Jaalalainen ja Valkealan Sanomat

N:o 2/22 •16.02.2022 • 24 vsk • 3,00 eur

Lumikengillä luonnon rauhaan - sivu 5

Jaalan Jaloisten puheenjohtaja Topi Rämä Karhulammen laavulla.

Roskavandalismia kirkonkylällä - takasivu Kirkonkylän ekopiste sijaitsee kaupan takana. Kaikkien kiinteistöjen pitää liittyä jätehuoltojärjestelmään. Jotkut yrittävät maksattaa jätehuoltonsa toisilla.

2

verkkolehdessä uusia juttuja joka viikko

keskiviikkona 16.02.2022

Veijo Tervonen

Röyhkeää hyväksikäyttöä Jätehuoltomääräyksissä sanotaa yksiselitteisesti: ”Kunnan jätehuollon järjestämisvastuun piiriin kuuluvan jätteen haltijan on liityttävä kunnan jätehuoltojärjestelmään.

Liittymisvelvollisuus on kiinteistökohtainen. Liittyminen kunnan jätehuoltojärjestelmään tapahtuu tekemällä jätehuoltoilmoitus ja luovuttamalla jäte kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluva jäte kuljetetaan kiinteistön keräyspaikasta kunnan jätelaitoksen osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Jätteen haltijan on laitettava kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluva jäte kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta varten järjestämäänsä keräyspaikkaan.”

Kiinteistökohtaista jätehuoltoa voi olla kuljetusolosuhteista johtuen vaikea jossain järjestää, mutta sekään ei vapauta liittymisvelvollisuudesta jätehuoltojärjestelmään ja niissä tapauksissa osoitetaan paikka, johon jätteet pitää toimittaa.

Ja määräykset koskevat niin vakituisia kuin vapaa-ajan kiinteistöjäkin.

Joillakin henkilöillä näyttää olevan omasta mielestään oikeus toimia järjestelmän ”vapaamatkustajina”. Omat jätteet lykätään muiden hoidettavaksi. Toisten kustantamiin jäteastioihin tai jopa pitkin metsiä.

Jaalassa ollaan nyt kahden liiketaloihin liittyvän jäteastian kanssa pisteessä, jossa harkitaan joko kameravalvontaa tai lukollisia roskiksia. Tällainen järjestely aiheuttaa tietysti lisäkustannuksia heille, joiden jäteastioista on kysymys.

Nyt olisi jollakin tai joillakin peiliin katsomisen paikka. Eikä siinä auta yhtään mutina siitä, että kiinteistöveroa joudutaan maksamaan. Kun meillä nyt on tällainen lakiin ja asetuksiin perustuva jätehuoltojärjestelmä, ei siitä mihinkään pääse. Ei ole reilua maksattaa muilla omien jätteidensä kuljetus ja täyttää vielä roskikset epäsiistiin kuntoon, kun tietylle määrälle mitoitetut jäteastiat eivät riitä ja jätteitä jätetään astioiden viereen.

Liikkuvia palveluja tarvitaan tulevaisuudessa Kymsote valmistautuu siirtämään toimintansa uuden hyvinvointialueen hartioille kuluvan vuoden aikana. Uudet aluevaltuutetut saavat käsiinsä paketin, jossa ei uutta jaettavaa ole, pikemminkin pitää pystyä edelleen karsimaan – tai hienommin tehostamaan – jotta rahat riittävät. Jaalalaisen aluevaltuutetun Miia Wittingin mukaan edessä on reunaalueiden pienten terveysasemien karsiminen hyvin todennäköisesti.

Liikkuvista palveluista on puhuttu jo monta vuotta. Koronapandemia on tainnut tyrmätä niiden kehittämisen, mutta nyt niihin on aika taas paneutua. Hyvä kysmys on, kuljetetaanko sata ihmistä yhden luokse vai yksi sadan luokse.

Aika näyttää, millä aikataululla Jaalan terveysasema vielä porskuttaa. Tänä keväänä odotetaan uusia käänteitä, kun Ratamo Kouvolassa avautuu. Ehkä parin kuukauden päästä tiedetään jo jotakin.

”Kohta putoilee pommit teidänkin pihaan”

Ilja Kaskimaan mitta tuli täyteen -Teen yhden uuden biisin joka päivä vuoden ajan niillä laitteilla ja niissä olosuhteissa kuin se milloinkin on mahdollista. Pyrin julkaisemaan päivän biisin aina saman päivän aikana. Tästä lähtee. Mielenkiintoista nähdä, mitä tästä vielä seuraa...

Muusikko ja pianonsoiton opettaja Ilja Kaskimaa julkaisi 21. tammikuuta Youtubessa lähes viiden minuutin mittaisen räppikappaleen yllä mainituilla saatesanoilla. Miehen mitta tuli täyteen korona-arkea alkuvuodesta. Mieleen syttyi ajatus: alan tehdä joka päivä uuden biisin vuoden ajan, päiväkirjanomaisesti. Jokapäivä -projekti oli syntynyt.

Ilja Kaskimaa on Jaalan Huhdasjärveä kotipaikkanaan pitävän Kyläorkesteri Raakun vetäjä. Hänellä on myös bändiprojekti Iljan Paja neljän muun muusikon kanssa. Iljan Pajan ensimmäinen julkaisu ilmestyi marraskuussa 2021.

Raakku ehti julkaista toisen cdlevynsä juuri ennen pandemian alkua.

- Keikkoja ei ole ollut pitkään aikaan. Jättäydyin pois myös kouluhommista, sekin alkoi olla koronan takia raskasta.

Kansalaisopistolla olen vielä opettanut pianonsoittoa. Kun aloin tätä musiikillista päiväkirjaa tekemään, tuli pian ajatus

että pitää laittaa se johonkin julki, niin se vähän myös pakottaa tekemään, Ilja kertoo.

- Olen ollut joskus mukana teatteri-improissa ja sieltä on tarttunut ajatus, että pitää vaan tarttua ideaan ja heittää rima hittoon. Ihmeellisesti sitä alkaa tulemaan kun alkaa vaan heti tekemään. Huumorillahan tässä mennään, joskus tulee omasta mielestäkin ihan hyvä kappale. Alkuperäinen tavoite on tehdä vuoden ajan, mutta voihan olla että saattaa vastaan tulla myös vakavia ongelmia, olen sen verran pedantti tyyppi, Ilja tuumiskelee, kun 12. päivä on menossa.

Stressin puolelle hän ei aio tekemistä päästää, sillä alun perin ajatus on ollut päinvastainen: päästä pois koronan aiheuttamasta stressistä.

Ensin Ilja aikoi toteuttaa biisien tekoa Huhdasjärven Kylätalolla, mutta siirtyminen kotoa Korialta ja ison tilan lämmittäminen talvella osoittautui liian vaativaksi.

- Nykyisin on helppoa tuottaa musiikkia omassa olohuoneessa. Yli 10 vuotta vanha läppäri toimii kummasti. Samalla tulee tutustuttua tekniikkaan paremmin kuin ennen. Ja nyt tulee laulua harjoiteltua enemmän. Yhtenä päivänä löysin itseni varastohuoneesta patjojen keskeltä mikin kanssa, kerrostaloasunto asettaa omat

rajoituksensa musiikin suhteen, Ilja nauraa.

Tietokoneen lisäksi käytössä on ollut myös akustisia soittimia kuten kitara ja ystävän rakentama udu-ruukkusoitin.

- Eihän nämä biisit ole niin hyvin tuotettuja kuin jossain studiossa, Ilja huomauttaa.

Koronan vaikutuksia biisien sisältöön Ilja ei ainakaan itse tunnista, ehkä ensimmäisessä julkaisussa jotain, siinä puhutaan mm. pommeista. Uutisia hän ei juurikaan ole jaksanut enää aikoihin seurata. Kyläorkesteri Raakku ei ole pitkään aikaan edes kokoontunut.

- Orkesterin jäsenistä moni on kulttuurialan toimija ja taloustilanne on mennyt heikoksi.

Eipä siinä ole paljon varaa ajella autolla yhteisiin kokoontumisiin, Ilja sanoo.

Jokapäivä -biisien tyylilaji vaihtelee ja Ilja haluaakin tehdä vaikka joka päivä eri genren musiikkia päiväkirjaansa.

- Kuuntelin tänään just Procol Harumia. Saa nähdä, jääkö sieltä jotain vaikutteita seuraavaan biisiin.

Mielenkiintoista, mitähän huomenna on tulossa?

(Musiikkipäiväkirja löytyy Youtube-kanavalta nimellä Ilja Kaskimaa.)

Kyläorkesteri Raakku Huhdasjärvellä, Ilja Kaskimaa oikealla. Arkistokuva viime kesältä.

ISSN 1456-7717 Tilattava paikallislehti painettuna, näköislehtenä ja verkkolehtenä.

Päätoimittaja Veijo Tervonen.

Perustettu 25.11.1998 Jaalassa.

Ilmestyy printtinä 10 n:oa v. 2022 Kestotilaus 39,90 euroa. Verkkolehden lukuoikeudella 59,90 euroa. Kestotilaus on peruutettava vähintään 1 kk ennen seuraavan laskutusjakson alkua.

Numero 3/2022 helmikuussa 16.03.2022 Aineisto 09.03.2022 mennessä.

Mediatiedot: jaalalainen.fi Julkaisija: Kymimedia Oy toimitus@jaalalainen.fi Puh. 044 370 2250 Paino: Lehtisepät Oy, Kouvola Lehden vastuu ilmoituksissa olevista virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan.

Miia Witting ei näe jääviysestettä aluehallituksen jäsenyydessä

Jaalalainen Kokoomuksen ehdokas Miia Witting meni läpi hyvinvointialueen valtuustoon vaaleissa.

Hän on myös Kouvolan kaupunginhallituksen jäsen ja vaalien jälkeen on käyty keskustelua hallitusjäsenten kelpoisuudesta aluehallitukseen.

- No jääviysasiat on normaaleja missä tahansa instanssissa ja ne ovat tapauskohtaisia. Esteellisyyden määritelmä perustuu henkilön sellaiseen suhteeseen asiassa, jossa puolueettomuus voi vaarantua asian käsittelyssä. En siis suoraan näe, että kaupunginhallituksen jäsen olisi vaalikelvoton esim. hyvinvointialueen hallitukseen, Miia Witting sanoo.

Neuvottelut alueen hallitus- ja lautakuntapaikoista ovat meneillään ja tiistaina 8.2. piti jättää omat paikkatoiveet. - Tänään vielä mietinnässä nämä omat toiveet, Miia Witting totesi.

Vaalitulokseen hän on henkilökohtaisesti tyytyväinen.

- Äänimäärä 486 on yllättävän hyvä kun ottaa huomioon että en ole sote-alan ammattilainen, hän sanoo. Kahta ääntä lukuunottamatta äänestäjät olivat Kouvolasta ja omasta kotipitäjästä Jaalasta Miia Witting keräsi 163 ääntä eli isoimman potin Jaalassa äänestäneistä.

Mikä sai lähtemään mukaan aluevaaleihin?

- Tämä on kuitenkin aika kova paikka Kouvolalle, meillä tulee olemaan kovat ajat tässä uudessa hallintomallissa, josta en kovin paljon henkilökohtaisesti pidä. Että saadaan täällä palvelut pysymään, kun 100 mil-

joonaa puuttuu rahoituksesta.

Sanoin ministeri Paaterollekin kun hän oli Kotkassa käymässä, että miksi tämä uudistus piti juuri nyt runnoa läpi kun maa on koronan takia poikkeusoloissa? Olisi voinut olla muutaman vuoden siirtymäaika ja viety uudistus rauhallisesti läpi.

- Onhan sekin hassua että meillä on tietyt valtakunnalliset ohjearvot johin yritetään itseämme tunkea, kyllähän kaikki pitäisi lähteä siitä tarpeesta mikä on. Vaikkapa tämä tehostettu palveluasuminen, meillä on vasta tulossa se suurin tarve, ne ikäpolvet, ja nyt juuri leikataan. Nyt meillä on kotihoito pulassa, koska se paine kaatuu sinne, Miia Witting toteaa.

Mitä odotat uudelta aluevaltuustolta?

- Uusille mukaan tuleville on aina rankkaa opetella miten päätöksenteko toimii, missä kohtaa pystyy vaikuttamaan. Sote-alan ammattilaiset voivat kyllä tuoda sitä näkökulmaa, miten työtä kentällä tehdään, mutta sitä ei taas valtuustossa päätetä.

Uusi hyvinvointialue aloittaa 1.1.2023, mutta ennen sitä pitää organisaatio rakentaa kuntoon. Omaisuusjärjeste-

Miia Witting Kuva: Jenni Höök

Verlan tehdasmuseolle avustus Museovirasto on myöntänyt Verlan tehdasmuseolle (UPM-Kymmene Oyj) Verlan tehtaiden perustamisten ja niihin liittyvien henkilöiden tutkimiseen ja tulosten julkaisuun 6 700 € avustuksen. ”Verlan tehtaiden osalta tuemme hanketta, jossa tuodaan esiin tehtaan perustamiseen osallistuneita ihmisiä. Paikan päällä olleet ihmiset tunnetaan parhaiten, mutta useat muut henkilöt ja heidän roolinsa tehtaiden perustamisessa ovat vähemmän tunnettuja”, erikoisasiantuntija Stefan Wessman Museovirastosta sanoo.

Verla liitettiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1996.

Maailmanperintökohteiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin Museovirasto jakoi 83

700 euroa. Avustusta sai neljä hakemusta. Rahoitusta myönnettiin hankkeille, jotka edistävät Suomen maailmanperintökohteiden säilymistä, kehittämistä ja tutkimusta, edistävät kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä maailmanperintökohteisiin liittyen sekä lisäävät tietoisuutta kohteista ja maailmanperinnöstä.

Avustushakemuksia saapui määräaikaan mennessä yhdeksän. Haettujen avustusten yhteissumma oli 184 675 euroa

lyt odottavat, mm. kiinteistöt pitää luetteloida. Yksi mutka matkassa Miia Wittingin mukaan on vielä se, että nykyinen lainsaadäntö ei tunne Kymsoten kaltaista kuntayhtymää joten lakimiehilläkin riittää pähkäiltävää miten kaikki lopulta saadaan uuden organisaation alle.

- Varmaan tulee olemaan fakta että pienet terveysasemat häviävät, mutta sitten pitää tulla tilalle korvaavia palveluita, koska meillä ei ole toimivaa joukkoliikennettä. Mihin ne suunnitellut liikkuvat palvelut ovat jääneet? Nykyisellään Kela-kyydit maksavat Kymsotelle vuodessa yli kolme miljoonaa!

Onko parempi että yksi henkilö menee niiden sadan ihmisen luokse kuin että sata ihmistä kulkee kumipyörille sen yhden luokse?

Haasteita tulevalle valtuustolle riittää: henkilöstöpula, uudistus, korona, väsyneitä työntekijöitä, talous kuralla. - Vaatisi vahvaa johtamista, Miia Witting sanoo.

Hänen mielestään nyt pitäisi unohtaa kaikki uudistukset vähäksi aikaa ja keskittyä laittamaan perusasiat kuntoon, että terveydenhoidon ammattilaiset voivat rauhassa tehdä työnsä.

”Tulevaisuuden fakta on, että pienet terveysasemat häviävät.”

4

keskiviikkona 16.02.2022

Kirkossakin saa lapsettaa!

”Lapsettaako sinua?” Näin kysytään yleensä silloin, kun toinen tekee jotakin hupsua. Aikuisen käytökseltä odotetaan vakaata harkintaa ja seurausten huomioimista. Kun aikuinen antautuu hetken mieliteon valtaan eikä mieti tarkasti seurauksia, voi heittäytyä vaikkapa tekemään hankeen enkeleitä. Samalla voi heittäytyä hetkeksi lapsenomaisen huolettomuuden valtaan.

Lumihangessa on kiva pöllyttää pakkaslunta ja antaa raajojen viuhtoa rennosti. Lopuksi asiaan kuuluu nousta jälkiään rikkomatta ylös ja katsella, kuinka hieno enkelin kuva maahan muodostui. Ja, jos oikein pääsee vauhtiin, onkin kiva tehdä enkelille kavereita ja heittäytyä lumeen uudestaan.

Sittemmin aikuinen voi havahtua huomaamaan, että on myöhästymässä seuraavasta hommastaan. Takin alle on kertynyt lunta ja se alkaa sulaa ikävän tuntuisesti. Paluu vastuisiin ja tehtäviin on hieman viileä ja kosteakin tunnoltaan, mutta kyllä se pieni lapsekas irrottelu silti kannatti!

Joka päivä pitäisi löytää jokin lapsenomainen irrotteluhetki.

Sellainen auttaa jaksamaan aikuisten alati monimutkaisemmaksi muuttuvaa elämää. On mukava huomatakin, kuinka monin eri tavoin ihmiset ovat keksineet vaalia arjessaan tilaa hupsutella ja ottaa kevyesti. Jollekulle se voi olla vaikkapa kiihkeän tunteikas penkkiurheiluhetki, jolloin antautuu kannustamaan ja elämään vahvasti mukana urheilijoiden suorituksissa.

Kirkossa, jos missä, täytyy vaalia tilaa lapseudelle ja keveydelle. Siksi on tärkeää pitää välillä jumalanpalveluskin niin, että kaikessa huomioidaan pieni väki. Perhekirkoissa viihtyvät yleensä kaiken ikäiset hyvin. Kaikkia saa avoimen iloisesti lapsettaa ja voi jättää ne vakavat asiat Taivaan Isän hoivaan.

Viime sunnuntaina oli ihan tavallinen aikuismainen kirkko ja toki silloinkin ovat pikkuiset tervetulleita. Kuulin, kuinka kolmevuotias kysyi kuuluvasti aikuiselta ”oliko sinustakin hyvän makuista?”, kun he lähtivät ehtoollispöydästä. Kiinnostava kysymys! hymyilin itsekseni, sillä olemme hiljattain vaihtaneet ehtoollisviinin merkkiä. Edellistä aikuiset sanoivat liian makeaksi: ”se on kuin lasten mehua”. Nyt on tainnut löytyä sopiva viini sekä aikuisen että lapsen suuhun.

Laskiaissunnuntaina 27.2. pidetäänkin perhemessu ja silloin voit sinäkin tulla maistamaan, onko se ehtoollisviini nyt hyvää. Tulekin ihmeessä, sillä ihmisiä alamme jo kovasti kaivata kirkkoon! Sinne alttarin armopöytään saamme jättää kaikki taakat ja hengähtää tovin vailla huolia ja vaikeita kysymyksiä, kun Jumala hoivaa meitä lapsiaan.

Siunattua talven taitetta sinulle!

Minna Tanska, Jaalan pappi

Hautaan siunattu Pauli Allan And 91 v.

Aila Annikki Nokkanen 87 v.

Terttu Kyllikki Huimala 82 v.

verkkolehdessä uusia juttuja joka viikko

Puutarhurin palsta Mitä tämä puutarhuri tekee talvisin?

Unelmoi… hoitaa sisäkasveja ja nauttii talven kauneudesta.

Pihan ja puutarhan ollessa lumipeitteen alla on mitä mainioin aika päästää unelmat valloilleen ja suunnitella tulevaa kasvukautta! Kun selvittää ensin itselleen mitä värejä haluaa ympärillään nähdä ja tuoksuja tuoksutella tai marjoja maistella, voikin alkaa kartoittaa kasveja. Selailemalla alan lehtiä, kirjallisuutta ja nettiä saa aika hyvän, ja runsaan käsityksen siitä mitä on tarjolla.

Ja alan ammattilaisten apua voi myös hyödyntää, yleensä heilläkin on enemmän aikaa talvisin.

Tärkeää on huomioida minkälaiset kasvuolosuhteet itsellä on kasveille tarjota. Pihan valo-olosuhteet määrittävät valintaa, samoin maaperä. Onko kasvualusta luontaisesti kuivaa vai kosteaa? Kun valitsee oikeat kasvit oikeille paikoille, sekä kasvit että kasvattaja pääsevät helpommalla nauttimaan olostaan.

Nyt on myös aika tutkia siemenluetteloita jos haluaa kasvattaa taimensa siemenestä asti itse.

Yllättävän moni kasvi tarvitsee pitkän kasvatusajan ja siemenet saa laittaa nyt jo pikapikaa itämään. Esimerkiksi chilin ja paprikan siemenet kannattaa istuttaa jo tammi-helmikuussa.

Muista kuitenkin huolehtia riittävästä valosta.

Sisäkasvit saattavat vaikuttaa alkuvuodesta hiukan nuutuneilta kun ovat koko pimeän talven sinnitelleet. Itse kastelen sisäkasvini kuukalenterin mukaan. Se tuntuu toimivan erittäin hyvin! Ja vien noin kerran kuukaudessa kasvit suihkuun/ pyyhin hellästi pölyt isolehtisiltä sekä kovalehtisiltä kuten peikonlehdeltä, soihtuköynnökseltä ja orkidealta. Tällä hetkellä orkideani joka lepäilee eikä kuki, nauttii olostaan amppelissa! Helmi-maaliskuussa on hyvä aika ottaa pistokkaita viherkasveista ja antaa niiden kasvattaa juuret vaikka vesilasissa.

Yritän mahdollisuuksien mukaan tehdä päivittäin pitkän

metsälenkin koirien kanssa valoisaan aikaan. Talvinen luonto on huikean kaunis jopa harmaina päivinä. Miten paljon erilaisia sävyjä silloin löytyykään! Puhumattakaan taivaan väreistä kirkkaina päivinä! Pimeällä pakkaskävelyllä saa puolestaan kulkea kuin satumaassa konsanaan kun otsalampun valo näyttää kaiken kimaltelevan ympärillä...

Olen huomannut, että ympäröivän kauneuden tarkkailu ja havaitseminen auttavat jaksamaan elämän raskaampinakin aikoina.

Se keventää oloa kun huomaa, maailman myllerryksistä huolimatta, että upea luonto tekee parhaansa saadakseen ihmisen voimaan hyvin.

Nautitaan talvesta! t. Tuomikeiju

Johanna Lilja hoitaa kokonaisvaltaisesti Lähihoitajataustainen Johanna Lilja perusti vyöhyketerapiayrityksen. Mandilion vyöhyketerapialla on hoitohuone Kuusankoskella, mutta kotona Jaalassa ja kotikäynneillä hoidot onnistuvat myös.

Johanna Lilja vierastaa sanaa vaihtoehtohoito. Sana tuo hänestä mieleen jotakin vähän epämääräistä.

- Vyöhyketerapiassa on kyse täydentävästä hoitomuodosta. Se on tavallaan hellävaraista hierontaa. Tärkeimpiä käsiteltäviä alueita ovat niskahartianseutu, jalat ja jalkaterät.

Kyseessä ei ole vain lihashieronta, vaan Antti Pietiäisen kehittämä tunnevyöhyketerapia. Käsittely perustuu kehon sähkömagnetismiin, eri kehon alueiden käsittely vaikuttaa ihmisen tunne-elämän alueella. Ihmisen elämänkaaressa erilaiset traumat, torjunnat ja hylkäämiset kasaantuvat elämän varrella ja alkavat vaikuttaa käyttäytymiseen, Johanna selvittää terapiakäsittelyn taustaa.

- Ihminen on kokonaisuus: keho-mieli-tunne-elämä. Vyöhyketerapia sopii kaikille, jotka

Johanna Lilja hoitohuoneellaan. Seinällä Maj Syrjälän maalaus.

haluavat hoitaa itseään, pitää huolta kehon tasapainosta.

Jokaiselle asiakkaalle tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma.

Kehoa hoitamalla pystytään vaikuttamaan psyykkiseen hyvinvointiin, Johanna kertoo.

Jatkossa toimenkuvaan kuuluvat myös jalkahoidot.

Hoitohuone sijaitsee Kauneuskeskus Merin tiloissa Kuu-

sankoskella.

Hoitohuoneen seiniä koristavat Maj Syrjälän taulut, joista kaksi on ”moderneja ikoneja”.

Yrityksen nimessä esiintyvä Mandilion on kaikkien ikonien esikuva. Se oli liina, jossa kerrotaan olleen Kristuksen kasvojen hahmo.

verkkolehdessä uusia juttuja joka viikko

keskiviikkona 16.02.2022

5

PALVELUHAKEMISTO - PALVELUHAKEMISTO - PALVELUHAKEMISTO TYÖJASKA · Rakennuspalvelut · Kiinteistönhuolto · esim. laituri-, terassija pihatyöt

Pekka Makkonen Ky

040 124 2322 040 709 2322 esteetön, pyörätuoli- & ryhmätilaukset • 1+8

Jaakko Viljanen p. 040 8296207 jaska1218@gmail.com

pekka.makkonen@pp6.inet.fi

Lumikengillä keskelle luonnon hiljaisuutta - Ensin kannattaa lainata vuokrata lumikengät Jaalan Jaloisilta, koska repertuaari on aivan valtava. Lähtee tekemään pieniä lenkkejä vaikka 100 metristä 500 metriin, vaikka vanhaa tienpohjaa. Sitten rinnettä ylös ja alas, se vaatii jo vähän kuntoakin, Jaloisten puheenjohtaja Topi Rämä vinkkaa.

- Tasaisella maalla pellolla tai tien pohjaa kävellessä ei sauvoja tarvita, mutta maastossa ja kun mennään ylä- ja alamäkiä, sauvat helpottaa tasapainoa. Se on jokaisen makuasia.

Itse tykkään että mäessä sauvat on hyvät. Sauvoilla saa käsillekin liikuntaa.

- Kun on ensimmäisiä kertoja lumikengillä kävelemässä niin huomaa, että tämä on erilaista liikuntaa kuin normaali kävely.

Lonkan koukistajalihakset rasittuu eri tavalla. Alkuun kannattaa vaikka viiden minuutin välein pitää pieni tauko ja vähän heilutella jalkoja jotta veri kiertää kunnolla ja taas jaksaa mennä sen viisi minuuttia tai vähän enemmän. Muutaman kerran jälkeen ei enää huomaa, että ne lihakset tekee töitä joita ei aikaisemmin tiennytkään olevan.

Jaalan Jaloisilla on kahdeksan paria vuokrattavana, aikuisille sekä myös nuoremmille sopivia. Koot ovat säädettävissä.

- Tämä ei ole tekniikkalaji, vaik-

ka lumikenkiä on useita kymmeniä erilaisia. Hinnat vaihtelevat 70 eurosta jopa 300 euroon. Kannattaa ensin vuokrakengillä testata useampana päivänä ennen kuin lähtee ostamaan. Jos sen jälkeen on vielä fiilistä niin sitten voi hankkia itselle.

- Kun lumihangessa kävellään, ei kannata jalkaa nostaa kovin ylös. Kärkeä nostetaan, kengän takapää tulee vetäen mukana. Vaatii muutaman kilometrin opettelun ettei jalkaa nosta liikaa.

- Kun menet luonnon keskelle, kuuntele sitä hiljaisuutta: ei tehdasmelua, ei liikenteen ääniä, ehkä linnunlaulua, se on hieno tunne. Lumikengillä pääsee keskelle luontoa talvellakin.

- Sama juttu kuin hiihtäessä: ei matka tapa vaan vauhti. Nyt on kävelty noin 800 metriä niin pystytään vielä juttelemaan ihan mukavasti kun ei ole kävelty liian lujaa. Jos on huono kunto niin kävelee ensin pieniä matkoja ja lisää pikku hiljaa matkan pituutta. Reppuun kuumaa kaakaota, mehua tai kahvia niin sitten on siellä määränpäässä tai puolivälissä kohokohta huilata ja nauttia.

- Pari vuotta olen harrastanut itse. Vuokrattiin vaimon kanssa kengät ja päästiin talvella umpihangessa keskelle metsää suht vaivattomasti. Sii-

tä tuli ajatus että pitää käydä useamminkin. Nyt on ostettu omat kengät. Eipä siinä tarvinnut kuin se yksi lenkki niin siitä se lähti.

- Parasta on se, että kunto kohenee ja pääsee luonnossa liikkumaan mahtavissa maisemissa, luonnon rauhassa. Metrin umpihangestakin mennään yli.

- Uppoama on 10-15-20 senttiä. Uudessa, pehmeässä lumessa kannattaa vaihtaa edessä menevää, ettei sama henkilö koko ajan tamppaa polkua. Itsellä on pisin lenkki lumikengillä tähän mennessä ollut yhdeksän kilometriä, puolivälissä oli nuotiolla tauko.

Kouvolan Kotikeskus Oy

•sähköasennukset •korjaukset •huolto •tarvikemyynti •vesijohtotyöt

Pyydä ilmainen myyntiarvio 05 371 3350 kouvola@spkoti.fi - asuntokauppaa 33 v - laadimme kauppa- ja arviokirjat

Pentti Tiinala 0400 169 841

Kauppalankatu 4, Kouvola Merrankuja 2, Kausala

MYYDÄÄN KOIVU- JA SEKAPUUKLAPEJA Kotiinkuljetus tai nouto Harri Suikkanen Vesalantie 398, 47760 HUHDASJÄRVI p. 041-449 4844

Herkuttele Jaalan sydämessä Jaalantie 120, p. 050 581 2105 minnanunelma.fi

Lumikengät työvälineenä - Tekemätön paikka ilman lumikenkiä, Koskisen Oy:n puunhankkijana Jaalassa toimiva Jarkko Kyöstilä sanoo. Hän on käyttänyt lumikenkiä työssään jo kymmenisen vuotta.

- Jotkut tykkää käyttää suksia, sitten on vielä liukulumikenkiä, minulla on tavalliset lumikengät käytössä. Vyötärön korkuisessa hangessakin on menty, hän toteaa. Välillä mäkisessä maastossa myös sauvat on käytössä.

- Sukset on tasamaalla paremmat, mutta mäkisessä maastossa lumikengät on sopivat.

Autossakin ne vievät vähemmän tilaa. Myös tiheässä metsässä, taimikossa ja risukossa lumikengät on kätevämmät.

Työkäytössä olevat ovat hintaluokaltaan 200-300 euroa.

- Ostin itselleni halpismallit ja kyllä sen huomaa käytössä että kalliimmat pelaa paremmin, Kyöstilä sanoo.

Jarkko Kyöstilä

KYLLÄ PAIKALLISTA LUETTAVAA! Tilaan Jaalalaisen kestotilauksena.

Tilaan paperilehden 59,90 eur (kesto) sis. näköislehden+verkkolehden Tilaan VAIN paperilehden hintaan 39,90 eur (kesto) Tilaan näköislehden netissä (kesto) 39,90 eur, sis. verkkolehden artikkelit Voit tilata myös sähköpostilla: toimitus@jaalalainen.fi Nimi: S-posti: Katuos.

Postitoimip.

c/o Tervonen Kaarlontie 28 46800 MYLLYKOSKI

6

verkkolehdessä uusia juttuja joka viikko

keskiviikkona 16.02.2022

Sheikki Laakso (vas.) ja Tommi Nöjd urakoivat Jaalan kirkonkylän uimarantaa avarammaksi tammikuun lopulla. Viereinen uimarantakuva on viime heinäkuulta ja siinä näkyy, kuinka puut varjostivat rantaa iltapäivällä.

Miksi Sheikki raivasi Jaalan uimarantaa?

Valtteri-myrskyä odotellessa lauantaina 29.1. Jaalan kirkonkylän uimarannalla tapahtui. Toistakymmentä isoa puuta kaatui varjostamasta tulevan kesän uimareiden nautintoa Iso-Ruhmaan rannassa. Pieneen telakoneen puikoissa hääri kansanedustaja Sheikki Laakso. Mistä oikein oli kysymys?

- Olemme hiljattain perustaneet yhdistyksen nimellä Repsikka ry. Tulemme jatkossa pyörittämään yhdistyksen kautta mm. Romuralleja ja kaikki tuotto ohjataan hyväntekeväisyyteen painottuen etenkin nuoriin, Sheikki kirjoitti Facebook-päivityksessään ai-

kaisemmin viikolla.

- Tosin yhdistys saattaa tehdä muuhunkin ohjautuvaa toimintaa, niin kuin esimerkiksi ensi lauantaina, kun parannamme Jaalan uimarannan viihtyisyyttä, kaatamalla rantaa varjostavia puita. Keväällä

on tarkoitus vielä rantahiekkaa seuloa, että saadaan poistettua hiekkaan levinnyttä kasvustoa, päivitys jatkui.

Miksi juuri Jaalan uimaranta valikoitui ensimmäiseksi hyväntekeväisyystempauksen kohteeksi?

- Tomi Toivonen otti yhteyttä, olivat täällä paikallisesti jutelleet uimarannan tilanteesta, että sille pitäisi tehdä jotain.

Olin yhteydessä kaupungin miehiin ja käytiin katsomassa ja merkattiin puut, jotka voi

kaataa. Sain kaveriksi Pilkanmaasta Tommi Nöjdin, joka hoitaa puiden kaatamisen ja minä sitten autan koneen kanssa ja kasailen puut sekä risut. Romurekalla saadaan ne kuljetettua pois ja osaa puista käytetään Romuralleissa, Sheikki kertoo.

Miten miehellä aika riittää tällaisiin tempauksiin?

- Television katselu ei ole minun juttu ja kun on tämä ADHD, niin jotain pitää aina puuhata. Viikonloppuisin ehtii,

viikolla ei paljon, Sheikki tuumaa.

- Olen myös auttamassa Vappuna Sippolassa järjestettävää Sippola miittinkiä, kun tuota tapahtumajärjestelykokemusta on kohta takana 30 vuotta.

Ja en tee näitä kiitoksien toivossa, vaan täysin itsekkäistä syistä, satun vaan tykkäämaan tuollaisista haasteista. Voisi sitä ihminen aikansa huonomminkin käyttää, Sheikki sanoo.

Kuka kantaa jätteensä toisten roska-astiaan?

Tammikuun lopussa Café Minnan Unelman yrittäjä Minna Ylén julkaisi kiukkuisen päivityksen Facebook-sivullaan. Sillä aikaa kun hän oli tukkureissulla, oli joku ulkopuolinen käynyt viemässä talon asukkaiden ja kahvilan roska-astiaan roskiaan.

- Seuraavan kerran kun näen että joku tekee tuota niin tungen sen sinne roskien sekaan, Minna Ylén tykitti.

- Viime kesänä jahtasin yhden mökkiläisen pois kun oli laittamassa roskia sinne, hän kertoo.

Pari päivää myöhemmin saatiin lukea, että myös Liike- ja toimitalo Pankin roskikseen tuodaan muiden kuin talon vuokralaisten roskia.

- Ei ole mitään havaintoa, mistä roskat ovat peräisin. Siivooja kertoi, että on sellaisia roskia, että on selkeästi muualta tuotu. Kai tässä on kohta alettava dyykkaamaan tai laitetaan

kamerat, toimitusjohtaja Niina Koivikko toteaa. Hän ihmettelee tällaista toimintaa, kun kierrätyspiste on ihan vieressä kaupan takana.

Jätehuoltomääräykset ovat jätelakiin perustuvia paikallisia säännöksiä jätehuollosta. Määräykset sitovat kaikkia kunnan asukkaita ja vapaa-ajan asukkaita. Kymen jätelautakunnan nykyiset jätehuoltomääräykset ovat tulleet voimaan 1.1.2020. Niissä todetaan mm: ”Kunnan jätehuollon järjestämisvastuun piiriin kuuluvan jätteen haltijan on liityttävä kunnan jätehuoltojärjestelmään. Liittymisvelvollisuus on kiinteistökohtainen. Liittyminen kunnan jätehuoltojärjestelmään tapahtuu tekemällä jätehuoltoilmoitus ja luovuttamalla jäte kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen.

Kymen jätelautakunta voi päättää, ettei kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta järjestetä joillakin tietyillä alueilla kuljetusolosuhteista johtuen. Näillä alueilla sijaitsevan kiinteistön on liityttävä kunnan jätehuoltojärjestelmään 6 ja 8 §:issä mainituilla järjestelyillä ja toimitettava jätteensä kunnan osoittamaan paikkaan.”

Pusan Herkut -kahvilaa Jaalan Seolla viime syksyyn asti pyörittänyt Niina Pusa kertoi samanlaisista kokemuksista.

- Tiedän tunteen, Seolla se oli jatkuvaa. Ei auttaneet kyltitkään, oli tungettu rikkinäistä pyykinkuivaustelinettä, koreja, vaatteita ym. ja loput jätettiin viereen, jos ei mahtunut. Varmaan lukko olisi ainut keino, hän arvelee.

Kymenlaakson Jätteen kuljetuspäällikkö Mervi Haukkala muistuttaa, että kiinteistöjen on liityttävä jätehuoltojärjestelmään.

- Uskomatonta että tällaista tapahtuu vieläkin, eihän sellaisteta kukaan tykkää. Jäteastian pystyy myös lukitsemaan. Lukitun astian tyhjennys on lisämaksullista, siitä veloitetaan avainlisää 1,55 euroa tyhjennyskerralta, Haukkala kertoo.

Liike- ja toimitalo Pankin (yläkuva) sekä Café Minnan Unelman roskikseen on tuotu ulkopuolisia jätteitä.