Helsinki / 2021
Kotiin luettavaksi! 0€
LAADUKASTA LUETTAVAA LAPSIPERHEILLE.
Lastensuojelun piirissä on monenlaisia perheitä
s. 4- 5
Kosketushoidot avuksi vauvan itkuisuuteen
s. 8- 9
Mustasukkaisuuden tunteisiin auttaa avoin keskustelu
s. 12-13
Kaupunki
s. 24- 25
www.ipanaposti.fi
Mennään yhdessä
VANHEMPAINPUHELIN Vanhempana ja kasvattajana kokee usein ristiriitaisia tunteita. Lapsen kasvun ja kehittymisen seuraaminen tuottaa ennen kokematonta iloa, mutta herättää myös kysymyksiä, joihin ei itse löydä vastausta ja tunteita, jotka haluaa jakaa luottamuksellisesti.
0800 92277
Puheluusi vastataan maanantaisin klo 10–13 ja 17–20 tiistaisin klo 10–13 ja 17–20 keskiviikkoisin klo 10–13 torstaisin klo 14–20 HALTIALAN KOTIELÄINTILA PIENTEN LASTEN KANSSA KIRJASTOSSA
Haltialan lehmät ulkoilevat ympäri vuoden, ja niitä pääsee näkemään talvella pihatarhassa ja kesällä laitumella.
Etsitkö kaupungista/ kunnasta paikkaa, jonne voisi mennä vauvan tai pienen lapsen kanssa viettämään aikaa? Lapset ovat kirjastoon aina tervetulleita. Sieltä löytyy: • Satutuokiota
Haltialan tilalla on myös lampaita, sikoja ja kanoja. Ne ovat kesästä syksyyn ulkona, jolloin niitä pääsee katsomaan aamusta iltaan. Talvi- ja kevätkauden ne ovat sisätiloissa.
• Satutunteja
Osoite: Laamannintie 17
• Etätapahtumia
Vapaa pääsy piha-alueelle ma–su klo 7–20
• Työpajoja
Haltialan tilan asiakaspalvelu: stara.haltialantila@hel.fi, puh. +358931022111 (kaupunkiympäristön asiakaspalvelu). Puhelinpalvelu avoinna: ma–to klo 8.15–16.00, pe 12–15
• Näyttelyitä ja paljon muuta! Katso www.helmet.fi
Julkaisija: Ipanaposti Perennakatu 22 E 16, Turku p.0400-932 994. www.ipanaposti.fi Ilmestyminen: Kaksi kertaa vuodessa Turun talousalue. Kaksi kertaa vuodessa Helsinki. Tekniset tiedot: Painopinta-ala Palstat 6 Ilmoituskoot: 1/1 sivu 1/2 sivu 1/2 sivu 1/4 sivu 1/6 sivu
210x297, Tabloid 210mm x 297mm 210mm x 145mm 102mm x 297mm 95mm x 137mm 62mm x 137mm
Mikäli ilmoitusvaraus peruuntuu pidätämme oikeuden periä asiakkaalta 60% ilmoituksen verottomasta hinnasta.
Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheuttuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei julkaista tuotannollisista tai vastaavista syistä johtuen. Lehti ei vastaa epäselvistä käsikirjoituksista tai puhelimessa sattuneista väärinkäsityksistä johtuneista painovirheistä, eikä anna hyvitystä vähäisistä painovirheistä, joka ei vaikeuta ilmoituksen käsittämistä, eikä vähennä sen mainosarvoa. Lehden vastuu ilmoituksen virheistä rajoittuu korkeintaan ilmoituksen hintaan. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. 2
3
www.ipanaposti.fi
4
www.ipanaposti.fi
” Lastensuojelussa ei ole aina kyse sinne joutumisesta, vaan kyse on myös lastensuojeluun ja oikean avun piiriin pääsemisestä.”
Sinä, minä, kuka vaan
- lastensuojelun piirissä on monenlaisia perheitä
S
uomessa on noin 19 000 kodin ulkopuolelle sijoitettua lasta ja nuorta. Yhteensä lastensuojelun asiakkaina on keskisuuren suomalaiskaupungin verran lapsia: yli 80 000 lasta. Minkälaisia perheitä näiden lasten taustalla on? Voisitko sinä tai voisinko minä tarvita joku päivä lastensuojelun apua? Lastensuojelussa olevat lapset ja heidän perheensä eivät muodosta yhdenmukaista joukkoa, vaan kirjon eri elämäntilanteita, joihin kuka tahansa meistä voi joutua. Yksi iso yhteinen tekijä heillä kuitenkin on: palveluiden puute. Suomalaisen lastensuojelun tutkimusraportin mukaan sijoitetut lapset ovat usein monilapsisista perheistä, ja heidän elämässään on tapahtunut monenlaisia muutoksia. Kolmasosa lapsista asuu ennen sijoitusta eroperheessä ja kolmannes uusperheessä. Joka neljännen lapsen ja perheen kulttuurisella taustalla on merkitystä lastensuojeluasian kannalta. Yli puolella sijoitetuista lapsista on ollut arjessaan uupunut ja jaksamaton vanhempi, ja yli kolmasosalla on vanhempi, jolla on mielenterveysongelmia. Joidenkin lasten taustaan vaikuttaa myös vanhempien päihteidenkäyttö, perheväkivalta tai sen uhka sekä lasta repivät huolto- ja asumisriidat. Useilla perheillä on myös toimeentulo-ongelmia, mutta lastensuojelun asiakkaina on perheitä ihan kaikista tuloluokista.
Lastensuojelussa ei ole aina kyse sinne joutumisesta, vaan kyse on myös lastensuojeluun ja oikean avun piiriin pääsemisestä. Usein apua ei tahdo saada, vaikka sitä pyytäisi. Joskus apua on lähes vaadittava. Sattuma, asuinpaikka, palveluiden ja pätevien työntekijöiden saatavuus tai riittävyys eivät saa määritellä avun saamista. Kuka tahansa meistä voi olla tilanteessa, jossa omat tai lapsen voimavarat eivät riitä – sinä, minä, kuka vaan. Vetoa kanssamme kuntapäättäjiin, että he turvaavat päätöksillään laadukkaan lastensuojelutyön – säästöpaineista huolimatta.
Lastensuojelusta ei saa säästää – allekirjoita vetoomus pelastakaalapset.fi/lastensuojeluvetoomus
Toimitamme vetoomuksen allekirjoituksineen uusille kuntapäättäjille. Lähde: Heino, Tarja, Hyry, Sylvia, Ikäheimo, Salla, Kuronen, Mikko ja Rajala, Rika (2016) Lasten kodin ulkopuolelle sijoittamisen syyt, taustat, palvelut ja kustannukset. HuosTa-hankkeen (2014–2015) päätulokset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 3/2016, Helsinki .
Lähes 70 % sijoitetuista lapsista ei ole saanut tarvitsemaansa palvelua Lastensuojelun piiriin mahtuu monenlaisia perheitä. Usein yksi ongelma ei kaada perhettä, mutta kun elämään kasautuu useita haasteita, selviytyminen heikkenee. Silloin on tärkeää, että oikea-aikaista, sopivaa ja riittävää apua on saatavilla. Hätkähdyttävää on se, että 70 % sijoitetuista lapsista tai nuorista ei ole saanut jotakin tarvitsemaansa palvelua, sillä sitä ei ole lainkaan tai riittävästi tarjolla. Ongelmia on varsinkin päihde- ja mielenterveyspalveluiden saamisessa.
Pia Lahtinen, aluejohtaja, Pelastakaa Lapset ry 5
www.ipanaposti.fi
Ronja (vasemalla) ja Kaisla (oikealla) kertovat, että leirillä hauskinta on ollut askartelu ja kavereiden kanssa oleminen..
6
www.ipanaposti.fi
”Leirillä lapset kokevat usein myös vahvaa yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta. ”
Leiristä mielekästä ja hauskaa tekemistä lapselle
K
oululaisten kesälomat ovat alkaneet ja samalla leirit, joita järjestetään ympäri Suomen, ovat käynnistyneet. Leiritoiminta on pitänyt pintansa jo vuosikymmenten ajan, vaikka ympäröivä maailma muuttuu jatkuvasti. Koronavirus on mullistanut elämänmenoa jo yli vuoden ajan, ja pandemia on vaikuttanut myös leiritoimintaan. Monet leirejä järjestävät toimijat ovatkin käyttäneet viimeiset kuukaudet jännittäen muuttuvia linjauksia ja rajoituksia sekä suunnitellen turvatoimia, joiden avulla leirejä voitaisiin järjestää turvallisesti. Harva meistä kuitenkaan pysähtyy miettimään sitä, miksi leiritoiminta ja sen järjestäminen on tärkeää ja millainen merkitys sillä voi olla lapselle. Kävin Helsingin Lastenliiton järjestämällä leirillä kysymässä tätä lapsilta itseltään. Supersankarikokelaiden koulutusviikko -nimiselle päiväleirille osallistuneet kaverukset Ronja ja Kaisla kertovat, että leirillä hauskinta on ollut askartelu ja kavereiden kanssa oleminen. ”Se supersankarimaskien askartelu oli parasta. Ja on kivaa olla kavereiden kanssa, kun täällä on monta kaveria”, tytöt kertovat puistossa leikkiessään. Samoilla linjoilla ovat myös muut leiriläiset. Supersankarikokelaiden kertoessa leirin parhaista puolista puheessa painottuu yhteisleikit, ulkoilu, kavereiden seura ja hyvä ruoka. Eräs leiriläinen kertoo, että leirillä kivointa on puistossa käynti ja puiston keinussa keinuminen. Toinen taas kertoo, että paras juttu on aiemmin lounaaksi tarjoiltu makaronilaatikko. Makaronilaatikon ylistykseen yhtyy myös moni muu lapsi. Kaksi leiriläistä haluavat vielä huomauttaa, että heidän mielestään leireillä on parasta ”melkein kaikki.”
reettinen taito, mutta toisaalta lapsi oppii leirillä myös esimerkiksi ryhmätyötaitoja. Leiri on erilainen ympäristö, jossa leiriläisen sosiaaliset taidot pääsevät takuulla kehittymään. Leirillä lapset kokevat usein myös vahvaa yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta. Tämä johtuu ainutlaatuisesta ympäristöstä, jossa vietetään intensiivisesti aikaa yhdessä koko ryhmän kanssa. Lisäksi ryhmäytymiseen panostetaan ja siihen käytetään paljon aikaa. Leirillä lapsi saa uusia kavereita myös sellaisista lapsista, jotka asuvat kauempana eivätkä käy esimerkiksi samaa koulua. Leiritoiminnan hyödyistä ja parhaista puolista tärkeimpiin lukeutuu ehdottomasti myös se, että paikalla on turvalliset aikuiset. Koululaisten kesälomat ovat usein pidempiä kuin työssäkäyvien aikuisten, joka voi aiheuttaa vanhemmille päänvaivaa lasten hoitoon liittyen. Leirillä työskentelevät ohjaajat pyrkivät tekemään leiristä jokaiselle lapselle mukavan kokemuksen kohtaamalla heidät ainutlaatuisina yksilöinä. Ohjaajat kannustavat, auttavat ja ohjaavat lapsia. Lapsia kannustetaan myös terveisiin elintapoihin; leirillä syödään ravitsevaa ruokaa, liikutaan ja käydään ulkona yhdessä. Kaikkien hyötyjensä lisäksi leiri on myös parhaimmillaan lapselle ikimuistoinen kokemus ja kesän paras viikko, joka on kallisarvoista jo itsessään. Josefiina Pystynen Yhteisöpedagogi-opiskelija, Helsingin Lastenliitto ry:n harjoittelija
Tämä on ohjaajien mukava kuulla. Leirin onkin tarkoitus olla lapselle mukavaa ajanvietettä. Leirien ohjelma ja tekeminen on Lastenliiton leireillä lapsilähtöistä, ja leiriohjelma ja toiminta rakentuu aina lapsiryhmän ja heidän toiveidensa mukaan. Leirillä lapsi pääsee rentoutumaan ja lomailemaan, eikä tekemistä ohjaa opetussuunnitelma. Vaikka leiritoiminnan ydin ei ole koulun tavoin ennalta suunniteltu tavoitteellinen oppiminen, leirillä koetaan silti oppimisen riemua. Opittu asia voi olla jokin konk7
Onko vauvallanne koliikkioireita? Asutteko Helsingissä? • • • • • •
Tutkimukseen otetaan koliikkioireisia, muuten terveitä korkeintaan 10 viikon ikäisiä vauvoja Mikäli epäilette vauvallanne koliikkia, voitte ottaa yhteyttä omaan neuvolaanne Helsingissä Koliikin toteamisarviointi tehdään neuvolassa vastaanottokäynnin yhteydessä Vauvat satunnaistetaan saamaan osteopatiaa, vyöhyketerapiaa, silittelyhoitoa ja verrokkiryhmään Kosketushoidot toteutetaan Metropolia Ammattikorkeakoulun Myllypuron kampuksella Hoitoja annetaan yhteensä 3 kertaa ja ne ovat perheille maksuttomia
Lisätietoa saatte omasta neuvolastanne ja osoitteesta www.metropolia.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/hankkeet/vauvan-koliikki-koskettaa
8
www.ipanaposti.fi
” Pienokaisen lohduton, pitkiä aikoja kestävä itku ahdistaa ja aiheuttaa stressiä perheissä.”
Kosketushoidot
avuksi vauvan itkuisuuteen • Kosketushoitojen vaikutuksia vauvojen koliikkioireiden lievittämi- seen tutkitaan Helsingissä. • Vauvan koliikki koskettaa -tutkimukseen voivat osallistua perheet, joissa on alle 10 viikon ikäinen vauva, joka itkee paljon, eikä itkulle ole lääketieteellistä syytä. Lapsen syntymä on ilon ja ihmeen aihe koko perheelle. Vähintään joka kymmenes vauvaperhe kokee kuitenkin arjessaan ilon ja onnen ohella voimattomuutta vauvansa yhtäjaksoisesta itkusta. Moni kokee, että vaikka kaikki keinot on käytetty, vauva ei rauhoitu. Pienokaisen lohduton, pitkiä aikoja kestävä itku ahdistaa ja aiheuttaa stressiä perheissä. ”Vauvan lohduton itku ja koliikkioireet koettelevat usein myös parisuhdetta”, sanoo vauvatutkimuksen johtaja, kätilö ja terveystieteiden tohtori Leena Hannula. Koliikkioireiden levitykseen ei ole olemassa tutkittua lääketieteellistä hoitoa. Hannula halusi selvittää tieteellisesti, voisivatko kosketushoidot helpottaa koliikkiperheiden tilannetta. Hän toteutti tutkijaryhmineen muutama vuosi sitten Lohjan alueella esitutkimuksen vyöhyketerapian vaikutuksista. ”Lupaavien tulosten perusteella päätimme käynnistää Helsingissä laajemman, vertailevan hoitotutkimuksen. Tutkimme vauvojen vanhempien kokemuksia ja kosketukseen perustuvien hoitojen vaikutuksia vauvojen oireisiin ja vanhempien stressiin. Tavoitteena on kehittää koliikkioireista kärsivien vauvojen hoitoa ja helpottaa perheiden ahdinkoa”, hän sanoo.
Mikä on koliikkia? Klassisen määritelmän mukaan koliikki on kyseessä, kun vauva iältään 3 viikkoa – 4 kuukautta itkee lohduttamattomasti vähintään 3 tuntia päivässä vähintään 3 päivänä viikossa, vähintään 3 viikon ajan. Aiemmissa kosketushoitotutkimuksissa on todettu vauvan koliikkioireiden lievittyneen. Haitat ja riskit on arvioitu hyvin pieniksi. Tutkimustietoa tarvitaan kuitenkin lisää.
Nyt meneillään olevassa hankkeessa, johon voivat osallistua kaikki helsinkiläiset vauvaperheet, tutkitaan kolmen kosketushoidon, osteopatian, vyöhyketerapian ja silittelyhoidon vaikutusta. Osteopaattinen hoito pyrkii mm. vähentämään kehon erilaisia jännitystiloja, sekä tasapainottamaan verenkiertoa ja ruuansulatuselimistön autonomista säätelyä. Vyöhyketerapiassa käsitellään kehon heijasteita. Silittelyhoidossa aktivoidaan ihon C-tuntohermoja, joiden on todettu vaimentavan vastasyntyneiden kipua. Lisäksi tutkimukseen kuuluu verrokkiryhmä.
Kuka pääsee mukaan? Tutkimukseen otetaan 200 koliikkioireista, muutoin tervettä vauvaa Helsingistä. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta on tärkeää, että vauvat ovat korkeintaan 10 viikon ikäisiä eikä heillä ole synnynnäisiä sairauksia tai ruoka-aineallergioita. Jos arvelet vauvasi kärsivän koliikista, voit ottaa yhteyttä omaan neuvolaasi, jossa terveydenhoitaja tekee koliikin toteamisarvioinnin ja kertoo, kuinka voit osallistua tutkimukseen. Neuvolassa jaetaan tutkimustiedotteita ja suostumuslomakkeita. Mukana on myös osoite e-lomakkeeseen, jolla voit ilmoittautua tutkimukseen. Sen jälkeen yhteyshenkilö soittaa sinulle ja antaa jatko-ohjeet ja sopii hoitoajat. Vauvasi saa kosketushoitoja kolme kertaa noin 2-3 viikon aikana Metropolia Ammattikorkeakoulun Myllypuron kampuksen HyMy-kylän hoitotiloissa. Verrokkiryhmässä perheet osallistuvat vastaamalla kyselyihin. Heille tarjotaan yksi ilmainen hoitokäynti kyselyiden päätyttyä. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja maksutonta. Tutkimus toteutetaan Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston yhteistyönä ja sitä rahoittaa Lapsi ja Luonto Säätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto.
Lisätietoja saat: koliikki@metropolia.fi
9
www.ipanaposti.fi
Homeopatiasta ja vyöhyketerapiasta
tukea vanhemmuuteen
L
apsiperheitä käy vastaanotollani paljon. Useimmat tulevat vyöhyketerapiaan hakemaan apua vauvan vatsavaivoihin tai unihäiriöihin. Vauvaa hoitaessani haastattelen aina myös vanhempia ja jos valvotut yöt ja huoli lapsen terveydestä tuntuvat aiheuttaneen heille oireita, kerron mahdollisuuksista saada apua myös omaan hyvinvointiin.
Homeopatia on nopea ja helppo apu akuutteihin oireisiin. Kokeneena homeopaattina tunnistan vanhempien oireista tilat, jotka johtuvat esim. hormonitoiminnasta ,väsymyksestä tai epävarmuudesta ja huolesta. Muutamia esimerkkejä: Sepia auttaa tasapainottamaan hormonitoimintaa, joka on suuressa myllerryksessä raskauden ja imetyksen vuoksi . Sepia-tilassa oleva nainen kokee väsymystä ja kyllästymistä lapsiinsa ja mieheensä. Hän unelmoi vaan että pääsisi takaisin töihin tai urheilemaan; juoksemaan tai jumppaan tai tanssimaan. Hän tarvitsee jaksaakseen hikiliikuntaa ja liikettä. Muuten tuntuu että hermot menee. TällainenSepia-tila on hyvinkin yleinen ja hoidettavissa siis homeopatialla. Cocculus-tilassa olevat vanhemmat ovat uupuneita valvomiseen ja vastuuseen ja kokevat matkapahoinvointia muistuttavaa pahaa oloa, eivätkä pysty rentoutumaan vaikka päivällä olisikin mahdollisuus nukkua. Kuvo-
10
tus ja heikotus vie ilon onnellisistakin hetkistä. Usein yksi homeopaattinen pilleri näissä tilanteissa tasapainottaa olon niin että voimat palautuvat ja jaksaa taas kokea onnea vanhemmuudesta. Nux vomica on ollut suuri pelastus monelle perheenisälle, joka työn ohessa kantaa vastuuta perheestään ja tuntee ajoittain että kaikki asiat kaatuvat päälle ja stressiä pukkaa. Hermostoa rauhoittava ja lihaksia rentouttava Nux vomica on maaginen apu näihin hetkiin. Homeopaattiset lvalmisteet valitaan aina jokaiselle henkilökohtaisten oireiden ja elämäntilanteen mukaan. Vastaanotollani hoidan usein koko perhettä. Lapsen vyöhyketerapiahoidon yhteydessä saatan heti antaa vanhemmille mukaan ensimmäiset homeopatiaohjeet, mutta aina on suositeltavaa että vanhemmillekin varataan oma aika ja äiti ja isäkin pääsevät olemaan hoidettavana.
Vyöhyketerapiasta tasapainoa ja energiaa Aikuisen vyöhyketerapia kestää 1h 15 min. Siinä käsitellään korvien ja jalkapohjien vyöhykeheijasteet, sekä pään, käsien, niskan ja selän vyöhykkeet. Hoidossa käytetään vyöhykepuikkoa , jolla painellaan pisteitä. Hierontaa kaipaavia lihaksia käsittelen tarvittaessa klassisen hieronnan
www.ipanaposti.fi
Hyvä terveys
ottein. Hoidon yhteydessä käydään keskustellen läpi mieltä painavat asiat, huolet ja murheet. Homeopaattina ja vyöhyketerapeuttina olen salliva ja ymmärtävä kaikille tunteille. Keskustelun ja hoidon tarkoituksena on löytää asiakkaalle tasapaino ja mielenrauha oman ymmärryksen myötä. Hoito on aina rentouttava, tasapainottava ja voimia palauttava. Yksikin hoito on aina tehokas arjen kiireiden keskellä. Paras vaikutus saavutetaan säännöllisillä hoidoilla. Teksti: Anne Vuotari homeopaatti, vyöhyketerapeutti, hieroja www.kolumbus.fi/anne.vuotari
Homeopaatti/vyöhyketerapeutti Anne Vuotari toivottaa lapsiperheet tervetulleiksi hakemaan apua luontaishoitolastaan.
Luontaishoitola Anne Vuotari
Sturenkatu 43, 00550 Hki. VYÖHYKETERAPIASTA JA HOMEOPATIASTA APUA:
- raskauden eri vaiheisiin (raskausajan pahoinvointiin, unihäiriöihin, stressitiloihin, lihaskipuihin, synnytyksen käynnistykseen) - vauvoille (mm. koliikkiin, unirytmin säätelyyn, allergioihin, refluksioireisiin) - kaikenikäisille lapsille (mm. allergioihin, korvatulehduksiin, vatsaoireisiin, unihäiriöihin, käytöshäiriöihin) HINNASTO:
- Vauvojen ja lasten vyöhyketerapia 30 min 50 eur - aikuisten vyöhyketerapia 75 min 80 eur - homeopatia 1. käynti 120 eur, seurantakäynti 85 eur
Yhteydenotot: anne.vuotari@kolumbus.fi p. 040 535 0161 www.kolumbus.fi/anne.vuotari Facebook: Luontaishoitola Anne Vuotari Itsenäinen Young living -jälleenmyyjä
Tutustu Lansinoh-valikoimaan: www.lansinoh.fi
11
Mustasukkaisuuden
tunteisiin auttaa avoin keskustelu ”Joka ei ole mustasukkainen, ei rakasta”, ajattelee moni. Aiheesta on kirjoitettu paljon ja se puhuttaa ihmissuhdekuvioita miettiviä, teatterin, elokuvan, laulun ja taiteen tekijöitä. Tästä huolimatta aihetta on tutkittu tieteellisesti hyvin vähän. Mustasukkaisuutta tunteena hävetään ja henkilökohtaisesti sitä on vaikea käsitellä. Sen primitiivisyyden vuoksi sitä ei myöskään kukaan saisi tunnustaa potevansa. On kuitenkin hyvä tietää, että mustasukkaisuus on normaali ja inhimillinen tunne. Mustasukkaisuuden kokeminen on hyvin yksilöllinen asia. Toiset ovat kaikissa tunteen ilmaisuissaan intensiivisempiä ja toiset taas laimeampia temperamenttinsa mukaan. Mustasukkaisuudesta puhuttaessa voidaan erottaa niin sanottu normaali ja sairaalloinen mustasukkaisuus. Ero on siinä, miten hallitsemattomasti mustasukkaisuutta ilmaistaan ja minkälaisia muotoja se saa. Myös se, miten suhteettoman voimakas tunne on suhteessa tapahtuneeseen, vaikuttaa erotteluun. On siis normaalia ja tilanteeseen sopivaa tuntea mustasukkaisuutta silloin, kun puoliso flirttailee avoimesti tai on uskoton. Epäterveestä mustasukkaisuudesta on kyse silloin, kun toisen käyttäytyminen ei ole missään suhteessa siihen, miten toinen sen kokee. Tyypillistä tällöin on aiheeton syyttely. Asianomainen ei myöskään ota vastuuta omasta tunteestaan tai koe syyllisyyttä kohtuuttomasta käyttäytymisestään.
Mustasukkaisuus voi olla tilannekohtaista tai jatkuvaa Voidaan puhua akuutista eli tilannekohtaisesta ja kroonisesta eli jatkuvasta mustasukkaisuudesta. Jälkimmäisessä ei ole juurikaan kyse suhteeseen liittyvistä asioista, vaan se liittyy enemmänkin mustasukkaisen oman tunne-elämän säätelyyn.
taas kaipaavat kumppanin lieviä mustasukkaisuuden ilmaisuja, koska se kertoo heidän mielestään välittämisestä. Mustasukkaisuus voi olla seurasta tietystä vuorovaikutuksesta, joka vallitsee parin välillä. Esimerkiksi tilanteessa, jossa toinen haluaa enemmän kahdenkeskistä aikaa ja läheisyyttä kuin toinen, voidaan päätyä ajan kanssa tiettyyn negatiiviseen kehään. Tässä kehässä toinen on koko ajan mustasukkaisena vaatimassa ja painostamassa toista läheisyyteen sekä epäilemässä kumppanin motiiveja, jos toinen ei läheisyyttä halua. Tällöin hän itse provosoi omalla käyttäytymisellään toisen vetäytymisen. Mitä enemmän hän painostaa, sitä enemmän toinen vetäytyy. Ja toisinpäin; mitä enemmän toinen vetäytyy, sitä enemmän toinen painostaa. Lopulta molemmat edesauttavat kielteisessä vuorovaikutuksessa pysymistä. Molemmat ovat mustasukkaisten ja voimakkaiden tunteiden armoilla ja niiden uhreja. Kun mustasukkainen ei hallitse tunteitaan, on haastavaa löytää yhdessä rakentavia välineitä tilanteen ratkaisemiseksi. On hyvä muistaa, ettei tilanteessa ole kyse tieten tahtoen kiusaamisesta. Mustasukkainen kokee, ettei toinen välitä ja hänen itsetuntonsa ”vuotaa”. Painostettuna ollessaan vetäytyvä osapuoli ei taas ehdi saada kiinni omista tunteistaan, vaan joutuu keskittymään puolustautumiseen ja suojautumiseen toisen epäilyjen ja painostuksen alla. Tässä tilanteessa auttaa, jos painostava ja mustasukkainen osapuoli tiedostaa omat tunteensa ja ottaa vastuuta niistä ja käyttäytymisestään. Hän voi lakata painostamasta toista ja antaa toiselle tilaa. Näin toisen on mahdollista tulla vastaan. Myös vetäytyvä voi nostaa profiiliaan ilmaisemalla korostetummin toisen merkitystä itselle, jolloin painostusta ei tarvita.
Avoin keskustelu voi auttaa asioiden Tällä säätelyllä toinen voi sitoa kumppaninsa lähelleen niin, ettei hänen selvittämisessä tarvitsisi käsitellä omia eroahdistuksia, joiden juuret voivat olla hyvinkin varhaisissa lapsuuden kokemuksissa. Taustalla voi olla esimerkiksi tarve korvata oman vanhemman tuottamat syvät pettymykset. Niihin toivoo eheyttävää, kaikkivoipaa rakastamista kumppanilta. Tämä on kuitenkin kumppanille mahdoton tehtävä. Krooninen, epäterve tai sairaalloinen mustasukkaisuus voi rasittaa suhdetta erittäin paljon ja olla väkivaltaista.
Realistinen ja tilannekohtainen mustasukkaisuus voi olla parisuhdetta tukevaa ja rakentavaa riippuen siitä, miten suhteessa tulkitaan ja käsitellään. Jotkut voivat olla allergisia ihan terveellekin mustasukkaisuudelle. Toiset 12
Useimmat pari hyötyvät siitä, että he keskustelevat avoimesti tilanteesta ja pyrkivät ymmärtämään toistensa tunteita ja tarpeita paremmin. Keskustelu voi auttaa asioiden selvittämisessä ja väärinkäsitysten korjaamisessa. Olisi tärkeää tunnustaa olevansa mustasukkainen ja puhua siitä avoimesti toiselle sen sijaan, että ivailee, syyttelee tai vahtii kumppanin menoja. Tällöin on myös suurempi todennäköisyys saada kuulla, että kumppani kokeekin mustasukkaisuuden imartelevana, että kumppani rakastaakin ja pitää mustasukkaisuutta potevaa kumppania tärkeänä. Voi myös kuulla, että toinen ei ole hylkäämässä kumppaniaan, vaikka hänellä on omiakin menoja. Tätä tuskin kuulee, jos vaan ”pilkkaa” toisen menoja ja epäilee tämän olevan ”huonoilla teillä”.
www.ipanaposti.fi
Se, että suostuu toisen ”vahdittavaksi” ja karsii elämästään kaiken sellaisen, joka tuntuu toista uhkaavan, ei useinkaan auta. Tällöin tulee vahvistaneeksi toisen ”hylätyksi tulemisen pelkoa”. Omalla käyttäytymisellään ”kertoo”, että jos menen ulos kavereiden kanssa, se onkin oikeasti vaarallista suhteellemme. Toki tässä on käytettävä suhteellisuuden tajua. Toisen oloa helpottaakseen voi toimia kumppania rauhoittavasti ja valita hänen seuransa jonkun muun sijaan.
Parisuhde
Jos kyse on kuitenkin sairaalloisesta mustasukkaisuudesta, tämäkään ei auta. Toinen voi silti jatkaa epäilyjään, koska rakkautta ei saa vaatimalla ja jos sen vaatimalla saa, se ei tunnu miltään. Myös sellaisessa suhteessa, jossa pari on juuttunut niin sanottuun symbioottiseen vaiheeseen, esiintyy mustasukkaisuutta, ahdistuneisuutta ja alemmuudentuntoja. Suhteen alussa tällainen sulautunut ”yhtä puuta” oleminen eli symbioosi on normaalia, mutta pitkittyessään siitä syntyy ongelmia. Tällaisessa tilanteessa toinen ei kestä kumppanin yritystä itsenäistyä suhteessa, vaan roikkuu perässä. Tässä auttaa se, että itsenäisyyteen enemmän pyrkivä yrittää korostuneesti viestittää toiselle, ettei ole lähdössä pois parisuhteesta vaikka hakeekin tilaa ympärilleen. Samalla hän voi ilmaista, että toinen on tärkeä ja että hän kunnioittaa toista erillisenä yksilönä, mutta kaipaa itselleenkin vastaavaa.
Mustasukkaisuustilanteessa auttaa myös ymmärrys toisen tunteille Mustasukkaisuus on myös niin sanottu suojautumistunne, kuten esimerkiksi viha. Sen avulla rakennetaan välimatkaa ja suojaa suhteessa kumppaniin. Kun mustasukkaisuus myönnetään, sen sisällä voidaan havaita myös niin sanottuja perustunteita, haavoittuneisuutta, pelkoa, surua, yksinäisyyden tunnetta. Niitä ilmaisemalla rakennetaan läheisyyttä.
Suojautumistunteita purkamalla, eli epäilyillä ja syytöksillä, ei saada aikaan läheisyyttä, intiimiyttä tai hyvää seksuaalista kanssakäymistä. Mustasukkaisuuden tunne vain vahvistuu, kun kumppania karkotetaan omalla epäilevällä käyttäytymisellä. Mustasukkaisuudesta puhuminen auttaa. Samalla on hyvä keskustella siitä, miten loukkaantuneeksi, yksinäiseksi tai surulliseksi itsensä tuntee. Myös puhuminen omasta epävarmuudesta tai riittämättömyyden tunteesta voi auttaa. Tilanteen purkamiselle on hyödyllistä, kun kumppani kertoo aidosti omista vastaavista perustunteistaan purkamatta vihaansa nimittelemällä toista mustasukkaiseksi. Olennaista on kertoa, miten pahalta esimerkiksi toisen syytökset ovat tuntuneet. Mustasukkaisuus väärin ilmaistuna peittää alleen aidon läheisyyden ja rakkauden mahdollisuuden. Rakkaus ja välittäminen eivät pääse esiin, koska sille ei epäilyiden vuoksi ole tilaa. Kun tunteita päästään aidosti ilmaisemaan ja kohtaamaan, mahdollistuu sen läheisyyden ja intohimon kokeminen, mistä mustasukkainen sisimmässään haaveilee. Lähde: Väestöliitto (julkaistu www.vaestoliitto.fi)
Tutustu Lansinoh-valikoimaan: www.lansinoh.fi
13
www.ipanaposti.fi
Syödään yhdessä
Vahvista suun ja nielun puolustusta alueen luonnollisilla suojabakteereilla.
Patentoitu S. salivarius K18 maitohappobakteeri
Patentoitu S. salivarius K12 maitohappobakteeri
Kliinisesti tutkittu Streptococcus salivarius K18 on suun luonnollinen suojaava maitohappobakteerikanta, joka syrjättää plakkia muodostavia ja llreikiintymistä aiheuttavia S. mutans -bakteereja kaikilla ikäryhmillä.
Saatavilla > apteekit ja gutguide.fi
Kliinisesti tutkittu Streptococcus salivarius K12 on nielun luonnollinen suojaava maitohappobakteerikanta, joka ehkäisee nielutulehduksia aiheuttavien bakteerien ja virusten toimintaa sekä lapsilla että aikuisilla. Saatavilla vain gutguide.fi verkkokaupasta.
Mikrobiologit vastaavat kysymyksiin > info@gutguide.fi 14
Ruokaa läheltä Mitä on Lähiruoka?
Miksi Lähiruokaa?
Tässä ohjelmassa lähiruoalla tarkoitetaan erityisesti paikallisruokaa, joka edistää oman alueen* paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria, on tuotettu ja jalostettu oman alueen raakaaineista ja joka markkinoidaan ja kulutetaan omalla alueella. Tämän ohjelman toimenpiteet kattavat lisäksi elintarvikealan lähinnä pienempien yritysten erikoistuotteet, joiden merkittävimmät markkinat ovat lähialueella, mutta joita myydään eri kanavissa muuallakin Suomessa. Lähiruoka ja ruoan paikallisuus liittyvät erityisesti lyhyisiin jakeluketjuihin. Lyhyitä jakelu ketjuja määrittää taloudellisten toimijoiden määrän väheneminen ketjussa, toimijoiden yhteistyö, paikallinen talouskasvu sekä tuottajien ja kuluttajien maantieteelliset ja sosiaaliset yhteydet.
Lähiruoka ja sen kasvava kysyntä antavat työtä ja toimeentuloa sekä kerryttävät verotuloja omalla alueella, lisäävät kuluttajien vaihtoehtoja elintarvikevalinnoissaan, lisäävät alkutuotannon elinvoimaisuutta uusien markkinamahdollisuuksien kautta, antavat lisäarvoa kaupan ja ammattikeittiöiden valikoimiin sekä matkailulle, edistävät kestävän kehityksen mukaista yritystoimintaa, mahdollistavat ruoan jäljitettävyyttä, avaavat ruuan tuotannon vastuullisia toimintatapoja ja antavat tuottajille kasvot tuotteen takana. Lähiruoan kautta voidaan edistää alkuperäisrotujen ja -lajikkeiden säilymistä ja luonnon monimuotoisuutta, kehittää edelleen suomalaista, alueellisesti rikasta ruokakulttuuria ja vastata nopeastikin kuluttajien tarpeiden muutoksiin. Lähiruoka lyhentää elintarvikeketjua, mikä helpottaa elintarvikkeiden jäljitettä-
vyyden, alkuperän ja merkintöjen valvontaa ja edistää myös osaltaan väärinkäytösten ehkäisemistä elintarvike-ketjussa. Täten lähiruoalla on myös elintarviketurvallisuutta vahvistavia ominaisuuksia.
Arvot opitaan jo lapsena Lapsena opitut ruokamallit kantavat läpi elämän. Ruoka- ja ravitsemuskasvatuksen kautta nostetaan kiinnostusta ruokaan ja lisätään ruoan ja sen tekijöiden arvostusta. Ruoan arvostuksen nousun myötä mahdollistetaan osaltaan kotimaisen ruoantuotannon säilyminen, jolla on vaikutuksia niin laadukkaan raaka-aineen saantiin kuin koko yhteiskuntaan työllistävyyden ja verotulojen kautta. Alan työpaikkoja ei koeta kovinkaan houkutteleviksi, joten alan imago tarvitsee kohotusta sen ketjun eri osissa.
Elämyksiä ruuan ympätille Varsinainen ruokamatkailu, jolloin matkan päämotiivina on ruoka ja siitä saatavien elämysten tavoittelu, on kasvamassa. Ruokamatkailu tarjoaa mahdollisuuden tutustua paikallisiin elämäntapoihin, makuihin ja kulttuureihin matkan aikana. Ruoka on nähtävä myös osana matkailuyritysten ja -kohteiden kokonaislaatua, sillä matkailijat arvioivat kohteen laatua usein ruoan kautta, vaikka ruoka ei matkailun päätarkoitus olisikaan. Laadukas ruoka on aina osa matkailun palveluketjua. Lähde: mmml/ Lähiruokaa -tottakai
LUOMULIHAA MAATILALTA Hintoja 16.9.2017 Myymme REKOssa yleensä pakastettuna: • Grilli- eli paahtokylki . . . . . . . . . . . . 9,00 €/kg • Grillipala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9,50 €/kg • Jauheliha . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8,90 €/kg • Kassler . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10,50 €/kg • Kyljykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9,80 €/kg • Kylkipala eli kastikeliha . . . . . . . . . . 8,70 €/kg • Kylkisiivu 500 g/pkt . . . . . . . . . . . 6,00 €/pkt • Lapa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8,90 €/kg • Maksa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4,10 €/kg • Paisti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9,60 €/kg • Ribsit, myös spare . . . . . . . . . . . . . 9,80 €/kg • Sisäfile . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16,20 €/kg • Suikalelapa 500 g/pkt . . . . . . . . . . 6,00 €/pkt • Ulkofile . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12,90 €/kg
Virkistäydy maaseudun rauhassa kesäterassilla
Myymme aina tuoreena: • possunpuolikas . . . . . . 5,90 €/kg max 259 € • possukassi 20 kg . . . . . 8,70 €/kg = 174 €
Knehtilän kesäkahvila ja Tilateurastamo puoti avoinna: Olemme Kiven Säästöpossu JOKELA Uusitilantie 65 suljettu Ke, To, Pe 11-16 03600 KARKKILA 09 2256 819 HYVINKÄÄ 040 506 3012 25.6-2.7 La 9-14 www.luomupossu.fi Su 11-16
https://www.facebook.com/luomupossu.fi
Ajankohtaiset tiedot: Knehtilän tila Haapasaarentie 75, 05470 Hyvinkää, +358405619797
www.luomupossu.fi /luomupossu.fi Tilateurastamo
KIVEN SÄÄSTÖPOSSU Karkkila
15
puh. 040 506 3012
www.ipanaposti.fi
16
” Helsingin ensikoti on ehdottanut Helsingin valtuustoryhmille tulevan valtuustokauden strategiassa vauvatakuusta päättämistä.”
Helsinkiin Vauvatakuu Mitä varhaisemmin perheitä tuetaan, sitä paremmat mahdollisuudet pärjätä elämässään lapselle annetaan. Helsingin ensikoti on ehdottanut Helsingin valtuustoryhmille tulevan valtuustokauden strategiassa vauvatakuusta päättämistä. 1 Helsinkiläisille vauvaperheille tarjotaan vähäisesti kotikäyntejä raskauden aikana ja sen jälkeen. Lisätään kotikäyntejä vauvaperheille. 2 Vauvaperheillä on paljon tarpeita vauvan unirytmin löytämisessä. Avataan vauva-perheiden unitukipuhelinpalvelu, joka on auki ympäri vuorokauden 24/7. Tämän kautta annetaan uniohjausta ja mahdollis tetaan lyhytkestoisia rytmijaksoja enemmän tukea tarvitseville vauva perheille.
3 Laajennetaan tutkimustietoon ja vaikuttavuuteen perustuvien, struk turoitujen vanhempainryhmien tarjontaa vauvaperheille. 4 Helsinkiläisten vauvaperheiden on saatava ympärivuorokautinen kuntoutus lähtö-kohtaisesti omasta kotikaupungistaan. Kilpailutetaan tai suorahankitaan helsinkiläisten vauvaperheiden kuntoutus omana palvelukokonaisuutena, osaamisalueena. Tarjotaan vauvaperheille tukea pitkäkestoisesti ja intensiivisesti. Annetaan sosiaalityölle oikeus tehdä maksusitoumukset palveluihin perheen kannalta riittävän pitkinä.
VAUVAPERHEIDEN PARHAAKSI VUODESTA 1936. 17
Aikamatkalle 1700-luvulle Suomenlinnan vierailulla Viaporissa tapahtuu kummia! Kuningas Kustaa III:n aarrearkku ja sen kallisarvoinen sisältö on anastettu. Missä kirstu on ja kuka sen vei? Kiperän arvoituksen ratkaisemiseksi tarvitaan nyt apua, sillä suunnattoman arvokas aarre on löydettävä! Kuningas Kustaa III:n aarre -seikkailukierroksen tapahtumien vyyhti alkaa tästä tilanteesta. Kierros vie seikkailijat 1700-luvun Viaporiin aikamatkalle. Puolitoistatuntisella seikkailukierroksella liikutaan vihjeiden avulla historiallisen roolihahmojen kanssa ja samalla historia herää eloon teatterin avulla. Kuningas Kustaa III:n aarre on historialliseen taustatietoon perustuva seikkailukierros, joka tutustuttaa Suomenlinnaan ja 1700-lukuun hauskasti ja elämyksellisesti. Reitin varrella on linnoituksen päänähtävyyksiä, kuten suuri linnanpiha ja Suomenlinnan kuivatelakka. Kierros on suunnattu lapsille (6–13 vuotta), mutta sopii hyvin myös aikuisille.
Suomenlinnasta voi lähteä seilaamaan 1700-luvun tyyliin tykkisluuppi Dianalla. Tykkisluuppi on laiva-arkkitehti Fredrik Henrik af Chapman kehittämä saaristolaivastoon kuulunut purjehdittava ja soudettava alus. Tykkisluuppi Diana on rakennettu 1700-luvun esikuvien mukaan Suomenlinnan telakalla 2010-luvulla. Kuten esikuvillaan aluksella voidaan purjehtia ja soutaa. Tykkisluuppi Dianan yleisöpurjehduksilla purjehditaan ajassa taaksepäin 1700-luvulle. Matkaa johtaa Amiraali af Chapman. Purjehdukselle osallistujat pääsevät halutessaan avustamaan 1700-luvun univormuihin sonnustautunutta miehistöä aluksen purjeiden nostossa ja laskussa. Lisätiedot: Ehrensvärd-seura, (09) 684 1850, guidebooking@suomenlinnatours.com
www.suomenlinnatours.com
OHJELMAA LAPSIPERHEILLE SUOMENLINNASSA KESÄLLÄ 2021
KUNINGAS KUSTAA III:N AARRE -SEIKKAILUKIERROS Suomenlinnan seikkailukierros on historialliseen taustatietoon perustuva kierros, joka vie lapset (6–13 v.) vanhempineen jännittävälle aikamatkalle 1700-luvun Viaporiin.
Kierrokset kesällä ajalla: 12.6.-7.8.2021. PURJEHDUS TYKKISLUUPPI DIANALLA 1700-LUVUN TYYLIIN Purjehdi tykkisluuppi Dianalla Suomenlinnan lähivesillä ja matkaa ajassa 1700-luvulle. Yleisöpurjehdukset ajalla 30.6.- 28.8.2021.
Lue lisää: www.suomenlinnatours.com 18
www.ipanaposti.fi
Kulttuuria Tervetuloa ystävät teatteriin ja Tusculumiin! Vaikeat ajat ovat koetelleet meitä kaikkia. Olemme myös oppineet paljon. Tärkeät asiat ovat tuntuneet entistä tärkeämmiltä. On hienoa saada olla yhdessä ja tavata vapaasti läheisiä ja kaikkia muitakin. Se, että istumme teatterin katsomossa ja yhdessä koemme sitä, mitä esityksellä on meille kerrottavaa, on ainutlaatuista. Nyt se on taas mahdollista ja olemme oppineet huolehtimaan edelleenkin omasta ja toistemme turvallisuudesta. Hevosenkengässä käytimme poikkeusajan uuden oppimiseen. Meillä on nyt ohjelmistossa Satukanavamme, kuunnelmia, esitysten taltiointeja ja Satu- ja Runopuhelin. Huippusuosituksi tuli improtuotteemme ”Satuhahmot ihan pihalla” nuorimmille ja ”Roolihahmot ihan kujalla” hiukkasen vanhemmille koululaisille. Riemu on raikunut turvallisesti ulkona koulujen pihoilla. Improt tulivat meille jäädäkseen. Syksyn aloittaa taltioituna ennakkoensi-illan saanut vauhdikas ilon tuoja ”Koirakampaamo Villa Koiranen”. Teatteriensi-ilta saa elävän yleisönsä
heti alkusyksystä. Ja esityksestä valmistuu myös ruotsinkielinen versio. Ja sitten iloinen yllätys kaikille. Meille tulee uusi joulunäytelmä. ”Ensimmäinen Joulutonttu” valloittaa jouluasuun puetussa teatterissa marraskuussa. Koskettavaa ja iloista yhtä aikaa on tulossa! Teatterin Tusculum rakennettiin siksi, että meillä olisi rauhallinen hyvää tekevää taidetila, jossa häiritsemättä toteuttaa yksityisyyttä kunnioittavaa taideterapiaa, runo- ja taidetuokioita ja kaikkein pienimpien teatteria. Suositut vauvojen värikylvyt jatkuvat ja lisäävät yhteisöllisyyttä osallistujilleen, vanhemmille ja vauvoille. Tusculum syntyi onnellisten tähtien alla. Nyt se on arvokkaamman ja tarpeellisemman toiminnan tyyssija kuin osasimme ajatellakaan ja mikä parasta, yleisömme on löytänyt ihanan Tusculumin. Yhteiset kokemukset lastenteatterissa ovat kultaakin kalliimpia.
Juhannusmäellä tavataan!
Kirsi Siren Teatterinjohtaja
Juhannusmäki 2, Mankkaa, Espoo
ENSIMMÄINEN JOULUTONTTU Ohjaus: Olka Horila Ensi-ilta 11.11.2021 Kotinäyttämöllä myös:
• KOIRAKAMPAAMO VILLA KOIRANEN • KUMMITUSKEKKERIT • KANI UNTUVAKERÄ • ENSIMMÄINEN KOTI - Vauvateatteri • JUOKSUHAUDANTIE - Aikuisille Esiinnymme myös tilauksesta kouluissa, päiväkodeissa, kulttuurikeskuksissa, teattereissa sekä lasten tapahtumissa.
Esitysajat www.hevosenkenka.fi Liput ja tiedustelut p. 09 – 4391 220. hevosenkenka@hevosenkenka.fi hevosenkenka.fi tai lippu.fi 19
Perheliikuntaa Perheen yhteiseen liikkumiseen kannatta panostaa. Perheeseen voivat kuulua ydinperheen lisäksi eri sukupolvet, ystävät, tutut, naapurit ja vaikkapa työyhteisö perheineen. Liikutaan yhdessä leikin, ulkoilun tai omaehtoista arkiliikunnan parissa. Liikkumiseen riittää usein lähiympäristö. Liikkuminen ei vaadi aina osallistumista ohjattuun liikuntaan. Perhe voi osallistua perheille tarkoitettuihin tapahtumiin, tehdä piha- ja kotitöitä, yhteisiä jumppatemppuja ja vaikka uintiretkiä. Perheeseen tarvitaan aikaa yhdessäololle sekä leppoisalle tunnelmalle. Tärkeää on myös aikuisen innostava asenne.
Yhteinen tekeminen antaa aikuiselle aikaa olla lapsensa kanssa. Näin perheenjäsenet oppivat tuntemaan toisensa paremmin eri olosuhteissa.
Retkeillä voi lähes missä vain Monesti retkille lähdetään merta edemmäs kalaan sen sijaan, että tehtäisiin retkiä lähikohteisiin. Kaupungeissa voi tehdä eväsretken puistoon tai kesämökillä patikkaretken läheiselle metsälammelle. Retkeily on ennen muuta mielentila. Retkeilyssä yhdistyvät fyysinen rasitus sekä luonnosta saatava henkinen virkistys. Lyhytkin retki on virkistävä ja täynnä nähtävää ja koettavaa.
Yhdessä liikkuminen tuo voimaa arjen pyöritykseen, vahvistaa koko perheen vuorovaikutussuhteita ja tukee vanhempia lasten kasvatustyössä.
REDIstä helposti
lasten kanssa Korkeasareen!
Aktivoi 3h pysäköintietu Taskuparkki-sovelluksella REDIin! REDIstä saat mukaan myös maukkaat eväät lapsille. Kalasataman ja Mustikkamaan yhdistävä Isoisänsilta tuo REDIstä kävelyreitin suoraan eläintarhan lipunmyyntiin! Lue lisää www.redi.fi Lue lisää www.redi.fi
20
www.ipanaposti.fi
Liikutaan yhdessä
Re t kiv i n k ki : Leevi liito-oravan luontopolku -opastuksia keskiviikkoisin 7.7.-4.8. klo 12.30-13.30. Toiminnallinen koko perheen retki lasten ehdoilla. Lähtö: Suomen luontokeskus Haltian pihalta, Nuuksiontie 84, Espoo. Ei ennakkoilmoittautumista.!
21
22
www.ipanaposti.fi
Sydänliiton Neuvokas perhe valittiin EU komission parhaiden käytänteiden joukkoon Tasa-arvoisempaa terveyttä voidaan luoda jo lapsuudesta lähtien. Vaikuttavien ja parhaiden käytäntöjen, kuten Sydänliiton Neuvokas perhe toiminnan, vahvistamista tarvitaan uusissa sote- ratkaisuissa. Sydänja verisuonisairaudet ovat edelleen yksi Suomen suurin sairausryhmä. Tasa-arvoisempaa terveyttä voidaan luoda jo lapsuudesta lähtien. Vaikuttavien ja parhaiden käytäntöjen, kuten Sydänliiton Neuvokas perhe toiminnan, vahvistamista tarvitaan uusissa sote- ratkaisuissa. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen yksi Suomen suurin sairausryhmä. Suomen Sydänliiton Neuvokas perhe -toiminta ja menetelmä on arvioitu Euroopan komission parhaiden terveyden edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn käytänteiden joukkoon. Ulkopuolisten arvioijien mukaan erityisen merkittävää on Neuvokas perheen kokonaisvaltainen näkemys terveyden edistämisestä, koko perheen huomioimisesta elintapaohjauksessa, työvälineiden yhteiskehittämisestä terveydenhuollon ammattilaisten ja perheiden kanssa sekä toiminnan laajuus koko Suomen neuvola- ja kouluterveydenhuollon parissa. ”Kaikilla perheillä tulisi olla tasa-arvoinen mahdollisuus terveyttä edistävään ja arvostavaan elintapaohjaukseen. Neuvokas perhe osana neuvola- ja kouluterveydenhuoltoa auttavat perheiden tukemista heidän omista tarpeistaan. Myönteinen, ihmislähtöinen ja ratkaisukeskeinen ote helpottaa vaikeidenkin aiheiden, kuten ylipainon, puheeksi ottoa ja perheiden auttamista”, kuvailee Sydänliiton terveysjohtaja Marjaana Lahti-Koski Neuvokas perhe menestyksen taustatekijöistä. Neuvokas perhe yhdistää tutkitun tiedon myönteiseen ja ihmisten arkeen sopiviin ratkaisuihin hyödyntäen perinteisen terveysvalistuksen sijaan ratkaisu- ja voimavarakeskeistä lähestymistä sekä psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä. Ammattilaisten työvälineiden lisäksi tärkeässä roolissa on perheille tuen tarjoaminen verkkopalvelun ja viestinnän avulla. Pitkäjänteinen kehittämistyö
vienyt Neuvokas perhe -toiminnan osaksi kansallisiakin suosituksia hyvistä terveydenhuollon käytänteistä. ”Neuvokas perhe on Suomessa arvioitu vaikuttavaksi menetelmäksi osana Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston (PALKO) elintapaohjauksen ja omahoidon tuen suosituksia syksyllä 2020 ja se oli myös hallituksen kärkihankkeena levitettävä hyvä käytäntö 2016-2018. Upeaa, että nyt Euroopan unioninkin tasolla on tunnustettu se vaikuttavaksi käytännöksi lasten ja perheiden terveyden edistämisessä”, iloitsee Sirpa Sarlio Sosiaali- ja terveysministeriöstä. ”Neuvokas perhe on malliesimerkki onnistuneesta sydänterveyden edistämisestä ja järjestölähtöisestä kehittämistyöstä, joka on viety osaksi julkisia palveluja laajasti. Erinomaiseksi arvioitu ja vaikuttava Neuvokas perhe toiminta tulee säilyttää ja ottaa entistä vahvemmin käyttöön kaikissa tulevaisuuden sote- ratkaisuissa. On näytön paikka Suomelle, kuinka hyvin sydänterveyttä voidaan vaikuttavasti parantaa lapsuudesta lähtien”, painottaa Sydänliiton puheenjohtaja Paula Risikko. Neuvokas perhe on osa Suomen Sydänliiton toimintaa. Tuomme iloa ja hyvinvointia perhearkeen sekä kehitämme elintapaohjauksen, lasten hyvinvointioppimisen sekä ruokakasvatuksen menetelmiä terveydenhuollon ja kasvatuksen ammattilaisille. Tuemme, autamme ja tarjoamme vertaistukea perheille laajassa verkkopalvelussa sekä viestinnän keinoin. Lapsiperheiden syöminen, liikkuminen, lepo, ruutuaika, kehotyytyväisyys ja lasten ylipainon erityiskysymykset ovat osaamistamme. Vinkkimme arjen valintoihin pohjautuvat tutkittuun tietoon.
www.neuvokasperhe.fi 23
Palveluita lapsiperheille
Äitiys- ja lastenneuvola
Keskitetyt perheiden erityispalvelut
Äitiysneuvonnan tavoitteena on turvata odottavan äidin, sikiön ja vastasyntyneen terveys.
Lapsiperheiden sosiaaliohjaus, romaniperhetyö, puheterapia, pariterapia, neuvolan psykologipalvelut, terapeuttinen vauvaperhetyö
Lastenneuvolan tavoitteena on turvata lapsen terveys ja tukea vanhempia, jotta lapsella olisi hyvät edellytykset terveeseen kasvuun, kehitykseen ja hyvinvointiin.
www.hel.fi/ helsinki/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/lapsiperheille/ erityispalvelut/
www.hel.fi/ helsinki/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/lapsiperheille/neuvola/
Perheoikeudelliset asiat
Lapsiperheiden kotipalvelu Lapsiperheiden kotipalvelu on kotiin annettavaa tukea perheiden erilaisissa muuttuvissa elämäntilanteissa. Kotipalvelulla tarkoitetaan lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen elämään kuuluvien toimintojen ja tehtävien suorittamista tai niissä avustamista. www.hel.fi/ helsinki/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/lapsiperheille/ kotipalvelu/
Vironkatu 2, 00170 Helsinki PL 8620, 00099 Helsingin kaupunki Perheoikeudellisiin palveluihin kuuluvat isyysasiat, perheasioiden sovittelu, elatus-, huolto- ja tapaamissopimusasiat, adoptioneuvonta ja kansainvälinen adoptiopalvelu sekä selvityksen laatiminen tuomioistuimelle lasten huolto- ja tapaamisriidoissa www.hel.fi/ helsinki/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/lapsiperheille/perho/
Perheneuvola
Kouluterveydenhuolto
Kasvatus- ja perheneuvonta on tarkoitettu 0–17-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen. Perheneuvolasta saa apua lapsen tai nuoren kehitykseen ja kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä, pulmallisissa perhetilanteissa sekä lasta tai perhettä kohdanneissa kriiseissä.
Kouluterveydenhuolto on jatkoa neuvolassa aloitetulle työlle. Se on luonteeltaan ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa.
Palvelua haetaan Lapsiperheiden sosiaalineuvonnan puhelinpalvelusta puh. 09 3101 5454 ma–pe klo 9–12 tai Tarvitsen apua-napin kautta. Ruotsinkielinen puhelinpalvelu vastaa ma klo 9–12. www.hel.fi/ helsinki/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/lapsiperheille/ perheneuvola/
www.hel.fi/ helsinki/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/lapsiperheille/ kouluterveydenhuolto/
Lastensuojelu Lastensuojelun tehtävänä on lapsen oikeuksien turvaaminen sekä vanhempien ja muiden huoltajien tukeminen kasvatustehtävässä. www.hel.fi/ helsinki/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/lapsiperheille/ lastensuojelu/
24
www.ipanaposti.fi
Sen tuhannen tuhatta lastentapahtumaa! Yhden saitin kautta seikkailuihin – tapahtumat.hel.fi Näytä vain lastentapahtumat
Pst. Kannattaa tsekata ainakin Annantalo, Caisa, Kanneltalo, Malmitalo, Stoa, Vuotalo, koska niissä on MEGAPALJON kaikkea kivaa lapsille.
tapahtumat.hel.fi 25
www.ipanaposti.fi
Suomen luontokeskus Haltia/ Lataa aivosi luonnossa monimuotoisuuskylpy Retkipaikka AnttiHuttunen
Lataa aivosi luonnossa Luonto hoitaa meitä ihmisiä tutkitusti monin tavoin; aistimme kohentuvat, verenpaine laskee, aivot voivat paremmin, vastustuskykymme voimistuu ja jo pelkkä metsäilman hengittäminen edistää terveyttämme. Luonnossa kannattaa siis virkistäytyä ja luontoa kannattaa suojella – suojelemalla luontoa suojelemme myös itseämme.
Suomen luontokeskus Haltian uusi Lataa aivosi luonnossa -näyttely tutustuttaa luonnon terveysvaikutuksiin ja antaa ideoita niistä nauttimiseen aiempaa tietoisemmin. Näyttely luontopolkuineen on avoinna Suomen luonto- ja retkeilykeskus Haltiassa, Nuuksiossa 30.4.2021-30.3.2022.Näyttelykokonaisuus on toteutettu yhdessä Aivoliitto ry: n ja Folkhälsan rf:n kanssa.
1. Luonto kohentaa tasapainoa Luonto on täynnä virikkeitä ja kutsuu aikuisenkin leikkimään, mikä tekee aivoillemme hyvää. Milloin viimeksi tasapainoilit rantakivillä tai puunrungolla? Loikitko poluilla joskus kivien ja juurien päällä? Ja kukapa ei nauttisi pitkospuista! Myös suolla kulkeminen mättäältä toiselle niin, ettei kenkä uppoa litimärkään sammalikkoon, on taitolaji. Luonto tsemppaa meitä käyttämään tasapainoamme, jolloin tasapainoaisti myös kohenee ajan mittaan. Samalla silmät pääsevät töihin, kun tarvetta kolmiulotteisuuden hahmottamiseen on valtavasti enemmän kuin tasaisia katuja tai lattioita tallatessa.
2. Luonto opettaa löytämään sen mitä etsit Tämän asian on ainakin jokainen sienimetsällä käynyt joskus varmasti huomannut! Aluksi näyttää siltä, että mitään poimittavaa ei ole. Mutta sitten huomaat yhden pienen kantarellin pilkistävän keltaisena sammalten keskeltä. Kyykistyt poimimaan sen, ja samalla huomaat toisenkin, ja kolmannen ja neljännen… Yhtäkkiä sieniä onkin kaikkialla! Vastaavasti esimerkiksi lintuja harrastava äkkää maisemasta pienetkin siivekkäät hyvin helposti. Aivot siispä mukautuvat ja muovautuvat tilanteeseen – ne tarvitsevat vain hetken aikaa virittäytyäkseen oikeaan tilaan ja oppiakseen 26
havainnoimaan maastosta juuri sitä mitä etsit.
3. Luonto antaa aisteillesi töitä ja luovuudelle tilaa Pyörivätkö sormesi päivästä toiseen lähinnä näppäimistöllä ja puhelimen näytöllä? Silmät tuijottavat eri kokoisia näyttöjä, korvia turruttaa liikenteen tai sähkölaitteiden hurina. Luonnossa voit palata aisteinesi sellaiseen ympäristöön, mitä varten ne ovat kehittyneet. Voit lepuuttaa silmiä metsässä, vedessä tai horisontissa, kuunnella tuulta ja luonnon äänimaailmaa sekä antaa käsien tuntea luonnon materiaaleja. Sienien ja marjojen poimiminen tuntuu mukavalta, ja erilaisia pintoja kuten käpyjä, kiviä, kaarnaa tai ihanan viileää sammalta kannattaa aina tilaisuuden tullen tunnustella. Luonnossa voi myös päästää luovuuden valloilleen ja askarrella jotakin. Esimerkiksi syksyn lehdistä voi luoda maahan taideteoksia ja vaahteran lehdistä voi tehdä jopa kruunun! Myös kivistä, kävyistä ja oksista voi rakennella pienoismaailmoja – ideoita ja inspiraatiota kannattaa rohkeasti omaksua lapsilta.
4. Luonto rauhoittaa Millainen on sinun mielenmaisemasi? Mitä siellä näkyy, mitä kuuluu, millainen on sää, entä vuodenaika? Luonnolla on meihin tutkitusti rauhoittava ja verenpainetta laskeva vaikutus, mutta jokainen varmasti on huomannut, että yhdenlainen maisema, keli tai vuodenaika saattaa tuntua meistä henkilökohtaisesti vielä merkittävästi ihanammalta kuin jokin toinen. Yhden mielenmaisema löytyy mereltä, toisen metsästä, kolmas suuntaa suolle ja neljäs tuntureille. Yksi kavahtaa pimeyttä ja toinen saa siitä voimaa. Omaa mielenmaisemaa kannattaa pysähtyä tutkimaan ja miettimään. Ehkä se kertoo sinusta jotakin sellaista, jota et ole aiemmin tullut ajatelleeksi?
5. Luonnon tuoksu hoitaa ja tuo mieleen muistoja Me suomalaiset olemme siitä onnekkaita, että moni meistä on saanut luoda ainakin jonkinlaisen suhteen luontoon jo lapsena. Se on voinut olla vaikkapa kosteissa syksyn lehdissä piehtarointia, havumajan tekoa mum-
Luonnossa
molan kaadetun pihakuusen oksista tai savisen puron kivien kääntelyä. Hajuaistin muistijälki on hyvin vahva, ja luonnon tuoksut voivatkin hyvin nopeasti palauttaa meidät lapsuusmuistoihin ja luonnossa vietettyihin leikkihetkiin. Hajumuisti toimii nopeasti, sillä matka nenästä aivoihin on lyhyt. Metsän tuoksua moni rakastaa. Ainakin havupuiden erittämillä haihtuvilla yhdisteillä on tutkitusti rauhoittavia ja antibakteerisia vaikutuksia, joten metsä hoitaa meitä aivan konkreettisesti kun vain hengitämme sen ilmaa. Tämän vuoksi esimerkiksi keuhkoparantoloita on aikojen saatossa perustettu havumetsien syliin.
6. Luonto tuo meidät yhteen Esi-isillemme tuli on ollut selviytymisen elinehto. Nuotion äärelle on kokoonnuttu kautta aikain siitä lähtien, kun ihminen oppi hallitsemaan tulta. Tulen äärellä on lämmitelty, kuivateltu, aterioitu, levätty, vaihdettu kuulumisia ja oppeja sekä pidetty hauskaa ja laulettukin – nuotiotuli kerää meitä luontaisesti yhteen ja sen äärellä luodaan muistoja. Ihminen on sosiaalinen olento ja terveytemme kannalta on tärkeää, että emme koe olevamme yksinäisiä. Rauhallinen hetki nuotion äärellä kuuluukin olennaisesti retkikulttuuriimme yhä tänä päivänä ja on monelle koko retken kohokohta. Aktiivisen retkipäivän keskellä tai päätteeksi tuli antaa jokaiselle myös mahdollisuuden pieneen pysähtymiseen, hiljentymiseen ja lepäämiseen.
7. Luontoa saa halata Kosketus on meille ihmisille äärimmäisen tärkeää, ja korona-aikaan siitä on saattanut olla joillekin pulaa, kun edes ystäviä ei ole saanut halata. Puu voi toimia ainakin jonkinlaisena korvikkeena halattavalle ystävälle, sillä puita on kaikkialla ja niiden halaaminen on turvallista. Anna iso halaus vaikkapa auringossa lämpimäksi ehtineelle hopeiselle kelolle ja paina sa-
malla poskesi ja korvasi puun sileää kylkeä vasten. Tunne puun lämpö! Halatessa puita kannattaa ajatella hieman tarkemminkin. Mitähän kaikkea ne ovat elonsa aikana nähneet?
8. Luonnon mikrobit ovat meille korvaamattomia Sanotaan, että suolisto on kuin toiset aivot. Suoliston hyvinvoinnilla onkin valtava vaikutus terveyteemme. Luonto on täynnä mikroskooppisia mikrobeja, jotka tekevät meille tutkitusti hyvää ja edistävät esimerkiksi vastustuskykyämme, vaikka emme voikaan niitä nähdä. Möyrimällä metsässä ja maistelemalla marjoja suoraan varvuista saamme paitsi terveellistä superravintoa, myös mikrobeja elimistöömme tukemaan terveyttämme. Mikrobitarpeemme on konkreettinen osoitus siitä, kuinka elintärkeää luonnon monimuotoisuus meille ihmisillekin on. Esimerkiksi se, miten monimuotoisen luonnon keskellä elämme, vaikuttaa tutkitusti allergioiden esiintymiseen. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on kriittistä myös oman olemassaolomme kannalta.
27
Milloin viimeksi... Nauroit vedet silmissä? Opit jotain hauskaa? Maistoit joitain uutta? Nukuit makeat päiväunet? Kaaduit ja joku nosti sinut takaisin jaloilleen? Meillä Pilke-päiväkodeissa näitä kaikkia tapahtui tänään! Meillä on 21 päiväkotia eri puolella Helsinkiä.
Lue lisää ja hae paikkaa: pilkepaivakodit.fi