Issuu

TAMPEREEN

KAUPPA KAMARI

NUMERO 5 MARRASKUU 2026

Finnairin paluu tuo Pirkanmaan lähemmäs kansainvälisiä markkinoita 12

Laine tarjoaa yhteisen merkityksen 27

KASVUN PELKOA EI OLE

”OTAMME KAIKKI RISKIT, JOTKA PYSTYMME TUNNISTAMAAN”, SANOO MARKO LÄHTEENMÄKI I 16

Kovat tekijät. Suuret mahdollisuudet. Sama osoite. Tampere.

Seuraava kasvun paikka löytyy harvoin oman toimiston seinien sisältä. Siksi kannattaa tulla sinne, missä tulevat asiakkaasi ja kumppanisi jo ovat. Tampereen Messujen tapahtumissa pääset kiinni kasvaviin toimialoihin, uusiin verkostoihin ja siihen, missä osaamisellesi on kysyntää.

Seuraava iso siirtosi voi alkaa täältä.

Kriittisen infran rakentajille ARCTIC LION DEFENCE SUMMIT 2.–3.12.2026 Puolustusteollisuuden kasvu tarvitsee uusia tekijöitä. arcticlion.fi

HYDROGEN SUMMIT & EXPO 20.–21.1.2027 Vetytalous tarvitsee teknologiaa, osaamista ja kumppanuuksia. h2summit.fi

Tampereen Messut — Where B2B happens. Yksi kohtaamispaikka. Rajattomasti mahdollisuuksia.

VERKOSTO 20.–21.1.2027 Tulevaisuuden energiaja tietoverkkoja rakennetaan nyt. verkostomessut.fi

PÄÄKIRJOITUS

Kansainvälisen toimintaympäristön epävarmuutta emme voi poistaa. Kotimaisen päätöksenteon johdonmukaisuuteen voimme vaikuttaa. ANTTI ESKELINEN • toimitusjohtaja • Tampereen kauppakamari

Kasvu tarvitsee päätöksiä TALOUDEN käännettä on odotettu pitkään. Nyt Pirkanmaan yrityksistä kuuluu aiempaa parempia uutisia. Alkuvuonna yritysten liikevaihto kasvoi, teollisuuden vienti vahvistui ja yritysten odotukset paranivat. Parin vaikean vuoden jälkeen tämä on tervetullutta.

Kasvu ei kuitenkaan vielä koske kaikkia yrityksiä eikä näy samalla tavalla kaikilla toimialoilla. Työllisyyden koheneminenkin tulee perässä. Siksi positiiviset luvut ovat ennen kaikkea kannustus jatkaa työtä. Tämän lehden yritystarinat kertovat, mistä kasvu käytännössä syntyy. Enico rakentaa energiamurroksesta kansainvälistä liiketoimintaa. Laine Publishing on löytänyt suomalaiselle osaamiselle ja estetiikalle yleisön eri puolilta maailmaa. Vexven kansainvälistyminen osoittaa, kuinka tärkeää on kyetä muuttamaan suuntaa toimintaympäristön muuttuessa. Toimialat ovat erilaisia, mutta yrityksiä yhdistää asiakkaan tarpeen ymmärtäminen ja uskallus toimia sen pohjalta. Kasvu vaatii päätöksiä siitä, mihin panostetaan, millaista osaamista hankitaan ja keiden kanssa edetään. Yhtä tärkeää on päättää, mitkä mahdollisuudet jätetään muiden tavoiteltaviksi. Pirkanmaalla on paljon osaamista, jolle löytyy kysyntää maailmalta. Osaaminen muuttuu liikevaihdoksi vasta, kun asiakas tunnistaa sen arvon ja luottaa toimittajaan. Siksi myyntiin, markkinointiin ja kansainvälisiin verkostoihin on suhtauduttava samalla pitkäjänteisyydellä kuin tuotekehitykseen. U uden markkinan avaaminen vaatii työtä jo kauan ennen ensimmäistä tilausta.

56. vuosikerta ISSN 0782-3541 (painettu), ISSN 1458-4417 (verkkolehti) Julkaisija ja kustantaja Tampereen kauppakamari Technopolis, Kalevantie 2 D, 5 krs., 33100 Tampere puhelin (03) 230 0555 www.tampereenkauppakamari.fi Päätoimittaja Antti Eskelinen, Tampereen kauppakamari

Myös yhteyksillä on merkitystä. Finnairin paluu Tampere-Pirkkalaan parantaa yritysten mahdollisuuksia tavoittaa kansainvälisiä asiakkaita ja kumppaneita. Toimiva matkaketju helpottaa myyntityötä, asiakassuhteiden hoitamista ja investointien valmistelua. Yritysten kannattaa arvioida, miten yhteys palvelee niiden matkustamista. Käyttö rakentaa edellytyksiä yh teyksien kehittämiselle. Yritykset kantavat kasvun riskin, mutta julkiset päätökset vaikuttavat siihen, millaisissa oloissa riskiä otetaan. Investointia harkitseva yritys tarvitsee näkymän vuosiksi eteenpäin. Verotuksen ennakoitavuus, sujuvat lupamenettelyt, osaavan työvoiman saatavuus ja toimiva infrastruktuuri ratkaisevat, missä investointi toteutuu. Kansainvälisen toimintaympäristön epävarmuutta emme voi poistaa. Kotimaisen päätöksenteon johdonmukaisuuteen voimme vaikuttaa. Kasvun edellytyksiä on vahvistettava yli vaalikausien, jotta yritykset uskaltavat sitoutua pitkäjänteisiin hankkeisiin. Kauppakamarin tehtävänä on pitää nämä tarpeet päättäjien pöydällä ja auttaa yrityksiä löytämään osaamista, kumppaneita ja uusia markkinoita. Lehden esimerkit osoittavat, kuinka paljon yhteistyöllä voi saada aikaan. Pirkanmaalla on nyt perusteita luottamukseen. Seuraavaksi luottamus on muutettava päätöksiksi: investoinneiksi, uusiksi tuotteiksi, asiakastapaamisiksi ja rekrytoinneiksi. Niistä syntyy kasvu, joka näkyy lopulta koko maakunnan hyvinvoinnissa.

Toimitussihteeri Jenna Auranaho, puhelin 044 033 1303, jenna.auranaho@effet.fi Ilmoitusmyynti Kruunu Media Oy, Henna Anttila, puhelin 050 541 9943, henna.anttila@kruunumedia.fi Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki aineistot@kruunumedia.fi Painopaikka PunaMusta Tampere Oy Painos 11 000 kpl

Jakelu Lehti postitetaan Tampereen kauppakamarin jäsenille ja sidosryhmille sekä jaetaan kattavasti yrityksiin Pirkanmaalla Lehden osoiteasiat Sinikka-Susanne Pesonen, sinikka-susanne.pesonen@tampereenkauppakamari.fi Kannen kuva Olli-Pekka Latvala Seuraava lehti ilmestyy 17.2.2027 www.tampereenkauppakamarilehti.fi TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 5

2026 3

MATTI APUNEN

Ensirakastajan ongelma KUTEN hyvin tiedetään, Suomi kaipaa kipeästi innovaatioita, jotka olisivat nopeasti kaupallistettavissa. Keksintöjen keskikokoinen pulma on se, että niitä rakastavat kaikki, mutta eivät tarpeeksi. Maailma on täynnä toisia ja kolmansia rahoittajia tai käyttöönottajia, jotka odottavat, että joku muu ottaisi ensimmäisen askeleen. Varovaisuus on ymmärrettävää, mutta samalla voisi kysyä, mitä asialle voisi tehdä. Kenellä olisi riittävän leveät hartiat ja tarpeeksi suuri tarve kokeilla uutta – voisiko julkinen sektori olla lupaavien teknologioitten alusta? Jos virkamies ottaa käyttöön jotain uutta, siihen sisältyy aina riski. Jos asiat sujuvat hyvin, virkamies ei näe onnistumista rahallisena bonuksena tai edes julkisena tunnustuksena. Jos uusi ratkaisu on odotettua kalliimpi tai rajoittuneempi – toisin sanoen lopputulos menee pöpelikköön – virkamiehen ura voi ottaa tuntuvan osuman. Siksi byrokratialle on rationaalista olla tekemättä mitään tai ottaa vain hyvin pieniä askeleita, joissa poliittisen vastuun kantaa joku muu. Tanskalaiset tunnistivat saman ongelman ja alkoivat töihin.

Tanska on työttömyystoimien ja korkeakoulupolitiikan lisäksi menestynyt erinomaisesti terveysteknologiassa. Vuonna 2020 terveysteknologian osuus maan ulkomaankaupasta oli 22 %, toisin sanoen sen osuus oli kolminkertaistunut reilussa kymmenessä vuodessa. Siitä on tullut seminaarien ja lehtiartikkelien (kuten tässäkin!) toistuva teema, mikä on houkutellut Tanskaan ulkomaisia sijoituksia ja osaajia. Tanskalaiset laativat vuosikymmenen alussa terveysteknologian strategian, jonka tarkoitus on vahvistaa innovaa tioiden syntyä ja leviämistä. Sen ytimessä on tutkimuksen ja kaupallisten yritysten yhteistyö ja julkisen sektorin rooli uusien ideoiden vauhdittajana. Tässä mallissa ensirakastajan ongelmaa on hoidettu niin, että julkisia hankintoja edistetään uusiin ratkaisuihin korvamerkityllä tuella. Sen avulla julkisen sektorin on helpompi löytää ja ottaa käyttöön innovatiivisia ratkaisuja, mikä vastaavasti auttaa yrityksiä jatkokehityksessä. Julkinen tervey-

4 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 5 n 2026

denhuolto toimii uusien ratkaisujen näyteikkunana ja nopea käyttöönotto toimii kätkettynä laatutakuuna, johon ulkomaisten ostajien on helppo nojata. Sama pätee tietysti muihinkin aloihin kuin terveydenhuoltoon. Käyttöönottotukeen osoitettiin vuosina 2021–2023 yhteensä 18 miljoonaa Tanskan kruunua, siis noin 2,5 miljoonaa euroa. Summa ei ole suuren suuri, joskin pahaa pelkään, että suomalainen leikkausfestivaali karsii helposti tämäntyyppisen kohteen, jossa pitää osoittaa uskoa näkymättömiin vaikutuksiin. Tanskalaisten oivallus on oikea: joskus kannattaa katsoa tulopuoltakin. Heidän mallissaan kyse ei ole vain uuden hillotolpan luomisesta, vaan tuki on osa alueiden, yritysten ja tutkimus organisaatioiden yhteistä kehityspolkua. Suomessa sosiaali- ja terveysministeriössä kehitellään tähän samaan tarpeeseen ns. Suomi Hubia, jonka toivotan lämpimästi tervetulleeksi. Parhaimmillaan se voisi muuttaa fiskaalista ajattelutapaamme tuskallisten välttämättömyyksien nielemisestä mahdollisuuksien havaitsemiseen. Frygt ej, kuten tanskalaiset sanovat – pelko pois.

Byrokratialle on rationaalista olla tekemättä mitään tai ottaa vain hyvin pieniä askeleita.

Moro, Tampere. Olemme takaisin. Joka päivä Helsinkiin ja sieltä maailmalle. Varaa heti -> finnair.fi

Suomeen kansainvälinen innovaatioverkosto teollisuuden uudistumisen tueksi n Suomeen avautuu uusi avoin innovaatioalusta Tech Hub Finland, jonka toimintamalli perustuu maailmalla toimivaksi todettuihin verrokkeihin. Tampereen kaupungin, Plug and Playn sekä teollisuusyritysten Normetin ja Sandvikin alulle saattama kokonaisuus yhdistää teollisuusyritykset, startupit, sijoittajat ja tutkimustoimijat kehittämään ja hyödyntämään uusia teknologioita sekä vahvistamaan suomalaisen teollisuuden kansainvälistä kasvua. Tech Hub Finland on valtakunnallinen ja alusta asti kansainvälisesti toimiva yhteistyöalusta, jonka tavoitteena on vauhdittaa suomalaisen teollisuuden uudistumista, vahvistaa kilpailukykyä ja tukea kyvykkäitä startuppeja. Hubi auttaa teollisuusyrityksiä löytämään nopeammin oikeat teknologiat ja kasvuyritykset tutkimus- ja kehitystyönsä tueksi. Startup- ja kasvuyrityksille se tarjoaa puolestaan suoran väylän teollisiin asiakkaisiin, sijoittajiin ja kansainvälisiin verkostoihin. – Teknologian murros, vihreä siirtymä ja globaali kilpailu haastavat yrityksiä uudistumaan ennennäkemättömällä vauhdilla. Tech Hub Finlandin tavoitteena on korvata tutkimus- ja kehitystyön siiloutuneet toimintatavat kansainvälisesti toimivaksi todetulla yhteistyömallilla, joka auttaa yrityksiä hyödyntämään uusinta osaamista, nopeuttamaan innovaatioita ja rakentamaan kansainvälistä kasvua, sanoo Tampereen kaupungin elinkeino- ja innovaatiojohtaja Irene Vekkeli. – Menestys globaaleilla markkinoilla edellyttää kykyä löytää, ottaa käyttöön ja skaalata uusia ratkaisuja nopeasti. Kaikkea ei tarvitse eikä kannata kehittää yksin, toteaa Sandvikin kaivosliiketoiminnan teknologiajohtaja ja Tampereen tehtaan paikallisjohtaja Jani Vilenius.

6 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 5 n 2026

Kuva Olli Ikäheimo, Business Tampere

TALOUDESSA TAPAHTUU

Länsi-Ukrainassa sijaitseva Lviv on sodan aikana kasvanut yli miljoonan ihmisen kaupungiksi.

Business Tampere avasi toimisto Lviviin n Tampereen kaupunkiseudun yritysten toimintamahdollisuudet Ukrainassa vahvistuivat, kun Business Tampere avasi syyskuussa toimiston Lviviin. Toimisto on väylä kumppaneiden, asiakkaiden ja uuden liiketoiminnan löytämiseen. Business Tampereen toimitusjohtaja Harri Ojala pitää Tampereen kaupunkiseudun aktiivisuutta Ukrainassa tärkeänä strategisena avauksena. – Elämme suurta muutoksen aikaa. Ukraina rakentaa omaa tulevaisuuttaan ja tulee olemaan yhä merkittävämpi osa eurooppalaista taloutta. Puolustusalan yritysten rinnalla kiinnostus Ukrainaa kohtaan on kasvanut esimerkiksi energia-alalla ja

terveysteknologiassa, Ojala sanoo. Business Tampere on yhdessä yritysten ja kumppaneiden kanssa rakentanut yhteistyötä kiihtyvällä aktiivisuudella. Useita yrityksiä Tampereen kaupunkiseudulta on jo tämän vuoden aikana vieraillut Ukrainassa ja nyt tavoitteena on helpottaa yritysten konkreettista pääsyä Ukrainan markkinoille. – Tampereen seudulla on poikkeuksellisen paljon osaamista, jolle Ukrainassa on tarvetta. Olemme rakentaneet vahvoja paikallisia kontakteja. Nyt oli oikea aika luoda pysyvämpi alusta, jonka kautta yritykset pääsevät etenemään käytännön yhteistyöhön, Ojala jatkaa.

Datakeskukset ovat vetäneet rakentamisen kasvuun

vestoinnit energiainfraan, datakeskuksiin ja huoltovarmuuteen. – Mittakaavaa on vielä vaikea hahmottaa, mutta kyse on ainutlaatuisesta investointiaallosta, jossa myös rakentamisen osuus on merkittävä. Perinteisen rakentamisen kysynnän päälle on syntymässä uusi kasvun kerros, sanoo RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo. – Kansainvälinen kilpailu on kovaa ja nyt on pidettävä huoli, että laadukkaat investoinnit saadaan Suomeen. On varottava ylisääntelyä, vaikka hankkeiden kestävälle toteutukselle on tärkeää asettaa ehtoja. Ennakoitavuus on tässä keskeistä, sanoo RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell.

n Rakennusteollisuus RT ennakoi suhdannekatsauksessaan, että rakentaminen kasvaa tänä vuonna 2 prosenttia ja ensi vuonna 4 prosenttia. Kasvu on kuitenkin epätasaista. Infraja toimitilarakentaminen saavat vauhtia etenkin datakeskushankkeista, kun taas asuntorakentaminen on yhä matalalla tasolla. Kasvun lähde on muuttunut. Ennen rakentamista kannatteli kaupungistumisen ja kotitalouksien luoma asunto- ja liikerakentamisen kysyntä. Nyt kasvua ruokkivat in-

TALOUDESSA TAPAHTUU

Yritysten kasvuodotukset nousivat ennätystasolle n Yritysten arviot suhdannetilanteesta ovat parantuneet laaja-alaisesti keväästä niin liikevaihdon, tilauskantojen ja kannattavuuden kuin henkilöstömäärien ja vienninkin osalta. Tiedot selviävät kauppakamarien syyskuussa toteuttamasta suhdannekyselystä. – Yritysten tunnelmien vahvistuminen laajaalaisesti eri mittareilla viittaa siihen, että Suomen talouden kasvuvaihe on jatkunut syksyllä, ja tahti on pikemminkin kiihtymässä kuin hyytymässä, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Seuraavan puolen vuoden aikana liikevaihtonsa kasvua odotti yli 42 prosenttia vastaajista, kun viime keväänä vastaava osuus oli 36 prosenttia. Noin 44 prosenttia odotti liikevaihdon pysyvän ennallaan, kun laskua ennusti hyvin harva eli alle 14 prosenttia. Niistä vastaajista, joiden liiketoiminnassa tilauskannalla on merkittävä rooli, yli 36 prosenttia odotti tilauskantansa kasvavan seuraavan puolen vuoden aikana. Heikkenemistä ennakoi vain noin 14 prosenttia vastaajista. Myös tilauskantojen nykytilanne arvioidaan selvästi aikaisempaa paremmaksi. – Kun kyselyn kaikki osa-alueet kohoavat, eivät tulokset jätä erityisemmin tulkinnanvaraa suhdannekehityksen suunnasta, Appelqvist sanoo.

Corelab kytkee tekoälyn rakennetun ympäristön tutkimiseen n Tampereen yliopistoon on perustettu rakennus- ja kiinteistöalan tutkimuskeskus Corelab. Neljän professorin tutkimusaloja yhdistävässä keskuksessa työskentelee 38 henkilöä. Corelab kokoaa yhteen rakennuksen elinkaaren eri vaiheisiin liittyvää tutkimusta kiinteistöliiketoiminnasta ja kaupunkikehittämisestä suunnitteluun, rakentamiseen ja talotekniikkaan. Vaikka rakennuksen elinkaaren eri vaiheet liittyvät tiiviisti toisiinsa, on alan toiminta, tieto ja tutkimus edelleen pitkälti siiloutunutta. Corelab yhdistää eri vaiheiden tutkimusta sekä kehittää koko elinkaaren kattavia toimintamalleja, tiedonhallintaa ja arvonluonnin prosesseja. Keskeistä Corelabissa on tekoälyn systemaattinen hyödyntäminen tutkimuksessa. Tätä varten rakennetaan Corelab AI – tutkimus-, kehitys- ja kokeiluympäristö, jossa tutkijat, yritykset ja muut yhteistyökumppanit voivat testata tekoälyn mahdollisuuksia käytännön aineistoilla ja rakennetun ympäristön todellisissa kehittämishaasteissa. – Haluamme päästä tekoälystä puhumisesta sen systemaattiseen tutkimiseen ja kokeilemiseen. Olennaista on selvittää käytännössä, missä tekoäly voi parantaa alan toimintaa ja auttaa hyödyntämään rakennuksen elinkaaren aikaista tietoa, tutkimuskeskuksen johtaja Jukka Puhto sanoo.

Kansainvälinen kasvu vaatii rohkeutta n Yritysten kasvu kansainvälisillä markkinoilla vaatii rohkeutta panostaa laajentumiseen. Yhtä paljon yrityksen johdolta vaaditaan kuitenkin valintoja siitä, mihin ei panosteta. Kaikkialle ei tarvitse, eikä kannata mennä. Tampereen kauppakamarin kansainvälisen kaupan työryhmä ja palveluvaliokunta pitivät syyskuussa yhteistapaamisen, jonka teemana oli kansainvälistymisen johtaminen. Kyseisten ryhmien puheenjohtajien avattua tapahtuman piti Vexve Oy:n toimitusjohtaja Maria Kalli mielenkiintoisen puheenvuoron Vexven kansainvälistymisen muutosmatkasta. Venäjän lähdettyä hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan sastamalaisyrityksen johdolta vaadittiin nopeita sopeutustoimia. – Venäjän toiminnot ja kaupankäynti loppuivat ”yhdessä yössä”. Lanseerasimme nopeasti ”Win in West” -strategian, jossa valitsimme fokusmaat ja laadimme niille jokaiselle päivitetyn Go to market -suunnitelman. Jokainen markkina-avaus toteutettiin jakelijan avulla, Kalli kertoi. – Jakelijoiden avulla kasvumme sai erinomaisen ensimmäisen askeleen. Paikalliset jakelijat mahdollistivat paikallisen kielen, kulttuurin, suhteiden ja varastoinnin hyödyntämisen kasvussa. Sittemmin olemme siirtyneet jakelijavetoisesta kansainvälistymisestä kohti omaa läsnäoloa avainmarkkinoilla. Yhtiön sielu on Suomessa, mutta organisaatio käytännössä maailmalla. Myyntimme on läsnä jokaisella avainmarkkinalla. Vexve on kasvanut vahvasti noin 300 miljoonan euron liikevaihtoa tekeväk-

si venttiiliratkaisujen toimittajaksi. Yritys työllistää nykyään noin 1500 ihmistä. Kallin mainion avauspuheenvuoron jälkeen aiheen käsittely jatkui paneelissa, johon liittyivät mukaan Merus Powerin myynti- ja markkinointijohtaja Markus Ovaskainen, Radientumin COO & Cofounder Mikko Parkkila ja Vilkas Groupin COO Timo Korvenoja. Akira Ropon fasilitoimassa keskustelussa panelistit keskustelivat kokemuksistaan muun muassa markkinavalintojen, johdon resurssoin nin, lokalisoinnin sekä paikallisen henkilöstön ja kulttuurin osalta. Panelistit toivat avoimesti esiin onnistumisia, epäonnistumisia ja niistä saatuja oppeja.

Vexve Oy:n toimitusjohtaja Maria Kalli kertoi sastamalaisyrityksen kansain välistymisen vaiheista.

Paneelissa kuultiin yritysjohtajien kokemuksia kansainvälistymisestä.

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 5

2026 7

Taloushallintoliiton auktorisoituja tilitoimistoja

Accounts.fi Tilitoimisto AM Accounts Oy, Accounts.fi Helsinki Oy Hatanpään valtatie 40 F • 33900 Tampere • Puh. 050 338 4720 anssi.kauppila@accounts.fi • www.accounts.fi Angelma & Mäkelä Oy Tampere Kansikatu 1 B 7 33100 Tampere Puh. 0400 711 540 www.angelma-makela.fi

Paikallinen pankki palvelee

MATKASI VARRELLA

Gallant Oy Hämeenkatu 26 A 33200 Tampere Puh. 03 271 0700 sales@gallant.fi www.gallant.fi

Hämeenkatu 31 Tampere

GOS Group Oyj Technopolis Yliopistonrinne Kalevantie 2, A-talo 33100 Tampere petri.mattila@gos.fi Puh. 040 716 9391 www.gos.fi

poppankki.fi/aalto Puh. 020 1645 000

ark. klo 9-18, puhelun hinta mpm/pvm

Integrata Oy Finlaysoninkuja 21 A 33210 Tampere info@integrata.fi www.integrata.fi

Kirjanpitotoimisto Kaleva Oy Itsenäisyydenkatu 25 33500 Tampere Puh. 040 719 6468 info@kirjanpitokaleva.fi www.kirjanpitokaleva.fi

Tilitoimistot-2026-UUSI.indd 1

19.5.2026 11.15

• Koulutukset ja konsultointi • Sertifiointivalmennukset • Työkalut

Building lasting bonds 8 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 5 n 2026

projektijohtaminen.fi

KASVU JA VIENTI

Kimmo Vierimaa korostaa tuen merkitystä kansainvälisen tehdashankkeen kriittisissä vaiheissa. Daytonin tehtaan käynnistämistä tuettiin Suomesta käsin, ja alkuvaiheessa paikan päällä käytiin useita kertoja aina tarpeen mukaan.

Yhdysvaltoihin ei lähdetä pelkällä investointipäätöksellä

Teksti ja kuva Jenna Auranaho

okian Renkaiden Daytonintehdas syntyi halusta kasvattaa Pohjois-Amerikan liiketoimintaa ja palvella asiakkaita lähempää. Tehtaan perustaminen osoitti, että kansainvälinen kasvu vaatii markkinan tuntemisen lisäksi huolellista suunnittelua, oikeita kumppaneita ja kykyä sopeutua paikallisiin olosuhteisiin. – Pohjois-Amerikan markkina on valtava, ja näimme siellä kasvupotentiaalia. Kun renkaita kuljetetaan Euroopasta toiselle mantereelle, logistiikkakustannukset ja pitkät toimitusajat vaikuttavat kilpailukykyyn, Nokian Renkaiden tuotantojohtaja Kimmo Vierimaa kertoo. Nokian Renkaat vertaili useita vaihtoehtoja ennen päätöstään rakentaa tehdas Daytoniin Tennesseen osavaltioon. Vuonna 2017 tehty, noin 360 miljoonan dollarin investointipäätös oli yhtiön historian suurimpia. Tampereen kauppakamarin ja Tampereen Suomi-Amerikka yhdistyksen tilaisuudessa Rengastehtaan perustaminen Yhdysvaltoihin – Case Nokian Renkaat Vierimaa ja tuotantoteknologian johtaja Jouni Heikkilä avasivat tehdashankkeen vaiheita ja oppeja. Yhdysvaltain Helsingin-suurlähetystön Senior Commercial Officer Tyler Hacking esitteli lisäksi SelectUSA-ohjelmaa, joka

tukee Yhdysvaltojen markkinoista ja investointimahdollisuuksista kiinnostuneita yrityksiä.

Sijainti ratkaistaan monen tekijän perusteella Tehtaalle sopivan paikan löytäminen oli laaja selvitystyö. Aluksi tarkastelussa oli noin 3 000 yhdysvaltalaista piirikuntaa. Vaihtoehtoja rajattiin vaiheittain, ja lopulliseen valintaan vaikuttivat asiakkaiden läheisyys, logistiikka, energian ja raaka-aineiden saatavuus sekä työvoiman riittävyys. – On tärkeää saada käsitys siitä, missä yritys otetaan vakavasti vastaan ja missä sen tarpeisiin paneudutaan. Paikalliset kumppanit voivat auttaa löytämään oikeat toimijat ja selvittämään, mitä hankkeen toteuttaminen edellyttää, Vierimaa avaa prosessia. Yhtiön oli selvitettävä myös paikalliset lupa- ja kaavoituskäytännöt, rakentamisen edellytykset ja tulevaisuuden laajentamismahdollisuudet. Myös laitehankinnoissa paikallisten olosuhteiden tunteminen korostui. – Laitteita valittaessa ei kannata katsoa vain hankintahintaa, vaan myös elinkaarikustannuksia, varaosien saatavuutta ja huollon toimivuutta. Ratkaisu, joka toimii Suomessa, ei välttämättä ole käytännössä paras vaihtoehto toisella mantereella, jos teknistä tukea on vaikea saada, Heikkilä sanoo.

Kasvu rakentuu osaavista työntekijöistä Tehtaan rakentaminen alkoi vuonna 2018, ensimmäiset renkaat valmistuivat kesällä 2019 ja kaupallinen tuotanto käynnistyi vuoden 2020 alussa. Koronapandemia ja matkustusrajoitukset toivat omat haasteensa, ja myös henkilöstön kouluttaminen vaati pitkäjänteistä työtä. – Ensimmäisiä työntekijöitä koulutettiin Suomessa ja Venäjällä, sillä rengasvalmistuksen monivaiheista prosessia ei opita hetkessä. Samalla uudistimme työohjeitamme ja täydensimme niitä videoilla, jotta osaaminen saatiin siirrettyä uusille työntekijöille, Vierimaa kertoo. Myös paikallisen työmarkkinan tunteminen osoittautui tärkeäksi. Yhtiö oppi vuosien varrella, miten henkilöstöä kannattaa rekrytoida ja sitouttaa. – Opimme palkkaamaan oikeanlaista porukkaa ja oikeilla ehdoilla. Se on vaikuttanut siihen, että työntekijöiden vaihtuvuus on nyt teollisuuden keskimääräistä tasoa pienempi. Yrityksen hyvä maine ja se, että työntekijöistä pidetään huolta, vaikuttavat tähän paljon, Vierimaa kertoo. Nokian renkaiden Daytonin tehdas palvelee Yhdysvaltojen lisäksi Kanadan markkinoita. Tuotantokapasiteettia on kasvatettu vaiheittain, ja tontilla on tilaa laajentaa tuotantoa edelleen. TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 5

2026 9

TALOUSFOORUMI 2026

Markus Sjölund arvioi Pirkanmaan talouden kasvunäkymiä Talousfoorumissa. – Jos me ei vuonna 2026 päästä seitsemän prosentin kasvuun, niin olen vähän ehkä pettynyt, hän totesi kasvunäkymien vahvistumisesta.

Pirkanmaan talouden kasvu vahvistuu

Teknologiateollisuus ja vienti vetävät

Pirkanmaan taloudessa näkyy merkkejä vahvistumisesta. Elpyminen ei vielä ulotu tasaisesti kaikille toimialoille, mutta erityisesti teollisuuden ja viennin kehitys tukevat kasvua.

Teksti Jenna Auranaho Kuvat Tapio Yliaho, Business Tampere

irkanmaan taloudessa suunta on kääntynyt aiempaa myönteisemmäksi. Vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 6,3 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Teollisuuden liikevaihto kasvoi samaan aikaan 7,2 prosenttia, ja teollisuuden vientiliikevaihto vahvistui 9 prosenttia. Tampereen kauppakamarin johtajan Markus Sjölundin mukaan kasvu kertoo luottamuksen vahvistumisesta. Talouden käännettä on odotettu jo jonkin aikaa, mutta kansainvälisen toimintaympäristön epävarmuudet ovat toistuvasti siirtäneet sen käynnistymistä. – Kasvu on ollut vähän niin kuin lähtöviivalla odottamassa starttilupaa jo jonkin aikaa. Aina on kuitenkin tullut jotain epävarmuuksia. Ensin Trumpin tullit, sitten Iranin

10 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 5 n 2026

sota. Näyttää kuitenkin siltä, että niiden vaikutukset eivät olleet niin isoja, kuin pahimmissa skenaarioissa ajateltiin. Euroopassa on kysyntä lähtenyt käyntiin ja se palvelee meidän vientiämme. Kasvun taustalla näkyy erityisesti teknologiateollisuuden vahva kehitys. Alan liikevaihto kasvoi alkuvuonna 11,1 prosenttia ja vienti 12,3 prosenttia. Vuonna 2025 alan liikevaihto oli lähes 7,9 miljardia euroa ja viennin arvo yli 6,2 miljardia euroa. Luvut perustuvat Pirkanmaan Talous 2026 -katsaukseen, jonka Tampereen kauppakamari, Business Tampere ja Pirkanmaan liitto ovat koonneet Tilastokeskuksen suhdannetietojen pohjalta.

Vienti vahvistaa teollisuuden kasvua Pirkanmaan teollisuuden kehityksessä viennillä on merkittävä rooli. Teknologiateolli-

suuden vahvaa kehitystä selittävät Sjölundin mukaan pitkään vahvoina pysyneet tilauskannat ja kansainvälisen kysynnän piristyminen. – Tilauskannat ovat olleet meidän kyselyissämme, Pirkanmaan suhdannebarometreissä vahvoja jo pidemmän aikaa. Näitä lunastetaan nyt ja kysyntä maailmalla on lähtenyt käyntiin. Kun suuret teknologiayritykset saavat uusia projekteja, vaikutukset ulottuvat myös niiden paikallisiin alihankkijoihin. – Isot päämiehet ovat saaneet projekteja ja tehneet vahvoja tuloksia. He vetävät osaltaan myös paikallista pk-yritysten alihankintaverkostoa eteenpäin ja ruokkivat positiivista, kasautuvaa kasvua toimialalla, Sjölund sanoo. Teknologiateollisuuden lisäksi kasvua nähtiin alkuvuonna esimerkiksi kemianteollisuudessa, jonka liikevaihto kasvoi 7,3 prosenttia ja vienti 9,2 prosenttia edellisvuo desta.

Myös elintarviketeollisuuden vienti kehittyi myönteisesti. Alan vientiliikevaihto kasvoi alkuvuonna 7,6 prosenttia, vaikka koko toimialan liikevaihto laski 2,1 prosenttia. Metsäteollisuudessa liikevaihto kasvoi 0,5 prosenttia ja vienti prosentin. Tekstiiliteollisuuden vienti puolestaan vahvistui neljä prosenttia, vaikka liikevaihdon kasvu jäi 0,3 prosenttiin.

Kasvua myös rakentamisessa ja palveluissa

Kasvun jatkuminen vaatii kilpailukykyä

Talousfoorumissa haettiin kasvun seuraavaa askelta PIRKANMAAN talousfoorumi kokosi lokakuussa alueen vaikuttajat pohtimaan talouden näkymiä ja kasvun edellytyksiä. Tapahtuman järjestivät Tampereen kauppakamari, Pirkanmaan liitto ja Business Tampere. Puolustus- ja turvallisuusalan kasvumahdollisuuksista keskustelivat Business Tampereen puolustusalan vastaava Mika Kulkas, Radientumin toimitusjohtaja Jukka Sjöstedt, Systematic Oy Finlandin toimitusjohtaja Merja Annala ja Kerdiilin johtaja Juha-Pekka Keränen. Keskustelussa korostuivat teknologiaosaaminen, uudet markkinat sekä tuotantokapasiteetin ja osaavaan työvoiman tarve. – Puolustusmarkkinoilla teknologia ei yksin riitä, vaan asiakkaiden luottamus on ansaittava, Kulkas tiivisti keskustelussa. Maakunnan talousnäkymiä ar

vioivat Danske Bankin Janne Kangastupa, Tamsilkin toimitusjohtaja Minja Kokkonen ja Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Teollisuuden tilauskannat ja investoinnit antavat Appelqvistin mukaan aiempaa enemmän aihetta luottamukseen. – On hyvää pöhinää, mutta myös paljon epävarmuutta. Mutta eri osaalueilla tilanne näyttää kuitenkin paremmalta kuin pitkään aikaan.

Puolustus- ja turvallisuusalan kasvusta keskustelivat Juha-Pekka Keränen, Jukka Sjöstedt, Merja Annala ja Mika Kulkas. Keränen korosti tuotantokapasiteetin ja osaavan työvoiman merkitystä uusien teknologioiden valmistuksessa.

➡

Myönteinen kehitys ei rajoitu teollisuuteen. Rakennusalan liikevaihto kasvoi alkuvuonna 7,7 prosenttia ja yrityspalveluiden 6,2 prosenttia. Kaupan alalla vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi 4,1 prosenttia, kun taas kuljetuksen ja varastoinnin liikevaihto kasvoi 3,9 prosenttia. Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa kasvua kertyi 3,7 prosenttia. Informaatioja viestintäalalla liikevaihto kasvoi 1,2 prosenttia. Kasvu on kuitenkin maltillista, sillä toimialan liikevaihto laski vuonna 2025. Vaikka useiden toimialojen luvut ovat nyt plussalla, talouden elpyminen ei ole vielä yhtenäistä. Sjölundin mukaan työllisyyteen vaikutukset heijastuvat usein viiveellä. – Yritykset pyrkivät usein ensin kasvattamaan tuotantoa nykyisellä henkilöstöllä ennen kuin ryhtyvät laajemmin rekrytoimaan. Toimialojen väliset erot ovat edelleen huomattavia. Rakennusalalla on takana pitkä vaikea jakso, joten kestävän käänteen syntyminen vaatii pidempään jatkuvaa myönteistä kehitystä. Myös IT-alan ja ohjelmistokehityksen näkymiin liittyy kysymysmerkkejä. Majoitus- ja ravitsemisalalla kehityksen suunta voi puolestaan vahvistua tapahtumien lisääntyessä, Sjölund p ohtii.

Pirkanmaan Talousfoorumi kokosi 5. lokakuuta Tampereelle yritysjohtajia, asiantuntijoita ja vaikuttajia keskustelemaan maakunnan talouden suunnasta ja kasvun edellytyksistä.

Alkuvuoden luvut antavat Pirkanmaan ta loudesta aiempaa valoisamman kuvan. Kasvun jatkuminen ei kuitenkaan ole itsestään selvää. – Jotta nykyinen kasvu saadaan jatkumaan, vaaditaan yrityksiltä jatkossakin hyvää tekemistä. Aktiivista myyntityötä, uusia palveluita ja tuotteita, innovointia ja uusille markkinoille menoa, Sjölund kertoo. Yritysten omien toimien lisäksi kasvun edellytyksiin vaikuttaa toimintaympäristö. Kansainvälinen tilanne on edelleen epävarma, mutta Sjölund nostaa huolenaiheeksi myös Suomen kotimaisen päätöksenteon ennakoitavuuden. – Se, että Suomessa tehdään vaikkapa veroratkaisuja ja uhataan perua niitä aina vaa lien jälkeen, ei auta pk-yritysten investointeja käyntiin.

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 5

2026 11

LENTOLIIKENNE

Finnairin paluu tuo Pirkanmaan läh Lokakuussa uudelleen käynnistyneet lennot Tampereelta Helsinki-Vantaalle avaavat yhteyden Finnairin kansainväliseen reittiverkostoon. Finnairilla alueelliset yhteydet nähdään osana Suomen kilpailukykyä, ja verkostoa kehitetään kysynnän sekä taloudellisen kannattavuuden ehdoilla.

Teksti Jenna Auranaho • kuvat Finnair

innair aloitti lokakuussa 2026 uudelleen lentoyhteydet Tampere-Pirkkalan lentoasemalta Helsinki-Vantaalle. Yhteys tarjoaa Pirkanmaan yrityksille uuden mahdollisuuden hyödyntää Finnairin kansainvälisiä lentoyhteyksiä. – Tampereen kaupunkiseutu on kasvukeskus ja kehittyvä alue Suomessa.

Samaan aikaan meidän verkostomme on kehittynyt jatkuvasti. Tämän vuoksi halusimme tarjota alueelle parempaa kätevyyttä erityisesti liikematkoihin Eurooppaan, Finnairin verkostosuunnittelusta vastaava johtaja Perttu Jolma kertoo. Finnair lensi aiemmin Tampereen ja Helsingin väliä, mutta korvasi reitin lennot bussiyhteydellä vuosina 2022–2023. Bussit ovat liikennöineet reitillä siitä lähtien, ja yhteys palvelee matkustajia edelleen päiväsaikaan lokakuussa 2026 alkaneiden lentojen rinnalla.

Aikataulu ratkaisee liikematkustajalle Uuden yhteyden keskeinen osa on varhainen aamuvuoro Tampereelta Helsinkiin, mistä matkustajat voivat jatkaa Finnairin aamun Euroopan-lennoille. Illalla Euroopasta Helsinkiin palaavat puolestaan voivat jatkaa matkaansa Tampereelle. – Tämä on ollut liikematkustajien toivoma yhteys. Sen avulla voi tehdä liikepäivän Euroopassa ja palata jopa vielä saman päivän aikana, Jolma kertoo. Tampereen ja Helsingin välillä lenneFinnairin verkostosuunnittelusta vastaava johtaja Perttu Jolma kertoo, että reittiverkostoa kehitetään kysynnän ja taloudellisen kannattavuuden perusteella.

Finnairin lokakuussa 2026 uudelleen käynnistynyt lentoyhteys Tampereelta Helsinki-Vantaalle tarjoaa pirkanmaalaisille yrityksille suoran yhteyden yhtiön kansainväliseen reittiverkostoon.

12 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 5 n 2026

tään myös päiväsaikaan. Oulusta Helsinkiin suuntaava lento pysähtyy Tampereella, jolloin tarjolla on päivittäinen keskipäivän yhteys Helsinkiin. Lennot operoidaan ATR-potkuriturbiinikoneilla, joihin mahtuu noin 70 matkustajaa. Yritykset voivat hyödyntää myös Finnairin maksutonta Finnair for Business -ohjelmaa. Se tarjoaa muun muassa alennuksia tietyistä kansainvälisten lentojen lipputyypeistä sekä työkaluja yrityksen lentomatkustamisen hallintaan ja päästöjen seurantaan. Ohjelman kautta yritykset voivat lisäksi osallistua uusiutuvan lentopolttoaineen käytön rahoittamiseen, Jolma sanoo. .

Verkosto kasvaa kysynnän mukana

Tampereen yhteys on osa laajempaa kokonaisuutta, jonka avulla Finnair kehittää kansainvälistä reittiverkostoaan ja Helsinki-Vantaan kautta kulkevaa jatkoliikennettä. Jolman mukaan yhtiöllä on liikenneohjelmasta ja kaudesta riippuen noin 90 eurooppalaista kohdetta ja noin 20 kaukokohdetta. Tampereelta avautuu näin yhteys yli

emmäs kansainvälisiä markkinoita sataan Finnairin kohteeseen eri puolilla maailmaa. Lisäksi oneworld-kumppaniverkoston kautta saavutettavissa on yli tuhat kohdetta. Vuonna 2026 Finnair on tuonut verkostoonsa 12 uutta Euroopan-kohdetta. Uusiin avauksiin kuuluvat lisäksi Toronto, Krabi ja Melbourne. Ensi kesänä Finnair lentää To kioon jopa kolme kertaa päivässä. – Kysyntää on riittänyt sekä markkinoilla, joilla olemme toimineet aiemminkin, että uusilla markkinoilla. Seuraamme eri markkinoiden kehitystä jatkuvasti ja mietimme sen pohjalta uusia avauksia, Jolma kertoo. Verkostosuunnittelussa huomioidaan sekä pitkän aikavälin muutokset, kuten eri maiden talouskasvu, että lyhyemmän aikavälin tapahtumat ja kysynnän vaihtelut. Reittejä ei siis kehitetä vain maantieteellisen kattavuuden vuoksi, vaan sen perusteella, mistä matkustajavirtoja syntyy ja millaiset yhteydet ovat liiketaloudellisesti perusteltuja. Jolman mukaan sujuvat lentoyhteydet ovat tärkeä osa alueen kilpailukykyä. Kansainvälisillä markkinoilla toimiville yrityksille yhteyksien toimivuus vaikuttaa siihen, kuinka joustavasti asiakkaiden ja kumppaneiden luo pääsee. – Toivomme, että yritykset ja asiakkaat löytävät yhteyden uudelleen ja hyödyntävät sitä erilaisiin matkustustarpeisiin. Finnairin tavoitteena on kasvaa markkinan mukana, mikä tarkoittaa noin neljän prosentin vuotuista kasvua. Kasvun tueksi Fin-

nair investoi uuteen lentokalustoon, jonka tavoitteena on vahvistaa sekä alueellisia yhteyksiä että Suomen kansainvälistä saavutettavuutta. Keväällä Finnair ilmoitti tilaavansa 18 uutta Embraer E195-E2konetta, minkä lisäksi yhtiö suunnittelee käytettyjen Airbus-koneiden hankintoja. Kun kansainvälinen liikenne kasvaa, se voi luoda edellytyksiä myös alueellisten yhteyksien kehittämiselle. Tampereen

lentoyhteyden kehittämisessä keskeistä on, miten hyvin reitti palvelee matkustajia käytännössä. Jolman mukaan Finnair käy alueen toimijoiden ja yrityselämän edustajien kanssa vuoropuhelua yhteyden kehittämiseksi. – Kaikkein tärkeintä on, että aikataulut toimivat asiakkaille ja yhteys on aidosti kätevä ja kilpailukykyinen, Jolma tiivistää.

Kaikkein tärkeintä on, että aikataulut toimivat asiakkaille ja yhteys on aidosti kätevä ja kilpailukykyinen.

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 5

2026 13

NÄIN SEN NÄIN

HARRI AIRAKSINEN • johtaja • Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto, Bryssel

EU:n seuraava rahoituskausi ratkaisee Euroopan kilpailukyvyn EUROOPAN unionissa käydään parhaillaan ratkaisevia neuvotteluja seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2028–2034. Kyse ei ole vain budjetista, vaan strategisista valinnoista, jotka määrittelevät Euroopan kilpailukyvyn ja investointien suunnan pitkälle seuraavalle vuosikymmenelle. Eurooppa elää murroksen aikaa. Yhdysvallat houkuttelee investointeja mittavilla tukiohjelmilla, Kiina vahvistaa strategista teollisuuttaan ja turvallisuus- sekä puolustuskysymykset ovat nousseet EU:n agendalle. Sota lähellämme, puhdas siirtymä, digitalisaatio ja tekoäly muuttavat markkinoita nopeasti. Näihin haasteisiin vastaaminen edellyttää määrätietoisia investointeja osaamiseen, innovaatioihin ja kilpailukykyyn. Kilpailukyky on EU-politiikan keskiössä. Uuden Euroopan kilpailukykyrahaston tavoitteena on vauhdittaa strategisia teknologioita, teollisuutta, digitalisaatiota, puolustusta ja puhdasta siirtymää. Myös tutkimus- ja innovaatiorahoituksen merkitys säilyy vahvana, kun Horisontti-ohjelman seuraajaksi valmistellaan uutta rahoituskokonaisuutta.

Suomelle ja Pirkanmaalle tulevan ohjelmakauden merkitys on huomattava. EU-rahoitus vauhdittaa tutkimusta, kehitystä ja investointeja. Tampereen korkeakouluyhteisö, tutkimuslaitokset ja yritykset ovat hyödyntäneet EU:n tutkimus- ja innovaatio rahoitusta menestyksekkäästi. Alueellemme on virrannut kymmeniä miljoonia euroja hankkeisiin, jotka ovat vahvistaneet osaamista, synnyttäneet liiketoimintamahdollisuuksia, rakentaneet kansainvälisiä verkostoja ja avanneet vientimarkkinoita. Tulevaisuudessa kilpailu rahoituksesta kiristyy, kun EU:n budjettiin kohdistuu uusia paineita puolustuksen, turvallisuuden ja strategisen omavaraisuuden vahvistamiseksi. Suomen kaltaiselle innovaatioja vientivetoiselle maalle on tärkeää varmistaa, että myös tutkimus- ja innovaatiorahoitus vahvistuu uudessa rahoituskehyksessä. Tulokset näkyvät myös Horisontti Eurooppa -rahoituksessa. Pirkanmaalle on saatu tällä rahoituskaudella jo 170 miljoonaa euroa kilpailtua EU-rahoitusta, enemmän kuin koko edellisellä kaudella yhteensä. Tämä osoittaa, että alueemme innovaatioja liiketoimintaekosysteemi on kilpailukykyinen. Sen perustana

14 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 5 n 2026

ovat vahva tutkimusyhteisö, menestyvät yritykset ja mahdollistavat julkiset toimijat. EU:n menestys perustuu alueiden menestykseen ja vahvuuteen. Tampereella vahvuuksiamme ovat puolijohteet, puolustus, tekoäly, valmistava teollisuus, kuvantaminen ja terveys. Tulevan rahoituskauden neljä painopistealuetta ovat puhdas siirtymä, turvallisuus, terveys ja biotalous sekä digitaalinen johtajuus. Kilpailukykyä ei rakenneta keskitetysti Brysselistä, vaan meidän on itse tuotava osaamisemme esiin. Siksi olemme läsnä Brysselissä. Myös rahoitusmalli on muuttumassa perustavanlaatuisesti. Komissio on esittänyt kansallisia ja alueellisia kumppanuussuunnitelmia, joiden kautta jäsenmaat ja alueet toteuttavat osan EU-investoinneista. Tämä korostaa kaupunkien, maakuntien ja elinkeinoelämän vaikuttamistyön sekä aidon osallisuuden merkitystä. Yritysten näkökulmasta keskeinen kysymys on, pystyykö EU luomaan ympäristön, jossa investointi, yritysten kasvu ja innovaatioiden kaupallistaminen ovat nykyistä helpompia. Rahoituksen lisäksi tarvitaan toimivat sisämarkkinat, sujuvampaa sääntelyä ja parempia edellytyksiä osaavan työvoiman saatavuudelle. Elämme nykysukupolvien suurinta muutoksen aikaa. On meidän käsissämme, miten EU ja Suomi itsensä asemoivat menestyäkseen.

Kilpailukykyä ei rakenneta keskitetysti Brysselistä, vaan meidän on itse tuotava osaamisemme esiin.

MAINOS EURES-yhteistyö auttaa Telus Digitalia muun muassa tavoittamaan osaajia eri puolilta Eurooppaa. Felomena Kurck kannustaa yrityksiä hyödyntämään rekrytointitapahtumia ja tutustumaan uusiin osaajiin.

EURES auttaa yrityksiä löytämään kansainvälisiä osaajia Kun tarvittavaa erityisosaamista on vaikea löytää, kansainvälinen rekrytointi voi avata uusia mahdollisuuksia. Telus Digital on hyödyntänyt eurooppalaista EURES-työnvälitysverkostoa jo pitkään. Yhteistyö on tuonut työpaikoille näkyvyyttä ja auttanut yritystä tavoittamaan potentiaalisia työntekijöitä eri maissa. Teknologia-alalla toimiva Telus Digital tarvitsee työntekijöitä, joilla on monipuolista kielitaitoa. Harvinaisempien kielten osaajia on kuitenkin vaikea löytää. Telus Digitalin talent acquisition manager Felomena Kurck kertoo, että yhteistyö EURES-asiantuntijoiden kanssa on auttanut yritystä tavoittamaan työnhakijoita eri puolilta Eurooppaa. –Yhteistyö on lisännyt työpaikkojemme näkyvyyttä ja auttanut meitä tavoittamaan hyviä hakijoita. Samalla olemme rakentaneet kontakteja tulevaisuuden rekrytointeja varten. EURES on eurooppalainen julkinen ja maksuton työnvälitysverkosto, joka edistää työvoiman liikkuvuutta Euroopassa. Se auttaa yrityksiä tavoittamaan työnhakijoita eri

maissa ja tarjoaa tukea kansainvälisen rekrytoinnin eri vaiheisiin.

Paikallinen tuki auttaa alkuun EURES on osa International House Tampereen yrityksille tarjottavia palveluita. Asiakasvastaavat Teemu Sernola ja Noora Luomaranta kannustavat yrityksiä ottamaan yhteyttä matalalla kynnyksellä. – Yrityksellä ei tarvitse olla kokemusta kansainvälisestä rekrytoinnista, eikä sen tarvitse tietää etukäteen, mitä palvelua se tarvitsee. Riittää, että sillä on kiinnostusta tai tarve. Voimme yhdessä selvittää, millaisesta tuesta olisi yritykselle hyötyä, Luomaranta kertoo. EURES-verkoston paikalliset asiantuntijat tuntevat oman alueensa työmarkkinoita ja osaavat auttaa yrityksiä löytämään sopivia kanavia osaajien tavoittamiseen. Telus Digital on hyödyntänyt tätä apua esimerkiksi rekrytoidessaan Tanskaan ja Norjaan. Kun yritys halusi varmistaa työpaikkailmoitustensa näkyvyyden paikallisille työnhakijoille, EURES-asiantuntijat välittivät ilmoitukset maiden paikallisiin kanaviin. – Olimme todella tyytyväisiä saamaamme tukeen. Se auttoi meitä paljon ja kaikki eteni sujuvasti, Kurck kertoo

Rekrytointitapahtumissa syntyy kontakteja Työpaikkailmoitusten välittäminen on vain yksi tapa tavoittaa kansainvälisiä osaajia.

Telus Digital osallistuu esimerkiksi Finland Works -verkkorekrytointitapahtumiin ja International House Tampereen järjestämille rekrytointimessuille. Tapahtumista voi olla hyötyä silloinkin, kun yrityksellä ei ole juuri sillä hetkellä avoimia työpaikkoja. – Tapahtumissa pääsee tutustumaan ihmisiin ja saa paremman käsityksen heidän osaamisestaan. Lisäksi se on hyvä mahdollisuus kertoa yrityksestä ja jakaa myös omaa kokemustamme työnhakijoille, Kurck sanoo. Sernola ja Luomaranta muistuttavat, ettei kansainvälinen rekrytointi tarkoita pelkästään työntekijöiden palkkaamista ulkomailta. – Kansainvälisen rekrytoinnin avulla voidaan myös tavoittaa paremmin jo Suomessa asuvia, monipuolisen osaamisen omaavia ihmisiä, Sernola kertoo.

Yksikin sopiva osaaja voi olla merkittävä Telus Digitalille yhteistyö on muodostunut pitkäjänteiseksi osaksi rekrytointia, jota he aikovat ehdottomasti jatkaa. – Vaikka emme löytäisi verkoston kautta kaikkia tarvitsemiamme työntekijöitä, jo yhden tai kahden sopivan osaajan löytyminen on meille iso voitto, Kurck tiivistää. Kurck kehuu erityisesti Tampereen EURES-asiantuntijoilta saamaansa tukea. – Yhteistyö on ollut poikkeuksellisen hyvää. Kannustan yrityksiä lähtemään rohkeasti mukaan tapahtumiin, tutustumaan ihmisiin ja heidän osaamiseensa. TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 5

2026 15

Valitse taistelusi Älykkäitä energianhallinta- ja varastointiratkaisuja tekevä Enico Oy toimii keskellä kohtuumutkikasta energiamurrosta ja suht uutta markkinaa niin, että sen liikevaihto kaksin-kolminkertaistuu vuosittain. – Tässä markkinassa kasvat tai kuolet. Emme pelkää vauhtia javaarallisia tilanteita, mutta on valittava taistelut, joihin lähtee, sanoo toimitusjohtaja Marko Lähteenmäki. Teksti Annikaisa Knuutila • Kuvat Olli-Pekka Latvala

16 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 5 n 2026

PROFIILI

Kiinassa, kuinka kauan kestää saada varaosia tai tuoteomistajuuteen liittyvää apua? Ei kannata olla sinisilmäinen. Kymmenen megawatin kokoisen järjestelmän tuottamaton päivä maksaa helposti 10 000 euroa. Lähteenmäki muistuttaa, että sähkövarastojen optimaalisesta käytettävyydestä todellakin pitäisi huolehtia. Se – kuten kaikki mitä Enico tekee – on välillisesti myös huoltovarmuusasia. – Meillä on Suomessa nyt noin kahden gigawatin edestä energiavarastoja, ja niistä 90 prosentissa on takuuaika vielä menossa. Mitä sitten, kun takuuaika päättyy? Voi olla, ettei järjestelmän toimittajia tai huoltomiehiä löydy enää mistään. Ongelma on sama kaikissa maissa, ja tarkoituksemme on monistaa käytettävyystoimintamallimme eli huolto-, ylläpito- ja elinkaaripalvelumme muihinkin maihin ja riippumatta siitä, mikä yritys järjestelmän asiakkaalle alun perin toimitti. Lähteenmäki naurahtaa, että onhan Eurooppa-painotuksessa vähän patriotismiakin. – Halutaan olla eurooppalainen ja tuottaa työtä tänne.

Halpuus ei määrittele kilpailuetua

Jupiter Nova -järjestelmän testausvaiheen tuloksia tutkailemassa Marko Lähteenmäki ja Marwan Kareem. Enico toimittaa energia varastoratkaisuja muun muassa teollisuusja liikekiinteistöihin. – Näille kaikille energia varasto on hyödyke, joka joustaa ja säästää ja mahdollisesti myös tuottaa. Sen täytyy myös näyttää hyvältä ympäristössään, Lähteenmäki sanoo.

ampereen Lahdesjärvellä toimivan Enicon liikeideana on vertikaalisten ja integroitujen sähkönvarastointiratkaisujen tuotekehitys ja projektinhallinta. Samoissa tiloissa toimiva sisaryhtiö Ubitec vastaa laitevalmistuksesta ja vastikään perustettu uusi liiketoimintayksikkö BESService vastaa järjestelmien huoll… – … krhm… me emme käytä sanaa huoltopalvelut, vaan käytettävyyspalvelut. BESService vastaa ylläpito- ja käytettävyyspalveluista kaikkiin – eli muidenkin kuin mei-

dän valmistamiimme – sähkövarastoihin, Lähteenmäki korostaa. Ja kas, tästä päädytäänkin Enicon yhteen kilpailuetuun. Sen pohjalla on lähes yksinomaan eurooppalaisen teknologian käyttö integroiduissa järjestelmissä. Vain kennostot tulevat Kiinasta, koska niitä ei Euroopassa juurikaan valmisteta. – Varastojärjestelmä ei tee tuottoa, ellei se ole käytettävissä. Teknologian, softan ja älykkyyden pitää olla optimaalisia, huollon ja ylläpidon osaamisen pitää olla syvää ja saatavilla. Jos varaston toimittanut yritys on

Hinnalla halvimpien kiinalaisten järjestel mien kanssa ei kannata kilpailla. Mitä kansainvälinen kilpailu sitten vaatii? – Jopa disruptiivista kehitystä. Ei sitä, että kehität samaa kuin kiinalaiset. Täytyy olla innovatiivisempia – markkinassa, turvallisuudessa ja käytettävyydessä. Kiinalaista massiivista akkubulkkimarkkinaa vastaan ei pärjää kukaan. Lähteenmäki pitää yhtenä vahvuutena suomalaista insinööritaitoa. – Suomessa pystytään innovoimaan nopeasti. Pyritään toteuttamaan asiakkaan jopa viime tipassa toivomia ominaisuuksia, eikä myydä vain sitä, mitä on joskus pantu pakettiin. Olemme olleet varmoja kyvystä ratkaista asiakkaan tarve, ja tätä meidän pitää käyttää hyväksi, innovoida nopeasti ja olla kiinalaisten edellä. Tämä ei tarkoita kaiken räätälöintiä, sillä sehän kyllä tappaa katteet, yrityksen ja ihmiset. Enico on globaalisti pieni toimija, mutta mukana yhteiskuntaa läpileikkaavissa toiminnoissa: satamissa, meriliikenteen sähköistyksessä, datakeskuksissa, rekkojen megawattilatausjärjestelmissä, liike-elämän kiinteistöissä. – Pelikenttä on valtavan laaja, ja järjestelmät ovat moninaisia ja monimutkaisia, tietyn asiakkaan tarpeisiin sopivia tuotteita. Tässä maastossa kiinalaisella fyysisellä akul-

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 5

2026 17

la ei voiteta mitään, koska halpuus ei määrittele kilpailuetua. Monet kohteet ovat myös niin kriittistä infrastruktuuria, ettei niihin kenellä tahansa ole asiaa.

Millä foorumeilla vaikutat? Mutta, Lähteenmäki muistuttaa: Enico ei tee mitään yksin. – Suuri merkitys on sillä, millaisissa verkostoissa ollaan mukana. Kotipesästä alkaen Enico elää sym bioosissa osin omistamiensa Ubitec ja BESServicen kanssa, lisäksi bisneskumppaneita on paljon. – Pystymme in-house-yhtiöiden ansiosta nopeasti ja ketterästi skaalamaan operaatioita. Muutenkin olemme partneroituneet vahvasti. Se ei toimi, että kilpailutettaisiin jatkuvasti tekijöitä, vaan kumppani kehittää asioita meidän kanssamme. Parhaillaan edistämme partnereiden kanssa muun muassa sähkölauttakonseptia, datakeskusten teknologia- allianssia keskusten toteutukseen, energiavarastojen akustoratkaisuja… Tarkoitus on pala palalta vaikuttaa siihen, että saadaan asiat eurooppalaisiin käsiin. Enicolla on myös tärkeitä kansainvälisiä kumppaneita, kuten Danfoss ja Rittal. – Ne myös mahdollistavat meille kansainvälistymistä, pehmittävät matkaamme. Enico on nimennyt vuoden 2027 kansainvälistymisen vuodeksi. Suomen lisäksi markkinoita on ollut Pohjoismaissa ja vähän Baltiassa. – Nyt kansainvälistymme aktiivisesti, juuri on palkattu vetäjiä Pohjoismaiden, Saksan ja Ranskan alueille tähtäimessä Keski-Euroopan markkinat.

Kestävätkö hartiat? Enico on kasvanut ja aikoo kasvaa reippaasti, tämän vuoden liikevaihtotavoite on 26 miljoonaa euroa. Ensi vuonna tavoite on 50 ja vuonna 2028 100 miljoonaa euroa. – Tavoitteet kertovat markkinan kehityksestä. Kyse ei ole siitä, etteikö olisi investointeja, hankkeita tai asiakkaita, vaan siitä, kantavatko hartiat: oletko uskottava toimija markkinassa. Sen osoittamisessa tärkeitä ovat liikevaihto, käyttökate ja taustavoimat. Me aloimme vuonna 2021 ammattimaistaa hallitusta, ja vuoden 2025 syksyllä yhdeksi pääomistajaksi tuli EVLI, mikä parantaa uskottavuuttamme.

Mitä monimutkaisempaa, sitä parempi Enicolaisia on noin 30, ja suoraan Enicoon on puolen viime vuoden aikana rekrytoitu kymmenkunta tekijää. 18 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 5 n 2026

– Olemme saaneet hyvin hakijoita, alahan on suorastaan hot ja meillä on hyvä yrityskuva. Työkulttuurihan lähtee ihmisistä. Kasvamme niin vauhdilla, että työntekijät saavat nopeasti paljon vastuuta. Siksikin on tärkeää, että työntekijät haluavat tehdä töitä yhdessä, tulevat luontevasti toimeen keskenään, viihtyvät yhdessä. Lähteenmäki sanoo, ettei itse koe olevansa johtaja, enemmänkin auktoriteetti – ehkä. – … mutta unohdan sen tämän tästä. Olen yksi muiden joukossa. Haluan kyllä olla mukana melkein kaikessa, mutta en mielestäni mikromanageeraa. Olen ulko- ja myyntikehän toimitusjohtaja, yrityksen ”puhuva pää”. Lähteenmäki arvioi olevansa generalisti: hallitsevansa kokonaisuuksia, näkevänsä, miten eri osat ja teknologiat liittyvät toisiinsa. – Mitä monimutkaisempaa, sitä paremmin sopii minulle. Olen parhaimmillani, mitä enemmän on sidosryhmiä ja teknologiaosapuolia. Toimintaympäristöstäkään ei mutkikkuutta puutu, jos puhutaan vaikka Suomen energiatulevaisuudesta. Riittääkö energia ja paljonko se maksaa? – Olemme keskellä energiamurrosta, Eurooppa tarvitsee resilienssiä, huoltovarmuutta. Haikaillaan ydinvoiman perään, mutta sen rakentaminen vie ainakin 10 vuotta. Nykymaailman kellotaajuus on liian nopea siihen, sillä 10 vuoden päästä ollaan erilaisessa maisemassa kuin nyt. – Jotta selvitään, tarvitaan massiivisesti aurinko- ja tuulienergiaa. Mutta ei voi olla massiivista aurinko- ja tuulivoimaa, ellei ole massiivista kulutusta, ja tarvitaan energian varastointi- ja kulutuselementtejä, joilla järjestelmä toimii. Kun väitetään, että datakeskukset räjäyttävät sähkön hinnan, sille ei ole rationaalista perustetta. En ole tippaakaan huolissani siitä, että hinnat lähtisivät laukalle. Lähteenmäki uskoo, että järjestelmät aivan varmasti kompensoivat toisensa. – Toivonkin, ettei aleta kauheasti reguloida, sillä silloin tapetaan investointihalukkuus, huoltovarmuus kärsii ja siirtyminen uusiutuvaan energiaan jää toteutumatta. Lähteenmäki on varma siitä, että akut ja akkuteollisuus ovat suurimpia tekijöitä siinä yhtälössä, että meillä on Suomenakin mahdollisuus vaikuttaa omaan kohtaloomme ja siihen, missä asemassa olemme nyt ja missä olemme viiden vuoden päästä. – Mitä työkaluja silloin tarvitaan? Tavoitteeni on saada rakennettua Suomeen tulevaisuuteen kestävä teollinen yhtiö ja sitä kautta vaikuttaa työllisyyteenkin – vastauksia haetaan partneroituen tai itse tehden.

Olen generalisti. Hallitsen kokonaisuuksia, näen, miten eri osat ja teknologiat liittyvät toisiinsa.

MARKO LÄHTEENMÄKI Syntynyt 25.3.1974 Eurassa. Asuu Teiskossa, perheessä hevostilaa pitävä vaimo Viljakukka sekä lapset 5, 9, 12 ja 14 vuotta. 3 koiraa, 30 hevosta, 3 kania ja 2 tallikissaa. KOULUTUS 1998–2002 automaatiotekniikan insinööri (AMK), Tampereen ammattikorkeakoulu ”Minusta voi sanoa, että olen rakentanut työuran tyvestä puuhun. Valmistuin Rauman Ammatti-Instituutista automaatiomekaanikoksi vuonna 1995 ja päädyin automaatio- ja instrumentaatioasentajaksi prosessiteollisuuteen. Muutaman vuoden jälkeen innostuin insinööriopinnoista ja aloitin ne vuonna 1998 TAMKissa. Lukukauden mittaisella työharjoittelujaksolla pääsin silloiseen JP-Suunnitteluun (nykyisin AFRY) automaatiosuunnittelija-harjoittelijaksi. Opintojani suurempi painoarvo oli sillä, että olin jo tehnyt automaatioasentajan töitä ennen opintojani ja minulla oli käytännön osaamista alalta.” URA 2000–2004 automaatiosuunnittelija, JP-Suunnittelu Oy l 2004–2006 Solution Manager, Consistency Products, Metso Automation (nykyisin Valmet Automation) l

PROFIILI

Marko Lähteenmäki on samaa mieltä professori Martin Kenneyn esittämästä (HS 4.10.2026) ajatuksesta, että akkujen kehitys ja kaiken sähköistyminen ovat tekoälyäkin merkittävämpiä murroksia maailman taloudessa. – Sähköistyminen on makromullistus ja sitä tapahtuu joka puolella.

”Vastasin sakeuslähetinliiketoiminnassa Asia-Pasificin ja latinalaisen Amerikan markkina-alueista ja niiden myynnin ja huollon tukipalveluista. Matkustin ristiin rastiin Aasiaa ja latinalaista Amerikkaa. Matkoillani opin sen, että ihmiset ovat samanlaisia kaikkialla; päivän ilot ja murheet ja askareet ovat samanlaisia.” l 2006–2009 Flow Controls -liiketoimintayksikön projektipäällikkö, Metso Automation l 2010 – toimitusjohtaja, United Project Group ”Vuonna 2009 finanssikriisi avasi yllättävästi sauman yrittäjyyteen. Perustin silloisten kumppanien kanssa United Project Group -nimisen yrityksen, se aloitti vuoden 2010 alusta. Toteutimme prosessi- ja energiateollisuuden sähköistyksen ja automaation pieniä ja keskikokoisia kokonaishankkeita aina automaatiojärjestelmistä kokonaissähköistykseen avaimet käteen -ratkaisuna. Yrittäjyyskriisi iski heti aluksi, koska muutos isosta organisaatiosta pieneen oli niin suuri ja entisistä kollegoista tuli asiakkaita. Mutta ei pidä pelätä muutosta! En väitä olevani rohkea, mutta ei minulla ole pelkoakaan. Yrittäjyys on tärkeä kokea, iholle tulevat pärjäämisen ja eipärjäämisen kokemukset, on rahaa eikä ole rahaa -kokemukset. Yrittäjät lähtevät yleensä pienestä, ja vastaan tulee haaste: uskalletaanko kasvaa? Pitää pystyä heit-

täytymään, mutta päässä voi olla sellainen lukko, ettet uskalla ottaa riskejä. Silloin asioita voi jäädä toteutumatta. Olen kiitollinen, että minulla on ollut ympärilläni hyviä ihmisiä ja sparraaja.” l 2013 Keskustekniikka Oy (nykyisin ARNON Oy) osti 75 prosenttia United Project Groupin omistuksesta ”Perustimme Keskustekniikkaan Projecting-liiketoimintayksikön. Tarkoituksena oli jatkaa UPG:n harjoittamaa liiketoimintaa paketoiden myös Keskustekniikan tuotteita ja palveluita kokonaisuuksiksi. Vuonna 2016 syksyllä Wärtsilä osti amerikkalaisen Greensmith Energy -yhtiön, ja kaupassa sille tuli uusi energianvarastoinnin liiketoimintayksikkö. Wärtsilä sitten lähestyi ARNONia, koska piti kehittää eurooppalainen energiavarastoratkaisu eurooppalaiselle asiakkaalle. Toteutimme tiimini kansa Wärtsilälle ensimmäisen eurooppalaisen energiavarastoratkaisun Unkariin. Pari seuraavaa hanketta tehtiin vähän myöhemmin Karibialle. Tästä lähti urani energianvarastoinnissa. Vuonna 2018 lopussa myin ARNON-omistukseni pois ja perustimme kumppanieni kanssa Enicon keväällä 2019.” l 2019 – toimitusjohtaja ja yksi omistajista, Enico Oy.

HARRASTUKSET Kuntosali. Kesäisin Männistö-nimisen kantatilan nikkarointi Viitapohjassa Teiskossa. MOTTO Go with the Flow. “Ei tämä varsinaisesti motto ole, paremminkin tapa toimia. Pystyn ottamaan mahdollisuuksista kiinni, innostun monista asioista. Toisaalta olen suhteellisen pitkäjännitteinen ja vien proaktiivisesti asioita eteenpäin.” MISTÄ SAAT VIRTAA? ”Perheestä ehdottomasti. Perheenä olemme huippuhyvä tiimi.” TOP 3 TAVOITTEET ELÄMÄSSÄ ”Koen aidosti, että olen saanut elämältä mitä olen halunnut. Ihanan vaimon ja perheen, terveyden sekä merkityksellisen työn, jonka kautta minulla on mahdollista rakentaa hitusen parempaa huomista meille kaikille. Tulevaisuuden tavoitteina on kuitenkin, että lapsemme saavat turvallisen lapsuuden ja hyvät edellytykset omaan elämäänsä. Tavoitteenani on, että Enico on viimeinen palkkatyöni ja kykenemme rakentamaan siitä merkityksellisen kansainvälisen uusiutuvan energian yhtiön, joka on Suomen paras työpaikka.”

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 5

2026 19

MYYNTI JA MARKKINOINTI

Kilpailuetu ei lopulta ole se, missä olemme omasta mielestämme hyviä, vaan syy, jonka vuoksi asiakas valitsee meidät muiden sijaan.

TARU KUMPULAINEN • Unfair Lean Marketing • yrittäjä ja strategi, joka auttaa B2B-yrityksiä tunnistamaan uusia kasvumahdollisuuksia, rakentamaan kilpailuetua ja kaupallistamaan osaamistaan.

Entä jos etsimme kasvua väärästä paikasta? MAAILMANLUOKAN liiketoimintaa ei synny, jos kunnianhimo loppuu siihen, kun tuote on valmis. Suomessa osataan kehittää huipputeknologiaa. Mutta haluammeko yhtä kunnianhimoisesti löytää sille ostajia? Rapiat 25 vuotta B2B-yritysten strategian, kasvun ja kaupallistamisen parissa ovat opettaneet yhden asian: parhaissa kasvutarinoissa kaupallistamiseen suhtaudutaan yhtä määrätietoisesti kuin uuden tuotteen kehittämiseen. Tuotekehityksen kustannukset hyväksymme investointeina tulevaisuuteen, mutta kysynnän rakentamisen pitäisi maksaa itsensä takaisin mielellään heti seuraavalla kvartaalilla. Tämä ristiriita näkyy monen yrityksen kasvupyrkimyksissä.

Kilpailuetumme voi olla muu kuin kuvittelemme Entä jos seuraava kasvuloikka ei vaadikaan parempaa tuotetta, vaan parempaa ymmärrystä siitä, kenelle se on juuri tässä ajassa arvokkain? Taloussuhdanteet ja geopoliittiset jännitteet muuttavat sitä, mistä asiakkaat ovat valmiita maksamaan. Teollisuuden asiakkaalle valmistusmenetelmän paremmuutta tärkeämpää voi juuri nyt olla tuotannon jatkuvuus, toimitusvarmuus tai pienempi liiketoimintariski. Myös kaksikäyttöteknologiat ovat tästä hyvä esimerkki. Siviilikäyttöön kehitetty ratkaisu voi osoittautua arvokkaaksi myös puolustus- ja turvallisuussektorilla. Kilpailuetu ei lopulta ole se, missä olemme omasta mielestämme hyviä, vaan syy, jonka vuoksi asiakas valitsee meidät muiden sijaan.

20 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 5 n 2026

Kaikkialla ei tarvitse voittaa Kansainvälistyminen avaa uusia mahdollisuuksia, mutta kaikkea ei voi tavoitella yhtä aikaa. Jokainen uusi markkina, asiakasryhmä ja tuote vaatii aikaa, rahaa ja osaamista. Erityisesti pk-yrityksille kyse on rajallisten resurssien kohdentamisesta. Ratkaisevaa ei ole se, kuinka monelle markkinalle voisi lähteä, vaan missä yrityksellä on parhaat edellytykset menestyä ja rakentaa kannattavaa kasvua. Siksi kasvustrategian tärkeimpiä päätöksiä ovat myös ne, joihin sanotaan ei. Joskus suurin riski ei ole väärä valinta, vaan se, ettei uskalleta valita lainkaan.

Kasvunälkä punnitaan ennen kuin tulokset näkyvät Kun kasvun suunta on tiedossa, alkaa varsinainen työ. Uusilla markkinoilla tunnettuus, luottamus ja kysyntä ansaitaan hitaasti ja siihen tarvitaan niin kaupallista osaamista kuin kärsivällisyyttä. Haastavinta on pitää kiinni panostuksista silloinkin, kun kustannukset näkyvät tuloslaskelmassa mutta uudet asiakkaat eivät vielä tilauskirjassa. Seuraavassa johtoryhmän kokouksessa voisi olla hyvä pysähtyä yhden kysymyksen äärelle: Tiedämmekö, mistä asiakkaamme ovat valmiita maksamaan tulevaisuudessa, ja olemmeko valmiita panostamaan siihen jo tänään? Taru Kumpulainen on yrittäjä ja strategi, joka auttaa B2B-yrityksiä tunnistamaan uusia kasvumahdollisuuksia, rakentamaan kilpailuetua ja kaupallistamaan osaamistaan.

SUUNNITELMISSA KOKOUS, JUHLAT TAI TAPAHTUMA? Kokous- ja juhlatilamme Tampereella sopivat kaiken kokoisiin tapahtumiin, pienistä kokouksista yli 1000 hengen illallisiin. Kruunaa joulunodotus perinteisellä joululounaalla, joka katetaan Tampereen hotelleissamme 15.–19.12. Ota yhteyttä ja kysy lisää sales.tampere@scandichotels.com

Lue lisää!

2026

VARALA

G LIVELAB TAMPERE • Puutarhakatu 1, 33100 Tampere • p. 050 590 5628 (myyntipalvelu) • www.glivelab.fi/tampere G Livelab Tampere on musiikkiklubi, jonka ytimessä on laadukas ohjelmisto, huippuluokan äänentoisto ja moderni design. Kaikkiin konsertteihin voit vuokrata 50 hengen VIP-parven tai tehdä ryhmällesi pöytävarauksen. Vuokraamme myös tilojamme 10–250 hengen yritysjuhliin, seminaareihin, perhejuhliin ja muihin yksityistilaisuuksiin. Räätälöimme tilaisuudet aina asiakkaan toiveen mukaan.

Juhlakauden klassikot Pe 4.12. klo 19 ja la 5.12. klo 16

Oopperagaala Mikko Franck, kapellimestari Karita Mattila, sopraano Tommi Hakala, baritoni Oopperan rakastetuimpia klassikoita tähtisolistien, kuoron ja orkesterin tulkitsemana.

Pe 11.12. klo 19

La 9.1.2027 klo 15

Waltteri Torikka & Tampere Filharmonia:

Tampere Filharmonian

Joulukonsertti

Janne Valkeajoki, kapellimestari Waltteri Torikka, baritoni Musiikin lumoa samettisen baritonin ja juhlakauden klassikoiden parissa.

Uudenvuodenkonsertti Matthew Halls, kapellimestari Augustin Hadelich, viulu Mozart – Paganini – Beethoven

Liput: Tampere-talon lipunmyynti, Kulttuurimyymälä Aplodi ja Lippu.fi. tamperefilharmonia.fi

Tampereen kauppakamarilehden Hieno tilaisuus -teemakokonaisuus on sananmukaisesti hieno tilaisuus yrityksille ja yhteisöille markkinoida tilojaan ja palvelujaan erilaisten tapahtumien – kuten myyntikokousten, asiakas- ja yritysjuhlien ja virkistyspäivien – järjestämisessä.

Kerro yritysasiakkaille mahdollisuuksistasi palvella heitä!

Hieno Tilaisuus -teemaliitteen Tietoruutu on edullinen ja tehokas tapa mainostaa kokous- ja juhlapaikkoja. Ruutu sisältää yrityksen nimen, yhteystiedot ja 10 rivin (n. 40 sanaa/340 merkkiä) kuvauksen palveluista. Tietoruudun hinta on 105 €. Ota yhteyttä: Henna Anttila, p. 050 541 9943, henna.anttila@kruunumedia.fi

22 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 5 n 2026

Mediatiedot 2027 Varauspäivät

Aineistopäivät

Ilmestymispäivät

15.3.2027 25.10.2027

19.3.2027 1.11.2027

7.4.2027 17.11.2027

KAROLIINA LEHTONEN

Principal Strategy & Renewal Consultant, CEO & Founder • Booming Strategies & Marketing

Some vei keskittymis kykymme. Viekö tekoäly seuraavaksi kykymme ajatella itse?

Enemmän kuin parempaa prosessointitehoa tarvitsemme viisautta TEKOÄLYN aikakausi kutsuu meitä kilpailemaan prosessointitehokkuudella. Mutta mistä viisaus syntyy? Viisaus syntyy siitä, että on aikaa pysähtyä, tiedostaa syyseuraussuhteita ja nähdä näkymätön. Onko meillä kuitenkaan aikaa tähän heittäessämme yhä kiihtyvällä vauhdilla tekoälyagenteille uusia haasteita? Täytämmekö päivämme vain lisääntyvällä tekemisellä vai jääkö meille myös hetkiä, joissa voimme harjoittaa viisauttamme?

Älyn seuraava muoto on viisaus. Äly muuttuu viisaudeksi kokemuksen, yhdistelykyvyn ja tietoisen ajattelun kautta. Kaikki ajattelu ei kuitenkaan ole viisautta, ja ihmisyyden ehkä vaikein asia onkin olla tietoinen omasta ajattelusta. Katsomme tarkkaan, mitä laitamme suuhun tai päällemme, mutta annamme ajatustemme myllertää kuin juopuneet mustekalat. Haukumme LLM-mallien hallusinaatioita, mutta oman mielemme hallusinaatioita meidän on vaikea tunnistaa. Verrattuna tekoälyyn ihmisajattelu on usein rajoittunutta, kömpelöä ja hidasta. Se on kuitenkin meidän omaa ja se on ainoaa, jota meillä on. Parhaimmillaan suoraan tietoisuudesta tuleva ajattelu virtaa kuin itsestään. Se on paljon nopeampaa kuin yksikään promptattu ajattelu. Samalla kun olemme älyttömän kiinnostuneita koneista ja datasta, olemme yllättävän pihalla siitä, miten oma tietoisuutemme rakentuu. Tässä on samaa ristiriitaa kuin siinä, että tavoittelemme kuuta ja laitamme sen tutkimiseen miljardeja, mutta maapallomme meristä noin 71 % on edelleen tutkimattomia. Samoin kuin mertemme syvyyksissä, myös tietoisuudessamme piilee vielä paljon tuntematonta. Mihin kaikkeen pystyisimmekään, jos yhä useampi raottaisi tietoisuutensa seitinohutta esirippua ja ottaisi käyttöönsä sen valtavan potentiaalin ja luomiskyvyn. Sen sijaan, että olisin huolissani tekoälyn kyvystä tuhota koko ihmiskunta, olen huolissani siitä, mitä se tekee muistillemme ja luovuudellemme. OECD:n syyskuussa julkaiseman PISA 2025 -tutkimuksen mukaan tekoälyä viikoittain käyttä-

vien 15-vuotiaiden oppimistulokset vastasivat keskimäärin noin vuoden heikompaa osaamistasoa kuin niiden, jotka eivät käyttäneet tekoälyä. Some vei keskittymiskykymme. Viekö tekoäly seuraavaksi kykymme ajatella itse? Asiat ovat harvoin näin mustavalkoisia. Samalla kiimalla, jolla luomme itsellemme kakkosaivot (second brain) ja yrityksillemme yritysaivot, meidän pitäisi tosin pitää huolta myös kallomme sisällä sijaitsevista aivoista. Jos pienikin LinkedIn-päivitys, työtehtävä tai synttärikortin runo on agenttiemme hoitama, milloin käytämme aikaa muistimme, luovuutemme ja oppimiskykymme harjoittamiseen? McKinseyn The State of AI 2026 -raportin mukaan tekoälyn käyttö on parantanut yksilön tuottavuutta 50 prosenttia. Se, mitä me teemme tuolla tuottavuuden kasvulla on avainkysymys. Jos mittaamme edelleen ihmisen työn tuottoa teollisella €/tunti -periaatteella, ihmisen työn tuottavuus näyttää todella surkealta verrattuna tekoälyyn. Output-ajattelun sijaan ihmisen työn uusien mittareiden tulisikin olla enemmänkin arvoperusteisia. Organisaatio voi olla erittäin tehokas prosessoimaan tietoa ja toteuttamaan tehtäviä, mutta silti epäonnistua tuottamaan todellista arvoa. Keskeinen muutos onkin se, että prosessointitehokkuudesta tulee yhä enemmän teknologian ominaisuus, kun taas arvon määrittely, suunnan valinta ja merkityksen luominen korostuvat ihmisten tehtävinä. Ja juuri nämä asiat vaativat aikaa ja kykyä ajatella. Koska ajatteluni kallistuu paranoian sijaan pronoiaan (ajattelutapa, jonka mukaan maailmankaikkeus on liittoutunut sinun hyväksesi, ei sinua vastaan), tahdon uskoa, että emme ole menossa kohti ihmisen viisauden tuhoa. Päinvastoin. Kun tekoäly hoitaa prosessitehokkuutta vaativat työt, meille jää enemmän aikaa keskittyä viisauden kultivointiin. Näin voi olla, mutta tämä tulevaisuus on varattu ihmisille, jotka näkevät vaivaa viisautensa ylläpitämiseksi, ajattelunsa kehittämiseksi ja aivojensa hyvinvoinnista huolehtimiseksi. Muuten tulevaisuudessa saatamme olla tietoisuus ilman viisautta.

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 5

2026 23

KAI SAUER Kai Sauer on Suomen Berliinin suurlähettiläs. Kirjoittaja on tamperelaislähtöinen ja toiminut Suomen suurlähettiläänä Saksassa syksystä 2023 alkaen.

Olisi toivottavaa, että rohkeus saksan kielen opetukseen säilyisi yhtenä Tampereen kansainvälisyyden ja kilpailukyvyn valttina.

Saksaksi ostaminen on helppoa, myyminen vaatii enemmän TÄLLÄ kertaa kirjoituksessa mennään Berliinin ja Tampereen paikallistunnelmissa.

Sisun ohella Berliinistä löytyy jäänmurtaja-aiheinen cocktail-baari Voima. Se ei ole sukua Sisulle.

Ei uskoisi, mutta Berliini on hyvän, moninaisen ja edullisen ruoan kaupunki. Ostoskori on puolet Suomen hinnasta ja ravintolassa syöminen kestää niin laatu- kuin hintavertailun maailman metropoleihin, myös Tampereeseen. Oluen ja viinin ystävillä ei Berliinissä ole syytä murheeseen – huoltovarmuus ja hinta ovat kohdallaan. Berghein-klubilla ja Uberareenalla tuopin hinta on puolet Nokia-areenan vastaavasta.

Sitten hieman rakentavaa palautetta.

Nuoriso tulee Berliiniin klubeilemaan ja varttuneempi väki syömään. Berliinin kebab-ravintoloilla on kulttimaine. Aamuyön tunteina Mustafa Gemüse Kebapin edessä kiemurtelee kymmenien metrien jono. Suomalaisia ravintoloita on maailmalla tunnetusti vähän. Berliinissäkin Suomi-ruokaa on tarjolla nimellisesti, sillä Kreuzbergin kaupunginosaan on juuri avattu fine dining -ruokapaikka Sisu. Eurooppalaisen ja japanilaisen keittiön risteytyksen, upean interiöörin ja erinomaisen palvelun ravintolalla ei tosin ole muuta yhteyttä Suomeen kuin tuo nimi. Tavoitteena on kuitenkin Michelin-luokitus. Perustaja Chris Raab kertoi Sisu-nimen kuvastavan omistajien asennetta sekä sointuvan sopivasti Euroopan ja Aasian yhteyteen. Myös suomalaiset Sisu-elokuvat olivat Raabille tuttuja. Sisu onkin ravintolan nimeksi parempi kuin juuri ensi-iltaan tullut ”Lapin sota”, näin varsinkin Saksassa.

24 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 5 n 2026

Tampere ja Pirkanmaa ovat kovia kansainvälisiä toimijoita. Pirkanmaalaiset sirut, puolustusteollisuus ja energiaratkaisut ovat olleet vahvoja kärkiä, kun Saksan markkinoilta on haettu asemia. Saksa on Euroopan puhutuin kieli ja Saksa on suurin kauppakumppanimme. Toistaiseksi ostamme Saksasta hieman enemmän kuin sinne myymme. Ero ei kuitenkaan ole mahdoton kiinni kurottavaksi. Tämä vaatii läsnäoloa, kärsivällisyyttä ja sujuvaa kielitaitoa. Saksan-kaupan kasvattamista tukee suomalaisen konsulaatin avaaminen Müncheniin 30 vuoden tauon jälkeen. Etelä-Saksan ja koko DACH-alueen talous on liian suuri sivuutettavaksi. Tampereen vahvuus on aina ollut rohkeiden ratkaisujen tekeminen. Erotutaan myönteisesti: Hakametsä, Näsinneula, ratikka, Nokia Arena. Samaan sarjaan, hieman arkisempana, on kuulunut saksankielinen opetus Tammelan koulussa. Kumpikin omista tyttäristämme sai Tammelasta hyvät saksankieliset eväät maailmalle. Nyt tätä opetusta ollaan vähentämässä. Olisi toivottavaa, että rohkeus saksan kielen opetukseen säilyisi yhtenä Tampereen kansainvälisyyden ja kilpailukyvyn valttina. Saksassa kun voi ostaa englanniksi, mutta myyminen sujuu paremmin saksaksi.

YRITYS PIRKANMAALLA

Laine Magazinen pohjoismaalainen tyyli, visuaalisuus ja estetiikka tavoittaa yleisönsä eri puolilla maailmaa. Lukijat voivat kokea kuuluvansa kansainväliseen, samanhenkiseen käsityöyhteisöön.

Laine tarjoaa yhteisen merkityksen Finlaysonin vanhassa tehdaskiinteistössä majapaikkaansa pitävä Laine Publishing on kohta kymmenen vuotta täyttävä tamperelainen kustantamo, jonka toiminnan ytimessä ovat neulonta, käsityökirjat ja kansainvälinen Laine-lehti. Laine on löytänyt tavan tehdä käsillä tekemisestä houkuttelevaa. Harrastukseen yhdistyy vahva yhteisö, jossa neulojat voivat inspiroitua, tunnistaa arvonsa ja kokea tulevansa ymmärretyksi.

Teksti Jari Runsas • kuvat Laine Publishing

aineen toimitusjohtajalla ja perustajalla Jonna Helinillä on liki 30-vuotinen tausta toimittajana. Hän toimi vaativissa toimituksellisissa tehtävissä isoissa mediataloissa, kunnes kolmekymppisenä sai pahan burnoutin erään suomen suurimman lehden toimituspäällikkönä.

– Silloin minulle tuli fiilis, että tämä on nyt nähty. Sanoin itseni irti, vaikka minulla ei ollut säästöjä eikä mitään plan B:tä. Muutimme takaisin Tampereelle ja muutaman kuukauden päästä huomasin perustaneeni lankakaupan kaupungin keskustaan. – Olen aina neulonut. Opin sen jo ennen kouluikää. Kädentaidot ovat suvussamme kulkenut asia. Intohimoksi neulominen kas-

voi joskus 25-vuotiaana, Jonna Helin kertoo. Harrastuksen myötä Helin tunsi entuudestaan, mitä kansainvälinen neulekenttä tarkoittaa. Hän ymmärsi, että Suomesta puuttui yhteisöllinen aspekti neulomisesta. – Halusin perustaa lankakaupan, joka näyttää hyvältä, ja josta tulisi kohtaamispaikka samanhenkisille ihmisille. Visuaalisuus ja estetiikka ovat aina olleet minulle tärkeitä.

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 5

2026 25

Laine Publishing n perustettu Tampereella 2016 n liikevaihto 4 M€ (ennuste -26),

tavoite lähivuosille 7–10 M€

n tällä hetkellä palkkalistoilla

13 päätoimista työntekijää, kymmeniä freelancereita ympäri maailmaa n menestyksen taustalla etenkin kohdeyleisötuntemus, korkeatasoinen sisältö, vahva brändiosaaminen, laajat verkostot ja sosiaalisen median tehokas hyödyntäminen n noin 200 000 Instagram-seuraajaa, samoin uutiskirjeen tilaajia n A-Lehdet-konserniin kuuluva itsenäinen yritys

– Jos tarpeeksi jotain asiaa haluat ja teet riittävän hyvin hommasi sen eteen, asiat saa yleensä onnistumaan, Laineen toimitusjohtaja Jonna Helin kuvaa elämänfilosofiaansa.

Siitä tulikin paikka, jonka viikoittaisiin neuleiltapäiviin ja erilaisiin kurssitapahtumiin harrastajat tulivat ympäri Suomen tapaamaan toisiaan. – Se oli jotain erilaista. Sellaista, mitä neulojille ei ennen ollut tarjottu. – Ei minulla ollut kokemusta kivijalkakaupan pyörittämisestä. Olen kuitenkin aina ollut innovoiva ja helposti innostuva. Minulla on ollut elämässä sellainen mentaliteetti, että ”kuinka vaikeaa se nyt muka voi olla”. Jos tarpeeksi jotain asiaa haluat ja teet riittävän hyvin hommasi, asiat saa yleensä onnistumaan, Helin naurahtaa.

Laajat verkostot tarpeen Lankakaupan myötä Jonna Helinin omakin tietotaito kasvoi merkittävästi – ei vain neulomisesta, vaan materiaaleista, kehräysteknii-

26 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 5 n 2026

koista ja vaikkapa värjäyksen yksityiskohdista. Maailman messuille ja erilaisiin tapahtumiin osallistuminen laajensi valtavasti myös verkostoa. – Maailmalla on rokkitähtiin verrattavissa olevia alan megajulkkiksia. Minua ei ole koskaan pelottanut mennä juttelemaan ihmisille. Menin esittäytymään ja kysyin, haluaisivatko he tulla Tampereelle pitämään kursseja. Moni halusi, Helin sanoo. Jossain vaiheessa kaipuu kustantamiseen ja julkaisemiseen palasi. Helin alkoi miettiä, miten voisi yhdistää kaksi asiaa, jotka osaa erityisen hyvin. – Silloin syntyi idea Laine-lehdestä. Tunsin kentän, johon lähdimme lehteä tekemään ja tajusin heti, että nyt olemme tekemässä kansainvälisenkin neulontakentän sisällä jotain aivan uutta ja erityistä. Toimme neulomisen estetiikan lähemmäs korkeatasoista lifestyleä ja muotimaailmaa. Meillä oli valtava

kunnianhimo tehdä asioita toisin. – Tajusimme heti, että Suomen asiakaskenttä ei riitä tällaisen lehden tekemiseen kannattavasti. Maailmassa on 7,5 miljardia ihmistä, joten pidin tosi kummallisena, jos sieltä ei löytyisi tarpeeksi ihmisiä, jotka jakavat saman estetiikan tajun. Kansainvälistyminen heti alussa oli ainoa tapa saada konsepti toimimaan.

Sosiaalinen media merkittävässä roolissa Lehden alkutaipaleella sosiaalisen median hyödyntäminen markkinoinnissa oli merkittävästi helpompaa kuin tällä hetkellä. Kilpailua oli vähemmän ja algoritmit toimivat eri tavalla. – Verkostoni tietenkin auttoivat sanan levittämisessä. Pohjana meillä oli yhdenmukainen ja tavoitteellinen brändityö, ja brändim-

YRITYS PIRKANMAALLA

Tajusin heti, että nyt olemme tekemässä kansainvälisenkin neulontakentän sisällä jotain aivan uutta ja erityistä.

me oli heti alusta asti tosi vahva, Jonna Helin kertoo. Lehti saavutti suosion hyvin nopeasti. Ensimmäinen 1 500 kappaleen painos myytiin loppuun puolessa tunnissa. Lopulta lehteä painettiin 15 000 kappaletta. Toisen numeron ilmestyttyä Helin saattoi keskittyä päätyönään Laine-lehteen. Menestys ei ole tullut helpolla, vaikka taustalla on pitkä kokemus brändäyksestä ja kustantamisesta. – Tunnistin, että markkinasta puuttui tällainen julkaisu, ja tiesin, mitä sellaisen tekeminen vaatii. Ei ensimmäistä lehteä silti sillä ajatuksella lähdetty tekemään, että tässä on minulle työpaikka seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Kunhan lähdimme omasta uteliaisuudestamme kokeilemaan. Kyllä suosio kieltämättä yllätti, ja yllättää edelleen. – Ihan kaiken olen kuitenkin joutunut itse opettelemaan logistiikasta ja kansainvälisestä verotuksesta lähtien. Aika monen alan asian tuntijaksi tässä on kasvanut, Helin tuumii.

maisemaa. Kansainvälisesti toimivien yritysten pitää kuitenkin koko ajan huolehtia, että kuvasto on oikeanlaista. Kaikkien meidän lukijoittemme on pystyttävä tunnistamaan itsensä meidän kuvistamme. Esimerkiksi malleja valitessamme huolehdimme tarkkaan siitä, että meillä on tasapuolisesti eri etnisten ryhmien edustajia ja vaikkapa eri ruumiin rakenteen omaavia ihmisiä. Ohjeissa käytämme lankoja eri hintakategorioista.

Kunnianhimo ja visio kantavat edelleen Yrityksen koko henkilöstöä ohjaa vahva kunnianhimo tehdä asioita oman vision mukaisesti, brändistä tiukasti kiinni pitäen. – Markkinoille on tullut kilpailijoita, jotka myös panostavat visuaalisuuteen. Emme ole enää siltä osin yksin. Nyt kun kustannamme myös kirjoja, olemme yksi harvoista kustantamoista, jotka keskittyvät vain neulomi-

seen. Henkilökunnassamme on paljon alan superammattilaisia. Ymmärrämme asiakaskuntamme tarpeet ja pystymme tuottamaan heille korkealaatuista sisältöä, Jonna Helin vakuuttaa. – Tilanteeseen ei voi silti tuudittautua. Viime vuodet ovat osoittaneet, että asiat voivat muuttua nopeastikin. Silloin tarvitaan muutosvalmiutta ja -rohkeutta. Vaikka digitalisaation on ennustettu lopettavan painettujen lehtien ja kirjojen elinmahdollisuudet, Helin ei tähän usko. – En ole koskaan ajatellut, ettei konkreettiselle paperiselle lehdelle tai kirjalle olisi tilaa. Tarjoamme jonkin muun vaihtoehdon kuin sen kännykällä roikkumisen. Saat käteesi kauniin tuotteen, joka on tehty laadukkaasti. – Nythän myös kaikki tilastot näyttävät ihan päinvastaista. Ihmiset ovat kyllästyneet digitaaliseen tietotulvaan ja hälyyn. Jos olet löytänyt oman yleisösi ja teet sisältöä tiettyyn segmenttiin yrittämättä kumarrella joka ikiselle, niin todennäköisesti työt jatkuvat. Maailmalla isot nieche-lehdet ovat jo tehneet paluutaan. – Hyvin tehdyt lehdet ovat kuin käsinkosketeltavia koruja tai arvoesineitä. Niiden äärelle on helppo hiljentyä, Jonna Helin muistuttaa.

Yhteisö tekee innostumisesta helpompaa Laine Publishingin keskeinen vahvuus on kyky muuttaa käsityöosaaminen kansainvälisesti kiinnostavaksi, haluttavaksi tuotteeksi. Yrityksen kilpailuetu rakentuu laadukkaasti toimitetun sisällön, tunnistettavan suomalaisen ja pohjoismaalaisen estetiikan, suunnittelijaverkoston ja kansainvälisen jakelun yhdistelmästä. Laine Magazinen lukijat voivat kokea kuuluvansa maailmanlaajuiseen, samanhenkiseen käsityöyhteisöön. Laineella on oma verkkokauppa, jolla se palvelee kuluttaja-asiakkaitaan ympäri maailmaa. Lisäksi yrityksellä on noin 2000 jälleenmyyjää, jotka käytännössä ovat lanka-, lehti- ja joitakin kirjakauppoja. – Amerikka on aina ollut meille suurin markkina. Liikevaihdosta noin 40 prosenttia tulee sieltä. Käsitöillä on siinä kulttuurissa aivan toisenlainen, paljon hedonistisempi rooli kuin meillä täällä pohjoisessa. Ehkä sen vuoksi se on meille niin hyvä markkina. Ihmisillä on myös paljon enemmän rahaa käytössään, Jonna Helin toteaa. Muut tärkeimmät vientialueet ovat Eurooppa kokonaisuutena sekä Aasian maat, kuten Japani, Etelä-Korea ja Taiwan. Myös Australiassa Laineella on vahva jalansija. – Meitä kiitetään siitä, että tuomme esiin suomalaista estetiikkaa, arkkitehtuuria ja

Lehden lisäksi Laine Publishing kustantaa alaan liittyvää kirjallisuutta samalla tinkimättömällä visiollaan

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 5

2026 27

Tee osaamisesta vahvin valtti – ota TAKK kumppaniksi Haluatko varmistaa, että työyhteisön osaaminen on ajan tasalla? Onko tiedossa muutoksia, rekrytointeja, tarve vahvistaa johtamista ja toiminnan sujuvuutta? TAKKista saat henkilöstön osaamisen kehittämispalvelut mittatilaustyönä. Valttejamme ovat joustavuus sekä yritys- ja yksilökohtaiset räätälöinnit. OLEMME TUKENA • henkilöstön osaamiseen kehittämisessä • rekrytoinneissa • muutostilanteissa. OTA YHTEYTTÄ JA KERROMME LISÄÄ! Kati Kauranen, puh. 044 7906 379 Kimmo Rintala, puh. 044 7906 240 Olli-Pekka Tuomi, puh. 044 7906 230

takk.fi/yrityspalvelut #OSAAJIATÖIHIN | TAMPEREEN AIKUISKOULUTUSKESKUS | WWW.TAKK.FI

Tilaustaksit sähköpostilla service@kuortti.fi puhelimitse päivisin 0100 4041 Liutun taksin laadun tae

28 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 5 n 2026

LAKI JA TALOUS

MIKKO RAVI • asianajaja, varatuomari • Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy

Asunto-osakeyhtiölain uudistus tuli voimaan lokakuun 2026 alussa ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN uudistus tuli voimaan lokakuun 2026 alussa. Kyse on vuoden 2010 alussa voimaantulleen lain ajantasaistamisesta, jossa lain perusperiaatteet ja -ratkaisut on säilytetty ennallaan. Käsittelen jäljempänä tarkemmin kolmea mielestäni olennaista uudistusta.

Uutena hallintaanottoperusteena lyhytvuokrauksen aiheuttama haitta Jatkossa taloyhtiöillä on oikeus ottaa asuinhuoneisto hallintaansa, jos asuinhuoneiston lyhytaikaisesta vuokraamisesta aiheutuu yhtiölle tai osakkeenomistajille asuinkäytöstä poikkeavia lisäkustannuksia tai haittaa. Tämän lisäksi edellytetään kaikkien muiden hallintaanottoperusteiden tavoin, että rikkomuksella on vain vähäistä suurempi merkitys, ja että osakkeenomistajaa on ensin varoitettu asiasta. On syytä korostaa, että lähtökohtaisesti asuinhuoneiston lyhytvuokraus on asunto-osakeyhtiölain näkökulmasta sallittua ja siihen voidaan puuttua huoneiston hallintaanotolla ainoastaan edellä kuvattujen kriteerien täyttyessä. Näyttötaakka asiassa on taloyhtiöllä, joten mahdolliset lisäkustannukset tai haitat on syytä pyrkiä dokumentoimaan huolellisesti.

Huoneiston käyttötarkoituksen muuttamisen helpottaminen Nykyisin ei enää edellytetä osakkeenomistajien suostumusta, kun osakehuoneiston yhtiövastikeperuste muutetaan käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä vastaamaan samaan tarkoitukseen käytettäviin osakehuoneistoihin sovellettavaa yhtiövastikeperustetta ja muutosta kannattaa vähintään neljä viidesosaa yhtiön kaikista muista kuin muutoksen kohteena olevan osakehuoneiston omistajan osakkeista ja äänistä. Suostumuksia edellytetään edelleen, jos yhtiöjärjestyksessä näin määrätään. Lakimuutos edesauttaa etenkin liikehuoneistojen käyttötarkoitusmuutoksia, koska tavanomaisesti niiden yhtiövastikkeet on jyvitetty suuremmiksi kuin

asuinhuoneistojen vastikkeet. Huoneistojen olennaiset käyttötarkoitusmuutokset edellyttävät jatkossakin rakentamislupaa, joten tältä osin asiassa ei ole tapahtunut muutosta.

Asunto-osakeyhtiön konkurssia koskevaa sääntelyä täydennetään ja selkeytetään Jatkossa asunto-osakeyhtiön konkurssiin hakeutumisesta päättää ensisijaisesti yhtiökokous. Hallituksella on edelleen oikeus päättää konkurssiin hakeutumisesta, jos yhtiökokouksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta yhtiön toiminnalle olennaista haittaa. Lakiin on otettu uusina säännöksinä määräykset siitä, että osakkeenomistajan oikeus osakehuoneiston hallintaan ja velvollisuus yhtiövastikkeen maksamiseen lakkaavat kuukauden kuluttua siitä, kun pesänhoitaja on antanut tälle tiedoksi tuomioistuimen päätöksen yhtiön asettamisesta konkurssiin. Osakkeenomistajan ja tämän vuokralaisen välinen vuokrasopimus päättyy ilman irtisanomista samana ajankohtana kuin osakkeenomistajan oikeus osakehuoneiston hallintaan lakkaa. Osakkeenomistajan on viivytyksettä ilmoitettava vuokralaiselle tai muulle käyttöoikeuden saaneelle tästä ajankohdasta. Uudet säännökset ovat tervetulleita täydennyksiä, koska asunto-osakeyhtiöiden konkurssit ovat yleistyneet.

Lähtökohtaisesti asuinhuoneiston lyhytvuokraus on asuntoosakeyhtiölain näkökulmasta sallittua.

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 5

2026 29

KAUPPAKAMARI TOIMII

UUDET JÄSENET BlueSolarSW Oy, ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Bregman & Co Oy, agentuuriliike Citynomadi Oy, televiestintä Code Bon Oy, tekoäly CultFiction Oy, mediatuotanto, videopodcastit, videot ja tv-ohjelmat Despro Teollisuuspalvelut Oy, liikkeenjohdon konsultointi Eepsoft Oy, ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus E-Talouspalvelut Oy, tilitoimisto Fiksinurkka, polkupyörien ja muiden urheiluvälineiden vähittäiskauppa FinnKaasu Oy, lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennus Ilosion Oy, muualla luokittelematon muu liike-elämän tukipalvelutoiminta Innofor Finland Oy , metsänhoito Jolex Oy, yrityksien asiantuntijapalvelut JRS Pharma Oy, teollisuuden kemikaalit Kaizen Institute Consulting Group Oy, liikkeenjohdon konsultointi Kiinteistö Oy Ikaalisten Sotekiinteistöt, asuntojen vuokraus

30 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 5 n 2026

Kivi Trio Oy, kivi- ja maatyöt Kunni Life Oy, maneesi ja ratsastuskeskus LiteIT Oy, laitteistokonsultointi ja käyttöja hallintapalvelut Mehtosec Consulting Oy, laitteistokonsultointi ja käyttö- ja hallintapalvelut milloin.energy Oy, ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Momgarf Oy, tilitoimisto Neva & Co. Oy, rakennuttaminen ja rakennushankkeiden kehittäminen Normet Oy, kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistus Novatron Oy, mittauslaitteet, tutkimuslaitteet Opti Health Oy, viestintätoimistot Palvaanniemen Tili Oy, laskentatoimi, kirjanpito ja veroneuvonta Pro Trading Finland, liikkeenjohdon konsultointi Ratinan Terveys Oy, työterveyshuolto Sankilan Kartano Oy, matkailu- ja elämyspalvelut Sitekick Oy, digitoimisto

Strawberry Services Oy, holdingyhtiöiden toiminta STS Erärakennus oy, talonrakentaminen Suunnittelutoimisto Luodos Oy, mainostoimistot Taksi ja Tilausliikenne A. Arvela, taksi- ja tilausliikenne Tilitoimisto Karolin Oy, tilitoimisto Varjo Management Oy, muu mainostoimistojen toiminta Viestintävahvistin Oy, PR, viestintä, johdon strateginen neuvonanto Viherlinkki Oy, ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus ViiA - Anu Passila, vientistartti koulutukset, Interim-johtajuus, kansainvälistymisen operatiiviset toiminnot (vienti, asiakaspalvelu/kokemus, prosessikehitys order to cash) Vinterim Oy , IT-konsultointi ja sovelluskehitys WiWa Oy, ruokaravintolat

Johtamisen haasteet yhdistävät eri alojen yritysjohtajia JOHTAJAVERKOSTO Tampereen kauppakamarin Johtajaverkosto kokoaa pirkanmaalaisia yritysjohtajia yhteen kehittämään johtamista ja jakamaan kokemuksia. l Noin 100 johtajaa eri toimialoilta l Vuosittain 6–8 lähitapaamista

sekä muita verkostoitumistilaisuuksia (yli 17 kaiken kaikkiaan)

l Asiantuntijapuheenvuoroja ja

luottamuksellisia vertaiskeskusteluja

l Osallistumismaksu kauppakamarin

jäsenille 1 100 € + alv/vuosi, muille 1 950 € + alv/vuosi

l Lisätiedot ja ilmoittautuminen:

tampereenkauppakamari.fi/ johtajaverkosto

KASVUN johtaminen, tekoäly ja kansainvä-

listyminen haastavat yrityksiä toimialasta riippumatta. Tampereen kauppakamarin Johtajaverkostossa noin 90 yritysjohtajaa jakaa kokemuksiaan ja etsii yhdessä uusia näkökulmia johtamisen ja kasvun tueksi. Vuoden 2026 ohjelmassa on tarkasteltu johtamista monesta suunnasta. Syväjohtamisen valmentaja Vesa Nissinen avasi johtamisvalmennuksen muutosta ja Leckeln henkilöstö- ja kehitysjohtaja Sami-Petteri Kivimäki puhui positiivisesta vaatimisesta.

Integratan toimitusjohtaja Riku Heinonen nosti esiin yrityskulttuurin roolin kansainvälisessä kasvussa. Tekoälyä käsiteltiin sekä käytännön hyödyntämisen että johtamisen näkökulmasta kun EleirisAI:n Tami Komssi ja VilleMartti Kokkonen pohtivat tuloksellista tekoälyn käyttöä, Milttonin teknologia- ja AI-johtaja Lassi Kurkijärvi tekoälyagenttien aikakautta ja tutkija Minna Heikinheimo tekoälyn vaikutuksia myynnin johtamiseen. Syksyllä Coxan toimitusjohtaja Raija Tapio puhui innostuksen voimasta ja Ensto Investin Tero Luoma johtamisesta. Lokakuussa Talenomin Juho Ahosola ja Heli Hookana käsittelivät yrityskauppoja kansainvälistymisen keinona. Loppuvuonna kuullaan muun muassa vielä EK:n EU asiantuntija Päivi Woodia EU muutoksista ja tulevaisuustutkija Ilkka Halavaa tavoitetason nostamisesta.

mistaa koneohjausjärjestelmiä, kompo nentteja ja ohjelmistoja älykkääseen infrarakentamiseen. Yhtiön kansainvälistä kasvustrategiaa tukevat Mandatum Asset Managementin Growth Equity II -rahaston sijoitus sekä ruotsalaisen MOBA Sweden AB yritysosto, joka vahvistaa Novatronin asemaa Pohjoismaissa. ”Vaikka toimimme kansainvälisillä erikoismarkkinoilla, kasvun ja johtamisen kysymykset ovat usein samoja kuin muillakin. Ajatustenvaihto erikokoisten yritysten johtajien kanssa avaa uusia näkökulmia”, sanoo BioNavis Oy:n toimitusjohtaja Annika Järvinen. Tampereella toimiva BioNavis kehittää tutkimuslaitteita kansainvälisille markkinoille ja viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlavuottaan.

Luottamus tekee keskustelusta arvokasta

Alkuvuonna Ahooyn Tatu Ahonen ja Petteri Kyyrönen pohtivat seuraavan kasvuloikan lähteitä. Yritysvalmentaja Emilia Takamäki käsittelee yrityskulttuuria kilpailuetuna ja apulaisprofessori Pia Hautamäki teollisen myynnin uusia mahdollisuuksia. Keväällä työelämäasiantuntija Sofia Valvee avaa Z-sukupolven odotuksia ja teknologiayrittäjä, sijoittaja ja yhteisövaikuttaja Soitu Karjalainen eurooppalaisten start upien tulevaisuutta. Johtajaverkoston vahvuus on siinä, ettei johtajan tarvitse etsiä kaikkia vas tauksia yksin.

Tapaamisten ytimessä ovat luottamukselliset pienryhmäkeskustelut. Niissä voi jakaa myös keskeneräisiä ajatuksia ja vaikeita päätöksiä. ”Kasvustrategian toteuttaminen vaatii jatkuvaa oppimista myös johtajalta. Johtajaverkoston luottamuksellisissa keskusteluissa voi testata omia ajatuksia ja kuulla, miten muut ovat vieneet muutoksia käytäntöön. Se auttaa katsomaan myös oman yrityksen kasvua uudesta näkökulmasta”, kertoo Novatron Oy:n CRO Jori Mylläri. Pirkkalalainen Novatron kehittää ja val-

Vuonna 2027 uusia kasvun kysymyksiä

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 5

2026 31

HHJ on kokonaisuus, jonka osat täydentävät toisiaan!

Hallitustyön tehokas ja käytännönläheinen tietopaketti

Oppimiskokemus ja koe, joka mittaa hallitustyöosaamista

Hallitustyöosaamista syventävä ja keskusteleva kurssi

Suomen laajin hallitustyön koulutusohjelma

HHJ-INFO HHJ-infossa keskustellaan käytännön hallitustyön kehittämisestä ja samalla kuullaan HHJ-koulutuksista. Tilaisuus järjestetään Teams-kokouksena ja sen aikana on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja kommentteja hallitustyöhön liittyen. HHJ-info on tarkoitettu kaikille hallitustyöstä ja HHJ-koulutuksista kiinnostuneille. HHJ on kasvanut yhdestä kurssista ja tutkinnosta kokonaiseksi pk-yritysten hallitustyön kehittämisohjelmaksi.

Yhä useampi suorittaa kurssin ja kehittyy hallitustyöntekijänä. Haluatko kuulla tarkemmin? Tai tiedätkö henkilön, joka hyötyisi HHJ-koulutuksesta? HHJ-Infot järjestetään etäyhteyksin ja ne ovat valtakunnallisia sekä maksuttomia.

l Seuraavat HHJ-infot: • keskiviikkona 17.2. klo 14–15 • keskiviikkona 5.5. klo 14–15

Ilmoittaudu mukaan: www.hhj.fi ➡ tapahtumat

Lähde kehittämään osaamistasi HHJ-kurssille!

HHJ-KURSSI Hyväksytty Hallituksen Jäsen -kurssi antaa sinulle tarvittavat työkalut onnistua hallituksen jäsenenä sekä tarjoaa hyödyllisiä oppeja yrityksen luotsaamiseen yhdessä muun hallituksen kanssa.

r oolit, vastuut, riskienhallintaa ja työmuotoja erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta ja vahvasti käytäntöön soveltaen yritysesimerkkien kautta. HHJ-kurssi on myös mainio paikka verkostoitua.

l HHJ-kurssi 2027/2 Tampere 4.2., 11.2., 18.2., 24.2. ja 10.3. l HHJ-kurssi 2027/3 Tampere 9.3., 16.3., 1.4., 6.4. ja 13.4.

HHJ-kurssin suorittanut on oikeutettu osallistumaan suosittuun HHJ-tutkintoon.

Kurssi soveltuu jo hallitustyötä tekeville tai hallituksen jäseniksi vasta aikoville. Kurssilla käsitellään hallituksen kokoonpano,

32 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 5 n 2026

HHJ-kurssin hinta kauppakamarin jäsenille 2250 euroa (+ alv 25,5%), normaalihinta 2950 euroa (+ alv 25,5%).

Lisätiedot ja ilmoittautumiset hhj.fi ➡ koulutukset Seuraava HHJ-puheenjohtajakurssi Tampereella 7.-8.4.2027

HHJ-PUHEENJOHTAJAKURSSI Uudistunut HHJ-puheenjohtajakurssi antaa sinulle työkalut, joilla muutat hallituksen työskentelyn suunnaksi, joka tuottaa kasvua, selkeyttä ja vakautta. Kurssi perustuu yhteiseen oppimiseen ja kokemusten jakamiseen ennakkotehtävien, ryhmätöiden, keskustelujen, itseanalyysin sekä kurssin vetäjinä toimivien kokeneiden hallitusosaajien luentojen ja kokemusten kautta.

HHJ-TUTKINTO HHJ-tutkinto on erinomainen oppimiskokemus! Tutkinto ei ole tentti kurssista tai kirjallisuudesta, vaan mittaa hallitustyöosaamista yleisellä tasolla. Tutkinnon hyväksytysti suorittanut on oikeutettu käyttämään HHJ-nimikettä. HHJ-kurssin pitää olla kokonaisuudessaan suoritettuna e nnen ilmoittautumisajan päättymistä. l Kevään 2027 HHJ-tutkinto: • to 7.1. ilmoittautuminen tutkintoon päättyy • pe 11.1. ennakkotehtävävaihe alkaa • pe 29.1. ennakkotehtävävaihe päättyy • ti 16.3. tutkintopäivä klo 10.15–16.00. Tutkintopäivä järjestetään etäyhteyksin.

Tutkintopäivässä ennakkotehtävien tarkastajat purkavat kaikki neljä ennakkotehtävää seminaarityylisesti. Iltapäivällä on monivalintakoe. Tutkintomaksu on 450 € (+alv 25,5%). Tutkinnon uusijoiden osalta maksu on 225 € (+ alv 25,5%). Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.hhj.fi ➡ koulutukset

Kahden kurssipäivän aikana opit: l Mihin hallituksen puheenjohtajan asema perustuu l Miten huolehdit hallituksen puheenjohtajana, että omistajastrategia on elävä, ja miten varmistat yhteisen tahtotilan l Miten rakennat luottamukseen perustuvan ja vaikuttavan suhteen toimitusjohtajaan l Miten hallitus varmistaa, että strategia toteutuu ja pysyy elävänä – eikä jää pöytälaatikkoon l Miten hallitus huolehtii, että yrityksen operatiivinen suorituskyky on riittävällä tasolla l Miten hallitus varmistaa yrityksen resilienssin, laillisuuden ja riskienhallinnan l Kuinka hallitus toimii tehokkaasti, rohkeasti ja arvoa tuottaen luottamuksen ilmapiirissä hyödyntämällä hallituksen kaikkien jäsenten osaamisen l Ja mikä tärkeintä - mikä on puheenjohtajan rooli ja työkalut yrityksen johtamisessa menestykseen. Saat kurssilta vahvan vertaistuen ja käytännön menetelmät, joilla viet hallitustyön seuraavalle tasolle. l HHJ-puheenjohtajakurssi 2027/4 Tampere • ke 7.4. klo 10.00–16.30 ja to 8.4. klo 8.30–16.00

HHJ-puheenjohtajakurssin hinta kauppakamarin jäsenille on 2 000 euroa (+ alv 25,5%), normaalihinta 2 700 euroa (+ alv 25,5%). Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.hhj.fi ➡ koulutukset

KAUPPAKAMARI KOULUTTAA Kauppakamarin koulutustarjonnasta löytyy monipuolisesti vaihtoehtoja koko henkilöstölle! Voit osallistua striimattaviin koulutuksiin missä vain, ja koulutusten pituudet vaihtelevat muutaman tunnin tietoiskuista laajempiin valmennuskokonaisuuksiin. Kouluttajina toimivat alansa osaavat ammattilaiset, joiden johdolla saat ajantasaisimman tiedon. Koulutus valikoimasta löydät tutut suosikit sekä paljon uusia aiheita ja asiantuntijoita! Kauppakamarin jäsenyritysten henkilöstö osallistuu koulutuksiin jäsenetuhinnalla.

Aktiivisille opiskelijoille suosittelemme kausikorttia, jolla voi osallistua useisiin etäkoulutuksiin vuodessa. Lisätietoja kausikortista saat osoitteesta kauppakamarikauppa.fi. LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN KOULUTUKSIIMME: www.tampereenkauppakamari.fi/palvelut/ koulutukset-ja-tapahtumat tai www.kauppakamarikauppa.fi (vain striimit) info@tampereenkauppakamari.fi (03) 230 0555

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 5

2026 33

Yrittänyttä rahoitetaan. Moni yritys tunnistaa hetken, jolloin on aika ottaa seuraava kasvuaskel. Investoida uuteen teknologiaan, kasvattaa tuotantoa, kehittää palveluita tai avata ovia uusille markkinoille. Finnveran takaus vie eteenpäin, kun omat vakuudet eivät yksin riitä. Tutustu rahoitusvaihtoehtoihimme ja kysy pankiltasi Finnveran takausta.

Kasvu ei synny yksin.

finnvera.fi/rahoitus

TAMPEREEN Finnvera_investontikampanja_2026-ok.indd 3

NUMERO 2 HUHTIKUU 2026

Maankäytön pullonkauloja puretaan yhdessä Tampereella 8

GOS Group ratkoo pk-yritysten rahoitusja taloushaasteita 20

TAMPEREEN

KESKITETYSTI TEHOKASTA

LUPA- JA VALVONTAMENETTELYJEN LAATU TASOITTUU, USKOO MARKO PUKKINEN. I 14

TAMPEREEN

KAUPPA KAMARI Kesänumero

2027

19.10.2026 10.58

KAUPPA KAMARI

KAUPPA KAMARI LEHTI

MEDIATIEDOT

Ota yhteyttä, mediamyynti: Kruunu Media Oy

NUMERO 3 KESÄKUU 2026

Tampere näyttää suuntaa tulevaisuuden matkailulle 6

Tiiviys, ilmastoviisaus ja lapsiystävällisyys leimallisia Saikan asuntomessualueelle 24

OMIEN POLKUJENSA KULKIJA

Varauspäivä

Aineistopäivä Ilmestyy

Teema

1 • 27

25.1.

1.2.

17.2.

Koulutus, rekrytointi, työhyvinvointi ja vastuullisuus

2 • 27

15.3.

19.3.

7.4.

Aluesuunnittelu, infra, rakentaminen ja energia +

3 • 27

30.8.

6.9.

22.9.

Teollisuus, logistiikka ja yritysautoilu

4 • 27

25.10.

1.11.

17.11.

Yrityksen talous, rahoitus, myynti & markkinointi ja kansainvälistyminen +

”TÄRKEINTÄ ON ALOITTAMINEN”, SANOO VILLE VIRKKI. I 12

TAMPEREEN

KAUPPA KAMARI

Henna Anttila p. 050 541 9943 henna.anttila@ kruunumedia.fi

HiTi

NUMERO 4 SYYSKUU 2026

Hyvä hallitus muuttuu ja kehittyy yrityksen mukana 18

MENESTYSTÄ ME-HENGESSÄ

Hieno tilaisuus -teemakokonaisuus (2/27 ja 4/27) keskittyy yritystilaisuuksien palveluihin.

HiTi

PIRKANMAA

Suomalainen valmistava teollisuus hakee etua yhteistyöstä 10

”TAVOITTEET SAAVUTETAAN AINA YHDESSÄ JOUKKUEENA”, USKOO MARIA KALLI I 14

34 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 5 n 2026 mediakortti-ilmo-27.indd 1

19.10.2026 9.46

Laadukkaasti, asiakasta kuunnellen TILINTARKASTUS, KESTÄVYYSRAPORTOINNIN VARMENNUS SEKÄ VERO- JA MUUT ASIANTUNTIJAPALVELUT www.moore.fi Ota yhteyttä p. 020 794 0480 tampere@moore.fi

Asianajotoimisto Jari Hytti Oy

Jäsenyrityksiä Asianajotoimisto Alfa Oy Hatanpään valtatie 2a, 6. krs, 33100 TAMPERE 03 3142 9000 toimisto@asianajoalfa.fi asianajoalfa.fi Yrityksen lakipalvelut Oikeudenkäynnit Talojuristit.fi Perintösuunnittelu

JARI HYTTI

Aleksis Kiven katu 10 E 53 33210 Tampere Puh. 03 273 0145 etunimi.sukunimi@jarihytti.fi www.jarihytti.fi Rakennusjuridiikka Kivioja Asianajotoimisto Oy Technopolis Yliopistonrinne Kalevantie 2, 33100 Tampere Puh. 046 920 4324 marja-leena.savisaari@kivioja.fi www.kivioja.fi

Asianajotoimisto Annia Oy Ideapark, Ideaparkinkatu 4 37570 Lempäälä Puh. 040 672 2255 toimisto@annia.fi www.annia.fi

Applex Asianajotoimisto Oy Rautatienkatu 21 C 33100 Tampere Puh. 010 2999 471 info@applex.fi www.applex.fi

Koskikatu 7 A 1, 33100 Tampere, puh. 029 360 1200 www.kak-laki.fi

Lexia Asianajotoimisto Oy Tampere Frenckellinaukio 1 33100 Tampere Puh. 03 260 2000 info@lexia.fi www.lexia.fi

Eversheds Asianajotoimisto Oy Kauppakatu 7 33200 Tampere Puh. 010 684 1300 etunimi.sukunimi@eversheds.fi www.eversheds.fi

Keskustori 5 | 33100 Tampere 050 571 7327 office@merkuriuslaw.fi www.merkuriuslaw.fi

Asianajotoimisto Facta Oy

Asianajotoimisto Tempo Oy

Tuomiokirkonkatu 15 A 8 33100 Tampere Puh. 03 230 3000 toimisto@asianajofacta.fi www.asianajofacta.fi

Hämeenkatu 15 B 33100 Tampere Puh. 03 3123 5100 toimisto@tempolaw.fi www.tempolaw.fi

Seuraa meitä ja osallistu keskusteluun myös somessa! Käytä aihetunnistetta #k2tre

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 5

2026 35

Yrityslaina auttaa kasvamaan Yrityksen kasvu tarvitsee muutakin kuin vahvaa tahtoa. Kun on aika kasvaa, OP:n yrityslainalla otat seuraavan askeleen. Olemme mukana yrityksesi kaikissa käänteissä. Hae lainaa: op.fi/yrityslaina

Yrityslainan myöntää osuuspankki tai OP Yrityspankki Oyj.