Turku / 2022
Kotiin luettavaksi! 0€
LAADUKASTA LUETTAVAA LAPSIPERHEILLE.
Isän ja vauvan varhainen vuorovaikutus
s. 9
Mielenterveys lapsuudessa
s. 10-11
Sote-keskus kaupungit ja kunnat
s. 18-21
Lasten kanssa merelle
s. 23
www.ipanaposti.fi
Mennään yhdessä
HELPOSTI ONGELLE Onkiminen kuulu jokamiehenoikeuksiin ja on siis ilmaista ihan kaikille. Kalastuslaissa onkimisella tarkoitetaan ilman viehettä ja heittokalastukseen soveltuvaa kelaa harjoitettavaa kalastusta, jossa käytetään yhtä vapaa ja koukkua. On myös alueita joilla onkiminen on kielletty, esimerkiksi vaelluskalavesistöjen koskialueet. TURUN YLIOPISTON KASVITIETEELLISEEN PUUTARHAAN Kasvitieteellinen puutarha on auki vuoden ympäri ja siellä viihtyvät sekä aikuiset että lapset. Yli 5000 taksonia (lajia, lajiketta yms.) käsittävä kokoelma on elävä näyteikkuna maapallon kasvimaailman monimuotoisuuteen. Puutarhan kokoelmissa on kasveja maapallon eri ilmastovyöhykkeiltä, aina sademetsistä aavikoille.
MUISTA MYÖS KESÄLLÄ Pyydä apua! -nappi on lapsiperheille suunnattu matalan kynnyksen sähköinen palvelukanava. Se on verkkopalvelussa oleva nappi, jota painamalla kuka tahansa voi pyytää apua tai palvelua, jättää yhteydenottopyynnön tai kysyä jotain.
Aukioloajat:Ulkopuutarha Joka päivä kello 8–20
Pyydä apua! -nappi on esimerkki helposta lapsiperheiden sähköisestä palvelusta. Palvelu on käytössä aina ja kaikkialla eli se ei ole sidottu aikaan tai paikkaan eikä kysyjän tarvitse etsiä oikeaa henkilöä tai tahoa kysymykselleen tai avunpyynnölleen. Palvelua voi käyttää helposti kuka tahansa, jopa nimettömänä.
Kasvihuoneet ja kahvila Maanantai – Sunnuntai kello 11–17
Julkaisija: Ipanaposti Perennakatu 22 E 16, Turku p.0400-932 994. www.ipanaposti.fi Ilmestyminen: Kaksi kertaa vuodessa Turun talousalue. Kaksi kertaa vuodessa Helsinki. Tekniset tiedot: Painopinta-ala Palstat 6 Ilmoituskoot: 1/1 sivu 1/2 sivu 1/2 sivu 1/4 sivu 1/6 sivu
210x297, Tabloid 210mm x 297mm 210mm x 145mm 102mm x 297mm 95mm x 137mm 62mm x 137mm
Mikäli ilmoitusvaraus peruuntuu pidätämme oikeuden periä asiakkaalta 60% ilmoituksen verottomasta hinnasta.
Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheuttuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei julkaista tuotannollisista tai vastaavista syistä johtuen. Lehti ei vastaa epäselvistä käsikirjoituksista tai puhelimessa sattuneista väärinkäsityksistä johtuneista painovirheistä, eikä anna hyvitystä vähäisistä painovirheistä, joka ei vaikeuta ilmoituksen käsittämistä, eikä vähennä sen mainosarvoa. Lehden vastuu ilmoituksen virheistä rajoittuu korkeintaan ilmoituksen hintaan. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. 2
Meilläkään ei ovia lukita yöksi Kun on kyse rakkaasta, moni asia huolestuttaa herkästi. Meillä asioit helposti, silloin kun huoli on ja lapsen terveys mietityttää. Lääkärimme ja hoitajamme auttavat sähköisesti OmaMehiläisen Digiklinikalla ilman ajanvarausta – päivin ja öin, vuoden jokaisen päivänä. Tervetuloa vastaanotolle!
lastenmehilainen.fi
3
www.ipanaposti.fi
ILMOITUS
Lasten omat hyvät bakteerit suun, suoliston ja ihon suojaksi. Annika Mäyrä, MML, mikrobiologi
Suun ja suoliston tasapainoinen mikrobisto rakentaa koko kehon terveyttä. Suun mikrobisto suojaa suu-nielu-korvia ei-toivotuilta bakteereilta. Suolistobakteerien valikoima lisääntyy ruokavalion monipuolistuessa ja suojaavat bakteerit sekä ehkäisevät suolisto-ongelmia että aktivoivat immuunisysteemiä. Suolistosta on myös yhteys ihoon ja aivoihin. Eri bakteerilajit toimivat omilla kohdealueillaan eri mekanismein – siksi eri tarkoituksissa on tutkittu ja valittu eri bakteerilajeja ja niiden kantoja. Streptococcus salivarius -bakteerit ovat suun ja nielun omia maitohappobakteereita
% S. mutans mikrobistossa
Lapsen syntymän jälkeen suuhun asettuvat ensimmäisenä suojaavat Streptococcus salivarius -maitohappobakteerit, joiden tulisi pysyä suussa läpi elämän. Maitohampaiden puhjetessa plakkia muodostavat S. mutans -bakteerit voivat jo lisääntyä. Vanhempien suun bakteerivalikoima on tärkeä lapselle, sillä bakteerit siirtyvät perheessä. Suojaavien bakteerien osuus voi vähentyä ruokailutottumusten (napostelu, makeat välipalat), antibioottikuurien sekä huonon hammashygienian johdosta ja sa-
Yli 40 % lasten lääkärikäynneistä johtuu bakteerien tai virusten aiheuttamista nielutulehduksista. Kun tulehduksia hoidetaan antibiooteilla, ne samalla myös tuhoavat sekä suun ja nielun alueen että suoliston hyödyllisiä bakteereita. Infektiot uusivat tällöin helposti ja resistenttien bakteerien riski kasvaa. Kun hyvät S. salivarius -bakteerit asuttavat suun ja nielun limakalvot, ne estävät ei-toivottujen bakteerien toimintaa, hajottavat plakkia, aktivoivat paikallista immuunivastetta ja neutraloivat myös happoja.
0,30
0,25 0,20
Helposti ärsyyntyvän suoliston bifidobakteerit ja laktobasillit
p 0,527 p 0,007
0,15 0,10 0,05 0,00
malla ei-toivotut bakteerit voivat ottaa vallan. Ientulehduksia aiheuttavia bakteereitakin esiintyy jo alakouluikäisillä lapsilla. Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Helsingin yliopiston yhteisessä seurantatutkimuksessa lasten hampaiden terveys on yhdistetty aikuisuuden sydän- ja verisuonitautien riskiin.
0 vrk
28 vrk
Kontrolliryhmä
28 vrk
S. salivarius M18 koeryhmä
Kuva 1. Lasten suun mikrobiston tutkimus S. salivarius M18 -bakteerit vähensivät merkittävästi 8-9 vuotiaitten suomalaisten lasten (n=40) S. mutans -bakteerien osuutta 4 vk:n aikana. Käyttö: 1 purutabletti/vrk (Salminen S. 2017. HY Lääketieteellinen tiedekunta).
4
Bifidobakteerit ja laktobasillit ovat tyypillisiä lasten suolistobakteerilajeja. Lapsilla bifidobakteerit ovat ensimmäisinä ikävuosina valtalaji ja vasta vähitellen, ruokavalion monipuolistuessa suoliston mikrobivalikoima laajenee. Suoliston hyödylliseen mikrobistoon kuuluvat bifidobakteerit ja laktobasillit ovat tärkeä osana mikrobistoa läpi elämän ja ne ehkäisevät ei-toivottujen bakteerien toimintaa eri mekanismein. Lisäksi bifidobakteerit ja laktobasillit aktivoivat koko kehon immuunipuolustusta ja suolistosta on myös yhteys aivoihin ja ihoon. Yksi tavanomainen syy bifidojen ja laktobasillien vähenemiseen ovat antibioottikuurit.
www.ipanaposti.fi
Suolistosta on viestiyhteys myös ihoon
SCO RAD - i nde k si
Monimuotoinen, tasapainoinen ja bifidobakteeririkas suolistomikrobisto rakentaa lasten vastustuskykyä, tuottaa erilaisia hyödyllisiä yhdisteitä esim. lyhytketjuisia rasvahappoja ja vitamiineja. Suolistosta on viestiyhteys ihoon immuunisysteemin kautta ja erityisesti hyödyllisten bifidobakteerien ja laktobasillien osuus on todettu tärkeäksi. Suolistomikrobiston analyyseissä on todettu, että atopiasta kärsivillä hyödyllisten bakteeriryhmien osuus on vähentynyt.
Suoliston mikrobistolla on tärkeä osa kehon vastustuskyvyn aktivoinnissa Suolisto on elimistön suurin immunologinen elin mistä viestiyhteydet toimivat koko kehoon. Lactobacillus rhmanosus CRL1505 bakteerikannalla on todettu 2-5-vuotiaiden lasten (n=298) tutkimuksessa vasta-aineiden lisääntyminen syljessä, ylähengitystieoireiden, ripulien ja antibioottien käytön vähentyminen 6 kk seurantatutkimuksen aikana flunssakaudella. (Villena J. ym 2012 Int.J.Biotechnol 1:189).
40
30
-24%
Kuva 2. Lasten ja nuorten atooppisen ihon tutkimus
20 p < 0,0 01 10
0 0
8 Kontrolli
12
viik k o
Atooppisesta ihottumasta kärsivien 4-17v. lasten/nuorten tutkimuksessa todettiin 8-12 viikon Bifdobacterium lactis 8145 ja B. longum 7347 + Lactobacillus rhamnosus 8361yhdistelmätuotteen päivittäisen käytön vähentävän merkittävästi iho-oireita ja ihottuman laajuutta SCORAD -asteikolla mitaten. (Navarro-Lopez V. ym 2017.JAMA Dermatol. doi.1001)
Prob iootti kohd er yhm ä
Suomalaiset, tutkitut GutGuide®- ja ToothGuide®bakteerituotteet suojaavat suuta, suolistoa tai ihoa.
●
Suun ja nielun omat bakteerit. ToothGuide®-purutabletit sisältävät Streptococcus salivarius M18 -maitohappobakteereja. Purutabletti iltaisin hampaiden pesun jälkeen riittää.
●
Herkälle suolistolle. ProVillus-bakteerikannat sopivat ärtyneelle, herkälle suolistolle ja tukevat mikrobiston tasapainoa.
●
Suolistosta on yhteys ihon hyvinvointiin. Proskin-bakteerikannat tukevat ihon kuntoa suolistosta käsin.
●
Suolisto on kehon suurin immunologinen elin. ProImmunobakteerikannat aktivoivat kehon vastustuskykyä suoliston kautta.
●
GutGuide®-suolistotuotteet ovat hellästi kylmäkuivattuja jauheita, jotka pitävät bakteerit aktiivisina. Mauttomat ja hajuttomat jauheet on helppo sekoittaa kylmiin välipaloihin. Annos päivässä riittää.
Koodilla ipana -10% alennus ilmoituksen tuotteista 2022 loppuun asti verkkokaupasta > gutguide.fi
Saatavilla hyvin varustetuista apteekeista sekä gutguide.fi verkkokaupasta.
Skannaa QR-koodi ja siirry GutGuide-verkkokauppaan gutguide.fi
Kysy halutessasi lisää mikrobiologeilta info@gutguide.fi
5
www.ipanaposti.fi
” Äideille on tärkeää tarjota monenlaista tukea jo ennen vauvan syntymää. Äiti ei saisi jäädä yksin, minkä vuoksi riittävällä sosiaalisella verkostolla on suuri merkitys
Myönteiset
odotukset lapsesta raskauden aikana vahvistavat äidin kiintymystä vauvaan Suomalaistutkimuksessa viisi prosenttia äideistä kuvasi ongelmia kiintymyssuhteessaan vauvaan. Tutkimustulokset korostavat äidin psyykkisen hyvinvoinnin ja aikuisten välisten vuorovaikutussuhteiden merkitystä jo ennen vauvan syntymää.
noin 3,5-kertaisesti. Jos äiti ei kuvannut ollenkaan tai hän kuvasi vain niukasti myönteisiä odotuksia syntymättömästä lapsesta, bonding- ongelmien riski kasvoi lähes kahdeksankertaiseksi, kertoo tutkimuksen vastuututkija, KT Erja Rusanen Helsingin yliopistosta.
Äidin kiintymys (bonding) tulevaan lapseen alkaa kehittyä jo raskauden aikana. Tuore tutkimus on selvittänyt, miten äidin ihmissuhteet, raskauden ajan odotukset syntymättömästä vauvasta sekä vauva-ajan psykososiaaliset tekijät vaikuttavat äiti–vauva-suhteeseen ja mitkä asiat vaikuttavat äidin kiintymyksen muodostumiseen.
Rusanen kertoo, että äiti–vauva-kiintymyssuhteen ongelmien määrä on Suomessa matala, kun vertaa kansainvälisistä tutkimuksista saatuihin lukuihin.
Tutkimus perustuu usean eri kotimaisen yliopiston ja sairaanhoitopiirin yhteistyössä keräämään Lapsen uni ja terveys -syntymäkohorttiin. Sen aineisto käsittää 1 673 äitiä, joista 1 398 osallistui tutkimukseen. Äidit vastasivat kyselyyn raskauden viimeisen kolmanneksen aikana ja vauvojen syntymän jälkeen.
Tutkijoiden mukaan tulokset korostavat sekä äidin psyykkisen hyvinvoinnin että äidin myönteisten vuorovaikutuskokemusten merkitystä, jotta äiti–vauva-suhde alkaa kehittyä suotuisasti.
Tutkimuksessa äideiltä kysyttiin muun muassa stressistä, masennusoireista, ahdistuneisuudesta, perheilmapiiristä ja aikuissuhteista. Ennen vauvan syntymää äideiltä kysyttiin, millaisia mielikuvia heillä on tulevasta vauvasta. Kun vauva oli kolme kuukautta, äidit vastasivat kysymyksiin, jotka koskivat äidin kiintymystä vauvaan.
Myönteisten odotusten puute nosti kiintymysvaikeuksien riskin 8-kertaiseksi Tutkimuksen tulosten mukaan äideillä on yleensä positiivisia odotuksia suhteestaan syntymättömään vauvaan. Tutkimuksessa tämä näkyi esimerkiksi siten, että äidit kuvasivat kyselyssä odottavansa vauvan tuovan suurta iloa. Ongelmia kiintymyksessä vauvaan kuvasi 5,1 prosenttia äideistä. – Äitien kiintymykseen liittyvien ongelmien riskiä lisäsivät äidin kokema stressi ja masennus. Stressi lisäsi riskiä lähes viisinkertaisesti, masennus 6
Äideille lisää tukea ennen vauvan syntymää?
Läheiset ja luottamukselliset suhteet puolisoon ja muihin aikuisiin tukevat äidin suhdetta lapseen. Sen sijaan toimivien aikuissuhteiden puute heikentää äiti–vauva-suhdetta. – Äideille on tärkeää tarjota monenlaista tukea jo ennen vauvan syntymää. Äiti ei saisi jäädä yksin, minkä vuoksi riittävällä sosiaalisella verkostolla on suuri merkitys. Jos äidillä on mielenterveyden häiriöitä, niiden hyvä hoito on tärkeää ja äidille tulisi tarjota vertaistuen ja mahdollisten psykoterapeuttisten interventioiden järjestämistä. Vauvaperheen ja työn yhteensovittamisessa on myös omat haasteensa, joissa perhettä voidaan tukea monin tavoin, Rusanen sanoo. Lähde: www.helsinki.fi/tiedotteet Tutkimus on osa laajempaa Lapsen uni ja terveys -projektia, joka on THL:n, PSHP:n, Helsingin, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen yhteinen hanke. Alkuperäinen artikkeli: Erja Rusanen, Elina Vierikko, Tiina Kojo, Anja Riitta Lahikainen, Pirjo Pölkki, E. Juulia Paavonen. Prenatal expectations and other psycho-social factors as risk factors of postnatal bonding disturbance. Infant Mental Health Journal, 2021. DOI: 10.1002/imhj.21941
www.ipanaposti.fi
t AVOINNA myös SUNNUNTAISIN MA-PE ... 8-21 LA .......... 8-19 SU ........ 10-19 Skanssin Apteekki on avoinna joka päiv myös sunnunt
vittaessa Kysy tar en lääkkeid JETUSTA UL K KOTIIN usalueella! lo a t Turun
vaikkapa ostost
www.skanssinapteekki.fi Puhelinnumerot. Keskus: 020 7928480, Lääkeneuvonta: 020 7928480, Lääkärit: 0207928480 - info@skanssinapteekki.fi 7
www.ipanaposti.fi
Äidin kokemus mieskaveritoiminnasta Seitsemänvuotias poikani on noin puolitoista vuotta saanut viettää aikaa oman mieskaverin kanssa. Olen saanut suunnitelmallisesti poikani itsellisesti, eli lapsella ei ole isää elämässään ollenkaan. Haaveena oli, että pojallani olisi luotettava aikuinen elämässään itseni lisäksi. Etsin tietoa vaihtoehdoista jo pojan ollessa vauvaikäinen ja löysin tietoa mieskaveritoiminnasta. Kun poikani oli 4 vuoden ikäinen olin yhteydessä mieskaveritoiminnan koordinaattoriin ja prosessi lähti käyntiin. Tein vapaamuotoisen hakemuksen ja tapasin koordinaattorin. Sen jälkeen jäimme odottamaan lapselleni sopivaa mieskaveria. Toivoimme mieskaverilta puistossa käyntejä, leikkiä ja pallottelua sekä muuta mukavaa yhteistä tekemistä. Tovin odottelun jälkeen koordinaattori oli yhteydessä ja tapasin mieskaverin. Keskustelumme jälkeen päätimme, että mieskaveri saa tutustua poikaani. Tämän jälkeen sovimme ensimmäinen tapaamisen, jossa olimme kaikki kolme yhdessä tutustumisen merkeissä. Tapaamisajankohdat sovittiin aina etukäteen ja pääsääntöisesti mieskaveri tuli meille kotiin leikkimään. Olin kotona paikalla ja läsnä, mutta pojat touhusivat keskenään omia juttujaan. Nyt kun kaveruus on vakiintunut ja pojalla on ikää enemmän, niin tapaamisen aikana otan itselleni hengähdyshetken ja aikaa itselleni.
Kaverukset rakentavat legoja keskenään, pelaavat pelejä, käyvät ulkona ja mieskaveri on opettanut pojalleni shakin pelaamista. Elämässämme on muitakin miehiä, mutta he ovat jonkun toisen isiä tai sukulaisia. Nyt lapsellani on ikioma kaveri, jonka kanssa tehdään omia juttuja. En edes aina tiedä mitä he tekevät yhdessä, mutta kun iloa ja naurua kuuluu, niin se riittää! Vaikka saan toiminnasta myös itselleni jotain, enemmän minulle merkitsee kokemus siitä, että lapsellani on jotain suurta ja merkityksellistä elämässään. Suosittelen kaikille yksinhuoltajille toimintaa lämpimästi ja olen kiitollinen ollessamme mukana. Minulle on erittäin tärkeää, että lapsellani on ympärillä muitakin luotettavia ihmisiä kuin pelkästään äiti. Tämän toiminnan kautta tämä tuntuu nyt toteutuvan. Toivon, että kaveruus kestää ja syventyy. Varsinkin tulevat teini-iän haasteet ja ajatukset olisi hyvä jakaa jonkun muunkin kuin äidin kanssa. Ehkä kaikkia asioita ei edes äidille haluta kertoa, joten mieskaveri voisi olla sellainen toinen aikuinen, joka on läsnä ja kuuntelee tarvittaessa nuoren ihmisen huolet, murheet, ilot ja onnistumiset. ”Äiti Tarja 2022”
Haluan kaverin lapselleni...
Mieskaveritoiminta
Mieskaveritoiminta on vapaaehtoistoimintaa, jossa aikuiset miehet ovat kavereina yksin lastaan kasvattavien äitien lapsille, joilla ei ole yhteyttä omaan isäänsä tai muihin miehiin tai yhteys on satunnaista. Mieskaverit ovat toiminnassa mukana omana itsenään ja he ovat käyneet mieskaverikurssin. Mieskaverit ovat tavallisia suomalaisia miehiä ja toimivat täysin kaverillisin perustein, he eivät ole ammatillisia tukihenkilöitä.
• Rekrytoidaan vapaaehtoisia miehiä kaveriksi lapselle, tytölle tai pojalle. Lapset ovat iältään 4—16 vuotiaita. • Kohderyhmänä yksin lastaan kasvattavien äitien lapset, joilla ei ole yhteyttä isäänsä tai muuta toista turvallista miespuolista aikuista elämässään.
Toiminnan tavoitteena on mahdollistaa lapselle turvallinen tapa tutustua aikuisen miehen arkeen ja elämään, lisätä lapsen kehitystä tukevia aikuiskontakteja sekä yksin lastaan kasvattavan äidin jaksamista perheen turvaverkostoa laajentamalla.
• Toiminnan tavoitteena on mahdollistaa lapselle turvallinen tapa tutustua aikuisen miehen arkeen ja elämään, sekä lisätä lapsen kehitystä tukevia aikuiskontakteja.
Yhden vanhemman perheet voivat hakea lapselleen mieskaveria, jos lapsella ei syystä tai toisesta ole kontaktia isään tai muihin miehiin. Lapset voivat olla iältään 4-16 vuotiaita, poikia ja tyttöjä. Myös sisaruksille voidaan hakea mieskaveria.
• Mieskaverit ovat tavallisia miehiä ja toimivat täysin kaverillisin perustein. He eivät ole ammatillisia tukihenkilöitä. • Miehet käyvät ensin n. 15h kurssin ja rikosrekisterit tarkistetaan.
Tule mukaan toimintaan: Vapaaehtoistyön koordinaattori 050 3214312 wabaritturku@gmail.com
• Mieskaverit® on Pienperhe- yhdistys ry:n kehittämä toiminta, jota järjestetään ympäri Suomen.
Monipalvelukeskus Tsemppi Vanha Hämeentie 29 20540 Turku
8
www.ipanaposti.fi
Vanhemmuus Isän ja vauvan varhainen vuorovaikutus Varhainen vuorovaikutus luo perustan lapsen kasvulle ja kehitykselle. Jaetusta vanhemmuudesta on monenlaista hyötyä. Vauva saa siitä sekä turvaa että tukea kehitykselleen. Äiti saa aikaa huolehtia itsestään, ja isä saa uuden tavan toteuttaa itseään. Myös parisuhde voi usein paremmin, kun lapsenhoito on molempien vanhempien vastuulla.
Varhainen vuorovaikutus on yhteys vanhempien ja vauvan välillä ja se syntyy jokapäiväisissä hoito- ja hoivatilanteissa.
• Aloita vauvaan tutustuminen jo menemällä mukaan neuvolakäynneille. Neuvolakäynneille ovat tervetulleita myös isät! • Hoida ja kylvetä vauvaa ja vaihda vauvan vaippoja. • Helli äitiä ja vauvaa, sillä he molemmat kaipaavat läheisyyttäsi. Pidä vauvaa sylissäsi, myös suorassa ihokontaktissa • Vauva tarvitsee virikkeitä -syli on paras virike. • Lapsi saa tukea ja turvaa kahdelta vanhemmalta. • Lapsen vuorovaikutustaidot vahvistuvat ja monipuolistuvat. • Vanhempien jaksaminen paranee molempien jakaessa vauvanhoidon. • Parisuhde vahvistuu, monipuolistuu ja syventyy. • Perhe on valmiimpi kohtaamaan tilanteen, jossa toinen vanhemmista on estynyt osallistumasta hoitoon Lähde: Ouka.fi
PIENIMMILLE VILLAFLEECEN PEHMEYTTÄ Lämpöä syksyyn: mikromuovittomat luomuvillafleecehaalari ja –asusteet perheen pienimmille
www.ruskovilla.fi Turussa Ruskovillaa myy KAISLA: Aninkaistenkatu 12 www.kaislamyymala.fi 9
Mielenterveys lapsuudessa Lapsuudessa rakennetaan myöhemmän elämän hyvinvoinnin perusta. Hyvinvointi rakentuu turvallisista ihmissuhteista ja kasvuympäristöstä: vanhempien huolenpidosta, kuulluksi tulemisesta ja tunnetarpeisiin vastaamisesta. Lapsen ja nuoren tasapainoinen hyvinvointi rakentuu turvallisista ihmissuhteista ja kasvuympäristöstä: vanhempien huolenpidosta, kuulluksi tulemisesta ja tunnetarpeisiin vastaamisesta.
Lapsella on oikeus omiin mielipiteisiinsä ja oikeus vaikuttaa asioihin, joihin ikänsä puolesta kykenee vaikuttamaan. Vanhempien on hyvä olla hereillä lasta uhkaavien vaarojen suhteen. Heidän kannattaa olla perilla esimerkiksi lasten päivittäisistä kuulumisista, sosiaalisen median käyttötavoista sekä pelien ja elokuvien ikärajoista. Tässäkin auttavat läheiset ja luottamukselliset välit. Niin kotona, päiväkodissa kuin koulussa voi harjoitella mielenterveystaitoja, joita lapselle ovat muun muassa tunnetaidot ja kaveritaidot.
Lapsuudessa rakennetaan myöhemmän elämän hyvinvoinnin perusta. Lasten ja nuorten mielenterveyttä vaalitaan ja vahvistetaan kaikilla tavoilla, jotka vaikuttavat suotuisasti heidän kehitykseensä.
Kouluikäisen lapsen ja nuoren mielenterveys on kykyä
Lapsen mielenterveydelle on tärkeää
• käydä koulua ja oppia, • tehdä osaa asioista itsenäisesti, osaa ohjatusti,
• riittävä jokapäiväinen hoiva ja huolenpito,
• iloita elämästä,
• saada elää ikätasoista elämää,
• opetella sietämään ikätasoisesti pettymyksiä ja vastoinkäymisiä,
• saada kokea elämänsä turvalliseksi ja tulla kuulluksi,
• viettää aikaa ja harrastaa kavereiden kanssa
• tuntea itsensä rakastetuksi ja hyväksytyksi,
• olla osa perheettä ja omaa lähipiiriä.
• uusien taitojen oppiminen,
Lähde: Mieli.fi
• leikki ja itsensä toteuttaminen, • kivat kaverisuhteet, • luottamus aikuiseen ja mahdollisuus kertoa murheistaan, • vaikeina hetkinä aikuisen erityinen huomio ja kuuntelu.
10
www.ipanaposti.fi
Hyvinvointi
Baby Blues? Raskausaikaan tai vauva-arkeen voi liittyä onnellisten tunteiden lisäksi myös jännitystä ja ristiriitaisia ajatuksia. Mieli voi syystä tai toisesta kuormittua liikaa, elämäntilanne voi olla haastava tai synnytyksen jälkeinen alakulo tai vauvan itkuisuus saa voimat hiipumaan.
Ota rohkeasti yhteyttä Baby Blues -ohjaajaan 050–575 8184 tai babyblues@tuentu.fi
Älä jää yksin tilanteeseen, ota yhteyttä maksuttomaan ennaltaehkäisevään Baby Blues-palveluun, joka on tarkoitettu raskaana oleville ja pikkulapsiperheille. Saat meiltä lyhytkestoista apua: • Raskauden herättämiin tunteisiin • Jaksamattomuuteen
BB-toiminta on maksutonta asiakkaalle!
” JO K A IN E N V A U VA JA VA N HEMPI A N S A IT S E E T U L L A KO H D A T U K S I”
• Synnytyksen jälkeiseen alakuloon • Vauvantahtisen arjen rytmittämiseen
www.tuentu.fi/baby-blues 11
Luolavuorentie 7b, 20810 Turku
www.ipanaposti.fi
OteShop verhoomo-ompelimo Raisiossa on veneilijän pelastus OteShop sijaitsee Raision keskustassa Tasalanaukiolla, Kela- rakennuksen 2.krs:ssa ja tarjoaa monipuolisia palveluita veneilijöille ja sisustajille sekä auttaa kotitalouksia IT- ongelmissa. OteShopissa on myös pieni myymälä, josta voi ostaa ekologisia pesuaineita, luonnonkosmetiikkaa, lastentarvikkeita ja leluja, uniikkeja sisustustuotteita ja OteShopin omavalmiste macramee- töitä.
OteShop on osa Sosiaalipalvelusäätiö Ote sr:ää. Säätiö on perustettu vuonna 1997 ja sen tarkoituksena on edistää ja tukea vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden kuntoutusta, kouluttautumista ja työllistymistä ja järjestää tätä tukevaa toimintaa.
Veneverhoilut ammattitaidolla OteS hop Myymäl ä j a verhoomoompel i mo T asal anauki o 1 2 2 1 2 0 0 Rai si o p. 0 44 70 0 5 30 6 w w w . oteshop. f i
12
”OteShop on tuotot käytetään kokonaisuudessaan säätiön toiminnan kehittämiseen ja tarkoituksen toteuttamiseen ”kertoo kehittämispäällikkö Sakari Tiitta ja jatkaa ”säätiö edistää vuositasolla satojen henkilöiden kuntoutusta, • kouluttautumista ja työllistymistä. ”OteShopin palvelut on tarkoitettu sekä yksityisasiakkaille että yrityksille. Tiitta kertoo vielä, että ”kauttamme on mahdollista tilata kotitalouksien huonekaluille kierrätyksen noutokuljetus tai yritysten esimerkiksi IT-tarvikkeiden ja -laitteiden kierrätyksen noutokuljetus. Autamme tarvittaessa yrityksiä myös kierrättämään vanhat huonekalut. ”Säätiön visiona on olla vahva hyvinvoinnin edistäjä ja Yhteiskunnallisena Yrityksenä ja Avainlippu-merkin haltijana haluamme ollatuottamassa yhteiskunnallista hyvää ja auttaa ihmisiä ja yrityksiä myös kierrätysasioissa” kertoo säätiön toimitusjohtaja Tanja Vanharanta. ”Verhoomopalvelut olemme perustaneet asiakkaiden toiveesta. Veneverhoilua kuten patjojen uudelleen verhoilua ja uusien patjojentekoa sekä kuomujen ompelua on erityisesti toivottu meiltä, yhteiskunnallisen hyvän tuottajalta, ja tällöin työntilaaja voi olla varma, että tulee tehneeksi hyvän teon edistäessään Suomessa työllistymistä ja suomalaista työtä” iloitsee Vanharanta. Lue lisää: www.oteshop.fi ja www.otesaatio.fi OteShop, Tasalanaukio 12, 21200 Raision myymälä, ompelimo ja IT- palvelu p. 044 700 5315 Verhoomopalvelut ja noutokuljetukset p. 044700 5306 Avoinna ma- pe klo 10-17 ja la klo 10-15 (kesälauantait suljettu)
Syödään
yhdessä
Retkiruoka Retkeile lasten kanssa lähiluonnossa tai upeassa saaristossamme. Tee samalla satokauden tuotteita tutuksi esim. marja- ja sieniretkillä. Ottakaa mukaan retkieväät ja syökää ulkona. Ota lapset mukaan eväiden tekoon, esim. vihannesten pilkkomiseen. Tämä kehittää omatoimisuutta ja auttaa hahmottamaan, mitä ruualle tapahtuu ennen syömistä. Pidempi retki on mukava suunnata paikalle, jossa on nuotiopaikka makkaran tai lettujen paistamista varten. Lettutaikinan voi kätevästi tehdä valmiiksi pulloon. Avotulen teko on kielletty muilla kuin niille merkityille paikoille.
tarpeeksi ruokaa, myös pieniä välipaloja. Lisäksi on hyvä varmistaa kotona ennen lähtöä, että retkiruoka maistuu. Retkiruokia kannattaa maistella etukäteen varsinkin silloin, jos ne ovat kovin erilaisia kuin kotona yleensä syötävät ruoat. Hedelmät, marjat, pähkinät, vihannekset, pikkusuolaiset ja makeat herkut, ovat aina varma valinta. Mitä pienempiä suupaloja, sen helpompi niitä on syödä luonnonhelmassa. Makeat ja sokeriset eväät saattavat tehdä lämpinä päivänä helposti huonon olon, joten kannattaa suosia suolaisia eväitä enemmin.
Jotta kiukku ei pääse yllättämään nälän takia, retkelle kannattaa pakata
Muistetaan kun luontoon menee, sieltä täytyy poistua niin, että sinne tuodut tavarat tuodaan repuissa pois. Roskaton retkeily on ilo kaikille luonnossa liikkuville.
Eväsleipä
Tikkupullat:
Toiset pitävät eväsleivän väliin vetistyneestä kurkusta ja kastuneesta juustosta. Eväsleivissä kannattaa kuitenkin suosia aineksia, joita kosteus ei haittaa tai jotka eivät kastele koko komeutta:
• • • • • • •
• Paprika pysyy kurkkua- tai tomaattisiivua napakampana • Siivutetut kasvikset voi ottaa mukaan erikseen rasiassa. • Suosi kovempia salaatin lehtiä, kuten jääsalaattia tai rucolaa, lehtisalaatin sijaa. • Meetvurstia ei kasvisten kosteus juuri haittaa. • Öljyisellä pestolla mehevöitettyyn leipään sopivat mehukkaat tomaattisiivutkin. • Kananmuna siivuina tai paistettuna ei juurikaan vetistä eväsleipää – mutta tekee leivästä ruokaisan.
7 dl vehnäjauhoja 100 g voita 1 dl sokeria 1 tl suolaa 1 tl kardemummaa 1 pussi kuivahiivaa n. 2,2 dl vettä
Nypi kotona voi jauhoihin, lisää muut aineet ja sekoittele keskenään. Lisää metsässä vesi vähän kerrassaan, ettei taikina vahingossa tule liian löysäksi. Helpointa on sekoitella taikina muovipussissa. Ota pieni pala taikinaa, pyörittele pötköksi. Kieputa pötkö tikun ympärille ja paista riittävän kaukana nuotiosta. Pulla voi helposti kärähtää pinnalta ja olla silti sisältä raakaa. Maltti on valttia!
13
Lapsen oikeuksien sopimuksessa
turvataan lapsen oikeus osallistua kulttuuri- ja taide-elämään Lasten kannalta erityisen tärkeä ihmisoikeussopimus on YK:n lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus (myöhemmin lapsen oikeuksien sopimus). Kulttuuriset oikeudet sisältyvät lapsen oikeuksien sopimuksen useaan kohtaan. Jo sopimuksen johdantotekstissä tuodaan esille kulttuurin merkitys lapsen suojelussa ja tasapainoisessa kehityksessä. Sopimuksen 31 artiklassa valtion edellytetään turvaavan lapsen oikeuden lepoon ja vapaa-aikaan, leikkiin ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin. Saman artiklan mukaan valtion tulee kunnioittaa ja edistää lapsen oikeutta osallistua kaikkeen kulttuuri- ja taide-elämään ja kannustaa sopivien ja yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamista kulttuuri-, taide-, virkistys- ja vapaa-ajantoimintoihin. Lapsen oikeuksien sopimus korostaa lasta oikeuksien haltijana ja aktiivisena toimijana. Erityisen vahvasti lasten aktiivinen toimijuus toteutuu juuri kulttuuristen oikeuksien kautta. YK:n lapsen oikeuksien komitea on antanut laajan yleiskommentin (nro 17) lapsen oikeuksien sopimuksen 31 artiklassa turvatuista oikeuksista. Yleiskommentissa avataan näiden oikeuksien sisältöä ja merkitystä. Komitea painottaa, että lepo, vapaa-aika, leikki, virkistystoiminta sekä kulttuurielämä ja taiteet liittyvät toisiinsa. Lapsi rakentaa maailmaansa näiden oikeuksien toteutumisen kautta ja niiden toteutumisella on keskeinen merkitys lapsuudelle ja lapsen kehi-
14
tykselle. Niissä painottuvat luovuus, mielikuvitus, aktiivinen tekeminen sekä sosiaalisten suhteiden rakentuminen. 31 artiklan oikeudet liittyvät myös muihin lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattuihin oikeuksiin, kuten syrjimättömyyteen, lapsen edun ensisijaisuuteen, lapsen oikeuteen kehittymiseen ja oikeuteen tulla kuulluksi. Lapsen oikeuksien sopimuksen 17 artiklassa valtion edellytetään edistävän lastenkirjojen tuottamista ja levittämistä. Sopimuksen 30 artiklassa turvataan vähemmistöryhmiin tai alkuperäiskansoihin kuuluvien lasten oikeus nauttia yhdessä ryhmän muiden jäsenten kanssa omasta kulttuuristaan.
www.ipanaposti.fi
Kulttuuria Piikkiön Tammipartio ry - jo 27 kesää lastenteatteria Piikkiön Sipilänmäellä!
Tuhkimo Elokuussa Sipilänmäelle kohoaa kaupunki linnoineen, prinsseineen, bonusäiteineen ja ärsyttävine sisarpuolineen. Ja mukana on tietysti ihastuttava ja herttainen Tuhkimo pikku hiiriystävineen. Perinteinen Tuhkimo-satu saa uutta virtaa tverkkaavista ja flamingoja rakastavista hiiristä, menevistä biiseistä ja syvästä ystävyydestä. Luvassa taattua tammiopartiolaista huumoria ja kutkuttavia käänteitä kaiken ikäisille. Näytelmän käsikirjoituksen on tehnyt tammipartion Mari Sipilä. Tuhkimon tarina on tuttu, mutta Mari Sipilän käsissä se on saanut värikkäitä vivahteita ja karaktääriä hahmoihin. Tuhkimon elämä on siivousta
ja talouden hoitoa mutta bonusäiti ja -sisaret eivät ole enää yhtä ilkeitä ja kylmiä kuin alkuperäisversiossa. Näytelmä huipentuu tietysti kuninkaallisiin tanssiaisiin mutta minkälaisessa asussa ja kulkuvälineellä Tuhkimo sinne päätyy ja osaako hyvä haltijakummi vielä taikarimssut? Näytelmän ohjauksesta vastaa Riitta Lindroos. Näyttelemisestä, lavastuksesta, puvustuksesta, tekniikasta, kahvilasta ja kaikesta muusta produktioon liittyvästä parkkipaikka-opastuksesta lähtien vastaavat Tammipartion nuoret tai ikinuoret tekijät. Näytelmä vaihtuu joka kesä, mutta meno ja meininki on samaa taattua laatua; haluamme saada sekä lapset että vähän varttuneemmatkin katsojat hyvälle mielelle. Kaikki teatterin tuotot ohjataan suoraan piikkiöläiseen partiotyöhön.
MUSKARIIN? PERHEMUSKARIT 3KK–3-VUOTIAILLE JA MUSKARIT 3–6-VUOTIAILLE
Turun konservatorio tarjoaa musiikin varhaiskasvatusta kahdessa toimipisteessä, viitenä päivänä viikossa, lähes 60:ssä musiikkileikkikouluryhmässä. Toimintaan voi ilmoittautua mukaan milloin tahansa, mutta syksyn ryhmiin ehtii alusta alkaen mukaan jos toimii 21.8.2022 mennessä: www.turunkonservatorio.fi/hae Musiikkileikkikoulun voi aloittaa jo n. 3 kuukauden iässä ja jatkaa kouluikään saakka. Viime vuosina perinteisen 3–6-vuotiaille lapsille suunnatun musiikkileikkikoulun rinnalle onkin noussut tärkeäksi toimintamuodoksi 0–3-vuotiaiden muskarit, joissa lapset käyvät yhdessä vanhempiensa, hoitajiensa tai isovanhempiensa kanssa. Musiikkileikkikoulu voi hyvin olla koko perheen yhteinen harrastus ja toivomme, että muskarilaulut soivat myös kotona, jokapäiväisten puuhien lomassa.
15
Varhaisiän musiikkikasvatuksen tehtävänä on johdatella lapsi elämän mittaiselle matkalle musiikin pariin tarjoten musiikillisia elämyksiä, valmiuksia ja taitoja. Tavoitteena on luoda pohjaa jatkuvan musiikkiharrastuksen syntymiselle, ei vain lapselle vaan koko perhelle, ja tukea lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehittymistä, luovuutta ja itseilmaisua musiikin avulla.
Lasten harrastustoiminta Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen. Koululla ja urheiluseuroilla yhdessä on avainrooli siinä, että tämä harrastamisen mahdollisuus voidaan taata kaikille. Matalan kynnyksen harrastustoiminta koulujen iltapäivissä antaa uusia mahdollisuuksia, innostaa mukaan ja kokeilemaan uutta. Harrastuskerhot koululla koulupäivän yhteydessä mahdollistavat yhdenvertaisen harrastamisen, lisäävät lapsille ja nuorille aikaa perheen ja kavereiden kanssa ja vähentävät yksinäisyyttä. Lapset, vanhemmat, opettajat ja yhdistystoimijat ovat ottaneet harrastamisen koululla hyvin vastaan.
Lasten ja nuorten harrastamisen tilanne Kysymykseen ”onko sinulla jokin harrastus” vastaa myöntävästi 90% koululaisista. Säännöllisessä harrastustoiminnassa on mukana merkittävästi pienempi määrä oppilaista. Laajinta harrastaminen on urheiluseuroissa: yli puolet lapsista ja nuorista harrastaa liikuntaa ja urheilua seuroissa.
16
www.ipanaposti.fi
Liikutaan
yhdessä
Koulujen kerhotoimintaan osallistuu alle kolmasosa oppilaista. Aktiivisuus koulun kerhoissa vähenee luokkatason noustessa: 31% viidesluokkalaisista, 20% seitsemäsluokkalaisista ja 15% yhdeksäsluokkalaisista osallistuu kerhotoiminaan. Koululaiskyselyn mukaan kysyntää olisi ennen kaikkea koulussa tapahtuvalle matalan kynnyksen harrastustoiminnalle.
Harrastustunnilta liikunnan harrastajaksi Seuratoiminnassa liikunnalliseen harrastustarjontaan on jo vahva kulttuuri. Yhdenvertaisuus, monipuolisuus, monilajisuus, leikillisyys ja terveellisiin elintapoihin ohjaaminen ovat yhteisöllisen seuraharrastamisen ydintä, jotka vastaavat hyvin matalan kynnyksen harrastamisen haasteisiin. Tutussa kouluympäristössä, omien kiinnostuksen kohteiden parissa ja kavereiden kanssa jaettu aika madaltaa helposti aremmankin lapsen ja nuoren kokeilemisen kynnystä. Mahdollisuus jatkaa tykättyä tekemistä vaikkapa urheiluseurassa vapaa-ajalla on seuraava askel kohti liikunnallista elämäntapaa. Parhaimmillaan koulupäivän yhteydessä toteutettu harrastustunti voi olla koulupäivän, jopa koko kouluajan paras tunti.
Lasten urheilu Jokaisen lapsen riittävä liikkuminen on arvokas asia. Lapsi innostuu urheilusta ja hänelle syntyy edellytykset kasvaa hyväksi urheilijaksi. Urheileva lapsi oppii monipuoliset liikuntataidot, hänelle kehittyy hyvä fyysinen harjoitettavuus ja hän omaksuu urheilullisen elämäntavan. Urheileva lapsi liikkuu ja urheilee vähintään 20 tuntia viikossa. Valtaosa lapsen kokonaisliikuntamäärästä koostuu monipuolisesta omaehtoisesta liikkumisesta ja urheilusta. Ohjattu harjoittelu ja kilpaileminen on laadukasta ja tukee lapsen urheilijaksi kasvua. Lapsella on niin halutessaan mahdollisuus harrastaa monia eri lajeja. Lapsen urheilijaksi kasvua tuetaan hyvällä seurojen, koulujen, kotien ja eri lajien välisellä yhteistyöllä. Urheileva lapsi on toiminnan keskiössä ja lapsen lähipiiri mahdollistaa urheilijaksi kasvun. Mallissa päähuomio kohdistuu seuran, kodin ja koulun sekä eri seurojen ja eri lajien väliseen yhteistyöhön. Lasten urheiluun ja liikuntaan sopivat olosuhteet ja välineet sekä niiden saatavuus mahdollistavat tavoitteiden toteutumisen. lähde www.olympiakomitea.fi
Liikunnan iloa ja elämyksiä Lahjan Tyttöjen tunneilta. Tarjolla monipuolisia harrastustunteja kaikenikäisille! -
GoBabyGo vauvojen jumppa GoKidsGo perheliikunta Naperopalloilu 2-5v Tempputenavat 2-5v KidSport -temppuklubi 4-8v NinjaKids 4-8v Satubaletti 3-5v Tanssi&Akro 4-8v Disney -dance 3-6v Vauvasirkus 4-18kk Naperosirkus 1,5-3v
-
Perhesirkus 4kk-5v Vauvauinti 3-24kk Perheuinti 3kk-5v Vesipeuhu 2-5v Perheuimakoulu 3-6v Uidaan yhdessä 4-9v TurtleSwim 3-6v Alkeisuimakoulu A Alkeisuimakoulu B Jatkouimakoulu Tekniikkauimakoulu
Tutustu tuntivalikoimaamme www.lahjantytot.fi HARRASTA - INNOSTU - NAUTI! 17
Perhekeskusfoorumissa
ideoita, yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa yli hyvinvointialuerajojen Sami Luodon silmissä palaa tuli, joka ei hetkessä sammu. Takana on onnistunut foorumi, jossa jaettiin ja saatiin tietoa hyvistä käytännöistä perhekeskusten kehittämisestä, niiden johtamisesta, koordinoinnista ja yhteisistä rakenteista. Elämänmakuinen kehittämistyö on Luodolle selvästi sydämenasia. – Olen suoraan sanoen jo kyllästynyt hokemaan Varsinais-Suomen takamatkasta ja tästä sisuuntuneena ajattelin, että otetaan sitten muualla kehi-
tettyä hyötykäyttöön, naurahtaa perhekeskustoimintaa ja toimintamallia Varsinais-Suomen tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeessa jatkokehittävä projektipäällikkö Sami Luoto. Vakavoituen Luoto sanoo uskovansa yli hyvinvointialuerajojen toimivan tiiviin yhteistyön lisäävän parhaiten kaikkien ymmärrystä perheiden moninaisista tarpeista. – Meillä on sama halu rakentaa perhekeskuksista mahdollisimman hyvin perheitä palvelevia, joten miksemme ideoisi ja tekisi sitä yhdessä.
RYHDY TUKIPERHEEKSI Tukiperhetoiminnan tavoitteena on saada lasten ja nuorten elämään lisää turvallisia aikuisia. Tukiperheen ansiosta vanhempi saa välillä hengähtää, ja koko perhe voi paremmin. Tukiperheeksi voivat ryhtyä aivan tavalliset ihmiset ja perheet, joilla on vakaa elämäntilanne ja aikaa lapselle. Pelastakaa Lasten aluetoimistot eri puolella Suomea järjestävät tukiperhetoimintaa harkitseville maksuttomia ryhmävalmennuksia ympäri vuoden. Lue lisää tukiperhetoiminnasta:
pelastakaalapset.fi/tukiperheeksi 18
www.ipanaposti.fi
Tulevaisuuden sote-keskus
Varsinais-Suomessa jo paljon hyvää, nyt yhdenmukaistaminen ja tasalaatuisuus fokuksessa
Tämä on se myötätuuli, johon meidän tulee puhaltaa, Luoto miettii.
Perhekeskuskehittämisen lisäksi Sami rytmittää myös Hurjan pojan kodin kantrilauluja.
Eksoten Tiina Vormistokin puhui foorumissa vahvasti verkosto- ja systeemisestä työstä, ja Luoto kertoo palaavansa Vormiston materiaaleihin vielä useampaan otteeseen.
Sami Luoto pitää verkostomaista perhekeskusta keskeisimpänä perhekeskuksen muotona. Jotta ihmiset osaavat toimia verkostomaisesti, on heitä koulutettava asiassa ja tarjottava työkaluja ja rakenteita verkostotyöhön.
– Aloin jo kehitellä ajatusta, miten saisimme siirrettyä Tiinan kehittämän kaksituntisen verkostotyön ABC -koulutuksen verkkokoulutuksena tai videokoulutuksena kattavasti myös tänne Varsinais-Suomeen.
Luoto kertoo, että perhekeskustoiminta ja sen kehittyminen näkyy alueellamme jo nyt.
Luoto kokee, että päivän kaikki puheenvuorot olivat niin hyviä ja hedelmälliseen yhteistyöhön ajavia, että on vaikea irrottaa mistään puheenvuorosta yksittäisiä helmiä.
– Meillä on paljon hyvää ja toimivaa alueemme monissa perhekeskuksissa. Seuraavaksi hyviä toimintamalleja ja käytäntöjä pitää vain yhdenmukaistaa kohti hyvinvointialueen yhteistä näkemystä. Samoin esimerkiksi juuri johtamisen ja koordinoinnin rakenteista pitää sopia. – Erityisen ylpeä olen alueemme kohtaamispaikoista! Mutta uskallan silti väittää, että suurin savotta on edelleen kulttuurimuutoksessa kohti laadukasta ja dialogista yhteistä verkostotyötä. Sen pitäisi olla ihan kaikkien osaamista, toteaa Luoto.
THL:n valtakunnalliset kriteerit ja ohjeistukset kehittämisen lähtökohtana
Kymsotelta hyvinvointikertomus jäi vahvasti kaikkien mieleen ja EteläPohjanmaan Perhekeskuksen Canvas-huoneentaulu tulee paitsi Luodon, myös muiden kuulijoiden käyttöön.
Luvassa paljon tapahtumia, foorumeita ja pilotteja Varsinais-Suomessa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen puitteissa – sekä yli hyvinvointialuerajojen – perhekeskuskehittämisessä on luvassa paljon yhteisiä foorumeita ja pilotteja. Seuraavaksi 7. kesäkuuta on foorumi nimellä Sopimusrakenteella ryhtiä perhekeskustoimintaan.
Sami Luoto näkee THL:n valtakunnalliset kriteerit ja ohjeistukset perhekeskustoiminnasta erinomaisina ja kokee, että kaikkien tulisi pitää niitä kehittämisen lähtökohtana. Foorumissa THL:n Päivi Varonen ja Elina Vesterinen nostivat esiin yhteisen ymmärryksen jakamisen – myötätuuleen puhalletaan sillä vain lisää myötätuulta, Varonen kuvasi.
– Käynnistymässä on monia hienoja pilotteja – itse toivon kovasti, että saisimme käyntiin pilotin perhekeskusten yhteisestä asiakasohjauksesta. Sillä voisimme jopa mullistaa asioita. Syksyssä oma katseeni on jo suunnattu takomoon, jossa valittujen kuntien kanssa tulemme muovaamaan yhteisen näkemyksen Varsinais-Suomen perhekeskusmallista.
– Koen itsekin, että tällä hankekaudella yhteistyö on todella aktiivista ja innostavaa. Valtakunnalliseen verkostoon on saatu koottua hieno joukko toimijoita, joita THL:n poppoo hyvin luotsaa.
Lisäksi työpajoja on tulossa muun muassa lapsiperheiden kotipalveluun ja opiskeluhuoltoon liittyen.
Varsinais-Suomessa haaste on kuntien suuri lukumäärä ja historiaa leimannut tietty kankeus tehdä asioita yhdessä.
Sami Luoto painottaa, että perhekeskus on jokaisen sisote-palveluiden (sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen) työntekijän yhteinen asia hallinnollisista raameista huolimatta.
– Hyvinvointialueelle luotavat uudet rakenteet ohjaavat eri tavalla rakentamaan yhteistyötä. Minun näkemykseni mukaan Varsinais-Suomessakin jaetaan nyt ajatus, että vihdoin on mahdollisuus tehdä asioita toisin.
– Meidän jokaisen tehtävä on lisätä ”perhe Virtasen” pärjäämistä tässä elämässä ja arjen kiemuroissa. Ennen kaikkea keskiössä täytyy olla perhe itse. lähde://vshyvinvointialue.fi /: Heidi Pyhälahti 19
Raision perhekeskus – tarjoaa ja kehittää lapsiperheiden varhaisen tuen palveluja Raision kaupungin perhe- ja sosiaalipalveluissa on meneillään hyvä tekemisen meininki ja innostuneisuus. Lapsiperheiden palveluja ideoidaan ja kehitetään yhdessä eri toimijoiden kanssa perhekeskusmallin mukaisesti. Näin perheiden kuulluksi ja kohdatuksi tuleminen sekä avun oikea-aikaisuus ja sujuvuus paranevat.
perheen kotona ja sisältää ohjausta ja neuvontaa sekä käytännön vinkkejä perheen haasteisiin. Perheohjaus on maksutonta eikä edellytä mitään asiakkuutta ja sitä toteuttaa perhe- ja sosiaalipalveluiden perhetyön tiimi. Perheohjausta voi saada soittamalla perheneuvolan numeroon tai painamalla Pyydä apua! -nappia.” Moni perhe voi hyötyä lyhytaikaisesta ja nopeasta avusta.”, toteaa palveluohjaaja Minna Lehtinen perhe- ja sosiaalipalveluista.
Unineuvola
Perheneuvolan uudet digipalvelut Raision perheneuvolassa on otettu askel digipalveluihin. Huhtikuun alusta alkaen perheneuvolan puhelut ohjautuvat takaisinsoittojärjestelmään ja asiakkaalle soitetaan takaisin mahdollisimman pian arkisin klo 8-16 välillä. Puhelimeen voi soittaa ympäri vuorokauden. Toukokuun lopussa avautui perheneuvolan chat, joka on tällä hetkellä auki torstaisin klo 10-12. Chatissa voi käydä nimettömänä keskustelua perheneuvolan työntekijän kanssa esim. lapsen kasvuun ja kehitykseen, vanhemmuuteen, parisuhteeseen, erotilanteisiin tai uusperhekuvioihin liittyvissä asioissa yleisellä tasolla. Voi kysyä neuvoja, ohjausta tai palveluja. Chatissa ei voi varata tai perua aikoja eikä keskustella yksityiskohtaisista henkilökohtaisista asioista. ”Sekä takaisinsoittojärjestelmä että chat ovat tätä päivää ja niiden myötä yhteydenotto perheneuvolaan helpottuu”, kommentoi perhekeskuksen johtaja Hannele Elo-Kuru.
Vauva- ja pikkulapsiperheissä voi lapsella olla välillä univaikeuksia, joka vaikuttaa koko perheen jaksamiseen. Lasten neuvoloissa lasten univaikeudet tulevat usein esille. Turun Ensi-ja turvakoti ry:n Baby Blues -hanke lähti yhdessä kaupungin lastenneuvoloiden kanssa auttamaan perheitä uniasioissa. ”Unineuvola tuli isoon tarpeeseen ja on nopeasti otettu käyttöön”, kertoo terveydenhoitaja Maria Sorje neuvolan perhetyöstä.
Perheneuvolan puhelin 040 559 2483, chat avoinna torstaisin klo 10-12. (perheneuvola suljettu 4.-31.7.)
Unineuvolasta saa apua, kun lapsi valvottaa, perheen unirytmi on sekaisin, yöt ovat katkonaisia ja väsyttää eikä arkea tahdo jaksaa. Baby Blues -työntekijä löytää yhdessä perheen kanssa keinoja ja voimavaroja uuden rytmin toteuttamiseen ja perheen jaksamiseen. Keskustan neuvolassa tapahtuvan unineuvolatapaamisen jälkeen Baby Blues -työntekijä on vielä yhteydessä perheeseen ja kartoittaa, onko uniohjauksesta ollut apua. Ajan unineuvolaan voi varata oman neuvolan terveydenhoitajan kautta kaikista Raision ja Ruskon neuvoloista. ”Vanhemmat ovat kokeneet unineuvolan hyväksi, että he saavat jakaa omia ajatuksia toisen kanssa heidän tilanteestaan”, kertoo Marjaana Ojaniemi Baby Blues -hankkeesta.
Perheohjaus
Lisätietoja:
Tämän kevään aikana on käynnistynyt uusi palvelu perheohjaus. Sen kautta saa nopeaa ja lyhytaikaista tukea vanhemmuuteen ja lapsen tai nuoren kasvatukseen liittyvissä asioissa. Perheohjaus on 1-5 tapaamista
Palveluohjaaja Minna Lehtinen
20
p. 044 797 2394 minna.lehtinen@raisio.fi
www.ipanaposti.fi
Kaupunkien kuulumiset
Turussa on tarjolla paljon avointa varhaiskasvatusta Turun kaupungin palveluista löydät kerhoja, perhekerhoja, avoimia päiväkoteja ja leikkipuistotoimintaa. Leikkikerho voi olla ulkoleikkikerho, tai perinteisempi leikkikerho. Ulkoleikkikerhon toiminta tapahtuu pääasiassa ulkona, lähimetsässä, urheilukentällä, tai puistoissa. Perinteinen leikkikerho on pääosin sisällä tapahtuvaa toimintaa, jolloin kerholla on omat, tarkoitukseen suunnitellut tilat. Kerhoissa työskentelee varhaiskasvatuksen opettaja ja lastenhoitaja, tai muu ammattilainen, riippuen kerhon luonteesta. Puistotoiminta on vanhaa tuttua leikkitoimintaa. Puistot on tarkoitettu noin 1,5–5-vuotiaille lapsille. Lapsia ohjaa yleensä kaksi varhaiskasvatuksen ammattilaista.
siihen mahtuu myös keskustelua, vertaistukea, vinkkejä ja neuvoja lapsiperheen arkeen. Perhekerhoissa ja avoimissa päiväkodeissa työskentelee varhaiskasvatuksen opettaja ja lastenhoitaja, tai muu alan ammattilainen. Jos lapsellasi ei ole tarvetta kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, niin tutustu avoimeen toimintaa sivuillamme; turku.fi/paivahoito-ja-koulutus/ varhaiskasvatus/kerhot-leikkipuistotoiminta-ja-avoimet-paivakodit. Voit kysyä avoimesta toiminnasta varhaiskasvatuksen palveluohjauksesta p. 022625610 arkisin kello 9–15 (keskiviikkoisin 9–12).
Perhekerhot ja avoimet päiväkodit ovat paikkoja jonne huoltaja, tai muu aikuinen voi tulla yhdessä lapsen kanssa. Toiminta on ohjattua, mutta
21
www.ipanaposti.fi
Mikä
Moodi?
Tutustu Varsinais-Suomen MLL:n uuteen palvelukoontiin Moodiin verkossa! MLL Varsinais-Suomen Moodin kautta perheet löytävät eri elämäntilanteisiinsa sopivaa toimintaa omalla paikkakunnallaan, mutta myös MLL:n järjestämän hybridi- ja verkkotoiminnan kautta maakunnan. Moodin avulla löydät juuri sinun elämäntilanteeseesi sopivaa toimintaa, tukea ja materiaaleja. Halusit sitten mukavaa tekemistä yhdessä lapsen kanssa, vertaisryhmästä tukea, kahdenkeskistä keskusteluapua tai vaikka auttaa muita vapaaehtoisena, MLL tarjoaa varmasti jotain sinulle sopivaa!
Moodi löytyy verkosta: BIT.LY/MLLMOODI
22
Luonnossa
Lasten kanssa merelle Veneily on aina hauska ja elämyksellinen seikkailu, mutta monesti kuulee sanottavan, että veneily jää vähemmälle kun perheeseen syntyy lapsia. Toki, lapset tuovat omat mutkat matkaansa, mutta niinkuin kaikkien hyvien asioiden kanssa mitä enemmän sille annat niin sitä enemmän saat takaisin. Yleisesti tunnettu asia on, että perheet jotka viettävät aikaa yhdessä ja tekevät yhteisiä asioita säilyttävät parhaiten suhteet toisiinsa myös lasten kasvettua aikuisiksi. Mitäpä jos perheen yhteinen tekeminen olisikin veneily?
Pelastusliivit myös aikuisilla Lasten kanssa on kiinnittävät turvallisuuteen runsaasti huomiota. Kaikilla on pelastusliivit päällään veneessä – myös aikuisilla. Vedenvaraan joutuminen etenkin Suomen kylmissä vesissä voi olla sokki myös aikuiselle, sillä veneestä putoaminen on aina yllättävä tilanne. Hyvät liivit nostavat veden varaan joutuneen lapsen vedessä pintaan ja kääntävät nopeasti kasvot ylöspäin, jolloin kasvot eivät jää kohti vettä.
vauvasta lähtien. Kun lapset oppivat aikaisin uimaan he tietävät, että vesi on elementti, jota ei tarvitse pelätä.
Valjaat turvallisuusvälineenä Rantautuminen varsinkin vaativassa säässä vaatii aikuiselta keskittymistä. Silloin aikuisten annetaan tehdä vaadittava työ rauhassa. Pienet lapset kannattaa rantautuessa laittaa valjailla veneessä kiinni, jotta aikuiset voivat keskittyä turvalliseen rantautumiseen. Näin estetään aikuisten häiriintyminen tai lapsen kyydistä putoaminen kriittisellä hetkellä. Aikuisetkin käytävät tarvittaessa valjaita, erityisesti yöllä kannella yksin ollessa. Saatavilla on myös laitteita, jotka hälyttävät, jos ihminen tippuu veneestä. Silloin veneen navigaattorista näkee veneestä pudonneen sijainnin.
Rohkeasti vesille
Lasten kanssa on säännöistä oltava tarkkoja. Veneessä on vain yksi päällikkö. Liivejä pidetään myös laiturilla. Lapsi saattaa pelästyä yllättävää putoamista niin, ettei ymmärrä huutaa apua.
Hyvällä kelillä aurinko porottaa ja siltä pitää suojautua. Lapset puetaan pitkähihaisiin vaatteisiin, jotta iho ei pala. Myös kunnollisia aurinkolaseja ja hattua tarvitaan kaiken ikäisillä.
Veteen totuttaminen heti vauvasta
Säätietoja on tarkkailtava ja reissut suhteutettava lasten ikään ja perheen veneilykokemukseen. Kovan kelin matkat on syytä jättää pienten lasten kanssa väliin, jotta veneily on jatkossakin mielekästä, ja tuntuu lapsista turvalliselta.
Yöllä liikkuessa liivit pidetään päällä myös sisällä nukkuessa. Yöllä veneen ollessa satamassa tai ankkurissa liivit otetaan pois, mutta silloin veneen ulosmenoluukku on suljettu. Se on tärkeää erityisesti taaperoiden kanssa. Uimataito on tärkeä turvallisuustekijä ja se tuo mielenrauhaa myös aikuiselle, kun tietää, että lapsi osaa uida. Lapset kannattaa totuttaa veteen jo
Veneessä on koti, maissa käydään retkillä, kaupassa ja saunomassa. Saaristomeri on täynnä lapsiystävällisiä vierasvenesatamia ja upeita luonnonsatamia. 23