HAASTATTELU
Sotatalous – varautumista ja välttämättömyyksiä Puolustusvoimien sotatalouspäällikön haastattelu TEKSTI: CHRISTIAN PERHEENTUPA
Perjantaina, joka ei puolustusvoimien sotatalouspäällikön kyseessä ollessa suinkaan aina tarkoita viikon viimeistä työpäivää, löytyy kiireisen kenraalin kalenterista ani varhain aamulla sopiva aika Kylkiraudan haastattelulle. Puolustusteollisuuden ja materiaalisen varautumisen saralla keskusteltavaa riittäisi useammankin kahvikupin ajaksi. Sotatalous kytkeytyy nykyisessä toimintaympäristössä puolustuskyvyn lisäksi kiinteästi myös pelotteeseen ja maanpuolustustahtoon.
T
oimintaympäristön muutos ja sota Ukrainassa ovat palauttaneet sotatalouden merkityksen sotilasjohtajien tietoisuuteen. Puolustusteollisen perustan merkitys ja sotilaallinen huoltovarmuus ovat kysymyksiä, joita ratkotaan yhä useammin eurooppalaisissakin pöydissä. Suomen hyvä varautuminen ja vuosikymmenten saatossa rakennettu järjestelmä keräävät mielenkiintoa ja kehuja. Toimintaympäristömme on muuttunut vauhdilla ja keskeiset muutokset laukaisi Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan ja sitä seurannut sota. ”Sota on vaikuttanut myös teknologian kehitykseen, innovaatio- ja tuotekehitysprosesseihin ja tämän kautta syntyneisiin uusiin suorituskykyihin, kuten miehittämättömiin laitteisiin”, analysoi puolustusvoimien sotatalouspäällikkö kenraaliluutnantti Jari Mikkonen haastattelumme aluksi. ”Toinen toimintaympäristöä muokannut asia on Suomen Nato-jäsenyys. Emme ole enää yksin. Käytettävissä on koko liittokunnan suorituskykykirjo. Samalla Suomen on valmistauduttava tu-
kemaan liittokunnan operaatioita, toimimaan isäntämaana tänne saapuville joukoille ja mahdollistamaan liittokunnan operaatiot Suomen alueella. Tämä on valtava logistinen haaste”, kenraali jatkaa analyysiaan. ”Kolmantena muutostekijänä näen Multi-Domain-ajattelun ja -operoinnin. Juuri kun olemme tottuneet Joint-ajatteluun ja implementoineet operointiimme puolustushaarojen yhteisoperaatiot, pelikenttä laajenee avaruuteen ja kyberulottuvuuteen. Kaikkien toimintaympäristöjen sitominen yhteen operaatioon on haastavaa erityisesti johtamisjärjestelmätoimialalle, johtamisyhteyksille ja datan hallinnalle – sen keräämiselle, analysoinnille ja jakamiselle”, summaa Mikkonen toimintaympäristön työpöydälle työntämiä haasteita. Ukrainan puolustustaistelun ja Iranin konfliktin oppeja kysyttäessä kenraali tuumaa hetken ja vastaa sitten. ”Meidän tulee ottaa oppia näistä molemmista sodista. Keskeisinä oppeina on vanhojen operaatiotaidollisten ja taktisten oppien säilyminen ja toisaalta uusien 11
suorituskykyjen integrointi niihin. Sodassa tulee säilyttää aloite, sekä käyttää syvyyttä, pitkän kantaman aseistusta ja liikettä hyväksi. Tähän tarvitsemme perinteisiä ja keihäänkärkisuorituskykyjä täydennettynä miehittämättömillä ja autonomisilla järjestelmillä. Avaruuden ja murroksellisten teknologioiden hyödyntäminen tulee yhdistää perinteiseen sotataitoon.” Lisäksi kenraali mainitsee erikseen kyberuhat ja laaja-alaisen hybridivaikuttamisen, joihin on myös löydettävä ratkaisu osana puolustussuunnittelua.
Muutokset haastavat puolustussuunnittelua Sotilaallisen maanpuolustuksen keskeinen työkalu on puolustussuunnittelu, joka huomioi toimintaympäristössä tapahtuvan kehityksen ja ennakoi myös äkillisiä muutoksia. Materiaalisen suorituskyvyn rakentamisen, elinkaaren hallinnan ja kunnossapidon suunnittelu ovat tärkeä osa puolustussuunnittelua. ”Suomi ja puolustushallinto ovat sopeutuneet vallit-
Kylkirauta 2/2026