Ipanaposti Helsinki 2017

Helsinki.

Kotiin luettavaksi!

0€

LAADUKASTA LUETTAVAA LAPSIPERHEILLE.

Kun lapsen syöminen ei suju

s.5

Lapsen tunnesäätelyn kehitys

s.14

Lapsuuden liikuntakokemukset luovat liikuntaidentiteetin

s.23

Helsingin kaupunki: Kuntoklubi ja leikkipuistotoiminta

s.24-25

www.ipanaposti.fi

Mennään

EVELIINAN LANKEEMUS

yhdessä

Suklaavanukas, banaanivanukas, vaniljavanukas, mansikkavanukas.

Pahus vieköön. Karkkia ei ole ja jotakin hyvää pitäisi saada. Hyvää on vanukaskin, venyväistä karkin korviketta. Poika söi banaanisen ja tytär suklaisen. Vielä on jäljellä kaksi toisiinsa ylälaidasta kytkettyä, ohuella foliolla kansitettua muovipurnukkaa. Mummon lapsille tuomat herkut.

Muovin murtumisen raksahdus on syyllisyyden ääni. Etteivät lapset vain heräisi siihen. Raotan jääkaappia.

Siellä ne ovat ylähyllyllä, pilkistävät margariinipaketista ja juustokimpaleesta kootun tornin takaa. Jääkaapin lamppu paistaa vanukaspariin kuin ne olisivat jonkin näytelmän pääosanesittäjiä huomiota hohkaavassa valokeilassa. Sininen ja punainen kylki kyljessä tietoisina omasta erinomaisuudestaan. Eivät ajattele lapsia ollenkaan, pääasia on tulla syödyksi ja huomiseen on sentään aivan liian pitkä aika, jos on päättänyt olla erityinen. Mokomat diivat.

PERHETALOT järjestävät avointa toimintaa pikkulapsiperheille.

Niissä järjestetään myös kursseja vanhemmille, jalapsille.

Raksautan ne erilleen. En minä sentään niin suurta makeanhimoa pode, että pariskunnan tarvitsisi haaveilla yhtäaikaisesta onnellisesta lopusta. Vanilja menettää Mansikan ja joutuu yksinään takaisin juustotornin taakse. Valokin sammuu, kun työnnän oven kiinni. Kyhjöttäköön siellä orpona miettimässä, pitikö niin kutsuvasti vilkuttaa foliokantta.

Ujutan kuoren irti purkista. Mansikka ei siitä hätkähdä, kiiltelee vain. Myhäilee muina vanukkaina olevansa sittenkin Vaniljaa parempi, vanukasteatterin kaikkein kirkkain tähti. Suklaata ja Banaania ei tietenkään oteta lukuun, sillä nehän syötiin päiväsaikaan ja luvan kanssa, lapsille tarkoitetut herkut. Mansikka sen sijaan on jotain kiellettyä, suorastaan vaarallinen viettelijätär. Makeanhimoisen äidin lankeemuksen syy ja seuraus.

Jotain erityistä.

Lusikka kaivertaa kuoppia vaaleanpunaiseen massaan ja purkki tyhjenee. Mansikan kuoret päätyvät roskikseen, Banaanin ja Suklaan viereen kehuskelemaan huonolla maineellaan. Siellä ovat myös aiemmin päivällä lasten lautasilta kaavitut ruuanjämät. Harmittaa moinen ruuan haaskuu, vanukasta kyllä mahtui vaikka vatsojen piti olla täynnä. No, roskapussi ainakin on täysi.

HARAKAN LUONTOKESKUS Harakan luontokeskus tarjoaa elämyksiä, toimintaa, tietoa Itämerestä, saaristoluonnosta sekä kestävästä elämäntavasta.

Luontopolku ja luontokeskus.

Vaan ei ole varaa syytellä lapsia. Alussa oli neljä vanukasta kahdelle lapselle, siis kaksi kummallekin. Nyt on yksi vanukas ja kaksi lasta. Toisaalta äitejä on vain yksi, mikä täsmää paremmin vanukkaiden määrän kanssa.

Syyllisyys väärästä teosta on jo olemassa. Vanilja keimailee esiripun takana pimeässä jääkaapissa, eikä lainkaan pidä juuston ja margariinin rahvaanomaisesta seurasta.

Vaikka en varsinaisesti ilahdu sinisen vanukkaan ylemmyydentuntoisesta asenteesta, en kestä ajatusta sen mahdollisesta käytöksestä asuinkumppaneitaan kohtaan. Juustolle tulisi paha mieli ja niin tulisi lapsillekin, jos joutuisivat mittailemaan vanukkaan keskikohtaa lusikankärjellä ja viivottimella. Eihän minulla kerta kaikkiaan ole vaihtoehtoja.

LASTEN KAUPUNKI

Neljän tähtiesiintyjän kuoret makaavat sikin sokin keittiön roskaämpärissä ruuantähteiden päällä. Loisto on poissa, lusikan ulottumattomiin jääneet vanukasrenkaat kiertävät purkinpohjia. Lapset nukkuvat tyytyväisinä, samoin äiti. Huominen riita viimeisestä vanukkaasta on onnellisesti vältetty.

Lasten kaupungissa Helsingin menneisyys tulee tutuksi leikkien ja yhdessä puuhaillen.

Lasten kaupunkiin on aina vapaa pääsy.!

Suvi Hopopainen., novelli.

Osoite: Perennakatu 22 E 16 20320 TURKU Puhelin: 0400-932 994 Ilmestyminen: Kolme kertaa vuodessa/ Turun seutu (Turku- Kaarina- Lieto- Raisio- Naantali) maaliskuu, kesäkuu, syyskuu.

Kolme kertaa vuodessa/ Helsinki tammikuu, toukokuu, marraskuu Painopaikka: Forssa Print Jakelu: Äitiys- ja lastenneuvolat, terveysasemat, kuntien/kaupunkien yhteispalvelupisteet, seurakunnat, Turun seutu avoinpäivähoito, kirjastot, lastentarvikeliikkeet.

Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei julkaista tuotannollisista tai vastaavista syistä johtuen. Lehti ei vastaa epäselvistä käsikirjoituksista tai puhelimessa sattuneista väärinkäsityksistä johtuneista painovirheistä, eikä anna hyvitystä vähäisistä painovirheistä, joka ei vaikeuta ilmoituksen käsittämistä, eikä vähennä sen mainosarvoa. Lehden vastuu ilmoituksen virheistä rajoittuu korkeintaan ilmoituksen hintaan.

Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta.

2

Aleksanterinkatu 16 • ma–pe 11–19, la–su 11–17

Kampin toimipisteemme muuttaa upeisiin, uusiin tiloihin Erottajalle.

Uusi vuosi alkaa Mommy & Me Kampin muutolla Erottajalle.

Löydät samat mahtavat hoitopalvelut nyt uusista, avaroista tiloistamme.

Laajensimme myös palvelutarjontaa.

Tervetuloa uudet ja vanhat asiakkaat

Mommy & Me Kulosaaren puistotie 42 00570 Helsinki

Erottajankatu 9 B 00130 Helsinki

Ajanvaraus ja lisätiedot: 044 973 01 38 www.mommyandme.fi 3

Tunnelitie 6 02700 Kauniainen

Bulevardi 19 10900 Hanko

Löydät meidät facebookista: www.facebook.com/mommyandme.fi

www.ipanaposti.fi

4

www.ipanaposti.fi

”Jos tuttu ruoka alkaa oireiluttaa lasta voidaan päätyä tilanteeseen, ettei lapsi syö enää mitään”

Kun lapsen syöminen ei suju

Miten selvitä hankalista syömistilanteista?

P

ienen lapsen syömisvaikeudet voivat ilmetä esimerkiksi valikoivana ruokailuna tai syömättömyytenä. Lapsi saattaa suostua syömään vain muutamaa tuttua ruokaa, tietyn koostumuksen omaavia ruokia tai vain syötettynä.

Vanhempien osuus syömisongelmaisen lapsen hoidossa on tärkein ja vaikein. ”Vanhempien tulisi yrittää tehdä ruokailutilanteista mahdollisimman rentoja. Ruokailun ei pidä stressata, sillä stressihormonin noustessa ruokahalu vähenee. Tilanne on vaikea vanhemmille, varsinkin, jos pelkona on allerginen reaktio ruuasta.”

”Lisäksi lapsi saattaa valita syövänsä vain kotona tai television ääressä”, toimintaterapeutti Annukka Moilanen, Tmi Pienet Sydämellä, Mommy & Me:stä kertoo. Moilanen on erikoistunut pienten lasten syömisvaikeuksiien ja aistisäätelyhäiriöiden kuntoutukseen. Hänen palveluihinsa kuuluvat myös allergianeuvonta, imetysohjaus sekä vyöhyketerapeuttinen vauvahieronta.

Jos lapsi suhtautuu epäluuloisesti uusien ruokien maisteluun, uusia ruokia ei kannata piilottaa tuttuun ruokaan. ”Jos tuttu ruoka alkaa oireiluttaa lasta voidaan päätyä tilanteeseen, ettei lapsi syö enää mitään”, Moilanen kertoo.

Moilanen on kahden reflusikko - ja allergialapsen äiti, ja Refluksilapset ry:n perustajajäsen. Refluksitauti onkin Moilasen mukaan yleisimpiä syömisvaikeuksien aiheuttajia. Myös allergiat vaikeuttavat syömistä. Lasten allergiat inspiroivat leipomisesta pitävän Moilasen perustamaan blogin Kaiketonta sydämellä. Keittokirja ”Kaiketon” ilmestyy ensi viikolla.

Perinteiset ruokailun säännöt kannattaa aluksi unohtaa syömisongelmaisen lapsen kanssa.

”Ruokailuun ei saa painostaa.”

Syömiseen liittyvissä hankaluuksissa on usein takana myös aistisäätelyhäiriöt.

Toinen ääripää on Moilasen mukaan olla tarjoamatta lapselle mitään uusia ruokia ja sekään ei ole hyvä vaihtoehto.

”Aistiherkällä suun tuntemukset voivat tuntua hyvin vahvasti. Ruoka saattaa tuntua inhottavalta suussa ja aiheuttaa esimerkiksi yökkäysrefleksin.

Lapsen aistihakuisuus voi ilmetä siten, ettei lapsi pysy hetkeäkään paikallaan tai lapsi laittaa koko ajan suuhunsa jotain.”

”Ruokailussa pitäisi aina olla tarjolla jotain, mitä lapsi syö, jotta lapsella on mahdollisuus saada onnistumisen tunne ruokailusta. Lisäksi tarjolla kannattaa mahdollisuuksien mukaan olla jotain uutta, jota voi maistaa. Ei kannata lannistua, vaikka lapsi ei heti maistakaan. Jo uuden ruuan nuolaiseminen on edistystä.”

Motorisiset ongelmat ovat yleensä kyvyssä imeä, pureskella tai niellä. ”Suun alueen motoriikan pulmiin saa parhaiten apua puheterautilta.”

Lapselle voi antaa ruokailusta kiitosta, mutta liian suuren numeron tekeminen onnistumisista lisää sekin paineita ruokailuun.

Mitä voin itse tehdä?

Ammattilaisen tuella tavoitteena on luoda ruokailusta mukava yhteinen hetki koko perheelle, tukea lapsen aistisäätelyä ja laajentaa lapsen mahdollisesti suppeaa ruokavaliota.

Pienten lasten syömisvaikeudet aiheuttavat usein vanhemmille paljon huolta, surua ja turhautumista, mutta apua on saatavilla ja sitä kannattaa hakea ennen tilanteen pitkittymistä. ”Lapsen syömisen ongelmiin kannattaa puuttua ajoissa, koska hoitamattomat ongelmat voivat johtaa syömishäiriöön”, Moilanen tietää.

Teksti: Ella Airas-Salminen 5

www.ipanaposti.fi

Lukiolainen Anne Pallonen hankkii taskurahaa toimimalla MLL:n hoitajana pari kertaa viikossa.

Kuva: Keksi / MLL Uudenmaan piiri

6

www.ipanaposti.fi

”Joskus meidän hoitajatilaukseen soittaa joku, joka arastellen kysyy, että onko oma vapaa-aika tarpeeksi hyvä syy tilata hoitaja.

Vastaamme kokemuksesta, että tietysti on”

Lastenhoitoa ja ylioppilaskirjoituksia

H

elsinkiläinen Anne Pallonen on toiminut MLL:n lastenhoitajana yli vuoden. ”Kaverini oli jo käynyt MLL:n kurssin ja suositteli sitä minulle”, hän kertoo. Tähän mennessä nuori nainen on toiminut kymmenissä perheissä. Usein häntä toivotaan samaan perheeseen. ”Kerran minut tilattiin yhteen perheeseen jo kaksi kuukautta aikaisemmin. Siitä olin aika otettu”, hän muistelee.

Hoitaja Pallonen kokee, että häntä arvostetaan perheissä. ”Erityisesti vanhemmat ovat mielissään siitä, että nuorempi hoitaja jaksaa leikkiä lasten kanssa.”

Pallonen tuntee olevansa hyvä lasten kanssa. ”Yleensä tutustuminen uusien lasten kanssa menee hyvin ja olen huomannut, että leikin kautta lapsi vahingossakin unohtaa, että leikittäjä on vähän vieraampi”, hän sanoo. ”Kivointa lasten kanssa on leikkiminen. Saa leikkiä lempileikkejä sekä nähdä uusia leluja ja pelejä.”

Pallonen kävi MLL:n hoitajakoulutuksen ja työskentelee hoitajana Helsingin alueella. ”Minulle ei ole niin väliä, että missä perhe asuu, koska Helsingin alueella julkiset kulkevat niin hyvin”, hän kertoo.

Yliopistounelmia

MLL:n Uudenmaan piirin perhetoiminnan koordinaattori Anu Hämäläinen kouluttaa ja haastattelee lastenhoitajiksi haluavia. ”Kaikilla meidän hoitajilla on koulutus, joko MLL:n lastenhoitokurssi tai alan opintoja.

Alan opiskelijoille tai ammattilaisille pidämme pelkän perehdytyksen.

Ihan uusille hoitajille pidämme varsinaisen koulutuksen, johon kuuluu myös harjoittelu perheessä” , hän kertoo.

Tällä hetkellä Anne valmistautuu kevään ylioppilaskirjoituksiin, käy koripallotreeneissä ja tekee samalla lastenhoitajan töitä. ”Haaveeni olisi lukion jälkeen päästä lukemaan yliopistolle esimerkiksi Yhteiskuntaoppia”, hän kertoo.

Anne voi suositella lasten hoitamista pirteälle ja sopeutuvalle ihmiselle.

Hän tietää, että perheissä tulee paljon uusia tilanteita ja kaikki perheet ovat erilaisia. ”Perhettä ei voi alkaa ohjaamaan, vaan pitää mukautua heidän tapoihinsa ja elämäänsä.”

Vanhemmat tarvitsevat omaa aikaa Anu Hämäläinen tietää, ettei syy tilata lastenhoitajaa tarvitse olla iso. ”Joskus meidän hoitajatilaukseen soittaa joku, joka arastellen kysyy, että onko oma vapaa-aika tarpeeksi hyvä syy tilata hoitaja. Vastaamme kokemuksesta, että tietysti on”, hän sanoo.

Teksti ja haastattelut Hanna Onttonen

Yleensä lastenhoitaja tilataan, kun vanhempien pitää päästä asioille, kuntosalille tai kun lapsi on kipeänä ja pitäisi päästä töihin. ”MLL:n kautta voi tilata tilapäistä lastenhoitoapua. Hoitajat työskentelevät monesti opintojen tai toisten töiden ohella, joten emme voi edellyttää, että he pääsevät aina samaan aikaan paikalle”, Hämäläinen kertoo. ”Tutulta hoitajalta voi tietysti kysyä asiaa erikseen”, hän lupaa.

MLL:n mallissa perhe toimii hoitajan työnantajana, eli maksaa palkan käteisellä, antaa mukaan palkkatositteen ja hoitaa muut mahdolliset työnantajavelvoitteet. Tilausjärjestelmän palkkatosite-ohjelma laskee mahdolliset vähennykset automaattisesti.

Tilapäistä lastenhoitoapua Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri välittää perheille tilapäistä lastenhoitoapua kaikkina vuorokauden aikoina. Perhe maksaa hoitajalle 8,20/tunti.

Tilauksen voi tehdä 24h netissä osoitteessa: https://lastenhoito.mll.fi tai puhelimitse p. 044 0303 301 (arkisin klo 8-12) Katso lisätietoja osoitteesta: http://uudenmaanpiiri.mll.fi/lastenhoito

Hyvä tapa tienata taskurahaa Anne Pallosen mielestä lasten hoitaminen on hänelle sopivaa. ”Hoitaminen sopii nuorille, jotka ovat koulussa tai opiskelevat. He saavat työkokemusta ja omaa rahaa, ettei aina tarvitse pyytää vanhemmilta.”

MLL:n Hämäläinen kertoo, että heillä on paljon nuoria hoitajina, mutta myös eläkkeellä olevia. ”Joillakin perheillä mummo asuu kaukana ja siksi toivotaan vanhempaa hoitajaa.”

7

Imetysongelmiin apua

kiropraktiikasta

M

arianna Heikkinen on yksi Suomen harvoista lasten hoitoon erikoistuneista kiropraktikoista. Hän ihastui vauvoihin työskennellessään monialaisella imetysklinikalla yhteistyössä kätilöiden kanssa.

Lisäksi ummetukseen ja refluksiin voi saada apua kiropraktikolta, jos ne johtuvat tuki- ja liikuntaelimistön ongelmista, esim. pienellä vauvalla alaselän jumit voivat joskus aiheuttaa ummetusta. Heikkisen mukaan vauvan koliikin takana on yleensä jokin selkeä syy, joka pitäisi selvittää.

”Vauvojen kanssa työskentely ei tunnu edes työltä. Se on niin palkitsevaa”, Heikkinen kertoo.

Kiropraktiikasta tulee useimmille mieleen selän naksauttelu, mutta itse asiassa Heikkisen mukaan vauvoja hoidetaan hellävaraisesti vain sormenpäillä, ja koska hoitotekniikat suhteutetaan aina potilaan koon ja tilanteen mukaan, eroaa aikuisen ja lapsen hoito huomattavasti toisistaan.

Heikkisen työskennellessä imetysklinikalla, hän huomasi, että useimmat imetysongelmat ovat ratkaistavissa kiropraktisella hoidolla.

Lähdetään kokeilemaan.

”Esimerkiksi rintaraivarit tai se, että vauva suostuu syömään vain toisesta rinnasta, voi johtua siitä, ettei vauva saa käännettyä päätään kunnolla toiseen suuntaan, tai hänellä voi olla kireyksiä selässä.”

Kymmenen kuukautisen Toivon aamupäiväunet ovat jääneet väliin ja vauvaa väsyttää jo vastaanotolla. Kiropraktikon hoito alkaa haastattelulla, jossa käydään vauvan historia raskaudesta tähän päivään läpi.

Kiropraktikko ratkaisee yleisimmin tuki - ja liikuntaelimistön ongelmia eli lihasten, nivelten ja muiden tukikudosten kipuja.

Sen jälkeen asetan vauvan hoitopöydälle mukavan oloiselle tähtityynylle.

Toivo hymyilee luottavaisesti Heikkiselle ja ottaa aluksi hoidon mukavasti vastaan.

”Vauvalla nämä vaivat voivat ilmetä imetysongelmina, itkuisuutena tai vaikka siten, että vauva ei viihdy selällään.”

8

www.ipanaposti.fi

Lasten omat vitamiinit!

Uutuus

”Vauvoja hoidetaan hellävaraisesti vain sormenpäillä.”

Minisun monivitamiini Tähtimarja 200 tabl.

2064

Minisun Omega Junior 45 geelipalaa

14

66

Minisun D-vitamiini 10 mikrog 100 tabl.

1002

Rela Drops + D Maitohappobakteeri + D3-vitamiini

”Kiropraktikolla on rauhallinen ote ja hän jutustelee lämpimästi vauvalle.”

2089

Rela Drops Maitohappobakteeritipat

1897

Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45, Helsinki, puh. (09) 3434 400 Avoinna arkisin/vardagarna 8–20, la/lö 9–18, su/sö 12–18 www.vuosaarenapteekki.fi

100 % MERINOVILLA

Kiropraktikolla on rauhallinen ote ja hän jutustelee lämpimästi vauvalle.

Hän havaitsee kevyellä kosketuksella vauvan keskiselässä kireyttä, sitten katsotaan peppua leikkisästi keikutellen lantion tilannetta. Vauvaa alkaa jo väsyttää, mutta hän jaksaa hoitoa vielä hetken helistimien avulla. Hoidon jälkeen Toivo pääsee äidin rinnalle lepäämään.

Heikkisen mukaan kiropraktikolla kannattaa käydä useamman kerran, jotta saadaan paras hoitotulos ja pysyviä tuloksia. Mitä nopeammin ja nuorempana mahdolliset jännitteet hoidetaan, sitä vähemmän hoitokertoja yleensä tarvitaan. Vauvan voi tuoda hoitoon 2-3 viikon ikäisestä eteenpäin tai aiemmin, jos vaivat, kuten imetysongelmat ovat akuutteja.

Jokainen rakastaa lämpöä

Teksti: Ella Airas-Salminen

Tutustu va valikoimaan alikoimaan ja hanki parasta:

9

ruskovilla.fi

www.ipanaposti.fi

Suun hyvät bakteerit ovat suojamuuri taudinaiheuttajia vastaan ja pohja koko kehon terveydelle Terveeseen suuhun kuuluvat tyypilliset omat maitohappobakteerit. Hyvien bakteerien käytöllä voidaan auttaa ehkäisemään plakkia, tulehduksia ja pahanhajuista hengitystä.

Millaisia bakteereita suussa pitää olla?

Suun välttämättömät bakteerit ovat erilaisia kuin suolistossa olevat. Suussa sylki ja happi valikoivat bakteerilajit, joista valtalajina terveessä suussa on maitohappobakteereista Streptococcus salivarius

Vaikuttavatko suun bakteerit muualla kehossa?

Noin 70% elimistön tulehduksista on suussa, ja esimerkiksi ientulehdusbakteereilla on osoitettu olevan yhteys sydän-ja verisuonitauteihin, diabeteksen puhkeamiseen ja jopa ylipainoon.

Suu-nenä-nielu-korvat ovat samaa mikrobiologista aluetta, jossa toimivat samat bakteerit. S. salivarius -maitohappobakteereilla on julkaistu hyviä tuloksia lasten ja aikuisten nielutulehdusten sekä lasten korvatulehdusten ennaltaehkäisyssä.

Ehkäisevätkö bakteerit plakinmuodostusta, ientulehduksia ja hiivaa?

Maitohappobakteerien on tutkimusten mukaan todettu vähentävän kariesriskiä ja S. mutanssekä ientulehduksia aiheuttavien bakteerien määrää merkitsevästi. Myös hiivoja voidaan ehkäistä maitohappobakteereilla. Hiivoja voi syntyä esimerkiksi lääke- ja syöpähoitojen yhteydessä sekä kuivan suun aiheuttamana erityisesti vanhuksilla.

Vaikuttavatko antibiootit suun mikrobistoon?

Antibioottikuurit, lääkehoidot, suuvesien käyttö, ravitsemus vaikuttavat suun ja suoliston mikrobistoon, joka voi olla epänormaali kuukausia antibioottikuurin jälkeen. Maitohappobakteerien käyttöä suositellaan vähintään kahden kuukauden ajan antibioottikuurin aikana ja sen jälkeen, jotta hyvät mikrobistot saadaan palautettua sekä suuhun että suolistoon

Siirtyvätkö bakteerit äidiltä lapselle?

Hormonimuutokset vaikuttavat suussa niin, että viimeisten kolmen kuukauden aikana syljen koostumus muuttuu epäedulliseen suuntaan ja kariesriski lisääntyy. Raskauden aikana äidin mikrobisto on erittäin tärkeä syntyvän lapsen kannalta, koska bakteerit siirtyvät äidiltä lapselle.

Erityisesti lapsilla on joskus mustaa väriä hampaissa, aftoja ja herpes-rakkoja – onko niihin mitään apua?

Musta väri hampaissa on ei-toivottujen bakteerien tuottamaa mustaa pigmenttiä. Sekä pigmentin, aftojen ja herpeksen hoidossa kannattaa kokeilla maitohappobakteereita, jotka normalisoivat suun mikrobiston, parantavat limakalvoa ja vaikuttavat paikallisesti immuunivasteeseen.

Onko suun bakteerien käytöstä jotain haittaa?

Normaali hammashygienia on ensiarvoista, mutta hyvät bakteerit auttavat taistelussa eitoivottuja bakteereita vastaan. Luonnollisilla keinoilla voidaan auttaa ehkäisemään plakkia, tulehduksia ja pahanhajuista hengitystä.

Kysymyksiin vastasivat MMM, mikrobiologi Veli-Matti Mäkinen ja suuhygienisti Mari Lasenius.

10

www.ipanaposti.fi

Hyvä

terveys

Neuvola Nuppu -PERHEITÄ VARTEN-

äitiys- ja lastenneuvola vauvantai® synnytysvalmennus imetysohjaus vauvan vyöhyketerapia satuhieronta® raskausajan vyöhyketerapia

p. 010 229 6040 www.neuvolanuppu.fi www.facebook.com/neuvolanuppu

Doula

tukee myös epiduraalin kanssa synnyttävää ”Voitaisko me ottaa doula mukaan synnytykseen?” -kysymys liikkuu yhä useamman raskaana olevan päässä. Doulien eli synnytystukihenkilöiden käyttö on lisääntynyt samassa tahdissa kuin sairaalat ovat kaventaneet palvelujaan ja sulkeneet synnytysyksiköitä. Suomessa toimii kymmeniä ammattidoulia, joista suurin osa pääkaupunkiseudulla.

Mikä se doula oikein on? Doula on synnyttäjän ja hänen kumppaninsa tuki ja turva, joka auttaa odottajaa valmistautumaan sellaiseen synnytykseen, jota odottaja ja kumppani toivovat. Doulan kanssa synnyttäminen ei tarkoita välttämättä luomusynnytystä, vaan synnytyksessä toimitaan äidin toiveiden mukaan tilanteita myötäillen. Synnyttäjä voi myös käyttää epiduraalia tai muuta lääkkeellistä kivunlievitystä, doulan mukana olo ei sulje niitä pois.

Moni synnyttäjä on jäänyt sänkyyn makaamaan epiduraalipuudutteen jälkeen ja lapsi on ponnistettu ulos puolimakaavassa asennossa. Synnytyskuvastomme on täynnä puolimakaavia synnyttäjiä, vaikka tutkitusti pystyasennot auttavat vauvaa laskeutumaan paremmin. Puudutteiden kanssa synnyttämisen ei tarvitse olla passiivista synnyttämistä sängyssä. Doula tuntee puudutteiden haitat ja auttaa ehkäisemään niitä muun muassa pystyasennoilla, asennonvaihdoilla, oksitosiinihieronnalla ja muilla menetelmillä. Doula on erityisen hyvä apu muuttuvissa tilanteissa. Silloin doula on odottajan ja kumppanin tukena tarjoamalla tukea ja tietoa tilanteesta sekä lisätietoa päätöksien tueksi. Lue lisää aiheesta: www.doulavierellasi.fi

11

Mitä

syömme?

UUNIJUUREKSET Peruna Kesäkurpitsa Paprika Yrttejä, esim. timjami, rosmariini tai lehtipersilja Suolaa (ja rouhittua mustapippuria ) Rypsiöljyä (tai oliiviöljyä) Valmistusohje 1. Pese ja pilko juurekset ja vihannekset reilun kokoisiksi paloiksi. Tee samaan aikaan uuniin menevistä paloista suurin piirtein samankokoisia niin ne myös kypsyvät samanaikaisesti. Perunoita ei tarvitse kuoria vaan voit lohkota ne kuorineen. Poista paprikoista kanta, siemenet ja sisustan valkoiset osat. Viipaloi kesäkurpitsa mutta älä kuori sitä, ruuasta tulee herkullisemman näköinen kun siinä on enemmän värejä!

2. Mausta uunivihannekset aina ensin ennen kuin lisäät niihin öljyä!

Mausteet eivät pääse imeytymään kunnolla juureksiin jos lisäät ne vasta öljyn jälkeen.

3. Paista uunivihannekset 200 C asteisessa uunissa 20-40 minuuttia, kokeile kypsyyttä etteivät vihannekset mene liian pehmeiksi. Voit käännellä vihanneksia muutaman kerran paiston aikana.

Kun valmistat samassa astiassa eri kypsymisajan vaativia vihanneksia niin laita uuniin ensin pisimmän ajan vaativat juurekset (peruna, porkkana, palsternakka, bataatti, lanttu vaativat kypsymiseen reilun 30-40 min) Lisää pehmeämmät vihannekset myöhemmin (esim. kesäkurpitsa, paprika, sipuli n. 20 min)

Ensimmäinen ravintolareissu

L

uomua syövien kolmen lapsemme kanssa ehdimme vuosien varrella tottua siihen, että monessakaan kahvilassa tai ravintolassa ei luomua ole tarjolla ollut, kuin sen pienen mehupurkillisen verran ja monesti ei edes sitä. Niinpä lastemme kokemusmaailmasta oli jäänyt uupumaan yhteiset ulkonasyömishetket, mikäli metsään ja pihalle tehtyjä eväsretkiä ei laskettu mukaan. Tämä oli asia, joka tuntui ainakin itsestäni pahalta, sillä makuelämykset kodin ulkopuolella ovat aina hauskoja ja mielenkiintoisia. Toisen tekemä ruoka on uusi kokemus ja ravintolamiljöö erilainen kuin kodin joka päiväinen ruokapöytä.

Viimeisten vuosien aikana luomun tarjonta on onneksi lisääntynyt huimasti. Kaupoista löytyy melkein mitä tahansa luomuna, mutta silti luomua tarjoavia ravintoloita ei edelleenkään ole liiaksi asti - päinvastoin.

Voi sitä onnen määrää, kun sellainen sattuikin löytymään melkein kotikulmiltamme! Naapurikaupunkiimme, Järvenpäähän, Tuusulan järven historiallisiin maisemiin oli nimittäin noussut komia Härmän Rati, jonka lounaspöytä kuului notkuvan luomuisia herkkuja.

Reissua ehdittiin suunnitella tovi jos toinenkin ennen kuin sopiva vierailupäivä oli käsillä. Lapsista näki, että tuleva ravintolakokemus jännitti.

Herkälle iholle ja luonnolle ympäristöystävälliset Sonett-pesuaineet Lapsiperheiden suosikki – Sappisaippua tahranpoistaja!

Saatavilla:

Lähde: makuja.fi, josta löydät lisää Kari Aihisen ja muiden asiantuntijoiden reseptejä hyvään ruokailuun.

Ekomarket Ruohonjuuri, Hyvinvoinnin tavaratalo sekä Life-myymälät. www.sonett.eu

Laajasalossa Suomensuontie 8 00870 Helsinki Päivähoito ja esiopetus

Itäkeskuksessa Kauppakartanonkatu 14 (sisäpiha) 00930 Helsinki Iloinen, lämmin ilmapiiri turvallisten aikuisten ohjauksessa kasvattaa terveitä punaposkia.

Ihmekös tuo - sen verran uusi juttu oli kyseessä. Pikkuisemme kanssa harjoittelimme muutaman uuden tukiviittoman ihan tuota matkaa varten, sillä tiesimme, että viittomat nousevat aina isoon asemaan uusissa kokemuksissa ja tukiviittomia tarvitaan silloin entistä kipeämmin.

Ratilla lapset keskittyivät ensin täydellä teholla makuhermoja hivelevän lounaspöydän antimiin. He maistelivat uusia makuja, rakastuivat juustoiseen hernepyreeseen sekä marinoituihin punasipuleihin monen muun herkun ohessa. Vatsat pullollaan oli hyvä pujahtaa tutkimaan melkein satavuotiaan hirsirakennuksen historiaa huokuvia sopukoita, kipaista kurkkaamaan yläkertaan vievää portaikkoa ja ihastella sen seinillä roikkuvia tauluja, jotka kertoivat omaa tarinaansa historiaa henkivän rakennuksen vaiheista.

Lähtökohtamme on luonnonmukainen lastenhoito ja steinerpedagogiikka.

Päiväkodin arkea värittävät mahdollisuudet musiikki- ja kuvataideilmaisuun.

Lapsen onnellisen arjen avaimia ovat rauhallinen päivärytmi ja pienryhmätoiminta kodikkaissa tiloissa. Tarjoamme omassa keittiössä valmistettua terveellistä luomuruokaa.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset www.luomupaivakotikirsikka.net Kirsi Edelmann puh. 050- 351 0950

Lapset jaksoivat puhua Ratista vielä monta päivää retkemme jälkeen ja yhä vielä tänä päivänäkin.

Eikä ihme - olihan se aivan ikimuistoinen elämys herkullisen luomuruuan parissa ja samalla perheemme sai myös yhteisen muiston, johon palataan aina välillä kesken rakkaimman iltasadunkin.

Teksti ja kuva: Maria Einiö Kirjoittaja on keittiössä ja kasvimaalla viihtyvä kolmen lapsen bloggaava äiti.

www.luomulaakso.fi

Tervetuloa Dennikseen, italialaiseen kortteliravintolaan suomalaiseen makuun.

Helsinki

Valo24h Omega-3:set Suomesta! www.valo24h.fi

valo24h

www.linseed.fi

Kansakoulukatu 1 Bulevardi 32 Töölönkatu 27 www.dennis.fi

www.ipanaposti.fi

Lapset

Lapsen tunnesäätelyn kehitys

T

unnesäätely on kyky hallita omia tunnereaktioita eli sitä, miten herkästi ja voimakkaina reaktiot syntyvät ja miten kauan ne kestävät. Tunnesäätelyä on myös kyky havainnoida ja tunnistaa sekä ilmaista tunteita.

Siihen milloin tunnesäätelyn katsotaan toimivan normaalisti, vaikuttavat mm. kulttuurin ja perheiden normeihin liittyvät tekijät sekä lapsen ikä. 2-vuotiaalle tavallinen uhmakas käytös voi 9-vuotiaalla kertoa tunnesäätelyn ongelmista. Lapsen voidaan katsoa tarvitsevan hoidollista tukea ongelmiin silloin, kun ne aiheuttavat hänelle usein selvää kärsimystä ja vaikeuksia sosiaalisissa tilanteissa.

Lapsen kyky havainnoida ja säädellä tunteitaan alkaa kehittyä jo ensimmäisten elinkuukausien aikana läheisten vuorovaikutussuhteiden avulla. Vanhempien antama hoiva ja välittävä läsnäolo rauhoittavat pelkäävää tai surullista lasta.

Heidän myötäillessään ilmeillään ja sanoillaan lapsessa havaitsemiaan tunnereaktioita lapsi oppii huomaamaan itsessään erilaisia tunteita ja kokee, että ne ovat sallittuja. Hän kykenee vähitellen sietämään vaikeitakin tunteita, kuten vihan tunnetta.

Lapsen tiedollinen, puheen ja ajattelun kehitys tukee tunnesäätelyn oppimista eri ikävaiheissa.

Jos tiedollisessa kehityksessä on viivettä, se ai-

Tervetuloa lapsiperheiden kotipalvelun asiakkaaksi!

heuttaa haasteita myös tunne-elämän kehitykselle. Symbolinen ajattelu on tunteiden säätelyn kannalta tärkeä taito. Sen oppimista edistävät esim. satujen lukeminen ja roolileikit.

Isommaksi kasvaminen ja itsenäistyminen on lapselle palkitsevaa ja itsetuntoa vahvistavaa, mutta herättää myös ristiriitaisia tunteita. Lapsi haluaa toisaalta päättää enemmän omista asioistaan, mutta kokee kuitenkin monissa tilanteissa olevansa vielä pieni ja paljon vanhemman apua tarvitseva. Tunteet vaihtelevat esim. ylpeydestä pettymykseen ja häpeään, hallinnan tunteesta avuttomuuteen. Lapsen tunnereaktiot ovat usein voimakkaita ja suuresti vaihtelevia.

Hoivapalvelut

Med Group luo tasa-arvoista hyvinvointia

Kun lapsiperheen arjessa tulee vastaan tilanteita, joissa omat kädet eivät riitä, me tulemme apuun. Tuemme perheenne voimavaroja yllättävissä elämäntilanteissa ja tarjoamme käytännön apua silloin, kun se on tarpeen.

Med Group on suomalainen, valtakunnallisesti toimiva terveydenhuoltoalan yritys. Päätoimialamme ovat lääkäripalvelut, hoiva- ja sosiaalipalvelut, suun terveydenhuolto sekä ensihoito. Toimimme julkisen sektorin luotettavana ja tehokkaana kumppanina varmistaen, että laadukkaat, tasa-arvoiset hoitomahdollisuudet ovat kaikkien ulottuvilla.

Tukea perheesi tarpeiden mukaan Lapsiperheiden kotipalvelumme sisältö suunnitellaan joustavasti sen mukaan, millaiset perheenne tarpeet tällä hetkellä ovat. Luotettavilla hoitajillamme on erityisosaamista haastaviinkin tilanteisiin ja kokemusta erilaisia erityistarpeita omaavien lasten hoidosta.

Lastenhoidon lisäksi voitte saada meiltä myös kodinhoitoapua. Tärkeintä on, että palvelumme auttaa perhettänne parhaalla mahdollisella tavalla.  Meillä on koulutetut, ammattitaitoiset työntekijät.  Räätälöimme kotipalvelun yksilöllisesti.  Palvelumme on saatavilla jopa muutaman päivän varoitusajalla.

Terveiset hoitajiltamme:

”

Parasta työssäni on se, kun näkee lasten hymyilevän. Heidän iloisuudestaan saa tosi paljon itselleenkin voimaa ja energiaa. Viimeisin lapselta saamani palaute oli: Minä haluan, että sinä jäät koko päiväksi!

Karoliina, Lapsiperheiden kotipalvelu

”

Aina voi soittaa ja kysyä apua. Semmoista tilannetta ei olekaan, jossa emme auttaisi. Monet vanhemmat eivät tiedä tällaisen mahdollisuuden olemassaolosta, mutta asiakkaaksi tultuaan he ovat ottaneet palvelun ilolla vastaan.

Johanna, Lapsiperheiden kotipalvelu

Asiantuntevaa apua palvelukoordinaattoriltamme Palvelukoordinaattorimme on tavoitettavissa juuri teitä varten.

Vastaamme mielellämme kysymyksiinne ja autamme palveluumme liittyvissä ongelmatilanteissa.

Hoivapalvelut

097597 8564 6544  Soita 09 7364 14

Kelkkis

”Lapsen kyky havainnoida ja säädellä tunteitaan alkaa kehittyä jo ensimmäisten elinkuukausien aikana läheisten vuorovaikutussuhteiden avulla.”

kestävä ja kotimainen.

Kelkkis tuo iloa sukupolvelta toiselle.

Lapsi tarvitsee aikuisen apua tunteiden ”kesyttämiseen” kaikissa ikävaiheissa. Hän tarvitsee niiden sanoittamista ja kokemuksen niiden hyväksymisestä. Hän tarvitsee myös johdonmukaiset rajat käyttäytymiselleen ”tunnekuohun” aikana ja aikuisen antaman hyvän tunnesäätelyn mallin.

Marjukka Westerlund Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Lasten psykoterapeutti

Design, tiedustelut ja myynti anu@studiotelivuo.fi tai 0400 377 557.

LASTENKIRPPIS LASTENKIRPPIS Lastenvaatteet Lastenvaatteet Lastentarvikkeet Lastentarvikkeet ja kirjat lelut lelut ja kirjat ÄitiysÄitiysja ja imetysvaatteet imetysvaatteet www.velmukirppis.fi www.velmukirppis.fi 6 SoidintieSoidintie 6 00700 Helsinki 00700 Helsinki p. 040 p. 040 673 5507673 5507

15

www.ipanaposti.fi

Uusperhe

osa 2

– elämänmakuinen suhdesoppa Uusperheen kehitysvaiheet

U

usperheen perheytyminen vie aikaa. Uusperhe käy läpi erilaisia kehitysvaiheita, joiden avulla se rakentaa uusperheen perheidentiteetin. Erilaisten uusperheen kehityskaarta hahmottelevien tutkimusten mukaan siihen voi mennä 4-15 vuotta.

Alkusykliin kuuluu unelma onnesta, jossa perusajatuksena on, että kaikki sujuu hyvin, kunhan uusperheessä vain rakastetaan toisia. Uuspari on keskinäisen rakkauden huumassa ja haluavat uskoa uusperheen onneen. Usein biologiset vanhemmat pyrkivät hyvittämään lapselle aiemmin tapahtunutta avioeroa ja perheen hajoamista. Tässä kehitysvaiheessa lapset usein haaveilevat, että omat vanhemmat palaisivat yhteen vielä ja että isä- tai äitipuoli katoaisi hänen elämästään.

Alun onnen jälkeen uusperheen valtaa hämmennys ja huomataan, että uusperhe ei toimikaan. Uusperheen jäsenet pohtivat omaa paikkaansa uusperheessä ja ristiriidat ja pettymykset nousevat pintaan. Erilaisia vaikeita tunteita kuten riittämättömyyden, ulkopuolisuuden, hylätyksi tulemisen tai mustasukkaisuuden tunteita alkaa esiintyä.

Uusperheessä kaikki kilpailevat aikuisten huomiosta ja omia haasteitaan tuo tasapainoilu ajan kanssa. Uusparin on vaikea löytää kahdenkeskeistä aikaa. Tämä lisää helposti uusparin keskinäisiä erimielisyyksiä, joita lapset saattavat käyttää hyväkseen.

Hämmennystä seuraa täysrähinä ja tässä kehitysvaiheessa tunteet alkavat purkautua entistä voimakkaammin uusperheen jäsenten välillä. Ilmassa on usein pettymystä, syyllisyyttä, vihaa ja ulkopuolisuuden tunnetta. Nämä johtavat usein riitelyyn perheessä. Isäja äitipuolet havahtuvat muutoksen välttämättömyyteen.

Tässä kehitysvaiheessa uuspari päättää joko erota tai jatkaa ja käydä kriisi läpi. Monet uusparit hakevat tukea ja työkaluja uusperheneuvonnasta. Panostus uusperheen hyvinvointiin kannattaa, jotta uusparin parisuhde ja rakkaus voisivat kasvaa ja kehittyä, eivätkä lapset joutuisi kokemaan uutta eroa ja pettymystä.

Kun uuspari päättää selvittää perheessä ja parisuhteessa olevat ristiriidat ja vaikeat tunteet, se luo parisuhteelle vankan kivijalan. Alkaa seuraava uusperheen kehitysvaihe perheytyminen. Siinä uusperheen jäsenet ovat löytäneet paikkansa, uusvanhemmalla on selkeä rooli perheen lapsiin ja uuspari toimii hyvin yhdessä.

Perheen yhteiseen aikaan ja tekemiseen kannattaa panostaa jotta uusperheen me-henki pääsee rakentumaan. ”Meidän perheen” omien sääntöjen laatiminen ja viikoittaisten perhepalavereiden pitäminen ovat hyviä keinoja. Perhepalavereihin kannattaa yhdistää jotain mukavaa yhteistä tekemistä kuten yhdessä leikkimistä, lautapelien pelaamista tai pizzan valmistamista.

Uusperheen aikuisilla on avainrooli perheen vuorovaikutustapojen rakentamisessa ja perheen tunneilmapiirin luomisessa. Kun uusperheen perheytyminen on tapahtunut,

16

na

” Uusperhe ei ole riski lapsen hyvinvoinnille, kun sen ihmissuhteet toimivat hyvin.”

niin perheessä esiin tulevat ristiriidat pystytään ratkaisemaan nopeammin ja helpommin. Uusperheen identiteetti on vakiintunut ja ”meidän perhe” on syntynyt.

Uusperhe rikastavana ja rakastavana kasvualustana Toimivan ja hyvinvoivan uusperheen ydin on parisuhteessa. Uusperhe ei ole riski lapsen hyvinvoinnille, kun sen ihmissuhteet toimivat hyvin. Uusperheen rakentuminen ja parisuhteen yhteen hitsautuminen vievät oman aikansa. Sen ajan antaminen kannattaa.

BABY 50-74

Sekä parisuhteeseen että vanhemmuuteen uusperheessä tarvitaan tahtoa, tilaa ja tunnetta.

Mitä enemmän lapsen perheessä on ihmisiä, sitä useampi aikuinen voi rakastaa lasta ja se voi olla valtava rikkaus ja elämän kasvupohja lapsen elämässä.

Ja kun uuspari työskentelee parisuhteensa eteen, sitä vahvemmaksi heidän rakkautensa kasvaa. Se voi olla valtava rikkaus ja ilo uusparin välillä haastavassakin elämässä.

MINI

Perheterapeutti ja uusperheneuvoja Anne Huolman VITA Lääkäriasema

KIDS

110-164

80-104

LMTD * 134-176

-20%

Vauvoille, lapsille ja esiteineille tyylikkäitä vaatteita kaikkiin tilanteisiin.

ETUSETELI

NAME IT -LIIKKEET: ESPOO: ISO OMENA / HELSINKI: FORUM, ITIS, KAARI, KAMPPI / HÄMEENLINNA: GOODMAN / KUOPIO: MATKUS / LAHTI: KARISMA / LEMPÄÄLÄ: IDEAPARK / RAISIO: MYLLY / VANTAA: JUMBO

Tällä etusetelillä saat 20% alennuksen normaalihintaisesta tuotteesta.

Seteli on voimassa 28.2.2017 asti kaikissa Suomen name it -liikkeissä ja sitä ei voi yhdistää muihin tarjouksiin.

*LMTD -MALLISTO MYYNNISSÄ NAME IT FORUMISSA, IDEAPARKISSA, JUMBOSSA & KUOPIOSSA.

ameit_Ipanaposti_260x178_1_2017.indd 1

17

2.1.2017 11:13:00

Kulttuuria

Aikamatkoja entisaikain Suomenlinnaan Suomenlinnassa seikkaillaan taas ensi kesänä.

Historiallisten roolihahmojen, kuten komendantti Augustin Ehrensvärdin ja amiraali Fredrik Henrik Chapmanin tähdittämät lapsiperheille suunnatut ohjelmat kertovat Unescon maailmanperintökohde Suomenlinnasta elävästi ja hauskasti. Luvassa on vauhdikas aikamatka Viaporiin sekä jännittävä purjehdus 1700-luvun tyyliin Suomenlinnan lähivesillä.

pohjautuu historialliseen taustatietoon ja se vie lapset (6–13 v.) vanhempineen jännittävälle aikamatkalle entisaikain Viaporiin. Johtolankoja seuratessaan ja vihjeitä ratkoessaan seikkailijat kohtaavat mielenkiintoisia henkilöitä aikojen takaa. Kierroksella kuljetaan ympäri linnoitusta ja päästään myös yleisöltä muutoin suljettuihin tunneleihin. Seikkailukierros on osa Suomi 100 -juhlaohjelmaa.

tuksien mukainen tykkisluuppi Diana. Tykkisluuppi Dianalla järjestetään kesällä 2017 perhepurjehduksia. Purjehduksen aikana opetellaan myös Viaporin saaristolaivaston aluksella tarvittavia taitoja, kuten köysien vyyhteämistä ja solmuja sekä signaalimerkkejä.

Tänä vuonna vietettävä Suomi 100 -juhlavuosi huomioidaan myös Suomenlinnan seikkailukierroksella. Uuden Vuosisatojen aikamatka -seikkailukierroksen juoni tarjoaa jännittäviä tilanteita ja historian havinaa Viaporin linnoituksen eri valtakausilta. Seikkailukierroksen tarina

Suomenlinnan jo 1700-luvulla rakennettu telakka on edelleen käytössä. Valistusajalla siellä rakennettiin Viaporin saaristolaivaston aluksia.

Nykyisin telakalla kunnostetaan ja entisöidään puualuksia ja siellä on rakennettu myös amiraali Fredrik Henrik af Chapmanin rakennuspiirus-

www.suomenlinnatours.com

Lisätiedot: Ehrensvärd-seura, (09) 684 1850, guidebooking@suomenlinnatours.com

www.facebook.com/ suomenlinnanlastenkierros www.facebook.com/tykkisluuppi

-

SUOMENLINNASSA KESÄLLÄ 2017 Ohjelmaa lapsiperheille Suomenlinnan kesäisissä maisemissa ja lähivesillä.

Vuosisadan aikamatka on historialliseen taustatietoon perustuva seikkailukierros, joka vie lapset (6–13 v.) vanhempineen jännittävälle aikamatkalle entisaikain Viaporiin. Kierros tarjoaa jännittäviä tilanteita ja historian havinaa hauskalla tavalla Viaporin linnoituksen eri valtakausilta. Seikkailu kiertelee linnoituksen kivisten muurien katveessa, puistoissa ja bastioneissa. Kierrokset kesällä ajalla 9.6. - 5.8.2017

(Ei 22. - 24.6.). Kierroksia järjestetään myös tilauksesta ryhmille (4.5.2017 alkaen) touko-elokuussa.

Lasten meriseikkailu Tykkisluuppi Dianalla tuo kesäpäivään jän-

nittävää 1700-luvun tunnelmaa entisaikain aluksella Suomenlinnan lähivesillä. Luvassa on vauhdikas ja jännittävä laivamatka valistusajan Viaporiin amiraali Chapmanin kanssa. Purjehduksen aikana opetellaan myös Viaporin saaristolaivaston aluksella tarvittavia taitoja, kuten köysien vyyhteämistä ja solmujen tekoa sekä signaalimerkkejä. Perhepurjehdukset ovat kesä-elokuussa 2017.

Tiedustelut ja tilauskierroksien varaukset: Ehrensvärd-seura, 09 - 684 1850, guidebooking@suomenlinnatours.com

Lue lisää: www.suomenlinnatours.com www.facebook.com/suomenlinnanlastenkierros

Uusi Vuosi 2017 Hevosenkengässä Maukan ja Väykän matkakirja Ensi-ilta 26.1. klo 18.30.

”Lantmusen

och

Stadsmusen”

Ruotsinkielinen ensi-ilta 14.3. klo 10.00.

Kansallinen Lastenteatteripäivä 4.3. klo 14.00

Perheperjantait jatkuvat

Erikoisohjelmaa ennen ja jälkeen esityksen sekä näyttelijätapaaminen esityksen jälkeen, jolloin voi ottaa valokuvia. Hinta: 14,50 € pe 3.2. Maukan ja Väykän matkakirja – Kasvomaalaus pe 31.3. Maalaishiiri ja Kaupunkilaishiiri Sorminukketyöpaja

Nukkenäyttelemisen alkeet workshop

ke 8.3. klo 17.00 - 20.00 to 9.3. klo 17.00 - 20.00 Aikuisille suunnatussa workshopissa tutustutaan nukkenäyttelemisen kiehtovaan maailmaan. Opettelemme fyysisen lämmittelyn, perehdymme eri nukketekniikoihin sekä tutkimme miten tunnistamme hyvän nukkenäytelmän. Kurssin vetäjänä näyttelijä Pekka Heiman. Hinta: 80€.

Galleria Hevosenkenkä Satumainen Ulla - näyttely.

Avoinna 22.9.2016 – 2.6..2017

Kotinäyttämöllä

Maalaishiiri ja Kaupunkilaishiiri, Kani Untuvakerä sekä Peppi Pitkätossu.

Vierailunäyttämöllä

Juhannusmäki 2, Mankkaa, Espoo

Helsinki Annantalo, Annankatu 30 Maalasihiiri ja Kaupunkilaishiiri ke 8.2. klo 10.00 to 23.2. ja pe 24.2. klo 14.00 ja 18.00 Kani Untuvakerä to 9.3. klo 10.00 la 11.3. klo 12.00 Vantaa Lumo, Urpiaisentie 14 Maalaishiiri ja Kaupunkilaishiiri pe 3.3. klo 10.00

Kevään ensi-illassa!

MAUKAN JA VÄYKÄN MATKAKIRJA Timo Parvelan kirjoittama ja Katja Krohnin ohjaama hauska tarina.

Ruotsinkielinen ensi-ilta!

LANTMUSEN OCH STADSMUSENHevosenkengän satumainen tulkinta maalais- ja kaupunkilaishiiren tarinasta.

Lisäksi • Tule viettämään syntymäpäiväjuhlia meille.

• Yllätä pikkuystäväsi iloisesti lahjakortilla.

• Taideterapia 27.3. – 30.10.2017 sekä, • Ensi kertaa äidiksi ryhmä 20.3 – 15.5.2017.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut sanna.hallen@hevosenkenka.fi, puh. 040 7018750.

• Lelumuseo Hevosenkenkä – näyttelykeskus WeeGee:llä

Teatteri Hevosenkenkä On Satujen Koti!

KANSALLINEN LASTENTEATTERIPÄIVÄ 4.3. klo 14.00. Hevosenkengän ohjelmassa Maukan ja Väykän matkakirja esitys, jonka lisäksi on tarjolla hernekeittoa, pannaria, kasvomaalausta, arvontaa ym. hauskaa. Liput 20,50 €.

KOTINÄYTTÄMÖLLÄ MYÖS Maalaishiiri ja Kaupunkilaishiiri, Kani Untuvakerä sekä Peppi Pitkätossu.

Esitysajat www.hevosenkenka.fi Liput ja tiedustelut p. 09 – 4391 220. hevosenkenka@hevosenkenka.fi

Taide ja musiikkipäiväkoti

Ankkurinappi

Päiväkoti Ankkurinappi sijaitsee Herttoniemenrannassa Itäväylän varrella hyvien kulkuyhteyksien äärellä. Meille on helppo tulla useasta suunnasta.

Tarjoamme lapselle turvallisen ja innostavan kasvuympäristön pienessä päiväkodissa. Toimimme kahdessa ryhmässä viihtyisissä, kodinomaisissa tiloissa. Merellisessä ympäristössä on paljon puhdasta luontoa ja innostava lähiympäristö.

Matkallamme vuorovaikutuksessa opimme auttamaan toinen toisiamme ja löytämään omat vahvuutemme. Harjoitutamme taitojamme monipuolisen ja luovan toiminnan kautta, itse tekemällä, kokemusten ja elämysten kautta oppien.

Maistuva kotiruoka antaa meille puhtia ja totuttelemme myös makujen maailmaan.

Vierailemme myös kansainvälisillä vesillä ja välillä pulahdamme englannin kielisuihkussa.

Kauden aikana teemme vierailuja lastenkulttuuri- yms. tapahtumiin; nukketetatteriin, museoon, musiikkiesityksiin, työpaikoille, näyttelyihin.

Taide- ja musiikkipäiväkoti

ANKKURINAPPI

Itäväylän ja hyvien kulkuyhteyksien varrella, pienessä päiväkodissa seikkailemme

TAITEILUN, MUSIIKIN, RETKEILYN JA ELÄMYSTEN PARISSA

Merellisessä Herttoniemenrannassa, monipuolisten ulkoilumahdollisuuksien äärellä ja innostavassa ilmapiirissä; lapselle hyvä kasvuympäristö.

Laivalahdenkaari 18 D ja Kaivolahdenkatu 8, 00810 Helsinki e-mail: paivakotiankkurinappi@suomi24.fi www.ankkurinappi.net Tiedustelut puh. 040-8410 769

Second hand -myymälät Tervetuloa lahjoittamaan tai ostoksille:

Töölö, Topeliuksenkatu 19

Puhelin: 044 3444 308 Avoinna: Ma-Pe klo 10 - 18, La 10 - 15

• Lastenvaatteita • Lastentarvikkeita

Vuosaari, kauppakeskus Columbus

• Leluja, pelejä ja kirjoja

Vuotie 45. Puhelin: 044 735 6000 Avoinna: Ma-Pe klo 10 - 19, La 10 - 16

• Harrastusvälineitä • Äitiysvaatteita ja –tarvikkeita

www.marskinmuksut.fi

• Rattaita, vaunuja, syöttötuoleja

Seuraa meitä Facebookissa: www.facebook.com/marskinmuksut

Ostamalla tai lahjoittamalla autat meitä auttamaan lapsiperheitä. Tuotto käytetään MLL:n Uudenmaan piirin toimintaan lapsiperheiden hyväksi kotimaassa.

Tarvitsetko tukea perheesi arkeen?

Ystäväksi maahanmuuttajaäidille Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnan kautta tuetaan maahan muuttaneiden äitien kotoutumista.

Toimintaan ilmoittautunut vapaaehtoinen nainen puhuu äidin kanssa suomea ja tutustuttaa tämän paikalliseen kulttuuriin ja tapoihin.

Vapaaehtoiset ystävät saavat kauttamme perehdytyksen ja heitä tuetaan ystävätoiminnan aikana.

Perhekummit ovat MLL:n Uudenmaan piirin kouluttamia vapaaehtoisia, jotka haluavat olla mukana tukemassa lapsiperheitä. Oman perhekummin voi saada lapsiperhe, joka kokee tarvitsevansa tukea arkeensa.

Tarvitseeko perheesi oman perhekummin?

Hae tämän sivun kautta: www.olettärkeä.fi

Lähde vapaaehtoiseksi ystäväksi osoitteessa: www.olettärkeä.fi

Lapset ensin.

20

www.ipanaposti.fi

Liikutaan

yhdessä

Liikunnallinen aamupäivä

T

elakkarannassa sijaitsevassa Taitoliikuntakeskuksessa liikutaan viikonloppuaamuisin suositun Peuhapäivä-konseptin parissa.

Lauantain Taaperovoikka klo 10:00-11:00 on vaihtunut uuden vuoden myötä Peuhapäiväksi ja on tarkoitettu perheen pienimmille eli 1-3v. taaperoille. Tunnilla on aina useampi ohjaaja, jotka opastavat lapsia turvalliseen temppuiluun vanhempien puuhatessa mukana.

Lauantaisin Peuhapäivä 1-3v. klo 10:00-11:00

Sunnuntaisin klo 10:00-11:00 vietetään myös Peuhapäivää, silloin kohteena 3-6-vuotiaat lapset. Lisäksi klo 11:15-12:15 liikutaan uudella Parkour Action-radalla, jolla hiukan vanhemmat lapset pääsevät testaamaan taitojaan Parkourin tapaan toteutetuilla radoilla ohjaajien opastuksella.

Parkour Action-rata on tarkoitettu 7-12-vuotiaille. Kertahinta osallistumiselle Peuhapäiviin ja Parkour Actioniin on 10€/ lapsi ja osallistumiseen vaadita ennakkoilmoittautumista.

Sunnuntaisin Peuhapäivä 3-6 -vuotiaille klo 10:00-11:00 Parkour action-rata 7-12 -vuotiaille klo 11:15-12:15

www.taitoliikuntakeskus.fi

Tervetuloa Taitoliikuntakeskukseen koko perheen voimin viettämään liikunnallista aamupäivää! Kioskimme palvelee heti aamusta alkaen tarjoten trip-mehuja, kahvia, teetä, jäätelöä ja muita virvokkeita.

Telakkakatu Helsinki, puh. 010 3211 545

HAUSKAA LIIKUNTAA KOKO PERHEELLE! UUDISTETUT PEUHAPÄIVÄT LAUANTAISIN JA SUNNUNTAISIN - KUPERKEIKKOJA - HYPPYJÄ - TEMPPUJA - KÄRRYNPYÖRIÄ WWW.TAITOLIIKUNTAKESKUS.FI TELAKKAKATU 8, HELSINKI 21

Lasten

liikuntakeskus PompIT ” Liikunnan siemen ” voidaan istuttaa jo aivan pieneen lapseen, innostamalla lasta liikkumaan ja luomalla lapselle mahdollisuuksia harjoittaa ja kokeilla liikkumista eri tavoin eri ikäkausina.

Kokeilemalla, oppimalla ja onnistumalla lapselle rakentuu terve suhde liikuntaan siten, että se kantaa läpi elämän.

PompIT on lasten ja lapsiperheiden liikuntaan erikoistunut liikuntakeskus. PompIT:issa opetellaan hauskalla ja motivoivalla tavalla liikunnallisia ja motorisia taitoja liikunnan ammattilaisten opastuksella.

PompIT:issa voi liikkua ohjatuissa liikuntaryhmissä, omatoimisesti vapaaharjoitteluvuoroilla, synttäreillä ja muissa juhlissa sekä erilaisissa liikuntatapahtumissa.

Ryhminä lapsille ja nuorille ovat mm. vauva- ja taaperojumpat, temppujumpat, sirkustunnit ja

parkour/free run. Aikuisten ryhminä ovat kotiäitien-/isienjumpat ja kuntopiirit sekä parkour ja telinetreeni.

PompIT:in toiminta on ns. matalan kynnyksen toimintaa, johon voivat osallistua kaiken ikäiset ja tasoiset lapset ja aikuiset, kunto- ja taitotasosta riippumatta. Aiempaa kokemusta liikuntaharrastuksista ei tarvitse olla, innostus ja halu kokeilla liikkumista riittävät. Liikuntakeskus PompIT pyrkii antamaan lapsille ja aikuisille positiivisia liikunnallisia kokemuksia ja herättämään innostusta liikkumiseen ja mukavaan yhdessäoloon liikunnan parissa.

Perheen pienimmille on tarjolla omat ryhmät, joissa tuntirakenne on tehty ikäryhmään sopivaksi lapsen iän ja kehitystason mukaisesti: Vauvajumppa 3 kk – 12 kk: 3-12kk vauvajumppa koostuu vauvoille sopivista laululeikeistä,

musiikkiliikunnasta, loruista, temppuilusta ja välineliikunnasta. Jumpassa vauvat ovat pääosassa, mutta myös aikuiset liikkuvat tunnin aikana kevyen tehokkaasti.

Taaperotemppu 1 – 2 v:Taaperon ja aikuisen yhteinen jumppatunti. Tunti koostuu musiikkiliikunnasta, laululeikeistä, loruista, temppuradoista sekä ikäryhmään sopivasta välineliikunnasta. Motoristen taitojen lisäksi jumpassa opitaan sosiaalisuutta sekä ryhmässä toimimisen alkeita.

Minitemppu 2 – 4 v:Leikki- ikäisen lapsen ja aikuisen yhteinen liikuntahetki. Tunneilla lapsi pääsee tutustumaan liikunnallisiin leikkeihin, kokeilemaan erilaisia temppu- ja telineratoja sekä liikuntavälineitä. Jumppa kehittää lapsen motoriikkaa ja antaa hyvän alun lapsen liikunnan myöhemmälle harrastamiselle.

Teksti: Tuula Vorselman

Lapsuuden

Liikutaan

yhdessä

liikuntakokemukset luovat liikuntaidentiteetin

L

apsen tulisi saada liikkua siten, että liikkuminen ja liikunnan harrastaminen saa lapsen innostumaan ja kokeilemaan uusia liikunnallisia taitoja ja temppuja. Liikkumisen tulisi olla monipuolista ja liikunnallisten haasteiden tulisi kasvaa lapsen henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen myötä.

seen suuntaan, riippuen liikuntakokemuksista.

Mikäli liikuntatunnilla sama lapsi valitaan aina viimeisenä joukkueeseen, hänelle jää melko varmasti pysyvästi mielikuva siitä, että hän on jo lapsena ollut huono liikkumaan ja on sitä edelleen aikuisena.

Kun lapsi saa kokeilla liikkumista omalla tavalla ja kokea liikunnan iloa, luodaan pohjaa lapsen positiiviselle ajattelulle liikunnan ja liikkumisen suhteen. Lapsena saaduilla liikuntakokemuksilla on ratkaiseva merkitys millaisen liikuntaidentiteetin lapsi luo itselleen omassa ajatusmaailmassaan, tämä luo myös pohjan niille mielikuville millainen liikkuja pienestä lapsesta kasvaa, millainen liikuntaidentiteetti hänelle muodostuu ja millaiseksi liikkujaksi lapsi kokee itsensä lapsena ja nuorena ja myöhemmin aikuisena.

Vanhemmat ja muut lapsen lähiaikuiset ovat ratkaisevassa roolissa siinä, millaisia liikuntamahdollisuuksia lapsella on ja millaisessa lii kuntai lmapiir i ssä lapsi liikkuu. Liikuntaharrastuksia ja eri liikuntalajeja löytyy kattava määrä jo pienestä pitäen, tarjolla on niin harrasteliikuntaa kuin kilpaurheiluakin. Perhe voi valita itselleen ja lapselle sopivan harrastuksen tai tavan liikkua omien mieltymysten ja mahdollisuuksien mukaan. Ohjatun liikunnan lisäksi liikuntaa voi harrastaa omatoimisesti. On hyvä muistaa, että myös perusleikkiminen on riittävää liikuntaa pienelle lapselle, kyse on vain mahdollisuudesta antaa lapsen luonnolliselle liikkumiselle mahdollisuuksia arjessa. Oleellista on, että aikuiset luovat puitteet turvalliseen liikkumiseen ja antavat lapselle mahdollisuuden liikkua päivittäin joko omatoimisesti tai yhdessä perheen kanssa tai ohjatussa liikuntaharrastuksessa.

Lapsuuden liikuntamielikuvilla luodaan pohjaa liikuntaidentiteetille joka usein kantaa läpi elämän. Liikuntaidentiteettiä on toki mahdollisuus muokata vuosien varrella. Aikuisena positiivisen liikuntaidentiteetin luominen saattaa olla aikaa vievää, mikäli suhde liikuntaan on muodostunut negatiiviseksi jo lapsena. Aikuinen, jolla on ollut negatiivisia kokemuksia ja mielikuvia liikkumisesta lapsuudessa, saattaa joutua läpikäymään isonkin henkisen prosessin saadakseen luotua terveen suhtautumisen liikkumiseen, itseensä ja omaan kehoonsa.

Kun lapsi on kokenut kyseiset positiiviset tuntemukset jo lapsuudessa, on hänellä jo terve kokemuspohja liikkumiseen sekä omaan kehoonsa.

Nämä tunneperäiset kokemukset ovat vankka ja terve pohja kasvavalle ja kehittyvälle minäkuvalle joka seuraa lasta läpi elämän.

Kun liikunta on osa lapsen arkielämää ja luonnollista ajanviettoa perheessä, kasvaa lapselle luonnollinen suhtautuminen liikkumiseen ja itseensä. Lapsen saamat positiiviset liikuntakokemukset tuovat hänelle mielihyvää sekä onnistumisen elämyksiä. Kun lapsi kokee liikkumisen ja liikuntaharrastukset positiivisina, syntyy positiivinen liikuntaidentiteetti joka on pohjana lapsen kasvun ja kehityksen eri vaiheissa aikuisikään ja jopa vanhuuteen saakka.

Lapselle syntyy mielikuvia siitä, millainen hän on liikkujana, miten hän hallitsee ja kokee oman kehonsa, miten toiset ihmiset suhtautuvat häneen liikkujana.Saatujen liikuntakokemusten myötä lapsen minäkuva vahvistuu. Minäkuva voi vahvistua joko positiiviseen tai negatiivi-

Pienelle lapselle liikkuminen on luontaista, hauskaa ja innostavaa. Liikuntamahdollisuuksia on joka puolella. Vain mielikuvitus on rajana liikunnallisille leikeille, peleille yms. omille liikuntatuokioille.

Pyrkikäämme säilyttämään lapsella oleva luonnollinen liikkumisen halu ja liikunnan ilo, lapsen kasvaessa ja kehittyessä, antamalla lapselle

mahdollisuus päivittäiseen liikuntaan kannustavassa ilmapiirissä, lapsen oppimista ja liikkumista tukien. Tällöin lapselle muodostuu terve liikuntaidentiteetti joka kantaa läpi elämän ja

toimii niin fyysisenä kuin henkisenäkin voimavarana vuosien varrella.

Teksti: Tuula Vorselman; liikunnanohjaaja, yli 20 vuoden kokemus liikunta-alalta, elämäntaidon valmentaja ja kolmen urheilevan nuoren äiti

www.ipanaposti.fi

23

Kotoklubi Kaneli

H

elsingin Kaupungin leikkipuistotoiminnassa Perhetalo Sahramissa (Hakaniemessä) ja Perhetalo Naapurissa (Kontulassa) on aloittanut toimintansa 5.9.2016 Kotoklubi Kaneli. Kotoklubi Kanelissa opitaan arkielämän suomenkieltä leikkien, laulaen, liikkuen ja toimien vuorovaikutuksessa toisten vanhempien ja lasten kanssa sekä TOISTO-menetelmän avulla. (www.suomenkielisanootervetuloa.fi) Kotoklubi Kaneli on tarkoitettu kaikille kotona oleville vanhemmille ja alle kolme- vuotiaille lapsille, jotka haluavat tutustua toisiinsa ja oppia suomenkieltä iloisessa ja kaikille avoimessa ja mukavassa ilmapiirissä. Kirjoitus ja lukutaitoa ei tarvita.

Mukaan voi tulla milloin vain. Kaneli on osa leikkipuistojen ja perhetalojen avointa ja maksutonta toimintaa.

Tällä hetkellä Kotoklubi Kaneli toimii kahdessa Perhetalossa. Asiakastyytyväisyyden ja kysynnän vuoksi Kanelin toimintaa laajennetaan vielä syksyn 2016 aikana Perhetalo Betaniaan (Punavuori), Leikkipuisto Maunulaan, Leikkipuisto Braheen ja

Leikkipuisto Traktoriin. Jatkossa on tarkoitus laajentaa toimintaa myös muihin leikkipuistoihin ja perhetaloihin Helsingin alueella. Helsingissä on 64 leikkipuistoa ja 5 perhetaloa.

Havaintoja Ensimmäisten kertojen Kaneli tuokiosta ohjaajien näkökulmasta: ”Vanhemmat ja lapset istuvat lattialla yhdessä.

Aluksi käydään kaikkien nimet läpi ja sitten lauletaan kanelilaulu ” esim. Halima on tullut Kaneliin, Kaneliin, Kaneliin, Halima on tullut Kaneliin tervetuloa.” Sitten opitaan esim. numeroita ja ruokaaineita. Ensin toistetaan numerot 1-6 nopan avulla. Esitellään elävä sanakirja, joka auttaa jos henkilö ei muista jotain sanaa. (sanakirja tulee ojentamaan henkilölle käden ja sanoo minä autan. Henkilö laittaa oman käden elävän sanakirjan käden päälle ja ”elävä sanakirja” kertoo sanan jolloin henkilö voi toistaa sanan) Seuraavaksi toistetaan ruokasanoja esim. leipä, tomaatti, kurkku ym. Lopuksi opitaan sanomaan saisinko yhden leivän kiitos ja vieressä oleva ojentaa leivän ja sanoo ole hyvä”.

Ilmapiiri Kanelissa on ollut iloinen, innostunut ja hauska. Kanelin vetäjät kehuvat paljon ryhmäläisiä, ei haittaa vaikka menee väärin aina saa yrittää uudelleen. Lapset ovat joko osallistuneet toimintaan mukaan tai leikkineet vanhempiensa läheisyydessä ja tankanneet turvaa vanhemmistaan.

Välillä harjoitellaan parin kanssa. Tuokio lopetetaan taputuksiin kaikille ja sanotaan kiitos.

Palaute toiminnasta on kerätty perheiltä hymynaamoin, surunaamoin ja en tiedä-naamoin. Palaute on ollut suurimmaksi osaksi Kotoklubi Kaneliin on osallistunut ensimmäisillä kerroilla paljon eri kansallisuuksia. Myös vapaaehtoisia ja suomalaisia perheitä toivotaan toimintaan mukaan vertaistueksi maahanmuuttaja ja turvapaikanhakija perheille.

Kirjoittaja: Susanna Korhonen, Hanke-sosiaaliohjaaja, Helsingin Kaupunki, varhaiskasvatusvirasto/leikkipuistotoiminta.

SYNTYMÄPÄIVÄT, HÄÄT TAI MUU PERHEJUHLA TULOSSA? Haluaisitko samalla auttaa lapsia?

Merkkipäiväkeräys on helppo tapa tehdä hyvää. Pyydät vain onnittelijoita tekemään merkkipäiväsi kunniaksi lahjoituksen Pelastakaa Lasten hätäapurahastoon.

Lue lisää www.pelastakaalapset.fi/merkkipaiva tai soita 010 843 5078.

Kiitos, että sydämessäsi on tilaa lapsille.

Kaupunki tarjoaa

Leikkipuistotoimintaa Svenskspråkig lekparksverksamhet Svenskspråkig lekparksverksamhet är verksamhet för småbarnsfamiljer som ordnas av Helsingfors stads Barnomsorgsverk. Verksamheten ordnas i form av målinriktad och öppen verksamhet i Lekparken Illern och Familjehuset Betania. Verksamheten erbjuder mötesplatser för svensksspråkiga barnfamiljer. I verksamheten ordnas ledda sångstunder och infostunder som till exempel har att göra med barns uppväxt och utveckling. Samarbete görs med olika aktörer.

I den öppna verksamheten får man dela på vardagens glädjen och sorger, lära känna andra familjer, få kamratstöd och hitta nya kompisar. Ingen anmälning behövs till träffarna och barn under skolåldern är välkomna med en vuxen. Babyträffarna är tänkt för barn under ett år. Verksamheten och programmet planeras tillsammans med familjerna.

Babyfamiljsverksamhet är en fortsättning på rådgivningens familjeförberedelsekurs för föräldrar som får sitt första barn. Verksamheten har fyra teman: Tillsammans med babyn – tidig växelverkan, Kraftresurser i vardagen – att vara förälder, Babyns sömn- och dygnsrytm och Service för barnfamiljer: info om dagvård och tandvård. Verksamheten ordnas kvällstid, så att båda föräldrarna har möjlighet att delta.

Familjeträff i Familjehuset Betania (Styrmansgatan 13, ingång via portgången på Sjömansgatan, Rödbergen) på måndagar kl. 12-16.

Familjeträff i Lekparken Illern (Illergränd 6, Västra Hertonäs) tisdagar kl.

10-13.

Babyträff i Lekparken Illern (Illergränd 6, Västra Hertonäs) torsdagar kl.

10-13.

Mera information hittar du på nätsidan www.hel.fi/svensksprakig-lekparksverksamhet samt på Facebook ”Svenskspråkig lekparksverksamhet i Helsingfors” Välkommen med i verksamheten!

Ruotsinkielinen leikkipuistotoiminta Ruotsinkielinen leikkipuistotoiminta on Helsingin kaupungin Varhaiskasvatusviraston järjestämää toimintaa pikkulapsiperheille. Toiminta on tavoitteellista avointa toimintaa Leikkipuisto Hillerissä ja Perhetalo Betaniassa. Toiminta tarjoaa tapaamispaikkoja ruotsinkielisille lapsiperheille.

Toiminnassa järjestetään laulutuokioita ja tietotuokioita jotka esimerkiksi käsittelevät lasten kasvatusta ja kehitystä. Yhteistyötä tehdään eri tahojen kanssa.

Avoimessa toiminnassa saa jakaa arjen iloja ja suruja, oppia tuntemaan muita perheitä, saada vertaistukea ja löytää uusia ystäviä. Tapaamisiin ei tarvitse ilmoittautua ja alle kouluikäiset lapset ovat tervetulleita aikuisen seurassa. Vauvatapaamiset ovat tarkoitettu alle yksivuotiaille. Toiminta ja ohjelma suunnitellaan yhdessä perheiden kanssa.

Vauvaperhetoiminta on jatkoa neuvolan perhevalmennukselle ensimmäisen lapsensa saneille perheille. Toiminnalla on neljä teemaa: Yhdessä vauvan kanssa – aikainen vuorovaikutus, Voimavaroja arkeen – vanhempana oleminen, Vauvan päivä- ja unirytmi sekä Lapsiperheiden palvelut: päivähoidon ja hammashoidon info. Toiminta järjestetään illalla, jotta molemmilla vanhemmilla olisi mahdollisuus osallistua.

Perhetreffit Perhetalo Betaniassa (Perämiehenkatu 13, sisäänkäynti Merimiehenkadun puolelta, Punavuori) maanantaisin klo 12-16.

Perhetreffit Leikkipuisto Hillerissä (Hillerikuja 6, Länsi-Herttoniemi) tiistaisin klo 10-13.

Vauvatreffit Leikkipuisto Hillerissä (Hillerikuja 6, Länsi-Herttoniemi) torstaisin klo 10-13.

Lisää tietoa löydät osoitteesta www.hel.fi/svensksprakig-lekparksverksamhet sekä Facebookista ”Svenskspråkig lekparksverksamhet i Helsingfors” Tervetuloa mukaan toimintaan!

Anna Malmström, Socialhandledare, Svenskspråkig lekparksverksamhet, Barnomsorgsverket, Helsingfors stad

Luonnossa

Kuva: Suomen Luontokeskus Haltia/ Mika Huisman

Kuvassa on eurooppalainen hamsteri, maailman hauskin luontokuva vuonna 2015.

Kuvaaja: Julian Rad.

Nou hätä!

Maailman hauskimmat luontokuvat Haltiassa maaliskuun 2017 alussa Luonto on hauskimmillaan Haltiassa tänä keväänä, kun maailman hauskimmat luontokuvat kootaan koko perheen näyttelyksi. Maaliskuun alussa aukeava humoristinen näyttely kertoo uhanalaisten eläinten tarinaa kaikenikäisiä puhuttelevalla tavalla. Näyttely on syntynyt valokuvakilpailusta, joka on avoin kaikille. Kilpailun voittaa vuosittain maailman hauskimman villieläimen kuvannut henkilö. Haltian näyttelyyn tulee sekä voittajia että hassunhauskoja finalisteja.

Haltian perusnäyttelyssä voi silittää nukkuvaa Halla-karhua, ryömiä ketunkolossa ja seurata eläinten talvipuuhia lumikanjonissa. Haltian näyttelykäyntiin voi yhdistää iloisen retken

Nuuksion kansallispuistoon. Nuuksiossa reittejä löytyy myös pienemmille tallustelijoille ja makkaranpaistopaikkoja polttopuineen on useampia. Lapsiperhe saa helposti kulumaan Nuuksiossa koko päivän ja Ravintola Haltiassa voi nauttia luonnonläheisen lounaan.

Tänä vuonna Haltiassa riittää juhlaa Suomi100 vuoden kunniaksi. Neljänä luonnonpäivänä Haltiassa ja lähiluonnossa on tarjolla aktiivista luontoaiheista tekemistä koko perheelle. Ensimmäisenä on vuorossa talviluonnon päivä lauantaina 4.2. klo 10-15.

Lapsiperheiden suosikkeihin kuuluvat myös Haltian perinteiset luontolauantait, joita viete-

tään tänä vuonna vielä viitenä lauantaina.

Löydät Haltian koko vuoden perhetapahtumat täältä: www.haltia.com/tapahtumat.

Haltia sijaitsee Espoossa Nuuksion kansallispuiston kupeessa osoitteessa: Nuuksiontie 84.

Talvikauden aukioloajat: ti-su klo 9:30-17:00.

Lisätietoja: www.haltia.com www.facebook.com/haltiacom www.comedywildlifephoto.com

Ihana arki

Ankeat aamut

V

anhempien töihin ja lapsen päivähoitoon palaaminen saattaa kiristää arkista aikataulua. Jatkuva kiire hermostuttaa niin lapsia kuin aikuisia. Kuinka näitä ankeita aamuja saisi rauhoitettua? Seuraavassa muutama ajatus kuinka rutiinit voivat helpottaa kiireistä arkea.

• Aamulähtöjä voi pyrkiä valmistelemaan jo illalla ja herätä niin hyvissä ajoin, että aamun leppoisalle tunnelmalle on mahdollisuus. Varaa siis omat ja lasten vaatteet sekä hoidossa tarvittavat varusteet jo illalla valmiiksi.

• Yhdessä voidaan sopia kuinka aamuista saisi sujuvampia. Jo illalla voidaan päättää mitä puetaan ja syödään ja sopimuksesta pidetään kiinni.

• Hyvin sujuneista aamuista lapsi voi vaikka saada tarran seinälle. Kun tarroja on kasassa riittävästi, lapsi saa palkkion, esim. elokuvareissun vanhemman kanssa.

• Aina suunnittelu ei kuitenkaan auta. On ymmärrettävää, että lapsi testaa rajojaan ja oman tahtonsa mahtia. Aamun kiireessä tämä rajojen hakeminen voi raivostuttavaa. Vanhemman on hyvä olla jämäkkä ja antaa lapselle valinnan mahdollisuuksia vain tietyissä rajoissa.

• On hienoa, jos itse pystyy pysymään rauhallisena eikä vastaa kiukkuun kiukulla. Sanoittaminen kannattaa, ”Sinua harmittaa. Nyt meidän on lähdettävä. Voit valita, puetko haalarin päälle

apua arjen haasteisiin

Lapsiperheen arki on aikamoista pyöritystä, ja joskus saattaa käydä niin että omat kädet kertakaikkiaan loppuvat kesken. Me autamme ja teemme arjesta sujuvampaa. Tarjoamme kodinhoitoa ja lastenhoitoa.

Tulemme käymään kerran tai säännöllisesti, juuri niinkuin sinulle sopii. Kotitalousvähennyksen jälkeen kodinhoidon hinnat alkaen 55€/kerta, lastenhoito 45€/3 tuntia.

Soita asiakaspalveluumme 020 sivuillamme www.stella.fi.

768 9788 tai käy

Me tiedämme miten tärkeä oma koti on.

itse vai puenko minä sen sinulle.”

• Kun iltapäivällä palataan kotiin, on hyvä varata aikaa ensin läheisyyden tankkaamiseen, antaa lapselle huomiota ja kuunnella päivän kuulumiset.

• Jos aamu on alkanut huonosti, voidaan tämäkin käsitellä iltapäivällä: ”Meitä harmitti molempia aamulla, kun tuli kiire. Isiä pelotti, ettei isi ehdi kokoukseen, jossa isiä odotettiin. Sinua varmasti harmitti, kun minä hermostuin ja huusin.”

Matleena Aitasalo, terveydenhoitaja Perheaikaa.fi

AATOS

KULKEE MUKANASI.

Oletko huolissasi lapsesi kehityksestä?

Mietityttääkö sinua esimerkiksi lapsesi uhmakkuus, ahdistunesuussuus, alakukoisuus tai kiukkukohtaukset?

www.aatosklinikka.fi

Aatoksen lasten- ja nuorisopsykiatrit, psykologit ja psykoterapeutit auttavat kaiken ikäisiä lapsia ja heidän perheitään. Apua voit hakea matalalla kynnyksellä.

Avuksi voi riittää jo yksi tai kaksi käyntiä. Seuraa artikkelisarjaamme lapsen kehityksestä ja vanhemmuudesta Aatoksen Facebook-sivuilla facebook.com/aatoksia!

AATOS KLINIKKA OY

Puh. 010 325 4540

TOIMIPISTEET Helsinki (Pasila) Vantaa (Myyrmäki)