ZOOKKONEN 2-2013

2 2013

Kasvatusasiain keskuksen tiedotuslehti

60 a sivu 20 KOHOKOHTAA

DANCEMESSU

HENKI PÄÄLLÄ

ZOO

ZOO KKO NEN Zookkonen

On Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kasvatusasiain keskuksen tiedotuslehti.

Zookkonen ilmestyy 12 kertaa vuodessa.

Linkki vakioaineistoon http://turunseurakunnat.fi/portal/fi/toimintaa/kasvatus/zookkonen/

Oheisesta linkistä löytyy kokouskalenteri, toimialakohtaisia suunnitelmia, seurakunnan nuorisotyöntekijöiden ja partiovastaavien yhteystietoja.

Linkistä löytyy myös saarnan aiheita.

Juhlavuoden ilmestymisaikataulu 2013 Lehti nro

DL

Ilmestyy

Zookkonen 3

DL pe 15.2.

Ilmestyy pe 22.2.

Zookkonen 4

DL pe 8.3.

Ilmestyy pe 15.3.

Zookkonen 5

DL ma 8.4.

Ilmestyy ma 15.4.

Zookkonen 6

DL pe 17.5.

Ilmestyy pe 24.5.

Zookkonen 7

DL pe 7.6.

Ilmestyy pe 14.6.

Zookkonen 8

DL avoin

Ilmestyy avoin

Zookkonen 9

DL avoin

Ilmestyy avoin

Zookkonen 10

DL avoin

Ilmestyy avoin

Zookkonen 11

DL pe 11.10.

Ilmestyy pe 18.10.

Zookkonen 12

DL pe 15.11.

Ilmestyy pe 22.11.

Päätoimittaja Kasvatustoimen johtaja: Hannu Hurme 040 341 7250, hannu.hurme@evl.fi

Ulkoasu ja taitto Jani Käsmä www.kasma.fi

Kannen ja sisällysluettelon kuva Timo Jakonen

2 Zookkonen 2/2013

2 2013 Kuunnellen ja palvellen Juhlavuoden artikkelit.

4

20 kasvatuksen

5 kohokohtaa viime vuodelta Zookkosessa ja netissä

Pikamatka kasvatuksen historiaan

38

Dancemessu

42

Vihreät riparit -hanke

46

Metsämörriohjaajat ry

47

Haastavat nuoret -rippikoulussa

48

Tuhlaajapoika

49

kultainen 60-luku

förskottia taivaasta

Ajankohtaista

Mikä on Vihreät ripari -hanke

vuoden 2012 luontoliikuttaja

Varaa oma näytös riparillesi.

Ystävänpäivän Zoo

50

Päätä itse -kampanja

52

Nyt on henki päällä

54

Leena Aholle palkinto

55

Ilmaisia koulutuksia

56

Paljon tiedotettavaa

58

Musiikkikulma - bongaa tuttu TV:stä.

Leirikuljetusten liikennöitsijä vaihtunut

Hae liikennekasvatusprojekti rahaa.

Kampanja Turussa 5.2.

Vuoden 2013 nuorisotyön tunnustuspalkinto Turkuun

varhaiskasvattajille

”Kaupunkien asukkaita ja niiden alueelle toimivia paikallisseurakuntia palvelee kaikkiaan noin 130 henkilöä.”

Kuunnellen ja palvellen

T

Kasvatusasiain keskus 1963-2013

urun ev. lut. seurakuntien nuorisotyökeskuksen

sa ja pitää varhaiskasvatus- ja nuorisotyössä toimivat mukana

käynnistäessä toimintansa 1.11.1963, oli toimistossa

kirkossa ja yhteiskunnassa käytävässä alan keskustelussa sekä

töissä kolme henkilöä, johtaja, toimistoapulainen ja

suunnittelee, koordinoi ja toteuttaa yhdessä paikallisseura-

seurakuntien leikkikoulujen toiminnanohjaaja. Viidessäkym-

kuntien työntekijöiden kanssa yhteisiä tapahtumia. Uskonto-

menessä vuodessa kasvatusasiain keskus on kasvanut laajaksi

kasvatuksen tukemiseksi kasvatusasiainkeskus pitää yhteyttä

asiantuntija- ja palveluorganisaatioksi, jossa Turun ja Kaarinan

kouluviranomaisiin, opettajiin ja muihin kasvattajiin.

kaupunkien asukkaita ja niiden alueelle toimivia paikallisseu-

rakuntia palvelee kaikkiaan noin 130 henkilöä, joista vakitui-

muuttuvat seurakuntalaisten seurakunnalliseen toimintaan

sia noin 80 ja määräaikaisia, lastenohjaajien sijaisia erilaisia

kohdistamat toiveet. Voidakseen suorittaa palvelutehtävänsä

kesätyöntekijöitä, noin 50.

hyvin, tulee kirkon suurella korvalla ja myötäelävällä sydä-

mellä kuunnella ihmisten toiveita ja sopeuttaa työnsä niiden

Nuorisotyökeskuksen ensimmäisessä vuosikertomuksessa

Maailma ympärillämme muuttuu koko ajan. Samoin

tiivistettiin kertomusvuoden 1964 toiminta näin: …toiminnan

mukaan. Niinpä entisaikojen pelkän päiväkerhotoiminnan

alkuaika oli lähinnä työn linjoja etsivää. Päähuomio on kiinnitet-

sijaan kasvatusasiain keskuksen tuottama monipuolinen var-

ty nuorisotyön koulutuksen tehostamiseen sekä seurakuntien

haiskasvatustoiminta tavoittaa tänään yhden toiminnan mallin

nuorisotyön yhteistoimintojen kartoittamiseen ja kehittämiseen.

aikaa enemmän lapsia ja vanhempia,

nuoria aikuisia kohdataan hei-

Joskin seurakuntien työntekijöiden tukeminen koulutuksen

ja monipuolisen yhteistoiminnan välinein kuuluu tämänkin

dän omassa kontekstissaan

päivän kasvatusasiainkeskuksen tehtäviin, palvelee keskus

ja nettimaailmassa ollaan

kaupunkien asukkaita tänään ennen muuta monipuolisen

vahvasti läsnä.

oman palvelutuotantonsa kautta.

Vuoden 2012 toimintakertomuksessa kasvatusasiainkes-

Ensimmäisen vuosisatan-

kuksen toiminta-ajatus hahmotellaan sanoin: Kasvatusasiain-

sa toiselle puolikkaalle

keskus tuottaa yhtymän yhteisen varhaiskasvatuksen, nuoriso-,

lähtiessään kasvatusasiain

erityisrippikoulu-, opiskelija- ja kansainvälisen työn työmuodot

keskuksen tavoitteena

sekä tukee paikallisseurakuntien varhaiskasvatus-, nuoriso- ja

on kuunnellen ja palvellen

rippikoulutyötä. Kristillisen kasvatuksen asiantuntijana keskus

auttaa toimialueensa kau-

tukee paikallisseurakuntia kirkon perustehtävän toteuttamises-

punkien asukkaita löytämään paikkansa Kristuksen kirkon

”Kasvatusasiain keskuksen tavoitteena on kuunnellen ja palvellen auttaa toimialueensa kaupunkien asukkaita.”

4 Zookkonen 2/2013

jäseninä.

Huppe hannu.hurme@evl.fi

20 Kasvatuksen kohokohtaa viime vuodelta Ennustaminen, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen, on kiusallisen vaikeaa. Nuorison kanssa työskenneltäessä vaikeuskerroin vain kasvaa. Koska kirkko ei tunnetusti ole liikkeissään kovinkaan joustava, vaikeutuu vaikeuskerroin vielä tästäkin. Kirkolliskokoukseen päätyvää, monipolvista kirkollista hallintoprosessia odotellessaan, nuorista ehtii tulla hyvin entisiä nuoria ja nuoria koskevista päätöksistä aikansa eläneitä jo syntyessään.

T

ämänkertaisessa JuhlaZookkosen numerossa me

Tänään leiritoimintaa on ympäri vuoden, rippikoululeireistä on

teemme katsauksen kasvatusasiain keskuksen vuon-

tullut oleellinen osa nuorisokulttuuria, kasvatusasiainkeskuksen

na 2012 itse ja yhdessä muiden kanssa toteuttamaan

kirjasto ja materiaalilainaamo kehittyvät edelleen, oppilaitostyö

uutta kokeilevaan toimintaan. Päättyneen vuoden historiaan tal-

on saanut työntekijän korkea- ja ammattikouluihin. Ystävyystoi-

lentuivat vaikkapa Unohdettu elämä – elokuvafestivaali, pastori

minta Oberhausenin kanssa päättyi EU:n myötä, mutta pieni-

Kanalan poppipiplia, iMove-katukoris ja iMove-futistapahtumat

muotoisempana sen on korvannut laajemmin Itämeren maiden

sekä isänpäivän etkot.

nuorisoa yhdistävä BIEN. Tummapintainen afrikkalainen stipendiaatti Aune Shilongo oli aikanaan melkoinen ihme ja sitä myötä

Uuden etsiminen ja kokeileminen, ajan hermolla pysytellen,

myös julkkis. Tänään kaupunkien etninen kirjavuus on arkea.

ovat olleet kasvatusasiainkeskuksen keskeinen toimintatapa

Maalta muuttavan nuorison sijaan yhteyksiä etsitään kirkon pii-

sen koko historian ajan. Historian ensimmäisen toimintakerto-

ristä katoamassa olevaan, koko nuorten aikuisten sukupolveen.

mus vuodelta 1964 näkee tulevaisuuden haasteina koulutuksen lisäämisen, talvileirien yleistymisen, rippikoululeirien mahdol-

Kun on lupa epäonnistua, on mahdollisuus myös onnistua.

listamisen kaikille halukkaille, yhteydenotot maalta muutta-

Juhlavuottaan työn merkeissä viettävässä kasvatusasiainkes-

vaan nuorisoon, ulkomaisen ystävyystoiminnan käynnistämisen

kuksessa ei onnistumisista iloittaessa ehditä epäonnistumisia

Saksan Ruhrin alueen Oberhauseniin, afrikkalaisen stipendi-

murehtia.

aatin tulon Turkuun, audiovisuaalisen materiaalin hankkimisen seurakuntien nuorisotyöntekijöiden yhteiseen käyttöön, seurakuntien työavun Suomen Kristillisen Ylioppilasliiton Turussa toimivalle opiskelijapastorille sekä kristillisen sanoman viemisen myös ammattikouluihin.

Osa vuoden 1964 visioista on toteutunut ja jatkaa elämäänsä, osan elämänkaari on jo päättynyt ja osan muuttanut muotoaan.

”Uuden etsiminen ja kokeileminen, ajan hermolla pysytellen, ovat olleet kasvatusasiainkeskuksen keskeinen toimintatapa sen koko historian ajan.”

Teksti Hannu Hurme

Zookkonen 2/2013 5

6 Zookkonen 2/2013

1

Juhlavuoden

artikkeli

50-vuotisjuhlavuosi käynnistyi adventtina Kasvatusasiain keskuksen toiminta käynnistyi 1.11.1963.

Vuosi 2013 on siten keskuksen toiminnan 50-vuotisjuhlavuosi. Johtokunnan asettama työryhmä valmisteli juhlavuoden ohjelmaa ja päätti, että juhlavuotta vietetään kirkolliseen tapaan kirkkovuoden aikataulun mukaisesti adventista 2012 adventtiin 2013.

J

uhlavuoden ensimmäiset yleisötapahtumat liittyivät joulunaikaan.

Rouskis ja Naakka olivat sytyttämässä Tuomiokirkon joulukuusta, jonka jälkeen perheille tarjottiin tilaisuus piipahtaa tuomiokirkossa,

jossa oli esillä myös yksityiskohtainen pienoismalli Rouskiksen kodista.

Lasten parissa melkoisiksi julkkiksiksi nousseet Rouskis ja Naakka olivat mukana myös tuomiokirkossa järjestetyssä lasten kauneimmat joululaulut – tilaisuudessa. Oma joululaulutilaisuutensa järjestettiin oppilaitostyön toimesta tuomiokirkossa myös opiskelijoille.

Juhlavuoden sähköisen juhlakirjan ensimmäiset sivut julkaistiin jou-

lukuun puolivälissä julkaistussa Zookkosessa numero 1/2013. Kaikkiaan 12-osainen kirja julkaistaan kuukausittain ilmestyvän Zookkosen liitteenä ja kootaan juhlavuoden päättyessä yhdeksi kokonaisuudeksi.

Kasvatusasiain keskuksen historiaan keskittynyt numero johdatti lu-

kijansa tekstien, lehti- ja videoleikkeiden sekä historiallisten valokuvien välityksellä muun muassa vuoden 1955 historiallisiin ja kirkollisiin tapahtumiin Turussa, ihmettelemään 1950-luvun leirielämän alkeellisuutta, seuraamaan kasvatusasiain keskuksen synnytystuskia ja pastori Lasse Urhon johtaman toimiston ensi hetkiä sekä pohtimaan vuoden 1965 Kirkko ja Me – lehden sivujen myötä pitkätukkaisen Beatles-nuorison ongelmallisuutta seurakunnalliselle nuorisotyölle.

Kuvassa Rouskis-rottaa esittää turkulainen lapsinäyttelijä Ada Paulig.

Rouskiksen hyvänä ystävänä nähdään Kari Kanalan näyttelemä Naakka-lintu.

Linkki Tutustu juhlavuoden ensimmäiseen Zookkoseen 1/2013

Teksti Hannu Hurme Kuva Timo Jakonen

Zookkonen 2/2013 7

Juhlavuoden

artikkeli

8 Zookkonen 2/2013

2 Lasten ja nuorten oikeudet kirkossa Jeesuksen näkemys lapsista tiivistyi lasten evankeliumin kehotukseen sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Hän toivoi, että lapsia kuultaisiin ja heitä arvostettaisiin.

T

urun ja Kaarinan seurakuntayhtymän alueella oli elokuussa 2012 26.569 seurakuntalaista, jotka ovat iältään 0-18 vuotiaita. Lähes joka viides seurakuntalainen on siis lap-

si tai nuori. Täysiä hallinnollisia oikeuksia lukuun ottamatta he ovat seurakunnan täysivaltaisia jäseniä. Aikuisten tehtävänä on lapsia kuunnellen hoitaa heitä koskeva hallinto heidän puolestaan. Lapsia ja nuoria kuuntelemalla aikuiset vahvistavat heidän osallisuuttaan ja tekevät seurakunnasta eri-ikäisten ja erilaisten jäsenten yhteisen yhteisön.

Lasten kuulemisen oppaaksi on kasvatusasiain keskus vuonna 2012 julkaissut vihkosen Lasten ja nuorten oikeudet kirkossa. Vihkosta ovat olleet laatimassa Mirkka Torppa (pj), Menni Heikkinen, Hannu Isolauri, Mari Kinnunen, Ari Suominen, Katja Suominen ja Hanna Rajalin. Valokuvat on ottanut Jussi Vierimaa ja esitteen ilme on Jani Käsmän käsialaa.

Kuvassa Kivakesä -esitteestä tutut Nooa ja Jule.

Linkki Lasten ja nuorten oikeudet kirkossa -vihkonen.

Teksti Hannu Hurme Kuva Jussi Vierimaa

Zookkonen 2/2013 9

Juhlavuoden

artikkeli

TORINKULM

10 Zookkonen 2/2013

3 Torin kulman toiminta juurtui Torin kulman toiminta käynnistyi kasvatusasiain keskuksen työntekijöiden, Heikki Arikan ja Jaanet Salmisen idean perusteella syksyllä 2010.

K

antavana ajatuksena oli luoda lapsiperheille sellainen moniammatillinen varhaisen puuttumisen malli, joka estäisi perheiden joutumisen korjaavan hoidon piiriin. Toiminnan perustana

oli tuki arkisissa asioissa parisuhteesta lasten hoitoon ja ruoan valmistuksesta perheen talouden tasapainottamiseen. Toimintaa toteuttamaan saatiin yhtymän omien toimintojen lisäksi Turun kaupunki ja kolmannen sektorin toimijat. Valtiorahoitteinen Remontti-hanke mahdollisti kokeilun talouden.

Torin kulman tulokset ovat olleet vakuuttavia. Vaikka monen perheen osalta riski lastensuojelun asiakkaaksi ajautumisesta olisi ilman Torin kulman apua ollut todellinen, ei vielä toistaiseksi yksikään yli 30:sta perhekeskuksen apua saaneesta perheestä ole lastensuojelun asiakkaaksi päätynyt.

Torin kulma on nyt onnistuneesti käynyt läpi pilotointi- ja juurrutta-

misvaiheet. Syksyllä 2012 tehtiin toimijoiden kanssa periaatepäätös toiminnan vakiinnuttamisesta erityistä tukea tarvitsevien perheiden varhaisen puuttumisen toimintamalliksi.

Kuvassa Aurakatu 16 sijaitseva nuorten taide- ja toimintatalo Vimma, jonka tiloista Torinkulma löytyy.

Linkki Terveys- ja hyvinvointialan kehittäjille ja ammattilaisille tarkoitetun Innokylän esittely Torin kulmasta löytyy tästä linkistä.

Teksti Hannu Hurme Kuvat SXC-kuvapankki, Jani Käsmä Logo Jani Käsmä

Zookkonen 2/2013 11

Juhlavuoden

artikkeli

12 Zookkonen 2/2013

4 Rouskiksen joulu keräsi 185 000 katsojaa Kulttuuripääkaupunkivuoden suursatsauksena kasvatusasiain keskus toteutti lastenkirkko.fi – sivuston joulukalenteriin tarinan Rouskisrotan seikkailuista kulttuuripääkaupunkivuoden keskeisissä kohteissa.

A

suntonsa tuomiokirkon lisäksi Rouskis muun muassa sammutti ja sytytti tulta Logomon Tuli on irti – näyttelyssä, etsi Turun linnan salakäytävää, johti Turun kaupunginorkesteria ja

julisti joulurauhan ”siltä” parvekkelta. Rouskisrotan kaverina oli Kirkon naakka. Rouskista näytteli Ada Paulig ja Naakkana liihotteli pastori Kari Kanala. Joulukalenterin menestyksen innoittamana kuvattiin vuoden 2012 joulukalenteria varten lisää Rouskiksen ja Naakan seikkailuja. Uusissa jaksoissa vierailtiin arkkipiispan luona, päästiin arkeologisille kaivauksille Aboa Vetukseen, kiivettiin tuomiokirkon torniin, leikittiin salapoliisia ja tutustuttiin kasteeseen. Asiaan kuuluvalla tavalla sarja päättyi joulurauhan julistukseen, jossa Rouskis tietysti oli mukana.

Kertomusvuoden joulun aikana lapsilla oli mahdollisuus tutustua tuomiokirkossa esillä olleeseen Rouskiksen kotiin. Lastenohjaajat Lotta Leppänen ja Laura Läntinen rakensivat nukkekotimaisen Rouskiksen kodin, josta löytyi taidokkaasti tehdyt Rouskiksen kodin esineet, huonekalut sekä joulukoristeet ja seimi. Löytyipä kodista myös minikokoinen Kirkko ja Me – lehti sekä Lapsen Raamattu.

Kuvassa Rouskis-rottaa esittää turkulainen lapsinäyttelijä Ada Paulig ja arkkipiispa Kari Mäkinen. Oikealla kuvaaja Arttu Lehtovaara. Ohjaaja Katri Saarela on tavallisen kameran takana.

Linkki Rouskis ja Naakka vauhdissa. Katso lisää tästä linkistä.

Teksti Hannu Hurme Kuva Katri Saarela

Zookkonen 2/2013 13

14 Zookkonen 2/2013

5

Juhlavuoden

artikkeli

Jaettu joulu esityksissä kahdeksansataa lasta

Nukketeatteriryhmä KasKummaa! toteutti päiväkotien lapsiryhmille sekä lapsiperheille suunnatun ”Jaettu joulu” esityksen seurakuntien toimitalossa.

A

amupäivän aikana toteutetussa viidessä esityksessä oli mukana lähes 800 osallistujaa. Metsän eläimien joulunvalmisteluista kertova esitys päättyi jouluevankeliumiin. Esityksen suosio kertoo kasvatusasian keskuksen ja päiväkotien hyvästä

kumppanuudesta sekä KasKummaa!-nukketeatterin ammattimaisesta työotteesta. Iloiset silmät loistivat, kun lapset poistuivat esityksestä pipari kädessään!

Kuvassa vasemmalla KasKummaa! nukketeatterin tekemiä käsinukkeja. Kuvassa ylhäällä: Tähän voisi mainita ketä KasKummaa nukketeatterissa näyttelee. Tähän voisi mainita ketä KasKummaa Linkki Löydät KasKummaa! nukketeatteriryhmän Facebookista - käyhän tykkäämässä!

Teksti Hannu Hurme Kuva Jussi Vierimaa

Zookkonen 2/2013 15

6

Juhlavuoden

artikkeli

Avoin varhaiskasvatus: uusia kerhomuotoja kaupungin kanssa Varhaiskasvatuksen yksikkö aloitti yhteistyön Turun kaupungin kanssa avoimen varhaiskasvatuksen toteuttamisessa.

Toiminnan tavoitteena on tarjota perheille kevyempi kerhomainen vaihtoehto kokopäiväisen päivähoitomuodon tilalle.

Lapset saavat toiminnassa kokemuksia ryhmätoiminnasta sekä virikkeitä kasvuunsa ja vanhemmille halutaan välittää tukea vanhemmuuteen ja luoda vuorovaikutusmahdollisuuksia ammattilaisten sekä muiden vanhempien kanssa.

Yhteistyön taustalla on seurakuntien vahva osaaminen avoimessa varhaiskasvatuksessa ja Turun kaupungin kuormittunut päivähoidon paikkatilanne. Avoimen varhaiskasvatuksen toteutus aloitettiin Henrikin seurakunnan ja kaupungin eteläisen päivähoitoalueen yhteistyönä. Avoimen toiminnan suunnittelu aloitettiin myös kahdella muulla alueella. Seurakunnan osaaminen avoimessa varhaiskasvatuksessa näyttäytyy myös suurina perhekerhoryhminä kaikissa seurakunnissa sekä seurakunnan muskarien suuressa suosiossa.

7 Kolmivuotiaat jonottava kerhoihin Vuoden 2012 aikana kolmevuotiaiden kerhoihin tuli huomattavasti enemmän kyselyitä kuin aiemmin.

Kolmevuotiaiden kerhot ovat syrjäyttämässä 4-5-vuotiaiden kerhot, sillä nykyään yhä useampi 4-5 vuotias osallistuu jo päiväkotihoitoon. Useilla kolmevuotiailla on pienempi sisar ja perheen vanhempi hoitaa heitä kotona. Kolmevuotiaiden kerhossa saadaan ensimmäisiä kokemuksia ryhmätoiminnasta, leikistä sekä ystävyydestä ja ohjatusta toiminnasta. Tilanne haastaa varhaiskasvatuksen yksikön laajentamaan kolmevuotiaille suunnattua toimintaa!

Kuvassa Perhekerhossa riittää iloa.

Teksti Hannu Hurme Kuva Timo Jakonen

Zookkonen 2/2013 17

18 Zookkonen 2/2013

8

Juhlavuoden

artikkeli

Perhevalmennuksessa kasvatetaan vanhempia Varhaiskasvatuksen yksikkö sekä seurakunnat olivat mukana Turun kaupungin neuvoloiden perhevalmennuksien toteutuksessa.

P

erhevalmennus on tarkoitettu erityisesti ensimmäistä lastaan odottaville vanhemmille.

Valmennuksen sisältöjä ovat mm. vanhemmuu-

teen kasvu, elämänmuutos lapsen synnyttyä, parisuhde ja lapsen hoitaminen. Seurakunnan mukanaolo valmennuksessa koettiin luontevaksi esimerkiksi kasteeseen liittyvän pohdinnan myötä. Seurakuntien työntekijöiden ryhmätyöhön sekä kasvatukseen liittyvää asiantuntemusta arvostettiin valmennuksessa. Jatkossa seurakunnat tulevat olemaan pysyvä kumppani perhevalmennuksen toteutuksessa.

Teksti Hannu Hurme Kuva kastetilaisuudesta Jussi Vierimaa

Zookkonen 2/2013 19

20 Zookkonen 2/2013

9

Juhlavuoden

artikkeli

Lisää perhejumalanpalveluksia Seurakuntien perhetyössä toimivien yhteistyö ja suunnittelufoorumi Pesue käynnisti perhejumalanpalvelusten kehittämisen yhtymän alueella.

Tavoitteena on perhelähtöisemmän jumalanpalveluselämän toteuttaminen huomioiden lapsiperheille sopivat alkamisajat, tilaisuuden keston ja lapsilähtöisen osallistumisen.

Pyrkimyksenä on luoda seurakuntayhtymään kalenteri, josta perhe voisi löytää joka sunnuntai jostain kirkosta perhejumalanpalveluksen. Perhetyössä toimivat myös toivat esiin, että seurakuntien jumalanpalveluselämää toteuttavat työntekijät tarvitsisivat lisää päivittävää koulutusta perhelähtöisempään jumalanpalveluselämään.

10 Uskontokasvatusaamuista tukea päivähoidon uskontokavatukseen Uskontokasvatusaamut ovat kasvatusasiain keskuksen vastaus päivähoidon henkilöstön toiveeseen saada konkreettisia välineitä esimerkiksi siihen, miten he voisivat viettää adventin tai kertoa pääsiäisen sanomaa lapsille sopivalla tavalla.

Aamujen aikana kasvatusasiain keskuksen lapsityönohjaaja ja lastenohjaajat pohtivat yhdessä päivähoidon henkilöstön kanssa päivähoidon esiin nostamia teemoja.

Keväällä aamun teemana oli Laskiaisesta pääsiäiseen – pääsiäisen vietto päivähoidossa. Syksyn aamun aiheeksi nousi päivähoidon esittämä kysymys: Kun jouluna kerromme lapsille, että Jeesus syntyy ja pääsiäisenä Jeesus kuolee, niin kai siinä välissäkin jotakin tapahtuu.

Kuvassa Perhekerho tutustumassa Turun tuomiokirkkoon.

Teksti Mirkka Torppa Kuva Timo Jakonen

Zookkonen 2/2013 21

Juhlavuoden

artikkeli

22 Zookkonen 2/2013

11 Erityistä tukea tarvitsevien nuorten palveluihin etsittiin uutta otetta Kasvatusasiain keskuksen ja paikallisseurakuntien työntekijöiden käymät neuvottelut eritysnuorisotyön tulevaisuudesta jatkuivat läpi vuoden ja suunnitelma, joka käynnistäisi vanhaa Saapastoimintaa tiiviimmin yhtymään ja seurakuntiin nivoutuvan uuden Saapas-toiminnan, oli päätöksiä vaille valmis.

M

erkittäviä

seurakunnallisen

erityisnuorisotyön

Seurakunnallisen toiminnan lisäksi erityisnuorisotyöllä oli

kehittämiseen liittyviä avauksia olivat yhtymän ja

myös merkittävää ulkoista verkostoyhteistyötä. Yhteistyössä

paikallisseurakuntien yhteisen erityisnuorisotyön

Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöjen Linkki-toiminnan

työryhmän perustaminen sekä kasvatusasiain keskuksen seu-

kanssa julkaistiin vanhemmuuden opaskirja Vauhdilla aikui-

rakuntien työntekijöille järjestämät erityisnuorisotyön koulu-

suuteen.

tukset, joissa aiheina olivat päihdekasvatus, nuorten mielenter-

veys, Saapas ja vanhemmuuden palikat.

vastuu nuoresta – hanke jatkui yhdessä MLL:n, SPR:n, Suomen

Valtakunnallinen nuorten yksinäisyyteen keskittyvä Yhteis-

Nuorten tekstiviestitukipuhelin,TekstariTupu, aloitti toimin-

mielenterveysseuran ja Turun kriisikeskuksen kanssa. Kasva-

tansa tammikuussa 2012. Peruskouluikäisille, erityisesti ala-

tusasiain keskuksen nuorisosihteeri toimii paikallisen hank-

kouluikäisille, suunnattuun palveluun osoitettuihin kysymyksiin

keen koordinaattorina. Turun kaupungin ja Turussa nuorten

vastaavat kouluvuoden aikana, alkuiltaisin, seurakunnan koulu-

aikuisten kanssa töitä tekevien järjestöjen Nuoret aikuiset –

tetut työntekijät.

verkosto pyrki selvittämään 16-25-vuotiaiden nuorten elämäntilannetta ja palvelutarpeita sekä luomaan yhteyttä eri toimi-

Yhteistyössä Turun kaupungin, kasvatusasiain keskuksen, diako-

joiden välille. Joustavan perusopetuksen (JOPO) luokat tekivät

niakeskuksen, perheasiain neuvottelukeskuksen ja kolmannen

syksyllä retken Heinänokan maastoon.

sektorin toimijoiden kanssa toteutettu Torin kulma hanke siirtyi

juurrutusvaiheeseen. Tavoitteena on kasvatusasiainkeskuksessa

aloitti ammatillisiin oppilaitoksiin suunnatun projektin nimeltä

ideoidun ja kokeiluvaiheen kuluessa paljon positiivista palautetta

Amis – arjen ammattilaiset.

Valtakunnallinen ehkäisevän päihdetyön järjestö, Ehyt ry,

saaneen hankkeen vakinaistaminen vuoden 2013 aikana.

Teksti Hannu Hurme Kuva SXC-kuvapankki

Zookkonen 2/2013 23

24 Zookkonen 2/2013

12

Juhlavuoden

artikkeli

Uudet messut etsivät yhteyttä nuoriin aikuisiin Kasvatusasiain keskus on kertomusvuoden aikana etsinyt uusia tapoja vastata nuorten aikuisten uskonnolliseen etsintään.

P

erinteistä messua vierastaville järjestettiin kolme uutiskynnyksen ylittänyttä kokeilevaa jumalanpalvelusta. Dance-messu, Elvismessu Elvishäineen ja Äijämessu kokosivat runsaasti kiinnostuneita. Dance-messua

tarjottiin myös vuoden 2013 kirkkopäiville, mutta toistaiseksi sitä pidettiin liian radikaalina. Onnistuneen ensimmäisen messun innoittamana Dance-messu kuitenkin tullaan järjestämään Turussa myös vuonna 2013. Dance-messun tunnelmiin pääset oheisesta linkistä.

Kuvassa Dancemessu Mikaelinkirkossa vuonna 2012.

Linkki Dancemessun esittelyvideo.

Teksti Hannu Hurme Kuva Mika Tunturi

Zookkonen 2/2013 25

Juhlavuoden

artikkeli

26 Zookkonen 2/2013

13 Yhteistyö näytti voimansa Nuorisotyön ammattilaisille tarkoitetut aamukahvit jatkuivat Vimmassa myös kertomusvuoden aikana.

Matalan kynnyksen iMove- katukoris ja iMove–futistapahtumat toteutettiin Varissuolla keväällä ja syksyllä yhteistyössä Turun kaupungin liikuntatoimen ja kolmannen sektorin hyvien yhteistyökumppaneitten, Turun NMKY:n ja Tyttöjen talon kanssa.

Kymppisynttärit kutsuivat lapsia ja aikuisia Historian kirjojen mukaan kaikkien aikojen ensimmäisille 10-synttäreille tuli niin paljon väkeä, että lasten mukana tulleita aikuisia piti pyytää poistumaan salista, jotta kaikki lapset pääsisivät juhliinsa. Kertomusvuonna kymppisynttäreille kutsuttiin mukaan myös vanhempia oman ohjelmansa pariin. Leaf-Areenalla järjestettyyn tapahtumaan osallistui 600 lasta ja 200 aikuista.

Nimeltä kutsuttu Kasvatusasiain keskus teki merkittävää yhteistyötä seurakuntien kanssa myös Nimeltä kutsuttu – tapahtumakokonaisuuteen liittyneiden Noutopöytätapahtuman ja isänpäivän etkojen merkeissä.

Entisille nuorille tarkoitetun Noutopöytätapahtuman järjestelyissä. Henrikin-

kirkolla eläköitymisen kynnyksellä oleville henkilöille tarkoitettuun tilaisuuteen osallistui täysi tuvallinen kohderyhmän väkeä. Noutopöytätapahtumassa esiteltiin lähiaikoina eläköityville laaja valikoima seurakuntien tarjoamia mahdollisuuksia erilaisiin vapaaehtois-, ja muun toiminnan muotoihin. Päivää, jota oli toteuttamassa kolmisenkymmentä työntekijää ja vapaaehtoista, oli kasvatusasiain keskuksesta valmistelemassa työryhmän puheenjohtajana nuorisosihteeri Marja Ruusu.

Isänpäivän etkot Isänpäivän merkeissä kutsuttiin koko yhtymän toimijoiden ja Turun NMKY:n isä-lapsi toiminnan voimin isiä ja lapsia isänpäivän etkoille LeafAreenalle. Toiminnallisessa tapahtumassa isät ja lapset saivat yhdessä tehdä ja kokea erilaisia asioita. Tarjolla oli liikunnallista toimintaa, kädentaitoja, laulua, leikkiä ja sisäseikkailupuistossa telmimistä. Etkoihin osallistui 174 isää ja 322 lasta. Kasvatusasiain keskuksesta tapahtumaa oli työryhmän puheenjohtajana valmistelemassa nuorisosihteeri Tiina Karppinen

Kuvassa Isänpävän Etkot Leaf-Areenassa. Etkoihin osallistui 174 isää ja 322 lasta.

Teksti Hannu Hurme Kuva Timo Jakonen

Zookkonen 2/2013 27

14 Fotokisan teemana Maailman tärkein Yhteistyössä seurakuntien nuorisotyön kanssa järjestetyn toisen, vuosina 1992-1999 syntyneille nuorille tarkoitetun, fotokisan teemana oli Maailman tärkein.

V

oittajakuvan ottanut Jani Hoang palkittiin 800 euron arvoisella Pentaxin järjestelmäkameralla. Toinen sija meni Silja Räikköselle ja kolmas Oskari Frimanille.

Kuvakisaan liittyi myös mediakurssi, jossa 1992-1999 syntyneet nuoret saivat Vimman tiloissa ammattilaisten opastusta niin valo-, kuin videokuvauksenkin saloihin.

Kuvassa Jani Hoangin voittokuva nuorten Fotokisa-kilpailussa.

Linkki Kurkista tästä Fotokisan kuvasaldoa.

Teksti Hannu Hurme Kuva Timo Jakonen

28 Zookkonen 2/2013

Juhlavuoden

artikkeli

Zookkonen 2/2013 29

15 Poppia pyhäkoulussa Kasvatuksen teologi Kari Kanala käynnisti toukokuussa Bar Kukassa DJ pastori Kanalan pyhäkoulun. Lähinnä nuorille aikuisille tarkoitetuissa tilaisuuksissa soitettiin kerran kuussa, kuukauden toisena sunnuntaina, teemoiltaan kirkollista poppia. Aiheina olivat muun muassa synti, armo ja valtakunta. Syntipyhäkoulun soittolistalle päätyivät muun muassa Jonna Tervomaan Yksi synti sallitaan, Tuomari Nurmion Lasten mehuhetki ja Johnny Cashin Redemption.

Kuvassa Levylautaselle menossa Juice Leskisen Jenkka uskonpuhdistamisesta.

Linkki Kanalan pyhäkoululla on myös omat Facebook-sivut, käyhän tykkäämässä! Löydät sivut tästä linkistä.

Teksti Hannu Hurme Kuva Timo Jakonen

Juhlavuoden

artikkeli

30 Zookkonen 2/2013

17 Nuorisotyön näkyvyyttä lisättiin

16 Unohdettu elämä laajensi maailmankuvaa Kasvatusasiain keskus lähti kertomusvuonna ensimmäistä kertaa mukaan Osuuskunta uusi Å:n järjestämille Unohdettu elämä-elokuvafestivaaleille. Festivaalien tavoitteena on esittää suurelle yleisölle vieraampia, tiedostavia ja ihmisarvoa käsitteleviä elokuvia.

Katu-teemalla järjestetty festivaali esitti Cinema for Piece 2011-palkinnon arvokkaimpana dokumenttielokuvana voittaneen elokuvan Skateistan. Elokuva esitteli kabulilaisen katuympäristön, jossa ruohonjuuritasolta alkunsa saanut lasten ja nuorten skeittikoulu muokkaa katukulttuuria ja ympäristöä uudenlaiseen suuntaan, edistäen samalla lasten ja nuorten koulutusta ja sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Kuvassa Skateistan-elokuvan pressimateriaalia.

Nuorisosihteeri Jani Käsmän valmistuminen graafikoksi on entisestään parantanut kasvatusasiain keskuksen tuottaman materiaalin graafista laatua.

Kasvatusasiain keskuksen toimialaan kuuluvien toimintojen mainostamista on kehitetty edelleen. Uutuutena ovat olleet yhtymän toimitalon päädyssä olleet rippikouluun ja joulukalenteriin liittyneet suuret seinämainokset.

Kuvassa Rippikouluesite 2013 kansi

Linkki Kurkista tästä Jani aikaansaannoksiin.

Linkki Kurkista tästä Unohdettu elämä nettisivuja.

Teksti Hannu Hurme Kuva Jussi Vierimaa Teksti Hannu Hurme Kuva Skateistan press

Zookkonen 2/2013 31

18 Sinapin Kummeliväylä avautui ”Kännykät pois, älkää suorittako, kuunnelkaa omaa sisintänne ja näitä tekstejä, joita polun varrelta löytyy.”

S

inapin leirikeskuksen toiminnallisuus kasvoi kertomusvuotena avatun Kummeliväylän myötä. Kummeliväylää voi siihen liittyvien opastaulujen ja opaskirjasen avulla kiertää kuudella eri tavalla. Niinpä esimerkiksi

helmipolusta muodostuu rukousnauha ja meditaatiopolku opettaa hiljentymään.

Muut teemat ovat Lasten raamattu, Paratiisi, Raamatun opetuslapset ja Raamatun naiset.

Kuvassa Meditatiivinen kävely on hidasta. Niin hidasta, että mieli varmasti ehtii mukaan, kertoo Päivi Vuorilehto.

Linkki Kummeliväylän Ohjaajan oppaan löydät tästä linkistä.

Teksti Hannu Hurme Kuva Timo Jakonen

32 Zookkonen 2/2013

Juhlavuoden

artikkeli

Zookkonen 2/2013 33

34 Zookkonen 2/2013

19

Juhlavuoden

artikkeli

Oppilaitostyön uudet kotisivut avautuivat Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä oppilaitostyön resursointi on valtakunnan pienin. Kahden ja puolen oppilaitospapin vähyys on yhtymän hallinnossa myönnetty, mutta talouden heikkenemiseen vedoten ei lisävirkoja ole vuosien anomisesta huolimatta saatu. Koska netti on opiskelijoille luonnollinen toimintaympäristö, päätyi oppilaitostyö, kirkkohallituksen toiveiden mukaisesti, kehittämään omaa toimintaansa netissä.

O

ppilaitostyöntekijöiden mukaan oppilaitostyön tehtävänä on tukea ja edistää oppilaitosten arvokasvatusta, edistää koko oppilaitosyhteisön henkistä, hengellistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä ihmisarvon, tasa-arvon, oi-

keudenmukaisuuden, ympäristövastuun ja lähimmäisenrakkauden toteutumista.

Uudet sivut pyrkivät ottamaan huomioon kaikki edellä mainitut tavoitteet. Hetkiosiossa löytyy rukouksia ja siunauksia ja lyhyen hartauden lisäksi siellä kerrotaan kirkkovuodesta. Me-osiossa kerrotaan Turun papeista ja heidän työstään sekä muiden oppilaitostyöntekijöiden työstä Suomessa ja koko maailmassa. Kirkolliset-osiossa paneudutaan sakramenttien ja toimitusten saloihin. Apua-osiossa listataan mahdollisimman kattavasti eri auttavia tahoja. Maailma-osio vastaa haasteeseen ihmisarvon, tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden, ympäristövastuun ja lähimmäisenrakkauden edistämisestä.

Kuvassa vasemmalta Atte Airaksinen, Mia Pusa ja Peter Gustavson

Linkki Tutustu uusiin nettisivuihin tästä.

Teksti Hannu Hurme Kuva Jussi Vierimaa

Zookkonen 2/2013 35

20 Mia Pusa vieraili Yalen yliopistossa Oppilaitos- ja kansainvälisen työn teologi, Mia Pusa, osallistui Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän oppilaitostyön edustajana Yalen yliopistossa, Yhdysvalloissa, 25.6. – 29.6.2012 pidettyyn hengellisen työn oppilaitostyöntekijöiden maailmankonferenssiin, jonka teemana oli ”Mosaiikinpalaset liikkeessä, hengellinen ohjaus ja johtajuus moniuskontoisessa maailmassa”

K

irkkoneuvostolle laatimassaan raportissa Pusa matkan antina lainasi muun muassa Dr. Eboo Patelin ajatusta: Yksinkertaisesti meidän pitäisi tuoda ihmisiä samaan huoneeseen ja saada heidät keskustelemaan

sekä ymmärtämään toisiaan.

Kuvassa Yalen yliopisto

Teksti Hannu Hurme Kuva Mia Pusa

36 Zookkonen 2/2013

Juhlavuoden

artikkeli

Zookkonen 2/2013 37

Pikamatka kasvatuksen historiaan

T

ummaihoinen nainen seurakuntien vieraana! DDR järjestää Luther-näyttelyn! Kaikki halukkaat eivät mahdu rippikouluun!

Viisipäiväinen työviikko lisää leirikeskusten käyttöä! Seurakun-

2

1960

Kultainen 60-luku

nat saivat vieraita Leningradista! Merenkuluntarkastaja aikoo pysäyttää partioalus Henrikan liikenteen! Karilleajo päätti partioalus Neptunuksen tarun! Partioalaisten radio mahdollistaa yhteydet saaristossa liikkuviin aluksiin! Kymppivuotiaat täyttivät konserttisalin! Turun seurakunnat saivat nuorisomuusikon! Rahapula ahdistaa seurakuntia! Kasvatusasiainkeskus avasi www-sivut! Gospel soi Aurajoella! Seurakunnat panostavat nuorisotyöhön – uudet nuorisopapit joka seurakuntaan! Home sulki Sinapin leirikeskuksen! Pappi ammattiosaamisen MM-joukkueen johtoryhmään! 12.000 nuorta lauloi Suvivirttä! Turun seurakunnat panostavat savuttomuuteen! Rippikoulu ja päiväkerho muuttuivat maksuttomiksi! Kirkko innostaa lapsia ja aikuisia kättä päälle – sopimukseen!

Rouskis-rotta ja Naakka sytyttävät tuomiokirkon joulukuusen! Monella seurakuntanuorella punainen nenä!

Kasvatusasiain keskuksen viidenkymmenen vuoden mittainen

historia olisi saattanut synnyttää tämän kaltaisia otsikoita. Ajassa eläen ja aikaa seuraten on monessa ehditty olla mukana. Katsaus nostoihin menneistä toimintakertomuksista nostaa mieleen muistoja, hymyilyttää ja saattaa joitakin jopa ihmetyttää. Mikä kumman DDR? Missä lienee Leningrad? Mutta kun matka on alkanut pian Berliinin muurin nousemisen jälkeen, nähnyt sen murtumisen ja uuden Euroopan syntymisen, niin menneiden vuosien matkalle mahtuu paljon ollutta ja mennyttä.

Ennen muuta vanhat toimintakertomukset kuitenkin kertovat siitä,

miten kasvatusasiainkeskuksesta tuli se keskus, joka se tänään on.

Miten historian saatossa kehittyivät varhaiskasvatuksen työmuodot tai leirikeskukset, miten kasvatusasiainkeskus on ollut tukemassa nuorisotyötä, partiotyötä ja partioveneitä tai millaisia haasteita on oppilaitostyö kohdannut.

Tervetuloa mukaan pikamatkalle kasvatusasiainkeskuksen kasvutarinaan!

Sarjan aloittaa kultainen 60-luku. Seuraavissa lehdissä seuraamme vuosikymmen kerrallaan kasvatuksen historiaa Turussa. Tervetuloa aikamatkalle.

38 Zookkonen 2/2013

1964 • Sitä mukaa, kuin seurakuntien leirialueille on rakennettu talvikäyttöön soveltuvia kämppiä, on eri seurakuntien toimesta alettu entistä enemmän järjestää hiihtoleirejä. On ilmeistä, että kehitys vie talvileirien jatkuvaan laajenemiseen ja yleistymiseen. Tosin hiihtoleirit sopivat lähinnä vain kansa- ja oppikoululaisille.

• Kauimmin täällä viipyivät Oberhausenin seurakunnan nuorisotyöntekijät (35).

He viipyivät Suomessa 12 vuorokautta.

Nuorisotoimisto oli järjestänyt heidän matkaohjelmansa. Vastavuoroisesti he ovat kutsuneet turkulaiset nuorisotyöntekijät vieraakseen Ruhrin alueelle. Tällöin osallistuttaisiin mm. Saksan kirkkopäiville.

• Elokuussa saapui Ambomaalta kolmeksi vuodeksi Suomeen kaksi stipendiaattia. Toinen heistä oli Aune Shilongo.

Lehdistölle järjestettiin 11.9. tiedotustilaisuus. Aune Shilongo on vieraillut kaikissa Turun seurakunnissa, erityisesti nuorisotyön tilaisuuksissa. Hänen toiminnastaan Turun seurakuntien vieraana on ollut useita esityksiä lehdissä, radiossa ja televisiossa. Aune Shilongon mukanaolo seurakuntien nuorisotyössä on vilkastuttanut toimintaa yleensä ja erityisesti nuorten lähetysharrastusta.

2

3

4

5

6

7

1960

1970

1980

1990

2000

2010

Kuva ylhäällä. Kasvatusasiain keskuksen Ambomaalta kutsuma stipendiaatti Aune Shilongo tyttöjen kanssa Kunstenniemen savusaunassa. Kuva vuodelta 1965.

1965 • Seurakuntien yhteinen kesäkoti Hennala on ollut paitsi rip-

tö- ja poikaleirien lisäksi siellä on pidetty varttuneiden nuorten

pikoululeirikeskuksena myös rippikoulun käyneitten nuorten

viikonloppuleirejä.

suosittuna kokoontumispaikkana. Sijaintinsa puolesta Henna-

• Näyttää ilmeiseltä, että rippikoululeiritoiminta vaatii tulevai-

la on erinomainen kesäkoti, koska sinne on lyhyt matka sekä

suudessa yhä enemmän huomiota osakseen. Vaikka rippikoulu-

maitse että meritietä. Partioalus ”Neptunus” on liikennöinyt

leirejä on järjestetty vuokratiloissakin, ei leireille ole voitu ottaa

viikoittain Hennalaan. Vastaavasti on Maarian seurakunnan

läheskään kaikkia halukkaita. Nähtävästi rippikoulu ainakin kau-

Järvistensaaressa ollut koko kesän ajan nuorten toimintaa. Tyt-

punkioloissa on siirtymässä yhä enemmän leirimuotoiseksi.

Zookkonen 2/2013 39

2

1965

1960

• Seurakuntien yhteinen kesäkoti Hennala on ollut paitsi rippikoululeirikeskuksena myös rippikoulun käyneitten nuorten suosittuna kokoontumispaikkana. Sijaintinsa puolesta Hennala on erinomainen kesäkoti, koska sinne on lyhyt matka sekä maitse että meritietä. Partioalus ”Neptunus” on liikennöinyt viikoittain Hennalaan. Vastaavasti on Maarian seurakunnan Järvistensaaressa ollut koko kesän ajan nuorten toimintaa. Tyttö- ja poikaleirien lisäksi siellä on pidetty varttuneiden nuorten viikonloppuleirejä.

• Näyttää ilmeiseltä, että rippikoululeiritoiminta vaatii tulevaisuudessa yhä enemmän huomiota osakseen. Vaikka rippikoululeirejä on järjestetty vuokratiloissakin, ei leireille ole voitu ottaa läheskään kaikkia halukkaita. Nähtävästi rippikoulu ainakin kaupunkioloissa on siirtymässä yhä enemmän leirimuotoiseksi.

1966 • Nuorisotyö, joka seurakunnan tiedostettuna erikoistyömuotona on Turussa pääsemässä 30 vuoden ikään, ei ole saavuttanut – eikä olisi saanutkaan saavuttaa – mitään lopullisia toimintamuotoja. Työn mahdollisuudet muuttuvat ja monipuolistuvat. Seurakunnan nuorisotyön pitäisi myös olla valmis kehittämään menetelmiään ajanmukaisiksi. Viime aikoina on seurakunnan piirissä nähty yhä selvemmin, että sen suorittama kristillinen kasvatus- ja julistustyö ei saa rajoittua vain ”omiin piireihin”, vaan työn on käsitettävä mahdollisuuksien mukaan koko nuorison kenttä.

1967 • Nuorisotoimiston työntekijät ja eräät paikallisseurakuntien nuorisopapit ovat olleet yhteistyössä Turun kaupungin poliisilaitoksen, kaupungin nuorisotyölautakunnan ja eräitten nuorisojärjestöjen kanssa järjestämässä nuorisoklubitoimintaa. Toiminnan taustaelimeksi perustettiin syyskaudella Turun nuorisoklubiyhdistys r.y. Nuorisotyökeskuksen johtaja toimii yhdistyksen puheenjohtajana.

Lähde: Kotimaa 15.9.1964

• DDR:n nuorisoviikon aikana syyskuussa oli Seurakuntasalissa DDR:n järjestämä Luther-näyttely.

• Nuorisotoimistossa on suoritettu seurakuntien toimintaan liittyvää monistusta yhteensä noin 850 riisiä.

40 Zookkonen 2/2013

2

3

4

5

6

7

1960

1970

1980

1990

2000

2010

Kuva ylhäällä. Siirtyminen 6-päivästä 5-päiväiseen työviikkoon vaikutti positiivisesti leirien suosioon.

Kuva Kunstenniemestä, taustalla näkyy Alinan torppa.

1968

1969

• Toiminta harrastuksettoman nuorison keskuudessa, eli klu-

• Siirtyminen 5-päiväiseen työviikkoon tuntuu selvästi leiri-

bitoiminta tai jengityö on erä tämän ajan erityistyömuodoista.

alueiden käytössä. Toimintaa alueella on ollut kaikkina viikon-

Klubitoiminta sellaisena kuin sitä nyt tehdään voi hyvinkin pian

vaihteina.

käydä vanhanaikaiseksi, mutta pystynee tällä hetkellä palvele-

• Nuorisotoimistossa laaditun suunnitelman mukaan osa

maan seurakuntiemme alueella olevia nuoria.

seurakuntien papeista ja lehtoreista on suorittanut säännöllisiä

• Eräänä keskustelun virittäjänä on ollut rippikoululeirien

vierailukäyntejä oppikouluihin pitäen vuorollaan aamuhartauk-

suosio. Viime vuosina on valittaen ollut todettava, että kaikki ha-

sia. Tällaisia vierailukäyntejä järjestettiin kertomusvuonna 264.

lukkaita ei ole voitu ottaa vastaan. Tänä vuonna voidaan joutua

• Toimintaa ammattikouluissa on jatkettu ja jonkin verran

ilmeisesti leirien lukumäärää vähentämään, vaikka tulijoita olisi

laajennettu. Lehtorit Raitis ja Sintonen, pastorit Aarnio, Rauha-

entistä enemmän.

la ja Suominen sekä nuorisotoimiston työntekijät Raitis ja Urho ovat pitäneet aamuhartauksia ja oppitunteja sekä hoitaneet yhteyksiä oppilaskuntiin kolmessa ammattikoulussa.

Zookkonen 2/2013 41

Dancemessu - förskottia taivaasta ’Nyt syödään ja vietetään ilojuhlaa! Minun poikani oli kuollut mutta heräsi eloon, hän oli kadoksissa, mutta nyt hän on löytynyt.’ Niin alkoi iloinen juhla. Vanhempi poika oli pellolla. Kun hän sieltä palatessaan lähestyi kotia, hän kuuli laulun, soiton ja tanssin. (Lk.15:23-25)”

42 Zookkonen 1/2013 2/2013

”Messussa on aina keskeistä Jumalan sana ja ehtoollisen sakramentti, joita dancemessussa nostettiin monin keinoin esille. Tanssilla, musiikilla, valoilla ja videoilla haluttiin korostaa messun eri osien merkitystä eikä peittää niitä.”

Kasvatuksen teologi Kari Kanala

T

uhlaajapojan kotiinpaluu on kertomus armosta ja

masta messu pitää tehdä ajatuksella niin että keskiössä on

anteeksiannosta. Se voidaan nähdä myös allegoriana

edelleenkin luterilainen liturgia ja kolmiyhteinen Jumala.”

taivaasta. Jos taivaan ilossa tanssitaan, niin Turus-

sa otettiin förskottia ja järjestettiin ensimmäinen dancemessu

Dancemessu on siis luterilainen messu, johon kuuluvat kaikki

maaliskuussa 2012.

normaalin jumalanpalveluksen osat. Dancemessun liturgina toimineen Turun Tuomiokirkon pastori Miika Aholan mukaan

”We have a dream”

kyseessä on tavallinen messu, joka vain tehdään isosti. ”Ha-

Nuorten mediakurssin tekemän Dancemessun YouTube-esit-

lusin varmistaa, että käsikirjaa seurataan tarkasti ja eri osuu-

telyvideon katsoi Kotimaa24:n messusta tekemän jutun myötä

det tukevat messun sanomaa ja ydinasiaa, mitään irrallisia ja

toistakymmentä tuhatta katsojaa. Kiihkeänä vellonut keskuste-

päälle liimattuja juttuja ei tarvita. Messussa on aina keskeistä

lu ’saako kirkossa tanssia?’ herätti iltapäivälehdet ja niinpä per-

Jumalan sana ja ehtoollisen sakramentti, joita dancemessus-

jantai-iltana 23.3.2012 Mikaelin kirkko oli ääriään täynnä. Mo-

sa nostettiin monin keinoin esille. Tanssilla, musiikilla, valoilla

nen nuoren unelmana ollut messu, jossa voi tanssia, toteutui.

ja videoilla haluttiin korostaa messun eri osien merkitystä eikä peittää niitä. Dancemessussa ylistysosio korostui muodon ja pituuden vuoksi.”

Idea dancemessusta syntyi - mistäpä muualtakaan kuin - Ruotsissa järjestetystä Technomässanista. Dancemessun esikuvana toimineesta messusta uutisoitiin Suomessa joulukuussa 2011 iltapäivälehtien ja nuorisomedian toimesta. Turun Mikaelinkirkossa järjestetyn messun taakse koottiin kristillistä dance-musiikkia säveltävät Audile ja G-Powered, valaistuksen ja äänipuolen ammattilaiset, useita yhteis-

”Kannattaa tulla katsomaan minkälainen on nykyaikainen tyyli palvella Jumalaa.”

työtahoja, lukuisia nuoria vapaaehtoisia ja ennen kaikkea messun tuottaja Joona Haarala.

Kalastelua vai kalastamista?

Dancemessussa

eli

virallisemmin

Dance+Pray -messussa rukoiltiin monella eri tapaa. Tapahtumassa saattoi kirjoittaa rukouksen paperille ja kirjoittaa viestin shoutboxiin. Rukousalttareiden luota löytyi tietokoneet, joita nuoret hoitivat ja tarvittaessa kirjoittivat rukoukset näkyviin. Ripin aikana nuoret luki-

vat omia synnintunnustuksiaan ja esitanssija Sofia Arasalo kuvasti modernilla tanssillaan yhteistä kipua. Ylistysosion aikana

Miksi messussa tarvitaan tuottaja?

kirkkokansalla oli mahdollisuus tanssia tunnin ajan housen

”Dancemessuun on otettu vaikutteita Tuomasmessusta ja siel-

sekä progressiivisen ja uplifting trancen tahdissa. Onko kir-

lä on juontajan palvelutehtävä. Hän kokoaa väen yhteen ennen

kossa enää mitään rotia?

messua, pitää kokoukset ja suunnittelee kokonaisuuden. Dancemessun kohdalla tälle tehtävälle selkeä termi on tuottaja,

Miika Aholan mukaan ”messun toteuttamisen toive ja tah-

koska en ole pappi tai nuorisotyöntekijä. Tuottajan näkökul-

to nousivat dance-kulttuurin sisältä. Tämä ei ole yritys viedä

Zookkonen 2/2013 43

”Messun toteuttamisen toive ja tahto nousivat dance-kulttuurin sisältä.

Tämä ei ole yritys viedä evankeliumia pimeään.

Kristus on jo siellä.”

Turun Tuomiokirkon pastori Miika Ahola

44 Zookkonen 2/2013

Dancemessun liturgina toimi Turun Tuomiokirkon pastori Miika Ahola.

evankeliumia pimeään. Kristus on jo siellä.” Samoilla linjoilla

Dancemessussa yhtenä DJ:nä toimineen Audilen Risto Pou-

on myös tuottaja Joona Haarala: ”Messulle oli selvä tilaus, sil-

kan mukaan ”taustalla soivassa biitissä on tosi kiva liikkua ja

lä erikoismessujen aikakaudella yksi merkittävä nuorisoryh-

palvella Jumalaa”. Mutta voiko tanssimusiikkia, jossa ei ole

mä on jäänyt huomiotta. Karkeasti arvioiden nuoret kuunte-

sanoja määritellä kristilliseksi? ”Missä kontekstissa se esite-

levat joko raskaampaa rokkia tai dancea ja poppia. Suomessa

tään määrittelee vastauksen. Kannattaa tulla katsomaan min-

on toteutettu aiemminkin teknoa kirkossa, mutta niistä on

kälainen on nykyaikainen tyyli palvella Jumalaa.”

puuttunut ehtoollinen ja niissä on menty ’musiikki edellä’. Me halusimme lähteä liikkeelle liturgiasta ja siihen sopivasta mu-

Palataan vielä siihen tuhlaajapoika-tarinaan. Pelloilta palaavan

siikista.”

veljen on vaikea iloita veljensä kotiinpaluusta. Haluammeko pitää ennakkoasenteistamme kiinni ja tuomita näkemättä, kuu-

Dancemessussa liturgiset osat lausutaan ja kaikkea ei täy-

lematta? Tervetuloa uudistamaan käsitystä messusta Turun

tetä musiikilla. ”Mikä voima on hiljaisuuden kontrastilla kun

Mikaelinkirkkoon 25.1.2013 klo 19 (ovet aukeavat klo 18), jolloin

seurakunta hiljenee rukoukseen. Se antaa nuorelle vahvan

seuraava Dancemessu toteutetaan. www.dancemessu.fi

kokemuksen hiljaisuuden merkityksestä. Kuulijaa ei hukuteta musiikkiin vaan tarjotaan suvantopaikkoja.”

Saako kirkossa tanssia?

Karkelointi kuuluu uskonilmaisuun. Jo kuningas Daavid tanssi aikanaan, ja sen katsottiin olevan Herran mielen mukaista

Teksti Kari Kanala

Kirjoitus on

julkaistu

Crux-lehdessä Kuvat

Mika Tunturi

ylistämistä. Samaa riemua julistaa myös psalmiteksti: ”Ylis-

täkööt tanssien hänen nimeään, soittakoot hänen kiitostaan rummuin ja harpuin! (Ps.149:3)”

VIDEO Dancemessun esittelyvideo

Zookkonen 2/2013 45

Vihreät

riparit

-hanke

Metsähallitus ja Suomen Urheilugaala jakoivat erikoispalkinnon ansioituneelle Lasten ja nuorten luontoliikuttajalle Suomen Urheilugaalassa 15.1.2013. Voittajaksi valittiin Metsämörriohjaajat ry. Loppusuoralle 74 ehdotuksen joukosta valikoitui myös Kirkkohallituksen Vihreät riparit -hanke

teen, mutta arjessa asioiden merkitys usein unohtuu. Sen li-

N

• monipuolinen ja nuorilähtöinen hengellinen elämä toteu-

oin 84 % rippikouluikäisistä suomalaisista nuorista tavoittava Kirkkohallituksen Vihreät riparit -hanke tarjoaa viikon suomalaisessa luonnossa liikkumista

ja yhdessä oleskelua. Hanke luo mahdollisuuden luontoliikuntaan ja -suhteeseen myös niille nuorille, joita perinteinen liikuntaan tai luontoon liittyvä järjestötoiminta ei tavoita.”Nuoret

ovat hyvin valveutuneita luonnon, liikunnan ja terveyden suh-

46 Zookkonen 2/2013

säksi että liikumme luonnossa, rippikoulussa päästään käsiksi näihin merkitys-juttuihin”, kertoo pastori Jarmo Kokkonen.

Vihreät riparit -hankeen päätavoitteet • vahvistaa kristillistä ympäristökasvatusta ja ekoteologiaa rippikoulussa ja isostoiminnassa • Työskentelemme ja vaikutamme hankkeessa siten, että rippikoulussa ja isostoiminnassa tuu luonnon ja ympäristön mahdollisuuksia huomioiden • kasvattajien ja nuorten luontosuhde ja kokonaisvaltainen käsitys ihmisestä osana luomakuntaa vahvistuvat • luontoa ja ulkotiloja ja niissä liikkumista hyödynnetään luontevina oppimis- ja kokemusympäristönä • materialistinen maailmankuva ja kuluttamiseen perustuva identiteetti tulevat haastetuiksi

Metsämörriohjaajat ry vuoden 2012 Lasten ja nuorten luontoliikuttajaksi

Millainen sitten on Vihreä ripari?

Rippikoulu on riittävän vihreä silloin, kun • leirijaksolla järjestetään kasvisruokapäivä • nuoret osallistuvat alttareiden rakentamiseen ja muutoinkin hartauselämän toteuttamiseen luomakunnan antimia hyödyntäen • ainakin yksi iltaohjelma on nuotion äärellä • rippikoulun aikana järjestetään mahdollisuuksien mukaan retkiä jalkaisin tai polkupyörällä • rippikoulun suunnittelussa ja toteutuksessa luonnon ja kestävän kehityksen näkökulmista keskustellaan yhteisöllisesti ja moniammatillisesti • yhteistyökumppaneiden ja palveluiden tarjoajien valinnassa suositaan ympäristöystävällisiä toimijoita • tarpeetonta kuluttamista vältetään

Löydät materiaalit Katso mitä kaikkea materiaalit sisältävät osoitteessa: www.sakasti.fi/ rippikoulu/materiaalit.

Metsähallitus ja Suomen Urheilugaala palkitsivat Metsämörriohjaajat ry:n työstään lasten ja nuorten luontoliikunnan edistämiseksi Urheilugaalassa Hartwall Areenalla 15.1.2013. Metsämörriohjaajat kautta Suomen innostavat vuosittain monia lapsia lähtemään luontoon liikkumaan.

M

etsähallituksen sisäinen asiantuntijaraati, tukenaan kansallispuistokummi Patrik Borg, valitsi 74 ehdotuksen joukosta kolme parasta ehdokasta. Tärkeää oli, että toiminta

on tasa-arvoisesti saavutettavissa ja monistettavissa. Kolmen finalistin joukossa olivat Kirkkohallituksen Vihreät riparit -hanke, Metsämörriohjaajat ry ja Luonnossa Liikkuen ry:n iltapäiväkerho Tuulenhuiske.

Lopullisen voittajan valitsi Urheilugaalan suomalaisista vaikuttajista koostuva suuri raati.

Luonnolla terveyttä kohentavia vaikutuksia Aktiivinen luontosuhde ja monipuolinen luontoliikunta vaikuttavat lasten ja nuorten fyysiseen ja psyykkiseen kehitykseen sekä muihin elämässä tarvittaviin taitoihin. Tutkimusten mukaan luonnossa oleskelu ja liikkuminen tuovat hyvinvointia jo pieninä annoksina nautittuna, ja sillä on positiivisia vaikutuksia muun muassa mielialaan, havainnointikykyyn ja tarkkaavaisuuteen. Metsähallitus haluaa juhlistaa tätä tärkeää tehtäväänsä järjestämällä Suomen urheilugaalassa kärkiehdokkaiksi sijoittuneille luontoliikuttajille innovatiiviset kansallispuistoretket myöhemmin kevättalvella.

Lisätietoja Puheenjohtaja Eva-Maija Kuosmanen, Metsämörriohjaajat ry, puh. 040 764 7341, evamaija.kuosmanen@gmail.com

VIDEO Vihreät riparit -esittelyvideo

Zookkonen 2/2013 47

Haastavat nuoret rippikoulussa -koulutus Haastavat nuoret rippikoulussa -koulutuksessa rippikoulujen ohjaajat vahvistavat haastavaksi koettujen nuorten opettamiseen ja ohjaamiseen liittyviä taitoja.

Lähestymistapa ja oppimistavoitteet

Koulutuksen sisältöjä ovat esimerkiksi

Laajuus

Koulutuksessa painotutaan tarkastele-

•

Minä suhteessa haastavasti käyttäy-

Koulutus on laajuudeltaan 2 opintopis-

tyvään nuoreen

tettä. Siihen sisältyy kolme lähiopetus-

maan ohjaajan omia tunteita, tulkintoja ja toimintatapoja voimakkaammin kuin

• Minä oppimisen mahdollistajana ja

analysoimaan haastavaksi koettuja nuo-

arvioijana

päivää sekä etäopiskelua ennen lähiopetuspäiviä ja lähiopetuspäivien välissä.

ria. Prosessissa on tilaa pohtia omaa

•

Minä havaintojen tekijänä

suhtautumistaan rippikoulussa toimimi-

•

Välitehtävien purkaminen

Koulutukset vuonna 2013

seen ja nuorten kanssa työskentelemi-

•

Tukea rakenteista

Turussa 17.-18.9. ja 24.10.2013

seen. Koulutus palvelee hyvin myös RKS 2001:n syventämistä.

Koulutuksen

työtavoissa

painotetaan

Katso koulutuksen tiedot

rippikoulujen ohjaajien oman proses-

Kirkon koulutuskalenterista

Haastavat nuoret rippikoulussa -koulu-

soinnin mahdollistamista. Aktivoivat ja

Linkki koulutuskalenteriin tästä.

tuksen jälkeen osallistuja

osittain toiminnalliset menetelmät pyri-

•

osaa soveltaa tarkoituksenmukaisia

tään valitsemaan sellaisiksi, joita sovel-

Lisätietoja

toimintatapoja itselleen haastavissa

tamalla ohjaaja saa välineitä haastavien

Koulutussuunnittelija Sanna Jattu

rippikoulutilanteissa

nuorten oppimisen ohjaamiseen rippi-

sanna.jattu@nuortenkeskus.fi,

osaa pohtia omia reaktioitaan ja tul-

koulussa.

0400 105 072

•

kintojaan suhteessa hänelle haastaviin nuoriin •

vahvistaa motivaatiotaan rippikoulutyötä ja haastavien nuorten kanssa toimimista kohtaan

•

osaa soveltaa selkeyden, kärsivällisyyden ja rakenteen periaatteita ohjatessaan rippikoulua

48 Zookkonen 2/2013

”Koulutuksessa painotutaan tarkastelemaan ohjaajan omia tunteita, tulkintoja ja toimintatapoja.”

Nukketeatteria rippikouluikäisille Nyt Sinulla on mahdollisuus varata Tuhlaajapoikaesitys rippileirien kesä- ja heinäkuun alkupuolen leireille ajalla 3.6.-4.7. ma-pe, klo 14 eteenpäin.

Esityksen kesto noin 20 min. Yhteen päivään mahtuu useampikin esitys. Esitys on suomenkielinen. Heinä-elokuun rippileirit voivat tilata esityksen tammi-toukokuun rippikouluiltoihin, varaukset mahd. pian.

Varaukset kesäleireille 31.5. mennessä.

Soita ja tilaa! Eikä maksa mitään!

Tiedustelut ja varaukset Nukketeatteri 2 x Koo puh. 040-3417679 (ma-to klo 8-16, pe klo 8-14) kirsi.koskinen@evl.fi ja kaija.vaha-vahe@evl.fi

Nukketeatteria rippikoululaisille

tämän päivän

TUHLAAJAPOIKA Nyt Sinulla on mahdollisuus varata Tuhlaajapoikaesitys rippileirien leireille ajalla 3.6-4.7. ma-pe, klo 14 eteenpäin.

• Esityksen kesto noin 20 min. Yhteen päivään mahtuu useampikin esitys. Esitys on suomenkielinen.

• Heinä-elokuun rippileirit voivat tilata esityksen tammi-toukokuun rippikouluiltoihin, varaukset mahd. pian.

Soita • Varaukset kesäleireille 31.5. mennessä.

ja tilaa!

Eikä maksa mitään!

Tiedustelut ja varaukset: Nukketeatteri 2 x Koo puh. 040-3417679 (ma-to klo 8-16, pe klo 8-14 ) kirsi.koskinen@evl.fi ja kaija.vaha-vahe@evl.fi

Turku Bandstand käynnistyy.

Lue lisää tästä.

Zookkonen 2/2013 49

Musiikkikulma Kannattaa kurkistaa allanäkyviin videoihin.

Bongaa yhtymän työntekijä TV:stä.

Ystävänpäivä Zoo Ystävänpäivä-Zoo 14.2. klo 13-15 tuomiokirkkoseurakunnan nuortentalolla, Eerikinkatu 1 (huomaa poikkeuksellinen kokoontumisaika)

Y

tävällisesti kutsumme teidät koolle vuoden ensimmäiseen zoohon. Zoossa esillä mm. lasten ihmisoikeuskasvatusmateriaali, Compasito, by pastori Laura

Kajala, kasvatusasiain keskuksen 50v. juhlavuoden ohjelma by kasvatustoimen johtaja Hannu ’Huppe’ Hurme sekä kasvatusasiain johtokunnan puheenjohtaja Antti Koponen ym. Ohjelman lopuksi juomme yhdessä ystävänpäivä/juhlakahvit. Olet sydä-

Ismo Alangon musiikkivideo: Harmaa on hyvä väri

mellisesti tervetullut!

Mikäli sinulla on ruoka-aineallergia ja olet osallistumassa

zoohon, niin ilmoita allergiasi viimeistään 6.2. mennessä marja. ruusu@evl.fi Kuva SXC-kuvapankki

Leirikuljetuksien liikennöitsijä vaihtunut Vuoden 1.1.-31.12.2013 leirikuljetukset leirikeskuksiin hoitaa JaloBus. Mikäli sovituissa tilausajoissa on esim. aikataulullisia ongelmia on ryhmänjohtajan hyvä olla välittömästi yhteydessä JaloBussin

Ylen aamu-tv Jakso 2/1481 Kohta 9:39

ajomestariin Harri Vähätaloon p. 0400 745886 (tilausajot).

9.06 Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson 9.17

Ovatko ledvalot vaarallisia? 9.22 Viikonlopun sää 9.27 Omape-

Lyytissä leirivarmistuksen yhteydessä.

räiset vihkisormukset 9.39 Viitasen Piia osti Nepalista kitaran

ja perusti bändin 9.52 Voita & Sokeria

rotuksia myös leirikuljetuksiin. Meno-paluu leirikeskukseen

Liikennöitsijä Juha Jalon tavoittaa tarvittaessa numerosta

0400 525008. Sähköposti liikennöitsijälle liikenne@jalobus.fi Leirikuljetukset tilataan vakiintuneen käytännön mukaan Uusi kuljetussopimus ja yleisen hintatason nousu tuo ko-

maksaa 14,00 euroa/ henkilö (oma toiminta). Palautteita leiri50 Zookkonen 2/2013

kuljetuksiin liittyen voi jättää myös marja.ruusu@evl.fi

Zoo vuonna 2013 Torstaina 14.2. klo 13-15 Torstaina 25.4. klo 8-16 leirin johtajien kokous (alustava aikataulu)

Torstaina 12.9. klo 11.30-15 Torstaina 7.11. klo 11.30-15 Torstaina 12.12. klo 16-

Compasito

pikkujoulukuusi (kutsutilaisuus)

lasten ihmisoikeuskasvatusmateriaali Alkuteoksen Euroopan neuvostolle toimittanut Nancy Flowers 2007. Suomeksi Lasten Keskukselle toimittaneet Kaisu Maijala ja Marja-Liisa Tonteri 2012. Julkaistu verkossa 31.1.2012. Verkkoja painoversio.

E

uroopan neuvoston nuorten ihmisoikeuskasvatuksen kokemuksiin perustuva Lasten ihmisoikeuskasvatuksen käsikirja Compasito tarjoaa käytännön työkaluja arvojen ja sosiaalisten kysymysten käsittelemiseen lasten kanssa.

Se antaa perustiedot lapsen ihmisoikeuksista ja ihmisoikeuskasvatuksen tavoitteista.

Yli 300-sivuinen teos sisältää 40 käytännön harjoitusta 6-13-vuotiaille sekä vinkkejä toimintaideoiksi harjoitusten jälkeen.

Mikä Zoo on?

ZOO - Nuorisotyöntekijöiden neuvottelukokous.

Seurakunnat sitoutuvat toimimaan niin, että nuorisotyön johtoryhmään kuuluvat työntekijät sekä nuorisotyössä mukana olevat työntekijät osallistuvat yhteisesti sovittuihin kasvatusasiain keskuksen koolle kutsumiin kokouksiin.

ZOO - Kaikkien lapsi -ja nuorisotyössä mukana olevien työntekijöiden yhteinen neuvottelukokous, joka kokoontuu 4-6 kertaa vuodessa.

ZOO - Informatiivisten aiheiden lisäksi käsitellään

Oppaan ovat rahoittaneet Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Opetus- ja kulttuuriministeriö (Lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelma), Mannerheimin Lastensuojelu-

aiheita, jotka koskettavat nuorisotyön kenttää, aiheita, joita jokaisen nuorisotyöntekijän on hyvä tietää,

liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Suomen Unicef sekä Humanistinen ammattikor-

aiheita, joista ammentaa virikkeitä työhön.

keakoulu.

ZOO - Jokaisella nuorisotyöntekijällä on mahdollisuus esittää toiveita käsiteltävistä asioista kasva-

Kirjaan voi tutustua tällä sivustolla ja sitä voi ostaa painettuna Lasten Keskuksesta,

tusasiain keskukseen nuorisosihteeri Marja Ruu-

puh. 09 6877 4530, tilaukset@lastenkeskus.fi, www.lastenkeskus.fi

sulle (040 3417 284, marja.ruusu@evl.fi).

P

uheen tai kielen kehitys viivästyy noin 15–20 prosentilla lapsista.

Lähes jokainen erityisopettaja joutuu

Leirikouluun saaristoon!

Teksti Hannu Hurme Kuvat Valokuvausretki vuonna 1955 Tmk:n torniin, Reijo Wikström

SINAPIN LUONTOPOLKU heinanokka.fi kunstenniemi.fi

sinapinleirikeskus.fi

Tutustu ja ihastu

PARATIISIPOLKU

Zookkonen 2/2013 51 Sijainti ja etäisyys Turun keskustasta: Heinänokka, Satava Turku, 20 km, Kunstenniemi, Naantali, 38 km Sinappi, Kakskerta, Turku, 24 km

kulomakkeen täyttämiseen ja hoitaa raportoinnin yhdessä ryhmänne kanssa.

Täysi-ikäinen vastuuhenkilö voi olla ryhmänne täysi-ikäinen jäsen tai vaikka tuttu harrastusohjaaja.

Päätä itse!

-liikenneturvallisuushanke käynnistyy

Mihin voimme käyttää rahaa?

Projektirahan voitte käyttää projektistanne aiheutuviin kuluihin kuten matkakuluihin tai tapahtuman järjestämiseen liittyviin ostoksiin. Projektirahaa ei ole tarkoitettu opettajan tai ohjaajan palkkioihin. Projektirahaa ei voi käyttää ta-

Tänä vuonna Nuorten akatemia toteuttaa yhdessä Liikenneturvan kanssa Päätä itse! -hankkeen, jossa tarkoitus on kannustaa nuoria miettimään oman liikenneturvallisuutensa kehittämistä.

Oheinen juttu on suunnattu nuorille, joita asia kiinnostaa.

V

kautuvasti sellaiseen toimintaan, joka on jo päättynyt. Projektirahaa ei voi käyttää perustoimintaan, jota tehdään vuodesta toiseen. Projektirahaa ei voi käyttää opinnäytetyön tekemiseen.

oitte hakea liikenneturvalli-

jos toinen ryhmä voi kehittää eteenpäin

Entä projektin jälkeen?

suusprojektillenne Päätä itse!

projektissa kehitettyjä asioita. On hyvä,

Ryhmänne tulee raportoida toteutunees-

-projektirahaa

jos projekti hyödyttää mahdollisimman

ta projektista ja rahojen käytöstä Nuorten

montaa ihmistä.

Akatemialle ja Liikenneturvalle. Rapor-

sähköisellä

hakulomakkeella. Projektirahaa voivat

tointi tehdään sähköisellä raportointilo-

hakea kaikki liikenneturvallisuusprojektia suunnittelevat nuorten ryhmät, joissa

Miten rahaa haetaan?

suurin osa jäsenistä on 16–19-vuotiaita.

Hakekaa Päätä itse! -projektirahaa säh-

makkeella.

köisellä hakulomakkeella, kun olette

Ryhmänne tulee kertoa vapaamuotoises-

Mitä?

suunnitelleet projektin ja päättäneet ryh-

ti projektistanne itsetehty.fi-sivuston blo-

Päätä itse! -projektirahan avulla voitte

mässänne haettavan projektirahan suu-

gialustalla. Blogialustan saatte käyttöön-

toteuttaa liikenneturvallisuuteen liittyvän

ruudesta.

ne rekisteröidyttyänne itsetehty.fi:hin ja

projektin. Projektin pitää tukea ja edis-

Projektillanne tulee olla sekä yhte-

luotuanne sinne oman ryhmän. Kirjoituk-

tää liikenneturvallisuutta. Projektirahan

ysnuori että täysi-ikäinen vastuuhenkilö

sessa voitte hyödyntää raportointilomak-

suuruus on 100–500 euroa/ryhmä. Arvioi-

(yli 18-vuotias). Yhteysnuori voi olla kuka

keenne vastauksia.

kaa itse, mikä olisi teidän projektillenne

tahansa ryhmänne jäsen. Täysi-ikäinen

tarvittava summa. Projektin toteuttajista

yhteyshenkilö puolestaan osallistuu ha-

Kuitit tai kuittikopiot projektirahan käytöstä tulee toimittaa postissa Nuorten

enemmistön pitää olla 16–19-vuotiaita.

Akatemiaan. Merkitkää niihin ryhmänne

Millaiset projektit saavat projektirahaa?

Projektin pitää edistää liikenneturvallisuutta. On hyvä, jos projektin ideaa voi soveltaa myöhemmin toisiin projekteihin, tai

52 Zookkonen 2/2013

”Projektin pitää tukea ja edistää liikenneturvallisuutta.”

yhteystiedot.

Lisätiedot www.itsetehty.fi/paataitse

Hetki

Laskiaisena toppahousukarnevaaleihin Hirvensalon hiihtokeskuksen tienoo saa karnevaaliväriä iloisenvärisistä toppahousuista laskiaissunnuntaina 10. helmikuuta.

V

iisikymmentä vuotta täyttävä seukasvatusasiain

keskus järkkää huisinhauskaa las-

KURSSEJA LASTENVIRRET PARISSA TYÖSKENTELEVILLE LASTEN TURUNkeskiviikkona KRISTILLISELLÄ OPISTOLLA 2011 13.2.2013

kiaisohjelmaa tasatunnein sekä rinteeseen että rinteen alle. Koko perheen laskiaistapahtuma Toppahousukarnevaalit alkaa Hirvensalon mäen alla laskiaissunnuntaina klo 11 ja ohjelmaa on tarjolla klo 17:ään saakka.

Luvassa on muun muassa toppahousu-

jumppaa, laululeikkejä ja pulkkapujottelua.

Sadutus ja tarinatUudessa kirjassa on 170 uutta ja Lasten virsi 5.–6.3.

-kirja on uudistunut!

Kurssilla opitaan käyttämään satuja ja lastenkirjallisuutta monipuolisena työvälineevanhaa lasten virttä.

Lauluista löytyy Kurssilaiset näkökulmia elänä lasten parissa työskenneltäessä. oppivatmonenlaisiin myös tarinoiden kerrontaa mäntilanteisiin, sekä arkeen ettäsaduttamalla. juhlaan. Melodioissa on tarjolla uutta eri keinoin, muun muassa Satuja ja kertomuksia syvennetään draamatyöskentelyn kautta.lisääntyy!

Myös musiikkia ja kuvataidetta yhdistetään satujen raikkautta, japedagogisen iloinen duurivoittoisuus maailmaan. Hinta 120 € sis. opetuksen, lounaat ja kahvit.

Tervetuloa laulamaan ja oppimaan Lasten virsi -kirjan uusia lauluja!

5.–6.3. Viittomien kurssi Kurssilla tutustutaan viittomakielen alkeisiin ja opitaan hyödyllisiä viittomia, joita tarsamansisältöistä ryhmää vitaan erityisesti seurakuntatyössä.

Hinta 75 € sis. opetuksen, lounaat ja kahvit.

Lumikenkäradalla kokeillaan, miten tarpo-

Kaksi

minen lumikengillä onnistuu. Rinteen alle

Klovneriakurssi – Ryhmä I klo16.–17.4.

8.30–10.30 esiintymisvarmuutta, vuorovaikutustaitoja ja hyvää mieltä Ryhmä II klo 12.00–14.00

pykätään puolijoukkueteltta, jonka lämmittävän kaminan ääressä kerrotaan tarinoita.

Tarjolla on tietysti myös hernerokkaa niin kauan kuin soppatykistä riittää.

Mukana menossa ovat Rouskis-rotta ja

sen kaverit. Juhlan kunniaksi karnevaalimeno on maksutonta – rinteeseen on toki liput tavalliseen hiihtokeskuksen tapaan. Mukana järjestelyissä ovat kasvatusasiain keskuksen lisäksi seurakunnat, Turun kristillisen opiston lastenohjaajaopiskelijat sekä Turun NMKY.

Kurssilla tutkitaan vuorovaikutusta ja läsnäoloa ja etsitään kunkin omaa klovnia tavoitteena itsetuntemuksen lisääntyminen. Työvälineet ovat toisten kuuntelu, lämmin huumori ja – punaiset nenät!kanttori Työskentelytapana ovat erilaiset improvisaatiot Mukana laulattamassa kouluttaja, Mari Torri-Tuominen, jokaja fyysiset esiintymisharjoitukset.

Klovnin etsiminen ja löytäminen ovat tällä kurssilla oman on ollut kokoamassa kirjaa. itsen – ja toisen – löytämistä ja hyväksymistä. Aikaisempaa klovnerian tai näyttelijäntyön tuntemusta ei tarvita. Hinta 90 € sis. opetuksen, Kurssi on ilmainen, ateria omakustannehintaan 7,5 €. lounaat ja kahvit.

Paikka:

25.–29.7. Lastenohjaajien starttiviikko Vinkkejä ja eväitä alkavaan toimintakauteen! Hinta 60 €/pvä tai 270 €/ koko viikko sis. lounaat ja kahvit.

Turun kristillinen opisto 15.–16.10. Klovneriakurssi – Lustokatu 7 esiintymisvarmuutta, vuorovaikutustaitoja ja hyvää mieltä 20380 Turku Kurssilla tutkitaan vuorovaikutusta ja läsnäoloa ja etsitään kunkin omaa klovnia ta-

voitteena itsetuntemuksen lisääntyminen. Työvälineet ovat toisten kuuntelu, lämmin huumori ja – punaiset nenät! Työskentelytapana ovat erilaiset improvisaatiot ja fyysiset esiintymisharjoitukset. Klovnin etsiminen ja löytäminen ovat tällä kurssilla oman itsen – ja toisen – löytämistä ja hyväksymistä. Aikaisempaa klovnerian tai näyttelijäntyön tuntemusta ei tarvita. Hinta 90 € sis. opetuksen, lounaat ja kahvit.

15.–16.10. Viittomien kurssi

tutustutaan viittomakielen alkeisiin ja opitaan hyödyllisiä viittomia, joita tarTiedustelut Kurssilla ja ilmoittautumiset: vitaan erityisesti seurakuntatyössä. Hinta 75 € sis. opetuksen, lounaat ja kahvit.

Toppahousukarnevaali 10.2.

•

Toppahousujumppa perheille klo 11 ja 14

•

Tarinateltta klo 11.30, 12.30, 13.30, 14.30

•

Pulkkapujottelua ja lumikenkärata

ja 15. koululaisille klo 12 ja 15 •

Ohjelmaa isille ja lapsille klo 13

•

Ohjelmaa nuorille klo 16

Hilkka Ollikainen 19.–20.11. Sadutus ja tarinat puh (02) 4123 612 opitaan käyttämään satuja ja lastenkirjallisuutta monipuolisena työvälineeKurssilla hilkka.ollikainen@tk-opisto.fi nä lasten parissa työskenneltäessä. Kurssilaiset oppivat myös tarinoiden kerrontaa

eri keinoin, muun muassa saduttamalla. Satuja ja kertomuksia syvennetään draama-

Jaana Rantala pedagogisen työskentelyn kautta. Myös musiikkia ja kuvataidetta yhdistetään satujen maailmaan.

Hinta 120 € sis. opetuksen, lounaat ja kahvit. puh (02) 4123 052 jaana.rantala@tk-opisto.fi Opistolla on myös mahdollista majoittua.

Majoituksen hinta on 28 €/hlö/yö, sisältäen aamiaisen.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Kurssisihteeri Hilkka Ollikainen, p. (02) 412 3612, hilkka.ollikainen@tk-opisto.fi Koulutussuunnittelija Paula Raitis, p. (02) 412 3052, paula.raitis@tk-opisto.fi

>>Katso mainos tämän lehden takasivulta.

Zookkonen 2/2013 53

TURUN KRISTILLINEN OPISTO | Lustokatu 7, 20380 Turku | p. 02 412 3500 | info@tk-opisto.fi | www.tk-opisto.fi

www.tk-opisto.fi

rakuntayhtymän

Kiertueytymistä syrjä

vastaan

Turun arkkihiippakunnassa ti 5.2.2013 klo 13-16 Paikka Osallistujat

Järjestäjät Hinta Ilmoittautuminen Tiedustelut

Turun Kristillinen Opisto, Lustokatu 7, 20380 Turku Nuorisotyöntekijät, diakoniatyöntekijät, seurakuntien päättäjät, kirkkoherrat ja kirkkohallitus Mukaan on kutsuttu myös alueen kansanedustajia ja poliitikkoja Kirkkohallitus, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kasvatusasiain keskus, Turun tuomiokapituli ei maksua 21.1.2013 mennessä Kari Kanala 040 341 7755, kari.kanala@evl.fi, Anssi Nurmi, 040 0774 314, anssi.nurmi@evl.fi ja Mikko Mäkelä, mikko.makela@evl.fi, 050 4391 968

Päivän ohjelma 13.00

13.10 13.30

13.45 13.55 14.05

14.20 14.30

15.00

16.00

Tervetuloa!

Nyt on Henki päällä! Avaus kirkkohallituksen työalasihteeri Mikko Mäkelä ja Turun arkkihiippakunnan kasvatuksen hiippakuntasihteeri Anssi Nurmi Tasavallan presidentin tervehdys Piispa Kaarlo Kalliala , Mistä puhumme kun puhumme syrjäytymisestä?

Tasavallan presidentin käynnistämä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä koskeva hanke.

Ihan tavallisia asioita, hankkeen koordinaattori Sakari Huovinen Perheen kriisit ja kirkko, Turun perheasiainneuvottelukeskuksen johtaja Sari Sundvall Erityisnuorisotyö Porissa, erityisnuorisotyöntekijät Maija Hannonen ja Niina Kaijanniemi Syrjäytymistä estävien toimintojen kartoitus ja vertailu Turussa.

Turun ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelman opiskelijoiden Tukialusprojektin suuntaviivoja Heimokäräjät eli Turun ja Kaarinan seurakuntanuorten ääni kuuluviin Learning cafe eli porinaa kahvikupin ääressä kuinka saada nuorten ääni kuuluviin sekä yhteistyön mahdollisuudet Miten tästä eteenpäin? Miten nuoret voivat olla aidosti osallisia? Mitä ovat 2010-luvun toimintatavat?

Mikko Mäkelä ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kasvatuksen teologi Kari Kanala johdattavat keskusteluun Kiitos ja päätös Mukana päivässä on kirkon kasvatuksen ja perheasioiden johtaja Päivi Kähkönen kirkkohallituksesta.

Löydät meidät myös

FACEBOOKISTA www.facebook.com/nytonhenkipaalla

54 Zookkonen 2/2013

Nuorisosihteeri Leena Aholle nuorisotyön tunnustuspalkinto Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt vuoden 2013 nuorisotyön tunnustuspalkinnon nuorisosihteeri Leena Aholle.

Hiippakunnallinen erityisnuorisotyön neuvottelu

P

alkinto on huomionosoitus merkittävästä työstä nuorisotoimialalla.

Tunnustuspalkinto

”Sukupolvien välinen solidaarisuus ja yhteistyö on Aholle tärkeä arvo.”

on

suuruudeltaan 10 000 euroa ja se myönnetään veikkausvoittovaroista. Vuosittain myönnettävän nuorisotyön tunnustuspalkinnon myöntää kulttuuri- ja urheiluministeri kuultuaan Nuorisotutkimussäätiön hallitusta.

Turun Kristillisellä opistolla 5.2. klo 10-12

A

amupäivästä järjestetään päi-

Palkinnon luovutti opetus- ja kulttuu-

Aho on osoittanut niin työssään kuin va-

riministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja

paa-aikanaan suurta kiinnostusta nuor-

keskiviikkona 9. tammikuuta NUORI2013-

ten asioiden edistämisessä. Hänessä on

tapahtumassa Jyväskylässä.

ruutia, hänellä on sydäntä ja halua toimia

vän teemaa liittyvä hiippakun-

nuorten kanssa.

Erityisnuorisotyön

Nuorisotyöpalkinnon perusteluina tode-

neuvottelu. Tähän kokoontuvat seura-

taan, että Aholla on 41 vuoden nuoriso-

myöntänyt palkinnon vuodesta 2002 luki-

kuntien työntekijät joilla työnkuvaan eri-

työkokemus saman työnantajan, Turun

en. Tunnustuspalkinto jaetaan vuorovuo-

tyisnuorisotyö kuuluu.

kaupungin nuorisoasiainkeskuksen pal-

sin nuorisotyössä ansioituneelle henki-

veluksessa. Sukupolvien välinen solidaa-

lölle tai yleishyödylliselle järjestölle.

Kokousta vetää kirkon etsivän työn ja

risuus ja yhteistyö on Aholle tärkeä arvo.

liikunnan työalasihteeri Mikko Mäkelä

Hän on tehnyt arvokasta työtä mm. koke-

kulttuurisihteeri Sinikka Haapanen Hel-

kirkkohallituksesta. Aiheina ajankohtai-

mukseen perustuvan tiedon välittäjänä

singin Nuorisoasiainkeskuksesta (2002);

set asiat ja erityisnuorisotyön kuulumiset

nuoremman polven nuorisotyöntekijöille

Sorin Sirkus Tampereelta (2003); Inarin

seurakunnissa.

toimimalla alusta asti Nuorisotyön Seni-

kunnan viestintäpaja (2004); lehtori Mai-

nallinen

Opetus- ja kulttuuriministeriö on

Palkinnon ovat aikaisemmin saaneet:

oriklubin jäsenenä.

ja-Sisko Kauppila (2005); Hollolan Nuo-

Kirkkohallituksen tarjoama lounasmah-

Aho on osallistunut tiiviisti nuoriso-

risoseura (2006); toimialajohtaja Pauli

dollisuus opiston ruokalassa klo 12-13.

työn aineistojen ja muistitiedon keräämi-

Parviainen (2007); Suomen Partiolaiset

seen ja tallentamiseen toimimalla alusta

(2008); toiminnanjohtaja Pekka Häyhä

asti Nuorisotyön perinnekeskus Nuope-

(2009); Nuorisoverkosto Changemaker/

rin ohjausryhmässä ja tällä hetkellä sen

Kirkon Ulkomaan apu (2010); nuorisosih-

varapuheenjohtajana. Aho edistää myös

teeri Sirkka-Liisa Strömmer Akaan kun-

Mikko Mäkelä

nuorisotyöntekijöiden työssä jaksamista

nasta (2011) ja Oranssi ry (2012).

mikko.makela@evl.fi

osallistumalla työsuojelutoimintaan.

Ehdota aiheita ja toiveita asialistalle

Zookkonen 2/2013 55

Ilmaisia koulutuksia

varhaiskasvattajille ja opettajille Uskonnolliset juhlat kulttuuriperintönä ja kansalaistaitona

Uskonnolliset kysymykset koulun arjessa Turku 12.-13.2.2013 Seurakuntien toimitalo, Eerikinkatu 3

Turku 9.-10.4.2013 Seurakuntien toimitalo, Eerikinkatu 3 Moniuskontoistuva koulumaailma sisältää paljon tapoihin ja Kouluvuotta rytmittävät monet perinteiset juhlat, joiden taka-

perinteisiin liittyviä käytännön opetusjärjestelyihin vaikuttavia

na on kiehtova maailma suomalaista kulttuuriperintöä. Moni-

asioita. Koulutuspäivien tarkoituksena on nostaa osallistujien

kulttuuristumisen myötä elämänpiiriimme on tullut yhä uusia

käytännön kysymykset esille ja etsiä niihin vastauksia yhdes-

tapoja, perinteitä ja juhlia. Sisällön ymmärtämisessä auttaa

sä asiantuntijoiden kanssa. Koulutus tarjoaa myös valmiuk-

kun tuntee niiden kulttuu­risen ja historiallisen viitekehyksen.

sia koulussa toteutettavan monikatsomuksellisen projektin

Koulutus tarjoaa näkökulmia opettajan ja koulun arkityöhön

suunnittelemiseen ja toteuttamiseen yhteistyössä paikallisten

niin, että meille uusista ja vanhoista juhlista voidaan synnyt-

uskonnollisten yhteisöjen kans­sa. Eräänä konkreettisena

tää koulun elämää rikastuttavia pedagogisia elementtejä.

pedagogisena välineenä hyödynnetään kurssilla Uskontoni -kirja nuorilta nuorille tapauskertomusten materiaalia.

Linkki koulutuksen ilmoittautumislomakkeeseen.

”Koulutus tarjoaa näkökulmia opettajan ja koulun arkityöhön.”

Linkki koulutuksen yleisesitteeseen.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot raili.keranen-pantsu@seurakuntaopisto.fi, puh. 044 906 0652 mari.kallio-tihila@seurakuntaopisto.fi, puh. 040 528 2570

56 Zookkonen 2/2013

Juhlavuoden yllätyksiä kerholaisille!

Syntymäpäiväjuhlaan kuuluvat lahjat ja mukavat yllätykset! Kasvatusasian keskuksen 50 vuotisjuhlan kunniaksi varhaiskasvatuksen kerholaisille annetaan helmikuussa yllätyslahjoja esitysten muodossa.

I

ltapäivätoiminnan kerhopisteissä konsertoi helmikuun alussa Jukka Salminen. Hän on kirkon kasvatustoiminnan piirissä monelle tuttu muusikko, laulaja ja säveltäjä.

Kuvassa nukketeatteri Sadunajan esitys Alladin ja taikalamppu.

Jukka Salminen tunnetaan erityisesti lapsille ja kouluikäisille suunnatuista hengellisistä ja lasten elämän arkeen liittyvistä lauluista. Iloisissa lauluissa teemoina ovat ystävyys, toisista välittäminen ja elämän hyvät asiat. Lähes kaikki seurakunnan iltapäivätoimintaan osallistuvat lapset saavat mahdollisuuden osallistua Jukka Salmisen konserttiin. Yhteen konserttipaik-

USKONTOKASVATUS AAMU

kaan kootaan useampi kerhoryhmä yhteiseen konserttiin ja välipalalle.

Päiväkerholaiset saavat helmikuun aikana vieraakseen nukketeatteri Sadunajan esityksen Alladin ja taikalamppu.

Sadunaika on Turussa vuonna 2012 perustettu lastenteatteriryhmä. Aladdin on tarina pienestä pojasta suuressa maailmassa ja näytelmän keskeinen teema on, rakkaus , joka

”Minä osaan puhua, osaan juosta jaloilla.

Tehdä monta asiaa, iloista ja mukavaa.

Silmilläni katselen, korvillani kuuntelen.

Käsistä on huvia, piirrän niillä kuvia.

Olen ihme, ainutlaatuinen, olen ihme, ihminen.

Jukka Salminen

voittaa kaiken. Esityksen on vanhan sadun pohjalta dramatisoinut ja ohjannut nukketaiteilija Rainer Kaunisto, joka on myös lavastanut sekä tehnyt esityksen nuket. Näyttelijänä esityksessä toimii Esa Keihäs. Esitys vierailee yhteensä kymmenessä päiväkerhossa helmikuussa.

Tervetuloa laulamaan uusia lasten virsiä ja kirkkomuskarilauluja!

Lauluja ja leikkejä voi hyödyntää päivähoidon arjessa: lauluhetkissä, aamupiirissä, juhlissa tai uskonnollis-katsomuksellisen orientaation tilanteissa.

Päivähoidon henkilöstölle suunnattu tilaisuus järjestetään Poikluoman seurakuntatalolla (Poikluomantie 9, Kaarina) Keskiviikkona 6.2.2013 klo 18.00 Mukana laulamassa: kanttori Olli-Heikki Husso, lastenohjaajat Leena Kinnari ja Anneli Laukkanen.

Ilmoittautuminen tilaisuuteen tiistaihin 5.2.2013 mennessä: minna.lempiainen@evl.fi tai 040 3417 620.

Tervetuloa!

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Kasvatusasiain keskus

Kaikki tiedot osoitteesta:

www.kirkonrotta.fi

Zookkonen 2/2013 57

Kuva: Timo Jakonen

”Luvassa on mm.

Jukka Salmisen ja nukketeatteri Sadunajan esityksiä.”

Linkki toiminta Ajankohtaista Kevään Murkkufoorumit™ käynnistyvät Turussa, Raisiossa ja Salossa vanhempien luento- ja keskustelutilaisuuksilla, joiden aiheena on ”Miten selviytyä murrosikäisen kanssa?”.

Tilaisuudet ovat maksuttomia ja avoimia kaikille murrosikäisten vanhemmille.

Linkki-toiminta ja Remontti-hanke järjestävät Omin jaloin -menetelmäkoulutuksen Turussa 15.3. ja 22.3. Koulutukseen ilmoittautuminen on käynnistynyt. Ilmoittaudu tästä linkistä 8.3. mennessä, mukaan mahtuu 80 osallistujaa.

Tervetuloa!

Alkuvuoden tapahtumia 28.1. klo 17.30-19.30 Miten selviytyä murrosikäisen kanssa? - luento- ja keskustelutilaisuus vanhemmille (Perhetalo Heideken, Sepänkatu 3, Turku). Alustajana Turun kouluterveyslähettiläs Lisa Salonen. Ilmoittautuminen viim. 25.1.: soile.smiley@vslapset.fi tai tekstiviestillä 044 5355 138.

31.1. Vetskari - suljettu ryhmä vanhempiensa eron kokeneille 16-18 -vuotiaille nuorille, ryhmässä tilaa

Kaste aiheena Vauvan kirjassa Kasvatusasian keskus on osallistunut Vauvan kirja – kirjasen tekoon. Kirjaa jaetaan vuonna 2013 veloituksetta 2500 kpl TYKSissä synnyttäville perheille. Kovakantinen ja nelivärinen kirja tavoittaa vauvaperheet laajasti heille tärkeässä ja herkässä elämänvaiheessa. ”Artikkelissa kerromme perheille erityisesti kasteesta ja sen merkityksestä. Lapsen kastaminen, nimen valinta, kummit ja kastetilaisuuden järjestäminen ovat perheessä ajankohtainen asia heti vauvan syntymän jälkeen” kertoo lapsityön johtaja Mirkka Torppa.

Selkeän tekstin ja kuvien tarkoituksena on kannustaa perheitä lapsen kastamiseen ja madaltaa kynnystä yhteydenotossa seurakuntaan ja kastetilaisuuteen liittyviin järjestelyihin. ”Kaste on lapsen ensimmäinen oma juhla. Kasteessa pyydetään uuteen elämään parhaita mahdollisia asioita: siunausta, turvaa ja rakkautta. Ne kantavat lasta läpi elämän.” Tilaisuudessa on myös tärkeää pysähtyä hetki yhdessä ja iloita vastasyntyneestä lapsesta. Järjestelyistä ei saa muodostua rasitetta perheelle.

Vauvan kirjan artikkelissa muistutetaan seurakuntien jär-

jestämästä toiminnasta vauvaperheille ja pikkulapsiperheille. Vauvaperheille suunnatussa toiminnassa on tärkeää, että vanhemmilla on mahdollisuus tutustua toisiinsa, jakaa arjen asioita ja puuhata yhdessä lapsen kanssa.

Lapsi tuo suunnattomasti iloa ja onnea perheeseen ja

samalla työtä, vaivannäköä ja väsymystäkin. Mirkka Torppa kertoo, että vanhempi saa tukea jaksamiseensa ja kasvatustehtäväänsä esimerkiksi perheasian neuvottelukeskuksesta

LINKIN löydät Perhetalo Heidekenistä, Sepänkatu 3

ja kotiseurakunnan perhetyöntekijältä tai diakonilta. Myös iltarukous kantaa perhettä. ”Iltarukous luo turvaa ja se muis-

tuttaa, että Jumala pitää huolta koko perheestä. Iltarukous voi olla perheen yhteinen hyvä hetki joka päivä ja sen yhteydessä voidaan käydä läpi päivän tärkeitä asioita.”

58 Zookkonen 2/2013

Kirri-kissan kirjavinkkejä kevääseen Kirri-kissa tuo Kasvatusasiain keskuksen lainaamon terveisiä 4-5 kertaa vuodessa.

Lisätiedot: leena.lahde@evl.fi, p.040 341 7348

Kynttilänpäivä on vanhimpia kristillisiä juhlia. Juuret

Kynttilänpäivä

ulottuvat 300-luvulle Jerusalemiin. Aiheena on Raamatun

Kirrin vinkkejä Kynttilänpäivän messuihin ja hartauksiin:

kertomus (Luuk. 2) Joosefin, Marian ja Jeesuksen vierai-

• Torri-Tuominen, Mari: Lasten Virsi (Uutuus)

lusta Jerusalemin temppelissä. Vanhan testamentin sää-

• Vaittinen, Hanna: Liikuttava hartaus (Uutuus)

dösten mukaan naisen tuli suorittaa puhdistautumisuhrit

• Vaittinen Hanna: Liikuttava messu (Uutuus)

40 päivää pojan synnytyksen jälkeen. Jerusalemin käynnil-

• Kaskinen, Anna-Mari: Suomen lasten rukousaarteisto

lä perhe hoiti myös esikoispojan syntymän vuoksi annetta-

• Lönnebo, Martin: Lasten rukoushelmet

van uhrin. Temppelissä pyhä perhe tapasi vanhan Simeo-

• Issakainen, Tytti (toim.): Kotikirkko viidellä aistilla

nin ja Hannan, jotka ylistivät Jeesus-lasta. Päivä tunnetaan

• Mäkinen, Aulikki: Elämän makuinen messu

kirkoissa myös nimellä Herran temppeliin tuomisen päivä.

• Perkiö, Pia: Sunnuntaikertomuksia

Aamusta alkaa Valo Kynttilänpäivä osuu sydäntalven kääntymiseen kevään odotukseksi. Se on talvipäivänseisa-

Paaston aika

uksen ja kevätpäiväntasauksen puolivälissä. Tähän aikaan

• Jacobs, A. J.: Raamatullinen vuosi

vuodesta vietettiin jo ennen kristinuskoa erilaisia juhlia.

• Väänänen, Ella(toim.): Paastonajan kalenteri

Valo voimistuu vahvasti helmikuun alussa. Aamun päivä on

• Lehmuskallio Sakari (toim.): Seitsemän vapaata viikkoa

2.2. ja Valon 3.2. (kansainvälinen masennuksen vastainen

• Karvinen, Leena, Riitta: Vapaaksi, paastonajan selviytymisohjelma

päivä), Sananparsi sanoo: ”Aamusta alkaa Valo.” Vuoden

• Perkiö, Pia: Kohti päivää, joka ei tunne auringonlaskua

kiertokulku luonnossa on näkyvä symboli kynttilänpäivän

• Viljamaa, Janne: Pakko saada! Addiktoitunut yhteiskunta

sanomasta eli temppelin vanhan Simeonin julistamasta Kristuksen valosta ja kirkkaudesta. Yhteisvastuukeräys al-

Uutuuksista nostoina

kaa tänäkin vuonna kynttilänpäivänä. Laskiainen Las-

• Uudet Lasten Virsi – kirjat,

kiaissunnuntain (10.2.) ja Laskiaistiistain (12.2.) jälkeen,

• Vartiainen, Juha; ” Suuri alttaritaulukirja”, tarinoita alttaritaulujen

Tuhkakeskiviikkona, alkaa paaston aika. Tuo aika on mitä mainioin itsetutkiskeluun, elämän tärkeiden asioiden arvottamiseen ja vaikka aloittaa se paasto! Mikäli et ihan nestepaastolla kykene olemaan tuhkakeskiviikosta pääsiäiseen, niin valitse yksi (liha oli alkuperäinen) tai muutama pahe ja ole niitä ilman pääsiäiseen asti! Mainiosti voit myös

tekijöistä ja aiheista.

• Vikström-Jokela; ”Minä täällä, Jumala!” Ihana ja monikäyttöinen lapsen rukouskirja.

• Heikkilä; ”Risuja ja Rautalankaa”, kauniita kaikentasoisia askarteluvinkkejä ja ohjeita • Vehkalahti, Reetta: Leikki on totta! Näkökulmia vapaan leikin tukemiseen

päättää olla erityisen kohtelias, olla erityisen muut huomioon ottava tai muokkailla ihan oman näköisesi paaston!

8.2. Lainan päivä

Kyseessä on kuitenkin vain 40 päivää, joka päivien pidetes-

Mums, kannattaa tulla lainaamoon!!!

sä ihan hurahtaa ohi!

Zookkonen 2/2013 59

TOPPAHOUSU KARNEVAALI Su 10.2. klo 11-17 Hirvensalon laskettelukeskuksessa Ohjelmaa tasatunnein kaikenikäisille. Luvassa mm. toppahousujumppaa, laululeikkejä, pulkkapujottelua, tarinoita kaminan lämmössä, hernerokkaa -soppaa niin kauan kuin tykistä riittää...Päivää vauhdittaa DJ. Mukana menossa kirkonrotta Rouskis ja kaverit.

VAPAA PääSy!

kirkonrotta.f i

60 Zookkonen 2/2013