaisen perheen elämästä 1880-luvulta 1960-luvulle saakka.

Tuupalan tilaa viljeli 1600-luvulla Tuupaisten suku, jonka mukaan talo on saanut nimensä. Nykyinen päärakennus on rakennettu 1800-luvun puolivälissä.

1880-luvulta lähtien Tuupalaa isännöi Kainulaisten suku, joka asui talossa 1960-luvulle asti. Kainulaisten aikana Tuupalassa toimi muun muassa kestikievari, apteekki, kauppa ja posti.

Herrasväen lisäksi talossa asuivat myös piiat ja rengit.

Kestikievaritoimintaa on Tuupalassa harjoitettu hyvin pitkään, aina talvisodan syttymiseen saakka. Kievarista sai kyydin seuraavaan kievariin, majoitusta, ruokaa ja juotavaa. Tuupalassa oli hevosia

ja henkilöauto. Kievarihuoneita oli enimmillään neljä, osa sivurakennuksen puolella.

Museoalueella on 1800-luvun puolivälissä rakennettu päärakennus, sivurakennus, pikkupirtti sekä aitta.

Lisäksi paikalle on siirretty riihi ja sauna.

Museokokonaisuuteen kuuluvat myös pihapiirissä oleva tervavene talaksineen sekä Tervatien toisella puolella olevat aitat.

Päärakennuksen, Vanha-Tuupalan huoneet on sisustettu 1800–1900-luvun interiöörein.

Pikkupirtissä voi tutustua Tuupalan palkollisten asumiseen. Talon rengit yöpyivät ja tekivät puhdetöitä pirtissä. Pirtin suuressa uunissa paistuivat talon leivät.

Pikkupirtin kamarissa asui talon karjakko perheineen.

Tervatie 1, 88900 Kuhmo

10 PALTAMO

M

useo toimii vuonna 1910 rakennetussa kolmikerroksisessa viljamakasiinissa. Näyttelytiloina toimivat entiset makasiinin jyvälaarit.

Näytteillä on yleisesti käytössä ollutta, jokapäiväistä, perinteisiin elinkeinoihin liittyvää esineistöä 1900-luvun alkupuolelta.

Museossa on myös harvinaislaatuinen säilytysarkku, jota on käytetty Kajaanin linnassa 1600 - 1700-luvulla.

Esillä on runsaasti kirkollista esineistöä muistona Paltamon seurakunnan asemasta emäseurakuntana. Näytteillä on esimerkiksi Paltamon vanhan kirkon, eli Paltaniemen kuvakirkon, esineistöä, kuten arkistoarkku, kattopaanuja ja väkipyörä.

Museon kolmanteen kerrokseen on kalustettu 1900-luvun alkupuolen paltamolainen maalaispirtti, jossa voit aistia menneen ajan tunnelman. Esillä on myös kiertokouluinteriööri vuodelta 1925.

Lepikontie 11, 88300 Paltamo

PALTAMON KOTISEUTUMUSEO

PUOLANKA 11

PUOLANKA-PIRTTI

K Koskikatu 3, 89200 Puolanka

otiseutumuseona toimiva PuolankaPirtti on siirretty nykyiselle paikalleen Lylykylän Pellonpäästä.

Talo on rakennettu 1910-luvulla Oikaristen perheen käyttöön, jolloin veljekset Heikki ja Lauri jakoivat kamarit perheidensä kesken.

1930-luvulla pirtissä toimi koulu, oppilaat ruokailivat Heikin kamarissa ja nukkuivat koulupirtin lattialla. Talossa on toiminut myös asuntola ja posti.

Museossa voi perehtyä puolankalaiseen, maalaistalossa käytettyyn esineistöön sekä suksentekovälineisiin. Suksiteollisuus oli merkittävä elinkeino Puolangalla ja Puolanka oli Kainuun johtava suksipitäjä 1800-luvun lopulta 1900-luvun ensimmäisiin vuosikymmeniin asti. Toinen kamari ja osittain myös pirtti on kalustettu 1900-luvun alkupuolen huonekaluilla.

Aidatussa pihapiirissä sijaitsee kaksi aittaa.

12 RISTIJÄRVI

SUOJELUSKUNTAJA LOTTANÄYTTELY

Kirkkotie 5, 88400 Ristijärvi

R

istijärven suojeluskunta- ja lottatyöstä kertova näyttely sijaitsee Ristijärven vanhimmassa koulurakennuksessa, Katvelassa. Paikallista historiaa henkivä rakennus on peräisin vuodelta 1896. Pihapiirissä sijaitsee myös Uutela, jonka edestä Ristijärven suojeluskuntalaiset lähtivät talvisotaan ja joka toimi sota-aikaan sairaalana.

Näyttely kertoo ristijärveläisten erityisen voimakkaasta isänmaallisuudesta: itsenäistymisen ajasta, suojeluskuntaja lottatyöstä sekä sotilaspoika- ja pikkulottatyöstä. Ristijärvellä urheilu sai erityisen sijan suojeluskuntatyössä.

Näyttelyssä on esillä lukuisia henkilökohtaisia ja kiertopalkintoja kunniakirjoineen sekä muuta urheiluun liittyvää esineistöä.

Katvelassa sijaitsee myös 1950-luvun museoluokka. Ristijärven ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa 1896 juuri valmistuneessa koulutalossa. Museoluokka on sisustettu 1950-luvulle tyypillisellä käsityöluokan välineistöllä.

SOTKAMO 13

MAKASIINIMUSEO Sopalantie 1, 88600 Sotkamo

S

otkamon kotiseutumuseon muodostavat kaksi vanhaa viljamakasiinia. Näyttelytilat sijaitsevat entisessä kruununmakasiinissa.

Viereinen pitäjänmakasiini on ainoa sisätiloiltaan alkuperäisessä asussa säilynyt viljamakasiini Kainuussa.

Viljamakasiinien merkitys oli suuri erityisesti 1700- ja 1800-luvuilla. Hyvinä vuosina viljaa kerättiin veroina kruununja pitäjänmakasiineihin, joista sitä voitiin jakaa lainaksi katovuosina.

Museolla on laajat kokoelmat muun muassa esihistoriallisia löytöjä Sotkamon alueelta, tervakauden esineistöä sekä suutarin ja kuparisepän työvälineistöä.

Kokoelmien hauskana erikoisuutena voi pitää Sotkamon vanhan pappilan piispan kamarista pelastettua puista vessanpönttöä, joka otettiin talteen pappilan purkutöissä vuonna 1962. Näytillä on myös runsaasti koulunkäyntiin liittyvää esineistöä.

Museoon on sisustettu myös perinteinen sotkamolainen pirtti.

14 SOTKAMO

TERVAJÄRVEN TALOMUSEO

T

ervajärvi on perinteinen kainuulainen maalaistalo.

Talomuseoon kuuluu vanha päärakennus vuodelta 1866, luhti ja kaksi pientä aittaa. Museolle johtavan tien varteen on rakennettu näyttelyrakennus, jossa on esillä talonpoikaiselämästä kertovaa esineistöä. Tervajärven talomuseo on sisustettu siten, että se kuvaa talon elämää 1950-luvun alussa. Tila on ollut Heikkisen suvun omistuksessa jo 1600-luvulta lähtien.

Tervajärvellä elettiin 1940- ja 1950-luvuilla varsin omassa rauhassa, sillä tie talolle saatiin vasta vuonna 1958. Tästä syystä monet vaikutteet saapuivat Tervajärvelle varsin hitaasti. Vaikka talossa säilyi pitkään vanhakantainen maanviljelys, olivat tervajärveläiset muutoin aktiivista väkeä.

Talossa seurattiin tarkkaan radiota ja lehtiä, hankittiin lisäkoulutusta kansakoulun jälkeen ja harrastettiin innokkaasti musiikkia. Talon merkitystä kylässä osoittaa jo sekin, että siellä järjestettiin sotien jälkeen kylän yhteisiä pikkujouluja.

Tervajärventie 16, 88600 Sotkamo

SUOMUSSALMI 15

Raatteentie 183, 89800 Suomussalmi

RAATTEEN VARTIOMUSEO

R

ajavartiointi aloitettiin Suomussalmella Suomen itsenäistymisen jälkeen, kun itärajan vartiointi katsottiin tarpeelliseksi.

Raatteentietä valtakunnan rajan ylityspaikkana käyttivät muun muassa kauppiaat ja Karjalan levottomuuksia 1920-luvun alussa paenneet karjalaiset.

Alkuun vuokratiloissa toiminut kenttävartio sai omat tilat vuonna 1923, kun heille rakennettiin nykyään vartiomuseona toimiva hirsinen rakennus. Talossa on miehistötupa, toimisto, keittiö ja vartiopäällikön asunto.

Vartiomuseo on ennen sotia rakennetuista vartiorakennuksista ainoa Suomessa,

joka on säilynyt tähän päivään saakka.

Suomalaiset pakenivat venäläisten hyökkäystä niin kiireellä, etteivät ehtineet polttaa rakennusta. Välirauhan aikana sodan vaurioittamaa rakennusta korjailtiin.

Tuolloin vartiotyötä leimasivat siviiliväestön poissaolo, taistelujen jäljet maastossa ja hävitettyjen talojen rauniot Raatteentien varrella.

Vartiomuseo kertoo rajavartioaseman elämästä ennen toista maailmansotaa.

Raatteen vanha kenttävartio on entisöity vuoden 1939 asuun.

16 SUOMUSSALMI

Raatteentie 2, 89800 Suomussalmi

TALVISOTANÄYTTELY

T

alvisota Suomussalmella -näyttely sijaitsee Raatteen Portissa, joka on rakennettu sekä suomalaisten että venäläisten sotilaiden muistoksi vuonna 1992. Talvisotanäyttely kertoo muun muassa Suomussalmesta ennen talvisotaa, kylmyyden vaikutuksista sodan kulkuun, Raatteen tieltä saadusta sotasaaliista sekä olosuhteista, joihin suomussalmelaiset palasivat sodan jälkeen.

Raatteen Portin vieressä on sodan uhreille rakennettu Talvisodan monumentti.

Talvisodan monumentti kattaa kolmen hehtaarin alueen ja siihen kuuluu noin 17 000 isoa kivenlohkaretta. Kivet visualisoivat sodan uhrien määrää ja kärsimystä. Kenttää kiertää tykistön runtelema metsä.

Näyttelyrakennuksessa on kahvila-ravintola Lottakanttiini. Raatteen Portti sijaitsee legendaarisella Raatteentiellä, joten talvisodan taistelupaikat ovat näyttelyn välittömässä läheisyydessä. Maastossa voi tutustua muun muassa Purasjoen entisöityyn puolustuslinjaan ja useisiin muistomerkkeihin.

SUOMUSSALMI 17

Kirkkotie 35, 89800 Suomussalmi

SUOMUSSALMEN KOTISEUTUMUSEO

S

uomussalmen kotiseutumuseo sijaitsee kauniin Kiantajärven rannalla Kirkkoniemessä.

Vuonna 1967 perustettu museo toimii kotiseutuhengen vaalijana ja perinnetiedon siirtäjänä. Museon runsas esineistö ja iso pihapiiri kuvastavat menneen ajan elämää 1800 - 1900-luvun Kainuusta. Kurkista historiaan erilaisten toiminnallisten tehtäväratojen avulla, kuuntele museoväen tarinoita ja nauti rauhallisesta luonnonkauniista museoalueesta.

Perinnetietoa sisältävien tehtäväratojen avulla voit tutustua museon esineistöön ja historiaan. Ratoja on useita ja ne soveltuvat kaikenikäisille museokävijöille. Kesäkautena museon pihapiirissä asuu myös erilaisia eläimiä.

Museoalueen hirsirakennukset ovat peräisin eri puolilta pitäjää. Kotiseutumuseon päärakennus Alanteen pirtti on lähtöisin Alanteenjärven rannasta. Alanne oli yksi vanhimmista Kiantajärven alueen Ruotsin vallan aikaisista verotaloista. Talon edustalta kulki vanha vesireitti Vienan Karjalaan saakka. Museolla sijaitseva Alanteen savupirtti on rakennettu 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun puolivälissä. Pirtissä voit aistia savupirtin vuosisataista historiaa huokuvan tunnelman. Tule museoon kuulevin korvin, avoimin mielin ja heittäydy vanhan ajan maailmaan!

18 SUOMUSSALMI

Kiantajärvi, Hulkonniemi

TURJANLINNA

T

urjanlinna on ollut kirjailija Ilmari Kiannon taiteilijakoti.

Paikalla ovat sijainneet Vanha ja Uusi Turjanlinna, jotka molemmat ovat tuhoutuneet tulipaloissa. Ensimmäisessä, vuonna 1912 rakennetussa Turjanlinnassa, oli neljä huonetta: alakerrassa oli suuri pirtti, sali eli emännän huone ja perä- eli Sininen salonki. Yläkerrassa sijaitsi kirjailijan työhuone eli “Paratiisi”.

Lisäksi rakennuksessa olivat eteinen ja poikien huone sekä yläkerrassa maisemankatseluparveke.

Talvisodan syttyessä 1939 suomalaiset polttivat Turjanlinnan ja muut rakennukset vetäytyessään venäläisten edeltä. Jäljelle jäivät vain rantasauna ja rinteeseen jäkäläriihi, porojen ruokavarasto. Toinen

*

Turjanlinna rakennettiin vuonna 1949.

Jo samana vuonna talo kuitenkin paloi uudelleen rakennusvirheen takia.

Tulipalossa tuhoutuivat niin Kiannon tavarat kuin vaatteetkin, ainoa pelastettu arvokkaampi esine oli kirjailijan kirjoituskone.

Nykyisin paikalla sijaitsee vanhan kalamajan hirsistä rakennettu Kohtalon korsu ja sen yhteydessä Ikin Tupa, jossa kirjailija asui kesäisin. Vanhan Turjanlinnan rakennuksista jäljellä on rantasauna, maakellari ja verkkokatos. Turjanlinnan edustalla sijaitsevassa Niettussaaressa on Ilmari Kiannon hautapaikka. Turjanlinnaan voi tutustua kesäisin opastetuilla laivaristeilyillä.

Kuvat: Liisa Louhela * Ilmari Kiannon kuva: Kainuun Museo

Löydät Kainuun Museon myös Facebookista www.facebook.com/kainuunmuseo