Ex Nunc 2/2021

EX NUNC Justus ry:n oikeustieteilijöiden oma lehti

•

2/2021

FUKSI EDITION

TEEMA: IMMATERIAALIOIKEUDET

VÄLKOMMEN TILL VASA!

Ex Nunc täyttää 25 vuotta!

Uudentyyppisten tavaramerkkien erottamiskyvyn arviointi

Juridiikan kehto Suomessa?

Perustuslakivaliokunnan entinen valiokuntaneuvos Matti Marttunen kertoo urastaan

Share our vision, shape your future We are one team with no borders. We offer exceptional career opportunities to students and aspiring graduates in an international environment which is motivating, rewarding and, we believe, truly different from our competitors.

Are you willing to redefine the possible? If yes, there could be a bright future for you at DLA Piper. Follow us on social media @dlapiperfinland to stay tuned!

Pääkirjoitus

Välkommen till Justus!

Camilla Sundgren Päätoimittaja

nesföreningen, redan under första studieåret. Vare sig du är finsk- eller svenskspråkig, lönar det sig inte att bli rädd ifall det andra inhemska språket inte vore en av dina starkaste sidor. Du kommer att märka att vi i Justus använder båda språken jämlikt, ommarens nummer är äntligen här och vi har äran att än en gång gratulera er som både då det kommer till vardagliga diskussioner kommer att inleda er juridiska karriär här i och undervisning. Ta vara på chansen att utnyttja härliga Vasa och i vår kära ämnesförening Justus. det språkbad som Justus erbjuder dig, du kommer Ni har jobbat hårt då ni tagit er in att bli överraskad av hur snabbt till juridiska fakulteten och det bör ni I Justus lär man känna så gott som du utvecklas i vartdera språken. vara väldigt stolta över. Jag kommer alla och kan med låg tröskel vara aksjälv solklart ihåg känslan jag fick tiv ämnesföreningen, redan under Ex Nunc täyttää tänä vuonna då jag stirrade på min datorskärm huimat 25 vuotta! Tämän vuoförsta studieåret. inloggad på studieinfo och fick veta den fuksinumerolle valitsimme att jag blivit antagen. Samtidigt teemaksi immateriaalioikeusom man kände sig utopiskt lycklig kunde man det.

Immateriaalioikeus on kasvava oikeudenala nästan inte tro vad som hade skett och vad som teknologisten keksintöjen tuodessa jatkuvasti esille kommer att ske. Njut av den känslan ni har, nu då uudenlaisia juridisia kipupisteitä. Kuten professoni ännu har allt framför er och lagra all energi inför kommande höst. rimme Marcus Norrgård artikkelissaan nostaa esille, on Euroopan unioniin liittyminen, teknologian Olen itse kotoisin Helsingistä, joten muutto Vaakehittyminen sekä politisointi vaikuttanut immatesaan merkitsi minulle vuosi sitten suurta elämänriaalioikeuden ekspansioon. muutosta ja luulen, että se tulee olemaan sitä myös 25-vuotis juhlavuoden kunniaksi olemme koonneet monelle fuksille ja toisaalta toisenkin vuoden opisfuksinumeroon erityisen mielenkiintoisia haastatkelijoille, opintojen siirtyessä syksyllä osittain lähiteluja ja artikkeleita alan asiantuntijoilta, suurilta opetukseen. Vaasaan muutto on ollut yksi elämäni asianajotoimistoilta sekä Justuksen opiskelijoilta. parhaimpia päätöksiä, joten antakaa avoimin mielin Vaasalle mahdollisuus. Vaasa on opiskelukauNauttikaa lehden sisällöstä ja ihanaa kesän jatkoa! punkina erityinen, johtuen sen pienestä koosta sekä eri ainejärjestöjen välisestä yhteistyöstä. Justus tekee usean eri ainejärjestön kanssa yhteistyötä, muun muassa järjestettäessä opiskelijatapahtumia. Kannustankin osallistumaan mahdollisimman laajasti erilaisiin tapahtumiin, sillä Vaasassa, jos jossain on helppo tutustua ihmisiin yli ainejärjestörajojen!

S

Justus är en väldigt unik ämnesförening. Inte enbart för att vi är Finlands enda tvåspråkiga juridiska ämnesförening men också för att vi är en så liten enhet. I Justus lär man känna så gott som alla och kan med låg tröskel vara aktiv inom ämPäätoimittaja Chefredaktör

2/2021 Ex Nunc

3

sisältö Ex Nunc 2/2021 3

Välkommen till Justus!

Pääkirjoitus

7

Justusiter!

8

Nyheter

SIDA 9

Hälsningar från styrelsen Uutiskatsaus

10 Tervetuloa - Välkommen Tomas Häyry, Vasa stadsdirektör 14

Välkommen med i juristgemenskapen -

Tervetuloa juristien joukkoon!

Juristförbundet, Lakimiesliitto

SIDA 65

17

Essentialpatenter och problematiken i

att licensera under "frand" Camilla Söderholm, Dittmar & Indrenius

20

Uudentyyppisten tavaramerkkien erot- tamiskyvyn arviointi

Sarita Schröder & Emilia Lindgren,

Hannes Snellman

22

Immaterialrätt - Från nationell lag- stiftning till breda europeiska helheter, vidare till digitaliseringens problematik Professor Marcus Norrgård

SIDA 68

SIDA 30

26 Datorrelaterade uppfinningar Nicole Tuomola

EX NUNC JULKAISIJA: Justus ry/r.f.

Pitkäkatu 28-30, Tammipiha 65100 Vaasa www.justuswasa.fi PÄÄTOIMITTAJA: Camilla Sundgren

4

Ex Nunc 2/2021

TAITTO & ULKOASU: Camilla Sundgren

PAINO: Painotalo Plus Digital Oy, Lahti

PAPERI: G-Print 90g kansi: Lumi Silk 200g

JUSTUS RY:N JÄSENET: Opiskelevat Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan Vaasan kaksikielisessä yksikössä.

PAINOS: 140 kpl

KANSIKUVA: Linn Ekman Lehti saa HYY:n ainejärjestölehtitukea

FUKSISIVUT

28

Välkommen till Vasa Tervetuloa Vaasaan

30

Träffa tutorerna!

34

Juxien FAQ

Syksyn tuutorit esittäytyvät

82

Yleisimmät kysymykset juksisyksystä!

38

Hallitus 2021

42

Justusiitit suosittelee!

44

Alla med

46

Ketkä työskentelevät Tammipihalla?

Presentation av styrelsen

Esittelyssä Justusiittien lemppareita Häirintäyhdyshenkilöiden tervehdys

52

Kyselytutkimus Justusiternas studievanor

56

58

61

This is what dreams are made of Nunc point: Ninni Luoma

58

Kansainväliset viikot exclusive Iiris Neuvonen

Syyttäjän saappaissa

Kosti Kurvinen, aluesyyttäjä, Länsi-Suomen syyttäjäalue

65 Juristina isossa asianajotoimistossa Johanna Juureva, Associate juristi, Castrén & Snellman 68

Juridiikan kehto Suomessa

72

Onko juristin ammatti kutsumus?

75

Att jobba på en stor advokatbyrå

77

Pieni koulu suurennuslasin alla

78

OVVS

79

Vad sjöng den lilla fågeln då?

82

Vaihtokohteena Bergen

Matti Marttunen, ent. perustuslakivaliokunnan valiokuntaneuvos

Mona Numminen, juristi, asianajaja, Waselius & Wist Tai Do, Associate Trainee, Borenius

44

Nunc point: Aapo Partanen Sami Makkonen Nunc point: Jonas Holm Iiro Laitinen

2/2021 Ex Nunc

5

Toimitus

REDAKTIONEN ÖNSKAR ER EN TREVLIG SOMMAR !

Nedan får du läsa redaktionens favorit gulisminnen.

Mitt favorit gulisminne är absolut Phörsta sitzen från förra hösten.

Det var vår första ordentliga sits tillsammans med Justusiter från diverse årskurser. Det var en obeskrivligt rolig kväll och senast då förstod jag hur roliga år jag har framför mig.

Camilla Sundgren, päätoimittaja/chefredaktör 2. vuosikurssi

Jag har oerhört många härliga minnen från gulishösten, där livet i stort sett var en enda stor fest. Ett minne som sticker ut från mängden är ändå Oslo Nordic Week, en vecka där juridikstuderanden från hela norden samlades och firade. En sak som verkligen lönar sig som gulis är att fara med på allt roligt som ordnas!

Linn Ekman, toimittaja/redaktör 3. vuosikurssi

Mun paras muisto juxivuodelta on Justuksen kastajaiset! Oli super hauskaa kiertää erilaisia rasteja ja tutustua paremmin kanssajuxeihin. Kastajaisilta oli vain juxeja varten ja sieltä jäi mukaan onnellinen kuuluvuuden tunne Justukseen!

Anne Mustonen, toimittaja/redaktör 2. vuosikurssi

Yksi parhaista juxivuoden muistoistani on Helsinki-excursio. Pääsimme tutustumaan mielenkiintoisiin lakitoimistoihin, joissa oli maittavat tarjoilut. Majoituimme Airbnb-kämpässä uusien fuksikaverien kanssa. Kolme päivää yhdessä hitsasi vuosikurssiamme yhteen entistä enemmän. Se oli huikea reissu, jota edelleen muistelen lämmöllä!

Helena Lahti, toimittaja/redaktör 3. vuosikurssi

6

Ex Nunc 2/2021

Hälsningar från styrelsen Anna-Lotta Castrén

Justusiter! Återigen har ett läsår avslutats och det är dags att byta ut läsglasögonen till solbrillor. Sommaren är med andra ord äntligen här! För vissa betyder det att studierna avklarats med juris magister examenspapper i handen och jag vill hjärtligt gratulera alla utexaminerade justusiter och önska er all lycka i framtiden! Jag hoppas att ni fortsättningsvis håller er aktiva som Justus alumner, för som man brukar säga: en gång justusit, alltid justusit.

Sommaren är kort och vi får hoppas att det mesta inte regnar bort. Oavsett vad ni gör under sommaren är det ändå viktigt att ni då och då tar er tiden att slappna av. Hösten kommer snabbare än man anar och därför är det verkligen viktigt att ladda batterierna inför det kommande läsåret. Trots att våren till stor del var på distans, fick vi mycket till stånd och planeringen inför höstens evenemang är även den i full gång. Nu börjar vi äntligen se ljus i tunneln, vilket betyder att hösten förhoppningsvis kör igång med fulla muggar. Hur härligt låter det inte att efter en lång stunds väntan få sjunga rösten hes vid sitzbordet, tävla mot andra ämnesföreningar i padel eller fira den 30-åriga Justus med årsfest och sillis?!

Syksy tuo mukanaan myös uusia Justuslaisia vuosimallia 2021. Tervetuloa ja onneksi olkoon! Olette kaikki tehneet suuren työn sen eteen, jotta olette saaneet käydä opintopolun kautta hyväksymässä myönnetyn opiskelupaikan. Monelle uusi opiskelupaikka tarkoittaa uusia tuulia niin opiskelupaikan kuin myös kotikaupungin suhteen. Vaasa on opiskelukaupunkien aatelia ja voin luvata, että teille on tulossa elämänne parhaat vuodet. Tulette oppimaan ja kokemaan paljon uutta, ja parhaimpana

Puheenjohtaja

kaikista – olette nyt Justuslaisia!

Justuksessa kaksi sanaa merkitsee enemmän kuin mikään: Alla Med. Kun itse astuin Tammipihan ovista sisään melkein kaksi vuotta sitten, en osannut kuvitellakaan kuinka paljon Justus tulee minulle antamaan. Unelmien opiskelupaikan lisäksi Justuksesta on muodostunut minulle toinen perhe, jossa eletään opiskeluelämää täysillä, juuri siihen tyyliin kuin kukin itse kokee omakseen. Olkaa siis rohkeasti mukana kaikessa Justuksen toiminnassa, sillä opiskeluvuodet ovat nimittäin paljon muutakin kuin kirjastossa istumista.

Ihanaa kesää kaikille ja Tammipihalla tavataan <3

2/2021 Ex Nunc

7

NYHETER UUTISIA

KEVÄÄN WEBINAARIT Kevään aikana justuslaiset pääsivät nauttimaan myös asiapitoisemmasta ohjelmasta webinaarien merkeissä. EY järjesti 11.5. EY Law eveningin, jonka aikana päästiin tutustumaan puolin ja toisin visailun ja kyselyiden muodossa.

Justuslaiset saivat myös kattavan tietopaketin siitä, millaisissa tehtävissä juristi voi toimia EY:llä. Illan kruunasi tietysti hyvät webinaarieväät Wolt lahjakorttien muodossa. Kiitos EY!

8

Ex Nunc 2/2021

Asianajotoimisto Borenius järjesti heti seuraavana päivänä 12.5. justuslaisille mielenkiintoisen webinaarin, jossa päästiin kuuntelemaan ja keskustelemaan töistä ja opinnoista, sekä näiden yhteensovittamisesta. Tämän lisäksi puhuttiin paljon myös jaksamisesta ja siitä, miten omaa kokonaisvaltaista hyvinvointia voi edistää näinä poikkeusaikoina. Justuslaisista huolehdittiin webinaarin aikana hyvin, sillä Borenius tarjosi kaikille osallistujille lounastarjoilun Wolt lahjakorttien muodossa.

Kiitos Borenius!

Teksti ja kuvat: Nella Aro

VAPPEN MED JUSTUS

PAMPASVECKAN

Vappua vietettiin tänä vuonna upeassa ja lämpimässä säässä Hovioikeudenpuiston syleilyssä, niin kuin kuuluukin.

Sitsien ja muun virallisen ohjelman puuttuessa pandemian takia justusiitit keksi keinot pitää hauskaa. Niin kuin kuvistakin näkyy ei riemulla ollut rajaa ja rakas maskottimme Nöffö sai tavata sukulaisiaan vappupallojen muodossa.

Paa-Paa-Pampas firades detta år på distans då Pampasmaffian hade planerat otroligt roligt program på distans!

Det var allt från den traditionsenliga olympiaden till sillis med goodiebags fulla med allt gott i sig. Tusen tack än en gång Pampasmaffian! Vi får hoppas på att få fira "en normal Pampas" nästa år.

2/2021 Ex Nunc

9

TERVETULOA Olet osa Suomen vientirikkainta seutua, jossa luodaan maailmaa pelastavia energiateknologian ratkaisuja. Opiskelujen ohella on mahdollista kokea aurinkoinen Vaasa, jossa on lyhyet etäisyydet ja kaunis merimaisema.

Text: Tomas Häyry, Vasta stadsdirektör Bild: Vasa stad

L

ämpimät onnittelut opiskelupaikkasi johdosta ja tervetuloa Vaasaan, jonka tavoitteena on olla maailman onnellisimman maan onnellisin kaupunki.

Elinikäisenä Justuslaisena voin myös erityisesti onnitella siitä, että olet mielestäni päässyt parhaimpaan oikeustieteelliseen koulutukseen. Silloin kun itse opiskelin, tehtiin noin puolet tutkinnosta Vaasassa ja puolet Helsingissä ja muistan aina kuinka hyviä ja innostavia Vaasan luennoitsijat olivat.

Pääset Vaasassa osaksi tiivistä ja innovatiivista opiskelijajoukkoa; nuorekkaassa Vaasassa joka viides vastaantulija on korkeakouluopiskelija.

Syksyisin tämä näkyy puistoissa kokoontuvina fuksijoukkoina, talvisin järjestettävinä opiskelijatapahtumina ja lukuvuoden päättävänä sekä samalla kevään aloittavana haalari-vappuna.

Tulet Vaasaan mielenkiintoisena aikana, jolloin suuret muutokset vievät kaupunkiamme kohti tulevaisuutta. Oman luokkansa luontoystävällisin matkustajalaiva aloittaa liikennöinnin meidän oman sataman ja Uumajan välillä. Vaskiluodossa nousee Wärtsilän Smart Technology Hub, jossa tullaan luomaan ainutlaatuisia ratkaisuja kohti kestävää tulevaisuutta. Viimeisimpänä brittiläinen Johnson Matthey valitsi Vaasan kestävän akkumateriaalitehtaan sijoituspaikaksi. Vaasassa jo olemassa oleva energiateknologian keskittymä ja vahva yrittäjähenkisyys tarjoavat töitä opiskelijoille myös valmistumisen jälkeen, joten Vaasaan kannattaa suhtautua pidemmän ajan visioilla kuin vain opiskeluaikojen kotipaikkana.

10

Ex Nunc 2/2021

Mutta ei Vaasa ole vain elinkeinoelämää ja opiskelua, vaan sujuvaa arjen elämää, aktiivista vapaa-aikaa ja ainutlaatuisesta luonnostamme nauttimista.

Vaasasta löytyy myös vaihtoehtoja vapaa-aikaan niin kaupungin tarjoaman kulttuurin parista, kuten museoiden vaihtuvista näyttelyistä, teattereiden tunteita herättävistä näytelmistä kuin orkesterin säväyttävistä konserteistakin. Meillä on myös monipuolisesti yrityksiä ja järjestöjä, jotka tarjoavat vaihtelua vapaa-aikaan kuten seinäkiipeilyä, joogaa tai vaikka islanninponivaellusta.

Löydät varmasti oman lajisi.

Uskomme, että tulet löytämään oman näköisen elämäsi Vaasasta, ja huomaat, että Vaasassa on helppo olla onnellinen. Siispä toivotan sinut tervetulleeksi Vaasaan. Mukavaa, että uudet tuulet puhalsivat sinut juuri tänne.

Bonus discendi via!

VÄLKOMMEN Du är en del av Finlands mest exportrika region, där det skapas energiteknologiska lösningar som räddar världen. Vid sidan om studierna är det möjligt att uppleva soliga Vasa med sina korta avstånd och sitt vackra havslandskap.

V

arma gratulationer med anledning av din studieplats och välkommen till Vasa, till staden som har som mål att vara den lyckligaste staden i världens lyckligaste land.

Som livslång Justusit kan jag gratulera dig speciellt för att du enligt min åsikt har kommit in på den bästa juridiska utbildningen. På den tiden då jag själv studerade genomfördes ungefär hälften av examen i Vasa och hälften i Helsingfors och jag minns ännu hur bra och inspirerande föreläsarna i Vasa var.

I Vasa blir du en del av en sammansvetsad och innovativ studerandegrupp; i det unga Vasa är var femte som du möter en högskolestuderande. Det här syns under höstarna i form av gulnäbbsskaror som samlas i parkerna, vid studerandeevenemang som ordnas under vintrarna samt vappenfirandet i halare som avslutar läsåret och samtidigt inleder våren.

Men det finns inte bara näringsliv och studier i Vasa, utan du kan njuta av ett smidigt vardagsliv, en aktiv fritid och av vår unika natur. I Vasa finns också alternativ för fritiden bland den kultur som staden bjuder på, såsom museernas tillfälliga utställningar, teatrarnas känsloväckande pjäser och orkesterns finstämda konserter. Vi har också många olika företag och organisationer som bjuder på omväxling under fritiden såsom väggklättring, yoga eller varför inte islandshästsvandring. Du hittar säkert just din grej.

Vi tror att du kommer att hitta det liv som du önskar dig i Vasa, och märker att det är lätt att vara lycklig i Vasa. Alltså, jag önskar dig välkommen till Vasa. Trevligt att de nya vindarna blåste dig just hit.

Du kommer till Vasa vid en intressant tidpunkt, då stora förändringar driver vår stad mot framtiden. Den i särklass mest naturvänliga passagerarfärjan inleder trafik mellan vår egen hamn och Umeå. I Vasklot uppförs Wärtsiläs Smart Technology Hub, där man kommer att skapa unika lösningar för en hållbar framtid. Det senaste är att brittiska Johnson Matthey valde Vasa till etableringsort för en hållbar batterimaterialsfabrik. Det energiteknologiska klustret som redan finns i Vasa och en stark företagaranda erbjuder arbete för studerande också efter utexamineringen, vilket gör att det lönar sig att rikta in sig på Vasa med en vision på längre sikt än bara som hemort under studietiden.

11

Ex Nunc 2/2021

Hei opiskelija!

Muista tehdä tarvittaessa sähkösopimus uuteen kotiisi.

Hej studerande!

Kom ihåg att vid behov teckna elavtal till ditt nya hem.

12

Ex Nunc 2/2021

Tökkiikö CV ja työhakemus?

Ei hätää, me autamme.

Ota maksuttomat urapalvelut haltuun! www.lakimiesliitto.fi

2/2021 Ex Nunc

13

Välkommen med i juristgemenskapen - Tervetuloa juristien joukkoon!

14

Ex Nunc 2/2021

F

inlands Juristförbund är alla finländska juristers intresseorganisation med över 16 000 medlemmar. Förbundet bevakar juristernas och juridikstuderandenas intressen dels på arbetsmarknaderna, i samhället och inom utbildningspolitiken. Redan under studietiden har du nytta av förmånerna som förbundet erbjuder och du har möjlighet att delta i förbundets studerandeverksamhet.

Lakimiesliitto on valvonut juristikunnan etuja ja toiminut oikeusvaltion puolustajana jo 77 vuoden ajan. Tämän lisäksi tärkeä tehtävämme on olla mukana rakentamassa oikeudenmukaista Suomea, jossa #oikeuskuuluukaikille.

Kehitämme oikeudenmukaisuutta vaatimalla sujuvia prosesseja, hyvää hallintoa ja toimivaa oikeusvaltiota. Vaikka toimimme erilaisissa tehtävissä eri sektoreilla, meistä kaikki tekevät merkityksellistä työtä. Liittona kokoamme oikeudenmukaisen Suomen rakentajat yhteen, ja pidämme hyvää huolta jäsenistämme.

,, Olet aloittamassa yhtä uskaltaisimme väittää mieleenpainuvimmista ajanjaksoista elämässäsi.

Kaikki oikkarit ovat Lakimiesliiton jäseniä suoraan opiskelijajärjestön jäsenyyden kautta. Liittymällä Justuksen jäseneksi pääset siis samalla myös liiton opiskelijajäseneksi. Voit halutessasi valita joustavan opiskelijajäsenyyden, jolloin jäsenyytesi jatkuu valmistumisen jälkeen automaattisesti, eivätkä jäsenetusi katkea valmistumishetkellä.

Näin varmistat, että liiton kattavat jäsenedut ja –palvelut, kuten maksuton työ- ja virkasuhdeneuvonta sekä uravalmentajan palvelut ovat opintojesi aikana ja valmistumisen jälkeen saatavissasi.

Opiskelijajäseniämme koskettavia teemoja viime aikoina ovat olleet mm. palkattomat harjoittelut sekä työelämäkysymykset. Näiden tiimoilta olemmekin esimerkiksi kampanjoineet palkattomia harjoitteluja vastaan ja teettäneet vuosittaisen työkyselyn opiskelijoille. Julkaisemme vuosittain myös palkkasuositukset oikeustieteen opiskelijoille ja vastavalmistuneilla.

I

ntressebevakningen är en viktig del av Juristförbundets verksamhet och också studerande har möjlighet att delta i den. Inom förbundet fungerar sex utskott, i vilka det också finns studeranderepresentation. Också i Juristförbundets styrelse finns en studeranderepresentant.

Alla Juristförbundets studerandemedlemmar har möjlighet att söka sig till dessa uppdrag, ifall man har intresse att påverka och delta i förbundets verksamhet.

Alternativt kommer du lätt med i förbundets verksamhet genom att delta på evenemangen som arrangeras för juridikstuderande, bland annat sommarseglatsen Liiton Arkki. Vi kommer också att träffa er nya justusiter i början av hösten under Juristförbundets gulisinfo, där vi berättar mera om Juristförbundets verksamhet.

På Juristförbundet jobbar två studerandekoordinator, Noona och Anni, som förverkligar intressebevakning för studerande både i utbildnings- och arbetsmarknadspolitik samt arrangerar verksamhet som hänför sig till juridikstuderande. Du kan vända dig till oss i frågor gällande exempelvis studier, sommarjobb eller kommande evenemang. Vi finns till för dig, så tveka inte att kontakta oss!

Olet aloittamassa yhtä - uskaltaisimme väittää - mieleenpainuvimmista ajanjaksoista elämässäsi. Ota kaikki ilo irti opiskeluajasta ja lähde rohkeasti mukaan sinua kiinnostavaan järjestö- ja yhdistystoimintaan – monen vuoden kokemuksella voimme todeta, että aktiivisuus kannattaa.

Paljon onnea uudesta opiskelupaikasta, nähdään syksyllä Lakimiesliiton tapahtumissa. Olemme täällä teitä varten!

Lakimiesliiton opiskelijakoordinaattorit / Juristförbundets studerandekoordinatorerna Noona Hanni & Anni Marttala opiskelijat@lakimiesliitto.fi

2/2021 Ex Nunc

15

IMMATERIAALIOIKEUDET Innehåll Essentialpatenter och problematiken i att licensera under "frand" Camilla Söderholm, Associate Dittmar & Indrenius

Uudentyyppisten tavaramerkkien erottamiskyvyn arviointi Sarita Schröder, Managing Associate ja Emilia Lindgren, Associate Trainee Hannes Snellman

Immaterialrätt - Från nationell lagstiftning till breda europeiska helheter vidare till digitaliseringens problematik Marcus Norrgård, professor Helsingfors universitet

16

Ex Nunc 2/2021

Essentialpatenter och problematiken i att licensera under "frand"

H

ar du någonsin undrat hur alla mobiltelefoner har inbyggt WiFi eller 4G? Är dessa funktioner så essentiella att alla måste ha möjligheten att använda dessa teknologier? I dagens värld finns det vissa teknologier som är väsentliga för samhällets fungerande. Teknologierna i fråga är s.k. tekniska standarder som består av flera patenter. Dessa patenter är därmed essentiella för standarden och kallas för essentialpatenter (eng. standard essential patent). En essentialpatent är en patent som definierar en uppfinning som måste användas för att uppfylla en teknisk standard.

En teknisk standard är t.ex. WiFi eller 4G som därmed består av essentialpatenter. I och med att essentialpatenter har blivit så väsentliga i dagens samhälle har det även framkommit problem som berör licenseringen av dem.

En viktig del av tekniska standarder är själva standardiseringsprocessen. Runt om i världen finns det självständiga standardiseringsorgan som är ansvariga för att bilda tekniska standarder. I denna artikel refererar jag specifikt till tekniska standarder som i allmänhet berör telekommunikationsmarknaden men det finns olika slags standarder som därmed består av olika slags patenter. Ett av de kändaste standardiseringsorganen för tekniska standarder är ETSI (European Telecommunications Standards Institute) vars primära funktion är att utveckla, samordna, utfärda, ändra, tolka eller på annat sätt bilda tekniska standarder för att tillgodose samhällets behov. Efter att en standard blivit till är essentialpatent-ägarna tvungna att licensera deras essentialpatent till vem som än begär om det under s.k. FRAND-villkor (Fair, Reasonable and Non-Discriminatory) dvs. under rättvisa, resonliga och icke-diskriminerande villkor.

,,

Ett av de kändaste standardiseringsorganen för tekniska standarder är ETSI (European Telecommunications Standards Institute) vars primära funktion är att utveckla, samordna, utfärda, ändra, tolka eller på annat sätt bilda tekniska standarder för att tillgodose samhällets behov.

Men varför måste patentägarna licensera sina essen-

tialpatenter under FRAND och exempelvis inte be hur höga royalties som helst? Meningen med essentialpatenter samt FRAND är att alla skall ha samma möjlighet att använda de teknologier som är essentiella i dagens samhälle. Då en patentägare bidrar till en standard med sitt patent så får ägaren en garanti på flera år av licenstagare men samtidigt blir patentägaren förpliktad att licensera under FRAND. Denna förpliktelse att licensera under FRAND har även en stark anknytning till konkurrensrätt gällande dominerande marknadsställning.

2/2021 Ex Nunc

17

Även om FRAND låter som en ideal lösning på dominerande marknadsställning av teknologijättar eller på frågan om vad som är en skälig FRAND royalty så är läget faktiskt inte så. Det existerar otaliga konflikter gällande licensering under FRAND och speciellt gällande följande: i) FRAND definitionen tolkas på olika sätt och det finns inga riktlinjer för FRAND royalties och därmed blir gränsdragningen om dominerande marknadsställning vag ii) Patentägare anser i vissa fall att de inte är skyldiga att licensera under FRAND till hela produktionskedjan utan endast till slutprodukttillverkaren iii) Patentägare utför domstolsföreläggningar (injunction) på "ovilliga licenstagare" även om licenstagarna anser att de har rätt till en FRAND-licens men patentägaren anser inte att de är slutprodukttillverkare iv) Kan en dom gällande fastställandet av FRAND royalties vara giltig i hela världen

M

an har försökt lösa problematiken i domstolar runt omkring i världen och nu som då kommer det domar som ger lite klarare riktlinjer på dessa problematiker. Ett par bra exempel där domarna blivit världsomfattande prejudikat inom FRAND tvister är Huawei v. ZTE där det satts upp vissa riktlinjer om hur licensförhandlingarna skall gå till för att falla inom ramen för FRAND samt utanför ramen för dominerande marknadsställning samt Huawei v. Unwired Planet där Englands högsta domstol fastställde en global FRAND licens fastän tvisten mellan parterna berörde endast patenter i England.

18

Ex Nunc 2/2021

D

en sanna betydelsen av FRAND har alltid varit att gynna både licensgivaren samt licenstagaren oavsett storlek och marknadsposition. Då 5G-nätverket och Internet of Things (IoT) växer snabbt kommer det utan tvekan att medföra nya problem till de redan existerande problemen. Därför måste resolutionen av essentialpatenter samt FRAND-definitionen få klara globala riktlinjer som tar i hänsyn alla relevanta nuvarande samt framtida aktörer på olika marknader för att vår framtida tekniska IP regim skall fungera tvistefritt.

Text: Camilla Söderholm, Associate, Dittmar & Indrenius

Creative talents working together makes all the difference.

Thinking Ahead Since 1899

JOIN US

2/2021 Ex Nunc

19

Uudentyyppisten tavaramerkkien erottamiskyvyn arviointi Tavaramerkki voi koostua monenlaisista elementeistä, kuten esimerkiksi sanoista, kuvioista, äänistä tai vaikka näiden yhdistelmistä.

Uuden tavaramerkkidirektiivin (EU) 2015/2436 ja tavaramerkkiasetuksen (EU) 2015/2424 myötä tavaramerkkien graafisen esittämisen vaatimus poistettiin.

Kirjoittajat

Lähteet: › European Union Intellectual Property Network: Yhteinen tiedonanto

Sarita Schröder Managing Associate Intellectual Property & Technology

Emilia Lindgren Associate Trainee | Spring 2021 Intellectual Property & Technology

– uudentyyppiset merkit: Muodollisten vaatimusten ja hylkäysperusteiden tutkiminen. Huhtikuu 2021.

› European Union Intellectual Property Office: EUIPO Statistics in European Union Trade Marks. 1996-01 to 2021-04 Evolution. Huhtikuu 2021

› Forsman, Milla: Uusi tavaramerkkilaki – voiko tulevaisuudessa hajun

rekisteröidä tavaramerkiksi? Lukander Ruohola HTO, blogikirjoitus 5.3.2019.

Osoitteessa: www.lrhto.fi/blogi/uusi-tavaramerkkilaki-voiko-tulevaisuudessahajun-rekisteroida-tavaramerkiksi/. Sivustolla vierailtu 6.5.2021.

› Patentti- ja rekisterihallitus: Asiakastiedote 14.04.2021. EUIPOn ja

jäsenvirastojen yhteinen tiedonanto uudentyyppisten merkkien muodollisten vaatimusten ja hylkäysperusteiden tutkimisesta. Osoitteessa: www.prh.fi/fi/ asiakastiedotteet/2021/P_23035.html. Sivustolla vierailtu 6.5.2021.

› Patentti- ja rekisterihallitus: Asiakastiedote 19.01.2016. EU:n uusi

tavaramerkkidirektiivi voimaan 15.1.2016. Osoitteessa: www.prh.fi/fi/ asiakastiedotteet/2016/P_7338.html. Sivustolla vierailtu 6.5.2021.

› Tavaramerkkilaki 26.4.2019/544.

20 ExExNunc Nunc1/2021 2/2021 16

Edellämainittu muutos osaltaan helpotti epätavallisempien tavaramerkkien rekisteröintiä, kun niiden esittämiselle saatiin erilaisia vaihtoehtoja pelkän graafisen esittämisen rinnalle.

Esimerkiksi äänimerkkejä pystyy nykyään rekisteröimään nuottiviivaston ja nuottien lisäksi myös toimittamalla tavaramerkkihakemuksia käsittelevälle viranomaiselle äänen toistavan äänitiedoston.

Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) laati tänä keväänä tiedonannon koskien muun muassa tällaisilta uudentyyppisiltä tavaramerkeiltä vaadittavaa erottamiskyvyn astetta. Tavaramerkillä on voitava erottaa tavaramerkin haltijan tavarat tai palvelut toisen tavaroista tai palveluista. Tiedonannon tarkoituksena on varmistaa uudentyyppisiä tavaramerkkejä koskevien käytäntöjen ennustettavuutta ja avoimuutta EU:n alueella. Äänimerkkien lisäksi tiedonannossa käsitellään myös esimerkiksi liikkuvia merkkejä ja multimediamerkkejä.

Erottamiskykyisenä ei pidetä tavaramerkkiä, joka vain kuvailee esimerkiksi tavaroiden ja palvelujen lajia, laatua, määrää tai käyttötarkoitusta. Tähän seikkaan on kiinnitetty erikseen huomiota EUIPO:n tiedonannossa käyttäen hyväksi havainnollistavia esimerkkejä. Erottamiskykyisenä ei tiedonannon mukaan voida pitää esimerkiksi sellaista ääntä, joka on kyseessä olevien tavaroiden tai palvelujen tuottamaa tai niiden olennaisiin ominaisuuksiin liittyvää. Tällöin kuluttaja todennäköisesti mieltäisi äänen vain toiminnalliseksi ominaisuudeksi, ei osoitukseksi kaupallisesta alkuperästä. Alkoholijuomille ei siis lähtökohtaisesti ole mahdollista rekisteröidä äänitavaramerkkiä, joka koostuu vain pullon avaamisen tuottamasta äänestä. Myös liikkuva merkki on erottamiskyvytön, mikäli se koostuu vain tavaroiden tai palvelujen tuottamasta tai niihin olennaisesti liittyvästä liikkeestä. Pelkästään pallon heittämistä kuvaava liikkuva merkki ei siis välttämättä olisi urheiluvälineiden osalta kovinkaan erottamiskykyinen.

Hyvin geneerisistä tai kuvailevista, tavallisesti ääneen lausutuista sanoista ei yleensä myöskään muodostu erottamiskykyisiä

äänitavaramerkkejä, eiväthän ne olisi erottamiskykyisiä tavanomaisina sanamerkkeinäkään. Erottamiskykyisiksi äänimerkeiksi taas voivat hyvin kelvata esimerkiksi erilaiset nuottien yhdistelmät, sanaelementit tai tavaroihin ja palveluihin liittymättömät muut äänet, kunhan kuluttaja pystyy tunnistamaan äänen osoitukseksi kaupallisesta alkuperästä.

Liikkuvat merkit taas ovat tiedonannon mukaan erottamiskykyisiä muun muassa silloin, kun ne sisältävät itsessään erottamiskykyisen sanan tai kuvion, varsinaisen liikkeen erottamiskyvystä huolimatta. Multimediamerkitkin ovat yleensä erottamiskykyisiä, jos niiden osana olevista äänestä ja kuvasta ainakin toinen on yksinään erottamiskykyinen.

Tavaramerkkien erottamiskyvyn arviointi on kuitenkin aina kokonaisharkintaa, ja esimerkiksi liikkuvien merkkien kohdalla epätavallinen tai muuten huomiota herättävä liike voi riittää tekemään merkistä kokonaisuutena erottamiskykyisen, vaikka siinä esiintyvä sana tai kuvio ei sitä yksinään olisikaan. Näiden uudentyyppisten tavaramerkkien erottamiskyvyn arviointiin liittyy siis monenlaisia huomioon otettavia seikkoja, ja arviointiin saattaakin tuoda haastavuutta nimenomaan se, että merkit koostuvat useista erilaisista elementeistä. EUIPO:n ja jäsenvaltioiden virastojen yhdessä laatiman tiedonannon erottamiskyvyn arviointia käytännössä havainnollistavat esimerkit tulevat siis varmasti tarpeeseen tavaramerkkihakemusten käsittelyssä.

Toistaiseksi tiedonannossa käsiteltyjä uudentyyppisiä EUtavaramerkkejä on kuitenkin rekisteröity hyvin maltillisesti.

EUIPO:n julkaisemien tilastotietojen mukaan esimerkiksi äänimerkkejä rekisteröitiin vuonna 2020 vain 28 kappaletta, mikä vastasi 0,02 %:a kaikista kyseisenä vuonna rekisteröidyistä EU-tavaramerkeistä. Huomionarvoista on myös se, ettei graafisen esittämisen vaatimuksen poistaminen ole merkittävästi helpottanut tuoksujen tai makujen rekisteröimistä tavaramerkiksi.

Niiden osalta rekisteröimistä hankaloittaa sellaisten teknologisten ratkaisujen puute, jotka sallisivat niiden esittämisen tarpeeksi selkeästi ja täsmällisesti tavaramerkkirekisterissä.

Unique assignments, Sharp minds & Inclusive atmosphere Opportunities for law students. Follow us on hannessnellman.com/careers

2/2021 Ex Nunc 21 1/2021 Ex Nunc 17

IMMATERIALRÄTT - Från nationell lagstiftning till breda europeiska helheter, vidare till digitaliseringens problematik

Text: Professor Marcus Norrgård

J

ag blev jurist i juni 1996. Ett drygt år senare i september 1997 inledde jag min akademiska karriär. I det skedet visste jag nästan ingenting om immaterialrätt, d.v.s. skyddet av uppfinningar (patent), konstnärliga och litterära verk (upphovsrätt), kännetecken (varumärke och firma) m.m.

Jag hade visserligen tentat Haarmanns Immateriaalioikeuden oppikirja i maj 1992 men jag har inget minne av att jag skulle ha lärt mig något. Av olika orsaker halkade jag in på en forskningsfråga i gränsområdet mellan processrätten (som var det rättsområde jag hade för avsikt att studera) och immaterialrätten. Resultatet blev fem år senare min ”immaterialrättsprocessrättsliga” doktorsavhandling Interimistiska förbud i immaterialrätten.

,,

Ett aktuellt EU-rättsligt exempel är det s.k. DSM-direktivet, som bl.a. kommer att reglera Googles och Facebooks ansvar för upphovsrättsintrång.

22

Ex Nunc 2/2021

Det finns många trender som drivit utvecklingen. Ur en juridisk synvinkel vill jag här lyfta upp tre trender som har har gjort immaterialrätten till ett av de mest spännande rättsområdena: europeiseringen, teknologiseringen (och mer specifikt digitaliseringen) och politiseringen.

Immaterialrättens betydelse har ökat betydligt sedan 1990-talet. I en studie gjord av EUIPO konstateras att 45 % av den ekonomiska aktiviteten i EU – 6,6 biljoner euro – genereras i dagens läge av immaterialrättsintensiva industrier. Immaterialrättsintensiva industrier står för hela 29.2 % av alla jobb inom EU. Som exempel på immaterialrättsintensiva industrier kan nämnas media, film, musik och datorspelsföretag (som räknas till upphovsrättsintensiva industrier) samt telekommunikation och läkemedel (som räknas till patentintensiva industrier). I EU utmärker sig särskilt bilindustrin (varumärken, design, patent), läkemedelsindustrin (varumärken, patent) och datortjänsteindustrin (varumärken, upphovsrätt) som betydande immaterialrättsintensiva industrier.

E

uropeiseringen har påverkat immaterialrätten i mycket stor omfattning. När Finland gick med i Europeiska unionen år 1995 hade vi en nationell immaterialrättslagstiftning som kommit till på 1960-talet i samarbete med de andra nordiska länderna. I dagens läge utgör immaterialrätten, lite förenklat, tillämpad EU-rätt. Det innebär att rättskällematerialet är mycket mer omfattande än på 1990-talet.

EU-direktiv och -förordningar, EUdomstolens avgöranden, EUIPO-praxis, EPO-praxis, rättsfall och doktrin från andra EU-länder m.m. tillhör de verktyg en immaterialrättsjurist arbetar med dagligen.

Ett aktuellt EU-rättsligt exempel är det s.k. DSM-direktivet, som bl.a. kommer att reglera Googles och Facebooks ansvar för upphovsrättsintrång. Det finska lagförslaget som genomför direktivet ska ges till riksdagen senare i sommar.

Immaterialrätten har alltid varit i viss mån ett slagfält för politisk kamp, men på 2000-talet har politiseringen av immaterialrätten fått helt nya dimensioner. Särskilt under 2000-talets första decennium gick debatten om upphovsrättens vara eller inte vara het. Piratpartiet, som i dagens läge har representation bl.a. i EU-parlamentet, förespråkar att upphovsrätten ska avskaffas. The Pirate Bay (TPB), en olaglig fildelningstjänst med ursprung i Sverige, blev otroligt populär efter att det grundats år 2003. Efter en uppmärksammad rättegång dömdes aktivisterna bakom TPB för (medhjälp till) upphovsrättsbrott. Sedermera har diskussionerna om upphovsrättens existensberättigande lugnat ner sig något, men lite motsvarande diskussioner förs nu om huruvida patentskyddet borde slopas för coronavaccinpatent. Bl.a. USA:s president Biden har gett sitt (politiska) stöd för en s.k. patent waiver.

2/2021 Ex Nunc

23

I

mmaterialrätten har också blivit en viktig del av den internationella handelspolitiken. Immaterialrätten har i och för sig alltid varit internationell.

De första internationella konventionerna inom området kom till på 1800-talet (Bern- och Pariskonventionerna), men i och med det s.k. TRIPS-avtalet (1994) och immaterialrättens intåg i frihandelsavtal (FTA) och bilaterala investeringsavtal (BIT) har immaterialrättens handelspolitiska betydelse ökat.

I praktiken bestämmer de olika internationella avtalen den miniminivå immaterialrättslagstiftningen i ett land måste uppnå. Det innebär att länder inte mera fritt kan bestämma innehållet i sina immaterialrättslagar. Ett exempel är Chile som i sina förhandlingar med USA om tullar och andra importrestriktioner gick med på striktare immaterialrättslagar i utbyte mot friare export av chileanska viner till USA.

24

Ex Nunc 2/2021

Teknologiseringen eller mer specifikt digitaliseringen har haft en avgörande inverkan på immaterialrätten. Immaterialrätten är ofta ett av de första rättsområden som måste förhålla sig till ny teknologi. Redan när internet var nytt (1990-talet) insåg man att det var mycket enkelt att kopiera filer (särskilt musik i mp3-format) och distribuera dem till ett stort antal människor med endast några knapptryck. Napster, Grokster och The Pirate Bay var alla s.k. peer-to-peer fildelningstjänster som bröt mot upphovsrätten. I dagens läge har dylika tjänster åtminstone delvis ersatts av lagliga och olagliga streamingtjänster. Det är intressant att notera att samtidigt som teknologin har ändrat upphovsrättslagstiftningen, har också upphovsrättslagstiftningen ändrat teknologin: då fildelning inte är tillåten har man börjat utveckla streamingtjänster, eftersom dessa är mindre riskfyllda i upphovsrättslig bemärkelse, åtminstone för slutanvändaren.

Helsingfors universitets juridiska fakultet har ett starkt kunnande inom immaterialrätten. Jag är professor i juridik, men mitt specialområde är immaterialrätt. Taina Pihlajarinne är professor i upphovsrätt. Petra Sund-Norrgård, även om hennes specialområden är avtalsrätt och arbetsrätt, är väl insatt även i immaterialrätten. Fakulteten har även många yngre immaterialrättsforskare. Två av dem – Teemu Matikainen och Max Malvikko – arbetar i Vasa.

F

örutom internet utgör också bl.a.

3D-printning, artificiell intelligens (AI) och bioteknik sådana teknologiområden som prövar immaterialrättslagstiftningen och dess gränser. T.ex. i fråga om artificiell intelligens handlar det mycket om huruvida AIsystem tillåts samla in material som finns allmänt tillgängligt på internet. Vid sådan text and data mining (datautvinning) görs alltid en kopia (s.k. exemplarframställning), vilket traditionellt har krävt samtycke av upphovsmannen. Även om det nya DSMdirektivet kommer att innehålla två artiklar om datautvinning återstår många öppna frågor kring tolkningen av bestämmelserna.

Immaterialrätten är – bland många andra rättsområden – välrepresenterad i vårt kursutbud i Vasa. Förutom grundkursen i immaterialrätt, som ni avlägger på hösten det andra studieåret, kan ni skriva såväl ert första seminariearbete som ert RN-slutarbete i immaterialrätt. Varje år är det dessutom rätt många som skriver sin magisteravhandling i immaterialrätt. Vi erbjuder även valfria kurser i immaterialrätt. Ett exempel är den nordiska rättegångstävlingen Nordic IP Moot Court där lag från Sverige, Norge, Danmark och Finland deltar. Finalen hålls vanligen i en domstol i något av de nordiska länderna med immaterialrättsproffs som domare.

Tänk att få plädera i högsta domstolen!

Jag hoppas ni kommer att trivas i Vasa med era studier. Tiden går fort, så passa på att njuta av både studierna och studielivet! Studietiden är en av de bästa tiderna i livet så ta vara på den!

2/2021 Ex Nunc

25

DAT O R R E LA T E RA D E UPPFINNINGAR Computer-Implemented Inventuons (CII)

E

n stor del av oss har kanske skrivit ut något t.ex. på biblioteket eller på ett kontor. Då har man använt sig av en datorrelaterad uppfinning. Utskrivningen fungerar så, att processorn på en dator i kontorsnätverket tar emot ett utskriftskommando, söker sedan efter den närmaste tillgängliga skrivaren, vidarebefordrar utskriftskommandot till skrivaren och meddelar användaren på skärmen, vilken skrivare dokumentet kan hämtas från. En datorrelaterad uppfinning är alltså en sådan uppfinning där en eller flera delar av uppfinningen implementeras av ett datorprogram.

,,

EPO:S rättspraxis har visat att ett datorprogram kan vara patentbar ifall den har ytterligare teknisk effekt. Det betyder alltså att datorprogrammet ska ha en effekt som går utöver den normala tekniska interaktionen.

26

Ex Nunc 2/2021

Sådant som utgör enbart ett datorprogram kan inte anses som en uppfinning enligt 1 § i patentlagen. Vad händer då i de situationer, där datorprogrammet ger upphov till något annat utanför själva mjukvaran? Datorprogram är både litterära och funktionella verk, vilket innebär att de olika elementen kan skyddas under olika immaterialrättsliga kategorier och rättsområden.

Enligt 1 § i upphovsrättslagen hänförs även datorprogram till litterära verk.

Man har alltså ansett att datorprogram hör till upphovsrätten då den skyddar källkoden (det litterära) som datorprogrammet grundar sig på, men problemet är, att den inte skyddar det som datorprogrammet får till stånd samt att det upphovsrättsliga skyddet är onödigt långt och därmed skadar innovationen. Därför har man sökt skydd i patenträtt. Eftersom lagen inte anger några exakta krav för datorprogrammens patentering måste man nöja sig med myndigheternas tolkning. I Europa är det då främst Europeiska Patentverkets (EPO) tolkning av Europeiska Patentkonventionen (EPC) som försöker forma ramarna för patenterbarhet.

EPO:s rättspraxis har visat att ett datorprogram kan vara patenterbar ifall den har en ytterligare teknisk effekt.

Det betyder alltså att datorprogrammet ska ha en effekt som går utöver den normala tekniska interaktionen mellan datorprogrammet och datorn. Det kan t.ex. vara ett datorprogram som styr en teknisk process eller hanterar driften av en teknisk apparat. Sådana som beviljats patent är bl.a. Antiblockeringssystemet på en bil (ABS-bromsarna) och ett datorprogram som bestämmer strålningen från en röntgenapparat. Något som däremot inte anses som en datorrelaterad uppfinning är datorprogram som översätter ”naturligt språk” till programmeringsspråk. Problemet är att EPO inte kunnat tolka ”ytterligare teknisk effekt” enhetligt, vilket har lett till att den inre marknaden förvrängts och alla som har ett intresse inom branschen blivit osäkra. De kan nämligen inte veta ifall de beviljas patent, om ett redan beviljat patent ogiltigförklaras eller ifall olika ägares patent överlappar varandra. Därför skulle det vara viktigt att ha tydliga regler istället för det patentlotteri som den nuvarande situationen orsakar.

D

en snabba utvecklingen gör det svårt att formulera en fast definition och tydliga regler eftersom de kommer att föråldras genast. Därför har man inte ännu i dagens läge hittat på några lösningar utan det verkar som att människan bara släpas efter utvecklingen.

Teknologibranschens utveckling går ut på att man bygger på redan existerande teknik. Datorprogrammens patentering kan därför komplicera och bromsa utvecklingen, eftersom det går att t.ex. förbjuda andra att använda det patenterade föremålet. Teknologi har en stor roll i dagens samhälle och kommer att ha en ännu större roll i framtiden. Med hjälp av teknologi kan flera problem bli lösta och hela världen utvecklas till ett bättre håll. Därför skulle det vara viktigt att utvecklingen inte stannar upp, men lika viktigt skulle det dock vara för människan att ta kontrollen över situationen.

Före teknologin tar kontrollen över människan.

Text: Nicole Tuomola 2/2021 Ex Nunc

27

V Ä L K O M M E N

28

Ex Nunc 2/2021

Träffa tutorerna!

Hallitus 2021

Häirintäyhdyshenkilöiden tervehdys

Ketkä työskentelevät Tammipihalla?

30 38 44 46

2/2021 Ex Nunc

29

Träffa tutorerna!

Lämpimät onnittelut opiskelupaikasta ja tervetuloa Vaasaan - me tuutorit odotamme innolla, että pääsemme tapaamaan teidät! Tuutorin tehtävänä on toimia juxin apuna ja tukena opintojen alussa.

Meidän puoleemme voitte siis kääntyä asiassa kuin asiassa, liittyi se sitten kurssi-ilmoittautumisiin, asunnon hankintaan, sitsisääntöihin tai vaikka haalarimerkkien ompeluun.

Edessänne on uusi ja jännittävä elämänvaihe, josta kannattaa nauttia täysin rinnoin. Kaiken tarvitsemanne tiedon tulette saamaan syksyllä opintojen alkaessa, joten kesän aikana voitte keskittyä vain fiilistelemään opiskelupaikasta vaikkapa juxien Facebook-ryhmässä. Jos jokin kuitenkin askarruttaa mieltäsi jo nyt, voit olla yhteydessä meihin. Tavataan viimeistään syksyllä!

30

Ex Nunc 2/2021

Plot twist!

Detta år valde vi att krydda till tutorernas presentationer genom att be tutorerna be någon av deras nära och kära att presentera dem. Läs nedan vad som skrivits om era tutorer!

HELENA

AAPO

INA

Esittelijät: Isosiskot

Esittelijät: Elinikäinen ystävä ja isoveljet

Esittelijät: Paras ystävä ja sisko

Helena Lahti on kolmannen vuoden justuslainen, Ilmajoelta ponnistava tehopakkaus, jolla paperit pysyy järjestyksessä ja joka tietää, mitä, missä ja milloin tapahtuu. Vapaa-ajalla Helenan voi löytää kuntosalilta tai lenkkipolulta, lehtijuttuja tekemästä tai partiohuivi kaulassa. Jos olet kissaihminen tai tykkäät Frendeistä, tulet Helenan kanssa taatusti juttuun. Helenalla on paha taipumus korvamatoihin kokeilepa hyräillä pieni pätkä Haloo Helsinkiä, niin Helena taatusti laulelee sitä parin minuutin päästä. Koulutus kahvin ja teen juomiseen sen sijaan on sujunut huonolla menestyksellä.

Aapo Partanen, Savon pikkupitäjän eli Siilinjärven lahja Vaasalle. 20-vuotiaana yön lintuna sekä parantumattomana romantikkona häneltä löytyy heittäytymiskykyä ja iloa vaikka muille jakaa. Herran atleettinen ulkokuori saattaa hämätä, sillä hetken urheilun jälkeen polvi osoittaa yleensä väärään suuntaan. Tasapainoinen älykkö, joka kuitenkin illanvieton huumassa saattaa äityä hupattamaan tarinoistaan ja ailahtelevista pohdinnoistaan varsin suurilla kädenliikkeillä. Lenkkireittien lisäksi Aapolta saat myös varmasti Vaasan parhaat paistetut kananmunat ja onpa mies aiheuttanut savuavaa tunnelmaa lämmittämällä näkkileipää leivänpaahtimessa, jotta saisi siitä rapeamman! ”Anna kaekkes vuan elä periks!” Kuvaa miestä enemmän kuin hyvin.

Ina Seppänen on parikymppinen tokan vuoden opiskelija ja tutorporukan jo hyvin vaasalaistunut Sipoolaisvahvistus. Tää 150-senttinen (egon puolesta lähempänä 2 m) blondi on sanavalmis, sosiaalinen ja lite galen. Hänen seurassaan desibelitasot ei koskaan jää alle 80 (huom. meluraja). Tässä pakkauksessa yhdistyy niin huolehtivaisuus kuin holtittomuus.

Tästä esimerkkinä Ina on kaveriporukan viestintävastaava, kun kyseessä on viranomaistoimintaa vaativa tilanne ja toisaalta kuten firman pikkujouluissa (Inalla ei muistikuvaa) firman CEO joutui saattamaan Inan taksilla kotiovelle asti. Kaiken kaikkiaan Ina on äänekäs tiimipelaaja ja kaikkien kaveri, joka tulee takaamaan tuleville juxeille unohtumattoman syksyn.

2/2021 Ex Nunc

31

MIRJAM Presentatör: Bästa vän Mirjam Fogde är en 22-årig stolt malaxbo vars största mission är att leva (studie)livet fullt ut. Inte ens en bruten fot (förorsakad av en vild olliskväll) får henne att avstå att åka på nordisk vecka till Norge. Under er gulistid kommer det vara nästintill omöjligt för er att inte se eller höra denna härliga brud. Hon är också någon man kan lita på i alla lägen, förutom om det gäller att komma i tid. Då sku ja int ens lägg mitt liv på de. Kort och gott; en superbrud ni aldrig kommer ha varken en tråkig eller lugn stund med!

DANTE Presentatör: Bästa vän Till er gulisar kan jag berätta att ni är ”in for a treat”.

Förutom den tjocka Helsingfors dialekten är Dante Ragnar Albin Ra inte din typiska helsingforsare. Faktumet att han kan klassas som en riktig yrare bidrar till att man aldrig har tråkigt med honom. Ingen skillnad om det är en fest med hundra människor eller fem, där Dante är, DÄR är det fest.

Ni hittar inte en mer positiv, utåtriktad och snäll människa någonstans. Njut.

Tervetuloa!

Välkommen!

32

Ex Nunc 2/2021

B

Be the best you We are looking for people with the distinct Roschier mindset. People with talent. People with dedication. People with a continuous drive to learn more and develop.

We take pride in recognizing talent and giving them a platform for reaching their full potential. At Roschier, you will have opportunities to work to the best of your ability and develop your talents to the full.

Perhaps our paths will cross one day. Congrats on being accepted to the Vaasa unit of the University of Helsinki!

2/2021 Ex Nunc roschier.com

33

JUXIEN

1 2 3

34

4

Ex Nunc 2/2021

F A Q

Mikä justus?

Justus ry/r.f on meidän oma ainejärjestö! Justus on perustettu vuonna 1991 ja on samalla Suomen ainoa kaksikielinen oikeustieteellinen ainejärjestö.

Justuksessa sekä opetus että toiminta on kaksikielistä, joten voit vapaasti valita kumpaa kotimaista käytät. Justus järjestää mm. useita tapahtumia ympäri vuoden ja valvoo opiskelijoiden etua, sekä tekee yhteistyötä muiden ainejärjestöjen kanssa. Justuksen jäseneksi pääset liittymään Lakimiesliiton jäsenportaalin kautta, mistä tulee kuitenkin vielä tarkemmat ohjeet fuksiviikoilla.

Alla med?

Alla med! Alla med! Alla med kan påstås vara justusiternas viktigaste motto. Frasen betyder att alla är välkomna med i Justus och dess verksamhet.

Dessutom är det trevligt att lära känna nya människor och man har alltid roligare tillsammans!

Mikä ihmeen Tammipiha?

Koulu ja koti. <3 Yksikkömme tilat sijaitsevat Tammipihalla, tuttavallisemmin TP:llä, Vaasan keskustassa osoitteessa Pitkäkatu 28–30, 4 krs. TP:llä tulet hakkaamaan päätäsi seinään luentojen ja pienryhmien parissa, juomaan kahviöverit opiskelukaverien kanssa, juhlimaan ikimuistoisia sitsejä legendaarisessa bileluokassa, viettämään haalarimerkkien ompeluiltaa ja hengailemaan ihan muuten vaan. TP on todellakin koti, sillä siellä tulet viettämään ison osan opiskelija-ajastasi.

Jos jotain sattuu, mitä teen?

Opiskelijaelämä Vaasassa voi olla hauskaa, joskin vauhdikasta. Välillä voi sattua tai jokin vakavampi tilanne kehkeytyä ja silloin tulee tietää mistä saada apua. Opiskelijana sinulla tulee olemaan käytössäsi YTHS:n (på svenska SHVS) terveyspalvelut. Asioissa, jotka liittyvät viihtyvyyteen tai ahidsteluun, voit olla yhteydessä Justuksen häirintäyhdyshenkilöihin, joilla on täydellinen salassapitovelvollisuus. Muista myös, että voit aina soittaa poliisille tai mennä päivystykseen.

Vilket språk pratar jag? På vilket språk studerar jag?

Justus är en tvåspråkig ämnesförening. En av våra mest grundläggande regler är att alla skall få tala sitt eget språk. Denna regel gäller även inom enheten med professorerna. Det händer ofta att någon säger något på svenska och får ett svar på finska, eller vice versa. Då det kommer till studierna, strävar fakulteten efter att språket kurserna går på, ska fördelas jämnt mellan finska och svenska. Vissa år förverkligas detta bättre än andra år. Kurslitteraturen finns så gott som alltid på finska. Ibland finns den även på svenska.

Tvåspråkigheten är ett av Justus många rikedomar, och det ger ett ypperligt tillfälle till att lära sig det andra inhemska språket. Det lönar sig att ta vara på chansen.

Varifrån får jag kurslitteraturen?

Kurslitteraturen kan fås fysiskt eller elektroniskt men det beror på kursen och litteraturen i fråga. Fysiska böcker kan man låna från biblioteket eller köpa från butiken och så vidare. Elektroniska böcker kan man bland annat hitta i Verkkokirjahylly, Edliex eller Helka. Om man vill printa ut en bok så kan man göra detta vid till exempel Tritonia eller Grano. Ett hett tips är också att fråga en äldre studerande om man får låna en bok!

När får jag min halare?

Det kommer att kännas som en evighet innan ni får era halare. Men det beror också på er själva. Redan första veckan får ni bilda en halarkommitté vars uppgift är att skaffa halarna! Halarkommittén skaffar sponsorerna till halaren, ordnar så att alla gulisar får prova halarnas storlekar och slutligen beställer man halarna. Men detta får ni mera information om i ett senare skede.

Onko Justus-kuplan ulkopuolella opiskelijaelämää?

Niin loistavaa seuraa kuin oikkarit ovatkin, Vaasasta löytyy opiskelijoita myös muilta tieteenaloilta, kuudesta eri korkeakoulusta: Helsingin yliopiston yksikön lisäksi Vaasassa voi opiskella Vaasan yliopistossa, Åbo Akademissa, VAMKissa eli Vaasan ammattikorkeakoulussa, Yrkehögskolan Noviassa sekä Hankenissa eli Svenska handelshögskolanissa. Opiskelualat vaihtelevat laajasti tekniikan, viestinnän, luokanopettajan ja kauppatieteiden opinnoista sairaanhoitajan, tradenomin ja insinöörin opintoihin. Vaasassa on noin 13 000 korkeakouluopiskelijaa, mikä tarkoittaa sitä, että joka viides vaasalainen on opiskelija. Vastaus kysymykseen on siis kyllä - opiskelijaelämää on Justus-kuplan ulkopuolellakin ja se on näkemisen arvoista!

4 5

6

7

2/2021 Ex Nunc

35

Vilka är de berömda studentevenemangen?

8 9 10

I huvudsak ordnas många akademiskt traditionella evenemang såsom sitzer, årsfester och sillizar. Justus ordnar bland annat Phörsta Sitzen, Lilla Juls Sitz, Vappensitz och mycket mera. Man kan även delta i studentevenemang som ordnas av andra studentföreningar, så länge som man håller koll på att utomstående får delta förstås. Utöver dessa ordnas även större evenemang såsom Pampas nationaldag, Boom City Approt, Wykypäivät, Särkän Märkä och så vidare. Som justusit får du även delta i de berömda nordiska veckorna där man får åka till olika städer och länder och där man får träffa juridikstuderanden från hela Norden!

Hur tar jag mig fram?

I Vasa finns det ont om kollektivtrafik. Det snabbaste och lättaste sättet att ta sig fram i Vasa är genom att använda en cykel. Det finns även TIER-elsparkcyklar runt om i Vasa som man kan använda sig av. Det går även bra att gå i Vasa.

Mitä jos tulee nälkä?

Vaasasta löytyy lukuisia opiskelijaravintoloita, jotka sijaitsevat pääosin Palosaaren kampuksella. Keskustasta kuitenkin löytyvät Åbo Akademin ja Hankenin ruokalat, joihin justusiiteillä on lyhyt matka Tammipihalta.

Etenkin keskustan alueella on myös lukuisia kahviloita, kuten Sweet Wasa ja Pharmacy House Cafe. Vaasasta löytyy myös paljon hyviä ravintoloita, joita kannattaa käydä testaamassa uusien opiskelijakavereiden kanssa! Jos nälkä yllättää yön pikkutunneilla, kannattaa suunnata lähes aina auki olevaan Babiloniin tillimakaronille tai hyvällä tuurilla jopa Hesburger saattaa olla vielä auki.

Mitä jos tulee jano?

11 36

Ex Nunc 2/2021

Vaasasta löytyy lukuisia menomestoja, joista saa kostuketta kuivalle kurkulle – vaikka joka päivä. Jos tanssijalkaa vipattaa, tiistai on justusiittien vakiopäivä ruotsinkielisessä Oliver’s Innissä eli Olliksessa. Myös KEFO ja LAFO eli keskiviikko-Fona ja lauantai-Fona tulevat varmasti tutuiksi legendaarisessa Fontana Clubissa. Torstaisin menoa tarjoaa erityisesti ammattikorkeakoululaisten suosima Leipis eli Leipätehdas. Teatrossa puolestaan järjestetään paljon VYY:n eli Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan pirskeitä. Edellä mainitut paikat ovat saaneet mainetta eritoten yökerhoina, mutta jos istuskelu maistuisi paremmin reivaamisen sijaan, Vaasassa on myös lukuisia viihtyisiä pubeja, joissa viettää iltaa yhdessä, kuten esimerkiksi Tørst, O’Malleys (tuttavallisemmin Mällis), Old Irish Pub, Little Pub ja juuri Sokos Hotel Vaakunan katolle uudelleen avattu Sky Bar. Mikä parasta, kaikki nämä illanviettopaikat sijaitsevat vain muutaman sadan metrin säteellä Vaasan keskuksesta eli Kauppatorilta, joten matkakaan ei ole pitkä.

HALARNAS FÄRGPALETT Har du koll på vilka halare som du kommer att stöta på i Vasas studieliv?

Helsingfors universitet: Juridik

Vaasan yliopisto Åbo Akademi:

Åbo Akademi:

Småbarnspedagogik

Lärarstuderande

Åbo Akademi: Stats-, social- och

Åbo Akademi:

vårdvetenskaper

Allmän pedagogik

Novia: Vård etc.

Vamk: Novia:

Vård

Kulturlinjer

Hanken

(Jakobstad) Novia:

Novia:

Estenom

Vamk:

Socionom

Teknik

Ingenjörstuderande 2/2021 Ex Nunc

37

Hallitus 2021

LÄS NEDAN,

hur styrelsemedlemmarna beskrivit varandra!

SASKA HEISKANEN talousvastaava 38

Anna-Lotta Castren, aka Ansku, entinen tapahtumatäti ja tämän vuoden puheenjohtaja pitää huolta siitä, että hommat etenee ja rokki soi. Anskun voit bongata niin salilta, Tammipihalta kuin Olliksestakin, sillä tällä multitaskaajalla on aina många bollar i luften. Tämä maailmaa nähnyt ex -koripallotähti onkin styssen oma Jordan, jolle många bollar i luften ei tuota ongelmaa.

ANNA-LOTTA

Älkää antako Anskun välillä tuiman ilmeen hämätä, sillä kyseessä on vain turkulaisille tyypillinen sarkastinen piirre. Jalat maassa ja järki päässä kuvaa Anskua hyvin, sillä hullujenkin ideoiden keskellä Ansku onnistuu pitämään pakan kasassa.

puheenjohtaja

Bonjour! Vår skattmästare har studerat i Frankrike och kan flytande franska men kallas för Saksa. Sitter du på biblioteket och får leidon är det Saska du tar på lunch, för med honom snackar vi minst en timmes paus. Vare sig han stressar över om Haka kommer att vinna mästerskapet eller om han drar sig i håret över exceltabeller, är han alltid på gott humör. Saska är den som ställer upp, till exempel för att få vår kära printer att fungera och det ska ni veta – det gör den sällan. Hän är även Justus egna Wikipedia och personen man vill ha på sitt team då det är dags för pub quiz. To put it simply, man kan när som helst dra Saska i ärmen, han är alltid redo att träffa nya människor, gå på promenader eller bara diskutera allt mellan himmel och jord.

Ex Nunc 2/2021

CASTRÉN

Jää muuten huolet maankamaralle kun tän neidin kanssa pääsee jakamaan opiskelijaelämänsä! Nella ”Nelbe” ”Nelzu” Aro on tämän(kin) vuoden excu-vastaavamme, vaikkakaan tänä(kään) vuonna menolippu ei ylettynyt kotisohvaa ja Teamsia kauemmas. Kuvitelmissamme ja haaveissamme olemme kuitenkin käyneet maailman toisella puolella sitäkin enemmän. Nellan löytääkin takuuvarmasti heti ensimmäisenä lentokentältä kuohuviinilasi kädessä, kun excuilu ulkomaille on taas mahdollista ja työt hoitaa sillä kertaa seuraava onnekas excu-vastaava. Nellalta saat aina täyden tuen ja kannustuksen, mitä ikinä elämässä päätätkään tehdä - oli kyseessä sitten kesätyön haku, myöhäisillan ihmissuhdepäätökset tai 100 klubben.

NINNI LUOMA yleisvastaava

NEUVONEN ulkoasiainvastaava

ARO eksursiovastaava

Meillä on kunnia esitellä, jo toista vuotta peräkkäin, yleisvastaavamme Ninni! Jos haluatte takuuvarmasti hauskan illan täynnä naurua ja extempore-ideoita, this is the girl you’re looking for. Ei ole olemassa (melkein) mitään, mihin Ninni ei lähtisi mukaan ja hän saa fiiliksen nostatettua tilanteessa kuin tilanteessa. Tätä mimmiä ei näe kuin hymyissä suin ja Ninni haluaakin aina, että kaikilla on hyvä fiilis. Ninni on myös innokas ruotsin kielen oppija, ja hän onkin ottanut haltuunsa useita ruotsalaisia kappaleita viime aikoina. Etenkin illan hämärtyessä toinen kotimainen sujuu kuin vettä vain. Uskomme, että olette tämän esittelyn luettuanne samaa mieltä kanssamma siitä, että Ninni tulee järjestämään unohtumattomat 30-vuotis vuosijuhlat. Be there or be square, niin kuin esiteltykin varmasti sanoisi.

Hon är vår chefredaktör som redan har en imponerande meritlista. Hon är nämligen världsmästare och har fått skaka hand med presidenten!! Cami må ha flyttat till den soligaste delen av ankdammen men klär sig fortfarande i Helsingfors egna folkdräkt - aldrig shabbigt. Det är alltså inte överraskande att hon blev framröstad till årets fashionista av sin årskurs. Hon är även en av de tre musketörerna i styrelsen som alltid lyckas gömma in hittiputkin i kö på fester, även om det är någon annans spotify man använder. Vi skröt över henne i bärjan, vilket hon är värd, men innerst inne är Cami alla med-andan personifierad. Hon är ofta med på något hörn, tar med alla och får alla att känna sig som en del i gänget. Under korona-tiden har hon ställt upp som the hostess with the mostess och hennes lägenhet har blivit bekant under våren.

IIRIS

NELLA

CAMILLA SUNDGREN päätoimittaja

Hi Hi! Seuraavana esittelyvuorossa ulkoasiainvastaavamme Iiris. Iiris on osoittanut hallitusvuoden alusta asti, että hänestä todella on int.sekiksi, vaikka hän ei yhdelläkään kansainvälisellä viikolla ole vielä itse ollut. Iiris on osoittanut suurta oma-aloitteisuutta sekä yhteistyökykyä erilaisten ihmisten kanssa. Luottamuksellisuutta tältä naiselta ei tosiaankaan puutu. Koski asia sitten mitä vain, Iirikseen voi aina luottaa. Paitsi, jos kyse on hänen omien tavaroidensa, kuten puhelimen tai avainten säilyttämisestä. Iiris on täysillä kaikessa mukana ja saa meidät aina nauramaan hassuilla jutuillaan. Iiris on myös ottanut omakseen Justuksen Alla Med -hengen ylläpitämisen ja kehittämisen , sillä oli kyse sitten haalarimerkkien ompeluillasta tai Ollis tisdagista, voit olla varma, että Iiris on messissä ja hän myös pitää huolen, että kaikki muutkin ovat.

2/2021 Ex Nunc

39

Tapahtumatätimme Minea on tädin vastakohta - tämän tulisen tapauksen löytää nimittäin aina sieltä, missä on menoa ja meininkiä! Minean järjestämät tapahtumat ovat maailmankuuluja ja lähteidemme mukaan Kim Kardashian on henkilökohtaisesti pyytänyt Mineaa hänen tapahtumasuunnittelutiimiinsä. Pestilleen omistautunut Minea on järjestömme onneksi kerta toisensa jälkeen kieltäytynyt Kimin tarjouksesta, ja niimpä olemme kevään aikana saaneet nauttia mm. Wallstreetin hulinasta. Onnistuneen illan jälkeen tämä aina darraton (poik: yksi puolituntinen every once in a while) nainen nollaa päänsä painavia tavaroita nostellen. Tämän hän tekee aivan yhtä helposti ja vaivatta kuin kanssaopiskeiijoiden tunnelman nostattamisen kattoon. You better buckle up kids, you are in for a ride!

SOFIA UUSITALO opintovastaava

FINNSTRÖM valmennuskurssivastaava

40

STRÖMBERG tapahtumavastaava

Opintovastaavamme Sofia on hyväsydäminen ja aina valmiina auttamaan, oli kyse sitten justuslaisten opintoasioista taikka hyvinvoinnista. Sofia är ett riktigt energiknippe vars Nocco man kan tro är mer koffeinrik än alla andras. Denna tjej har nämligen ständigt många bollar i luften men ställer ändå alltid upp vare sig det gäller att vara mutepolis på en Zoomsitz eller höra på klagomål om moodletenter. Störande stark är hon dessutom också, inte bara mentalt som ovan konstaterats utan även i CrossFit salen. Älä siis epäile nykäistä Sofiaa hihasta, mikäli olet treeniseuraa vailla taikka tarvitset apua Sisun kiemuroissa!

Krisse är en äkta Tammerforssare och man ser henne ofta med ett leende på läpparna.

Krisse on hallituksemme sihteeri, joka taitaa myös kaksikielisyyden salat ihan ilman rohkaisevaakin, usko tai älä! Krisse kieltäytyy harvoin bileistä ja vielä harvemmin halvasta bissestä ja hänet voikin löytää Olliksen tanssilattialta neule päällä tanssimasta, mikäli ei ole kerennyt välissä vaihtamaan kevyempää päälle. Krisse on myös tunnettu aktiivisesta elämäntyylistään ja hänet voikin usein spotata lenkkipoluilta. Aktiivisuudestaan huolimatta Krisse nauttii myös kodin rauhasta hyvän sarjan taikka hieman haastavammankin palapelin ääressä. En sak ni kanske inte visste om Krisse är att hon har många bra sparknep.

PATRICIA

MINEA

Årets förstärkning från Vörå, med en härlig dialekt är våran prepkursansvarige Patricia Finnström. Genom sitt målmedvetna och arbete med prepkursen håller hon koll på att våra supergulisar får bästa möjliga förutsättningar inför inträdesprovet. När hon inte delar med sig av sin enorma kunskap på prepkursen håller hon koll på att vi justusiter har koll på vad som är aktuellt med hjälp va veckobreven. Som före detta slalomåkare är denna tjej inte rädd för hård fart och snabba vändningar i vardagen.

Ex Nunc 2/2021

KRISTIINA PAAVILAINEN sihteeri

BOOM CITY APPRO PERJANTAINA 3.9.2021 Vuodesta 2016 järjestetty Boom City Appro on Pohjanmaan suurin poikkitieteellinen approtapahtuma!

Tapahtuma aloitetaan ennalta määrätystä lähtöpisteestä jonka jälkeen osallistujien on tarkoitus kiertää approkierros ja suorittaa approrasteja haluamansa tutkinnon verran. Rasteja kiertämällä saa suoritusleimoja appropassiin ja kerättyjen leimojen määrä määrittää saamasi tutkinnon. Approkierros on mahdollista suorittaa myös alkoholittomana. Approkierros päättyy jatkoihin jossa passi vaihdetaan suoritusleimoja vastaavaan tutkintoon ja haalarimerkkiin!

JATKOILLA ESIINTYMASSA: , NCO, Sini Yasemin & VIEW! Approkierros päättyy tapahtuman jatkoihin jotka järjestetään ensimmäistä kertaa Rewellissä, aivan Vaasan ydinkeskustassa! Jatkot ovat tapahtuman historian suurimmat ja jatkobileiden aikana lavalle nousevat esiintymään Sini Yasemin, View sekä ainutlaatuinen yhteisesitys: ibe & NCO! Approlipulla pääset osallistumaan approkierrokselle sekä jatkoille. Voit ostaa oman lippusi Kide.app -sovelluksesta!

Aloita syksyn opinnot varmasti yhdellä Vaasan ikimuistoisimmista opiskelijatapahtumista, osta lippusi Kide.appista, kerää kaveriporukkasi kasaan ja lähde kokeilemaan Vaasan approrasteja! www.boomcityappro.com

@boomcity_appro

@Boom City Appro 2021

JUSTUKSEN OIKEUSAPU

Ota yhteyttä: www.justuswasa.fi/oikeusapu/ 41

Ex Nunc 2/2021

Justisiitit suosittelee!

Kysyimme Justusiiteilta heidän lempi asioistaan liittyen Justukseen sekä Vaasaan.

Lue alla mitä he vastasivat.

Suosikki ravintola Vaasassa?

Sarlotta Annola, 2 vsk.

Vastaus: Cafe Tintin präntöö! Kahvila on pieni, mutta todella omalaatuinen ja nimensä mukaisesti hauskasti sisustettu sarjakuvan mukaan. Henkilökunta on aina todella ystävällistä. Mistään muualta Vaasasta ei taida saada belgialaisia vohveleita, ei ainakaan yhtä ruhtinaallisia ja maukkaita. Tintin präntöö tarjoaa jotain erilaista ja uutta Vaasan kahvilakulttuuriin niin tunnelmaltaan kuin myös tarjoilultaan.

Suosikki sitsilaulu?

Pekka Hannikainen, 3 vsk.

Vastaus: Internationalen, se on hyvä.

Mera brännvin i glasen, mera glas på vårt bord, mera bord på kalasen, mera kalas på vår jord...

42

Ex Nunc 2/2021

Suosikki baari Vaasassa?

Lotta Harmanen, 4 vsk.

Vastaus: Ollishan se on, ainut paikka missä on tullut käytyä.

Suosikki tanssilattia Vaasassa?

Helmi Eskelinen, 4 vsk.

Vastaus: Olliksen dj-kopin vieressä oleva pöytä, koska ei oo muita vaihtoehtoja.

Suosikki opiskelijatapahtuma Vaasassa?

Eveliina Rinne, 3 vsk.

Vastaus: Yksi lemppari opiskelijatapahtuma Vaasassa on ehdottomasti poikkarit eli poikkitieteelliset haalaribileet! Poikkareille osallistuu haalarikansaa niin Vaasan eri ainejärjestöistä kuin myös muualta päin Suomea.

Suosittelenkin osallistumaan poikkareille myös muissa opiskelijakaupungeissa, kunhan niitä taas päästään järjestämään :)

Suosikki liikuntapaikka Vaasassa?

Linnea Halonen, 2 vsk.

Vastaus: Eftersom jag tidigare tävlat i skidåkning måste jag ändå säga att Öjberget är min favorit idrottsplats. Det är skönt att ta en paus i studerandet ibland och åka ut dit för att göra trappträning, backdrag eller bara en lugn skidtur vintertid.

Ps. Öjbergetiltä on upeat maisemat! Kannattaa käydä.

Suosikki haalarimerkki?

Tomas Juutinen, 2 vsk.

Vastaus: Merkki yhdistää kaikkia pandemia-ajan opiskelijoita alasta riippumatta.

Humoristinen sekä kantaa ottava, eli loistava kombo!

2/2021 Ex Nunc

43

ALLA MED

Hä i r i n tä y h d y s henkilöiden tervehdys

Kära gulisar, Suuret onnittelut opiskelupaikasta. Teillä on edessänne aivan mahtavat vuodet! Odotamme innolla pääsevämme tapaamaan sekä oppimaan tuntemaan teidät.

Justus är en unik ämnesförening. Vi är kända för vår varma Alla Med -anda. Alla Med -andan går ut på att alla justusiter skall kunna vara sig själva och att det skall råda jämlikhet inom föreningen. Dessutom gör vår tvåspråkighet oss unika. Dessa båda element är fundamentala delar av vad som gör Justus till Justus.

44

Ex Nunc 2/2021

Justus har två trakasseriombud vars uppgifter är tvåfaldiga.

För det första är vi kontaktpersoner för fall där någon känt sig dåligt behandlad av någon annan. Det kan handla om trakasserier, ett gräl, osakligt beteende eller någonting helt annat. Du kan också kontakta oss ifall du bara känner för att snacka.

1

Det är viktigt att komma ihåg att allt som man diskuterar med trakasseriombuden är strikt konfidentiellt och att vi har en ovillkorlig tystnadsplikt. Som trakasseriombud är vår främsta uppgift att stödja. Vi vill hjälpa. Således finns det inga ‘onödiga’ eller ‘dumma’ orsaker till att ta kontakt. Man kan även kontakta oss ifall man sett att någon annan behandlat eller betett sig dåligt mot någon annan.

,, Puhu mielummin kuin jätä puhumatta.

Toinen tehtävämme on yhdenvertaisuuden edistäminen ja häirinnän ennaltaehkäiseminen. Häirintäyhdyshenkilöt laativat tänä vuonna yhteistyössä hallituksen kanssa Justukselle yhdenvertaisuussuunnitelman, joka tullaan hyväksymään yhdistyksen kokouksessa. Olemme myös perustaneet Justukselle Discord-serverin, jolla järjestetään peli-iltoja satunnaisen säännöllisesti.

2

Tulemme fuksiviikkojen aikana moikkaamaan teitä Tammipihalle ja kertomaan lisää tehtävästämme.

Meihin voi olla aina yhteydessä luottamuksellisesti kaikkia viestintäkanavia pitkin ja autamme tarvittaessa eteenpäin, jos emme pysty itse auttamaan. Meihin voi siis olla yhteydessä, vaikka epäilisikin, että asia ei varsinaisesti kuulu meidän tehtäviimme.

Dante

Sami

Nästa höst kommer jag att vara tredje årets studerande. Jag är hemma från Helsingfors.

Mitt modersmål är svenska, men jag talar även finska. Det bästa med Justus är människorna!

I Justus finns det folk från alla håll och kanter, med olika bakgrunder. Detta anser jag att är en av Justus absolut största rikedomar.

Hyvää juxisyksyä!

Aloitan syksyllä toisen vuoteni Justuksessa ja olen Vantaalta alkujani kotoisin. Puhun suomea äidinkielenäni ja jonkin verran myös ruotsia. Parasta itse ihmisten jälkeen Justuksessa on mielestäni ainejärjestön ja Vaasan yksikön pienuus, joka luo omanlaisensa kodikkaan tunnelman, jollaista ei isommista ainejärjestöistä löydy.

2/2021 Ex Nunc

45

KETKÄ TYÖSKENTELEVÄT TAMMIPIHALLA? Kuten suurin osa varmasti tietää, sijaitsee tiedekuntamme Vaasassa fyysisesti Tammipihalla Pitkäkadulla ja tässä jutussa haluamme esitellä rakkaassa tiedekunnassamme työskentelevät henkilöt.

Pyysimme kaikkia vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

1 2 3 4 5 6

46

Tehtävä Tammipihalla Kuinka kauan on työskennellyt Tammipihalla?

Opiskelutausta Mistä voi bongata Tammipihalla?

Lempimuisto opiskeluajoilta Lempipaikka Vaasassa Ex Nunc 2/2021

MARKUS NORRGÅRD

MARJA-RIITTA HAKALA

1

Professor i juridik. Huvudansvarig för juristutbildningen i Vasa

2 Jag blev anställd som professor vid Hel-

singfors universitets juridiska utbildning i Vasa 1.3.2013. Våra utrymmen fanns då i Brändö. Vi flyttade dock redan i augusti 2013 till Ekgården.

3 Jag inledde mina studier i Vasa år 1991

(30 år sedan!). Jag tog min juristexamen 7.6.1996. Jag blev juris doktor i oktober 2002.

4

Jag har mitt arbetsrum i samma korridor som övriga forskare och lärare. Jag kommer att finnas där flera dagar i veckan efter att vi sluppit coronapandemin.

5 Jag har många riktigt positiva minnen

från min studietid. Det är svårt att välja ut endast ett. Den goda sammanhållningen, allamed-andan, är kanske det jag minns allra bäst.

6

Att sitta under äppelträdet hemma i Vikinga en vacker sommardag, dricka nånting gott och läsa en god bok.

1 Koulutussuunnittelija

2 TP:lle muutettiin Vaasan yliopistokam-

pukselta kesällä 2013, mutta itse olen ollut Vaasan oikeustieteellisen koulutuksen palveluksessa (erilaisilla nimikkeillä) jo vuodesta 1992 lähtien. Yksikkömme on perustettu 1991 ja olemme toimineet suurimman osan ajasta yliopistokampuksella tai sen läheisyydessä Palosaarella.

3

Olen valmistunut Vaasan yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi vuonna 1991.

4

Obs!

Det är Justus 30 års jubileum i höst, vilket betyder att Marcus varit med since day one.arcus

Minut tavoittaa parhaiten sähköpostitse ja jatkossa ”normaalioloissa” myös Tammipihalta henkilökunnan käytävältä.

Etätöitä jatkamme jonkin verran, mutta pandemian rauhoituttua olen viikoittain myös paikalla Tammipihalla. Opintoneuvonta-asioissa on hyvä käyttää yhteistä sähköpostia oik-vaasa-neuvonta@helsinki.fi

2/2021 Ex Nunc

47

5

6 Olen itse kotoisin Tornionjokilaaksosta,

Omasta yliopisto-opiskelusta on tosi pitkä aika, mutta opiskeluajoista on vain mukavia muistoja. Mukavinta oli saada uusia kavereita ympäri Suomen. Työskentelin jo opiskeluaikana osa-aikaisesti silloisessa Vaasan kauppakorkeakoulussa, joten korkeakoulu-/yliopistomaailma on tullut hyvin tutuksi.

mutta olen kotiutunut hyvin Vaasaan. Vaasa on kaunis kesäkaupunki, josta löytyy hyviä luontopolkuja ja harrastusmahdollisuuksia varmasti jokaiseen makuun. Itsellä ei ole erityistä lempipaikkaa, mutta tykkään olla paljon koiran kanssa luonnossa ja erityisen kaunista on esim. Raippaluodossa.

HANNELE TOLONEN 1 Yliopiston lehtori 2 Aloitin vuonna 2009 ensin assistentti-

na. Nykyisessä tehtävässä olen toiminut vuodesta 2018

3 Suoritin oikeustieteen opintoni Helsin-

gissä. Olen opiskellut myös kauppatieteitä

4 Tammipihalta minut löytää työhuoneestani

5 Jos on mainittava vain yksi: aika vaihto-opiskelijana

6 Merenranta, jota onneksi täällä riittää

WAHLBECK ANNINA 1 Tohtorikoulutettava 23 Olen opiskellut Vaasan yksikössä eli kuu-

lun "justuslaisiin". Heti valmistuttuani auskultoin Vaasan käräjäoikeudessa ja siirryin esittelijäksi Vaasan hovioikeuteen, jossa vierähtikin yli 10 vuotta. Palasin takaisin, tällä kertaa tutkijan ja opettajan tehtäviin, kun ulosotto-oikeudellisen tutkimuksen tekemiseen syntyi aihe ja kiinnostus käytännön työssä

4 Tammipihalla olen pääasiassa opetuspäi-

vinä. Sähköpostitse tavoittaa joka päivä ja puhelimitse, jonka numeron löytää huoneeni ovesta 48 Ex Nunc 2/2021

5 Opiskeluajoilta jäivät mieleen erityinen yhteishenki sekä Marja-Riitta, joiden ansiosta opiskelu oli sekä helppoä että mukavaa

6 Silloin, kun en ole nenä kiinni ruudussa,

viihdyn omassa puutarhassani tai paikallisella kuntosalilla. Melkein voisin nimetä yhdeksi lempipaikakseni myös Tammipihan, niin mukava on töihin aina tulla

PETRA SUND-NORRGÅRD 1 Började som professor på juristutbildningen i Vasa 1.3.2021. Jag

är alltså ny som professor, men jag är definitivt inte ny på juristutbildningen.

2 Jag arbetade som universitetslektor i åtta år i Vasa innan jag blev

professor i handelsrätt på Hanken i Helsingfors år 2018. Men även under min tid på Hanken, dvs. januari 2018 - februari 2021, hade jag kvar 20 % av mitt gamla lektorat; jag släppte alltså aldrig helt taget om juristutbildningen som jag anser vara mitt professionella hem! Det känns jätteroligt att jag nu har fått möjligheten att arbeta här som professor

3 Jag är född och uppvuxen i Vasa och är äkta Justusit: jag har själv

4 Jag är över lag lätt att få tag på, men ef-

studerat på juristutbildningen som då fanns å Brändö, men på den tiden studerade alla endast halva tiden i Vasa för att sedan studera klart i Helsingfors.

tersom jag jobbar både hemma i Vikinga och i Ekgården så går det allra bäst att nå mig via e-post

5 Från min egen studietid minns jag ge-

menskapen i Justus och särskilt festerna – det är viktigt att också se till att ha roligt då man är ung! Som så många andra träffade jag t.ex. min man (Marcus Norrgård) redan under studietiden, och det hade jag inte gjort om jag hade studerat precis hela tiden… Studierna ska man absolut ta på allvar, men det finns också annat som är viktigt att hinna med i livet.

6 Vasa är en vacker och lagom stor stad

och det finns väldigt många ställen som jag trivs bra på. Det är omöjligt att välja endast ett favoritställe… På våren och sommaren avnjuter jag t.ex. gärna min lunch på Strampens terrass. I övrigt kan man ofta hitta mig på Akademiska Bokhandeln Gros, på Wasa Teater och på Vaasan kaupunginteatteri, eller längs någon av Vasas fina strandpromenader där jag i alla väder vandrar med man och hund.

MEHRNOOSH FARZAMFAR 1 I am a Doctoral Candidate in Constitutional Law at the Faculty

of Law, University of Helsinki. I am also a researcher affiliated with the Centre of Excellence in Law, Identity, and the European Narratives (EuroStorie), a multidisciplinary research project at the University of Helsinki. I am nowadays working at Vaasa Unit of Legal Studies, finalising my doctoral thesis on the topic of 'migration law and security'. My study and research background and previous work experience fall under the fields of international human rights law and migration and refugee law.

2/2021 Ex Nunc

49

2 I started working at Tammipiha in au-

tumn 2020 after moving from Helsinki to the beautiful City of Vaasa. I moved to Vaasa for family reasons, but I found this place professionally rewarding. I enjoy working at Vaasa Unit very much (even though because of corona lockdown, I have not yet been able to see all the colleagues and students). But I am very much looking forward to continuing my work and collaboration with Vaasa Unit and other universities in the region.

TEEMU MATIKAINEN

34 You can find me in Tammipiha on the fourth floor or write to me via email

56 Many places have attracted me in Vaasa; if I wanted to be very specific, I'd say Kvarken Archipelago. Not to mention that the Kotka bridge is my favourite jogging spot.

1 Tohtorikoulutettava 2 Kolme vuotta tohtorikoulutettavana ja aiemmin noin vuoden ajan tutkimusavustajana

3 Oikeustieteen maisteri (valmistunut 2016). Suoritin myös maisterivaiheen opinnot Vaasassa

4 Työhuoneeni löytyy henkilökunnan käytävän perältä 5 Vaikea valinta! Jos yksi pitää mainita, niin ehkä fuksisyksyn kastajaiset. Se oli hauska tapahtuma.

6 Jälleen vaikea valinta. Ainakin useat kauniit ulkoilupaikat meren äärellä. Sisätiloista ehkä Vaasan Tennis Center ja sieltä erityisesti snooker-huone

50

Ex Nunc 2/2021

3 Aloitin opiskeluni Vaasassa entisen Fin-

KIM TALUS

layssonin tiloissa vuonna 1999 ja kahden vaasan vuoden jälkeen siirryin Helsinkiin ja valmistuin 2003. Opiskelun aikana kävin vaihdossa Pariisissa missä keskityin EU oikeuteen ja oikeushistoriaan. Tiesin aina haluavani takaisin yliopistolle ja kahden asianajotoimistossa ja ulkoministeriöllä vietetyn vuoden jälkeen palasin Helsingin yliopistoon kirjoittamaan väitöskirjan EU ja energiaoikeudesta. Myös väitöskirjaa työstin vuoden Vaasassa, silloin olimme jo siirtyneet Virastotalon tiloihin. Osana näitä opintoja kävin myös Houstonissa, Yhdysvalloissa, ja Montpellierissä, Ranskassa.

4 Toimin tällä hetkellä myös professorina

1 Energiaoikeuden professori 2 Niin pitkään etten tarkasti enää muista koska aloitin.

Muistelen, että vuonna 2014

Tulane Law Schoolissa jossa olen myös Tulane Center for Energy Law:n johtaja.

Minuun saa parhaiten yhteyden sähköpostilla, muistaen että tänne on kahdeksan tunnin aikaero. Tavallisesti käyn Vaasassa usein, koska olen sieltä kotoisin ja vanhempani asuvat siellä.

5 Päällimmäisenä opiskeluajoilta tulee

mieleen Marja-Riitan avuliaisuus kaikessa. Opiskelu oli helppoa kun kaikkiin kysymyksiin sai vastauksen helposti ja Marja-Riitta avusti aina kaikessa. Toinen mukava muisto on Pariisista, jossa vietin ensin vuoden opiskellen ja sitten siirryin kesäksi harjoittelijaksi asianajotoimistoon.

Harjoittelijana ollessani kävimme usein oikeudessa ja sinne matka taittui toimiston pääosakkaan skootterin kyydissä. Pariisin liikenteessä suhaaminen kaistalta toiselle autoja vältellen on jäänyt erityisesti mieleen. Myös lempinimeni ”petit poussin” muistuu mieleen aina toisinaan.

6 Finlayssonin alue. Aloitin judon siellä

vuonna 1987 ja olen siitä asti viettänyt siellä paljon aikaa. Ensin vain judon parissa mutta myöhemmin sitten oikeustieteen opiskeluiden parissa. Judo ja oikkis ovat nyt siirtyneet sieltä pois, mutta alue on edelleen usein mielessä. Se on myös yksi Vaasan kauneimmista alueista!

2/2021 Ex Nunc

51

1

Kuinka monta tuntia opiskelet päivässä?

Hur många timmar studerar du per dag?

40

30

J

okaisella on oma tapansa oppia. Toiset pänttäävät koko tenttialueen läpi sanasta sanaan, kun toiset turvautuvat dioihin ja muistiinpanoihin. Toiset ovat yksinpuurtajia, kun toiset taas kaipaavat opiskelukavereita tuekseen. Toiset tykkäävät opiskella kotona omien mukavuuksien äärellä, kun toiset taas pystyvät keskittyä paremmin kirjastossa. Mikään tapa ei ole vääränlainen – tärkeintä on, että jokaisen opiskelijan keinot toimivat heillä itselleen. Tässä tutkimuksessa halusimme selvittää, millaisia opiskelurutiineja justusiiteillä on.

Saimme kyselyyn 77 vastausta.

52

Ex Nunc 2/2021

20

10

0

0-2 h

(37,7 %)

3-5 h

(42,9 %)

6-8 h

(19,5 %)

8+ h (0 %)

Valtaosa (42,9 %) vastasi opiskelevansa 3-5 h päivässä, ja 0-2 h tulee hyvänä kakkosena perässä (37,7 %). Noin viidesosa (19,5 %) vastaajista kertoi opiskelevansa 6-8 h päivässä. Kukaan ei vastannut opiskelevansa yli kahdeksaa tuntia päivässä, mikä on hyvä merkki siitä, että justusiitit osaavat myös rentoutua. Päivään pitää mahtua muutakin, kuin lukemista!

2

(48 %) Koti

Missä opiskelet mieluiten?

(48 %) Kirjasto

Var studerar du helst?

(1,3 %) Vessassa (1,3 %) Kirjasto, jos ei olisi koronaa (1,3 %) Yhdessä toisen kanssa

0

10

20

30

40

Perinteinen ”Koti vai kirjasto?”-mielipide jakautuu justusiittien keskuudessa todella tasaisesti, sillä noin puolet vastaajista kertoo opiskelevansa mieluummin kirjastossa, kun puolet vastaajista opiskelee mieluummin kotona. Vallitseva maailmantilanne on kuitenkin muuttanut monen mielipiteitä asiasta, sillä kirjastojen lukupaikat ovat välillä olleet kokonaan pois käytöstä, ja toisaalta vaikka kirjastoon olisi päässyt, sinne ei ole välttämättä uskaltanut mennä. Kun on ollut pakko opiskella kotona, toiset ovat huomanneet kotona opiskelun edut, toiset taas kaipaavat kovasti takaisin kirjastoon.

3

Mihin aikaan päivästä opiskelet mieluiten?

Vilken tid på dagen studerar du helst?

(61 %) På morgonen (80,5 %) På dagen (39 %) På eftermiddagen (26 %) På kvällen (7,8 %) På natten

0

25

50

75

20

40

60

Aamu ja päivä ovat selkeästi suosituimpia ajankohtia päivästä opiskelulle. Joukostamme löytyy kuitenkin myös ilta- ja jopa yövirkkuja!

4 5

Opiskeletko mieluiten yksin vai kavereiden kanssa?

Studerar du helst ensam eller med kompisar?

Ovatko luennot mielestäsi hyödyllisiä sinulle?

Tycker du att föreläsningarna är nyttiga för dig?

Yksin

(67,5 %)

Kavereiden kanssa

(32,5 %)

0

(67,5 %) Ja (32,5 %) Nej 0

20

40

2/2021 Ex Nunc

60

53

6 7

Ovatko pienryhmät mielestäsi hyödyllisiä sinulle?

40

Tycker du att smågrupperna är nyttiga för dig?

30

Oikeustieteellisen kurssit koostuvat tyypillisesti luennoista ja pienryhmätehtävistä. Noin kaksi kolmasosaa ( 67,5 %) vastasi hyötyvänsä perinteisitä luennoista. Pienryhmien suhteen mielipide jakautui hieman tasaisemmin, mutta negatiivisempaan suuntaan, sillä hieman yli puolet (50,6 %) vastasivat, etteivät he hyödy pienryhmätehtävistä. Pienryhmätehtävät ovatkin saaneet osakseen runsaasti kritiikkiä. Järjestelmä kehitettiin alun perin opiskelijoiden osallistamiseksi ja pänttäämisen vähentämiseksi, mutta silti monet opiskelisivat mieluiten itsenäisesti tai opiskelukavereiden kanssa, mutta jollain muulla tapaa.

20

10

0

Kyllä Ei (49,4 %) (50,6 %)

Keskitytkö luennoilla pelkästään kuuntelemiseen vai kirjoitatko samalla muistiinpanoja?

Koncentrerar du på föreläsningarna enbart på att lyssna eller gör du anteckningar samtidigt?

(58,4 %)

Enbart lyssnar

(41,6 %) Skriver anteckningar samtidigt 0

8

5

10

15

60

Luetko mieluummin fyysisiä vai sähköisiä kirjoja?

Läser du helst fysiska eller elektroniska böcker?

40

Vaikka iso osa kirjoista löytyy nykyään sähköisessä muodossa, lähes kolme neljäsosaa opiskelijoista lukee mieluummin fyysisiä kirjoja. Toisinaan fyysisten kirjojen saatavuus on kuitenkin huono, ja koronapandemian vallitessa kirjastoon ei edes pääse niin helposti. Tämä on varmasti pakottanut monet totuttelemaan myös sähköisiin kirjoihin.

20

siä öi

Sä hk )

% 7, 3

Ex Nunc 2/2021

(2

54

(7 2

,7

%

)

Fy

ys

isi

ä

0

Hurdana studietekniker använder du?

(58,4 %) Understräckningar (68,8 %) (50,6 %)

Suurin osa vastaajista (84,4 %) kertoi opiskelevansa dioja lukemalla. Myös muistiinpanot (68,8 %) ja alleviivaukset (58,4 %) koettiin toimiviksi tavoiksi. Noin viidesosa (22,1 %) opiskelijoista käyttää myös marginaalimerkintöjä. Yksittäisinä tekniikoina mainittiin muun muassa luentotallenteiden katsominen useaan kertaan, erilaiset visualisoinnit, tehtävien läpikäyminen ja luettujen asioiden vapaa mieleen palauttelu.

Anteckningar

Marginalanteckningar (84,4 %) Läsning

(1,3 %) Lyssnar/tittar

av dior

på föreläsningar

(1,3 %) Visualiseringar (1,3 %) Läser

och minns det jag läst (1,3 %) Gör

uppgifter

(1,3 %) Ingen

teknik 0

50

75

50

40

10

Kirjoitatko muistiinpanoja käsin vai koneella?

Skriver du anteckningar för hand eller på datorn?

30

20

10

(71,1 %) Kyllä / Ja (28,9 %) Ei / Nej

20

40

60

Ison osan vastaajista (71,1 %) opiskelurutiinit ovat muuttuneet koronapandemian myötä. Muuttuneiksi tekijöiksi mainittiin muun muassa opintojen siirtyminen kotiin kirjaston sijaan ja sen myötä keskittymisen vaikeutuminen, sähköisiin kirjoihin siirtyminen, motivaation heikkeneminen, ulkoa opettelun väheneminen (etätenteissä saa käyttää materiaaleja) ja opiskelun epäsäännöllistyminen ja väheneminen.

la iin pa no ja

)

%

st

Ko ,3

2 (6

m ui

(

ne el

)

%

8

, 20

rjo ita

Har dina studievanor ändrats under coronapandemin?

0

Kä sin

Ovatko opiskelurutiinisi muuttuneet koronapandemian aikana?

ki

11 0

25

En

9

Millaisia opiskelutekniikoita käytät?

,9

6 (1

)

%

Toisaalta opintoihin on ollut enemmän aikaa, kun muuta tekemistä on ollut vähemmän, ja opiskelua on ollut helppo tauottaa lähtemällä vaikkapa ulkoilemaan keskellä päivää. Jotain positiivista voi siis koronapandemiankin vaikutuksista löytää. Vastaukset osoittavat kuitenkin, että hinku päästä lähiopetukseen ja kirjastoon on kova.

Toivotaan, että se tapahtuisi syksyllä!

2/2021 Ex Nunc

55

nunc point Ninni Luoma

This is what dreams are made of

Muistan sen päivän tapahtumainkulun kuin että pitäkää mielenne avoinna kaikelle! eilisen, kun pääsykokeiden tulokset tulivat. En Tästä inspiroituneena nappasin keväällä osannut odottaa koko elämäni mullistavan uutisen ensimmäisen oman alan työpaikkani Vaasan Ennen hakemuksen saapumista sinä päivänä. Olin kaverini autossa sairaanhoitopiiristä. matkalla illalliselle, kun puhelimeeni alkoi sadella lähettämistä muistan miettineeni, miten juridiikka viestejä tulosten julkaisemisesta. Kävin parissa voi liittyä niin läheisesti terveydenhuoltoon. minuutissa läpi koko tunteiden kirjon parin Juridisena avustajana olen päässyt mukaan Pohjanmaan hyvinvointialueen edellisen vuoden ajalta – pettymyksiä, väsymystä tulevaan liian aikaisista aamuvuoroista, itsevarmuutta, kuntayhtymään liittyvään sopimusprojektiin, turhautumista, unelmointia, toivoa. Voisinko jossa pääasiallisena tehtävänäni on lukea ja tehdä katsoa tulokset liikkuvassa autossa? Entä riskiarviot uudistukseen liittyvistä sopimuksista. täpötäydessä ravintolasta? Mitä jos en taaskaan Lisäksi olen mukana potilasturvallisuuteen ja pääse? Tai jos taas opiskelupaikka napsahtaisi, työoikeuteen liittyvissä projekteissa, joissa teen tarjoaisin varmaan bisset koko ravintolalle. projekteihin liittyvät oikeudelliset selvitykset, laadin asiakirjat ja esittelen Tulosten katsomisen Justus ei turhaan ole tunnettu ne kesän lopussa sairaalan tuli odottaa siihen, että johtoryhmälle.

Olen pääsin yksin kotiin. ympäri Suomea alla med päässyt näkemään todella Elämäni pisimmät kaksi -hengestään, tiiviistä läheltä sairaalan in-house tuntia päättyivät onnen oikkariporukastaan ja siitä, että juristin työtehtäviä, ja kyyneliin, ja tiesin, että lakimiehen tehtäväkenttä meillä "kaikki tuntee kaikki". tästä unelmat on tehty. sairaalassa on varmasti yksi Minä todella uskon, laajimmista mahdollisista. että myös uusien Juxien unelmat odottaa toteutumistaan Vaasassa! Justus ei turhaan ole tunnettu ympäri Suomea alla med Vaikka olen aina ollut kesäihminen, odotan -hengestään, tiiviistä oikkariporukastaan ja siitä, jo kovasti syksyä, uusien Juxien tapaamista, jo vähän vanhempien justuslaisten näkemistä ja että meillä ”kaikki tuntee kaikki”. opiskelijaelämää, joka tulee syksyllä olemaan Olin tietysti ennen opintojen alkua kuullut vielä mahtavampaa kuin koskaan aiemmin. ja lukenut erilaisista uramahdollisuuksista, Vaasassa joka neljäs vastaantulija on opiskelija, ja mutta päätin pitää kaikki ovet tulevaisuuden täällä opiskelijaelämä kuuluu ja näkyy! Jokainen suunnitelmien suhteen avoinna. En halunnut pääsee siis varmasti viettämään opiskelijaelämää sulkea mitään oikeudenaloja vain ensivaikutelman haluamallaan tavalla. Ennen oman fuksisyksyni pohjalta pois. Tenttikirjoista luettu teoria voi olla alkua mietin paljon, miten tulisin sopeutumaan käytännössä aivan toisenlaista kuin olisi aluksi Vaasaan Tampereen vilinästä. Tänään töissä kuvitellut. Lumisena huhtikuun yönä vaasalainen merelle katsellessani huomasin miettiväni, että poliisi tiivisti TV:stä opitut stereotypiat lauseeseen miksi täältä edes koskaan täytyy muuttaa pois. ”ei tää oo mikään Suits”. Ykkösvinkkini onkin, Nauttikaa kesästä, vi ses på Ekgården!

56

Ex Nunc 2/2021

Congratulations to all new law students!

At Krogerus we are always on the lookout for aspiring young professionals who are eager to learn. We’ll give you a front-row seat into a field full of opportunities and challenges, and ground to grow as a professional.

Are you curious to learn more about our working culture, people and career opportunities?

Read more about our trainee programmes at krogerus.com and follow us on social media: @krogerusfinland

Let’s build a path together.

Office Support Trainee

Knowledge Management Trainee

1–2 years of studies

Insolvency Trainee

2–3 years of studies

Associate Trainee

4–5 years of studies 2/2021 Ex Nunc

krogerus.com

57

K

ansainväliset viikot ovat tarjonneet 30:n vuoden ajan pohjoismaisille oikkareille mahdollisuuden paeta uusintatenttejä ja kuppinuudeleita maailmaan, jossa hauskanpito on ykkösprioriteetti.

Koronan vuoksi tämä rakastettu perinne on kuitenkin jäänyt monille justuslaisille tuntemattomaksi.

Kansainvälisten viikkojen konkarit justuksen hurmaavat intsek emeritat ja intsek emeritus - jakavat nyt eksklusiivisesti Ex nuncille parhaat muistonsa sekä siinä samalla myös muutaman vinkkivitosen viikoista selviämiseen.

4 5

Jaa paras viikoille?

life-hackisi

kv-

Jos joku kysyy oletko jo kokeillut bäskaa, linieta tai brennivinia, vastaa kyllä.

Miksi jokaisen oikkarin tulisi osallistua vähintään kerran (mieluiten useamman kerran) kv-viikoille?

Koska valmistuneena voi sitten muistella vanhoja hyviä aikoja ja voit saada viikkojen kautta muista ainejärjestöistä uusia loppuelämän ystäviä, joiden kanssa olette päässeet jakamaan jotain ainutlaatuista!

1

Kuka olet ja kuinka monella viikolla olet ollut ?

Moikkamoi oon Hilda eli Fintsek emerita vuosimallia 2018! Viikkoja on opintojen aikana kertynyt vaatimattomat 17.

2 3

Kuvaile kv-viikkoja 3 sanalla?

Vekkuli, ikimuistoinen, #parastabestii

Jaa hauskin kv-muistosi

Tukholman viikolla 2018 pitkän päivän jälkeen meille oli varattu jäähalli, jossa pääsimme kokeilemaan curlingia! Suurinosa meistä oli ensikertalaisia, mutta curlingkärpänen taisi tämän jälkeen useampaa puraista. En varmaan muuten olisi ikinä kyseistä lajia kokeillut, joten olen yhä hyvin iloinen tästäkin mahdollisuudesta.

58

Ex Nunc 2/2021

1

Kuka olet ja kuinka monella viikolla olet ollut ?

Morjens! Nicole Tuomola här, intsek 2019 med 14 oförglömliga veckor under bältet.

Kansainväliset

2

Kuvaile kv-viikkoja 3 sanalla?

Gemenskap, utbildande (på flera sätt :D) och svinroligt!

3

Jaa hauskin kv-muistosi

4 5

life-hackisi

kv-

Att int få darra.

Miksi jokaisen oikkarin tulisi osallistua vähintään kerran (mieluiten useamman kerran) kv-viikoille?

Veckan är så intensiv att alla deltagare svetsas ihop och delar de speciella upplevelserna, galenskapet och minnena för evigt. Vänner för livet!

1

Kamratskap, minnen, buffalo.

3

Jaa hauskin kv-muistosi

Svårt att välja ut ett minne för att alla veckor har haft sina egna juttun. Men kan lyfta upp Bergen 2019 när vår hyttebuss inte släppte ut oss där vi skulle av utan körde oss istället till päättärin, lilla byn Norheimsund (jättesöt!), men långt ifrån vårt hytteställe. Vi väntade där och blev mycket senare upphämtade med minibuss som även körde in i ett snödike som vi sedan spenderade flera timmar på att gräva ut, men allt sluta bra! Otroligt katastrofalt men just därför så roligt och ett minne vi skrattat åt upprepade gånger med alla inblandade.

Jaa paras viikoille?

2

Kuvaile kv-viikkoja 3 sanalla?

Kuka olet ja kuinka monella viikolla olet ollut ?

Hej, ja heter Dante och var int.sek 2020. Jag har varit på 8 veckor.

Jag har väldigt många goda minnen från alla de Nordiska veckor jag varit på. Årsfesten under Århusveckan 2020 är ett exempel på en kväll som jag aldrig kommer att glömma. Hela dagen var fylld av roliga upplevelser och äventyr från början till slut. Min frack kommer aldrig att vara sig lik efter den kvällen.

4 5

Jaa paras viikoille?

life-hackisi

kv-

Hemligheten är votkuli och gott humör!

Miksi jokaisen oikkarin tulisi osallistua vähintään kerran (mieluiten useamman kerran) kv-viikoille?

Det absolut bästa valet jag har gjort under min studietid var att åka på en Nordisk vecka fastän det i början kändes skrämmande och spännande. Att fara på en KV-vecka är ett unikt och fantastiskt sätt att få uppleva ett land på. Du har enbart denna unika chans under din studietid.

Fastän du känner dig osäker eller tveksam till att delta på en vecka, så rekommenderar jag dig verkligen till att åka. På veckorna finns det något för alla: du får resa och uppleva nya platser, delta på fantastiska och inspirerande föreläsningar, träffa roliga och härliga människor samt njuta av väldigt roligt kvällsprogram.

viikot exclusive

59

Ex Nunc 2/2021

JURIST I PRAKTIKEN Vad innebär det?

Innehåll Syyttäjän saappaissa s. 61-63

Kosti Kurvinen, Länsi-Suomen syyttäjälaitos Juristina isossa asianajotoimistossa s. 65-67

Johanna Juureva, Associate juristi, Castrén & Snellman Juridiikan kehto Suomessa s. 68-71

Matti Marttunen, Oikeusasiamiehen kanslian kansliapäällikkö Onko juristin ammatti kutsumus? s. 72-73

Mona Numminen, juristi, asianajaja, Waselius & Wist Att jobba på en stor advokatbyrå s. 75-76

Tai do, Associate Trainee (M&A), Borenius Advokatbyrå Ab 60

Ex Nunc 2/2021

Syyttäjän saappaissa

Syyttäjänä toimiminen on yksi perinteisimmistä ammateista julkisen sektorin puolelta ja sisältää vaativaa rikosasioiden hoitamista. Saimme kunnian haastatella Länsi-Suomen syyttäjälaitoksen aluesyyttäjää Kosti Kurvista ja kysellä häneltä enemmän syyttäjän työstä sekä syyttäjälaitoksella esimiehenä toimimisesta.

Kertoisitko alkuun työstäsi syyttäjänä?

"Työni mielenkiinto syntyy siitä, että peräkkäin ei oikeastaan samanlaisia työpäiviä ole. Syyteharkintatyön lisäksi minulla on alaisia omassa yksikössäni ja esimiestyö muodostaa merkittävän osan työpäivistäni. Työpäiväni saattavat myös koostua ns. ”käräjäpäivistä”, eli istuntopäivistä käräjäoikeudessa, joihin liittyy myös perusteellinen valmistautuminen.

Arki koostuu pitkälti tiedon käsittelystä. Kokouksia pidetään sekä sisäisesti että sidosryhmiemme kanssa. Esitutkintayhteistyö poliisi kanssa on myös merkittävä osa työtämme. Käytännössä poliisi ilmoittaa meille tapahtuneesta rikoksesta, kun se on heillä tiedossa. Syyttäjälaitoksen tehtävänä on tämän jälkeen löytää juttuun vastuullinen syyttäjä, joka alkaa työstämään juttua yhteistyössä poliisin kanssa. Poliisi tekee kuitenkin itsenäisenä viranomaisena Suomessa tutkinnan, eli hoitaa esimerkiksi kuulustelut. Esitutkintayhteistyö koostuu mm. keskusteluista poliisin kanssa siitä, mitä rikosjutussa täytyisi ottaa huomioon jutun selvittämiseksi. Syyttäjä vastaa viime kädessä siitä, että tutkinta on tehty riittävässä laajuudessa.

Esimiehenä minä jaan poliisilta tulevat jutut yksikköni syyttäjille.

Toimimme edellä kuvatulla tavalla poliisin kanssa ja toisaalta teemme yhteistyötä käräjäoikeuden kanssa. Näillä yhteistöillä on kuitenkin selvä ero.

Tuomioistuimen kanssa kaikki asian ratkaisemiseen liittyvä keskustelu tapahtuu virallista tietä, eli joko salissa tai etukäteen käräjäoikeuden toimittaman lausumapyynnön tai muun materiaalin kautta, joka on kaikkien osapuolten tiedossa."

2/2021 Ex Nunc

61

Ainejärjestömme ollessa kaksikielinen, olemme kiinnostuneet syyttäjälaitoksen tarpeesta kaksikielisille syyttäjille. Minkälainen sanoisit tilanteen tällä hetkellä olevan?

"Valtakunnallisessa katsannossa meillä ei hirveästi kaksikielisiä syyttäjiä ole. Pohjanmaalla tulee paljon juttuja, joihin tarvitsee molempia kotimaisia kieliä.

Meillä Länsi-Suomen syyttäjälaitoksella on tähän nähden ainakin toistaiseksi kohtuullisen hyvä tilanne kaksikielisyyden suhteen. Ongelmatilanteita syntyy usein silloin, kun tarvitaan jonkun erikoisalan kaksikielistä osaajaa. Se on myös todettava, että Vaasan kaksikielisen oikeustieteellisen tiedekunnan perustaminen on aivan selvästi vaikuttanut positiivisesti rekrytointeihimme."

Miten koet, että tutkintomme valmistaa esiintymiseen ja erityisesti istunnoissa esiintymiseen?

"Esiintymistaito sekä verbaaliset kyvyt ovat syyttäjän työssä ykkösprioriteetteja. Muistan itse nuoran opiskelijana ajatelleeni, ettei minusta ikinä olisi syyttäjäksi. Ajattelin etten ikinä pystyisi reagoimaan niin nopeasti ja fiksusti, kuin olisi tarpeen. Tässä sitä kuitenkin ollaan ja olen kokenut, että työ tekijäänsä opettaa."

Kuinka usein teillä on käräjäpäiviä?

"Itselläni on tämän vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana ollut 13 kokonaista käräjäpäivää. Syyttäjillä, joilla ei ole esimiestehtäviä, saattaa kuitenkin olla enemmän. Syyttäjälaitoksella on kuitenkin laitostasoinen linjaus tavoitetilasta, joka koostuu maksimissaan kahdesta istuntopäivästä viikossa. Kiireellisiä asioita saattaa tämän maksimimäärän lisäksi tulla, mikäli esim. henkilö on vangittuna tai virasta pidätettynä. Tällöin pääkäsittely on pidettävä 14 tai 30 päivän kuluessa jutun vireilletulosta käräjäoikeuteen."

62

Ex Nunc 2/2021

Minkä sanoisit olevan urasi mielenkiintoisin juttu?

"Yhden jutun muistan erityisen hyvin urani alkuajoilta. Kyseessä oli henkirikos, jossa jutun edettyä käräjäoikeudesta hovioikeuteen suoritettiin katselmus. Katselmuksessa tuomioistuin käy itse rikospaikalla analysoimassa ”rikospaikkaa” ja tätä tapahtuu suhteellisen harvoin. Merkittävää jutussa ja omassa panoksessani oli, että pystyin viime hetkellä ennen loppulausuntoja ratkaisemaan jutun niin, että hovioikeus oli kanssani samaa mieltä ja saimme tuomittua jo syyllisenä olevan kahdest tapon yrityksestä."

Seuraavaksi asiaa työajasta, joka aihealueena on viime aikoina ollut paljon esillä. Onko työaika syyttäjälaitoksella säännöllinen?

"Me syyttäjät emme ole työaikalain piirissä eikä meillä ole mitään viikkotuntimäärää. Työt on niin sanotusti vain ”saatava tehtyä”. Töiden määrä riippuu myös luonnollisesti meneillään olevasta työtilanteesta. Mikäli esimerkiksi istuntoja on enemmän, on työtilanne usein myös ruuhkaisempi. Itsenäisessä työskentelyssä on myös hyvät puolensa, sillä pystymme näin vaikuttamaan siihen, milloin teemme töitä."

Kertoisitko hieman urastasi. Miten olet päätynyt syyttäjäksi?

"En rehellisesti usko yhteen ainoaan oikeaan työtehtävään. Olen sitä mieltä, että on olemassa useita sopivia sekä mielenkiintoisia työtehtäviä ja usein sitä löytää oikean paikkansa sattumien kautta.

Urani syyttäjälaitoksella alkoi, kun olin auskultoimassa ja käräjäoikeuden silloinen laamanni ehdotti minulle apulaissyyttäjäksi hakemista juuri perustettuun nykymuotoiseen syyttäjälaitokseen. Pian tämän jälkeen minulle tarjottiin apulaissyyttäjän paikkaa ja tartuin siihen ilman liiallista kokemusta omalta alalta auskultoinnin sekä yhden harjoittelukesän lisäksi. Sille tielle jäin ja nyt olen jo yli kaksikymmentä vuotta toiminut syyttäjälaitoksella."

Syyttäjän työ on monella eri tapaa haastava. Minkä ominaisuuksien sanoisit olevan tärkeitä syyttäjänä työskennellessä?

Itsenäinen työskentely sekä haastavien juttujen ratkaiseminen johtaa suureen vastuuseen. Miten koet vastuun määrän työssäsi?

"Lähtökohtaisesti syyttäjän työ on henkilöviranomaisena toimimista ja teemme työtä pitkälti yksin. Yleensä jutuissa on vain yksi syyttäjä ja silloin syyttäjä myös tekee ratkaisunsa itse. Yleisellä tasolla toki keskustellaan asioista ja juridisista ongelmista ja haetaan sitä kautta apua juttujen ratkaisemiseen. Vaativimmissa jutuissa voidaan määrätä toinen syyttäjä tai jopa syyttäjäryhmä, joka tällöin koostuu 3-4 syyttäjästä. Valtakunnallisissa isoissa jutuissa syyttäjäryhmä voi olla jopa laajempi."

Millaisia harjoitteluohjelmia teillä syyttäjälaitoksella on tarjottavana?

Millaisia tehtäviä harjoittelun aikana pääsee hoitamaan?

Meillä on sekä kuukausiharjoittelujärjestelmä että pidempi, kolmen kuukauden, harjoitteluohjelma. Yliopisto valitsee opiskelijat kuukauden kestävälle harjoittelujaksolle, kun taas me syyttäjälaitoksella hoidamme rekrytoinnin kesän yli kestävässä harjoittelujaksossa.

Harjoittelijat pääsevät esivalmistelemaan mm. haastehakemuksia, syytteitä sekä syyttämättäjättämispäätöksiä. Kyse on siis periaatteessa syyttäjän työstä mutta harjoittelija ei täysin itsenäisesti vastaa päätöksistään. Harjoittelijat pääsevät myös valmistelemaan syyteharkintajuttuja sekä esitutkinnan rajoittamisia.

Mikäli harjoittelu syyttäjälaitoksella kiinnostaa, kannattaa olla aktiivinen harjoitteluohjelmien suhteen yliopiston suuntaan sekä pitää silmällä valtiolle.fi -sivustoa rekrytointien lähestyessä.

Ehdottomasti ratkaisukeskeisyys, sitkeys, kylmän viileä harkintakyky sekä kyky pysyä objektiivisena. Syyttäjänä täytyy myös pystyä katsomaan asioita asioina juttujen usein käsitellessä asianomistajille herkkiä sekä henkilökohtaisia aiheita.

2/2021 Ex Nunc

63

“Olen jo ensimmäisenä opiskeluvuonna saanut tehdä monipuolisia ja mielenkiintoisia työtehtäviä, tutustua eri praktiikoihin sekä olla osana aurinkoista Cassun henkeä.”

-- Nuorempi harjoittelija, 2021

LUE LISÄÄ HARJOITTELUOHJELMISTAMME: WWW.CASTREN.FI/FI/ URAPOLKU/OPISKELIJAT

64

Ex Nunc 2/2021

KESTÄVIÄ MENESTYSTARINOITA

JURISTINA ISOSSA ASIANAJOTOIMISTOSSA Castrén & Snellman on täyden palvelun asianajotoimisto, joka tarjoaa kaikki liikejuridiikan palvelut. He palvelevat asiakkaita niin yritysjärjestelyissä, riidanratkaisussa kuin muillakin liikejuridiikan erikoisaloilla. Castrén & Snellman auttaa asiakkaitaan rakentamaan kestäviä menestystarinoita - kotimaassa ja kansainvälisesti. Toimistossa työskentelee 263 ammattilaista, joista 159 on juristeja. Saimme haastateltavaksemme juristi Johanna Juurevan ja kyselimme Johannalta hänen urastaan sekä arjestaan Castrén & Snellmannilla.

Monilla saattaa olla aika hurjiakin mielikuvia asianajoalalla työskentelemi-sestä. Kertoisitko Johanna missä tiimissä olet töissä ja miltä tyypillinen työpäiväsi näyttää?

Työskentelen juristina toimistomme Kansainvälinen rakentaminen & projektit sekä Energia -tiimeissämme. Tiimimme on hieman harvinainen Helsingin asianajomarkkinassa, sillä ju-ristimme työskentelevät niin kansainvälisten riitaasioiden, yrityskauppojen, raken-nusurakka-asioiden kuin mutkikkaiden sopimusneuvottelujen parissa. Asiakkaamme ovat pääasiassa energia- ja rakennusteollisuuden yrityksiä ja pääsemmekin työskentelemään ää-rimäisen kiinnostavien uusiutuvan energian ja biotaloushankkeiden parissa.

Minulle Cassulla työskentely on ollut mukavan joustavaa. En ole aamuihminen, joten aloitan työni hyvällä omalla tunnolla yleensä vasta noin puoli kymmenen ja kymmenen välillä. Työskentelen lähtökohtaisesti 8-9 tuntia päivässä ja päivääni rytmittää usein myös piipahdus kuntosalillamme Pajalla.

Tyypillisesti päiväni rakentuu usean eri toimeksiannon parissa työskentelystä, asiakaspuheluista ja tehtävieni läpikäymisestä kokeneempien kollegojeni kanssa. Iso osa työtäni ovat erilaiset kaupalliset sopimukset. Työstän esimerkiksi erilaisia toimitussopimuksia, kauppakirjoja sekä sähkö- ja lämpösektorin sopimuksia. Jos minun pitäisi nimetä mielekkäin työtehtäväni, se olisi varmasti sopimuksen draftaaminen ”from scratch” tai monimutkainen sähkömarkkinalain alainen selvitystehtävä. Välillä on naurattanutkin, kun huoneeni fläppitaululla on ollut ties minkälaisia värikkäitä piirroksia eri jännitetason sähköjohdoista ja olemme kollegan kanssa pohtineet johtojen juridista statusta.

2/2021 Ex Nunc

65

Asianajopuolelta kuulee välillä tarinoita hurjista työskentelymääristä ja palautumisen puutteesta. Oma kokemukseni on ollut, että välillä päivät venyvät, mutta harvemmin tiukka työpuristus on kestänyt useaa päivää putkeen. Silloin kun on hiljaisempaa, otan myös omaa aikaa enkä päivystä toimistolla turhaan! Joustavat työajat ovat omalla kohdallani tarkoittaneet sitä, että vaikka päivä välillä venyy toisesta päästä, olen saattanut pitää keskellä päivää parin tunnin breikin vaikka treenin tai pidemmän lounaan merkeissä.

Entä Cassu toimistona? Miksi olet itse valinnut juuri Cassun ja mikä Cassussa on parasta?

Cassu on ollut minulle eräänlainen unelmaduunipaikka jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien. Laskin, että olen hakenut meille töihin eri positioihin jopa viisi kertaa! Minun työn-antajakriteereissäni Cassu nousi kärkeen erityisesti huippuosaavan tiimin, rennomman ilmapiirin sekä toimistomme selkeän strategian ja arvomaailman ansiosta. Meillä yhdistyy loistavasti huippuosaaminen ja tietynlainen rentous – meillä mielestäni pönötys ja turha ylimääräinen nipotus loistavat poissaolollaan. Lisäksi pääsin opiskeluaikana kohtamaan Cassun myös asiakkaan näkökulmasta in-house -harjoitteluni aikana, joka vahvisti positii-vista mielikuvaani entisestään.

66

Ex Nunc 2/2021

Minulle tärkeää on myös toimivat työskentelyolosuhteemme. Oma kuntosali, keskeinen si-jainti ja emäntien valmistamat herkulliset iltaruoat auttavat jaksamaan tiukempienkin työ-puristusten keskellä. Kliseisenä loppukaneettina tähän kysymykseen on pakko todeta, että Cassulla parasta ovat kuitenkin aivan ihanat työkaverit.

Koronan myötä yhteydenpito on ta-pahtunut pääasiassa virtuaalisesti, mutta pandemian helpotuttua arkeemme tulee kuulu-maan myös yhdessä urheilua, kulttuuririentoja ja tanssahtelua yön pikkutunneilla!

Cassu on ollut minulle eräänlainen unelmaduunipaikka jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien. Laskin, että olen hakenut meille töihin eri positioihin jopa viisi kertaa! Minun työn-antajakriteereissäni Cassu nousi kärkeen erityisesti huippuosaavan tiimin, rennomman il-mapiirin sekä toimistomme selkeän strategian ja arvomaailman ansiosta. Meillä yhdistyy loistavasti huippuosaaminen ja tietynlainen rentous – meillä mielestäni pönötys ja turha ylimääräinen nipotus loistavat poissaolollaan. Lisäksi pääsin opiskeluaikana kohtamaan Cassun myös asiakkaan näkökulmasta in-house -harjoitteluni aikana, joka vahvisti positii-vista mielikuvaani entisestään.

Tekevätkö eri praktiikkaa harjoittavat juristit ollenkaan yhteistyötä vai on-ko työ pitkälti praktiikka-/tiimikohtaista?

Asianajotyö on pitkälti tiimityötä! Erityisesti suuret yrityskaupat työllistävät parhaimmillaan kymmeniä juristeja ympäri taloa, jolloin tehokas ja saumaton tiimityö on onnistumisen avain. Itse olen nauttinut suuresti siitä, kun olen päässyt tutustumaan uusiin kollegoihin ja sparrailemaan ajatuksia työkavereiden kanssa myös muista tiimeistä. Hyvä esimerkki on tämän kevään aikana työstämämme infra-alan yrityskauppa, jossa työskentelin erään cor-porate -tiimin juristimme kanssa ensimmäistä kertaa. Vaikkemme olleet koskaan ennen edes tavanneet, löysimme itsemme hyvin nopeasti toimeksiannon päätyttyä yhdessä teras-silta.

Varsinkin Associate-tason juristina eteeni tulee ainakin viikoittain sellaisia asioita, joista en ole koskaan ennen kuullutkaan. Olenkin älyttömän kiitollinen kaikille kokeneemmille kol-legoilleni, jotka ovat jaksaneet rauhassa perehdyttää, selventää ja opettaa kärsivällisesti ja rauhassa. Voin kuvitella, että suunnittelemattomat puhelut tyylillä ”hei, onko ajatusta, mi-ten tämä sopimuslauseke kannattaisi rakentaa” voivat välillä olla heidän omia aikataulujaan sekoittavia, mutta kertaakaan en ole joutunut jäämään yksin ihmettelemään ongelmaani.

,,

Meillä yhdistyy loistavasti huippuosaaminen ja tietynlainen rentous - meillä mielestäni pönötys ja turha ylimääräinen nipotus loistavat poissaolollaan.

Liikejuridiikka tarjoaa valtavan määrän erilaisia kiinnostavia urapolkuja. Suuressa asian-ajotoimistossa työskentely on mahdollista monenlaisella erilaisella taustalla ja kiinnostuk-senkohteella, joten mielestäni oman suosikkioikeudenalan ”sopivuus” asianajotoimistoon on turha stressinaihe. Keskityin itse opinnoissani pitkälti ympäristöoikeuteen ja päädyin ju-ristiksi kuitenkin toiseen tiimiin, kuin ympäristöja luonnonvarat -ryhmäämme. Aiemman työkokemuksen ja suoritettujen opintojen lisäksi esimerkiksi kielitaito, vaihto-opiskelukokemukset ja ainejärjestötoiminta tarjoavat arvokkaita eväitä asianajopuolella pärjäämiseen.

Jos tekisin jotain toisin, olisin todennäköisesti alkuvaiheessa keskittynyt selke-ämmin opintoihin ja hankkinut opintojeni keski- ja loppuvaiheilla ehkä hieman monipuoli-sempaa työkokemusta. Kannustan kaikkia ottamaan opiskeluajoista kaiken irti niin akateemisesti kuin muunkin elämän kannalta.

Koskaan ette tiedä, mikä työharjoittelu, kurssi tai kokemus on se, jonka myötä se ”oma juttu” yhtäkkiä selviää!

Teksti: Johanna Juureva, Associate juristi, Castrén & Snellman

2/2021 Ex Nunc

67

Juridiikan kehto Suomessa Otimme alkukeväästä yhteyttä perustuslakivaliokuntaan tiedustellaksemme, jospa he haluisivat kertoa työstään siellä sekä avata urapolkujaan meille oikkareille. Iloksemme saimme yhteydenoton perustuslakivaliokunnan silloiselta valiokuntaneuvokselta Matti Marttuselta ja saimme näin kunnian kuulla Marttusen urapolusta sekä työarjesta juuri ennen hänen siirtymistään oikeusasiamiehen kanslian kansliapäälliköksi. Alla pääset osaksi inspiroivaa artikkelia perustuslakivaliokunnan kanslian aiemmin johtaneesta virkamiehestä. Marttusen seuraaja on tohtori Mikael Koillinen.

Mitä perustuslakivaliokunnalle kuuluu? Mitä sinulle kuuluu?

M

inulle kuuluu oikein hyvää.

Olen mielenkiinnolla mutta haikein mielin siirtymässä toisiin tehtäviin. Valitsit varsin mielenkiintoisen ajankohdan haastattelulle, sillä helmikuussa pääsimme jo sote-uudistuksen kimppuun ja nyt yhtäkkiä olemme taas saman kaltaisessa tilanteessa, kuten viime keväänä, käsittelyssä on paljon koronaan liittyviä lainsäädäntömuutoksia. Pitkälti samat kiireet ovat jatkuneet viime keväästä koronapandemian takia, sanoo Marttunen.

Kertoisitko hieman työstäsi? Kuvaile jokin tyypillinen työpäivä, mikäli sellaisia teillä on.

P

erustuslakivaliokunnan kansliassa on virkamiehiä yhteensä seitsemän ja kanslian johtajana toimii valiokunnan ykkösneuvos, valiokuntaneuvos.

Valiokuntaneuvoksia on kolme muutakin, ne ovat ykkösneuvoksen alaisia, valiokunnan apulaissihteereitä.

Toimin heidän ja kanslian muun henkilökunnan esimiehenä., kertoo Marttunen.

68

Ex Nunc 2/2021

O

lennaisempaa työssäni on ehkä kuitenkin toimiminen perustuslakivaliokunnan sihteerinä. Sihteeri sanana antaa tosin hieman väärän kuvan ulkopuolisille. Käytännössä kyse on valiokunnan oikeudellisesta avustamisesta.

Pääasiallinen tehtäväni on kirjoittaa valiokunnan kannat vakuuttaviksi perustuslaillisiksi analyyseiksi valiokunnan kuultua asiantuntijoita, Marttunen mainitsee.

Tyypillinen työviikkomme eduskunnassa alkaa maanantaina, jolloin voi keskittyä kirjoittamiseen ja valiokuntatyön suunnittelemiseen. Loppuviikon päivät ovat rutiininomaisia. Lähtökohtaisesti valiokunta kokoontuu tiistaista perjantaihin joka aamupäivä vakioaikaan, jota kutsutaan nimellä aamupäivävaliokunta. Valiokuntaneuvos avustaa puheenjohtajaa valiokunnan johtamisessa. Iltapäivällä alkaa sisältötyö, eli kirjoittaminen. Tämä pitää sisällään tiedon hankintaa sekä tekstin tuottamista, isommissa hankkeissa saatetaan myös tehdä koontia asiantuntijoiden näkemyksistä.

Valiokunnassa ei ihan kaikkiin yksityiskohtiin pystytä eikä ehditä pureutumaan, joten iltapäivän valmistelutyössä pystyy vielä tutkimaan lakiehdotusta yksityiskohtaisemmin. Välillä tässä kohtaa saatetaan huomata jokin ongelmakohta, joka valiokunnan kokouksessa on jäänyt huomiotta. Tästä esille tulleesta ongelmasta kirjoitetaan normaaliin tapaan ja katsotaan, yhtyykö valiokunta tähän näkemykseen.

Mitkä sanoisit olevan tärkeimmät tai haastavimmat työtehtäväsi?

H

aastavimpia kokonaisuuksia, mitä olen eduskunnassa ollut säätämässä, on ollut tiedustelulainsäädäntö. Olin siinä monessa roolissa mukana,sillä olin parlamentaarisen seurantaryhmän asiantuntijan lisäksi käsittelemässä asiaa valiokunnassa.

Kirjoitimme uuden tiedusteluvalvontavaliokuntaa koskevan esityksen yhdessä kollegoideni kanssa ja olin käsittelemässä kaikkia niitä koskevia esityksiä perustuslakivaliokunnassa. Kirjoitin sekä lausuntoja että mietintöjä siihen liittyen, kertoo Marttunen.

Mitkä sanoisit olevan tärkeimmät tai haastavimmat työtehtäväsi?

T

yössäni on valtavasti hyviä puolia. Voin sanoa rakastavani työtäni ja lähden erittäin haikein mielin tehtävästäni.”, sanoo Marttunen.

Oikeustieteen tohtorille on hyvin mielenkiintoista päästä päivittäin kuulemaan maamme johtavia valtiosääntöjuristien analyysejä. Olen kokenut sen kehittävän oikeudellista ajattelua huomattavalla tavalla. Samalla kun työt hoituvat, viisastuu paljon.

Myöskin vuorovaikutus kansanedustajien kanssa on mieluisaa ja antoisaa.

Tämän rinnalla tulee tietenkin kaikki sote-uudistukseen liittyvä. Mainittakoon tässä, ettei sote-uudistus ole mikään yleispätevä nimike siinä mielessä, että se on joka hallituskaudella ollut sisällöltään hieman erilainen. Niin kuin kaikki varmasti tietää, on sote-uudistus ollut valmisteilla jo pidemmän aikaa ja edellisillä hallituskausilla sote-uudistus tuli perustuslakivaliokunnassa aika kovinkin sanoin todettua olevan monen perustuslain säännöksen vastainen.

69 Matti Marttunen, ent. perustuslakivaliokunnan valiokuntaneuvos

Ex Nunc 2/2021

Mikä on mielenkiintoisin projekti, jossa olet ollut mukana?

J

uridisesti mielenkiintoisin projekti urallani tähän mennessä on ollut ennen kaikkea verotusta koskevan ne bis in idem ¬-lainsäädännön valmistelu.

Se esiteltiin valtiovarainministeriöstä, mutta olin siinä oikeusministeriön päävastuullinen.

Siirryin kesken valmistelun eduskuntaan ja olin sitten siellä valmistelemassa valiokuntien lausuntoja. Se, minkä takia tämä on juuri juridisesti mielenkiintoisin projekti, johtuu siitä, että projekti edellytti hyvin perustavanlaatuista pureutumista erityisalan lainsäädäntöön. Se edellytti myös poikkeuksellisella tavalla Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisuihin paneutumista ja samalla ennakointia mitä EIT:n ratkaisut de lege ferenda voisivat Suomessa tarkoittaa, kertoo Marttunen.

Onko työaikanne säännöllinen vai venyvätkö työpäivänne yleensä?

T

y ö m m e perustuslakivaliokunnassa on urakkatyötä. Tehtyjen töiden määrä riippuu siitä, miten paljon asioita on käsittelyssä.”, sanoo Marttunen.

Valiokunnat aloittavat eduskunnassa kokoontumisen kesän jälkeen syyskuun alussa ja syysistuntokausi kestää joulukuun puoleenväliin saakka.

Intensiivisin syysistuntoperiodi on syyskuusta marraskuun loppuun.

Joulu-tammikuussa on taas hiljaisempaa, kunnes helmikuussa alkaa kevätistuntokausi, joka kestää noin juhannukseen saakka ja ainoastaan pääsiäisenä on taukoa.

70

Ex Nunc 2/2021

Tietenkin myös lomalla saattaa joutua palata töihin, jos käsiteltäväksi tulee jokin kiireellinen asia. Niin kuin viime kesänä kävi. Työ vaatii ehdottomasti intohimoa sekä toisaalta myös perheeltä halua joustaa. Koen, että valiokuntaneuvoksen toimenkuvaan kuuluu valiokunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä valiokunnan jäsenten palveleminen kellonaikaa katsomatta.

Millä tavalla koronapandemia on vaikuttanut työhönne?

P

andemia on vaikuttanut merkittävällä tavalla työhömme.

Olen kirjoittanut yhdessä kollegoideni kanssa miltei kaikki valmiuslakiin liittyvät mietinnöt eduskunnassa, joten työtä on riittänyt.

Tyypillisesti perustuslakivaliokunta antaa lausuntoja lakiehdotuksista, mutta valmiuslakiliitännäisissä asioissa perustuslakivaliokunta tekee mietintöjä.

Viime vuonna mietintöjä valmistui noin 25 ja yleensä niiden määrä on vuodessa noin viisi, eli niiden määrä nousi merkittävästi viime vuonna.

Käsittelemme jatkuvasti koronaliitännäisiä lakiehdotuksia, mitkä ovat perustuslain kannalta merkityksellisiä.

Korona-aika on siis lisännyt työtä ja minusta se on myös hieman ongelmallisella tavalla lisännyt työmme kiireellisyyttä. Töitä on ollut entistä enemmän ja ne on pitänyt tehdä entistä nopeammin.

Avaisitko hieman uraasi. Miten päädyit juuri perustuslakivaliokuntaan?

V

almistuin nuorena juristiksi 2001, opiskeltuani oikeustieteellisen kolmessa vuodessa. Tämän jälkeen oli selvää, että haluan tehdä väitöskirjan. Sain neljän vuoden rahoituksen väitöskirjan tekemiseen päästyäni niin sanottuun tohtorikouluun, joita tuolloin vielä oli.

Kävin myös auskultoimassa ja pian sen jälkeen pääsin oikeusministeriöön rikos- ja prosessioikeuden yksikköön. Väittelin tohtoriksi vuonna 2008.

Se, miten päädyin oikeusministeriöön, on hieman hauska tarina. Heräsin väitöstilaisuuden jälkeisenä aamuna hieman tokkuraisena ja muistelin, että väitöstilaisuuttani oli ollut seuraamassa yksi oikeusministeriön johtava virkamies. Päätin lähettää hänelle sähköpostia ilmoittaakseni haluavani heille töihin, työnäytteenä tarjosin tuoretta väitöskirjaani.

Vastauksena minua pyydettiin tulla keskustelemaan työtehtävistä ja aika pian tuon jälkeen minut nimitettiin lainsäädäntöneuvokseksi ja toimin siellä rikoslain yhtenä päävalmistelijana vuoteen 2013 asti.

Vuonna 2013 lakivaliokunnasta aukesi valiokuntaneuvoksen paikka ja pääsin siihen, kunnes vuonna 2014 syksyllä perustuslakivaliokunnan silloinen ykkösneuvos nimitettiin eduskunnan apulaispääsihteeriksi. Tuolloin piti vaalikauden loputtua pikaisesti rekrytoida uusi valiokuntaneuvos, jolloin vaihdoin rikos- ja prosessioikeudesta valtiosääntöoikeuteen.

Aloitin apulaissihteerinä perustuslakivaliokunnassa, kunnes vuonna 2016 minut nimitettiin valiokunnan ykkösneuvokseksi.

Mitkä olivat mielenkiinnonkohteesi opiskellessasi?

Mitkä ovat tärkeitä ominaisuuksia työssäsi?

K

aikkein olennaisinta on laaja-alainen oikeudellinen yleissivistys. Tässä ammatissa ei voi väheksyä mitään oikeudenalaa, sillä täällä pääsee käsittelemään melkeinpä mitä tahansa. Valiokuntaneuvoksen työssä keskeisessä asemassa on se, että on riittävällä tavalla joustava, yhteistyökykyinen sekä lähdekriittinen.

Lähdekriittisyyttä tarvitaan minusta siinä mielessä, että osaa itse muodostaa näkökulmansa esimerkiksi jonkin asian käsittelyn aikataulusta. Tiettyjä asioita ei aina pystytä käsitellä niin nopeasti, kuin ehkä toivottaisiin. Joustavuus taas siitä näkökulmasta, että valiokunta kuitenkin tekee lopulliset päätökset ja loppujen lopuksi on pystyttävä ylläpitämään perustuslakivaliokunnan integriteettiä ja itsenäisyyttä kaikessa päätöksenteossa.

Jos työskentely perustuslakivaliokunnassa kiinnostaa, mistä kannattaa aloittaa?

L

ähtökohtaisesti kannattaa kirjoittaa pro gradu -tutkielma valtiosääntöoikeudesta ja hakeutua sen jälkeen jatko-opiskelijaksi valtiosääntöoikeudellisiin kysymyksiin. Käytännössä tarvitaan jokin hyvin vahva opiskeluun liittyvä näyttö perustuslaillisista kysymyksistä tai erikoistuminen johonkin oikeudenalaan sellaisella näkökulmalla, että perustuslailliset kysymykset huomioidaan. Myös aiempi lainvalmistelukokemus nähdään melkeinpä edellytyksenä. Usein perustuslakivaliokuntaan on tultu ministeriön kautta. Voitaisiin myös sanoa, tohtoriksi väitteleminen on hakuprosessissa vahva näyttö.

E

nnen viimeistä opiskeluvuotta minulle ei ollut selvää, mihin oikein haluaisin suuntautua. Olin hyvin kiinnostunut oikeushistoriasta sekä oikeusteoriasta. Oli siis lähellä, ettei minusta olisi tullut teoreetikkoa akateemisessa mielessä. Rikosoikeus vei kuitenkin lopulta mennessään. Sivussa opiskelin myös valtiotieteitä valtiotieteellisessä tiedekunnassa Helsingin yliopistossa.

2/2021 Ex Nunc

71

Onko juristin ammatti kutsumus?

Teksti: Mona Numminen, juristi, asianajaja, Waselius & Wist

J

uristin ammatin täytyy tietyssä mielessä olla kutsumus, sillä työ vaatii paljon tekijältään. On kyettävä kestämään aikataulupaineita, vaikeiden laintulkintakysymysten tuomaa epävarmuutta ja maailman muuttuessa omaa osaamista on jaksettava kehittää säännöllisesti. Kutsumusta ei tule kuitenkaan ymmärtää niin, että juristina pärjäisi vain jos on tiennyt lapsesta saakka, että haluaa juristiksi. Hyviä juristeja tulee myös niistä, jotka ovat vasta myöhemmin innostuneet juridiikasta. Pääasia on, että juridiikka tuntuu omalta jutulta ja se jaksaa kiinnostaa päivästä ja viikosta toiseen.

Jotkut kokeneemmat tieteenharjoittajat sanovat, että juristin työ on eräänlainen käsityöammatti, sillä monimutkaisten asiakirjojen laatiminen ja luottamuksellisen asiakassuhteen rakentaminen on ihmistyötä, jota ei juurikaan voi ulkoistaa roboteille. Juristin ammattitaitoon kuuluu kiinteästi hyvät ihmissuhdetaidot, sillä kollegoiden, asiakkaiden, vastapuolten ja muiden sidosryhmien kohtaamisessa on nimenomaan kyse sosiaalisesta kanssakäymisestä.

V

aikka juristin työssä ollaankin monesti perusasioiden ja -taitojen äärellä, niin koen, että juristin on tarpeen osata luoda nahkansa uudestaan ja hahmottaa asioita myös tutun kokemuspiirin ulkopuolelta.

Juristin työkalupakki muuttuu jatkuvasti, vaikka jotkin asiat, kuten lakitekstin tulkitseminen ja selittäminen pysyvätkin samana. Asiakkaiden vaatimukset kasvavat, maailma pirstaloituu ja tiedon lisääntyessä monitieteellisyys kasvaa. Olen käynyt paljon antoisia keskusteluja erimittaisia juristinuria tehneiden kollegoiden kanssa ja jos jotenkin niitä tiivistäisin, niin juristin ammatinharjoittaminen on muuttunut paljon esimerkiksi 1990-luvusta. Näin ollen mikään ei ole yhtä varmaa kuin muutos.

P

arasta juristin työssä onkin mielestäni vaihtelevuus ja vastuu. Ei ole kahta samanlaista työpäivää, ja vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää. Erityisesti asianajopuolella, josta itselläni on kokemusta, on todettava, että harvoin päivä menee niin kuin on aamulla ajatellut – reagointia edellyttäviä yllättäviä ja kiireellisiä asioita tulee tämän tästä. Työ on myös äärimmäisen mielenkiintoista. Lait eivät ehdi muuttua siinä tahdissa kuin ympäröivä yhteiskunta muuttuu. Tästä huolimatta monimutkaisiin kysymyksiin täytyy osata antaa perusteltu vastaus ja ohjata päämiestä asiassaan eteenpäin, vaikka toisinaan onkin todettava, että varmaa ja yksiselitteistä vastausta ei ole saatavilla.

72

Ex Nunc 2/2021

,,

Kutsumusta ei tule kuitenkaan ymmärtää niin, että juristina pärjäisi vain jos on tiennyt lapsesta saakka, että haluaa juristiksi. Hyviä juristeja tulee myös niistä, jotka ovat vasta myöhemmin innostuneet juridiikasta. Pääasia on, että juridiikka tuntuu omalta jutulta ja se jaksaa kiinnostaa päivästä ja viikosta toiseen.

A

,,

sioiden tulkinnanvaraisuus on myös juristin työhön liittyvä haaste ja se tarkoittaa, että juristin on kyettävä sietämään jonkin verran epävarmuutta ja osattava argumentoida näkemyksensä.

Toisena työhön liittyvänä haasteena voisi mainita myös työn ja muun elämän yhteensovittamisen, jossa meillä kaikilla riittää vielä paljon opittavaa. Kun asioita tapahtuu nopeatempoisesti ja projektissa on mukana ihmisiä eri aikavyöhykkeiltä tai useampi määräaika osuu päällekkäin, niin tämä väistämättä heijastuu siihen, millaiseen kellonaikaan töitä tehdään. Onkin ehdottoman tärkeää, että myös nuoret juristit pitävät huolta jaksamisestaan ja palautumisestaan, sillä työelämä on maraton, ei pikamatka.

T

yössäni asianajajana arki näyttäytyy siis kaikkea muuta kuin yksitoikkoisena. Hiljaisimmat hetket ovat usein aamupäivän tunteina, joten pyrin tekemään silloin niitä kaikkein haastavimpia asioita, kun saan rauhassa keskittyä. Vastailen sähköposteihin sitten iltapäivällä, kun niitä muutenkin tuntuu tulevan silloin enemmän. Koska Waselius & Wistillä asiakaskunta on pitkälti kansainvälistä, niin usein myös palaverit ja puhelut asiakkaiden kanssa ajoittuvat vasta iltapäivän tunteihin. Työpäivä on myös aina vähän erilainen, jos kyse on esimerkiksi jonkun prosessin määräpäivästä. Tällöin pääfokus on siinä, että saamme toimitettua kirjelmän liitteineen ajoissa tuomioistuimelle tai muulle viranomaiselle ja muut asiat tuppaavat jäämään hieman taka-alalle tällöin. Koska paniikki ei tavallisesti edesauta haastavan ajatustyön tekemistä, niin pyrin valmistelemaan ja viimeistelemään asiat hyvissä ajoin. Ylipäätään asianajajan arjessa auttaa hyvät ajanhallintataidot, asioiden ennakointi ja se, ettei turhaan jätä asioita viime tinkaan. Näin jää enemmän kapasiteettia reagoida myös edellä mainitsemiini yllätyksiin.

Asianajajaksi, eli Suomen Asianajajaliiton jäseneksi, pääseminen edellyttää kolmivaiheisen asianajatutkinnon suorittamista ja neljän vuoden työkokemusta, josta kahden vuoden kokemuksen tulee olla asianajoalalta. Lisäksi asianajajalta edellytetään OTM-tutkintoa (tai vastaavaa ulkomaista tutkintoa, joka rinnastetaan suomalaiseen OTM-tutkintoon). Asianajajatutkintoa voi tällä hetkellä ryhtyä suorittamaan jo ON-tutkinnon suorittamisen jälkeen, mutta itse suoritin sen vasta muutama vuosi valmistumisen jälkeen ja koen omalla kohdallani, että työssä opitut ja kohdatut asiat syvensivät tutkintoon valmistautumista ja asioiden hahmottamista.

I

tselleni juristin ammatti ei ollut mikään lapsuuden haaveammatti, vaan ajatus oikeustieteelliseen hakemisesta kypsyi vasta lukiossa. Olen kuitenkin tyytyväinen valintaani, sillä juristin koulutus mahdollistaa monenlaisten töiden tekemisen ja itsensä jatkuvan haastamisen. Pidän myös työn tarjoamista kansainvälisistä mahdollisuuksista ja siitä, että pääsen aidosti olemaan avuksi ja tuottamaan lisäarvoa asiakkaille heidän toiminnassaan.

2/2021 Ex Nunc

73

74

Ex Nunc 2/2021

ATT JOBBA PÅ EN STOR ADVOKATBYRÅ Text och bild: Tai Do, Associate Trainee (M&A), Borenius Advokatbyrå Ab

T

oimistolta X kuulunut? och "Haastiksen jälkeen kuulunut?" är frågor man som juridikstuderande regelbundet stöter på. Kort efter att advokatbyråerna kring Esplanaden kört igång sina rekryteringar är det full gång på sociala medier.

Diskussionerna går på högvarv och det spekuleras om vilka byråer som hört av sig. Det är ingen tvekan om att de stora advokatbyråerna väcker intresse bland merparten av juridikstuderanden. Orsaken bakom detta ligger troligen i intresset för affärsjuridiken samt viljan att se den praktiska delen av branschen. Studierna i sig är väldigt teoribaserade, vilket också är orsaken till att man sällan i föreläsningssalarna får se hur saker och ting fungerar i praktiken. Ur arbetsannonserna kan det vara svårt att få en uppfattning om hur vardagen på arbetsplatsen egentligen ser ut.

Ur en Associate Trainees synvinkel kan vardagen på Borenius beskrivas som lärorik, omväxlande och intressant. En praktikperiod på Borenius går ut på mycket mera än enbart jobb. En av grundtankarna i traineeprogrammet är den personliga utvecklingen, man förväntas snarare att utvecklas än att leverera. Detta återspeglas bl.a. i det att man under projektens gång får hjälp och feedback av juristerna på löpande basis.

Vidare ser Borenius till att medarbetarnas kompetens hålls á jour genom erbjudna skolningar och webinarier, vilka även är menade för praktikanterna.

,,

En av grundtankarna i traineeprogrammet är den personliga utvecklingen, man förväntas snarare att utvecklas än att leverera.

S

om Associate Trainee är man samtidigt involverad i flera olika projekt, vilka var för sig framskrider i egen takt och har sina egna drag. Detta ger en viss omväxling i vardagen och ingen dag är sig lik.

Arbetsdagarna är starkt beroende av var projekten befinner sig, ena dagen kan man jobba med endast ett projekt och andra dagen på alla projekt samtidigt.

I praktiken är det möjligt att under en dag jobba med alla uppgifter som är typiska för Associate Trainees såsom översättningar, utarbetande av juridiska dokument, research, anmälningar till PRS, due diligence och deltagande i kundmöten. Uppgifterna är väldigt likadana som de uppgifter en nyutexaminerad jurist utför, och tanken är att man får en uppfatning om vad som väntar efter utexamineringen.

Projektarbetets karaktär syns även i arbetsdagarnas längd, vissa dagar kan vara längre medan vissa är kortare.

2/2021 Ex Nunc

75

N Tai Do, Associate Trainee (M&A), Borenius Advokatbyrå Ab

Det bästa med att jobba på Borenius är den goda gemensakpen och den låga hierarkin. Det märks att man verkligen är ett team.

Tröskeln för att be om hjälp eller att diskutera är låg, oavsett position eller team. Personligen har jag t.ex. inte haft några problem med att traska in i mina kollegors arbetsrum, vore det en yngre jurist eller en partner. Att jobba på en stor advokatbyrå har överlag väldigt många goda sidor. Arbeter är internationellt och man kommer dagligen i kontakt med människor i olika tidszoner.

76

Ex Nunc 2/2021

Som en del av en praktikgrupp får man fokusera på det rättsområde som intresserar en mest. Med hjälpsamma kollegor och varierande arbetsuppgifter får man även en omfattande uppfattning om vad det hela går ut på, vilket förbereder för de krav som arbetslivet ställer nyutexaminerade jurister. Vidare befinner man sig i händelsernas centrum, man får jobba med transaktioner vilka senare dyker upp i offentligheten. Känslan av att se resultatet av det egna arbetet är oslagbar.

är det kommer till rekryteringen är det troligen många som undrar vad som krävs för att bli anställd som trainee. Att bli anställd som Associate Trainee är sist och slutligen rätt så enkelt, det enda som krävs är ett visst antal studiepoäng, en ansökan och ett CV. För att maximera chanserna skulle jag rekommendera att satsa på de kurser som är relevanta för det rättsområde man är intresserad av. Arbetserfarenhet ger en viss fördel, så det lönar sig även att satsa på det. Det behöver dock inte vara branschrelaterat, utan all arbetserfarenhet anses positivt.

Slutligen finns det även skäl att satsa på själva CV:t och ansökan.

En bra ansökan säger väldigt mycket om kandidaten. I ansökan lönar det sig lyfta fram varför man är intresserad av rättsområdet man söker till, varför man borde bli anställd samt vad man har att ge.

nunc point Aapo Partanen

SARLOTASTA KUVA

Pieni koulu suurennuslasin alla

”The more the merrier”, lausui englantilainen se henkilökunnalle sekä pedagogista ongelmaa 1500-luvun kirjailija John Heywood että resurssien uudelleenjakamista. Mitä isompi keskustellessaan isossa seurassa aterioinnin yleisö, sitä vaikeampaa opetushenkilölle on eduista. Valtioneuvoston huhtikuussa julkaisema tiedustella yksittäisen opiskelijan hämmentynyttä koulutuspoliittinen selonteko asettaa Suomen naamaa tai käyttää aikaa selventävien kysymysten tavoitteeksi vuoteen 2030 mennessä luoda 100 000 vastaamiseen.

Uskallan viitata fyysisiin uutta korkeakoulututkintoa enemmän kuin mitä luokkaoloihin vallitsevan pandemiakehityksen nykyiset oppilaitokset tuottavat. Tätä perustellaan ansiosta (phew…). Vuoden 2020 juxit olivat alati kiihtyvällä kansainvälisellä kilpailulla, joka päässeet hyödyntämään lähes viikoittain asettaa vaatimuksia kansakunnallisen osaamisen järjestettyä opintopiiriä kurssiensa aikana. Tämä parantamiselle. Jo vuosina 2020-2022 pyritään 10 tilaisuus, jossa yleensä pieni ryhmä opiskelijoita 000 aloituspaikan lisäykseen. Lisäaloituspaikkoja on voinut hioa heikkouksiaan professorin kanssa, suunnataan nimenomaan hyvin työllistäville on todettu hyödylliseksi. Voisiko samanlaisia, yhtä ja yhteiskunnan kysyntään vastaaville aloille. tehokkaita hankkeita käynnistää yhtä matalalla O-Oh, justusiitti, ethän kynnyksellä suuremmissa vain ole tähtäimessä? opinahjoissa?

Mitä isompi yleisö, sitä

vaikeampaa opetushenkilölle on

Det är inte ovanligt att Det lönar sig alltså att vara en man oroar sig för att tiedustella yksittäisen opiskelijan liten enhet såvida det finns hämmentynyttä naamaa tai risken att konkurrensen tillräckligt resurser som om t.ex. arbetsplatser kan riktas mot undervisning. käyttää aikaa selventävien öka. Men vad skulle en Men vad skulle hända kysymysten vastaamiseen. ökning av studieplatser med ämnesföreningen? betyda för Justus eller hela För att njuta av studielivet studielivet? Det är möjligt att vi ibland tar för krävs det både att universitetet håller kraven på givet vår fakultets storlek och glömmer hur unik studierna skäliga och att det finns möjligheter vår ämnesförening är. Festerna och studierna för studeranden att koppla av och festa. Om som Ekgården erbjuder oss upplevs i en anda av statliga och akademiska beslutsfattare inte väljer gemenskaplighet och hjälpsamhet. Trots att flera att i samband med förstoring av fakulteter ändra ökningar i framtiden inte skulle blåsa upp Justus studiekraven eller intagningsprocessen skulle kan det påverka vår kära enhet på många olika större antalet studieplatser ge upphov till en ännu sätt, både direkt och indirekt. mer aktiv ämnesförening och självklart även större möjligheter och evenemang! Dock skulle 9 vuotta sitten silloinen vuoden juxi Alexia Persons det också bli ännu svårare att ta i beaktande varje mainitsi Ex Nuncissa yhdeksi Vaasan yksikön enskild justusit. Fast vi justusiter är ambitiösä, vahvuudeksi pienet luokkakoot. Kun akatemiaan glöm inte den ljusa sidan av att vara med i något tulevien lukumäärä ylittääkin luokkatilan tai jopa litet! auditorion optimaalisen kantokyvyn, merkitsee

2/2021 Ex Nunc

77

OVVS Opiskelijan Vaasa - Vasa studerande ry

Mikä OVVS?

O

VVS (eli virallisemmin Opiskelijan Vaasa - Vasa studerande ry) on vaasalaisten korkeakouluopiskelijoiden yhteinen yhteistyöryhmä, jonka toiminta keskittyy tällä hetkellä erityisesti kaupunkivaikuttamiseen.

D

et finns mer än 13 000 högskolestuderande i Vasa dvs. ungefär en femtedel studerar vid en någon av Vasas högskolor. Den bärande idén med OVVS är att kombinera rösterna av studeranden i Vasa för att på ett mer effektivt och högljutt sätt påverka utvecklingen av Vasaregionen och Vasa stad, så att det skulle finnas de bästa tjänsterna och arbetsplatser för studerande i Vasa.

Förutsättningar

D

en viktigaste förutsättningen för ett framgångsrikt stadspolitiskt påverkande är en fungerande kommunikation och informering mellan OVVS och studerande. Därför hoppas jag att ni har en låg tröskel att kontakta mig om ni har tankar eller idéer om utveckling i Vasa som ni skulle vilja se främjas eller beaktas vid beslutsfattandet i Vasaregionen. Vår verksamhet kan följas på Instagram och Facebook @ Opiskelijanvaasa.

Text: Sami Makkonen, Justus OVVS-representant

78

Ex Nunc 2/2021

Visio

V

isiomme on, että Vaasassa asuvat maailman onnellisimmat opiskelijat ja että Vaasa on maailman paras opiskelukaupunki. Tätä tavoitetta edistääksemme neuvottelemme muun muassa kaupunginjohdon kanssa, osallistumme keskustelutilaisuuksiin ja lausumme erilaisista opiskelijaa koskettavista hankkeista, joista viimeisimpänä Ahvenrannan opiskelijakylän asemakaavamuutos. Kevään aikana järjestimme myös korkeakouluopiskelijoille suunnatut kuntavaalipaneelit sekä pienen hyvinvointihaasteen.

OVVS:n jäsenet: Justus

Vaasan yliopiston ylioppilaskunta Åbo Akademis Studentkår Studerandekåren Novium Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa (Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa teemme yhteistyötä)

nunc point Jonas Holm

Vad sjöng den lilla fågeln då?

Vänskap och en känsla av samhörighet är viktiga för den psykiska hälsan. Behovet av att känna att man hör till en gemenskap blir än mer påtagligt vid undantagstillstånd, när det inte finns möjlighet till fysisk samvaro. De flesta känner högst troligen igen sig med dessa ord och snabbt faller tankarna tillbaka på det gågna året.

dera på det, men plötsligt så är inga evenemang inbokade i kalendern, du har inte träffat nya personer på månader och känslan av ensamhet växer allt starkare. Restriktioner och osäkerheter har höjt ribban för sociala kontakter då det kräver en aktiv insats från alla individer och genom detta har kontakterna minimerats och känslan av den gemenskapen som tidigare varit så stark, finns inte längre i vardagen, och den livsviktiga sociala biten har för många helt fallit bort.

Ämnesföreningen är ditt stöd i studielivet. Målet är att förena studeranden och bygga en stark gemenskap. Tröskeln att gå med i verksamheten är låg, det finns evenemang för alla och det läggs ned Efter att nu ha reflekterat över det gågna året ett stort arbete på att alla och hur den tillfälliga nedmöjliggör varvningen av ämnesföreska trivas. Speciellt i en Ämnesföreningarna studiestad som Vasa råder således ett bra och enkelt sätt att ningarnas verksamhet synts det en stark gemenskap bygga gemenskap, skapa livslånga i vardagen, har speciellt bebland alla studeranden; kamratrelationer och aktiviteter i tydelsen av att träffa studiesitter du i biblioteket med kompisar och känna att man okända medstuderanden, din vardag som motvikt till stu- gör till en gemenskap för att dierna på föreläsning eller med man ska må bra och orka halaren pådragen på Vasa med studierna lyfts fram. torg tillsammans med dina kompisar är känslan Ämnesföreningarna möjliggör således ett bra och av gemenskapen där, och när alla runt sitsbordet enkelt sätt att bygga gemenskap, skapa livslånga stämmer in i helan går är känsla av gemenskap kamratrelationer och aktiviteter i din vardag som nästan påtaglig. motvikt till studierna, med en mycket låg tröskel för att delta. Många väntar nu att situationen ska Men den värsta pandemin som råder idag böråtergå till det normala och att man ska kunna få jar inte på C och slutar på 19, utan den stavas se båda gamla och nya bekanta på samma eveneensamhet. Var fjärde studerande upplever livet mang, och jag kan med hela mitt hjärta rekomsom ensamt och siffran ökar årligen. För många mendera att man med utan fördomar deltar i olihar studielivet som erbjuder olika aktiviteter varit ka evenemang för att se vad ämnesföreningarna en räddning medan för andra ger den en grupp bidrar med i studielivet. medstuderanden som går igenom samma skede som dig, båda motarbeta känslan av ensamhet Oavsett om du är gulis eller gamyl, är det aldrig som kan uppstå i vardagen. Studielivet är bara en försent att bekanta dig med nationernas och ämbit i det stora hela och långt ifrån att vara lösnin- nesföreningarnas verksamhet och med vad de har gen på den frågan, men fungerar för många som att erbjuda. Alla är välkomna med och mottot alplatsen för sociala kontakter i vardagen. la-med gäller bokstavligen inom Justus. Ämnesföreningarna spelar en otroligt viktig roll i studiSedan pandemins början har vi troligen för första elivet och något som kan ge dig så mycket, men gången på riktigt sett ämnesföreningarnas otroframför allt så skapar det en gemenskap bland liga vikt för studeranden. Det har varit vardag att medlemmarna, en gemenskap som aldrig dör ut. regelbundet på något vis delta i vad studentföreningar har att erbjuda utan att desto mera fun-

2/2021 Ex Nunc

79

HOX!!!

I N T R E S S A N TA VALBARA KURSER

DKCO Case Club

Under vårens gång har DKCO hållit i en kurs om affärsjuridik. Kursen gick i stora drag ut på att man i par med en annan juridikstuderande skulle bilda ett företag och upprätta olika slags dokument som behövs i själva bildandet av ett företag, men även dokument som behövdes allt efter hand. Exempelvis på dokument som vi skulle upprätta var en affärsplan, arbetsavtal, hyresavtal och stämningsansökan.

Kurserna hör till en av de mer givande kurserna jag har gått. Delvis för att just affärsjuridik intresserar mig, men också för kursen i sig var väldigt praktiskt orienterad. Som juridikstuderande fick man en inblick i hur det rent praktiskt är att jobba med affärsjuridik. Eftersom kursen var praktiskt lagd, upplever jag dessutom att man lärde sig saker och ting mer ingående än om man bara skulle läsa om det i teorin.

En annan aspekt jag gillade med kursen är att deltagarantalet var begränsat, vilket gör att man är färre kursdeltagare. Tack vare det kan alla deltagarna i större utsträckning delta i diskussioner och ställa frågor med lägre tröskel. Under kursens gång fick även man en större förståelse för hur viktigt det är att ha ett öga för detaljer i upprättandet av dokumenten, så att inte problem uppkommer i ett senare skede.

Tilläggas bör att kursen var helt och hållet tvåspråkig. Till följd av Corona hölls kursen på distans med träffar varannan vecka, men det fungerade ypperligt det med. Summa summarum är DKCO Case Club en kurs jag skulle rekommendera till alla juridikstuderande, oavsett om man tror sig vilja jobba med affärsjuridik i framtiden eller ej.

80

Ex Nunc 2/2021

På juridiska fakulteten har vi flera intressanta kurser som ger en mer praktiskt bild på våra studier.

Nedan beskriver ett par Justusiter deras erfarenheter av "DKCO Case Club" samt "Oikeudenkäyntikurssi".

Oikeudenkäyntikurssi

Under våren gick en rättegångskurs som gick ut på att lära kursdeltagarna hur en straffprocess går till rent konkret. Kursen började med att kursdeltagarna blev tilldelade ett förundersökningsprotokoll med olika utsagor från den misstänkte, målsägande samt olika vittnen. Även läkarutlåtanden och kvitton var en del av förundersökningsprotokollet. På basen av detta material, skulle deltagarna utfärda en stämningsansökan som åklagare. Efter detta fick kursdeltagarna skulle kursdeltagarna i egenskap av försvarsadvokat, svara på stämningen. Även ett ställningstagande från målsäganden skulle utfärdas.

Efter detta var det dags för rättegång. Kursdeltagarna tilldelades olika roller i processen; vissa var åklagare, andra var försvarsadvokater. Även domare och målsägandebiträden deltog i processen. Huvudförhandlingen kändes verklig, bl.a. då olika deltagare spelade parterna och andra som skulle höras under huvudförhandlingen. Kursen (och processen) slutade i hovrätten.

Text: Linn Ekman (DKCO Case Club) Dante Ra (Oikeudenkäyntikurssi)

EDUSTAJISTORYHMÄ HELP DELEGATIONSGRUPPEN HELP Hei kaikki uudet phuxit! Hej alla nya gulisar!

Edustajistoryhmä HELP onnittelee uusia oikeustieteen opiskelijoita mahtavasta opiskelupaikasta Helsingin yliopistolla. Mutta mikä tämä HELP oikein on?

Edustajistoryhmä HELP on puoluepoliittisesti sitoutumaton ainejärjestötaustainen ryhmä HYYn eli Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa. Ylioppilaskunta saattaa tuntua melko kaukaiselta organisaatiolta lääketieteiden, oikeustieteen ja farmasian opiskelijoille, mutta HELP pyrkii tuomaan sitä helpommin lähestyttäväksi.

HELPin taustalla vaikuttavatkin HLKS, EKY, LKS, YFK, Pykälä, Codex ja Justus, jotka kaikki ovat professioalojen ainejärjestöjä. Eli sinäkin olet nyt myös helppiläinen!

HELP pyrkii tuomaan professioalojen opiskelijoiden äänen kuuluviin HYY:n edustajistossa sekä tietenkin myös muualla ylioppilaskunnassa tekemällä edunvalvontatyötä kaikkien hyväksi, på båda inhemska språken. Edustajistoryhmä HELP perinteisesti ajaa opiskelijakeskeisyyttä HYY:n edunvalvonnassa yleispoliittisuuden sijaan. HELP:n mielestä HYY:n rahoja tulisi käyttää niin, että mahdollisimman moni opiskelija hyötyisi jäsenpalveluista, sillä kaikki opiskelijat kuitenkin maksavat jäsenmaksun.

För undertecknad själv är Justus roll även klart förknippad med tvåspråkighet – som en aktiv codexare är det speciellt glädjande att ha svenskspråkiga medlemmar i HELP. Fastän majoriteten av medlemmarna i HELP är finskspråkiga är förhållningssättet till svenskan väldigt positiv. Likaså är många HELP-aktiva svenskkunniga trots att de studerar på finska.

HELP står alltså starkt bakom en levande tvåspråkighet även på studentkårsnivå.

HELP: toimintaan kuuluu myös tapahtumien, kuten poikkitieteellisten bileiden ja HELP:n edustamiin aloihin liittyvien seminaarien järjestäminen. HELP:n toimintaan kannattaakin lähteä mukaan juuri sen tarjoamien uusien tuttavuuksien ja poikkitieteellisyyden vuoksi. Noin kuukausittain järjestettävät ryhmäkokoukset ovat kaikille avoimia, ja kuluneen vuoden aikana etäkokoustamisen salat ovat selvinneet, joten tuleviinkin ryhmäkokouksiin on mahdollista osallistua myös etänä. HELP:ssä pääset vaikuttamaan kaikkia opiskelijoita koskeviin asioihin, sekä tutustumaan ylioppilaskuntaan organisaationa.

Ylioppilaskunnassa ylintä päätösvaltaa käyttävä 60-henkinen edustajisto (sve. HUS delegation). Sen edaattorit eli opiskelijaedustajat valitaan kahden vuoden välein vaaleilla, jotka järjestetään seuraavan kerran syksyllä 2022. Edustajisto päättää esimerkiksi HYY:n poliittisista linjoista sekä HYY:n budjetista.

Myös HYY:n edustajistosta saatava kokemus on hyödyllistä professioalojen opiskelijoille, sillä hallinnolliset työtehtävät ovat monelle meistä työelämän arkipäivää, ainakin joskus tulevaisuudessa. Edustajistossa toimiessa oppii myös esiintymistaitoja ja perustelemaan kantansa sekä tietenkin myös vakuuttamaan muut omalle puolelleen. Lisäksi edustajisto tarjoaa aitiopaikan ylioppilaskunnan toiminnasta, tavoitteista ja vaikutusvallasta kiinnostuneille.

Jos kiinnostuit tai haluat kuulla lisää, seuraa meitä somessa ja tule ihmeessä syksyllä HELP:n uusien iltaan, josta informoimme syksyn pyörähdettyä käyntiin. Siellä kuulet tarkemmin, mitä kaikkea ylioppilaskunnassa voikaan päästä tekemään ja oppimaan.

Pääset samalla tutustumaan muihin professioalojen opiskelijoihin. HELP ja HYY tarjoavat todella paljon loistavia mahdollisuuksia. Ta vara på chansen –

Alla med!

2/2021 Ex Nunc

81

Vaihtokohteena

Bergen

M

atkani kohti Norjan länsipuolella sijaitsevaa rannikkokaupunkia Bergeniä alkoi jo helmikuussa 2020, kun oli aika tehdä hakemus vaihtoyliopistoon.

Itse hakuprosessi menikin hyvin mutkattomasti ja jo maaliskuun alkupuolella 2020 sainkin kuulla, että Helsingin yliopisto oli nominoinut minut vaihto-opiskelijaksi Bergenin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan. (Universitetet i Bergen, UiB).

Asunnon hankkiminen onnistui myös täysin mutkattomasti paikalliselta opiskelija-asuntoja tarjoavalta taholta Sammenilta edullisesti (vuokra n. 500 e /kk). Sammenilla on vaihtoopiskelijoille ”asuntotakuu” eli jokaiselle vaihtoopiskelijalle on asunto tarjolla, joten asunnon hankkiminenkaan vieraasta maasta ei ollut vaikeaa.

Bergenin asukasluku on n. 280 000 ja se onkin asukasluvultaan Norjan toiseksi suurin kunta.

Vuoristaan tunnettu Bergen sijaitsee seitsemän vuoren ja seitsemän vuonon keskellä. Kaupungin keskusta on satamassa, ja sieltä se jatkuu kukkoleiden rinnetielle kohoavina puutaloina.

Bergen on kuuluisa siitä, että siellä sataa usein ja paljon. Keskimäärin Bergenissä saakin käyttää sateenvarjoa kahtena päivänä kolmesta. Itse en kuitenkaan allekirjoita väitettä Bergenin sateisuudesta, vaan sää oli läpi kevään yllättävän aurinkoinen ja vähä sateinen.

82

Ex Nunc 2/2021

”Velkommen til den vakreste byen på jord”

Kevätlukukausi Bergenissä alkoi heti tammikuun alussa 10 päivän yliopiston kustantamalla pakollisella hotellikaranteenilla vallitsevasta koronatilanteesta johtuen. Koronatilanne muutenkin aiheutti hieman ylimääräistä työtä vaihtoon lähtemiselle, koska Norjan valtio vaati myös negatiivista tulosta koronatestistä sekä muutamien ylimääräisten asiakirjojen täyttämistä, jotta pääsi maahan. Kuitenkin kohdeylipisto tiedotti hyvin aktiivisesti vaadittavista asiakirjoista ja koronaviruksen aiheuttamista muista toimenpiteistä.

,,

Uskallan väittää, että vallitseva pandemiatilanne on tuonut vaihtareita jopa tiiviimmin yhteen, koska täysin poikkeuksellinen tilanne on vaatinut entistä enemmän luovuutta sekä yhteen hiileen puhaltamista.

1

0 päivän hotellikaranteenin aikana alkoi yliopiston järjestämät orientaatioviikot, tietysti ajanhenkeen kuuluen, etänä Teamsin välityksellä. Karanteeniaika meni muutenkin nopeasti, sillä saimme kuitenkin karanteenissa ulkoilla, joten päivät kuluivat lähivuoriin patikoiden tutustuen. Kurssivalinnat tehtiin jo joulukuussa ja ilmoittauduin seuraaville kursseille: EU and EEA State Aid Law, International Copyright Law ja Introductory Course In Norwegian Language and Culture. Opintoja täytyy suorittaa n. 5 op pistettä per kuukausi, joten nämä kurssit riittivät täyttämään kyseisen vaatimuksen. Vaihtoyliopistolle täytyy nostaa hattua, sillä se on tehnyt hienoa työtä ottaessaan vastaan ja sopeuttaessaan vaihtoopiskelijat pandemia tilanteesta huolimatta.Opiskelu tapahtui koko kevään ajan täysin etänä, mutta itseäni se ei haitannut, koska tämä tarjosi mahdollisuuden opiskella paikasta ja ajasta riippumatta. Lisäksi kampus ja kirjasto ovat olleet auki kevään ajan, joten vaihtoehtoinen opiskelupaikka opiskelijaasuntolan sijaan on ollut kuitenkin tarjolla. Niin yliopisto kuin myös paikalliset opiskelijayhdistykset ovat aktiivisesti koko kevään ajan tarjonneet etäryhmäytymiskeinoja vaihto-opiskelijoilla sekä ideoita vapaa-ajan harrastamiseen pandemiasta huolimatta. Rajoituksista huolimatta on opiskelijaaktiviteetit tulleet silti tutuksi vaihdon aikana, mutta näiden järjestäminen vaatii hieman vain luovuutta. Lähes päivittäin on ollut rajoitusten mukaisia illanviettoja, vaelluksia ja muita retkiä.

Ehdottomasti vaihtoaikani unohtumattomin kokemus on ollut 9 päivän telttailureissu Lofooteilla Norjan pohjoisosissa.

Parasta kuitenkin Bergenissä on ollut muut ihmiset. Muiden opiskelijoiden kanssa on keretty kokemaan hienoja hetkiä sekä luotu unohtumattomia muistoja. Matkan varrelle on mahtunut laskettelureissuja, opiskelijabileitä, Norjan kansallispäivän juhlintaa (17. mai), kuin perinteisen suomalaisen vapunkin viettämistä sekä tietysti myös opiskelua. Uskallan väittää, että vallitseva pandemiatilanne on tuonut vaihtareita jopa tiiviimmin yhteen, koska täysin poikkeuksellinen tilanne on vaatinut entistä enemmän luovuutta sekä yhteen hiileen puhaltamista. Vaihto-opiskelijoiden oma aktiivisuus muun muassa ryhmäytymisen suhteen teki vaihtoajasta nautinnollisen jo heti tammikuun ensimmäisistä päivistä lähtien.

Lopuksi haluan vielä todeta, että Bergenissä vaihtarin on hyvä olla! Kaikki tahot – Norja, Bergen, UiB, paikalliset opiskelijat sekä vaihtariyhteisö – piti koko kevään ajan huolta siiitä, että meidän vaihtareiden aika Bergenissä on ollut pandemia-ajasta huolimatta kaiken kokemisen arvoinen.

Teksti ja kuvat: Iiro Laitinen 2/2021 Ex Nunc

83

Ota urallasi loikka ylöspäin.

Veikko Myller: ”The Bull”

Haluaisitko saada mielenkiintoisia työtehtäviä mukavassa työympäristössä ja olla osa sitoutunutta ja kansainvälisesti arvostettua tiimiä?

Olemme Suomen johtavia liikejuridiikkaan erikoistuneita asianajotoimistoja ja etsimme jatkuvasti joukkoomme opintojensa eri vaiheissa olevia opiskelijoita.

Jos kiinnostuit, lue lisää ja lähetä hakemus osoitteessa www.ww.fi/careers.

Autamme sinua ottamaan loikan kohti huippuammattilaisuutta.

www.ww.fi