Issuu

Helsinki 2 / 2017

Kotiin luettavaksi! 0€

LAADUKASTA LUETTAVAA LAPSIPERHEILLE.

Suun terveys on pohja terveydellemme

s.5

Unohdettu osapuoli Yhtä perhettä

s.8- 9

Ensimmäiset viikot vauvan kanssa

s.14- 15

Kaupunki tarjoaa

s.24-25

www.ipanaposti.fi

Vertaistukea

Mennään yhdessä

VANHEMPAINPUHELIN JA VANHEMPAINNETIN KIRJEPALVELU Luottamuksellista ja nimetöntä vertaistukea Uupunut? Raivoava uhmaikäinen? Yksin? Rajaton nuori? Soita tai kirjoita missä tahansa vanhemmuuteen liittyvässä asiassa. Toinen vanhempi, vapaaehtoinen tehtävään koulutettu päivystäjä, keskustelee kanssasi puhelimessa tai vastaa nettikirjeeseesi. Voit soittaa tai kirjoittaa nimettömänä ja luottamuksellisesti. Vanhempainpuhelimen puheluita ei nauhoiteta.

FALLKULLAN KOTIELÄINTILA 5.6.-6.8. klo 10-15, Malminkaari 24. (Huom. 5.7.,11.7. ja 14.7. klo 10-20 ) Perheet voivat vierailla tilalla maksutta!

VANHEMPAINPUHELIMEN NUMERO ON 0800 92277. Puhelimeen vastataan maanantaisin klo 10-13 ja 17-20 tiistaisin klo 10-13 ja 17-20 keskiviikkoisin klo 10-13 torstaisin klo 14-20 Puhelu on maksuton KIRJOITA VANHEMPAINNETIN KIRJEPALVELUUN Vanhempainnetin kirjepalveluun voi kirjoittaa kysymyksiä ympäri vuoden ja vuorokauden. Päivystäjämme vastaavat henkilökohtaisesti viesteihin noin viikon sisällä. Halutessaan voi käydä saman päivystäjän kanssa kirjeenvaihtoa kahden kirjeen verran. Vastausviestit ovat luettavissa kuukauden ajan. VANHEMPAINNETIN CHAT

LASTEN KAUPUNKI Aleksanterinkatu 16 ma–pe 11–19, la–su 11–17. Lasten kaupungissa Helsingin menneisyys tulee tutuksi leikkien ja yhdessä puuhaillen. Lasten kaupunkiin on aina vapaa pääsy!

Vanhempainnetissä päivystää myös chat aina maanantaisin ja tiistaisin klo 10-13 sekä toisinaan myös muina aikoina, jos päivystäjä on paikalla. Kun päivystäjä on vapaa, chat-ikkuna tulee näkyviin Vanhempainnetin alalaidassa. Vanhempainnetin chatissa voit kysyä ja keskustella mistä tahansa lapsiin tai vanhemmuuteen liittyvästä asiasta nimettömästi ja luottamuksellisesti. MLL saattaa käyttää chat-keskusteluja tutkimustarkoituksiin. Keskusteluja käsitellään nimettöminä ja henkilöiden tunnistaminen on mahdotonta. Vanhempainpuhelimessa ja nettikirjepalvelussa vastataan myös mediaan, erityisesti nettiin liittyvissä kysymyksissä. Finnish Safer Internet Centre (FISIC) -projekti on osa EU:n Safer Internet Plus -ohjelmaa. Lähde: mll.fi

Osoite: Perennakatu 22 E 16 20320 TURKU Puhelin: 0400-932 994 Ilmestyminen: Kolme kertaa vuodessa/ Turun seutu (Turku- Kaarina- Lieto- Raisio- Naantali) maaliskuu, lokakuu, joulukuu. Kolme kertaa vuodessa/ Helsinki tammikuu, kesäkuu, syyskuu Painopaikka: Kopio Niini Jakelu: Äitiys- ja lastenneuvolat, terveysasemat, kuntien/kaupunkien yhteispalvelupisteet, seurakunnat ( Turun seutu), avoinpäivähoito, kirjastot, lastentarvikeliikkeet. Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei julkaista tuotannollisista tai vastaavista syistä johtuen. Lehti ei vastaa epäselvistä käsikirjoituksista tai puhelimessa sattuneista väärinkäsityksistä johtuneista painovirheistä, eikä anna hyvitystä vähäisistä painovirheistä, joka ei vaikeuta ilmoituksen käsittämistä, eikä vähennä sen mainosarvoa. Lehden vastuu ilmoituksen virheistä rajoittuu korkeintaan ilmoituksen hintaan. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. 2

LASTEN FESTARIT 2017 6.8 klo: 10:00-16:00. Koko perheen Lasten Festarit järjestetään Töölönlahdella, Oopperatalon takana Hesperian puistossa. Festareilla löytyy tehtävää ja koettavaa koko perheelle. Tänä vuonna tapahtuman teemana ovat yhdessä tekeminen ja ekologisuus. Vapaa pääsy!

www.ipanaposti.fi

”Lapselle kehittyy oma suun mikrobistonsa muutaman tunnin kuluessa syntymästä”

Suun

terveys on pohja terveydellemme

uussa on oma erilainen mikrobistonsa suolistoon verrattuna. Suoliston mikrobistoa on tutkittu kiivaasti jo 1990-luvulta, mutta suun mikrobiston tutkimus ei ole ollut yhtä laajaa, eikä sen merkitys ole vielä tunnettua. Vasta nyt on tullut markkinoille erityisiä suun mikrobiston korjaamiseen tarkoitettuja tuotteita. Suun mikrobisto ei ole niin monimuotoinen kuin suoliston. Bakteerilajeja on noin 500, kun suolistossa on yli 1200. Suun olosuhteet, happi ja sylki, valikoivat sopivat bakteerilajit terveessä suussa: valtalajeina ovat Streptococcus salivarius, S .oralis ja S. uberis – maitohappobakteerit . Ne pystyvät asuttamaan limakalvot ja toimivat ensimmäisenä suojamuurina taudinaiheuttajia vastaan sekä suussa, että nenä-nielun alueella. Aikuisväestöllä noin 70% elimistön tulehduksista on suussa (lähinnä ientulehduksia), siksi mikrobiston ohjaaminen olisi ensiarvoisen tärkeää tulehdusten ennaltaehkäisyssä . Suun tulehdusten yhteys sydän-ja verisuonitauteihin on jo kiistaton.

Raskaus näkyy suussakin Hormonaaliset muutokset raskauden aikana altistavat äidin erityisesti ientulehduksille. Jos ientulehdusta on jo ennen raskautta, se yleensä pahenee raskauden loppuvaiheessa. Kolmen viimeisen kuukauden aikana suun olosuhteet ja syljen koostumus muuttuvat niin, että ei-toivottujen bakteerien määrä lisääntyy ja riski myös reikiintymiselle ja suun hiivatulehduksille lisääntyy. Äidin suun terveys ja mikrobiston laatu vaikuttaa lapsen terveyteen, koska äiti siirtää omat bakteerinsa lapselleen. Suun mikrobistoa voidaan ohjata erityisillä suun maitohappobakteereilla hyvän hammashygienian tukena – näin myös varmistetaan hyvien bakteerien siirtyminen lapselle.

Mikrobisto kehittyy heti syntymän jälkeen Lapselle kehittyy oma suun mikrobistonsa muutaman tunnin kuluessa syntymästä ja pioneereinä ovat erityisesti S. salivarius -bakteerit. Hyvä mikrobisto pystyy ehkäisemään ei-toivottujen bakteerien toimintaa. Lapsen ensimmäiset maitohampaat puhkeavat 4-11 kuukauden iässä, jolloin S. mutans- bakteerien toiminta jo alkaa. S. mutans -bakteerit siirtyvät pääosin äidin syljestä lapselle, mutta koko perheen suun terveys on tärkeää vauvan mikrobiston rakentumisessa. S. mutans aiheuttaa plakinmuodostuksen sekä reikiintymistä ja on lasten ja nuorten yleisin ei-toivottu bakteeri. S. mutans -bakteerit lisääntyvät erityisen hyvin, jos lapsi saa usein makeaa naposteltavaa ja mehuja hampaiden puhkeamisen aikaan. S.mutans-bakteerit tuottavat hiilihydraateista happoja, jotka heikentävät kiillettä ja bakteerit pystyvät tunkeutumaan kiilteen sisään. Hyvät S.salivarius-bakteerit neutraloivat happoja tuotta4

mallaan ureaasi-entsyymillä. Vuonna 2013 julkaistun 100 lasta käsittäneen tutkimuksen mukaan S.salivarius M18-purutabletit vähensivät lasten (5-10v) kariesriskiä merkittävästi ja S.mutans -bakteerien määrää.suussa. S.salivarius asutti 90 % lasten suista 3 kk:n purutablettien käytön aikana. Kuva 2. Vastavalmistuneen suomalaisen (julkaisematon) tutkimuksen mukaan jo 8-9 -vuotiailla lapsilla on myös jo ientulehdusta aiheuttavia bakteereita suussaan, joiden ehkäisyyn voidaan vaikuttaa S.salivarius M18-bakteeereilla. Koska S.salivarius-bakteerit kuuluvat suun luonnolliseen mikrobistoon ja ovat erittäin adhesiivisia, ne asuttavat suun limakalvot jo viikossa tuotteen käytön aloituksesta.

Suun hyvät bakteerit suojavat vauvasta vaariin Suussa ( kuten suolistossakin) tulisi olla tasapainoinen mikrobisto läpi koko elämän. S.salivarius-maitohappobakteereilla on tehty useita kliinisiä tutkimuksia sekä lapsilla, että aikuisilla ja osoitettu niiden vaikutus ei-toivottuihin bakteereihin suussa . Myös Lactobacillus GG-maitohappobakteerin on osoitettu vähentävän S.mutans bakteerien määrää suussa. Nämä suoliston laktobasillit eivät pysy suussa kuitenkaan kuin hetkellisesti , koska olosuhteet ovat niille suotuisat vasta suolistossa.

Suu-nenä-nielu-korvat ovat yhtenäistä mikrobiologista aluetta, jossa toimivat samat suojaavat mikrobilajit. Sekä lasten, että aikuisten nielutulehduksia voidaan uusien tutkimusten mukaan ehkäistä S. salivarius -maitohappobakteereilla. Myös lasten korvatulehduksien ehkäisystä on jo saatu viitteitä näillä suuhun kuuluvilla maitohappobakteereilla, purutablettina käytettynä. Oleellista on, että S. salivarius- bakteerit pystyvät asuttamaan suu-nenä-nielun limakalvot.

Antibiootit tappavat hyvätkin bakteerit Mikrobiston tasapaino voi järkkyä monestakin syystä. Antibioottikuurit, lääkehoidot, runsas suuvesien käyttö, huono suuhygienia, napostelu, ravitsemuksen muutokset ja raskaus vaikuttavat sekä suun, että suoliston mikrobiston tasapainoon. Mikrobisto voi olla hyvin epänormaali kuukausia antibioottikuurin jälkeen ja ei-toivotut bakteerilajit voivat silloin ottaa vallan. Hyvän mikrobiston palauttamiseen tarvitaan suuhun omat (S. salivarius) ja suolistoon omat (laktobasillit ja bifidobakteerit) sopivat mikrobilajinsa. Noin 2 kuukauden maitohappobakteerien säännöllinen käyttö antibioottikuurin aikana ja sen jälkeen palauttaa jo yleensä tasapainon.

www.ipanaposti.fi

Muita suun ongelmia -Hiivoja voi ilmestyä suuhun esimerkiksi lääke-( astmaatikot) ja syöpähoitojen yhteydessä ja myös kuivan suun ongelmana . Laaja kliininen tutkimus vanhuksilla on osoittanut maitohappobakteerien tehon hiivoihin. -Lapsilla on joskus erityistä mustaa väriä hampaissa, joka on ei-toivottujen bakteerien tuottamaa pigmenttiä. Musta pigmentti ja sen aiheuttajabakteeri on saatu häädettyä S. salivarius –bakteereita käyttäen.

vien’’ bakteerien toimintaa. Suuvesien jatkuva käyttö on todettu riskiksi ja muuttavan mikrobistoa epätasapainoiseen suuntaan. Ajatus hyvien bakteerien lisäämisestä suuhun on uusi , mutta hammashygieniaan liitettynä suun maitohappobakteerien käyttö auttaa ja helpottaa taistelussa ei-toivottuja bakteereita vastaan. Hammaslääkärit ja suuhygienistit suosittelevatkin jo tätä ‘’bakteeriterapiaa’’ sekä lapsille että aikuisille. Asiantuntijana Annika Mäyrä, MML,mikrobiologi

-Aftojen ja herpeksen hoidossa kannattaa kokeilla maitohappobakteereita, jotka normalisoivat suun mikrobiston, parantavat limakalvojen kuntoa ja vaikuttavat paikallisesti immuunivasteeseen. Hyviä tuloksia on raportoitu.

Lähteet: Scariya L.ym 2015. Int J Pharm Sci 6:242 Burton jP. Ym 2013. J Med Microbiol 62:875 Di Pierro ym 2014. Drug Health Patient Saf.6:15 DiPierro ym 2013. Expert Opin Biol Ther 13:339 DiPierro ym 2015. Int J of Gen Med 8:303 Toiviainen A.2015. Turun Yo julkaisut D:2015 Könönen E.ym 2002. J Med Microbiol 51:723 Goodson Im ym.2009. J Dent Res 88:519 Hatakka,K ym.2007. J Dent Res 86:125 Eveliina Munukka 2016. Turun Yliopisto, julkaisematon

-Diabeetikon syljen koostumuksen on todettu suosivan ei-toivottuja bakteereita, jotka nostavat karies ja ientulehduksien riskiä. Mikrobiston ohjaaminen suun maitohappobakteereilla auttaa suun terveyden ylläpitämisessä -Ientulehduksia aiheuttavat bakteerit tuottavat myös usein rikkiyhdisteitä, jolloin hengitys haisee pahalle. Suun hyvä mikrobisto ehkäisee ‘’haise5

www.ipanaposti.fi

”Ota pienistä hetkistä kiinni ja kehu lasta sekä koko perhettä joka päivä”

Hyvän olon muistilista

joista rutiineja arkeen:

loisia asioita - Iltaisin on hyvä tapa pysähtyä hetkeksi ja miettiä yhdessä mitä hyvää tässä päivässä on ollut. On tärkeää kiinnittää huomiota onnistumisiin, yrittämiseen, hyvään tunnelmaan ja muuhun mukavaan, jota on koettu! Päivään mahtuu aina ohjausta ja kieltoja, ja on tärkeää huomata olemassa oleva hyvä ja sanoa se ääneen! Kerro lapselle mistä hänen onnistumisestaan olet tänään iloinen. ”Tulin tänään iloiseksi, kun leikit tosi hienosti kavereiden kanssa” Parasta tänään - Sanokaa kaikki yksi asia mikä oli parasta tänään! Tämä on helppo tehdä esimerkiksi ruokapöydässä. Jokainen kertoo vuorollaan mikä on ollut parasta päivässä, samalla tulee vaihdettua päiväkoti, koulu ja työpaikkakuulumiset! Mitä kivaa voisitte tehdä yhdessä - Mistä meidän perhe nauttii? Milloin nauramme ja meillä on hauskaa yhdessä? Mitä haluaisimme tehdä enemmän? Miten voimme kannustaa toisiamme ja saada kodin ilmapiiriä iloi-

semmaksi? Pieni pysähdys ja ajatus sille, mikä meitä naurattaa ja yhdistää. Näiden hetkien päivään tuominen. Meidän perhe rules - Jokin perheen oma juttu/ele tai kannustuslause vahvistaa yhteenkuuluvuutta! Keksikää jokin teidän oma juttu ja tee sen sanomisesta tai tekemisestä hauska rutiini. Se voi muodostua lapsen mielessä voimasanaksi, joka auttaa vaikeilla hetkillä, esim. koulussa tai päivähoidossa. Kehu ja kannusta - Ota pienistä hetkistä kiinni ja kehu lasta sekä koko perhettä joka päivä. Toisten auttamisesta, kauniista sanoista, yrittämisestä, päivittäisten rutiinien sujumisesta ja ihan muuten vaan, koska olet ihana. Kehua ja kannustaa voi myös halaamalla, pörröttämällä tukkaa tai high five -läpyllä! Lähde: www.neuvokasperhe.fi Yksi elämä/ perheaikaa.fi/ Väestöliitto

Vakuutusturvaa lapselle!

- Imetys - paras alku äidille ja vauvalle -

Folksamin lapsivakuutuksella sinulla on yksi murhe vähemmän lapsesi sairastuessa. Vakuutus antaa sinulle mahdollisuuden valita parhaan hoidon lapsellesi, nopeasti ja ilman huolia kustannuksista. Lue lisää vakuutuksesta www.folksam.fi.

Lansinoh valikoima: 100% Hypoallergeeninen HPA® lanoliini, Rintapumput, NaturalWave tuttipullot, Rintakumit, Äidinmaidon säilytysratkaisut, Therapearl rintojen lämmitys- ja viilennystyynyt, Nänninkohottaja, Puhdistuspyyhkeet ja Liivinsuojat.

www.lansinoh.fi 6

www.ipanaposti.fi Ilmoitus

Huolettaako lapsesi leikki- tai liikuntataitojen kehitys, omatoimisuus arkitoiminnoissa tai niihin osallistumisessa? LASTEN TOIMINTATERAPIA on kuntoutusta, joka perustuu toiminnan terapeuttiseen käyttöön vuorovaikutussuhteessa lapsen ja hänen perheensä kanssa. Terapiassa vahvistetaan arjessa tarvittavia taitoja kuten pukeutumista, toisten lasten kanssa leikkimistä, ryhmätilanteissa toimimista ja keskittymistä sekä koulussa ja harrastuksissa tarvittavia liikunnallisia ja käden taitoja. Toimintaterapiassa tuetaan myös lapsen tunne-, aisti- ja itsesäätelytaitoja. Yhdessä lapsen kanssa pyritään löytämään keinoja, joiden avulla hän pystyisi arjessa selviytymään itsenäisemmin, ikäodotusten mukaisesti ja sopivalla tavalla säätelemään toimintaansa.

Helsingin toimintaterapia Oy:n ammattitaitoiset ja monipuoliset koulutustaustat omaavat toimintaterapeutit tukevat ja ohjaavat lapsiperheitä niin vastaanotolla kuin arkiympäristössä. Palveluihimme kuuluu toimintaterapiatutkimukset, terapian toteutus sekä koulutusten järjestäminen. Asiantuntijapalveluna tarjoamme myös yksittäisiä neuvonta- ja ohjauskäyntejä arjessa toimimisen haasteisiin. Toimintaterapeuttien ohjaamissa vanhempien ryhmissä vahvistetaan perheiden arjen hallintaa vanhemmuutta tukemalla. Teemme myös nuorten, aikuisten ja ikäihmisten toimintaterapiakuntoutusta jolla tuetaan omatoimisuutta arjessa ja mahdollisuutta osallistua itselleen merkityksellisiin toimintoihin. Toimitilamme sijaitsevat Helsingissä Ala-Malmilla. Katso lisää

www.helsingintoimintaterapia.fi

Unohdettu osapuoli Pysyvästi perheessä elävien lasten tarpeet ja kokemukset ovat jääneet ammatti-ihmisten osalta vähäiselle huomiolle lyhytaikaisen perhehoidon työskentelyssä. Lastensuojelun päätöksiä odottava lapsi tarvitsee perheen, jossa hänelle tarjoutuu mahdollisuus viettää odotusaika perhe-elämän vuorovaikutussuhteiden ja rutiinien turvavöissä. Lyhytaikainen sijoitus ei nimittäin ole ihan sananmukaisesti lyhytaikainen. Aika sijaisperheessä voi kestää muutamasta kuukaudesta yli vuoteen. Väliaikainen sijoitus kertoisi terminä enemmän siitä, mistä on kyse. Väliaikaisen sijoituksen keston määrittää nimittäin se, minkä verran aikaa lastensuojeluviranomaiset tarvitsevat, jotta lapsen pysyvän sijoituksen tarve tai kotiuttamisen mahdollisuus tulee riittävässä määrin arvioitua. Lyhytaikaisen perhehoidon mallia alettiin kehittää Pelastakaa Lapsissa kymmenisen vuotta sitten, kun havaittiin, että kiireellisesti huostaan otettuja lapsia sijoitettiin valmentamattomiin perheisiin ja pieniäkin lapsia laitoksiin. Nyt huomio on suunnattu sijoitettavien lasten ohessa myös perheessä pysyvästi asuvien lasten tilanteeseen. Siihen, että juuri he tekevät sopeuttavaa työtä koko olemuksellaan, olemalla lapsia kyseisessä perheessä ja jakamalla lapsuutta näiden väliaikaisesti kotonaan asuvien lasten kanssa. Useimmiten perheen ”omat” lapset asettavat tarpeensa syrjään sijoitettavan lapsen saavuttua. Näin siksi, että lapset ovat empatiakykyisiä. Lapset ottavat tavalla tai toisella aina osavastuuta kokonaistilanteesta. Lasten lojaalisuuden laadusta kertoo sekin, että kansainvälisten tutkimusten mukaan jopa liian vähälle huomiolle jäämisen kokemuksesta kärsineet perheen biologiset lapset sanovat ymmärtävänsä, miksi vanhemmilta ei liiennyt heille aikaa. Oli haastavia lyhytaikaisia sijoituksia, eivät vanhemmatkaan jaksa miten paljon tahansa, ja niin edelleen. Lyhytaikaista perhehoitotyötä neljä vuotta tehnyt Sari Makkonen vahvistaa perheessä pysyvästi asuvilla lapsilla olevan merkittävä rooli sijoitukseen tulevien lasten asettumisen tukemisessa. Koko perheen mukana olo ensimmäisessä tapaamisessa luo usein yhteyden juuri lasten välille. Vaikka perheen omille lapsille ei sijoitukseen tulevan lapsen tai sisarusten ongelmia kerrota, mielenterveysongelmien, päihdeongelmien tai vakavan sairauden rikkoma elämänvakaus näkyy huostaan otetuista lapsista. Ja aina kun lapsi vaihtuu, vaihtuu ongelman laatu ja kiintymyssuhteissa ilmenevät vaikeudet. Lyhytaikaista perhehoitoa tekevien perheiden biologiset lapset kokevat, näkevät ja kuulevat paljon sellaista, mistä heidän ikätovereillaan ei ole aavistustakaan. Salassapitovelvollisuus koskee myös perheen lapsia. He eivät voi kertoa kuulemistaan asioista kodin ulkopuolella. - Huostaan otettua lasta ei kuitenkaan pidä vaientaa. Jos esimerkiksi ruokapöydässä nousee esiin omien lasten korville turhankin rankka teema, keskustelu on ohjattava hienotunteisesti toisaalle. Asiaan on palattava huostaan otetun kanssa kahden kesken, samoin kuin muiden paikalla olleiden lasten kanssa. Asioita ei jätetä käsittelemättä, mutta perhe-elämän on oltava turvallista kaikille siellä asuville lapsille, konkretisoi Sari Makkonen.

”Lyhytaikaista perhehoitoa tekevien perheiden biologiset lapset kokevat, näkevät ja kuulevat paljon sellaista, mistä heidän ikätovereillaan ei ole aavistustakaan.”

Veera Jahnukaisen sijaisperheen biologisten lasten kokemuksia käsittelevän pro gradu-tutkielman tulokset ovat samansuuntaisia kuin Sari Makkosen kokemukset. Sijaisvanhempien työ sitoo mukaan koko perheen ja vaikuttaa näin sijaisvanhempien biologisten lasten elämään. Jahnukaisen graduaan varten haastattelemat biologiset lapset kertoivat suhtautuvansa nyt aikuisina sijaisperhetoimintaan hyvinkin arvostavasti. Samanaikaisesti ymmärrys sijaisperheiden ja -vanhempien arvostuksesta yhteiskunnallisella tasolla näyttäytyi heistä varsin vähäisenä. Perheessä pysyvästi asuvien lasten mahdollisuutta käsitellä toistuviin väliaikaissijoituksiin olennaisesti kuuluvaa kiintymisen ja menettämisen dilemmaa on lastensuojelutyön ammattilaisten osalta huomioitu varsin vähän. Perheessä pysyvästi asuvat lapset ovat toivoneet, että sosiaalityöntekijä voisi olla kiinnostunut myös heidän kuulumisistaan ja mahdollisesta tuentarpeestaan. Lapset ovat yksilöitä ja heidän kykynsä käsitellä yhdessä elämisen synnyttämiä haasteita, kiintymistä, ja luopumista, eroaa toisistaan. Sari Makkonen pitäisi tärkeäni tarjota perheessä pysyvästi asuville lapsille vertaisryhmiä, joissa näillä olisi lupa puhua asioista, joista muutoin ei ole lupa puhua. Hän uskoo, että lasten ja nuorten mahdollisuus puhua avoimesti vertaistensa kanssa auttaisi myös sijaisperhetyötä tekeviä vanhempia. - Nythän perheissä on aiheita, joista puhutaan vaan perheen kesken. Mahdollisuus puhua ulkopuolisen kanssa voisi olla lapsellekin huojentavaa, Sari Makkonen pohtii. Oletettavaa on, että lapset myös kertovat asioistaan toisilleen. Ei ole tietoa, tulevatko juttelun aiheet lainkaan vanhempien tietoon, ja jos tulevat, niin missä määrin. On mahdollista, että lapset sitoutuvat keskinäisiin salaisuuksiinsa. Mutta entäpä, jos salaisuudet sisältävät rankkoja yksityiskohtia? Lapset eivät saisi ruveta pikkuterapeuteiksi toisilleen. Tämä mahdollisuus huolestuttaa ammattilaisia. - Lasten keskinäiseen vuorovaikutukseen ja vuorovaikutuksen merkitykselle puolin ja toisin ei ole osattu antaa riittävää huomiota. Ehkä perheen lapsilta on jopa odotettu liikaa ja unohdettu, että he ovat myös lapsia omine kehitystarpeineen, kertoo projektipäällikkö Virpi Vaattovaara. Koska kyseessä on lapsen huostaanoton tarpeen arviointiin liittyvä väliaikainen sijoitus, sijoitetun lapsen tilanne voi säilyä epäselkeänä kotiutumisesta huolimatta. Lapsen pääseminen takaisin vanhempiensa luokse ei aina ole yksiselitteisesti onnellinen asia. Juuri epätietoisuus siitä, kuinka lapsi mahtaa voida, on kalvava. Lapset kyllä aistivat sen. - Sellaista lasta voi olla yksinkertaisesti vaikea muistella, joka on lähtenyt huolen kanssa tai muutaman tunnin varoitusajalla, eikä perhe tiedä, kuinka lapsen sittemmin kävi, pohtii Virpi Vaattovaara. - Ja jonnekin nämäkin huolet perheeseen jäävien lasten mielessä asettuvat. Tästä meidän lastensuojelun ammattilaisten tulisi tietää nykyistä paremmin, lisää kehittäjäsosiaalityöntekijä Raija Maula. Uudistetussa Lyhytaikaisen perhehoidon valmennusmateriaalissa on entistä enemmän otettu huomioon perheessä pysyvästi asuvien lasten aseman ja hyvinvoinnin huomioiminen.

www.ipanaposti.fi

Karoliinan (vasemmalla), Nooran ja Marikan vanhemmat tekevät lyhytaikaista perhehoitotyötä ja tytöt kasvoivat monesti vaihtuvien lasten elämäntarinoiden ympäröiminä. Kenestäkään ei tarvinnut pitää, mutta kaikkien kohdalla tuli osata käyttäytyä, he muistelevat nyt. Nooralla on nykyisin pätevyys lomittaa vanhempiaan.

Kuva: Anna Autio

Yhtä perhettä Kihnulan sisarukset Noora, 27, Karoliina, 24, ja Marika, 21 ”Kyllä me muistetaan kaikkien niiden 18 lapsen nimet, jotka meillä on asunut. Ja jollain tavalla tiedetään missä lapset nyt on. Meillä on asunut pitkäaikaissijoitettuja, lyhytaikaissijoitettuja ja tukiperhelapsia. Sitten olivat vielä kesälapset erikseen, mutta niitä me ei laskettu tähän. Ei meidän tarvinnut kantaa vieraista lapsista huolta. Tiesimme, että vanhemmat osaavat. Esimerkiksi stressiä ulosriehuvan muksun menoon ei ollut lupa mennä mukaan, vaikka joskus mieli tekikin. Sellainen ranttaliksi laittamisen meno on tarttuvaa. Meillä kotona oli tosi säännöllinen elämä, ruoka-ajat ja nukkumaanmenoajat aina samat. Silloin, kun uusi lapsi tuli, kaverit eivät saaneet tulla kylään ennen kuin tulokas oli sisäistänyt rutiinit. Tärkeimmät lelut pantiin myös pois. Tukiperhelapset olivat meidän ikäisiä ja he ovat yhä meidän kavereita. Meillä ei ollut televisiota, niin siksi varmaan vietettiin paljon aikaa pihaleikeissä meillä asuneiden lasten kanssa. Me asuttiin niin maalla, että tilaa riitti. Ja eläimiä. Lyhytaikaissijoitukset ovat olleet meitä nuorempia. Se on varmaan ollut hyvä. Me pystyttiin jo paremmin käsittelemään sitä, miksi he tulivat. Vauvat ja pienet lapset eivät olleet meille uhka, vaan ydinperheen jatkumo. Meiltä on aina kysytty, mitä mieltä ootte, jos otettaaks meille uusi lapsi lyhytaikaissijoitukseen. Ei me koskaan sanottu ei. Eihän ne olleet meiltä poiskaan. Ja kaveritkin oppi kysymään, ketäs teillä nyt asuu tai asuuko se vielä siellä? Meillä kolmella oli toisemme, saatettiin jutella kokemuksistamme keskenämme.

Vaikea sanoa, miten aikuiset lyhytaikaisessa sijoituksessa olevat lapset näkee, mutta me kyllä on tajuttu, miten lapset osaavat puleerata. Jotkut olivat äärimmäisen taitavia manipuloimaan ja pitämään aikuisten kustannuksella peliä. Meistä kaikista kehittyi tosi tarkkoja nonverbaalisen viestinnän ja mikroilmeiden havainnoitsijoita. Jos uusi lapsi ei uskonut, kun me sanottiin, ettei noin voi tehdä, niin sitten oli vielä yksi taikasana ”Äitiiiii”. Toisaalta taas, meille oli myös pienestä pitäen selvää, että on olemassa hyvin erilaisia todellisuuksia kuin mitä omamme. Että oikeasti joidenkin lasten vaan on pakko käydä koko ajan jääkaapilla katsomassa sitä, että siellä on ruokaa. Ja kyllä, joidenkin lyhytaikaisten kohdalla tuntu hyvältä, että hoitoaika päättyi. Vanhempien huomiota meille on riittänyt hyvin. Ei me olla kadottu lapsimäärään mitenkään. Vaikka parhaimmillaan meitä taisi olla kahdeksan lasta ruokapöydän ääressä. Näin aikuisena on puhuttu, että kun perhehoidossa on tuettuja lomia sijoitettujen osalta, niin ehkä vielä tärkeämpää olisi, että perhehoitotyötä tekeville perheille olisi tarjolla tuettuja ydinperhelomia. Meissä perheen biologisissa lapsissa nimittäin on kokemus kaikista meillä jo olleista lapsista, ja kun siihen tulee uusi lapsi, hän on uusi kokemus jo kaiken sen koetun lisäksi. Kokonaissumma toistuvista lapsista voi olla myös kuormittava. Siksi ydinperheelle tulisi tarjota myös tuettuja lomia oman perheen kesken. Sillä turvattaisiin koetun jakaminen ja nollaaminen.” Teksti: Raili Mykkänen. Julkaistu aiemmin Pelastakaa Lasten lehdessä 2/2107. 9

www.ipanaposti.fi

”Annukka ei herättänyt kertaakaan yöllä — onkohan sillä kuumetta?” — Lämpö kannattaa aina tarkistaa kun vähänkään siltä tuntuu. Mutta voihan olla, että Annukka on vihdoin oppinut nukkumaan yönsä. Onnea!

Liity ilmaiseksi onlinelääkäripalveluumme: www.pikkujatti.fi/laakari-online

Kysy neuvoa netissä! Lastenlääkärimme päivystävät verkkopalvelu PikkuTsätissä päivittäin. Liittyminen on ilmaista, maksat vain toteutuneesta konsultoinnista.

www.ipanaposti.fi

Hyvä

terveys

Homeopatiasta ja vyöhyketerapiasta tukea vanhemmuuteen Lapsiperheitä käy vastaanotollani paljon. Useimmat tulevat vyöhyketerapiaan hakemaan apua vauvan vatsavaivoihin tai unihäiriöihin. Vauvaa hoitaessani haastattelen aina myös vanhempia ja jos valvotut yöt ja huoli lapsen terveydestä tuntuvat aiheuttaneen heille oireita, kerron mahdollisuuksista saada apua myös omaan hyvinvointiin.

Homeopatia on nopea ja helppo apu akuutteihin oireisiin. Kokeneena homeopaattina tunnistan vanhempien oireista tilat, jotka johtuvat esim. hormonitoiminnasta ,väsymyksestä tai epävarmuudesta ja huolesta. Muutamia esimerkkejä: Sepia auttaa tasapainottamaan hormonitoimintaa, joka on suuressa myllerryksessä raskauden ja imetyksen vuoksi . Sepia-tilassa oleva nainen kokee väsymystä ja kyllästymistä lapsiinsa ja mieheensä. Hän unelmoi vaan että pääsisi takaisin töihin tai urheilemaan; juoksemaan tai jumppaan tai tanssimaan. Hän tarvitsee jaksaakseen hikiliikuntaa ja liikettä. Muuten tuntuu että hermot menee. TällainenSepia-tila on hyvinkin yleinen ja hoidettavissa siis homeopatialla. Cocculus-tilassa olevat vanhemmat ovat uupuneita valvomiseen ja vastuuseen ja kokevat matkapahoinvointia muistuttavaa pahaa oloa, eivätkä pysty rentoutumaan vaikka päivällä olisikin mahdollisuus nukkua. Kuvotus ja heikotus vie ilon onnellisistakin hetkistä. Usein yksi homeopaattinen pilleri näissä tilanteissa tasapainottaa olon niin että voimat palautuvat ja jaksaa taas kokea onnea vanhemmuudesta.

taan oma aika ja äiti ja isäkin pääsevät olemaan hoidettavana.

Vyöhyketerapiasta tasapainoa ja energiaa Aikuisen vyöhyketerapia kestää 1h 15 min. Siinä käsitellään korvien ja jalkapohjien vyöhykeheijasteet, sekä pään, käsien, niskan ja selän vyöhykkeet. Hoidossa käytetään vyöhykepuikkoa , jolla painellaan pisteitä. Hierontaa kaipaavia lihaksia käsittelen tarvittaessa klassisen hieronnan ottein. Hoidon yhteydessä käydään keskustellen läpi mieltä painavat asiat, huolet ja murheet. Homeopaattina ja vyöhyketerapeuttina olen salliva ja ymmärtävä kaikille tunteille. Keskustelun ja hoidon tarkoituksena on löytää asiakkaalle tasapaino ja mielenrauha oman ymmärryksen myötä. Hoito on aina rentouttava, tasapainottava ja voimia palauttava. Yksikin hoito on aina tehokas arjen kiireiden keskellä. Paras vaikutus saavutetaan säännöllisillä hoidoilla. Teksti: Anne Vuotari homeopaatti, vyöhyketerapeutti, hieroja www.kolumbus.fi/anne.vuotari

Nux vomica on ollut suuri pelastus monelle perheenisälle, joka työn ohessa kantaa vastuuta perheestään ja tuntee ajoittain että kaikki asiat kaatuvat päälle ja stressiä pukkaa. Hermostoa rauhoittava ja lihaksia rentouttava Nux vomica on maaginen apu näihin hetkiin. Homeopaattiset lääkkeet valitaan aina jokaiselle henkilökohtaisten oireiden ja elämäntilanteen mukaan. Vastaanotollani hoidan usein koko perhettä. Lapsen vyöhyketerapiahoidon yhteydessä saatan heti antaa vanhemmille mukaan ensimmäiset homeopatiaohjeet, mutta aina on suositeltavaa että vanhemmillekin vara-

Neuvola Nuppu -PERHEITÄ VARTEN• raskausajan hyvinvointipalvelut • synnytysvalmennus • raskausajan vyöhyketerapia • lastenneuvola • imetysohjaus • vauvan vyöhyketerapia • lempeä uniohjaus

p. 010 229 6040 www.neuvolanuppu.fi www.facebook.com/neuvolanuppu

Luontaishoitola Anne Vuotari

Sturenkatu 43, 00550 Hki. VYÖHYKETERAPIASTA JA HOMEOPATIASTA APUA:

- raskauden eri vaiheisiin (raskausajan pahoinvointiin, uni häiriöihin, stressitiloihin, lihaskipuihin, synnytyksen käynnistykseen) - vauvoille (mm. koliikkiin, unirytmin säätelyyn, allergioihin, refluksioireisiin) - kaikenikäisille lapsille (mm. allergioihin, korvatulehduksiin, vatsaoireisiin, unihäiriöihin, käytöshäiriöihin) HINNASTO:

- Vauvojen ja lasten vyöhyketerapia 30 min 40 eur - aikuisten vyöhyketerapia 75 min 70 eur - homeopatia 1. käynti 100 eur, seurantakäynti 70 eur

Yhteydenotot: anne.vuotari@kolumbus.fi p. 040 535 0161

Homeopaatti/vyöhyketerapeutti Anne Vuotari toivottaa lapsiperheet tervetulleiksi hakemaan apua luontaishoitolastaan 11

www.kolumbus.fi/anne.vuotari Facebook: Luontaishoitola Anne Vuotari

Helpotusta arkeen Sannan Ruokakassilla Hei, olen Sanna. Suunnittelen ruokakassimme reseptit, jotta sinä ja perheesi voitte nauttia hyvästä ruoasta helposti. Jo viisi vuotta sitten aloin haaveilla sujuvammasta arjesta. Sellaisesta arjesta, jossa ei jatkuvasti tarvitsisi miettiä, mitä ruokaa taas laittaisi perheelleen. Arjesta, jossa ei tarvitse taistella lasten kanssa jokaisesta ateriasta vaan jossa pystymme nauttimaan hyvästä ruoasta yhdessä. Sannan Ruokakassi on valmiiksi suunniteltu kokonaisuus, jossa reseptit ovat sydämellä suunniteltu ja jokainen aines huolella valittu. Ruokakassi sisältää monipuolisen ja terveellisen arkiruokakokonaisuuden, josta koko perhe voi nauttia yhdessä, ilman suunnittelun vaivaa. Reseptejä laatiessani otan huomioon monta tekijää. Minulla on aina mielessä helppous ja monipuolisuus. Arjessa ei ole loputtomasti aikaa ruoanlaittoon, mutta arkiruoan ei kuitenkaan tarvitse olla tylsää. Ruokakassin tarkoituksena on helpottaa arkea, joten ruoan ja ruoanlaiton on tunnuttava helpolta ja välillä jopa hauskalta. Pidän myös huolen ruoan monipuolisuudesta ja terveellisyydestä. Haluan myös auttaa lapsia löytämään uusia suosikkeja ja laajentamaan makuaan. Toivottavasti saan Ruokakassin avulla myös helpottaa sinun arkeasi! Terveisin,

Sanna

Ravitsemusneuvonantaja & ruokasuunnittelija

Tikkamaustettu kalkkunawrap tzatzikilla 4 hengelle

1kpl Keltaista paprikaa 1 kpl Kurkkua 480 g Kalkkunafileetä 200 g Turkkilaista jogurttia 1 kpl Punasipulia 3 rkl Tikkamausteseos 1 paketti Tortillalettuja 2 kpl Tomaattia 1 kpl Valkosipulinkynsiä 1 rkl Oliiviöljyä Suolaa Mustapippuria Tee näin: 1. Leikkaa 1 paketti kalkkunaa 1 cm paksuisiksi viipaleiksi ja siirrä kulhoon. Sekoita joukkoon 3 rkl tikkamaustetta. Aseta sivuun. 2. Tzatziki: raasta 1 kurkku karkeaksi raasteeksi ja purista ylimääräinen neste pois. Laita raaste kulhoon ja sekoita joukkoon ½ prk turkkilaista jogurttia, 1 puristettu valkosipulinkynsi, ripaus suolaa ja vastajauhettua mustapippuria. 3. Viipaloi 1 punasipuli, 1 keltainen paprika ja 2 tomaattia. Laita kasvikset kulhoihin. 4. Kuumenna 1 rkl oliiviöljyä paistinpannussa ja paista kalkkuna keskilämmöllä 5-6 min tai kunnes se on läpikypsää. 5. Täytä tortillaletut tikkamaustetulla kalkkunalla, kasviksilla ja tzatzikilla. Tarjoile heti!

sannanruokakassi.fi 12

www.ipanaposti.fi

Mitä

syömme

Padallinen puuromuistoja

oko perheeni on jo muutaman kuukauden ajan ollut mukana valmistautumassa Pro Luomun Luomupuuron MEkampanjaan, joka huipentuu 6.9.2017. Tuolloin syödään Suomi luomupuurokartalle. Aloittaessani helmikuussa blogini Puuroperjantain, en vielä käsittänyt, kuinka huikea matka meillä olisi edessämme. Muistoni veivät minut lapsuuteni Mummilaan, mutta omat lapseni kohti uusia puuroseikkailuja.

Puurontuoksuiset lapsuusmuistot

Tuo maidonvartija on nyt minulla kaapissani ja aina aika ajoin otan sen sieltä käteeni ja sivelen sen sileääkin sileämpiä kuvioita ja laitan sitten takaisin kaappiin omalle paikalleen. Se on minulle yksi rakkaimpia muistoesineitä Mummistani. Mummini teki maailman parasta kaurapuuroa. Se oli pehmeää ja samettista. Mummi tapasi keittää hiutaleet aina punaiseen maitoon ja puuro sai hautua hiljakseen lieden hellässä huomassa, kunnes koostumus oli niin samettista, että sitä olisi syönyt vaikka koko kattilallisen. Puuron jos toisenkin ehti Mummini 95-vuotisen elämänsä aikana keitellä.

Omat lämpöisimmät ja erityisimmät puurokokemukseni liittyvät omaan Mummiini.

Puuroperjantain aistikokemuksia

Rovaniemellä, Korkalovaaran valkoisessa talossa, muistoja huokuvassa helmen harmaassa keittiössä tuoksui puuro. Muistan, kuinka joka loma odotin, että saisin kuulla maidonvartijan jälleen kolkuttelevan puurokattilan kylkiin. Se on mielikuva, joka tuo lapsuudenmuistot niin lähelle, että alkaa ihan itkettää. Tulee ikävä Mummia.

Puuroperjantai antoi meille mahdollisuuden sukeltaa Mummini aikaisiin puuroresepteihin ja samalla SI-lapsemme saivat jälleen yhden kanavan lisää saada uusia aistikokemuksia, sillä Puuroperjantain reseptit sisältävät isomummin aikaisten perinteisten puurojen ohella uusiakin makuelämyksiä. Joskus jopa ihan ennenkuulumattomia makuyhdistelmiä. Lapset ovat olleet 13

innolla mukana ja maistelleet kaikkea aina kahvikaurapuurosta makeaan valkosipuliohrapuuroon sekä nokkosiin ja savustettuun uunipuuroon. Uusia makuja tutkitaan asiaan kuuluvalla uteliaisuudella. Ihania onnistumisen hetkiä saadaan, kun erilaiset ja epäilyttävältä tuntuvat makuyhdistelmät paljastuvakin ihan parhaiksi ja matkalla on voitettu monta ennakkoluuloa! Puuhailemalla yhdessä keittiössä ja kokoontumalla sitten saman pöydän ääreen syömään, luodaan yhteisiä ruokamuistoja sekä madalletaan kynnystä kokeilla jotain uutta ja erilaista. Yhdessä tekeminen ja syöminen ovatkin arkea parhaimmillaan. Teksti ja kuva: Maria Einiö Kirjoittaja on keittiössä ja kasvimaalla viihtyvä kolmen lapsen bloggaava äiti.

www.luomulaakso.fi

www.ipanaposti.fi

Ensimmäiset viikot

vauvan kanssa

un äiti ja vauva saapuvat kotiin synnytyssairaalasta, on hyvä rauhoittaa ensimmäiset päivät ja viikot uuteen perheenjäseneen tutustumista varten. Äiti tarvitsee toipumisaikaa synnytyksen ja raskauden rasituksista ja imetyksen käynnistyminen vaatii sekin oman aikansa ja energiansa. Myös vastasyntynyt vauva tarvitsee rauhaa ja aikaa sopeutuakseen kohdun ulkopuoliseen elämään ja oppiakseen taidoista tärkeimmän: ruokailun. Vaikka vauvalla on synnynnäinen taito imeä maitoa äitinsä rinnoista, alkuhankaluuksia voi olla imuotteen, imetysasennon ja rinnalle rauhoittumisen oppimisessa. Tässä opettelussa kumppanilla on myös tärkeä rooli imettävän äidin tukijana.

Vilskettä ja tungosta vauvaperheessä

Iloa Leikkiä Huolenpitoa Luomuruokaa Luontokasvatusta Meillä opetellaan oppimaan ilolla. Pienissä ryhmissä on turvallista olla, opetella uutta, heittäytyä leikkeihin ja tarttua uusiin touhuihin. Jokainen onnistuu ja saa iloita itsestään; siitä että oppii laulun, maalaa taulun tai saa sukan vedettyä jalkaan, – ihan itse! Toimimme kodinomaisesti, lapsen luonnonmukaista kasvua vaalien. Lapsen onnellisen arjen avaimia ovat rauhallinen päivärytmi ja pienryhmätoiminta kodikkaissa tiloissa. Iloinen lämmin ilmapiiri turvallisten aikuisten ohjauksessa kasvattaa terveitä punaposkia. Päiväkodin arkea värittävät mahdollisuudet musiikki- ja kuvataideilmaisuun.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset Kirsi Edelmann puh. 050- 351 0950

Päivähoito ja esiopetus, Suomensuontie 8. Päivähoito , Itäkeskuksessa Kauppakartanonkatu 14 (sisäpiha)

www.luomupaivakotikirsikka.net

Sukulaiset ja ystävät ovat yleensä innokkaita tutustumaan vauvaan ja perheen tilanteesta riippuen lähimmät ihmiset voivat toki tulla käymään vauvaperheen kotona. Väentungosta ja päivittäisiä vierailuja on kuitenkin syytä rajoittaa, jotta vauvaperhe ei pääse väsymään. Omia tuntemuksiaan on tämän asian suhteen hyvä kuunnella ja kertoa läheisille suoraan, jos toivoo rauhaa ja mahdollisuutta levätä oman perheen kesken kotona. Useimmat ihmiset ymmärtävät tämän mainiosti ja siirtävät vierailua myöhempään ajankohtaan. Vauvan kotiin ei myöskään pidä ottaa vastaan vieraita, jotka ovat flunssaisia tai vasta toipumassa muista tarttuvista taudeista. Käsihygieniasta on hyvä muistuttaa vierailijoita vaikkapa ohjaamalla heidät ensimmäiseksi käsipesulle vauvakotiin saavuttuaan. Ensimmäiset kauppareissut voisi tehdä vain toinen vanhemmista, jotta vastasyntynyt ei joutuisi aivan ensipäivinään väentungokseen. Kaupassa ehtii käydä perheenä sitten hiukan myöhemminkin, kun vauvan elintoiminnot ovat jo vakiintuneet ja vastustuskykykin alkanut kehittyä.

Vauva osana perhettä Vauvan sisarukset ovat usein innokkaita hoitamaan uutta perheenjäsentä ja heidät on hyvä ottaa mukaan vauvan hoitohetkiin alusta lähtien. Isommat sisarukset tarvitsevat myös omaa aikaa ja erityistä huomiota, jotta suuremmilta mustasukkaisuuden tunteilta vältyttäisiin. Myös vie14

raille on hyvä muistuttaa, että isompia sisaruksia voisi huomioida jopa normaalia enemmän, vaikka tullaankin tutustumaan vauvaan. Useimmissa perheissä järjestetään vauvalle ristiäiset tai nimijuhlat. Se onkin hyvä hetki sukulaisten ja läheisimpien ystävien tutustua vauvaan. Juhlat kannattaa järjestää siinä vaiheessa, kun äiti on jo hyvin toipunut synnytyksestä ja perhe-elämä alkanut sujua. Järjestelyihin kannattaa ottaa mukaan vapaaehtoiset auttavat kädet, jotta vanhemmat eivät kuormitu liikaa valmistelujen vuoksi. Monet seurakunnat tarjoavat myös mahdollisuuden järjestää juhlat omissa tiloissaan, jolloin kotia ei tarvitse erityisesti siivota juhlia varten. Myös tarjottavien tilaaminen pitopalvelusta säästää sekä vaivaa että hermoja ja tuore äitikin välttyy ylirasitukselta.

Arki rullaamaan Rästiin jääneet kotityöt vaivaavat toisinaan erityisesti naisen mieltä. Vauvan tultua taloon on hyvä olla itselleen ja kumppanilleen armollinen ja rauhoittaa mielensä villakoirien suhteen. Jos vauva on hyvin itkuinen ja vaatii paljon huomiota, on tärkeintä levätä ja rentoutua vauvanhoidon välissä, ei tarttua pölynimuriin. Vanhemmat voisivat vaikka yhdessä sopia, milloin pistävät yksissä tuumin kodin järjestykseen tai sitten toinen voisi lähteä vaikka vaunulenkille vauvan kanssa ja toinen tarttuu sillä välin moppiin. Kohtuullisen siistissä kodissa kuitenkin useimmat viihtyvät parhaiten, mutta vauvaaikana kannattaa ehkä katsella tiettyjä asioita läpi sormien ja toisaalta lapsiperheen vanhemmat oppivat myös taitaviksi organisoijiksi ja ajankäytön mestareiksi kotitöidenkin osalta. Tärkeää tässäkin kohtaa on vastuiden jakaminen, jotta toiselle ei lankeaisi liian suurta osaa kotitöistä. Suurin osa isistä pitää isyyslomaa vauvan synnyttyä. Tämä on tärkeää koko perheen hyvinvoinnin kannalta. Isä ja vauva tutustuvat nopeammin toisiinsa ja varhainen vuorovaikutus kehittyy luontevaksi heidän välilleen, vauvanhoito yhdessä kumppanin kanssa tuntuu turvallisemmalta ensikertalaisen mielestä ja useamman lapsen perheessä isällä on myös tärkeä rooli isompien sisarusten huomioimisessa, kun äiti keskittyy imettämään. Äiti saattaa myös olla raskauden ja synnytyksen rasituksista sen verran väsynyt, että aivan konkreettinenkin tuki on kotona tarpeen. Isän palatessa työelämään

”Vastasyntynyt vauva tarvitsee rauhaa ja aikaa sopeutuakseen kohdun ulkopuoliseen elämään.”

on siirtymää hyvä suunnitella, jotta äiti ei koe jäävänsä liian yksin ja toisaalta jotta isän rooli säilyy yhtä merkittävänä vaikkakin ajallisesti lyhyempänä kuin isyysloman aikanakin.

Rytmihäiriöitä? Vastasyntyneellä ei vielä ole varsinaista vuorokausirytmiä ja onkin tärkeää pyrkiä ensimmäisten elinviikkojen ja –kuukausien aikana elämään vauvantahtista elämää, jossa vanhempien tehtävä on opetella tulkitsemaan vauvan tarpeita ja

vastata niihin oikea-aikaisesti. Lapsettoman pariskunnan elämään verrattuna tämä voi tuntua haastavalta ja hyvinkin raskaalta, riippuen vauvan temperamentista ja esimerkiksi alkuaikojen koliikkivaivoista jne. Vaikeimpina hetkinä kannattaa pyytää apua kumppanilta, ystävältä, perhevalmennusryhmässä tutuksi tulleelta toiselta tuoreelta vanhemmalta, naapurilta, neuvolasta, keneltä vain luotettavalta aikuiselta. Silloin on myös hyvä pitää mielessä, että pikkuhiljaa kiljuvasta ja vaativasta nyytistä kasvaa hymyilevä ja tyytyväinen vauva, jonka kanssa on onni elää.

Vauvavuosi on lyhyt, kun sitä ajattelee jälkeenpäin, mutta pahimman väsymyksen hetkellä ei ehkä jaksa niin pitkälle ajatella. Juuri silloin on oikea hetki järjestää itselleen apua ja lepoa. Pienen tauon jälkeen elämä vauvan kanssa yleensä taas tuntuu helpommalta jaksaa, ja pikkuihmisestä jaksaa myös nauttia.

Teksti: Mirka Kallio, terveydenhoitaja Lähde: perheaikaa.fi/ Väestöliitto

-vitamiini lapsille!

Uusi Minisun C-vitamiini Junior on hammasystävällinen ja hyvänmakuinen C-vitamiini purutabletti perheen kasvuikäisille. Nallenmuotoinen tabletti maistuu makealta mansikalta. Yksi tabletti sisältää C-vitamiinia 150 mg. C-vitamiini edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa ja lisää raudan imeytymistä.

APTEEKISTA

Mansikanmakuinen!

www.ipanaposti.fi

” Suurin osa äitipuolista huolehtii puolisonsa lapsista. Monet kuitenkin ajattelevat, että he eivät voi ottaa biologisen äidin paikkaa.”

Äitipuoli hakee paikkaansa

perheessä jatkuvalla neuvottelulla

inna Murtorinne-Lahtisen väitöskirja Äitipuolen identiteetin rakentaminen uusperheessä kertoo, miten äitipuolet törmäävät perhe-elämän karikoihin ja etsivät väylää eteenpäin. Väitös perustuu 58 naisen omaan kertomukseen. Tarinoissa äitipuolet kokevat biologiset äidit selkeästi uhkaksi. Kysymys on äitiyteen liitetyistä vahvoista latauksista.

Äitipuolet ulkopuolisina, äiteinä ja vanhempina uusperheissä Äitipuolten käsitykset itsestään voidaan jakaa kolmeen tyyppiin. Kertomuksissa voi olla piirteitä useammasta identiteettityypistä. Haastavinta arki on, kun biologinen äiti toimii lastensa ensisijaisena vanhempana ja rajoittaa äitipuolen toimintaa, eikä uusi puoliso tue vaimonsa asemaa perheessä. Tällöin satelliittiäidin rajoittamassa identiteettityypissä äitipuoli voi jäädä perheen toiminnasta osattomaksi tai hän toimii arjen huoltajana ilman selkeitä kasvattajan valtuuksia. Eron jälkeen muodostuneissa perheissä puolison lasten torjuva käyttäytyminen äitipuolta kohtaan selitetään biologisen äidin toiminnalla lastensa taustalla. Tämä on tyypillistä perheissä, joissa on murrosikäisiä tai sitä vanhempia lapsia. Äitipuolikeskeisessä identiteettityypissä äitipuolista tulee joko äitihahmoja lapsipuolilleen tai perheen toiminnanjohtajia. Äitipuolet kertovat itsestään vastuullisina ja kunnollisina kasvattajina. Usein biologinen äiti ei ole kovin aktiivisesti mukana lastensa elämässä tai hän on kuollut. Osa tämä identiteettityypin kertomuksista on sankaritarinoita, muutoskertomuksia, joissa naiset saavuttavat haluamansa aseman. Jotkut äitipuolet joutuvat sankariksi vastoin tahtoaan. Tämä tyyppi esiintyy erityisesti perheissä, joissa on pieniä lapsia. Tiimivanhemmuuden identiteettityypissä äitipuolet toimivat puolisonsa kanssa tasa-arvoisina vanhempina tai aikuisina uusperheen lapsille. Jaettu vanhemmuus vahvistaa puolisosuhdetta ja puolisosuhde tukee jaettua vanhemmuutta. Vaikka nämäkin äitipuolet voivat kokea biologiset äidit uhkana, puolisot tuntevat yhdessä itsensä vahvemmiksi. Isän mukanaolo 16

perheen arjessa antaa äitipuolelle mahdollisuuden toimia muutenkin kuin perinteisen äidin tavoin, esimerkiksi lapsipuolen ystävänä tai huolehtivana aikuisena. Tässä tyypissä oli usein ala-asteikäisiä lapsia. Murtorinne-Lahtinen pohtii, miten perinteiset ideaalit ja myytit äitiydestä, äitipuoleudesta ja ydinperheestä voivat olla ristiriitaisia uudessa perhetilanteessa. Suurin osa äitipuolista huolehtii puolisonsa lapsista. Monet kuitenkin ajattelevat, että he eivät voi ottaa biologisen äidin paikkaa. Äitimyytin mukaan toimiminen tarjoaa äitipuolille myönteisen mallin äitipuolena olemiseen. Äitiyden ihanteiden noudattaminen ei kuitenkaan aina ole mahdollista esimerkiksi, jos lapsipuoli torjuu äitipuolen äidin paikalta. Perhe-elämän karikoiden jälkeen äitipuolet voivatkin neuvotella perhesuhteitaan uudelta pohjalta. Äitipuolten identiteetti voi jopa muuttua tyypistä toiseen. Biologisella isällä on avainrooli uusperheessä. Lepsun isän rinnalla äitipuoli voi kokea itsensä ilkeäksi äitipuoleksi, jos hän joutuu lapsipuolen rajoittajaksi ja käskijäksi eikä hänellä ole selkeitä kasvattajan valtuuksia perheessään. Jos isä ei tue äitipuolta, äitipuoli voi myös joutua perheessään syntipukin asemaan. Äitipuolten mukaan puolisoiden välinen lastenhoidon ja kasvatukseen tiimityö, keskustelulle avoin puolisosuhde ja vastavuoroinen luottamussuhde lapsipuoliin tuovat heille tyytyväisyyden ja onnen tunteita. Jotta tämä voitaisiin saavuttaa, biologisten vanhempien perinteisissä rooleissa pitäisi tapahtua muutosta. 58 kertomuksen lisäksi tutkimuksen aineistossa on mukana yhden äitipuolen nettipäiväkirja ja toisen kirjeenvaihto tulevan puolisonsa kanssa. Tutkimuksen metodologisena lähestymistapana on narratiivisuus. Teos julkaistaan sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 427. ISSN 0075-4625. ISBN 978-951-39-45275 (nid.). Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi. Teksti: Tiina Piha Suomen Uusperheellisten liitto ry. julkaistu aiemmin perheaikaa.fi/ Väestöliitto

TOPATUT JA SAUMATTOMAT GELWIRE®+ IMETYSLIIVIT

Iha

odo

e ul o s

kin tu

kol

m ink e rta

tus

e ll

SUUNNITELTU RUNSAAMMILLE MUODOILLE.

E disty ks

. M aht ava

olo

Palkitut imetysliivit ainutlaatuisella GelWire®-kaarituella, tukevat ja hyväntuntuiset liivit isommille rinnoille, koot M-XXL. Jo raskausaikaiseen käyttöön. Mukana jatkopala.

. H yvä tuk i.

Isän mukanaolo perheen arjessa antaa äitipuolelle mahdollisuuden toimia muutenkin kuin perinteisen äidin tavoin, esimerkiksi lapsipuolen ystävänä tai huolehtivana aikuisena.

ODOTUSAJAN TUKILEGGINGSIT

Fiksu kolminkertainen tukineulos, joka vähentää alavatsaan ja selkään kohdistuvaa painetta. Kokeile myös liitoskipujen helpottamiseen. Pumpulinpehmeä mikrokuitukangas tuntuu hyvältä ja leggingsit sopivat ympärivuorokautiseen käyttöön.

Uutuudet kätevästi verkkokaupastamme www.mamidea.com Maahantuonti ja tiedustelut: Babyidea Oy, puh. 09-41108520, sposti: info@mamidea.com Jälleenmyyjiltämme saat asiantuntevaa palvelua ja opastusta sopivien Carriwell-tuotteiden valintaan.

www.ipanaposti.fi

SUOMENLINNASSA KESÄLLÄ 2017 Ohjelmaa lapsiperheille Suomenlinnan kesäisissä maisemissa ja lähivesillä.

Vuosisadan aikamatka on historialliseen taustatietoon perustuva seikkailukierros, joka vie lapset (6–13 v.) vanhempineen jännittävälle aikamatkalle entisaikain Viaporiin. Kierros tarjoaa jännittäviä tilanteita ja historian havinaa hauskalla tavalla Viaporin linnoituksen eri valtakausilta. Seikkailu kiertelee linnoituksen kivisten muurien katveessa, puistoissa ja bastioneissa. Kierrokset kesällä ajalla 9.6. - 5.8.2017 (Ei 22. - 24.6.). Kierroksia järjestetään myös tilauksesta ryhmille touko-elokuussa.

Lasten meriseikkailu Tykkisluuppi Dianalla tuo kesäpäivään jän-

nittävää 1700-luvun tunnelmaa entisaikain aluksella Suomenlinnan lähivesillä. Luvassa on vauhdikas ja jännittävä laivamatka valistusajan Viaporiin amiraali Chapmanin kanssa. Purjehduksen aikana opetellaan myös Viaporin saaristolaivaston aluksella tarvittavia taitoja, kuten köysien vyyhteämistä ja solmujen tekoa sekä signaalimerkkejä. Perhepurjehdukset ovat kesä-elokuussa 2017.

Tiedustelut ja tilauskierroksien varaukset: Ehrensvärd-seura, 09 - 684 1850, guidebooking@suomenlinnatours.com

Lue lisää: www.suomenlinnatours.com www.facebook.com/suomenlinnanlastenkierros www.instagram.com/suomenlinnanseikkailukierros 18

www.ipanaposti.fi

Kulttuuria Seikkailuja Viaporin historiasta Kesä saapuu Suomenlinnaan ja linnoituksen historia herää eloon seikkailuhenkisillä ohjelmilla, joita tähdittävät henkilöt linnoituksen vaiheikkaasta menneisyydestä. Linnoituksen perustaja komendantti Augustin Ehrensvärd johdattaa lapsiperheet vauhdikkaalle Vuosisatojen aikamatka -seikkailukierrokselle. Vauhtia mahtuu myös 1700-luvun meriseikkailulle, jota isännöi amiraali Chapman. Vuosisatojen aikamatka -seikkailukierroksen juoni tarjoaa historian havinaa ja jännittäviä tilanteita Viaporin linnoituksen eri valtakausilta. Suomenlinnan vaiheet liittyvät kiinteästi satavuotiaan Suomen historian käännekohtiin sekä myös Suomen, Ruotsin ja Venäjän välisiin valtataisteluihin. Linnoituksen historia tarjoaakin runsaasti eväitä historialliseen taustatietoon pohjautuvalle seikkailukierrokselle, joka on osa Suomi 100 -juhlaohjelmaa.

Vuosisatojen aikamatka -seikkailukierros vie lapset (6–13 v.) vanhempineen jännittävälle aikamatkalle entisaikain Viaporiin. Samalla selviää miten Viaporista tuli Suomenlinna, joka on nykyisin Unescon maailmanperintökohde mutta myös Helsingin kaupunginosa. Matkan varrella seikkailijat tapaavat mielenkiintoisia henkilöitä aikojen takaa. Kierroksella kuljetaan johtolankojen ja vihjeiden avulla ympäri linnoitusta ja nähdään muureja, valleja sekä suuri linnanpiha ja 1700-luvulla rakennettu kuivatelakka. Välillä poiketaan tunneleihin, joten taskulamppu on seikkailijalle tärkeä varuste. Kierroksia järjestetään tilauksesta ryhmille elokuun loppuun asti ja kesän esitykset ovat ajalla 9.6.-5.8.2017 (ei 22.-24.6.).

järjestetään perhepurjehduksia kesä-elokuussa. Purjehduksilla tavataan myös amiraali Fredrik Henrik af Chapman, joka aikoinaan suunnitteli Viaporin saaristolaivaston uuden alustyypin eli tykkisluupin, jolla voi purjehtia ja soutaa. Perhepurjehduksella opetellaan myös Viaporin saaristolaivaston aluksella tarvittavia taitoja, kuten lipuilla tehtäviä signaalimerkkejä. Lisätiedot: Ehrensvärd-seura, (09) 684 1850, guidebooking@suomenlinnatours.com www.suomenlinnatours.com

Kesäpäivää voi viettää myös Suomenlinnan lähivesillä purjehtien 1700-luvun tunnelmissa. Valistusajan esikuvien mukaan Suomenlinnan telakalla rakennetulla tykkisluuppi Dianalla

Keravalainen Vekarateatteri on vuodesta 1990 toiminut opetusteatteri.

ppilaita on vuosittain vähän runsas sata valmistavan ryhmän eskareista aina aikuisiin asti. Opetuksen perusidea on suullisen ja kirjallisen ilmaisun tärkeys kaikilla elämänalueilla. Pyrimme rohkaisemaan oppilaita itsenäiseen, kriittiseen ajatteluun. Teatterin työtavoilla autamme oppilaitamme hyväksymään itsensä ja kohtaamaan myös muut ihmiset kunnioitusta ansaitsevina yksilöinä.

pojista tytöt tykkäävät, saako kaverin epäonnistumiselle nauraa ja millaisen selityksen fyysikot antavat sotkan munan maailman luomisessa kadonneille osille.

ja kanin lisäksi monenlaista muutakin nähtävää ja tehtävää. Keravan kartanon ja kesäteatterin löydät osoitteesta Kivisillantie 12, vain kilometrin päästä Keravan juna-asemalta.

Keravan kartanon päärakennuksessa toimii kesäkahvila ja sen pihalla on karitsoiden, kanojen

Teksti: Marko Kokko

Opetustoiminnan ohella Vekarateatteri tuottaa ohjelmistoa Keravan kartanon kesäteatteriin. Itsenäisyyden satavuotisjuhlan kunniaksi tänä vuonna näyttämön valtaa hauska musiikkinäytelmä Koko perheen Kalevala, joka tuo kansalliseepoksemme sankarit lähelle niin vauvaa kuin vaariakin. Lavalla nähdään kolme mestarillista nuorta näyttelijää, jotka luovivat tiensä maailman luomisesta Sammon taontaan ja Hiiden hirven hiihtämiseen perinteitä kunnioittaen, huumoria unohtamatta ja vähän väliä lauluun puhjeten. Esikuvansa mukaisesti Koko perheen Kalevala pohtii mm. sitä, millaisista

Keravan kartanon kesäteatterissa Kivisillantie 12, Kerava 14.6. klo 17, 17&18.6. klo 14, 21.6. klo 17, 9.7. klo 14, 12.7. klo 17, 14.7. klo 17, 15&16.7. klo 14, 17.7. klo 17, 3.8. klo 17, 4.8. klo 17, 5.8. klo 14, 6.8. klo 14. Liput 10 ja 15 € www.keravankesateatteri.fi 19

Liikutaan yhdessä

Vauva- ja perheuintia kokemuksella ja läsnäololla

esivekarat järjestää vauva- ja perheuintia sekä perheuimakouluja vauvoista leikki-ikäisiin Helsingissä ja Vantaalla, toiminta on ollut käynnissä vuodesta 2002. Pyrimme antamaan lapsiperheille mahdollisuuden uintiharrastamiseen, josta on iloa koko perheelle. Perustaitojen ja ryhmien ohjaamisen lisäksi, vähintäänkin yhtä tärkeänä pidämme perheiden ja lasten kohtaamista välittävässä ilmapiirissä, välillä huumorilla – toisinaan vakavastikin, tilanteesta riippuen. Päätavoitteena uinneissamme on perheiden viihtyvyys ja lasten ilo. Näiden pohjalle on hyvä lähteä rakentamaan ensin veteen tutustumista ja taitojen kasvaessa uimataitoa.

Kun lapsesta tulee veden ystävä, tämä mahdollistaa luonnollisen liikkumisen vedessä ja motorisen kehityksen edetessä uimataidon oppimisen. Ryhmissämme tapahtuva yksilöllinen ohjaus ja ryhmätoiminta toteutetaan huomioiden lasten ikä sekä motoriset ja kognitiivisten kehitysvaiheet. Vaikka kyse on fyysisestä toiminnasta, uimisesta ja sen ohjaamisesta, näemme asian paljon isompana kokonaisuutena. Fyysiset harjoitteet ovat vain osa kokonaisuutta. Vähintään yhtä tärkeää on se, millaisen kontaktin perheisiin ja lapsiin saa ja miten ne luodaan.

www.ipanaposti.fi

Lapset ovat omia persoonia jo vauvasta alkaen. Joku vauva voi olla hyvin rento, reipas ja aktiivinen jo ensimmäisestä uintikerrasta lähtien, joten vanhemmat kokevat uimisen tällöin helpoksi. Jokin toinen vauva saattaa olla altaassa jännittynyt, itkuinen ja äidissä kiinni, tällöin perhe saattaa kokea vauvauinnin hankalaksi tai jopa liian työlääksi kokemukseksi. Silloin uimisesta saattaa jäädä negatiivinen kokemus. Toisinaan varsinkin isompien lasten kanssa, vanhemmat saattavat syystä toisesta olla väsyneitä tai turhautuneita. Tällöin seurauksena voi olla kiukutteleva ja tyytymätön lapsi, koska lapsi reagoi välittömästi aikuisen tunnetilaan ja vanhemman tyytyväisyys tai tyytymättömyys heijastuu lapseen. Opastammekin vanhempia ottamaan uintireissut mahdollisimman rennosti. Tyytymättömän tai itkuisen vauvan tai lapsen kohdalla mietimme vanhempien kanssa yhdessä mistä mahtaa olla kyse. Lapsella voi olla nälkä, väsymys tai turvaton olo esim. allas- ja pesutilat saattavat kaikua tai olla kylmiä, lapsi voi olla tulossa kipeäksi tai on toipumassa sairastelusta. Toisinaan lapsen turvattomuus voi johtua vanhemman jännittyneisyydestä tai jopa vesipelosta, jonka lapsi aistii ja ilmentää esim. itkuisuutena tai takertumalla vanhempaan. Lapsi aistii myös aikuisen väsymyksen ja kiireen aiheuttaman ilmapiirin ja saattaa ilmentää omaa oloaan kiukuttelemalla tai ”temppuilemalla”. Ohjaajan näkökulmasta, jo parin vuosikymmenen ajan, voimme kysyä itseltämme mikä saa meidät ohjaamaan vauva- ja perheuintia vuodesta toiseen säännöllisesti, mitä tämä meille antaa? Vastaus on hyvin selvä: meille tämä antaa hyvin paljon, meille tärkeintä on kohtaaminen perheiden kanssa- kuulumisten vaihtaminen puolin ja toisin viikoittain, lasten kanssa läsnäolo altaassa. Parasta palautetta on se, että lapsi ilmentää omalla tavalla kuinka tärkeä ohjaaja on hänelle. Lapsen luottamus ohjaajaan on silloin hyvin vahva. Ohjaajan tuleekin huomioida tarkoin millaisen roolin hän on saanut lapsen silmissä ja toimia luottamuksen arvoisesti.

Mikäli uintiharrastusta jatkaa säännöllisesti, yleensä nelivuotiaana lapset uivat jo hyvin. Perusuimataidon oppineita lapsia ohjaamme jatkamaan uintiharrastusta esim. tekniikkauimakouluissa tai vaikkapa uimahyppyjen parissa, mikäli lapsi on innokas jatkamaan uintiharrastusta eteenpäin. Lapsen uimaan oppimiseen kannattaa laittaa aikaa ja nähdä hieman vaivaa tavalla tai toisella, on tärkeää luoda lapselle riittävän hyvä uimataito ja vesiturvallisuus joka kantaa läpi elämän. Vesivekarat toiminta on tarkoitettu 0 – 6 v lapsille, ryhmät toimivat Helsingin Käpylässä ja Vantaan Havukoskella. Opetus tapahtuu pienryhmissä, osin yksilöllisesti ja osin ryhmässä, lasten yksilölliset valmiudet huomioiden. Mukaan ovat tervetulleita kaikenlaiset perheet.

Uintiryhmistä: Vauva- ja perheuinti kehittää lapsen motoriikkaa ja vahvistaa fyysistä kehitystä. Uimiseen liittyvät ikään sopivat motoriset harjoitteet ja leikkituokiot luovat pohjaa lapsen fyysisille taidoille ja psyykkiselle kehitykselle, ryhmissä tapahtuva vuorovaikutus tukee lapsen sosiaalisten taitojen kehittymistä. Vauvauinnin voi aloittaa, kun vauva on vähintään 3kk ja painaa vähintään 5 kiloa. Vauvauinnin jälkeen voi uintia jatkaa 1-2 vuotiaiden perheuintiryhmissä. Vesipeuhula ja perheuimakouluryhmät ovat tarkoitettu 3 - 6 vuotiaille lapsille. Vesivekarat on Suomen Uima- ja Hengenpelastusliiton suosittelema turvallinen vauva- ja perheuintipaikka www.vesivekarat.fi, puh. 0400 - 797 013

Leikki- ikäiselle lapselle saattaa jäädä muistikuvia lapsuusajan uintiharrastuksesta, ohjaajasta ja harrastuksen ilmapiiristä. Tämän vuoksi on todella tärkeää kuinka kannustavan, rennon ja läsnä olevan mielikuvan ohjaaja on omalla toiminnallaan pystynyt lapsen uintiharrastukseen liittämään. Näiden pohjalle lapsi pystyy rakentamaan rentouden ja luottamuksen vedessä olemiseen. Tämä auttaa lasta omaksumaan uimaan oppimisen fyysisiä taitoja kasvun ja iän mukaan ja lopulta saavuttamaan uimataidon. Mikäli lapsi on käynyt säännöllisesti uimassa vauvasta asti, on uimaan oppiminen mahdollista jopa ennen kolmea ikävuotta. Ohjaamissamme ryhmissä, nuorimmat jotka ovat uineet itsenäisesti pää veden pinnan yläpuolella jopa kymmenen metriä (apuvälineinä vain räpylät) ovat olleet vain 2 vuoden 4 kuukauden ikäisiä.

Kirjoittaja: Tuula Vorselman. Vastaa Vesivekarat-toiminnasta on kolmen lapsen äiti, liikunnanohjaaja ja Elämäntaidon Valmentaja.

Second hand -myymälät Tervetuloa löytöretkelle tai lahjoittamaan: • Lasten vaatteita • Lasten tarvikkeita • Leluja, pelejä ja kirjoja

Töölö, Topeliuksenkatu 19

Puhelin: 044 3444 308 Avoinna: Ma-Pe klo 10 - 18, La 10 - 15 Huom! Töölön liike on heinäkuun ajan suljettu lauantaisin.

Vuosaari, kauppakeskus Columbus

• Harrastusvälineitä

Vuotie 45. Puhelin: 044 735 6000 Avoinna: Ma-Pe klo 10 - 19, La 10 - 16

• Äitiysvaatteita ja –tarvikkeita • Rattaita, vaunuja, syöttötuoleja

www.marskinmuksut.fi

Ostamalla tai lahjoittamalla autat meitä auttamaan lapsiperheitä. Tuotto käytetään MLL:n Uudenmaan piirin toimintaan lapsiperheiden hyväksi kotimaassa.

Seuraa meitä Facebookissa: www.facebook.com/marskinmuksut

Tarvitsetko tukea perheesi arkeen?

Tilapäistä lastenhoitoapua

Perhekummit ovat MLL:n Uudenmaan piirin kouluttamia vapaaehtoisia, jotka haluavat olla mukana tukemassa lapsiperheitä. Oman perhekummin voivat saada lapsiperheiden vanhemmat, jotka tarvitsevat tukea arkeensa. Tarvitseeko perheesi oman perhekummin? Hae tämän sivun kautta: www.olettarkea.fi

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri välittää perheille lyhytaikaista lastenhoitoapua kaikkina vuorokauden aikoina. Perhe maksaa hoitajalle 8,20e/tunti. Tilauksen voi tehdä netissä osoitteessa: https://lastenhoito.mll.fi tai puhelimitse p. 044 0303 301 (arkisin klo 8-12) Katso lisätietoja osoitteesta: http://uudenmaanpiiri.mll.fi/lastenhoito

Lapset ensin. 22

www.ipanaposti.fi

Tietoa työpaikan perheystävällisistä

käytännöistä raskausaikana

iten työpaikan perheystävällisyys näkyy kun työntekijä on raskaana? Seuraavassa tiivistetysti seikkoja, joita työnantaja sekä työntekijä voivat ottaa huomioon työtä ja perhe-elämää yhteensovitettaessa.

Työnantajan vastuulla Työnantajan tehtävänä on huolehtia raskaana olevan työntekijän asiallisesta ja lainmukaisesta kohtelusta. Tämä tarkoittaa, että · työntekijää ei saa irtisanoa raskauden perusteella · raskaana oleva nainen ei saa tehdä työtä, joka vaarantaa hänen ja/tai sikiön terveyden · työnantajan on pyrittävä järjestämään vaihtoehtoista työtä riskialttiin tai vaarallisen työn sijaan · raskaana olevalle naiselle on järjestettävä työtiloihin lepopaikka. Työnantajan tehtävänä on omalta osaltaan huolehtia, että äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan hakeminen Kelasta onnistuu sujuvasti ja ajoissa. Selkeät ohjeet ja käytännöt nopeuttavat muun muassa oikeanlaisen palkkatodistuksen laatimista. Useimmissa yrityksissä ja organisaatioissa perhevapaiden hakumenettelyistä ja muista järjestelyistä vastaa talous- ja henkilöstöhallinto. Henkilöstöhallinnosta vastaavien ja lähiesimiehen tehtävänä on sopia myös muista järjestelyistä, jotka koskevat raskaana olevan naisen työskentelyä sekä naisten ja miesten perhevapaita. Yrityksen toimitusjohtajan raskauteen sekä perhevapaisiin liittyvistä järjestelyistä vastaa yrityksen hallitus.

Työntekijän vastuulla Raskaana olevan naisen velvollisuutena on kertoa työnantajalle perhevapaalle jäämisestään viimeistään kaksi kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa. Hoitovapaalle jäämisestä työntekijän on kerrottava työantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen hoitovapaajakson alkamista. Myös isyysvapaan viettämisestä ja ajankohdasta on kerrottava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Isyysvapaan palkallisuus määräytyy toimialakohtaisten työehtosopimusten perusteella. Niissä voi olla mainintoja myös oikeudesta osallistua puolison raskaudenaikaisiin neuvolakäynteihin. Sijaisjärjestelyjen ja työtehtävien hoitamisen kannalta on toivottavaa, että työnantaja saa tietää kaikkien perhevapaiden (äitiys-, isyys-, vanhempainja hoitovapaat) ajankohdasta ja kestosta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työantaja hyötyy vanhemmuuteensa sitoutuneista työntekijöistä. Lasten hoito ja kasvatus kehittävät parhaimmillaan myös työelämässä tarvittavia valmiuksia, kuten joustavuutta, pitkäjänteisyyttä sekä kykyä toimia muuttuvissa ja yllättävissä tilanteissa. Epäasiallinen ja laiton toiminta tuottavat juridisten seuraamusten ohella yritykselle/organisaatiolle imagohaittaa. Työnteon kohtuullistaminen raskauden aikana edistää odottavan äidin ja sikiön terveyttä. Samalla se pienentää sairauspoissaolojen riskiä ja siten työnantajalle koituvia kustannuksia. Pienillä joustoilla ja helpotuksilla useimmat naiset selviytyvät työtehtävistään suhteellisen normaalisti. Odottavan äidin asiallinen ja arvostava kohtelu sekä toimivat perhevapaajärjestelyt vahvistavat yrityksen ja organisaation mainetta perheystävällisenä työpaikkana. Ennen kaikkea se sitouttaa työntekijää työnantajaansa. Työnantajan etuna on kannustaa miehiä pitämään omat osuutensa perhevapaista. Jaetut perhevapaat lisäävät naisten ja miesten tasa-arvoa kotona ja työelämässä sekä tasaavat vanhemmuudesta aiheutuvia kustannuksia nais- ja miesvaltaisten työnantajien välillä. Lähde: Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka hanke nettisivut

Lapsille vesirokkorokotukset maksutta syyskuusta alkaen

euvolassa ja kouluterveydenhuollossa tarjotaan 1. syyskuuta alkaen maksutonta vesirokkorokotetta osana kansallista rokotusohjelmaa. Rokote voidaan antaa 1,5–11-vuotiaille lapsille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa tai saaneet kahta vesirokkorokoteannosta aikaisemmin.

Vesirokkorokotuksen saa ainoastaan ajanvarauksella määräaikaistarkastuksen yhteydessä neuvolassa (1,5-, 2-, 3-, 4-, 5- ja 6-vuotistarkastuksessa) ja koulussa. Rokotteiden riittävyys kaikille turvataan sillä, että rokotetta ei anneta avoimissa neuvoloissa eikä joukkorokotuksina. Jos ei ole tietoa, onko lapsi sairastanut vesirokkoa, vesirokkovasta-aineita ei rokottamiseen liittyen tutkita. Vanhemmilta saadaan yleensä hyvin luotettavasti tietoon se, onko lapsi sairastanut vesirokon. Lisätietoa vesirokkorokottamisesta saa lapsen neuvolan terveydenhoitajalta neuvolan puhelinpalvelusta arkisin kello 8-14 p. 09 3105 5530 (kesäajalla 19.6.-11.8. klo 8-13). Sähköisen asioinnin viestillä neuvolasi terveydenhoitajalta Helsingin neuvolan chat-palvelusta, hel.fi/perheentuki, arkisin kello 12-14 (kesäajalla 19.6.-11.8. klo 12-13)

ANNA LAPSELLE MAHDOLLISUUS TURVALLISEEN ARKEEN Etsimme uusia sijaisvanhempia lapsille, jotka eivät voi asua kotonaan.

Kuva: Miia Laurila / Pelastakaa Lapset

”Monella tavalla kasvattava kokemus. Positiivista on myös se, että voi antaa hoivaa, apua ja rakkautta sitä tarvitsevalle lapselle” − Sijaisvanhempi Lue lisää ja tutustu toimintaan: www. pelastakaalapset.fi/sijaisperheeksi

www.ipanaposti.fi

Kaupunki tarjoaa

Toimintaa lapsiperheille

amupäivisin leikkipuistojen ohjaajat järjestävät erilaista ohjattua toimintaa sekä ulkoilu- ja liikuntatapahtumia.

Lapset ja vanhemmat voivat käyttää puiston leluja ja toimintavälineitä. Puistojen toiminta vaihtelee viikkorytmin ja oman alueellisen profiilin mukaan. Perhetaloissa järjestetään erilaisia toimintatuokioita, ryhmiä ja kursseja kaikille helsinkiläisille lapsiperheille. Perhetaloissa jaetaan tietoa lasten hoidosta, kasvatuksesta ja kehityksestä. Lapsiperheillä on puistoissa ja perhetaloissa mahdollisuus kohdata samassa elämäntilanteessa olevia perheitä sekä jakaa kokemuksia lapsiperheen arjesta. Vanhemmat voivat osallistua toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen yhdessä ohjaajien kanssa.

Leikkipuistoissa ja perhetaloissa järjestetään muun muassa - ilo liikkua -tuokioita - isä-lapsi-toimintaa - lauluaamuja - perhekerhoja - uniohjausta - vauvahierontaa - vauvaperhetoimintaa; jatkoa neuvolan perhevalmennukselle - vauvojen värikylpyjä - ympäristökasvatusta ja metsämörritoimintaa

Kielikursseja - kotivanhempien suomen kielen kursseja (KOTIVA)

www.hel.fi

- suomea toiminnallisesti vanhempi-lapsi ryhmissä (KOTOKLUBI KANELI) Löydät tietoa aamupäivätoiminnasta ja erilaisista tapahtumista kunkin leikkipuiston ja perhetalon viikko-ohjelma ja ajankohtaista -sivuilta. Löydät leikkipuistot aakkosellisesta listasta tai alueittain järjestetystä listasta 25

www.ipanaposti.fi

Kuva: Suomen Luontokeskus Haltia/Anna Haukka

Luonnossa

Luontokeskus Haltiassa tapahtuu Punaisen sulan salaisuus - lasten oma luontopolku avattu Haltian lähiluontoon

Lasten omat kesäopastukset Haltian Suomen luonto -näyttelyssä

Luontopolku on vain 200 metrin mittainen, mutta sen varrella on paljon mielenkiintoista tehtävää. Taulut ohjaavat kokemaan aisti- ja luontoelämyksiä sekä liikunnan iloa. Luontopolkutaulujen lorun avulla ratkotaan, kenelle punainen sulka kuuluu. Taulujen tekstit ovat suomeksi ja ruotsiksi. Polun lopussa on evästelypaikka. Polku kiertelee rinteessä ja on kuljettavissa jalan ympäri vuoden. Varhaiskasvatusryhmät voivat lainata polulle lisätehtävärepun Haltian infosta.

Tiistaisin ja lauantaisin. Torstaisin englanniksi!

Idea polkuun syntyi Suomen Luontokeskus Haltian tarpeesta saada lyhyt luontopolku perheen pienimmille ja Haltiassa vieraileville varhaiskasvatusryhmille. Polku on Suomen Luontokeskus Haltian, Suomen Ladun ja Finlands Svenska Idrottin yhteistyössä suunnittelema. Vapaa pääsy. Lisätietoa: https://www.haltia.com/fi/ajankohtaista/ajankohtaista/pienille-lapsille-oma-luontopolku-haltian-lähiluontoon/

27.6.-13.8. klo 13-14 Lasten opastuksilla tutustutaan Suomen yleisimpien eläinten elämään eri vuodenaikoina, leikitään varjoteatteria, kurkistetaan karhun pesäluolaan ja paljon muuta! Elämyksellinen opastus Suomen luonto -näyttelyssä on leikkisä seikkailu oppaan kanssa, jossa tutuksi tulevat maisemat saaristosta tuntureille. Hinta: 5 €/lapsi + näyttelylippu, mukana seuraavat aikuiset opastukselle maksutta (näyttelylipulla) Lisätiedot kesän opastuksista: https://www.haltia.com/fi/ajankohtaista/haltiassa-tapahtuu/näyttelyopastukset-kesällä-2017/

Suomen kansallislajit -näyttely

Käpylehmä-orkesteri Haltiassa 5.7. klo 11.00 Mitä jos leijona ei olekaan leijona vaan ehkä dinosaurus tai apina? Tykkääkö Helmeri laivakorpuista? Kuinka monta näätäkääröä on nuoren näätäpariskunnan kesäpesässä? Ja milloin on erityisen hyvä aika päivästä juoda piimää? Käpylehmä on mielikuvitusta, menoa ja meininkiä – kupsakkaa kieltä, musiikillisia muljautuksia, rempseä rytmi ja nauravat nassut. Käpylehmä-orkesteri on rakastetun kirjailija Kaarina Helakisan runoutta musisoiva lastenorkesteri. Laulut on sävelletty 1988 ilmestyneen Annan ja Matiaksen laulut -kokoelman teksteihin. Vapaa pääsy Jenny Jumppanen, laulu. Anni Sarasti, piano ja laulu. Antti Wuokko, kitara, melodika, laulu. Jere Kolehmainen, perkussiot, laulu. San. Kaarina Helakisa, säv. Anni Sarasti, sov. Käpylehmä-orkesteri Lisätietoja: www.facebook.com/kapylehmaorkesteri https://soundcloud.com/k-pylehm 26

Näyttely esittelee Suomen kansallisiksi symboleiksi valittuja eläin- ja kasvilajeja. Työt on tehty pääosin kierrätysmateriaaleista. Teokset: Otalammen koulu, luokat 1A, 1B ja 1-2D Teos on esillä kesän yli.

Eveliina

saapui Kontulan palvelukeskukseen

veliina yhdessä Kaaran ja Orvokin kanssa viettävät oikeita kananpäiviä koko kesän Kontulan palvelukeskuksen pihapiirissä. Kanoilla on aidattu alue, johon kettu ei pääse, mutta kaikki muut vauvasta vaariin ovat tervetulleita tervehtimään kanarouvia. Kontulan lisäksi kanoja kaakattaa tänä kesänä Kivelässä, Kustaankartanossa ja Riistavuoressa Kustaankartanon palvelukeskuksen puistikossa laiduntaa myös kolme lammasta. Näitä lauhkeita lampaita voit tulla katsomaan kauempaakin. Ruohoa ja rehua ne saavat syödäkseen Kustaankartanon pihapiiristä, joten ruokkia niitä ei saa, mutta silittää kylläkin.

Kuvituskuva

Kaupungin viihtyisin lastenhoitohuone Ciao Caffén takana ( Muumimetsä) Reima, Jesper Junior, Name It, H&M, Lindex, KappAhl, Muumin Shop, Finlayson ja Marimekko Tervetuloa pohjoismaiden parhaaseen kauppakeskukseen! Ma-Pe 10-21 La 10-19 Su 12-18 forum.fi

Mannerheimintie 14 –20, 00100 Helsinki 27

TÄRKEÄSSÄ ROOLISSA Kiitos Veikkauksen pelien pelaajat!

Helsingin ensikoti ry – apua vauvaperheille jo 80 vuotta! Kaipaatko tukihenkilöä synnytykseen pääkaupunkiseudulla? Onko vauvasi unirytmi sekaisin tai uni katkonaista? Onko arki yhtä kaaosta taaperon kanssa? Huolestuttavatko mielenterveysongelmat tai päihderiippuvuus odotusaikana tai vauvan syntymän jälkeen? Helsingin Ensikoti ry välittää vapaaehtoisia synnytystukihenkilöitä pääkaupunkiseudulle.

Unineuvontapuhelin vastaa kahdesti viikossa. Terapeuttinen päiväryhmä vakauttaa ja tukee kiintymyssuhteen vahvistumista ja arjen sujumista. Kotona toteutettavista työmuodoista on apua odotusaikana ja vauvan syntymän jälkeen. Ympärivuorokautinen ensikotikuntoutus auttaa ja tukee muutokseen, kun hätä on suuri. Näitä ja monia muita Helsingin Ensikodin palveluja tuetaan Veikkauksen pelien tuotolla.

MAHDOLLISUUKSIA