Kehittämispalvelu: Yrityskehittäminen

Yrityskohtainen

kehittämistoiminta

VUOSI 2019 OLI PÄÄOSALLA JPYP:N OSAKASYRITYKSIÄ EDELLISEN VUODEN TAPAAN TALOUDELLISESTI HYVÄ TAI TYYDYTTÄVÄ.

Investointibuumi tasaantui

Yritysten volyymit pysyivät hyvällä tasolla, mutta kasvua ei ollut enää vuoden 2018 tahtiin. Teollisten työpaikkojen määrä on muutamana aikaisempana vuotena voimakkaasti kasvanut, mutta nyt kasvu pysähtyi ja työpaikkojen määrä pysyi suunnilleen edellisvuoden tasolla. Yritysten tekemien investointien määrä putosi selvästi parin edellisen vuoden poikkeuksellisen korkealta tasolta. Alkuvuodesta elettiin vielä investointibuumin loppuvaihetta, mutta loppuvuotta kohden tahti hiipui eikä uusia investointeja enää käynnistetty takavuosien malliin. Kapasiteetin tarpeen ja sen käyttöasteen kannalta uusiin investointeihin ei yleisesti ottaen ole enää painetta. Investointien tavoitteena pitäisikin seuraavaksi olla tehokkuuden ja automaatiotason nostaminen. Viime vuosina tehdyt investoinnit osaltaan ylläpitävät Järvi-Pohjanmaan asemaa vahvana alueellisena teollisena keskittymänä kärkialoillaan teknologia- ja rakennustuoteteollisuudessa sekä luovat pohjaa alueen tulevaisuuden kehitykselle. Olemassa olevan kapasiteetin ja osaamisen hyödyntämisen tehostamiseksi tuottavuuden kehittämisen ohessa tarvittaisiin lisää panostamista myyntiin ja markkinointiin liikevaihdon ja markkinaosuuksien kasvattamiseksi.

Vahvat rakennustuoteteollisuuden yritykset JPYP:n osakasyrityksistä ja myös muista Järvi-Pohjanmaan yrityksissä on erittäin vahvoja kansainvälisen tason toimijoita monella rakennustuotealan sektorilla, kuten esimerkiksi Den Finland/Finnlamellin, CLT Finlandin, Huvila Seppälän ja Artopinen tuotteet puurakentamiseen, Ruukki Constructionin, Mäkelä Alun ja La Alucenter-yritysverkoston tuotteet metallirakentamiseen ja konepajateollisuuteen, ME-Perustuksen betonielementit, Saltexin hiekkatekonurmet, urheilupaikkarakentamisen tuotteet ja sisustusmatot sekä Keitele Timberin ja Kohiwoodin mekaanisen puunjalostusteollisuuden tuotteet. Toimialansa huipputason toimijoita löytyy lisäksi muun muassa puunjalostusteollisuuden laitetoimittajista kuten esimerkiksi Nordautomation ja Kujakon. Muovituotteissa Plastec Finland on edelläkävijä puumuovikomposiitin hyödyntämisessä ja tuotannon automatisoinnissa.

Matkailussa potentiaalia

Järvi-Pohjanmaan palvelusektorilla netikaupan kasvu, alueen ostovoiman rajallisuus ja asukasluvun aleneminen aiheuttavat monille yrityksille kasvavia haasteita, mutta positiivista kehityspotentiaalia liiketoiminnan kasvattamiseen löytyy erityisesti matkailusektorilta. Alueellisen yhteistyön tiivistämisellä ja yhteisiä tuotepaketteja luomalla yhdessä koko maakunnan matkailutoimijoiden kanssa on mahdollista saada sekä kävijöiden määrä että viipymä alueella kasvamaan. Matkailualalle kehitettävät palvelut parantavat myös paikallisten asukkaiden harrastus- ja virkistysmahdollisuuksia ja lisäävät osaltaan alueen vetovoimaa.

Toimihenkilöitä haastava löytää

Osaavan työvoiman puute ei enää vuonna 2019 ollut yhtä akuutti ongelma kuin edellisvuosina, teollisuudessa työntekijäpuolella henkilöstön saatavuus oli kohtalaisesti yritysten tarpeiden tasolla. Toimihenkilöitä vaativiin avaintehtäviin oli Järvi-Pohjanmaalla edelleen rajallisesti saatavissa. Avainhenkilöitä joudutaan rekrytoimaan alueen ulkopuolelta, jolloin he usein myös jäävät asumaan muualle eivätkä sitoudu yrityksiin ja yhteisöön samalla tavalla kuin alueella asuvat.

”Alueellisen yhteistyön tiivistämisellä ja yhteisiä tuotepaketteja luomalla on mahdollista saada sekä kävijöiden määrä että viipymä alueella kasvamaan.”

Liiketoiminnan kehittäminen kaipaisi panostusta

Vuonna 2019 etenkin alkuvuoden ajan hyvänä jatkuneessa kysyntätilanteessa yritykset keskittivät resurssit asiakastilausten toimittamiseen. Pitkäjänteinen ja järjestelmällinen liiketoiminnan suunnittelu ja kehittäminen jäi monissa yrityksissä aivan liian vähälle huomiolle. Riittämätön panostus liiketoiminnan suunnitteluun altistaa yrityksiä markkinahäiriöiden vaikutuksille ja estää yrityksiä hyödyntämästä koko kasvupotentiaaliaan. Pitkäjänteisyyden vähäisyys rajoittaa monen yrityksen tuloskehitystä ja yritysten arvon kasvamista. Yritysten toiminnallisessa kehittämisessä tuottavuuden ja tehokkuuden lisäksi myyntiin ja markkinointiin pitäisi panostaa toteutunutta enemmän. Tuotanto-osaamisesta ei saada kaikkea hyötyä, jos sitä ei pystytä myymään markkinoille käypään hintaan.

Alueellista markkinointiyhteis- työtä lisättävä

Yritysten sisäisen kehittämistoiminnan ja yritysten välisen keskinäisen yhteistyön lisäksi kannattaisi entistä tiiviimmin yhdistää alueen kuntien, yritysten sekä kolmannen sektorin toimijoiden voimavarat ja yhteistyössä laajalla rintamalla nostaa alueen profiilia. Reilusti voimakkaammin pitäisi markkinoida alueen vahvuuksia, kuten hyvää työtilannetta ja erinomaista palvelutasoa sekä erinomaisia vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia.

Vuoden 2019 aikana oli havaittavissa positiivisia merkkejä alueellisen yhteistyön merkityksen lisääntymisestä. Käytännön tasolla kuitenkin tarvitaan vielä paljon enemmän ja konkreettisempaa tekemistä, jotta Järvi-Pohjanmaalla, vastoin ennusteita, pystyttäisiin kääntämään asukasmäärä kasvuun ja nousemaan alueelliseksi kasvukeskukseksi. Vahvalla panostuksella markkinointiin ja viestintään saataisiin alueen vetovoimatekijöitä laajemmin tunnetuksi sekä enemmän teollisuuden ja palveluiden rekrytoimia osaajia asumaan alueelle, joka johtaisi verotulojen kasvuun ja tukisi alueen hyvän palvelutason säilymistä palkka- ja verorahojen jäädessä pyörimään omalle alueelle.

Investointi- ja kehittämisrahoi- tuksissa vaihtelevuutta

Uusia julkisia rahoituspäätöksiä saatiin vuoden 2019 aikana lähinnä yritysten investointihankkeisiin ja muutamaan yrityskohtaisen kehityshankkeeseen. Yritysten 20 % investointiavustusta tehtyihin investointeihin haettiin ja saatiin hyvin. ELY-keskuksen myöntämä yritysten kehittämisavustus ja Maaseuturahaston yritysryhmähankkeiden rahoitus eivät jostain syystä juurikaan kiinnostaneet. Julkisen kehittämisrahoituksen saatavuus on viime vuosina olennaisesti heikentynyt, erityisesti Business Finlandin (entisen Tekesin) osalta avustuksia oli käytännössä saatavissa vain pienimuotoisiin Tempo ja Into selvityshankkeisiin. Yritysten laajamittaisempaan tuotteiden tai toiminnan kehittämiseen on saatavissa käytännössä lähinnä vain lainarahoitusta, joka ei ole kovin haluttua. Jotain kuitenkin oli käynnissä.

Yleiseen aluekehittämiseen kohdistettua Euroopan Aluekehitysrahaston ja Suomen valtion EAKR-rahoitusta ei viime vuonna ollut käytettävissä JPYP:n hallinnoimiin hankkeisiin. Aiemmat hankkeet olivat päättyneet eikä uutta hankerahoitusta pystytty hankkimaan, koska rahoittajan mielestä alueemme olennaisiin kehitystarpeisiin ja kehityskohteisiin oli jo myönnetty maksimaalinen rahoitus eikä uusia rahoittajan linjaukset täyttäviä kehityskohteita pystytty esittämään.

EAKR-rahoituksen puuttumisen vuoksi JPYP ei pystynyt vuonna 2019 välittämään yritysten

Elinvoimaa kuntiin -hanke oli mukana Vimpelissä järjestetyssä Imagolla elinvoimaa -seminaarissa. Kuvassa seminaarin panelisteja: Mika Lintilä, elinkeinoministeri, Kati Pasto, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät, varapuheenjohtaja, Sam Leijonanmieli, Vimpelin kunnanjohtaja sekä Susanna Korkiatupa, Vimpelin Yrittäjät, puheenjohtaja. (kuva: Suvi Hosionaho, Järviseudun Sanomat)

CESME hankkeen lopetusseminaari pidettiin marraskuussa Kreikan Thessalonikissa. Seminaarissa mukana EP Liitosta Hanna Meriläinen ja JPYP:n puolesta Vesa Alanko-Luopa. (Kuva: JPYP Arkisto) tarpeisiin edellisvuosia vastaavaa määrää ulkopuolisten asiantuntijoiden palveluita eikä järjestämään seminaareja ja työpajoja ajankohtaisista teemoista. Yritysedustajille omakustanteisia opinto- ja kontaktinhakumatkoja järjestettiin valikoidusti yritysten tarpeiden mukaan JPYP:n oman toimintarahoituksen puitteissa.

EU:n Interreg Europe-rahastosta rahoittama CESME – Circular Economy for SME’s jatkui pienimuotoisella monitoring-tasolla. CESME on kuudesta valtiosta olevien 10 partnerin kansainvälinen PKT-teollisuuden kiertotalouden kehittämishanke, jossa kehittämispäällikkö toimii sivutoimisesti pienellä osuudella työajasta. Hanke päättyy vuoden 2020 maaliskuussa.

Suhdanteet synkkenemässä

Vuoden 2019 päättyessä useimmat teolliset sekä teollisuuden palveluita tuottavat yritykset varautuivat jo taloussuhdanteen heikkenemiseen. Lisäksi myöhemmin maaliskuussa 2020 eskaloitunut koronavirusepidemia teki yritysten toimintaympäristön erittäin epävarmaksi loppuvuodelle 2020.

Erityisesti matkailu- ja palvelualan yrityksille on odotettavissa todella kriittisiä aikoja toiminnan pysähdyttyä käytännössä kokonaan. Myös teollisuus tulee selkeästi kärsimään, useimpien tuotteiden kysyntä putoaa merkittävästi kulutuskysynnän alenemisen, rahoitustilanteen tiukkenemisen ja tulevaisuuden epävarmuuden vuoksi. Myös investointituotteiden kysyntä heikkenee pitkäksi ajaksi monien suunniteltujen investointien siirtyessä eteenpäin tai peruuntuessa kokonaan. Epidemian vaikutuksista elpyminen kestää pitkään ja monille toimialoille jää pysyviä muutoksia.