Ipanaposti, Helsinki 2019

Helsinki / 2019

Kotiin luettavaksi!

0€

LAADUKASTA LUETTAVAA LAPSIPERHEILLE.

Influenssan ennaltaehkäisy alkaa jo odotusaikana

s. 4- 5

Lapsuus ja oma parisuhde

s. 12-13

Hei äiti, hei isä – miten sinä voit?

s. 23

Helsingin kaupungin kuulumisia

s. 24- 25

www.ipanaposti.fi

Julkaisija: Ipanaposti Perennakatu 22 E 16, Turku p.0400-932 994. www.ipanaposti.fi Ilmestyminen: Kaksi kertaa vuodessa Turun talousalue.

Kaksi kertaa vuodessa Helsinki.

Tekniset tiedot: Painopinta-ala Palstat 6 Ilmoituskoot: 1/1 sivu 1/2 sivu 1/2 sivu 1/4 sivu 1/6 sivu

210x297, Tabloid 210mm x 297mm 210mm x 145mm 102mm x 297mm 95mm x 137mm 62mm x 137mm

Mikäli ilmoitusvaraus peruuntuu pidätämme oikeuden periä asiakkaalta 60% ilmoituksen verottomasta hinnasta.

Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheuttuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei julkaista tuotannollisista tai vastaavista syistä johtuen. Lehti ei vastaa epäselvistä käsikirjoituksista tai puhelimessa sattuneista väärinkäsityksistä johtuneista painovirheistä, eikä anna hyvitystä vähäisistä painovirheistä, joka ei vaikeuta ilmoituksen käsittämistä, eikä vähennä sen mainosarvoa.

Lehden vastuu ilmoituksen virheistä rajoittuu korkeintaan ilmoituksen hintaan. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta.

Mennään yhdessä

SATOJEN SATUJEN AAMU Perjantaisin 14.6.2019 11:00 – 2.8.2019 11:00 – 11:20 Leikkipuisto Linja, Toinen linja 6, Helsinki Satuhetki leikkipuisto piha-alueella - tule kuuntelemaan ja eläytymään satojen satujen maailmaan!

VILJELYPUUHIA KAIKILLE ANNANTALON YHTEISÖPUUTARHASSA. Annantalon pihalle nousee Helsingin hauskin yhteisöpuutarha.

Yhteisöpuutarha koostuu pääasiallisesti laatikkopuutarhasta, pienestä avomaasta ja villistä kukkaniitystä. Yhteisöpuutarha on kaikille avoin paikka oppia viljelytaitoja, kasvattaa aitoa lähi- ja luomuruokaa sekä viihtyä inspiroivassa ympäristössä.

Viljelytalkoot jatkuvat keskiviikkoisin koko kesän ja alkusyksyn läpi 20.9.2019 asti. Yhteisöpuutarha on aidosti koko Helsingin oma puutarha, jonka hoidosta ja antimista voi kuka tahansa nauttia. Ohjaajana toimii viljelijä ja puutarhapedagogi Janne Länsipuro

2

LASTEN FESTARIT 2019 Lauantaina 3.8.2019 10:00 – 16:00 Hesperian puisto.

Koko perheen ilmaistapahtuma.

Luvassa on huikea päivä täynnä erilaista tekemistä, näkemistä ja kokemista koko perheelle.

Lasten Festareiden teemana on tänä vuonna lastenkulttuurikarnevaali.

Lasten Festareilla nähdään hauskoja ja osallistavia musiikkiesityksiä, joiden lisäksi lukuisien kumppaniemme osastoilla pääsee hauskoja juttuja koko perheen voimin.

Rokotetutkimus pikkuvauvoille

Jokainen vanhempi huolehtii lapsestaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Rokotteet ovat lapselle tärkeitä.

Ne suojaavat häntä vakavilta taudeilta.

Osallistumalla rokotetutkimukseen voit laajentaa vauvasi rokotesuojaa. www.rokotetutkimus.fi

Laajenna lapsesi rokotesuojaa!

Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä 3

www.ipanaposti.fi

” Tällä hetkellä rokotteet pelastavat miljoonien lasten hengen vuosittain.

Vaikka rokotteiden vaikutus kansanterveydellisesti on merkittävä, olennaisinta on niiden tarjoama tautisuoja omalle lapselle.”

Kattavampaa rokotesuojaa

R

lapsille

okotteiden kehittäminen alkoi 1700-luvun loppupuolella, kun lehmänrokkotartunnan havaittiin suojaavan karjanhoitajia isorokkotartunnalta. Sittemmin isorokko julistettiinkin rokotusten avulla hävinneeksi maailmasta ja isorokkorokotteen jälkeen on saatu käyttöön monia muita tarpeellisia rokotteita.

Tällä hetkellä rokotteet pelastavat miljoonien lasten hengen vuosittain.

Vaikka rokotteiden vaikutus kansanterveydellisesti on merkittävä, olennaisinta on niiden tarjoama tautisuoja omalle lapselle.

Suomen kansallisessa rokotusohjelmassa on tällä hetkellä useita todella tärkeitä rokotteita kuten esimerkiksi kolmosrokote tuhkarokkoa, vihurirokkoa ja sikotautia vastaan sekä viitosrokote, joka sisältää suojan mm. pikkuvauvoille hengenvaarallista hinkuyskää vastaan. Uudemmista mainittakoon rokotteet esimerkiksi vesirokkoa sekä hengitystieinfektioita ja korvatulehduksia aiheuttavia pneumokokkibakteereita vastaan.

lasten rokotusohjelma eurooppalaiselle tasolle Vaikka Suomen rokotusohjelma onkin jo varsin kattava, se ei sisällä aivan samoja rokotteita kuin mitä on jo käytössä muualla Euroopassa. Näitä ovat esimerkiksi rokote B-hepatiittia ja meningokokkibakteerien aiheuttamaa aivokalvontulehdusta vastaan. Rokotusohjelmastamme puuttuu myös laajakirjoinen pneumokokkirokote, jolla voitaisiin vielä nykyistä kattavammin suojata lapset pneumokokin eri bakteerityypeiltä.

4

Hepatiitti B on pääasiassa veriteitse tarttuva maksatulehdusta aiheuttava virus. Virus voi jäädä elimistöön piilevänä ja aiheuttaa myöhemmin vakavamman taudin. Maailmassa on 260 miljoonaa hepatiitti B -viruksen kantajaa, joista yli 600 000 kuolee vuosittain maksakirroosiin tai -syöpään.

Jokainen hepatiitti B -viruksen kantaja voi tartuttaa tautia edelleen. Virus voi levitä perheenjäsenten ja pienten lasten keskuudessa myös syljen välityksellä.

Suurin osa Suomessa todetuista hepatiitti B -tartunnoista on peräisin ulkomailta. Hepatiitti B -suoja on tarpeellinen suomalaisille vauvoille, sillä matkustamisen takia emme ole enää turvassa tartunnoilta. Useimmissa Euroopan maissa hepatiitti B -suoja sisältyy jo vauvojen yhdistelmä- eli kuutosrokotteeseen. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee hepatiitti B -rokotetta kaikille pikkuvauvoille.

Meningokokki- ja pneumokokkibakteerit leviävät pisaratartuntana hengitysteistä esimerkiksi aivastaessa. Meningokokkibakteeri tunnetaan hengenvaarallisen aivokalvontulehduksen sekä verenmyrkytyksen aiheuttajana erityisesti varusmiesten keskuudessa. Meningokokkirokote A-,C-,W- sekä Y- bakteerikantoja vastaan tarjotaankin kaikille armeijan aloittaville. Varusmiesten ohella meningokokkibakteerin toinen riskiryhmä ovat pikkulapset. Euroopassa on jo saatavilla useita myyntiluvan saaneita rokotteita aikuisille, mutta tarvitaan yhä lisää tutkimustyötä, jotta käyttöön saadaan mahdollisimman tehokas rokote myös pienille lapsille.

www.ipanaposti.fi

Pneumokokkibakteerit aiheuttavat tyypillisesti lievempiä ylähengitystieinfektioita kuten korvatulehduksia ja poskiontelontulehduksia, mutta myös vakavia keuhkokuumeita, verenmyrkytyksiä ja aivokalvontulehduksia. Suomessa pikkulapset saavat rokotusohjelmaan kuuluvan Synflorix®-rokotteen, joka antaa suojan 10 pneumokokkibakteerityyppiä vastaan. Monessa muussa Euroopan maassa on käytössä laajakirjoisempi, useimmiten 13 bakteerityypiltä suojaava rokote. Tätäkin kattavampia pneumokokkirokotteita tutkitaan ja kehitetään koko ajan, sillä vaikeita tauteja aiheuttavat bakteerikannat lisääntyvät koko ajan.

Laajenna lapsesi rokotesuojaa – osallistu tutkimukseen!

Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy edellyttää rokotteiden jatkuvaa kehittämistä. Myös rokotusohjelmamme kehittyy sitä mukaa kun käyttöön saadaan yhä tehokkampia ja turvallisempia rokotteita. Tutkimusten ja niihin osallistuvien vapaaehtoisten avulla käytössämme on tulevaisuudessa vielä paremmin lapsiamme suojaavia rokotteita.

Lisätietoa tutkimuksista voi kysyä rokotetutkimusklinikoiden terveydenhoitajilta.

Rokotetutkimuskeskuksessa on nyt meneillään tutkimuksia pikkuvauvoille. Osallistuessaan tutkimukseen lapsi saa suojan myös sellaisia tauteja vastaan, joilta rokotusohjelmaamme kuuluvat rokotteet eivät häntä vielä suojaa. Hepatiitti B - ja meningokokkirokotteet sekä laajatehoisempi pneumokokkirokote ovat toivottavasti pian osa lasten rokotusohjelmaa myös Suomessa.

Ota yhteyttä!

Etelä-Helsingin rokotetutkimusklinikka Vuorikatu 18 B, 3.krs, 00100 Helsinki p. 040 190 4114, rokotetutkimus.etela-helsinki@uta.fi

Teksti: Maria Hemming-Harlo, LT Rokotetutkimuskeskuksen asiantuntijalääkäriri

Itä-Helsingin rokotetutkimusklinikka Turunlinnantie 8, 4.krs, Kauppakeskus Itis, 00930 Helsinki p. 040 190 4115, rokotetutkimus.ita-helsinki@uta.fi

www.rokotetutkimus.fi 5

www.ipanaposti.fi

6

www.ipanaposti.fi

” Ihmisten kohtaaminen koko-

naisvaltaisesti terveydenhuollossa on puhuttanut viime vuosina paljon ja pikkuhiljaa se alkaakin olemaan normaali odotusarvo asiakkailla. ”

Mommy&Me

juhlii tänä vuonna viidettä toimintavuottaan Aloitimme toimintamme 2014 ajatuksena tarjota perheille suunnattuja hyvinvointipalveluita pehmein ja kannustavin arvoin. Mukanamme on toiminut kymmeniä terveydenhuollon ammattilaisia vuosien varrella pitäen omaa vastaanottoaan toimipaikoissamme. Kantavana ajatuksena on ollut saattaa yhteen eri hoitoalojen ammattilaisia ja näin saada laaja palvelujen valikoima lapsiperheille.

Paljon on mahtunut meidän toiminta vuosiimme siitä kun aloitimme ja on ollut ilo saada nähdä uusien yritysten syntyminen toimintakentälle tuoden huimasti näkyvyyttä mm. äitiysfysioterapiaan, osteopatiaan ja muihin hoitomuotoihin.

Ihmisten kohtaaminen kokonaisvaltaisesti terveydenhuollossa on puhuttanut viime vuosina paljon ja pikkuhiljaa se alkaakin olemaan normaali odotusarvo asiakkailla. Tämän odotusarvon täyttäminen asettaa meille hoitohenkilöille aina sopivan haasteen ja pitää työmme erittäin mielenkiintoisena vuodesta toiseen. On todella suuri ilo olla tuottamassa hyvinvointia ihmisille ja perheille, meillä asiakkaat tietävät että Mommy&Me nimen alla toimivat yrittäjät ovat erittäin sitoutuneita kohtaamaan asiakkaansa avoimin mielin ja valmiina auttamaan heitä voimaan paremmin.

Meillä käykin aivan ihania asiakkaita, läheltä ja kaukaa, pieniä ja suuria, nuoria ja vanhoja. Olemme todella otettuja asiakaskuntamme laajuudesta.

Kulosaaressa toimivasta Mommy&Me Perhekeskuksesta löytyy vastaanottopuolella mm. osteopaattien, hierojien, fysioterapeuttien, kiropraktikon ja toimintaterapeutin vastaanotot. Kurssipalveluja tuottaa Pilateksen osalta Miia, niin äideille yksin, kuin vauvojen kanssa osallistuville. Supersuosittuja muskareita vetää Funky Monkey Clubin Paula ja Ape ja jooga puolelta löytyy kursseja äideille ja vauvoille Stefanian ohjaamana.

Erottajan Mommy&Me toimii läheisessä yhteistyössä Simo Poutasen ViaVital Kiropraktiikan kanssa. Tämän yhteistyön on määrä vahvistua vielä entisestään syksystä lähtien, meidän ollessa vahva osa ViaVital Kiropraktiikan terveyspalveluja. Olemme saaneet nähdä ViaVitalin kehittymistä ja toiminnan laajentumista ihan ensimmäisistä toimintavuosista

lähtien ja miten hurjasti Kiropraktisten palvelujen tuottaminen onkaan kasvanut näiden vuosien aikana! Kaikki tämä kertoo siitä kuinka ihmisten tietoisuus itsensä ja kehojensa hoitamisesta laajenee aivan jatkuvasti.

Tämä sama ilmiö toistuu kaikkialla, ihmisten tietoisuus omasta hyvinvoinnista ja sen hoitamisesta eri hoitomuodoin vahvistuu koko ajan. Ammattilaisen näkökulmasta tämä on mitä ihanin asia. Asiakkaiden vastuun kantaminen omasta terveydestä on aina sen merkki että halutaan voida hyvin ja olla toimintakykyisiä, tässä muutoin aika hektisessä elämässä.

Mommy&Me Kauniainen on keskittynyt Lastenlääkäripalvelujen tuottamiseen Hanna Roihan johdolla. Meille pikkuasiakkaat ovat voineet tulla korvakipujen kanssa samoin kuin laajojen allergiakokonaisuuksien kanssa. Heitä hoitaa Suomen ainoa lastenlääkäri jolla on myös osteopaatin koulutus. Tämä jos jokin takaa laajemman katsontakannan mahdollisiin hoidettaviin häiriötiloihin. Kauniaisessa vahvan työtuen tarjoaa siellä toimiva osteopaatti ja ravinto- ja ravintolisäneuvontapalvelun ammattilaiset.

Olemme erittäin iloisia ja ylpeitä siitä, että Mommy&Me:n toiminta on saanut kasvaa ja muotoutua vuosien saatossa luonnollisin keinoin. Halumme tarjota terveydenhuollossa toimiville yrittäjille laadukkaat vastaanottotilat ja moniammatillisen toimintaympäristön on edelleen kantava ajatuksemme ja perheiden kokonaisvaltainen hoitaminen on aina toiminnan lähtökohta. Olemme todella otettuja yrittäjistä, jotka toimivat Mommy&Me:n tiloissa, saamme seurata sitä käsittämättömän vahvaa ammattitaitoa ja kuinka pehmein keinoin he tuovatkin sen esille. Suuri kiitos menee myös kaikille niille tuhansille ja tuhansille perheille joita vuosien saatossa olemme saaneet hoitaa. He ovat todistaneet että meidänlaiselle paikalle oli tarve.

Tervetuloa vastaisuudessakin vanhat ja uudet asiakkaat. Me olemme täällä teitä varten.

Ystävällisin terveisin: Marjo-Riitta Pohjola ja Hanna Roiha Mommy&Me:n perustajat

7

?

!

&

Lapsen mediakasvatus Lapsen kasvaessa vanhemmat saattavat kokea, etteivät ymmärrä lasten mediamaailmaa - eivät tiedä, miten tukea, ohjata ja kannustaa lasta toimimaan ja haluavat tässä tehtävässään apua. Mediakasvatus on osa kasvatusta ja lapsella on siihen oikeus.

Mediakasvatusvastuu Lastenneuvolan yhtenä tavoitteena on, että jokaisella vanhemmalla on mahdollisuus luoda lapseensa turvallinen, vastavuoroinen kiintymyssuhde jo varhain ja muodostaa myönteinen käsitys lapsesta ja itsestään vanhempana. Vanhemman näkökulmasta mediakasvatus on arkista lapsen kuuntelemista ja kohtaamista.

Lastenneuvola lapsiperheiden tukena -opas suosittaa, että lapsen täytettyä kaksi vuotta lastenneuvolassa otetaan aktiivisesti esiin tietotekniikan ja median hyödyt ja haitat.

Mediakasvatusvastuu sisältää esimerkiksi • lapselle sopimattomien mediasisältöjen rajoittamista • turvallisen mediaympäristön luomista • hyödyllisten ja iloa tuottavien mediasisältöjen monipuolista tarjoamista • lapsen kanssa keskustelua esimerkiksi median tarjoamista malleista Tärkeää on, että vanhempi tunnistaa ja ymmärtää myös oman mediankäyttönsä seuraamuksia lapselle.

- sisältöjen tulkinta ja kriittinen arviointi sekä yksityisyyden suoja ovat myös oleellisia mediankäytön taitoja. Mediataidot täytyy siis opetella ja harjoitella siinä missä muutkin taidot.

2. “Kaikki tuottavat sisältöä nettiin” Älypuhelin on usein väylä oman mediatuotannon harjoitteluun. Vaikka oma älypuhelin hankitaan lapselle useimmiten kouluiän kynnyksellä, harvemmat alakoululaiset julkaisevat vielä omaa sisältöä julkisesti netissä. Ylipäänsä suurin osa mediankäyttäjistä, sekä aikuisista että lapsista, kuluttaa pääosin valmiita mediasisältöjä ja vain pieni määrä tuottaa itse aktiivisesti sisältöä internetiin.

3. “Koska netin yhteisöpalvelujen ikärajat ovat vähintään 13 vuotta, alakouluikäiset eivät someta” Vaikka sosiaalisen median sovelluksilla ja pikaviestipalveluilla on ikäraja yleensä 13 vuodesta ylöspäin, valtaosalla varhaisnuorista (10-12 vuotta) on profiili jossain yhteisöpalvelussa. Alle 10-vuotiaiden lasten sosiaalisen median käytöstä tietoa on vähemmän, mutta oletus on, että somen käyttö on vähäisempää. 4. “Seksisisällöt haittaavat median käyttöä” Tutkimukset osoittavat, etteivät lapset törmää pornoon vahingossa kovinkaan helposti, vaikka internet on tehnyt pornografian kuluttamisesta helpompaa. Sen sijaan lapselle sopimattomat ja lasta pelottavat sisällöt voivat valua lapsen kokemuksiin vertaisten ja yleisen keskustelun kautta, eivät ensisijaisesti vaikkapa lapsille suunnattujen sivustojen kautta. Lapsi voi siis olla tietoinen hänelle sopimattomasta sisällöstä, vaikkei itse olisikaan nähnyt sellaista.

5. “Media ei kuulu pienten lasten elämään”

5 myyttiä lasten mediankäytöstä 1.“Koska lapset syntyvät digiaikaan, he ovat luontaisesti diginatiiveja” Lapset kokeilevat rohkeasti medialaitteita ja ovat uteliaita.Vaikka voi näyttää siltä, että lapsi osaa luontaisesti käyttää erilaisia laitteita, ei teknologinen osaaminen synny automaattisesti, vaan sitä opitaan kokeillen ja myös lähipiiiriä seuraten. Laitteiden käyttö on lisäksi vain yksi osa mediataitoja

Kirjat, lastenohjelmat ja musiikin kuuntelu ovat luonteva osa pienten lasten elämää, ja usein myös digitaaliset pelit kiinnostavat lapsia. Lapset eivät elä tyhjiössä, ja media on muutakin kuin some ja netti. Vaikka uusista mediavälineistä puhutaan helposti uhkien ja haittojen kautta, ovat mediataidot tärkeitä taitoja lapsen tulevaisuuden kannalta.

Lähde: THL ja Mediakasvatusseuran julkaisu.

8

www.ipanaposti.fi

Syntynyt tukemaan perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia Varaa aika netissä tai soita ajanvarausnumeroomme 044 973 01 38.

Laajensimme palvelutarjontaa.

Tervetuloa uudet ja vanhat asiakkaat

Mommy & Me Kulosaaren puistotie 42 00570 Helsinki

Erottajankatu 9 B 00130 Helsinki

Tunnelitie 6 02700 Kauniainen

Löydät meidät facebookista: www.facebook.com/mommyandme.fi

Ajanvaraus ja lisätiedot: 044 973 01 38 www.mommyandme.fi 9

www.ipanaposti.fi

Vauvan aistien kehitys

V

auvan aistit kehittyvät jo kohdussa ja syntyessään vauva saattaakin tunnistaa kohdussa tutuiksi tulleita ääniä. Tutkimuksissa on todettu vauvojen mm. tunnistavan äidin raskausaikana laulamia lauluja ja tyyntyvän parhaiten niitä kuunnellessaan. Kovat ja äkilliset äänet voivat pelästyttää vauvaa, jolloin hän reagoi säpsähtämällä tai itkullakin.

Myös haju- ja makuaisti ovat vastasyntyneellä hyvin kehittyneet ja vauva erottaakin mm. oman äitinsä maidon muiden maidosta jo muutaman päivän ikäisenä. Vauvaa voi myös ”totuttaa” erilaisiin makuihin jo raskausaikana, koska äidin syömästä ravinnosta kulkeutuu lapsiveteen vauvalle makuaistimuksia. Tällä saattaa olla vaikutusta myöhemmin vauvan totutellessa uusiin makuihin. Sikiö- ja imetysaikana tutuiksi tulleet maut saattavat siis kelvata vauvalle paremmin kuin aivan vieraat maut.

Tuntoaisti on vauvalle äärimmäisen tärkeä ja sen avulla vauva kokee turvaa ja lohtua synnyttyään. Vauvan iho aistii kylmää ja lämmintä, eri tyyppisiä kosketuksia ja tietysti myös kipua. Tuntoaistin kehittyneisyyttä voikin käyttää hyväksi, kun halutaan suoda vauvalle hyvää oloa, ja vaikka helpotusta vatsavaivoihin, johon usein hieronta ja ihon sively auttavat.

Turvallinen lämmin kosketus antaa vauvalle tietoa ympäröivästä maailmasta ja tunteen siitä, että on hyväksytty ja rakastettu.

10

Näköaisti on heikoimmin kehittynyt aisti vauvan syntyessä. Kuitenkin jo vastasyntynyt näkee aivan lähelle ja pystyykin kiinnittämään hetkeksi katseensa sylietäisyydellä olevan kasvoihin. Rinnalla imevä vauva katseleekin mielellään äitinsä kasvoja syödessään. Samalla hän tankkaa läheisyyttä tuntoaistinsa avulla, tuttuja tuoksuja ja makuja ja myös äidin tuttu ääni tyynnyttää pientä ruokailijaa. Sosiaalinen hymy kehittyy, kun vauva riittävän monta kertaa kohtaa hymyilevät kasvot ensimmäisen elinkuukautensa aikana.

Näköaisti kehittyy melko nopeasti ja pari-kolmekuinen alkaa jo seurata liikkuvaa lelua molempiin suuntiin sekä kiinnittää vähitellen huomiota vähän kauempanakin oleviin esineisiin, muotohin ja ihmisiin. Suuret kontrastit erottuvat helpommin ja vauva kiinnittääkin yleensä katseensä kirkkaisiin valoihin tai vaalealla pohjalla oleviin tummiin kuvioihin (tai päinvastoin).

Tuottanut Väestöliitto.

Kirjoittanut: Mirka Kallio, terveydenhoitaja, työskennellyt aiemmin Väestöliitossa.

Julkaista hyvakysymys.fi sivustolla

www.ipanaposti.fi

” Tutkimuksissa on todettu vauvojen mm. tunnistavan äidin raskausaikana laulamia lauluja ja tyyntyvän parhaiten niitä kuunnellessaan.”

bebes ÄITIYDEN ERIKOISLIIKE

Laajasta valikoimastamme löydät mm: Äitiysvaatteet Raskausajan tukivyöt Raskauskorut Imetyspaidat ja -mekot Imetysliivit Vauvanvaatteet Vauvalahjat

Äitien ja vauvojen oma hoitola Helsingissä!

• Osteopatia • Äitiysfysioterapia - erkauman ja lantionpohjan hoito • Vauvahierontakurssi • Akupunktio • Raskaushieronta • Synnytyksen jälkeinen hieronta • Synnytyksestä palautumiskurssit • Mammajooga ja –pilates

KAUPPAKESKUS KAMPPI, 3. krs. +358 9 737007 info@bebes.fi www.bebes.fi

Lauttasaarentie 17, Helsinki. Puh. 040-733 4085

Tällä kupongilla -20% yhdestä normaalihintaisesta Boob-imetysvaatteesta!

Etu voimassa 30.9.2019 asti.

www.organicspirit.fi 11

Lasinen lapsuus ja oma parisuhde

L

apsuudessa koetut laiminlyönnit ja turvattomuuden tunteet jättävät jälkiä. Emotionaalisesti puutteellisissa oloissa kasvaneen lapsen voi aikuisenakin olla vaikeaa rakastaa itseään terveellä tavalla.

Myös toisiin ihmisiin luottaminen ja kiintyminen voi olla hankalaa. Mikäli omissa varhaisissa kiintymyssuhteissa on ollut paljon ongelmia, voi sen seurauksena olla vaikeata hyväksyä ja uskoa, että aikuisena löytää ihmisen, joka välittää ja haluaa pitää huolta pyyteettömästi.

Oikeus onnellisuuteen sen tärkeimmän ihmisen kanssa herättää epävarmuutta: ikään kuin onni ei kuuluisi minulle itselle. Oma persoona ja kyky ilmaista rakkautta tuntuvat riittämättömiltä. Kun on lapsena käyttänyt kaikki voimavaransa kaaoksessa luovimiseen, voi seesteinen lähisuhde aikuisena olla uusi ja opettelua vaativa tilanne.

Alkoholistien lapset saattavat olla armottomia ja tuomitsevaisia itseään kohtaan lapsena koetusta rakkaudenpuutteesta johtuen. Vahvaksi koettu oman erilaisuuden ja ulkopuolisuuden tunne voi aiheuttaa vakavamielisyyttä ja eristäytymisenhalua. Kaaoksessa kasvaminen puolestaan vaikeuttaa kykyä rentoutua ja nauttia elämän hauskoista puolista. Omista tarpeista ja aidoista tunteista koetaan aiheettomasti syyllisyyttä, ja sosiaalisuus muotoutuu helposti muiden tahtoihin ja tarpeisiin reagoimiseksi

12

omien halujen toteuttamisen sijaan. Hyväksynnän tarve on suuri, jos itsetunto jää alikehittyneeksi.

Lapsuudessa koettu kiintymyssuhde vaikuttaa aikuisuuden parisuhteisiin. Lapsena muodostamme käsityksemme siitä, millainen on tärkein ihmissuhteemme ja miten tärkein ihminen huomioi tarpeemme. Kumppanin, eli aikuisuuden tärkeimmän ihmisen, voi olla vaikea tietää, milloin suhteessa esiintyvän ongelman taustalla on toisen osapuolen lapsuudessaan kokemien pettymysten, pelkojen ja riittämättömyyden tunteiden pulpahtaminen esiin nykyisyydessä. Mistä voisi tietää, että pattitilanteen syynä ovat lapsuuden haamut eikä jokin juuri tapahtunut? Avoin omasta elämästä kertominen, keskustelu ja kuunteleminen ovat tärkeitä parisuhteen onnistumiselle.

Alkoholistin aikuisen lapsen kumppani ei voi muuttaa lapsuudessa tapahtuneita asioita ja vääryyksiä, mutta hän voi kuunnella, hyväksyä ja antaa tilaa tunteiden ja kokemusten läpikäyntiin. Kiintymyssuhteiden kohdalla hyvin lohdullista on se, että korjaavia kokemuksia on mahdollista saada koko elämän ajan. Aikuinen parisuhde tarjoaa oivan mahdollisuuden luoda uusi tapa kiintyä ja luottaa toiseen ihmiseen.

www.ipanaposti.fi

” Emotionaalisesti puutteellisissa oloissa kasvaneen lapsen voi aikuisenakin olla vaikeaa rakastaa itseään terveellä tavalla.”

Psykologiassa tunnesiteitä eli kiintymyssuhteita kuvaamaan käytetään neljää eri mallia: turvallinen, välttelevä, ristiriitainen ja järjestämätön.

Mallit ovat yleisiä tyyppejä, ja kussakin ihmisyksilössä nämä mallit toteutuvat ainutlaatuisena yhdistelmänä. Myös epäsuotuisan mallin kanssa voi oppia pärjäämään.

Alkoholistin kanssa kasvaessa kolme viimeksi mainittua mallia saattavat korostua ja vaikuttaa aikuisuuden ihmissuhteisiin. Välttelevässä mallissa kasvanut ihminen totuttelee siihen, että pelkkien perustarpeiden tyydyttäminen riittää. Hän on jo varhain vanhempien etäisyyden vuoksi oppinut, ettei omaa lähintä ihmistä hyödytä lähestyä. Ristiriitaisessa mallissa omiin tarpeisiin vastakaiun saaminen on ollut vaihtelevaa, mikä on synnyttänyt epävarmuuden toisen henkilön rakkaudenosoituksia kohtaan.

Järjestämättömässä mallissa suhteeseen vanhempiin on tuen ja hellyyden

lisäksi liittynyt myös pelkoja. Tämä aiheuttaa aikuisuudessa psyykkistä jumiutumista, vaikka rakkaus välittyisikin toisesta.

Onneksi kaikkien lapsuudessa on vaihteleva määrä myös ensimmäistä, turvallista mallia. Myönteisellä tavalla ennalta-arvattavia, tukea antavia ja turvallisia piirteitä liittyy jokaisen lapsuuteen perheenjäsenen alkoholiongelmista huolimatta. Kaikkien persoonassa on se osa, joka ymmärtää voivansa rakastaa ja luottaa olevansa rakastettu. Omia kiintymysmallejaan voi myös oppia tiedostamaan ja ymmärtämään.

Lue lisää: lasinenlapsuus.fi VTM Janne Takala.

Kirjoittaja tekee lasinen lapsuus -työtä A-klinikkasäätiöllä.

- Imetys - paras alku äidille ja vauvalle -

Lansinoh valikoima: 100% Hypoallergeeninen HPA® lanoliini, Rintapumput, NaturalWave tuttipullot, Rintakumit, Äidinmaidon säilytysratkaisut, Therapearl rintojen lämmitys- ja viilennystyynyt, Nänninkohottaja, Puhdistuspyyhkeet ja Liivinsuojat.

www.lansinoh.fi 13

www.ipanaposti.fi

14

Syödään

Maatilan kevätmarkkinat la 18.5 klo 10-15

yhdessä

arentie

Kesäkahvila auki: Keskiviikosta perjantaihin klo 12 -18 Lauantaisin ja sunnuntaisin klo 10 -15

Lapsen ruokailu

L

apsen ruokahalu vaihtelee päivittäin ja kausittain. Lapsen ruokahaluun vaikuttavat mm. kasvunopeus, ulkoilu, päivärytmin vaihdokset, unen määrä ja terveydentila. Epäsäännöllinen ruokarytmi ja aterioiden korvaaminen esimerkiksi juomilla häiritsee helposti lapsen herkkää ruokahalun säätelyä.

Syömiseen liittyy paljon tunteita fyysisen tarpeen lisäksi. Syömättömyydellään tai vaativuudellaan lapsi voi asettua koko perheen johtajaksi, joka saa muut toimimaan mielihalujensa mukaan. Myönteinen ilmapiiri saa ruoan maistumaan Ruokailutilanteen ilmapiiri vaikuttaa siihen, miten lapsi syö ja mistä ruoista hän oppii pitämään. Yhdessä tehty ja nautittu ruoka on mukavaa yhdessä oloa niin oman perheen, kuin ystävien ja sukulaisten kanssa.

Hyvästä käytöksestä kiittäminen on lapselle parempi kuin kiellot, käskyt ja uhkaukset.

Myönteinen palaute lisää mieltymystä syötyyn ruokaan. Pöydässä yhdessä viihtyminen on tärkeintä.

Ruokailutilanteen paineita voidaan vähentää tunteiden ja toiveiden yhteisellä erittelyllä, syömistilanteen rauhoittamisella, ruoanvalmistajan työn helpottamisella sekä kotitöiden jakamisella perheenjäsenten kesken.

Knehtilän luomutila

Työpäivän jälkeen pieni levähdystauko, lapsen ikävän lievittäminen vanhemman sylissä ja tarvittaessa pieni purtava, esim. kasvislohko tai hedelmä, on usein tarpeen ennen päivällisaterian valmistamista.

Haapasaarentie 75, 05470 Hyvinkää www.knehtilantila.fi

Nopeiden ruokalajien valitseminen, esivalmisteleminen, ruoanvalmistuksen järkeistäminen sekä puolivalmisteiden tai valmisruokien käyttäminen helpottavat ruoanvalmistusta arkena ja antavat lisää aikaa muuhun toimintaan.

Selkeät säännöt Leikki-ikäinen tarvitsee selvät ohjeet ruokailussa toivotusta ja sopimattomasta käyttäytymisestä. Aikuisten johdonmukaisuus ja esimerkki tekevät ruokailutilanteesta lapselle turvallisen.

Ruokarajat auttavat tasapainottamaan lapsen valintoja: Esimerkiksi makeisia saa vain sovittuina aikoina, keksejä ja muuta hyvää ei ole houkutuksena eikä janojuomana ole maitoa eikä makeaa mehua.

Palkitse muulla kuin ruoalla Ruoalla palkitsemista ja rankaisemista on syytä välttää. Palkkioksi saatujen ruokien miellyttävyys kasvaa. Jos lasta palkitaan ruoalla, se on viisainta olla jotain terveellistä kuten hedelmä.

Rankaiseminen ja pakottaminen voivat vaikuttaa kielteisesti ruoanvalintaan.

Vatsan hyvinvointia pellavasta!

Lähde: Martat.fi

@Valo24h www.valo24h.fi 15

www.linseed.fi

www.ipanaposti.fi

16

Lapset

Suojaa auringolta

P

ienen lapsen iho on hyvin ohut ja palaa herkästi auringonpaisteessa. Vauvat kannattaakin suojata huolella auringolta asettamalla vaunut varjoon, käyttämällä rattaissa aurinkovarjoa sekä pukemalla lapsi peittäviin kevyisiin vaatteisiin ja suojaamalla pää lakilla, jossa mielellään voi olla myös lippa tai lieri kasvojen ihoa suojaamaan.

Alle 2-vuotaille ei suositella lainkaan aurinkovoiteita, jotka sisältävät runsaasti kemikaaleja.

Leikki-ikäinen liikkuu ja touhuaa ja voi olla mahdotonta rajata oleskelu varjoiseen paikkaan. Isommankin lapsen iho tarvitsee tarkkaa suojaa, koska ulkoilut ja kesäleikit pihalla tai rannalla saattavat kestää tuntejakin kerrallaan. Leikki-ikäisen päähän kuuluu aina myös lakki, joka lipallisena suojaa myös kasvojen ihoa.

Väljät ja ohuet puuvillaiset vaatteet suojaavat ihoa hyvin palamiselta. Paljaana olevat ihoalueet voi isommalla lapsella suojata lapsille tarkoitetulla aurinkovoiteella, joka sisältää mieluiten ns. fysikaalisen suojan (esim. sinkkioksidi) kemiallisen suojan sijasta. Tällaisessa rasvassa ei ole yhtä paljoa ihoa läpäiseviä kemikaaleja kuin aikuisille tarkoitetuissa voiteissa.

Suojakerroin pitää valita riittävän korkeaksi, Suomenkin kesässä suoja-

kerroin 20-25 on tarpeen ja etelään matkustettaessa kannattaa valita vielä selvästi korkeampi suoja.

Myös silmät kaipaavat suojaa kirkkaalta kesäauringolta. Lapsen silmä on herkempi auringon uv-säteilylle kuin aikuisen ja toistuva altistuminen lapsuudessa saattaa nopeuttaa esim. harmaakaihin tai silmäpohjan ikärappeuman kehittymistä aikuisiällä (Lähde: Hyksin silmätautienopin professori Tero Kivelä).

Osittain lippalakit yms. toimivat silmienkin suojana, mutta hyvä on hankkia lapselle myös kunnolliset aurinkolasit. Aurinkolasien tulee olla polarisoidut ja suodattaa UV-säteily sataprosenttisesti, eli linssien laatuun kannattaa kiinnittää huomiota lapselle aurinkolaseja hankkiessa. Markkinoilta ostetuissa muutaman euron laseissa on mitä todennäköisimmin vain tummat linssit, mutta ei lainkaan UV-suodatusta.

Tuottanut Väestöliitto.

Kirjoittanut: Mirka Kallio, terveydenhoitaja, työskennellyt aiemmin Väestöliitossa.

Julkaista hyvakysymys.fi sivustolla.

REDIssä voi lentää.

Oikeasti.

Fööni tuulitunneli

Pixeli virtuaalipuisto

Virtual planet VR-maailma www.redi.fi

17

Game House pelaajille

Irti maasta kiipeilemällä

Kulttuuria Aikamatkalle 1700-luvulle Suomenlinnan vierailulla

K

esäisen Suomenlinnan historia herää eloon lapsiperheille suunnatuilla hauskoilla ohjelmilla, joilla lähdetään aikamatkalle 1700-luvun Viaporiin historiallisten henkilöhahmojen johdolla.

Kätketyn laivan arvoitus - seikkailukierros tempaa osallistujat aikamatkalle entisaikain Viaporiin rakomaan kauppalaivan rakentamiseen liittyvää arvoitusta. Seikkailukierroksen juoni tarjoaa kummallisia sattumuksia jännittäviä tilanteita 1700-luvun Viaporin linnoituksesta.

Kierroksella kuljetaan johtolankojen avulla ympäri linnoitusta. Reitin varrella nähdään suuri linnanpiha sekä 1700-luvulla rakennettu kui-

vatelakka ja välillä poiketaan hämäriin bastioneihin. Historialliseen taustatietoon perustuva Kätketyn laivan arvoitus -seikkailukierros kertoo Suomenlinnasta hauskalla tavalla. Kierros on suunnattu lapsille (6–13 vuotta), mutta sopii hyvin myös aikuisille. Kierroksia järjestetään tilauksesta ryhmille elokuun loppuun asti ja kesän yleisökierrokset ovat ajalla 11.6.–17.8.2019.

1700-luvulla Viaporin lähivesillä purjehti paitsi kauppalaivat myös saaristolaivaston alukset, joita rakennettiin linnoituksen telakalla. Tulevana kesänä Suomenlinnan lähivesillä voi purjehtia 1700-luvun esikuvien mukaan rakennetulla tykkisluuppi Dianalla. Tykkisluuppi edusti

1700-luvulla uutta laivasuunnittelua. Alustyypin suunnitteli laiva-arkkitehti Fredrik Henrik af Chapman. Saaristolaivaston tykkisluuppi oli noin 20 metrinen alus, jolla voitiin purjehtia ja soutaa. Dianan kesäisillä perhepurjehduksilla tehdään aikahyppy 1700-luvulle. Purjehduksella tavataan laiva-arkkitehti Chapman ja opetellaan Viaporin saaristolaivaston aluksella tarvittavia taitoja, kuten solmujen tekoa ja lipuilla tehtäviä signaalimerkkejä. Perhepurjehduksia järjestetään ajalla 26.6.–31.8.2019.

Lisätiedot: Ehrensvärd-seura, (09) 684 1850, guidebooking@suomenlinnatours.com www.suomenlinnatours.com

OHJELMAA LAPSIPERHEILLE SUOMENLINNASSA KESÄLLÄ 2019 KÄTKETYN LAIVAN ARVOITUS - SEIKKAILUKIERROS Suomenlinnan seikkailukierros on historialliseen taustatietoon perustuva kierros, joka vie lapset (6–13 v.) vanhempineen jännittävälle aikamatkalle 1700-luvun Viaporiin.

Kesän kierrokset ajalla 11.6. – 3.8.2019 sekä 10.8. ja 17.8.

11.6.-19.6: ti, ke ja to kello 12.00 sekä la kello 12.00 ja 15.00.

25.6-3.8: ti, ke, to ja la kello 12.00 ja 15.00 sekä pe kello 15.00 Elokuussa lauantaisin 10.8 ja 17.8 kello 12 ja 15.

Ruotsinkielinen kierros: pe kello 12.00 ajalla 14.6.-2.8, huom. ei juhannuksena 21.6.

MERISEIKKAILU TYKKISLUUPPI DIANALLA Lasten meriseikkailu tykkisluuppi Dianalla Suomenlinnan lähivesillä. Purjehduksen aikana tutustutaan tykkisluuppi Dianaan ja 1700-lukuun.

Perhepurjehdukset ajalla 26.6.- 3.8.2019 keskiviikkoisin, torstaisin ja lauantaisin kello 12.30 Elokuun lauantaisin 10.8., 17.8., 24.8. ja 31.8.2019 kello 12.30

Tiedustelut: Ehrensvärd-seura, 09 - 684 1850, guidebooking@suomenlinnatours.com

Lue lisää:

www.suomenlinnatours.com 18

www.ipanaposti.fi

Kaksi uutta perhenäytelmää luonnonsuojelusta ja kiertotaloudesta!

Vekarateatterin ja Kiertotalouskeskus Jalotuksen näytelmänkirjoituskilpailun voittajakaksikko Keravan kartanon kesäteatterissa 6.7.-11.8. www.vekarateatteri.f 050-3544706 Liput 15/10 €

Teatteri Hevosenkenkä

T

ervetuloa kaikki vauvasta vaariin nauttimaan monipuolisesta tarjonnastamme. Otamme tasa-arvoisesti kaikki huomioon! Haluamme tavoittaa laajimman mahdollisen yleisön kehittämällä uusia ideoita yleisömme hyväksi. Olemme myös valmiita tulemaan teidän luoksenne. Järjestämme kiertueita ja vierailuesityksiä pääkaupunkiseudulle, koko Suomeen, ja ulkomaille. Syyskuussa esiinnymme tuttuun tapaan kaksi viikkoa Japanissa Kawasakin, Yokosukan, Ebinan ja Fujisawan lapsille. Siellä jo odotetaan Kaunotarta ja Hirviötä. Saamme sieltä postia lapsilta.

Uskomme vakaasti, että jokaisella lapsella on oikeus kokea ainutlaatuinen teatteriesitys. Se on sähköisen viihdemaailman kasvavan vaikutuksen alla yhä ainutlaatuisempaa. Elävä, ammatti-ihmisten huolella valmistama esitys tässä ja nyt, on arvokasta. Tiedämme voivamme vaikuttaa lapsen persoonallisuuden ja itsetunnon kehitykseen. Ja haluamme kantaa vastuumme.

Käsissämme on arvotavaraa!

Syksyn ensimmäinen ensi-ilta on kaikkien lasten suosikki Viiru ja Pesonen. Suursuosikkimme Tatu ja Patu supersankareina sitä seuraa ja joulunäytelmänä on iki-ihana Lumikuningatar.

Tusculumissamme uutta aikuisille ovat satutunnit. Tulkaa nauttimaan ja vaipumaan hyvää tekevään Nirvanaan. Olen kokenut ja voin suositella! Lämminhenkistä ja tunnelmallista tulee olemaan myös aikuisten joululahjavalvojaisissa, ”Opsituissa”, joissa askarrellaan, juodaan teetä ja tutustutaan. Pitkät taideterapiaryhmät alkavat myös syksyllä. Tusculum on rakennettu lisäämään hyvinvointia. Vauvojen ohjelmaa, runoesityksiä ja monenlaisia työpajoja on tarjolla.

Varatkaa ajoissa lippuja ja paikkanne tuleviin ohjelmiimme. Tasa-arvo on ykkösarvojamme.

Kukaan ei saa jäädä piirin ulkopuolelle! Hevosenkenkään ovat kaikki sydämellisesti tervetulleita.

Kirsi Siren Teatteri ja Lelumuseo Hevosenkengän johtaja 19

Juhannusmäki 2, Mankkaa, Espoo Syksyn uutuus!

Sven Nordqvist: VIIRU JA PESONEN Ohjaus: Olka Horila

Kotinäyttämöllä myös: KUMMITUSKEKKERIT TATU JA PATU SUPERSANKAREINA LUMIKUNINGATAR ENSIMMÄINEN KOTI – vauvateatteri

Esitysajat www.hevosenkenka.fi Liput ja tiedustelut p. 09 – 4391 220. hevosenkenka@hevosenkenka.fi hevosenkenka.fi tai lippu.fi

POMPITISSA

LIIKUNTAA KOKO PERHEELLE Syyskausi 19.8- 15.12.2019

Lapsille, nuorille ja aikuisille:

- Parkour, akrobatia- ja tempputunnit - Arkiaamupäivät perheen pienimmille.

Muu liikuntatoiminta:

- Temppu- ja parkour synttärit, parkourclub, leirit, vapaaharjoittelu, koulut ja päiväkodit

Liikuntaa iän mukaan

Seurat: - Oheisharjoittelut ja kauden päättäjäiset

Liikunta tuottaa myönteisiä kokemuksia, kun se vastaa liikkujan edellytyksiä, tarpeita ja odotuksia. Liiku lapsen kanssa hänen toiveittensa ja ikänsä mukaisesti.

Toimintaleikkejä 1–3,5-vuotiaana Lapsi oppii motorisia perusvalmiuksia kuten kävelyn ja kiipeämisen.

Lapsi voi toistaa samaa motorista suoritusta, tuolille kiipeämistä tai pallon heittoa, lukemattomia kertoja. Yhdistä liikkumiseen satuja ja leikkejä, joiden avulla lapsi oppii tunteita ja sosiaalisia taitoja.

Tervetuloa mukaan! www.pompit.fi

P. 040 8205872, os. Palopellonkatu 7, Kerava

VAUVA- JA PERHEUINTIA & PERHEUIMAKOULUJA KÄPYLÄ JA VANTAAN HAVUKOSKI, 0 – 6 vuotiaille Uintikausi Elokuusta Kesäkuuhun, mukaan pääsee myös kesken kauden

LAADUKASTA UINNIN OPETUSTA VUOSIEN KOKEMUKSELLA: - kokeneet ohjaajat, liikunnan ja hyvinvoinnin ammattilaisia - poissaolojen korvausmahdollisuus - laskutus kuukausittain - lämpimät terapia-altaat yksityisissä tiloissa - vedenalaista valokuvausta kausittain

Osaan uida jo "vauvaa" ja kirkua riemusta

SUH: in suosittelema turvallinen vauva- ja perheuintipaikka ILMOITTAUTUMISIA VASTAANOTETAAN YMPÄRI VUODEN ☺

Taitoa, vauhtia ja vedenalaisia

www.vesivekarat.fi

puh. 0400-797013

vesitemppuja

20

www.ipanaposti.fi

Liikutaan

yhdessä

Sääntöjä sisältäviä leikkejä 4–6-vuotiaana Tässä iässä liikkeitä opitaan yhdistelemään ja lasten suoritustaso alkaa kohota. Polttopallo, hippa ja muut pihaleikit sekä luistelu ovat liikunnallistenkin taitojen hiomista ja hyvää rasitusta lihaksille ja luustolle.

Paranna kestävyyttä 10–12-vuotiaana Yli 10-vuotiaana lapsen kestävyys kehittyy ja hänen kanssaan voi lähteä pitemmälle hiihto- tai juoksulenkille.

Murrosiässä Nuoren hormonitoiminnan muutokset sekä lihasmassan ja raajojen kasvu nopeuttaa lapsuudessa syntyneiden liikemallien muutoksia. Liiku säännöllisesti nuoren kanssa. Liikemallit ohjelmoituvat uudelleen ja kosketus omaan vartaloonsa säilyy paremmin. Tässä iässä vähäinen aktiivisuus tuottaa helposti liikakiloja.

Koko perhe liikkeelle Koko perheen yhteinen liikunta on hyvä keino saada nuori ja aikuiset liikkeelle. Liikunnasta tulee samalla tärkeä perheen sosiaalisen kanssakäymisen tapa. Kokeile uusia, nuorelle mieluisia lajeja: aloittakaa samalta viivalta ja nauttikaa niin kommelluksista kuin saavutuksistakin!

Jos perheessä on sairas tai vammainen jäsen, liikunta pitää soveltaa tarvittaessa hänen mukaansa, liikkumatta ei tarvitse olla. Soveltaminen voi tarkoittaa esimerkiksi liikunnan apuvälineiden käyttöä, ohjeiden ja sääntöjen yksinkertaistamista ja liikunnan ajallisia rajoituksia. Liikuntapaikkojen esteettömyys on yksi tasa-arvoisen liikunnan harrastamisen perusedellytys.

Aikuinen on toiminnallaan lapselle tärkeä roolimalli liikuntaan suhtautumisessa. Perheen elämäntavat ja tottumukset opitaan jo varhain. Liikkujan malli saadaan kotoa. Perheliikunta-ajatuksen mukaisesti liikkuvan lapsen takana on liikkuva aikuinen - siis koko perhe yhdessä liikkumaan!

Lähde: UKKinstituutti.fi

Tervetuloa Touhulaan!

Tarkista alueesi Touhula-päiväkodit ja hae päivähoitopaikkaa osoitteessa

www.touhula.fi

21

22

www.ipanaposti.fi

Hyvinvointi Hei äiti, hei isä

– miten sinä voit?

Koska viimeksi joku on kysynyt sinulta mitä sinulle ”ihan oikeasti” kuuluu tai miten voit?

Voit onnitella itseäsi mikäli lähiaikoina joku on tiedustellut kuulumisiasi ja jaksamistasi. Se on merkki siitä, että sinulla on olemassa lähi-ihmisiä tai muita tahoja, jotka ovat aidosti kiinnostuneita sinusta – ei vain vanhempana, ”vaan” ihmisenä, yksilönä, jolla on omat voimavarat, tarpeet, mielenkiinnon kohteet, toiveet ja unelmat.

Me vanhemmat unohdamme liian usein itsemme arjen kiireessä. Huolehdimme kyllä lapsista, kodista, työasioista, harrasteista ym, mutta olemme usein itse ” listan ” viimeisenä. Miksi näin ja onko se hyväksi itsellemme ja perheellemme?

Lentokoneessakin opastetaan laittamaan happinaamari ensin aikuisen kasvoille, jonka jälkeen aikuinen voi auttaa lasta. Voimme ajatella arkielämässämme samoin; kun pidämme huolta itsestämme niin voimavaramme kasvavat ja silloin meillä on paremmin sekä fyysisiä että henkisiä resursseja toimia arjessa ja huolehtia perheestämme sekä oleellisista asioista.

Joskus on hyvä pysähtyä, laittaa jarrut pohjaan ja herätellä itseään. Kysyä itseltään missä nyt mennään, millaisia asioita elämääni kuuluu? Onko elämässäni jotain liikaa tai liian vähän, onko jotain mitä tarvitsisin tai kaipaan? Onko jotain mitä teen liikaa ja onko se pakollista? Onko elämäni suorittamista vai osaanko nauttia elämästä, läheisistä ympärilläni, työnteosta, pienistä arjen asioista ym?

Oma hyvinvointi lisää sekä fyysistä että henkistä kapasiteettia, oman voiman ja jaksamisen tunnetta. Kun sinulla on hetki aikaa istahtaa alas ja hengähtää: mieti mitkä asiat tuovat sinulle hyvää oloa.

Erilaiset harrastukset, ystävät, elokuvat, luonto ym. antavat rentoutta ja voimavaroja monin eri tavoin. Pyri löytämään ne asiat mitkä koet itsellesi mielekkäiksi ja voimaannuttaviksi. Ota tavoitteeksesi ainakin silloin tällöin tehdä itsellesi mieluisia asioita tai jos siltä tuntuu, toisinaan olla tekemättä yhtään mitään.

Suo itsellesi omia hetkiä arjessa- se on itsestä välittämistä, se on kuin laittaisi rahaa pankkiin korkeakorkoiselle tilille. Tällä tavoin, omalla esimerkillään, aikuinen voi opettaa myös kasvavalle lapselle tai nuorelle arvostamaan itseään ja omaa hyvinvointiaan, edistäen samalla perheen hyvinvointia.

Arjen valinnat ratkaisevat, tee viisaita valintoja itsesi hyväksi. Kun vanhempi voi hyvin – voi lapsikin hyvin!

Teksti: Tuula Vorselman; liikunnanohjaaja ja hyvinvointivalmentaja, kolmen nuoren äiti.

Olenko kiitollinen siitä mitä minulla on? Arvostanko itseäni ja perhettäni siten, että huolehdin itsestäni ja voin hyvin? Voimalla hyvin, voin antaa itsestäni terveellä tavalla muille sen mitä on tarpeen, kuitenkaan uuvuttamatta itseäni.

23

Varhaiskasvatuksen monet kielet

H

elsingissä on päiväkoteja, joissa järjestetään kaksikielistä varhaiskasvatusta. Kaksikielisen varhaiskasvatuksen tavoitteena on kehittää lapsen suomen kielen ja uuden opittavan kielen kielitaitoa. Varhaiskasvatusiässä kielen oppiminen tapahtuu luontevasti osana muuta toimintaa esimerkiksi leikkien, laulujen ja pelien kautta.

Kielikylvyn edellytyksiä

Kaksikielisen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen muotoja ovat kielikylpy, laajamittainen kaksikielinen varhaiskasvatus ja kielirikasteinen varhaiskasvatus. Nämä eroavat toisistaan sen mukaan, kuinka paljon vierasta kieltä käytetään osana toimintaa. Kielikylvyssä varhaiskasvatus ja esiopetus toteutetaan täysin ruotsiksi. Laajamittaisessa kaksikielisessä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa vieraan kielen osuus on yli 25% toiminnasta ja kielirikasteisessa korkeintaan 25%.

• yksi perheen kotona puhuttava kieli on suomi

Kielikylpy Kielikylpy on opetusmenetelmä, jossa lapset oppivat toisen kotimaisen kielen kuulemalla ja käyttämällä sitä päiväkodissa ja koulussa. Helsingin kielikylpypäiväkodeissa ja -kouluissa opetuskielenä on ruotsi. Tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys ja vankka kielitaito kielikylpykielessä.

Varhainen täydellinen kielikylpy alkaa aikaisintaan sinä vuonna, kun lapsi täyttää neljä vuotta. Kielikylpyopetuksen aloittavilta ei edellytetä ruotsin kielen osaamista vaan he voivat käyttää omaa äidinkieltään, kunnes heillä on riittävä valmius käyttää ruotsin kieltä. Kielikylpyyn haetaan 31.3. mennessä ja perheet saavat päätöksen huhtikuun loppuun mennessä.

Hakeminen tapahtuu normaalisti varhaiskasvatushakemuksella. Jos lapsi on jo varhaiskasvatuksessa, huoltaja voi sopia siirtohakemuksesta lapsen hoitopaikan kanssa.

Päiväkodissa henkilökunta käyttää lasten kanssa vain kielikylpykieltä, mutta he ymmärtävät myös suomea. Lapset voivat vapaasti käyttää kumpaa kieltä tahansa. Vähitellen lapset siirtyvät itsestään käyttämään kielikylpykieltä ja heitä kannustetaan siihen. Sanojen ja ilmaisujen merkitystä täydennetään muun muassa ilmeillä ja eleillä.

24

• 4-6 vuoden ikä • ruotsin kieli on lapselle uusi kieli

• huoltajat ovat valmiita sitoutumaan kielikylpypolkuun varhaiskasva- tuksessa ja perusopetuksessa Kielikylpypolku Kielikylpyyn sitoutuminen tarkoittaa koko kielikylpypolun läpikäymistä.

Päiväkodin jälkeen kielikylpy jatkuu lapsilla alakoulusta aina yläkouluun saakka. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa opetuskielenä on vain ruotsin kieli. 1–2 –luokilla opetuksesta noin 90 prosenttia on ruotsin kielellä, 3–4-luokalla noin 70 prosenttia ja 5–9-luokalla noin puolet opetuksesta on ruotsin kielellä.

Kielikylpyyn valinnan periaatteet • Kielikylpyryhmään valitaan lapset siten, että lapsi voi jatkaa kielikyl- pyluokalla kielikylpyopetuksessa.

• Sisarukset pyritään sijoittamaan samaan yksikköön, jos se palvelujen tarjonta huomioon ottaen on mahdollista.

• Kielikylpypolun turvaamiseksi ja vanhempien kielikylpyyn sitoutu- misen tukemiseksi samassa kielikylpypäiväkodissa tai kielikylpypol- kua jatkavan alakoulun 1. tai 2. luokalla olevien lasten sisarukset ase- tetaan valinnassa etusijalle. Mikäli sisaruksia on enemmän kuin ryh- mään voidaan ottaa eikä mikään päiväkodin tarjoama käytännön jär- jestely onnistu, viimeisenä vaihtoehtona suoritetaan valinta arvonnal- la.

•

Mikäli ensisijaisen valinnan jälkeen muita edellytykset täyttäviä hakij- joita on enemmän kuin vapaita paikkoja eikä mikään päiväkodin tar- joama käytännön järjestely onnistu, viimeisenä vaihtoehtona suorite- taan valinta arvonnalla.

www.ipanaposti.fi

” Kaksikielisen varhaiskasvatuksen tavoitteena on kehittää lapsen suomen kielen ja uuden opittavan kielen kielitaitoa.”

Laajamittainen kaksikielinen esiopetus

Kielirikasteista esiopetusta annetaan seuraavissa päiväkodeissa:

Laajamittaisessa kaksikielisessä esiopetuksessa vähintään 25% toiminnasta järjestetään muulla kuin suomen kielellä.

• Ranska: Auringonkukka, Satakieli, Valkea ja Toivo

Kaksikielinen esiopettaja käyttää opetuksessaan ja toiminnassa kohdekieltä. Kohdekieltä käytetään rinnakkain suomen kielen kanssa leikkien, laulaen ja toiminnallisia menetelmiä apuna käyttäen. Tavoitteena laajamittaiselle kaksikieliselle esiopetukselle on uuteen kieleen tutustuminen ja positiivisen asenteen luominen uuden kielen oppimiseen. Kaksikielinen esiopetus tukee luontevasti monikielisyyttä ja eri kulttuurien kohtaamisia.

Laajamittaista kaksikielistä esiopetusta järjestetään englanniksi päiväkoti Pelimannissa ja päiväkoti Merirastissa sekä pohjoissaameksi päiväkoti Susannassa.

Kielirikasteinen esiopetus

• Ruotsi: Satama • Venäjä: Leipuri ja Myllyratas • Englanti: Aapiskukko, Franzenia, Hertta, Herttua, Himmeli, Kanava, Kulosaari, Maunula, Merituuli, Pacius, Perttu, Sakara, Suurmetsä, Vaskiniitty, Viikinki • Espanja: Alku-Käpylinna ja Kesäheinä Lisätietoja kaksikielisestä varhaiskasvatuksesta saa suoraan päiväkotien johtajilta. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan päiväkotien lisäksi Helsingissä on useita yksityisiä päiväkoteja, joissa on erilaisia kielipainotuksia.

Kielirikasteisessa eli suppeammassa kaksikielisessä esiopetuksessa korkeintaan 25% toiminnasta järjestetään muulla kuin suomen kielellä. Kielirikasteista esiopetusta järjestetään ranskaksi, venäjäksi, englanniksi ja espanjaksi. Kohdekielinen toiminta on säännöllinen ja luonteva osa ryhmän toimintaa.

Kielirikasteisessa esiopetuksessa kohdekieltä käytetään rinnakkain suomen kielen kanssa leikkien, laulaen ja toiminnallisia menetelmiä apuna käyttäen. Tavoitteena kielirikasteiselle esiopetukselle on uuteen kieleen tutustuminen ja positiivisen asenteen luominen uuden kielen oppimiseen. Kielirikasteinen esiopetus tukee luontevasti monikielisyyttä ja eri kulttuurien kohtaamisia.

www.hel.fi /kasvatusjakoulutus

25

www.ipanaposti.fi

Luonnon merkitys ja hyödyntäminen lapsuudessa Jokainen lapsi tarvitsee kokemusten ja elämysten kautta syntyvän elämänmittaisen suhteen ympäristöönsä. Arkisen lähiluonnon on todettu olevan lapselle tärkein. Luontosuhde syntyy kokemusten ja elämysten kautta. Lapsille pitäisi jo pienestä pitäen syntyä ihmetys luontoon, joka heidän kasvaessaan muodostuu arvostukseksi ja haluksi suojella sitä. Sitä mitä et koe, et voi myöskään arvostaa.

Hyvä luontosuhde takaisin Käsitystä luonnosta vieraantumisesta tukee se, että lasten mielipaikat ovat alkaneet siirtyä sisätiloihin. Pelit, internet ja sosiaalinen media vaikuttavat osaltaan luonnosta vieraantumiseen. Kyse voi olla myös siitä, että ei täysin ymmärretä luonnon yhteyttä omaan tai yhteiskunnan hyvinvointiin.

Usein ei myöskään ymmärretä kestävän kehityksen merkitystä. Luonnosta vieraantuminen näkyy jopa lasten fyysisen kehityksen muutoksissa esimerkiksi tasapainon heikkenemisenä.

Olisi erityisen tärkeää luoda hyvä luontosuhde lapsille ja sitä kautta myös tuleville aikuisille. Lapsille olisi luotava mahdollisimman varhain kokemus siitä, että luontoon voi mennä. Olisi myös oleellista pohtia sitä, miten voitaisiin paremmin rakentaa mahdollisuuksia luontoon menemiseksi. Luonto ja metsät tulisi huomioida jo kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa eri toimijoiden (päättäjien, palveluntarjoajien, jne.) yhteisessä ymmärryksessä.

Lapset ovat luonnostaan luonnontutkijoita, kunnes kiinnostus hiipuu

26

ilman aikuisen kannustusta ja ohjausta. Luontoon opitaan pitkälti menemään sen perusteella, miten lapsena on päästy metsään ja luontoon. Yksi sukupolvi näyttäisi olevan jo käytännössä vieraantunut varsinkin metsäluonnosta ja heidän lapsensa tulevat olemaan vielä enemmän vieraantuneita. Voisiko lasten uusavuttomuudella tai lisääntyneellä masennuksella olla yhteys siihen, että he eivät ole saaneet koetella tarpeeksi rajojaan?

Ovatko vanhemmat nykyään liian varovaisia lastensa liikkumisen ja luonnossa olemisen suhteen? Näitä asioita on hyvä pohtia lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Luonto tukee lapsen omaehtoista toimintaa Lasten luonnollista liikkumista estetään päivittäin esimerkiksi päiväkodeissa tehokkaasti erilaisilla kielloilla, kuten ”Älä hypi!” tai ”Istu paikallasi!”. Syynä ovat usein turvallisuuteen vetoaminen ja jopa tietämättömyys liikunnan merkityksestä lapsen kehitykseen. Luonnossa lapsella on mahdollisuus käyttää omaa mielikuvitustaan. Jos valtaosa tekemisestä on ylhäältä päin ohjattua, lapsi menettää oman spontaanin, lapsentasoisen vapautensa. Jatkuva ohjelmointi passivoi hänet. Lapsi alkaa odottaa, että muut keksivät hänen leikkinsä. Olisikin tärkeää, että palveluja lapsille ja nuorille kehitettäisiin yhä toiminnallisempaan suuntaan ja luontoympäristön hyödyntäminen siinä olisi paikallaan. Monipuolinen päivittäinen liikkuminen on parhaimmillaan lasten oppimisvalmiuksien varhaista tukemista.

Luonnossa

Luonnon hyvinvointivaikutuksista ympäristönä tarjoaa mahdollisuu- den rauhoittumiseen, rentoutumiseen, virkistymiseen, itsetunnon vahvistumiseen, minäkuvan selkiintymiseen ja stressioireiden helpottumiseen sekä aikuisen tuella että ilman. Luontoympäristö tarjoaa myös mahdollisuuden yksityisyyden ja yhteisöl- lisyyden säätelyyn. Kumpiakin tarvitaan: mahdollisuutta olla ja toimia yhdessä, sekä esimerkiksi piilopaikkojen kautta mahdollisuutta vetäytyä omaan yksityisyyteen ja rauhaan.

Lähde: Sitra.fi

LÄHDE MUKAAN VAPAAEHTOISEKSI! Onko sinun elämässäsi vielä tilaa?

Etsimme uusia tukiperheitä tekemään vapaaehtoistyötä lasten hyvinvoinnin edistämiseksi. Järjestämme tänä vuonna tukiperhevalmennuksia ympäri Suomen.

27

Kuva: Miia Laurila / Pelastakaa Lapset

Ympäristö vaikuttaa välittömästi ihmiseen. Se voi aiheuttaa psyykkistä pahoinvointia ja mielenterveysongelmia, mutta voi myös edesauttaa hyvinvointia ja mielenterveyttä. Erityisesti luonnonympäristössä ihminen pystyy säätelemään olotilaansa terveyttä edistävään suuntaan. Luontoympäristöllä on myönteinen vaikutus lapsen kehon hallintaan. Luonto tarjoaa monipuolisen mahdollisuuksien kentän harjaannuttaa leikin lomassa motorisia perustaitoja. Sillä on havaittu olevan yhteyksiä lapsen tiedolliseen ja sosioemotionaaliseen kehitykseen. Tutkimusten mukaan yhä yleistyvät ylivilkkauden oireet lievittyvät, kun lapsella on mahdollisuus aistia luontoympäristöön liittyviä elementtejä, kuten luonnon ääniä ja näkymiä luontoon. Luontoympäristö lapsen sosiaalisena ja fyysisenä

”Tukivanhempina tunsimme onnistumisen iloa, kun isompi lapsi alkoi kertoa asioistaan.

Ja pienempi lapsi, joka oli aikaisemmin tuntenut koti-ikävää, tuli oma-aloitteisesti kysymään, voisiko hän olla meillä vielä toisenkin yön.” – tukiperheen vanhempi

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: pelastakaalapset.fi/tukiperheeksi

HAE NYT PÄIVÄKOTIHAE NYT PAIKKAA! PÄIVÄKOTIPAIKKAA!

PILKE-PÄIVÄKODIT - PARASTA OPPIA PIENELL PILKE-PÄIVÄKODIT - PARASTA OPPIA PIENELLE! Milloin viimeksi...

Milloin viimeksi...

Nauroit vedet silmissä?

1.1.Nauroit vedet silmissä?

2.2.Opit jotain hauskaa?

Opit jotain hauskaa?

3.3.Maistoit joitain uutta?

Maistoit joitain uutta?

4. Nukuit makeat päiväunet?

4. Nukuit makeat päiväunet?

5. Kaaduit ja joku nosti sinut takaisin jaloilleen?

5. Kaaduit ja joku nosti sinut takaisin jaloilleen?

Meillä Pilke-päiväkodeissa näitä kaikkia tapahtui tänään!

Meillä Pilke-päiväkodeissa näitä kaikkia tapahtui tänään!

Meillä on 10 päiväkotia eri puolella Helsinkiä.

Löydät päiväkodit verkkosivuiltamme: Meillä on 10 päiväkotia eri puolella Helsinkiä.

WWW.PILKEPAIVAKODIT.FI Löydät päiväkodit verkkosivuiltamme:

WWW.PILKEPAIVAKODIT.FI