ARTIKKELIT
Maailman myllerrys puolustusteollisuuden silmin TEKSTI: TUIJA KARANKO Puolustusteollisuus on keskeisessä roolissa uudessa turvallisuustilanteessa. Korkean intensiteetin konfliktit palauttavat mieleen perusasiat: materiaalin, liikkumisen ja varautumisen. Samalla teknologinen kehitys, digitalisaatio ja verkottuneet toimintaympäristöt muuttavat niitä perustavasti. On myös yhä selvempää, etteivät puolustusinvestoinnit ole vain välttämättömiä turvallisuuspoliittisia ratkaisuja. Ne ovat myös kansantaloudellisia panostuksia, jotka luovat kasvua, osaamista ja työpaikkoja.
S
uomen Nato-jäsenyys ja toimiminen yhteistyössä muiden maiden joukkojen kanssa lisäävät merkittävästi yhteistoiminnan vaatimuksia. Suomi ei enää toimi vain kansallisesti tai kahdenvälisesti – olemme osa monikansallista kokonaisuutta, jonka onnistuminen riippuu kyvystämme toimia saumattomasti yhdessä. Tämä asettaa myös puolustusteollisuudelle vaatimuksia, mutta samalla avaa uusia mahdollisuuksia toimia ratkaisujen tarjoajana sekä kotimaisessa että kansainvälisessä liittolaiskentässä. Naton jäsenmaat ovat sitoutuneet puolustusbudjettiensa merkittävään kasvuun tulevina vuosina, mikä kasvattaa materiaali-investointeihin suunnattavia rahamääriä historiallisen suuriksi. Tämä avaa suomalaisille yrityksille huomattavia mahdollisuuksia osana liittokunnan yhteisiä arvoketjuja. Suomalainen puolustusteollisuus on monialaista ja yritysten missiona on tukea Suomen, ja nyt koko liittokunnan, puolustusta. Puolustusteollisuus ei vain valmista ja toimita järjestelmiä ja komponentteja, vaan on osa puolustuskyvykkyyttämme huolehtien järjestelmien elinkaaresta sekä omasta varautumisestaan. Toisin sanoen suomalainen teollisuus tuottaa sotilaallista huoltovarmuutta. Suomessa on kehitetty järjestelmiä,
jotka ovat toimintavarmoja äärimmäisissä olosuhteissa ja pitkissä huoltoväleissä – ominaisuuksia, joita arvostetaan yhä enemmän Naton pohjoisessa ulottuvuudessa. Mielenkiinto suomalaista puolustusteollisuutta ja sen ratkaisuja kohtaan on suurempaa kuin koskaan. Puolustusja Ilmailuteollisuus PIA ry:n jäsenistöstä 77 prosenttia katsoo, että Suomen Natojäsenyys on lisännyt niiden liiketoimintamahdollisuuksia. Alan kasvulukemat ovat jo nyt kaksinumeroisia, ja yritykset ovat investoineet viime vuosina voimakkaasti lisätuotantoon, kapasiteettiin ja uusiin teknologioihin.
Strateginen autonomia
Geopoliittisen tilanteen ja turvallisuusympäristön nopea muutos korostaa Euroopan omaa varautumista. Meille suomalaisille strateginen autonomia ei tarkoita vain aseiden ja järjestelmien tuotantoa, vaan myös kykyä integroida, huoltaa, korjata ja ylläpitää niitä kriisiaikana. Tämä vaatii entistä syvempää ja pitkäjänteisempää yhteistyötä teollisuuden ja Puolustusvoimien välillä. Kotimainen teollinen kyvykkyys tuottaa Naton Multi-Domain-ajattelun (MDO) mukaisesti yhden kokonaisuuden. ”Industry is the sixth domain”. Näin varmistetaan, että sotilaallinen ja siviili25
TUIJA KARANKO
puolustus toimivat saumattomasti yhteen. Tämähän ei ole meille Suomessa uutta, mutta nykyisessä turvallisuustilanteessa tarve on huomattu myös muissa maissa ja Natossa. Lisäksi MDO-ajattelussa korostuu tiivis yhteistyö puolustusteollisuuden kanssa, jotta eri toimintaympäristöissä voidaan hyödyntää uusinta teknologiaa ja innovaatioita. Puolustussektorin teknologinen kehitys heijastuu myös laa-
Kylkirauta 2/2026