Jamera 2016

1

Jämerä-kivitaloja on rakennettu jo yli 40 vuotta ja Jämerä-talot tunnetaan erityisesti hyvästä designistaan.

Tunnustuksena tästä Jämerälle on myönnetty Design from Finland -merkki.

Karkaistu n kevytbetonin (Siporex) valmistusteknologia on alkujaan suomalaisen, Lohjan kalkkitehtaiden kemistin, Lennart Frosenin keksintö 30-luvulta. Valmistumenetelmät ovat kehittyneet noista ajoista ja nykyään uuden sukupolven karkaistua kevytbetonia valmistetaan sadoissa tehtaissa ympäri maailmaa eri tuotemerkeillä.

Jämerän pienelementtijärjestelmä sopii hyvin omakotirakenta miseen: työ edistyy nopeammin ja rakennusvirheiden riski on pienempi. Talosta tulee oikeaoppisesti ilmanpitävä ja yhdessä massiivisen lämpöä varaavan runkorakenteen kanssa energiatehokas.

Jämerä Lux-kivitalopaketilla on Suomalaisen Työn Liitton avainlippumerkki.

2

Jämerä-kivitalot rakennetaan uuden ­suku­­polven karkaistusta kevytbetonista­, joka kuuluu rakennusmateriaa­lien­ ­puhtaimpaan M1-päästöluokkaan.

Koko talon runko: ulko- ja sisäseinät, ala-, väli-ja ylä­p ohja, portaat sekä palkit ovat ­ yksiaineista karkaistua ­kevyt­b etonia, jolloin ­rakenteissa ei ole muovia höyryn­sulkuna­tai lisälämmöneristeenä. Näin rakenteet hengittävät ja pysyvät terveinä vuosikymmeniä.

Aeroc Jämerä Oy kuuluu Aeroc International AS konserniin, joka on Pohjois-Euroopan suurin­ ­k arkaistun kevytbetonin valmistaja. Konsernilla on omat myyntiyhtiöt tai edustajat kahdeksassa maassa­Skandinaviassa, Baltiassa ja Pietarin ­a lueella Venäjällä.

3

Jämerä-kivitaloon on helppo­suunnitella ja ­rakentaa per­soo­nallisia ratkaisuja­ erimuotoisista ikkunoista ­k alteviin ­s isäkattoihin. Kevytbetoniin on myös helppo­työstää ­tarkasti ja nopeasti­ ­läpi­v iennit, sähkörasioiden kolot, ­putkitusten urat tai upottaa valoja.

4

Jämerä-kivitalon runko voidaan rakentaa koko­n aan palonkestäväksi, kun talon yläpohjakin on kiveä. Kevytbetoni on erittäin palo­turvallinen ­m ateriaali, josta rakennetaan myös vankkoja teollisuushallien palomuureja.

Kevytbetoniseiniin on omat pitävät kiinnik­ keensä­ja painavimpiakin ripustuksia, kuten keittiön kaapit,­voi kiinnittää mihin kohtaan ­tahansa ilman lisätukia.

5

Hyvä omakotitalo syntyy vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa Arkkitehti SAFA Jussi Hietalahti, Arkkitehtitoimisto J10 Suunnittelu on yhteistyötä

A

rkkitehti Jussi Hietalahti tuskin osasi arvata, miten paljon hänen Tampereen asuntomessuille suunnittelemiaan JämeräLoft-taloja arvostetaan. Ne nousevat keskustelussa esiin usein myös silloin, kun asiakas on suunnitteluttamassa itselleen varsin toisentyyppistä taloa.

Jämerä-Loftit edustavatkin erittäin hyvää ja kestävää arkkitehtuuria. Arkkitehtuuriltaan ne edustivat klassista, pelkistettyä, tyylikästä,

6

hillittyä ja muurimaisuudessaan varsin muhkean rouheaa muotokieltä. Tai kuten arkkitehti itse sanoo: – Hyvä arkkitehtuuri on mielenkiintoista, silmää miellyttävää, mutta ehkä hieman tylsää. Klassisen kaunista, kyllä, mutta on siinä oltava sär määkin.

Kaunis ulkomuoto ei vielä riitä tekemään omakotitalosta asiakkaan kannalta oivallista.

Jussi Hietalahti korostaa, että hyvä omakotitalo syntyy yhteistyöstä asiakkaan ja arkkitehdin välillä. Eikä sen oikean arkki tehdin löytäminen ole kovin vaikeaa.

– Henkilökemioilla ei ole niin suurta merkitystä. Taidot ratkaisevat.

Helpoimmalla päästään, jos suunnittelijan muotokieli miellyttää silmää. Referensseihin kannattaa siis tutustua.

Asiakkaan ja suunnittelijan täytyy myös pystyä keskustelemaan keskenään. Jos valmiista talosta puuttuu säilytystilaa tai keittiö on liian pieni, ongelmia on varmaan ollut kommunikaatiossa, joten toiveet kannattaa tuoda esiin rohkeasti. – Asunnon toimittava kiireisessä arjessa!

Jussi Hietalahti korostaa, että hyvä omakotitalo on muunneltava, energiatehokas, hiljainen sekä sisäilmastoltaan miellyttävä: talvella lämmin ja kesällä viileä, kuten Jämerä-kivitalo.

– Muunneltavuus edellyttää mahdollisimman vähän väliseiniä ja kantavia rakenteita.

Jämerä-taloille on ominaista ohutsaumamuurauksesta ja samasta materiaalista tehdyistä rakenneosista johtuva hyvä tiiveys.

Tiivis rakenne on toimiva ja energiatehokas.

Massiiviset rakenteet ylläpitävät hyvin lämpöä talviaikaan ja suojaavat turhalta kuumuudelta kesällä. Asukkaalle se tarjoaa ihanteelliset olosuhteet.

Jussi Hietalahti sanoo pitävänsä nykyisin massiivista rakennetta mukavana haasteena: paksut seinät ovat muurimainen tehokeino. Massoittelua voi rikkoa ikkunoita sijoittelemalla.

Sillä tavalla syntyy sitä silmää miellyttävää, hiljaisen tyylikästä, mutta rouheaa arkkitehtuuria, jota asiakkaat jaksavat ihailla ja kiitellä.

7

Jokainen omakotitalonrakentaja ansaitsee parasta arkkitehtuuria Arkkitehti Olli Jokinen

8

Kestävästä arkkitehtuurista­ ­puhuttaessa ei missään ­tapauksessa pitäisi ajatella­ ­p elkästään estetiikkaa.

Elämme hyvin rauhatonta aikaa. Kodin pitäisi olla rauhan tyyssija.

Kivitalo kestää aikaa

L

ukuisia Jämerä-kivitaloja suunnitellut­arkkitehti Olli Jokinen painottaa, ­että kivitalot­ kestävät aikaa. Kevytbetoni yksiaineisena­ ­rakennusmateriaalina onkin hyvä ratkaisu­ ­kestävän omakotitalon rakentamiseen. Mutta se, miten hyvin talon arkkitehtuuri puolestaan­ kestää aikaansa, on suunnittelijan taidoista­ kiinni. – Tosin kivirakenne oikeastaan väki­ sin­­kin­tukee klassista arkkitehtuuria, hän huomauttaa.

Totta. Periaatteessa kivimateriaali ei estä­ suunnittelemasta ja toteuttamasta mitä mieli­ kuvituksellisempia ja hurjempia futuristisia ­luomuksia tai romanttista huvila-arkkitehtuuria,­ mutta silti se luontevimmin kääntyy selkeään, rauhalliseen, puhdaslinjaiseen muotokieleen.

Olli Jokinen painottaa, että hyvä, aikaa­ kestävä arkkitehtuuri on aina rehellistä.

Rakennuksen ulkomuodon tulee heijastaa ­s isätiloja. Aukotuksen on oltava funktionaalista, joten sen on lähdettävä toiminnallisuudesta. Vaikka tietyn aikakauden tyylipiirteet näkyisivätkin arkkitehtuurissa, se ei haittaa, Jokinen mielestä jokainen omakotirakentaja­ kunhan tämä rehellisyys säilyy. ansaitsee hyvän, toimivan omakotitalon. Sen Siksi vuosikymmeniä sitten rakennettua suunnitteluun kannattaa panostaa. Kysymys ei ­toimivaa rakennuta ihaillaan yhä edelleen. kuitenkaan ole siitä, että kodin pitäisi olla­taide­ teos, jota muut arkkitehdit arvostavat ja joka Olli Jokinen haluaa painottaa, ettei kespalkitaan. – Suurin kiitos arkkitehdille on, kun tävästä arkkitehtuurista puhuttaessa misasiakas sanoo, että tästä tuli paljon parempi, sään tapauksessa pitäisi ajatella pelkästään kuin osasin kuvitellakaan. Kun kaikki on kohdal­ estetiikkaa. – Elämme hyvin rauhatonta­ laan; kun tilat ovat kauniita ja rauhoittavia. Kun ­a ikaa. Kodin pitäisi olla rauhan tyyssija.­ ovet aukeavat oikeaan suuntaan eikä niihin pau­T ila­järjestelyllä voidaan luoda harmoniaa,­ kauta päätään! vähän samaan tapaan kuin sakraaleissa rakennuksissa.

Olli Jokinen sanoo, että Jämerä-kivitalot muotoutuvat hyvin tällaiseen rauhalliseen, funktionaaliseen arkkitehtuuriin ja harmoniseen, klassiseen­ aukotukseen.

Materiaalina kevytbetoni­ ­m ahdollistaa myös tilaratkaisujen­ joustavan muunneltavuuden.

9

Townhouse - uusi asumisen malli Arkkitehti (Arch. Dipl.-Ing.) Kirsi Lehtonen

Jämerä-kivitalosta syntyy luontevasti townhouse.

Taitava suunnittelija kääntää haasteet persoonallisiksi ratkaisuiksi, jotka antavat rakennukselle aivan omanlaisensa ilmeen ja muotokielen.

Kaupunkiasumiseen saadaan uusi ja vetovoimainen vaihtoehto

L

opultakin! Euroopasta tuttuja kaupun­k ien ja kylien omakotitaloasuntoja on saatavilla nyt Suomessakin. Niillä ei ole ­k unnollista suomenkielistä termiä ”kytketty kaupunkipientalo”.

– Esimerkiksi Saksassa ja Englannissa omakotitalojen hajarakentaminen kuuluu maaseudulle, arkkitehti Kirsi Lehtonen huomauttaa.

Townhouse on omalla tontillaan seisova­ pientalo, joka on sivuseiniltään kiinni

10

naapurissa. Tontit ovat pieniä, 300-400 m2, joten ne ovat kohtuuhintaisia. Asukkaat saavat vaikuttaa talonsa ulkonäköön ja pohjaratkaisuun ­hyvinkin vapaasti kaavan sallimissa rajoissa.

Townhouse -rakentaminen on uusi urbaa­ nin asumisen tulevaisuuden malli. Se sopii­ sinne, missä kaupunkirakennetta halutaan­ eheyttää ja tiivistää kuten myös uusille asuinalueille. Townhouse-alueet toteutetaan lähelle­palveluja, keskelle kaupunkia. Näin lapsiper­h eille saadaan turvallisia, viehättäviä

1. kerros

2. kerros

3. kerros

4h+k+rt+s+terassit Huoneistoala 137 m2 I Kerrosala 183 m2

asuinalueita, kapeine, hiljaa ajettavine, päättyvine katuineen, Kirsi Lehtonen kuvaa.

Aemmin Saksassa 22 vuotta elänyt ja 13 vuotta arkkitehtina toiminut Kirsi Lehtonen suunnittelee Jämera-taloja. Pirkkalaan arkkitehti tuo hitusen keskieurooppalaista henkeä.

– Käytän mielelläni ullakkokeroksissa lapeikkunoita, jotka avaavat kattokorkeutta.

Jämerä-kivitalosta syntyy luontevasti townhouse. Kapearunkoiset talot suunnitellaan yksilöllisesti, kuten townhouse-talojen ajatukseen kuuluu.

Koska rakennukset ovat sivuiltaan kytkettyjä, tilojen pitkät seinät ovat tähän suuntaan myös ikkunattomia. Kirsi Lehtonen on ratkaissut ongelman hyödyntämällä lapeikkunoita ja johtamalla niistä lankeavaa valoa alas pitkin­ kahden kerroksen korkuista avointa tilaa ja huoneisiin ”valokuiluun” avautuvien lasiseinien­ kautta.

Taitava suunnittelija kääntää haasteet persoonallisiksi ratkaisuiksi, jotka antavat rakennukselle aivan omanlaisensa ilmeen ja muotokielen.

11

Asukkailleen rakas koti on tarkkaan harkittu ja huolella suunniteltu Rakennusarkkitehti Virve Rosberg

R

akennusarkkitehti Virve Rosberg on todel­ linen asiantuntija asiakkaiden toiveiden toteuttamisessa yksilölliseksi omakotitaloksi.

Lopputuloksena on aina perheelle suunniteltu ainutlaatuinen koti - ekologinen, energiatehokas ja kestävä kivitalo.

– Jämerä-kivitalojen suunnittelu on ihanaa luovaa työtä, jossa pääsen miettimään, miten asiakkaiden toiveet toteutetaan onnistuneeksi lopputulokseksi, Virve Rosberg kertoo.

Useimmat talot suunnitellaan tarkan budjetin rajoissa, mutta välillä kohdalle osuu suunnittelijan kannalta todellinen onnenpotku, kuten Villa Kokkola, uskomattoman upea, näyttävä loft-henkinen Jämerä-kivitalo täynnä­ hienoja näkymiä ja yksityiskohtia, rohkeita ratkaisuja.

Kokkolalainen pariskunta halusi ainutlaatuisen Jämerä-kodin. Tontti oli hankittuna ja pariskunnalla oli selkeä käsitys tulevan kotinsa ilmeestä. Aluksi Virven piti eläytyä elokuvan maailmaan. – Chloe-elokuvan ”neljäs päähenkilö” on upea, moderni, jännittäviä­sisä- ja

12

ulkonäkymiä tarjoava kivitalo. Elokuvan talo antoi­inspiraation ja innoituksen suunnittelulle, Virve muistelee hymyillen.

Ja sitä Villa Kokkola onkin: tilava, avara, ­ilmava, ylellinen. Talossa on mm. Suomessa vielä harvinainen talvipuutarha.

Elokuvan antama inspiraatio vei pitkälle­, sillä Virven ensimmäiset luonnokset olivat jo hyvin lähellä perheen toiveita. Julkisivuihin he halusivat vielä lisää erikoisuutta ja teollista henkeä.

Kun Virve ideoi parvekkeeseen massiivisen kehysrakenteen ja suurensi ikkunoiden ruudutusta, julkisivun ilme oli valmis.

Vaikka kaikki talot eivät olekaan yhtä suuria ja näyttäviä kuin Villa Kokkola, Virve painottaa, että yhtä mielenkiintoisia ne aina ovat suunnitella.

– Lopputulos on yhtä tarkkaan harkittu,­ huolella suunniteltu ja asukkailleen rakas koti, josta suunnittelija voi olla ylpeä, hän korostaa.

Virven suunnitteluvinkit

1

Arkkitehti

2

Omat toiveet ja tarpeet

Arkkitehdin valintaa kannattaa aloittaa pyytämällä refe­renssejä toteutuneista taloista. Jos arkkitehdin aikaisemmin suunnittelemat talon miellyttävät silmää, voit luottaa siihen, että hän ymmärtää omatkin toiveesi. Referenssitalojen ­u lkonäön lisäksi kannattaa katsoa miten arkkitehti on onnis­tunut talon sulauttamisessa ympäristöönsä, sillä talo ja ympäristö ovat kokonaisuus.

3

Kodin tulee ilmentää asukkaiden persoonallisuutta.

Jos kaikkia unelma-ajatuksia ei saa puettua sanoiksi, niin kannattaa kerätä leikekirjaa.

Arkkitehti saa kuvista kiinni, minkälaista ­tunnelmaa taloon haetaan.

4

5

Tontti Tontin ilmansuunta, maasto­ ja kaavamääräykset asettavat omat rajoituksensa talolle. Aina etukäteen ajateltua ihannetaloa tontille ei saa ja Virve neuvookin antamaan suunnittelijalle mahdollisuuden ­ratkaista asian parhain päin.

Tilaohjelma ja tilojen sijoittelu Ennen suunnittelun aloitusta laaditaan arkkitehdin kanssa tilaohjelma,­ ­johon kirjataan talon yhteiset tilat, makuuhuoneiden määrä sekä ­mietitään yhteydet tilojen välillä. Myös se, halutaanko avaria tai toisiinsa­avautuvia ­tiloja vai erillisiä, suljettuja tiloja. Ehkä halutaan muuntojoustavia tiloja, joita voidaan joskus mahdollisesti laajentaa tai jakaa uudelleen.

Tilaohjelmaan vaikuttaa perheen koon lisäksi, tontin rakennusoikeus ja rakentajien budjetti.

Olohuone ja tilat, joissa on suuria ikkunapintoja, on pääsääntöisesti ­hyvä suunnata etelään ja länteen. Näin saadaan paras hyöty auringonvalosta ja lämmöstä. Myös näkymät talosta ympäristöön vaikuttavat suuresti tilojen sijoitteluun.

Ilmansuuntien ja maksimaalisen luonnonvalon hyödyntäminen vaikuttaa erittäin paljon talon energiatehokkuuteen ja ratkaisee esimer­k iksi, kannattaako aurinkokeräimiä asentaa.

Kustannukset Arkkitehdille pitää kertoa heti alussa ollaanko rakentamassa 300 000 vai 600 000 euron taloa, sillä arkkitehtisuunnitelmilla on suurin vaikutus tulevan talon hintaan. Pätevä arkkitehti tietää, mitä annetulla budjetilla saa rakennettua. Talon kustannuksia voi pienentää vain tiloja pienentämällä ja siksi suunnitteluvaiheessa on mietittävä mihin halutaan panostaa ja missä voidaan säästää.

Suunnittelun lähtökohtiin kuuluvat myös tekniset näkökulmat, jotka vaikuttavat rakentamisen kustannustehokkuuteen, kuten kantavat rakenteet ja mm. taloon valittu lämmitysmuoto. Myös haastava tontti tuo helposti kymppitonneja lisää rakennuskustannuksiin.

– Edullinen talo muodostuu hallitusta, hillitystä kokonaisuudesta.

Tarkasti mietityllä aikataululla voi myös vaikuttaa paljon lopullisiin kustannuksiin, Virve huomauttaa.

13

MODERNIT YKSITASOISET

14

Arkkitehti: Juha Koivusalo

VAL118

4h+k+rt+khh+s Huoneistoala 118 m2 I Kerrosala 134 m2

Talossa on avaruuden tuntua ja sen toiminnoissa on ­panostettu yhdessäoloon ja viihtyvyyteen. Talos­s a on vino ja korkea sisäkatto­ ­keittiön, ruokailutilan, olohuoneen ja takka­ huoneen ­osalla. Tarvittaessa yhtenäisestä tilasarjasta voidaan rajata lisää makuuhuo­ nei­ta­erottamalla takkahuone väliseinällä ­m akuuhuoneeksi. Talo sopii etelään tai länteen avautu­valle tasamaatontille.

15

Arkkitehti: Anne Fagerholm

SIS154

4h+k+rt+khh+s Huoneistoala 154 m I Kerrosala 184 m 2

16

2

Talon tilat kietoutuvat suojaisan atrium-pihan­ ympärille. Oleskelu ja ruokailu ovat omassa­ ­s iivessään ja sauna-osasto erillään omana­ ­kokonaisuutena. Olohuone/keittiötilassa on vino sisäkatto ja suuret ikkunat terassille.­ Julkisivuiltaan talo näyttää tasakattoiselta, mutta seinämaskien takana on lapekatto.

Arkkitehti: Mikko Lindqvist

JLK156

5h+k+rt+khh+s Huoneistoala 156 m I Kerrosala 176 m 2

2

Talossa on selkeä ja käytännöllinen pohjaratkaisu. Makuuhuoneiden kokoa ja määrää on helppo muunnella. Olohuone/ruokailu/­keittiö on yhtenäistä tilaa, jossa on vino­sisä­k atto.

Kodinhoitohuone on kätevästi ­s isääntulon vieressä ja kaikki talon vesipisteet sijaitsevat lähellä toisiaan, mikä säästää kustannuksia.

17

MODERNIT KAKSITASOISET

Loft-taloon tullaan sisään suojaisan katoksen­kautta,­ ­jonka vieressä on autotalli­ja reilusti tilaa­varastoinnille.­ Alakerrassa on yhtenäinen keittiö/­o lohuonetila, joka jatkuu­suurten lasiseinien kautta ­ulkoterassille. Suuret ikkunat­ja osittain kahden kerrosen­korkuinen tila tekevät oleskelutilasta erittäin valoisan.­Makuuhuoneet ja sauna­ osasto sijaitsevat yläkerrassa ja niiden yhteudessä on hulppea kattoterassi.

18

Arkkitehti: Jussi Hietalahti

4h+k+khh+kph+s+at+kattoterassi Huoneistoala 147 m2 I Kerrosala 196 m2

1. kerros

2. kerros

LOF147

19

Arkkitehti: Olli Jokinen

4h+k+rt+khh+s Huoneistoala 180 m2 I Kerrosala 213 m2

1. kerros

2. kerros

20

DYN180

Jämerän raken­n ejärjestelmän vapaus­ näkyy hienosti­talon tilanjaossa. Alakerta on todella avara ja valoisa. Yläkerrassa jokaisesta­makuuhuoneesta on käynti­ parvekkeelle. Luksusta on myös iso ja ­tilava keittiö, jonka yhteydessä­on erillinen­kodinhoitohuone.

21

22

Arkkitehti: Olli Jokinen

4h+k+rt+khh+s

1. kerros

Huoneistoala 159 m2 I Kerrosala 185 m2

2. kerros

Selkeälinjainen talo,­jonka­ ­jul­k i­­­­sivujen vahva­kivirakenne ­r ytmittyy elävästi­korkei­d en­­ lasipintojen­kanssa. ­Keveyttä julkisivuihin­tuo katosrakenteet.

Ala­ker­rassa olohuone, ­keittiö ja ruo­k ailu­ovat yhtä suurta tilaa,­ josta­aukeaa käynti terassille.­ Yläkerran sauna­osasto on kom­ pakti kokonaisuus, josta on käynti vilvoitteluparvek­keelle.

Vanhempien valoisassa makuuhuoneessa on tilava ­liukuovilla erotettu­säilytys- ja pukeutumistila.

2. kerros

CUB159

23

Arkkitehti: Olli Jokinen

5h+k+rt+khh+s Huoneistoala 168 m2 I Kerrosala 190 m2

1. kerros

2. kerros

REL168

Talossa on tehokas pohjaratkaisu ja sen sisätilat ovat avarat ja valoisat. Yläkerran ­m akuuhuoneissa on koko seinän korkuiset ikkunat, joiden ansiosta pihanäkymä tulee osaksi huoneiden ilmapiiriä. Julkisivupintojen hienosti suunnitellut syvyyserot­elävöittävät tyylikkäästi jyhkeitä muurimaisia seiniä.

24

Arkkitehti: Olli Jokinen

4h+k+rt+khh+s Huoneistoala 152 m2 I Kerrosala 179 m2

1. kerros

2. kerros

TRA152

Talon alakerrassa on todella paljon tilaa vinonurkkaisen keittiön, suuren ruokailutilan ja olohuoneen muodostamassa koko­n aisuudessa. Moni-ilmeiseen tilaan avaruutta antaa yläkerran kävelysilta ja korkealle nouseva katto. Yläkerran tilanjako antaa mahdollisuuden ylelliseen sviittiin, jonne kuljetaan siltaa pitkin. Sviitissä on myös erillinen käynti saunaosastolle ja parvekkeelle.

25

Arkkitehti: Virve Rosberg

1. kerros

2. kerros

5h+k+khh+s+aula+kh Huoneistoala 176,5 m2 Kerrosala 200,5 m2

Talossa on erittäin toimivat sisätilat. Kaikki makuuhuoneet on sijoitettu omaan rauhaansa: lasten huoneet sisääntuloaulan viereen ja vanhempien makuuhuone yläkertaan, yhdessä ylellisen sauna-osaston ja kattoterassin kanssa.

Keittiön yhteydessä on kodinhoitotila ja työhuone, joka sopii myös makuuhuoneeksi.

Tilan tuntua lisää ruokailu/olohuoneen kahden kerroksen korkuinen tila.

2. kerros

DIAL176

26

Arkkitehti: Juha Koivusalo

4h+k+rt+khh+s Huoneistoala 195 m2 I Kerrosala 226 m2

Talon avarista tiloista voidaan rajata lisää erillisiä makuu­ huoneita­. Olohuone/ruokailu­tilan­kahden kerroksen korkuinen tila antaa valoa ja avaruutta molempiin kerroksiin.

Yläkerran ison makuuhuoneen yhteydessä on vaatehuone/pukeutumistila, josta yhteys tilavaan kylpyhuoneeseen.

Yläkerrassa on vino sisäkatto.

1. kerros

2. kerros

VAL195

27

MODERNIT RINNETALOT

28

Arkkitehti: Olli Jokinen

4h+k+rt+khh+s Huoneistoala 145 m2 I Kerrosala 165 m2 RINNE

1. kerros

RINNE

2. kerros

OP145

Talon yläkerta on yhtenäistä­avointa oleskelutilaa, jonka keskuksena on avoin keittiö.­Tila ulottuu­koko kerroksen levyiselle suojaiselle parvekkeelle.­Pohjaratkaisu on helposti muunneltavissa, sillä talossa ei ole ­k antavia väliseiniä: ­a lakerrassa mahdollisuus lisämakuuhuoneeseen.

Talo sopii sekä tasamaalle, että rinteeseen.

29

AJATTOMAT YKSITASOISET

30

Arkkitehti: Virve Rosberg

4h+k+aula+khh+s+autokatos+var.

Huoneistoala 145 m I Kerrosala 161 m 2

2

Talon tilat kiertyvät suojaisan atriumin ympärille, joka­toimii kesäisin viihtyisänä­ ­o leskelutilana. Atriumia kiertä­v istä tiloista avautuu suurten ikkunoiden ja lasi­ aukollisten ovien kautta mielenkiintoisia­ ­näkymiä sisään ja ulos. Talossa on kätevästi käynti autokatoksesta suoraan pääovelle. Talon voi tehdä joko harja- tai pulpettikattoisena.

ATR145

31

Suunnittelija: Jarmo Korkonen

4h+k+rt+khh+s Huoneistoala 125 m I Kerrosala 153 m 2

HE125

32

2

Valoisat ja avarat oleskelutilat sijaitsevat talon keskellä ja jokainen makuuhuone on omassa rauhassaan. Lapsiperhe iloitsee arkisisäänkäynnistä kodinhoitohuoneeseen, jossa kurakamppeet voi riisua ja huoltaa. Kodinhoitohuoneesta on myös yhteys vanhempien makuuhuoneeseen pukeutumistilan kautta.

Kesällä elämä maistuu pihalla ja kolmella terassilla.

Suunnittelija: Jarmo Korkonen

4h+k+rt+khh+s Huoneistoala 141 m I Kerrosala 162 m 2

2

Tasamaan tai loivan rinteen talo, johon talo sopii­ hyvin olo­huoneen ja ruokailutilan porrastuksen ansi­osta.­Talossa on käytännöllinen ja tilava saunaosasto/kodinhoito­tila. Eteisen ja olohuoneen vino katto ja kattolyhty tuo lisää valoa.

SE141

33

AJATTOMAT KAKSITASOISET

34

Arkkitehti: Olli Jokinen

4h+k+rt+khh+s Huoneistoala 138 m I Kerrosala 160 m 2

1. kerros

2

Tehokkaan tyylikäs kivitalo, jossa on selkeä pohja ja kivitalolle ominaiset suuret maisemaikkunat. Oleskelu on keskitetty alakertaan ja makuuhuoneet ovat yläkerrassa omassa rauhassa. Valoa ja avaruutta taloon antaa kahden kerroksen korkuinen avoin tila ruokailutilan kohdalla.­Talossa on selkeästi ryhmiteltynä kaikki tilat mitä hyvään asumiseen tarvitaan.

2. kerros

KUU138 35

Arkkitehti: Virve Rosberg

6h+k+khh+s+aula Huoneistoala 164 m2 I Kerrosala 194 m2 + var. 6 m2 1. kerros

Talon alakerta rakentuu­ olohuoneen ympärille.­ Olohuone voidaan myös sulkea omaksi rauhal­liseksi tilakseen, ­e simerkiksi elokuvien­ katseluun. Yläkerran aula­on samalla­viihtyisä takkahuone, jonne voi tulla istuskelemaan saunan jälkeen. Saunasta on käynti vilvoitteluparvekkeelle. Talossa on reilunkokoiset vaatehuoneet molemmissa kerroksissa.

36

2. kerros

PIAZ164

Arkkitehti: Anne Fagerlund

5h+k+rt+khh+s Huoneistoala 171 m2 I Kerrosala 193 m2

Selkeälinjainen kivitalo, jossa on erittäin valoisat sisätilat.

Ruokailutila on kahden kerroksen korkuinen ja sekä keittiö, että olohuone liittyvät siihen yhdeksi avaraksikokonaisuudeksi. Talossa on neljä makuuhuonetta, joista vanhempien makuuhuoneessa on hyvät säilytystilat ja pieni oma soppi työtilaksi tai vaikkapa vauvan omaksi tilaksi.

1. kerros

2. kerros

HAL171

37

Arkkitehti: Virve Rosberg

5h+k+khh+s+aula+kh Huoneistoala 130,5 m I Kerrosala 149 m 2

1. kerros

NOP130

38

2

Pienelle tontille sopiva neljän makuuhuoneen tila­ ihme. Valoisat oleskelutilat ja keittiö on sijoitettu alakertaan. Yläkerrassa on kolme makuuhuonetta ja saunatilat. Talo sopii myös täydennysrakentamiseen pientaloalueille.

2. kerros

Kuva taiteilijan näkemys.

Arkkitehti: Virve Rosberg

1. kerros

6h+k+khh+s+aula+ takkah.+askarteluh.

Huoneistoala 166 m2 I Kerrosala 180 m2

Alakerran saunaosasto ja talon­ huoltotilat on ­koottu yhdeksi­ ­kokonaisuudeksi alakertaan.

Valoisuutta alakertaan tuo takkahuoneen korkea lasiovi ja ikkuna. Yläkerrassa ­keittiön vieressä on tilava patio, jonne on mukava lämpiminä kesäpäivinä siirtyä­ ruokailemaan. Talo soveltuu rinnetontille.

2. kerros

PIAZR166 39

ROMANTTISET

40

Arkkitehti: Juha Koivusalo

6h+k+khh+s Huoneistoala 194 m2 I Kerrosala 226 m2 1. kerros

2. kerros

Nykyaikainen kartano,­ jonka­uumeniin mahtuu­muuntele­ malla jopa­seitsemän makuu­huonetta.

Alakerran oleskelu- ja ruokailutila­on avara yhtenäinen­kokonai­ suus. Julki­s ivujen pylväät tuovat taloon ajatonta arvokkuutta, joka kestää ­sukupolvelta toiselle.

VAL194

41

VAPAA-AJAN ASUNNOT

Arkkitehti: Virve Rosberg

3h+k+s+khh Huoneistoala 106 m2 Kerrosala 119 m2

Näppärä talo vapaa-­ ajan asunnoksi tai ­p ienelle perheelle.­ Talon kietyy suuren­ ­terassin ympärille, ­ jolle on käynti sekä keit­tiöstä että oleskelutiloista. Olohuoneelle antaa avaruutta vino­ sisäkatto ja suuret­ ­ikkunat. Talon voi ­tehdä joko harja- tai pulpettikattoisena.

VA106

42

2. kerros

4h+k+rt+kph+kattoterassi+ erillinen saunaosasto Huoneistoala 134 m2 Kerrosala 154 m2

Arkkitehti: Jussi Hietalahti

4h+k+rt+apk+kattoterasi erillinen saunaosasto Huoneistoala 134 m2 Kerrosala 154 m2

Talon molemmista­ker­ rok­­­­­sissa­on suuret mai­ se­m a­ikkunat samaan suuntaan, esimerkiksi­ merelle. Alakerran ruokailutila­jatkuu liuku­ ovien kautta suurelle­ ­terasialueelle ja myös ­y läkerrassa on suuri ­suojaisa terassiparveke.

Saunaosasto on rauhoitettu omaan rakennukseen, johon talosta on ­y hteys katoksen kautta.

1. kerros

LOFXS

2h+k+saunaosasto Huoneistoala 55 m2 Kerrosala 60 m2

Vapaa-ajan asunto, jossa­ on ­tehokas ja toimiva­ pohjaratkai­su. Olo- ja makuuhuoneessa­on suuret maisemaikkunat.­ Myös saunan lauteilta­ voi ihailla ympä­röivää maisemaa.

Suunnittelija: Insinööritoimisto Markku Posti

VAA55

43

Karkaistu kevytbetoni on maailmanlaajuisesti tunnettu rakennusmateriaali Suomalaisen kemistin keksintö Karkaistu kevytbetoni on maailmanlaajuisesti tunnettu rakennusmateriaali, jonka valmistusteknologia on suoma­laisen, Lohjan kalkkitehtaiden kemistin, Lennart Frosenin keksintö 30-luvulta Siporextuotenimellä. Nykyään kevyt­b etonia valmistetaan ympäri maailmaa eri tuotemerkeillä vuosittain kymmeniä miljoonia kuutioita.

Kevytbetonia käytetään kaikessa rakentamisessa pientaloissa, kerros­taloissa ja teollisuusrakennuksissa. Käyttökohteita ovat ­m m. kantavat ­ulko- ja sisäseinät, ­palomuurit, kevyet väliseinät ja märkä­tilojen ­s einät.

Kevytbetoni sopii erinomaisesti myös korja­ usrakentamiseen materiaalin keveyden, paloturvallisuuden ja helpon työstettävyyden ansiosta.

Uuden sukupolven karkaistu kevytbetoni Aeroc Jämerän valmistaman uuden suku­p ol­ ven­karkaistun kevytbetonin­aine­sosat ovat ­täysin puhtaita ja epäorgaanisia:­sementti, kalkki, kipsi, jauhettu­hiekka, vesi ja alumiinijauhe.

Karkaistun kevytbetonin valmistuksessa­massa huokoistetaan: alumiinijauhe­ rea­g oi­seoksessa niin, että­ massaan syntyy vetykuplia ja massa­huokoistuu.

Kevytbetonin huokoinen rakenne­antaa materiaalille sen erinomaisen lämmöneristyskyvyn.

Lopullisen lujuuteensa tuotteet saavat höyrykarkaisussa autoklaaveissa korkeassa lämpötilassa ja paineessa.

Ainutlaatuisia etuja talonrakennusmateriaalina Useimmat markkinoilla olevat pientalojen­rakenneratkaisut ovat monikerroksisia.­Karkaistu kevytbetoni on tästä selkeä poikkeus.

Karkaistulla kevytbetonilla on ainutlaatuisia etuja talonrakennusmateriaalina, joista kosteus­tekniikan kannalta tärkein on yksiaineisuus. Karkaistussa kevytbetoniharkkoseinässä­ ei tarvitse käyttää erillistä lämmöneristettä ja siksi kosteus- ja muiden rakennusfysikaalis­ ten­­riskien kannalta tällainen rakenne on idioottivarma.

Höyrysuluttomat kevytbetoniseinät tasaavat sisäilman kosteutta, minkä ansiosta huoneilma ei ole liian kuivaa lämmityskauden aikana ja rakenteet säilyvät terveinä vuodesta toiseen.

Vuosikymmeniä terveenä pysyvä­talo edellyttää oikeaa suunnittelua, virheetöntä raken­ tamista ja myöskin oikeanlaista asumista: tilojen ja rakenteiden kuivana sekä puhtaana pitämistä.

Karkaistu kevytbetoni on lisäksi erittäin paloturvallinen materiaali, josta rakennetaan myös vankkoja teollisuushallien palomuureja.

Jämerä-kivitalon runko voidaan rakentaa kokonaan palonkestäväksi, kun talon yläpohjakin on kiveä.

Sertifioidut tuotteet Aeroc Jämerän kaikilla tuotteilla­on CE-­m er­ kintä: ala-, väli- ja yläpohjan taso­­elementit, aukon­y lityspalkit, maanpaine-elementit,­ halli­raken­nusten seinien vaakaelementit­ sekä muut raudoitetut karkaistut kevyt­­­be­to­ nituotteet. Aeroc Jämerän tuotteet kuulu­vat rakennusmateriaalien puhtaimpaan M1päästöluokkaan, mikä on hyvä sisäilman laadun kannalta

Kuva 1. Kevytbetonimassa valetaan muotteihin ja tehtävästä tuotteesta riippuen muotteihin lisätään raudoitus.

Kun massa on kovettunut ”muovailuvahaa vastaavan lujuuteen” se leikataan leikkauskoneessa ohuilla teräslangoilla oikean kokoisiksi tuotteiksi.

Kuva 2. Lopullisen lujuuteensa tuotteet saavat leikkauksen jälkeen höyrykarkaisussa auto­klaaveissa korkeassa lämpötilassa ja paineessa. Höyrykarkaisun yhteydessä muodostuu uusi homogeenien mineraali, tobermoriitti, joka tekee huokoisesta rakenteesta samanaikaisesti lujan ja keveän.

44

Energiatehokkuus on eri tekijöiden summa Täyskivitalo varaa talvikuukausina auringon­energiaa Talon energiankulutukseen vaikuttaa eri raken­ neosien­lämmöneristyskyky: ulkoseinät, yläpohja, alapohja, ikkunat ja ovet. ­Paras tulos saadaan, kun talo rakennetaan massiiviseksi ja tiiviik­s i täyskivitaloksi.

Täyskivitalo kerää talvikuukausina auringon­ energiaa, jonka lämpö varastoituu massiivirakenteisiin ja luovuttaa sen yön aikana sisätiloihin. ­Kesällä massiivinen ­rakenne puolestaan estää liiallisen lämpö­s äteilyn sisätiloihin, ­jolloin talo pysyy viileänä ja sen jäähdyttämiseen tarvitaan vähemmän energiaa.

Jämerä on oikeaoppisesti tiivis ja siksi energiatehokas Karkaistusta kevytbetonista on helppo rakentaa oikeaoppinen ilmanpitävä ja lämpöä varaava runkorakenne, joka vaikuttaa oleellisesti rakennuksen lämmityskustannuksiin.

Jämerä-kivitalo on tutkitusti markkinoiden­ tiivein. Ohjeiden mukaisella tiivistyksellä Jämerä-taloissa päästään helposti alle ilmanvuotolukuarvon 1,0. Hyvään tiiveyteen vaikut­ taa oleellisesti Jämerä-talojen yhtenäinen runkorakenne, joka on karkaistua kevytbetonia seinistä kattoon saakka.

Asukkaiden asenne ratkaisee Kivirakenteisen talon massiivista runkoa hyödyntämällä voidaan säästää sekä

lämmitykseen että jäähdytykseen tarvittavaa energiaa. Suuri merkitys on kuitenkin talon asukkaiden asenteella ja tietämyksellä talon toiminnasta ja laitteista. Miten paljon käyttää lämmintä vettä, tuulettaako avaamalla ikkunan ja niin edelleen.

Tutkitusti markkinoiden tiivein Ohjeiden mukaisella tiivistyksellä Jämerä-taloissa päästään helposti­alle ilmanvuotolukuarvon 1,0.

Ilmanvuotoluvun pieneneminen­yhdellä yksiköllä ­pienentää rakennuksen­energiankulutusta 5%.

Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto: Asuin­ rakennusten ­ilmapitävyys, sisäilmasto ja energiatalous tutkimus 2009

45

Pienelementeillä onnistut varmasti

Jämerän pienelemettirakennejärjestelmä nopeuttaa rakentamista

Voit myös tilata materiaalit ja järjestää asennuksen itse

Jämerä tarjoaa omatoimirakentajalle­kiistat­ toman edun kilpai­lijoihin verrattuna: vuosi­­­­kymmenien kuluessa kehitetyn pien­e le­ menttirakennejärjestelmän. Suurin osa rungon­ kiviosista on tehdas­valmisteisia, jolloin­työmaalla työ edistyy nopeammin ja raken­nus­ virheiden riski on pienempi.

Jämerältä saat myös materiaalipaketin, jos haluat järjestää talosi asennuksen itse.­ Materiaalipaketti voi sisältää mm. arkkitehti-­ ­­ja rakennesuunnittelun, ulko- ja sisäseinien harkot, palkit, elementit, teräkset, anturamuotit, laastit, ikkunat, kattorisikot ja vesikatteen.

Sisältö riippuu talosi suunnitelmista.

Materiaalipaketiemme iso etu on se, että määrälaskenta on tehty puolestasi ja projekti­ päällikkömme aikatauluttaa ja organisoi toimi­ tukset. Voit saada pakettiin myös Jämerän kilpailuttamana pystytystarjouksen alan ammattilaisilta.­

Jämerän Lux-paketti on riskittömin tapa rakennuttaa kivitalo Pääset talosi vaativasta runkovaiheesta kaikkein helpoimmalla, kun tilaat LUX-toimituksen Jämerä-asennuksella. Hoidamme talosi pystytyksen anturoista vesikattoon saakka kaikkine töineen, materiaaleineen, työvälineineen ja nostoineen ennalta sovitusti.

Lisäksi hoidamme asennusten ja toimitusten aikataulutuksen, laadunvalvonnan ja luovutustarkastukset. Sinun vastuullesi jää lähinnä rakennuttajatehtävät, tontin maanrakennustyöt, talotekniikka, pinnoitukset ja kalustukset.

Jämerän kivitalopaketti on kivitalomarkkinoiden kattavin kivitalotoimituslaajuus ja harva toimija pystyy tarjoamaan yhtä paljon palveluja, kuin Jämerä.

Asennustoimituksillemme­on myönnetty­ ­Suomalaisen Työn Liiton avain­lippumerkki.­ Lux-toimituksella on Jämerän takuu­runkotyöstä 2 ­v uotta ja virhe­vastuu 10 vuotta, koskien rakennevirheitä.

46

Vuoden 2015 asuntomessujen rakennustekninen mallikohde Jämerän Lux-toimitus sai kiitosta vuoden 2015 asuntomessuilla. Messutalomme valittiin rakennustekniseksi mallikohteeksi (RKL, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK).

Perusteena oli se, että kohde oli rakennusteknisesti hyvin suunniteltu ja toteutettu sekä rakentamisen aikainen työturvallisuus ja sääsuojaus hoidettiin esimerkillisesti.

Talo rakennetiin kokonaisuudessaan yhdellä ja samalla materiaalilla, kevytbetonilla, mikä auttoi aikataulun ja budjetin pitämisessä.

Talo rakentui aikataulussaan ja kokonaisuudessaan valmiin talon budjetti ylittyi vain kaksi­ prosenttia.

Koko talon runko karkaistusta kevytbetonista

1

2

Ulkoseinät Jämerä-kivitalon seinät tehdään joko­500 tai 375 mm paksuista harkoista. Yksiaineinen karkaistu kevytbetoniharkko­toimii sekä kantavana rakenteena­että lämmöneristeenä.

Seiniin ei tarvita­lisäeristeitä tai höyrynsulkumuoveja ja tästä syystä seinien rakenteet säilyvät terveinä vuodesta toiseen. Harkot muurataan­ohutsaumamuurauksella,­jolloin­ rakenteesta saadaan vieläkin tiiviimpi ja ener­giatehokaampi.

2

Yläpohjat Kun koko talon runko ylä­p ohjaa ­myöten on samaa­kivi­m ateriaalia,­saadaan ­talosta tiivis­ ja energia­tehokas. Jämerä-talot ovat ­tutkitusti mark­­kinoiden ­tiiveimpiä. Kevytbetoninen ylä­ pohja on myös ­paloturvallinen.

3

Välipohjat

4

Palkit

5

Väliseinät

6

Portaat

7

Maanpaineseinät

Kevytbetonielementeistä ­tehty ­välipohja on natisematon, hiljainen ja nopea asentaa ja siihen on helppo asentaa mm. upotettavia valaisimia.

1 3 4

Aukkojen ylityspalkit tulevat tehtaalta määrä­ mittaisina ja valmiiksi raudoitettuina, mikä nopeuttaa rakentamista.

Kevytbetoniharkoista­­muuratut ­väliseinät eris­ tä­vät­hyvin ääntä ja ovat turvallinen­valinta myös märkä­tiloihin.

6

5

7

Jämerän kiviportaat eivät nitise eivätkä­ ­n atise. Portaat asennetaan jo talon runkoa muuratessa,­jolloin ei tarvita muita ­t yönaikaisia portaita. Portaat voi päällystää esim. laatoilla tai parketilla oman makunsa mukaan.

Kellarin seinät on helppo tehdä raudoitetuista­ maanpaine-elementeistä. Ne on ­nopea asentaa, mikä säästää rakennusaikaa ja kus­tannuksia.

47

Näin rakentuu Jämerä LUX -kivitalo

1

3

Tontti ja arkkitehtisuunnittelu Päätä tontti, budjetti ja tilatarpeet. Hanki arkkitehti­ja ­pääsuunnittelija ja tee päätös rakennusjärjestel­mäs­ tä, ­jolla talo toteutetaan. Jämerällä on hyvä verkosto kokeneita­kivitaloarkkitehtejä ja voi ­tilata arkkitehti­ suunnittelun myös suoraan Jämerältä.

Perustukset Teetä maatyöt ja muut valmistelut talon rungon pystyttämistä varten. Jämerä aloittaa urakkansa valmiilta sepelipediltä ja hoitaa runkorakentamisen itsenäisesti vesikattoon saakka, sillä työkalut, telineet, nostot ja siirrot kuuluvat kokonaisuudessaan Jämerän vastuulle.

Jämerän projektipäällikkö valvoo urakan etenemistä aikataulussa ja vastaa työmaalogistiikasta.

7

Palkit ja tasot Jämerän pienelementtijärjestelmässä aukkojen ylityksiin, lattioihin ja kattoon tarvittavat elementit toimitetaan asennusvalmiina.

Myös mahdolliset kantavat teräsrakenteet kuuluvat Jämerän toimitukseen

Kuivatus ja tekniikka Rungon valmistuttua teetä lattiavalut ja aloita rakenteiden kuivatus Jämerän ohjeiden mukaisesti. Tässä välissä on hyvä käynnistää tekniikan asennus. Kun tekniikka on asennettu, Jämerä toimittaa yläpohjan eristeet.

8 48

4

Väliseinät ja sisäpinnoitukset Teetä kevyet väliseinät Jämerän toimitukseen kuuluvista­ ­kevytbetonielementeistä. Teetä sisäpinnat käyttäen pintavahvistuskangasta ja teetä tarvittavat kattojen alaslaskut.

Pinnoitusmateriaalit ovat vapaasti valittavissa ja kalusteiden kiinnittäminen karkaistuun kevytbetoniin on helppoa.

5

Vesikatto

9

Ulkopinnoitukset ja piharakenteet

Jämerä taloissa yläpohja on useimmiten kiveä­ja itse kattorakenteet puuristikko- tai puupalkkirakenteisia. Vesikate voi olla peltiä, kiveä tai huopaa. Myös ulkopuoliset rakenteet, kuten kuistit, parvekkeet, tukimuurit ja piharakennukset kuuluvat Jämerän toimitukseen.

Teetä ulkopintojen rappaus ja peltisepäntyöt ­a mmattilaisilla ja tilaa Jämerältä ilmatiiveys­ mittaus ja energiatodistus, millä varmistat­­tehdyn työn laadun. Pihan pinnoitustyöt ­voidaan aloittaa kun ulkopuolen pinnoitukset on saatu valmiiksi

2

Tekninen suunnittelu

6

Täydentävät rakenneosat

10

Hanki vastaava työnjohtaja ja tee sopimus­ Jämerä kivitalotoimituksesta. Käynnistä ­raken­nuslupapiirustusten teko Jämerällä ja aloita ­rakennusluvan haku pääsuunnittelijasi kanssa. Kun lupa on saatu teetä pohjatutkimus ja käynnistä rakennesuunnittelu­sekä halutessasi myös tekniikan suunnittelu Jämerällä.

Jämerän projektipäällikkö aikatauluttaa pro­ jektisi Jämerän toimituksen osalta.­

Jämerä taloissa käytetään kivirakenteissa testattuja ja hyväksi todettuja ikkunoita ja ovia. Jämerän rakennusjärjestelmään kuuluvat myös kivirakenteiset portaat ja kevyet väliseinät ja kivikaiteet. Kivirakenteiset savuhormit kuuluvat myös toimitukseen.

Valmis koti Jämerä talot ovat aina olleet rakennuttajien itse­suunnittelemia, omiin tarpeisiin toteutettuja koteja. Mikä parasta, Jämerä-kivitalo on täyttä kiveä ja toteutuksen voi hoitaa alusta loppuun myös Jämerän projektinjohtoverkoston kautta.

49

Moderni

Ajaton

Romanttinen

Erillinen saunarakennus

Erillinen keittiö

Vino sisäkatto

Kahden kerroksen korkuista tilaa

Kiviportaat

Tilava kylpyhuone (spa)

Paljon säilytystilaa

Yli 40 vuoden kokemuksella tiedämme­miten haaveistasi suunnitellaan ja ­rakennetaan kestävä ja arvostettu kivitalo

Suojainen terassialue

Oman unelmatalon suunnitteluun kannattaa varata ­reil­usti aikaa, punnita ja miettiä ratkaisuja­usealta kantilta. Arkkitehdin palkkaamista yksilöllisen talon suunnitteluun ei kannata arkailla. Saat toiveidesi mukaisen talon, joka istuu tontille ja kaavamääräyksiin sekä tuottaa sinulle pitkään iloa toimivuudellaan. Jämerällä luonnossuunnittelu kuuluu aina toimitushintaan eikä siitä veloiteta erikseen. Osaava arkkitehti pystyy suunnitteluratkaisuillaan myös vaikuttamaan oleellisesti talosi kokonaiskustannuksiin.

Mieti aluksi ainakin näitä, kun suunnittelet taloasi:

50

1

Paljonko rahaa olet valmis panostaman unelmiesi toteuttamiseen

2

Tilaohjelma, esimerkiksi montako makuuhuonetta tarvitset ja haluatko pesutilat erilleen vai makuuhuoneiden ­yhteyteen. Tarvitsetko harrastuvälineille tilaa tai autotallin tai jopa kahden auton tallin. Arkkitehti tekee tilakartoituksen kansasi ja ratkaisee miten tilat sijoitetaan, mutta on hyvä, jos sinulla on tarvittavista tiloista ennalta näkemys.

3 4

Talon pinta-ala muotoutuu tilaohjelman ja budjetin kautta, mutta mikä olisi kotisi ihanteellinen pinta-ala

5

Onko talosi pitkäikäinen asuntosi vai välietappi seuraavaan ja mitä arvoja haluat sen edustavan

6

Jos etsit vielä tonttia, niin mistä haluat sen löytyvän ja mitä haluat sille rakentaa

Mistä tyylistä, väreistä, tunnelmasta pidät.

Kaikkien aikojen parhaat asuntomessutalot Jämerän messutalo Cubus esiteltiin vuonna 2002 Kotkan asuntomessuilla. Vuonna 2015 se sijoittui Asuntomessujen järjestämässä ”Kaikkien aikojen parhaat messutalot” -äänestyksessä upeasti toiseksi.

Cubus on hieno esimerkki siitä, miten Jämerän yksilöllisten talojen arkkitehtuuri­­kestää aikaa. Talon on suunnittellut Arkkitehtuuritoimisto Jukka Haataja.

51

Aeroc J채mer채 Oy www.jamera.fi

52