Ex Nunc 3/2018

EX NUNC Justus ry:n oikeustieteilijöiden oma lehti

•

3/2018

FEST EDITION

TEEMA: VERO- JA FINANSSIOIKEUS

JUSTUS XXVII ÅRSFEST EU:N KOMISSION EHDOTUS KIISTELTY DIGIVERO

NÄR ETT BOLAG BLIR TVÅ

Bird & Bird is a truly international law firm with a rare and invaluable grasp of strategic commercial issues. We have over 1300 lawyers in 29 offices across Europe, the Middle East and Asia-Pacific, and a strong footprint in the Nordic region. As an employer, we are proud of our professional, efficient and friendly working environment. If you are prepared to work in one of the leading international business law firms in Finland, we are happy to introduce you to our Trainee programmes.

Junior Trainee

Our Junior Trainee programme is designed for students who are at the early stage of their law studies.

As a Junior Trainee you can easily combine your work and studies by working part-time. Your main duties will include diverse office work. Our Junior Trainee programme is a great opportunity for you to get a front row seat to the everyday life at one of the leading law firms in Finland and to gain treasured work experience alongside your studies.

Trainee

The Trainee programme consists of four intensive months during which you will work as a full-time Trainee. The purpose of the programme is to give you an overview of Bird & Bird as well as offer you an opportunity to try your ‘birdie’ wings in practising commercial business law. You will work for various practice groups assisting the firm’s lawyers in diverse and challenging assignments.

Thesis Trainee

Writing a master's thesis can be a challenge, but with the right kind of support it might turn out to be an inspirational process. With us it might also be a door opener to our global network. As a Thesis Trainee you will have the firm's extensive knowledge services as well as support from our experts across all jurisdictions at your fingertips.

Your thesis can be either local or international - with us only the sky is the limit.

Application periods for our Junior Trainee and Trainee programmes are open twice a year. For our Thesis Trainee programme we welcome applications all year round. For more information and how to apply visit: www.twobirds.com/fi

Follow us on: twobirdsfinland

Bird & Bird

Bird & Bird Finland

twobirdsFI

Abu Dhabi & Amsterdam & Beijing & Bratislava & Brussels & Budapest & Copenhagen & Dubai & Düsseldorf & Frankfurt & The Hague & Hamburg & Helsinki & Hong Kong & London & Luxembourg & Lyon & Madrid & Milan & Munich & Paris & Prague & Rome & San Francisco & Shanghai & Singapore & Stockholm & Sydney & Warsaw

pääkirjoitus ELINA UITTO Päätoimittaja

VIERIVÄ KIVI EI SAMMALOIDU

V

KUVA: SANNI EEROLA

anhat sanonnat pitävät yleensä paikkan- tajalla 30 vuotta. Tai vaikka pysyttäisiinkin saman sa – kuka nyt huonoa sananpartta jaksaisi organisaation piirissä, työnimike muuttunee usetoistella vuosi toisensa jälkeen. Ja niinhän ampaan kertaan. se on, että kun pysyy aktiivisena, ei pääse jämäh- Silloin, kun jatkuvan kehittymisen ottaa tämään paikoilleen. Väitän, että otsikon sanonnan osaksi arkipäivää ja suhtautuu siihen positiivisesti merkitys on kuitenkin kasvanut entisestään muu- ja innolla, se todella kehittää ihmistä. Jos sen kuitaman viime vuoden aikana. tenkin kokee taakkana ja velvollisuutena, saattaa

Nykytrendinä ja oikeastaan oletusarvo- oman osaamisen ja itsensä kehittämisestä tulla tona on se, että paikoillaan della stressaavaa puuhaa. ei pysytä. Sammaloitua ei

Vuoden aikana oma Valmis oikeustieteen saa. Koko ajan on kehiosaamiseni on kehittynyt roityttävä niin ammatillisesti maisteri? Hienoa! Mutta masti monellakin osa-alueella. kuin henkilökohtaisessa Olen toki myös huomannut ei välttämättä riitä. elämässä. Oman osaamiasioita, joissa minun pitäisi viesen kehittäminen näkyy lä kehittyä - jonkinlaista kehitesimerkiksi podcastien valtavana buumina ja mo- tymistä ehkä sekin. Mutta nyt, kuin salaa, vuosi on nien erilaisten elämäntapakirjojen ilmestymisenä. päättymäisillään. Uskomaton vuosi. Opettavainen.

Joka tuutista kerrotaan vinkkejä, miten olla te- Kiitos siitä kaikille tapaamilleni ihmisille. hokkaampi ja käyttää aikaansa paremmin; miten Uusi vuosi ja uudet kujeet. Mitähän sitä kehittyä ihmisenä ja olla parempi versio itsestään. seuraavaksi keksii, ettei sammaloidu?

On bullet journalia ja konmaria. On 12 Rules for Lifea ja The Power of Habitia. Just to name a few.

Mielestäni myös tietokirjojen populaarius kertoo ihmisten halusta kehittää yleistietoaan.

Miksi muuten Yuval Noah Hararin kirja Sapiens olisi saanut niin suuren suosion? Sittemmin on julkaistu kaksi saman kirjailijan kirjoittamaa tietokirjaa yhteiskunnan tulevaisuudesta sekä nykyhetkestä. Kirjojen menestys kertoo ihmisten janosta tietää enemmän ja kehittää osaamistaan.

Ammatillinen kehitys on tietenkin ensisijaisen tärkeää jokaiselle, joka pitää työelämässä menestymistä tärkeänä arvona. Valmis oikeustieteen maisteri? Hienoa! Mutta ei välttämättä riitä.

KTM siihen vielä lisäksi? No joo okei, mutta sillä ei välttämättä enää erotu joukosta. Sirkustaiteilijan ammatti varmasti pistää silmään ansioluettelosta, mutta mitä lisäarvoa se tuo juristin ammattiin? Joustavuutta?

Älkää ymmärtäkö minua väärin. Koen, että on hyvä asia kehittää taitojaan monella eri osa-alueella ja tulla moniosaajaksi. On hienoa, että normina ei ole enää työskennellä samalla työnan-

3/2018 Ex Nunc

3

sisältö

Ex Nunc 3/2018

3

Vierivä kivi ei sammaloidu Pääkirjoitus

6

Kohti uusia haasteita Hälsningar från styrelsen

8

Nyheter Uutiskatsaus

11

Helsinki-excursio Fuksit liikejuridiikan maailmassa

13

Jäsenkyselyn tulokset

14

Justuslaiset tanssin pyörteissä Evershedsin tanssikoulu

16

14 49

Justus XXVII Årsfest Juhlahumua...

20

När börjar sillis???

Sillisfiiliksiä risteilyltä

23

Justus Nordic Week

11

EX NUNC JULKAISIJA: Justus ry/rf Pitkäkatu 28, Tammipiha 65100 Vaasa www.justuswasa.fi PÄÄTOIMITTAJA: Elina Uitto

4

Ex Nunc

TAITTO & ULKOASU: Elina Uitto

PAINO: Painotalo Plus Digital Oy, Lahti

PAPERI: G-Print 90g kansi: Lumi Silk 200g

JUSTUS RY:N JÄSENET: Opiskelevat Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan Vaasan kaksikielisessä yksikössä.

PAINOS: 120 kpl

3/2018

KANSIKUVA: Johannes Laaksonen Lehti saa HYY:n ainejärjestölehtitukea

27

EU:n komission ajama kiistelty digivero

Asianajotoimisto Krogerus

31

Kesä Verohallinnolla

32

Oikkarina suurlähetystössä Tunnelmia Moskovasta

37

Tehokkuuden eetos Nunc Point: Riikka Ekstam

39

Jatkuvan henkilövakuutuksen sopimusehtojen muuttaminen Amanda Rekonen

41

När ett bolag blir två KPMG

44

Kolkkoa ja musertavaa pönötystä Juho Nurmi

32 16

49

Syysmatka Euroopan ytimeen Tunnelmia Strasbourgista

53

Tvåspråkighet som rikedom Nunc point: Johannes Kukkonen

54 Teknologia ja terveys - mikä ihmeen mHealth?

Ilona Heiskanen

23 3/2018 Ex Nunc

5

hälsningar från styrelsen SOFIA KINNUNEN Puheenjohtaja

KOHTI UUSIA HAASTEITA

KUVA: JOHANNES KUKKONEN

V

6

uosi alkaa lähestyä loppuaan, mikä tar- och arbetsgruppen designade oss en ny fin sångkoittaa oman puheenjohtajakauteni bok. päättymistä. Haikein mielin, mutta silti I årsskiftet brukar man sätta upp mål för suurella ylpeydellä, on mukava muistella vuoden det kommande året. För min del kommer dessa aikana tapahtunutta. Vaikka vuosi onkin ottanut mål inte inkludera planer för att utveckla Justus paljon, on se antanut sitäkin enemmän. verksamhet, vilket känns konstigt efter två år i Det gångna året har styrelsen. Jag är nöjd med Jag vet med säkerhet att min insats för ämnesföreninnehållit flertals evenemang, resor, samarbete med Justus kommer även i fort- ing och jag vet med säkersyster- samt andra ämneshet att Justus kommer även föreningar och långa dagar sättningen utvecklas till en i fortsättningen utvecklas till både i Ekgården och Tristörre och mångfaldigare en större och mångfaldigare tonia. Idrottsansvariga har ämnesförening. ämnesförening hållit justusiterna i form Mitä tavoitteita Justuksella voisi olla vuodelle 2019?

Valintakokeet kokevat jälleen uudistuksen todistusvalinnan myötä, joten uudistuksen pohtiminen niin valmennuskurssin kuin edunvalvonnan osalta tulee ajankohtaiseksi. Asiapitoiset tapahtumat sekä erilaiset lajikokeilut ja urheilu vuorot ovat nostaneet suosiotaan viime vuosina, joten näiden ylläpitäminen ja mahdollinen lisääminen ovat varmasti toivottavaa.

Kehittämisessä olennaisena tekijänä ovat myös yhteistyökumppanit, joten uusien yhteistyökumppaneiden tai uusien yhteistyökuvioiden solmiminen jo olemassa olevien yhteistyökumppaneiden kanssa on merkittävää tämän kokoiselle ainejärjestölle. Kaikkea ei kuitenkaan aina tarvitse kehittää, vaan tärkeintä on ylläpitää hyväksi ja toimivaksi todettuja ratkaisuja sekä pitää yllä alla med -henkeä.

Jag vill ännu tacka alla samarbetsparter för ett lyckat samarbete under året. Stort tack även till 2018:s styrelse som jag har fått äran att jobba tillsammans med för Justus bästa. Jag önskar också lycka och framgång till år 2019:s styrelse.

Lopuksi suurimmat kiitokset kaikille justuslaisille, jotka ovat aktiivisesti olleet mukana toiminnassa, ja joiden kanssa minulla on ollut kunnia viedä Justusta eteenpäin. Haluan vielä toivottaa kaikille hyvää joulua ja onnea vuodelle 2019!

Ex Nunc 3/2018

Learn from the best.

The Roschier name stands out.

It’s a quality standard, a seal of approval, proof of a business operating at the highest level.

At Roschier, you will get to learn from the best — by working with the best. You will join a group of talented and inspiring professionals, dedicated to driving the future of the legal profession.

Every day, we challenge ourselves to improve, to be the best.

It’s what forges us together, it’s what pushes us to stand out in the legal profession, and it’s what makes us Roschier.

Apply today — and start at the top. www.roschier.com

3/2018 Ex Nunc

7

nyheter

uutisia

KUVA: LAURA MAESSEN

PHÖRSTA SITZ Cheerleadereita, jenkkifutareita, veljes- ja sisarkuntien jäseniä...

Syksyn ensimmäisillä sitseillä Justuksen uudet fuksit pääsivät ensimmäistä kertaa sitsipöydän ääreen ja laulamaan legendaarisia sitsilauluja. Helan går!

Sitseillä kukin pääsi testaamaan small talk -taitojaan, kun sitsattiin Yhdysvaltojen yliopistojen malliin. Kiitos Hannes Snellman, että mahdollistitte nämä upeat juhlat. Illan toasteina toimivat jenkkifutaritähdet, Alex Rauhala ja Iiro Laitinen.

BEER PONG TOURNAMENT

JUSTUS TESTAR CROSSFIT KUVAT: SOFIA KINNUNEN

KUVA: ELINA UITTO

Justuksen perinteinen Beer Pong -turnaus miteltiin tänäkin vuonna jännittävissä merkeissä, eikä yllätyksiltä vältytty.

Finaalissa kohtasivat kaksi tasaväkistä joukkuetta ja katsojat kokivat ennennäkemättömän pitkän taiston Beer Pong -mestaruudesta 2018. Voittajiksi selviytyivät lopulta Siiri Rajapuro ja Joel Malmio.

8

Ex Nunc 3/2018

I början av Oktober utmanade Justusiter sina fysiska förmågor undet ett hårt crossfitpass. Evenemang sponsrades av Cassun aktivitettikerho. Vi tackar! #makejustusfitagain #vertahikeäjakyyneliä

PARAGRAAFFIN URAILTA 10. lokakuuta järjestettiin Paragraaffin urailta Vaasassa. Kuuden aikoihin iltapäivällä Piia Kuosmanen, Janne Koskenniemi ja Jarl-Johan Héde kertoivat meille yhdessä Paragraaffin tärkeästä toiminnasta juristien ja oikkareiden työllistymisen parissa.

Yleisestä esittelystä siirryttiin illan pääteemaan; oman osaamisen kehittämiseen. Janne Koskenniemi avasi asiantuntijana justulaisille termiä tarkemmin. Mitä oikeastaan tarkoitetaan oman osaamisen kehittämisellä? Miten siihen pitäisi suhtautua ja miksi omaa osaamista pitäisi kehittää tämän päivän nyky-yhteiskunnassa?

Illan aikana annettiin monia esimerkkejä, miten omaa osaamistaan oikeastaan voi ja kannattaa kehittää. Erilaiset kurssit ja seminaarit ovat hyvä tapa kehittää ammatillista osaamistaan ja osoittaa kiinnostustaan johonkin tiettyyn aiheeseen, mutta monet harrastukset ja esimerkiksi ainejärjestötoiminta kehittää monia muita taitoja sekä ominaisuuksia, joita työnantaja arvostaa.

Joskus tälläisten ominaisuuksien kehittyminen täytyy osata itse tunnistaa ja kertoa esimerkiksi työhakemuksessa.

Oman osaamisen kehittämisen lisäksi Paragraaffin Jarl-Johan Héde antoi konkreettisten esimerkkien avulla vinkkejä ja informaatiota siitä, miksi ja miten LinkedIniä kannattaa käyttää ja onko kyseisen kanavan käytöstä todella hyötyä vai haittaa? Haittaa LinkedInistä ei ainakaan ole, vaan sen aktiiviseen käyttöön rohkaistiin.

Aktiivisuutta kannattaa lisätä esimerkiksi ihan vain tykkäämällä toisten päivityksistä ja verkostoa laajentaa mahdollisimman paljon.

Lopuksi justuslaiset saivat vielä CV-klinikan muodossa vinkkejä CV:n ja hakemuksen rakentamiseen. Ja siitä ansioluettelon pituudesta vielä - kunhan kaikki tieto on relevanttia haettavan työn kannalta, niin pituudella ei ole niin väliä!

KUVAT: ELINA UITTO

3/2018 Ex Nunc

9

HELSINKI-EXCURSIO fuksit liikejuridiikan maailmassa LA

IKKO

IAN M & VIV N E IN LAHT TOCK RIKA ADOBE S E I: T TEKS : JUXIT & T A V U K

K

olmipäiväinen Helsinki-excursio starttasi käyntiin keskiviikkoaamuna 31.10. Perinteeksi muodostuneelle excursiolle saapui 30 fuksin pirteä ja odottava joukko.

Pääkaupungissa vietettyjen päivien aikana pääsimme kiertämään yhteensä kymmenen Suomen suurimmista asianajotoimistoista, joista suurin osa fukseista oli tähän asti vain uneksinut.

Aloitimme kierroksen kiipeämällä koristeelliset kiviportaat liikejuridiikan maailmaan asianajotoimisto Merilammella. Toimiston upeissa puitteissa kuulimme maukkaan aamupalan aikana esityksen toimiston toiminnasta sekä monipuolisesti mm. riitojen ratkaisusta, yritysjärjestelyistä sekä meille ajankohtaisista trainee-mahdollisuuksista.

Keskiviikkona vierailimme myös asianajotoimisto Krogeruksella, jossa sushin syönnin lomassa pääsimme keskustelemaan pienryhmissä työnhausta, juristin työstä, ainejärjestötoiminnasta sekä opiskelijavaihdosta. Päivän viimeisenä ohjelmanumerona oli vierailu asianajotoimisto Hannes & Snellmanille, jossa testasimme tietojamme muun muassa tekoälystä ja toimiston henkilöstömäärästä leikkimielisessä tietokilpailussa. Voiton vei nimiinsä lopulta ”musta hevonen” ratkaisevan kysymyksen ja sitä seuranneen finaalin myötä.

Sääntöjen muutoksesta tulevat juristit esittivätkin eriäviä mielipiteitä, mutta pian jännittävän kilpailun ratkettua vierailu jatkui rennon keskustelun merkeissä esimerkiksi thesis trainee –ohjelmasta sekä perhe-elämän ja työn yhdistämisestä.

10

T

orstaiaamun ensimmäisenä kohteena oli asianajotoimisto Borenius. Siellä pääsimme kuulemaan juristijohtamisesta ja itsensä kehittämisen tärkey-

Ex Nunc 3/2018

destä nauttien samalla herkullisesta brunssista.

Boreniuksen tarjoamat työmahdollisuudet Pietarissa ja New Yorkissa sijaitsevilla toimistoilla herättivät usean mielenkiinnon. Helsingin toimistosta avautuva näköala Kauppatorin rantaan sai fuksit innostumaan valokuvauksesta. Pääsimme myös mittelemään Justus-aliaksessa, jossa voittajajoukkue sai palkinnoksi hienot Borenius keep cupit.

Seuraavaksi pääsimme vierailemaan asianajotoimisto Waselius & Wistin upeisiin tiloihin.

Toimistolla meitä odotti monipuolinen salaattibuffet ja esitys juristin työstä. Myös vapaamuotoiselle juttelulle jäi mukavasti aikaa lounaan lomassa ja pääsemmekin kyselemään niin työn ja vapaa-ajan yhdistämisestä kuin työntekijöiden omasta urapolusta.

Mukaan saimme hienot juomapullot, jotka tulevat varmasti käyttöön lakikirjojen ääressä hikoillessa.

Päivän kolmantena toimistona meille esittäytyi Castrén & Snellman. Mielenkiintoisessa paneelikeskustelussa traineet ja lakimiehet pohtivat muun muassa juristille hyödyllisiä ominaisuuksia.

Toimistolta poistuimme mukanamme lahjakassit, jotka saivat fuksit suorastaan hihkumaan riemusta.

Pitkän päivän viimeisenä vierailukohteena oli asianajotoimisto Roschier. Toimiston vaikuttaviin tiloihin nousimme lasiseinäisellä hissillä, ja kattohuoneistossa pääsimme ihailemaan maisemia. Roschierilla kilpailimme joukkueina erilaisissa tehtävissä. Suosituimmaksi osoittautuivat kurpitsan koristelu sekä Escape Room, jossa tuli toimittaa asiakirja kahdeksassa minuutissa tuomioistuimeen tarvittavine liitteineen. Ilta Roschierilla jatkui rennon keskustelun, maukkaan syötävän ja juotavan merkeissä pitkälle iltaan – toimiston sulkemisaikaan asti.

Torstain fyysisyys näkyi jo hieman väsähtäneissä fukseissa, jotka lähtivät väsymyksestä huolimatta innostuneina excursion viimeiseen päivään.

P

erjantai alkoi mielenkiintoisella vierailulla Fondiaan, joka sekä toimintakonseptiltaan että sisustukseltaan eroaa muista toimistoista. Ihailimme eri teemoilla varustettuja neuvotteluhuoneita, ja esimerkiksi ”lastenhuoneessa” aikaa olisi kulunut helposti enemmänkin karkkibuffetin ääressä. Rohkeus ja LinkedIn nousivat tärkeinä aiheina esiin juristin työssä, ja saimmekin kotitehtäväksi luoda itsellemme LinkedIn-tili, jollei sellaista jo omistanut.

Vielä saman vierailun aikana fuksit ryhtyivät tuumasta toimeen ja toimiston työntekijät ilahtuivat saadessaan kontaktipyyntöjä meiltä.

Tämän jälkeen siirryimme asianajotoimisto Avancen moderneihin tiloihin. Kaikki pääsivät kertomaan mahdollisista juristiesikuvistaan, ja huomaisimme, että Suits-sarja on ollut ahkerassa katselussa. Lounaan lomassa mursimme myyttejä juristin työhön liittyvistä odotuksista ja ennakkoluuloista, kuten pilvenpiirtäjäkonttoreista ja toimistojen hierarkiasta. Lisäksi pääsimme näkemään toimiston avokonttorimaiset tilat, joiden ikkunoista avautuivat upeat näkymät.

Viimeisenä, muttei vähäisimpänä excursion kohteena pääsimme tutustumaan Eversheds Sutherlandin tyylikkääseen toimistoon, jossa saimme maukasta naposteltavaa ja kuulimme esityksen juristin työstä sekä oikkareiden tavallisesta päivästä toimistolla.

Kesätyövinkkien lisäksi mukaan saimme myös lahjakassit, joiden sisällöstä erityistä kiitosta saivat hienot mukit.

Olikin hauska nähdä mihin Tammipihalta voi päätyä

U

seat fuksit olivat suorastaan sanattomia päästessään näkemään, miten hienoja toimistoja Suomessa sijaitsee. Päällimmäisenä vierailuilla korostui se, mitä lisäarvoa juristit tuovat asiakasyrityksille.

Vaikka monesti tilanne saattaa näyttäytyä päinvastaisena, juristit ovat olemassa yrityksiä varten – eivät yritykset juristeja.

Tapasimme excursiolla myös useita entisiä justuslaisia, ja olikin hauska nähdä mihin Tammipihalta voi päätyä. Justuksen alumnien kanssa keskustelu oli antoisaa yhteisen taustan vuoksi ja antoi lisäintoa opiskeluun. Excursion aikana kuuluisa alla med -henki välittyi ulkopuolisillekin - iloinen porukkamme viihtyi hyvin Esplanadilla ja otimme myös yhteiskuvia muistoksi muiden turistien joukossa.

Kuulimme myös paljon vinkkejä työnhakuun liittyen ja useissa toimistoissa todettiinkin, että Vaasassa opiskelevien fuksien on turha stressata oman alan töistä; työnantajat ymmärtävät eron Helsingin ja Vaasan työtilanteiden välillä. Tämä oli varmasti monelle exculaiselle suuri helpotus, sillä nyt voimme rauhassa keskittyä opintoihin täällä länsirannikolla!

3/2018 Ex Nunc

11

jäsenkysely 2018

JUSTUS RY:N JÄSENKYSELYN KOOSTE 2018 SAMMANFATTNING AV JUSTUS R.F:S MEDLEMSENKÄT 2018 Justus r.f:s styrelse ordnade på hösten 2018 en medlemsenkät för att kartlägga hur nöjda medlemmarna är med föreningens verksamhet och för att kunna utveckla verksamhetens nivå.

Justus ry:n hallitus toteutti syksyllä 2018 jäsenkyselyn kartoittaakseen jäsenistön tyytyväisyyttä yhdistyksen toimintaan sekä ideoita yhdistyksen toiminnan kehittämiseksi.

12

Kyselyyn vastasi 64 jäsentä, joista opintonsa vuonna 2018 aloittaneita oli 31 %, vuonna 2017 aloittaneita 33 %, vuonna 2016 aloittaneita 22 % ja tätä aiemmin aloittaneita 14 %. Vastaajista suurin osa osallistuu Justuksen järjestämään toimintaan aktiivisesti. Vähäiseen aktiivisuuteen vaikutti mm. muut kiinnostuksen kohteet ja harrastukset, työt opintojen ohella sekä asuminen toisella paikkakunnalla.

64 medlemmar svarade på enkäten, varav 31% påbörjade sina studier år 2018, 33% hade börjat 2017, 22% år 2016 och 14% bestod av elever som börjat före det. Av de som har svarat på enkäten deltar de flesta på aktiviteter som Justus ordnar. De som deltog mindre i aktiviteter hade som orsak en annan aktivitet eller hobby, jobb i samband med studierna eller boende på annan ort.

77% vastaajista on joko ollut tai haluaisi tulevaisuudessa olla osana Justuksen toimikuntia, hallitusta, valmennuskurssitoimintaa tai toimia toimihenkilönä. Justuksen järjestämän toiminnan osalta 80-90% jäsenistöstä vastasi olevansa kiinnostuneita erityisesti excursioista ja matkoista, asiapitoisista tapahtumista sekä alkoholillisista tapahtumista. Yli 60% vastasi olevansa kiinnostuneita lisäksi myös urheilu- ja kulttuuritapahtumista. Justuksen tapahtumakalenteriin toivottiin erityisesti alalla toimivien yritysten järjestämiä asiapitoisia tilaisuuksia, rentoja ja alkoholittomia hengailu-/leffailtoja, Helsingissä järjestettäviä tapahtumia sekä lisää urheilu- ja kulttuuritapahtumia.

77% av de som svarade har varit eller skulle vilja vara i framtiden med i ett utskott, styrelsen, prepkursverksamheten eller agera som funktionsperson. Vad som kommer till verksamheten hade 80-90% svarat att de speciellt tycker om exkursioner, resor, sakliga evenemang och evenemang som inkluderar alkohol. Över 60% svarade att de är intresserade av idrottsoch kulturevemang. Det kom specifikt önskemål om att inkludera i Justus händelsekalender evenemang som anordnas av företag inom branschen, alkoholfria chillkvällar/filmkvällar, evenemang som sker i Helsingfors samt mera idrotts och kullturevenemang.

Ex Nunc 3/2018

Edellä mainittujen toiveiden lisäksi suuri osa vastanneista toivoi lisää poikkitieteellistä toimintaa esimerkiksi yhteisten urheilutapahtumien, asiatapahtumien ja sitsien merkeissä. 80% vastaajista oli osallistunut Justuksen omalle kv-viikolle ja 27% muiden ainejärjestöjen kv-viikoille. Osa vastaajista toivoi kv-toimintaa kehitettävän vähemmän alkoholin roolia korostavaan suuntaan ja painotettavan sen sijaan asiapitoisia tapahtumia sekä niiden näkyvyyttä myös jäsenistölle.

Osa vastaajista toivoi Justuksen näkyvyyttä, tiedotusta sekä aktiivisuutta sosiaalisissa medioissa yleisellä tasolla kehitettävän ja tulevista tapahtumista tiedottamisen tapahtuvan mahdollisimman ajoissa muiden menojen suunnittelemiseksi. Vastaajat toivoivat myös opintoasioihin liittyen enemmän tiedotusta sekä vuoropuhelua tiedekunnan ja jäsenistön välillä. Vastaajista 77% ei ollut käyttänyt tai tietoinen VYY:n tarjoamista ja 63 % HYY:n tarjoamista jäseneduista ja tiedotusta näihin liittyen toivottiin lisättävän.

Tutortoiminnan merkitys opintojen aloittamisessa oli ollut selvälle enemmistölle hyvin suuri.

98% vastaajista koki, että Justus on tasa-arvoinen ja suvaitsevainen ainejärjestö. Suvaitsevaisuutta, tasa-arvoa sekä yleistä ilmapiiriä voitaisiin vastaajien mukaan kehittää erityisesti painottamalla Justuksen kaksikielisyyttä sekä edistämällä entisestään alla med- henkeä ja eri vuosikurssien välistä kommunikointia. Tunnelma Tammipihalla koettiin pääosin erittäin rennoksi, avoimeksi ja kotoisaksi. Osa vastanneista oli kokenut tai nähnyt häirintää Justuksen tapahtumissa tai muuten jäsenistön keskuudessa.

Vastauksista välittyi se, että häirintää tai painostusta ei jäsenistön keskuudessa suvaita.

Utöver de ovannämnda önskade en stor del av de som svarade på enkäten gemensamma idrottsevenemang, sakliga evenemang och sitser med andra ämnesföreningar. 80% hade deltagit på Justus egna kv-vecka och 27% på någon annan ämnesförenings vecka. Det kom önskemål om att minska alkoholens roll i kv-veckan och sätta mera vikt på sakliga evenemang samt dessas synlighet till medlemmarna.

En del önskade att Justus utvecklar sin synlighet och aktivitet i sociala median och önskade få veta i god tid om evenemang för att kunna planera övriga ärenden. Det kom även önskemål om att öka förmedlingen av information mellan fakulteten och medlemmarna. 77% av de som svarade hade inte använt eller var medveten om förmåner som VYY erbjuder och 63% hade inte använt eller var medveten om HYY:s erbjudna förmåner och de kom önskemål om att förbättra informationen om dessa. Tutorverksamheten i början av studierna hade visat sig vara för majoriteten viktig.

Av de som svarade på enkäten ansåg 98% att Justus är en jämställd och liberal ämnesförening. Liberaliteten, jämställdheten samt den allmänna atmosfären kunde enligt svararna utvecklas genom att speciellt sätta tyngd på tvåspråkigheten samt öka alla medkänslan ytterligare och öka kommunikationen mellan olika årskurser. Atmosfären på Ekgården ansågs i allmänhet som väldigt lugn, öppen och hemtrevlig.

En del hade upplevt eller sett trakasserier på Justus evenemang, eller annars bland medlemmarna. Av svaren förmedlades att trakasserier eller påtryckingar inte godkänns bland medlemmarna.

Justus kiittää loistavaa jäsenistöään palautteesta sekä hyvistä kehitysideoista! Justus tackar sina underbara medlemmar för responsen samt för goda utvecklingsförslag!

3/2018 Ex Nunc

13

Justuslaiset tanssin pyörteissä TEKSTI: AMI RAJALA

Evershedsin sponsoroimana pääsimme vuosijuhlaviikollamme ensimmäistä kertaa tanssikouluun pyörähtelemään valssin ja tangon tahtiin. Yhdessä Tanssiurheiluseura Vaasan Viuhkan opettajien kanssa lähdimme muistelemaan valssin perusaskeleita, joista siirryimme pian jo hieman vieraampiin kuvioihin. Pian kuitenkin vaihtoaskeleetkin alkoivat tarttua muistiin.

Myös tangon askellus sujui hetken harjoittelun jälkeen mallikkaasti, vaikka muutamia harha-askeleita sattuikin sekaan silloin tällöin. Pienet kömmähdykset unohtuivat, kun tanssiparit suoriutuivat onnistuneesti vaikeammistakin kuvioista.

Justuksen juhlaviikko oli hyvä aloittaa mukavalla yhdessäololla tanssahtelun parissa. Muistin virkistämisen ja uusien kuvioiden oppimisen jälkeen uskaltavat justuslaisetkin vuosijuhlilla entistä rohkeammin tanssiparketille.

14

Ex Nunc 3/2018

KUVAT: JONAS HOLM

TAIDOKKAAT TANSSINOPETTAJAMME

3/2018 Ex Nunc

15

Justus

XXVII Ã…rsfest

TEKSTI: ERNA KALPALA

16

Ex Nunc

3/2018

KUVAT: JOHANNES LAAKSONEN

J

ustuksen 27. vuosijuhlia juhlittiin perjantaina 9.11.2018 loistavassa seurassa ja puitteissa ravintola Strampenilla. Illan aikana kuultiin mielenkiintoisia puheita, nautittiin musiikkiesityksestä sekä jaettiin tunnustuspalkintoja. Vuosijuhlien marsalkkoina toimivat ihastuttavat Nicole Tuomola ja Ossi Lallukka.

Ennen varsinaista iltajuhlaa järjestettiin tuttuun tapaan cocktail-tilaisuus, jossa sisar- ja ystäväainejärjestöt sekä yhteistyökumppanit saivat esittää tervehdyksensä 27-vuotiaalle Justukselle. Tilaisuus järjestettiin Svenska Klubbenilla, jossa kävikin kova vilske, kun loput juhlavieraat piipahtivat siellä ottamassa Asianajotoimisto Avancen tarjoamia potrettikuvia.

Vieraita vuosijuhlille saapui tänä vuonna huimat 250.

Tupa oli siis kirjaimellisesti täynnä, mikä takasi lämpimän ja tiiviin juhlatunnelman. Vuoden juhlapuhujana toimi justusalumni, kansanedustaja sekä Vaasan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Joakim Strand, joka piti hauskan ja mieleenpainuvan puheen justuslaisuudesta ja Vaasasta.

Lisäksi jaettiin stipendejä ja mitaleita ansioituneille ja aktiivisille justuslaisille. Näiden perinteisten palkintojen lisäksi hallitus oli tänä vuonna päättänyt myöntää ansiomerkit kahdelle erityisen ansiokkaasti yhdistyksen hyväksi toimineelle, huomattavaa ja jatkuvaa aktiivisuutta osoittaneelle tai yhdistyksen tavoitteita merkittävästi edistäneelle jäsenelle. Justuksen kultaiset ansiomerkit myönnettiin ansaitusti Marcus Norrgårdille ja Petra Sund-Norrgårdille pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä Justuksen eteen.

Lopputanssien jälkeen oli aika suunnata jatkoille Fontana Clubille, jossa juhlavieraille oli varattu yksityinen tila. Juhlinta jatkui pikkutunneille asti ja onnistunut ilta saikin näin arvoisensa päätöksen. Kiitos ikimuistoisesta illasta kaikille juhlavieraille ja vielä kerran onnea rakkaalle Justukselle, joka näin tuli saavuttaneeksi jo hienon 27 vuoden iän!

3/2018 Ex Nunc

17

18

Ex Nunc 3/2018

Justus tackar

NÄR BÖRJAR SILLIS? BILDER: JOHANNES LAAKSONEN

20

Ex Nunc 3/2018

JUSTUS TACKAR FÖR SAMARBETET!

3/2018 Ex Nunc

21

Justus NORDIC WEEK "N TEKSTI: HILDA AHLGRÈN

KUVAT: JOHANNES LAAKSONEN & HILDA AHLGRÈN

ordiska gäster!" raikui 6.-10.11. useampaan otteeseen Vaasassa. Saimme viettää tuolloin 8. kertaa Justuksen omaa kansainvälistä viikkoa ja viikonloppuna juhlistaa 27-vuotiasta Justusta. Viikon teemana oli Social Media & Law, minkä ympärille viikon luennot rakentuivat. Vieraita oli yhteensä 37 ja kaikki Pohjoismaat olivat upeasti edustettuina. Vieraat kehuivat viikkoa monipuolisuudestaan, vaiheikkuudestaan ja ainutlaatuisuudestaan. Olin paiskinut koko vuoden töitä järjestääkseni upean viikon ja kuinka hieno se fiilis olikaan, että kaikki onnistui täydellisesti. Tämäkään viikko ei olisi onnistunut aivan upeaa toimikuntaani ja haluankin vielä kerran kiittää teitä! Lisäksi ilman uskomattoman ahkeran Vice Int.sek. Helmi Nurkkalan panosta viikon järjestäminen olisi ollut niin paljon vaikeampaa. Hän oli aivan korvaamaton apu ja tuki. Suuri

kiitos lisäksi useille muille viikolle osallistuneille justuslaisille ja rakkaalle hallitukselleni, jotka mahdollistivat meidän Justuksessa vallitsevan upean yhtenäisyyden tunteen levittämisen vieraillemme.

Viikko alkoi epävirallisesti maanantaina, jolloin innokkaimmat kv-vieraat halusivat tulla jo tutustumaan Vaasan villiin joka maanantaiseen yöelämään.

Virallisesti viikko pyöräytettiin käyntiin tiistaina, jolloin pääsimme nauttimaan Fondis Brasserie & Barin herkullisesta lounaasta kuohuvan kera. Pian jo karaokebussi tulikin hakemaan meitä pois Vaasasta kohti Mustasaarta yhdeksi yöksi mökkeilemään. Hyten teemana toimi maaginen Tylypahka ja vieraat pääsivätkin päästämään sisäiset velhonsa valloilleen.

Keskiviikko-aamuna heräsimme virkistäytyneinä ja valmiina uuden päivän koitoksiin. Ohjelma jatkui

3/2018 Ex Nunc

23

asianajotoimisto Castrén & Snellmanin tarjoamalla MeGa-Surprisella ja vieraat saivatkin takaisinheiton päivällisellä Sulvan Kestikievarissa, missä teemana oli Wild Wild West. Villissä lännessä tietenkin mm. ratsastettiin hevosilla ja saatiin kuunnella saluunan pianonsoittajaa.

Ilta jatkui asianajotoimisto DKCO:n tarjoaman legendaarisen Tapio Tourin vauhdissa erilaisten rastien siivittämänä. Tapio Tourilla nähtiin suurta heittäytymistä ja luovuutta, mikä varmasti auttoi luomaan porukkaan vielä parempaa yhteishenkeä.

Torstai-aamu alkoi Castrén & Snellmanin luennolla Tammipihalla, jolla käsiteltiin muun muassa sitä, mitä oikeudellisia ongelmia löytyy sosiaalisen median vaikuttajien piilomainonnassa erilaisissa sosiaalisissa medioissa.

Seuraavana matka jatkui the Clubille, jossa asianajotoimisto Boreniuksen luento käsitteli mm. tavaramerkkien käyttöä sosiaalisessa mediassa. The Clubilla vieraamme saivat tämän jälkeen myös lämmitellä itseään illan sitsejä varten. Asianajotoimisto Roschierin tarjoamille sitseille saapui myös paljon justuslaisia kokemaan kansainvälistä tunnelmaa. Sitsien erikoisuutena oli perinteinen Tapio Triathlon-kilpailu, jossa kilpailijat pääsivät viihdyttämään muuta sitsikansaa.

Perjantaina saapui viimein viikon kohokohta eli vuosijuhlat! Ennen vujuja järjestettiin perinteisesti nais- ja miesvieraille omat etkot. Asianajotoimisto Krogerus tarjosi naisvieraillemme upeaa luksusta kampaajien muodos-

24

Ex Nunc 3/2018

sa, millä saatiin varmistettua kaikille oma pieni prinsessahetki. Miesvieraiden etkot tarjosi paikallinen pienpanimo Kvarken Brewery, joka pääsi esittelemään ja kertomaan lisää omista tuotteistaan. Etkojen jälkeen kaikki vieraamme kokoontuivat Havtornenilla saadakseen lisää ”blingiä” rintaansa, eli oli kaikkien odottaman mitaliseremonian aika. Vuosijuhlilla vieraamme nauttivat suuresti ravintola Strampenin antimista, eikä varmasti kohtuuhintaiset Gin Tonicitkaan haitanneet ketään. Illan viimeisteli viimeistä kertaa Nordiska Sekretariatetin presidenttinä toimivan Michael Sterndorff-Jessenin puhe Pohjoismaisen yhteistyömme puolesta. Jatkoilla Fontana Clubissa monet jaksoivatkin juhlia vielä aamun valkenemiseen asti.

Lauantaina kuitenkin koitti viimein kaikkien odottama #PÄÄPÄIVÄ eli sillis! Silliksellä päästiinkin hyppäämään mukaan risteilylaivaan odottelemaan kv-vieraiden kohokohtaa eli bublista. Bubliksen aikana vieraat pääsivät kiittämään viikon järjestänyttä Int.sekiä eli minua. Odotusten vastaisesti taisin pärjätä kohtuullisen hyvin, sillä tieni jatkoi vielä monen muunkin sillisvieraan tapaan perinteisesti eftersillikselle pulikoimaan Tropiclandiaan.

Lopuksi haluan vielä kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitamme, jotka mahdollistivat tämän upean viikon toteutumisen. Tehdäänkin taas ensi vuonna vielä loistavampi viikko yhdessä! #allamed

JUSTUS NORDIC WEEK 2018 Monday 5.11. xx.xx Pre-party for the early birds Tuesday 6.11.

11.45 Welcome lunch @Fondis Brasserie & Bar xx.xx Mini-surprise 16.00 Bus to Hytte xx.xx You’re a wizard Harry!

19.00 Sittning (theme: Hogwarts) xx.xx Today is pää-pää-päivä Wednesday 7.11.

9.30 Rise and shine! Breakfast is served 10.30 Bus back to Vaasa xx.xx Mellandöd 13.30 MeGa-Surprise by Castrén & Snellman 18:00 Presentation of DKCO attorneys 19.00 DKCO’S TAPIO TOUR xx.xx After-party @ Fontana Thursday 8.11.

11.00 Lecture by Castrén & Snellman @ Tammipiha

xx.xx Mellandöd 16.00 Lecture by Borenius @ The Club 17.00 Pre-sittning chilling @ The Club 19.00 Roschier’s Nordic Sittning xx.xx After-party @ Leipätehdas Nightclub Friday 9.11.

12.00 Girls pre-party by Krogerus @ Havtornen 12.30 Boys pre-party by Kvarken Brewery @ Leipis 15.30 Medal Ceremony @ Havtornen 19.00 Justus 27th Årsfest @ Strampen xx.xx After-party xx.xx NÄR BÖRJAR??????

Saturday 10.11.

11.30 NU BÖRJAR sillis!!!!!!

13.00 Int.sek på bordet xx.xx Hilda is dröömin about minttu… xx.xx …but gets bäska instead rip xx.xx Int.sek under bordet xx.xx Eftersillis xx.xx Eftereftersillis xx.xx Bye bye nordiska gäster vi ses i Norden!♥

KIITOS YHTEYSTYÖSTÄ!

Haluamme nähdä tähtiä.

Jos sinä haluat työnantajan, joka panostaa yksilölliseen kehittymiseesi ja haluaa tehdä sinusta alasi huipun, ota yhteyttä ja häikäise meidät!

Odotamme hakemustasi careers@dittmar.fi #näkemys #palo #luovuus #snadistioutoa

TEKSTI: ANETTE LAITINEN, ASSOCIATE TRAINEE; RIINA TOIVONEN, ASSOCIATE TRAINEE; VILMA PIIPPONEN, ASSOCIATE KUVAT: ADOBE STOCK

EU:n komission ajama kiistelty digivero E

uroopan unionin ("EU") komission ("komissio") suunnittelema digivero on viimeisen vuoden aikana herättänyt runsaasti keskustelua EU-jäsenmaissa ja globaalilla tasolla muun muassa OECD:ssä (The Organisation for Economic Co-Operation and Development/Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö). Komission ehdotukseen ovat vaikuttaneet suuret digialan toimijat kuten Facebook ja Google, jotka toimivat merkittävässä määrin EU:n alueella, mutta jotka maksavat nykyisen verolainsäädännön johdosta vain vähän veroja EU-alueelle.

Komissio ehdotti 21.3.2018 uusia sääntöjä digiyritysten toiminnan verottamiseksi EU:ssa (Euroopan komissio, lehdistötiedote 21.3.2018, Digitaalialan verotus: komissio ehdottaa kaikkien yritysten oikeudenmukaista verottamista EU:ssa).

Ehdotuksen tavoitteena on siirtää yritysten verotusta nykyistä enemmän sinne, missä asiakkaat ja

markkinat sijaitsevat. Perinteisesti kansainvälisen verotuksen lähtökohtana on ollut, että verotus tapahtuu siellä, missä yhtiöt ovat fyysisesti läsnä vähintään kiinteän toimipaikan (esim. toimisto, tehdas tai johtopaikka) muodossa.

Digitaalisen talouden verotusta on käsitelty EU:n lisäksi globaalilla tasolla OECD:ssä. Suomi on kannattanut työn jatkamista globaalilla tasolla komission ajaman oman digiveron sijaan, jotta digiverotukseen saataisiin yhtenäinen pitkän aikavälin ratkaisu (Valtiovarainministeriö, 2.11.2018, Valtiovarainministerit käsittelevät digitalouden verotusta ja ilmastorahoitusta). Komissio puolestaan on katsonut globaalin ratkaisun saavuttamisen vievän aikaa ja ehdottaa väliaikaisratkaisuksi digitaalisten palvelujen veroa isoille yrityksille.

Digiveroa ovat ajaneet erityisesti Ranska ja EU:n tämänhetkinen puheenjohtajamaa Itävalta.

Komissio on esittänyt digiverotuksesta kaksi erillistä direktiiviehdotusta.

3/2018 Ex Nunc

27

• Ensimmäisellä aloitteella pyritään uudistamaan yhteisöverosääntöjä. Aloitteen mukaan voitot rekisteröitäisiin ja verotettaisiin maassa, jossa yrityksellä on merkittävää vuorovaikutusta käyttäjien kanssa digitaalisten kanavien kautta.

kohdennettaisiin toiminnallisen analyysin perusteella, jossa otettaisiin huomioon taloudellisesti merkittävä toiminta. Esimerkiksi verkkomainintatilan myynti olisi katsottavissa taloudellisesti merkittäväksi toiminnaksi.

Suomen kansallisen lainsäädännön osalta • Paljon keskustelua herättänyt toinen ehdotus edellä mainittu tarkoittaisi vähintäänkin muutosta koskee väliaikaista veroa, eli ns. digiveroa, joka tuloverolain (tuloverolaki 1535/1992) 13 a §:ään. kattaisi keskeisen digitaalisen toiminnan, joka ei EU:n jäsenvaltioiden välisessä verotuksessa kiintällä hetkellä ole verotuksen piirissä EU:ssa (Eu- teän toimipaikan laajempaa määritelmää sovelletroopan komissio, lehdistötiedote 21.3.2018, Di- taisiin riippumatta siitä, miten kiinteä toimipaikka gitaalialan verotus: komissio ehdottaa kaikkien olisi määritelty maiden välisissä verosopimuksissa. yritysten oikeudenmukaista verottamista EU:ssa). Muutoksella EU:n ulkopuolisiin valtioihin nähden ei kuitenkaan olisi merkitystä niin kauan kuin nsimmäisellä ehdotuksella muutettaisiin tuloverosopimukset niiden kanssa estäisivät kotikiinteän toimimaisen säännöksen sallipaikan muodosman verotuksen. DirektiiDigiveroa on pidetty tumissääntöjä niin, että ne viehdotuksessa komissio kattaisivat myös merkittä- syrjivänä, sillä se kohdistuisi kuitenkin suosittelee jävän digitaalisen läsnäolon senmaita päivittämään vevain tiettyihin aloihin (significant digital presenrosopimuksiaan siten, että ce).

Digitaalinen läsnäolo voisi syntyä, vaikka ne vastaisivat direktiivin säännöksiä. perinteisen kiinteän toimipaikan määritelmä ei Digivero puolestaan olisi 3 %:n liikevaihtotäyttyisi. Merkittävä digitaalinen läsnäolo tai vir- vero (Digital Services Tax, DST), joka kohdistuisi tuaalinen kiinteä toimipaikka muodostuisi, mikäli sellaisiin tuloihin, jotka yritys saa verkkomainonjokin seuraavista edellytyksistä täyttyisi: (i) yhti- tatilan myynnistä, käyttäjien välisen digitaalisen ön vuositulot jäsenvaltiossa ylittävät 7 miljoonaa alustan tarjoamisesta ja käyttäjädatan myynnistä. euroa, (ii) sillä on verovuoden aikana yli 100 000 Verotus tapahtuisi niissä maissa, joissa käyttäjät käyttäjää jäsenvaltiossa tai (iii) yrityksen ja yritys- sijaitsevat ja verotus kohdistuisi vain sellaisiin yhkäyttäjien välillä tehdään yli 3 000 digitaalipalve- tiöihin, joiden vuotuiset kokonaistulot ovat gloluja koskevaa sopimusta verovuoden aikana. baalisti vähintään 750 miljoonaa euroa ja EU:ssa

Lisäksi komissio ehdottaa uutta säänte- 50 miljoonaa euroa. Ehdotuksen mukaan digivero lyä merkittävään digitaaliseen läsnäoloon liitty- olisi väliaikainen vero, joka olisi tarkoitus korvata vien voittojen jakautumisen osalta EU:n eri jä- jäsenmaiden kansallisilla säännöksillä, kun jäsensenvaltioiden välillä. Ehdotuksen mukaan voitot maat ovat saaneet sovittua niistä tarkemmin.

E

28

Ex Nunc 3/2018

D

igivero ja siihen liitetyt ongelmat ovat herättäneet paljon keskustelua kansainvälisellä foorumilla. Ensinnäkin digiveroa on pidetty jossain määrin syrjivänä, sillä se kohdistuisi vain tiettyihin aloihin. Ongelmallisena on pidetty myös sitä, että digiverolla verotettaisiin nettotulon sijaan liikevaihtoa, mikä poikkeaa yhteisöverotuksen perusperiaatteista.

Liikevaihtoa verotettaessa myös tappiolliset yritykset tulisivat digiveron piiriin.

Digivero hyödyttäisi erityisesti suuria valtioita verotuksen painopisteen siirtyessä maan koon ja kulutuksen määrien mukaan. Uudistuksesta kärsisivät pienet maat kuten Suomi, Hollanti ja Irlanti, joissa on paljon pääkonttoreita ja tietokoneohjelmointialan tuotekehitystä, mutta joissa

digitaalisten palveluiden kulutus on suuria maita vähäisempää.

Komission esitys digiverosta vaatii vielä jäsenmaiden yksimielisen hyväksynnän. Vaikka kiistellystä digiverosta ei päästäisi sovintoon, se saattaa tulla hyväksytyksi muutettuna tai osana suurempaa poliittista ratkaisua EU-tasolla.

EU:n alueella digitaalisen talouden verotukseen on jossain muodossa syytä varautua, sillä esimerkiksi Iso-Britannia ja Espanja ovat suunnitelleet oman digiveron käyttöönottoa tulevina vuosina.

EU-maiden valtiovarainministerit pyrkivät sopimaan asiasta tämän vuoden joulukuussa Ecofin-kokouksessa (Economic and Financial Affairs Council configuration/Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto).

ANETEN JA RIINAN KOKEMUKSIA SYKSYN ASSOCIATE TRAINEE -HARJOITTELUJAKSOLTA KROGERUKSELLA "Aloitin Krogeruksella associate traineenä tämän vuoden syyskuussa. Olen päässyt mukaan mielenkiintoisiin projekteihin ja haastamaan omaa osaamistani. Työtehtäviini on kuulunut muun muassa erilaisia selvitystehtäviä, käännöksiä ja dokumenttien luonnostelua. Krogeruksella on viihtyisä työilmapiiri ja suosittelen ehdottomasti hakemaan tänne ensi kesänä alkavalle traineejaksolle!" – Anette Laitinen "Krogeruksella verotraineet työskentelevät osana Transactions-praktiikkaa ja mielestäni tämä on yksi parhaista puolista, kun pääsee tutustumaan siihen, miten veropraktiikan työt liittyvät muihin transaktio-praktiikan osa-alueisiin. Mielenkiintoisinta tässä syksyssä on ehdottomasti ollut kirjaprojekti, jossa on päässyt tutustumaan laajalti yritysverotukseen." – Riina Toivonen

3/2018 Ex Nunc

29

Justuslainen, liity Lakimiesten työttömyyskassaan!

Justusit, bli medlem i Juristernas arbetslöshetskassa!

Tiedäthän, että voit liittyä työttömyyskassaan jo opiskeluaikana?

Du är väl medveten om att du kan ansluta dig till arbetslöshetskassan redan under studietiden?

Työttömyyden osuessa kohdalle kassan jäsenyys ja toteutunut työssäoloehto oikeuttavat saamaan ansiopäivärahaa Kelan myöntämän peruspäivärahan tai työmarkkinatuen sijaan. Opintojen ohessa tehty palkkatyö kerryttää työttömyysturvan edellyttämää työssäoloehtoa, kunhan työtunteja kertyy vähintään 18 h viikossa.

Vid fall av arbetslöshet direkt efter examen kan du vara berättigad till inkomstrelaterad arbetslöshetsersättning ifall du under studietiden har varit medlem i kassan så att ditt arbetsvillkor uppfylls. Du kan uppfylla ditt arbetsvillkor vid sidan om studierna genom förvärvsarbete, förutsatt att du arbetar minst 18 timmar i veckan.

Kassan jäsenmaksu on 53 euroa vuonna 2018.

Opiskelijana sinun tulee liittyä kassan jäseneksi erikseen.

Medlemsavgiften i kassan år 2018 är 53 euro.

Som studerande måste du ansluta dig till kassan separat.

Lisää tietoa Lakimiesten työttömyyskassasta ja hakulomakkeen löydät osoitteesta lakimiestentk.fi

Du hittar mer info om Juristernas arbetslöshetskassa och ansökningsblanketten på adressen www.lakimiestentk.fi

KESÄ VEROHALLINNOLLA TEKSTI: MEERI KUJAMÄKI & ELINA UITTO KUVA: MEERI KUJAMÄKI

Meeri työskenteli viime kesänä verosihteerinä Verohallinnolla. Lue, millaista on oikkarina olla töissä verotuksen parissa!

MILLAINEN TYÖNKUVASI OLI VEROHALLINNOLLA? Työskententelin kesän verosihteerinä Verohallinnolla verovalvonnan parissa henkilöverotuksen yksikössä Vaasassa. Pääasiassa työskentelin verovalvonnassa yksityisten elinkeinonharjoittajien verotuksen parissa.

Työssä pääsin tutustumaan laajasti henkilöverotukseen kokonaisuudessaan sekä elinkeinoverotukseen yksityisten elinkeinonharjoittajien näkökulmasta.

Olin myös välillä verokortti -puhelinsarjassa, jossa verokorttien laskeminen tuli tutuksi. Verokortti-puhelinsarja tarkoittaa käytännössä sitä, että asiakas soittaa ja hänelle lasketaan verokortti puhelimitse. Sitten verokortti lähetetään hänelle postitse.

Verosihteerinä tein perusvalvontaa. Se sisältää verotuksen toimittamiseen liittyvän valvonnan lisäksi verovelvollisaseman selvittämisen, rekisteröinnin sekä ilmoitus- ja maksuvelvollisuuksien täyttämisen seurannan sekä ohjauksen ja neuvonnan. Näiden seikkojen toteamiseksi ja oikeellisuuden varmistamiseksi voidaan muun muassa kerätä ja hyödyntää vertailutietoja, tarkistaa yksittäisiä asioita verovelvollisen kirjanpidosta tai tarkistaa asioita tai toimintaolosuhteita kyselyin.

Verotarkastus taas on erityisvalvontaa, eikä se kuulunut työtehtäviini.

MITÄ OPIT TYÖSSÄSI? Verovalvonnassa tuli tutuksi kaikki kolme verotuksen tulolähdettä: elinkeinotoiminta (laki elinkeinotulon verottamisesta), maatalous (maatilatalouden tuloverolaki) ja henkilökohtainen tulolähde (tuloverolaki), sillä valvoin myös jonkin verran maatilatalouden har-

joittajia muiden ohella. Asiakaspalvelu on työssä keskiössä, joten asiakaspalvelutaitoja tarvitaan ja ne myös kehittyvät huomaamatta työn ohella.

Työssä oppi myös paljon hyödyllistä omaa elämää ajatellen: muun muassa kotitalousvähennys ja tulonhankkimisvähennys ovat hallussa mahdollista tarvetta varten tulevaisuudessa.

TARVITSEEKO VERO-OIKEUDEN OPINNOT OLLA SUORITETTUNA ENNEN VEROHALLINNOLLA TYÖSKENTELYÄ?

Vero-oikeuden opinnoista ennen töihin hakua on sanomattakin selvästi hyötyä. Itse en kuitenkaan ollut niitä käynyt, joten ei kannatta jättää hakematta kesätöihin Verohallinnolle opintojen puuttumisen takia.

Motivaatio ja halu oppia ovat mielestäni tärkeimmät ominaisuudet työssä pärjäämisen kannalta.

Verosihteerinä työskentely oli opettavaista ja suosittelenkin kesätöitä Verohallinnolla kaikille, joita vero-oikeus vähääkään kiinnostaa. Työssä oppii paljon ja saa myös hyvän kuvan Suomen verojärjestelmästä.

Oma mielenkiinto vero-oikeutta kohtaan heräsi kesän aikana ja nykyään ura vero-oikeuden parissa ei kuulosta ollenkaan mahdottomalta.

3/2018 Ex Nunc

31

OIKKARINA SUURLÄHETYSTÖSSÄ TEKSTI: MAIJA HEINONEN

KUVAT:

MAIJA HEINONEN & ADOBE STOCK

Suurlähetystö edustaa Suomea Venäjällä, valvoo ja edistää Suomen etuja sekä kehittää yhteyksiä Suomen ja Venäjän välillä. Suurlähetystön alaisuudessa toimii Suomen pääkonsulaatti Pietarissa, jolla on toimipisteet myös Petroskoissa ja Murmanskissa. Lähetystön toimintaa johtaa suurlähettiläs Mikko Hautala. Minulla oli kunnia olla työharjoittelussa Moskovan lähetystössä kesän ajan.

32

Ex Nunc 3/2018

A

rkiaamuni alkoivat kuten kesämökillä: kahvi on murukahvia ja vesi kiehautetaan kaasuliedellä. Todella harvassa venäläisessä asunnossa on kahvinkeitin. Jos mökkitunnelma ei houkuta, voi kahvinsa hakea hyvin halvalla mukaan pienistä katukioskeista.

Onkin hyvin tyypillistä hörppiä kahvia työmatkalla, joka voi monilla kestää jopa toista tuntia.

Oma työmatkani asunnolta suurlähetystölle kesti vain puolisen tuntia ja metroa joutui vaihtamaan vain kerran. Paras matkustusväline on metro, joka on todella siisti ja toimii hyvin.

Suomen suurlähetystö sijaitsee kaupungin keskustassa melko lähellä tunnettua kävelykatua nimeltään Arbat. Alue on kallis ja katujen varsilla on toinen toistaan hienompia loistoautoja ja merkkiliikkeitä. Suurlähetystö on kuin pieni Suomi keskellä Moskovaa.

Tontilla on työntekijöiden asuntoja, saunoja, uima-allas, kuntosali, terveyskeskus sekä suuri sisäpiha, jossa lapset juoksentelevat. Suurin osa työntekijöistä on suomalaisia ja työkielenä on Suomi. Myös osa venäläisistä työntekijöistä osaa suomea.

MOSKOVAN METROSSA ON YLI 200 ASEMAA.

SUURLÄHETYSTÖN PIHALLA LUKEE SUURILLA KIRJAIMILLA ”SUOMI”.

Työpäivä alkoi sähköposteihin vastaamisella ja juoksevien asioiden hoitamisella. Lähetystöllä on hieno kahvinkeitin, joka on ahkerassa käytössä varsinkin aamupäivällä. Kahviton suomalainen on kiukkuinen suomalainen. Lähetystöllä on oma työpaikkaruokala ja kokki Galina tekee erittäin hyvää sekä venäläistä että suomalaista ruokaa.

Lähes joka päivä on jokin kokous tai muu tilaisuus. Lähetystön väen omat kokoukset pidetään ikkunattomassa ja vakoilusuojatussa huoneessa, johon ei saa viedä kännyköitä tai muuta elektroniikkaa. Joskus tapaaminen on kaupungilla, ja sinne kuljetaan lähetystön autonkuljettajan kyydillä. Itse sain osallistua Suomen edustajana EU-delegaation kokouksiin, jossa käsiteltiin muun muassa ihmisoikeuksia ja ajankohtaisia oikeustapauksia Venäjällä. Esimerkiksi vangitun elokuvaohjaaja Oleg Sentsovin syömälakko ja Venäjällä tapahtuva vankilaväkivalta puhututtivat kesällä.

Tärkeä osa suurlähetystön toimintaa on raportoida Suomeen venäläisen median uutisoinnista, joka usein eroaa kovasti esimerkiksi eurooppalaisesta tiedottamisesta. Kesän suurimpia uutistapahtumia olivat presidenttitapaaminen Helsingissä sekä jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut. Lisäksi suurlähetystön tehtävänä on auttaa Venäjällä ongelmiin joutuneita suomalaisia. Jalkapallokilpailut sujuivat suomalaisten osalta rauhallisesti.

Työpäivän jälkeen minulla oli tapana mennä joko syömään työkavereiden kanssa tai kuntosalille. Venäläiset ovat ahkeria salitree-

34

Ex Nunc 3/2018

naajia, ja kuntosaleja on jokaisessa kadunkulmassa. Hintataso voi olla kaikkea aina kymmenen euron kuukausihinnasta satoihin euroihin.

Päivärytmi Venäjällä on paljon myöhäisempi kuin Suomessa, joten vielä iltakymmenenkin aikaan salilla oli tungosta.

Arki-iltoina olin tavallisesti takaisin kotona vasta yhdeksän aikaan. Kotona tein ruokaa ja opiskelin kieltä. Venäläisissä asunnoissa on tavallisesti monta televisiota: yksi keittiössä, toinen olohuoneessa, kolmas makuuhuoneessa ja joskus jopa vessassa. Yritin pitää telkkaria auki mahdollisimman paljon, koska sitä kautta oppi kuuntelemaan kieltä.

LENIN NÄYTTÄÄ SUUNNAN.

Mitä viikonloppuna?

Viikonloppuisin venäläiset menevät puistoon grillaamaan. Mukaan raahataan monta kiloa lihaa ja vähintään yhtä monta litraa olutta.

Puistot ovat niin valtavia, että niihin eksyy ilman navigaattoria. Olin aina porukan ainoa ulkomaalainen, mikä herättikin paikallisissa kiinnostusta. Joka kerta, kun tapasin uuden ihmisen ja tämä sai kuulla, että olen Suomesta, hän kysyi kaksi kysymystä: Kuinka paljon Suomessa saa eläkettä? Ja miten sinne Suomeen pääsee muuttamaan? Usein lisäkysymyksenä esitettiin, että osaanko laulaa ”finskaja polkan”.

Aluksi ihmettelin, että mikä se sellainen suomalainen polkka oikein on. Kyseessä on siis Pohjois-Savon murteella laulettu Ievan polkka, jonka kaikki venäläiset tietävät.

Viikonloppuiltaisin venäläiset istuvat puistossa yömyöhään tai siirtyvät ravintoloihin.

Ulkona syödään ja juodaan paljon. Ravintoloiden hintataso on vaihteleva, eli löytyy Suomea selkeästi halvempia paikkoja mutta myös selkeästi kalliimpia. Paikallisten kanssa onnistuin välttämään turistien menomestat, joissa on selvästi kalliimpi hintataso. Sunnuntaisin ihmiset kuljeskelevat kaupungilla ja tapaavat tuttuja.

Jotkut harvat käyvät kirkossa. Venäläiset eivät ole sen uskonnollisempia kuin me suomalaisetkaan, vaan kirkossa käydään häissä ja hautajaisissa

KIINNOSTAAKO URA ULKOASIAINHALLINNOSSA? Ulkoministeriö rekrytoi uusia työntekijöitä pääsääntöisesti kahdella yhteishaulla: kansainvälisten asioiden valmennuskurssille (Kavaku) ja hallintouran kurssille (Halku). Kavakun kautta aukeaa tie diplomaattiuralle ja Halkun kautta päädytään erilaisiin hallintouran tehtäviin (assistentin tehtävät ja muut hallinnolliset tehtävät).

Suurlähetystössä tapasin useita Kavaku-kurssilaisia. Kavaku on ulkoministeriön järjestämä diplomaattiuralle tähtäävä koulutusohjelma, johon sisältyy ulkoasiainhallinnon tehtäviin valmentavaa koulutusta sekä harjoittelua ulkoministeriössä ja ulkomaanedustuksessa. Kurssille voi hakea valmistumisen jälkeen. Valintaprosessi on monivaiheinen ja sisältää muun muassa alkuhaastattelun, aineistokokeen, kielikokeet sekä koko päivän kestävän soveltuvuusarvioinnin.

36

Ex Nunc 3/2018

nunc point Riikka Ekstam

TEHOKKUUDEN EETOS

N

ykymaailman tehokkuutta ihannoival- keämpi sen saatua lepoa kaikesta ympärillämme ta ilmapiiriltä harva tuskin on voinut vellovasta ärsykkeiden tulvasta. Itsensä pitää siis välttyä. Itseään tulisi kehittää, omak- antaa myös toisinaan tylsistyä, mutta siinä nykyihsua tietoa monilta eri aloilta, olla sosiaalinen ja minen on luokattoman huono. Muutama pysäkinverkostoitua. Selfhelp-kirjat autuaasti opastavat, väli bussissa voi olla liikaa vaadittu. Käsi hamuaa miten saada mahdollisimman paljon irti itsestään. puhelinta edes tietämättä, mitä sillä aikoo tehdä.

Helposti muodostuu kuva kiireisestä työntekijästä Meitä ympäröivä tehokkuuden eetos ja juurtuneet hyvänä työntekijänä. Liian usein stressiä, kiirettä toimintatavat pakottavat käyttämään tuonkin ajan ja tehokkuutta pidetään kuitenkin jopa tärkeäm- esimerkiksi sähköpostien tarkastamiseen tai vaihpänä kuin itse tuloksia. toehtoisesti vain ajanhermoilla pysymiseen. Fiksu En ole itse koskaan kokenut olevani ihmi- ymmärtäisi myös olla hyödyntämättä jokaisen senen, jolle tehokkuus olisi jollain tavalla itseisarvo. kunnin, minuutin tai tunnin.

Silti syyllistyn nykyään usein ajattelutapaan, että On hienoa olla tehokas ja saada asioita aiolen tyytyväinen itseeni vasta kun olen suorittanut kaan. Yhtä hienoa on kuitenkin myös uskaltaa jätto do-listani alusta loppuun, mielellään kiitettäväs- tää kalenteriin tarkoituksella tilaa. Pakonomaisen ti. Asioiden ruksaamisesta saa jonkinlaista järisyt- asioiden suorittamisen sijaan olen alkanut pohtia tävää tyydytystä. Tuttuni kävi läpi elämänvaiheen, sitä, mitkä toimintatavoistamme todella ruokkijossa hän pakersi lähes täysipäiväistä työviikkoa, vat tehokkuutta ja mitkä taas nakertavat sitä. Voi lukion ja meneillään oleesimerkiksi miettiä, onko vien ylioppilaskirjoitusten Onneksi irtisanotuksi tuli illan viimeisen väsyneen lisäksi. Muiden hämmästelopulta työsopimus eikä oma tunnin viettäminen tenttilyt jaksamisesta eivät saakirjoja päntätessä aina ajan terveys neet kyseenalaistamaan tioptimaalista käyttöä. Tuon lanteen järjettömyyttä vaan ajan käyttäminen rentouaiheuttivat lähinnä ylpeyttä ja nostivat itsetuntoa. tumiseen mitä todennäköisemmin pelkistyy seuItseään voi olla vaikeaa tarkastella ulkopuolisen raavana päivänä tehokkaampana toimintatapana, silmin. Jos olen tehokas ja saan asioita hurjasti ai- joka luultavimmin kompensoi väsyneillä aivoilla kaan, miksi välillä myös pysähtyä? Tuttuni tiivisti- aiheutuneesta pänttäämisestä koituneet margikin rankan syksynsä hyvin: ”Onneksi irtisanotuksi naaliset hyödyt. tuli lopulta työsopimus eikä oma terveys”.

Ennen pitkää katuisin todennäköisesti On tutkittu, että ihmiset saavat uusia ide- enemmän sitä, että en jättänyt kalenteriini tilaa oita vain, mikäli aivojen annetaan välillä levätä myös ansaitulle tyhjäkäynnille kuin sitä, että joku tekemällä jotain rutiininomaista. Ei siis ihme, että tehtävälistani asioista olisi jäänyt suorittamatta. esimerkiksi lenkkipolku on monille yksi parhaista To do-lista harvoin nimittäin todella loppuu, sillä paikoista saada ajatukset liikkeelle. Askeleet rul- vaadimme usein itseltämme enemmän kuin muillaavat mekaanisesti maata vasten pysähtymiseen ta. Siksi se kannattaa toisinaan heittää syrjään ja saakka. Vaikka ajatus lenkille lähtemisestä ei toi- muistaa, että on oikeasti onni välillä tylsistyä ja sinaan houkuttaisi sen tietynlaisen yksitoikkoi- olla tekemättä mitään. Se palkitsee lopulta. suuden vuoksi, on pää aina tavattoman paljon vir-

3/2018 Ex Nunc

37

Together we make a mark The future of law is global. If you are ready to take charge of your career, we’d like to hear from you. whitecase.com/careers

JATKUVAN HENKILÖVAKUUTUKSEN SOPIMUSEHTOJEN MUUTTAMINEN TEKSTI: AMANDA REKONEN

Työskennellessäni FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonnassa olen useasti törmännyt asiakkaiden kysymyksiin siitä, milloin vakuutuksenantajalla on oikeus muuttaa vakuutusehtoja. Useat kysymykset liittyvät erityisesti henkilövakuutuksen kuten tapaturma- tai sairausvakuutuksen ehtojen muuttamiseen. Erityisesti näissä askarruttavat vakuutusmaksujen muutokset. Artikkelissani keskityn siis tilanteisiin, jossa kyse on vakuutuksenottajan päävelvoitteen eli vakuutusmaksun määrän muuttamisesta henkilövakuutuksissa.

TAUSTAA Vakuutussopimuslaissa on sekä henkilövakuutusta että vahinkovakuutusta koskevat säännökset ehtojen muuttamisesta. Yhteistä näille säännöksille on se, että vakuutuksenantajalla on kaikissa vakuutusmuodoissa oikeus tehdä vakuutusehtoihin vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta vakuutussopimuksen keskeiseen sisältöön. Tällaisten vähämerkityksellisien ehtojen tunnusmerkkinä voidaan Hemmon mukaan pitää sitä, että niiden muutokset eivät vaikuta osapuolten velvoitteiden tasapainoon (Sopimusoikeus II, 2003. s. 12).

Vakuutuksesta korvattavan riskin laatu ja määrittely vaikuttavat siihen,

millaisia ehtomuutoksia voidaan pitää vähäisinä. Arviointiperusteet eivät välttämättä ole yhtenevät vahinkovakuutuksen ja henkilövakuutuksen välillä taikka välttämättä edes henkilövakuutuksen eri vakuutuslajien välillä. Vakuutuslajista riippumatta voidaan kuitenkin katsoa, että esimerkiksi vakuutuksenottajan päävelvoitteen eli vakuutusmaksun määrän muuttamisen osalta ei voi koskaan olla kysymys vähäisestä ehtomuutoksesta. Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä tulkintaperusteet ovat saattaneet eriytyä vakuutusmuotojen välillä myös muiden kysymysten kuin ehtomuutosten vähäisyyden tarkastelun osalta (Isokoski ym. 2013, Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE).

HENKILÖVAKUUTUKSEN EHTOMUUTOS YKSILÖIDYLLÄ PERUSTEELLA Vakuutussopimuslain 20 a §:n 1. momentin mukaan henkilövakuutuksen vakuutusehdoissa voidaan määrätä, että vakuutuksenantajalla on oikeus muuttaa vakuutusehdoissa yksilöidyllä perusteella vakuutusmaksua ja muita sopimusehtoja. Vakuutusmaksua tai muita sopimusehtoja ei kuitenkaan saa muuttaa sen vuoksi, että vakuutetun terveydentila on vakuutuksen ottamisen jälkeen huonontunut, eikä sen

3/2018 Ex Nunc

39

vuoksi, että vakuutustapahtuma on sattunut.

YKSILÖITY PERUSTE JA SEN OLEMASSAOLON NÄYTTÄMINEN Henkilövakuutusta koskeva ehtomuutos edellyttää yksilöityä perustetta. Lain alkuperäisten esitöiden (HE 114/1993, s.

37) mukaan perusteen tulee olla yksilöity siten, että siitä ilmenevät muutoksen edellytykset ja perusteet. Esitöissä on mainittu esimerkkeinä ehtoihin otettavista muutosperusteista lainsäädännön muutokset ja viranomaisten määräykset, ennalta arvaamaton olosuhteiden muutos, kuten esimerkiksi poikkeuksellinen luonnontapahtuma tai kansainvälinen kriisi, sekä vakuutusmaksun muuttaminen vakuutuksen korvausmenon muutosta vastaavasti.

Laissa edellytetään yksilöityä perustetta, mutta tämän lisäksi vakuutuksenantajan on näytettävä toteen tämän yksilöidyn perusteen olemassaolo.

Tuoreessa Vakuutuslautakunnan tapauksessa FINE-005418 A oli tyytymätön vakuutusyhtiön tekemiin maksun korotuksiin. Hänen mukaansa aluksi vakuutuksen hinta nousi maltillisesti, mutta viime vuosina se on noussut yli 100 euroa vuodessa. Tapauksessa tuli arvioitavaksi se, oliko ehtomuutos yksilöity ja oliko vakuutuksenantaja kyennyt näyttämään yksilöidyn perusteen olemassaolon.

Vakuutuslautakunta totesi, että vakuutusyhtiö ei ole A:n väitteestä huolimatta selvittänyt korvausmenon muutosta. Vakuutusyhtiö on määritellyt tämän perusteen vakuutussopimuk-

40

Ex Nunc 3/2018

sen vakioehtoihin. Vakuutusyhtiöllä on näyttövelvollisuus sopimuksen sisällön muuttamiseen oikeuttavien perusteiden täyttymisestä. Mikäli vakuutusyhtiö ei osoita tekemänsä muutoksen perusteiden olemassaoloa, on muutos tehoton. Käytettävissä ei ole selvitystä näiden vakuutusten maksutulon ja korvausmenon määristä eikä näiden välisestä suhteesta. Vaikka sairausvakuutusten korvaussuhteen kasvaminen ei ole poikkeuksellista, lautakunta ei ole tässä tapauksessa voinut sille esitetyn selvityksen nojalla todeta korvausmenon muutoksen perusteella tehtyjen korotuksien perusteiden olemassaoloa.

Tapauksen perusteella voidaan tehdä se varovainen johtopäätös, että vakuutuksenottajan päävelvoitteen eli vakuutusmaksun määrän muuttamisen osalta vaaditaan sekä tarkkaan yksilöityä perustetta että tämän perusteen olemassa olon esittämistä. Näin ollen maksua koskevaan ehtomuutokseen ei oikeuta pelkästään se, että vakuutusyhtiö vetoaa ehtomuutokseen jonkin yksilöidyn perusteen esimerkiksi korvaussuhteen kasvamisen nojalla, vaan lisäksi edellytetään vakuutuksenantajan näyttävän tämän perusteen toteen.

Vakuutustuotteissa ja vakuutustoiminnassa tapahtunut kehitys, kuten esimerkiksi korvaussuhteen kasvu, voidaan tulkinnasta riippuen käsittää eri tavoilla, jolloin vakuutuksenantajalle jäisi laaja ja tarkemmin määrittelemätön muutosoikeus. Tällä tavalla sanamuotonsa mukaan laajasti sovellettuna kyseistä ehtokohtaa voidaan pitää kuluttajan kannalta yleisesti kohtuuttomana.

NÄR ETT BOLAG BLIR TVÅ TEXT: HEIDI KONTSAS

BILDER:

Ur ett bolags perspektiv är det inte alltid förnuftigt att koncentrera bolagets all verksamhet och egendom till ett och samma bolag, utan en koncernstruktur kan ibland vara en mer fungerande lösning – även för mindre företag. En koncern är en sammanslutning av två eller flera företag som förenas genom ägandet, och i vilket moderbolaget utövar bestämmanderätt i dotterbolaget eller dotterbolagen. Det är allt mer vanligt att en persondelägare ändrar sitt direkta ägande i ett onoterat bolag till indirekt ägande genom ett moderbolag, och bildar således en koncern.

Det finns flera olika orsaker till varför man bildar en koncernstruktur, såsom olika skattemässiga orsaker, en önskan att sprida bolagets verksamhet och affärsrisk eller t.ex. en planerad försäljning av en viss affärsverksamhet.

I en koncernstruktur är dividenderna som ges mellan moderbolaget och dotterbolaget skattefria. Däremot är den dividend som en persondelägare får från ett bolag alltid

KPMG & ADOBE STOCK

beskattningsbar inkomst. Detta leder till att om en persondelägare vill återinvestera den avkastning som persondelägaren får från sitt bolag, är han eller hon tvungen att finansiera sina investeringar med den nettodividend han eller hon lämnar med efter att skatterna är betalda. Således är den summa som en persondelägare kan återinvestera mindre än vad ett bolag har till sitt förfogande, eftersom dividendavkastningen är skattefri för bolaget.

Moderbolaget kan placera de dividender det fått skattefritt av sitt dotterbolag och således öka sin nettoförmögenhet. Moderbolagets högre nettoförmögenhet ökar den mängd dividend som en persondelägare kan få skattefritt: Om den dividend som delas ut är högst 8 % av bolagets nettoförmögenhet är 75 % av ifrågavarande dividend skattefri inkomst och endast 25 % är beskattningsbar kapitalinkomst.

I en koncernstruktur förblir dotterbolagets balansräkning ofta fri från ”överlopps” förmögenhet, eftersom det resultat som

3/2018 Ex Nunc

41

dotterbolaget gör kan utdelas skattefritt till moderbolaget som dividend. Detta leder även till att om moderbolaget vill sälja aktierna i ett dotterbolag som idkar affärsverksamhet, blir försäljningen av dotterbolaget lättare och förmånligare eftersom dotterbolagets förmögenhet då endast utgörs av sådan egendom som hänför sig till den affärsverksamhet som ska säljas. Det är inte många köpare som är intresserade av att köpa annan egendom än den egendom som hänför sig till den specifika affärsverksamhet som köparen är intresserad av, och det är även lättare att få finansiering när köpeskillingen blir mindre till följd av att det i köpet inte ingår för affärsverksamheten ”onödig” förmögenhet. Det är även möjligt att dotterbolagets aktier anses vara moderbolagets anläggningstillgångsaktier som då kan överlåtas skattefritt. I en sådan situation sparar moderbolaget vid försäljningen av dotterbolagets aktier den skatt som annars ska betalas på överlåtelsevinsten, dvs. 20 % skatt.

När vissa förutsättningar uppfylls möjliggör en koncernstruktur utdelning av koncernbidrag. Koncernbidrag är en vederlagsfri prestation som bolag som hör till samma koncern kan ge eller motta av varandra.

Det är möjligt att ge koncernbidrag bägge vägarna mellan moder- och dotterbolaget,

42

Ex Nunc 3/2018

och koncernbidrag är för mottagaren beskattningsbar inkomst och för dess givare är det en avdragsgill utgift. Koncernbidrag är även en fungerande förlustutjämningsmetod, eftersom om ett bolag inom en koncern gör förlust och ett annat gör vinst så kan det bolag som gjort vinst ge koncernbidrag till det bolag som gjort förlust.

Om ett bolag utövar en riskfylld affärsverksamhet eller om verksamheten utövas i en riskfylld omgivning, kan det vara förnuftigt att separera affärsverksamheten till ett separat bolag. Genom detta kan man säkerställa att affärsverksamhetens ansvarsförbindelser och övriga ekonomiska påföljder inte kanaliseras till moderbolaget.

En koncernstruktur kan även medföra ett företag många andra fördelar: moderbolaget kan bevilja kapitallån till dotterbolaget, moderbolaget har möjlighet att erbjuda koncerntjänster till dotterbolaget och det är även möjligt inom en koncern att ansöka om företagssanering för ett enskilt dotterbolag eller att försätta ett dotterbolag i konkurs, trots att moderbolaget fortsätter sin verksamhet som vanligt. Även om en koncernstruktur kan erbjuda många fördelar till bolag och dess ak-

tieägare så löns det inte att förhastat bilda en koncernstruktur, utan detta bör alltid bedömas från fall till fall med beaktande av de föroch nackdelar en koncernstruktur kan medföra i varje enskilt fall. En koncernstruktur kan uppnås genom olika företagsarrangemang, såsom aktiebyte eller affärsverksamhetsöverlåtelse. Aktiebyte och affärsverksamhetsöverlåtelse kan förverkligas utan direkta inkomstskattepåföljder, men arrangemanget kan ändå leda till betydande skattepåföljder om man vid förverkligandet inte följer de krav som skattelagstiftningen ställer. Man kan på förhand försäkra sig om eventuella skattepåföljder som uppstår till följd av företagsarrangemanget genom att ansöka om förhandsavgörande av Skatteförvaltningen gällande

hur företagsarrangemanget behandlas i beskattningen. När man planerar företagsarrangemang är det viktigt att förutom skattelagstiftningen ta i beaktande företagsarrangemangets civilrättsliga, bokföringsmässiga och bolagsrättsliga inverkningar, samt att försäkra sig om vad bolagets finansiärer anser om ett eventuellt företagsarrangemang och att det är möjligt överföra bolagets nuvarande avtal till ett nytt bolag. Användningen av sakkunnighjälp vid bildningen av en koncernstruktur rekommenderas starkt just av den orsaken att en ändamålsenlig och kompetent planering av företagsarrangemanget har en stor betydelse gällande beräkningen och minimeringen av de skattemässiga och ekonomiska påföljderna som företagsarrangemanget kan ge upphov till.

HEIDI KONTSAS JOBBAR SOM SKATTEEXPERT PÅ KPMG I VASA OCH ARBETAR DAGLIGEN MED FRÅGOR GÄLLANDE KONCERNER OCH FÖRETAGSARRANGEMANG.

3/2018 Ex Nunc

43

Kolkkoa ja musertavaa pönötystä TEKSTI: JUHO NURMI

KUVAT:

JUHO NURMI & ADOBE STOCK

Oikeustieteen opiskelu on kautta aikain tarjonnut mahdollisuuksia. Mutta myös harmaita hiuksia.

Kolmen saksalaisen merkkihenkilön kokemuksia oikeustieteestä.

O

n vuoden 1807 toukokuun 16. päivän aamu. Kello lyö neljän. Saksalaisen Heidelbergin kaupunginporttien läpi saapuvat vaunut kuljettavat Joseph von Eichendorffia (1788–1857) veljineen. Nuorimies on vaikuttunut kesäisen kauniista Neckar-joen laaksosta, uusista opiskelumaisemistaan. Fuksi Eichendorff ei tosin enää ole. Hän aloitti oikeustieteen opintonsa Hallessa (Saale), mutta Napoléon Bonaparte on juuri määrännyt yliopiston suljettavaksi vallattuaan Hallen edellisvuonna.

44

Ex Nunc 3/2018

Vaunuissa Eichendorffin sydän pamppailee. Ketäpä ei jännittäisi uuteen opiskelukaupunkiin saapuessaan.

Kysyin vuosikurssilaisiltani, Justuksen vuoden 2018 fukseilta, mitä heillä tulee ensimmäisenä mieleen sanasta Saksa. Esiin nousivat muun muassa jalkapallo, braatvursti, joulutorit ja tietysti olut. Mutta joukosta paistoivat myös kiistellymmät piirteet: sotaisa historia, saksan kielen datiivi ja järjestys – Ordnung. Mutta tiesitkö esimerkiksi, että sana fuksi on peräisin saksasta (Fuchs, kettu)? Siellä sitä

käytettiin merkityksessä ”ensimmäisten lukukausien opiskelija” jo 1600-luvulla. Tai että vanhin saksalainen yliopisto on 1348 perustettu Prahan yliopisto? Se oli samalla ensimmäinen laatuaan Alppien pohjoispuolella. Opetettavat aineet olivat teologia, filosofia, lääketiede ja oikeustiede.

Toiseksi vanhin saksalainen yliopisto on Wienissä (1365) ja kolmanneksi vanhin Heidelbergissä (1386). Entä muistaisitko, että roomalainen oikeus omaksuttiin saksankielisellä alueella jo 1300–1400-luvuilla?

Järjestyksellä ja oikeustieteellä on siis Saksassa keskieurooppalaisittain pitkät perinteet. Vanhemmat ovat halki vuosisatojen toivoneet lapsistaan juristeja turvatun tulevaisuuden nimessä. Mutta kaikille opinnot eivät ole maistuneet, vaan kutsumus on lopulta vienyt muualle.

Saksalaisen kulttuurin suurnimet ovat jättäneet jälkeensä lukuisia kirjoituksia juridiikan opiskelusta yleisesti ja sen tuskasta erityisesti. Johann Wolfgang von Goethe, Jacob Grimm, Heinrich Heine, Franz Kafka – kaikki heistä tympääntyivät vuorollaan oikeustieteeseen. Luetteloa olisi helppo jatkaa. Toki joukkoon mahtuu niitäkin, joiden taiteellinen ja oikeudellinen ura ovat kulkeneet käsi kädessä: E. T. A. Hoffmann, Eva Völler ja Bernhard Schlink ovat vain esimerkkejä.

Mutta mitä nämä kulttuurihenkilöt sitten ovat oikeustieteen opiskelusta kirjoittaneet? Palatkaamme Eichendorffin luokse Heidelbergiin.

Runot vievät voiton juridiikasta HEIDELBERGIN YLIOPISTO

JOSEPH VON EICHENDORFF

Heidelbergissä Eichendorff tarttuu tarmolla lakikirjaan.

Aamuisin noustaan viideltä, ja luennot ja pänttääminen saattavat jatkua iltayhdeksään. Lain ohella luetaan kieliä ja musisoidaan, eikä vapaa-ajan rientoja sovi unohtaa.

Tunnollinen opiskelija viettää hilpeitä salonki-iltoja muun muassa arvostetun oikeustieteen professorin Anton Friedrich Justus Thibaut’n (1772–1840) luona. Kuumina kesäpäivinä viilennystä tarjoaa Neckarin virta.

Vaikka Eichendorff menestyy opinnoissaan, hän ei pidä niistä. Juridiikka on ”tyhjää lukemista rahan vuoksi”, luennot ”kauhistuttavan pitkäveteisiä”. Runoilu kiinnostaa. Tulevaisuus vie miehen Napoléonin vastaisiin sotiin ja virkamiesuralle, mutta jälkipolvet tuntevat Eichendorffin romantiikan ajan kenties romanttisimpana runoilijana.

Erityisen kaunis on runo Mondnacht (Kuutamoyö).

Eichendorffin tavoin monen saksalaisjuristin ura on alkanut Heidelbergistä. Baden-Württembergin osavaltiossa sijaitseva Heidelberg tunnetaan maalauksellisesta vanhastakaupungistaan, linnastaan ja tietysti yliopistostaan, joka on Saksan nykyisen alueen vanhin ja samalla yksi himotuimmista. Historiallinen vanhakaupunki yliopistoineen sijaitsee kapealla kaistaleella Neckar-joen ja jyrkkien kukkuloiden puristuksessa. Aamuisin keskustakampukselle kiemurtelee suoranainen polkupyöräruuhka – saksalaisittain Stau. Kesälukukaudella huhti-heinäkuussa lämpömittari kohoaa usein reilusti yli 30 plusasteen.

3/2018 Ex Nunc

45

"Ihminen pystyy mihin vain - myös lukemaan lakia"

ti kuin automaatti [...] ja luki pykäliä kankeasti suoraan paperista, elottomana niin mieleltään kuin kieleltään.”

Tyystin toista maata on Heidelbergin arvostettu professoParikymmentä vuotta Eichendorffin jälkeen Heidelber- ri Thibaut. Korkeasta iästään huolimatta tämä suorastaan giin saapuu oikeustieteen opiskelija Robert Schumann tulvii eloa ja älyä ja tarvitsisi aina enemmän aikaa ja sanoja (1810–1856). Toukokuun 21. päivän ilta 1829 on myrs- ilmaistakseen kaikki ideansa. Eichendorffin ja Schumankyisä. Poikkeuksellisen kaunis aurinko on juuri laskenut nin opintoja yhdistääkin juuri valopilkku Thibaut. Myös kukkuloiden taakse. Matka itäisestä Leipzigista on ollut Schumann kutsuttiin professorin kotiin: tämän iloisiin pitkä ja vaiheikas, ja viimeisen taipaleen Schumann taittaa musiikki-iltoihin, jotka ilmeisesti ylevöittivät myös oikejalan. Hänkin on odotuksen ja jännityksen vallassa. ustieteen opiskelua. Schumann Jo koulussa Schumann tunnustaa: ”[...] vasta nyt ymmärKolkko lainoppi, joka osoitti musikaalista ja kirjallista rän juridiikan todellisen arvon, lahjakkuutta. Äidin päätöksellä musertaa ihmisen jääkylmillä miten se tukee kaikkia ihmiskunylioppilas pantiin kuitenkin lukenan pyhiä tarkoitusperiä.” maan lakia. Lainoppineen leipä määritelmillään heti kättelysMuuten Schumann tuntuu on turvattu, äiti järkeili. Schusuhtautuvan opiskelijaelämään vasä, ei voi minua miellyttää mann aloitti opiskelunsa suurrauksellisesti. Hän valittelee, että kaupungissa Leipzigissa, mutta Heidelbergin elämä keskittyy opiskelijoiden ympärille. jo ensimmäisessä kirjeessään äidilleen 21. toukokuuta Heitä kunnioitetaan. Schumannista tämä on turmiollista: 1828 opiskelija vaikutti onnettomalta. Kaupungin häly ”Mielestäni ei ole hyväksi nuorelle ihmiselle, opiskelijasta ja luonnon puute ahdistivat, ja sitten oli vielä se oikeus- puhumattakaan, jos hän saapuu kaupunkiin, jossa opisketiede: ”Kaiken lisäksi käyn jatkuvaa sisäistä kamppailua lijat saavat hallita ja kukoistaa. [...] jatkuva norkoilu pelkalanvalinnasta: kolkko lainoppi, joka musertaa ihmisen kien opiskelijoiden kanssa on mittaamattomaksi haitaksi jääkylmillä määritelmillään heti kättelyssä, ei voi minua monipuoliselle ajattelulle ja sitä kautta käytännön elämälmiellyttää [...]”. Schumann osoitti kuitenkin sitkeyttä to- le.” Häntä toisaalta ilahduttaa, että sikäläiset opiskelijat detessaan, että aikoi selättää juridiikan sen hyytävyydestä juovat vähemmän alkoholia kuin leipzigilaiset. Ja tämä ja kuivuudesta huolimatta. Hän näet tiesi, että halutessaan kaikki 20-vuotiaan suusta! Voi tietysti olla, että Schumann ihminen pystyy mihin vain – myös lukemaan lakia. Parem- halusi vain kirjoittaa äidilleen mieliksi. man opintomenestyksen toivossa Schumann päätti sitten Juristia Schumannista ei lopulta kuitenkaan tulvaihtaa yliopistoa pieneen Heidelbergiin, jossa opettivat lut. 30. heinäkuuta 1830 poika ilmoittaa sisäisen kutsumaankuulut professorit. muksensa osoittavan taiteen ja musiikin suuntaan – epä Heidelbergissä juridiikka alkaa aluksi taas mais- varmasta tulevaisuudesta viis. Äiti tuskin ilahtui, mutta tua. Schumann havaitsee, että professoreissa tosiaan on loppu on länsimaisen taidemusiikin historiaa. Schumann eroja. Hän kirjoittaa äidilleen heinäkuun puolivälissä: ”Ja tunnetaan ennen kaikkea runsaasta lied-tuotannostaan eli Luoja paratkoon sitä Leipzigin professoria, joka pönöt- teoksista laulajalle ja tavallisesti pianolle. Niihin lukeutuu

ROBERT SCHUMANN

46

Ex Nunc 3/2018

HEIDELBERG (KORNMARKT). TAUSTALLA KUKKULALLA LINNA.

muun muassa sävellys Eichendorffin Mondnacht-runoon.

Robert Schumannista on tosin vielä todettava, että hänen uransa säveltäjänä ja kapellimestarina päättyi lopulta mielisairaalaan ja kuolemaan alle 50-vuotiaana.

Olisikohan äidin suosittelema juridiikka sittenkin ollut terveempi vaihtoehto?

Juristin vai trumpetistin ura?

Toistakymmentä vuotta Schumannin jälkeen Heidelbergiin saapuu kolmas nuori juristinalku, Joseph Victor von Scheffel (1826–1886). Eletään vuotta 1843. Scheffel opiskelee ahkerasti ja väittelee oikeustieteen tohtoriksi vuonna 1849. Hänen lakimiesuransa johtaa hänet kaupungista toiseen, hetkeksi myös takaisin Heidelbergiin opettamaan.

Kaiken aikaa hän kuitenkin janoaa tunnustusta runoilijana, mitä lopulta saakin. Vielä 1900-luvun alussa Scheffelin teokset olivat saksalaisten kirjahyllyjen vakiotäytettä.

Erityisen suosittuja hänen runoistaan tuli opiskelijoiden lauluina.

Scheffelin tunnetuimpia töitä on runomittainen eepos Der Trompeter von Säckingen (1853, Säckingenin trumpetisti). Tarina sijoittuu 1600-luvulle. Päähenkilö on heidelbergiläinen nuori Werner. Koulussa poika lukee latinaa ja kreikkaa, ja muuan viinaanmenevä soittoniekka opettaa häntä soittamaan trumpettia. Koulun päätteeksi Werner pannaan lukemaan lakia. Tilanne kuulostaa tutulta:

Holhooja virkkoi: ”Nuori Werner, Terävä olette päästänne Ja sukkela ja sinnikäs, Soveltuvainen kaikin puolin, Siis juristiksi ryhtykää, Se kunniaa tuo ja viran ja arvon, Tuo myös kolikot kultaiset.

Aluksi fuksi tuntee olonsa tärkeäksi: Tuli siis minusta juristi Ostin suuren mustepullon, Ostin oman nahkasalkun, Raskaan Corpus juriksen.

Mutta pian Wernerin kuvaus opiskelusta kääntyy ivalliseksi: Istuin luennot ahkerasti, Kun professori, tuo keltakasvo, Samuel Brunnquell, muumio, Jakoi Rooman oikeutta.

Voi roomalainen oikeus, Sun muistos’ syömmein musertaa, Kuin kivi vatsaa puristaa, Pää on kuin umpeen naulattu! [...] Öisin lampun kajossa

3/2018 Ex Nunc

47

Haudoin lain kirjainta, Luin glossaarit ja Cujaciukset, Alkoi päässä sauhuta.

Mut’ ahkeruus ei auttanut, Iloisesti aatos riensi Kauas, kauas kirjaimista [...]

Kuten arvata saattaa, opiskelija tekee valinnoista viisaimman. Hän ryhtyy trumpetistiksi. Sosiaalisen elämänsä tason hän myöntää laskevan. Aikaa kuluu runsaasti Pfalzin vaaliruhtinaan hovinarrin luona Heidelbergin linnan kellarissa. Mutta mikäs siinä, sillä kellarissa on kuuluisa Heidelbergin tynnyri. Siis ruhtinaan viinitynnyri, joka veti jo 1600-luvulla yli 100 000 litraa. (Nykyiseen mahtuu arviolta 220 000 litraa. Saisikohan sellaisen sillikselle?)

Railakkaiden päiviensä rahoittamiseen Werner keksii keinot: Niin, ahkeruus ei auttanut.

Astuin muuan kaunis päivä, Kainalossa Corpus juris, (se kaunis Elzeviriuksen Rotterdamin arvopainos) Heugassen panttilainaamoon.

Mutta ehkä Wernerinkin olisi ollut paras keskittyä juridiikkaan. Eräänä talvisena aamupäivänä hän näkee kauniin vaaliruhtinattaren linnan parvekkeella. Aamu on kulunut kellarissa hovinarrin kanssa juopotellen ja filosofoiden, ja juovuspäissään trumpetisti innostuu. Werner panee parastaan ja tunnustaa rakkautensa parvekkeen alla laulaen ja serenadin soittaen. Jotain humalaisen musisoinnin onnistumisesta kertonee se, että oikeudessa rauhanrikkoja tuomitaan karkotettavaksi Heidelbergistä.

Kirjoittaja on Justuksen fuksi, germanisti ja trumpetisti.

Suomennokset ovat kirjoittajan.

HEIDELBERG & NECKAR-JOKI

SÄCKINGENIN TRUMPETISTI

SYYSMATKA

Euroopan ytimeen TEKSTI: AMI-SUSANNA RAJALA

KUVAT:

JONAS HOLM

J

ustuksen syysmatka syksyisestä ja kylmenevästä Suomesta kesäiseen ja aurinkoiseen Strasbourgiin oli onnistunut. Matka alkoi 12.9., osalla jo aikaisin aamulla junamatkalla Vaasasta Helsinki-Vantaan lentokentälle, josta lensimme Frankfurtiin. Illan pimentyessä matkustimme vielä muutaman tunnin matkan bussilla Strasbourgiin. Väsyneinä, mutta tyytyväisinä löysimme omiin AirBnb-asuntoihimme, jotka sijaitsivat jokainen korkeintaan viiden minuutin raitiovaunumatkan päässä Strasbourgin ydinkeskustasta.

Heti seuraavana aamuna suuntasimme ensimmäiseen vierailukohteeseemme, Euroopan unionin parlamenttiin. Turvatarkastuksen läpi kuljettuamme pääsimme ihastelemaan parlamenttia sisäpihalta käsin, josta oppaamme ohjasi meidät sisätiloihin. Suomalainen parlamentin työntekijä tiedotusosastolta piti meille mielenkiintoisen esittelyn kertoen toimielimen toiminnasta ja työllistymismahdollisuuksista. Sieltä suuntasimme seuraamaan parlamentin ytimen toimintaa, meppien täysistuntoa.

Strasbourgiin EU-parlamentaarikot kokoontuvat yhdeksi viikoksi kuukaudessa.

Täysistunnon nopeassa käsittelyvauhdissa oli vaikeaa pysyä mukana. Äänestys asiasta alkoi, kädet puolesta nousivat, kädet vastaan nousivat.

Näyttäisi siltä, että käsiä nousi enemmän puolesta kuin vastaan, joten kyseinen aloite hyväksyttiin.

Puolen minuutin sisään siirryttiin seuraavaan asiaan, parlamentaarikot kääntelivät papereitaan ja jälleen äänestettiin. Välillä tehtiin tarkastusäänestys, sillä silmämääräisesti ei voinut sanoa, oliko enemmän ääniä puolesta vai vastaan. Allekirjoittaneen mielestä vierailumme parlamenttiin oli mielenkiintoisin matkallamme.

50

Ex Nunc 3/2018

M

uutaman tunnin tauon jälkeen suuntasimme seuraavaan kohteeseemme joen toiselle puolelle, Euroopan neuvostoon.

Siellä suomalainen 30 vuotta neuvoston eri osastoilla työskennellyt nainen piti meille esitelmän kyseisestä järjestöstä. Pääsimme myös katsomaan, miltä neuvoston istuntosali näytti. Tällä kertaa sali oli kuitenkin tyhjillään.

Vierailumme jälkeen lähdimme sateisessa Strasbourgissa kukin tahoillemme. Osalle tiedossa oli ilta asunnolla, toiset lähtivät tutkimaan kaupunkia ja sen yöelämää.

Seuraavana aamuna koitti matkamme viimeisen virallisen vierailun aika. Saavuimme Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, kiven heiton päähän EU-parlamentista. Lyhyen esittelyvideon jälkeen tuomioistuimen norjalainen työntekijä kertoi meille ihmisoikeustuomioistuimen toiminnasta ja esitteli meille istuntosalit.

Pääsimme kokeilemaan, miltä tuntuu istua tuomarin paikalla. Saimme myös vastauksia moniin kysymyksiimme. Monien mielestä vierailuista juuri tämä oli mielenkiintoisin.

Illalla suurin osa matkaajista suuntasi yhteiselle illalliselle Les fines Gueules -ravintolaan.

3/2018 Ex Nunc

51

L

oppumatka oli varattu vapaalle toiminnalle. Lauantaina osa matkasi Sveitsin puolelle kiertelemään Baselin kauniiseen kaupunkiin, osa jäi tutustumaan paremmin Strasbourgiin ja muutama meistä lähti Saksan puolelle Karlsruhen kaupunkiin shoppailemaan ja tutkimaan paikkoja. Sunnuntaina oli koko päivä aikaa kierrellä aurinkoista Strasbourgia, josta mieleen jäi erityisesti kaunis vanha kaupunki värikkäine taloineen.

Maanantaina olikin aika matkata kotiin.

Raskas kotimatka alkoi ennen auringonnousua ja päättyi osalla Vaasaan vasta myöhään illalla.

Selvisimme matkasta ilman suurempia kommelluksia ja ekskursiovastaavamme Markus oli järjestänyt kaiken toimivasti. Matkan jälkeen olemmekin hyvin kiitollisia hänelle onnistuneesta reissusta.

52

Ex Nunc 3/2018

nunc point Johannes Kukkonen

TVÅSPRÅKIGHET SOM RIKEDOM

T

våspråkighet är en förmåga som man ska och önskar att de hade modet att försöka prata det vara stolt över att behärska. I en värld där andra språket.

Tidigare i höst läste jag på Jodel en otrevlig god kommunikation leder till bästa resultat är språket nyckeln till detta faktum. För en del kommentar där man kritiserade språket i ett Fakan ursprunget ha spelat en stor roll i språkkun- cebookinlägg som var skriven på båda språken. I skapen. Tvåspråkiga föräldrar, vänner eller skola en liten enhet som här i Vasa har vi alla ett ansvar kan ha hjälpt till att forma den tvåspråkiga identi- att stöda varandra när det gäller språk, och förstå teten, medans andra har genom enorm viljestyrka att vi måste hitta sätt att lyfta upp varandras självlagt ner timme efter timme för att från grunden säkerhet när det gäller språk och inte trycka ner lära sig språket, och tillslut kunnat stolt förklara någon som försöker.

En studerande som kommer till Vasa från sig tvåspråkig.

Personligen upplever jag en stor glädje i att ett ursprung som har dominerats av endast ena inhemska språket har här en ypperlig möjlighet folk anser mig som tvåspråatt lära sig det andra språkig eftersom jag härstammar I en liten enhet som här i ket. Du hör både finska från en familj utan någon slags svenska grunder. Ge- Vasa har vi alla ett ansvar och svenska i vardagsomnom ett flytt till Stockholm att stöda varandra när det givningen som hjälper dig med uttalen, och kanske som barn var jag tvungen att gäller språk snappar du upp några nya lära mig språket från grunord som du kan använda. den, vilket var väldigt svårt Även i universitetet har vi program som stöder eftersom jag var den enda finskspråkiga i vår skola tvåspråkigheten, såsom TVEX-studier och Finoch hade inga grundkunskaper i svenska.

Vad som skiljer barn och vuxna är att barn Tandem, vilka det löns att med öppet sinne delta räds inte göra bort sig. Jag tänkte aldrig att det på.

Avslutningsvis vill jag utmana er alla som var pinsamt att säga något fel eller inte bli förstådd på första försöket, utan fyllde i med finska läser det här att ta vara på den här exklusiva möjord eller visade med rörelser vad jag menade som ligheten att på ett naturligt sätt utveckla era språksedan korrigerades med det rätta uttrycket. Av kunskaper genom att bara våga tala. Jag har aldrig någon anledning tror vuxna att reaktionen för stött på någon som skulle ha ångrat ett språk som deras misstag skulle resultera i skratt eller nega- de har lärt sig, och jag vet med säkerhet att ni inte tiva kommentarer, men i verkligheten är resultatet kommer heller göra det. Som jag nämnde ovan är likadan, det vill säga folk lyssnar, försöker förstå det inte lätt och tar tid, men det är en obeskrivlig och hjälper dig med ord som du har svårt med. känsla att en dag förstå att du har lärt dig ett nytt Jag upplever att de enda som egentligen skrattar språk. Så ta efter barn och fundera inte på vad som och säger något elakt är de som själva är osäkra kan gå fel utan våga försöka och börja det genast.

3/2018 Ex Nunc

53

TEKNOLOGIA JA TERVEYS

– mikä ihmeen mHealth? m TEKSTI: ILONA HEISKANEN

obile health (mHealth) tarkoittaa terveydenhuollon tai yleisen terveyden edistämistä millä tahansa mobiililaitteella. Näppärin näistä lienee monelle oma älypuhelin. Mobiiliterveysteknologia siis nivoo yhteen teknologian ja terveyden soveltamalla langatonta teknologiaa terveydenhuoltopalvelujen toimittamisessa käyttäjilleen. mHealth-palveluiden skaala on hyvin laaja ja niiden välityksellä tarjotaankin mm. diagnoosi- ja hoitotukea, potilaan etätutkimusta, lääkemuistutuksia ja jopa katastrofivalmiuksia. Suurin osa nykymarkkinoiden mHealth-sovelluksista keskittyy kuitenkin ns. hyvinvointipalveluihin; on dieettikalentereita, kalorilaskureita, askelmittareita, fitnessia, mindfullnessia ja detoxapplikaatioita.

Vain luovuus tuntuu olevan rajana.

Näistä mobiilin terveysteknologian keksinnöistä voidaan kuitenkin hyötyä aivan konkreettisella tasolla. mHealth-sovelluksilla on selvää itseisarvoa silloin, kun se todella tavoittaa käyttäjänsä ja toteuttaa ideaalisti terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen – luohan terveys herkästi onnellisuutta. Suoraa taloudellista arvoa mHealth mahdollistaa mm. kilpailukykyisten innovaatioiden, startu-

54

Ex Nunc 3/2018

KUVA:

ADOBE STOCK

pien ja valtiolle resurssitehokkaiden keksintöjen kautta. Välillinen taloudellinen arvo taas voidaan saavuttaa kansanterveyttä parantamalla, mikäli mobiiliset terveydenhuoltopalvelut onnistuvat todella ehkäisemään ja vähentämään esimerkiksi kansantauteja.

Mobiiliterveysteknologialla tuntuu kuitenkin olevan suurin vaikutus siellä, missä sen avulla välitettävää tietoa tarvitaan kaikkein eniten. mHealth-järjestelmiä sovelletaankin kehitysmaissa mm. äidin ja lapsen terveyden tukemiseksi ja köyhyyteen liittyvien sairauksien vähentämiseksi.

Hyviä esimerkkiapplikaatioita ovat The Vula App ja OMOMI Afrikassa. Vula tarjoaa terveydenhuollon ammattilaisten verkoston Etelä-Afrikassa, jossa terveystyöntekijät voivat pyytää neuvoja siihen tarkoitetulla viestintäalustalla. OMOMI taas mahdollistaa elintärkeän terveystiedon äideille ja lapsille. mHealth-applikaatiot lienevätkin osa tulevaisuuden kehitysapua. Lisäksi valtioidenjohdot ovat osoittaneet mielenkiintonsa mHealthiin vahvistaakseen terveysjärjestelmiään ja vuosituhannen kehitystavoitteidensa saavuttamiseksi (Millennium Development Goals, MDGs) matalanja keskitason maissa.

Miksi mHealth sitten niin kiinnostaa juristia tai juristiopiskelijaa? Positiivinen ja niin innovatiivinen mHealth kohtaa nopeasti regulaation haasteet – varsinkin EU:n sisämarkkinoilla. Ymmärtämällä lainsäädäntöviidakkoa juristit voivat auttaa näiden jopa elintärkeiden innovaatiopotentiaalien kasvussa. Erityisesti potilaiden tietosuojaan ja terveyteen liittyvän lainsäädännön varsin tiukat vaatimukset unionin alueella saattavat aiheuttaa tässä päänvaivaa. Siitäkään huolimatta, että mHealth-mobiilisovelluksilla on mahdollista luoda hurjasti hyvää maailmaan, ei lainsäädäntöä voida sivuuttaa. Lainsäädännöllä luodaan vain yhteiset pelisäännöt ja tietynlaiset rajat toiminnalle mm. erilaisten riskien hallitsemiseksi.

Onneksi lainsäädännössä kyse ei ole kuitenkaan ainoastaan haasteista: näyttää nimittäin siltä, että mHealth-alustatoiminnan helpottamiseksi on käynnissä lukuisia harmonisointitoimenpiteitä niin globaalilla kuin EU-tasolla.

Maailman Terveysjärjestön (The World Health Organization, WHO) toimesta onkin aloi-

tettu tietynlaiset implementointitoimenpiteet globaalisti liikkuvien terveydenhoitopalveluiden mahdollistamiseksi. EU:n sisällä ei ole vielä yhtenäistä lainsäädäntöä mHealth-mobiilisovelluksista, mutta harmonisointia tapahtunee unionissakin. Ensinnä vuonna 2012 Euroopan komissio teki listan mobiiliterveyssovelluksista (European Directory of Health Apps, 2012–2013). Merkittävin dokumentti mHealthin kannalta on kuitenkin Euroopan komission vuonna 2014 julkaisema VIHREÄ KIRJA terveysalan mobiilisovelluksista ("mHealth"). Vihreän kirjan mukaan mobiiliterveyssovellukset mahdollistavat merkittävien lääketieteellisten, fysiologisten sekä elämäntapaan ja päivittäiseen toimintaan ja ympäristöön liittyvien tietojen keräämisen. mHealth-sovellukset lisäisivät terveydenhuollon laatua ja tehokkuutta sekä olisivat tukena diagnostiikalle ja hoitotyölle unionissa. Erityinen merkitys annetaan elämänlaadun

parantamiselle. Komissio kuitenkin korostaa turvallisuutta mHealth-teknologiaa käyttöönotettaessa. Yhdysvalloissa mobiiliterveyssovelluksien tarkastajana toimii elintarvike- ja lääkevirasto (Food and Drug Administration, FDA) ja kannustaa kehittämään mobiililääketieteen sovelluksia, jotka kehittävät terveydenhuoltoa tarjoamalla kuluttajille ja terveydenhuollon ammattilaisille arvokasta terveystietoa. Nähtäväksi jää, saavatko unionin mHealth-applikaatiot oman tarkastajansa.

Nykytiedon valossa voisi siis ajatella olevan vähintäänkin luultavaa, että mHealth tulee olemaan osa tulevaisuuden terveydenalan toimintaa.

Teknologian avulla pyritään vastaamaan suuriinkin haasteisiin. Kuitenkin näiden suurten teknologiahankkeiden ohella arkisemmatkin appi-innovaatiot ja terveysteot saattavat lämmittää niin startup-toimintaa kuin kansalaisiakin – ja pienikin idea voi antaa jotain suurta.

Ota urallasi loikka ylöspäin.

Veikko Myller: ”The Bull”

Haluaisitko saada mielenkiintoisia työtehtäviä mukavassa työympäristössä ja olla osa sitoutunutta ja kansainvälisesti arvostettua tiimiä?

Olemme Suomen johtavia liikejuridiikkaan erikoistuneita asianajotoimistoja ja etsimme jatkuvasti joukkoomme opintojensa eri vaiheissa olevia opiskelijoita.

Jos kiinnostuit, lue lisää ja lähetä hakemus osoitteessa www.ww.fi/careers.

Autamme sinua ottamaan loikan kohti huippuammattilaisuutta.

www.ww.fi