N:o 11/21 •17.11.2021 • 23 vsk • 3,00 eur
KÄÄNTÖPUOLELLA
Jaalan palkitut yrittäjät -takasivu Lounas noutopoydästä joka päivä 10.30-14 Listalta maukkaat annokset klo 11 alkaen
alk.
7,50
Pitopalvelumme hoitaa isot tai pienemmät juhlanne alusta loppuun!
Kahvila - Ruokaravintola - Iltaravintola Mauontie 1, Jaala • 05 334 101
Tarkista ohjelmat ja aukioloajat www.vanhakelo.fim tai facebook
Ruoat, makeat ja suolaiset kakut sekä tarvittaessa henkilökunta häihin, syntymäpäiville ym. vaikka mökille!
Kahvila ja kauppa ma-pe 06 - 21 la 08 - 24 (01) su 10 - 20 Keittiö avoinna ma-to 10.30 - 16.00 pe-su 10.30 - 19.00
2
verkkolehdessä uusia juttuja joka viikko
keskiviikkona 17.11.2021
Veijo Tervonen
Terveysasema taas kerran Jaalan terveysasema on taas kerran Kymsoten karsintalistalla. Juuri kun toiminta on saatu sulkemisen jälkeen käyntiin, putosi uusi pommi. Kouvolan päättäjien keskuudessa äänenpainot ovat onneksi olleet nyt sillä kannalla, ettei anneta helposti periksi. Säästöjä Kymsoten pitää löytää muualta kuin peruspalvelujen karsimisesta. Ulkopuolinen selvitys näyttää toivottavasti muitakin mahdollisuuksia Kymsoten budjetin hallitsemiseen.
Yhdessä lisää vetovoimaa Jaalan Yrittäjät palkitsi tänä vuonna kaksi täkäläisittäin katsottuna nuoremman polven yrittäjää: Minna Ylénin ja Mikko Heikkisen. Kaiken kaikkiaan yrittäjäkuntakin on melko ikääntynyttä, mistä löytyy jatkajia? Koronan myötä esimerkiksi remontoinnit ovat työllistäneet aiempaa enemmän ja tietyillä aloilla alkaa olla pulaa työvoimasta.
Catsy Cats esittää luovuutta kukkivia teoksia Jaalalainen Piia Pessa ei tiennyt millaisen koukun nielaisi, kun reilut kymmenen vuotta sitten lähti kaverin houkuttelemana tankotanssitunneille. Tanssinopettaja esitteli muitakin eksoottiselta tuntuvia tanssilajeja, jotka vetosivat Piiaan. - Tankotanssi ei ollut se minun juttu, mutta halusin lähteä kokeilemaan muita lajeja ja kun vetäjä Riika Keurulainen sitten ajan myötä pyysi mukaan tanssiryhmään esiintymään kertoen minussa olevan potentiaalia, se kuulosti
hauskalta ja siitä se lähti, Piia kertoo. Hän oli mukana Cabello rojo dancers -ryhmässä Helena Kekäläisen kanssa, mutta kun Keurulainen muutti pois Kouvolasta, tanssiryhmä loppui. Tämän jälkeen Kekäläinen ja Pessa halusivat jatkaa tanssimista yhdessä ja Catsy Cats sai nimensä ja perustettiin 2019. Kekäläisen luotsaamassa ryhmässä on tällä hetkellä viisi tanssijaa Kouvolasta ja Iitistä. - Haluamme ryhmän olevan sellainen, että ryhmän kemia pysyy hyvänä. Tule-
Löytyisikö Jaalasta uutta intoa tulevaisuuden kehittämisideoille niin, että alueelle saadaan uusia, nuoremman polven asukkaita yrittäjiksi ja työntekijöiksi? Meillä on hieno mahdollisuus taustatekijänä, Jaalan kotiseutusäätiö, joka kulttuuriperinnön säilyttämisen lisäksi voi sääntöjensä mukaan myös ”edistää kulttuuri-, virkistys-, ja elinkeinotoimintaa”. Säätiön taholta on monesti todettu, että hyviä hankkeita ollaan valmiita tukemaan. Ne hankkeet voisivat olla kauaskantoisempiakin, kuin mitä vuosittain eri kyläyhdistyksillä esimerkiksi on. Pelkällä rahalla ei kuitenkaan mikään toimi. Jokainen isompi hanke tarvitsee sielun, vetäjän, joka sitoutuu tehtävään. Jaalassa on vielä paljon potentiaalia, kun ideoile vain löytyy toteuttajia.
vaisuutta ajatellen olisi hyvä saada muutamia lisää, niin esityksiin lähteminen ei olisi muutaman ihmisen varassa. On myös muutama ns. varahenkilö joita pyydetään tarvittaessa keikoille mukaan, Helena Kekäläinen sanoo.
Piia Pessa löysi showtanssista kiinnostavan harrastuksen.
Tunnistusapua kaivataan Punavankien nouto Riihimäen vankileiriltä Kimolaan. Kuva on perimätiedon mukaan otettu tällä matkalla. Ajankohta on heinäkuun alkupuolella 1918. Osalla vangeista on kuulustelupöytäkirjaan merkitty ’lasketaan ehdolliseen vapauteen odottamaan oikeudenkäyntiä’, päiväys heinäkuun alussa. Toisilla on taas Kimolan suojeluskunnan päällikön Karl Gestrinin lausunto 14. elokuuta 1918, että ’työvanki on käyttäytynyt nuhteettomasti ollessaan ehdollisessa vapaudessa’. Vapautuksen ajankohtaa tukee myös Hallituksen ohje 28.6.1918, jonka mukaan alustavissa kuulusteluissa vaarattomiksi katsotut vangit oli heti laskettava vapaalle jalalle odottamaan tuomioistuinkäsittelyä. Työvoimasta oli kova pula ja vankileirit täynnä. Vankileireillä oli yli 80 000 kapinaan osalliseksi katsottua. Lisäksi työvoimasta oli poissa vielä sodassa kuolleet 9 400 ja teloitetut 9 700 henkeä.
ISSN 1456-7717 Tilattava paikallislehti painettuna, näköislehtenä ja verkkolehtenä. Päätoimittaja Veijo Tervonen. Perustettu 25.11.1998 Jaalassa. Ilmestyy printtinä 12 n:oa/v. Kestotilaus 39,90 euroa. Verkkolehden lukuoikeudella 59,90 euroa. Kestotilaus on peruutettava vähintään 1 kk ennen seuraavan laskutusjakson alkua. Numero 12/2021 joulukuussa 22.12.2021 Aineisto 16.12.2021 mennessä. Mediatiedot: jaalalainen.fi Julkaisija: Kymimedia Oy toimitus@jaalalainen.fi Puh. 044 370 2250 Paino: Lehtisepät Oy, Kouvola Lehden vastuu ilmoituksissa olevista virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan.
Kuva Tiia Puolatie
Kuvan henkilöt nykytiedon mukaan, kaikki Kimolan miehiä. Takana vasemmalla Siivo Lehtinen (vartija), Väinö Saarinen, Oskari Lehtinen, Vihtori Laine ja Väinö Pohjankoski (vartija). Edessä vasemmalla Juho Lahdenpää, Evert Torppi, Oskari Laatu(nen) ja Oskari Purho. Henkilöiden tunnistuksessa on pientä epävarmuutta, joten haen varmistusta näin julkisella kuulutuksella. Jos kuvan henkilöistä löytyy muita valokuvia, olisin niistä kovin kiinnostunut. Myös tiedot henkilöiden elämänvaiheista ennen ja jälkeen kapinan kiinnostavat.
Piia Pessa tekee ryhmän tanssiasut. Jonkin verran esiintymisasuja tehdään muokkaamalla valmiista asuista oman näköiset. Esiintymisasut ovat olennainen osa showta ja esimerkiksi burleskiesityksissä voidaan käyttää kolmeakin eri asua. Keikkoja tehdään yrityksille ja yksityisille erilaisissa tilaisuuksissa. Tyylilajeiltaan esitykset vaihtelevat. Tällä hetkellä ohjelmistossa on mm. burleskia, tanssiteatteria, showtanssia, charlestonia ja can cania. - Järjestetämme myös omia esitysiltoja ja yh-
OSTETAAN Metsäpalsta 040 541 6208
Tietoja ottaa vastaan allekirjoittanut ja tämän lehden toimitus. Kari Kivioja
teistyöesitysiltoja. Yhteistyöilloista esim. Kaakon kimallus -tapahtumasarja, jossa vastuutahoina on Kaakkois-Suomessa toimivia yhdistyksiä, ryhmiä ja vapaita taiteilijoita. Kaakon kimallus -esitysten sarja alkoi syyskuussa Lappeenrannasta, seuraavaksi vuorossa on 20.11. Haminassa burleski-ilta ja keväälle on suunnitteilla Kouvolaan tapahtuma meidän organisoimana, tähän sopiva tila ja ajankohta vielä on hakusessa, Helena kertoo. - Parasta tässä on luovuus, voi tehdä ihan kaikkea maan ja taivaan väliltä. Itselle tulee hyvä olo ja siitä nauttii, kun näkee että katsojat tykkää, Piia Pessa sanoo.
JAALAN KOTISEUTUYHDISTYKSEN sääntömääräinen syyskokous pidetään Ravintola Vanhassa Kelossa keskiviikkona 1.12.2021 klo 17. Tervetuloa!
Muutos Jaalan oksien ja risujen vastaanottopaikan aukioloaikaan Perjantaista 5.11. lähtien Jaalan asukkaiden haketuskelpoisten oksien ja risujen vastaanotto on avoinna Jaalan jäteaseman aukioloaikojen mukaisesti eli perjantaisin klo 10-17. Vastaanottopaikka: Maanrakennus J. Pöysän nk. Sappisen monttu (Kantatie 687) Avoinna: pe 10-17 Oksat ja risut otetaan maksutta vastaan. Seassa ei saa olla jätesäkkejä, muuta muovia, eikä haravointijätettä. Haravointijätettä otetaan maksusta vastaan Jaalan jäteasemalla aina jäteaseman aukioloaikoina. Lisätietoja: www.kymenlaaksonjate.fi Ekokaari 50, 46860 Keltakangas vaihde: 05 744 3400 www.kymenlaaksonjate.fi
Seuraa meitä Facebookissa!
Ikäihmisten kohtaamispaikkaa käynnisteltiin Jaalassa Ikäihmisten kohtaamispaikka Jaalan yhteisötiloissa aloitti toimintansa 8. marraskuuta. Tarkoitus on jatkaa ikäihmisille avointa toimintaa parittomien viikkojen maanantaisin. Kahvittelun lomassa on tarjolla ohjelmahetkiä. - Vastaavassa paikassa Elimäellä tapaamiset aloitetaan aina tuolijumpalla. Jonkinlainen liikuntatuokio voisi olla ohjelmassa vaikka joka kerralla täällä Jaalassakin, kaavailee palveluohjaaja Taru Mikkola Kymsotesta. Hän oli ensimmäisellä kerralla liikkeellä toisen palveluohjaajan, Pauliina Nurmirannan kanssa. Mikkolalle Jaalan alue on entuudestaan tuttu, sillä hän on toiminut myös kotihoidon työntekijänä. Nyt hän siis työskentelee Kymsotella sosiaalipalvelujen puolella.
Ensimmäisellä kokoontumiskerralla oli tarkoitus keskustella tulevien kävijöiden kanssa toivomuksista kohtaamispaikan ohjelman suhteen, mutta paikalle saapui vain yksi vieras. - Tieto ei ole välttämättä vielä saavuttanut paikka-
kuntalaisia, palveluohjaajat tuumivat. Myös yhteistyötä seurakunnan kanssa viritellään. - Meillä on ollut ajatuksena, että seurakunnan työntekijä voisi olla paikalla tavattavissa vaikka kerran kuukaudessa, diakonissa Erja Ylikoski sanoi.
Kohtaamispaikan tavoitteena on järjestää hyvinvointia ja terveyttä tukevaa toimintaa. Marraskuussa kohtaamispaikka on avoinna vielä 22.11., jolloin ohjelmassa on tuolijumpan lisäksi mm. Vuohijärvi soi -tapahtumasta tuttujen kesäjaalalaisten Viola ja Tomi Uotilan videokonsertti. Joulukuun tapaamisessa 13.12. on elävää musiikkia, kun duo Jouni ja Eeva Sjöblom vierailevat.
Erja Ylikoski (vas. takana), Riitta Laine, Pauliina Nurmiranta (oik.), Tarja Mikkola ja Hannu Puhakka pohtimassa kohtaamispaikan toimintaa.
Löytyykö rohkeaa yrittäjää?
Jaala tunnetuksi Pariisia myöten! Taiteilija Tapani Lemminkäisen poika, arkkitehti ja kaupunkikeskustojen kehittäjä Pokko Lemminkäinen haluaisi Jaalaan matkailullisen vetonaulan, joka toisi pitäjään vähintään 10 000 turistia vuosittain. Houkuttimena voisi toimia Lemminkäisen ja muiden taiteilijoiden ja käsityöläisten Jaala-kokoelma sekä maistuvat ruokatuotteet. Jaalassa Tapani Lemminkäinen muistetaan erityisesti Seulanpohja – Jaalan vanhukset muistelevat -kirjan tekijänä. Jaalan, Valkealan ja Evijärven sankarihautausmaan muistomerkit ovat Lemminkäisen käsialaa. Hän oli kuvataiteilija, taidegraafikko, piirtäjä, kirjailija ja taidearvostelija. Lemminkäinen keräsi myös kansanperinnettä, soitti ja rakensi soittimia, organisoi näyttelyitä ja toimi kirjoittajana ja kuvataiteen puuhamiehenä. Monille saattaa olla tuttu myös 1980 ilmestynyt ”Lemminkäisen lapset – kuvakertomus isoäidin ajalta”. Siinä kerrotaan taiteellisesti lahjakkaasta Lemminkäisen perheestä, jotka mm. leikkivät itse tehdyillä paperinukeilla, joita kertyi valtava määrä. Pokko Lemminkäisen visioissa matkailukohteen
paikaksi on valikoitunut Liikasenmäki, johon kohoaisi maisemaan sopiva uudisrakennus, noin 200-neliöinen paviljonki kahviloineen, työnimellä TADAO. - Taustalla tässä on myös se, että meidän Tapani Lemminkäisen lapsien pitää tehdä päätös, mihin taideteokset sijoitetaan. Osa on jo eri museoissa. En katso, että teoksilla on suurta kaupallista myyntiarvoa, mutta noin 50 työtä on sellaista, jotka ansaitsisivat paikkansa näytteillä ja nimenomaan Jaalassa. Yhdessä muiden taiteilijoiden kuten esimerkiksi Marjo Lahtisen ja Esko Tirrosen kanssa voisi luoda Jaalakokoelman, Jaala-brändin,
Pokko Lemminkäinen kertoi. Hän peukuttaa myös sen puolesta, että samaan yhteyteen tulisi Seppo Laatusen puutaidetta ja Jaalan Kädentaitajien tuotteita. - Pääsymaksuilla tällainen kohde ei kuitenkaan pyöri, vaan tili tehdään hyvillä ruokatuotteilla, Pokko Lemminkäinen sanoo. Hankkeeseen täytyisi löytää innostunut yrittäjä, hän päätteli. Jaalan kotiseutusäätiö kutsui jaalalaisia yrittäjiä ja muutamia muita kuulemaan Lemminkäisen matkailuvisioita Leirirantaan. Illassa käytiin vilkasta kes-
Pokko Lemminkäinen ja kotiseutusäätiön puheenjohtaja Pirjo Matikainen.
kustelua aiheen tiimoilta. - Jaalan kirkonkylällä on olemassa jo brändi valtakunnallisesti arvokkaana maisema-alueena, Eeva Ilonoja totesi. Hän lisäsi, että kirkonkylältä löytyy useita tyhjiä tiloja, eikö niitä voisi hyödyntää. Keskustelussa todettiin, että Jaalasta löytyy tällä hetkellä valitettavan vähän aktiivista nuorta väkeä, yrittäjäkuntakin on vanhentunut. - Kaikki toimijat puuhaavaat erillään omissa nurkissaan. Pitäisi vähintään kerran kuukaudessa kokoontua keskustelemaan ja ideoimaan, miten kylää voidaan kehittää, entisessa kunnatalossa yrittäjänä toimiva Hannu Puhakka totesi. Pokko Lemminkäinen on huolissaan Jaalan tulevaisuuden kehityksestä. - Tapahtunut kuntaliitos on kuitenkin vain tekninen asia. Löytyykö henkistä pääomaa kehittää aluetta, siitä kaikki on kiinni, hän sanoo. Vanhoista, tyhjillään olevista kiinteistöistä puheen ollen Pokko Lemminkäinen heittää, että esimerkiksi Jaalantie 97 kiinteistöstä, jossa mm. Taidetupa sijaitsee, voisi saada houkuttelevan - mutta miljoonaremontilla. Uudisrakennuksen hinnaksi hän arvioi 500 000.
Päättäjän näkökulma
Kun Veijo pyysi minua kirjoittamaan kuulumisia, ajattelin että kerrankin voin keskittyä vaan positiivisiin asioihin. Kuitenkin tänään 9.11.2021 Yle toi julki Kymsoten leikkauslistan säästötoimenpiteistä ja julkisuuteen pullahti taas palvelut, joista on yritetty pitää kiinni kynsin ja hampain. mm. sosiaalikriisiavun säilyttäminen Kouvolan päässä – mm. pienet Jaalan ja Elimäen terveyskeskukset. No tästä sitten pettyneenä ajattelin kirjoittaa nyt kuulumisten sijaan turhautumisesta. Suoraan sanoen olen väsynyt tähän jatkuvaan ”nipistämiseen”, supistamiseen ja osittain ehkäpä myös näköalattomuuteen siitä, etteikö olisi vaihtoehtoja. Joka neljäs vuosi kuntalaisen ja päättäjän elämä alkaa uudestaan, se riippuu ihan vaan siitä kuka lupaa kenelle ja mitä?!? Joku jää aina velkaa jollekin, ja jollakin on aina valta keikautella asioita, milloin minnekäkin suuntaan. Valtio lisää jatkuvasti toimenpiteitä / velvoitteita, joita kuntien täytyy toteuttaa. On laajennettu oppivelvollisuus, kovat ympäristötavoitteet, integraatiot, hoitajamitoitus, palveluasumisen huonekoon ”standardit”, jatkuva joillakin aloilla lakisääteinen kouluttautuminen työn ohella, digitalisaation lisäys, maakuntauudistus, energiapolitiikka energialuokkineen ja tehokkuuksineen riippuen siitä kuka nyt vallankahvassa vahviten roikkuu. Mitä sitten tehdään kuntatasolla, me sopeudumme, nipistetään ja pahimmassa skenaariossa nostamme taas veroja, jotta voimme hoitaa kaiken. Soteuudistuksen pari tärkeintä tavoitetta oli alentaa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia ja kaventaa terveyseroja ja parantaa palveluiden yhdenvertaisuutta. Meidän maakunnallamme on nyt kolmen vuoden kokemus asiasta, ja suunta on ollut aivan toinen. Kulut ovat kasvaneet, sopeuttamisesta huolimatta, palveluiden yhdenvertaisuus ei toimi. Tietenkin auttaahan tässä se, että Mikkelin miesten kelataxit lentää ympäri maakuntaa ja ylikin. Nyt soteuudistuksen hyvinvointialueen rahoitusta määritellään, se perustuu talousarvioon ja toteutumaan, samaan aikaan maksamme koronasta aiheutuvaa hoitovelkaa, palvelutarpeen kasvua, joka muodostui poikkeusolojen aikana, suojavarusteita, toimipisteitä, lääkkeitä, tehohoitoa yms. joten budjetit eivät mihinkään suuntaan katsottuna ole oikeita. Samaan aikaan suunnittelemme uuden organisaation hallintomallia, ja sen tuomia vielä lisämuutoksia. Kunnat lyövät veroprosentit kahdeksi vuodeksi lukkoon, koska valtio haluaa tällä tavalla estää, ettei kukaan ilmeisemmin kikkaille niillä, tässä täytyisi taas olla kristallipallo, joka kertoo, tuleeko notkahdus jo ensi vuonna ja jos tulee, kuinka rankasti, ja kukaan ei ole edes vielä kertonut mikä tulee olemaan lopullinen kunnilta lähtevä osuus, siitä on arvio? Olen myös miettinyt, että miten voi olla mahdollista, että valtio vaan anastaa kuntien omaisuuden ilman korvausta itselleen tai uudelle sote-alueelle, koska minun nähdäkseni kunnan omistus on laskennallinen jollakin tavalla sijoitukseen nähden. No tämä kirjoitukseni ei varmaankaan tuo lukijalle minkäänlaista lohtua, mutta älkää huoliko ei päättäjän olotila ole sen kummoisempi. Uskon kuitenkin vahvasti, että jonakin päivänä tämä jatkuva päätön muutostoiminta loppuu, mutta se ei tapahdu varmaankaan nyt tällä valtuustokaudella, mutta joskus. Miten me ennen selvittiin terveellä maalaisjärjellä, kun hoidettiin apua tarvitsevat kuntalaiset suhteellisen hyvin. Ikäihmisillä oli mukava hoito ja katto pään päällä, jos kotona ei enää pärjännyt, silloin ei tälläistä kustannusten nousu“rumbaa” ollut ja homma oli muutenkin kustannustehokasta ja joustavaa. Terveisin, Miia Witting (Kok) Kouvolan kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen
4
verkkolehdessä uusia juttuja joka viikko
keskiviikkona 17.11.2021
Yrittäjäjuhla Jaalan malliin
Hybridi-kissa työkaverina Vauhdikkaasta viihdeohjelmasta vastasi tanssiryhmä Catsy Cats. Vasemmalla tanssii jaalalainen Piia Pessa. Innostavana kirjoituskaverina toimii tänään Luka Valko Hybridi. Hän on juuri saanut pudotettua uuden innostavan esineen lattialle ja tutkailee, millaisia liikeratoja sille voisi läppäistä. Kaikki pöydillä oleva kama onkin kissan mielestä tarkoitettu siirrettäväksi lattialle leikkikaluiksi. Luka tulee ehkä itseltään tietämättä harjoittaneeksi taitoja, joista on aikuisena hyötyä hiirijahdissa. Välillä hän vaanii jotakin paikoillaan olevaa esinettä hiljaa ja liikkumatta, kunnes yks kaks yllättäin syöksähtää kimppuun. ”Onnistuinpas!” kisu varmaan huudahtaisi, jos jotakin esineen päällä nujutessaan kommentoisi. Luka Valko Hybridi on minun ja tyttäremme Annun yhteinen viiden kuukauden ikäinen kisu. Kasvattajaperheen poika oli nimennyt Valkoksi, Annu Lukaksi ja minä annoin nimen Hybridi kuvaamaan kissalle suunniteltua elämää, jossa se asuu sekä kaupungissa että maalla. Aloitettiin kaupungista, koska sinnehän sitä on ihmisenkin vaikeampi sopeutua. Luka on heti valloittanut Annun sydämen ja elämän niin, että maalaisjaksot ovat jääneet vain parin yön piipahduksiksi. Täällä maalaiskodissa Luka ihmettelee 18-vuotiasta kissamummoa, joka murahtelee ja sähähtelee eikä meinaa ollenkaan tajuta, että sillä olisi tilaisuus tutustua maailman valloittavimpaan kaveriin. Nyt he jo nukkuvat melko lähekkäin, mutta Hopsu-vanhus on valveilla ollessaan sellainen äreä mummeli, joka ei todellakaan aio alkaa pudottelemaan tavaroita pöydiltä ja touhuamaan mitään muutakaan turhanpäiväistä. Minä suunnittelin itsellenikin jonkinlaista hybridi-elämää, jos olisin tullut valituksi Kouvolaan töihin. Mutta kun en tullut, niin ei tarvitsekaan pyrkiä tiuhasti yökyliin Annun kaupunkikotiin. Kenties se on helpotuksen huokaisu omaa rauhaa arvostavalle tyttärelle. Ja kivoja toivotuksia olen saanut Jaalassakin: ”Hyvä, että jäit meidän papiksi”. Kiitos niistä! Joitain asioita tulen kadehtimaan ystäväni Tuijan osasta, joka Kouvolan viran sai. Mutta hänen asunnon etsintäänsä en kadehdi yhtään, kun tavoitteena on asettua vanhan Kouvolan rajojen sisään. Kyllä minulla sentään on hyvä osa: Kimolassa on kiva asua, Jaalassa jalo elää! Jaalassa on myös oikein hyvä jatkaa työtä ja suunnitella tulevaa yhdessä mukavien työtoverien, aktiivisten luottamushenkilöiden ja sitoutuneiden seurakuntalaisten kanssa. Parasta täällä Jaalassa on toisista huolehtiminen. Sitä ei papin tarvitse opettaa, että katsokaahan naapurinkin ikkunoihin ja pitäkää toisistanne huolta. Kiitos teistä kaikista ja nähdään taas kirkossa ja muissa mukavissa paikoissa sekä kujilla ja poluilla. Vaihdetaan kuulumisia ja valmistaudutaan joulun odotukseen. Siunausta sinulle! Ja terkkuja Lukalta, joka huomasi juuri, että pöydältä pudotetut kirjat soveltuvat huonosti hiiritreeneihin.
Jaalalaisia kaupunginvaltuutettuja tentattiin kaupungin päättääjien yritysmyönteisyydestä ja aluevaaleista. Vasemmalla Miia Witting ja oikealla Jenny Hasu. Kymen Yrittäjien tervehdyksen toi aluejohtaja Kari Jääskeläinen. Hän myös valotti aluejärjestön edunvalvontatoimia.
- Kouvola on laaja kaupunki. Me emme voi täällä sivummalla alkaa joka asiasta itkemään, kun palvelut vähenevät. Ikävä kyllä se on tosiasia nykyisessä yhteiskunnallisessa kehityksessä, kun väestö ikääntyy eikä maksavaa polvea ole yhtä paljon kuin ennen. Kaikkia palvelupisteitä ei ole varaa ylläpitää joka kylällä, puheenjohtaja Veijo Tervonen totesi avauspuheessaan. Ohjelmaan kuului myös arpajaiset. Palkintoa noutamassa Mikko Purho, vas. yhdistyksen sihteeri Tuija Pukka ja selin varapuheenjohtaja Jenni Karhinen.
- Toki meidän täytyy myös puolustaa oman kulmakunnan palveluita ja pyrkiä pitämään niistä kiinni. - Mutta meidän on myös otettava kehityksen suunta omiin käsiimme. Yksi menestyvän yrittäjän ominaisuuksista on sopeutuminen ympäröivien olosuhteiden muutokseen. On kehitettävä toimintamuotoja, jotka pitävät pinnalla.
Minna Tanska
Kastettu Maija-Katariina Ursula Jälkö Niklas Väinö Tapio Viikki Hautaan siunattu Aila Kyllikki Tähtinen-Fischschneider 87 v. Liisa Lyyli Sinikka Laitinen 80 v.
Jaalan Yrittäjät ry vietti vuotuista yrittäjäjuhlaa 55 henkilön voimin 13.11. Vanhassa Kelossa. Palkittujen yrittäjien haastattelut takasivulla.
Kymmenen vuoden yrittäjätoiminnasta yrittäjäristin saivat Päivi Katainen (vas.), Kirsi Mäntynen ja Karoniina Suikkanen. Pekka Laaksolle ojennettiin timanttiristi 40 vuoden yrittäjätoiminnasta. Kuva Tuija Pukka.
- Mielestäni yrittäjäyhdistys voisi vielä nykyistä aktiivisemmin toimia Jaalan alueen vetovoimaisuuden vahvistamiseksi, yhteistyössä Jaalan kotiseutusäätiön kanssa. Jaalasta pitää tehdä houkutteleva paikka uusille asukkaille, Tervonen sanoi.
verkkolehdessä uusia juttuja joka viikko
keskiviikkona 17.11.2021
5
PALVELUHAKEMISTO - PALVELUHAKEMISTO - PALVELUHAKEMISTO TYÖJASKA · Rakennuspalvelut · Kiinteistönhuolto · esim. laituri-, terassija pihatyöt
Pekka Makkonen Ky
040 124 2322 040 709 2322 esteetön, pyörätuoli- & ryhmätilaukset • 1+8
Jaakko Viljanen p. 040 8296207 jaska1218@gmail.com
pekka.makkonen@pp6.inet.fi
Kouvolan Kotikeskus Oy
•sähköasennukset •korjaukset •huolto •tarvikemyynti •vesijohtotyöt
Pentti Tiinala 0400 169 841
Pyydä ilmainen myyntiarvio 05 371 3350 kouvola@spkoti.fi - asuntokauppaa 33 v - laadimme kauppa- ja arviokirjat
Herkuttele Jaalan sydämessä
Kauppalankatu 4, Kouvola Merrankuja 2, Kausala
Jaalantie 120, p. 050 581 2105 minnanunelma.fi
Kimolassa nostettiin malja maisemalle Kimolan maisema on maakunnallisesti arvokas maisema-alue ja on nyt ehdolla myös valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemaksi. Niinpä Kimolassa nostettiin malja maisemalle kansainvälisenä maisemapäivänä tiistaina 20.10.2021. Ihan suunnitelmien mukaan päivä ei sujunut. Sade sotki suunnitellun maisemakävelyn, joka piti toteuttaa Maa- ja kotitalousnaisten maisema-asiantuntija Katriina Kosken johdolla ja jonka päätteeksi oli tarkoitus nostaa maljat vanhalla, 1874 palaneen Ilonojan kartanon paikalla. Kävely muuttui pääasiassa autokierrokseksi ja maljat nostettiin kanavalla Kimolan sulun läheisyydessä. Aluksi katseltiin Kimolan maisemia kuvina Seurapirtin suojissa, jossa kyläyhdistys tarjoili kahvit.
Maisemapäivään osallistui parikymmentä kiinnostunutta, joukossa myös neljä Kouvolan matkaopasta. Maisema-arkkitehti Eeva Ilonoja kertoi kuvien avulla Kimolan monipuolisesta maisemasta ja sen muutoksista vuosikymmenten varrella. Hän kuvaili Kimolaa ruhjelaaksoksi, jota reunustavat vuoret. Näistä kolme eli Vitikaisenvuori, Huhkaimenvuori ja Ilonojan kalliot ovat suojeltuja kohteita. - Maaperään vuorien ja ruhjeiden väliin on kerrostunut paljon savea ja aikoinaan kylässä on toiminut savitiilitehdaskin, Eeva Ilonoja kertoi. Äänitteeltä kuultiin myös Aimo Jälkön kuvailemana kanavan ja puunuiton historiaa. Kanavaa Kimolaan on suunniteltu jo 1700-luvulta lähtien. 1900-luvun alussa Helsingin kaupunki
halusi rakentaa paikalle vesivoimalaitoksen, mutta ensimmäinen maailmansota sotki suunnitelmat. Sen jälkeen elettiin hiljaiseloa 1960-luvulle saakka, jolloin kanava nippunostureineen rakennettiin. Uitto päättyi 2002 ja veneilyn mahdollistava sulkukana-
va valmistui 2020. Luonnon monimuotoisuus oli myös maisemapäivän aiheena. Tästä kertoi maisema-asiantuntijana ProAgria Etelä-Suomen MKN maisemapalveluissa työskentelevä Auli Hirvonen. Hänen työhönsä kuuluvat
luonnon- ja maisemanhoidon asiantuntijatehtävät. - Työskentelen myös kuntien avoimien viheralueiden eli erilaisten niittyjen ja maisemapeltojen parissa. Olen asiantuntija perinnebiotooppien, luonnonlaidunten sekä muiden maatalousluonnon mo-
Jaalan NuortenTalo avautui palloiluhallilla Jaalan nuokkaritoiminta avautui lokakuun alkupuolella uusissa tiloissa palloiluhallilla. Käytössä on kaksi huonetta sisääntuloaulan molemmin puolin sekä keittiötila. Kuntosalille käynti on nuorisotilojen avauduttua vielä vähän hakusessa. Nuoriso-ohjaaja Siiri Kivinen kertoo, että kuntosaliin on päästetty myös nuorisotilan kautta silloin kun nuokkari on auki. Toinen kulkureitti on palloiluhallin kautta. Jaalan NuortenTalo on avoinna 12-17-vuotiaille nuorille torstaisin 12.30-18 sekä kerran kuukaudessa perjantaisin 14-20. Nuokkarilla voi pelata erilaisia pelejä, keskustella tai hengailla muuten vaan. Nuoriso-ohjaajan työparina on koulunkäyntiavustaja. Nuoriso-ohjaaja Siiri Kivi-
sen työajasta puolet kuluu koulunuorisotyön parissa, pääasiassa Hirvelän koululla Voikkaalla. Myös Jaalan koululla hän on mukana torstaisin. Lisäksi Siiri pitää Voikkaalla auki seurakunnan tilaa yhdessä seurakunnan työntekijän kanssa. - Nuorisotyöntekijä voi olla mukana liikunta- ja opotunneilla, osallistua erilaisiin koulun tapahtumiin, pitää esimerkiksi some- ja Kiva koulu oppitunteja, osallistua tukioppilastoimintaan, olla mukana ryhmäyttämässä oppilaita. Tärkeää on myös se, että koululla on nuorisotyöntekijän myötä lisää yksi aikuinen, kenellä on aikaa kuunnella nuorta, Siiri Kivinen sanoo.
Koulunuorisotyöntekijät yläkouluilla Kouvolan kaupungin nuorisopalveluyksikön vastaa-
va Maritta Rihu kertoo, että Kouvolassa jokaisella yläkoululla on koulunuorisotyöntekijä. Alakouluilla nuorisotyöntekijät osallistuvat koulutyöhön koulujen toiveiden mukaan 5- ja 6-luokkalaisten kanssa. Tällaisia toiveita voi tulla esimerkiksi sosiaalisen median käyttöön tai kiusaamistapauksiin liittyen. Korialla myös alakoulussa on koulunuorisotyöntekijä. - Meidän työmme kohderyhmä tavoitetaan juuri kouluilta. Vapaa-aikana samoja nuoria sitten tavataan NuortenTaloilla. Kouvolassa on jo reilut 10 vuotta tehty nuorisotyötä tällä mallilla. Nuorisotyöntekijät ovat nuorten rinnallakulkijoita, Maritta Rihu kertoo. Koulunuorisotyötä tekeviä työntekijöitä Kouvolassa on 15, etsivää nuorisotyötä tekeviä kuusi ja erityisnuorisotyöntekijöitä neljä. NuortenTaloja on kaikkiaan 11 eri puolilla kaupun-
MYYDÄÄN KOIVU- JA SEKAPUUKLAPEJA Kotiinkuljetus tai nouto Harri Suikkanen Vesalantie 398, 47760 HUHDASJÄRVI p. 041-449 4844
nimuotoisuuskohteiden hoidon suunnittelussa. Erityisen tärkeää minulle on säilyttää ja edistää luonnon monimuotoisuutta ja haluankin muistuttaa luonnonlaidunten merkityksestä monimuotoisuuden säilyttämisessä myös täällä Kimolan arvokkalla maisema-alueella, Auli Hirvonen totesi. Kimolan kiinnostavaa historiaa saadaan pian lukea Eeva Ilonojan kokoamasta kyläkirjasta, joka on vielä työn alla. kia. Lisäksi toimii Nuorten Kouvolan Discord -kanava, joka on virtuaalinen nuokkari, jonne voi tulla juttelemaan ja pelailemaan kavereiden ja nuoriso-ohjaajien kanssa. Nuorten Kouvolan Discord -kanavalle pääsee pyytämällä ohjaajalta linkin.
NuortenTalolla pelaillaan myös lautapelejä. Kuva Siiri Kivinen.
Jaalan Kädentaitajien perinteinen
JOULUPUOTI
22.11.–22.12.2021 Avoinna ma–pe 10–17 la–su ja 6.12. 10–15 Jaalantie 97
Laadukkaita käsityötuotteita, kynttilöitä, leivonnaisia, jouluherkkuja ja monenlaista mukavaa lahjaksi, koristeeksi ja joulupöytään. Viikonloppuisin glögitarjoilu. Tervetuloa! Jaalan Kädentaitajat ry
6
verkkolehdessä uusia juttuja joka viikko
keskiviikkona 17.11.2021
Vuoden yrittäjän kahvilassa tehdään kaikki ruokatuotteet itse alusta alkaen tuntunut ja ilman koronaa olisi varmaan ollut vielä kivempaa. Kyllähän tuo korona on taloudelliseen ahdinkoon työntänyt. Kyllä aikamoinen stressi on koko ajan puolentoista vuoden ajan ollut, yrittäjä toteaa. Aukioloaikojen rajoitukset eivät ole aikaisin sulkevaa kahvilaa koskeneet, paitsi totaalisulku. Asiakaspaikkamäärään sen sijaan rajoitukset voivat vaikuttaa. - Sitten jos rajoituksia alkaa taas tulla, otan koronapassin käyttöön myös meillä. Lokaa varmaan tulee niskaan mutta mitä olen kuunnellut niin suurin osa asiakkaista on ottanut rokotteen, Minna tuumii.
Vuoden yrittäjä Minna Ylén. Vitriinin päällä toinen kahvipannuista on Sirkka-mamman, joka piti myös baaria.
Vuoden yrittäjäksi Jaalassa valittiin tänä vuonna Minna Ylén. Hän on toiminut yrittäjänä vuodesta 2006 alkaen, tuorein yritys on keväällä 2019 aloittanut Café Minnan Unelma. Minna Ylén perusti siivousalan yrityksen v. 2006 Kuusankoskella ja yritys toimi v. 2018 loppuun. Ennen siivousyrityksen lakkaamista
hän ehti hetkeksi ryhtyä kyläkauppiaaksi Hartolan kylälle yhdessä ystävänsä kanssa. Kyläkauppavaihetta kesti hänen osaltaan
vain vuoden verran ja sitten toteutui pitkäaikainen haave oman kahvilayrityksen muodossa. - Ainakin 20 vuotta haaveilin omasta kahvilasta. En oikein itsekään tiedä miksi. Mammalla kyllä oli Voikkaalla Sirkan baari, ehkä siitä on jäänyt jotain mieleen, Minna pohtii. Minnan
Unelman vitriinin päällä on vielä kahvipannu muistona Sirkan baarin ajoilta. Ammattikoulussa Minna on käynyt ravintolalinjan ja siivousyrityksen aikanakin hän teki vuoroja Kuusaan Kahvikulmassa ja Kelopirtillä Jaalassa, joten ala on kyllä tullut tutuksi. - Ihan kivalta on homma
Harrastuksille ei uuden yrityksen myötä ole kovin paljon aikaa jäänyt, nuorimmat lapset ovat 4- ja 7-vuotiaita, vanhin 25. Lapsenlapsia on kaksi: 1ja 4-vuotiaat. - Nyt viime aikoina olen jonkin verran käynyt lenkillä ja salilla. Olen aika neuroottinen tämän työn kanssa, jos on pari päivää vapaata niin toisena päivänä jo käyn täällä jotain tekemässä, ja ainahan tulee puheluita tai sähköpostia, Minna kertoo. Kahvila työllistää yrittäjän lisäksi kolme henkilöä kesällä ja yhden talvikaudella. Talvikaudella viikonlop-
Maanrakentaja nousi piipun päälle Vuoden nuoren yrittäjän kunniakirja Jaalassa ojennettiin tänä vuonna Mikko Heikkiselle. Nuohouspalvelu M. Heikkinen Oy on perustettu 2019. - Kävin maanrakennuspuolen ammatikoulussa ja tein ensin maanrakennushommia. Aloin kuitenkin harkita toisenlaisia töitä ja kun piirinuohoojalta järjestyi oppisopimuspaikka, kouluttauduin nuohoojaksi. Sitten kun alan kilpailu vapautui vuonna 2019, perustin heti yrityksen, Mikko kertoo. Piirinuohoojalla työskennellessään Mikko tutustui myös ensimmäiseen työntekijäänsä, jaalalaistaustaiseen Mika Kallioon, jonka palkkasi töihin yrityksen perustettuaan. Nuohousalueeksi yritykselle on muodostunut Jaala ja eteläinen Kouvola. Kuusankoskella asunut Mikko muutti vuosi sitten Jaalaan puolisonsa Jessikan ja nelivuotiaan poikan-
sa kanssa. - Tästä on hyvä käydä jaalalaisten asiakkaiden luona ja harrastusmaastot ovat lähellä, metsästystä ja kalastusta harrastava Mikko toteaa. Jalkapallokentälläkin mies on nähty JaVon peleissä. Kesäisin Jaalan alue työllistää vapaa-ajan asutuksen ansiosta molemmat miehet, talvisin Mika työskentelee enemmän entisen Anjalankosken alueella. Kesämökit nuohotaan kolmen vuoden välein ja vakituiset asunnot vuoden välein. - Lähetämme automaattisesti tekstiviestit entisille asiakkaille. Alueet ovat melko hyvin vakiintuneet nuohousyrittäjien kesken. Jotkut isommat yritykset jakelevat mainoksia laajemmalle alueelle, mutta
kun luottamus asiakkaan kanssa on rakennettu, ei sitä helposti muuteta. Tässä mennään kuitenkin toisten ihmisten koteihin joten tutuksi tulleiden kanssa asiat on helppo hoitaa. Joskus asiakas saattaa jättää jopa vara-avaimen nuohoojan käyntiä varten, Mikko Heikkinen sanoo. Hän toteaa olevansa tyytyväinen ratkaisuunsa ryhtyä yrittäjäksi nuohousalalle. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu vakiinnuttaa paikka näitten kylien omina nuohoojina ja ehkä joskus vielä palkata yksi työntekijä lisää, jos töitä riittää kolmelle. - Haluan vielä kiittää paikallisia ja kesäasukkaita, että he ovat luottaneet yritykseeni ja olemme saaneet tehdä nuohouksia täällä, Vuoden nuori yrittäjä toteaa. Mikko Heikkinen on tyytyväinen ratkaisuunsa ryhtyä nuohousyrittäjäksi.
puisin kahvila on kiinni ja tammikuussa on tarkoitus pitää lomat. - Vaikka kahvila on kiinni, tilauksesta tehdään leipomuksia. Lounas muuttaa muotoaan talveksi, keittolounas ja uuniperunat tai jotain, tämä on kuitenkin kesäkylä ja talveksi hiljenee. - Meillä tehdään kaikki ruokatuotteet itse alusta loppuun, leivästä lähtien, paitsi viinerit jos hätätilanne tulee ja kaikki loppuu, vuoden yrittäjä korostaa. Jaalan tulevaisuus? - Kesällä oli paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät ennen olleet käyneet Jaalassa mutta nyt koronan tuoman kotimaanmatkailun myötä tulivat. Monet olivat hämmentyneitä siitä, millainen tämä alue on ja monet jotka olivat vuokramökissä, alkoivat etsiä mökkiä tai asuntoa täältä ja muuttaneitakin on, lapsiperheitäkin. Se toive onkin, ettei täältä kaikkia palveluita viedä pois, koska tänne selvästi muutetaan. Minusta on turha niitä tulevia tilastoja katsoa, että miten muuttotappiota tulee, niistä ei voi kukaan tietää. Ja kun koko ajan uutisoidaan muuttotappioista, ihmiset katsoo ettei tuonne kannata muuttaa, jos koko ajan viedään pois jotain, Minna Ylén sanoo.