Ex Nunc 1/2021

EX NUNC Justus ry:n oikeustieteilijöiden oma lehti

TEEMA: PERUSOIKEUDET

•

1/2021

SPRING EDITION

5

Parasta etäopiskeluvinkkiä!

Den mytomspunna historien bakom Pampas nationaldag Working with pride -a year-round commitment to promoting equality

Pääkirjoitus Camilla Sundgren Päätoimittaja

Don't stop believing

välmående under dessa exceptionella förhållanden. Lätt är denna situation inte. Det är självklart. Den rådande situationen kräver både uthållighet och kreativitet. Det krävs även förståelse av var och en, då det är ytterst svårt att i ett läge som denna ta de rätta besluten då allt konstant är osäkert. Jag tycker inte vi ska tala om att vi gått miste om ett år - vi har lärt oss mycket. Vi har kanske inte n huhtikuu ja se tarkoittaa tämän vuoden tagit allt för givet. Kanske respekterar vi små vardagliga ensimmäistä Ex Nuncia! On ollut ilo ja saker mer i framtiden, så som att gå fysiskt på föreläskunnia saada koota ensimmäistä luomustani ningar till Ekgården. Kanske har vi lärt oss att leva mer teille justuslaisille ja toivonkin sen i stunden, då man inte haft möjligtuovan inspiraatiota sekä positiivista Det krävs även förståelse av het att planera och förbereda allt i energiaa arkeenne. Myönnän förtid. var och en, då det är ytterst otsikon "Don't stop believing" svårt att i ett läge som denna olevan hieman kliseinen, mutta ta de rätta besluten då allt är se kuvastaa minusta melkeinpä id tider som dessa, då allt osäkert. absurdilla tavalla nykyhetkeä. är osäkert, är i alla fall Olemme jo vuoden verran eläneet poikkeuksellisissa en sak säker, våren är på olosuhteissa eikä tunnelin päässä näy kaipaamamme kommande. Kära justusiter, njut av det soliga vädret vi valoa vieläkään. Päätän kuitenkin harmittelut tähän, blir bjudna på och ta all den energi ni får av solskenet. sillä tämä pääkirjoitus on omistettu uskolle paremmasta Vi kommer att klara av det här. Ta hand om er själva och huomisesta. varandra, och så hoppas vi att vi kan träffas så snabbt Lehden teemaksi valitsin perusoikeudet, sillä ne ovat som möjligt igen. Sköna lässtunder i samband med årets olleet vahvasti esillä mediassa kuluneen vuoden aikaförsta upplaga <3 na. Uutisotsikoissa on jatkuvasti mainintoja uusista lakiehdotuksista ja -muutoksista ja nämä ovatkin pitäneet mm. perustuslakivaliokunnan hyvin kiireisenä. Oikeustieteen opiskelijana voi ymmärtää, miksi tiettyjä päätöksiä perustuslain näkökulmasta eduskunnassa ja hallituksessa voidaan tai ei voida tehdä. Tehdyt päätökset saattavat kuitenkin hämmentää hyvistä perusteluista huolimatta niitä, joilla ei ole riittävää osaamista ja ymmärrystä. Tästä aiheesta keskustelenkin henkilöhaastattelussa sivulla 38.

O

V

D

et som inte kan kringgås är att högskolestuderandes välmående är på en väldigt alarmerande nivå och coronainfot med statsrådet tisdagen den 2 mars var inte direkt en succé sett från vår synvinkel. Vi i Justus försöker vårt bästa i att hålla föreningen "vid liv" genom att ordna olika distansevenemang, ibland enbart för justusiter och ibland tillsammans med andra föreningar. Kaffepauserna har vi även tagit i bruk igen, för att upprätthålla kontakten med studiekompisarna. Det har även varit väldigt fint att se att ämnesföreningar runtom i Finland under senaste tid har aktiverat sig för att verkligen föra fram vår åsikt och behov av konkreta lösningar för att förbättra vårt

Päätoimittaja

1/2021 Ex Nunc

3

sisältö

Ex Nunc 1/2021

3

Don't stop believing Pääkirjoitus

6

Tutustu toimitukseen

7

2021 will be better

8

Toimitus

Hälsningar från styrelsen

Nyheter

10

SIDA 30

SIDA 8

Toimikunnat 2021

14 Hälsningar från OVVS Sami Makkonen, OVVS ordförande 18

Den mytomspunna historien bakom Pampas nationaldag

SIDA 38

Linn Ekman, Pampasmaffian

20

Kyselytutkimus Distansundervisning och framtiden

22

Vaihtokohteena koronan kurittama Espanja Markus Petman

26

Parhaat vinkit etäopiskeluun! Anne Mustonen

SIDA 48

EX NUNC JULKAISIJA: Justus ry/r.f. Pitkäkatu 28-30, Tammipiha 65100 Vaasa www.justuswasa.fi PÄÄTOIMITTAJA: Camilla Sundgren

4

Ex Nunc 1/2021

TAITTO & ULKOASU: Camilla Sundgren

PAINO: Painotalo Plus Digital Oy, Lahti

PAPERI: G-Print 90g kansi: Lumi Silk 200g

JUSTUS RY:N JÄSENET: Opiskelevat Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan Vaasan kaksikielisessä yksikössä.

PAINOS: 80 kpl

KANSIKUVA: Ninni Luoma Lehti saa HYY:n ainejärjestölehtitukea

29

Hur trygga traditionernas fortsatta levnad?

32

Luonto oli suomalaisille itsestäänselvyys - saiko korona ymmärtämään sen merkityksen?

Nunc point: Ina Seppänen Helena Lahti

36 Working with pride - a year-round commitment to promoting equality Henna Jovio, Senior Associate, Borenius 38

Grundläggande rättigheter - helhetsbedömning och respekt

40

Vastaamoläckan ur en juridik- och psykologistuderandes perspektiv

Personintervju: Ulrika Krook, universitetslärare vid Soc&Kom Minea Strömberg

42 Mitä kuuluu ylioppilaskunnan pakkojäsenyydelle? Riikka Kokko, Edustajistoryhmä HELP 44

Vaasa on justuslaisen parasta aikaa!

Nunc point: Helmi Eskelinen

45 ELSA in Finland Elsa Finland 48

Bästa friluftsrutter i Vasa - dessa visste du inte!

53 Moodle-tentit: Olaus Petristä Tuomari Herkulekseen? Nunc point: Sarlotta Annola 54

Iloista kevättä ja kesää!

Justusiter önskar alla en skön vår och sommar!

16

36

5

Ex Nunc 1/2021

Toimitus

TUTUSTU TOIMITUKSEEN För första gången i Justus historia har Ex Nunc sin egen redaktion. Hur fint är inte det! Vi har kommit i god fart med vårt arbete detta år och har redan flera suveräna idéer för de kommande numren. Till årets första Ex Nunc tänkte vi att det skulle passa bra in med en liten introduktion om vem vi är. Enjoy!

Camilla Sundgren

Linn Ekman

Chefredaktör

Redaktör

Justusit since 2020

Justusit since 2019

Kotikaupunki: Helsinki

Kotikaupunki: Vasa/Korsholm

3 things you didn't know about Linn:

3 things you didn't know about Camilla: 1) Jag har varit i Sibirien 2) Harrastin muodostelmaluistelua 19 vuotta 3) Ihailen: Barack ja Michelle Obama

1) Jag är en sann älskare av studielivet och föredrar

utekvällar över hemmakvällar alla dagar i veckan 2) Frankrike är mitt favorit land och skulle gärna se mig

jobba där någon gång i livet 3) Efter Vasa Vappen ifjol sov jag hela 17h i sträck

Anne Mustonen

Helena Lahti

Redaktör

Redaktör

Justusit since 2020

Justusit since 2019

Kotikaupunki: Joutsa

Kotikaupunki: Ilmajoki

3 things you didn't know about Anne:

3 things you didn't know about Helena:

1) Olen intohimoinen jääkiekkofani

1) Käytän villasukkia ympäri vuoden 2) Pidän huonekasveista (niiden hengissä

2) Tykkään täytellä sanaristikoita 3) Olen tähän mennessä muuttanut 7 kertaa

6

Ex Nunc 1/2021

pitäminen tosin turhan haastavaa) 3) Rakastan kissoja. Kissakuvat ja -gifit ovatkin osa minun arkea.

Hälsningar från styrelsen Anna-Lotta Castrén

Puheenjohtaja

2021 will be better

E

tt nytt år har kommit igång och i samma veva börjar vi närma oss pandemins ettårsdag. ”När Coronan är över” börjar mer och mer låta som ”när jag vinner på lotto” – men det har inte stoppat oss Justusiter ännu! Det har trots allt varit ett år fyllt av nya innovativa idéer och mycket brainstorming, men däremot aningen färre bakfyllor.

Vi planerar självklart inte att kasta in handduken och ge upp, utan kommer snarare att förhålla oss så optimistiska som möjligt till situationen. Muistakaa siis ottaa taukoja opiskelusta ja käykää haukkaamassa happea. Vaikka välillä tuntuukin siltä, etteivät To Dolistat ota loppuakseen, on muistettava, että opiskelijaelämä ei ole pelkkää opiskelua. Jos et siis ole ennen kokeillut etätapahtumia, niin testaa! Ei jäädä tuleen makaamaan vaan vietetään aikaa porukalla, vaikka se olisikin teamsin välityksellä. Alla Med-henki jatkuu myös ruudun takana ja teemmekin kaikkemme, jotta teillä olisi elämänne parhaat vuodet menossa ja tulossa.

Även detta år har fått en intensiv start med mycket planerande och många förhoppningar inför vad som komma skall. Vi planerar självklart inte att kasta in handduken och ge upp, utan kommer snarare att förhålla oss så optimistiska som möjligt till situationen. Vi får hoppas att vaccineringsprocessen snabbar på och att vi alla snart kan samlas och dansa loss till Dröömin på Ollis dansgolv och sjunga Justussången runt sitzbordet. I år har vi redan hunnit rösta in gamla och nya ansikten till kommittéerna, testa på Justus egna distanssitz för första gången samt lansera en halarmärkstävling. Prepkursen har även den fått sig ett rejält facelift! Efter förra årets lyckade distansundervisning vill vi även i år erbjuda distanspaketet som en möjlighet, trots att en fysisk undervisning också skulle vara möjlig att genomföra. Mycket har vi redan fått till stånd, men the work is not done yet. 2021 är nämligen inte vilket år som helst, utan Justus jubileumsår. Moroten för allt arbete kommer att ges den 13.11, då vår kära ämnesförening firar 30 fantastiska år. Vuosi on tuonut mukanaan upean taikatalven ja aurinkoiset talvipäivät ovatkin tuoneet mukanaan valoa ja toivoa kevään lähestymisestä. Ihmiset heräilevät talviuniltaan ja ulkona näkee jälleen viime keväänä ilmiöksi nousseen ulkoliikunnan.

Tiedän, että on rankkaa käydä etäyliopistoa ja kaipuu takaisin Tammipihalle on suuri. Yritetään silti pysyä positiivisina ja miettiä mitä kaikkea onkaan vuoden aikana saavutettu. Tänä vuonna ei tarvitse lukea pääsykokeisiin, vaan koulupaikka on varmistettu. Käytetään siis hetki aikaa siihen, että fiilistellään onnistumisia eikä murehdita epäonnistumisia. Se mikä ei tapa, se vahvistaa ja we’re all in this together. Nauttikaa keväästä ja muistakaa olla itsellenne armollisia. Jos unelmien kesäduuni ei tällä kertaa napsahtanut omalle kohdalle, niin ensi vuonna uudestaan. Tässä elämässä duunit ei tekemällä lopu, joten jos palaat vanhaan tuttuun ja turvalliseen tai päätät ladata akkuja kesällä, ovat kaikki nämä vaihtoehdot täysin täydellisiä. Tsemppiä kevääseen, you got this!

Puheenjohtaja

1/2021 Ex Nunc

7

NYHETER UUTISIA

JUSTUS MERCH Hanki omasi nyt!

8

Ex Nunc 1/2021

JUSTUS GAME NIGHT & DISTANSSITZ 101

I början av februari inledde vi evenemangssäsongen tillsammans via Teams i form av en Trivial Pursuit -inspirerad spelkväll med hjälp av Kahoot. Kvällen kulminerades i årets första sitz på distans med dresscoden "First day at Law School"! Den nyutvalda Just Us -kommittén lyckades få till stånd en väldigt rolig kväll och våra grymma toastmasters var pricken på i:et. Tusen tack ännu till Just Us -kommittén för ett lyckat distansevenemang och till alla som deltog!

JUSTUS <3 SSHV

Torsdagen 4.3 hängde vi på börsen tillsammans med Hankeiter i form av en "Wall Street from home" -distanssitz. Som ni kan se från bilderna, gällde det att klä sig "Wall Street" upp till och "home" ner till, vilket symboliserade outfiten som är trenden då man distansarbetar i dag. Hankeiterna påvisade under kvällens gång hur en lyckad distanssitz ordnas i form av både en stream på YouTube, där toastisarna och evenemangsansvariga underhöll oss, och av Zoom, där alla vi övriga kunde se varandra.

Våra suveräna toastmasters Mirjam Fogde ( Justus) och Johannes Lövdahl (SSHV) samt evenemangsansvariga Minea Strömberg ( Justus) och Joakim Andersson (SSHV). Bild: SSHV

1/2021 Ex Nunc

9

Toimikunnat 2021 Hallitusvuosi 2021 on saatu polkaistua käyntiin ja sehän luonnollisesti merkitsee myös uusien toimikuntalaisten valitsemista! Oli sitten kyse hauskojen opiskelijatapahtumien järjestämisestä, oikeusavun tarjoamisesta tai hyvinvoinnin edistämisestä eri tavoin ovat toimikuntalaiset täällä meitä varten. Toimikunnat ylläpitävät ja edistävät ainejärjestömme yhteenkuuluvuutta kukin omalla vastuualueellaan, jotka esitellään alla.

Idrotts-och kulturansvariga

Detta år fungerar Ina Seppänen och Oscar Strandback som Justus idrotts- och kulturansvariga. Som uppgift har de att under årets gång ordna olika idrotts- och kulturevenemang för oss Justusiter. Justus är känd för att ordna väldigt varierande evenemang där vi tillsammans prövar på olika grenar och kulturella upplevelser, som till exempel teater och musébesök. Den exceptionella situationen för tillfället kommer att kräva kreativitet även av idrotts- och kulturansvariga, men vi tvivlar inte ett ögonblick att inte Ina och Oscar skulle klara detta väldigt bra.

10

Ex Nunc 1/2021

Oikeusaputoimikunta

Viime vuonna perustettu Justuksen oikeusaputoimikunta jatkaa menestyksekästä toimintaansa tänäkin vuonna. Oikeusaputoimikunnassa toimii tänän vuonna Iida Elena Teriö. Toimikunnan tehtäviin kuuluu maksuttoman oikeusavun sekä oikeudellisen neuvonnan anto sekä suomeksi että ruotsiksi. Voit kääntyä oikeusaputoimikunnan puoleen esimerkiksi asiakirjojen laadintaan ja tarkastamiseen liittyvissä asioissa tai pyytää ohjeita jatkotoimenpiteistä eri tilanteissa. Oikeusaputoimikunta on aktiivinen ympäri vuoden kesää lukuun ottamatta.

Vice Int.Sek

Vice Int.sek.:inä toimii tänä vuonna Paula Paukku. Vice Int.sek:in tärkeimpänä tehtävänä on toimia Int.Sekimme, Iiris Neuvosen, oikeana kätenä koko hallitusvuoden ajan. Vice Int.sek pääsee muun muassa edustamaan Justusta kansainvälisillä viikoilla Int.Sekin ollessa estynyt. Iiriksen ja Paulan merkittävin tehtävä on Justuksen kansainvälisen viikon järjestäminen. Odotukset ovat suuret etenkin tänä vuonna, Justuksen täyttäessä huimat 30 vuotta vuoden lopulla. Emme epäile hetkeäkään etteivätkö Iiris ja Paula onnistuisi loistavasti tehtävissään! 1/2021 Ex Nunc

11

Vuosijuhlatoimikunta

Vuosijuhlatoimikunnan tehtävänä on järjestää Justuksen vuosijuhlat yleisvastaavamme, Ninni Luoman, sekä sihteerimme Kristiina Paavilaisen johdolla. Vuosijuhlien järjestämiseen kuuluu muun muassa juhlapaikan hankkiminen, menun suunnittelu sekä ohjelmanumeroiden ja vuosijuhlien jatkojen järjestäminen. Vuosijuhlatoimikunnassa toimii tänä vuonna Kia Rajala, Dante Ra sekä Tytti Maanselkä.

12

Ex Nunc 1/2021

Just Us -kommittén Elin Uusimäki, Linn Ljungars, Oscar Strandback och Aapo Partanen har fått äran att fungera i Just Us -kommittén detta år. De fungerar som hjälpredor för vår evenemangsansvariga, Minea Strömberg. Tillsammans med Minea planerar de olika evenemang, hjälper till på sitzer och ser till att vi i Justus får njuta av roligt och varierande program. Kommittén ansvarar även för årsfestsillisen. Detta år krävs det verkligen kreativitet av Just Us -kommittén, då troligen alla evenemang nu under våren kommer att måsta ordnas på distans. Detta har de dock klarat väldigt bra hittils och kommer att göra det även i fortsättningen!

Trakasseriombud

Som trakasseriombud fungerar detta år Dante Ra och Sami Makkonen. Både Dante och Sami kommer att gå en utbildning under våren för att få fungera i detta ämbete. Deras uppgift är att vara kontaktpersoner med låg tröskel för oss justusiter, ifall någon upplever eller bevittnar trakasserier, mobbning eller diskriminering. Kontakten sker konfidentiellt och inga åtgärder tas utan samtycke.

1/2021 Ex Nunc

13

HÄLSNINGAR

K

uten muissakin opiskelijajärjestöissä myös OVVS:ssä aloitti uusi hallitus vuoden alussa. Tämän vuoden hallitus on kuitenkin hieman poikkeuksellinen Justuksen näkökulmasta, sillä ensimmäistä kertaa Justuksen edustaja toimii OVVS:n hallituksen puheenjohtajana. Toimin tänä vuonna Justuksen OVVS-edustajana, ja tavoitteenani puheenjohtajana ja edustajana on erityisesti selkeyttää OVVS:n toimintaa tavallista opiskelijaa kohtaan sekä lisätä OVVS:n toiminnan vaikuttavuutta ja määrää. OVVS:s mål är att vara en intressebevakare för alla studeranden i Vasa. Vi strävar efter att öka medvetenheten av allmänna teman kring intressebevakning bland studeranden. OVVS organiserar och deltar i olika evenemang och projekt som syftar till att öka välmåendet av studeranden, t.ex. i form av Mösspåläggningen av Topelius på vappen. OVVS saattaa välillä tuntua etäiseltä tavalliselle opiskelijalle, sillä edunvalvontatyömme tapahtuu käytännössä piilossa, eikä ole erityisen näkyvää. Pyrimme kuitenkin tänä vuonna kehittymään tällä saralla ja olemme päättäneet lisätä toimintamme näkyvyyttä somen ja tapahtumien kautta. Suosittelen ottamaan instagramissa @opiskelijanvaasa seurantaan. Päivitämme sinne tietoja toiminnastamme kuten tapahtumistamme ja joistakin tapaamisistamme sidosryhmien kanssa.

14

Ex Nunc 1/2021

Våra teman i år

O

VVS påverkar genom att träffa olika intressegrupper, bl.a. staden, SHVS och politiker, i anslutning till våra aktuella teman. Nu på våren är OVVS:s centrala teman kommunalvalet, välmående av studeranden och bättre studiemiljöer. Vi har också många andra saker som vi främjar med intressegrupper.

K

Kuntavaalit 2021

untavaalit ovat tärkein teemamme nyt keväällä ja tarkoituksenamme on järjestää kuntavaalien alla opiskelijoille suunnatut kuntavaalipaneelit sekä ennakkoäänestysaikana äänestystempaus Domus Bothnicalla. Koronan takia näihin suunnitelmiin voi kuitenkin tulla vielä muutoksia. Lisäksi lähetämme OVVS:n asettamat kuntavaalitavoitteet puolueille ja ehdokkaille, ja keskustelemme ehdokkaiden kanssa tavoitteistamme koronatilanteen ja tekniikan suomien mahdollisuuksien mukaan.

FRÅN OVVS

Välmående för studerande

Lukutiloja opiskelijoille

S

HVS förändrades mycket vid årsskiftet och OVVS träffar SHVS:s distrikstledning för att se till att ändringen går smidigt och studeranden får bra service. Vi diskuterar regelbundet med stadsledningen om olika sätt som kunde förbättra välmåendet av studeranden och staden har bl.a. ett stort projekt på kommande som börjar på hösten. OVVS kommer även att ordna en välmåendeutmaning i april.

O

VVS käy kaupungin kanssa keskusteluja lukutilojen saatavuuden lisäämisestä. Pyrimme erityisesti saamaan lisää lukupaikkoja keskustan alueelle. Julkaisimme aiheesta viime vuoden aikana myös kirjastoaloitteen, jossa ehdotimme kirjaston ottavan käyttöön itsepalvelusysteemin aukioloaikaa pidentääkseen.

Vad kan du göra?

O

VVS viktigaste mål är att Vasa är världens bästa studiestad. Det här målet kan nås bara med bra kommunikation mellan studerande och staden, politiker, SHVS och VOAS. Du kan hjälpa oss genom att ge oss respons på t. ex. stadens eller SHVS:s verksamhet så vi kan ta det fram till behöriga personer.

T

oivon, että antaisitte matalalla kynnyksellä palautetta kaupungin ja YTHS:n sekä OVVS:n itsensä toiminnasta. Yhteyttä voi ottaa myös sähköpostilla tai viestillä. Suosittelen vielä toimintamme seuraamiseksi ottamaan instagramista @ opiskelijanvaasa seurantaan.

@opiskelijanvaasa Teksti: Sami Makkonen, OOVS:n puheenjohtaja ja Justuksen OVVS-edustaja

1/2021 Ex Nunc

15

PAA-PAA

Den mytomspunna historien bakom Pampas nationaldag Text: Linn Ekman, PR- & Infoansvarig i Pampasmaffian r.f. Bild: Pampasmaffian r.f.

V

ar, när och hur uppkom idén till ett av Svenskfinlands största studieevenemang? Varför är den gyllene grepen så oerhört eftertraktad? Hur kommer det sig att Pampas har fått benämningen årets grisigaste fest? I texten nedan kommer jag,

PR- & Infoansvarig i årets Pampasmaffianstyrelse, redogöra för allt du behöver veta inför årets bästa fest i vår kära studiestad Vasa. I slutändan är Pampas nationaldag ett av de populäraste och största studieevenemangen i Svenskfinland som årligen lockar studeranden från hela finlandssvenska kusten. Bakom ordnandet av evenemanget står Pampasmaffian.

16

Ex Nunc 1/2021

"Så som många andra briljanta idéer i Finland, så föddes även idén till Pampas nationaldag i en bastu."

PAMPAS

I

en bastu i Maxmo för närmare 30 år sedan satt ett gäng studeranden och funderade på hur man kunde väcka en gnista i Vasas studieliv. På den tiden var Vasas studieliv

inte lika händelserikt och Vasas befolkning bestod för den delen inte heller av 1/3 studeranden. Vasa hamnade i skuggan av studiestäder så som Åbo och Helsingfors, vilket några eldsjälar ville ha ändring på. Studerandena var av åsikten att Vasa saknade studenttraditioner och studieliv. Så som många andra briljanta idéer i Finland, så föddes även idén till

Kärt barn har många namn, vilket även gäller Pampas nationaldag. Svenskfinlands bästa studieevenemang, årets grisigaste fest eller årets bästa fest – allt är relativt! Tanken bakom Pampas nationaldag var att evenemanget skulle vara en motpol till alla årsfester. Evenemanget var nytänkande och studerandena hakade på en efter en. Första året 1992 hade evenemanget 400-500 deltagare, men det räckte inte länge innan evenemanget fick över 1000 deltagare.

Pampas nationaldag i en bastu.

1/2021 Ex Nunc

17

V

arje år på en fredag i slutet av mars firas således Pampas nationaldag. I år infaller den dagen 26.3.2021, datumet har sedermera ändrats till 23.4.2021 på

grund av pandemin. Vasa brukar fyllas av studeranden från hela Svenskfinland och nästan samtliga studentföreningar har ett finger med i spelet i ordnandet av veckan. Traditionellt sett ordnar studentföreningar sina evenemang under Pampasveckan, så som Syhfilis race, Pre pre pampas, Så ska det låta, Pampascaps, 100-klubben, Pre pampassitzar ( Justus ordnar även prepampassitz!), pampasfrukostar och mellanfester. Pampas blev dock inhiberat år 2020 till följd av Corona och i år kommer evenemanget inte heller kunna ordnas på det sättet studeranden är vana vid.

"Tanken bakom Pampas nationaldag var att evenemanget skulle vara en motpol till alla årsfester."

18

Ex Nunc 1/2021

Pampasveckan kulminerar i Pampas nationaldag. Evenemanget består av en olympiad på Vasa torg, följt av en kvällsfest med några grymma artister i Rewell center samt en sillfrukost dagen efter. I olympiaden tävlar 24 lag om, föru-

S

umma

summarum

är

Pampas

nationaldag

ett

studieevenemang som har satt en stark prägel på Vasas studieliv och samhörigheten bland studeranden. Det är

en vecka per år dedikerad till oss studerande, där det är fullt

tom ära och beröm, den gyllene grepen och vandringspriset.

acceptabelt att gå runt i halare en vecka i sträck, dansa så

I olympiaden ska grenarna ha någon österbottnisk koppling.

länge tyget håller och leva ut studietidens bekymmerlöshet.

Exempel på tidigare grenar har varit att äta gurka, hoppa

I år får vi hålla pampasandan uppe i hopp om att få fira

säck, gå med styltor eller spika spik. Grenarna ska genomfö-

Pampasveckan som vanligt år 2022 då Pampas nationaldag

ras så snabbt som möjligt för att laget ska ha en chans att ta

fyller hela 30 år!

sig vidare i delmomenten.

"Det är en vecka per år dedikerad till oss studerande, där det är fullt acceptabelt att gå runt i halare en vecka i sträck, dansa så länge tyget håller och leva ut studietidens bekymmerlöshet."

1/2021 Ex Nunc

19

Kyselytutkimus

Me kysyimme - Justusiitit vastasivat

Under det gågna året har man inte kunnat missa nyheter om olika undersökningar gällande studerandens välmående. Detta läsår har varit väldigt tungt för oss alla. Såväl nya som äldre studeranden har blivit tvungna att studera mestadels hemifrån och detta sätt att studera har passat andra bättre och andra sämre. Halusimme tämän kyselytutkimuksen myötä saada tietää, miltä etäarki Justusiiteista on tuntunut ja mitä Justusiitit mahdollisesti toivovat tulevaisuudelta opetuksen järjestämisen näkökulmasta. Kaiken kaikkiaan saimme 89 vastausta kyselyymme.

1

Onko opiskelu ollut etänä rankempaa, kuin normaalioloissa? En osaa sanoa 11.2%

Kyllä 52.8%

Ei 36%

2

Jag vill återgå enbart till närstudier efter pandemin. 27 (30,3 %)

Kyllä Ei

0

20

20

43 (48,3%) 27 (30,3 %)

Ei En osaa sanoa

40

16 (18%) 0

60

I framtiden skulle jag gärna studera mha. både distansoch närundervisning.

Ex Nunc 1/2021

3

Haluaisin jatkaa etäopintoja myös pandemian jälkeen? Kyllä

51 (57,3 %)

11 (12,4 %)

En osaa sanoa

4

V

astaukset kyllä ja ei jakautuivat yllättävän tasaisesti tässä kysymyksessä. Enemmistö (52,8 %) ovat sitä mieltä, että opiskelu on etäoloissa ollut rankempaa. Kuitenkin jopa 36 % on kuitenkin toista mieltä. Tämä osoittaa hyvin sen, miten eri tavalla kuluneen vuoden sekä etäopiskelut voidaan kokea.

10

20

30

40

50

77 (86,5%)

Kyllä

9 (10,1 %)

Ei En osaa sanoa

3 (3,4 %) 0

20

40

60

80

U

r diagrammen 3,4 och 5 kan tydligt konstateras att någon slags hybridmodell i de kommande studierna är önskvärd bland Justusiterna. Distansundervisningen har fungerat bra under det gågna året, vilket även kan konstateras vara största delen av Justusiternas åsikt.

75

7

69 (77,5 %)

50

Kyllä 8.6%

Ei 82.7%

Kaipaan opiskelukavereiden tuomaa vertaistukea.

25

80

18 (20,2 %)

2 (2,2 %)

80 (89,9 %)

"

a

60

sa no

20 7 (7,9 %) 2 (2,2 %)

os

aa

sa no a

Ei

0

Jos ei jaksa, niin koittakaa vaan jaksaa" - meemit naurattavat opiskelijoita ainakin vielä toistaiseksi. Huumori onkin yksi erittäin tärkeä osa koko opiskeluaikaa, miksi unohtaisimme sen pandemian ajaksi? Koitetaan jaksaa ja pidetään toisistamme huolta, kunnes voimme taas nauttia normaalista opiskeluarjesta.

En

iagrammien 5, 6 ja 7 perusteella täytyy kuitenkin todeta, että opintojen tuoma sosiaalinen aspekti on kärsinyt pandemian myötä. Useat Justusiitit kokevat motivaationsa opintoja kohtaan laskeneen ja vertaistuen kaipuu on suuri. Onneksemme etäopetus on sujunut lähes ongelmitta tämän lukuvuoden, eikä pandemia ole aiheuttanut pelkästään negatiivisia seuraamuksia.

40

llä

Ei En

os aa

Ky ll

ä

0

D

En osaa sanoa 8.6%

Det känns svårt att hålla studierna isär från den övriga vardagen.

Ky

6

5

Olen motivoituneempi opinnoistani nyt, kuin normalioloissa.

1/2021 Ex Nunc

21

Vaihtokohteena koronan kurittama Espanja Tektsi ja kuvat: Markus Petman

V

uodesta 2017 aloittaessani opiskelun oikiksessa on vaihtoon lähteminen ollut selvää. Kolmantena opiskeluvuonna tuli sitten hakemuksen aika ja päätin hakea ensisijaisesti Espanjaan Valencian yliopistoon (UVA), johon lopulta pääsin. Valencia on yksi Espanjan suurimmista kaupungeista (väkiluku n. 2.5 milj.) ja sijaitsee Espanjan itärannikolla. Vaihtokohteeni valintaan vaikutti eniten Espanjan lämpötilat ja ranta, sekä osittain myös yliopiston tarjoamat kurssit. UVA on muistaakseni Espanjan ainoa vaihtokohde, jossa ei vaadita paikallista kielitaitoa ja kaikki kurssit voi suorittaa englanniksi.

22

Ex Nunc 1/2021

"

10 päivää ennen opetuksen alkua kuitenkin tuli varmistus vaihdon toteutumisesta ja samalla alkoi asunnon ja lentojen metsästys lyhyellä varoitusajalla.

L

oppukesästä koronalukemat lähtivät Espanjassa uuteen nousuun, ja vaihdon toteutuminen oli epävarmaa aina viime metreille saakka. Asiaa ei auttanut myöskään UVAn henkilökunnan lomat elokuussa, joten tietoa ei saanut oikein mistään suunnasta. 10 päivää ennen opetuksen alkua kuitenkin tuli varmistus vaihdon toteutumisesta ja samalla alkoi asunnon ja lentojen metsästys lyhyellä varoitusajalla. Olin myös töissä kerennyt jo puhua, että vaihto tuskin toteutuu ja voisin jatkaa töitä myös syksyllä mutta työnantaja oli onneksi ymmärtäväinen, vaikka lähdinkin ilman kahden viikon irtisanomisaikaa.

VAPAA-AIKA

V

aihdossa arki oli todella erilaista kuin mihin Suomessa oli tottunut. Tähän saattoi tietysti vaikuttaa Espanjan ilmasto suurelta osin ja ettei töissä tarvinnut käydä. Vietin varmaankin yli puolet vapaa-ajastani rannalla. Koska koronan vuoksi suurin osa virallisista opiskelijatapahtumista oli peruttu, tapahtui lähes kaikki uusiin ihmisiin tutustuminen juuri rannalla. Valencian ranta on todella suuri, joten harrastusmahdollisuuksia riitti ja olimme lähes joka päivä pelaamassa rantalentistä tai -futista. Myös rannan punttisalit ja surffipaikat tulivat melko tutuiksi. Välillä myös tykkäsin vain makoilla yksikseni ja kuunnella kirjoja, jos ei sosiaalinen elämä jostain syystä napannut. Rannalla järjestettiin myös paljon erilaisia juhlia ja/tai jatkoja, kunnes ulkonaliikkumiskieltoja tiukennettiin.

V

aikka olen todella iloinen, että vaihto toteutui koronasta huolimatta, niin jäi kokemuksesta kuitenkin puuttumaan ns. kirsikka kakun päältä. Kokoontumisrajoitukset, maskipakko kaikkialla, ravintoloiden lyhyemmät aukioloajat ja yökerhot kokonaan suljettu, Barcelonan ja Madridin alueille ei voinut matkustaa, futispeleihin ei otettu katsojia ja kaikki viralliset opiskelijatapahtumat peruttu. Myös vaihtareiden tutustumisviikot olivat peruttu.

"

Koska koronan vuoksi suurin osa virallisista opiskelijatapahtumista oli peruttu, tapahtui lähes kaikki uusiin ihmisiin tutustuminen juuri rannalla.

E

rasmuksen paikallisosasto järjesti viikonloppuisin useita erilaisia retkiä – joka viikonloppu järjestettiin vähintään yksi hiking-reissu ja toisena päivänä kaupunkikierroksia tai vierailuja viinifarmeille. Kerran kuukaudessa oli myös erilaisia purjehdusmatkoja mutta usein nämä olivat aika kalliita eikä näitä järjestetty osallistujamäärän vähäisyyden vuoksi.

1/2021 Ex Nunc

23

OPISKELU

U

VA:lla opetus toteutettiin koko vaihtoni ajan lähiopetuksena mutta opiskelijoiden tuli pitää maskia päällä koko ajan. Suuremmat massakurssit oli jaettu pienempiin ryhmiin, jotta luokkahuoneiden henkilörajoitukset eivät täyttyneet ja tämän vuoksi täyttä määrää luentoja ei voinut järjestää, mikä johti siihen, ettei kaikkia kurssin asioita keretty käydä läpi.

O

piskelu UVA:lla oli melko erilaista, kuin mihin on tottunut HY:llä. Luennot olivat todella osallistavia ja luennoitsijat kyselivät opiskelijoilta jatkuvasti kysymyksiä ja antoivat erilaisia yksilö tai ryhmätehtäviä. Luennoille täytyi usein lukea etukäteen materiaaleja, jotta luentoa oli helpompi seurata eikä sormi mennyt suuhun, kun kysymys tai tehtävä osui kohdalle. Kursseilla oli myös 80% läsnäolopakko lähtökohtaisesti, ellei ollut jotain pakottavaa syytä ja näitä myös seurattiin usein tarkasti.

V

aativuustaso eri kurssien välillä kuitenkin vaihteli suuresti. Kun jollain kursseilla täytyi tehdä paljon kotiläksyjä, valmistautua luentoihin huolellisesti ja olla aktiivinen luennoilla, joillakin kursseilla luennoitsija vain piti yksin monologia luokan edessä, eikä edes yrittänyt aktivoida opiskelijoita tai vaatia heiltä mitään. Mitään kotiläksyjä näillä kursseilla ei ollut eikä läsnäoloja seurattu – yhdellä kurssilla edes tenttiä ei tarvinnut suorittaa ja saimme kaikki arvosanaksi 7/10.

24

Ex Nunc 1/2021

"

Opiskelu UVA:lla oli melko erilaista, kuin mihin olin tottunut HY:llä. Luennot olivat todella osallistavia ja luennoitsijat kyselivät opiskelijoilta jatkuvasti kysymyksiä ja antoivat erilaisia yksilö/ryhmätehtäviä.

E

spanjassa kurssit arvostellaan asteikolla 1-10, ja viidellä pisteellä pääsee kurssista läpi. Suomeen tultaessa kurssien arvosanoilla ei ollut suurempaa merkitystä, sillä kurssit muutetaan vain muotoon hyväksytty/hylätty.

L

ukukausi alkoi syyskuun puolessa välissä ja luennot kestivät jouluun saakka. Tämän jälkeen oli lukiostakin tuttu ”tenttiviikko” ja kaikki syksyn kurssien tentit suoritettiin tammikuussa parin viikon sisällä ja tällöin ei ollut mitään opetusta. Ensimmäisen luennon ja tentin väliin jäi siis yli 4kk aikaa, joten kurssin aikana oli pakko kertailla useaan otteeseen tai muuten alkupään asiat unohtuivat helposti.

ASUMINEN

U

VA vuokraa opiskelijoille melko edulliseen hintaan huoneita opiskelija-asuntoloista. Nämä ovat usein pieniä yksiöitä tai soluasuntoja, jotka sijaitsevat yliopiston lähellä ja maksavat n. 300-400 €. Asuntoja tuli hakea jo alkukesästä ja haussa priorisoitiin koko lukuvuoden oleskelevia, joten useat vain syyslukukauden viettävät joutuivat vuokraamaan asuntonsa yksityisiltä. Yksityisiltä vuokrattaessa asuntojen hinnat ja kunto vaihtelevat laidasta laitaan mutta usein vuokra oli kuitenkin samaa luokkaa kuin yliopistolta vuokratut. Yksityisiltä vuokrattaessa myös asunnot olivat reilusti suurempi ja samassa asunnossa saattoi asua jopa 5 opiskelijaa.

K

yseiset opiskelija- tai soluasunnot eivät aivan täyttäneet omia kriteerejäni, joten jätin asuntohaun kokonaan välistä. Halusin asua yksin ja tiesin viettäväni suurimman osan vapaaajasta rannalla, joten halusin asunnon läheltä rantaa. Lisäksi asunnossa tuli olla oma terassi mahdollisen ulkonaliikkumiskiellon varalta ja vähintään kaksion kokoinen. Löysin lopulta erittäin mukavan asunnon rannan läheisyydeltä ja kouluunkin käveli vain 20 minuuttia.

LOPUKSI

T

eille, jotka pohditte vaihtoon lähtemistä ja vaihtokohdettanne, suosittelen hakemaan vaihtoon avoimin mielin ja ilman turhia ennakko-odotuksia. Vaihto on paljon muutakin kuin pelkkää opiskelua, joten vaihtopaikan valinnassa kannattaa antaa painoarvoa millaisessa paikassa haluaa viettää puoli vuotta. Itselle vaakakupissa painoi aika paljon ranta, lämpöiset kelit ja Espanjan kulttuuri.

V

aihto-opinnot ovat helpoin tapa kerryttää kansainvälistä kokemusta ja kielitaitoa, sekä mahdollisia tulevaisuuden mahdollisuuksia työskennellä kansainvälisessä ympäristössä, sekä tietysti tutustua muista kulttuureista tuleviin ihmisiin, joten suosittelen todella vahvasti lähtemään! Vaihto-opinnot ovat myös hyvä irtiotto normaalista opiskelija-arjesta, joten tästä saa myös pientä buustia loppuopintoihin. En ole kuullut vielä keneltäkään vaihtarilta, että tätä olisi kaduttanut vaihtoon lähtö.

"

Teille, jotka pohditte vaihtoon lähtemistä ja vaihtokohdettanne, suosittelen hakemaan vaihtoon avoimin mielin ja ilman turhia ennakko-odotuksia.

25

Ex Nunc 1/2021

Parhaat vinkit etäopiskeluun!

Etäopiskeluaikana moni kokee vaikeuksia löytää opiskeluun samanlaista tehokkuutta ja rytmiä kuin lähiopetuksen aikana. Nyt jaankin Justuslaisille omat parhaiksi kokemat vinkkini etäopiskeluarjen helpottamiseksi!

Teksti: Anne Mustonen

1

Toimivan opiskelutyylin löytäminen

V

aikka

etäopiskelu

T

oisinaan on helppo langeta opiskelemaan siten, kuin muut ilman varmuutta

siitä, toimiiko kyseinen tyyli itselle laisinkaan. Suosittelenkin jokaista

tutustumaan erilaisiin oppimistyyleihin – joita netti on pullollaan – ja

etsimään itselleen niistä parhaiten sopivan. Toisille sopii kirjojen kannesta kanteen lukeminen, joillekin saattaa sopia paremmin mind mappien ja muistiinpanojen

työstäminen. Uusin tuttavuus itselleni on niin sanottu active recall -menetelmä, jota monet opiskelijat ovat kehuneet erittäin toimivaksi! Tärkeintä on kuitenkin, että tunnistat oman oppimistyylisi ja toteutat sitä täysillä, jolloin etäopiskelukin sujuu jouhevammin!

toisinaan

mahdollistaa

tavallista

myöhäisemmän

herätyksen ja luentojen aikana on helpompi hukkua älypuhelimen syviin ja ei-niin-produktiivisiin uumeniin, pyri säilyttämään rutiinisi, joita

toteuttaisit lähiopetuksenkin aikana. Herääminen kohtuulliseen aikaan ja pyjaman vaihtaminen edustavampiin vaatteisiin etäluentoja varten auttaa pysymään

fokusoituneena. Jos kärsit aloittamisen vaikeudesta, kannattaa etsiä omasta

rutiinistaan sopiva aika opiskelulle ja sitoutua siihen, että tuohon tiettyyn aikaan on opiskeltava. Kun opiskelulle on löytynyt tietty aika arjen rutiineista, siitä on vaikeampi lipsua!

26

Ex Nunc 1/2021

2

Rutiineista kiinnipitäminen

U

sein opiskeleminen yhdistetään hiljaiseen ja yksinäiseen puurtamiseen

ilman häiriötekijöitä; joskus tämä ei kuitenkaan ole ainoa ja ehdoton totuus, vaan myös opiskelua voi maustaa erilaisin kikoin! Esimerkiksi itse en pidä

täydessä hiljaisuudessa opiskelusta, vaan usein pistän Netflixistä pyörimään sellaisen sarjan, jonka vuorosanat osaan ulkoa ja takaperinkin taustamelua

tuomaan, jotta ajatukseni eivät täydessä hiljaisuudessa pääse yhtä helposti karkailemaan. Läpikoluttu sarja ei myöskään houkuttele katsomaan ruutua! Uusin suosikkikikkani etäluentojen yhteydessä on neuloa, sillä silloin saan käsilleni

jotakin tekemistä, jolloin keskittyminen luennon kuunteluun helpottuu. Se, toimivatko vastaavanlaiset niksit juuri sinulla, on toki yksilöllistä, mutta rohkaisen kaikkia kokeilemaan jotain vähän erilaista, jos etäopiskelu on alkanut tökkimään jo pahasti!

4

Laatu ennen määrää

J

oskus tenttikirjat tuntuvat yhtä pitkiltä kuin Fontanan jonot lauantai-

iltana ja jonon etupään tavoittaminen vaikuttaa mahdottomalta. Kun opiskeltava sivumäärä tuntuu ylitsepääsemättömältä, kannattaa turvautua

vain keskeisimpien asioiden opiskeluun. Usein nämä tärkeimmät seikat löytyvät

esimerkiksi luennoitsijan dioista. Tenttikirjallisuus on usein täynnä myös paljon ylimääräistä informaatiota, jolloin kirjan kannesta kanteen lukeminen voi

enemmän sekoittaa kuin selventää aihetta, joten suosittelenkin keskittymään vain kaikista olennaisimpiin asioihin silloin, kun aikaa koko tenttialueen opiskelulle ei

ole riittävästi. Myös kirjan sisällysluettelosta voi tiukan paikan tullessa vilkaista pääotsikot ja jäsentää opiskeltavaa aihetta niiden avulla.

N

äin lopuksi haluan vielä muistuttaa kaikkia huolehtimaan omasta jaksamisestaan. On täysin ok, jos välillä ei vain jaksa opiskella tai etäsitseille osallistuminen vie voiton lukuhetkestä. Itse tykkäänkin vanhasta kunnon

”tentit voi aina uusia, hyviä bileitä ei” -fraasista, vaikka se näin korona-aikana onkin joutunut vähemmälle käytölle. Elämän ei kuitenkaan ole tarkoitus olla vain

suorittamista ja välillä myös meidän juristinalkujenkin on täysin hyväksyttävää höllätä otetta!

3

Opiskelun "maustaminen"

5

Armollisuus itseään kohtaan

1/2021 Ex Nunc

27

TARVITSETKO OIKEUSAPUA? Onko sinulla ongelmia vuokranantajasi kanssa? Mietitkö työsopimuksen ehtoja tai tarvitset neuvoja jatkotoimenpiteistä? Justuksen oikeusapu auttaa sinua!

Justus ry/r.f. on Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan Vaasan yksikössä opiskelevien opiskelijoiden ainejärjestö. Oikeusaputoimikunta koostuu yhdistyksen jäsenistä. Autamme sinua esim. sopimus-, perhe- tai perintöasioissa ja vuokra- tai työsopimuksiin liittyvissä asioissa, sekä opintotukea koskevissa kysymyksissä.

Neuvomme sinua sähköpostitse, suomeksi tai ruotsiksi. Toimikunta ei laadi asiakirjoja asiakkaiden puolesta eikä edusta asiakkaita, mutta asiakirjojen laadintaa varten annetaan oikeudellista neuvontaa, asiakkaiden asiakirjoja tarkastetaan ja annetaan neuvontaa jatkotoimenpiteisiin. Voit ottaa yhteyttä meihin nettisivuillamme: www.justusvasa.fi/oikeusapu/

Ota yhteyttä: www.justuswasa.fi/oikeusapu/

1/2021 Ex Nunc

28

nunc point Ina Seppänen

Hur trygga traditionernas fortsatta levnad?

G

ulishösten började lovande med olika och kastar bollen till oss. Inte är det naturligtvis evenemang som gulisintagningen, så att alla äldre studeranden flyttar söderut, men Phörsta sitzen och Justusloppet. största delen gör det, och då måste vi se till att Efter coronautbrottet i Vasa har evenemangen de yngre studeranden åtminstone är medvetna förflyttats online eller blivit återkallade tills om vad som komma skall i form av evenemang vidare. Tragiska året 2020 är nu bakom oss, och traditioner, även om vi inte nödvändigtvis men 2021 ser inte direkt bättre ut för tillfället. skulle ha upplevt dem själva. Vad händer till Justus olika traditioner när de Hur kunde man då alltså bidra till tradiflesta av de äldre studeranden flyttar bort från tionernas fortsatta levnad? Detta är en tanke Vasa och årets gulisar stannar kvar och borde ta som har väckts hos mig då och då efter årsshand om allt? kiftet. Särskilt efter att halaringivningen blev Vi, årets gulisar, som började studera förflyttad har jag själv och andra gulisar, varit här under hösten 2020 oroliga över ordnandet av har ju inte upplevt Det kräver kreativitet men även kommande evenemang och ens hälften av de olika traditioner. uthållighet av var och en av oss för evenemang som normalt Ordnandet av onlineevenehade ägt rumt. Hur ska att vi ska kunna upprätthålla vår mang har fungerat relativt vi se till att traditionerna bra. På detta sätt har vi dyrbara Alla Med -anda. fortsätter leva och att de lyckats ordna ens ett par kommande gulisarna, evenemang där man fått men även detta årets gulisar, ska få uppleva allt se justusiter via skärmen men detta är ju såklart som vi dels gått miste om detta år? inte det mest optimala läget. Läget blir inte katastrofalt om pandeDet kräver kreativitet men även uthållighet min lugnar ner sig till hösten. Det bästa som av var och en av oss för att vi ska kunna upprätkunde hända är att vi skulle få vaccinerat en stor thålla vår dyrbara Alla Med -anda. För att updel av den äldre befolkningen i vårt land och vi prätthålla den positiva andan, vår ämnesförening kunde få leva den senare delen av våren ett norär känd för, kräver det eventuellt att man deltar malt studieliv, men detta ser tyvärr nog enbart på ett eller annat överlopps Zoom -möte och ut som önsketänkande. Under kommande höst distans sitz, vilka kanske inte är de mest lockanhar vi såklart en del av tredje årets studeranden de evenemangen, men ge dessa en chans! Du kvar i Vasa och vi kommer ju att samarbeta med kommer kanske att bli överraskad hur roligt det dem, då de upplevt en större bit av ett “normalt är då din inställning är positiv! studieliv” än vi. Detta kommer att underlätta Avslutningsvis måste konstateras att oron av traditionernas fortsatta levnad i Justus läget är svårt för oss alla men läget kommer nog men även utanför vår ämnesförening. att normaliseras förr eller senare. Vad gäller tra Däremot, om pandemin i Finland inte ditionerna och ordnandet av evenemang i framunderlättar till hösten kommer det att försvåra tiden kommer det säkert att kräva lite extra av vårt arbete att upprätthålla traditionerna. I värsoss som inte själv upplevt så mycket ännu, men ta fall skulle det nuvarande läget forsätta ända hur bra känns det inte sedan då man lyckas med tills våren 2022, då största delen av tredje årets det. studeranden eventuellt flyttar till Helsingfors

1/2021 Ex Nunc

29

§

PERUSOIKEUDET

30

Ex Nunc 1/2021

Sisältö Innehåll

Luonto oli suomalaisille itsestäänselvyys - saiko korona ymmärtämään sen merkityksen? Helena Lahti

s. 32-35

Working with pride -a year-round commitment to promoting equality Henna Jovio, Senior Associate, Borenius

s. 36-37

Personintervju: Grundläggande rättigheter - helhetsbedömning och respekt Ulrika Krook, umiversitetslärare vid Social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet

s. 38-39

Vastaamoläckan ur en juridik- och psykologistuderandes perspektiv Minea Strömberg

s. 40-41

Mitä kuuluu ylioppilaskunnan pakkojäsenyydelle? Riikka Kokko, eläinlääk. yo, HELPin tiedottaja

s. 42-43

31

Ex Nunc 1/2021

Luonto oli suomalaisille itsestäänselvyys – saiko korona ymmärtämään sen merkityksen? Teksti: Helena Lahti

T

iesitkö, että laajat jokamiehenoikeudet ovat hyvin erityislaatuinen piirre Suomessa ja Suomen oikeusjärjestelmässä? Vain muissa Pohjoismaissa ihmisillä on samankaltaiset oikeudet liikkua luonnossa ja esimerkiksi marjastaa ja sienestää kuin Suomessa. Muissa EU-maissa sekä erityisesti EU:n ulkopuolella luonnossa liikkuminen on paljon rajoitetumpaa. Toisen maille meneminen saattaa olla sakon uhalla kielletty puhumattakaan vaikkapa telttailusta tai tulenteosta. (MTV uutiset, 2013).

J

"

Kun kuntosalitreenit ja ulkomaan reissut on jouduttu jättämään väliin, on niin liikuntaa kuin elämyksiäkin haettu luonnosta.

okamiehenoikeudet ovat olleet Suomessa maantapa jo vuosikymmeniä. Nykyisin myös perustuslaki ja muu lainsäädäntö, kuten esimerkiksi luonnonsuojelulaki ja rikoslaki, ohjaavat ihmisten oikeutta liikkua luonnossa. Ei ole siis ihme, että suomalaiset saattavat pitää näitä oikeuksia itsestäänselvyytenä. Viimeistään koronapandemia on kuitenkin saanut monet ymmärtämään, kuinka arvokasta luonto onkaan. Kun kuntosalitreenit ja ulkomaanmatkat on jouduttu jättämään väliin, on niin liikuntaa kuin elämyksiäkin haettu luonnosta. Ihmiset ovat löytäneet kansallispuistot, näkötornit, luontopolut ja nuotiopaikat. Ihmiset ovat ymmärtäneet, että luonnosta saa irti paljon muutakin, kuin vain liikkumisen hyödyn ja ilon: mukavaa vapaa-ajanvietettä, upeita maisemia, vaihtelua ”kotoiluun” ja pakotietä vallitsevasta maailmantilanteesta. Luonnossa liikkuminen on myös yksi turvallisimmista tavoista tavata läheisiä turvaväleineen kaikkineen. Mikä vaikutus tällä on ollut ja tulee olemaan luonnolle ja sen monimuotoisuudelle sekä ihmisten ja luonnon väliseen suhteeseen? Onko jokamiehenoikeuksilla tähän jotain yhteyttä?

32

Ex Nunc 1/2021

Luonnon monimuotoisuus on vaarassa köyhtyä

L

uonnon monimuotoisuus tarkoittaa ekosysteemien, lajien ja geenien kirjoa maailmassa tai tietyssä luontotyypissä. Kasvi- ja eläinlajeilla on jokaisella oma tehtävänsä luonnossa ja paikkansa ravintoketjussa. (Euroopan ympäristökeskus, 2020; WWF). Suomessa luonnon tuntomerkkejä ovat esimerkiksi havumetsät, tuhannet järvet ja suurpedot. Luonnon monimuotoisuus on hyvin tärkeää yhteiskunnalle ja ihmisten hyvinvoinnille. Se tuottaa ylläpitäviä palveluita ja hoitaa ekosysteemiä. Luonnon monimuotoisuus on kuitenkin jatkuvan uhan alla ja vaarassa köyhtyä. Köyhtymisen taustalla on luontotyyppien muutokset, jotka aiheutuvat muun muassa saastumisesta, ilmastonmuutoksesta, rakentamisesta ja luonnon liiallisesta hyväksikäytöstä. (Euroopan ympäristökeskus, 2020). Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisellä on vakavia seurauksia. Lukuisat eläin- ja kasvilajit ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon, mikä voi sekoittaa koko ekosysteemin. Esimerkiksi Suomessa lahopuu on vähentynyt merkittävästi metsänhoidon vuoksi, ja lukuisat metsälajit ovat riippuvaisia juuri lahopuusta. Tällaisilla seurauksilla on vaikutuksia myös ihmisiin. Luonnon monimuotoisuus mahdollistaa esimerkiksi hengityskelpoisen ilman, lääkeaineita, ruokaa ja puhdasta vettä. Ihmisten elämää, terveyttä ja hyvinvointia ylläpitävät seikat ovat vaarassa. (WWF).

"

Luonnon monimuotoisuus mahdollistaa esimerkiksi hengityskelpoisen ilman, lääkeaineita, ruokaa ja puhdasta vettä. Ihmisten elämää, terveyttä ja hyvinvointia ylläpitävät seikat ovat vaarassa.

M

aailmalla ja Euroopassa on kuitenkin onneksi herätty tähän vakavaan ongelmaan. Luonnon suojelemiseksi on luotu lukuisia strategioita, sopimuksia ja ohjeistuksia. Esimerkiksi EU:n luonnon monimuotoisuutta koskeva strategia vuoteen 2020 tavoitteli muun muassa ekosysteemin ennallistamista sekä luonnon, maan ja merten resurssien kestävää käyttöä maa-, metsä- ja kalataloudessa. (Euroopan ympäristökeskus, 2020). Kuuluisa vuonna 2016 solmittu Pariisin ilmastosopimus puolestaan pyrkii vähentämään päästöjä ja tekemään muita toimia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. (WWF).

Koronakevät muutti suomalaisten luontosuhdetta ja vähensi luonnon kuormitusta

Y

mpäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen teettämän luontosuhdebarometrin tulokset keväältä 2020 osoittavat, että koronakevät todella muutti suomalaisten suhdetta luontoon myönteisemmäksi. Kysely selvitti suomalaisten suhdetta luontoon, sen monimuotoisuuden turvaamiseen ja siihen, miten vastuut tulisi jakaa eri tahojen välillä. Kyselyyn vastasi noin tuhat henkilöä eri sukupuolista, ikäluokista, asuinkunnista ja koulutustaustoista. Kyselyn tuloksia verrattiin vuonna 2018 tehtyyn vastaavaan tutkimukseen.

1/2021 Ex Nunc

33

L

uontosuhdebarometrin mukaan luonnossa halutaan eniten rauhoittua ja harrastaa liikuntaa. Nämä ovatkin juuri ne ajanvietteet, joita monet ovat korona-aikana kaivanneet. Erityisesti nuoret, alle 25-vuotiaat, ovat koronakevään myötä tulleet enemmän tietoisiksi luonnon tilasta ja pitävät sitä tärkeänä. Heidän luonnossa liikkumisensa on kasvanut merkittävästi (n. 3 %) edelliseen kyselyyn verrattuna. Neljäsosa vastaajista kertoo kokeneensa koronapandemian muuttaneen heidän suhdettaan luontoon positiivisesti. Erityisesti heidän liikkumisensa luonnossa sekä luonnon ja luontokohteiden arvostus on kasvanut. Vaikka lähistön viheralueet ja puistot ovat tutkimuksen mukaan suomalaisille tärkein luontoalue, myös muun muassa kauempana olevien virkistysalueiden ja talouskäytössä olevan tavallisen luontoympäristön suosio on noussut vuoteen 2018 verrattuna. Kauempana sijaitsevilla, mutta päivässä tavoitettavilla virkistysalueilla liikutaan yhä useammin. Tämä on merkki siitä, että tavanomaisten lähipuistolenkkien lisäksi ihmiset ovat koronakevään myötä alkaneet kaivata luonnolta monipuolisempia kokemuksia. Ihmiset ovat valmiita matkustamaan kauemmas päästäkseen esimerkiksi metsäpoluille tai laavuille.

M

yös konkreettisia vaikutuksia luonnolle on ilmennyt. Esimerkiksi teollisuustuotanto, lentäminen ja autoilu ovat vähentyneet, mikä vähentää puolestaan päästöjä ja saasteita. Esimerkiksi Himalajan vuoristo on näkynyt paikkoihin, josta sitä ei aiemmin ole voinut nähdä. Suomessa pakokaasuista peräisin olevan typpioksidin pitoisuus ilmassa laski 40 % jo ennen Uudenmaan eristämistä. Kaupunkien ilmanlaatu on parantunut merkittävästi ja kasvihuonepäästöt ovat pienentyneet. (Suomen luonto, 2020). Yle kirjoitti huhtikuussa 2020 koronapandemian vähentävän päästöjä enemmän kuin maailmansota, lama tai mikään muukaan aiemmista talouskriiseistä. Päästöjen arvioidaan laskevan lähes kaksi miljardia tonnia, mikä vastaa kuutta prosenttia koko maailman päästöistä vuonna 2019. Vaikutuksia on myös meidän omilla valinnoillamme: Sitran mukaan esimerkiksi yksi etätyöpäivä viikossa vähentää keskivertopäästöjä noin prosentilla vuodessa. Viikoittain kolme ravintoloista noudettua, muutoin hävikiksi joutuvaa ylijäämäannosta pienentää vuosittaista hiilijalanjälkeä noin prosentin.

Koronan ja luonnon kohtelun välillä on yhteys

Y

ksi mielenkiintoinen seikka,mitä kaikki eivät välttämättä ole tulleet ajatelleeksi, on se, että koronaviruksen ja muiden samankaltaisten eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien leviäminen lähtee juuri siitä, mitä me olemme pandemian vallitessa oppineet arvostamaan: luonnosta ja siitä, miten me sitä kohtelemme. Muun muassa metsäkato, villieläinten elintilan pieneneminen ja luonnonvarojen kestämätön käyttö suurentavat tartuntariskiä. Samat syyt köyhdyttävät luonnon monimuotoisuutta, josta monet tuntuvat edellä esitetyn kyselyn mukaan olevan huolissaan. Koronapandemiasta on monesti syytelty vain Kiinaa ja Wuhanin kaupungin villieläintoria (WWF), joilla todennäköisesti onkin ollut oma vaikutuksensa pandemian alkuun. Todellisuudessa kuitenkin taustalla on jotain paljon suurempaa. Me ihmiset yhdessä ja se, miten olemme käyttäneet luonnonvaroja, sai aikaan pandemian leviämisen.

34

Ex Nunc 1/2021

M

utta mitä tapahtuu koronan jälkeen? Maailma ei ole enää entisellään, se on varmaa. Takuuvarmasti ihmiset kuitenkin esimerkiksi palaavat etätöistä toimistolle, ulkotreeneistä kuntosalille ja kotimaanmatkailusta ulkomaanmatkailuun, mikä tarkoittaa päästöjen kasvua ja jopa luonnon jäämistä unholaan. Mutta voisiko koronapandemia herättää ihmiset huolehtimaan luonnosta edes hieman paremmin korona-ajan jälkeenkin? Eikä vain sen takia, jottei luonnon monimuotoisuus köyhtyisi enempää, vaan myös sen takia, ettemme enää koskaan joutuisi kokemaan mitään vastaavaa. Vai toimiiko pandemia samaan tapaan kuin keltaisen lehden lööppi: kun juoru käy ilmi, sillä mässäillään juorupalstoilla kyllästymiseen asti, mutta kun asia laantuu, ihmiset myös unohtavat sen hyvin nopeasti. Muistammeko enää mitään korona-ajasta vaikkapa kahden vuoden kuluttua? On vaikea uskoa, että näitä aikoja hevillä unohtaisi, mutta ei olisi toisaalta ensimmäinen kerta, kun niin kävisi.

Jokamiehenoikeudet ja luontoon liittyvät lait oikeuttavat, mutta myös velvoittavat

J

okamiehenoikeuksia on pidetty vahvasti suomalaisten kansallisena perusoikeutena (Yle, 2018). Vaikkei niitä ole suoraan lakiin kirjoitettukaan, pohjaa voi hakea esimerkiksi perustuslain 9 §:ssä säädetystä liikkumisvapaudesta; jokaisella on vapaus liikkua maassa. Tähän kulttuuriin ihmiset ovat kasvaneetkin, sillä enempiä ajattelematta tiedämme, miten toimia luonnossa (Yle, 2018). Etenkin näin korona-aikana voisi olla aika iso shokki, jos jokamiehenoikeuksia yhtäkkiä kavennettaisiinkin. Mitä jos emme saisikaan enää lähteä koiran kanssa lähiluontopolulle, poimia mustikoita talveksi pakastimeen tai telttailla? Tällainenkin skenaario voisi olla mahdollinen luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Kuitenkin juuri me ihmiset voimme vaikuttaa siihen, ettei näin tapahtuisi.

P

erustuslain 20 §:n mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Sen lisäksi, että olemme oikeutettuja liikkumaan luonnossa, olemme siitä myös vastuussa. Tätä mieltä oltiin myös edellä esitetyssä luontosuhdebarometrissa. Vaikka luonnon ongelmien ja riskien edessä saattaa tuntea itsensä pieneksi, on juuri pienilläkin teoilla merkitystä. Voimme vaikuttaa ympäristöön arkisilla valinnoillamme: kierrättämällä roskia, ostamalla hävikkiruokaa, suosimalla julkista liikennettä tai pyöräilyä ja niin edelleen. Voi tuntua siltä, ettei tällaisilla yksittäisillä valinnoilla ole merkitystä, mutta siinä se kompastuskivi onkin. Jos jokainen ajattelisi tällä tavoin, ei ainakaan tapahtuisi yhtään mitään. Mutta jos jokainen ajattelisi, että käytänpä kestokassia muovikassin sijaan, on se jo iso askel kohti kestävämpää ja rikkaampaa luontoa tulevaisuudessa.

Kun koronapandemia joskus vihdoin jää taaksemme, emme varmastikaan muistele sitä kovin hyvällä. Vaikka virus on ollut kova kolaus maailmalle ja ihmisiin, voimme yrittää kuitenkin löytää siitä jotain positiivistakin. Se on todella vaikuttanut luontosuhteeseemme. Suomalaiset eivät enää pidä luontoa ja jokamiehenoikeuksia itsestäänselvyytenä samalla tavoin kuin ennen. Ne ovat arvoja, joita tulee vaalia koronapandemian jälkeenkin. Jottemme ikinä enää joutuisi kokemaan vastaavaa.

1/2021 Ex Nunc

35

Working with pride - a year-round commitment to promoting equality

A

s lawyers and law students know, the rule of law calls for the equality and other fundamental rights of every citizen to be protected – everything we do in our profession is, at its core, based on protecting the rule of law. As the Finnish Bar Association puts it, attorneys are essential for upholding the strong constitutional state of Finland. 36

Ex Nunc 1/2021

B

orenius is one of the main partners of

the Helsinki Pride Community, a nongovernmental expert organisation whose

goal is to eliminate the inequality faced by sexual

and gender minorities (LGBTI persons) in all aspects of culture, language and society. Our pro bono cooperation with the Helsinki Pride

Community is one way for us to uphold equality – a goal that is at the heart of our core values.

Is the legal profession ready for rainbows?

F

or me personally, the legal profession had always seemed to be afraid of publicly supporting Pride. During the Helsinki Pride week, there would be the occasional social media post, but it felt more like pink washing than actual involvement, not that these baby steps are not important. Perhaps the colourfulness of the Pride Week was too much for the traditionally conservative profession. However, considering that LGBTI persons are still subject to several inequalities (including in the eyes of Finnish law), I felt that something had to be done to make it clear that we as attorneys stand with LGBTI persons and support their equal rights. Motivated by this, I suggested to our Managing Partner Casper Herler that we could become one of the partners of the Helsinki Pride Community. I am so proud that this suggestion became a reality when we partnered with the Helsinki Pride Community for the first time in 2019. The Helsinki Pride Community is more than glitter and sequins

However, the Helsinki Pride Community does so much more although Pride is also an all-year labour of love for them. For example, they offer diversity training and work with LGBTI youth and asylum seekers. All of these activities translate into a year-round need for legal support, which we are happy to provide.

Why do pro bono work on equality issues?

T

his kind of pro bono cooperation is meaningful and rewarding for an attorney. Firstly, it enables us to get involved with human rights issues that are at the heart of our profession – even if they might not be that evident in the daily work of corporate attorneys. Secondly, it allows us to tackle challenging legal questions. As the Helsinki Pride Week grows in scope each year, its legal aspects become more complex. As such, it is also professionally rewarding to be involved in resolving these issues. We hope to see more law firms join us in publicly and actively supporting the LGBTI movement in coming years.

T

o the outside world, our cooperation with the Helsinki Pride Community is most obvious during the Helsinki Pride Week, which is the most attended public event in Finland. During Pride, we discuss the event itself as well as our involvement and LGBTI issues in our social media. For example, last year we ran an Instagram campaign highlighting the laws that impact the rights of LGBTI persons in Finland.

Henna Jovio Borenius, Senior Associate 1/2021 Ex Nunc

37

PERSONINTERVJU Grungdläggande rättigheter - helhetsbedömning och respekt Under senase tid har vi kunnat lägga märke till att grundlagen och grundlagsutskottets värderingar om grundlagsenlighet har fått stor uppmärksamhet till följd av pandemin. Vi intervjuade Ulrika Krook, universitetslärare i rättsvetenskap vid Socialoch kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet, om vilken status de grundläggande fri- och rättigheterna egentligen har i Finland och hur väl allmänheten kan anses känna till dem.

Hur ser du i allmänhet på de grundläggande rättigheternas status och respekt för dem i Finland? Ulrika anser att de grundläggande fri- och rättigheterna redan länge haft en stark ställning i det finländska samhället samt att vetskapen om dem bland allmänheten har stigit, speciellt under de senaste åren. Respekten för Finlands grundlag är av väldigt hög grad, vilket vi speciellt under senaste tid har kunnat lägga märke till. Ulrika vill ändå poängtera att man ändå relativt lätt har en uppfattning om att det inte finns någon större problematik kring dessa rättigheter i Finland.

§

- Vi måste kunna förstå oss på bredden av mänskliga och grundläggande rättigheter i Finland. Grunden för förståelsen för dem och deras status i vårt samhälle är att förstå sig på att de verkligen utgör rötterna för all lagstiftning i Finland, säger Ulrika.

Även om vetskapen om de grundläggande fri- och rättigheterna kan anses ha stigit hos medborgarna i Finland ser Ulrika ändå en brist i kunskapen om vad de egentligen innebär och hur de ska tillämpas i konkreta situationer. Vad stärkandet av vetskapen i praktiken skulle gå ut på är dock en annan fråga. 38

Ex Nunc 1/2021

- Grundläggande rättigheter är ju en del av vår vardag. Det som man kanske inte kommer att tänka på är att i en del fall berör olika yrkesgruppers etiska koder grundläggande rättigheter, t.ex. rätten till en rättvis rättegång. Denna rättighet tillgodoses oavsett vad själva rättegången och fallet som domstolen behandlar berör, poängterar Ulrika. Vad tycker du personligen att har varit pandemins värsta följd ur ett grundrättighetsperspektiv? - Var och en har blivit påverkad av pandemin på ett eller annat sätt, det är ofrånkomligt, men de som verkligen drabbats mest av den rådande situationen kan sägas vara barn, unga, åldringar samt personer med funktionsnedsättning, säger Ulrika. Det som Ulrika tycker att även är värt att poängtera, vad gäller följder i allmänhet, är att vi å ena sidan har följder som syns omedelbart och å andra sidan följder som kommer att bli synliga först efter flera år. Situationen med de persongrupper som nämndes ovan är tyvärr den att följderna kommer att drabba dem och samhället ännu efter flera år och detta är alarmerande.

Hur ser du på jämlikheten mellan individer i Finland och hur har denna rättighet påverkats av pandemin? - Som redan nämndes har pandemin påverkat var och en på ett eller annat sätt och här kommer frågan gällande jämlikhet in. Vi kan se på jämlikhetsaspekten som jämlikhet mellan olika grupper i samhället men även på jämlikheten mellan individer inom samma grupp. Det som har varit mycket på tapeten är skolorna och speciellt skillnaderna i kommunerna och hur de hanterat situationen med pandemin, konstarerar Ulrika. Förblir tolkningen och tillämpningen av de grundläggande rättigheterna till och med för teoretisk och svårbegriplig ibland? Det som har varit medel för diskussion redan länge är ifall vi inom vår profession använder oss av ett språk som inte alla är kapabla att förstå. Vi kunde tillsammans med Ulrika konstatera att svaret på den frågan lutar fortfarande mera mot ja. - Det är ju inte bort av oss jurister att även de som inte har studerat juridik skulle förstå sig på våra beslut och det språk vi använder oss av, säger Ulrika. Det som även är ett ofrånkomligt faktum är att ingenting i juridiken är helt svarvitt, utan vi rör oss på en "gråzon" där det ofta inte finns ett rätt eller fel svar. Denna diskussion kan delvis även kopplas till de grundläggande rättigheterna då man inte kan tolka dem kategoriskt, utan en helhetsbedömning krävs, där man tar de grundläggande rättigheterna som helhet i beaktande.

Ulrika Krook utanför Social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet.

Tycker du man har gjort "tillräckligt" för att se till att utbildningen kommer att hålla dess höga status i Finland även efter pandemin? - Komplexiteten av denna fråga och även dess svar är enormt. Under det gågna året har vi varit, och är fortfarande, tvungna att balansera mellan väldigt utmanande frågor. Jag skulle ändå villa lyfta fram helhetsbedömningen av de grundläggande rättigheterna, vilket jag tycker är centralt då de kommer till komplexa frågor och tolkning av grundläggande och mänskliga rättigheter, säger Ulrika. En intressant poäng som Ulrika lyfter fram under intervjun är att man ska akta sig för att tolka rätten till liv "enbart" ur pandemisynvinkel. Vi får inte glömma hur rätten till liv ser ut ur ett familjeperspektiv då vi är tvungna att spendera mer tid hemma och där omständigheterna inte är trygga. Avslutningsvis... Helhetsbedömning är A och O då det kommer till att tolka grundläggande rättigheter och fatta beslut som berör eller till och med äventyrar respekten för dem. 1/2021 Ex Nunc

39

Vastaamoläckan ur en juridik- och psykologistuderandes perspektiv

D

en första kursen vi går på juridiska fakulteten i Helsingfors är kursen i statsförfattningsrätt. Det lades redan i detta skede betoning på hur viktiga mänskliga rättigheter är. Grundlagens andra kapitel innehåller de grundläggande fri- och rättigheterna. Rätt till liv, arbete och yttrandefrihet för att nämna några stadgas alla i finska grundlagen. I denna artikel ska jag diskutera om hur dessa rättigheter kränktes i samband med den omtalade Vastaamoläckan i oktober. Det är dock givet att det först måste klargöras om händelseförloppet i samband med läckan och varför detta har väckt så pass mycket uppståndelse. Inför denna artikel har jag intervjuat min jämngamla bonussyster som studerar första året psykologi på Helsingfors universitet.

Vad?

V

astaamoläckan ägde rum under oktober där psykoterapicentret blivit utsatt för utpressning och dataintrång. Detta resulterade att flera än 300 patienters personuppgifter och journaler publicerades på det engelska Tor-nätverket.

"

Vastaamoläckan har slagit hårt mot kampen att avstigmatisera psykoterapi. 40

Ex Nunc 1/2021

K

ira Schalin kommenterar läckan enligt följande: ”Vastaamoläckan har slagit hårt mot kampen att avstigmatisera psykoterapi. Tröskeln att söka hjälp för psykiska problem, eller att söka sig till terapi överhuvudtaget, är i många fall väldigt hög och att någonting sådant här sker sänker inte direkt tröskeln. Framför allt har händelsen såklart varit väldigt jobbig för de drabbade, varav många redan till att börja kämpat med sitt psykiska välmående. Dessutom påverkar läckan bilden av psykoterapins tillförlitlighet mer allmänt i samhället. Som många säkert vet, behandlas för tillfället ett medborgarinitiativ för att göra psykoterapiutbildningen gratis, något som i dagsläget kostar tiotusentals euro. Läckan har utan tvekan haft en negativ effekt på att få medborgare att inse psykoterapins samhälleliga betydelse”.

Psykoterapi verkar vara en speciell form av behandling, är det möjligt att få psykoterapitjänster via den offentliga sektorn? "Det är möjligt men det som i praktiken händer är att offentliga sektorn betalar för att en patient ska gå till ett privat psykoterapicenter”, säger Schalin.

E

nligt grundlagens 19 § om rätt till social trygghet skall det allmänna, enligt vad som närmare bestäms genom lag, tillförsäkra var och en tillräckliga social, hälsovårds och sjukvårdstjänster samt främja befolkningens hälsa. Det kommer knappast som en överraskning för någon att offentliga sektorn erbjuder dessa tjänster. Här uppstår dock en gråzon eftersom offentliga sektorn inte i regel erbjuder psykoterapitjänster utan patienten får en remiss till ett privat psykoterapicenter. Är det verkligen skäligt att ett privat psykoterapicenter får ta på sig hela ansvaret för denna läcka och den skada den har lett till? Det är ju trots allt det allmännas syfte att främja befolkningens hälsa. Ifall många patienter får en remiss till ett privat psykoterapicenter och denna behandlingsmetod har visat sig vara effektiv kan jag inte hjälpa att ställa en retorisk fråga angående skäligheten i detta fall.

T

rots att det stadgas i grundlagen om rätt till social trygghet är detta en rättighet som kan vara avsevärd svår att verkställa i praktiken, speciellt i samband med psykiska sjukdomar. Som Schalin redan nämnt är tröskeln att söka hjälp för psykiska besvär ofta hög och trots att vi kanske inte vill erkänna det finns det fortfarande ett stigma kring psykisk ohälsa. Det går inte att ifrågasätta om denna läcka har äventyrat tilltron till psykoterapi och annan vård för patienter med psykisk ohälsa överlag. Detta leder i sin tur till att förvekligandet av mänskliga rättigheten till social trygghet försvåras betydligt.

Text: Minea Sundström 1/2021 Ex Nunc

41

Mitä kuuluu ylioppilaskunnan pakkojäsenyydelle?

Y

liopistolain mukaan jokaisen opintoja suorittavan on kuuluttava ylioppilaskuntaan. Lukuvuosiilmoittautumisen yhteydessä tulee maksettavaksi pakollinen ylioppilaskunnan jäsenmaksu, eikä jäsenmaksuja ole herunut ylioppilaskunnalta takaisin eroa ylioppilaskunnasta anoessa. Automaatiojäsenyydeksi nykyistä jäsenjärjestelmää ei kuitenkaan haluta tituleerattavan, koska pakkojäsenyys kriittisesti rajoittaa perustuslaillista oikeutta olla kuulumatta johonkin yhdistykseen. Ei liene yllätys, että myös vaasalaisten oikeustieteen opiskelijoiden etua edistävä Edustajistoryhmä HELP on seurannut ylioppilaskuntien keskustelua automaatiojäsenyydestä, ja samalla tilannetta Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa (HYY).

HYYssä pakkojäsenyyteen herättiin suuremmassa mittakaavassa vuoden 2020 lopussa, edustajistovaalien alla. Vaalikoneeseen syötettävä mielipide pakkojäsenyyden tilasta erotteli edaattorikandidaatteja ja toi ryhmien vaaliohjelmiin linjauksia, useimmiten pakkojäsenyyden poistamisen puolesta. Viimeaikaisissa uuden edustajistokauden kokouksissa onkin ollut paljon puhetta pakkojäsenyyden tunnustamisesta ja haastavuuden tunnistamisesta: aihe on ollut pinnalla niin ylioppilaskunnan talousarvion, linjapaperin, Ylvan omistajastrategian sekä viimeksi keskipitkän aikavälin taloussuunnitelman (KTS) hyväksymisen yhteydessä.

42

Ex Nunc 1/2021

P

ian julkaistava OKM:n selvitys yliopistolain uudistamistarpeesta ratkaissee, miten ylioppilaskuntien pakkojäsenyydelle käy. Oletettavaa on, että pakkojäsenyyksiä lähdetään purkamaan, sillä perustuslakivaliokunta on aikaisemmassa lausunnossaan todennut, että ilman terveyspalvelujen tuottamista YTHSuudistuksen jälkeen automaatiojäsenyys on heikolla juridisella pohjalla. Suurin isku pakkojäsenyyttä vastaan lienee kuitenkin tullut jo vuonna 2014, kun perustuslakivaliokunta lausunnossaan (PeVL 24/2014) totesi, että pakkojäsenyys ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntiin olisi ristiriidassa perustuslaissa turvatun negatiivisen yhdistymisvapauden kanssa. Yliopisto-opiskelijat eivät siis ole yhdenvertaisessa asemassa muihin korkeakouluopiskelijoihin verrattuna, mikä on kovin merkillinen tilanne.

T

aloudelliselta kannalta tarkasteltuna HYYllä on kuitenkin varsin hyvä tilanne, mikäli pakkojäsenyys poistuu ja yhä useampi päättää jättää liittymättä ylioppilaskuntaan: käyttörahaston puskurivarat ovat turvaamassa mahdollista jäsenmaksutuottojen katoa, ja Ylvalta tulouttamalla voidaan saada lisäapua tasapainotteluun jatkuvan toiminnan rahoituksessa. Lisäksi edustajiston kokouksessa 2/21 KTS:aan kirjattiin poikkeustilanteiden alle, että ”[y]lioppilaskunnan budjettia aletaan tarkastelemaan kriittisesti sen varalta, että automaatiojäsenyys poistuu ennen vuotta 2025”. Varautuminen pakkojäsenyyden poistumiseen alkaa.

Varakkaana ylioppilaskuntana HYY selvinnee siis eteenpäin, mutta millaista toimintaa väheneville jäsenille kannattaisi tuottaa? HYYssä jäsenyyden tulevaisuus onkin vahvasti kytköksissä Jäsenmaksuton HYY 2025 -tavoitteeseen, eli siis pakollisesta jäsenmaksusta luopumiseen. Jäsenpakoa ehkäisisi myös palvelutarjonnan kustannustehokas kehittäminen, mitä onneksi ollaan tulevana vuonna toteuttamassa kahden eri jäsenkyselyn perusteella. HELPin vaalisloganeitakin mukaillen nyt täytyy pitää huolta, että jäsenyys on yksittäiselle jäsenelle merkittävä ja että opiskelijoiden varat myös kohdistuvat opiskelijoille, oli kyse sitten laajasta ja vaikuttavasta edunvalvonnasta tai suorista palveluetuuksista.

"

Perustuslakivaliokunta on aikaisemmassa lausunnossaan todennut, että ilman terveyspalvelujen tuottamista YTHS-uudistuksen jälkeen automaatiojäsenyys on heikolla juridisella pohjalla.

Mikä ihmeen HELP? HELP on professioalojen ääni Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa. Taustajärjestöjä ovat Justuksen lisäksi oikeustieteen opiskelijajärjestöt Pykälä ry ja Codex rf, Yliopiston Farmasiakunta YFK ry, Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys EKY ry sekä lääketieteen ja hammaslääketieteen kandiseurat LKS ry ja HLKS ry. Seuraa HELPiä somessa @edustajistoryhmahelp!

Teksti: Riikka Kokko, eläinlääk. yo, HELPin tiedottaja 1/2021 Ex Nunc

43

nunc point Helmi Eskelinen

Vaasa on justuslaisen parasta aikaa!

44

Listasin tätä kolumnia varten elämäni 10 parasta oma kotikaupunki ja joilla on alusta asti muistoa ja huomasin, että niistä 8 sijoittuu taittuneet molemmat kotimaiset kielet. Kahta Vaasaan. Näin on siitä huolimatta, että olen samanlaista justuslaista ei ole, mutta samoja asunut Vaasassa alle 10,24 prosenttia elämästäni, onnistuneita ja upeita vaasakokemuksia on mikäli prosenttilaskuriin on luottaminen. En huomattavan monella. Oman käsitykseni olisi koskaan uskonut perustelevani mitään mukaan onnistuneet vaasakokemukset johtuvat matematiikan avulla, mutta tässä sitä ollaan; Vaasasta opiskelukaupunkina ja ennen kaikkea Vaasa on kiistattomasti ollut elämäni parasta Justuksesta. Opiskelijan on helppo pitää kompaktin kokoisesta ja poikkitieteellisestä aikaa. Opiskelijakaupunkina Vaasa on Vaasasta, mutta eihän se olisi mitään ilman ainutlaatuinen. Toisille juxeille Vaasaan Justusta ja meidän alla med -henkeä. Kyse ei ole muuttaminen tarkoittaa muuttoa vilkkaaseen ainoastaan siitä, mitä hallitus tekee ja millaisia kaupunkiin, kun taas toisille se saattaa tuntua tapahtumia se järjestää, vaan siitä, mitä jokainen muutolta pieneen kylään maaseudulla. Itselleni justuslainen tekee ja miten jokainen justuslainen toimii. Justus on tunnettu se tuntui lähinnä Justus on tunnettu ensisijaisesti ensisijaisesti hyvästä jälkimmäiseltä, ja nyt yhteishengestään, sillä reilut kolme vuotta hyvästä yhteishengestään, justuslaiset ovat yhdessä myöhemmin huomaan sillä justuslaiset ovat yhdessä sitoutuneet vaalimaan sitä. hieman dramatisoineeni sitoutuneet vaalimaan sitä. Pä ä m i n i s t e r i kyseistä asiaa tuoreena Sanna Marinin mukaan juxina. Vaasa on ehkä pinta-alaltaan pieni, mutta vaasalaiset korona tuo opiskelijoille ”ainutlaatuisen opiskelijat tekevät kaupungista vilkkaan ja kokemuksen, jonka opiskelijat jakavat yhdessä”. tapahtumarikkaan. Poikkitieteellinen henki Vaikka itse en käyttäisi koronasta ilmaisua ja lämpimät suhteet muihin ainejärjestöihin ”ainutlaatuinen kokemus”, on Vaasa mielestäni takaavat sen, ettei tekeminen ja tapahtumat jää sellainen. Korona-aika kiistatta vaikeuttaa lähes kaikkien korkeakouluopiskelijoiden elämää, vain Justuksen varaan. Juxina jännitin jo etukäteen sitä, mutta Vaasassa on edelleen se tärkein työkalu miten tulen pärjäämään kaksikielisessä onnellisten muistojen luomiseen. Se tärkein opiskeluympäristössä. Tämä turhaksi osoittautuva työkalu olemme me justuslaiset itse. Siksi toivonkin, että justuslaiset Vaasassa pelko on varmasti tuttu hyvin monelle. Toiset jännittävät, riittävätkö ruotsin kielen taidot jatkavat onnellisten muistojen luomista silloinkin, ja toiset taas stressaavat suomen kielen takia. kun se tuntuu vaikealta. Olkaa vastuullisia, mutta Toisaalta tämä yhdessä jaettu stressi myös yhdisti muistakaa myös huolehtia hyvinvoinnistanne ja minua ja uusia ruotsinkielisiä juxikavereitani, jaksamisestanne. Osallistukaa etätapahtumiin, niitä tuntemattomammaksi joiden kanssa muistelenkin käyttäneeni ahkerasti ottakaa jääneitä justuslaisia mukaan ja tunkekaa Google kääntäjää yön pikkutunneilla Teatrossa. Toki näiden ääripäiden väliin mahtuu myös tuntemattomammaksi jääneiden justuslaisten niitä justuslaisia, joille Vaasa on aina ollut seuraan. Opiskelkaa, ulkoilkaa ja juhlikaa yhdessä. Viimeistään vaasaopiskeluajan päättyessä tajuaa nimittäin, miten kullanarvoista aikaa onkaan elänyt. Ex Nunc 1/2021

ELSA in Finland

Do you want to expand your legal professionals’ and students’ network? Are you interested in gaining new skills to help your own professional development? If yes, let us introduce you to ELSA.

What is ELSA? The European Law Students’ Association, among friends ELSA, is an international, independent, non-political and non-profit making organisation run by and for law students and recent graduates with 44 national groups and over 50 000 members all over Europe. In Finland ELSA has four local groups, ELSA Helsinki, ELSA Turku, ELSA Rovaniemi and ELSA Joensuu and the national group ELSA Finland. We in ELSA Finland help the local groups to coordinate their activities and connect Finnish ELSA groups to the rest of the large international network that ELSA is.

"

All Justus members are warmly welcome to join your own local group - ELSA Helsinki - and profit from the amazing benefits that ELSA membership offers. ELSA membership allows you to participate in all the activities that Finnish local groups organize and apply for ELSA’s international projects such as Moot Court Competitions, Summer and Winter ELSA Law Schools and delegations to the sessions of international organizations such as different UN Commissions and WIPO. You can get your own ELSA membership easily through our website https://fi.elsa. org/fi. Check out our website also for more information on our activities and projects or contact any of our officers.

44 national groups and over 50 000 members all over Europe.

1/2021 Ex Nunc

45

"

As an ELSA officer you will learn valuable skills that will put you on step further with your professional development

ELSA Officers have the most fun Becoming a member of ELSA offers you a lot, but the real fun begins to those who apply to our boards as officers and directors. As an ELSA officer you will learn valuable skills that will put you one step further with your professional development. You can learn for example about the legal obligations that are part of association work, long term strategic planning and project management, association finances or marketing depending on in which working area of ELSA you choose to join. ELSA officers can attend during their term in international meetings that take place in all kinds of beautiful places abroad and work together with their ELSA colleagues all over Europe. ELSA Finland and ELSA Helsinki choose their new boards in their own statutory spring meetings and calls for directors are opened when the boards have determined which areas need extra help. It would be great to see more Justus students join the ELSA officer positions! If we have managed to spark your interest to join ELSA boards, you can contact any of the current officers to ask for more information on the ELSA working areas and positions which attract you the most.

Gather international legal work experience through STEP ELSA aims at providing its members a platform to develop their existing skills and acquire new ones. Perhaps the best way ELSA provides this is through our international traineeship programme STEP. The Student Trainee Exchange Programme offers ELSA members, both law students and newly graduated lawyers, traineeships in and outside of Europe. The traineeships range from law firms to NGO’s, universities, and even powerful international institutions – such as the Council of Europe and each cycle ELSA acquires a new set of interesting traineeship providers. Last autumn ELSA offered 176 STEP traineeship places in 24 countries! You can find traineeships with focus on a variety of different legal fields and the length of traineeships varies from two weeks to couple

46

Ex Nunc 1/2021

of years. STEP definitely offers something for everyone.

What makes STEP unique compared to other international traineeship programmes is the individual support and help provided by ELSA local groups through the application process and during the traineeship. Every traineeship is different so when applying, read carefully what requirements the traineeship provider has set for the applicant. The traineeship provider determines what study level and legal and language skills the trainee needs to have. During application period your local Finnish ELSA team checks your application and helps you to make sure that all the necessary criteria are met. Fill your STEP application in time and be ready to provide your local STEP team with all the necessary documents, such as your transcript of study records and possible work certificates, so that your application can be verified smoothly.

Once you start your STEP traineeship, the local STEP team in your receiving country is there to help you with both practical matters like tax documents and matters of cultural know-how and social programme. ELSA is constantly improving our STEP programme and due to the global covid-19 pandemic we have also broadened the range of digital STEP traineeships. During a digital traineeship you may not have to travel to your traineeship provider’s country at all and you can do all your traineeship’s work tasks remotely. Still even with digital traineeships, the local STEP team close to your traineeship provider is always at your disposal. The applications for STEP open twice a year in spring and in autumn. The next application period will be open from 23.4.2021 until 14.5.2021. You can find

"

The traineeships range from law firms to NGO's, universities, and even powerful international institutions - such as the Council of Europe

all the offered traineeship places before the application period starts at https://step.elsa.org/ and apply for up to three STEP Traineeships of your choice. If you have any questions concerning STEP, you can always contact your local STEP team at ELSA Helsinki. Also, we here at ELSA Finland are ready to help you through our email step@fi.elsa.org. Seize the opportunity to gain international legal work experience and apply for STEP!

1/2021 Ex Nunc

47

Bästa friluftsrutter i - dessa visste du inte! Känner du också att man inte riktigt längre kommer på ställen man kunde träffa kompisar och njuta av den gemensamma tiden, utan att behöva oroa sig över att bli smittad av covid-19? Så känner jag mig ibland och hoppas på att jag med denna artikel kunde inspirera er till att pröva på följande rutter i Vasa under våren. Att få frisk luft i naturen är även ett bra sätt att koppla av och minska på stressnivåerna.

- Ca. 5 kilometer lång rundslinga - Ungefär halvvägs ligger en grillplats

Öjens naturstig

- Ligger bara 4-5 kilometer söder om Vasa centurm - Bra ställe för motion eller bara för att slappna av

48

Ex Nunc 1/2021

en vacker dag

Vasa

- Rutten ca. 7 kilometer lång och speciellt populär

Björkö-Panike vandringsled

vår- och sommartid - Möjligt att utnyttja ruttens eldplatser och grilltak.

Egen ved behövs inte tas med.

1/2021 Ex Nunc

49

- Ligger ca. 10 kilometer utanför Vasa - Ruttens längd är allt från 1,8 till 12 kilometer

Iskmo-Jungsund

lång - Fun fact: Justus gick på vandring på detta ställe

hösten 2020

Justus vandring, hösten 2020. Bilder: Linn Ekman

50

Ex Nunc 1/2021

- Inte en vandringsrutt likt de ovan nämnda - Möjlighet att skida (både terräng och slalom), åka

pulka samt grilla utomhus - Finns även en motionstrappa för dem som är

Öjberget

efter hård träning.

Kunileden

- Passar särskilt bra för traillöpning - Finns även ett flertal grillplatser - Tyvärr är Kunileden

den mest svårfram-

komliga, då det är bokstavligen en stig i

skogen. - Särskilt fin är rutten

längs den norra sidan 1/2021 Ex Nunc

51

Risö rutt

- Utmärkt ställe att

ta en promenad - Finns eldplatser, men

egen ved måste tas

med. - Lättframkomligt att

ta sig fram på fot

eller med cykel

Hoppas någon av de ovan nämnda platserna var nya för er. Vill avslutningsvis passa på att påminna er om att inte glömma att hålla koll på de gällande koronarestriktionerna och hålla säkerhetsavstånd till varandra även då ni vandrar i naturen. 52

Ex Nunc 1/2021

nunc point Sarlotta Annola

SARLOTASTA KUVA

Moodle-tentit: Olaus Petristä Tuomari Herkulekseen? Yksi minuutti aikaa. Yksi minuutti, kunnes 1500-luvulla eläneen Olaus Petrin kanssa. Hänen Moodle-tentti aukeaa. Siinä tiivistyy tenttiin mukaansa ”mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei voi valmistautumisen idea. Mitä olen oppinut ja mitä olla lakikaan”. joskus tuntuu siltä, voisin vielä tehdä. Pitäisikö vielä yrittää muistella Moodle-tenteissä kokonaisuuksia, yleisiä oikeusperiaatteita ja että syrjäytetylle Herkulekselle joudutaan kerrata läpi muistiinpanoja? Vai onko se turhaa? kumartamaan syvään. Tämä voi ilmentyä Pitäisikö sittenkin etsiä tapoja, joita käyttämällä esimerkiksi ”rasti ruutuun”-tehtävien kohdalla. tentissä löytää mahdollisimman nopeasti oikean Opiskelija joutuu kahdesta tai useammasta tiedon. Mitä tahansa kokeessa kysytäänkin, eikö vaihtoehdosta valitsemaan sen, joka on ”oikein”. Oikeudelliseen ajatteluun tyypillisesti liitetään asian voi tarkastaa nopeasti kirjasta tai netistä? Tämä on se todellisuus, jossa lähes kaikki kokonaisuuksien hallinta ja perustelemisen taito, Suomen opiskelijat elävät. Se on myös ainoa jota voi joskus olla vaikea tuoda esille Moodleyliopistotentteihin liittyvä todellisuus, jonka me tenteissä. Korkein oikeuskin päätyy jatkuvasti juxit olemme kokeneet. Ehkä kuitenkin voimme eri perusteltuihin lopputuloksiin. Ehkä voisikin olla mahdollista liittää kuvitella jotain siitäkin, tällaisten tehtävien mitä oli ennen. Tilanne johtaa siihen, että tilaisuus perustella Moodle-tentit ovat lukeminen ei voi täysin korreloitua oheen valintaansa. Vaikka ihan muuttaneet tavan tehdä saatuun arvosanaan. lyhyesti. tenttejä ja valmistautua Voin kuvitella, että niihin. Ennen opiskelijat pohtivat ja tuskailivat siitä, ovatko he oppineet, tilanne ei ole helppo opettajillekaan. On selvää, muistavatko he oppimansa ja osaavatko he soveltaa että tenttikysymykset eivät voi olla samoja niitä oikein. Nyt Moodle-ajassa elävät opiskelijat kuin perinteisissä tenteissä. On vaikea kehittää pohtivat suurelta osin myös sitä, toimiiko uudenlaisia kysymyksiä, joissa tulisi mitata Control-F:n hakutoiminto sähköisen kirjan perinteisiä valmiuksia. kanssa. Opiskelijoiden tenttivalmistautumisen Tilanne johtaa siihen, että lukeminen ei voi tavoite on muuttunut. Entistä tärkeämpää on täysin korreloitua saatuun arvosanaan. Olen se, osaanko toimia oikein tentin aikana. Ei itsekin huomannut, ettei ahkera lukeminen johda aina toivottuun arvosanaan. Moodle-tenttien pelkästään se, mitä tenttiin mennessä osaan. Tentit tulivat mieleeni, kun oikeusteorian kohdalla nopean tiedonhaun merkitys on suuri. opintojaksolla tapasin Dworkinin luoman Kaikesta huolimatta olen päättänyt valmistautua ”Tuomari Herkuleksen”. Herkules on esittänyt, tentteihin tulevaisuus silmäkulmassa. että oikeudellisiin ongelmiin on vain yksi mahdollinen ratkaisu. Tuomari Herkulesta on Tenttiarvosanat ovat tärkeitä. Ehkä kuitenkin tyypillisesti pelätty juridiikassa. Oikeushistorian vielä tärkeämpää on se, mitä vielä tentin esseessäni keskustelen puolestaan parhaillaan jo jälkeenkin osaa.

1/2021 Ex Nunc

53

Justus toivottaa kaikille iloista Justus önskar alla trevlig 54

Ex Nunc 1/2021

kevättä ja kesää! vår och sommar! 55

Ex Nunc 1/2021

Ota urallasi loikka ylöspäin.

Veikko Myller: ”The Bull”

Haluaisitko saada mielenkiintoisia työtehtäviä mukavassa työympäristössä ja olla osa sitoutunutta ja kansainvälisesti arvostettua tiimiä? Olemme Suomen johtavia liikejuridiikkaan erikoistuneita asianajotoimistoja ja etsimme jatkuvasti joukkoomme opintojensa eri vaiheissa olevia opiskelijoita. Jos kiinnostuit, lue lisää ja lähetä hakemus osoitteessa www.ww.fi/careers. Autamme sinua ottamaan loikan kohti huippuammattilaisuutta.

www.ww.fi