Issuu

EX NUNC Justus r y:n oikeustieteilijöiden oma lehti • 2/2020

FUKSI EDITION

TEEMA: IHMISOIKEUDET

VÄLKOMMEN TILL VASA!

En gång Justusit aina Justuslainen

Hur syns mänskliga rättigheter i justitieministeriets arbete?

Kunniaväkivalta – Virtahepo Suomen kokoisessa olohuoneessa

Pääkirjoitus Linn Ekman

Mänskliga rättigheter - a piece of cake?

Päätoimittaja

-n människa är en summa av de val hon maissa. Ajattelutapamme ei muutu, jollei sitä ensin gör. Det är en tanke som slår mig alldeles kyseenalaisteta. Yhdenvertaiset ihmisoikeudet eivät för sällan. Alla de val jag har tagit längs ole pois yksittäiseltä henkilöltä. med vägen har lett till att jag står där Mänskliga rättigheter må vara ett jag står idag. Ett av alla de valen var att söka in till mångfacetterat och komplicerat område både ur ett juridik i Vasa för lite över ett år sen. Skulle jag inte ha juridiskt och etiskt perspektiv, men vem har sagt att tagit beslutet att studera i denna stad, hade jag gått mänskliga rättigheter ska behöva vara lätta att prata miste om så mycket underbart roliga grejer som vår om? Med det här numret önskar jag att belysa en ämnesförening, utbildning och del av den problematik vi för Justusgäng har tillfört mitt liv. Yhdenvertaiset ihmisoikeudet tillfället bemöter i samhället On kulunut vuosi siitä, eivät ole pois yksittäiseltä och som annars lätt faller i kun sain sisäänpääsykirjeen henkilöltä. skymundan. Utöver att bidra med käteeni. Voin käsi sydämelläni nya infallsvinklar och insikter, sanoa, että kulunut vuosi on ollut elämäni paras vare sig det handlar om mänskliga rättigheter som vuosi ja voin luvata, että myös teillä tulee olemaan diskussionsämne eller framtida arbete, hoppas jag att useita fantastisia vuosia edessänne. Opiskeluaika on ni uppskattar de mer lättsamma inslagen i tidningen huoletonta ja hauskaa aikaa elämässä. Toivon, että också. nautit opiskeluajastasi ja uskallat rohkeasti osallistua Suomen kesä on toistaiseksi tarjoillut aivan tapahtumiin, tutustua uusiin ihmisiin Justuksessa ja loistavaa säätä ja jatkuu toivottavasti samaan malliin. sisarainejärjestöissä sekä osallistua Pohjoismaisille Ex Nuncin toinen painos on täällä, joten lue lehti viikoille. Isot onnittelut opiskelupaikasta ja auringossa ja nauti jäljellä olevista kesäpäivistä! lämpimästi tervetuloa Justukseen! Elämän paras aika on nyt. I det här numret har jag valt mänskliga rättigheter som tema. Som deklarationen om de Päätoimittaja mänskliga rättigheterna ordagrant återger, är alla människor födda fria och lika i värde och rättigheter. Världen har under den senaste tiden omskakats av en rad händelser som har resulterat i att i synnerhet mänskliga rättigheter och allas lika värde har blivit ett hett diskussionsämne. Vårt land må ha det bra ställt på många plan, men har trots det en del att ta ikapp, i samband med att samtidens värderingar och synsätt förnyas. Det finns alltid rum för förbättring. Mutta ovatko ihmisoikeudet niin itsestään selviä kuin voisi olettaa? Vastaus kysymykseen on todennäköisesti kieltävä. Ihmisoikeudet voivat olla toiselle oikeudenmukainen itsestäänselvyys, kun taas toiselle ihmisoikeudet ovat jotain aivan muuta. Sen, mitä katsotaan kuuluvan ihmisoikeuksiin, muuttuu ajan myötä. Monet oikeudet, jotka ovat nykypäivän yhteiskunnassamme itsestään selviä, olivat kaikkea muuta vuosisata sitten. Valitettavasti tilanne ei ole tähänkään päivään mennessä muuttunut monissa

2/2020 Ex Nunc

sisältö Ex Nunc 2/2020

3 Mänskliga rättigheter - a piece of cake? Pääkirjoitus 6

En gång justusit, alltid justusit

Nyheter

Hälsningar från styrelsen Uutiskatsaus

SIDA 10

Lakimiesliiton tervehdys

Välkommen med i juristgemenskapen

12 Haastattelu uuden opintoneuvojan kanssa Piia-Mari Vartiainen FUKSISIVUT

Tervetuloa Vaasaan

Välkommen till Vasa

SIDA 18

Träffa tutorerna

En gång Justusit, aina Justuslainen

Juxien aapinen

Tutorerna presenterar varandra

SIDA 34

Vasa stadsfullmäktigeordförandes hälsning Ett alfabet för Justusiter

EX NUNC JULKAISIJA: Justus ry/r.f. Pitkäkatu 28-30, Tammipiha 65100 Vaasa www.justuswasa.fi PÄÄTOIMITTAJA: Linn Ekman

Ex Nunc 2/2020

TAITTO & ULKOASU: Linn Ekman

PAINO: Painotalo Plus Digital Oy, Lahti

PAPERI: G-Print 90g kansi: Lumi Silk 200g

JUSTUS RY:N JÄSENET: Opiskelevat Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan Vaasan kaksikielisessä yksikössä.

PAINOS: 140 kpl

KANSIKUVA: Linn Ekman Lehti saa HYY:n ainejärjestölehtitukea

SIDA 29

Halarnas färgpalett

Halarens historia och färgvariationer

26 Hallitus 2020 Presentation av styrelsen 29

Alla vägar leder till Vasa

Miten sitsataan?

Snabbguide: Nordiska samarbetet

OVVS

Grundrättigheterna ska respekteras varje dag!

Vasaguiden

Recept: En riktigt grym sits med Justus

Int. sek Dante Ra klargör Mikko Kanervo

Justitieminister Anna-Maja Henriksson

40 Kesätyötön vai kesälomailija? Nunc point: Elina Uitto

42 Kunniaväkivalta – Virtahepo Suomen kokoisessa olohuoneessa Ami Rajala

45 Englantia ei korvaa monipuolista kielitaitoa Saska Heiskanen 46

Utbyte vid KU Leuven, Belgien Isabella Häggblom

Suomellakin on parantamisen varaa ihmisoikeuksien toteuttamisessa Helmi Eskelinen

Är vårt rättssystem könsneutralt? Nunc point: Anna-Lotta Castrén

57 Ekonomitips för en fattig studerande Daniel Sandvik 59

Justusiter i arbetslivet

Kriisi oikeuksiemme mittarina

Fun facts Justuksesta

Kyselytutkimus Justuslaisten sosiaalisesta käyttäytymisestä

Personintervju: Daniela Alaattinoglu Nunc point: Ami Rajala

2/2020 Ex Nunc

Hälsningar från styrelsen Jonas Holm

Puheenjohtaja

En gång justusit, alltid justusit

uskomatonta – ja kaikista tärkeimpänä, ansaittu. -tt till år på universitetet är nu förbi. För en Opiskeluaika on jotain ainutlaatuista ja del var det deras första år på fakultetet, för mielenkiintoista aikaa. Tulette oppimaan paljon andra deras sista. Nu får vi äntligen koppla uutta, kokemaan uusia asioita ja kaikista tärkeimpänä bort studierna i några månader, under vilka tutustumaan paljon uusiin ihmisiin ja Justukseen de flesta justusiter sprider ut sig runt om i landet till kuuluisaan alla med -henkeen. Alla med -henki on sina hemtrakter. Kanske du läser detta på hemorten, jotain ainutlaatuista, ja mikä sai minut rakastumaan villan, stranden eller på jobbet. Var du än är och vad tähän järjestöön ja sen jäseniin. Ensimmäisestä du än gör under sommaren, päivästä lähtien, kun tutorit hoppas jag att du njuter av Alla med-henki on jotain ainutvastaanottivat minua Tammipihan värmen och återhämtar dig från årets intensiva studier och laatuista, ja mikä sai minut ra- alakerrassa tähän päivään saakka, kastamaan tähän järjestöön ja sen olen kokenut olevani osan tätä utmaningar. järjestöä ja olen jo saanut elinikäisiä För dig som nyligen jäseniin. ystäviä ja unohtumattomia muistoja. blivit utexaminerad, vill Justuksessa ketään ei jätetä yksin ja Tammipihalla jag hjärtligt gratulera dig på din stora bedrift och kaikki tuntevat toisensa ja viihtyvät. Tule siis rohkeasti önska dig lycka till i framtiden. Fastän studierna mukana Justuksen toimintaan - opiskeluaika voi antaa nu är avklarade och ni har hela världen framför er, jotain niin paljon suurempaa. hoppas jag ni fortsätter hålla kontakten med era Ennen syksyn täyteen pakattua aikataulua on bekanta från studietiden och vara aktiva inom Justus silti aika nauttia siitä, mitä suomalainen kesä meille alumnverksamhet, så ses vi förhoppningsvis snart. tarjoaa. Nauttikaa jokaisesta rauhallisesta hetkestä Fastän våren bestod av flera utmaningar kesän aikana, niin tavataan pian Tammipihalla uuden och vi blev tvungna att tänka om saker och ting, så lukuvuoden merkeissä. har styrelsen inte legat på latsidan. Det planeras fler evenemang än någonsin tidigare inför kommade höst och målet är att alla ska trivas och att det ska finnas någonting för alla. Vårens svåra beslut och lösningar som pandemin orsakade oss att ta, resulterade genom hårt arbete och laganda till bl.a. en lyckad prepkurs, som i år genomfördes helt på distans, flera roliga virtuella evenemang och mycket mera. Den kommande hösten innehåller rikligt med evenemang att se fram emot; gulisveckorna, exkursioner, sitzar, idrottsevenemang, chilkvällar och såklart höstens höjdpunkt: årsfestveckan som kulmineras i Justus 29. Årsfest och sillis. Rakkaat uudet juxit vuosimallia 2020. Nyt kun olette saaneet sen kauan odotetun paksun kirjeen käsiinne, haluan onnitella teitä uudesta opiskelupaikastanne. Kova työ palkittiin ja olette saavuttaneet jotain uskomatonta. Osa teistä on kotoisin Vaasasta, osa muualta, mutta yhteistä teillä kuitenkin on se, että syksy tulee olemaan jotain aivan

Ex Nunc 2/2020

Suomen Lakimiesliitto on koko lakimieskunnan yhdistävä vaikuttajajärjestö

Suomalaisista juristeista 75 % kuuluu Lakimiesliittoon. Nykyään yli 90 % kaikista vastavalmistuneista juristeista liittyy liiton jäseneksi. www.lakimiesliitto.fi

NYHETER UUTISIA

Utbytesspecial Den 14.4 fick justusiterna från sin egen soffa värdefull information om utbytesstudierna, då Justus utbytesinfokväll ordnades via Teams. Under kvällen berättade Emma Laaksonen, Sanna Luoma, Erna Kalpala och Maria Lilius om sina erfarenheter från sin utbytestid och delade med sig av tips för utbytesstudierna, ansökningsprocessen och mycket annat. Visste du fortfarande inte vart du vill åka på utbyte, så fick du jämföra utbytesstudier mellan bl.a. Europa, Australien och USA under evenemanget.

Save the date 1.9

Lauluilta

9-14.9

Syysmatka

15.9

Justuksen kastajaiset

18.9

Phörsta sitzen

19.9

Phörsta brunchen

15.10

Justus <3 SSHV sitz

21-23.10 Helsinki excu 4-8.11

Justus nordic week

7.11

Justus ry:n vuosijuhlat

8.11

Årsfestsillis

Jonas Holm, ordförande

PUB QUIZ Huhtikuun loppu läheni ja unelmat vapunvietosta tuntuivat epätodennäköisiltä. Oli siis aika heittää mietintämyssyt päähän ja suunnitella vappuviikolle etätapahtuma, joka toimisi riippumatta siitä paljonko osallistujia olisi.Koska edellisestä pubivisailusta oli kulunut jo hetki aikaa, päätimme testata miten tämännäköinen konsepti toimisi etänä. Tapahtumavastaavana visa oli luonnollisesti minun vastuullani, mutta halusin siihen mahdollisimman laajan kattauksen kysymyksiä. Pistin siis muut hallituslaiset hommiin ja jokaisen tehtävänä oli keksiä kolme kysymystä liittyen, enemmän tai vähemmän, omaan pestiin. Onnistuimme mielestäni luomaan visan, joka oli sopivan haastava ja jossa kysymyksiä oli laidasta laitaan. Kiperiltä kysymyksiltä ei vältytty ja opimme esimerkiksi, että Long Island Ice Tea ei liity mitenkään jääteehen nimestään huolimatta. Osallistujia oli mukava määrä ja kamppailu oli tiukkaa loppuun asti. Voittajaksi vuoden 2020 ensimmäiseen pubivisaan nousi Iiro Laitinen! Voittajalle on luonnollisesti luvassa koronateemainen palkinto, joka on noudettavissa Tammipihalta kunhan pääsemme sinne jälleen takaisin. Kiitos kaikille osallistujille ja toivotaan, että syksystä tulee hyvinkin Xoxo, tapahtumatäti Anna-Lotta Castrén tapahtumarikas!

Champagnenämt på vappen

Wasa Wappen förde dessvärre inte med sig någon vappensitz, mösspåtagning, brunch, parkhäng i Hoviska eller människovimmel i år. När Valborg väl ägde rum kunde vi Justusiter dock inte hålla oss borta från varandras sällskap. Därför ordnades en vappenskål via Zoom och vi fick skåla in vappen tillsammans innan var och en fortsatte sina vappenfiranden på olika håll i landet.

2/2020 Ex Nunc

LAKIMIESLIITON TERVEHDYS

älkommen med i juristgemenskapen - Tervetuloa juristien joukkoon!

Finlands Juristförbund är alla finländska juristers intresseorganisation med över 16 000 medlemmar. Förbundet bevakar juristernas och juridikstuderandenas intressen dels på arbetsmarknaderna, i samhället och inom utbildningspolitiken. Redan under studietiden har du nytta av förmånerna som förbundet erbjuder och du har möjlighet att delta i förbundets studerandeverksamhet.

joittelut sekä työelämäkysymykset. Näiden tiimoilta olemmekin esimerkiksi kampanjoineet palkattomia harjoitteluja vastaan ja teettäneet vuosittaisen työkyselyn opiskelijoille. Julkaisemme vuosittain myös palkkasuositukset oikeustieteen opiskelijoille ja vastavalmistuneilla.

Intressebevakningen är en viktig del av Juristförbundets verksamhet och också studerande har möjlighet att delta i den. Inom förbundet fungerar sex utskott, i vilka det också finns studeranderepresentation. Också i Juristförbundets styrelse finns en studeranderepresentant. Alla Juristförbundets studerandemedlemmar har Lakimiesliitto on valvonut Välkommen med i juristgemens- möjlighet att söka sig till dessa upjuristikunnan etuja ja toi- kapen - Tervetuloa juristien pdrag, ifall man har intresse att påverminut oikeusvaltion puoka och delta i förbundets verksamhet. joukkoon! lustajana jo 76 vuoden ajan. Du kommer lätt med i förbundets verksamhet genom att Tämän lisäksi tärkeä tehtävämme on olla mukana delta på evenemangen som arrangeras för juridikstuderakentamassa oikeudenmukaista Suomea. Viime rande. Under året ordnar vi till exempel olika arbetslivevevuonna julkaistu kampanjamme ”Oikeus Kuuluu nemang runt om i Finland. Evenemang som är riktade till Kaikille” on yksi esimerkki valtakunnallisesta vaistuderande är bland annat sommarseglatsen Liiton Arkkuttamisesta, jota teemme liitossa. Oikeus Kuuluu ki samt SAKKE-evenemanget som ordnas var annat år. Kaikille -kampanjassa vaadimme mm. lisäresursseja nykyisellään hyvin niukasti rahoitettuun oiVi kommer också att träffa era nya justusiter direkt i börkeudenhoitoon sekä kohtuuhintaisen oikeusavun jan av hösten under Juristförbundets gulisinfo, där vi bepiirin laajentamista. Opiskelijajäseniämme kosrättar mera om Juristförbundets studerandeverksamhet. kettavia teemoja ovat olleet mm. palkattomat har10

Ex Nunc 2/2020

Kaikki oikkarit ovat Lakimiesliiton jäseniä suoraan opiskelijajärjestön jäsenyyden kautta. Liittymällä Justuksen jäseneksi pääset siis samalla myös liiton opiskelijajäseneksi. Voit halutessasi valita joustavan opiskelijajäsenyyden, jolloin jäsenyytesi jatkuu valmistumisen jälkeen automaattisesti, eivätkä jäsenetusi katkea valmistumishetkellä. Näin varmistat, että liiton kattavat jäsenedut ja –palvelut, kuten maksuton työ- ja virkasuhdeneuvonta sekä uravalmentajan palvelut ovat opintojesi aikana ja valmistumisen jälkeen saatavissasi. Lakimiesliiton vaikuttavuus juristien edunvalvonnassa perustuu siihen, että seisomme vahvana yhdessä koko juristikuntana På Juristförbundet jobbar två studerandeombudsmän, Noona och Anni, som förverkligar intressebevakning för studerande och annan verksamhet som hänför sig till juridikstuderande. Vi är på plats på alla förbundets evenemang för studeranden och kommer till exempel att ge er tips på arbetssökande på våra arbetslivevenemang i Vasa. Du kan vända dig till oss i frågor gällande exempelvis studier, sommarjobb eller kommande evenemang. Vi finns till för dig, så tveka inte att kontakta oss!

Lakimiesliitto Instagram- sekä Facebooktilit seurantaan ja lue lisää nettisivuiltamme osoitteesta lakimiesliitto.fi. Olet aloittamassa yhtä - uskaltaisimme väittää - mieleenpainuvimmista ajanjaksoista elämässäsi. Ota kaikki ilo irti opiskeluajasta ja lähde rohkeasti mukaan sinua kiinnostavaan järjestö- ja yhdistystoimintaan – monen vuoden kokemuksella voimme todeta, että aktiivisuus kannattaa. Paljon onnea uudesta opiskelupaikasta, nähdään syksyllä Lakimiesliiton tapahtumissa. Olemme täällä teitä varten! Lakimiesliiton opiskelija-asiamiehet / Juristförbundets studerandeombudsmän

Noona Hanni & Anni Marttala opiskelijat@lakimiesliitto.fi

Lakimiesliiton toimintaa pääset seuraamaan mm. sosiaalisen median kanavissamme: ota Oikkarit ja 2/2020 Ex Nunc

Haastattelu Justuksen uuden opintoneuvojan kanssa: Piia-Mari Vartiainen

Kerro lyhyesti itsestäsi. Olen kotoisin Limingasta, mutta Oulussa ehdin asua kymmenisen vuotta ennen muuttoani Vaasaan keväällä. Valmistuin filosofian maisteriksi Oulun yliopistosta viime vuoden lopulla. Pääaineena opiskelin tieteiden ja aatteiden historiaa. Sivuaineina luin valtio-oppia, sosiologiaa ja ranskaa. Suoritin myös opettajan pedagogiset opinnot. Perheeseeni kuuluu avopuoliso ja kaksi kissaa.Toinen kotimme löytyy kesästä alkaen Kemistä. Ihmisenä olen rauhallinen introvertti, mutta innostun rupattelemaan sopivan pienessä porukassa. Vapaalla viihdyn kotona, sillä sujuva arki on ihan parasta! Leipomisen ja muiden kotipuuhien ääreltä minut saa kuitenkin houkuteltua ulkoilemaan tai vaikkapa elokuviin.

Minkälaisia muita töitä olet tehnyt ja miten päädyit tänne työskentelemään? Olin onnekas työllistyessäni pian valmistumisen jälkeen nykyiseen työhöni. Opiskeluaikana ehdin olla töissä kaupassa. Gradua tehdessä minulla oli tapana motivoida itseäni haaveilemalla urakan jälkeen mahdollistuvista työpaikoista. Tässä yhteydessä tein uratestin, jonka mielestä Helsingin yliopisto sopisi työnantajakseni. Opinto-ohjaajaksi kouluttautumista olin ehtinyt suunnitella siltä varalta, ettei tutkintoni riittäisi työllistymiseen. Nähdessäni ilmoituksen opintoneuvojan työstä Vaasassa tuntui paikka itselleni hyvinkin sopivalta.

Mitä työnkuvaasi kuuluu? Opintoneuvojana autan opiskelijoita opintoihin liittyvissä kysymyksissä ja rekisteröin opintosuoritukset. Hoidan myös erinäisiä hallinnollisia tehtäviä. Mitkä ovat parhaat vinkkisi opiskelijoille henkiseen hyvinvointiin ja opintoihin liittyvään stressinhallintaan? Mielestäni jaksamisen kannalta on tärkeää, että koko elämä ei pyöri opintojen ympärillä. Siispä kaikista mahdollisista vinkeistä ylitse muiden nousee: Pidä huoli sosiaalisista suhteista. Jos jaksaa pitää kiinni tästä yhdestä asiasta, tulee huomaamatta huolehtineeksi hyvinvoinnista monin eri tavoin. Toisten seurassa mieli kevenee ja tuottaa uusia oivalluksia. Yhdessä on helpompaa viettää aktiivista vapaa-aikaa. Lisäksi ihmissuhteet mahdollistavat antoisat auttamisen kokemukset puolin ja toisin.

Ex Nunc 2/2020

Neuvoja tai terveisiä tuleville fuxeille?

Ensinnäkin onnittelut opiskelupaikan johdosta! Tässä neuvoni alkavalle matkalle:

1. Antakaa itsellenne ja muille lupa olla sellaisia kuin olette. 2. Ottakaa kaikki alusta asti mukaan joukkoon ja matkan varrella muistakaa kiinnittää huomiota siihen, miten opiskelukavereilla menee. 3. Lähtekää rohkeasti mukaan itseä kiinnostaviin asioihin olivatpa ne sitten harrastuksia tai järjestöaktiiveina toimimista. 4. Olkaa aktiivisia myös opinnoissa. Kysymykset, keskustelut ja kyseenalaistus ovat hyvä ja opettavainen osa luentoja.

5. Muistakaa, että ei ole olemassa vain yhtä oikeanlaista

opiskelijaelämää. Antakaa tulevien vuosien olla omannäköisiä.

Congratulations new law students! At Krogerus we are always on the lookout for aspiring young professionals who are eager to learn. We’ll give you a front-row seat into a field full of opportunities and challenges, and ground to grow as a professional. ‘’The three best things about my traineeship were the people, the constant feedback I received during my traineeship and the fact that I was given a true opportunity to show my talent right from the start.’’ - Samuli Torpisto, Associate Read more about our trainee programmes and career stories www.krogerus.com/careers/trainees Follow us on Facebook, Instagram, LinkedIn & Twitter: @krogerusfinland

Let’s build a path together.

Together we make a mark The future of law is global. If you are ready to take charge of your career, weâ€™d like to hear from you. www.paragraaffi.com/tyonantaja-white-case

White & Case is a full-service, truly global law firm with the size, breadth, quality and experience to provide the international service that our clients require. We have more than 2,500 lawyers in 44 offices in 30 countries. Lawyers at our Helsinki office work within the following practice areas: M&A, Capital Markets, Bank Finance, Real Estate and Pro Bono. Liisa Rekola is working at White & Case as an Associate and Jon Termonen as a Senior Associate and they would like to share their experiences with you. Could you tell us about yourself and your career at White & Case?

What is best White & Case?

Liisa: My career at White & Case started in the spring of 2017 when I took part in our four-month traineeship. It was during this traineeship that my interest in transactions strengthened and immediately upon my graduation, I joined the firm as an Associate lawyer.

Jon: Interesting and challenging projects as well as a great team both in Helsinki and abroad.

Jon: I started as an Associate at White & Case in 2014 and I have been working primarily with capital markets transactions, which handle a broad range of cases such as bond issuances, IPOs as well as public M&A cases. However, in the beginning of my career I was also regularly involved in private M&A transactions. Before starting as an Associate and recently appointed as a Senior Associate, I was a trainee at White & Case during spring 2013. During my studies, I had also been a trainee in other law firms and assistant legal counsel in a large multinational corporation. How is internationality part of your everyday work? Liisa: Many of our cases at White & Case have a cross-border aspect and are done in cooperation with our other offices, especially London and Stockholm. Consequently, most of the work is done in English. At White & Case, we also have secondment opportunities and at the moment, one of our lawyers is working at our London office and another at our Paris office. Jon: Internationality is part of our work in many ways as we are part of a global law firm mainly involved in cross-border transactions, and on a daily basis my work includes interactions with clients, law firms and other parties from various jurisdictions and cultures.

about

working

Liisa: In my opinion, White & Case has the best qualities of both a big and small law firm. On one hand, we have the opportunity to work on complex crossborder transactions, but on the other hand, we are smaller in size and everyone knows each other well. One of the benefits of working for a global law firm is also the international events organized by the firm. Last year I took part in the annual White & Case World Cup in Madrid, where our White & Case colleagues from all around the world came together to play soccer and volleyball. I recently also went to Paris for an EMEAwide capital markets retreat. Jon, you were a trainee at White & Case before graduation. Could you tell us briefly about your time as a trainee? Do you have any tips for students who are interested in the traineeship? During my time as a trainee, I was able to work with different kinds of tasks and projects in all of our practice groups. The tasks that the Trainees at White & Case do are similar to those of recently graduated Associate lawyers and, therefore, the traineeship is most beneficial to those who have already completed the majority of their studies. I would encourage students who are interested in the traineeship to find out what transactional work includes and to demonstrate their motivation and interest in transactional work. However, our trainees do not need to have previous experience from a law firm.

Liisa, you also started here as a trainee. How would you describe your experiences? During my traineeship, I got to experience what the work of a recently graduated transaction lawyer entails. As our trainees are not allocated to a specific practice group, I had the opportunity to work for all three of our practice groups (Bank Finance, M&A and Capital Markets), which I really enjoyed. My traineeship ultimately gave me the spark to apply to White & Case after graduation. I would encourage students that are interested in our traineeship to bring out their interest towards transactions and particularly White & Case in their applications. Liisa what do you think is expected from a White & Case trainee? We have no specific prerequisites for our trainees, however, as most of the work is in English a sufficient knowledge of English is crucial. Other than that, eagerness to learn and a genuine interest in transactions go a long way! Anything else for the readers? Jon: Try to take advantage of the opportunities during your study years and explore different fields of law and, most importantly, remember to enjoy your time as a student! Liisa: If you want to hear more about White & Case and our traineeships, keep an eye out for our excursions!

whitecase.com/careers In this publication, White & Case means the international legal practice comprising White & Case LLP, a New York State registered limited liability partnership, White & Case LLP, a limited liability partnership incorporated under English law and all other affiliated partnerships, companies and entities.

FUKSI EDITION

EN GÅNG JUSTUSIT - AINA JUSTUSLAINEN!

Ett alfabet för justusiter

Halarens historia och färgvariationer

Tutorerna presenterar varandra

TRÄFFA TUTORERNA

Joakim Strands hälsning

JUXIEN AAPINEN

HALARNAS FÄRGPALETT

21 18

TERVETULOA VAASAAN VÄLKOMMEN TILL VASA

Presentation av styrelsen

Alla vägar leder till Vasa

Recept: En grym sits med Justus

Int. sek Dante Ra klargör

HALLITUS 2020

VASAGUIDEN

MITEN SITSATAAN?

SNABBGUIDE: NW

TRÄFFA TUTORERNA

Stort grattis till studieplatsen, ja lämpimästi tervetuloa Vaasaan! Vi tutorer finns till för att vägleda er, och finnas till som stöd för er, i början av studierna. Av oss kan man fråga frågor som den nya livssituationen väcker. Vi finns inte bara till som informationskanaler utan också för att ni skall börja trivas i den nya klassen och i den, för de flesta, nya staden.

TRÄFFA TUTORERNA

Många av er flyttar säkert bort från familj, vänner och bekanta samt bosätter er i en helt ny stad vilket både kan kännas jobbigt och spännande samtidigt. Oberoende är det alltid viktigt att komma ihåg att du aldrig är ensam i denna situation, utan att de flesta av oss har även känt eller känner samma känslor. Kaikki informaatio liittyen esimerkiksi kurssi-ilmoittautumisiin sekä kurssikirjoista selviää syksyn alussa fuksiviikkojen yhteydessä. Näistä ei siis tarvitse murehtia kesän aikana, vaan sen sijaan kannattaa

Ex Nunc 2/2020

levätä sekä ladata akkuja tulevaa syksyä varten. Jos jokin kuitenkin mietityttää jo ennen opintojen alkua, ottakaa vain yhteyttä johonkuhun meistä niin vastaamme parhaamme mukaan. Jos emme tiedä, lupaamme selvittää! Muistakaa, että opiskeluaika on hyvin hyvin lyhyt aika elämästänne. Ottakaa siis kaikki siitä irti ja eläkää täysillä. Lähtekää mukaan avoimin mielin ja positiivisella alla med-hengellä, niin tulette varmasti kokemaan ikimuistoisen fuksisyksyn!

HELMI

Helmi Eskelinen, vilken pärla! Helmi påbörjar i höst sitt tredje år på fakulteten, och fungerar under hösten som tutoransvarig. Helmi är 23 år ung, och kommer från Vanda. Helmi är en trogen vän av studielivet, men gillar också att sitta hemma och titta Desperate Housewives. Hennes hund står henne också nära hjärtat. Att lära känna henne är inte svårt, vilket ni kommer att märka. Detta oberoende om man har ett gemensamt modersmål eller inte. Hos henne hittar man alltid ett lyssnande öra, och av henne fås alltid goda råd.Ta kontakt med henne om ni vill hitta på något, för hon hänger alltid med!

JESSICA

Jessica Dahlfors on kolmannen vuoden justuslainen, jonka saat takuuvarmasti aina mukaasi tanssilattialle. Tämä 21-vuotias Närpiön kasvatti on unelmien opiskelu- ja sitsipöytäkaveri, jonka seurassa viihtyy niin kahvin, tenttikirjojen kuin snapsilasinkin kanssa. Jos et tiedä, milloin on seuraava halarkalas, kannattaa kysymys suunnata Jessicalle. Hän on aina perillä Vaasan yöelämästä. Jessica ottaa sinut mukaasi myös kulttuuritapahtumiin ja rakastaa liikkua luonnossa: Pohjanmaata hyvin tuntevana hänen kanssaan voi löytää uskomattoman kauniita paikkoja. Jessica on äärimmäisen sydämellinen ja fiksu, joten parempaa ystävää saa hakea.

SOFIA

Sofia Uusitalo on toisen vuoden justusiitti ja tutorporukan toinen vantaalaisvahvistus. Tältä sporttimimmiltä sujuu niin crossfit kuin Olliksen kreisibailaus. Denna tvåspråkiga 21-åring kan du således be om information gällande både fritidsaktiviteter i Vasa och nattlivet. Sofias intressen innefattar alltså en salig blandning av det hälsosamma och mindre hälsosamma här i livet, och slutprodukten är ändå rätt lyckad. Baari-illan jälkeen hän suuntaa Babilonin sijaan kotiin keittämään kaurapuuroa, ja krapulakaan ei ehdi tulla jos suuntaa salille tarpeeksi aikaisin.

2/2020 Ex Nunc

KRISSE Kristiina Paavilainen aka Krisse on toisen vuoden opiskelija, jonka tunnistaa nopeasti hänen energisestä ja aina yhtä iloisesta olemuksestaan. Pieni paljastus ja ehkä myös hyvä huomio teille juxeille syksyä varten on se, että yksikkömme sijaitsee Vaasassa eikä Vantaalla, kuten Krisse luuli pääsykoekevään lukemisen jälkeen. Tämä pieni sijaintiin liittyvä yksityiskohta ei kuitenkaan menoa haittaa, sillä Krisse on aina kaikessa mukana täysillä.

SASKA Saska Heiskanen, tutorporukan 24-vuotias miesvahvistus Toijalasta! Saska on toisen vuoden opiskelija, jolle häviäit sekä shakissa että kaljajunassa. Saskaa voit lähestyä suomen ja ruotsin lisäksi myös ranskaksi, sillä hän on opiskellut taloussosiologiaa Ranskassa. Nähtyään Toijalan lisäksi myös Ranskaa ja Vaasaa Saskalla onkin avara maailmankatsomus ja aina (paitsi sitsien jälkimainingeissa) jotain viisasta sanottavaa. Saskan tunnuslause kuuluukin never stop the madness.

gen a n i n k öre beva eF v . t asa är at och e gar. V i r in t ing pgif vitete fören n ild up kti nt utb rf:s ter, a tude t s i s s jur ustu å fes och s J s t ar ck ite g. n ers råki nar o ening na n v i p n n r s d u or sfö ek ttii s u två for är ngen mne ied ruste elist g i ä i in en sen ö pe aksik hteiels ning ören iska i l l H t y s k an ee id vis a. F rid iet ejärje oin ovat Vaas it e v nder i Vas ra ju s v d u mu a. ke Ain n ta dot inta, ran m u erna and i e o s . d d o i n estö tukse muo toim istyö kans stu en s stud r me o t j e r pe nta n ht n et la fö pis jär ta lio aine on o oimi aline ä y stöje en samh veck arbe y g t a sek rje t in gin vien me en asosi en verk ch u h sam jä r n i s ö m e j l o s l kel nta tuk eli onta aine sf åvä ter e oc e e k i n H pis s e n lv is us äm och ttigh rand on ä o toim ät J , op unva lliste r e ä . ä s . 1 r tud ja m ito ed tee r.f ös s /r.f 99 as r y/ ksik 991 eisim kanp en ustie Ex Nunc 2/2020 us ry des 1 nden g för y a 1 sk us uks ke tus t a a Jus aasan onn . Ke n ha ulut n oi Jus und uder eman gr st n V vu tä ne ko de

.. . S TU

JUS

O? H W

EN GÅNG JUSTUSIT AINA JUSTUSLAINEN!

Vaasan kaupunginvaltuustonpuheenjohtajan tervehdys / Vasa stadsfullmäktigeordförandes hälsning

alvella 1918 Vaasan kaupungintalon juhlasalissa toimi itsenäisen Suomen ensimmäinen senaatti. Tänä päivänä kansainvälinen Vaasa – Pohjolan Energiapääkaupunki - kantaa vientipainotteisen teollisuutensa kautta suuren vastuun koko Suomen taloudellisesta kehityksestä. Trots att här i Vasaregionen endast bor ca 2 procent av landets befolkning så står vi i egenskap av Nordens starkaste energiteknologikluster för närmare 40 % av landets energiteknologiexport. Vi pratar alltså om lösningar som globalt starkt bidrar till att möta de krav på mindre utsläpp som Paris klimatavtal stipulerar och som IPCC:s rapporter starkt påminner oss om. Vasa bidrar enormt till att rädda vår gemensamma planet genom unik kunskap inom systembaserad energi- och klimatteknologi. Wärtsilän konsernijohtaja totesi viime jätti-investointipäätöksen yhteydessä seuraavasti: ”Vaasasta on löytynyt maailman parhain malli tehdä yhteistyötä. Yritykset – jopa välillä vähän kilpailevatkin yritykset – pystyvät yhdessä kehittämään Suomea. Ja kun ajatellaan Suomen etua ensin, mikä voi olla monesti tämmöisessä paikkakunnallisessa keskustelussa se tärkein, niin Vaasa on hyvä esimerkki. Yritykset, yliopistot, ammattikoulut, kaikki oppilaitokset, ympäröivä yhteiskunta ja Vaasan kaupunki ja ihmiset siellä ovat aina olleet rakentamassa tätä yhteistyötä, josta sitten monet yhtiöt, jotka tässä ekosysteemissä toimivat, ovat saaneet nauttia.”

Att studera juridik vid Helsingfors universitets tvåspråkiga juridiska fakultet i Vasa kommer att öppna oändliga dörrar för er. Förutom att juridikstudierna även ger ett strukturerat och strategiskt tankesätt och mönster som gör att ni klarar er varsomhelst i världen, så är den äkta och levande tvåspråkighet man som justusit kommer i kontakt med något oerhört unikt. Nostan aivan erityisesti hattua teille, jotka hyödynnätte ajan aktiivisena justuslaisena myös ruotsin kielen oppimiseen. Voin vakuuttaa teille, että se on hyvä investointi. Kannustan teitä kaikkia myös paneutumaan jonkin verran mm. energiajuridiikkaan; uuden teknologisten ratkaisujen kaupallistamisessa ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa tämä tulee olemaan avainasemassa! För mig personligen har Justus betytt oerhört mycket. Än i denna dag är många av mina bästa vänner och kollegor justusiter. Man stöter faktiskt på härliga justusiter i alla möjliga sammanhang såväl nationellt som internationellt - Du är i utmärkt sällskap! Olen varma siitä, että tulette viihtymään Vaasassa ja tulette saamaan mahtavia ystäviä. Muistakaa ihan aidosti myös nauttia opiskeluajasta - och ta hand om era kamrater. Warmly Welcome to Vaasa - The Nordic Energy Capital!

Joakim Strand, OTM, KTM Kansanedustaja Vasa stadsfullmäktigeordförande @Jocke_Strand 2/2020 Ex Nunc 21

Tiesitkö? Juxi tarkoittaa Justuksen fuxia eli ensimmäisen vuoden opiskelijaa.

Teksti: Tutorit

Juxien aapinen

A B C D E F G 22

ALLA MED - Justusiternas viktigaste motto.

BOLOGNANPUNAISET HAALARIT - Tarvitseeko tämä edes selitystä? Yksi vuoden kohokohdista koittaa juxien saadessa nämä viimein jalkaansa.

CYKEL - Ett passande fortskaffningsmedel i en stad som Vasa, där avstånden är korta.

DRÖÖMIN - Juuri, kun luulet saaneesi tarpeeksi tästä Bastupojkarnan upeasta sävellyksestä käyntiin pärähtää Pampasveckan ja haluatkin kuunnella tätä repeatilla.

EKGÅRDEN - Fakultetens utrymmen, och samtidigt justusiternas vardagsrum.

FONTANA - Lauantai-iltojen kuumimmassa menomestassa Fontanassa pääset tamppaamaan ysärin tanssilattiaa yön pikkutunneille asti.

GULISPASS - De första veckorna kommer ni att kunna samla poäng i detta pass, genom att t.ex. delta i olika aktiviteter, för att tävla om att bli utnämnd till årets gulis.

Ex Nunc 2/2020

H I J K L M N O P Q R

HOVISKA - Hovioikeuden kaunis puist(ikk)oalue, johon vaasalaiset kokoontuvat viettämään muun muassa vappua. IDROTTSANSVARIGA - Justus utser årligen två idrottsansvariga som ser till att justusiter får möjlighet att testa på olika idrottsgrenar tillsammans med andra justusiter. JUSTUS SPORTS CLUB - JSC kokoaa justuslaiset yhteen liikunnan ja monipuolisten sekä mielenkiintoisten lajikokeilujen merkeissä. Löydät JSC-ryhmän Facebookista nimellä Justus Sports Club ( JSC). Make Justus fit again! KVARKEN - Den smalaste delen av Bottniska viken, mellan Umeå och Vasa. Avståndet från kust till kust är drygt 80 km och mellan de yttersta öarna endast ca 25 km. Till Umeå kan man ta färjan Wasaline. LAKIMIESLIITTO - Akavalainen lakimiesten edunvalvontajärjestö, jonka opiskelijajäseneksi sinäkin pääset liittymällä Justuksen jäseneksi. MOODLE - Moodle är en lärplattform som används flitigt under studierna. Här hittar man rum för olika kurser, innehållande inlämningsmappar, föreläsningsmaterial och dylikt. NÖFFÖ - Justuksen oma maskotti, jonka menemisiä ja tekemisiä voit seurata muun muassa Instagramissa.

OLIVERS INN - Här hittar ni Vasas festsugna studerande samlade på tisdagar, och således kallas dessa dagar ollistisdag. PAMPASVECKAN - Vaasan suuri suomenruotsalaista Pohjanmaata juhlistava viikko, jonka pääpäivä on Pampas nationaldag.

QUIZ - Justus evenemangsansvariga brukar tillsammans med sin kommitté JustUs ordna Pubquiz-tillfällen för justusiter. RAIPPALUODON SILTA - Tämä Raippaluodolle johtava Suomen pisin silta on pituudeltaan peräti 1045 metriä. 2/2020 Ex Nunc

S T U V W X Y Z Å Ä Ö

SANDÖ - Här finns en av Vasas största badstränder, och därtill en bastu för vinterbadare. Här finns även en korgbollställning. TROPICLANDIA - Paikka, joka herättää sinut uudelleen henkiin juuri kun luulet, että sillis on vienyt viimeisetkin voimasi. UTBYTESSTUDIER - Helsingfors Universitet samarbetar med ca. 500 partneruniversitet runt om i världen. Således finns utmärkta möjligheter att avlägga en del av studierna utomlands. VUOSIJUHLAT - Tuttavallisemmin vujuiksi kutsuttavat vuosijuhlat ovat ainejärjestömme arvokkain juhla, jota edeltää unohtumaton kansainvälinen viikko. WEBOODI - På denna plattform anmäler du dig till kurser och tenter. Härifrån kan också studieprestationsutdrag och studieintyg hämtas.

XCEL - Excel ja joitain muitakin ohjelmia joista me oikkarit emme tiedä mitään, sillä emme käytä niitä.

YHTEISHENKI - I Justus lämnar ingen ensam och vi alla är som en enda stor familj (se Alla med).

ZIP CODE - 65100 tai 65200 tulee kaikille tutuiksi. ÅBO AKADEMI - En av sex högskolor i Vasa. Här finns en studentrestaurang som besöks flitigt av Justusiter, men även Hankens studentrestaurang finns till hands för den som inte orkar bege sig ända till ÅA. ÄHKY - Viimeistään vuosijuhlien jälkeen koittavana pääpäivänä, akateemisella silliaamiaisella (silliksellä), tuntemasi tunne siitä, että se viimeinen pizzapala taisi sittenkin olla liikaa. ÖJBERGET - Den lokala slalombacken som finns i Sundom. Här finns också ett utsiktstorn, vandringsleder, och längdskidspår.

Ex Nunc 2/2020

Har du koll på vilka halare som vimlar i Vasas studieliv?

Halarnas färgpalett ÅBO AKADEMI: LÄRARSTUDERANDE

HELSINGFORS UNIVERSITET: JURIDIK

VAASAN YLIOPISTO ÅBO AKADEMI: SMÅBARNSPEDAGOGIK

ÅBO AKADEMI: STATS-, SOCIAL-, OCH VÅRDVETENSKAPER

ÅBO AKADEMI: ALLMÄN PEDAGOGIK

NOVIA: VÅRD ETC.

NOVIA: KULTURLINJER (JAKOBSTAD)

VAMK: VÅRD HANKEN

VAMK: TEKNIK

NOVIA: ESTENOM SOCIONOM NOVIA: INGENJÖRSSTUDERANDE VAMK: SOCIONOM

HALARENS HISTORIA

Det var teknologerna som började använda halaren utanför verkstäderna på olika fester och tillställningar på 1970-talet. Inte långt därefter började hankeiterna använda halare. Förr i tiden var halarmärken dyrbara, men numera är det mer regel än undantag att man får ett halarmärke på varje studieevenemang. Man samlar halarmärken som minnen från diverse studieevenemang, men på senare dar har även företag börjat marknadsföra sig genom att dela ut halarmärken till studeranden.

Hallitus 2020

Styssemedlemmarna beskriver varandra och besvarar "This or that"

Jonas Holm, puheenjohtaja Vår kära ordförande Jonas har under årens gång i Justus sadlat om från tutor, till chefredaktör och nu slutligen till ordförande. Oavsett om det handlar om att lyfta upp ett förslag till skyarna eller se till att ett orealistiskt förslag kommer ner på jorden, hanterar Jonas situationen lugnt och sansat på sin charmiga Kokkoladialekt. Vi har många gånger om konstaterat att Jonas är en ordförande i världsklass, eftersom att han är plikttrogen, engagerad och godhjärtad. Vidare har vi konstaterat att alla borde vara en Jonas eller känna en Jonas, så om du inte tillhör den förstnämnda gruppen är det fritt fram att lära känna vår pj!

This or that Ollis vai Fontana Kaupunginkirjasto vai Tritonia Haalari vai frakki Introvertti vai extrovertti Julkinen oikeus vai yksityisoikeus Lukea ajatuksia vai nähdä tulevaisuuteen Etkot vai jatkot

Daniel Sandvik, talousvastaava Daniel (Daddy-D) är Justus egna och fantastiska Krösus Sork. Var han än är, livar han upp stämningen med sina fantastiska ”oneliners” som alltid får alla att brista ut i skratt. Men låt inte skenet bedra. På insidan har vi en smart, analytisk ”financefaija” som till och med skulle göra Nalle Wahlroos stolt. Som söndagshobby håller Daniel på med Hanken. Alla dessa åtaganden har lett till att Daddy har åsamkat sig ett rejält koffeinberoende, så om du hör ljudet av en tjutande kaffepanna kan du vara säker på att Daniel befinner sig i närheten.

This or that Ollis vai Fontana Kaupunginkirjasto vai Tritonia Haalari vai frakki Introvertti vai extrovertti (best of both worlds) Julkinen oikeus vai yksityisoikeus Lukea ajatuksia vai nähdä tulevaisuuteen Etkot vai jatkot

This or that

Mirjam Fogde, sihteeri Did someone say party??? Mirjam, tuttujen kesken Mirkku, ei jätä hyviä bileitä väliin mistään hinnasta. Ei, vaikka jalka olisi kipsissä! Mirjam on tietenkin Styssemme rakas sihteeri. Mirjam tunnetaan ystävällisenä, reiluna ja kaikkien kaverina, olihan hän palkittu vuoden juxina taannoin. Mirjam on aina valmiina auttamaan oli kyse asiasta kuin asiasta, ja häntä voit lähestyä på finska eller på svenska, kaikki sujuu. Mirjamin sanoin: nu kör vi!!!

This or that Ollis vai Fontana Kaupunginkirjasto vai Tritonia Haalari vai iltapuku Introvertti vai extrovertti Julkinen oikeus vai yksityisoikeus Lukea ajatuksia vai nähdä tulevaisuuteen Etkot vai jatkot

Linn Ekman, päätoimittaja Hon är vår godhjärtade energiknippe till vän, som alltid vill hjälpa till. Hon är styrelsens pratkvarn, som man aldrig lyckas tysta. Inte ens för en liten stund. Hon är den grymma fotografen man alltid ber om hjälp, men hon är samtidigt den största lin(n)slusen vi har stött på. Hon är kreativ och har ett öga för det vackra. Vi får inte glömma bort det faktum att hon är styrelsens yngsta medlem. Detta märker man förr eller senare då hon, som den härliga festprissen hon är, orkar stå och dansa på Ollis pilkkuun saakka. Det är förstås vår underbara och champangenäma chefredaktör Linn som vi snackar om!

This or that

Ninni Luoma, yleisvastaava Yleisvastaavamme Ninni on rempseä ja hauska tapaus, jonka seurassa tarttuu kaikki Tampereen murteesta huikeisiin tanssiliikkeisiin. Ninnin suurin bravuuri keittiössä on wolttaaminen, joten jos kaipaat vinkkiä Vaasan tarjontaan, on tässä oikea henkilö kenen puoleen kääntyä. Tämä tyttö on sikäli jännä tapaus, että treenit maistuvat vaihtelevasti, mutta haba on edelleen sen näköinen kuin kisattaisiin uinnissa SM-tasolla. Jos tykkäät pyöräillä on Ninni myös oivaa seuraa pyöräilylenkeille, varsinkin jos matka on rapeat 100km.

Ollis!!! vai Fontana Kaupunginkirjasto vai Tritonia Haalari vai iltapuku Introvertti vai extrovertti Julkinen oikeus vai yksityisoikeus Lukea ajatuksia vai nähdä tulevaisuuteen Etkot vai jatkot

Ollis vai Fontana Kaupunginkirjasto vai Tritonia Haalari vai iltapuku Introvertti vai extrovertti Julkinen oikeus vai yksityisoikeus Lukea ajatuksia vai nähdä tulevaisuuteen Etkot vai jatkot

Heidi Luoma, opintovastaava

Opintovastaavaamme Heidiin voi luottaa niin koulu- kuin hallitusasioissakin - onhan hän Styssemme kävelevä Google. Justuslaisten kuulumiset ja mietteet opiskelusta kiinnostavat Heidiä vilpittömästi, eikä hän epäröi tarttua tuumasta toimeen. Heidi on reilu, oikeudenmukainen ja hänen suustan kuulee aina tiukkaa faktaa, hyviä pointteja ja mahtavia oivalluksia. Heidiä voisi kuvailla Styssemme rakkaaksi äitihahmoksi, mutta tarpeen tullen Heidi osaa tietenkin heittäytyä myös villiksi! Fun fact: tietämätön voisi erehtyä luulemaan Heidiä suorastaan kaksikieliseksi - ruotsi nimittäin taipuu aivan siinä missä suomikin (niin selvinpäin kuin muutaman drinkin jälkeenkin).

2/2020 Ex Nunc

Anton Storvall, valmennuskurssivastaava

Anton “Hassi” Storvall är Justus r.f:s prepkurs- och informationsansvarige. När han inte lär ut sina visdomar på prepkursen, spenderar Anton ofta sin tid med att formulera Justus fantastiska infomejl, som skickas varannan måndag. Anton är också ett stort fan av Mongolien och under småtimmarna har Anton ofta vilda berättelser om det magiska landet. På fritiden tycker Hassi om att idrotta, främst skidning, löpning och deltagande i Justus Sports Club. Vare sig du vill veta mer om landet Mongolien eller hur man vallar skidorna på bästa möjliga sätt, finns Hassi här för dig!

This or that Ollis (dom har popcorn) vai Fontana Kaupunginkirjasto vai Tritonia Haalari vai frakki Introvertti vai extrovertti Julkinen oikeus vai yksityisoikeus Lukea ajatuksia vai nähdä tulevaisuuteen

Helsingfors O’hoj! Vår Nylandsrepresentant Dante, även känd som hobbypampés och Mr. International, har en tendens att dyka upp i varje hörn när du minst anar det. Dantes huvudsakliga uppgift är att representera Justus på juridiska föreningars nordiska veckor i Norden. Dante må vara nylänning ända in i benmärgen, men har trots det fått en förkärlek till Österbotten. Inte allt för ofta kan han upptäckas på baren talandes ”pampesiska” med diverse pampéser. Dock håller Dante fast vid ståndpunkten att dillmakaroner är djävulens påfund, men utöver det är han öppen och optimistisk till så gott som allt.

Anna-Lotta ”Ansku” "Lilla My" "Muminmamman" "Tapahtumatäti" Castrén är Justus programansvarige. Kärt barn har många namn, och Ansku tar sig an rollen som gängets morsa och den som säger ifrån om något går snett. Ansku ansvarar för ordnandet av sitzer och övrigt program, men hon fungerar också som styrelsens realist. Det är ofta hon som tar ner planerna på jorden när övriga styrelsemedlemmars idéer spårar ur. Ansku är en härlig glädjespridare med båda fötterna på jorden. Hon är också väldigt gästvänlig, då hennes dörr nämligen ofta står öppen för förfester och spelkvällar etc.

Ollis vai Fontana Kaupunginkirjasto vai Tritonia Haalari vai iltapuku Introvertti vai extrovertti Julkinen oikeus vai yksityisoikeus Lukea ajatuksia vai nähdä tulevaisuuteen Etkot vai jatkot

Ollis vai Fontana Kaupunginkirjasto vai Tritonia Haalari vai frakki Introvertti vai extrovertti Julkinen oikeus vai yksityisoikeus Lukea ajatuksia vai nähdä tulevaisuuteen Etkot vai jatkot

Dante Ra, ulkoasiainvastaava

Anna-Lotta Castrén, tapahtumavastaava

This or that

Nella Aro, ekskursiovastaava

Nella on pieni mutta pippurinen excu-vastaavamme. Tämän avuliaan ja hymyileväisen naisen periksiantamattomuus ja sisukkuus vievät hänet elämässä mihin ikinä hän haluaa - vaikka Barcelonaan excuilemaan koronavuoden keskellä. Nellalla ei tavarat aina tahdo pysyä tallessa, mutta illan mittaan (tai ainakin seuraavisa bileissä) löytyy kadonneet tavarat yleensä haalareiden taskuista. Kun Nella lähtee kotikonnuille Keravalle, on heppatyttö_98 videot kuuminta hottia eikä jää epäselväksi, mikä tämän tytön lempiharrastus on. Mikä ikinä uusi ja mahtava (lue: not) päähänpistosi onkaan, voit luottaa siihen, että Nella on toteuttamassa sitä kanssasi sata lasissa.

This or that Ollis (tisdag) vai Fontana (alla andra dagar) Kaupunginkirjasto vai Tritonia Haalari vai iltapuku Introvertti vai extrovertti Julkinen oikeus vai yksityisoikeus Lukea ajatuksia vai nähdä tulevaisuuteen

Alla vägar leder till

Vaasa numeroina

Vasa

5 575,13 km²: Pinta-ala (2016) 67 552: Väestö (2018) 65100: Vaasan postinumero 67: Prosenttia puhuu suomea 23: Prosenttia puhuu ruotsia 16: Mandaatti eduskunnassa 1/3: Opiskelijoiden osuus Vasassa

Kära blivande Justusit,

Vägen till Vasabo må inte alltid vara den lättaste. Likt Rom, byggdes inte heller en identitet som Vasabo på en dag. I lagboken finns tyvärr ingen paragraf som föreskriver vilka krav man bör uppfylla för att få kalla sig Vasabo. Men oroa dig inte, efter att ha bläddrat genom dessa sidor kommer du att få kunskap om Vasa, kunna navigera dig runt i staden och småningom bygga dig en identitet som Vasabo.

1775 Hovrätten kom till Vasa

1918 §

Wasa grundas av Gustav Vasas son Karl den IX

1606

Vasa var den vita sidans centrum under inbördeskriget

1991

Staden brann och flyttades sedan 8 km närmare havet (Gamla Vasa är den stadsdel där centrum tidigare fanns)

1852

Juridiska fakulteten kom till Vasa och Justus föddes

Majoritetsspråket ändrades från svenska till finska

1920 2/2020 Ex Nunc

Restauranger, caféer och drinkställen Restauranger och caféer finns det gott om. Bland Vasabornas caféfavoriter finns Sweet Vaasa och Bageri Aroma. Raawka är ett riktigt innecafé med fin inredning och supergoda vegetariska och veganska alternativ. Café de Paris eller Saluhallen erbjuder även de caféer med mer autentisk och mysig miljö. Lilla Café Tintin i Brändö serverar salta och söta våfflor till ett bra pris. Vasas kanske enda pärla när det kommer till brunch är Astor hotel, som har den bästa brunchen jag har ätit i det här landet. Var dock beredd på att boka bord i förväg och på att priserna är aningen högre. En frukost vid Aroma eller Kokokana går i annat fall också alltid hem. Vid lunchtid lönar det sig att styra kosan mot Pub Niska, Ett rum och kök, Fiskdisken, Bistro A.W. Stenfors (stans godaste sallader!) eller Urban Pasta. Stans bästa sushi hittas vid Magokoro, följt av K.achi på en stark andraplats. Orientalisk mat finns vid bland annat Spices och Thai House. Vasa är även Kotipizzas hemstad, vilket gör att det finns en Kotipizza i nästan varje hörn av staden. Marc O’Polo och O’ Sole Mio är även populära pizzerior. Friends and brgrs, Social Burger Joint och Himas är samtliga riktigt bra burgarhak. Vill man sitta vid en uteservering får man vandra ner mot havet. Där möts man av Vasas andra pärla, Strampen. Faros och relativt nyöppnade Hejm erbjuder även de oerhört god mat och drycker. Villa Sandviken är också en inredningsmässigt vacker restaurang som serverar så väl brunch, lunch som À la carte. Vill man ta en drink och äta något när höstmörkret smyger sig på finns favoriterna Fondis och Venn till hands.

Opiskelupaikkoja Suuri osa hereillä oloajasta vietetään nenä kirjassa. Opiskelutilamme sijaitsevat Tammipihan 4. kerroksessa. Kirjastot, joista voit valita, ovat Tritonia Palosaaressa (henkilökohtainen suosikkini!) ja Vaasan kaupunginkirjasto keskustassa. Opiskelijaravintoloita on paljon, esimerkiksi Café Hermes (Hanken), Alexander (ÅA), Cotton Club ja Mathilda.

Asuminen On selvää, että voidakseen tulla Vasaboksi tarvitaan asunto Vasassa. Asuntoa Vaasan esikaupungissa ei suositella huonosti toimivan julkisen liikenteen takia. Olympiassa voi joskus olla levotonta yöllä, mutta asunnot ovat siellä mahdollisesti halvimpia. Hietalahti ja Vöyrinkaupunki ovat molemmat hyviä paikkoja asua. Palosaari on myös mukava paikka, mutta siellä matkat keskustaan ja kouluun ovat pitempiä. Yhteenvetona voidaan todeta, että keskustassa on edelleen parasta asua, koska Tammipiha, kirjastot, kaupat, baarit ja ravintolat ovat siellä. On kuitenkin syytä huomata, että Vaasassa kaikki etäisyydet ovat suhteellisen lyhyet, joten lopulta eroa ei ole paljon. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että hienoimmat paikat asua Vaasassa ovat Kirkkopuistikolla, Koulukadulla ja Rantakadulla.

Yöelämä Baareista suomenruotsalainen helmi, Oliver's Inn, joka tunnetaan myös nimellä Vaasan olohuone tai opiskelijan suosikkibaari, seisoo ensimmäisellä sijalla. Fontana tai Teatro ovat muita suosittuja yökerhoja. Leipätehdassa halarkalas järjestetään torstaisin säännöllisin väliajoin, mikä houkuttelee opiskelijoita. Koska Vasa on opiskelijakaupunki, yöelämäkin on erittäin hauskaa.

Muut Vaasan ostotarjonta on hyvä kauppakeskuksissa, kuten Rewell-centerissä, Espenissä ja GW-galleriassa. Vaasasta löytyy paljon treenimahdollisuuksia. Palosaaren Wasa Sports Club on Vaasan suosituin kuntosali, mutta myös kallein. Muita edullisempia kuntosaleja ovat Fitness24Seven, EasyFit ja Wasamove. Lisäksi on mahdollisuus harjoitella Crossfitiä (CrossFit SixtyFive100), tanssia (Kipinä), uida (Vasa-uimahalli) ja kiivetä (WasaUp). Lenkkipoluista suosituin lienee Vaasan rantaviivan polku. MuutenVaasa-alueella on laaja valikoima kävelyreittejä, joten jos sinulla on auto, voit mennä Iskmo-Jungsundin retkeilyreitille, Kuniledenille, Risöledenille tai Björkö-Panike retkeilyreitille.

Recept: Hur får man ihop en riktigt grym sits med Justus? Serverar/tarjoilee: Allt mellan mellan 50 till 120 personer Tid/aika: 3h samt några timmars förberedelser Tillbehör/tarvikkeet: Stöttande styrelse och föreningsaktiva Justusiter Variationer/variaatioita: Phörsta sitzen, Justus <3 SSHV sits, Hytte, Nordisk sittning, lillajulssits, Justus <3 Warrantti sits, Pampassits och Vappensits.

Ingredienser

Förberedelser

1 st. halare 1 st. sångbok 2 st. toastisar med feelis 1 st. Tapahtumatäti 4 st. JustUs-kommitté medlemmar 1 kg livsglädje En nypa tondövhet

1. Börja med att gräva fram halaren ur din garderob och damma av sångboken. Andas sedan in halarens ljuva aromer som tar dig tillbaka till den spillda ölen på Ollis dansgolv, havslukten från vappenbadet vid Hoviska och kebabsåsen på Babilon.

2. Gå från sovrummet till badrummet och nyn-

Aineet 1 kpl. haalari 1 kpl. laulukirja 2 kpl. toastaajia feeliksellä 1 kpl. Tapahtumatäti 4 kpl. JustUs-toimikunnan jäseniä 1 kg elämäniloa Hyppysellinen sävelkuuroutta

Ex Nunc 2/2020

na på ”Dröömin” under tiden. Ta dig en snabb titt i spegeln och få insikten av hur anständig du ser ut, följt av insikten att detta nog inte kommer att vara så länge till. 3. Samla ihop ett gäng Justusiter och sjung genom några sitssånger. Minnet kan nämligen vara lite rostigt ibland, så därför lönar det sig att börja med sitssången ”Minnet”. 4. Efter att sista drycken är förtärd och grannens trumhinnor spräckta bör ni bege er vidare till lokalen där sitsen ska hållas. Var i tid, eftersom att en försening kan medföra ett straff utformat av toastisarnas mörkaste fantasier.

Valmistautuminen 1 PUHELIN JA TYLSY YS? Istu alas paikallesi ja tervehdi pöytätovereitasi. Puhelin menee nyt taskuun. Jo-

del pärjää hetken ilman sinua! Jos otat puhelimen taskustasi, nouset lavalle ja saat rangaistuksen. Myös tylsyys kielletty, joten muista tutustua tuleviin ystäviisi.

2 HILJAISUUS JA TOASTA AJAT? Ole hiljaa, kun toastaajat puhuvat. Toastaajat suorittavat iloksesi erilaisia ohjelmanumeroita ja hauskoja leikkejä laulutoiveiden lomassa. Selaa oikealle sivulle laulukirjassa ja laula sydämesi kyllyydestä! Älä huoli turhia, oikeustieteen opiskelijoita tuskin tunnetaan lauluäänestään.

3 KIPPIS! Jos olet nainen, sinun tulee skoolata ensin vasemmalle, sitten oikealle ja lopulta vastapäätä istuvalle. Jos olet mies, teet päinvastoin! Tee kapina suomalaista kulttuuria vastaan ja katso samalla naapureitasi silmiin. Täällä meillä ei ole mitään hävettävää! 4 KIIREISIÄ TARPEITA? WC-hädän sattuessa toastaajat voivat armahtaa sinua ja antaa luvan poistua pöydästä, muuten sinun pitää rangaistuksen uhalla odottaa taukoon asti. Akuutin nälän sattuessa voit pyytää Tapahtumatädiltä seuraavan ruuan tarjoamista. Jos sinulla on akuutti jano, voit ottaa pöydältä seuraavan juoman (alkoholillisen tai alkoholittoman, riippuen siitä, mitä olet ilmoittanut). On tietenkin täysin hyväksyttävää olla selvin päin, jos et halua juoda. Jos pöydällä olevat juomat ovat loppu, sinun tulee kurottaa laukkuusi, sillä onhan toki olemassa OPM (oma pullo mukaan). 5 TEMPO? Joskus toastaajat voivat unohtaa laulaa. Tällaisissa tapauksissa on tärkeää palata sitsirytmiin. Tämä toimii siten, että sinä ja pöytätoverisi annatte raikuvan pöytärumpusoolon ja huudatte ”ååååååååh TEMPO". 6 AFTERM ATH? Noudattamalla yllä olevia ohjeita saavutat maailmanluokan sitsit. Kun sitsit ovat päättyneet, on aika poistaa Justusiitit tilasta. Jokaiselle onnistuneelle leivonnaiselle tarvitaan a cherry on the top, nimittäin jatkor. Ota ensimmäinen paras Justusiitti (joka nyt myös tunnetaan nimellä uusi ystäväsi) kyynärkoukkuun ja jatkamaan baariin Vaasan yössä.

2/2020 Ex Nunc

Snabbguide:

Det nordiska samarbetet Kära blivande Justusit, du har säkert redan hört om de nordiska veckorna – om inte, kommer du garanterat att få höra om dem redan under dina första veckor som jur.stud. Men vad är en nordisk vecka egentligen? Då jag inledde min gulishöst hörde jag gång på gång om de nordiska veckorna från äldre studerande. Jag förstod aldrig helt vad det var frågan om, tills jag själv beslöt att delta på Uppsala-veckan. Redan efter några timmar var jag såld och förälskad i konceptet. Hittills är en stor del av mina käraste minnen från mitt första studieår från de nordiska veckorna. Är du intresserad av att networka, skaffa nya vänner, fördjupa dig i aktuella juridiska frågor, upptäcka en ny stad och studiekultur, gå på årsfest eller bara ha otroligt roligt – så är de nordiska veckorna något för dig.

Det Nordiska Sekretariatet

De nordiska veckorna är en produkt av det Nordiska Sekretariatet; Ett samarbete mellan juridiska ämnesföreningar från samtliga nordiska länder. Idag är 11 stycken juridiska ämnesföreningar med i sekretariatet, inklusive Justus. Syftet med de nordiska veckorna är att utveckla kontakter, samarbete och förståelse mellan juridikstuderande i Norden. Varje ämnesförening ordnar en nordisk vecka under skolåret. Veckan arrangeras i ämnesföreningens hemstad. På veckan deltar juridikstudenter från de resterande ämnesföreningarna.

De nordiska veckorna

De nordiska veckorna är verkligen en givande erfarenhet, som verkligen kommer att gynna dig i framtiden. Till samarbetet hör Juristforeningen i Bergen, Juristforeningen i Oslo, Juridisk Selskab (Århus), Orator (Reykjavik), Juridiska Föreningen i Stockholm, Juridiska Föreningen i Uppsala, Lex (Åbo), Artikla (Rovaniemi), Codex (Helsingfors), Pykälä (Helsingfors) samt Justus (Vasa).

Ex Nunc 2/2020

Packningslista: - Sovsäck - Handduk - Liten present till din värd/värdinna som du bor hos. - Festlig klädsel för årsfest (Klänning, frack eller mörk kostym) - Medaljer, ämnesföreningsband - Halare - Sångbok - Din Justus tröja - Smart casual klädsel - Pyjamas - Hygienprodukter - Pass Vissa ord som du garanterat kommer att höra under din vecka. Hattrick = Uppsala-, Codex- och Osloveckan. Double = Århus- och Oratorveckan Internationell sekreterare (Int.sek) = De som ansvarar för sin ämnesförening och trivsel i övrigt Mellandöd/Mellanöl = Då det finns ett gap i veckans program, kan man t.ex. ta sig en öl (mellanöl) eller tupplur (mellandöd) Nordic week fuksi = En förstagångare på de nordiska veckorna Hytte = Stugan vi reser till och övernattar i under den första dagen Nordisk gäst = En deltagare i veckan Bubblis = Ordnas på sillisen. Varje ämnesförening tackar för sig och överlämnar en flaska av sitt husvin (samt andra gåvor) till värdföreningen. NW-sittz = En stiz som alltid arrangeras i slutet av veckan. Lite finare och lite bättre. Nametag = Varje nordisk gäst tilldelas en nametag. På nametaggen står det vem du är programmet för veckan samt annan viktig information som krävs för överlevnad av veckan. Vi tyller = Ett danskt drickspel som ofta spelas under veckan. Learning by drinking. Mörkö = Ett finskt drickspel som på senare tider blivit populärt. Learn by drinking. Buffalo = Ett drickspel som varar hela veckan. Learning by drinking. Surprise / överraskning = Ett program / aktivitet som inte meddelas till deltagarna på förhand. Medalj / Medaljceremoni = I samband med varje vecka tilldelas deltagarna en medalj för veckan. Detta sker under medaljceremonin. Höstens veckor: Uppsala: 23-27.9 Codex: 29.9-3.10 Oslo: 7-11.10 Artikla: 21-25.10 JUSTUS: 4-8.11 Stockholm: 28.11-1.12

Vad händer under en nordisk vecka? En nordisk vecka varar alltid 5 dagar. Från tisdag till lördag eller från onsdag till söndag (beroende på föreningen som arrangerar veckan). Veckan inleds med en s.k Hytte. Under Hytte, åker alla deltagande till en stuga. På stugan arrangeras en sitz, samt annat kul. Syftet med hytte är att lära känna de övriga deltagarna. Den andra dagen fylls vanligtvis med överraskningar, föreläsningar och annat skoj. På kvällen är det inte ovanligt med en pubcrawl av något slag. Under den tredje dagen går vi även ofta på olika överraskningar och föreläsningar. På kvällen ordnas oftast veckans egna NW-sitz. Sitzen är stor och fin. Definitivt en av höjdpunkterna på veckan. Veckan kulminerar den fjärde dagen, då vi går på ämnesföreningens årsfest. Dagsprogrammet går ofta ut på att vi tillsammans förbereder oss för årsfesten och får våra medaljer under medaljceremonin. Under den femte och sista dagen är det naturligtvis en sillis som präglar dagen. Varje vecka har ett juridiskt relevant tema. Under veckan ordnas olika föreläsningar av lokala experter inom området. Dessutom kan kvällsprogrammet präglas av temat. Föreläsningarna är otroligt givande och intressanta. Skolåret 2019–2020 ordnades föreläsningar av bl.a. Guðni Jóhannesson (Islands President), Helena Ekstrand (Sexualbrottsexpert vid svenska Åklagarmyndigheten), Davíð Þór (F.d domare vid Europeiska domstolen för de mänskliga rättigheterna) samt Anne Nuorgam (ledamot för FN:s permanenta forum för ursprungsbefolkning). Det är omöjligt att kortfattat förklara vad en nordisk vecka är. Samarbetet är helt unikt för juridikstuderande. Det är få gånger där jag har haft så roligt i mitt liv, som på en nordisk vecka. Orsaken till detta är människorna och gemenskapen. På veckorna finns något för alla. Jag uppmanar dig starkt att delta på åtminstone en nordisk vecka under ditt första studieår. Ifall du har några frågor, något du tänker på eller annars bara vill diskutera, skall du modigt ta kontakt med mig. Du kan ringa, skicka mejl eller kontakta mig genom ett textmeddelande. Du når mig på: E-post: ulkoasiainvastaava@justuswasa.fi Telefon: +358 40 754 7763 Vi ses i Norden! Dante Ra, Int. sek

OVVS Opiskelijan

Mikä OVVS on? OVVS on vaasalainen instituutio. Yhdistys perustettiin Vaasan kaupungin pyynnöstä vuonna 2014 toimimaan kaupungin ja korkeakouluopiskelijoiden yhdyssiltana. Yhdistyksen jäseniä ovat Justus, VYY, ÅAS, Novium sekä SSHV. Lisäksi teemme tiivistä yhteistyötä VAMOK:n kanssa. Vasa som studiestad är oerhört speciell. I staden studerar mer än 12 000 högskolestuderanden, vilket utgör en femtedel av alla som bor i Vasa! OVVS representerar alla oss studeranden och vi är minsann väldigt många studeranden i den här staden. Detta innebär därför att vi faktiskt har makt och möjlighet att påverka beslutandet här i Vasa! OVVS:n tärkein tehtävä on valvoa vaasalaisen opiskelijan etua. Seuraamme tarkasti kaupungin päätöksentekoa, kommentoimme, teemme aloitteita sekä ajamme opiskelijan asiaa. Lisäksi tapaamme säännöllisesti muiden sidosryhmien kanssa, kuten YTHS, VOAS sekä Vaasan yritykset. Toiminnan tarkoituksena on tehdä Vaasasta opiskelijalle mahdollisimman hyvä kaupunki asua, opiskella ja työskennellä!

Vaasa

Vasas

Studerande

Edunvalvontauutiset – Tiedä miten oikeuksiasi ajetaan! Hur har vi då försökt förverkliga våra mål? Vilka teman har vi diskuterat senaste året? Här är en lista som kan diskuteras t.ex. på era kaffepauser. • Kirjastoaloite: OVVS jätti helmikuussa kaupungille aloitteen opiskelijoiden työskentelytilojen lisäämiseksi kaupungin keskustassa. Ratkaisuehdotuksena esitimme, että kaupunginkirjaston lehtisaliin järjestettäisiin laajemmat aukioloajat kulkukorttijärjestemän avulla. Jatkamme aloitteen ajamista syksyllä. • SHVS:s förflyttning: I årsskiftet befinner sig studerandenas hälsovård i stor förändring när yrkeshögskolestuderandena börjar vända sig till SHVS:s tjänster. Detta leder till att SHVS:s kundantal i Vasa fördubblas. Utrymmena i Hartmansgränsen är helt enkelt inte tillräckligt stora. OVVS har bevakat studerandenas intressen i planeringen av SHVS:s förflyttning till Novias utrymmen i Brändö. • VOAS:n tilanne: Tapasimme koronakevään keskellä videoyhteyksin VOAS:n uuden toimitusjohtajan kanssa liittyen VOAS:n strategiaan. Esillä oli erityisesti Ahvenrannan uudistaminen sekä Olympiakorttelia koskevat suunnitelmat. VOAS:ä hallinnoi VOAS:n hallintokunta. Tämä on 16 opiskelijasta ja 6 kaupungin edustajasta koostuva ryhmä. Justuksella ryhmässä ei ole yhtään edustajaa. Yhtenä tavoitteena ensi vuodelle voisi olla koittaa saada Justukselle edustus tähän ryhmään! Jäsenistöstämme kuitenkin iso osa asuu säätiön asunnoissa.

Olemme täällä teitä varten! Nyckeln till en god intressebevakning är en bra och fungerande kommunikation. Det är viktigt att ha goda relationer med staden och andra intressegrupper, men fram för allt är det viktigt för oss att veta hur vi kan hjälpa er studerandena här i Vasa! Tässä on minun omat henkilökohtaiset yhteystietoni. Toivon erittäin kovasti, että kertoisitte matalalla kynnyksellä parannuskohteista Vaasassa opiskelijakaupunkina,antaisitte palautetta OVVS:n toiminnasta tai muuten vain mitä vaasalaiselle opiskelijalle kuuluu!

Mikko Kanervo mikko.kanervo@helsinki.fi +358 44500 9240 IG: @opiskelijanvaasa

Unique assignments, Sharp minds & Inclusive atmosphere Opportunities for law students. Follow us on hannessnellman.com/careers

Hur mänskliga rättigheter syns i justitieministeriets arbete

GRUNDRÄTTIGHETERNA SKA RESPEKTERAS VARJE DAG! Text: Anna-Maja Henriksson

tt känt talesätt inom juridiken är att land skall med lag byggas. Detta är utgångspunkten för den så kallade rättsstatsprincipen. Den offentliga makten ska agera inom ramen för de lagar som finns och de grundläggande och mänskliga rättigheterna ska respekteras. Under 2020 har denna princip blivit aktuell på ett helt nytt sätt både här i Finland och ute i världen. Undantagsförhållandena på grund av coronakrisen har påmint oss om hur värdefulla de grundläggande rättigheterna är för oss alla. Perustuslaissa turvataan kaikkein tärkeimmät yksilölle kuuluvat oikeudet. Koronakevään aikana ehkä keskeisin näistä on ollut oikeus elämään. Hallituksen päätökset on tehty kovan paineen alla. Vauhtisokeus ei saa iskeä, vaikka nopeiden ratkaisujen löytyminen on välttämätöntä. Tällainen työskentely vaatii tarkkaavaisuutta ja huolellista harkintaa, jossa koko ajan muistetaan toimenpiteiden vaikutus perusoikeuksiin. Siinä jokaisella ministerillä on vastuu ja velvollisuus. Oikeusvaltio edellyttää jatkuvaa huolenpitoa. Tuntikausia kestäneissä neuvotteluissa olemme keskustelleet paljon paitsi epidemian tilanteesta ja mahdollisista rajoitustoimenpiteistä, myös toimenpiteiden oikeasuhtaisuudesta. Keskeinen kysymys on ollut, milloin perusoikeuksien rajoittaminen on ollut välttämätöntä,

Ex Nunc 2/2020

jotta oikeus elämään ja terveyteen voidaan mahdollisimman hyvin turvata. Oikeusministerinä mutta myös oikeusvaltiota vahvasti tukevana poliitikkona koenkin, että roolinani on ollut muistuttaa, että perusoikeuksia ei pidä rajoittaa enemmän kuin on aivan välttämätöntä. De grundläggande och mänskliga rättigheterna är också en mycket stor del av vårt vardagliga arbete vid justitieministeriet. I regeringsprogrammet finns flera skrivningar om att förstärka dessa rättigheter och det arbetet pågår nu i ministeriet. Bland annat bereds nu det tredje nationella handlingsprogrammet för grundläggande och mänskliga rättigheter. Justitieministeriets tjänstemän bistår också andra ministerier i sina projekt och ger råd i frågor som gäller tillämpningen av de grundläggande rättigheterna. Myös kansainvälisellä tasolla perus-ja ihmisoikeuksilla on hyvin suuri käytännön merkitys. Yhteistyö Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä perustuu oletukseen siitä, että kaikki jäsenvaltiot kunnioittavat unionin yhteisiä arvoja. Tämän vuoksi kansalaiset voivat normaalioloissa esimerkiksi liikkua vapaasti maasta toiseen ja yritykset tehdä investointeja. Valitettavasti viime aikoina tietyt jäsenvaltiot ovat ottaneet tietoisia askeleita poispäin oikeusvaltioperiaatteesta.

Kun edellisen kerran olin oikeusministeri vuosina 2011-2015 oli usko oikeusvaltion horjumattomuuteen vahva eikä teema mainittavasti edes noussut esille. Tällä ministerikaudellani lukemattomat kansainväliset kokoukset, puheeni ja kirjoitukseni ovat koskeneet nimenomaan oikeusvaltioperiaatetta ja sen tärkeyttä. Itsestään selvästä arvosta on tullut yhteiskuntiemme kulmakivi, jota täytyy puolustaa. Hösten 2019 var Finland ordförande i Europeiska unionens råd och rättsstatsprincipen var ett av Finlands huvudteman. På Finlands initiativ diskuterade EU:s justitieministrar för första gången officiellt denna fråga tillsammans och diskussionerna fick mycket beröm. Arbetet har också gett resultat. Europeiska kommissionen kommer i höst att publicera den första rättsstatsrapporten. Det kan låta tekniskt, men det är en rapport som utvärderar hur rättsstatsprincipen förverkligas i de olika medlemsstaterna och den kan ge upphov till viktiga principiella diskussioner. Glädjande i mitt arbete som justitieminister har varit att se att de grundläggande och mänskliga rättigheterna allt oftare lyfts fram i intervjuer och i riksdagens debatter. Det beror kanske på att dessa värden ibland har ifrågasatts också i Finland under de senaste åren. Under detta år har många av våra grundläggande rättigheter tillfälligt begränsats till följd av coronapandemin. Tiderna har varit utmanande, men också lärorika. När samhällets grundstenar är stadiga, har samhället också bättre förutsättningar att möta olika fenomen och utmaningar. Även om brådskande frågor lätt tar upp all uppmärksamhet i mitt arbete som minister, försöker jag regelbundet påminna mig själv om den större bilden: Vi arbetar för att Finland ska vara ett stabilt land som medborgarna har förtroende för, nu och i framtiden. Ett land där demokrati, mänskliga rättigheter och rättstasprincipen alltid respekteras.

nunc point Elina Uitto

Kesätyötön vai kesälomailija?

esä ilman töitä. Harvinaisuus meille Me suomalaiset opiskelijathan olemme monelle, mutta valitettava totuus kesätöiden suhteen aikamoinen poikkeus usealle – ainakin kesällä 2020. eurooppalaisiin kohtalontovereihimme Tämän kolumnin kirjoittamishetkellä verrattuna. Moni muu eurooppalainen nuori ennusteet omasta työllistymisestä kesäksi ei opiskeluaikanaan työskentele kesäisin ovat heikot. Ja mietin asiaa melkein ollenkaan. Joko sen vuoksi, että kesätöitä ei taukoamatta. Tuntuu nimittäin ihan siltä, normaalioloissakaan yleensä ole saatavilla, tai että olisin laiminlyönyt jonkin velvollisuuteni. se ei yksinkertaisesti kuulu heidän tapoihinsa. Velvollisuuden olla kesätöissä. Tiedän, Esimerkiksi Keski-Euroopan maihin verrattuna, että talouteni ei tähän kaadu, ja että suomalaiset itsenäistyvät jokseenkin nuorina, työkokemusta pääsee ja Suomessa vanhempien kartuttamaan vielä Ei mielestäni saisi olla niin hä- taloudellinen tuki ei ole myöhemminkin. Tämän samanlainen itsestäänselvyys lyttävää ja huonoa omaatuntoa lisäksi työnantajat ovat kuin ehkäpä muualla. varmasti ymmärtäväisiä, herättävää, jos yhden kesän viet- Siispä, yhteiskunta ja tää ottaen rauhallisemmin vaikka CV:stä tämän meitä ympäröivä kulttuuri kesän jälkeen löytyisikin vaikuttavat kesätöihin aukko. asennoitumiseen, mutta myös henkilökohtaisilla Silti, takaraivossa kolkuttaa ajatus, että arvoilla ja lähtökohdilla on vaikutus. Joillekin pakko olisi töihin päästä. Ja olisihan se siistiä kesätyö on työkokemuksen lisäksi elintärkeä olla juuri se tyyppi, joka maailmantilanteesta tulonlähde, jotta selviää tulevasta lukuvuodesta huolimatta löysi jotain touhuttavaa kesäksi. taloudellisesti. Ei-oman-alan työpaikkoja olisi toki tarjolla, Lisäksi oikkariyhteisössä päätyy mutta moni niistä ovat sellaisia, joissa kunnianhimoisten ja ahkerien opiskelijoiden joutuisi altistamaan itsensä koronalle, mikä ei ympäröimäksi, ja fuksivuodesta lähtien rehellisesti sanottuna lähtökohtaisesti houkuta. stressataan yhdessä töiden saamista ja Hatunnosto siis kaikille, jotka näitäkin töitä mahdollisimman monipuolisen työkokemuksen ovat poikkeustilanteen aikana tehneet. kartuttamista. Tämä sekä positiivisesti ajaa itseä Koska opintoni ovat loppuvaiheessa, eteenpäin että vääristää kuvaa siitä, mikä oikeasti en tiedä milloin minulla seuraavan kerran tulee on tarpeellista työrintamalla. Varsinkin, kun olemaan mahdollisuus ottaa kokonaista kesää olemme vielä kaikki opiskelijoita. rennosti – ja oikeasti lomailla. Vaikka tämän En nyt missään nimessä vähättele tosiasian tiedostaa, ja tietää, että nyt voisi opiskelunaikaisen työkokemuksen arvoa, mutta oikeasti antaa itsensä vain nauttia, niin silti mikäli taloudellinen tilanne ei sitä vaadi, ei on vaikea olla potematta huonoa omaatuntoa mielestäni saisi olla niin hälyttävää ja huonoa kesätyöttömyydestä. Tähän asennoitumiseen omaatuntoa herättävää, jos yhden kesän viettää on vaikuttanut monikin asia. ottaen rauhallisemmin, tai opiskellen, tai sitten ihan rehdisti kesälomaillen.

Ex Nunc 2/2020

Be the best you We are looking for people with the distinct Roschier mindset. People with talent. People with dedication. People with a continuous drive to learn more and develop. We take pride in recognizing talent and giving them a platform for reaching their full potential. At Roschier, you will have opportunities to work to the best of your ability and develop your talents to the full. Perhaps our paths will cross one day. Congrats on being accepted to the Vaasa unit of the University of Helsinki!

roschier.com

Kunniaväkivalta – Virtahepo Suomen kokoisessa olohuoneessa Teksti: Ami-Susanna Rajala

un puhumme kunniaväkivallasta, käsite itsessään voi tuntua kovin vieraalta suomalaisessa kulttuu rissa. Kunniaan liittyvä väkivalta vaikuttaa meille asialta, jota ei tapahdu Suomessa, vaan kaukana poissa lintukodostamme. Globalisaation myötä kunniaväkivalta on kuitenkin tullut lähemmäs myös meitä. Keskustelu aiheesta nousi Pohjoismaissa ensimmäisen kerran voimakkaasti pinnalle vuonna 2002. Tuolloin Ruotsissa oli juuri tapahtunut kurditytön kunniamurha. Nykyään myös Suomessa esiintyy kunniaväkivaltaa. Ilmiön tuoreudesta kotimaassamme kertoo kuitenkin se, että tutkimus ja tietämys aiheesta on täällä edelleen alhaisella tasolla. Siksi asia onkin syytä nostaa tapetille.

Mitä kunniaväkivalta on? YK:n kaikkinaisen naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisen komitea (CEDAW-komitea) määrittelee kunniaan liittyvän väkivallan siten, että se on haitallinen perinne, joka loukkaa ihmisoikeuksia ja kohdistuu useimmiten tyttöihin ja naisiin sellaisissa tilanteissa, joissa heidän käyttäytymisensä tulkitaan vaarantavan perheen tai yhteisön kunnian. Ensimmäinen laajempi selvitys kunniaväkivallasta on tehty Ihmisoikeusliiton toimesta vuonna 2016. Tutkimuksesta selviääkin, ettei kyseessä ole yksinkertainen ilmiö. Kunniaan liittyvää väkivaltaa ei voi sitoa tiettyyn kulttuuriin, uskontoon tai etniseen taustaan. Historiallisesti sitä on tapahtunut myös ympäri Eurooppaa, oman kulttuurimme sisällä. Nykyään asia koskee kuitenkin pääasiassa maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Kunniaväkivalta on sidonnainen yhteisön ja kulttuurin kunniakäsityksen ohella siveyskäsitykseen.

Ex Nunc 2/2020

Kunniaväkivaltaan ajavat useat erilaiset kunniaa loukkaavat syyt. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi: - neitsyyden menettäminen avioliiton ulkopuolella - avioliiton ulkopuolinen suhde - perheenjäsenen loukkaaminen - perinteitä rikkova kapinallinen käytös (esim. pukeutuminen) - pakkoavioliitosta kieltäytyminen - homoseksuaalisuus - kieltäytyminen kunniaväkivallan harjoittamisesta toista henkilöä kohtaan Avainasemassa kunniaan kohdistuvassa väkivallassa on sukupuolten eriarvoisuus. Väkivallanteko kohdistuukin useimmiten naisiin, vaikka tämä ei poissulje mahdollisuutta myös miehistä uhreina. Kunniallinen nainen on siveellinen nainen, kun taas kunniallinen mies on mies, jonka perheenjäsenet ovat kunniallisia eli siveellisiä. Kyseessä ei ole selkeä sukupuolijako naisista uhreina ja miehistä väkivallan harjoittajina. Usein kunniaväkivaltaan osallistuu useampi perheenjäsen, ei ainoastaan esimerkiksi perheen isä, ja myös naisilla on tärkeä rooli kunniaväkivaltakulttuurin ylläpitämisessä omassa yhteisössään. Sisaruksillakin on roolinsa, ja esimerkiksi veljet vartioivat siskojaan suojellakseen näiden kunniaa.

Miksi kunniaväkivaltaan puuttuminen on niin vaikeaa? Kunniaväkivalta on monimutkainen aihe ja tietämyksemme siitä on vähäistä. Edes relevanteilla viranomaisilla, kuten poliisilla, opettajilla tai lastensuojeluhenkilöstöllä ei ole tarpeeksi tietoa. Toisinaan kunniaväkivaltaa nähdään sielläkin, missä sitä ei ole. Kaikki tämä vaikeuttaa ilmiöön puuttumista. Toisaalta kunniaväkivallan uhrit eivät uskaltaudu tai osaa astua esiin kokemustensa kanssa. Tilanne on sama kuin muunlaisessakin lähisuhdeväkivallassa. Tämän lisäksi ulkomaalaistaustainen henkilö ei luultavasti tunne oikeuksiaan. Tiettyihin yhteisöihin kunniaväkivalta kuuluu itsestäänselvyytenä, erottamattomana osana. Se vaikeuttaa asiasta puhumista, sen vääryyden ymmärtämistä sekä siitä luopumista. Kulttuureiden kohdatessa olemme dilemman edessä. Kunniaväkivaltakulttuurista ei luovuta noin vain, sillä se saatetaan kokea oikeutena. Kunniaan liittyvä väkivalta voi nostaa ulkopuolisen henkilön tunteet pintaan. Ilmiötä voidaan käyttää rasistisena pelikorttina, jolla leimataan kokonaisia ihmisryhmiä, kulttuureita ja uskontoja pahoiksi ja väkivaltaisiksi. Ketään ei tulisikaan leimata väkivaltaiseksi kulttuurin, uskonnon tai etnisen taustan perusteella. Toisaalta Ihmisoikeusliiton selvityksen mukaan ongelma on myös siinä, etteivät viranomaiset uskalla puuttua, sillä rasistiksi leimaantumista pelätään.Tiedon lisääminen korjaisi tilannetta huomattavasti. Keskustelussa ja tutkimuksessa on säilytettävä mahdollisimman objektiivinen lähestymistapa.

Kunniaväkivalta on laajempi käsite kuin termi antaa ymmärtää. Se ei sisällä ainoastaan fyysistä väkivaltaa, vaan paljon laajemman skaalan tekomuotoja. Kunniaväkivallan muotoja voivat olla: - henkinen väkivalta, kuten sosiaalinen kontrolli, juorujen levittäminen ja jatkuva valvonta - taloudellinen väkivalta - tappouhkaukset - fyysinen väkivalta - pakkoavioliitot - hylkääminen - pakotettu itsemurha - kunniamurha

Ex Nunc 2/2020

Kunniaväkivalta Suomen lainsäädännössä Lainsäädännölliset uudistukset kunniaväkivallan osalta olisivat Suomessa tarpeen. Muissa Pohjoismaissa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa pakkoavioliitot ovat lailla kriminalisoituja. Suomessa ollaan heräämässä aiheen vakavuuteen jopa yli kymmenen vuotta myöhemmin kuin toisaalla. Olisikin toivottavaa, että myös täällä rikoslakiin tuotaisiin erillinen rikosnimike koskien pakkoavioliittoja, vaikka ihmiskaupan kriminalisoiva pykälä on suoja jo itsessään. Lainkohta ei ole kuitenkaan tarpeeksi kattava. Toimiin pakkoavioliiton suhteen velvoittaa myös Istanbulin sopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta, jonka Suomi on ratifioinut. Sama sopimus velvoittaa kriminalisoimaan myös houkuttelun toiseen maahan, jotta henkilö voitaisiin pakottaa avioliittoon. Esimerkiksi Norjassa pakkoavioliittotapausten vuoksi avioeroprosessia on helpotettu siten, että avioliitto voidaan mitätöidä tarvittaessa, mikäli henkilö on pakotettu siihen. Istanbulin sopimus velvoittaa samansuuntaisesti mitätöimisen, purkamisen tai kumoamisen mahdollistamiseen lainsäädännöllä. Suomessa on tietyissä tilanteissa mahdollista määrätä avioero ilman harkinta-aikaa tietyin avioliittolaissa säädetyin perustein. Näihin perusteisiin ei kuitenkaan kuulu pakkoavioliitto. Ihmisoikeusliitto katsoo vuoden 2016 selvityksessään koskien kunniaväkivaltaa, että Suomessa tulisikin arvioida perusteellisesti mahdollisuudet avioeroprosessin helpottamiseen ja nopeuttamiseen tällaisissa tilanteissa. Samoin on nähty tarpeelliseksi, että Suomen rikoslainsäädännön soveltumista kunniakäsityksiin liittyviin rikoksiin olisi syytä selvittää. Erityisesti näiden rikosten yhteisöllinen luonne olisi tärkeää huomioida aina esitutkinnasta tuomioistuimeen saakka. Suomen lainsäädäntö ei vielä turvaa kunniaväkivallan uhreja riittävällä tavalla. Viranomaisilla ei ole riittäviä keinoja puuttua tietämättömyytensä vuoksi. Tilanne on toistaiseksi ongelmallinen. Suomessa on väitetty tapahtuneen jopa kunniamurhia, vaikkakaan virallista varmuutta asiasta ei ole. On kuitenkin ainoastaan ajan kysymys, milloin niitä tapahtuu tai tulee päivänvaloon. Toimia tarvitaan enemmän kuin koskaan.

ENGLANTI EI KORVAA MONIPUOLISTA KIELITAITOA

ykyään kuulee hyvin usein sanottavan, ettei jotain kieltä kannata opetella, koska kaikki osaavat kuitenkin englantia. Tämä lause on mahdollisesti ärsyttävintä mitä tiedän, sillä minulle eri kielten osaamisessa on kyse paljon enemmästä kuin vain pelkästä viestin välittämisestä. Kieli on avain paitsi kulttuuriin, myös ajatuksiin ja tunteisiin, joita ei lingua francalla pysty viestimään – en esimerkiksi ole nähnyt vielä yhtäkään täydellistä vieraskielistä selitystä sisulle. Kun puhuu toisen äidinkieltä, saa kohtaaminen hänen silmissään täysin eri arvon kuin jos molemmat höpöttäisivät vain broken englishiä. Minulle monikielisyys on antanut todella paljon. Olen saanut uusia ystäviä ja päässyt tilanteisiin, jotka olisivat muutoin jääneet kokematta. Aito ranskalainen perheillallinen itselleni ennalta tuntemattoman perheen luona tai pitkä keskustelu Katalonian tilanteesta espanjalaisen vaihto-opiskelijan kanssa automatkan aikana ovat vain joitain esimerkkejä siitä, mitä kaikkea kielitaito mahdollistaa. Myös musiikkimaku laajenee, sillä uutta kieltä opiskellessa tulee miltei väkisin altistettua itsensä kyseisellä kielellä esitettyyn musiikkiin. Joku saattaa jopa tarttua vieraskieliseen kirjallisuuteen. Tämä kaikki auttaa myös laajentamaan maailmankuvaa. Maailma on hyvin erinäköinen, kun seuraa vaikkapa ranskalaista mediaa tai käy katsomassa Wasa Teaternin näytöksen. Keskustelut eri kieltä puhuvien kanssa auttavat ymmärtämään uusia näkökulmia. Jos rajoittaa kielitaitonsa vain englantiin, jää iso osa moniäänisyydestä saavuttamatta. Työrintamalla kielitaidosta on suuri etu, vaikka lakialalla englanti hallitseekin kenttää. Oma lainsäädäntömme pohjaa ruotsinkieliseen oikeusperinteeseen, ja Euroopan unionin lainsäädäntö on isolta osin ranskaksi. Ja jos sattuu tekemisiin muiden kuin juristien kanssa, huomaa nopeasti,

miten heikosti vaikkapa Latinalaisessa Amerikassa, Venäjällä tai jopa Saksassa osataan englantia. Oikeusvaltionkin kannalta on tärkeää, että meillä on molempia kotimaisia osaavia juristeja. Olen kokemukseni perusteella sitä mieltä, että kielen oppii parhaiten sitä käyttämällä. Meillä Justuksessa on uniikki mahdollisuus oppia kieltä opiskelun lomassa, niin luennoilla ja materiaaleja lukiessa kuin myös vapaa-ajalla. Tämä oli itselleni yksi suuri syy tulla juuri Vaasaan opiskelemaan. Uskon, ettei missään muualla hyödynnetä maamme kaksikielisyyttä yhtä tehokkaasti, ja toivon, että kaikki voisivat ottaa tästä kaiken ilon irti. Kannustava ilmapiirimme tekee toisen kotimaisen käytännön harjoittelun hyvin helpoksi ja yrittävä saa aina tukea. Kun tekee ryhmätöitä tai höpöttää kavereille Olliksen jonossa sillä itselleen heikommalla kielellä kehittyy kielitaito kuin huomaamatta. Toivoisin näkeväni, että mahdollisimman moni uusi juxi (ja mikseivät vanhemmatkin opiskelijat!) ottaisi asiakseen parantaa kielitaitoaan ja käyttää toista kotimaista niin jutellessa justuskavereidensa kanssa kuin opiskelutehtävissäkin. Vaikka omaan äidinkieleen on helppo turvautua, on se paljon palkitsevampaa nähdä hieman enemmän vaivaa ja huomata sitten jossain kohtaa puhuvansa sujuvasti yhtä kieltä lisää. Pidetään Justus jatkossakin mahdollisimman kaksikielisenä!

Saska Heiskanen

2/2020 Ex Nunc

xt: Te

bel Isa b ägg la H lom

Utbyte vid KU

LE U

E N

Belgien

Att åka på utbyte är något som under hela studietiden har funnits i mitt bakhuvud. Mina första studieår var hektiska och jag tog mig inte tid för att planera när eller hur utbytet skulle ske, men jag visste att jag gärna ville göra det och att jag isåfall ville åka till Belgien. Under det tredje studieåret bestämde jag mig för att ansöka och jag fick en plats vid det universitet jag hade hade haft i siktet, det vill säga KU Leuven (Katholieke Universiteit Leuven) i Belgien. Orsaken till att jag valde just detta universitet är för att det är ett anrikt och stort universitet i Europa med högklassiga utbildningar. Leuven som stad lockade mig också väldigt mycket, stadens centrala läge i hjärtat av Europa med ungefär två timmars resa till grannländerna Nederländerna, Frankrike och Tyskland skulle göra det enkelt att hinna upptäcka många nya ställen under utbytet. Leuven är även känt för att vara ”the student city” i Belgien och det kan jag verkligen skriva under. Staden bärs upp av alla studeranden – varje år i september ökar invånarantalet i staden med över 50.000 kandidat och magisterstuderanden, vilka bidrar till en livfull och vibrerande stämning i staden.

"The Leuven way"

Mottagandet vid universitetet var väldigt varmt och trots att vi var flera tusen nya studeranden som skulle skrivas in skötte universitetet allting på ett väldigt professionellt sätt. Inga som helst problem uppstod och jag var verkligen imponerad. Introduktionsveckan var fylld med varierande programpunkter, vi fick bland annat delta i guidade rundturer i staden, besöka olika sevärdheter, gå en snabbkurs i holländska och besöka den lokala stoltheten, det vill säga Stella Artois fabrik med bryggeri. Utöver det ordnades det program för utbytesstuderandena varje kväll och tack vare alla dessa evenmang var det väldigt enkelt att hitta vänner här. Förutom att Leuven liksom Vasa är en populär studiestad, liknar Leuven Vasa även i den meningen att det går att cykla överallt. De flesta utbytesstuderanden hyr en cykel för en förmånlig peng en hel termin från något av de företag som hyr ut cyklar. Något som jag verkligen reagerade på är att hela staden är verkar vara uppbyggd för att göra livet så enkelt som möjligt för studeranden, det finns cykeluthyrning, tvätterier (ja, de flesta studenthus har ingen tvättmaskin) och printeri- och kopieringsaffärer överallt. Utöver detta har även de flesta restauranger och cafeér studierabatter. Annars upplevde jag inga större kulturchocker, förutom att de belgiska studeranden åker hem till sina föräldrar varje veckoslut och hela staden töms därmed på studeranden. Kontrasten i att gå längs gatorna i staden en måndagmorgon och en lördagmorgon är väldigt påtaglig. Studielivet är (normalt) väldigt livligt och det är svårt att förklara för det måste nästan upplevas – ”the Leuven way”. De lokala studentföreningarna ordnar mycket program och någonting händer garanterat varje dag. Ett evenemang som är väldigt populärt här är så kallade ”cantuses”, vilka påminner om våra sitzer hemma i Finland. Som kontrast till alla festligheter så erbjuder universitetet även fina möjligheter till att utöva diverse sporter. Sportcentret är stort och det består av bland annat en simhall, tennisplaner, gym och fotbollsplaner. Under vardagarna ordnades det olika former av gruppträningar och aktiviteter. För att kunna delta i dessa behöver man ett sportscard som kostar 27 euro för hela terminen.

2/2020 Ex Nunc

Studier

Universitetsbiblioteket

Utbytet är ju till för att få nya upplevelser och ha roligt, men även för att studera. Jag har valt att utföra fem kurser under utbytet (totalt 23 ECTS) och det kändes som en lämplig mängd. Kursutbudet för utbytesstuderanden på juridiska fakulteten i Leuven är väldigt brett och jag kunde välja mellan kurser från både juridiska fakulteten och fakulteten för kriminologi. Professorerna har varit väldigt bra och kurserna har varit intressanta och lärorika. Vårterminen här börjar i mitten av februari och slutar i slutet av juni. Kurserna pågår under hela terminen och alla tenter skrivs i juni. Eftersom jag är van med att skriva en tent i taget så är detta något nytt, men jag har försökt att kontinuerligt studera för att hänga med i kurserna under terminens gång. En annan sak som också är annorlunda här är att det är vanligt att ha muntliga tenter. Två av mina tenter kommer att vara muntliga, så det blir också en spännande erfarenhet.

Boende

När man promenerar runtom i staden ser man så kallade ”kotlabels” på var och varannat hus. En kotlabel är en liten skylt som visar att det är ett studenthus ägt av universitetet, eller att hyresvärden samarbetar med universitetet. Dessa boenden har likadana hyresvillkor och en väldigt skälig hyra och de anses därför vara säkra att hyra. Universitetet har en hemsida där de annonserar ut dessa boenden och jag hittade också mitt rum via denna sida. Jag bor i ett litet rum med gemesamt kök och badrum, vilket är den vanligaste boendeformen bland studeranden här. Hyran för rummet är 330 euro i månaden (inkluderar vatten, el och wi-fi). Jag prioriterade läget av boendet högt och jag har varit nöjd eftersom jag bor väldigt centralt och har några minuters promenadväg till juridiska fakulteten. Att dela kök och badrum med flera andra personer är en utmaning som hör utbytet till tänkte jag, men det blev visserligen enklare än jag hade trott, eftersom i mitten av mars så tömdes nästan hela studenthuset plötsligt…

Ex Nunc 2/2020

KU Leuven Faculty of Law

Covid-19s påverkan Mitt utbyte blev nog milt sagt inte riktigt som jag hade föreställt mig. I mitten av mars gick hela Belgien in i en lockdown och nyheten om att många länders gränser skulle stängas spred sig fort. På några veckor tömdes Leuven på studeranden och nästan alla utbytesstuderanden åkte hem. Jag ville inte avbryta utbytet och åka hem, men jag var förstås osäker över mitt val då jag inte visste hur länge lockdownen skulle forsätta. Men vi var ett gäng som bestämde oss för att stanna kvar här och göra det bästa av situationen. Universitetet och biblioteken stängdes och all undervisning skedde på distans, vilket jag mot förmodan tyckte fungerade väldigt bra. Alla butiker förutom mataffärer och apotek var stängda under nästan en och en halv månads tid. Från och med maj har samhället här börjat öppna upp igen och restriktionerna lättar steg för steg. Jag är väldigt tacksam över att Helsingfors universitet inte valde att kalla hem oss utbytesstuderanden och således tvinga oss att avbryta våra utbyten. Jag fick goda intruktioner både från hemuniversitetet och från KU Leuven och stödet från universitetet här har varit stort. Även om jag inte har kunnat göra alla de saker som jag hade planerat att göra, framförallt att resa runt i Europa, så har det här utbytet varit en upplevelse i ett helt annat slag. När jag tittar tillbaka på tiden under lockdownen så har det inte varit så svårt eller utmanande som jag tänkte att det skulle vara, det är märkligt (men tacksamt) hur snabbt man anpassar sig till en ny vardag. Jag är fortfarande väldigt glad över mitt beslut att stanna kvar här och slutföra mitt utbyte, men jag förstår absolut att många valde att åka hem. Avslutningsvis så vill jag uppmuntra alla som funderar på att åka på utbyte att ta tillvara på chansen! Det är väldigt givande men stundvis också utmanande. De erfarenheter du får kommer du bära med dig resten av ditt liv, på köpet får du ett andra hem som inte ligger i Finland och du får utveckla dina språkkunskaper och träffa människor från världens alla hörn.

5 saker du inte visste om Belgien

- Belgien har tre officiella språk: holländska, franska och tyska. - Belgien är uppdelat i en fransk och i en flamländsk del. Leuven ligger i den flamländska delen och det talas främst holländska här. - Belgien är känt för sina pommes frites och i nästan varje kvarter i en stad kan du hitta en restaurang som säljer pommes frites. Sägen säger att det är i Belgien pommes frites har sitt ursprung och därför kallas de enbart för fries i Belgien – det kommer inte på fråga att säga french fries! - Belgien är känt för är deras ölsorter och deras ölkultur. Det finns mer eller mindre ca. 1500 olika belgiska ölsorter. Den belgiska ölkulturen blev inkluderad på UNESCOs lista över kulturarv 2016. - Belgien är även känt för deras seriefigurer och några exempel på kända belgiska seriefigrer är Tintin, Lucky Luke och Smurfarna.

2/2020 Ex Nunc

Suomellakin on parantamisen varaa ihmisoikeuksien toteuttamisessa

Lisääntymiskyvyttömyysvaatimus sukupuolen juridisen korjaamisen edellytyksenä on suomalaisen ihmisoikeuskehityksen häpeäpilkku Teksti: Helmi Eskelinen

Suomi on listattu useissa kansainvälisissä vertailuissa ihmisoikeustilanteeltaan yhdeksi maailman parhaimmista valtioista. Vuonna 2019 Suomi nousi Toimittajat ilman rajoja -järjestön toiselle sijalle lehdistönvapausindeksissä, ja esimerkiksi The Fund For Peace -järjestön Fragile States Index -listauksen mukaan Suomi on maailman vakain maa. Jälkimmäinen indeksi mittaa muun muassa ihmisoikeuksien toteutumista. Menestys ihmisoikeuksien toteuttamisessa ei kuitenkaan merkitse ihmisoikeuksia koskevan kehitystyön tarpeettomuutta. Esimerkiksi transsukupuolisten oikeuksia koskeva ihmisoikeuskehitys laahaa muiden Pohjoismaiden perässä. Suomi on

Ex Nunc 2/2020

tällä hetkellä ainoa Pohjoismaa, jossa transsukupuolisen tulee todistaa lisääntymiskyvyttömyytensä voidakseen korjata sukupuolensa. Euroopassa oli jo vuonna 2017 yhdeksäntoista valtiota, joissa lisääntymiskyvyttömyys ei ollut sukupuolen korjaamisen edellytys. Suomi ei näihin maihin lukeudu. Suomessa sukupuolen korjaamista sääntelee laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta (jäljempänä translaki). Sen 1 §:n mukaan vastakkaisen sukupuolen vahvistamista hakevan tulee muun muassa esittää lääketieteellinen selvitys siitä, että hän on steriloitu tai muusta syystä lisääntymiskyvytön. Lisääntymiskyvyttömyyden kestosta ei laissa ole vaatimusta.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kanta lisääntymiskyvyttömyysvaatimukseen sukupuolen korjaamisen edellytyksenä on selvä: kyseinen vaatimus rikkoo Euroopan ihmisoikeussopimuksessa asetettua yksityis- ja perhe-elämän suojaa. Tämä kanta on vahvistettu muun muassa ratkaisuissa A.P., Cargçon ja Nicot V. Ranska (79885/12, 52471/13 ja 52596/13) ja Y.Y. V. Turkki (14793/08). Jäljempänä mainitussa ratkaisussa tuomioistuin totesi muun muassa, että sukupuolen korjaamisen estäminen vaatimalla lisääntymiskyvyttömyyttä puuttui kiistattomasti hakijan sukupuoli-identiteettiin ja siten perustavanlaatuisella tavalla tämän yksityiselämän suojaan. Jotta puuttuminen olisi hyväksyttävää, tulisi sen ihmisoikeustuomioistuimen mukaan olla lakiin perustuvaa, välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa ja lisäksi sillä tulisi olla oikeutettu tarkoitus. Ihmisoikeustuomioistuin on katsonut, ettei lisääntymiskyvyttömyyden vaatimus ole tällä tavoin välttämätön vaatimus.

sitellä lakialoitetta laiksi transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta, ja lakialoite sai kannatusta lähes kaikissa eduskuntapuolueissa. Muutoksella olisi ollut tarkoitus poistaa lisääntymiskyvyttömyysvaatimus sukupuolen korjaamisen edellytyksistä. Lakialoitetta perusteltiin perustuslain henkilökohtaisen vapauden ja koskemattomuuden suojalla, yksityis- ja perhe-elämän suojalla ja lisäksi perustuslain 22 §:n mukaisella julkisen vallan velvollisuudella turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Asia eteni sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn asti, mutta lopulta raukesi huhtikuussa 2019 uusien eduskuntavaalien tultua toimitetuksi.

Lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistamista on vaatinut useampi taho. Suomi on saanut asiasta huomautuksia esimerkiksi Yhdistyneiltä kansakunnilta. Kansallisella tasolla muun muassa tasa-arvovaltuutettu on lausunut, ettei lisääntymiskyvyttömyysvaatimukselle ole hyväksyttäviä perusteita. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on todennut lausunnossaan koskien translain muutostarvetta, että ”sterilointivaatimus on vähintään arveluttava ihmisoikeussopimuksen ja perustuslain takaaman henkilökohtaisen koskemattomuuden toteutumisen kannalta eikä siihen ole sukupuolen korjaamiseen liittyviä lääketieteellisiä syitä”. Translain muutostarpeeseen on jo herätty eduskunnassa. Kesäkuussa 2016 eduskunta alkoi kä-

Miksi sitten selvästi ihmisoikeuksia loukkaava säännös edelleen löytyy lainsäädännöstämme? Itse en usko siihen, että suurin ongelma olisi translain muuttamisen varsinainen vastustaminen. Ongelma on uskoakseni enemmänkin siinä, että tämä ihmisoikeuskysymys koskee vain pientä osaa väestöstämme. Niin kauan kuin omia ihmisoikeuksia ei loukata, eikä pieni vähemmistö pidä tarpeeksi kovaa ääntä, jää muutostarve akuutimmilta tuntuvien asioiden jalkoihin. Marinin hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite hyvinvoinnin edistämisestä ja eriarvoisuuden vähentämisestä, ja tämän tavoitteen saavuttamiskeinoksi on mainittu ihmisoikeuksien edistäminen Suomessa. Lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistamisesta ei kuitenkaan ole ollut sen suurempaa puhetta, vaikka asiassa on nimenomaisesti kyse hyvinvoinnista, eriarvoisuudesta ja ihmisoikeuksista. Olisikin toivottavaa, ettei vähemmistöryhmän ihmisoikeuksia unohdettaisi arkipäivän politiikassa vain vähemmistöryhmän pienen koon takia, kun kyseessä on transsukupuolisen henkilön elämään perustavanlaatuisella tavalla vaikuttava asia.

2/2020 Ex Nunc

nunc point Anna-Lotta Castrén

Är vårt rättssystem könsneutralt?

e senaste åren har rättigheter för den svagare för samkönade kvinnliga par, men det har följaktligen parten i samhället varit mycket på tapeten, orsakat en starkare identifiering med att tillhöra vare sig det har varit fråga om kvinnornas någotdera kön. Dessutom har kvinnor i samkönade rättigheter till samma lön som män eller LGBT- partnerskap vissa rättigheter som saknas för män i gemenskapens rätt att få åtnjuta samma rättigheter samkönade partnerskap. De har till exempel inte rättigheter till faderskapsledighet på samma sätt som heterosexuella redan åtnjuter. Det man vill åstadkomma i dagens samhälle som kvinnorna i samkönade partnerskap har då det är att det inte ska ha någon betydelse ifall du väljer gäller moderskapsledighet. Problematiken med en att kryssa i din könstillhörighet som kvinna, man differentiering av rollerna av mamma och pappa är eller ”annat” i ett frågeformulär. Därför är det viktigt att det orsakar en större åtskillnad av könen, vilket i att även ifrågasätta lagstiftningen gällande kön och sin tur skapar en obalans och i värsta fall ojämlikhet. Det har varit tal om en eventuell fram för allt de åtskillnader som finns mellan man föräldraskapslag, som skulle kunna neutralisera och kvinna. I Finland måste varje person ha ett kön. Från skillnaderna mellan könen. Nu när vi har flyttat oss vidare till 2020-talet borde den stund du föds till denna värld, bestämmer läkaren Lagen bör kunna förnyas så att det vara dags att tänka på ett samhälle där åtskillnaden huruvida du i framtiden den passar in i vår samtid. av man och kvinna inte ska kryssar för lådan som man kunna påverka rättigheterna eller kvinna. Detta så kallade juridiska könet känner inte till något som ligger och skyldigheterna för att kalla sig mamma eller där emellan. Lagligt sett finns det inte ett tredje pappa. Det vore viktigt att åstadkomma en neutral alternativ att kryssa för. Detta är problematiskt i fall mellannivå, där de som kryssar för lådan ”annat” kan där en person inte upplever sig tillhöra någondera få en känsla av att inneha samma rättigheter som de klassificeringen. Om du som barn föds som intersex, som passar in i den klassificeringen vi har idag. Lagen har genom tiderna ändrats för att existerar du inte i lagens ögon förrän du har ett kön och en senare könskorrigering är inte särskilt lätt. förbättra människors rättigheter. Om vi ser tillbaka Problematiken kring detta är att läkaren inte har i tiden har kvinnornas ställning genomgått stora någon aning vad det nyfödda barnet kommer att förändringar mot det bättre. Det finns en god känna när hen växer upp, men eftersom en person chans att man i framtiden också på samma sätt i Finland inte kan existera utan ett kön måste detta förbättrar ställningen för de som vill kalla sig hen. Att ändra lagen är lättare sagt än gjort, men med små beslut fattas. En könsneutral lag kan i de flesta fall förändringar kan man få mycket till stånd. Lagen bör framkalla både positiva och negativa känslor kunna förnyas så att den passar in i vår samtid. Den bland befolkningen. Vissa upplever sig tillhöra ska inte stanna i dåtid och påverkas av attityder från ”annat”, men de flesta identifierar sig starkt med långt tillbaka. Lagen ska istället omfamna prägeln någotdera kön. För många är det viktigt att kalla sig på det nya och välkomna nya idéer, fram för allt mamma eller pappa, i stället för förälder. Speciellt för att uppnå verklig jämlikhet. Om världen har en vid frågor gällande familj- och kvarlåtenskapsrätt framtidsbild där människan får vara en hen i stället kan man se en tydlig åtskillnad av könen. Med för en han eller hon, ska väl lagen också ge detta en moderskapslagen har man velat förbättra ställningen ärlig chans?

Ex Nunc 2/2020

Join us as a Trainee or Junior Trainee • experience interesting and demanding assignments • work for the best clients • learn from dedicated and skilled professionals • enjoy a relaxed and friendly working environment We offer 12 month contracts and flexible working hours that enable students to combine work with their studies.

MERILAMPI Keskuskatu 7 Helsinki, Finland

merilampi.com company/merilampi-attorneys MerilampiAttorneys Merilampi merilampiattorneys

FUN FACTS

JUSTUKSESTA KYSELYTUTKIMUS JUSTUSLAISTEN SOSIAALISESTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ Verkostoituminen on tuttu termi piireissämme ja myös erittäin tärkeä työkalu tulevaisuuden kannalta. Sen sijaan, että miettisin verkostoitumista ja sitä, miten Justiitit tekevät kontakteja yleensä, päätin selvittää, miltä Justuslaisten sosiaalinen käyttäytyminen keskimäärin näyttää rakkaan ainejärjestömme puitteissa. Vahvat siteet ovat muodostuneet jo opintojakson aikana, ja monet jatkavat suhteitaan kanssa Justusiitteihin joko ystävinä, kollegoina tai kumppaneina myös jälkeenpäin. Kaikista 83 vastauksesta sain selville:

Vietän vapaa-aikaani mieluiten: / Jag föredrar att spendera min fritid:

Yksin / Själv

Kuinka opiskelet mieluiten? / Hur studerar du helst? Yksin / Själv

Opiskelukavereiden kanssa / Med studiekompisar

Ex Nunc 2/2020

Ihmisten kanssa / Med människor

Missä opiskelet mieluiten? / Var studerar du helst?

Missä olet tutustunut Justus-kavereihisi? / Var har du lärt känna dina kompisar i Justus?

92%

Justuksen tapahtumissa / På Justus evenemang

84%

Luennoilla / På föreläsningar

34%

Järjestöaktiivisuuden kautta / Via kåraktivitet

17%

Muiden ainejärjestöjen tapahtumissa / Via andra studieföreningars evenemang

Minulla ei ole kaveria Justuksessa / Jag har inga kompisar i Justus

Majoriteten av Justusiterna tycks vara extroverta till sättet, eftersom att en klar majoritet föredrar att spendera sin tid med i sällskap av andra människor. Däremot, när det kommer till att studera föredrar majoriteten att studera själva hemma istället för att studera med eller omringade av andra. En överlägsen majoritet har lärt känna sina Justuskompisar på evenemang eller föreläsningar. Justusiter är även flitiga användare av sociala medier.

Mitä seuraavista sosiaalisista medioista käytät? / Vilka av följande sociala medier använder du? Whatsapp 96,4% Jodel 62,7% Facebook 90,4% Tiktok 25,3% Instagram 89,2% Pinterest 25,3% Snapchat 88% Tinder 22,9% LinkedIn 73,5% Twitter 19,35 Messanger 72,3% Ei mikään edellisistä 3,6%

3-5

1-2

Kuinka monilla kv-viikoilla olet ollut? / Hur många nordiska veckor har du deltagit i?

5-10 10-15 15-25

Ei yksilläkään / Inga alls

2/2020 Ex Nunc

Rakkaus kukoistaa ainejärjestössämme. Hieman yli puolet justuslaisista on parisuhteessa ja näistä 1/5 on toisen Justusiitin kanssa. Noin puolet toteaa myös, että heillä on ollut Justusihastus, kun taas vain kuusi ihmistä uskaltaa myöntää trollaavansa sellaisesta Jodelissa. Tilaston mukaan suurin osa Jodlauksista on toisin sanoen totta!

Onko sinulla ollut Justusihastusta? / Har du haft en crush på någon i Justus?

47,6%

Ei / Nej

7,3%

Olen trollannut sellaisesta Jodeliin / Jag har drivit om det på Jodel

45,1%

Oletko parisuhdessa? / Är du i ett förhållande?

Kyllä / Ja

37,3%

Ei / Nej

Onko partnerisi siinä tapauksessa Justuslainen? / Är din partner i så fall Justusit?

56,6%

Kyllä / Ja

21,2%

Kyllä / Ja

78,8% Ei / Nej

Vuosikurssi / Årskurs: 1: 32,5% 2: 18,1% 3: 28,9% 4: 6% 5: 9,6% 6: 4,8%

DEMOGRAFIA / DEMOGRAFI

Nainen / Kvinna

68,7%

Muu / Annat

2,4%

Mies / Man

28,9%

It's complicated

EKONOMITIPS FÖR EN FATTIG STUDERANDE Övergången från gymnasiestuderande till universitetsstuderande kan vara utmanande. I augusti kommer det åtminstone vara lägenhet som ska hittas, flyttanmälan som ska göras och studiestöd som ska sökas – tills augustidagen kommer då man står ensam i sin studentlya och förväntas klara sig på egen hand. De första veckorna under gulishösten kommer vara ganska intensiva, så det lönar sig att fixa allt som kan fixas innan studielivet och studierna startar. Här följer några tips till studentekonomin som främst riktar sig till gulisarna, men som även kan vara till nytta för äldre studeranden.

BOENDE Boende kommer sannolikt vara din största löpande utgift under studietiden. Det lönar sig att börja leta bostad direkt du har fått din studieplats. Då har du gott om tid att jämföra olika hyresobjekt och har således större möjligheter att hitta en förmånlig studiebostad. Tänk på att Stiftelsen Vasa studiebostäder (VOAS) och Lärkan erbjuder många förmånliga studiebostäder varav en stor del är belägna i centrum eller i Vöråstan.

STUDIELÅN Ta studielån – men använd det ansvarsfullt. Utöver FPA:s studie- och bostadsbidrag kan man som studerande även lyfta studielån till ett belopp på 650€/ månad eller som en klumpsumma halvårsvis. De studerande som lyft studielån har rätt till studielånskompensation som motsvarar ca 10 - 30 % av det totala lånebeloppet förutsatt att hen utexamineras inom förväntad tid plus ett år. För till exempel juris studeranden är den förväntade studietiden fem år och således har man rätt till studielånskompensationen om man utexamineras inom sex år. Studielånskompensationen innebär att staten betalar en del av ditt studielån. Så om du till exempel lyfter 18 000€ i studielån och

blir utexaminerad från juridiska fakulteten inom sex år, så betalar staten ca 6000 € av ditt studielån. Studielånens effektiva räntor är också mycket låga. Således är det alltså en bra idé att ta studielån men använd det ansvarsfullt, till exempel till att finansiera dina studier eller placera lånet i indexfonder – din bank eller eventuella kompisar på Hanken hjälper dig gärna med det sistnämnda.

Daniel Sandvik Ekonomiansvarig

STORKOK Satsa på storkok, då sparar du både tid och pengar. Laga mycket mat på en gång och portionera upp det i matlådor. Då är det bara att ta en matlåda ur kylskåpet eller frysen när du blir hungrig. Jag är inte rätt person att ge matlagningstips men åtminstone makaronilåda, flygande jakob och kållåda är goda maträtter som passar utmärkt att göra som storkok.

2/2020 Ex Nunc

Creative talents working together makes all the difference.

JOIN US Weâ€™re thinking ahead for the next 120 years. Thatâ€™s where we need you. dittmar.fi/careers

Ex Nunc 2/2020

JUSTUSITER I ARBETSLIVET: PERSONINTERVJU

aniela Alaattinoglu

Berätta kort om dig själv.

Jag heter Daniela Alaattinoğlu (f. Åkers), jag är en 30årig akademiker och aktivist som i sitt arbete fokuserar på mänskliga rättigheter. Jag är särskilt intresserad av frågor som gäller ojämlikhet och ojämställdhet. Jag är uppvuxen i Korsholm och började mina juridikstudier i Vasa men jag har också bott, studerat och jobbat på många andra ställen i världen.

Varför juridik?

Jag valde att börja studera juridik eftersom jag tänkte att det var en bra grundutbildning för att förstå hur samhället – särskilt makt och maktutövning – fungerar. Dessutom verkade utexaminerade sysselsätta sig i hög grad.

Något särskilt minne från studietiden som sticker ut? Från Justus kommer jag särskilt ihåg min tid i styrelsen (2009) och att det var roligt och givande men också tidskrävande att organisera sig i studielivet. Jag har ännu goda vänner från studietiden. Jag kommer även ihåg att det i början av juridikstudierna var väldigt svårt för mig att studera effektivt eftersom jag var så ovan med att läsa akademisk och juridisk finska. Mina utbytesstudier på Istanbul Bilgi Üniversitesi (2011-2012) var också något som förändrade mitt liv.

2/2020 Ex Nunc

Hur började ditt intresse för mänskliga rättigheter inom juridiken?

Jag förstod under mina studier att jag var intresserad av förhållandet mellan rätt och (o)rättvisa. Detta förhållande granskades särskilt under professor Johanna Niemis lektioner. Mänskliga rättigheter kom in ganska naturligt som ett sätt att undersöka detta förhållande, särskilt från ett internationellt rättsligt perspektiv.

"Jag förstod under mina studier att jag var intresserad av förhållandet mellan rätt och (o)rättvisa."

Har du läst andra kurser under studietiden?

Hur har din karriär sett ut?

Under studietiden jobbade jag som föreläsare i straffrätt vid Polisyrkeshögskolan i Tammerfors. Det var väldigt intressant och fick mig att förstå att jag tyckte om att undervisa. Jag flyttade till Istanbul och började jobba vid organisationen TOHAV, där jag tidigare varit på praktik, en månad efter att jag blivit färdig Juris magister. Jag jobbade på TOHAV i drygt åtta månader innan jag började doktorera vid det Europeiska universitetsinstitutet (EUI) i Florens, där jag disputerade i maj 2019. Jag valde att doktorera eftersom jag insåg att jag var särskilt intresserad av analytiska frågor och långtidsperspektiv inom juridiken. Jag visste även att jag gärna hade kvar en fot i universitetsvärlden. Under min tid som doktorand var jag också gästforskare vid Melbourne Law School (2018) och Max Planck Institute for Social Anthropology (2019). Att jag är aktiv inom universitetsvärlden betyder däremot inte att jag glömt min samhälleliga anknytning. Under de senaste åren har jag verkat aktivt för att främja samhällelig debatt och förändring, till exempel för att tvångssteriliserade transpersoner i Sverige och Norge ska få gottgörelse. I framtiden vill jag gärna fortsätta att forska och undervisa. Jag vill särskilt jobba med att utveckla banden mellan universitetsforskning och det omgivande samhället.

Hur ser en typisk arbetsdag ut? Vilka är dina nuvarande arbetsuppgifter?

För tillfället jobbar jag på Åbo universitet som forskare. Som akademiker består mina arbetsdagar mest av att läsa, tänka, skriva och diskutera rätt och samhälle. Jag kom till Åbo i september 2019 för att tillsammans med professor Heini Kainulainen och professor Johanna Niemi jobba på ett projekt för Justitieministeriet om behandlingen av våldtäktsbrott i straffprocessen. I skrivande stund har det här projektet precis blivit färdigt. Nu jobbar jag med ett projekt om samtycke, intimitet och personlig information som är finansierat av Finlands akademi. Efter det börjar jag ett treårigt projekt om intersex-personers rättigheter och mobilisering i de Nordiska länderna vid Islands universitet.

Vilka egenskaper tror du är fördelaktiga för att jobba med mänskliga rättigheter?

Positiva och negativa sidor med jobbet?

Jag läste särskilt kurser i mänskliga rättigheter och områden som tangerade ämnet i Helsingfors och under min tid som utbytesstuderande vid Istanbul Bilgi Üniversitesi. Vid universitetet blev jag utvald att delta som representant i Model United Nations-tävlingen i New York i april 2012. Under sommaren 2013 utförde jag arbetspraktik som juridisk forskare vid organisationen TOHAV i Istanbul, som särskilt jobbar för tortyroffer, migranter och nationella minoriteter. Den första kontakten till TOHAV fick jag via den finländska rättspolitiska föreningen Demla.

Det sägs ibland att personer som jobbar med mänskliga rättigheter börjar som idealister men slutar som cyniker. Jag tror inte att det är helt sant men jag tror att det kan vara bra att vara pragmatisk och realistisk i jobb som har att göra med mänskliga rättigheter, eftersom mål och verklighet ofta kan se väldigt olika ut. Jag tror också det kan vara bra att vara envis. Det är dessutom väldigt viktigt att vara intresserad av det man gör och se ett mervärde i jobbet i sig själv, särskilt eftersom arbetsförhållandena tyvärr inte alltid är de bästa. Det här beror på att finansieringen och infrastrukturen för långsiktigt arbete med mänskliga rättigheter ofta är begränsade.

Negativa sidor är att arbetsförhållandena kan vara tuffa och att det finns begränsat med jobb. Internationellt sett är det tyvärr ofta så att man förväntas jobba gratis en tid innan man får lön. En bekant till mig jobbade till exempel gratis för FN i flera år innan hon fick en betald position. Med tanke på att jobbet gäller mänskliga rättigheter är ju situationen minst sagt paradoxal. Det gör också så att personer med privilegierade familjebakgrunder blir överrepresenterade på fältet. Det finns en ny trend att utlysa flera betalda praktikperioder, men det är osäkert hur stor den blir. Det är också otroligt tufft och jobbigt att se något man kämpat för länge misslyckas och att veta att det innebär krossade livsöden. Det är minst lika jobbigt att sitta timtals och läsa om hur verkliga personer blivit utsatta för fruktansvärda saker som våldtäkt eller tortyr och hur det ofta påverkar deras liv och närstående en väldigt lång tid. En annan verkligt negativ sida med jobbet är att arbetet ibland innebär säkerhetsrisker för en själv och andra personer. Att vara en person som jobbar med mänskliga rättigheter betyder sällan att stryka makten medhårs, vilket kan vara riskfyllt, särskilt i mindre demokratiska länder.

Andra tips för juridikstuderanden som är intresserade av att jobba med mänskliga rättigheter?

Bli väldigt bra på juridiken kring folkrätt och mänskliga rättigheter – t.ex. normhierarki och bedömningsmarginal – och hitta specialområden du är särskilt intresserad av

Förutom juridisk sakkunskap, skaffa dig också andra färdigheter som kan hjälpa dig i arbetet med mänskliga rättigheter och för att konkurrera med tusentals andra jobbsökanden, t.ex. kunskap i samhällsvetenskaplig kvantitativ eller kvalitativ metodologi, främmande språk eller ekonomi

Ha ett konstant öga på hur jobbet med mänskliga rättigheter utvecklas i takt med att världen förändras (t.ex. artificiell intelligens, epidemikontroll)

Följ med hur internationaliseringen av rättsordningen och mänskliga rättigheter förändrar andra, traditionellt sett nationella rättsområden, t.ex. skadeståndsrätt eller straffrätt

Var alltid öppen för att lära dig nya saker, både av det som ligger nära och långt borta

Se arbetsmöjligheter och var öppen för att ”skapa” ditt eget jobb enligt de behov som finns – det finns också problem med mänskliga rättigheter och utsatta grupper i Finland

Bli involverad på gräsrotsnivån – arbetet där är ofta det viktigaste och ger dig även insyn i hur systemet fungerar på en internationell nivå

Följ med rekryteringen till de ställen du är intresserad av att jobba på, vilka kunskaper de kräver och hitta riktiga exempel på karriärer som du själv inspireras av

Vänj dig med många ”nej” i den internationella konkurrensen och ta inte motgång personligt – du behöver oftast bara ett ”ja”!

"Vänj dig med många 'nej' i den internationella konkurrensen och ta inte motgång personligt – du behöver oftast bara ett 'ja'!" 2/2020 Ex Nunc

Share our vision, shape your future Our vision is to be the leading global business law firm. We are located in more than 40 countries and have five offices in the Nordic region with over 400 lawyers. Our people are at the heart of our firm. Our culture derives from our values and our distinctive personalities. We maintain an open and collaborative culture. We value and support each other. Follow us on social media @dlapiperfinland to see what working at a global law firm is like!

www.dlapiper.fi

nunc point Ami Rajala

Kriisi oikeuksiemme mittarina

uosi 2020 on tähän asti osoittautunut nauravan vedet silmissä olemattomille sanktioille. hyvin poikkeukselliseksi, suorastaan Unioni on suuren testin edessä, kun maailmalla hullunmyllyksi. Valmiuslaki on otettu on jo julistettu Unkari EU:n ensimmäiseksi eikäyttöön ensimmäistä kertaa sitten demokraattiseksi valtioksi. sotiemme päättymisen. Hallituksen mukaan Entä miten koto-Suomella menee? Kun etenemme kansakuntana kohti uutta normaalia. vertaamme Unkariin, joka syöksyy vapaapudotuksella Siltä se on alkanut tuntuakin, kun olemme jo kohti demokratian kuoliniskua, meillä menee useamman kuukauden eläneet ilman lähiopetusta, hyvin. Poikkeusoloissa on silti kovin helppoa lipsua tapahtumia, isovanhempiamme ja muuta normaaliin normaaliolojen tarkkuudesta ja siksi hallituksen on elämään kuuluvaa. Ja me hyväksymme tämän oltava kovin varovainen tilanteen haastavuudesta kaiken, koska haluamme kantaa kortemme kekoon, huolimatta. Viestinnän selvyyden merkitys on jotta koronavirustilanne äärettömän suuri juuri saataisiin kuriin. Kriisissä mitataan, kuinka vankasti nyt. Ovathan perustuslain Suomessa päättäjät ovat takaamat perusoikeutemme tehneet hyvää työtä. kunnioitamme ihmisoikeuksia, de- pelissä. mokratiaa ja oikeusvaltiota. Mutta poikkeusoloissa Minun täytyy myöntää, etten vastuu myös kasvaa. edes oikkarina hallituksen Toisille houkutus suullisen tiedotuksen ja käyttää tilannetta hyväksi ja ottaa vallan kahvasta mediasta luetun perusteella ollut aluksi varma, kiinni entistä tiukemmin on osoittautunut onko maasta poistuminen sallittua korona-aikana. vastustamattomaksi vaihtoehdoksi. Tämän olemme Otin asiasta tarkemmin selvää ja kyllä, me saamme nähneet tapahtuvan Unkarissa, joka on tähänkin poistua maasta. Liikkeellä on paljon suosituksia, asti ollut Euroopan unionin vaikein jäsenvaltio. joita kansalaiset luulevat lain tasolla velvoittaviksi. Henkilökohtaisesti olen seurannut kauhulla Harhaanjohtavuus saattaa kuulostaa pieneltä sivusta, kuinka Unkarin pääministeri Victor Orbán ongelmalta, mutta sen avulla voidaan kontrolloida on onnistunut keplottelemaan itselleen lähes kansaa käyttämättä todellista lainsäätämisjärjestystä. diktaattorin oikeudet koronavirustilanteen varjolla. Tänä keväänä meillä jokaisella on ollut hyvin Jatkuva valta, jonka päättymisestä päättää vain paljon aikaa pohtimiselle. Itse olen käyttänyt tämän Orbánin johtama hallitus. Sensuuria, diktatuuria, poikkeusajan aivoihini pakottaman filosofian kurssin oikeuksien polkemista. Kuulostaa etäisesti tutulta. miettimällä sitä, kuinka globaalit poikkeusolot Tilanne alkaa muistuttaa pelottavan paljon toimivat järjestelmämme vahvuuden mittarina. 1930-lukua. Onko keskuudessamme uusi Hitler? Kriisissä mitataan, kuinka vankasti kunnioitamme Ei välttämättä. Henkilökohtaisesti en usko, että ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiota. natsijohtajan kaltaista hirmuvaltiasta tulee hetkeen Huolehtiiko yhteiskuntamme heikommista Euroopan sisällä nousemaan. On kuitenkin selvää, vaikeassa tilanteessa? Käyttävätkö valtaapitävät ettei Unkari ole enää demokratia. Unkari on osittain kriisitilannetta hyväkseen saadakseen valtaa? Irtoaako autoritaarinen valtio. ote demokratiasta, liukuen ensin hybridivaltioksi Entä mitä tekee EU? Unionimme ja myöhemmin täysin autoritaariseksi? Jos nyt tuntuu olevan täysin hampaaton tilanteessa, mittaisimme, kuinka Suomi tässä omakeksimässäni jossa demokratia, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet kriisitilastossa pärjäisi, väittäisin meidän olevan tallotaan häpeilemättä. Tähän asti Unkari ei ole kärkikahinoissa. Kansakuntana olemme läpäisseet suuria seurauksia saanut rapauttaessaan sisäistä kriisitestin tähän mennessä kiitettävästi. Myös demokratiaansa. Orbánin johtaman Fidesz- poikkeusoloissa oikeuksiamme on kunnioitettu. puolueen oikeudet European People’s Partyn sisällä Olemme vahva demokratia ja oikeusvaltio nyt ja on jäädytetty. Tämä ei kuitenkaan tunnu Unkarin tulevaisuudessa. 2/2020 Ex Nunc johtajaa hidastaneen. Veikkaankin Orbánin

Ota urallasi loikka ylöspäin.

Veikko Myller: ”The Bull”

Haluaisitko saada mielenkiintoisia työtehtäviä mukavassa työympäristössä ja olla osa sitoutunutta ja kansainvälisesti arvostettua tiimiä? Olemme Suomen johtavia liikejuridiikkaan erikoistuneita asianajotoimistoja ja etsimme jatkuvasti joukkoomme opintojensa eri vaiheissa olevia opiskelijoita. Jos kiinnostuit, lue lisää ja lähetä hakemus osoitteessa www.ww.fi/careers. Autamme sinua ottamaan loikan kohti huippuammattilaisuutta.