Tampereen kauppakamarilehti 1_2026

KAUPPA TAMPEREEN KAMARI KASVUN POLULLE

Vaikuttamisfoorumi kokosi Pirkanmaan päättäjät yhteisen kasvukeskustelun äärelle I 9

Kalmarin teknologinen edelläkävijyys rakennetaan Tampereella I 22

Vietä kesäpäivät

Viikinsaaressa!

Pelaa, sauno, syö ja juhli. Viikinsaari on monipuolinen tapahtuma- ja elämyssaari, jossa on runsaasti erilaisia tiloja monenlaisille toiminnoille. Saareen saavutaan laivalla aivan Tampereen ytimestä Laukontorilta, joka sijaitsee kivenheiton päässä Tampereen Keskustorilta. 20 minuutin laivamatka on ensimmäinen osa saarielämystä.

Saaren katseenvangitsija on yli 120 vuotias pitsihuvila, jossa toimii Tampereen vanhin kesäravintola. Yksityistilaisuuksissa suuri pääsali taipuu monenlaisiin erilaisiin kattauksiin ja upea pitsihuvila muuntuu loppuillasta vaikkapa discoksi.

Saaresta löytyy lisäksi 100 hengen paviljonki, katettu tanssilava ja 400 hengen katsomolla varustettu kesäteatteri, joka toimii tarvittaessa auditoriona. Huipenna kesäpäivä vaikka lavatansseihin tai pidä omat festarit. Mahdollisuudet ovat rajattomat.

Saaresta löytyvillä pelivälineillä on helppo pitää vaikka firman kesäolympialaiset Viikinsaaressa. Kisan jälkeen nautitaan rantasaunan löylyistä ja Pyhäjärven aalloista.

Saaren tiloja ja toimintoja:

• Pitsihuvila ja lasiveranta

• Paviljonki

• Kesäteatteri

• Tanssilava

• Saarishop ja taidegalleria

• Rantasauna

Pyydä

• Café Hellmann

• Luontopolku

• Jalkapallokenttä

• Minigolf

• Monenlaisia kesälajeja ja harrastusvälineitä www.hopealinjat.fi • www.viikinsaari.fi • www.ravintolaviikinsaari.fi

meiltä tarjous yrityksesi tilaisuudesta!

Toivon, että näkisimme tässä ajassa myös mahdollisuuksia haasteiden ohella.

Tie kasvuun on auki

OLEMME odottaneet kasvua alkavaksi jo monta vuotta, ja joutuneet pettymään vuodesta toiseen. Suomen talouden kasvu on ollut vaatimatonta jo toista vuosikymmentä. Syitä tähän voidaan hakea sekä kotimaasta että globaalista tilanteesta. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu edelleen eikä Lähi-idän tilannekaan ole ratkennut. Suurimmat haasteet näissä tragedioissa ovat toki paikallisilla ihmisillä, mutta sodat aiheuttavat epävarmuutta myös globaaliin talouteen. Presidentti Trumpin politiikka sekä puheet Grönlannista ja tulleista eivät ole epävarmuutta ainakaan vähentäneet. Globaalit haasteet ovat kuitenkin kaikille samat.

Myös kotimaisista syistä voidaan väitellä. Nykyisen hallituksen tai edeltäjien politiikkaa voidaan arvostella tai syyllistää yrityksiä kasvuhaluttomuudesta sekä kuluttajia liiallisesta varovaisuudesta. Syitä on varmasti useita ja epävarmuutta on jatkossakin. Tähän meidän on sopeuduttava. Tämä aika haastaa meitä kehittämään resilienssiä ja muutoskyvykkyyttä sekä henkilökohtaisella että organisaatioiden tasolla.

Talouden näkymät ovat vuoden alussa jälleen toiveikkaat. Ekonomistit laajalla rintamalla odottavat talouden kasvavan viime vuotta paremmin ja kasvun parantuvan edelleen lähivuosina. OP Pohjolan Suuryritystutkimuksen, Elinkeinoelämän keskusliiton PK-pulssin ja kauppakamarin oman kyselyn mukaan entistä useampi yritys tavoittelee kasvua, pohtii investointeja sekä yrityskauppoja. Teollisuuden ja palveluiden luottamusindikaattorit ovat parantuneet ja rakentamisessakin on nähtävissä varovaista toiveikkuutta. Kuluttajien luottamus omaan talouteen on myös parantunut, vaikka luottamus yleisellä tasolla on edelleen heikko ja osaltaan jarruttaa kasvua.

Toivon, että näkisimme tässä ajassa myös mahdollisuuksia haasteiden ohella. Meillä on paljon osaamista, ja monella yrityksellä

56. vuosikerta ISSN 0782-3541 (painettu), ISSN 1458-4417 (verkkolehti)

Julkaisija ja kustantaja

Tampereen kauppakamari

Technopolis, Kalevantie 2 D, 5 krs., 33100 Tampere puhelin (03) 230 0555

www.tampereenkauppakamari.fi

Päätoimittaja Antti Eskelinen, Tampereen kauppakamari

on hyvät edellytykset tehdä investointeja ja hakea kasvua. Yritysten ja yksityishenkilöiden tileillä on varoja enemmän kuin koskaan. Pankkien rahoitushanojakin on varaa avata ja siten mahdollistaa kasvun voimistumista.

Kasvua haemme myös päivitetyssä kauppakamarin strategiassamme. Visiomme on entinen: Vauras, avoin ja kilpailukykyinen Pirkanmaa. Perustehtävämme on edistää alueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, yrittäjyyttä, tervettä kilpailua, kansainvälistymistä ja markkinataloutta. Haluamme, että arvomme luotettavuus, asiantuntijuus ja yhteistyö näkyvät päivittäisessä toiminnassamme.

Strategian keskeisiksi tavoitteiksi määrittelimme kolme teemaa: 1. vaikuttamisen ja elinvoiman rakentamisen yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa, 2. osaamisen ja uudistuskyvyn kasvattamisen HHJ-koulutuskokonaisuuden sekä alueen erinomaisten oppilaitosten ja kamarin omien koulutusten avulla, 3. ihmisten, organisaatioiden ja ideoiden yhdistämisen sekä erilaisten yhteistyömuotojen fasilitoinnin. Vuosittain määrittelemme teemoille tarkemmat tavoitteet ja toimenpiteet.

Maailman tapahtumiin voimme yleensä vaikuttaa vain välillisesti. Siksi meidän kannattaa keskittyä enemmän siihen, mihin voimme vaikuttaa konkreettisesti. Meillä on Pirkanmaalla maailmanluokan osaamista, hyviä ekosysteemejä ja hyvä yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Meillä on taito käydä yhdessä avointa vuoropuhelua ja laatia yhteisiä suunnitelmia ja tavoitteita. Meidät tunnetaan siitä, että me myös toteutamme suunnitelmat.

Laitetaan siis kasvu yhdessä liikkeelle!

Toimitussihteeri Jenna Auranaho, puhelin 044 033 1303, jenna.auranaho@effet.fi

Ilmoitusmyynti Kruunu Media Oy, Henna Anttila, puhelin 050 541 9943, henna.anttila@kruunumedia.fi

Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki aineistot@kruunumedia.fi

Painopaikka PunaMusta Tampere Oy

Painos 11 000 kpl

Jakelu Lehti postitetaan Tampereen kauppakamarin jäsenille ja sidosryhmille sekä jaetaan kattavasti yrityksiin Pirkanmaalla

Lehden osoiteasiat Sinikka-Susanne Pesonen, sinikka-susanne.pesonen@tampereenkauppakamari.fi

Kannen kuva Olli-Pekka Latvala

Seuraava lehti ilmestyy 15.4.2026 www.tampereenkauppakamarilehti.fi

JANI VILPPONEN • puheenjohtaja • Tampereen kauppakamari

Missä olet, osaava omistaja!

RAHOITUS on yritystoiminnan voiteluaine. Sen vaikutus ei aina näy päällepäin, mutta sen puute havaitaan nopeasti.

Pankkien ja usein ekonomistienkin näkemys on ollut se, että Suomessa ”kaikki hyvät ideat saavat rahoituksen”. Yritysten lattiatasolla asia nähdään monesti toisin: rahoitus on pullonkaula.

Helmikuun alussa julkaistiin Laboren ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n raportti Kansantalouden ja yritysten kasvuharppaus. Sen tekijät Mika Maliranta ja Petri Rouvinen kirjoittavat, että koronan jälkeisenä aikana Suomen yritysrahoituksen ympäristö on vaikeutunut selvästi.

Viime vuosikymmenen puolella Suomessa yritykset kohtasivat vähemmän rahoitusongelmia kuin Tanskassa tai Ruotsissa ja merkittävästi vähemmän kuin muussa Euroopassa. Mutta viimeisen neljän vuoden aikana tuuli on kääntynyt vastaiseksi.

Yritysten kokemat ongelmat ovat lisääntyneet ja olemme eurooppalaisessa joukossa ainoana menossa väärään suuntaan. Ruotsissa ja Tanskassa koetut ongelmat ovat vähentyneet ja kokemus rahoitusympäristöstä on jo parempi kuin Suomessa.

Joten mitäs nyt?

Suomen yritysrahoituksen järjestelmä on ollut suhteellisen hyvä, tutkijat sanovat, mutta siltikin jäljessä Ruotsia ja Yhdysvaltoja. Ikävä yksityiskohta on se, että Suomen ongelmat koskevat ennen kaikkea kasvun kannalta kriittistä joukkoa, nuoria ja innovaatiovetoisia yrityksiä.

Kasvun painopiste siirtyy nuorempiin yrityksiin, joiden menestys perustuu usein aineettomiin tekijöihin. Jos yrityksellä on osoittaa luoton vastineeksi reaalivakuus, luotonsaanti on helpompaa. Mutta silloin kun kohteena on ei kiinteä ja realisoitava omaisuus, rahoittajat helposti vetäytyvät.

Maliranta ja Rouvinen vaativat, että yritysrahoitus on nostettava yhteiskuntapolitiikan keskiöön. ”Kasvun kannalta on ratkaisevaa, että maassamme on aktiivisia ja riskejä kaihtamattomia omistajia, joilla on aito panos ja osaaminen pelissä,” he kirjoittavat. Ja siinä osuu tikka kymppiin.

Asian ydin on ilmaus ”aktiivinen”. Taitava oman pääoman ehtoinen omistaminen on osallistuvaa ja pitkäjänteistä.

ETLA:n viimesyksyisessä tutkimuksessa havaittiin, että pääomasijoittajien vaikutus yritysten kasvuun on näkyvä, jopa hätkähdyttävä: pääomasijoittajien kohdeyritykset kasvoivat keskimäärin 67 prosenttiyksikköä kovemmalla vauhdilla. Tämä ei selity vain yrityksen käyttöön tulevalla rahalla, vaan hyvä omistaja haluaa tunnistaa toiminnan osaamis- ja resurssikapeikot. Keskeiset prosessit analysoidaan ja sen jälkeen moderni omistaja voi tuottaa paikalle asiantuntijat, jotka alkavat ohjata esimerkiksi IT:tä tai henkilöstöhallintoa uuteen asentoon.

Yhtä hopealuotia aktiivisten sijoittajien kasvattamiseen ei ole, mutta ihan tumput suorana ei päättäjien tarvitse istua.

Voisimme aluksi saattaa oman ja vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen verotuksessa samalle viivalle, koska nykykäytäntö suosii velkarahoitusta. Samalla tulisi oikaista verotuksen mutkat kotimaisten pääomasijoitusrahastojen osalta, jotta yleishyödylliset säätiöt uskaltaisivat paremmin niihin mukaan ja sitä kautta kasvutalkoisiin.

Kun maan seuraavaa hallitusta kootaan ja kaikki taas kerran puhuvat kasvusta, olisiko tässä kaksi ensimmäistä askelta oikeaan suuntaan?

Yritysten kokemat rahoitusongelmat ovat lisääntyneet ja olemme eurooppalaisessa joukossa ainoana menossa väärään suuntaan.

Taloushallintoliiton auktorisoituja tilitoimistoja

Accounts.fi Tilitoimisto

AM Accounts Oy, Accounts.fi Helsinki Oy

Hatanpään valtatie 40 F • 33900 Tampere • Puh. 050 338 4720 anssi.kauppila@accounts.fi • www.accounts.fi

Gallant Oy

Hämeenkatu 26 A 33200 Tampere

Puh. 03 271 0700 sales@gallant.fi www.gallant.fi

GOS Group Oyj

Technopolis Yliopistonrinne

Kalevantie 2, A-talo 33100 Tampere petri.mattila@gos.fi

Puh. 040 716 9391 www.gos.fi

Integrata Oy

Finlaysoninkuja 21 A 33210 Tampere info@integrata.fi www.integrata.fi

Kirjanpitotoimisto Kaleva Oy

Itsenäisyydenkatu 25

33500 Tampere

Puh. 040 719 6468 info@kirjanpitokaleva.fi www.kirjanpitokaleva.fi

Vaikuttavaa osaamista!

TAKKin koulutuksista saat varmuutta ja ideoita omaan tekemiseesi. Oppisopimuskoulutuksissa viet osaamisesi heti käyttöön.

• Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto 9.4.2026–30.9.2027, haku 9.3. asti

• Lähiesihenkilötyön ammattitutkinto 22.4.2026–30.4.2027, haku 30.3. asti

• Palvelumuotoilukoulutus, tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto 18.3.2026–17.3.2027, haku 22.2. asti

Pörssiyhtiöissä ennätysmäärä naisjohtajia

n Naisten osuus pörssiyhtiöiden johtoryhmien jäsenissä nousi 31 prosenttiin, mikä on uusi ennätys. First North -yhtiöissä naistoimitusjohtajien määrä tuplaantui 13 prosenttiin. Tiedot käyvät ilmi Keskuskauppakamarin naisjohtajakatsauksesta.

Sekä markkina-arvoltaan suurissa että keskisuurissa pörssiyhtiöissä naisten osuus johtoryhmien jäsenistä nousi jo 33 prosenttiin. Nousua edellisvuodesta oli suurissa pörssiyhtiöissä yksi ja keskisuurissa kolme prosenttiyksikköä. Naiset ja miehet ovat johtoryhmätasolla tasapuolisesti edustettuna jo 30 prosentissa pörssiyhtiöistä.

Sen sijaan toimitusjohtajien osalta naisten määrä laski kahdella edellisvuodesta. Nainen on toimitusjohtajana 11 pörssiyhtiössä, mikä vastaa kahdeksaa prosenttia kaikista pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista.

First North -yhtiöiden naistoimitusjohtajien määrä tuplaantui kolmesta kuuteen. Naisia on nyt toimitusjohtajana 13 prosentissa First North -yhtiöistä. Johtoryhmän muiden jäsenten osalta naisten osuus säilyi ennallaan 29 prosentissa. Myös naisten osuus liiketoimintoja johtavista johtoryhmän jäsenistä säilyi ennallaan 20 prosentissa.

PALKITTUJA

Sandvikille Tasavallan Presidentin kansainvälistymispalkinto

n Tasavallan Presidentti myönsi vuosittaisen kansainvälistymispalkinnon pitkäaikaisena investoijana kunnostautuneelle Sandvik Mining and Construction Oy:lle.

Kansainvälistymispalkintoja jaettaessa huomiota kiinnitetään erityisesti kilpailukykyyn, liiketoiminnan kansainvälisyyteen sekä kannattavuuteen. Lisäksi arvioinnissa painotetaan toiminnan vastuullisuutta, vaikutuksia suomalaiseen osaamiseen ja työllisyyteen sekä investointeihin Suomeen ja Suomen innovaatioympäristön tunnetuksi tekemiseen.

– Suomi on kaivosteknologiamme datavetoisen valmistus-, tutkimus- ja kehitystyön keskus, sanoo Sandvik Suomen toimitusjohtaja Mats Eriksson.

Pirkkalaan työpaikka 270 hengelle

n JIS Automation Oy:n uusien toimitilojen rakennustyöt ovat käynnissä Pirkkalan Jasperintiellä. Uuden päärakennuksen on määrä valmistua heinäkuussa 2026.

Uudisrakennus käsittää noin 4 400 neliön monipuoliset tuotantoja varastotilat sekä moderneja toimistotiloja. Rakennus tarjoaa JIS Automation Oy:lle merkittävästi lisää kapasiteettia nopeasti kasvavan toiminnan tueksi. Yhtiö on laajentunut vauhdilla ja uusiin toimitiloihin tulee

tilat yli 200 henkilölle sekä yrityksen omalle keskusvalmistukselle. – Kasvumme myötä meillä on tullut nykyisissä toimitiloissamme seinät vastaan, ja halusimme tuoda kaikki osaajamme saman katon alle. Uusi toimitilakokonaisuus mahdollistaa kasvumme myös jatkossa, kertoo JIS Automation Oy:n toimitusjohtaja Jouni Isokivi Urakoitsijana rakennushankkeessa toimii Meijou Oy.

Kestävä kansainvälinen opiskelijarekrytointi on koko yhteiskunnan asia

n Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia kasvun ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Vuonna 2024 ammattikorkeakouluissa opiskeli yli 10 000 lukuvuosimaksullista opiskelijaa.

Ammattikorkeakoulujen ensisijainen vastuu on varmistaa, että kansainväliset opiskelijat ovat kyvykkäitä suorittamaan korkeakouluopintoja. Tätä on varmistettu muun muassa ammattikorkeakoulujen keskinäisellä yhteistyöllä opiskelijarekrytoinnissa ja -valinnoissa, avoimella viestinnällä, kansainvälisten opiskelijoiden palveluiden kehittämisellä sekä luotettavien agenttien käytöllä.

Ulkomaisten opiskelijoiden rekrytoinnille on paljon reunaehtoja, jotka osaltaan vaikeuttavat ammattikorkeakoulujen opiskelijarekrytointia.

– Korkeakoulujen kansainväliseen opiskelijarekrytointiin vaikuttavat monet toimijat ja muuttuva lainsäädäntö. Korkeakoulutus on pitkäkestoista toimintaa, ja tämä pitäisi huomioida muutoksia suunniteltaessa ja toteutettaessa, avaa tilannetta ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston puheenjohtaja, toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola

Ammattikorkeakouluja on ohjattu lisäämään merkittävästi koulutusperäistä maahanmuuttoa ja helpottamaan Suomea vaivaavaa osaajapulaa. Tavoitteeksi on asetettu myös, että 75 prosenttia valmistuvista kansainvälisistä opiskelijoista työllistyisi Suomen työmarkkinoille valmistumisen jälkeen.

Uusi päärakennus nousee JIS Automationin nykyisten toimitilojen läheisyyteen, Jasperintien yritysalueelle.

Pilvipalveluiden turvallisuus nousi yritysjohdon pöydälle

n Viime aikojen Yhdysvaltoja koskevat geopoliittiset riskit, kauppasota ja teknologiariippuvuudet ovat nostaneet aiemmin teoreettisen keskustelun pilvipalveluiden turvallisuudesta ja datan sijainnista aivan uudella tavalla yritysjohdon pöydälle.

– Aiemmin tämä oli enemmän akateemista pohdintaa. Nyt monella on oikeasti hätä. Yrityksissä nähdään todellisena uhkana se, että suurvaltojen päätökset voivat vaikuttaa suoraan pilvipalveluiden saatavuuteen, hintaan ja datan käyttöön, sanoo kotimaisen pilvipalvelutoimijan Magic Cloudin toimitusjohtaja Timo Haapavuori

– Moni yritys on vasta nyt havahtumassa siihen, että datakeskuksen fyysinen sijainti ei yksin kerro, kuka dataa todellisuudessa hallitsee. Jos palveluntarjoaja on yhdysvaltalainen, siihen kohdistuvat USA:n viranomaisvaatimukset.

– Moni on luottanut siihen, että jos data on Euroopassa, kaikki on kunnossa. Tätä se ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, Haapavuori muistuttaa.

Magic Cloudin teknologiajohtajan Jarkko Kovalan mukaan myös EU:n mahdolliset vastatoimet Yhdysvaltojen kauppapolitiikalle voivat vaikuttaa merkittävästi pilvipalveluihin.

– On jo väläytelty, että EU voisi vastata tariffiuhkiin rajoittamalla yhdysvaltalaisten palveluiden vientiä Eurooppaan – mukaan lukien pilvipalvelut. Se olisi yrityksille iso shokki, jos kriittiset järjestelmät ovat täysin näiden varassa.

Leena

Aalto Vuoden yritysjohtaja, Pekka Tammela elinkeinovaikuttaja

n Pirkanmaan Vuoden yritysjohtajaksi on valittu Koja Yhtiöt Oy:n ja Koja Oy:n toimitusjohtaja Leena Aalto, ja Vuoden elinkeinovaikuttajaksi Auroora Yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja Pekka Tammela. Palkinnot luovutettiin heille perinteisessä Kauppakamarigaalassa tammikuussa.

Vuoden yritysjohtajana palkittu Leena Aalto siirtää huomion nopeasti yrityksen tärkeimpään voimavaraan. Aallon mukaan tunnustus kuuluu ennen kaikkea henkilöstölle.

– Meillä on sitoutuneita ja osaavia ihmisiä, joiden työ näkyy suoraan yrityksen menestyksessä, Aalto sanoo.

Koja Group toimii kiinteistö-, laiva- ja prosessiteollisuuden ratkaisuissa globaalisti. Monille Kojan teknologia on huomaamaton osa arkea – ilmanvaihto-, lämmitys- ja jäähdytysratkaisut toimivat sairaaloissa, kouluissa ja maailman suurimmilla risteilijöillä.

henkilöstölle. Silloin ihmiset uskaltavat suunnitella, kehittää ja katsoa tulevaisuuteen, Aalto toteaa.

Vaikuttaminen on vastuunkantoa

Vuoden elinkeinovaikuttajaksi valittu Pekka Tammela edustaa vaikuttamista, joka ei perustu yksittäisiin suuriin tekoihin vaan vuosien mittaiseen vastuunkantoon. Omistajana, sijoittajana ja hallituksissa hän on ollut mukana lukuisissa yrityksissä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto nousee satoihin miljooniin euroihin.

NIMITYKSIÄ

Uuden Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen ylijohtajana aloitti Juha Sammallahti

n Diplomi-insinööri Juha Sammallahti on aloittanut Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen ylijohtajana 1.1.2026. Keskus hoitaa Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen elinvoimaan, liikenteeseen, maaseutuun ja ympäristöön liittyviä tehtäviä. Sammallahden nimitys on voimassa vuoteen 2030.

Sisä-Suomen elinvoimakeskuksessa hoidetaan muun muassa elinkeinoihin, osaamiseen, maahanmuuttoon, kotoutumiseen, maatalouteen, maaseudun kehittämiseen, liikenteeseen ja tienpitoon, alueidenkäyttöön ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviä tehtäviä.

Yhtiön omistajien vuonna 2016 tekemä päätös säilyttää yhtiö perheomisteisena vähintään seuraavat sata vuotta on konkretisoitunut mittavina investointeina. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Koja Group on investoinut noin 100 miljoonaa euroa tuotantoon, tiloihin ja teknologiaan eri puolilla Suomea.

– Kun omistajat ovat sitoutuneita yrityksen kehittämiseen, se luo luottamusta myös

– Todellinen vaikuttaminen on ennen kaikkea pitkäjänteistä vastuunkantoa. Omistajuutta, joka katsoo vuosien ja vuosikymmenten päähän. Usein se tarkoittaa pieniä, arkisia päätöksiä, joiden merkitys näkyy vasta ajan kanssa, Tammela sanoo.

Sekä Vuoden yritysjohtajan että Vuoden elinkeinovaikuttajan työssä korostuu yhteinen ajatus: kestävä kasvu syntyy rohkeudesta tehdä päätöksiä ja halusta sitoutua pitkälle tulevaisuuteen.

Tampereen kauppakamari on jakanut tunnustusta yritysjohtajille vuodesta 1995 ja elinkeinovaikuttajille vuodesta 2005.

Perinteinen Kauppakamarigaala kokosi alueen vaikuttajia yhteen Komediateatteri Palatsin upeaan miljööseen.

Leena Aalto ja Pekka Tammela vastaanottivat huomionosoituksensa Kauppakamarigaalassa.

– Pirkanmaalla on paljon vetovoimatekijöitä, jotka kannustavat yrityksiä investoimaan, sanoo Elinkeinoelämän Keskusliiton yrittäjyyden ja kansainvälisen kaupan johtaja Petri Vuorio.

Paikallisten yritysjohtajien paneelissa Jani Vilenius (vas.), Karoliina Partanen, Aleksi Arpiainen ja Miika Mäkitalo pohtivat keinoja, joilla pirkanmaalaisten yritysten kasvua pystyttäisiin parhaiten tukemaan.

Pirkanmaalla eväät kasvun moottoriksi

Pirkanmaalaisten yritysten kasvuodotukset tälle vuodelle ovat maan korkeimmat.

– Alueella on paljon vetovoimatekijöitä, jotka kannustavat yrityksiä investoimaan, totesi Elinkeinoelämän Keskusliiton johtaja Petri Vuorio EK:n ja Tampereen kauppakamarin yhteisessä ReStart-kasvutapahtumassa.

EK:n Pk-pulssiselvityksen mukaan muualla maassa investoinnit makaavat vielä pitkälti jäissä, mutta Pirkanmaalla katsotaan jo tulevaisuuteen.

– Alueen yritysten kasvuodotukset ovat maan suurimmat. Seuraavaksi eniten investointeja odotetaan Pohjois-Suomeen, EK:n yrittäjyyden ja kansainvälisen kaupan johtaja Petri Vuorio sanoi.

– Suomen kasvu vaatii kuitenkin onnistumista kansainvälisillä markkinoilla.

EK:n dataikkunan mukaan Pirkanmaalla on vireillä vihreän siirtymän investointeja jopa 2,5 miljardin euron arvosta. Valtaosa

hankkeista on vielä selvittely- tai suunnitteluvaiheessa, eivätkä kaikki suunnitelluista hankkeista tule lopulta toteutumaan. Pirkanmaa on kuitenkin alueena tulevaisuudessakin merkittävässä roolissa esimerkiksi vihreän energian tuotannossa. Vetyhankkeiden osuus suunnitelluista investoinneista on noin puolet, 1,2 miljardia.

– Jos hankkeet toteutuvat, ne voivat tuoda alueelle lähes 800 henkilötyövuotta, lähes 300 miljoonan euron arvonlisän sekä 15 miljoonan euron kiinteistöverotulot, Vuorio arvioi.

Investointeja jarruttaa tällä hetkellä vallitseva yleinen epävarmuus, joka heikentää luottamusta tulevaisuuteen. Pirkanmaalla Vuorio näkee kuitenkin useita vetovoimatekijöitä, jotka antavat alueelle selkeät eväät toimia jopa koko maan kasvun moottorina.

– Alueen kolme tukijalkaa ovat täältä löytyvä teknologinen osaaminen, vahvat teolliset klusterit ja erinomainen energiainfrastruktuuri eli päästöttömän sähkön saavutettavuus.

– Keskeisiä uuden viennin ja kasvun mahdollisuuksia Pirkanmaan näkökulmasta ovat Euroopan puolustuksen ylösajo, Saksan 500 miljardin infrastruktuurihanke ja Ukrainan yli 500 miljardin euron jälleenrakentamishanke. Tamperelaisella ja pirkanmaalaisella osaamisella on paljon tarjottavaa näille hankkeille, Vuorio valoi uskoa.

Panelistit kannustivat tekoihin

Tilaisuudessa järjestettiin myös paneeli, jossa Tampereen Tiivisteteollisuus Oy:n Aleksi Arpiainen, Happy Or Notin Miika Mäkitalo, Sandvikin Jani Vilenius ja AI Finlandin Karoliina Partanen keskustelivat siitä, millä eväin kasvu Pirkanmaalla tehdään.

Mäkitalo muistutti yleisön mieleen perusasiat, joilla esimerkiksi Happy or Not kilpailussa pärjää.

– Kasvu tulee vain myynnillä ja markkinoinnilla. Ehdimme tottua maailman ennakoitavuuteen, mutta nyt me aamuisin luemme X:stä, minkälainen markkina Yhdysvalloissa on tänään. Päätöksiä tulee ja menee, ja ne voivat olla voimassa 16 tuntia. Niihin on vain sopeuduttava.

Valtiovallalta panelistit toivoivat toimia kasvun tukemiseen.

– Pitäisi olla selkeitä ratkaisuja tyyliin ”jos haluat kasvaa, meillä on tarjota teille tällainen kasvupaketti”. Tarvitsemme uusia yrityksiä Pirkanmaalle, mutta samalla pitäisi myös varmistaa, että täällä jo olevilla kasvavilla yrityksillä on mahdollisuudet jatkaa kasvuaan, Aleksi Arpiainen muistutti.

Myös Jani Vileniuksen viesti pirkanmaalaisille yrityksille oli selkeä:

– Meillä on jo täällä hyvä ekosysteemi. Nyt se pitäisi vielä kääntää tekosysteemiksi.

Teksti Jari Runsas

Kuva EK / Robert Örthén

Kuva Kristiina Borgenström Sudhakaran

Vaikuttamisfoorumi kokosi

Pirkanmaan päättäjät yhteisen kasvukeskustelun äärelle

Tampereen kauppakamarin 2. helmikuuta järjestämä Vaikuttamisfoorumi kokosi helmikuun alussa Tampereelle laajan joukon Pirkanmaan päättäjiä, elinkeinoelämän edustajia ja sidosryhmiä keskustelemaan alueen kasvun edellytyksistä.

Vaikuttamisfoorumissa esiteltiin Tampereen kauppakamarin uusi vaikuttamissuunnitelma vuodelle 2026, mutta keskustelu laajeni nopeasti suunnitelman yksityiskohtia laajemmiksi näkemyksiksi yhteistyöstä, osaamisesta ja kilpailukyvystä.

Yhteistyö korostuu epävarmoina aikoina

Tilaisuuden avannut Tampereen kauppakamarin puheenjohtaja Jani Vilpponen korosti puheenvuorossaan Pirkanmaan roolia koko Suomen kasvun ajurina. Hänen mukaansa maakunnalla on hyvät lähtökohdat

menestyä, mutta yksin toimiminen ei enää riitä.

– Silloin kun kaikki menee hyvin, voi pärjätä yksinkin pitkälle. Mutta tällaisessa ajassa on tärkeää elää yhdessä ja viedä asioita eteenpäin yhteistyössä, Vilpponen totesi.

Vilpponen nosti esiin teknologisen murroksen, tekoälyn vaikutukset ja osaamisen merkityksen yritystoiminnalle. Pirkanmaan vahvuutena hän näkee kyvyn siirtää suunnitelmat käytäntöön.

– Tekeminen on meidän supervoimamme. Me emme pelkästään suunnittele, vaan myös teemme, hän kiteytti.

Yritysten ääni vaikuttamistyön perustana

Tampereen kauppakamarin johtaja Markus Sjölund kuvasi vaikuttamissuunnitelmaa yrityskentän yhteiseksi näkemykseksi Pirkanmaan tärkeimmistä kehittämiskohteista. Suunnitelma perustuu valiokuntatyöhön

ja jäsenyrityksille tehtyyn kyselyyn, jossa elinkeinoelämä pääsi priorisoimaan vaikuttamistyön kärkiä.

Sjölund painotti myös laajan luottamushenkilöverkoston merkitystä vaikuttamistyössä.

– Viesti vahvistuu aina, kun sitä puhutaan turuilla ja toreilla. Meillä on yli 300 luottamushenkilöä, ja se on tässä työssä iso voimavara, Sjölund sanoi.

Liikenne ja osaajat keskustelun ytimessä

Tilaisuuden keskusteluissa liikenne nousi toistuvasti esiin Pirkanmaan ja koko Suomen kilpailukyvyn edellytyksenä. Erityisesti esillä olivat valtatie 12:n kehittäminen sekä pääradan peruskorjaus, joiden nähtiin palvelevan laajasti elinkeinoelämän tarpeita.

Vaikuttamisfoorumissa suunnitelmaa kommentoinut kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen kuvasi kokonaisuutta

Teksti ja kuvat Jenna Auranaho

osuvaksi vastaukseksi tämänhetkiseen epävarmuuteen.

– Me elämme turvallisuuden ja talouden osalta vähän sumussa tällä hetkellä. Mutta se mikä meidän supervoimamme on täällä, on yhteistyö. Me teemme asioita yhdessä, Ikonen sanoi.

Kansanedustaja Jouni Ovaska korosti puheenvuorossaan, että Pirkanmaan liikennehankkeet eivät ole vain alueellisia kysymyksiä.

– Me emme näitä asioita aja vain pirkanmaalaisina. Nämä hankkeet koskettavat koko maata, Ovaska sanoi ja peräänkuulutti kokonaisvaltaista tarkastelua suurissa investoinneissa.

Osaavan työvoiman merkitys korostuu

Osaavan työvoiman saatavuus nousi foorumissa liikenteen rinnalla keskeiseksi teemaksi. Tampereen kauppakamarin varatoimitusjohtaja Peer Haataja tiivisti asian elinkeinoelämän näkökulmasta.

– Jos tiivistetään yhteen lauseeseen, kyse on siitä, että Pirkanmaalla on oltava osaajia elinkeinoelämän tarpeisiin, Haataja sanoi.

Hänen mukaansa rajalliset resurssit korostavat yhteistyön ja vaikuttavuuden merkitystä koulutus- ja työvoimapolitiikassa. Keskustelussa nousivat esiin myös kansainvälisten osaajien rooli ja koulutusjärjestelmän kyky vastata työelämän muutoksiin.

Kansanedustaja Lauri Lyly puolestaan muistutti, että korkea työttömyys jarruttaa taloutta ja heijastuu kulutukseen.

– Niin kauan kuin ihmisiä pelottaa työttömyys ja säästetään pahan päivän varalle, kulutus ei lähde liikkeelle, Lyly totesi ja painotti koulutuksen merkitystä työmarkkinoiden toimivuudelle.

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen painotti yhteistyön merkitystä epävarmassa maailmantilanteessa sekä Pirkanmaan vahvuuksia kasvun rakentamisessa.

Vaikuttamissuunnitelma 2026

Tampereen kauppakamari on julkaissut vaikuttamissuunnitelmansa vuodelle 2026 tilanteessa, jossa Pirkanmaan ja koko Suomen elinkeinoelämä etsii suuntaa epävarman maailmantilanteen keskellä.

Suunnitelma kokoaa yrityskentän yhteisen näkemyksen niistä tekijöistä, joiden varaan alueen kilpailukyky ja kasvu tulevina vuosina rakentuvat.

Vaikuttamissuunnitelman painopisteet jakautuvat neljään kokonaisuuteen: Suomen liikenteen solmupiste, maailmaa muuttavat osaajat, uudistuva teollisuus ja murrosteknologiat sekä kilpailukykyinen toimintaympäristö. Yhteistä kaikille teemoille on ajatus sii-

tä, että Pirkanmaan kehittäminen ei ole vain alueellinen kysymys, vaan osa koko Suomen kasvua.

Yritysten ääni suunnitelman lähtökohtana

Tampereen kauppakamarin johtaja Markus Sjölund kuvaa vaikuttamissuunnitelmaa elinkeinoelämän yhteiseksi viestiksi päättäjille. – Tämä ei ole yksittäisen organisaation näkemys, vaan koko jäsenistön yhteinen tahtotila. Yritykset ovat kertoneet, mitkä asiat aidosti vaikuttavat niiden investointeihin, kasvuun ja kilpailukykyyn, Sjölund sanoo. Vaikuttamissuunnitelman tavoitteena on paitsi tunnistaa keskeiset kehityskohteet myös viedä viestiä pitkäjänteisesti eteenpäin laajan luottamushenkilöverkoston kautta.

Liikenne on kilpailukyvyn perusta

Liikenne ja saavutettavuus muodostavat vaikuttamissuunnitelman keskeisimmän kokonaisuuden. Pirkanmaan rooli valtakunnallisena liikenteen solmukohtana nähdään ratkaisevana tekijänä niin elinkeinoelämän kuin työssäkäynnin ja matkailun näkökulmasta.

Teksti Jenna Auranaho

piirtää Pirkanmaalle kasvun tiekartan

Erityisesti esiin nousevat valtatie 12:n Alasjärvi–Huutijärvi- eli Tampere–Kangasala-välin kehittäminen, valtatie 3:n kehittämistarpeet välillä Lempäälä–Pirkkala sekä pääradan peruskorjaus. Hankkeiden merkitys ulottuu Pirkanmaan ulkopuolelle, ja niiden nähdään tukevan koko Suomen logistista toimivuutta.

Vaikuttamissuunnitelmassa tarkastellaan myös Lentorataa, jonka osalta kauppakamari aikoo selvittää jäsenyritysten näkemyksiä sen vaikutuksista yritysten matkustamiseen ja saavutettavuuteen.

– Liikenneinvestoinnit eivät ole aluepolitiikkaa, vaan elinkeinopolitiikkaa. Sujuvat yhteydet ovat edellytys sille, että yritykset voivat toimia tehokkaasti ja houkutella osaajia, Sjölund kiteyttää.

Osaajat ratkaisevat kasvun mahdollisuudet

Osaavan työvoiman saatavuus on vaikuttamissuunnitelman toinen keskeinen kärki. Pirkanmaan vahva koulutuskenttä ja monipuolinen elinkeinorakenne luovat hyvät lähtökohdat, mutta kilpailu osaajista kiristyy.

Tampereen kauppakamarin varatoimitusjohtaja Peer Haatajan mukaan

osaajapulan ratkaiseminen edellyttää laajaa kokonaisnäkemystä.

– Kyse ei ole vain koulutuspaikkojen määrästä, vaan siitä, miten koulutus, jatkuva oppiminen ja työelämän tarpeet kohtaavat, Haataja sanoo.

Vaikuttamissuunnitelmassa painotetaan ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen merkitystä sekä kansainvälisten osaajien roolia alueen kasvun tukena. Työperäisen maahanmuuton sujuvoittaminen ja kotoutumisen tukeminen nähdään välttämättöminä, jotta yritysten työvoimatarpeisiin voidaan vastata.

Uudistuva teollisuus ja murrosteknologiat

Pirkanmaan teollinen perusta on vahva, mutta vaikuttamissuunnitelmassa korostetaan uudistumisen tarvetta. Digitalisaatio, tekoäly ja vihreä siirtymä muuttavat liiketoimintaa nopeasti, ja yritysten on pystyttävä investoimaan uusiin teknologioihin.

Kauppakamari näkee, että julkisen sektorin rooli on luoda edellytykset investoinneille ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalle. Erityisesti puolustus- ja turvallisuussektori, mikrosirutek-

nologiat sekä teollisuuden uudet ratkaisut nousevat esiin Pirkanmaan vahvuuksina.

Kilpailukykyinen toimintaympäristö vaatii päätöksiä

Vaikuttamissuunnitelman neljäs kokonaisuus keskittyy yritysten toimintaympäristöön. Yritykset kaipaavat ennakoitavuutta, sujuvia lupaprosesseja ja sääntelyä, joka tukee kasvua eikä hidasta sitä.

Kauppakamari peräänkuuluttaa päätöksenteon pitkäjänteisyyttä ja rohkeutta tehdä myös vaikeita ratkaisuja, jotta Pirkanmaa säilyy houkuttelevana paikkana yritystoiminnalle ja investoinneille.

Pitkäjänteistä vaikuttamista yhteisellä viestillä

Vaikuttamissuunnitelma 2026 toimii Tampereen kauppakamarin edunvalvonnan työkaluna, mutta myös kutsuna yhteistyöhön. Sen tavoitteena on varmistaa, että Pirkanmaan elinkeinoelämän ääni kuuluu päätöksenteossa paikallisesti, valtakunnallisesti ja EU-tasolla.

– Kasvu ei synny itsestään. Se vaatii yhteistä näkemystä, sitoutumista ja jatkuvaa vaikuttamista, Sjölund summaa.

Kuva Visit Tampere, Laura Vanzo

Vauras, avoin ja kilpailukykyinen Pirkanmaa

Tampereen kauppakamarin strategia vuosille 2026–2028 tähtää toimenpiteisiin, joilla varmistetaan vauras, avoin ja kilpailukykyinen Pirkanmaa. Kamarin missiona on edistää alueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, yrittäjyyttä, tervettä kilpailua, kansainvälistymistä ja markkinataloutta.

Strategia pohjautuu Tampereen kauppakamarin jäsenilleen teettämän jäsenkyselyn palautteisiin. Yrityksillä on tarve verkostoitua yli toimirajojen, kehittää osaamistaan, vaikuttaa ja tulla kuulluksi alueellisesti. Lisäksi yritykset haluavat kansainvälistyä ja päästä uusille markkinoille, rakentaa yhteistyötä julkisen sektorin kanssa sekä saada ajankohtaista tietoa ja suuntaa liiketoimintaansa.

Kauppakamarin strategiset päätavoitteet strategiakaudelle voidaan jakaa kolmeen osaalueeseen. Niistä ensimmäinen on vaikuttaminen ja elinvoiman rakentaminen.

– Vaikutamme Pirkanmaan elinkeinoelämän ja jäsenyritystemme hyväksi. Siinä on tärkeää toimia verkostomaisesti ja laajassa sidosryhmätyössä yli rajojen. Yhteistyössä edistämme Pirkanmaan tavoitteita, ja varmistamme alueen yrityksille dynaamisen alustan myös 2030-luvulla, toimitusjohtaja Antti Eskelinen toteaa.

Kamarin tavoitteena on auttaa Pirkanmaan yrityksiä menestymään niin Suomessa kuin kansainvälisestikin varmistamalla erinomaiset toimintaedellytykset kotimaakunnassa. Strategiakaudella tuetaan kärkialojen – kuten siru- ja puolustusteollisuuden sekä kaksikäyttötuotteiden – kehittymistä. – Vaikuttamistyössä hyödynnämme jäsenyritystemme ja valiokuntiemme mittavaa asiantuntemusta. Tavoitteena on saada pirkanmaalaisen elinkeinoelämän ääni kuuluviin seuraavaa hallitusohjelmaa ja sen budjettitavoitteita laadittaessa etenkin liikenteen infrainvestointien, uudistuvan teollisuuden ja kaksikäyttöteknologioiden sekä maailmaa muuttavien osaajien tarjonnan varmistamiseksi. Tehtävämme on tuoda alueen vetovoima näkyväksi valtakunnallisesti ja varmistaa, että Pirkanmaa saa ansaitsemansa resurssit koko Suomen menestymisen vahvistamiseksi, johtaja Markus Sjölund sanoo.

Kasvatamme osaamista ja uudistuskykyä

Osaaminen on muuttuvassa maailmassa yksi tärkeimmistä elinkeinoelämän tukipilareista. Yritykset tarvitsevat riittävästi osaavaa työvoimaa ja uusia käsiä väestön ikääntyessä ja siirtyessä työelämästä reserviin.

– Vaikutamme aktiivisesti alueellisen koulutuspolitiikan laadullisiin ja määrällisiin tavoitteisiin ja koulutusmäärärahojen suuntaamiseen alueellemme. Omat, vuosittaiset ajankohtaistapahtumamme tukevat jäsen -

temme osaamista heille tärkeissä asioissa, ja mahdollistavat jäsenyritystemme tehokkaan tiedonsiirron verkostossamme, Tampereen kauppakamarin varatoimitusjohtaja Peer Haataja kertoo.

Kamari tarjoaa ajankohtaisia ja käytännönläheisiä koulutuksia muun muassa ulkomaankaupan, liiketoiminnan sekä osaamisen kehittämisen tarpeisiin reagoiden tarvittaessa nopeastikin toimintaympäristön muutoksiin.

Laajentuneen HHJ-tuoteperheen uusilla tuotteilla pyritään varmistamaan, että osallistujamäärät pysyvät nousujohteisina ja HHJ säilyttää asemansa Suomen tunnetuimpana hallitustyön koulutuksena. Kehitystyötä jatketaan sen varmistamiseksi, että HHJtuoteperhe vastaa hallitustyön korkeaa tasoa ja yritysten uudistuvia tarpeita.

Ihmiset, organisaatiot ja ideat yhteen

Strategiansa mukaisesti Tampereen kauppakamari on yksityisen ja julkisen sektorin yhdistäjä ja fasilitoija. Kauppakamarin valiokunnat ovat vaikuttamisen ja liiketoiminnan kehittämisen kanava.

– Verkostomme, valiokunnat ja lukuisat tapahtumat vahvistavat kauppakamariverkostoon osallistuvien yritysten ja sidosryhmien mahdollisuuksia lisäarvoa tuottavaan yhteistyöhön. Kehitämme jatkuvasti tapahtumiemme sisältöä ja madallamme osallis-

tumisen kynnystä. Tapahtumissamme syntyy kohtaamisia ja liiketoimintaa. Tarjoamme myös arvostettuja jäsenpalveluja, jotka tuottavat lisäarvoa verkostollemme, Antti Eskelinen toteaa.

Tavoitteena on parantaa edelleen jäsentyytyväisyyttä, kasvattaa jäsenmäärää ja lisätä jäsenpeittoa alueen yritysten keskuudessa.

Luotettava, asiantunteva ja yhteistyökykyinen

Strategian ytimessä ovat Tampereen kauppakamarin arvot – luotettavuus, asiantuntijuus ja yhteistyö.

Luotettavuus tarkoittaa Tampereen kauppakamarille läpinäkyvää ja johdonmukaista toimintaa Pirkanmaan elinkeinoelämän eduksi. Kauppakamari on jäsentensä vakaa ja uskottava kumppani.

Asiantuntijuus on kykyä jalostaa oikeaaikaista ja vakuuttavaa tietoa jäsenistöstään ja alueen taloudesta. Tiedon avulla kauppakamari viestii jäsenilleen ja sidosryhmilleen vaikuttavia näkemyksiä, joilla vahvistetaan jäsenverkoston ääntä.

Yhteistyö luo alueelle enemmän arvoa kuin yksikään toimija voi saavuttaa yksin. Kauppakamari on aktiivisesti mukana kokoamassa eri toimijoita yhteisten tavoitteiden ääreen koko Pirkanmaan elinkeinoelämän vahvistamiseksi.

Ihmisten, organisaatioiden ja ideoiden kohtaamisten mahdollistaminen on yksi kauppakamarin tärkeimmistä tehtävistä.

Teksti Jari Runsas

Lentoradan merkitys Pirkanmaalle

JOULUKUUSSA 2025 Euroopan unionin neuvosto pääsi sopimukseen Verkkojen Eurooppa III -rahoitusvälineen liikenneosion sisällöstä ja perustamisesta vuosiksi 2028–2034. Samassa yhteydessä nimettiin yhdeksi EU:n tasolla tunnistetuksi tärkeäksi yhteysväliksi Tallinna–Helsinki–Tamperekäytävä. Lentorata on yksi osa tätä kokonaisuutta. Lentoradalla tarkoitetaan uutta tunnelissa kulkevaa kaukoliikenteen raideliikenneyhteyttä Pasila–Helsinki-Vantaan lentoasema–Kerava välillä, jolloin lentoasema tulee suoran junayhteyden piiriin.

Monille suomalaisille Lentorata on suuri tuntematon. Se on usein väärinymmärretty pelkästään pääkaupunkiseudun liikennehankkeena, jolloin sen merkitystä valtakunnallisen raideliikenteen kehittämiselle ei tunnisteta. Lentorata kuitenkin nopeuttaa matka-aikaa Helsinki-Vantaan lentoasemalle enimmillään 25 minuuttia koko pääradan, samoin kuin Lahden oikoradan, suunnasta. Helsingistä matka-aika lyhenee 15 minuuttia.

Matka-aika lyhenee tietysti myös toiseen suuntaan. Sujuvammat yhteydet parantaisivat Tampereen ja koko Pirkanmaan kansainvälistä saavutettavuutta Helsinki-Vantaalta. Tämä tukisi sekä alueen yritysten liiketoimintaa että matkailua. Lentoradan myötä Pirkanmaan asema vahvistuisi edelleen yhtenä Suomen keskeisimmistä liikenteen solmukohdista. Lentorata voisi toteutuessaan tuoda Pirkanmaan alueelle lisää liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja sekä mahdollistaisi pitkällä tähtäimellä kestävän kasvun.

Lahden seudulla tämä on tunnistettu. Siellä Lentoradan uskotaan tukevan sekä asukasmäärän kasvua että yritysten sijoittumishalukkuutta alueelle. Fazerin muutolle ja datakeskushankkeille odotetaan jatkoa. Yliopisto odottaa kansainvälisten opiskelijoiden määrän kasvua. Vantaan Aviapolik-

sen alueelle, josta on kehittymässä Suomen toiseksi suurin työssäkäyntialue, olisi tulevaisuudessa enää reilun puolen tunnin junamatka Lahdesta.

Suomen mittakaavassa näin isoihin hankkeisiin tarvitaan tukea EU:sta. Kirjoitukseni alkuosaan viitaten, EU-rahoituskaan ei ole ilmainen lounas – pelkkä viiva kartalla ei vielä tarkoita rahahanojen aukeamista. Sen takaamiseksi tarvitaan hanke, jonka suunnittelua viedään johdonmukaisesti eteenpäin ja jonka toteutukseen osoitetaan Brysselin suuntaan yhtenäistä sitoutumista niin valtakunnan kuin alueidenkin tasolta. Valituksi hankkeeksi pääsyä eivät helpota myöskään uudet vaatimukset rajat ylittävästä ja liikennemuotoja yhdistävästä, eurooppalaisella raideleveydellä rakennettavasta sekä sotilaallista liikkuvuutta ja kaksoiskäyttöä tukevasta yhteydestä. Lentorata täyttää näistä kriteereistä kaksi ensimmäistä, mutta muihin tarvitaan vielä yhteinen näkemys tulevaisuudesta. Ne ovat myös Pirkanmaan talouden tulevaisuudelle tärkeitä tavoitteita.

Onko Lentorata uhka Tampere-Pirkkalan lentoasemalle? Ei välttämättä, sillä on oma roolinsa Pirkanmaan lentomatkustajien palveluissa, kunhan vaan muistamme käyttää niitä.

EU-rahoitus ei ole ilmainen lounas – pelkkä viiva kartalla ei vielä avaa rahahanoja.

JANNE SALONEN • toimitusjohtaja • Lentorata Oy

Kassavirran uudelleensijoitus ja pysyvä omistajuus luovat kestävää lisäarvoa.

pitkäjänteistä

Auroora Yhtiöt Oyj on suomalainen teollinen omistaja, joka keskittyy kannattavien ja kasvavien pk-yritysten pitkäjänteiseen kehittämiseen. Yhtiön tavoitteena on tarjota yrityksille paras mahdollinen koti kasvaa.

Auroora toimii pysyvänä omistajana yrityksille, joilla on vahva liiketoiminnan perusta ja halu kehittyä. Yhtiön taustalla on laaja ja yrittäjähenkinen omistajapohja: noin sata osakasta, joista merkittävä osa on itse yrittäjätaustaisia, moni Pirkanmaalta.

– Haluamme tukea suomalaisten yritysten kasvua ja turvata niiden pitkäjänteisen kehityksen kotimaisessa omistuksessa, sanoo Aurooran toimitusjohtaja Antti Rauhala

Yhtiö on kasvanut voimakkaasti viime vuosina sekä yritysostojen että orgaanisen kasvun kautta. Viime vuonna Auroora toteutti yhdeksän yrityskauppaa, ja liikevaihto kasvoi merkittävästi – uusin yritysosto tapahtui heti tämän vuoden tammikuussa.

Teollinen sarjayhdistelijä ja pysyvä omistaja

Aurooran liiketoimintamalli perustuu hyvää kassavirtaa tuottavien teollisten yhtiöiden ostamiseen ja kehittämiseen pitkäjänteisesti. Yhtiö tukee yrityksiä esimerkiksi strategiatyössä, investoinneissa ja kasvun rahoittamisessa, mutta operatiivinen päätöksenteko ja vastuu pysyy yhtiöiden omalla johdolla.

– Olemme pysyvä omistaja, jolla on vahvaa yritysostoja kehittämisosaamista, Rauhala korostaa.

Auroora on Suomen suurin teollinen sarjayhdistelijä omassa luokassaan: konserniin kuuluu yli 20 liiketoimintayhtiötä.

Kolme segmenttiä kasvun ja vastuullisuuden

ytimessä

Aurooran toiminta jakautuu kolmeen segmenttiin:

1. Sähköistys ja automaatio

2. Teolliset tuotteet ja palvelut

3. Puhdas vesi ja ympäristöteknologia

Segmenttejä yhdistävät pitkän aikavälin kasvunäkymät ja keskeinen rooli kestävän yhteiskunnan rakentamisessa.

Sähköistys ja energiamurros ovat Aurooran kasvun keskiössä. Yhtiö toimii suoraan vihreän siirtymän ja vastuullisuuden ytimessä ratkaisuissa, jotka edistävät energiatehokkuutta, päästöjen vähentämistä ja kestävää infrastruktuuria. Liiketoimintaratkaisut vahvistavat lisäksi teollisuuden kestävää kehitystä ja puhtaan veden saatavuutta. Teolliset tuotteet ja palvelut -segmentissä Auroora tukee teollisuuden keskeisiä ajureita kuten kokonaisturvallisuutta, vastuullista tuotantoa ja prosessien tehokkuutta, varmistaen, että kasvu ja kehitys tapahtuvat kestävästi.

– Auroora ei ole välivaihe, vaan pysyvä omistaja yhtiöi den tulevaisuuteen, Rauhala tiivistää.

Auroora Yhtiöt Oyj

Suomalainen teollinen sarjayhdistelijä ja kasvukumppani pk-yrityksille

Segmentit Sähköistys ja automaatio, Teolliset tuotteet ja palvelut, Puhdas vesi ja ympäristöteknologia

Kotipaikka Tampere

Liiketoimintayhtiöitä yli 20 Liikevaihto 2025 205 M€ (tilintarkastamaton), proforma 235 M€

Liikevaihdon kasvu 2025 +44 % (orgaaninen kasvu +13 %)

www.auroora.com

Auroora Yhtiöiden toimitusjohtaja Antti Rauhala.

Toivotamme pk-yritysten omistajat lämpimästi tervetulleiksi kahville Keskustorille.

Yksi tärkeä oppi on ollut keskeneräisyyden sietäminen.

”Yhdessä tehden syntyy luottamus –

Terhi Porkan työnantajan nimi Bondata viestii juuri sitä, mitä Porkka työltään toivoo: hyvällä tiedolla johtamista, ihmisten yhdistämistä.

– Sitä, että saadaan oikeat ihmiset oikeille paikoille ja rakennetaan kasvua ajantasaiseen ja luotettavaan tietoon perustuen.

Bondata syntyi kasvaakseen. Sen talousjohtajaa ja Tampereen kauppakamarin palveluvaliokunnan puheenjohtajaa askarruttaa yleisemminkin, miten Suomi ja yritykset saataisiin kasvun raiteelle.

– Kasvun rakentaminen vaatii yhteistyötä, sillä vastakkainasettelu ei auta meitä eteenpäin eikä johda positiivisiin asioihin. Tietysti rakenteiden on oltava kunnossa, jotta syntyy innovointia, osaamista ja tuottavuutta. Hengen pitäisi olla se, että Suomessa kannattaa yrittää ja tänne kannattaa rakentaa yrityksiä.

Terhi Porkka huomauttaa, että irtisanomiset ja muut synkät uutiset saavat kyllä

Teksti Annikaisa Knuutila • Kuvat Olli-Pekka Latvala

Terhi Porkkaa kiinnostaa hallitustyö tulevaisuudessa laajemminkin. – Roolini tytäryhtiöidemme hallituksissa on varmistaa, että päätökset tehdään hallinnollisesti oikein.

Toimin myös emoyhtiömme hallituksessa sihteerinä ja tiiviissä yhteistyössä hallituksen puheenjohtajan, hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan kanssa.

ja paras tulos”

palstatilaa, mutta myös onnistumisia pitäisi tuoda nykyistä enemmän esille.

– Sehän on hyvä, jos joku menestyy. Iloitaan yhdessä myös toisten onnistumisista!

Tiedetäänkö, mitä tavoitellaan?

Oman uransa kivijalan Terhi Porkka on rakentanut taloushallintoon ja tilintarkastukseen perustuvalle talousosaamiselle. Sen päälle hän on perehtynyt yritysjuridiikkaan ja yritysjärjestelyihin. Lisäksi tiedolla johtaminen, strategiatyö ja johtamisen kehittäminen ovat kiinnostaneet häntä aina.

Viime vuosina on pitänyt erityisen kiirettä. Go On -konserni muodostui yritysjärjes-

telyiden myötä vuonna 2022, jolloin Go On -henkilöstöpalvelut ja Feelback-tutkimuspalvelut yhdistyivät. Matkan varrella on toteutettu useita strategisia yrityskauppoja, joista suurin oli vuonna 2024 yhdistyminen Innolink-konsernin henkilöstö- ja tutkimuspalveluiden kanssa. Vuonna 2025 toteutettiin seitsemän yrityskauppaa ja viisi sulautumista, ja vuoden lopulla otettiin yhteiseksi brändinimeksi Bondata. Nykyisessä Bondata-konsernissa on 23 yhtiötä, ja konsernin viimeisimmän 12 kuukauden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 60 miljoonaa euroa. Toimihenkilöitä noin 140. Lisäksi Bondata-henkilöstöpalvelut työllistävät vuosittain tuhansia vuokratyöntekijöitä.

Bondatan palveluihin kuuluvat henkilös-

tövuokraus, rekrytointi, suorahaku, muutosturvavalmennus, soveltuvuusarvioinnit sekä henkilöstö- ja asiakaskokemukseen sekä markkinatutkimuksiin liittyvät tutkimuspalvelut.

– Haluamme kehittää aktiivisesti suomalaista työelämää yhdistämällä henkilöstö- ja tutkimuspalvelut johtamisen tueksi. Henkilöstö- ja asiakaskokemus ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa, ja kun tähän lisätään vielä markkinatutkimus, voidaan aidosti johtaa tutkitulla tiedolla.

Tilintarkastusuralla tuli nähtyä paljon erilaisia toimialoja ja sekä hyviä että huonoja käytäntöjä.

– Olen ollut myös useassa roolissa rakentamassa uutta liiketoimintaa ja olemas-

Muutosta ja muuttoa. Bondata syntyi loppuvuodesta 2025, kun jo edellisvuonna yhdistyneet Go On ja Innolink ottivat yhtisen nimen. Keväällä 2026 muutetaan myös uusiin tiloihin. – Yhdessä tekemällä muutostakin viedään eteenpäin, uskovat operatiivinen johtaja Pasi Lahtinen (vas.), henkilöstöpäällikkö Iida Makkonen, myyntijohtaja Juha Järvi ja talousjohtaja Terhi Porkka.

sa olevan liiketoiminnan kasvua. Taloushan tukee rakenteellaan kokonaisuutta ja toimii osaltaan kasvun mahdollistajana. Parhaimmillaan toimitaan syvässä yhteistyössä liiketoimintojen kanssa ja varmistetaan, että prosessit ja käytännöt ovat olemassa ja toimivia.

Tärkeitä oppeja matkan varrelta on muun muassa se, että vaikka ”numerot eivät valehtele”, ei saisi katsoa vain peräpeiliin. Täytyy varmistaa myös, että ollaan menossa oikeaan suuntaan.

– Pitää olla selkeä kokonaiskuva ja strategia. Lisäksi mittarit ja niiden seuranta tulee olla kunnossa edistymisen seuraamiseksi. Jokaiselle organisaatiossa tulisi olla selvää, mitä tavoitellaan ja mitä häneltä odotetaan.

Strategiatyöstä kiinnostunut talousjohtaja korostaa, että strategian täytyy elää, olla arjessa mukana.

– Mikään ei jalkaudu itsestään, tietenkään, vaan tarvitaan aktiivista työtä ja tekemistä. Parhainta ja luontevinta strategian arkeen saattamista on yhdessä tekeminen. Ja kun muutoksia tulee, joko toimintaympäristössä tai omassa toiminnassa, vanha tai sama strategia ei enää välttämättä toimi. Ei strategia voi jäädä elämään omaa elämäänsä, hän muistuttaa.

Yritysten yhdistymisissä ihmisten mukana tulevat myös eri kulttuurit. Parhaimmillaan saadaan tällöin poimittua parhaat käytännöt ja rakennettua yhdessä uusia.

– On tärkeää, että kaikki tulevat kuulluiksi, Terhi Porkka korostaa.

TERHI PORKKA

Syntynyt 1.9.1976 Hämeenlinnassa. Asuu Nokialla, perheessä mies sekä 19- ja 17-vuotiaat pojat ja 13-vuotias tytär, koira.

KOULUTUS

Kauppatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta 2001. Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja 2007. HHJ-koulutusohjelma 2016 ja Noste-koulutusohjelma (Naisjohtajasta hallitusosaajaksi) 2025. Työ- ja organisaatiopsykologian erikoistumiskoulutus Tampereen yliopistossa 2025. Useita johtamisen ja valmentavan johtamisen koulutuskokonaisuuksia.

”Olen aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista ja kaupallisista aineista, ja toisaalta psykologia oli lempiaiheeni koulussa. Kauppatieteen opinnoissa sai laajaa osaamispohjaa ja näkymän erityyppisiin tehtäviin. Ja vaikka enemmän talouspuolen tekijä olenkin, työpolullani palvelut ja ihmiset ovat olleet vahvasti mukana aina.”

URA

2001–2002 tilintarkastaja, EY 2002–2017 KHT-tilintarkastaja, Deloitte 2017–2022 CFO & COO Advisory Services, Gallant Group 2022 alkaen Group CFO, Bondata Group

LUOTTAMUSTOIMET

Tampereen kauppakamarin

Palveluvaliokunnan jäsen vuodesta 2017, varapuheenjohtaja 2023–2025, puheenjohtaja 2026 –

”Palveluvaliokunnassa on aktiivista ja kehityshaluista porukkaa.Siellä verkostoidutaan ja saadaan vertaistukea sekä uusia ajatuksia. Käsittelemme ajankohtaisia palveluliiketoimintaan liittyviä asioita, jotka ovat kaikkien jäsenten pöydillä, vaikka ehkä eri näkökulmista: tekoälyä ja digitalisaatiota, johtamista, vastuullisuutta, erinomaista henkilöstö ­ ja asiakaskokemusta, myös strategiatyötä.”

HARRASTUKSET

Kuntoliikunta, metsälenkit koiran kanssa, äänikirjat.

MOTTO

Asioilla on tapana järjestyä. ”Olen monta kertaa todennut, että asioilla on tapana järjestyä. Kun pysyy itse rauhallisena, miettii, miten asia ratkaistaan ja lähtee aktiivisesti edistämään sitä, asiat aina järjestyvät.”

MISTÄ SAAT VIRTAA?

”Yhdessä tekemisestä sekä tulevaisuuden ja kasvun rakentamisesta tavoite kerrallaan. Perheen yhteisestä ajasta ja luonnosta. Omien nuorten kasvusta ja kehittymisestä.”

TOP 3 TAVOITTEET

”Jatkuva kehittyminen, uteliaisuus ja uuden oppiminen.

Johdonmukainen työskentely strategiasta selkeisiin tavoitteisiin ihmiset huomioiden. Hallitustyöskentely laajemmin kiinnostaisi tulevaisuudessa.

Tasapaino työn ja perhe ­ elämän välillä.”

Työnantajien tehtävä on varmistaa, että jokainen työpaikka on turvallinen, reilu ja kehittävä ympäristö.

Yhteistyö + luottamus = parhaat tulokset

Tärkeä oppi uralla on myös ollut keskeneräisyyden sietäminen.

– Kun uutta rakennetaan, ei voi olla heti täydellisen valmista. Erityisesti yrityskauppojen kohdalla on paljon asioita, joita ei voida määrittää etukäteen. Lisäksi on hyvä saada ihmiset mukaan uuden rakentamiseen.

Johtajana Terhi Porkalle tärkeää on luottamus.

– Kun oikeat ihmiset ovat oikeissa rooleissa, luotan vahvasti heidän tekemiseensä. Pidän siitä, että toimitaan tiiminä. Pohditaan yhdessä, miten jokin asia kannattaa tehdä, ja jokaisella on oma roolinsa ja osaamisensa. Kun tehdään yhdessä, syntyy luottamus – ja syntyvät parhaat tulokset.

Vastuullisuus on valinta

Oman työnsä sisällöiksi Terhi Porkka tiivistää talouden, hallinnon ja vastuullisuusraportoinnin.

– Aloimme tehdä vastuullisuusraportointia pari vuotta sitten. Pohdimme ensin erillistä vastuullisuusstrategiaa, mutta totesimme pian, että vastuullisuushan on osa toimintaamme ja yksi arvoistamme. Vastuullisuus on valintoja arkipäivän teoissa ja kulttuurissa.

Henkilöstöalalla korostuu erityisesti sosiaalinen vastuu.

– Se nousi vahvasti esiin omissa pohdinnoissamme, ja myös, kun tutkimme niin omistajien, työntekijöiden, johdon kuin asiak kaidenkin näkemyksiä siitä, mikä on meidän tekemisessämme merkityksellistä.

Sosiaalinen vastuu näkyy esimerkiksi työntekijöiden oikeuksien kunnioittamisena, hyvinvoinnin tukemisena ja läpinäkyvyytenä koko palveluketjussa. Terhi Porkan mielestä työnantajien tehtävä on varmistaa, että jokainen työpaikka on turvallinen, reilu ja kehittävä ympäristö.

– Meillä kantava ajatus on, että jokainen voi loistaa omassa roolissaan ja tuntea olevansa osa yhteistä päämäärää. Kun yksilö pääsee menestymään omassa työssään, syntyy kierre, jossa myös muu henkilöstö, asiakkaat ja yritys voivat hyvin.

Konkreettisesti esimerkiksi vuokratyöntekijöille Bondatalla on oma akatemia, jossa jo ennen työn aloittamista käydään läpi perehdytysohjelmat. Bondata myös seuraa aktiivisesti, miten vuokratyövoima asiakasyrityksissä voi.

– Kerromme aktiivisesti tuloksista eteenpäin. Tarjoamme asiakkaillemme tutkittuun tietoon perustuvia työkaluja, joilla he voivat kehittää toimintaansa. Samoin varmistamme myös omille työntekijöillemme vastuullisen työympäristön.

Oma erityisalueensa on kansainvälinen rekrytointi, jossa Terhi Porkan mielestä ko-

rostetun tärkeää on turvata vieraaseen maahan tulevan tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen kohtelu. Itse Bondata tuo Suomeen työvoimaa esimerkiksi Filippiineiltä.

– Olemme tulijaa vastassa Suomessa lentokentällä, perehdytämme kulttuuriin ja työhön, järjestämme kalustetun vuokra-asunnon, autamme kotoutumisessa.

”Työelämä toimii keskimäärin vastuullisesti”

Ikäviä uutisia suomalaisesta työelämästä on viime aikoina kuitenkin kuultu: ulkomaisten työntekijöiden kaltoinkohtelua, jopa ihmiskauppaa.

– Se on surullista. On tärkeää, että työperäinen maahanmuutto hoidetaan lakien ja säännösten mukaisesti työntekijää kunnioittaen, Terhi Porkka sanoo.

Hän kuitenkin arvioi, että keskimäärin suomalainen työelämä toimii vastuullisesti, monet asiat ovat hyvin.

Nuoret ovat tietenkin oma lukunsa. He odottavat työltä ja työnteolta erilaisia asioita kuin vanhempansa.

– He odottavat entistä parempaa johtamista ja toimintaa, vastuullisuutta. Omat toiveet painavat valinnoissa enemmän kuin ennen. Tämä toisaalta voi myös kehittää yritystä ja johtamista, jos palautejärjestelmät ovat kunnossa.

Tekoäly apulaisena

Ikäviä uutisia on kuultu myös suomalaisten osaamistason laskusta, jopa koulutuskielteisyydestä. Terhi Porkka korostaa, että koulutus on tärkeää, jokaisen kannattaa pitää huolta omasta osaamisestaan ja oltava aktiivinen sen kehittämisessä.

– Nuorille pitää varmistaa ammattimainen ja laadukas koulutus perus- ja ammattikoulutasolla. Nyt kuulee usein, ettei koulutus vastaa yritysten tarpeita. Laadukasta koulutusta ja työpaikkoja on tarjottava myös huippuosaajille ja varmistettava, että he haluaisivat pysyä Suomessa myös työelämässä. Osaamisen merkityksestä puhuttaessa Terhi Porkka ottaa esimerkiksi tekoälyn ja sen hyödyntämisen.

– Tekoäly on loistava työkalu, mutta asiantuntemusta tarvitaan edelleen varmistamaan työn laatu. Samoin myös lähtödatan on tärkeää olla kunnossa. Toisaalta tekoäly auttaa meitä saamaan tutkimustietoa entistä nopeammin käyttöön. Ajantasaisen tiedon avulla pystytään myös tekemään entistä parempia päätöksiä.

Tulevaisuudessa Terhi Porkka haluaa jatkaa sitä, minkä eteen työskentelee nytkin: rakentaa kasvua ja kehittää työelämää entistä paremmaksi ja vastuullisemmaksi.

– Ratkaisevan tärkeää on antaa nuorille hyvä kokemus työelämästä.

Asiakaskokemusta mitataan enemmän kuin koskaan, mutta mittaamisen tuottama ymmärrys juurtuu harvoin osaksi arjen päätöksentekoa.

Kasvua johdetaan Excelissä, vaikka se syntyy ihmisten välillä

NUMEROILLA johtaminen on turvallista. Kasvukäyrä mahtuu Exceliin ja liidimäärä näkyy CRM:ssä. Vaikeampaa on johtaa sitä, mitä tapahtuu näiden lukujen välissä: ihmisten välistä yhteistyötä, asiakkaan kokemusta ja yhteistä suuntaa.

Myynnin ja markkinoinnin siilot nakertavat asiakaskokemusta

Myynti ja markkinointi toimivat – mutta omilla mittareillaan, mikä tekee niiden yhteispelistä heikkoa ja siiloutunutta. Asiakaskokemus ei ole tiimien yhteinen asia, vaan teema, joka helposti tippuu tiimien väliin. Asiakaskokemusta mitataan enemmän kuin koskaan, mutta mittaamisen tuottama ymmärrys juurtuu harvoin osaksi arjen päätöksentekoa. Monissa organisaatioissa on kuilu oletetun ja todellisen asiakasymmärryksen välillä. Tietoa siis kerätään systemaattisesti, mutta sitä ei hyödynnetä arjen päätöksissä, resurssoinnissa tai tiimien yhteispelissä. Riskinä on, että asiakaskokemusta kehitetään organisaation sisäisistä tarpeista käsin.

Kasvun este: kuilu strategian ja arjen välillä

Kasvun este ei ole markkinassa vaan strategisen johtamisen ja arjen välisessä kuilussa. Erityisesti keskisuuret organisaatiot ovat vaaravyöhykkeessä: kasvu kiihtyy ennen kuin rakenteet ehtivät mukaan. Silloin myynti ja markkinointi tekevät parhaansa, mutta ilman yhteistä suuntaa syntyy vain lisää tekemistä, ei parempaa kasvua.

Heikko taloustilanne ei poista ongelmaa, vaan tekee sen entistä näkyvämmäksi. Arjessa se näkyy lyhytjänteisenä myynnin hakemisena, jolloin seuraava kauppa menee pitkäaikaisen asiakassuhteen edelle. Kun palvelu myydään väärillä lupauksilla tai väärälle kohderyhmälle, tiimin on lähes mahdotonta rakentaa projektia, joka tuntuisi asiakkaasta onnistuneelta ja olisi yrityksen näkökulmasta kannattava.

Sama ilmiö näkyy markkinoinnissa: kampanjat ja uudet kohderyhmät voivat painetilanteessa ajaa pitkäjänteisen brändin ja nykyisten asiakkuuksien kehittämisen ohi. Talouspaineessa myynnissä ja markkinoinnissa aletaan optimoida omaa tulosta, ja juuri silloin yhteinen asiakaskokemus katoaa ensimmäisenä.

Hyvä uutinen on, että lähes 70 % yrityksistä aikoo pitää myynnin ja markkinoinnin investoinnit ennallaan tai kasvattaa niitä. Vastaava tulos oli vuotta aiemmin 63 %, joten näkyvissä on pientä nousua. Huono uutinen on, että ilman strategista omistajuutta tämäkin raha voi päätyä vain lisäämään tekemistä, ei parantamaan kasvua.

Avain siirtymään: yhteinen asiakaskokemus on kasvun kieli

Excelin toisella puolella on ihminen. Asiakas, joka etsii ratkaisua ongelmaan. Työntekijä, joka yrittää ymmärtää, mitä hänen tulisi priorisoida. Niin kauan kuin tiimikohtaiset tunnusluvut ohjaavat tekemistä enemmän kuin yhteinen asiakaskokemus, kasvua johdetaan numeroina eikä ilmiönä. Avain siirtymään alkaa siilojen purkamisesta: asiakaskokemus lakkaa olemasta tiimien rajapinta ja alkaa olla yhteinen kasvun kieli, kun fokuksessa ovat yhteiset tavoitteet ja yhteinen ajattelu arjessa.

Kolumni perustuu Kestävän kasvun nykytilatutkimus 2026 -raportin tuloksiin. Raportissa on kuvattu, millaista työntekijäkokemuksen ja asiakaskokemuksen johtaminen on tänä päivänä. 120-sivuinen tutkimusraportti on julkaistu jo neljänä vuotena peräkkäin. Sen lukemalla saat uusia näkökulmia ja työkaluja kestävään johtamiseen.

Lataa raportti: https://bang.fi/kestavakasvu

VILJA LAAKSONEN • toimitusjohtaja, viestinnän tohtori • Aava & Bang Oy

Monimuotoinen työyhteisö on Treonin vahvuus. Kansainväliset osaajat ovat keskeinen osa yrityksen kasvua ja arkea.

International House Tampere on tukenut yritystä kansainvälisten osaajien tavoittamisessa ja kohtaamisissa.

Kansainvälinen osaaminen on Treonille kilpailuetu

– International House Tampere on avannut ovia rekrytointiin

TAMPEREELTA käsin toimiva teknologiayritys Treon on alusta asti toiminut kansainvälisessä toimintaympäristössä. Yrityksen asiakkaat ja liiketoiminta ovat globaalisti verkottuneita, ja myös henkilöstön osaamisessa kansainvälisyys näkyy vahvasti.

– Kun rekrytointia alettiin kehittää systemaattisemmin, oli luontevaa etsiä kumppaneita, jotka tuntevat Tampereen seudun kansainvälisen osaajakentän, kertoo Treonin henkilöstöpäällikkö Mari Lappi-Kaipio. Yksi keskeisimmistä kumppaneista on ollut International House Tampere (IHT), jonka toimintaan Treon tutustui vuonna 2023. Sen jälkeen yritys on ollut säännöllisesti mukana esimerkiksi Job Fair Tampere -rekrytointitapahtumissa, Experience Tampere -kampanjassa sekä muissa IHT:n järjestämissä tilaisuuksissa.

– Job Fair on ollut meille kaikkein konkreettisin kohtaamispaikka. Siellä on paljon kävijöitä ja aidosti kiinnostuneita osaajia, Lappi-Kaipio kertoo.

Kohtaamisia, näkyvyyttä ja työnantajabrändiä

IHT:n tapahtumiin osallistuminen ja aktiivinen yhteydenpito ovat vahvistaneet Treonin tunnettuutta Tampereen seudun kansainvälisessä yhteisössä.

– Nykyään vastaan tulee ihmisiä, jotka sanovat tavanneensa meidät aiemmin

IHT:n tapahtumissa tai seuranneensa meitä sitä kautta. Se on myös työnantajabrändäystä juuri tälle kohderyhmälle, LappiKaipio sanoo.

International House Tampereen toiminnassa Treon arvostaa tapahtumien lisäksi myös aktiivista yhteydenpitoa ja käytännön tukea.

– IHT:lla panostetaan yritysten tukemiseen aidosti. He viestivät aktiivisesti uusista mahdollisuuksista ja tapahtumista, mikä helpottaa yrityksen arkea, LappiKaipio sanoo.

Kansainvälinen rekrytointi vaatii ymmärrystä – ja antaa paljon takaisin

Treonin myynnistä 95 prosenttia tulee Suomen ulkopuolelta. International House Tampere toimiikin yritykselle tärkeänä linkkinä kansainvälisiin osaajiin. Keskustelut IHT:n tapahtumissa ovat lisänneet myös työnantajan ymmärrystä kansainvälisten osaajien kokemuksista ja odotuksista.

Treonissa työkieli on englanti, ja työyhteisö on monimuotoinen. Noin neljännes henkilöstöstä tulee Suomen ulkopuolelta, useista eri maista. Selkeät pelisäännöt ja avoin keskustelukulttuuri ovat keskeisessä roolissa.

– Mielestäni osaaminen on aina osaamista. Kun lähtee siitä liikkeelle ja haluaa rakentaa avointa ja reilua työyhteisöä,

kansainvälinen rekrytointi on ehdottomasti iso plussa, Lappi-Kaipio kiteyttää.

Experience Tampere tukee yrityksiä ja osaajia kohtaamaan

Treon on ollut mukana myös International House Tampereen Experience Tampere -kampanjassa, jonka tavoitteena on auttaa yrityksiä tavoittamaan kansainvälisiä osaajia ja madaltaa osaajien kynnystä asettua Tampereelle.

International House Tampereen asiakasvastaava Karen Ahtiainen kertoo, että kampanjassa yhdistyvät yritysten rekrytointitarpeet ja osaajien halu tutustua Tampereeseen paikan päällä.

– Moni yritys tarvitsee kokeneita teknologia-alan osaajia, mutta yhtä tärkeää on saada heidät aidosti kiinnostumaan Tampereesta. Kun osaaja ja hänen perheensä pääsevät kokemaan kaupungin ja työympäristön itse, muuttopäätös konkretisoituu, Ahtiainen sanoo.

Yrityksille kampanja on maksuton tapa saada headhunting-apua, kansainvälistä lisänäkyvyyttä sekä mahdollisuus tutustua kandidaatteihin kasvotusten.

Experience Tampere -kampanja on avoinna yrityksille vielä helmikuun loppuun asti

Mikäli kiinnostuit, ota yhteyttä: iht.tyonantajat@tampere.fi

Kalmarin teknologinen edelläkävijyys rakennetaan Tampereella

Kalmar Oyj

n pääkonttori Helsingissä, Tampereen Ruskossa iso tuotekehitysyksikkö n henkilökuntaa globaalisti noin 5500, Tampereella noin 400 n listautuminen Nasdaq Helsinki 1.7.2024

n myynti- ja huoltoverkosto kattaa yli 120 maata, joissa käytössä yli 68 000 Kalmarin valmistamaa konetta n keskeisiä tuotteita esimerkiksi konttien käsittelylaitteet, haarukkatrukit ja terminaalitraktorit sekä erilaiset terminaalivarusteet n tarjolla myös elinkaarta tukeva laaja palveluvalikoima, kuten varaosat ja huolto, koulutuspalvelut, elinkaariratkaisut kuten modernisointi, automaatioratkaisut sekä data- ja analytiikkapalvelut

Kalmarin Innovation Centerissä Tampereen Ruskossa sijaitsee yhtiön suurin tuotekehitysyksikkö, jossa tehdään muun muassa lukkien ja terminaalitraktorien tuotekehitystä sekä automaatioon, digitalisaatioon, tekoälyyn ja simulaattoreihin liittyvää kehitystoimintaa.

Kalmar Oyj on yli 120 maassa toimiva teollisuusyritys, joka suunnittelee, valmistaa ja myy raskaita materiaalinkäsittelylaitteita sekä tarjoaa niihin liittyviä palveluita. Maailmalla on noin 68 000 Kalmarin työlaitetta satamissa, konttikäsittelyoperaattoreilla, jakelu- ja logistiikkakeskuksissa ja muissa siirtokapasiteettia tarvitsevissa yksiköissä.

Kalmarin vankkana pysyvä markkina-asema rakentuu jatkuvaan innovointiin, jonka ydintoiminnot sijaitsevat Tampereen Ruskossa Kalmar Innovation Centerissä.

Kalmar Innovation Centerissä emoyhtiön johtoryhmän jäsenenä ja yhtiön strategiasta, kestävästä kehityksestä ja teknologiasta vastaavana johtajana toimii tamperelainen DI Tommi Pettersson. Pitkälti hänen vastuullaan on, että Kalmar pysyy markkinoiden kärkinimenä omassa tuote- ja palveluvalikoimassaan.

Pettersson on syntyperäinen tamperelainen, joka on työskennellyt Kalmarin palveluksessa noin 12 vuoden ajan.

– Tulin yhtiöön aluksi automaatioliiketoiminnan johtajaksi. Muutaman vuoden jälkeen siirryin Cargotecin puolelle rakentamaan digitaalisten ratkaisujen palveluyksikköä, joka perustettiin tänne Tampereelle. Henkilökunnan saatavuus, osaamistaso ja yhteistyö yliopiston ja korkeakoulujen kanssa olivat täällä hyvällä tasolla, mikä ratkaisi sijoituspäätöksen Tampereen eduksi.

Nykyiseen tehtäväänsä Kalmarin puolella Pettersson siirtyi nostettuaan em. yksikön toiminnan vauhtiin.

Yhtiöiden tiet erkanivat kesällä 2024, jolloin toteutettiin Cargotec Oyj:n osittaisjakautuminen. Kalmarin liiketoiminta eriytettiin itsenäiseksi, Nasdaq Helsinkiin listatuksi yhtiöksi. Cargotec keskittyy Hiab-liiketoimintaan.

Teknologian kehitys ratkaiseva kilpailuetu

Tommi Petterssonin vastuulla oleva teknologiakehitys on avainroolissa pörssiyhtiön strategiassa.

– Teknologiassa, jota pitkälti täällä Tampereellakin rakennetaan, on Kalmarin tulevaisuus. Meille on tärkeää, että ratkaisuissamme on parempaa teknologiaa kuin kilpailijoillamme. Tällä hetkellä olemme omissa segmenteissämme tuoteryhmien osalta joko markkinaykkösiä tai -kakkosia.

Kohdemarkkinansa Kalmar jakaa kolmeen maantieteelliseen alueeseen: Eurooppa, Amerikat ja Aasia.

– Kokonaisuutena alueet ovat painoarvoltaan melko tasaisia, ja kaikilta alueilta tulee merkittävää liikevaihtoa. Eri tuoteryhmien sisällä on toki enemmän eroavaisuuksia. Esimerkiksi Euroopassa vastapainolaitteet ovat meille todella iso vahvuus. Kalmar on toiminut pitkään, ja sen brändi on laajasti tunnettu, Tommi Pettersson toteaa.

Perinteisesti Kalmar tunnetaan satamien ja terminaalien laitteiden ja palveluiden toimittajana. Markkinapotentiaalina se vastaa noin puolta Kalmarin liiketoiminnasta. Nykyisin myös jakelukeskukset ovat kasvaneet isoksi toimialueeksi, samoin tehdasympäristöt ja valmistava teollisuus, joka käyttää Kalmarin koneita ja laitteita. Neljäntenä painopistealueena on muu raskas logistiikka.

– Strategiamme ydin on, että aina kun tavaraa liikutetaan eri kuljetusmuodosta toiseen, meille avautuu paikka, ja siellä haluamme olla mukana.

Tampere suurin Suomessa

Tampere on suurin Kalmarin Suomessa sijaitsevista yksiköistä, ja globaalistikin suurin valkokaulustyöpaikka yhtiön sisällä. Työntekijöitä Ruskossa on nelisensataa. – Täällä on henkilöstöä monista eri liiketoiminnan osa-alueista liiketoiminnan

johdosta taloushallintoon, tietohallintoon ja -tekniikkaan sekä ostoon. Eli oikeastaan kaikista yhtiön toiminnoista ja useista liiketoiminta-alueista (Business Divisions).

– Isoin henkilöstöryhmä Tampereella on kuitenkin tuotekehityksessä. Se on suurin tuotekehitystiimimme globaalistikin. Täällä tehdään muun muassa lukkien ja terminaalitraktorien tuotekehitystä sekä automaatioon, digitalisaatioon, tekoälyyn ja simulaattoreihin liittyvää kehitystoimintaa. Fokusalueemme ovat sähköistys, automaatio ja digitalisaatio. Ne ovat kaikki edustettuina Tampereen Innovation Centerissä, Tommi Pettersson selventää.

Viime vuonna Ruskoon valmistui iso investointi sähköisten laitteiden testaukseen. Lisäksi yhtiö on investoinut Tampereella vahvasti muun muassa automaattisten lukkien testausympäristöön.

– Tampere on selkeästi meidän tuotekehityshubimme. Täällä tehdään juuri tulevaisuuteen katsovien uusien ratkaisujen tuotekehitystä. Henkilöstömme määrä kasvaa joka vuosi. Ruotsissa Ljungbyssä oleva toinen tuotekehitysyksikkömme on keskittynyt vastapainolaitteisiin, kuten kurottajiin ja haarukkatrukkeihin.

Sähköistys edennyt jo pitkälle

Kalmarin fokusalueista yhtiö on jo pitkällä sähköistyksessä. Sähkökäyttöiset laitteet ovat olleet asiakkaiden käytössä jo useita vuosia.

– Nyt niistä on tehty uusia versioita ja uuden sukupolven laitteita, joissa on parempi akkukapasiteetti, nopeampi lataus, parempi energiatehokkuus, ja samalla voimalinjaa on päivitetty. Tuotekehitys keskittyy

Teksti Jari Runsas

Kuvat Kalmar Oyj ja Jari Runsas

DI Tommi Pettersson toimii Kalmar Oyj:n johtoryhmän jäsenenä ja yhtiön strategiasta, kestävästä kehityksestä ja teknologiasta vastaavana johtajana. Tuotekehitys on yhtiölle merkittävä kilpailutekijä.

nyt varmistamaan, että laitteemme pysyvät maailman parhaina jatkossakin.

– Automaatiossa meillä on jo valmiina ratkaisut, joilla voimme automatisoida esimerkiksi lukit. Myös tältä osin kehitystoiminta on totta kai jatkuvaa. Uutta on terminaalitraktorien automatisointi, jota parhaillaan kehitämme. Meillä on olemassa siihen jo prototyypit ja pilotit, Pettersson kertoo.

Asiakkaan operaatiota ja laitteiden tehokkuutta automatisoiva Kalmar One -automaatioalusta ja Automation as a Service -palvelumalli tarjoavat asiakkaille mahdollisuuden suorituskyvyn optimointiin.

Myös digitalisaation osalta Kalmarilla on jo valmiita tuotteita kuten Kalmar Insight. Tällä hetkellä muutoksen alla on AI:n käytön lisääminen yhtiön digitaalisissa tuotteissa. Pettersson kuvaa Kalmarin olevan AI:n osalta adaptiovaiheessa eli yhtiössä opetellaan, missä tekoälyä voidaan parhaiten omassa liiketoiminnassa hyödyntää. Tampereella on tähän tarkoitukseen nimetty oma tiimi.

– AI:n hyödyntäminen sisäisen tehokkuuden parantamisessa on asia, joka on vain pakko tehdä. Se ei tarjoa vielä kilpailuetua. Meidän on vain oltava siinä riittävän nopeita.

– Mielenkiintoisempi ja isompi vaikutus tulee AI:n hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Onnistuakseen se vaatii oikeaa dataa. Se puoli meillä on kunnossa. Seuraavaksi vaa-

ditaan osaamista, ja sen on oleellisilta osin oltava talon sisällä. Oma tiimimme on mahdollistanut sen, että olemme voineet tehdä testejä ja kokeita osaamisen kartuttamiseksi. Lisäksi vielä pitää löytää oleelliset, asiakkaalle lisäarvoa tuottavat asiat, joilla saamme etua kilpailijoihin nähden. Tähän ei vielä kenelläkään ole varmaa vastausta.

Kestävä kehitys mukana strategiassa

Kalmar on visionäärinen kestävän materiaalinkäsittelyn edelläkävijä. Viime vuonna yhtiö käynnisti Business Finlandin rahoittaman viisivuotisen Move2Green-ohjelman kehittääkseen vähäpäästöisiä ja älykkäitä ratkaisuja raskaaseen logistiikkaan. Hankkeen visiona on mahdollistaa nettopäästöinen logistiikka satamissa, terminaaleissa ja muussa raskaassa logistiikassa vuoteen 2045 mennessä.

– Isoin osa meidän liiketoimintamme ympäristövaikutuksista tulee käytönaikaisista päästöistä. Dieselin korvaaminen hybrideillä tai täysin sähköisillä laitteilla on tärkein kehityskohteemme. Jo nyt esimerkiksi lukeistamme yli 90 prosenttia on hybridejä tai sähköisiä, Tommi Pettersson laskee. Hankkeen aikana Kalmar on sitoutunut entisestään kasvattamaan tutkimus- ja kehityspanostuksiaan. Hanke kokoaa yhteen yli 150 ekosysteemikumppania, teollisuuden or-

ganisaatiota, teknologiayritystä, tutkimuslaitosta ja yliopistoa. Pirkanmaa ja erityisesti Tampere tarjoavat Kalmarille suotuisan toimintaympäristön.

– Täällä on samantyyppistä teollisuutta, minkä seurauksena alueella on osaavaa työvoimaa. Toinen iso asia on yliopisto. Yhteistyömme on kestänyt jo vuosikymmeniä, ja se on ollut oleellisessa roolissa esimerkiksi automaation yleistyttyä. Tampere on myös kaupunkina vetovoimainen, mikä tuo tänne lisää osaajia maailmanlaajuisestikin, Pettersson kiittelee.

AI:n hyödyntäminen sisäisen tehokkuuden parantamisessa on asia, joka on vain pakko tehdä. Se ei tarjoa vielä kilpailuetua.

KAROLIINA LEHTONEN

Principal Strategy & Renewal Consultant, Futurice Founder • Booming Strategies & Marketing

Oikein vastaamiseen perustuva pedagogiikka on opettanut meidät sietämään huonosti vääriä vastauksia ja väärässä olemista.

Kysymmekö oikeita kysymyksiä?

KOULUSSA opimme nostamaan käden vain silloin, kun tiesimme varmasti oikean vastauksen. Sama ajattelu seuraa meitä aikuisuuteen, työelämään ja nyt myös tekoälyn aikakauteen. Mutta kuinka opimme kyseenalaistamaan kysymystemme oikeellisuuden?

Hyvin suurella todennäköisyydellä suurin osa tämän kolumnin lukijoista on sen aikakauden koululaitoksen tuotoksia, jonka opetustyyliin kuului se, että opettaja kysyy luokalta kysymyksiä ja oppilaat nostavat kätensä silloin, kun tietävät oikean vastauksen. Moni muistaa vieläkin sen tunteen, kun oli uskaltautunut nostamaan kätensä ja vastaus olikin väärin. Riippuen opettajan pedagogisista taidoista väärät vastaukset kirvoittivat opettajalta reaktion jostain täystyrmäyksen ja tyylikkään sivuutuksen väliltä.

Ilmeisesti jotain tästä ajattelusta elää yhä nykyisessä koulusysteemissä, sillä Berliinistä suomalaiseen kouluun tutustumaan tullut ystäväni lapsi oli hämmästynyt siitä, miten vähän tuntiaktiivisuus vaikuttaa arvosanoihin. Saksassa tuntiaktiivisuus muodostaa puolet numerosta. Lapset opetetaan siis oikeassa olemisen sijaan olemaan aktiivisia, osallistumaan ja yrittämään. Kuulostaako tutulta? Se on jotain, jota peräänkuulutetaan suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa usein.

Uskallan väittää, että oikein vastaamiseen perustuva pedagogiikka on opettanut meidät sietämään huonosti vääriä vastauksia ja väärässä olemista. Samalla se on osaltaan luonut joukon uupuneita vanhempia ja huijarisyndroomasta kärsiviä uraohjuksia. Jossain alitajuntamme syövereissä odotamme yhä löytävämme oikean vastauksen elämän esittämiin kysymyksiin – ja lupaa jonkinlaiselta ”auktoriteetilta” nostaa kätemme vastataksemme elämän kutsuun.

Mutta sitä lupaa ei tule. Ei ole ketään, joka antaisi meille luvan elää omaa elämäämme. Sen luvan olemme saaneet syntymäoikeutena. Meillä on lupa elää omannäköistä elämää ilman, että meillä on kaikkiin työn tai kodin kysymyksiin oikei-

ta vastauksia. Oikeat vastaukset syntyvät matkan varrella oppimalla ja kokeilemalla. Usein väärät vastaukset opettavat meille enemmän kuin oikeat. Ne pakottavat meidät perustelemaan, miksi jokin on oikein tai väärin – jos tällaista mustavalkoista jakoa ylipäätään on olemassa.

Näin jälkeenpäin ajateltuna yläasteen biologian opettajani vastaus väärään vastaukseen: ”Sekin saattaa olla oikein, mutta kysytään vielä joltain muulta”, on itse asiassa hyvin moderni ja tähän aikaan sopiva. Olemme siirtyneet no truth -aikakauteen, jossa totuus ei ole pysyvä vaan neuvoteltavissa. Voittaja on se, joka huutaa (sosiaalisessa mediassa) eniten. Olemme individualismin huipulla: emme enää kiistele mielipiteistä vaan faktoista. Samalla tekoäly on muuttanut elämäämme niin, että oikeiden vastausten etsimisen sijaan meidän tulisi kunnostautua oikeiden kysymysten kysyjinä.

Oma huoleni onkin se, uskallammeko todella kyseenalaistaa kysymykset, joita esitämme itsellemme ja toisillemme. Kysymmekö oikeita kysymyksiä etenkin tekoälyn käyttöön liittyen? Mitä kysymyksiä emme ole edes osanneet miettiä?

Liian monen organisaation tekoälykeskustelu keskittyy ainoastaan siihen, miten voisimme tehostaa ja automatisoida tekoälyn avulla ihmisten tekemää työtä ja tuottaa enemmän pienemmällä työntekijämäärällä. Tärkeämpi kysymys olisi, miten voisimme suunnata tekemisemme enemmän arvoa tuottavaan työhön ja tehdä enemmän tai vaikeampia asioita samalla ihmismäärällä. Tämän kysymyksen on nostanut esiin myös vuoden 2024 taloustieteen Nobelin saanut Daron Acemoğlu, jonka mukaan pelkkä tehostamiseen keskittyminen ei lisää talouskasvua vaan ainoastaan ruokkii maailmassa jatkuvasti kasvavaa eriarvoisuutta.

Tärkeää on myös miettiä, keneltä etsit useimmiten vastauksia. Tekoälyltä, omilta aivoiltasi vai omalta sydämeltäsi? Tekoälymallien kontrolloidussa ympäristössä antamat vastaukset ovat vertaansa vailla. Mutta harvoin tekoälyltä tai omilta aivoilta saadut vastaukset ovat yhtä selkeitä ja varmoja kuin sydämeltäsi saadut vastaukset.

KAI SAUER

Kai Sauer on Suomen Berliinin suurlähettiläs.

Kirjoittaja on tamperelaislähtöinen ja toiminut Suomen suurlähettiläänä Saksassa syksystä 2023 alkaen.

Saksassa on herätty maailmaan, jossa Euroopan tulee valmistautua pärjäämään yhä enemmän yksin.

Lihansyöjien maailmassa kasvissyöjät ovat riistaa.

Tšehovin ase ja Saksan Zeitenwende

KUULUISA Tšehovin ase -sääntö kuuluu jokseenkin niin, että ”jos ase näytetään, niin sitä myös käytetään”. Miten tämä liittyy Saksaan, siihen palataan kohta.

Saksassa on pikkuhiljaa havaittu kansainvälisen järjestelmän muutos. Uusi saksankielinen sana ”Zeitenwende” on vakiinnuttanut paikkansa kansainvälisessä sanastossa. Se tarkoittaa ”ajan käännöstä” ja sitä henkistä, poliittista ja taloudellista sopeutumista, jota Saksan on täytynyt käydä läpi vastauksena Venäjän toimiin Ukrainassa. Keskeinen osa sopeutumista on ollut energiariippuvuuden purkaminen. Tämä onnistuikin sangen lyhyessä ajassa.

Nyt ”Zeitenwendestä” on muodostumassa ”Zeitenslalom”, kun Venäjän toimien lisäksi joudutaan sopeutumaan myös muiden suurvaltojen liikkeisiin. Kiinan kohdalla tämä merkitsee epävarmuutta kriittisten mineraalien ja muun muassa. autoteollisuuden raaka-aineiden saatavuudesta. Symbolisesti merkittävää lienee se, että harvinaisista maametalleista Kiina asetti sekä ”germaniumin” että ”galliumin” vientirajoitteiden piiriin. Joku voisi tulkita tämän viestiksi erityisesti Saksalle ja Ranskalle.

Usean muun Nato-maan ohella myös Saksa, Tanskan pyynnöstä, lähetti pienen sotilasjoukon tammikuussa 2026 Grönlantiin. Yhdysvallat vastasi tähän väläyttämällä tuontitulleja. Tämä sai Euroopan unionin vetämään rivinsä suoriksi. Tulliuhkaan reagoitiin nostamalla ase pöydälle. Kyseessä ei ollut Coltin eurooppalainen versio, vaan EU:n pakottamistoimien vastainen väline ACI (Anti-coercion Instrument), joka olisi kohdistunut merkittävään osaan Yhdysvaltojen viennistä Eurooppaan. Saksa ei vastustanut tätä liikettä, joka on laadullinen muutos Saksan perinteisesti kunnioittavassa ja maltillisessa suhtautumisessa Yhdysvaltoihin. Eurooppalainen ase oli vahva viesti yhtenäisyydestä ja päättäväisyydestä.

Myös markkinat olivat lukeneet Tšehovinsa ja näiden paine laukaisi tilanteen, jotta ACI-asetta ei tarvinnut laukaista.

Saksassa on herätty maailmaan, jossa Euroopan tulee valmistautua pärjäämään yhä enemmän yksin. Lihansyöjien maailmassa kasvissyöjät ovat riistaa. Saksassa ymmärretään, että Euroopan tulee seistä omilla jaloilla niin turvallisuuden kuin talouden suhteen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että samalla kun Eurooppa varustautuu, niin sen on myös varmistettava taloutensa kilpailukyky.

Liittokansleri Friedrich Merz ymmärtää, että Saksalle kuuluu vastuu Euroopan johtamisessa. Tästä on keskusteltu 12.2.2026, kun EU:n johtajat kokoontuvat ”päälliköiden retriittiin” keskustelemaan toimista kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Merzin keskeisiin teeseihin kuuluu regulaation ja byrokratian purkaminen, EU:n yhteiset pääomamarkkinat ja yritysfuusioiden helpottaminen.

Perinteisten siteiden käydessä epävarmoiksi on Saksassa myös kasvavaa kiinnostusta uusiin kumppanuuksiin. Riskiä on syytä hajottaa. Mercosurin saamat tilapäiset rukkaset Strasbourgissa kiukustuttavat Berliinissä. Sen sijaan ilon aihe oli EU:n Intian kanssa solmima vapaakauppasopimus, komission puheenjohtaja von der Leyenin mukaan ”kaikkien sopimusten äiti”. Myös Euroopan sisällä vahvistetaan kumppanuuksia. Tästä osoituksena on Merzin ja Italian pääministeri Melonin tammikuussa 2026 allekirjoittama laajaalainen sopimus turvallisuusyhteistyöstä.

Samanaikaisesti Saksa jatkaa rakenteellisia uudistuksia kotimaassa. Hallituksen menoja pyritään karsimaan ja tehokkuutta lisäämään. Digitalisaation ja valtion nykyaikaistamiseksi on luotu jopa oma ministeriö. Tarpeet ovat suuria ja aikaa on vähän.

KAMARI

Ota yhteyttä, mediamyynti: Kruunu Media Oy

Henna Anttila p. 050 541 9943 henna.anttila@ kruunumedia.fi

Matkailu, tapahtumat, vapaa-aika, harrastukset

*3/26, kesänumerosta otetaan lisäpainos, jota jaetaan jakelupisteissä eri puolilla Pirkanmaata.

Hieno tilaisuus -teemakokonaisuus (2/26 ja 5/26) keskittyy yritys tilaisuuksien palveluihin

Vito Worker Edition tarjoaa kaikki varusteet, joita ammattilainen tarvitsee. Katso lisää: mercedes-benz.fi/vans/vito-worker Vito Worker

A 4x4 60 977

Mercedes-Benz Vito 114CDI RWD-3,0/32K keskipitkä A2 A Worker Edition kokonaishinta alk. 55 516,63 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron 1 966,63 € ja toimituskulut 600 €). CO2-päästöt (WLTP) 184 g/km. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kk-maksulla alk. 43,70 €/kk (alv. 0 %). Ajotietokoneen kieli: suomi. Kuvan auto lisävarustein. Mercedes-Benz Vito 114CDI 4x4-3,1/32K keskipitkä A2 A Worker Edition kokonaishinta alk. 60 976,63 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron 3 076,63 € ja toimituskulut 600 €). CO2-päästöt (WLTP) 194 g/km. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kk-maksulla alk. 43,70 €/kk (alv. 0 %). Ajotietokoneen kieli: suomi. Kuvan auto lisävarustein.

Kirjoittajat ovat erikoistuneita liike-elämän sopimusjärjestelyihin, riidanratkaisuun sekä yritysten konsultointiin niiden päivittäistoimintaan liittyvissä kysymyksissä.

PETER RASMUSSEN

asianajaja, toimitusjohtaja

Asianajotoimisto Alfa Oy

OTTO SANTALA

juristi, KTM

Asianajotoimisto Alfa Oy

Mistä sopimusriidat syntyvät

– Miten ehkäiset B2B-riitoja ja menestyt niiden ratkaisemisessa?

JOKAINEN kaupallinen konflikti kumpuaa aina jostain, mikä menee liikesuhteessa pieleen:

1. Ryhdytään kaupalliseen yhteistoimintaan ja ei selvitetä sopimuskumppanin taustoja. A lähtee osakkaaksi yhteisyritykseen väärän tahon B:n kanssa tai valitsee omaksi tavarantoimittajakseen epäluotettavan yritys C:n.

2. Toisella on yhteistyölle alun perin väärät odotukset ja motiivit. Ostaja tavoittelee sopimuksella etua, joka ei voikaan realisoitua. Tai tilaa myyjältä sitovasti jotain, jolle ei lopulta olekaan tarvetta.

3. Asiat sovitaan puutteellisesti. Kirjallisen sopimuksen teko unohtuu kokonaan. Tai ymmärretään vasta myöhemmin jotain tärkeää, jota ei kirjattu sopimukseen lainkaan.

4. Asiat sovitaan virheellisesti/epätarkasti. Ennakoidaan myöhemmin syntyvä ongelmatilanne, mutta sopimusteksti ei tarjoakaan ratkaisua ongelmaan. Tyyppiesimerkkinä exit-ehtojen tulkinnanvarainen muotoilu osakassopimuksessa.

5. Ei tunneta oikeudellista viitekehystä, johon sopiminen liittyy. Sovitaan jotain vastoin sopimukseen soveltuvaa pakottavaa lakia. Tai puuttuu ymmärrys tulkintaan vaikuttavista yleisistä oikeusperiaatteista (sopimuslojaliteetti ym.).

6. Jompikumpi erehdyttää toista sopimusta tehtäessä. Antaa virheellisiä tietoja tai on hiljaa jostain, mikä tulisi toiselle avoimesti ”liputtaa”.

7. Myyjä tai ostaja ei pysty täyttämään sopimusvelvoitteitaan. Voi liittyä siihen, että (i) ostajalla ei ole rahaa maksaa myyjän laskua; (ii) myyjä ei pysty toimittamaan sovittua suoritusta lainkaan ja suoritus viipyy pitkään; tai (iii) myyjä toimittaa suorituksen, mutta suoritus onkin laadullisesti aivan muuta kuin ostajan kanssa sovittiin.

8. Toinen osapuoli sopimussuhteessa taikka saman yrityksen enemmistöosakkaana käyttää väärin/epälojaalisti taloudellista valta-asemaansa

9. Toisella on taloudellinen kannustin sopimuksen rikkomiselle. Vaikka uuden liiketoiminnan käynnistys kilpailukiellosta välittämättä. Tai päämiehen intressi nimittää toinen jälleenmyyjä samalle markkinalle, jolla yhdellä jälleenmyyjällä jo yksinoikeus. Nämä tilanteet voisi helposti estää sopimussakkoehdolla.

10. Ulkopuoliset olosuhteet muuttuvat myöhemmin ilman, että muutosta ennakoitiin sopimusta tehtäessä. Tai sattuu force majeure -tyyppinen tapahtuma (tulipalo tms.). Toinen osapuoli kokee sopimussuhteessa muuttuneet olosuhteet omalta kannaltaan kohtuuttomina.

11. Vaikka A ei toimi sovitulla tavalla, B ei silti reagoi nopeasti B:n kannalta kielteiseen tilanteeseen. Reklamaatiot ja oikeudelliset vaatimukset laaditaan viiveellä

12. Osapuolilla ei ole halua etsiä kompromissia uudessa tilanteessa, josta ulospääsy edellyttää, että kumpikin luopuu osittain taloudellisista eduistaan.

Riskien tunnistaminen ja sopimuksiin panostaminen on tehokkain keino torjua konfliktien syntymistä. Kunnolla laadittu sopimus tuo varmuutta ja on ratkaisevassa asemassa riitaprosessissa. Käräjillä ja välitysoikeudessa pitää vaatia oikeita asioita sekä perustella ja todistella asiansa oikein. Eli linkittää kaikki vastapuolelle esittävät vaatimukset lopulta riidanalaisen sopimuksen ehtoihin ja vastapuolen toimintaan niiden valossa. Jos sopimus ei ole vahva, käräjillä ollaan silloin vähän kuin Pyhäjärven ”heikoilla jäillä”.

TAMPEREEN

DRAMAATTISIMMAT KOKOUKSET

Teatterin upeat puitteet sopivat kokouksiin, seminaareihin, koulutuksiin, aamiaistilaisuuksiin, iltajuhliin, cocktailtilaisuuksiin, pienimuotoisiin messuihin ja näyttelyihin. Tiloissamme onnistuu tapahtumat 20–450 hengelle.

TILAT

• Kabinetti 20 hlö

• Yläsali 75 hlö

• Alasali 60 hlö

• Frenckell lämpiö 80 hlö

• Salit

Päänäyttämö 450 hlö, Frenckell näyttämö 230 hlö

Tervetuloa Tampereen Teatteriin

– AITIOPAIKALLE

Tampereen Teatteri tarjoaa täysin uuden tavan palkita asiakkaita ja henkilöstöä sekä luoda kontakteja. Samalla tuet tamperelaista kulttuuria.

AITIOPAIKKA-klubi sisältää:

• Kuusi klubitilaisuutta teatterikaudessa syksystä kevääseen

• Uusimmat esitykset ja teatterikierrokset kulissien taakse

• Parhaat paikat katsomossa

• Tarjoilut kaikissa tilaisuuksissa taiteellisen johdon isännöimänä

• Sisäpiirin tietoa ohjelmistosta ja sen suunnittelusta

UUDET JÄSENET

Ahooy Creative, mainostoimisto

Asianajotoimisto Annia Oy, lakipalvelut

Asianajotoimisto Kinanen & Co Oy, yhtiöoikeus, verotarkastus, työsuhdeasiat, oikeudenkäynnit ja sovittelu, sukupolvenvaihdos, yrityssaaneeraus

EPSE Oy, muualla luokittelematon kemiallisten tuotteiden valmistus

EXL Partners Oy, suorahaku, rekrytointi ja konsultointi

Finnish Education Group FEG Oy, koulutusta palveleva toiminta

F-Thermohuolto Oy, moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus

(pl. renkaat)

FurnaQuantum, kalustettujen piirilevyjen valmistus

Gluteeniton leipomo ILONA Oy, gluteenittomat leipomotuotteet

Havuja Solutions Oy, optiset mittaus- ja robotiikkajärjestelmät, jotka yhdistävät konenäön ja sensorifuusion teollisuuden ja puolustuksen vaativiin tarpeisiin

IQI Success Insuring Oy, IT-konsultointi, IT-palvelut

JKTAgency, urheiluhieronta, urheilumanagerointi ja yritysten toiminnan kehittäminen

Kasvustrategia Oy, liikkeenjohdon konsultointi Kiinteistö Oy Lempäälän Uimahalli, muiden kiinteistöjen vuokraus ja hallinta

Klassik-Trans Oy, muu moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus

Koud Oy, ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus

Mentalisti Jose Ahonen, yritysjuhlat, yritystapahtumat, keynote-puheet

Oak Wellness Oy, terveyspalvelut

On The Road Again Oy, tieliikenteen tavarankuljetus

Peltola Steel Oy, nosto- ja siirtolaitteiden valmistus

Rakennusjuridiikka Kivioja Asianajotoimisto Oy , rakennus- ja kiinteistöalan juridiikka

Seilo Invest Oy, sähkö- ja automaatiojärjestelmien

asennusvalvonta ja käyttöönotto

Siskon Siivous Oy, siivouspalvelut

SJRV TENACITAS OY, yrityskonsultointi, liikuntakoulutus

Sorin Sirkus ry, sirkuskoulu, -kurssit, -leirit ja -esitykset sekä sosiaalinen sirkus

Taio Oy, laitteistokonsultointi ja käyttö- ja hallintapalvelut

Toypap-Import Oy, lelujen ja pelien tukkukauppa

Tälli Oy, huonekalujen valmistus

Vivicta Oy, tietojenkäsittelyn ja laitteistojen käyttö- ja hallintapalvelut

VSM-Palvelut Oy, laskentatoimi, kirjanpito ja veroneuvonta

Wakio Oy, vakuutusmeklaripalvelut. vakuutuskonsultointi, vakuutusoptimointi

Westport Finland Oy, työsuojaimet

Widescreen Mediatuotanto Oy, elokuvien, videoiden ja televisioohjelmien tuotanto

Äyräväinen Tampere Oy, LVI-suunnittelu

Kauppakamari kouluttaa – ajankohtaista osaamista käytännön

tarpeisiin

Kauppakamarin koulutustarjonnasta löytyy monipuolisesti vaihtoehtoja koko henkilöstölle! Voit osallistua striimattaviin koulutuksiin missä vain, ja koulutusten pituudet vaihtelevat muutaman tunnin tietoiskuista laajempiin valmennuskokonaisuuksiin.

Kouluttajina toimivat alansa osaavat ammattilaiset, joiden johdolla saat ajantasaisimman tiedon. Koulutusvalikoimasta löydät tutut suosikit sekä paljon uusia aiheita ja asiantuntijoita!

Kauppakamarin jäsenyritysten henkilöstö osallistuu koulutuksiin jäsenetuhinnalla. Aktiivisille opiskelijoille suosittelemme kausikorttia, jolla voi osallistua useisiin etäkoulutuksiin vuodessa.

Lisätietoja kausikortista saat osoitteesta kauppakamarikauppa.fi.

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN

KOULUTUKSIIMME: www.tampereenkauppakamari.fi/palvelut/koulutukset-jatapahtumat tai www.kauppakamarikauppa.fi (vain striimit) info@tampereenkauppakamari.fi | (03) 230 0555

Kutsut lähetetään sähköpostitse huhtikuussa toimitusjohtajille/yksikönjohtajille.

Hallitustyön tehokas ja käytännönläheinen tietopaketti

Oppimiskokemus ja koe, joka mittaa hallitustyöosaamista

Hallitustyöosaamista syventävä ja keskusteleva kurssi

Suomen laajin hallitustyön koulutusohjelma

HHJ starttaa uudistuneena vuoteen 2026!

Maailma ja markkinat muuttuvat ja hallitustyön parhaat käytänteet elävät. Yrityksetkään eivät pysy vuodesta toiseen samanlaisina. Siksi myös 20-vuotias HHJ-koulutuskokonaisuus seuraa aikaansa ja päivittää sisältöjään säännöllisesti.

Takana on jälleen hieno vuosi ja paljon merkityksellisiä kohtaamisia HHJ-koulutuksissa ja tapahtumissa. Vuosi 2025 olikin HHJ:n todellinen juhlavuosi, kun ensimmäisen HHJ-kurssin järjestämisestä tuli kuluneeksi jo 20 vuotta. Alumniverkostomme on jälleen kasvanut ja HHJ-kurssin suorittaneita on jo huikeat yli 18 700. Vuonna 2025 järjestettiin 108 HHJkoulutusta eli yhteensä 404 HHJ-koulutuspäivää. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisena työpäivänä järjestettiin 1–2 HHJ-koulutusta Suomessa.

Lämmin kiitos HHJ-koulutuksiin ja tapahtumiin osallistuneille!

HHJ ei ole jäänyt paikalleen, vaan kehitystä tapahtuu jatkuvasti niin olemassa olevien koulutusten uudistamisen kuin kokonaan uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen osalta. Viime vuosi oli HHJ-kurssin yhtenäiseen koulutusaineistoon siirtymisaikaa ja uudistetut materiaalit otettiinkin laajasti käyttöön. Niiden myötä valtakunnallinen palaute nousi kaikkien seurattavien arvosanojen osalta entisestään edellisvuosiin verrattuna. Kurssien yleisarvosana nousi 4,4:stä 4,5:teen, NPS 80:stä 87:ään ja henkilökohtainen ja hallitustyölle saatu hyöty nousivat kumpikin 4,2:sta 4,4:ään. Myös luennoitsijakohtainen palaute parani. Kehitystyötä jatkettiin ensimmäisen vaiheen jälkeen ja lopputulosta hiottiin yh-

dessä paremmaksi syksyn mittaan. Sisältöuudistuksessa kuunneltiin asiakkaita, kauppakamareiden HHJ-vastaavia ja kehitystyötä tehtiin yhdessä HHJ-kouluttajien kanssa.

Tämän vuoden alussa otettiin HHJ-kursseilla ja HHJ-puheenjohtajakursseilla käyttöön yhtenäiset, sisällöllisesti uudistetut koulutusmateriaalit, jotka saivat samalla uuden visuaalisen ilmeen. Olemme strategian mukaisesti laajentaneet tarjontaamme myös kieliversioiden osalta. Puheenjohtajakurssi toteutetaan maaliskuussa ensimmäistä kertaa englannin kielellä. Myös tutkinnon voi nykyään suorittaa suomen ja ruotsin lisäksi englanniksi!

Uudistamme myös HHJ-palvelujärjestelmän tämän vuoden aikana. Haluamme uudistuksen avulla helpottaa asiakkaan asiointia ja mahdollistaa entistä paremman palvelukokonaisuuden verkkosivujemme kautta. Sivustosta rakennetaan lisäarvoa tuova hallitustyön alusta. Kaikesta tästä kuulet pian lisää!

Tavataan HHJ:n merkeissä. Menestystä hallitustyöhön vuodelle 2026!

Lisätiedot ja ilmoittautumiset hhj.fi

Lisätiedot ja ilmoittautumiset hhj.fi

HHJ-KURSSI

l HHJ-kurssi 2026/03 Tampere

10.3., 17.3., 24.3., 7.4. ja 16.4. Ei kurssia viikolla 14.

l HHJ-kurssi 2026/05 Tampere

12.5., 19.5., 26.5., 2.6. ja 9.6.

Kurssi soveltuu jo hallitustyötä tekeville tai hallituksen jäseniksi vasta aikoville. Kurssilla käsitellään hallituksen kokoonpano, rooli, vastuut, riskienhallinta ja työmuodot erityisesti pkyrityksen näkökulmasta ja vahvasti käytäntöön soveltaen yritysesimerkkien kautta.

HHJ-kurssi on myös mainio paikka verkostoitua.

HHJ-kurssin suorittanut on oikeutettu osallistumaan suosittuun HHJ-tutkintoon.

HHJ-kurssin hinta kauppakamarin jäsenille vuonna 2026 on 2150 euroa (+ alv 25,5%), normaalihinta 2950 euroa (+ alv 25,5%).

Kevään 2026 puheenjohtajakurssilla enää muutamia paikkoja jäljellä!

HHJ-PUHEENJOHTAJAKURSSI

Puheenjohtajakurssi nostaa keskiöön hallituksen johtamisen ja ryhmädynamiikan kehittämisen sekä tärkeimmät puheenjohtajan tehtävät. Hallituksen puheenjohtajan tulee omata kyky kehittää omaa sekä hallituksen muiden jäsenten hallitustyöskentelyn osaamista – tämä onkin yksi olennaisimmista osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajan tehtävistä. Toimiva hallitus on nimittäin jokaisen osakeyhtiön voimavara ja suunnannäyttäjä.

Kohderyhmä: HHJ-Puheenjohtajakurssi on hallitustyöosaamista syventävä, keskusteleva kurssi hallituksen puheen-

johtajille ja puheenjohtajiksi aikoville ja yritysten omistajille. Tärkeässä osassa puheenjohtajakurssilla on myös osallistujien välinen keskustelu ja vertaisverkosto.

l HHJ-puheenjohtajakurssi 2026/03 Tampere

Ke 4.3. klo 10.00–16.30 ja to 5.3. klo 8.30–16.00

HHJ-puheenjohtajakurssin hinta kauppakamarin jäsenille on 2000 euroa (+ alv 25,5%), normaalihinta 2700 euroa (+ alv 25,5%).

HHJ-tutkinto on osoitus hallitustyöosaamisesta

HHJ-TUTKINTO

HHJ-tutkinto on erinomainen oppimiskokemus! Tutkinto ei ole tentti kurssista tai kirjallisuudesta, vaan mittaa hallitustyöosaamista yleisellä tasolla. Tutkinnon hyväksytysti suorittanut on oikeutettu käyttämään HHJ-nimikettä. HHJ-kurssin pitää olla kokonaisuudessaan suoritettuna ennen ilmoittautumisajan päättymistä.

l Seuraava tutkinto: Kesän 2026 HHJ-tutkinto:

• to 9.4. ilmoittautuminen tutkintoon päättyy

• ma 13.4. ennakkotehtävävaihe alkaa

• ma 11.5. ennakkotehtävävaihe päättyy

• ke 19.8. tutkintopäivä klo 10.15–16.00. Tutkintopäivä järjestetään etäyhteyksin.

Tutkintopäivässä ennakkotehtävien tarkastajat purkavat kaikki neljä ennakkotehtävää seminaarityylisesti. Iltapäivällä on monivalintakoe.

Tutkintomaksu on 450 € (+alv 25,5%). Tutkinnon uusijoiden osalta maksu on 225 € (+ alv 25,5%).

Tämä oli erittäin mielenkiintoinen ja todella antoisa oppimiskokonaisuus. Opin paljon ja sain vahvistusta osaamiselle. Inspiroivaa ja motivoivaa!”

palaute edellisestä tutkinnosta

HHJKERTAUSKURSSI

HHJ-kertauskurssilla käydään tehokkaasti läpi koko uudistetun HHJ-kurssin keskeisin sisältö. Kurssilla käydään läpi kaikki osa-alueet, mutta sisältö painottuu erityisesti osallistujia eniten haastaviin teemoihin:

• osakeyhtiön hallituksen toiminta ja vastuut

• yrityksen suorituskyvyn ja tuloksellisuuden johtaminen hallituksessa.

Kertauskurssille voivat osallistua kaikki HHJ-kurssin kokonaisuudessaan suorittaneet.

Seuraava HHJ-kertauskurssi etäyhteyksin tiistaina 10.3. klo 9–16.

HHJ-kertauskurssin hinta on 290 € (+alv 25,5%).

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.hhj.fi ➡ koulutukset

HHJ Pro starttaa taas syksyllä 2026!

HHJ PRO

HHJ Pro -ohjelman aikataulu ja teemat:

Jakso I: ARVONTUOTTO // 24.-25.9.2026

Jakso II: ENNAKOINTI // 19.-20.11.2026

Jakso III: SUORITUSKYKY // 21.-22.1.2027

Jakso IV: KESTÄVYYS // 11.-12.3.2027

HHJ Pro -ohjelma on Suomen laajin hallitustyön koulutusohjelma ja tarkoitettu nimensä mukaisesti henkilöille, jotka haluavat nostaa hallitusosaamisensa pro-tasolle. Kuudes koulutusohjelma alkaa 24.9.2026.

HHJ Pro on HHJ-kurssin, -tutkinnon tai -puheenjohtajakurssin suorittaneille ja jo kokemusta hankkineille hallitustekijöille tarkoitettu laaja hallitusosaamisen kehittämisohjelma. Pro sisältää kahdeksan lähipäivän lisäksi hallitustyöaiheisen opinnäytetyön ja etätehtäviä, jotka hyväksytysti suorittanut voi käyttää HHJ Pro -nimikettä. Palaute on erinomaista kaikista toteutuksista ja suositteluaste peräti 100. Erityisesti kiitellään asiantuntevia puhujia, ryhmän dynamiikkaa ja keskustelua, käytännönläheisiä case-harjoituksia ja opinnäytetyötä, jonka ohjaa Tampereen yliopiston professori Janne Ruohonen. Ohjelman aikana tutustutaan huippuluokan asiantuntijoihin ja kiinnostaviin päivällisvieraisiin. Osallistujista muodostuu oma aktiivinen verkostonsa, HHJ Pro-alumnit.

Paikka: Tampereen Nokia Arenan viihtyisä Lapland Hotel Arena, jossa osallistujat myös majoittuvat.

Pron kokonaishinta, joka sisältää

• kahdeksan lähipäivän koulutuksen materiaaleineen

• oheistehtävät ja materiaalit oppimisalustalla

• opinnäytetyön ohjauksen ja tarkastuksen

• neljä yöpymistä yhden hengen huoneessa aamiaisineen Lapland Hotel Arenassa

• kahdeksan päivän lounaan ja neljän päivän päivällisen sekä kokoustarjoilut kaikkina päivinä, on 9500 euroa (+ alv 25,5%), joka suoritetaan kahdessa erässä, puolet ohjelman alkaessa ja puolet sen päätyttyä. Kustannukset jakaantuvat näin kahdelle vuodelle.

Pidätämme oikeuden aikataulu- ja ohjelmamuutoksiin. Mikäli muutoksia tulee, siitä ilmoitetaan ilmoittautuneille.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.hhj.fi ➡ koulutukset

HHJ International -ohjelma suuntaa Washingtoniin kesäkuussa 2026!

HHJ INTERNATIONAL -OHJELMA

HHJ:n uusi kv-ohjelma toteutetaan 7.–10.6.2026 Washington DC:ssä. Koulutuksen ajankohta on kiinnostava ja tunnelmaltaan varmasti sähköinen, sillä USA:ssa valmistaudutaan tuolloin amerikkalaisille erityisen tärkeisiin välivaaleihin.

HHJ International -ohjelma noudattelee jo vuodesta 2017 lähtien kehitettyä ja erinomaiset arviot saanutta ohjelmaformaattia, jonka kesto on 2,5 päivää ja joka koostuu erilaisista interaktiivisista teemasessioista, joiden kautta käsitellään hallitustyöhön liittyviä kansainvälisiä aiheita.

Ohjelman keskiössä ovat geo- ja kauppapoliittiset muutokset hallitustyön näkökulmasta:

• Mitä hallituksissa juuri nyt tulisi pohtia?

• Mitkä ovat tämän hetken suurimmat haasteet?

• Osaammeko seurata olennaisia asioita?

Kouluttajina toimivat alan johtavat suomalaiset ja kansainväliset asiantuntijat. Ohjelma tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua paikallisiin vaikuttajiin ja verkostoihin sekä luo inspiroivan ympäristön yhdessä oppimiselle.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.hhj.fi ➡ koulutukset

Ota yhteyttä p. 020 794 0480 tampere@moore.fi

Jäsenyrityksiä

Asianajotoimisto Jari Hytti Oy

Aleksis Kiven katu 10 E 53

33210 Tampere

Puh. 03 273 0145 etunimi.sukunimi@jarihytti.fi www.jarihytti.fi

Hatanpään valtatie 2a, 6. krs, 33100 TAMPERE 03 3142 9000 toimisto@asianajoalfa.fi asianajoalfa.fi

Yrityksen lakipalvelut Oikeudenkäynnit Talojuristit.fi Perintösuunnittelu Asianajotoimisto Alfa Oy

Applex Asianajotoimisto Oy

Rautatienkatu 21 C

33100 Tampere

Puh. 010 2999 471 info@applex.fi www.applex.fi

Eversheds Asianajotoimisto Oy

Kauppakatu 7

33200 Tampere

Puh. 010 684 1300 etunimi.sukunimi@eversheds.fi www.eversheds.fi

Asianajotoimisto Facta Oy

Tuomiokirkonkatu 15 A 8

33100 Tampere

Puh. 03 230 3000 toimisto@asianajofacta.fi www.asianajofacta.fi

Koskikatu 7 A 1, 33100 Tampere, puh. 029 360 1200 www.kak-laki.fi

Lexia Asianajotoimisto Oy Tampere

Frenckellinaukio 1

33100 Tampere

Puh. 03 260 2000 info@lexia.fi www.lexia.fi

Keskustori 5 | 33100 Tampere 050 571 7327 office@merkuriuslaw.fi www.merkuriuslaw.fi

Asianajotoimisto Tempo Oy

Hämeenkatu 15 B

33100 Tampere

Puh. 03 3123 5100 toimisto@tempolaw.fi www.tempolaw.fi

Muista myös Kamarin uutiset -uutiskirjeen ja Tampereen kauppakamarilehden verkkolehden mainospaikat!

JARIHYTTI

Yrityksesi kaikissa käänteissä

Yrityksesi saa meiltä OP Pohjolasta kaikki finanssialan palvelut saman katon alta. Työskentelemme pitkäjänteisesti asiakkaidemme kanssa ja ymmärrämme yritysmaailman jatkuvaa muutosta toimialasta riippumatta. Tarjoamme asiantuntemustamme yrityksesi kaikissa käänteissä sen ensiaskeleista kansainvälistymiseen asti.

op.fi/yrityksille

Osuuspankit, OP Koti, Pohjola Vakuutus, OP-Henkivakuutus ja OP Yrityspankki ovat osa OP Pohjolaa.