Tampereen kauppakamarilehti 2/2026

Maankäytön pullonkauloja puretaan yhdessä

Tampereella I 8

GOS Group ratkoo pk-yritysten rahoitusja taloushaasteita I 20

KESKITETYSTI TEHOKASTA KAUPPA TAMPEREEN KAMARI

Majoitus 40 hengelle.

Kun päätösten painoarvo vaatii arvoisensa puitteet.

Kokoukset, yritystilaisuudet ja juhlat historiallisessa ympäristössä – majoituksella saman katon alla.

Mäntän Klubi on toiminut merkittävien kohtaamisten näyttämönä jo yli vuosisadan. Historiallinen miljöö, moderni kokoustekniikka ja henkilökohtainen palvelu luovat puitteet onnistuneille tilaisuuksille.

Meillä yhdistyvät työrauha, vieraanvaraisuus ja laadukas ruokailu Taidekaupungin ainutlaatuisessa miljöössä.

Sopisiko teille pieni hetki yhteiselle suunnittelulle?

Varaa maksuton esittely ja suunnitteluaika – suunnitellaan tilaisuutenne yhdessä. www.mantanklubi.fi/yrityksille

Sopii mm. johtoryhmille, asiakastilaisuuksiin ja yritysjuhliin.

Tehtaankatu 33, Mänttä 03 4745 900 • info@klubin.fi www.mantanklubi.fi

Vito Worker Edition tarjoaa kaikki varusteet, joita ammattilainen tarvitsee. Katso lisää: mercedes-benz.fi/vans/vito-worker

Vito Worker Edition A2 A RWD 55 517 € | Vito Worker Edition A2 A 4x4 60 977 €

Mercedes-Benz Vito 114CDI RWD-3,0/32K keskipitkä A2 A Worker Edition kokonaishinta alk. 55 516,63 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron 1 966,63 € ja toimituskulut 600 €). CO2-päästöt (WLTP) 184 g/km. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kk-maksulla alk. 43,70 €/kk (alv. 0 %). Ajotietokoneen kieli: suomi. Kuvan auto lisävarustein. Mercedes-Benz Vito 114CDI 4x4-3,1/32K keskipitkä A2 A Worker Edition kokonaishinta alk. 60 976,63 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron 3 076,63 € ja toimituskulut 600 €). CO2-päästöt (WLTP) 194 g/km. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kk-maksulla alk. 43,70 €/kk (alv. 0 %). Ajotietokoneen kieli: suomi. Kuvan auto lisävarustein.

Pirkanmaalla on useita esimerkkejä siitä, kuinka jopa kymmenien vuosien valmistelutyön hedelmistä päästään nauttimaan vasta nyt.

Kasvu ei synny yhdessä vaalikaudessa

KEVÄT on kiivasta politiikan valmistelun aikaa. Tällä kertaa kierroksia nostavat lähestyvät eduskuntavaalit. Hallitusohjelmatyö käy jo nyt täydellä teholla. Puolueiden sisäiset työryhmät rakentavat kokonaisuuksia, ja kesän alussa puoluekokouksista saadaan ensimmäisiä linjauksia tulevalle hallituskaudelle.

Samaan aikaan alueet, kaupungit ja järjestöt pyrkivät saamaan omia tavoitteitaan puolueiden pöydille. Ulostuloja riittää, ja kilpailu huomiosta on kovaa.

Pirkanmaalla tämä työ ei ole uutta. Edellisillä kierroksilla alueen kädenjälki on näkynyt hallitusohjelmissa vahvasti. Taustalla on ollut poikkeuksellisen toimivaa yhteistyötä, jossa kunnat, korkeakoulut, elinkeinoelämä ja muut keskeiset toimijat ovat koonneet yhteiset tavoitteet. Viime kaudella tätä työtä kuvattiin vihkosessa nimeltä Pirkanmaan kädenjälki.

Tulokset näkyvät konkreettisesti monin paikoin. Tampereen henkilöratapihan rahoitus saatiin maaliin ja rakentaminen käyntiin. Raitiotie sai MAL-rahoitusta, ja loppusuoralla varmistui myös valtatie 9:n kehittäminen. Lisäksi esimerkiksi siruohjelma sekä koulutus- ja TKI-panostukset ovat vahvistaneet alueen teollista ja teknologista pohjaa. Menestyksen perustaa ei useinkaan luoda yhden hallituskauden aikana. Neljä vuotta on lyhyt aika rakentaa sellaista, jonka vaikutukset ulottuvat vuosikymmenten päähän. Yksi hallitus voi sysätä hankkeen liikkeelle, mutta valmius päätöksiin syntyy pitkäjänteisellä työllä.

56. vuosikerta ISSN 0782-3541 (painettu), ISSN 1458-4417 (verkkolehti)

Julkaisija ja kustantaja

Tampereen kauppakamari

Technopolis, Kalevantie 2 D, 5 krs., 33100 Tampere puhelin (03) 230 0555

www.tampereenkauppakamari.fi

Päätoimittaja Antti Eskelinen, Tampereen kauppakamari

Pirkanmaalla on useita esimerkkejä siitä, kuinka jopa kymmenien vuosien valmistelutyön hedelmistä päästään nauttimaan vasta nyt. Pirkkala hyötyy edelleen läntisen ohitustien avaamista mahdollisuuksista. Tampereella rantaväylän tunneli ja raitiotieinvestoinnit ovat synnyttäneet uutta rakentamista, ja niiden vaikutukset kantavat pitkälle tulevaisuuteen.

Seuraavan hallituskauden suurimmat liikennehankkeet eivät välttämättä sijoitu Pirkanmaalle. Tunnin juna ja lentorata tavoittelevat hallitusohjelmakirjauksia.

Lentorata on myös Pirkanmaata hyödyttävä hanke, mutta se muuttaa etelän kasvukeskusten dynamiikkaa. Kasvukolmion rinnalle on muodostumassa uusi akseli, jossa Lahti hakee aktiivisesti omaa rooliaan laajentamalla työssäkäyntialuettaan.

Pirkanmaa ei kuitenkaan aio jäädä seuraamaan sivusta. Alueen menestyksen tiekartta on hahmoteltu maakuntakaavaan. Sen ytimessä on logistinen kokonaisuus, jossa yhdistyvät teollisuus, saavutettavuus ja sijainti tavalla, jota voidaan perustellusti kuvata sisämaan satamaksi. Näitä teemoja tarkennetaan Teollisuuden uudet sijainnit -vaihemaakuntakaavassa, jonka tavoitteena on vahvistaa tuotannollisen teollisuuden sijoittumisedellytyksiä Pirkanmaalle.

Kauppakamari on vahvasti mukana tässä työssä, ja osallistamme siihen myös jäsenistöämme.

Toimitussihteeri Jenna Auranaho, puhelin 044 033 1303, jenna.auranaho@effet.fi

Ilmoitusmyynti Kruunu Media Oy, Henna Anttila, puhelin 050 541 9943, henna.anttila@kruunumedia.fi

Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki aineistot@kruunumedia.fi

Painopaikka PunaMusta Tampere Oy

Painos 11 000 kpl

Jakelu Lehti postitetaan Tampereen kauppakamarin jäsenille ja sidosryhmille sekä jaetaan kattavasti yrityksiin Pirkanmaalla

Lehden osoiteasiat Sinikka-Susanne Pesonen, sinikka-susanne.pesonen@tampereenkauppakamari.fi

Kannen kuva Olli-Pekka Latvala

Seuraava lehti ilmestyy 10.6.2026 www.tampereenkauppakamarilehti.fi

MARKUS SJÖLUND • johtaja • Tampereen kauppakamari

Taloushallintoliiton auktorisoituja tilitoimistoja

Accounts.fi Tilitoimisto

AM Accounts Oy, Accounts.fi Helsinki Oy

Hatanpään valtatie 40 F • 33900 Tampere • Puh. 050 338 4720 anssi.kauppila@accounts.fi • www.accounts.fi

Angelma & Mäkelä Oy Tampere

Kansikatu 1 B 7

33100 Tampere

Puh. 0400 711 540 www.angelma-makela.fi

Gallant Oy

Hämeenkatu 26 A

33200 Tampere

Puh. 03 271 0700 sales@gallant.fi www.gallant.fi

GOS Group Oyj

Technopolis Yliopistonrinne

Kalevantie 2, A-talo

33100 Tampere

petri.mattila@gos.fi

Puh. 040 716 9391 www.gos.fi

Integrata Oy

Finlaysoninkuja 21 A

33210 Tampere

info@integrata.fi www.integrata.fi

Kirjanpitotoimisto Kaleva Oy

Itsenäisyydenkatu 25 33500 Tampere

Puh. 040 719 6468 info@kirjanpitokaleva.fi www.kirjanpitokaleva.fi

Logistinen napakymppi!

Vapaa

Varattu Tulos Tulossa

ELOVAINION POHJOISOSAN VARATAAN NYT! yritystontit Ylöjärvellä

Tonttien hinta vain 12 €/maapohjaneliö

YLÖJÄRVI

Timo Isolähteenmäki, p. 050 351 6507

Tanja Vuori, p. 050 437 1281 Inkeri Remsu, p. 044 423 5233 ylojarvenyritystontit.

Tekoälyn seuraava askel

TEKOÄLYN läpimurto tapahtui reilut kolme vuotta sitten. Koneystävän suorituskyvyn hämmästelyn varjoon on jäänyt looginen ydinkysymys: mikä on sen seuraava kehitysvaihe?

Tekoälyn nykyinen sukupolvi perustuu suuriin kielimalleihin (LLM). Ne hakevat korrelaatioita, parhaita todennäköisyyksiä merkkijonoille. Kielimalli on perimmiltään kuin laajasti sivistynyt juttukaveri, joka osaa siteerata valtavaa määrää kirjallisuutta. Se tuottaa kysyjälle hyvän tiivistelmän tai esseen – sillä pienellä riskillä, että yli-innokas ainekirjoittaja satuilee sekaan omiaan.

Yleinen käsitys on, että seuraavan sukupolven ratkaisu on ns. world model eli ”maailmanmalli”. Se aikoo oppia syyseuraussuhteita. Se miettii fysiikkaa, aikasuhteita ja ympäristön rakennetta kuten esineiden ja tilojen muotoa. Toisin sanoen se yrittää selvittää, millainen maailma on

Kehitysloikka on jälleen huima. Koska maailmanmallin ydin ovat syysuhteet, sen voi valjastaa miettimään, mitä seuraavaksi voisi tapahtua.

Yrityksissä ei tarvitse pitkään miettiä, mitä tämä merkitsee. Maailmanmalli avaa uuden pelin, jonka keskiössä ovat tulevaisuusprojektiot. Se tarkoittaa järeää työkalua simulaatioiden tai pelien kautta. Sen ytimessä ovat sanat ”entäs jos”.

Nykymaailmassa arvaus tulevaisuudesta on nimeltään strategia, joka on pitkä, työläs ja kallis harjoitus. Jos ulkomaailmassa tapahtuu jotain, mikä ehkä vaikuttaa ratkaisevasti strategian päämääriin, harva yritys jaksaa avata uuvuttavaa prosessia uudelleen. Maailmanmalli antaa teoriassa mahdollisuuden korjata strategiaa ja testata erilaisten suunnitelmien vaikutuksia huippunopeasti ja pienillä kustannuksilla. Puhumattakaan hinnoittelusta, joka on aina kiinnostava harjoitus.

Toiminnanohjausjärjestelmille tekoäly on antanut kyvyn reagoida nopeammin muutoksiin. Se osaa jo optimoida ja automatisoida ja ehkä pian myös ennustaa monimutkaisempia käyttäytymisen ja talouden kehityskulkuja, jolloin yrityksen automatiikka voi reagoida asiaan itsenäisesti tai ainakin huomauttaa valvomoa.

Nykyiset kielimallit ovat mainioita apulaisia, kun halutaan nopea analyysi toiminnan tilasta tai syöte virittämään johdon ajattelua. Maailmanmalli optimoi ilman kahvitaukoja ja ennakoi muutoksia ilman, että odotamme seurannan mittarin painumista punaiselle. Se muuttaa toimintaa.

Taikaluoti ei ole maailmanmallikaan.

Toimiva simulaatio asettaa uudentasoisia vaatimuksia yrityksen kriittiselle datalle, jonka on oltava muutakin kuin taloushallinnon excel-risukkoa. Mallin tarvitseman pätevän datan, videoiden ja muiden syötteiden kerääminen muuttuu kertaluokkaa raskaammaksi ja kalliimmaksi. Samalla koko arvoketju muuttuu: datan organisoinnista tulee isompi kilpailutekijä.

Mitä huonommin mallin kouluttaa, sitä suurempi on riski, että sen tuottamat simulaatiot eivät pysy väylällä. Sopii myös kysyä, oppiiko malli aidosti ja osaako se yleistää vai imitoiko se todellisuutta yksi kappale kerrallaan.

Tosin kun tulevaisuusluotauksia tekevät ihmiset, erilaisten ajatusharhojen, vaivan välttelyn ja teeskentelyn houkutukset ovat vähintään yhtä suuri riski.

Kielimalli tuottaa kysyjälle hyvän tiivistelmän tai esseen – sillä pienellä riskillä, että yli-innokas ainekirjoittaja satuilee sekaan omiaan.

Finlaysonin alueella alkaa mittava kehityshanke

n Finlaysonin alueen kiinteistöt omistava työeläkeyhtiö Varma investoi useita miljoonia euroja alueella sijaitsevan Siperian liikekeskuksen kokonaisvaltaiseen kehityshankkeeseen. Hanke kattaa koko liikekeskuksen katutasokerroksen sekä sinne johtavien sisäänkäyntien peruskorjauksen ja uudistamisen. Lisäksi osa pohjakerroksesta ja Mediatunneli kunnostetaan. Ylemmissä kerroksissa sijaitsevat toimistotilat ovat säilymässä nykyisellään. Hanke sisältää kattavasti peruskorjausta ja talotekniikan päivittämistä. Sisätilojen muutoksissa korostuvat viihtyisyys, esteettömyys sekä alueen historian huomiointi. Suunnitelma on saanut kiitosta Maakuntamuseon lausunnossa. Finlaysonin alue on hankkeen suunnittelun edetessä selvittänyt alueen toi-

mijoiden ja kävijöiden toiveita, ja saadut tulokset ovat antaneet suuntaviivoja tuleville muutoksille. Siperiaan rakennetaan kahvila- ja ravintolatilojen lisäksi myös muutamia myymälä- ja liiketiloja, joilla alueen palvelutarjontaa saadaan monipuolistettua ja lisättyä.

Liikekeskuksen esteettömyyttä parannetaan poistamalla nykyisten tasoerojen porrasaskelmia. Avarat käytävät ja korkea aulatila yhdistävät uusia tiloja, ja useasta ravintolatilasta avautuu hienot näkymät Tampereen keskustorin suuntaan.

Siperian liikekeskuksen katutaso on hankkeen alustavan aikataulun mukaan suljettuna työmaa-ajan elokuusta 2026 vuoden 2027 toukokuulle. Uudistetun Siperian avajaisia vietetään kesällä 2027.

Finlaysonin alueella alkaa elokuussa mittava peruskorjaushanke.

Näkymä Satakunnankadun puoleisia ravintolatiloja yhdistävästä maisemakäytävästä.

Teollisen myynnin osaamiskeskus vauhdissa Tampereella

n Tampereelle lahjoitusprofessuurin pohjalta rakennettu teollisen myynnin osaamiskeskus on käynnistynyt vahvasti. Tampereen yliopiston ja yritysten yhteistyössä toteutettava kokonaisuus vahvistaa teknologia- ja teollisuusyritysten myyntiosaamista.

Hanke on herättänyt laajaa kiinnostusta myös yrityskentässä, ja opetuksen kysyntä on ylittänyt odotukset. Ensimmäiset kurssit täyttyivät nopeasti, eikä kaikille halukkaille ole riittänyt paikkoja. Lisäksi hankkeen ensimmäisessä vaiheessa mukaan rekrytoitu työelämäprofessori Tuukka Ahoniemi pal-

kittiin vuoden opettajana 2025.

– Palkinto on itselleni merkityksellinen, koska hyvät opettajat ja mentorit ovat olleet keskeisiä elämässäni. Opetuksessa tärkeintä on inspiroida, sillä ilman motivaatiota oppi ei tartu, Ahoniemi sanoo.

Ahoniemen mukaan keskeisimpiä onnistumisia ovat olleet opetuksen nopea käynnistyminen ja tiivis vuoropuhelu yritysten kanssa.

– Halusimme saada perusopetuksen heti liikkeelle ja rakentaa laajempaa asennemuutosta insinöörialoille.

Hankkeen taustalla on tarve vahvistaa

Yliopistontunnelin suuaukko sijoittuu Viinikankadun varrelle.

myyntiosaamista teknisillä aloilla yhdistämällä tekniikkaa ja liiketoimintaa. Toimintaa vahvistetaan myös tutkimuksen puolella. Uuden tenure track -professorin rekrytointi on käynnissä ja hakijoita oli runsaasti. Samalla osaamista viedään yrityksiin: ensimmäinen yrityksille suunnattu koulutus tarjoaa käytännön työkaluja teollisen myynnin arkeen.

Yrityksille suunnattu koulutus on nyt avoinna. Tutustu ja ilmoittaudu mukaan: https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/ teollinen-myynti-kaytannossa

Yliopistontunnelin valmistelevat työt käynnistyivät

n Yliopistontunnelin ja siihen liittyvän Viinikankadun uudistamisen urakka on edennyt kehitysvaiheeseen. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa loppukevään 2026 aikana. Työmaa-aluetta on laajennettu Viinikankadun eteläpäässä poikkeusjärjestelyjen turvaamiseksi. Molemmilta puolilta rinnettä on poistettu vesakkoa ja puustoa, jonka juuristo vaurioituisi töiden aikana. Kasvillisuus palautetaan työmaan jälkeen.

Tampereen keskustaa kehitetään kokonaisuutena, jonka yhtenä osana on siirtää keskustan maanpäällistä pysäköintikapasiteettia vaiheittain maan alle. Nyt työn alle tuleva Yliopistontunneli toimii valmistuttuaan maanalaisten pysäköintilaitosten sujuvana sisäänajona eteläsuunnasta.

Yliopistontunnelin suuaukko sijoittuu nykyiselle Viinikankadulle, jota levennetään maan alle sukeltavan ajoyhteyden sovittamiseksi katualueelle.

Havainnekuva: BST-Arkkitehdit

PALKITTUJA

Tuomas Pahlman vuoden bisnesenkeli

n Tamperelainen Tuomas Pahlman on valittu Finnish Business Angels Networkin (FIBAN) toimesta Vuoden bisnesenkeliksi.

Nuoresta iästään huolimatta Pahlman on jo pitkän linjan enkelisijoittaja. Palkintoraati kuvailee Tuomaksen enkeliotetta suoraksi, rehelliseksi ja kehittäväksi, mutta ei rikkovaksi. Hän tekee työtä startup-ekosysteemissä suurella sydämellä ja vaikuttaa yhteisössä yrittäjien parhaaksi.

Pahlman myi isältään perimänsä yrityksen vuonna 2016, ja aloitti sijoittamisen vuonna 2019. Hän on Höpöhöpö Group Oy:n perustaja.

Vuoden exit-palkinto meni tamperelaisen Frameryn perustaja- ja sijoittajaryhmälle, johon kuuluvat Ilkka Kaikuvuo, Samu Hällfors, Vesa-Matti Marjamäki, Kim Väisänen, Olli Pasanen ja Mikko Kuitunen

Frameryn ideana on tuoda puhelinkopit takaisin, mutta sisätiloihin. Kun avokonttoreissa puhelimessa puhuminen häiritsee muita työntekijöitä, ratkaisu on puhelinkopit.

– Jäätävän hyvä idea ja jääräpäiset yrittäjät kohtasivat enkelisijoittajat, jotka auttoivat Frameryn kuolemanlaakson yli. Viiden osa-alueen klassisessa menestyskaavassa tulosta syntyy, kun ongelma, ratkaisu, tuote, markkina ja tiimi ovat oikeassa asennossa. Frameryn kohdalla tulos oli jättipotti, palkintoraati kuvailee.

Framery Group Oyj listautui Helsingin pörssiin 2.12.2025.

Rekrytoiva koulutus ratkaisuksi työllisyyshaasteisiin

n Työttömyyden pitkittyminen Suomessa ei ole vain suhdannekysymys, vaan oire työmarkkinoiden vakavasta kohtaanto-ongelmasta. Keskuskauppakamarin mukaan hallituksen kehysriihessä tarvitaan päätöksiä, jotka puuttuvat suoraan työmarkkinoilla vallitsevaan haasteeseen ja vahvistavat työllisyyttä nopeasti ilman pysyvää menolisäystä. Keskuskauppakamari esittää 40 miljoonan euron kertaluontaista lisärahoitusta rekrytoiviin koulutuksiin tilanteen ratkaisemiseksi. – Toimia tarvitaan, sillä esimerkiksi nuorten pitkäaikaistyöttömyys on lähes kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen

Samaan aikaan kun työttömiä on satoja tuhansia, yritykset eivät löydä osaajia kasvaville aloille. Teolliset investoinnit, vihreä siirtymä ja digitaalinen transformaatio etenevät, mutta koulutus- ja osaamisjärjestelmä ei tuota riittävän nopeasti työmarkkinoiden tarpeisiin vastaavaa osaamista.

– Rekrytointikoulutus on yksi tehokkaimmista keinoista korjata kohtaanto-ongelmaa nopeasti, sillä se yhdistää työnantajien todelliset rekrytointitarpeet ja työttömien osaamisen kehittämisen, Pulkkinen sanoo.

Rekrytoiva koulutus on 3–9 kuukauden mittaista työvoimakoulutusta, jossa yhdistyvät tietopuolinen opetus ja työssäoppiminen. Tavoitteena on työllistää osallistujat suoraan kouluttavaan yritykseen.

Pulkkisen arvion mukaan 40 miljoonan euron panostuksella voitaisiin kouluttaa arviolta yli 3 000 suomalaista uuteen ammattiin ja synnyttää 2 000–2 500 pysyvää työsuhdetta.

Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Suvi Pulkkisen mielestä rekrytoiva koulutus on yksi nopeimmista keinoista korjata tilannetta, jossa työttömyys kasvaa yritysten samanaikaisesti etsiessä osaajia.

Työllisyysalueen viime vuoden tavoitteet toteutuivat

Tarvainen

n Tammikuun alusta 2025 toimintansa aloittanut Tampereen seudun työllisyysalue saavutti kaikki keskeiset vuodelle 2025 asetetut tavoitteensa. Ensimmäisen toimintavuoden aikana valmistunut seudun yhteinen työllisyysstrategia ohjaa työllisyysalueen toimintaa tulevina vuosina. Myös alueen talous kehittyi odotettua paremmin, mikä mahdollisti kunnille yhteensä 14,7 miljoonan euron palautuksen.

Työllisyysalueeseen kuuluu 16 kuntaa: Akaa, Juupajoki, Kangasala, Kuhmoinen, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat ja Ylöjärvi. Tampere toimii vastuukuntana, joka järjestää sekä tuottaa työvoimapalvelut ja kotoutumisen tehtävät yhteistoimintasopimuksen mukaisesti.

Toiminta on organisoitu osaksi Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalvelujen kokonaisuutta. Tampereen seudun työllisyysalueen toiminnassa edetään kah-

della kärjellä. Toisaalta vastataan vaikean työllisyystilanteen tuomiin nykyisiin kasvaviin palvelutarpeisiin ja toisaalta uudistetaan palveluja kysyntälähtöisemmiksi työllisyystilanteen muutosta ennakoiden. Työttömyys on alueella noussut valtakunnallista tasoa jyrkemmin. Muun muassa toimeentulotukilain muutosten myötä kasvaneet asiakasmäärät lisäävät palvelutarpeita. Tampereen seudun työllisyysstrategia 2026–2035 ohjaa alueen työllisyyspalvelujen toimintaa kohti pitkän aikavälin kasvua ja korkeampaa työllisyysastetta. Strategian keskeisenä painopisteenä on kysyntälähtöisyys. Palveluja kehitetään vastaamaan entistä vahvemmin työnantajien ja työmarkkinoiden tarpeita. Nykyisessä vaikeassa työllisyystilanteessa erityinen painopiste on pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden haasteiden ratkaisemisessa yhdessä kumppanuusverkoston kanssa.

Vuoden bisnesenkeliksi on valittu tamperelainen Tuomas Pahlman.

Kuva Viola

Kuva

Liisa Takala

Maankäytön pullonkauloja puretaan yhdessä Tampereella

Rakennushankkeiden sujuvuus vaikuttaa suoraan siihen, kuinka nopeasti kaupungit kasvavat ja investoinnit toteutuvat. Tampereella tähän haetaan nyt ratkaisua kehittämällä kaavoituksen, rakennusvalvonnan, kiinteistötoimen ja rakentamisen yhteistyötä uudella tavalla.

Kuva Visit

Tampere, Laura Vanzo

Tampereella on käynnissä kehityshanke, jossa kaupunki ja rakennusalan toimijat tarttuvat yhdessä maankäytön prosessien ja rakentamisen käytännön pullonkauloihin. Taustalla on pitkään tunnistettu ongelma: hankkeet etenevät, mutta prosessit eivät kaikilta osin toimi riittävän sujuvasti.

– Kyse ei ole siitä, että erityisesti jommassakummassa osapuolessa olisi vikaa, vaan yhteistyö ja luottamus eivät vain ole olleet sillä tasolla kuin niiden pitäisi, kertoo projektia vetävä rakennusinsinööri Jussi Tanhuanpää

Hanke käynnistyi Tampereen kauppakamarin aluesuunnittelu- ja liikennevaliokunnan sekä yleishyödyllisten asuntorakennuttajien aloitteesta alkuvuodesta 2025, ja mukaan kutsuttiin laajasti kaupungin viranhaltijoita sekä alan toimijoita. Kehitystyötä vetävässä ryhmässä ovat mukana Tanhuanpään lisäksi asemakaavapäällikkö Elina Karppinen, maankäyttöpäällikkö Heli Toukoniemi ja rakennusvalvontapäällikkö Juha Henttonen sekä kauppakamarin ja yleishyödyllisten rakennuttajien edustajat.

Tanhuanpään mukaan yhteinen näkemys siitä, että nykyisessä tilanteessa on kehittämisen varaa ja että kehittämistä pitää tehdä yhdessä, syntyi nopeasti.

Katse hankkeiden alkuvaiheeseen

Keskeiseksi haasteeksi projektissa on tunnistettu prosessien hidas käynnistyminen ja eteneminen. Usein syynä ovat osapuolten erilaiset tavoitteet.

– Meidän pitäisi päästä tilanteeseen, jossa meillä on yhteinen hanke. Ei niin, että jokainen vie asioita eteenpäin omista lähtökohdistaan, Tanhuanpää sanoo.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hankkeiden keskeiset reunaehdot sovitaan riittävän varhaisessa vaiheessa yhdessä. Yhteinen näkemys alussa vähentää myöhempiä ristiriitoja ja nopeuttaa koko prosessia.

– Vaikeimmat kohdat syntyvät silloin, kun asioista ollaan eri mieltä, toteaa Tampereen kaupungin rakennusvalvontapäällikkö ja projektin kehitysryhmässä mukana oleva Henttonen.

Kustannukset tuotava näkyviksi

Yksi projektin keskeisistä teemoista on kustannusvaikutusten parempi ymmärtäminen. Tavoitteena on luoda yhteinen tapa arvioida, miten kaavoituksen ja rakentamisen vaatimukset vaikuttavat hankkeiden taloudelliseen toteutettavuuteen.

– Jos kustannuksia nostavia tekijöitä kertyy liikaa yhteen hankkeeseen, se voi kaatua kokonaan. Siksi meidän pitää yhdessä ymmärtää, mitä vaikutuksia eri ratkaisuilla on, Tanhuanpää sanoo.

Tätä varten pohditaan parhaillaan tarvetta kehittää kustannustietoon pohjautuvaa työkalua, jonka avulla päätöksiä voidaan tehdä nykyistä läpinäkyvämmin.

Rakennusvalvonnan näkökulmasta keskeistä on myös tiedonkulku ja ennakointi.

– Jos yhteen asiaan pitäisi panostaa, niin se on ennakkoneuvottelut. Kun asioita käydään riittävän ajoissa yhdessä läpi, siitä hyötyvät kaikki, Henttonen korostaa.

Yritykset mukana etsimässä ratkaisuja

MAANKÄYTÖN prosessien ja rakentamisen kehitystyöhön on haettu mukaan laajasti myös yritysten näkemyksiä. Konkreettisesti tätä työtä vietiin eteenpäin 17. maaliskuuta järjestetyssä työpajassa, joka oli osa Tampereen kauppakamarin aluesuunnittelu- ja liikennevaliokunnan vuoden ensimmäistä kokousta.

Työpajaa vetivät Jussi Tanhuanpää ja Elina Karppinen. Sen tavoitteena oli kerätä toimijoilta näkemyksiä erityisesti kaavaprosessin alkuvaiheen sujuvoittamiseen. Osallistujat tarkastelivat prosessia eri rooleista: kaavoittajina, hankkeiden edistäjinä ja arvioijina. Keskusteluissa nousi esiin erityisesti se, että tavoitteet ja pelisäännöt eivät ole alussa aina riittävän selkeitä.

– Tavoitteiden pitäisi olla kirkkaat alussa, mutta liikaa ei voi lukita liian aikaisin, keskustelussa tiivistettiin.

Myös prosessin läpinäkyvyydessä nähtiin puutteita. Epäselvyys etenemisestä ja aikatauluista vaikeuttaa hankkeiden suunnittelua. Samalla esiin nousi vahva yhteinen tahtotila: kaavoitus nähtiin ennen kaik-

kea mahdollistajana ja osana alueen kilpailukykyä.

Työpaja oli osa laajempaa kokonaisuutta, jossa kehitystyötä on tehty jo kymmenissä tilaisuuksissa. Seuraavaksi ratkaisee se, miten tunnistetut kehityskohteet viedään käytäntöön.

Yhteinen tahtotila vauhdittaa muutosta

Projektia tukee myös poikkeuksellinen ajankohta. Rakennusala on edelleen vaikeassa suhdanteessa, mutta samaan aikaan Tampereella tarvitaan lisää asuntoja ja toimitiloja. Tämä on lisännyt motivaatiota kehittää toimintatapoja.

Maaliskuussa järjestetyssä työpajassa alan toimijat kuvasivat tilannetta samansuuntaisesti: hankkeita halutaan viedä eteenpäin, mutta prosessien sujuvuus on kriittinen tekijä.

– Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa siihen, että hankkeet viivästyvät meidän omien toimintatapojemme takia, Tanhuanpää sanoo.

Tavoitteena pysyvä muutos

Kehitystyö ei ole kertaluonteinen projekti, vaan tavoitteena on pysyvämpi muutos toimintatavoissa ja keskinäisen luottamuksen kulttuurin aikaansaamisessa. Yhteistyöhanketta aiotaan jatkaa ja kehittää edelleen myös meneillään olevan ensimmäisen vaiheen jälkeen.

– Tärkeintä on, etteivät joustavat prosessit ole henkilöistä riippuvaista. Meidän pitää rakentaa toimintatapa, joka toimii riippumatta siitä, ketkä ovat mukana, Tanhuanpää korostaa.

Jos tavoitteessa onnistutaan, vaikutukset näkyvät Tanhuanpään mukaan suoraan siinä, kuinka sujuvasti ja ennakoitavasti uusia hankkeita Tampereella voidaan viedä eteenpäin.

Yrityksiltä odotetaan tässä vaiheessa ennen kaikkea aktiivisuutta.

– Luottamuksen ja avoimuuden kehittämistä pitää käsitellä myös yritysten sisällä. Mitä rakentavammin niistä puhutaan, sitä helpompi niitä on lähteä muuttamaan yhdessä, Tanhuanpää kertoo.

Asemakaavapäällikkö Elina Karppinen johdatti keskustelua maaliskuun työpajassa, jossa etsittiin keinoja kaavaprosessin sujuvoittamiseen.

Teksti Jenna Auranaho

Yritysten rekrytointipäätökset muovaavat

Pirkanmaalla tuhannet nuoret etsivät töitä samaan aikaan, kun yritykset tarvitsevat osaajia. Tampereella ratkaisuun haetaan vauhtia Tulevaisuuden osaajat -kampanjasta, joka haastaa yritykset tarjoamaan nuorille sen ratkaisevan ensimmäisen mahdollisuuden.

Auranaho

Pirkanmaalla oli viime vuoden lopussa lähes 9 000 alle 30-vuotiasta työtöntä työnhakijaa. Samaan aikaan alueella toimii lähes 6 000 työnantajayritystä, mutta osaajat ja työpaikat eivät kohtaa.

Tampereella käynnistetty Tulevaisuuden osaajat -kampanja pyrkii muuttamaan tätä tilannetta. Sen tavoitteena on saada yhä useampi yritys tarjoamaan nuorille ensimmäinen työpaikka, jolla he pääsevät kiinni työelämään ja alueeseen.

– Meillä on valtava määrä osaavaa nuorta työvoimaa, ja se on yksi Tampereen vahvuuksista. Samalla iso kysymys on, miten saamme nämä nuoret myös jäämään

tänne, kertoo Tampereen kaupungin elinvoimajohtaja Pekka Salmi

Paljon osaajia, liian vähän avoimia ovia

Tampere houkuttelee vuosittain tuhansia opiskelijoita eri puolilta Suomea. Korkeakoulut tuottavat osaajia monipuolisesti, ja nuorten osuus väestöstä on poikkeuksellisen suuri. Silti yhä useampi valmistuva nuori kohtaa työttömyyden.

– Tällä hetkellä meiltä valmistuu nuoria suoraan työttömyyteen. Se on todella surkea tilanne, Salmi sanoo.

Taustalla vaikuttaa ennen kaikkea heikko taloustilanne. Avoimia työpaikkoja on

vähän, ja erityisesti palvelualoilta, joille nuoret usein työllistyvät ensimmäisinä, on kadonnut paljon työpaikkoja viime vuosina.

Samalla syntyy riski, jolla on pitkäkestoiset vaikutukset koko alueelle.

– Koulutettu nuori, jolla on halu päästä eteenpäin, ei jää odottamaan. Jos mahdollisuuksia ei löydy, niitä etsitään muualta.

Ensimmäinen työ ratkaisee suunnan

Tulevaisuuden osaajat -kampanjan ytimessä on ajatus ensimmäisen työkokemuksen merkityksestä nuorelle.

– Nuoren uralla on usein tavallaan kak-

Teksti Jenna

Kesätyöseteli tekee nuoren palkkaamisesta helpompaa

TAMPEREEN kaupungin kesätyöseteli on konkreettinen keino helpottaa nuorten työllistymistä ja kannustaa yrityksiä tarjoamaan ensimmäisiä työpaikkoja.

Seteli on työnantajalle maksettava tuki, joka kattaa osan nuoren palkkakustannuksista. Se on suunnattu alle 18-vuotiaiden tamperelaisten työllistämiseen ja erityisesti ensimmäisten työkokemusten mahdollistamiseen.

Tampereen kaupungin elinvoimajohtaja Pekka Salmen mukaan kesätyön merkitys korostuu nykyisessä suhdannetilanteessa.

– Tässä taloustilanteessa kesätyön saaminen voi olla nuorelle melkein lottovoitto, Salmi sanoo.

Käytännössä nuori hakee kesätyöpaikan itse ja sopii työsuhteesta työnantajan kanssa. Tämän jälkeen kesätyöseteli haetaan ennen työn alkamista, ja työnantaja saa tuen työsuhteen päätyttyä. Setelin arvo on 320 euroa nuorta kohden.

Kesätyöseteli edellyttää vähintään kahden viikon työsuhdetta ja työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Työnantajana voi toimia yritys, yhdistys tai säätiö.

Setelin merkitys ei rajoitu yksittäiseen kesään. Monelle nuorelle se on ensimmäinen kosketus työelämään, ja yritykselle mahdollisuus löytää tulevaisuuden tekijä. Samalla se madaltaa erityisesti pienten yritysten kynnystä palkata ensimmäinen työntekijä. Salmen mukaan kesätyö voikin toimia myös yritykselle tärkeänä kokeiluna. – Kesätyöntekijä voi olla yritykselle ensimmäinen askel kohti työnantajuutta.

Kesätyösetelin vaikutukset näkyvät myös käytännössä. Vuonna 2025 sen avulla työllistyi 747 tamperelaista nuorta, ja mukana olleiden työnantajien määrä kasvoi edellisvuodesta. Tänä vuonna setelien määrää on lisätty merkittävästi, mikä avaa uusia mahdollisuuksia sekä nuorille että yrityksille.

muovaavat tulevaisuuden työmarkkinoita

si isoa kynnystä: opiskelemaan pääsy ja ensimmäinen oman alan työpaikka. Jälkimmäinen on usein se ratkaiseva tulevaisuuden kannalta, Salmi kuvaa.

Palkan saaminen ei ole monelle se tärkein asia. Tärkeämpää on, että joku ylipäätään ottaa töihin.

– Kun on saanut jalan oven väliin, kaikki helpottuu. Nuori saa kokemusta, itseluottamusta ja uskottavuutta työnhakijana. Ansioluettelossa on merkintöjä ja näyttöjä osaamisesta ja myös työnantajien luottamus kasvaa, Salmi summaa.

Kesätyöt ja harjoittelut ovat monelle juuri tämä ratkaiseva askel. Siksi kampanja painottaa erityisesti matalan kynnyksen mahdollisuuksia, joilla nuori pääsee kiinni työelämään.

Yritykset ovat avainasemassa

Tulevaisuuden osaajat -kampanja kääntää katseen yrityksiin.

– Yrityksillä on nuorten työllistämises-

sä tärkeä rooli. Ymmärrämme, että monilla on vaikea tilanne, mutta niillä, joilla menee kohtuullisesti, on mahdollisuus kantaa vastuuta ja samalla rakentaa omaa tulevaisuuttaan, Salmi sanoo.

Yrityksen näkökulmasta kyse ei ole pelkästä kulusta, vaan investoinnista. Ensimmäinen kesätyöntekijä tai harjoittelija voi kehittyä osaajaksi, joka jää taloon, tai vähintäänkin alueelle.

Nuorten työllistämisessä ei nojata kuitenkaan pelkkään tahtotilaan, vaan sen rinnalla tarjotaan myös käytännön keinoja. Yksi tärkeä työkalu on Tampereen kaupungin kesätyöseteli, joiden määrä on tuplattu tänä vuonna 750 setelistä 1500 seteliin. Se tarkoittaa käytännössä enemmän mahdollisuuksia sekä nuorille että yrityksille, Salmi kertoo.

Salmi muistuttaa, että kesätyöseteli tarjoaa erityisesti pienille yrityksille mahdollisuuden kokeilla rekrytointia ilman suurta riskiä.

– Se voi olla tapa testata, miltä työnan-

tajana toimiminen tuntuu. Ja jos kokemus on hyvä, se voi johtaa pidempään työsuhteeseen.

Tampereen tulevaisuus tehdään nyt

Tulevaisuuden osaajat -kampanjassa katsotaan pitkälle tulevaisuuteen. Yksittäinen kesätyö tai harjoittelupaikka voi olla alku, joka johtaa pysyvään työhön, osaajan jäämiseen alueelle ja yrityksen kasvuun.

– Se ensimmäinen kesätyöpaikka voi antaa nuorelle kokemuksen esimerkiksi siitä, että hänellä on paikka työelämässä. Se on yllättävän merkittävä asia, Salmi sanoo. Tärkeintä ovat valinnat, joita yrityksissä tehdään nyt, Salmi kiteyttää.

– Tässä rakennetaan sitä, miltä Tampere näyttää kymmenen vuoden päästä.

Kansainvälinen rekrytointi nousi esiin Tampereella järjestetyssä tilaisuudessa, jossa yritykset jakoivat kokemuksiaan globaalin osaamisen hyödyntämisestä. International House Tampereen asiakasvastaava Joona Tornbergin mukaan tärkeintä on uskaltaa lähteä liikkeelle.

Kasvua kansainvälisellä osaamisella

Käytännön kokemukset rohkaisevat yrityksiä

TAMPEREELLA, kuten muuallakin, työelämä kansainvälistyy jatkuvasti. Yhä useampi yritys hakee ratkaisuja kansainvälisiltä työmarkkinoilta vastatakseen kasvavaan osaajapulaan.

Tätä aihetta käsiteltiin International House Tampereen (IHT) ja Tampereen kauppakamarin aamiaisseminaarissa, jossa yritykset vaihtoivat kokemuksia, verkostoituivat ja keskustelivat käytännön keinoista kansainvälisen osaamisen hyödyntämiseen.

Markkinoilla on huippuosaajia

Alma Medialla muutos on näkynyt erityisesti ohjelmistokehityksessä, kertoo ohjelmistoarkkitehti Lauri Nevanperä. Useissa tiimeissä englanti on vakiintunut työkieleksi, ja erityisesti yrityksen ohjelmistokehittäjille suunnattu rekrytointiohjelma on avannut silmiä

– Yli 50 prosenttia rekrytoinnin kautta valituista on kansainvälisiä osaajia. Se kertoo aika paljon siitä, missä osaaminen tällä hetkellä on.

Nevanperän mukaan ratkaisevaa on uskallus siirtyä englanninkieliseen työympäristöön.

– Kun pääsee työkielen haasteiden yli, kansainvälisiltä markkinoilta löytyy todella kovaa osaamista, ja sitä on hyvin saatavilla. Myös terveysteknologiayritys Monidosessa on hyviä kokemuksia kansainvälisestä rekrytoinnista, sillä heillä se on kytkeyty-

nyt suoraan kasvuun. Yrittäjä Alaa Salosen mukaan osaajatarve on ohjannut Monidosen rekrytointia Suomen ulkopuolelle alkumetreiltä asti.

– Meillä on tiimissämme sellaisia osaajia, joita Suomesta olisi ollut mahdotonta löytää, Salonen tiivisti.

Salonen nostaa esiin monimuotoisen tiimin vaikutuksen erityisesti tuotekehitykseen: erilaiset taustat tuovat uusia näkökulmia ja nopeuttavat kehitystyötä. Hänen mukaansa pk-yrityksissä rekrytointia jarruttaa usein varovaisuus, ei niinkään käytännön esteet.

– Moni miettii liikaa kielimuuria tai lupaprosesseja. Suurin este on mielestäni kuitenkin se, ettei uskalleta lähteä liikkeelle. Kansainvälisyys on lähtökohta

Kyberturvayritys Cyberdayssä kansainvälisyys on ollut alusta lähtien osa liiketoimintaa. Yritys toimii kansainvälisillä markkinoilla, ja myös rekrytointi on suunnattu laajasti Suomen ulkopuolelle.

– Ei meillä ole mitään erillistä kotimarkkinaa. On vain ne markkinat, joilla haluamme toimia, toimitusjohtaja Ismo Paananen sanoo.

Samalla Paananen nostaa esiin kansainvälisten osaajien motivaation.

– Heillä on valtava halu onnistua ja rakentaa elämää täällä, ja se näkyy tekemisessä.

Kyse on uskalluksesta

Seminaarissa esiin nousi myös tarve käytännön tuelle. International House Tampere tarjoaa yrityksille maksutonta neuvontaa kansainväliseen rekrytointiin, valmistautumiseen, osaajien löytämiseen Suomesta ja ulkomailta, sekä osaajien asettautumiseen liittyvissä kysymyksissä.

IHT:n työnantaja- ja osaajapalveluiden asiakasvastaava Joona Tornbergin mukaan suurin haaste kansainvälisten osaajien rekrytoimisessa on usein alkuun pääseminen.

– Kansainvälinen rekrytointi kiinnostaa yrityksiä, mutta usein ei tiedetä, mistä lähteä liikkeelle tai keneltä kysyä apua.

Tornberg korostaa, että liikkeelle lähtemisen ei tarvitse olla monimutkaista.

– Kansainvälinen rekrytointi nähdään usein vaikeana ja byrokraattisena asiana, vaikka se voi olla hyvinkin suoraviivaista. Yrityksen ei tarvitse tietää kaikkea itse, vaan me olemme täällä tukemassa.

Kokemusten perusteella kansainvälisen rekrytoinnin kynnys madaltuu nopeasti käytännön tekemisen kautta, esimerkiksi ottamalla kansainvälinen opiskelija harjoitteluun. Samalla tämä on monelle yritykselle keskeinen keino vastata osaajatarpeisiin ja tukea kasvua.

Mikäli kiinnostuit kansainvälisen rekrytoinnin mahdollisuuksista yrityksessäsi, ota yhteyttä iht.tyonantajat@tampere.fi

JONI RAUHANSALO

EU-erityisasiantuntija

Business Tampere

HARRI AIRAKSINEN

Tampereen ja Pirkanmaan EU-edustaja ja toimiston johtaja Brysselissä

Business Tampere

EU:n kasvava liikennerahoitus ei tule Suomeen itsestään

SUOMEN raideyhteyksiä Eurooppaan tulee kehittää. Euroopan unionissa neuvotellaan nyt vuosien 2028–2034 rahoituskehyksestä, ja osana sitä Verkkojen Eurooppa -ohjelma CEF tulee luomaan pohjaa tulevien vuosien liikennerahoitukseen. EU-rahoitusmahdollisuudet raideyhteyksien uudistamiseen tulevat näillä näkymin kasvamaan, mutta mahdollisuuksien hyödyntämiseksi Suomen tulee pystyä priorisoimaan ja valmistelemaan hankkeita nykyistä paremmin. Kyse on koko Suomen ja Euroopan pohjoisosan saavutettavuudesta.

Nykyisellä kaudella CEF-rahoituksen volyymi on 33 miljardia euroa. Tulevalle ohjelmakaudelle Euroopan komissio ehdottaa 81 miljardin pottia, joka jakautuu liikenneinfrastruktuuriin, sotilaalliseen liikkuvuuteen ja energiainfraan. EU:n jäsenmaiden ministerineuvosto sai oman kantansa valmiiksi vuoden 2025 joulukuussa. Tällöin tärkeiden eurooppalaisten väylien listaan saatiin Suomen kannalta ilahduttavasti Uumaja–Oulu-välin lisäksi Varsova–Helsinki–Tampere-väli sekä Tukholma–Turku–Helsinki-väli. Isoja paineita 81 miljardin euron kokonaispotin leikkaamiselle ei jäsenmaiden keskuudessa ole.

Brysselistä käsin näyttää siltä, että Suomen mahdollisuudet kotiuttaa EU:n liikennerahoitusta kasvavat. Asia ei kuitenkaan ole näin yksioikoinen. EU:sta ei tulla lähettämään Suomeen rahaa, vaan sitä saadakseen tulee olla oikea-aikaisesti valmiina sopivan kypsyysasteen hankkeita, jotta EU voi niitä rahoittaa. Investointitarpeet ympäri Eurooppaa ovat suuret, joten kilpailu CEF-rahoituksesta on erittäin kovaa. Hyviä hankkeita jää väistämättä rahoituksen ulkopuolelle. Suomi on kotiuttanut rahoitusvälineestä tähän mennessä hyvin maltillisia summia, rahoituksen kohdistuessa usein suunnitteluvaiheeseen. Seuraava askel on saada rahoitusta hankkeiden toteutukseen.

Komissio katsoo rahoituspäätöstä arvioidessaan hankkeiden kypsyysastetta, niiden vaikuttavuutta sekä eurooppalaisten yhteyksien kehittämistä ja yhteensovittamista. Viimeisin tuo väistämättä esiin kysymyksen eurooppalaiseen raideleveyteen siirtymisestä. Nyt raideleveyttä aletaan käyttää Uumajan ja Oulun välillä, mutta pitkässä juoksussa aihetta ei voi väistää etelässäkään. Muutos raiteiden leveydessä on pieni, mutta sen taloudelliset kustannukset ovat suuret.

CEF-rahoitus vaatii aina kansallisen vastinrahoituksen, mikä tarkoittaa isojen hankekokonaisuuksien osalta satojen miljoonien eurojen investointeja. Suomen julkisen talouden tilanne ei näköpiirissä olevan tulevaisuuden aikana mahdollista useiden raideinvestointien yhtäaikaista toteuttamista. Tarvitaan priorisointia. Hankkeiden tärkeysjärjestyksestä päätettäessä tulee kiinnittää huomiota eurooppalaisiin markkinoihin kytkeytymiseen, matkustajamäärien kasvun mahdollistamiseen sekä Suomen huoltovarmuuden varmistamiseen. On syytä katsoa pitkälle tulevaisuuteen, sillä neljän vuoden välein vaihtuvat prioriteetit näyttäytyvät Brysseliin erikoisina. Yhteistä asiaa ajaessa Suomen ja Brysselin pään viestien tulee olla linjassa keskenään.

EU:sta ei tulla lähettämään Suomeen rahaa, vaan sitä saadakseen tulee olla oikea-aikaisesti valmiina sopivan kypsyysasteen hankkeita.

Lupa- ja valvontavirasto aloitti tämän vuoden alussa. Yhteiskunnallisesti virastolle on asetettu kovat tavoitteet. – Varmasti onnistutaan, mutta valtakunnalliseen tarkastelunäkökulmaan kasvaminen vie ainakin vuoden, arvioi pääjohtaja Marko Pukkinen.

Lupa- ja valvontamenettelyt

valtakunnan

Siihen nähden, että Lupa- ja valvontaviraston pääjohtaja Marko Pukkinen kuvaa uuden viraston perustamista ”alkuräjähdykseksi”, hän arvioi kuitenkin pölyn alkaneen parissa kuukaudessa jo laskeutua ja viraston olevan hyvässä toimintavauhdissa.

Teksti Annikaisa Knuutila • Kuvat Olli-Pekka Latvala

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneeseen Lupaja valvontavirastoon (LVV) koottiin kaikki Valviran tehtävät, suurin osa aluehallintovirastojen lupa-, ohjausja valvontatehtävistä sekä pääosa ELYkeskusten ympäristöön liittyvistä töistä –kaikkiaan yhdistettiin 21 viraston lupa- ja valvontapalveluita.

Viraston tehtävät koskevat muun muassa sosiaali- ja terveysalaa, ympäris-

valvontamenettelyt mittakaavaan

töasioita, työsuojelua, pelastustoimea, varautumista, koulutusta, kulttuuria ja varhaiskasvatusta sekä tiettyjen alojen yritystoimintaa.

Uudistuksen tavoitteena on sujuvoittaa lupa-asioiden käsittelyä ja yhdenmukaistaa valvontakäytäntöjä sekä varmistaa oikeusturvan tasapuolista toteutumista koko maassa.

– Tavoitteet eivät ole vain teoriaa, Marko Pukkinen sanoo.

– Olen varma siitä, että toiminta tehos-

tuu, kun voimavarat on keskitetty yhteen viranomaiseen.

”Järkyttävän iso muutos”

Pääjohtaja arvioi jo alkumetreillä päästyn hyvin kiinni uuteen työnteon tapaan, mutta aikaa tarvitaan, ennen kuin tuloksia voidaan raportoida.

– Olemme valmiita, mutta vuoden päästä vielä valmiimpia. Sen verran ainakin virasto hakee rooliaan. Muutoshan on järkyttävän iso. Mutta olemme jo sujuvoittaneet ympäristölupien käsittelyä ja sote-puolella kehittäneet lupahallintoa. Tosin emme me nollasta lähteneet, eri virastot ovat tehneet valtakunnallisesti yhteistyötä ja suunnitelleet asioita yhdessä jo aikaisemmin. Nyt tarkastellaan kriittisesti sitä, mikä muuttuu ja mikä voisi olla paremmin.

– Kuunnellaan kehitysideoita ja kritiikkiäkin siitä, miksi muutos tehtiin. Ei kritiikki pahasta ole, siitähän toiminta kehittyy. Nyt opetellaan paitsi viraston toimin-

Johtaako uuden Lupa- ja valvontaviraston toiminta myös lupabyrokratian purkuun?

– Lähtökohtaisesti se on lainsäätäjän tehtävä, mutta joka tapauksessa yhden luukun periaate on askel asiakaslähtöisempien palvelujen suuntaan, Marko Pukkinen sanoo.

MARKO PUKKINEN

Syntynyt vuonna 1966 Lapualla. Asuu Vaasassa ja Tampereella, perheessä puoliso ja kaksi lasta.

KOULUTUS

Opistoupseerin ylempi virkatutkinto, Päällystöopisto 1988–1989, 1991–1992. Kauppatieteiden maisteriksi (ekonomi) Vaasan yliopistosta 2002.

”Lukion ja asepalveluksen suorittaminen olivat selviä asioita, ehkä insinööriopinnot häämöttivät ajatuksena hämärässä horisontissa, koska lukiossa pitkä matematiikka ja pitkä fysiikka maistuivat. Asepalveluksen jälkeen pestauduin kuitenkin Puolustusvoimien palvelukseen, ajatus oli jäädä ”yhdeksi talveksi” – kesti sitten 11 vuotta se ”talvi”. Insinööriksi olisi pitänyt opiskella kokopäiväisesti, mutta enhän minä töitä halunnut jättää. Niin löysin avoimen yliopiston, ja aloitin akateemiset opinnot siellä työn ohessa. Ja kun kaksi opintoviikkoa

oli koossa ja jäljellä 158, ajattelin, että eihän opintojakaan voi kesken jättää. Niin hakeuduin sitten – edelleen työn ohessa – Vaasan yliopistoon lukemaan ”lakiekonomiksi”, talousoikeus pääaineena. Se onkin ollut hyvä pohja jatkouralla.”

URA

1986–1998 opetusupseeri, Puolustusvoimat (Vaasan Rannikkopatteristo) 1998–2002 vartija, Vaasan kihlakunnan poliisilaitos 2002–2009 alkoholitarkastaja, LänsiSuomen lääninhallitus

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

l elinkeinovalvontayksikön päällikkö 2010–2014 l peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen johtaja 2015–2016 l ylijohtaja 2016–2025 2026– Lupa- ja valvontaviraston pääjohtaja.

”Ei minulla mitään varsinaista urasuunnitelmaa ole ollut. Ajatus on ollut käytännössä se, että hoida työsi kunnolla ja käytä matkan varrella avautuvat mahdollisuudet hyväksesi.”

HARRASTUKSET

Lenkkeily, hiihto, pyöräily, mökkeily, moottoripyöräily.

MISTÄ SAAT VIRTAA?

”Pitkästä kesälomasta, matkailusta, mökkeilystä.”

TOP 3 TAVOITTEET

”Hoitaa työnsä kunnolla, antaa samalla aikaa harrastuksille ja pysyä terveenä.”

taa, myös ajattelemaan valtakunnallisesti. Niin, valtakunnallisuus. Se on se suuri muutos.

– Valvonnan silmälasit ovat nyt valtakunnalliset. Näin varmistamme sen, että viranomaiset toimivat eri puolilla Suomea samalla lailla. Valtakunnallisuus tarkoittaa myös, että kyseistä asiaa käsittelee se, joka siitä eniten ymmärtää, alallaan Suomen paras asiantuntija.

Pukkinen uskoo, että asiakkaan näkökulmasta lupaprosessit nopeutuvat ja helpottuvat.

– Esimerkiksi nyt ympäristöluvissa on jo käytössä yhden luukun palvelumalli, jossa erilaisia ympäristöön liittyviä lupia käsitellään yhdessä. Yhä useammin lopputuloksena voi olla yksi valituskelpoinen lupapäätös, monen erillisen luvan sijaan.

Pääjohtaja tosin huomauttaa, ettei ”lupakäsittelyn nopeus” ole ihan yksiselitteinen onnistumisen mittari: siihen vaikuttavia tekijöitä on paljon, esimerkiksi yhteiskunnan tilanne.

– Voihan olla, että lupahakemuksia tulee vähemmän, koska investointihalukkuutta ei ole. Olemme silloin varmasti nopeita. Tai jos tulisikin investointibuumi, lupakäsittely voisi ruuhkautua. Onnistumistamme ei voi suoraviivaisesti lupien käsittelyajoista päätellä.

Osaaminen syvenee

Toiminnan valtakunnallistaminen vaikuttaa työn laatuunkin. Pukkinen arvioi, että henkilöstöllä on nyt entistä parempi mahdollisuus erikoistua, keskittyä tiettyihin asioihin ja tehdä lupaprosessissa päätöksiä, jotka pysyvät oikeudessa.

– Osaaminen syvenee, mikä taas tehostaa toimintaa monella tavalla. Oikeudellisia ratkaisuja voidaan ennalta arvioida entistä paremmin ja päätösten pysyvyys, oikeusvarmuus paranee. Oikeusvarmuus ja hyvin toimivat lupaprosessit ovat edellytys yritysten kyvylle investoida tehokkaasti. Sillä taas mahdollistetaan talouskasvua.

Pukkinen kuitenkin huomauttaa, ettei tämäkään muutos sitä poista, ettei erilaisia päätöksiä silti tule eri puolilla Suomea.

– Esimerkiksi päätösten perustana olevat dokumentit saattavat olla erilaisia ja siksi ratkaisutkin voivat olla erilaisia.

Resurssien tasaus…

Virastouudistus myös tasaa työvoimaresursseja.

– Alueilla on ollut erilaisia resursseja, eivätkä ne aina ole olleet siellä, missä niille olisi eniten tarvetta. Esimerkiksi alueilta, joissa investointeja tehdään vähemmän ja siten lupiakin haetaan vähemmän, voi-

daan keskittää voimavaroja sinne, minne investointeja ohjautuu enemmän. Tämä tasapainottaa viranomaisen toimintaa ja työkuormia, mutta myös muuttaa paikallisesti tutuiksi tulleita käytäntöjä. Esimerkiksi erilaisiin yhteistyöryhmiin ei osallistuta yhtä paljon kuin ennen.

Valtionhallinnon leikkausten ja säästötavoitteiden vuoksi tiedetään, että väki vähenee uudessa virastossakin lähitulevaisuudessa kymmenen prosenttia.

– Suurin uhka viraston toiminnalle on henkilöstön väheneminen ja virastolle annetut uudet työt, joille ei osoiteta resursseja. EU:sta tulee koko ajan lisää tehtäviä, jo kahden ensimmäisen toimintakuukauden aikana meille on tarjottu 10 henkilötyövuoden edestä uutta tekemistä. Rahaa ei kuitenkaan saada lisää, Pukkinen manaa, mutta uskoo, että vaikka haasteita tulee, viraston perustaminen ja voimavarojen yhdistäminen helpottavat säästöistä selviämistä.

…ja tekoälyn apu

Pukkinen uskoo myös, että väen vähenemistä voidaan paikata palvelujen digitalisoinnilla entistäkin enemmän ja tekoälyn käytöllä lupa- ja valvontaprosesseissa.

– Tekoäly on otettava mukaan rutiiniratkaisuihin, asiakirjanippujen tekstiä analysoimaan. Olemme jo kartoittaneet ja testanneetkin tekoälyn kykyä esimerkiksi tiivistää materiaaleista ydinkohdat. Kokemukset ovat olleet todella positiivisia.

Pääjohtaja huomauttaa, että digitalisaation edistäminen ja tekoälyn käyttöönotto vaativat pitkäjänteistä työtä, erityisesti digitaalista työn tekemisen tapaa ja metatietoa, jota tallennetaan tietokantaan käyttökelpoisessa muodossa.

– Nyt kun meillä on voimavarat ja myös toiminnan kehittäminen keskitetty yhteen isoon virastoon, tähän on merkittävästi entistä paremmat mahdollisuudet. Tekoälyn käytössä teemme myös yhteistyötä muiden valtionhallinnon virastojen kanssa. Kolmen vuoden aikajänteellä pitäisi saada aikaan jotain sellaista, mikä korvaa ihmisresurssien vähenemistä.

Selkeä tarkoitus, selvät pelisäännöt

Paitsi että LVV on monen eri viranomaisen yhdistelmä, sen toimintaa ohjaa kahdeksan ministeriötä, toimintaa ohjaavia lakeja on satoja, valvottavia lupia on pelkästään sotepuolella tuhansia. Osastoja on seitsemän, henkilöstöä noin 2 000. Pääpaikka on Tampere, toimipisteitä on 18 ympäri Suomen. LVV:n pääjohtajalla on rooli myös siviilivarautumisesta vastaavan valtion organisaation johtajana.

Kaikkiaan aika iso palapeli koottavaksi? No jaa, tuntuu Marko Pukkinen tuumivan.

– Meillä eri osastot keskittyvät ydintyöhönsä, tekevät itsenäisesti ratkaisut, niillä on oma johtonsa. Ne vastaavat minulle tuloksesta. Minun kontollani on kaikkia osastoja koskeva keskitetty hallinto, viestintä ja henkilöstöasiat. Yhdessä linjataan yhteisiä toimintamalleja ja -tapoja. Erityisen tärkeää työssäni on edesauttaa viraston johtoa ja työntekijöitä onnistumaan työssään. Haluan olla kuunteleva ja tukeva johtaja, joka on omassa roolissaan luomassa hyvää työilmapiiriä.

Pukkisella on pitkä kokemus valvovan viranomaisen työstä aina uran alkuvaiheen alkoholitarkastajasta viimeisimpään Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajuuteen.

– Viranomaisen työssä viehättää se, että sillä on selkeä tarkoitus toteuttaa mitä laissa on säädetty, se on yhteiskunnan säätämien normien viemistä käytäntöön. Pelisäännöt ovat selvät. Tulkintaerimielisyyksiä tulee virkamiehen ratkaistavaksi, ja tulkinnat ovatkin sekä työn suola että haaste. Tulkinnasta tulee linjaus, ja jos on kiistaa, siitä tehdään ehkä valitus, joka joko menee läpi tai ei mene. Näin luodaan oikeuskäytäntöjä. Marko Pukkinen huomauttaa, että niin hyvää lainsäädäntöä ei olekaan, etteikö tulkittavaa tule.

– Eihän kaikkia mahdollisia tapauksia voi lakiin sisällyttää. Mutta esimerkiksi elinkeinoelämän ja viranomaisen ”eripura” kuuluu yhteiskuntaan – on demokraattinen malli, että keskustellaan ja asia voidaan tarvittaessa ratkaista oikeuskäsittelyn avulla.

Omaa ”lakiekonomin” koulutustaan Pukkinen pitää hyvänä pohjana valvovan viranomaisen työhön.

– Koulutuksen ansiosta ymmärtää lainsäädännön merkityksen ja heijastumat, miten yhteiskuntaa rakennetaan lainsäädännön pohjalle. Kauppatieteet taas auttavat ymmärtämään elinkeinonharjoittajien näkökulmia. Siinä on hyvät eväät oppia luovimaan niin, että eri osapuolille löytyy tyydyttävä ratkaisu.

Oppeja matkan varrelta: Koulutus on kannattava sijoitus.

Kun johtaminen nojaa vahvasti tavoitteisiin ja kannustimiin, viesti ei aina kohtaa tekemisen arkea.

EMILIA TAKAMÄKI • organisaatiokehittäjä ja Business Coach • Skillmore Oy

Myynti ei hyydy tavoitteisiin

vaan motivaation puutteeseen

BONUKSET , palkkiot ja selkeät tavoitteet ovat monessa organisaatiossa myynnin johtamisen kulmakiviä. Ajatus on looginen. Oletuksena on, että kun suunta on kirkas ja palkinto houkutteleva, syntyy myös tuloksia.

Tunnistan tämän ajattelun myös omasta kokemuksestani myynnin johtamisessa, mutta samalla olen huomannut, että jotain olennaista jää helposti piiloon.

Kaikki eivät koe olevansa myyjiä

Suuri osa myynti- ja asiakastyötä tekevistä ei itse asiassa koe olevansa myyjiä. He haluavat auttaa, ratkaista ongelmia ja palvella asiakasta hyvin, eivät ensisijaisesti tehdä myyntiä. Siksi pelkät tavoitteet ja ulkoiset kannustimet eivät aina resonoi toivotulla tavalla.

Myyntityö on ihmistyötä, mutta ennen kaikkea se on motivaatiotyötä. Se vaatii halua ymmärtää asiakasta, kykyä pysähtyä oikeiden kysymysten äärelle ja sitkeyttä rakentaa luottamusta myös silloin, kun tulos ei synny heti. Tätä ei synnytetä pelkillä bonuksilla. Bonus- ja palkkiojärjestelmien sijaan keskeistä on tarkastella, miten johdetaan ihmisten sisäistä motivaatiota.

Tavoitteet ohjaavat, motivaatio ratkaisee

Kun johtaminen nojaa vahvasti tavoitteisiin ja kannustimiin, viesti ei aina kohtaa tekemisen arkea. Ulkoinen motivaatio voi lisätä aktiivisuutta, mutta ei yksin johda tulokselliseen myyntityöhön. Pahimmillaan se ohjaa tekemistä lyhyen aikavälin tuloksiin asiakkaan ja laadun kustannuksella.

Sisäinen motivaatio syntyy kokemuksesta, että työ on merkityksellistä, omaan tekemiseen voi vaikuttaa ja omia vahvuuksia pääsee käyttämään. Kun näitä tuetaan johtamisen kautta, myyjä ei tee työtään vain tavoitteiden vuoksi, vaan siksi että haluaa onnistua ja vaikuttaa.

Valmentava johtaminen rakentaa kestävää tulosta

Valmentava johtamisote ei tarkoita tavoitteista luopumista, vaan niiden syventämistä ja samalla myyjän sisäisen motivaation vahvistamista. Se vahvistaa kokemusta työn merkityksellisyydestä, vaikuttamismahdollisuuksista ja omasta kyvykkyydestä.

Arjessa tämä tarkoittaa fokuksen siirtämistä ohjeiden antamisesta ajattelun kehittämiseen. Kun myyjä saa itse oivaltaa, sitoutuminen kasvaa. Ja kun sitoutuminen kasvaa, myös tekemisen laatu ja tuloksellisuus vahvistuvat.

Johtajan tai esihenkilön rooli ei ole vain seurata tulosta, vaan tukea oppimista, tehdä työn merkityksellisyyttä näkyväksi ja rakentaa yhteyttä arjen tekemisen ja organisaation tavoitteiden välille.

Johda sitä, mikä saa ihmiset onnistumaan

Kestävä myynnin tulos ei synny siitä, että ihmiset tietävät mitä heidän pitäisi tehdä. Se syntyy siitä, että he oivaltavat, sitoutuvat ja toimivat tavalla, joka tuottaa tulosta.

Siksi yksi kysymys ratkaisee enemmän kuin muut.

Johdammeko tavoitteita ja numeroita vai sitä, mikä saa ihmiset motivoitumaan ja onnistumaan työssään?

Aloita lumoava kesä yhdessä

RAVINTOLAMME TARJOAVAT PUITTEET TUNNELMALLISELLE

IRTIOTOLLE KESÄLOMIEN KYNNYKSELLÄ.

KIPPISTÄ

KORKEUKSISSA

Laawu Rooftop Terrace & Sauna sijaitsee Nokia Arenan 12. kerroksessa. Kattoterassi tarjoaa upeat puitteet vaikka kesäisille after-workeille.

LAAWU ROOFTOP TERRACE & SAUNA LAPLAND HOTELS ARENA

Ratapihankatu 54, 33100 Tampere

NAUTISKELE YHDESSÄ

Dabbal Kitchen & Bar -ravintolan pohjoiset maut täydentävät kesäjuhlia siivittäen tunnelman kohti lomakautta.

DABBAL KITCHEN & BAR LAPLAND HOTELS TAMPERE Yliopistonkatu 44, 33100 Tampere

LAPLANDHOTELS.COM

Tee osaamisesta vahvin valtti – ota TAKK kumppaniksi

Haluatko varmistaa, että työyhteisön osaaminen on ajan tasalla? Onko tiedossa muutoksia, rekrytointeja, tarve vahvistaa johtamista ja toiminnan sujuvuutta?

TAKKista saat henkilöstön osaamisen kehittämispalvelut mittatilaustyönä. Valttejamme ovat joustavuus sekä yritys- ja yksilökohtaiset räätälöinnit.

OLEMME TUKENA

• henkilöstön osaamiseen kehittämisessä

• rekrytoinneissa

• muutostilanteissa.

OTA YHTEYTTÄ JA KERROMME LISÄÄ!

Rosa Hyvönen, puh. 044 7906 428

Kati Kauranen, puh. 044 7906 379

Kimmo Rintala, puh. 044 7906 240

Olli-Pekka Tuomi, puh. 044 7906 230 takk.fi/yrityspalvelut

LUMOUDU TUNNELMASTA

Saivo Kitchen & Bar of Moments tuo pohjoisen raikkaat tuulet keskelle kaupunkia. Yhdistä maukas illallinen vaikkapa Nokia Arenan tapahtuman yhteyteen.

SAIVO KITCHEN & BAR OF MOMENTS LAPLAND HOTELS ARENA Ratapihankatu 54, 33100 Tampere

– GOS:lla on erinomainen toimintamalli pk-yrityksen rahoitukseen täydentämään pankkirahoitusta. Uskomme myös vahvasti henkilökohtaiseen palveluun lähellä asiakasta, sanovat GOS Groupin Tampereen yksikön johtaja Petri Mattila (vas.) ja toimitusjohtaja Matias Kaila.

Pankkien tiukentaessa luotonantoaan pk-yritykset etsivät uusia keinoja rahoittaa kasvua ja investointejaan. Tähän tarpeeseen syntyi reilu kymmenen vuotta sitten GOS Group Oyj, joka tarjoaa yritysrahoituksen lisäksi apuaan myös yritysjärjestelyissä, -tutkimuksissa, talousjohtamisessa ja ihan perinteisissä tilitoimistopalveluissakin.

Teksti ja kuva Jari Runsas

GOS Groupin perustajina on joukko Nordea-taustaisia avainhenkilöitä, joilla on pitkä ura pk-yritysten rahoitustarpeiden ratkomisessa. – Heillä oli halu löytää tapa ratkaista pk-yritysten rahoitushaasteita nimenomaan paremmalla taloudellisella tiedolla. Nähtävissä oli jo tuolloin, että pankkirahoituksen saatavuus tulee uuden regulaation myötä tiukkenemaan. Samaan aikaan pankkien analysointiresurssit lähtivät supistumaan, sanoo GOS Groupin toimitusjohtajana viime marraskuussa aloittanut KTM Matias Kaila. Kaila on toiminut aiemmin Suomen Teollisuussijoitus Oy:n eli Tesin rahastotiimin johtajana ja yhtiön johtoryhmän jäsenenä. Hänellä on yli 20 vuoden syvällinen kokemus rahoitusalalta aiemmin muun muassa Danske Bankin, nykyisen Elon sekä MCF Corporate Financen palveluksessa.

GOS Group on itsekin vahvaa kasvua tekevä yritys. Viime vuonna se teki noin kuuden miljoonan euron liikevaihdon ja henkilöstöä neljällä eri paikkakunnalla sijaitsevissa toimistoissa on noin 70.

Suomi jälkijunassa yritysrahoituksessa

Matias Kaila on aiemmissa tehtävissään nähnyt, miten esimerkiksi muut Pohjoismaat toimivat yritysrahoituksen kentällä.

– Kun on kasvatettu ja koulutettu Suomessa, tämän maan pk-yritysten haasteet ovat lähellä sydäntä. Varsinkin Danske Bankin aikana näin, miten yritysrahoituksen näkökulmasta asiat toimivat paljon paremmin muissa Pohjoismaissa. Sen vuoksi olen viimeisimmissä työtehtävissäni halunnut olla ratkomassa näitä asioita vähän eri näkökulmista, Kaila kertoo.

– GOS pystyy toimimaan yrityksille ulkoistettuna rahoitus- ja taloushallinnon kumppanina hyvinkin skaalautuvasti peruskirjanpidosta aina koko talousfunktioon. Syvällisen yritysten talouslukujen analyysiosaamisemme myötä olemme saavuttaneet käytännössä kaikkien suurten ja keskisuurten pankkien ja muiden rahoitus- ja takausorganisaatioiden keskuudessa luotettavan aseman. Analyysiemme kautta rahoitushakuun tulevat hankkeet toteutuvat hyvin suurella prosenttiosuudella.

GOS lähtee siitä, että yrityksille pyritään aina löytämään paras mahdollinen rahoitusratkaisu. Sen vuoksi yhtiö tekee hyvin laajasti yhteistyötä monien eri pankkien, rahoittajien ja sijoittajien kanssa.

Monenlaiset ongelmat ratkaistavana

GOS:n asiakkaiksi tulevilla yrityksillä on ratkaistavanaan yleensä jokin ongelma. Se voi liittyä rahoitukseen, omistusjärjestelyihin, rahoituksen piiriin pääsemiseen tai talousjohtamisen ja -ennustamisen kuntoon laittamisen tarpeeseen.

– Nämä palvelut toimivat meille kasvun moottorina. Kun raportointi ja taloudenseuranta laitetaan yrityksessä kuntoon, muu liiketoiminta seuraa yleensä perässä, ja rahoitusmahdollisuuksiakin avautuu. Meille tämä on kilpailussa erottava tekijä, sillä vastaavanlaista palvelukokonaisuutta eivät muut tarjoa, Matias Kaila sanoo.

– Laajan pankkitaustastamme vuoksi meillä on paljon ymmärrystä muustakin kuin pelkästä velkakirjalainoituksesta. Pystymme auttamaan myös erilaisten luotto-, takaus- ja factoring-limiittien hyödyntämisessä osana rahoituspakettia.

Tampereen yksikön johtaja Petri Mattila korostaakin juuri kokonaisuuden merkitystä.

– Rahoituspaketti voi koostua monesta elementistä. Se ei ole aina pelkkää lainarahoitusta.

– Haluamme olla asiakkaillemme kumppani, joka ymmärtää heidän liiketoimintansa tavoitteet ja auttaa saavuttamaan ne. Meidän tehtävämme on tuoda palvelut sinne missä päätökset tehdään ja liiketoimintaa viedään eteenpäin, Mattila korostaa.

Sekä Kaila että Mattila ovat havainneet asiakaskentässä, että pohjavire yrityksissä on nyt parempaan päin.

– Nyt vihdoin näyttäisi siltä, että yritysten usko tulevaisuuteen on kääntymässä positiivisempaan suuntaan. Emme ole kuitenkaan vain hyvien aikojen rahoittaja, vaan pystymme toimimaan monenlaisissa markkinatilanteissa. Kasvuprosenttimme on tässäkin markkinatilanteessa ollut korkea, viime vuonna

noin 23 prosenttia, mikä kertoo palvelujemme kysynnästä ja asiakastarpeesta.

Yritystutkimusosaaminen jouduttu ajamaan alas

Monet pk-yritykset ovat törmänneet pankkien kiristyneeseen luottopolitiikkaan. Rahoituksen saaminen on käynyt entistä hankalammaksi.

– En halua syyttää tästä yksin pankkeja. Niille on kaadettu monenlaisia uusia vaatimuksia, jotka ovat nostaneet pankkien kustannustasoa. Sen seurauksena yritystutkimukseen panostaminen on jouduttu ajamaan alas. Me olemme tulleet korvaamaan tätä puutetta, Matias Kaila arvioi.

– Toki pankit aiemmin olivat paljon myötämielisempiä rahoitusta hakevien yritysten suuntaan ja monet vakuudetkin kelpasivat paljon paremmin kuin nykyisin. Isona tekijänä on kuitenkin kohtaanto-ongelma. Pankeilla ei ole enää resursseja auttaa yrityksiä laittamaan asioita sille tolalle, että rahoituksen tarjoajien olisi helppo arvioida yrityksen tilannetta. Tässä me pystymme toimimaan välikätenä eli kääntämään yrityksen asiat ja numerot rahoittajan kielelle.

Kotimaisella GOS Groupilla on ollut myös oma velkarahasto, jonka kautta se on pystynyt auttamaan jo lähes sataa yritystä. Tällä hetkellä GOS on keräämässä sijoittajilta pääomaa seuraavaan rahastoon. – Sekin on tällä hetkellä haastava markkina. Startupeille on rahaa tarjolla, mutta pksektorin lainananto ei ole sijoittajien silmissä tällä hetkellä se kaikkein houkuttavin markkina. Kysyntää velkarahoitukselle olisi todella paljon.

Apua aina detaljitasolle asti

Talouslukujen ja -ennusteiden kuntoon laittaminen ei välttämättä vielä kaikille yrityksille riitä rahoitusmahdollisuuksien avautumiseen. GOS Group voi auttaa tässäkin tilanteessa. – Olemme asiakkaillemme talouden asiantuntija. Kirjanpidon ja raportoinnin lisäksi meiltä saa myös ulkoistettua CFO-palvelua. Silloin katsomme arjessa yrityksen kanssa ihan detaljitasolle asti, missä asioissa on petrattava, että yrityksestä tulee rahoituskelpoinen. Joidenkin kanssa olemme tehneet pidempäänkin, jopa muutaman vuoden, töitä tilanteen korjaamiseksi.

– Talouden kuntoon laittamisella pystytään ostamaan merkittävästi lisäaikaa akuuttien rahoitustarpeiden keskelläkin. Kiviä ja kantoja kääntämällä voimme yleensä löytää erilaisia toimivia ratkaisuja, Kaila toteaa. Rahoitusneuvotteluihin Kaila kehottaa

GOS Group Oyj

n tarjoaa apua muun muassa yritysrahoituksessa, -järjestelyissä ja -tutkimuksissa, talousjohtamisessa ja tilitoimistopalveluissa n perustettu 2015 n toimipisteet Oulussa, Turussa, Helsingissä ja Tampereella Technopolis Yliopistonrinteessä n liikevaihto noin 6 M€, henkilöstöä noin 70 n Tampereen yksikön johtaja Petri Mattila, aloitti tehtävässä elokuussa 2025 n Pirkanmaa vetovoimaisena ja kehittyvänä maakuntana tärkeä kasvualue

yrityksiä valmistautumaan huolella. Pelkkä viimeisin tilinpäätös ei vie pitkälle.

– Yrityksen on kyettävä uskottavasti ja luotettavalla pohjalla esittämään, miten nykyinen liiketoiminta kehittyy tulevina kuukausina ja vuosina, ja miten rahoitustarpeeseen liittyvä investointihanke muuttaa tilannetta. Tämän sanoittaminen rahoittajan kielelle voi jo itsessään ratkaista tilanteen ja mahdollistaa rahoituksen saannin.

Rahoitusmarkkinassa kehittämisen varaa

Kaila ja Mattila arvioivat, että yritysrahoituksen markkinassa olisi vielä kehittämisen varaa.

– Tarvitsisimme paljon hienojakoisemman markkinan. Yrityskenttä on tottunut asioimaan pankkien kanssa, eikä ymmärrystä muista vaihtoehdoista välttämättä ole tarpeeksi. Lisäksi tarvitsisimme sellaisia toimijoita, jotka pystyvät rahoittamaan regulaation vuoksi pankkien mahdollisuuksien ulkopuolelle jääviä investointeja. Esimerkiksi pienten softayritysten aineettoman pääoman kasvu ei oikein sovi pankkien sääntelykriteereihin.

– Nimenomaan murros- ja muutostilanteisiin sopiville, täydentäville rahoitusmuodoille olisi kyllä enemmänkin tarvetta. Erityisesti tarvittaisiin tiiviimpää yhteistyötä eri rahoittajien kesken. Myös rahoituksen käytön suunnitteluun yrityksen kehittämisessä pitäisi panostaa enemmän, Kaila sanoo.

Principal Strategy & Renewal Consultant, Futurice Founder • Booming Strategies & Marketing

Kun ajattelemme systeemisesti ja empaattisesti, alamme nähdä ihmisten ja heidän johtamiensa organisaatioiden irrationaalisen käyttäytymisen taakse.

Tietämisen pakosta luopuminen

OLEMME astuneet aikakauteen, jossa maailmamme on vaikeammin ennakoitavissa kuin koskaan aikaisemmin. Monet nykyiset viitekehykset ovat menettäneet merkityksensä, ja tutut järjestelmät ovat murtuneet tai saavuttaneet murtumispisteensä. Sen sijaan, että pyrkisimme palaamaan vanhaan tai vastustaisimme muutosta, ainoa vastaus on luopua varmuudesta ja antautua ajattelu- ja toimintamallien muutokselle.

Strateginen ennakointi on työkalu, jonka avulla pyritään varmistamaan strategisen päätöksenteon ja liiketoiminnan kehittämisen suunta tutkimalla toimintaympäristömme muutoksia, ennakoimalla niiden vaikutuksia ja rakentamalla vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia. Jotta pystymme ymmärtämään, millaista tulevaisuutta haluamme rakentaa, meidän tulee hahmottaa, millaisessa maailmassa elämme.

1980-luvun lopulta 2010-luvun loppuun disruptoivaa ja yllättävää maailmaa kuvattiin usein VUCA-mallin avulla. Siinä maailma määritellään epävakaaksi (volatile), epävarmaksi (uncertain), monimutkaiseksi (complex) ja epäselväksi (ambiguous). VUCA ei enää kuitenkaan riitä kuvaamaan maailmaa, jossa elämme tällä hetkellä. VUCA:n taustalla on ajatus siitä, että maailma on lähtökohtaisesti tiedettävissä, analysoitavissa ja ymmärrettävissä älyllisesti. Enää maailmaamme muokkaavat ilmiöt eivät ole tällaisia. Olemme siirtyneet BANI-maailmaan, joka on hauras (brittle), ahdistunut (anxious), epälineaarinen (nonlinear) ja jopa käsittämätön (incomprehensible).

Futuristi Jamais Casio esitteli BANI-mallin ensimmäisen kerran vuonna 2018. Sen ytimessä on havainto murenevasta todellisuudesta. BANI-maailmassa meille tutut organisaatiot ja systeemit eivät pelkästään disruptoidu,

vaan ne haurastuvat ja murenevat silmiemme edessä. Muutokset ovat yllättäviä ja ennalta-arvaamattomia, ja niiden vaikutukset ovat epälineaarisia ja epäloogisia. Tämä luo epävarmuutta ja ahdistusta ympärillemme. Ilmiöt liittyen esimerkiksi vallankäyttöön koettelevat meidän käsityskykyämme ja eettistä ajatteluamme. Ilmastonmuutoksen dominoefektit osoittavat meille viimeistään rakentamamme maailman haurauden ja kytköksellisyyden.

Miksi tarvitsemme uuden viitekehyksen maailmalle, joka vyöryy niin uutisissa kuin arjessammekin verkkokalvoillemme? Siksi, että vanhat työkalut eivät enää riitä. VUCAan liittyvät johtamisen ja strategian työkalut ovat käyneet riittämättömiksi. VUCA-maailmassa riitti, että johtajilla oli ketteryyttä ja visiota sekä organisaatiolla kestävyyttä kantaa yli vaikeiden aikojen. BANI-maailmassa tämä ei enää riitä. Johtajilta vaaditaan kykyä vahvistaa organisaationsa tulevaisuuden uskoa, kertoa vahvistavia tarinoita ja laajentaa omaa ajatteluaan empatian avulla. Kun ajattelemme systeemisesti ja empaattisesti, alamme nähdä ihmisten ja heidän johtamiensa organisaatioiden irrationaalisen käyttäytymisen taakse – historiaan ja pelkoihin, jotka käyttäytymistä tuottavat.

Datan avulla voimme ymmärtää historiaa ja hahmottaa kehityskulkuja tulevaan. Silti tieto ei enää tuo varmuutta. Jos tuudittaudumme arrogantisti ajatukseen, että voimme tietää kaiken tässä BANI-maailmassa, olemme vaarassa. Varmuuden sijaan meidän tulee tavoitella suunnan selkeyttä. Ennen kaikkea meidän tulee kyetä luopumaan tietämisen pakosta ja sen taakasta. Kun emme voi tietää, voimme silti toimia. Ja ennen kaikkea voimme luottaa. Kuinka vapauttavaa!

KAROLIINA LEHTONEN

G LIVELAB TAMPERE

• Puutarhakatu 1, 33100 Tampere

• p. 050 590 5628 (myyntipalvelu)

• www.glivelab.fi/tampere

Räätälöimme tilaisuudet aina asiakkaan toiveen mukaan.

G Livelab Tampere on musiikkiklubi, jonka ytimessä on laadukas ohjelmisto, huippuluokan äänentoisto ja moderni design. Kaikkiin konsertteihin voit vuokrata 50 hengen VIP-parven tai tehdä ryhmällesi pöytävarauksen. Vuokraamme myös tilojamme 10–250 hengen yritysjuhliin, seminaareihin, perhejuhliin ja muihin yksityistilaisuuksiin.

VARALA

Tässä on kaikkien aikojen backstagetilaisuus, Manserock-näyttely ja sen baari avoinna vain teille!

Iltaa tahdittaa muusikko Kalle Ruusukallio, joka laulattaa juhlijoita tutuilla Manserockbiiseillä. Toiveita saa esittää!

Varaa vuoden parhaat bileet myynti.museot@tampere.fi tai puh. 03 565 65307

Kokous- ja juhlatilamme Tampereella sopivat kaiken kokoisiin tapahtumiin, pienistä kokouksista yli 1000 hengen illallisiin.

Ota yhteyttä ja luodaan yhdessä tilaisuuksia, joita kiitellään vielä pitkään. sales.tampere@scandichotels.com

Lue lisää!

KAI SAUER

Kai Sauer on Suomen Berliinin suurlähettiläs. Kirjoittaja on tamperelaislähtöinen ja toiminut Suomen suurlähettiläänä Saksassa syksystä 2023 alkaen.

Yritysten tilauskirjat pullistelevat ja investointeja tehdään kaikkiin aselajeihin.

Saksan suunnanmuutos avaa paikkoja Suomelle

ALOITETAAN kevyellä. Suomalainen jääkiekko-osaaminen sai tunnustuksen, kun Kölnin maalivahti Janne Juvonen palkittiin runkosarjan päätteeksi Saksan DEL-liigan parhaana pelaajana ja saman seuran valmentaja Kari Jalonen vuoden valmentajana. Tämä on vahva näyttö seuraavalle Jalosen työantajalle, kuka lie.

Kölnin suomalaislegioona – kolme valmentajaa ja viisi pelaajaa – vaikuttivat merkittävästi siihen, että joukkue voitti runkosarjan DEL:n piste-ennätystä sivuten. Onnea haiparvelle loppupeleihin!

Myönteistä epävarmassa maailmantilanteessa on Saksan puolustusteollisuuden vahva nousu. Yritysten tilauskirjat pullistelevat ja investointeja tehdään kaikkiin aselajeihin. Bundeswehrin hankintavirasto (yksi suosikkilyhenteistäni: BAAINBw eli Bundesamt für Ausrüstung, Informationstechnik und Nutzung der Bundeswehr, Saksan suurin virasto, jossa työskentelee noin 13 000 työntekijää Koblenzissa ja muissa toimipisteissä), on joutunut tarkistamaan hankintamenettelyjään, jotta tilaukset saadaan nopeammalla tahdilla toteutettua. Suomalaisyrityksistä ovat otsikoissa näkyneet Patria, jonka miehistönkuljetusvaunut eri variantteineen korvaavat Saksan vanhentuneen Fuchs-kaluston, sekä Iceye, joka löi hynttyyt yhteen saksalaisjätin Rheinmetallin kanssa. Saksa tähyilee avaruuteen tosissaan. Lähivuosina tarkoituksena on investoida 35 miljardia puolustusta tukeviin avaruushankkeisiin.

Saksan Bundeswehr on myös perustamassa kahta yritysten, tutkimuslaitosten ja puolustusvoimen yhteistyön alustana toimivaa innovaatiokeskusta: yhden maavoimien käyttöön Baijerin Erdingeniin ja toisen laivaston tarpeisiin SchleswigHolsteinin Eckernfördeen. Olisi luontevaa avata saksalaiskeskusten toimintaa myös liittolaisten osaamiselle ja saattaisivat nämä myös suomalaisyrityksiä kiinnostaa.

Valopilkkuja löytyy myös itäisen Saksan puolelta. Saksin osavaltiosta löytyy Silicon Saxony -verkosto, jossa julkisen sekto -

rin, yritysten ja tutkimuksen yhteistyöllä haetaan alueelle kansainvälistä johtoasemaa puolijohdeosaamisessa. Jo nyt kolmasosa Euroopassa käytettävistä siruista valmistetaan Saksissa. Perimmäisenä tavoitteena on vähentää riippuvuuksia Euroopan ulkopuolisesta sirutuotannosta. Pirkanmaan ja Saksin siruyhteistyölle on hyvät puitteet Euroopan puolijohdeallianssin (European Semiconductor Regions Alliance, ESRA) piirissä. Pirkanmaa ottaa Saksin aloitteesta perustetun ESRA:n puheenjohtajuuden 2027.

Vuosi 2026 on Saksan liittotasavallassa kiinnostava vaalivuosi. Alkuvuoden kaksissa osavaltiovaaleissa Baden-Württembergissä ja Rheinland-Pfalzissa SPD hävisi, eikä perinteinen liberaali yrittäjäpuolue FDP kummallakaan kerralla ylittänyt vaadittavaa 5 prosentin vaalikynnystä. Loppuvuoden kolmet vaalit näyttävät, kuinka käänteentekevästä muutoksesta on kysymys. Joka tapauksessa kahden Saksan liittotasavallan perinnepuolueen asema näyttää hankalalta. Näiden kustannuksella kannatustaan on kasvattanut oikeistopopulistinen AfD, jonka odotetaan menestyvän myös syksyn vaaleissa entisen Itä-Saksan puolella

Päätetään katsaus positiivisesti. Suomi perustaa vuoden 2026 loppuun mennessä Müncheniin konsulaatin, jonka päätehtävä on edistää Suomen talouselämän tavoitteita. Päätös on perusteltu, sillä Saksan talouselämän moottorit sijaitsevat eteläisessä Saksassa. Baijeri yksinään on EU:n seitsemänneksi suurin talous ja naapuriosavaltiossa Baden-Württembergissä on maailman kolmanneksi tärkein innovaatiokeskittymä Kalifornian ja Bostonin alueen jälkeen. Baijerissa toimii yhdeksän Saksan 40:stä DAX-yrityksestä. Lisäksi Münchenistä käsin on tarkoituksenmukaista toimia Itävallassa ja Sveitsissä. Münchenin konsulaatin perustaminen on myös korjausliike. Suomi sulki pääkonsulaattinsa Münchenissä 2013, joka oli lyhytnäköistä. Nykyisessä kansainvälisessä talous- ja turvallisuustilanteessa Suomen pitää olla maailmalla läsnä.

Kirjoittaja on erikoistunut rakentamisen sopimuksiin, kiinteistökehitykseen, projektisopimuksiin sekä niihin liittyvien riitojen ratkaisemiseen.

Alueidenkäytön ja rakentamisen pelisäännöt muutoksessa – mistä alan toimijan on oltava hereillä?

MAANKÄYTÖN ja rakentamisen sääntely on muutoksessa. Vuoden 2025 alussa voimaan tullut rakentamislaki ja valmisteilla oleva alueidenkäyttölain uudistus viimeistelevät laajan kokonaisuudistuksen aiempaan maankäyttö- ja rakennuslakiin nähden.

Miten tämä vaikuttaa rakentamisen liiketoimintaan?

Yritysten ja hanketoimijoiden näkökulmasta kyse on toimintaympäristön muutoksesta. Rakentamislaki on jo muuttanut käytäntöjä: lupaprosesseja on kevennetty, lupakynnystä nostettu ja vastuuta siirretty selvemmin hankkeeseen ryhtyvälle. Digitalisaatio, määräajat lupahakemusten käsittelylle ja vähähiilisyyteen liittyvät vaatimukset vaikuttavat hankkeiden aikatauluihin, kustannuksiin ja käytännön toteutukseen – samalla muutokset avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja lähestymistapoja sekä toisaalta vaativat lisää järjestelmiltä.

Yhteistyö kilpailutekijäksi

löytäminen hankkeeseen heti alusta korostuu, ja siirtymävaiheessa vuoropuhelu hankkeeseen ryhtyvän, suunnittelijoiden, urakoitsijoiden sekä viranomaisten välillä on erityisen tärkeää.

Miten tämä näkyy yksittäisessä hankkeessa ja rakentamisen sopimuksissa?

Uudistuva sääntely heijastuu urakka-, suunnittelu- ja projektisopimuksiin – aihe, joka ei ole ollut paljolti esillä muutoksia koskevassa keskustelussa. Uuden sääntelyn huomiointi ja ymmärtäminen niin teknisesti kuin juridisesti mahdollistaa sen, että vältetään epäselvyyksiä ja tulkinnanvaraisia tilanteita – toisin sanoen säästetään rahaa ja aikaa. Esimerkiksi miten lähestyä asiaa, kun ilmastoselvitys loppukatselmuksessa ei täytykään? Onko asiaa pohdittu sopimusta tehtäessä tai ylipäätään asetettu minkälaisia vaatimuksia eri sopimuksissa? Tilaajan kannalta voi olla houkutus – tai järkevääkin – lähteä tavoittelemaan jo nyt vasta myöhemmin tiukentuvia hiilijalanjäljen raja-arvoja. Miten suunnittelijana ja urakoitsijana tulisi tähän suhtautua? Tai muihin uusiin vaatimuksiin?

13.5.2026 klo 17:00 13.5.2026 klo 17:00

Kevätkokousesitelmä:

K ansanedustajat Ar to Satonen ja Lauri LylyTyöelämänlainsäädännön uudistukset seuraavaan hallitusohjelmaan

Kutsut lähetetään sähköpostitse huhtikuussa toimitusjohtajille/yksikönjohtajille

ALEKSI AAKULA • osakas, asianajaja, KTM • Applex Asianajotoimisto Oy

c h n o p o

Seminaarin järjestäjä Tampereen Pallo-Veikot tunnetaan vastuullisena kasvattajaseurana, ”mestareiden kasvattajana”. Joukkueita junioritoiminnassa on jokaisessa ikäluokassa. Naisten ja miesten edustusjoukkueet pelaavat kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla TPV liikuttaa Futisklubissaan alueellisia harrastejoukkueita Seurassa on erityisryhmät vammaisille lapsille ja nuorille Pelaajia ja toimihenkilöitä on yli 1000

pe 22.5.2026 klo 12.30-15.15

Maailman tilanne ja Suomi? Vaikutukset eri aloille? Vuoden päästä on tulossa eduskuntavaalit, joissa määritellään Suomen suuntaa Mitä yritykset, kunnat ja yhteisöt toivovat esim uudelta hallitusohjelmalta? Millaisia maaliin johtavia ”syöttöjä” saamme korkeakoulun asiantuntijalta, työmarkkinajärjestön ja pääoppositiopuolueen puheenjohtajilta, ja yritysten asiantuntijoilta?

1 2 .

Te c h n o p o l i s y l i o p i s t o n r i n n e, H ä g g m a n - s a l i , K a l eva n t i e 2 Ta m p e r e.

Technopolis yliopistonrinne, Häggman-sali, Kalevantie 2 Tampere

Seminaarin järjestäjä Tampereen Pallo-Veikot tunnetaan vastuullisena kasvattajaseurana, ”mestareiden kasvattajana” Joukkueita junioritoiminnassa on jokaisessa ikäluokassa Naisten ja miesten edustusjoukkueet pelaavat kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla. TPV liikuttaa Futisklubissaan alueellisia harrastejoukkueita Seurassa on erityisryhmät vammaisille lapsille ja nuorille Pelaajia ja toimihenkilöitä on yli 1000.

Seminaarin järjestäjä Tampereen Pallo-Veikot tunnetaan vastuullisena kasvattajaseurana, ”mestareiden kasvattajana”. Joukkueita junioritoiminnassa on jokaisessa ikäluokassa. Naisten ja miesten edustusjoukkueet pelaavat kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla. TPV liikuttaa Futisklubissaan alueellisia harrastejoukkueita. Seurassa on erityisryhmät vammaisille lapsille ja nuorille. Pelaajia ja toimihenkilöitä on yli 1000.

Maailman tilanne ja Suomi? Vaikutukset eri aloille? Vuoden päästä on tulossa eduskuntavaalit, joissa määritellään Suomen suuntaa. Mitä yritykset, kunnat ja yhteisöt toivovat esim. uudelta hallitusohjelmalta?

Millaisia maaliin johtavia ”syöttöjä” saamme korkeakoulun asiantuntijalta, työmarkkinajärjestön ja pääoppositiopuolueen puheenjohtajilta, ja yritysten asiantuntijoilta?

Maailman tilanne ja Suomi? Vaikutukset eri aloille? Vuoden päästä on tulossa eduskuntavaalit, joissa määritellään Suomen suuntaa Mitä yritykset, kunnat ja yhteisöt toivovat esim uudelta hallitusohjelmalta? Millaisia maaliin johtavia ”syöttöjä” saamme korkeakoulun asiantuntijalta, työmarkkinajärjestön ja pääoppositiopuolueen puheenjohtajilta, ja yritysten asiantuntijoilta?

12.00-12.30 Kahvitarjoilu

ä

J o h t a j a H a n n a I l o l a , T a m p e r e e n a m m a t t i k o r k e a k o u l u

12.30-12.35 Avaus

e

- Työelämäyhteistyö strategisena tavoitteena

Tampereen Pallo-Veikkojen pj Jouni Kaikuranta DI, Projektipäällikkö VALMET Technologies Oy

- TAMK:n jatkuvan oppimisen toiminta

12.35- 13.10 Uutta oppien läpi elämän

- Alueelliset jatkuvan oppimisen verkostot

Keskustelua

Johtaja Hanna Ilola, Tampereen ammattikorkeakoulu

- Työelämäyhteistyö strategisena tavoitteena

- TAMK:n jatkuvan oppimisen toiminta

- Alueelliset jatkuvan oppimisen verkostot Keskustelua

1 3 . 1 0 - 1 4 . 1 0 T a v o i t e u u d e n j a p a r e m m a n l u o t t a m u k s e n t y ö m a r k k i n a t

S A K : n p u h e e n j o h t a j a J a r k k o E l o r a n t a

a D I , P r o j e k t i p ä ä l l i k k ö V A L M E T T e c h n o l o g i e s O y 1 2 . 3 5 - 1 3 . 1 0 U u t t a o p p i

13.10-14.10 Tavoite uuden ja paremman luottamuksen työmarkkinat

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta

- Työelämäyhteistyö strategisena tavoitteena

K e s k u s k a u p p a k a m a r i

- TAMK:n jatkuvan oppimisen toiminta

K o m m e n t t i p u h e e n v u o r o , J u h o R o m a k k a n i e m i , t o i m i t u s j o h t a j a ,

Keskustelua

- Alueelliset jatkuvan oppimisen verkostot

Keskustelua

Kommenttipuheenvuoro, Juho Romakkaniemi, toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari Keskustelua

14.10-15.10 Yhteispelillä Suomi nousuun – ennakoitavuutta, kilpailukykyä ja kasvua

1 4 . 1 0 - 1 5 . 1 0 Y h t e i s p e l i l l ä S u o m i n o u s u u n – e n n a k o i t a v u u t t a ,

k i l p a i l u k y k y ä j a k a s v u a

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman

1 3 . 1 0 - 1 4 . 1 0 T a v o i t e u u d e n j a p a r e m m a n l u o t t a m u k s e n t y ö m a r k k i n a t S A K : n p u h e e n j o h t a j a J a r k k o E l o r a n t a m e n t t i p u h e e n v u o r o , J u h o R o m a k k a n i e m i , t o

15.10-15.15 Seminaarin päätös

Kommenttipuheenvuoro, Juho Romakkaniemi, toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari Keskustelua

TPV:n ent.pj Jukka Gustafsson, Suomen Palloliiton kunniajäsen

Kommenttipuheenvuoro, Juho Romakkaniemi, toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari Keskustelua

stelua

Tervetuloa! Ilmoittautuminen 12.5.2026 mennessä.

1 5 . 1 0 - 1 5 . 1 5 S e m i n a a r i n p ä ä t ö s

- 1 5 . 1 0 Y h t e i s p e l i l l ä S u o m i n o u s u u

TPV:n toimisto, tsto sihteeri Satu Latja toimisto@tpv.fi puhelin 050-4478328

TPV:n ent pj Jukka Gustafsson, Suomen Palloliiton kunniajäsen

n puheenjohtaja Antti Lindtman

TPV: n toimisto, tsto sihteeri Satu Latja toimisto@tpv fi puhelin 050-4478328,

Osanottomaksu yrityksiltä 350€ Yksityishenkilö 150€

Maksu TPV:n tilille: FI41 5730 0840 0122 37 Viitteeksi: TPV seminaari

Ter vetuloa! Ilmoittautuminen 12.5.2026 menessä

Osanottomaksu yrityksiltä 350€ Yksityishenkilö 150€

Maksu TPV:n tilille: FI41 5730 0840 0122 37

menttipuheenvuoro, Juho Romakkaniemi, toimitusjohtaja, uskauppakamari stelua 1 5 . 1 0 - 1 5 . 1 5 S e m i n

Viitteeksi: TPV seminaari

Ter vetuloa! Ilmoittautuminen 12.5.2026 menessä O h j e l m a

Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -kurssi soveltuu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen.

TPV:n ent pj Jukka Gustafsson, Suomen Palloliiton kunniajäsen

HHJ on kasvanut yhdestä kurssista ja tutkinnosta kokonaiseksi pk-yritysten hallitustyön kehittämisohjelmaksi. Yhä useampi suorittaa kurssin ja kehittyy hallitustyöntekijänä. Haluatko kuulla tarkemmin? Tai tiedätkö henkilön, joka hyötyisi HHJ-koulutuksesta?

Tule kuulolle maksuttomaan, valtakunnalliseen verkkotilaisuuteen ke 20.5. klo 14–15!

TPV: n toimisto, tsto sihteeri Satu Latja toimisto@tpv fi puhelin 050-4478328,

Osanottomaksu yrityksiltä 350€

mukaan: hhj.fi ➡ tapahtumat

Ilmoittaudu

Lisätiedot ja ilmoittautumiset

hhj.fi ➡ koulutukset

HHJ-KURSSI

Kevään viimeisen kurssin sekä syksyn kurssien ilmoittautuminen on nyt avoinna!

l HHJ-kurssi 2026/05 Tampere

12.5., 19.5., 26.5., 2.6. ja 9.6.

l HHJ-kurssi 2026/08 Tampere

25.8., 2.9., 15.9., 22.9. ja 29.9.

l HHJ-kurssi 2026/09 Tampere

16.9., 23.9., 30.9., 7.10. ja 21.10.

l HHJ-kurssi 2026/10 Tampere 20.10., 27.10., 3.11., 10.11. ja 19.11.

l HHJ-kurssi 2026/11 Tampere 4.11., 12.11., 18.11., 25.11. ja 2.12.

Kurssi soveltuu jo hallitustyötä tekeville tai hallituksen jäseniksi vasta aikoville.

Kurssilla käsitellään hallituksen kokoonpano, rooli, vastuut, riskienhallinta ja työmuodot erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta ja vahvasti käytäntöön soveltaen yritysesimerkkien kautta. HHJ-kurssi on myös mainio paikka verkostoitua.

HHJ-kurssin suorittanut on oikeutettu osallistumaan suosittuun HHJ-tutkintoon.

HHJ-kurssin hinta kauppakamarin jäsenille 2150 euroa (+ alv 25,5%), normaalihinta 2950 euroa (+ alv 25,5%).

HHJ-TUTKINTO

HHJ-tutkinto on erinomainen oppimiskokemus! Tutkinto ei ole tentti kurssista tai kirjallisuudesta, vaan mittaa hallitustyöosaamista yleisellä tasolla. Tutkinnon hyväksytysti suorittanut on oikeutettu käyttämään HHJ-nimikettä. HHJ-kurssin pitää olla kokonaisuudessaan suoritettuna ennen ilmoittautumisajan päättymistä.

l Syksyn 2026 HHJ-tutkinto:

• to 10.9. ilmoittautuminen tutkintoon päättyy

• ma 14.9. ennakkotehtävävaihe alkaa

• ma 5.10. ennakkotehtävävaihe päättyy

• to 26.11. tutkintopäivä klo 10.15–16.00.

Tutkintopäivä järjestetään etäyhteyksin.

Tutkintopäivässä ennakkotehtävien tarkastajat purkavat kaikki neljä ennakkotehtävää seminaarityylisesti. Iltapäivällä on monivalintakoe.

Tutkintomaksu on 450 € (+alv 25,5%).

Tutkinnon uusijoiden osalta maksu on 225 € (+ alv 25,5%).

HHJ PRO HHJ Pro starttaa taas syyskuussa – enää muutama paikka vapaana!

HHJ Pro -ohjelma on Suomen laajin hallitustyön koulutusohjelma ja tarkoitettu nimensä mukaisesti henkilöille, jotka haluavat nostaa hallitusosaamisensa pro-tasolle. Kuudes koulutusohjelma alkaa 24.9.2026.

HHJ Pro on HHJ-kurssin, -tutkinnon tai -puheenjohtajakurssin suorittaneille ja jo kokemusta hankkineille hallitustekijöille tarkoitettu laaja hallitusosaamisen kehittämisohjelma.

Pro sisältää kahdeksan lähipäivän lisäksi hallitustyöaiheisen opinnäytetyön ja etätehtäviä, jotka hyväksytysti suorittanut voi käyttää HHJ Pro -nimikettä. Palaute on erinomaista kaikista toteutuksista ja suositteluaste peräti 100. Erityisesti kiitellään asiantuntevia puhujia, ryhmän dynamiikkaa ja keskustelua, käytännönläheisiä case-harjoituksia ja opinnäytetyötä, jonka ohjaa Tampereen yliopiston professori Janne Ruohonen. Osallistujista muodostuu oma aktiivinen verkostonsa, HHJ Pro-alumnit.

HHJ Pro -ohjelman aikataulu ja teemat:

Jakso I: ARVONTUOTTO // 24.-25.9.2026

Jakso II: ENNAKOINTI // 19.-20.11.2026

Jakso III: SUORITUSKYKY // 21.-22.1.2027

Jakso IV: KESTÄVYYS // 11.-12.3.2027

Paikka: Tampereen Nokia Arenan viihtyisä Lapland Hotel Arena, jossa osallistujat myös majoittuvat.

Pron kokonaishinta, joka sisältää

• kahdeksan lähipäivän koulutuksen materiaaleineen

• oheistehtävät ja materiaalit oppimisalustalla

• opinnäytetyön ohjauksen ja tarkastuksen

• neljä yöpymistä yhden hengen huoneessa aamiaisineen Lapland Hotel Arenassa

• kahdeksan päivän lounaan ja neljän päivän päivällisen sekä kokoustarjoilut kaikkina päivinä, on 9500 euroa (+ alv 25,5%), joka suoritetaan kahdessa erässä, puolet ohjelman alkaessa ja puolet sen päätyttyä. Kustannukset jakaantuvat näin kahdelle vuodelle.

Pidätämme oikeuden aikataulu- ja ohjelmamuutoksiin. Mikäli muutoksia tulee, siitä ilmoitetaan ilmoittautuneille.

Viides HHJ Pro -ohjelma päättyi 20.3. ja Pro-nimikkeen omaavia on nyt kaikkiaan 84. Lämpimät onnittelut!

HHJ-PUHEENJOHTAJAKURSSI

Syksyn 2026 puheenjohtajakurssin ilmoittautuminen on avoinna!

Uudistunut HHJ-puheenjohtajakurssi antaa sinulle työkalut, joilla muutat hallituksen työskentelyn suunnaksi, joka tuottaa kasvua, selkeyttä ja vakautta.

Kurssi perustuu yhteiseen oppimiseen ja kokemusten jakamiseen ennakkotehtävien, ryhmätöiden, keskustelujen, itseanalyysin sekä kurssin vetäjinä toimivien kokeneiden hallitusosaajien luentojen ja kokemusten kautta.

HHJKERTAUSKURSSI

HHJ-kertauskurssilla käydään tehokkaasti läpi koko uudistetun HHJ-kurssin keskeisin sisältö. Kurssilla käydään läpi kaikki osa-alueet, mutta sisältö painottuu erityisesti osallistujia eniten haastaviin teemoihin: osakeyhtiön hallituksen toiminta ja vastuut sekä yrityksen suorituskyvyn ja tuloksellisuuden johtaminen hallituksessa. Kertauskurssille voivat osallistua kaikki HHJ-kurssin kokonaisuudessaan suorittaneet.

l Seuraava HHJ-kertauskurssi etäyhteyksin to 13.8. klo 9–16.

HHJ-kertauskurssin hinta on 320 € (+alv 25,5%).

l HHJ-puheenjohtajakurssi

2026/10 Tampere

• Ke 7.10. klo 10.00–16.30 ja

• To 8.10. klo 8.30–16.00

HHJ-puheenjohtajakurssin hinta kauppakamarin jäsenille on 2000 euroa (+ alv 25,5%), normaalihinta 2700 euroa (+ alv 25,5%).

Kahden kurssipäivän aikana opit:

• Mihin hallituksen puheenjohtajan asema perustuu

• Miten huolehdit hallituksen puheenjohtajana, että omistajastrategia on elävä, ja miten varmistat yhteisen tahtotilan

• Miten rakennat luottamukseen perustuvan ja vaikuttavan suhteen toimitusjohtajaan

• Miten hallitus varmistaa, että strategia toteutuu ja pysyy elävänä – eikä jää pöytälaatikkoon

• Miten hallitus huolehtii, että yrityksen operatiivinen suorituskyky on riittävällä tasolla

• Miten hallitus varmistaa yrityksen resilienssin, laillisuuden ja riskienhallinnan

• Kuinka hallitus toimii tehokkaasti, rohkeasti ja arvoa tuottaen luottamuksen ilmapiirissä hyödyntämällä hallituksen kaikkien jäsenten osaamisen

• Ja mikä tärkeintä - mikä on puheenjohtajan rooli ja työkalut yrityksen johtamisessa menestykseen.

Saat kurssilta vahvan vertaistuen ja käytännön menetelmät, joilla viet hallitustyön seuraavalle tasolle.

HHJ International -ohjelma noudattelee jo vuodesta 2017 lähtien kehitettyä ja erinomaiset arviot saanutta ohjelmaformaattia, jonka kesto on 2,5 päivää.

Ohjelman keskiössä ovat geo- ja kauppapoliittiset muutokset hallitustyön näkökulmasta:

• Mitä hallituksissa juuri nyt tulisi pohtia?

• Mitkä ovat tämän hetken suurimmat haasteet?

• Osaammeko seurata olennaisia asioita?

Kouluttajina toimivat alan johtavat suomalaiset ja kansainväliset asiantuntijat. Ohjelma tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua paikallisiin vaikuttajiin ja verkostoihin sekä luo inspiroivan ympäristön yhdessä oppimiselle.

Opintomatkan kustannus osallistujalle on 3800 € (+ alv 25,5 %). Hinta sisältää orientaation Teamsissa ennen matkaa ja 2,5 koulutuspäivää Washington DC:ssä. Kaikki ateriat (sis. myös illalliset) ja siirtymät ohjelman aikana sisältyvät hintaan. Osallistuja vastaa itse matka- ja majoituskuluista, mutta saa valmiit suositukset ja ohjeet valmistautumiseen. Ohjelma laskutetaan kahdessa erässä. Varausmaksu 800 € (+alv) laskutetaan keväällä ja loput 3000 € (+alv) laskutetaan kesäkuussa 2026.

Ota yhteyttä p. 020 794 0480 tampere@moore.fi

Jäsenyrityksiä

Asianajotoimisto Jari Hytti Oy

Aleksis Kiven katu 10 E 53

33210 Tampere

Puh. 03 273 0145 etunimi.sukunimi@jarihytti.fi www.jarihytti.fi

Hatanpään valtatie 2a, 6. krs, 33100 TAMPERE 03 3142 9000 toimisto@asianajoalfa.fi asianajoalfa.fi

Yrityksen lakipalvelut Oikeudenkäynnit Talojuristit.fi Perintösuunnittelu Asianajotoimisto Alfa Oy

Applex Asianajotoimisto Oy

Rautatienkatu 21 C

33100 Tampere

Puh. 010 2999 471 info@applex.fi www.applex.fi

Eversheds Asianajotoimisto Oy

Kauppakatu 7

33200 Tampere

Puh. 010 684 1300 etunimi.sukunimi@eversheds.fi www.eversheds.fi

Asianajotoimisto Facta Oy

Tuomiokirkonkatu 15 A 8

33100 Tampere

Puh. 03 230 3000 toimisto@asianajofacta.fi www.asianajofacta.fi

Koskikatu 7 A 1, 33100 Tampere, puh. 029 360 1200 www.kak-laki.fi

Lexia Asianajotoimisto Oy Tampere

Frenckellinaukio 1

33100 Tampere

Puh. 03 260 2000 info@lexia.fi www.lexia.fi

Keskustori 5 | 33100 Tampere 050 571 7327 office@merkuriuslaw.fi www.merkuriuslaw.fi

Asianajotoimisto Tempo Oy

Hämeenkatu 15 B

33100 Tampere

Puh. 03 3123 5100 toimisto@tempolaw.fi www.tempolaw.fi

Mainosta Pirkanmaan yrityspäättäjille kesänumerossa ja kamarin uutiskirjeessä!

KESÄNUMERO: Matkailu, tapahtumat, vapaa-aika ja harrastukset

JARIHYTTI

Y tanialsytir y iseskytir k assikia

kässietnää Y nekiak k emmajitnutnaisA ktavaojrat r.tusiaktaranial

T :utsutu o anialsytiry/fi.p