Issuu

Helsinki / 2020

Kotiin luettavaksi! 0€

LAADUKASTA LUETTAVAA LAPSIPERHEILLE.

Lapsi pelkää

s. 6- 7

Oksitosiini- hormonin ja kosketuksen tärkeys

s. 10- 11

Harrastaminen on tärkeää jo vauvasta alkaen

s. 12- 13

Helsingin kaupungin kuulumisia

s. 24- 25

www.ipanaposti.fi

Mennään yhdessä

VANHEMPAINPUHELIN Vanhempana ja kasvattajana kokee usein ristiriitaisia tunteita. Lapsen kasvun ja kehittymisen seuraaminen tuottaa ennen kokematonta iloa, mutta herättää myös kysymyksiä, joihin ei itse löydä vastausta ja tunteita, jotka haluaa jakaa luottamuksellisesti.

0800 92277

Puheluusi vastataan maanantaisin klo 10–13 ja 17–20 tiistaisin klo 10–13 ja 17–20 keskiviikkoisin klo 10–13 torstaisin klo 14–20

www.kevatseuranta.fi sivuilta löydät tuttujen kevätlajien esittelyt. Kevään tuloa tarkkaillaan seuraamalla 13 helpon ja tutun lajin saapumista eri puolille Suomea.

PIENTEN LASTEN KANSSA KIRJASTOSSA Etsitkö kaupungista/ kunnasta paikkaa, jonne voisi mennä vauvan tai pienen lapsen kanssa viettämään aikaa? Lapset ovat kirjastoon aina tervetulleita. Sieltä löytyy:

Milloin sisilisko nousee kantojen ja puupökkelöiden alta? Milloin siili heittelee märät lehdet talvipesänsä katolta? Kuuletko jo sammakon kurnutusta? Pian nokkosperhonen ahmii kevätnälkäänsä mettä pajunkissoista ja leskenlehdistä. Kevät on täällä ennen kuin huomaatkaan!

• Satutuokiota • Satutunteja • Etätapahtumia

Kevätretkelle voit lähteä koko perheen voimin. Kevätretki voi olla pieni kierros kotipihalla tai pidempi eväsretki lähimetsään tai rannalle. Ota tulostettava kevätkortti mukaasi, ja merkitse sille havaintosi lajeista.

• Työpajoja • Näyttelyitä ja paljon muuta! Katso www.helmet.fi

Julkaisija: Ipanaposti Perennakatu 22 E 16, Turku p.0400-932 994. www.ipanaposti.fi Ilmestyminen: Kaksi kertaa vuodessa Turun talousalue. Kaksi kertaa vuodessa Helsinki. Tekniset tiedot: Painopinta-ala Palstat 6 Ilmoituskoot: 1/1 sivu 1/2 sivu 1/2 sivu 1/4 sivu 1/6 sivu

LUONTOLIITON KEVÄTSEURANTA LAPSILLE

210x297, Tabloid 210mm x 297mm 210mm x 145mm 102mm x 297mm 95mm x 137mm 62mm x 137mm

Mikäli ilmoitusvaraus peruuntuu pidätämme oikeuden periä asiakkaalta 60% ilmoituksen verottomasta hinnasta.

Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheuttuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei julkaista tuotannollisista tai vastaavista syistä johtuen. Lehti ei vastaa epäselvistä käsikirjoituksista tai puhelimessa sattuneista väärinkäsityksistä johtuneista painovirheistä, eikä anna hyvitystä vähäisistä painovirheistä, joka ei vaikeuta ilmoituksen käsittämistä, eikä vähennä sen mainosarvoa. Lehden vastuu ilmoituksen virheistä rajoittuu korkeintaan ilmoituksen hintaan. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. 2

Hiilihydraatit ruokavaliossa – energiaa aivoille ja koko keholle Ravinnon erilaisten rasvojen merkityksestä terveyden riskinä on keskusteltu vuosikymmeniä. Viime vuosina on myös hiilihydraattien, erityisesti sokerien, vaikutus eri sairauksien riskitekijänä noussut rasvakeskustelun rinnalle. Kiireinen elämäntapamme johtaa usein runsaiden välipalojen ja napostelun lisääntymiseen sekä aikuisilla että lapsilla. Välipalat sisältävät tyypillisesti helposti imeytyviä, nopeita hiilihydraatteja ja rasvoja, joka tarkoittaa runsaita kalorimääriä ja verensokerin jyrkkiä heilahteluja. Pitkällä aikavälillä tämä aiheuttaa aineenvaihdunnassa epätasapainon ja riski esimerkiksi ylipainoon, 2-tyypin diabetekseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin kasvaa. Sekä lasten että aikuisten ylipaino on lisääntyvä ongelma myös Suomessa. Vähäsokeristen ja keinotekoisesti makeutettujen tuotteiden tarjonta on kasvanut voimakkaasti, koska huoli liiallisesta energian ja sokerin saannista on huomattu. Keinotekoisten makeuttajien on tutkimusten mukaan todettu lisäävän ylipainoriskiä ja vähentävän hyödyllisten bakteerilajien osuutta suolistomikrobistossa. Suolistomikrobiston koostumuksella on todettu olevan yhteys rasvan kertymisen riskiin.

Erilaiset hiilarit vaikuttavat verensokeriin eri tavoin Hiilihydraatteja ovat sokerit, tärkkelykset ja kuidut. Ne ovat suurin ravintoaineryhmä ruokavaliossamme. Tämä on hyvä asia, sillä rasvan ja proteiinin osuutta ei ole keskimäärin tarpeen nostaa. Tavallisen lapsen tai aikuisten suositellaan saavan noin 45-60 prosenttia päivittäisestä ener-

giantarpeesta juuri hiilihydraateista. Pelkästään aivot kuluttavat jopa 30 prosenttia kaikesta saadusta energiasta. Hiilihydraatit on perinteisesti nimetty aivojen tärkeimmäksi energianlähteeksi, koska ne tarvitsevat päivittäin noin 140 grammaa glukoosia jota saadaan, kun ruokavaliossa on tarpeeksi hiilihydraatteja. Kuidut puolestaan toimivat hyvien suolistobakteerien ravinteena paksusuolessa ja aktivoivat suolen toimintaa. Vallalla on yhä käsitys, että kaikki sokerit ovat pahasta. Eri sokerit kuitenkin poikkeavat toisistaan merkittävästi hajoamisen, imeytymisen sekä verensokeri- ja insuliinivaikutuksen suhteen. Keho säätelee insuliinilla verensokerin pysymisen hyvällä tasolla elimistössä ja samalla aivot ja keho saavat tarvitsemansa glukoosin käyttöönsä. Insuliini vastaa myös rasvan varastoitumisesta ja liika insuliini aiheuttaa rasvan lisääntyvän varastoitumisen. Useimmat elintarvikkeissa käytössä olevat sokerit imeytyvät hyvin nopeasti ohutsuolesta (nopeat hiilarit) ja myös verensokeri laskee äkillisesti. Samalla insuliinin määrä veressä nousee myös nopeasti ja nälkä iskee. Nopeita hiilihydraatteja ovat vehnä, maissi, tärkkelykset, erilaiset siirapit, glukoosi ja sakkaroosi eli tavallinen valkoinen sokeri. Sokerit, kuten hedelmien ja marjojen sisältämä hedelmäsokeri (fruktoosi) sekä esimerkiksi hunajassa esiintyvä isomaltuloosi, eivät nosta verensokeria nopeasti ja veren insuliinitaso pysyy tasaisena. Fruktoosi ja isomaltuloosi ovat hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja, jotka vapauttavat energian vähitellen ja auttavat jaksamaan pitkään.

www.ipanaposti.fi

Veren glukoosi

Veren insuliini

Isomaltuloosin vaikutus verensokeriin verrattuna sakkaroosiin

Isomaltuloosin vaikutus insuliinitasoon verrattuna sakkaroosiin

Hitaat hiilarit vapauttavat energiaa vähitellen ja pitkään

Hitaat hiilarit vaikuttavat keskittymiskykyyn ja mielialaan

Luonnollisia vaihtoehtoja perinteisille sokereille on olemassa. Isomaltuloosi on hunajassa ja sokeriruo’ossa esiintyvä erityinen sokeri, joka hajoaa ohutsuolessa hitaasti ja imeytyy 4-5 kertaa hitaammin kuin tavallinen valkoinen sokeri. Hidas imeytyminen merkitsee, että energia vapautuu pitkää ja verensokeri pysyy tasaisena. Isomaltuloosia käytetään lähinnä vain urheilujuomissa, joissa urheilusuorituksen aikana hitaasti vapautuva energia on tärkeä ominaisuus. Isomaltuloosi on lisäksi hammasystävällinen. Suun mikrobisto ei pysty sitä käyttämään ravintonaan, joten happohyökkäystä ei synny.

Hiilihydraattien imeytymisen nopeus ei ainoastaan vaikuta verensokeriin ja insuliiniin, vaan sillä on merkitystä myös kognitiivisiin toimintoihin. Kun tutkimuksessa nopea hiilarisokeri, sakkaroosi vaihdettiin aamiaisella hitaaseen isomaltuloosi-sokeriin, osoitettiin koululaisilla merkittävä vaikutus muistiin ja mielialaan aamupäivän kolmen ensimmäisen tunnin aikana eli energiaa vapautuu aivoille pitkään.

ISOMALTULOOSI:

Lasten aamiaismuroissa käytetään joko sakkaroosi-sokeria tai suolaa antamaan makua. Vähäsokerisissa muroissa on siis usein hyvin paljon suolaa ja päinvastoin vähäsuolaisissa muroissa taas runsaasti sokeria. Terveellisiä poikkeuksia murohyllystä onneksi löytyy. Esimerkiksi suomalaisissa Berrypicker- muroissa on tavallinen valkoinen sakkaroosisokeri korvattu kokonaan isomaltuloosi-sokerilla ja yhdistetty tämä erikoissokeri suomalaisiin luomuviljoihin sekä marjoihin. Tämä Suomessa kehitetty ja maailman mittakaavassa ainulaatuinen koostumus takaa, että Berrypicker-muroilla jaksaa arjessa pitkään eikä kylläisyyden tunne häviä hetkessä.

Esiintyy luonnossa sokeriruo’ossa ja hunajassa Hidas hiilari, joka imeytyy ohutsuolesta, mutta hitaasti Alhainen glykemiaindeksi (GI 32) Energiaa 4 kcal/g – kuten kaikissa sokereissa Hammasystävällinen, ei aiheuta happohyökkäystä

Lyhytkestoinen muisti

Mieliala

Sokerivalinta aamiaisella vaikuttaa lyhytkestoiseen muistiin aamupäivällä

Sokerivalinta aamiaisella vaikuttaa koululaisen mielialaan aamupäivän 4

www.ipanaposti.fi

Eri sokerien vertailu

Eri sokerien vaikutukset elimistössä vaihtelevat. Lähteet: Young, H ja Benton, D (2015). Eur.J Nutr 54, Bracken, RM ym. (2012). Medicine and Science in sports :44, Holub, I ym. (2010). British J of Nutr:103, Oizumi, T ym. (2007). J Exp Med:212, Van Can, JG ym. (2009). British J Nutr:102

www.ipanaposti.fi

”Lapsen tunne-elämän tasapainoisen kehittymisen kannalta on ihanteellista, jos vanhempi pystyy välittämään lapselleen sellaisen kokemuksen, että ei ole vaarallista pelätä.”

Lapsi pelkää Mitä pelko on? Pelko on tunne kuten ilo, suru, viha tai kateus. Pelon tarkoituksena on ollut ihmisen kehityshistorian aikana auttaa ihmistä selviytymään olemassaolon taistelussa ympäristössä, joka on ollut täynnä vaaroja. Pelon tunne onkin ollut merkittävä ihmisen suojautumisen ja eloonjäämisen kannalta – pelko on arvokas itsesäilytysmekanismin osa. Pelon tehtävänä on muun muassa auttaa ennakoimaan vaaraa ja valitsemaan taistelu- tai pakoreaktio. Sekä aikuinen että lapsi voi pelätä monenlaisia asioita, kuten yksin olemista, humalaisia, mopoja, eläimiä, sairastumista, hylätyksi tulemista, lääkäriä, koulua, ukkosta, sotaa ja kuolemaa. Pelon tunne on tuttu kaikkialla maailmassa, mutta pelkoon suhtaudutaan eri kulttuureissa eri tavoin. Esimerkiksi joissakin kulttuureissa pelkojen näyttämistä pidetään nolona tai epätoivottavana, kun taas toisten mukaan pelkojen osoittaminen on merkki tarkkanäköisyydestä.

Pelon kohteet muuttuvat lapsen kasvaessa Lapset kokevat varttuessaan erilaisia pelkoja. Kaikille pienille lapsille yhteisiä pelkoja ovat vieraiden ihmisten pelkääminen noin 7–12 kk:n iässä, kovien ja äkillisten äänten pelko sekä tasapainon menettämisen pelko. Taaperoikäisten ensimmäisiä pelon kohteita ovat tavallisesti pimeä, yksin jääminen sekä uudet ihmiset ja tilanteet. Leikki-ikäisillä on usein mielikuvitusolentoihin, kuten kummituksiin, liittyviä pelkoja. Tyypillisiä alle kouluikäisten lasten pelkoja ovat myös eläinpelot. Nämä voivat kohdistua kotoisiin tai eksoottisempiin eläimiin esimerkiksi koiriin tai virtahepoihin. Lapsen varttuessa pelot muuttuvat realistisemmiksi. Kouluikäisillä lapsilla on nuorempia enemmän omaan ja läheisten terveyteen sekä tulevaisuuteen liittyviä pelkoja. Lapsilla voi olla myös kouluun liittyvää pelkoa. Tutkimuksissa on havaittu, että kaiken kaikkiaan lasten pelot vähenevät, kun lapsi kasvaa. 6

Lasten luonteissa ja temperamenteissa on eroja. Toiset lapset ovat herkempiä ja pelkäävät useammin kuin toiset. Temperamentin lisäksi myös älykkyydellä on havaittu olevan yhteys pelkojen esiintymiseen. Selitys voi olla se, että älykkäät lapset alkavat pelätä varsin nuorina, koska he tiedostavat vaarojen mahdollisuudet toisia herkemmin. Vanhemman tärkeä tehtävä olisi huomioida ja hyväksyä lapsensa yksilöllisyys. Myös vanhemman persoonalla on vaikutusta: herkän ja aran vanhemman voi olla helpompi ymmärtää pelkäävää lastaan kuin kovin määrätietoisen ja rohkean vanhemman. Olisi toivottavaa, että vanhempi voisi sietää lapsensa pelkäävää ja epävarmaa puolta, jolloin lapsi kokee, että hän voi näyttää tunteensa ja puhua peloistaan. Hänen ei tarvitse esittää rohkeampaa kuin on. Kun vanhempi hyväksyy oman lapsensa sellaisena kuin tämä on, vanhemman on helpompi viestiä tätä samaa myös ympäristölle. Arkaa lasta ”pakkoreipastaville” sivullisille voi sanoa jämäkästi, että lapsella on oikeus olla omanlaisensa, välillä rohkeampi, välillä ujompi. Jokainen saa totutella asioihin omassa tahdissaan.

Lapsen tapa ilmaista pelkonsa Pelolla on eri sävyjä ja asteita, kuten epävarma, huolestunut, säikky, pelästynyt, hädissään, kauhistunut ja suunniltaan pelosta. Pelkäävän lapsen ajatuksia sävyttää kokemus uhattuna olemisesta. Ne viestivät, että sinulle voi tapahtua kohta jotain kauheaa ja hallitsematonta. Kun lapsi ajattelee pelottavia ajatuksia, pelon tunne vahvistuu ja elimistön pelkoreaktiot voimistuvat. Pelkäävän lapsen sydän voi tykyttää kiivaasti, hän voi hikoilla tai vatsa voi olla kipeä. Pelästyessään lapsi voi itkeä, täristä, juosta pakoon, piiloutua ja etsiä turvaa tutusta aikuisesta. Lapset eivät välttämättä osaa tai tahdo puhua peloistaan. Luontevampaa lapselle on ilmaista itseään leikkien. Nukke voi olla leikissä vakavasti sairas ja lapsi lohduttaa ja hoivaa nukkea, luo uskoa parempaan lupaamalla, että kyllä sinä pian paranet. Tai hurjan merirosvon roolissa lapsi voi olla

www.ipanaposti.fi

julma ja armoton ja pakottaa kurjan miehistön kävelemään lankkua pitkin haiden ruuaksi. Piirtämällä, maalaamalla ja askartelemalla pieni pala pelon tunnetta siirtyy paperille. Satuihin eläytyminen vahvistaa lapsen tunnetaitoja. Satua kuunnellessaan lapsi voi turvallisesti vaihtaa samaistumisen kohdetta, kuvitella itsensä kiltiksi tai tuhmaksi, rohkeaksi tai pelokkaaksi. Leikit, piirrokset ja sadut ovat lapsen hyviä ja luonnollisia tapoja purkaa pelkoa ja saada sitä hallintaan. Vanhemman ei tarvitse olla huolestunut lapsen käsitellessä tällä tavoin tunteitaan.

Vanhempi auttaa hallitsemaan pelkoja Kun lapsi pelkää, vanhemman on hyvä rauhoittaa itseään muistuttamalla, että pelot lieventyvät ja menevät yleensä ohi lapsen kasvaessa. Vaikka pelkääminen onkin ohimenevää, lasta ei saa jättää yksin pelkonsa kanssa. Pelkäävä lapsi kaipaa aikuisen kokemusta, turvaa ja vastakaikua tunteiden ilmaisulleen. Kun lapsi saa jakaa vaikean tunteensa vanhemman kanssa, ja aikuinen auttaa häntä sen kohtaamisessa ja käsittelyssä, lapsi oppii vähitellen omia tapoja hallita suuria tunteitaan: ”Minulla ei ole mitään hätää. Kaikki sujuu hyvin.” Toisaalta vielä aikuisenakin on lohduttavaa jakaa toisen aikuisen kanssa kaikkein vaikeimmat tunteet. Lapsen tunne-elämän tasapainoisen kehittymisen kannalta on ihanteellista, jos vanhempi pystyy välittämään lapselleen sellaisen kokemuksen, että ei ole vaarallista pelätä, ikävistäkin asioista voi puhua ja että kaikki pelkäävät joskus. Kun vieressä on aikuinen, joka antaa turvaa, lohduttaa ja ymmärtää, lapsi rohkaistuu ilmaisemaan pelkoaan. Yleensä vanhemman ymmärrys ja tuki lapsen pelätessä riittää: vanhemman tukemana lapsi voi sietää pelon tunnetta, joka sitten vähitellen lievittyy ja poistuu. Joskus pelkojen taustalla voi olla ns. pelko-oireinen häiriö, jolle on tyypillistä hyvin pysyvä, voimakas ja kohtuuttomasti lapsen elämää häiritsevä pelko tiettyjä kohteita, toimintoja tai tilanteita kohtaan. Tai voi olla, että lapsi on joutunut kohtaamaan jotain epätavallisen vaikeaa ja pelottavaa

elämässään. Näissä tapauksissa voi olla tarpeen selvittää lapsen kokonaistilanne yhdessä ulkopuolisen asiantuntijan kanssa, ja lapsi voi esimerkiksi terapeutin ja vanhempien yhdessä suunnitteleman tuen avulla käsitellä pelkojaan. Ulkopuolista tukea on hyvä hakea myös aina silloin, jos lapsen pelkääminen saa vanhemmassa aikaan kovin voimakkaita ja toistuvia huolen tunteita. On hyvä muistaa, että lapsi käsittelee kokemuksiaan ja tunteitaan myös ilman aikuisen ohjausta muun muassa mielikuvituksen ja vapaan leikin avulla. Vapaa leikki on lapsen itsensä keksimää ja ohjailemaa. Tälle tärkeälle, jokapäiväiselle leikille tulisi olla aikaa, tilaa ja välineitä. Myös vaikeat tunteet, kuten pelko, viha tai häpeä, kuuluvat ihmisyyteen. Peloista ei ole tarkoitus päästä täysin eroon, eikä pelottomuus varmasti olisi lapsen tai aikuisen tunne-elämälle hyväksikään. Voi olla, että jo kerran voitettu pelko palaa myöhemmin taas pintaan, ja joskus lapsen vain tarvitsee saada pelätä pidemmän aikaa, kuin mitä aikuisen on helppo ymmärtää. Lapsen pelko saa usein vanhemmassa aikaan vahvoja tunteita. Joskus vanhempi joutuu määrittelemään, onko kyseessä aito pelko vai esimerkiksi lapsen yritys hakea huomiota. Lapset voivat rajoja ja huomiota hakiessaan käyttää äärimmäisiä ja hyvinkin nokkelia keinoja. Kiukuttelun, maanittelun, ja muiden keinojen ohella pelkääminen voi olla varsin tehokas keino saada vanhemman huomio osakseen tai oma tahto periksi. Tällöin vanhempi usein huomaa ja osoittaa lapselleen, että tämä kaipaa nyt jotain muuta, kuten lisää yhteistä rauhallista aikaa ja huomiota tai jonkin huolen purkamista yhdessä

Lähde: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainnetti www. vanhempainnetti.fi (Sivustolta löytyy laajasti tukea lapsen kasvuun, kehitykseen ja vanhemmuuteen.) 7

Vanhemmuus parisuhteen voimavarana

arisuhde tuntuu jäävän lapsiperhearjessa vanhemmuuden jalkoihin. Usein vanhemmuuden kuvataan vievän kaiken ajan parisuhteelta tai aikaa parisuhteelle ei jää. Parisuhdetyytyväisyys voikin laskea lasten syntymän myötä. Samalla yhteiset lapset nostavat eroamisen kynnystä. Jos suhteessa on lapsia, niin vanhemmat usein kertovat pohtineensa eroa pitkään juuri siksi, että itsellä tahto ja toive on säilyttää lapsilla ehjä perhe. Eroratkaisua pohditaan myös lasten hyvinvoinnin näkökulmasta, mitä parisuhteen päättäminen tarkoittaisi lapsille. Vanhemmat luovat oman vanhemmuusidentiteetin sekä itsenäisen suhteen lapsiinsa. Myös vanhempana tarvitsen tukea, arvostusta ja kannustusta kumppanilta, toiselta vanhemmalta. Turvallisessa suhteessa tulen nähdyksi ja kuulluksi niin kumppanina, tarvitsevana aikuisena kuin vanhempanakin. Lasten myötä parisuhteen rinnalle syntyy vanhempien välinen vanhemmuussuhde, jonka varassa lapsi kasvaa ja kehittyy kohti aikuisuutta. Samaan aikaan perheessä on läsnä aikuisten välinen kumppanuus – parisuhde, jonka tulisi olla aikuiselle tuen ja turvan, arvostuksen ja läheisyyden lähde. Vanhempien välinen toimiva yhteistyö lasten hoito- ja kasvatustehtävässä heijastuu parisuhdetyytyväisyyteen, ja toisin päin. Vanhemmuuteen kasvaminen on prosessi, jossa parisuhde voi jäädä takaalalle ellei suhteen ylläpitämiseen tietoisesti kiinnitä huomiota. Onkin hyvä pohtia, millaiset asiat vanhemmuussuhteen toimivuudessa luovat hyviä edellytyksiä parisuhteen hyvinvoinnille ja edistävät parisuhdetyytyväisyyttä.

Vanhemmuus parisuhteen voimavarana -vinkkilista 1. ”Lasten kasvattaminen kunnialla aikuisiksi” -yhteistyönä tasapuolisesti toteutuva vanhemmuus Vanhemmat kantavat yhdessä vastuuta lasten hoidosta ja kasvatuksesta. Vanhemmat sitoutuvat vanhemmuuteen ja perhe-elämään. Vanhemmat sallivat toisilleen erillisyyden ja ymmärtävät olevansa yksilöitä, joilla on parisuhteessa ja vanhemmuussuhteessa erilaiset toiveet ja tuen tarpeet. Vanhemmat sallivat toisilleen omaa aikaa. Hengähdystauko auttaa palautumaan kiireistä, työstä tai perhe-elämän arjesta. Hetki itselle voi olla vaikkapa lukuhetki, päiväunet, harrastus, ulkoilua, jotain mikä lisää aikuisen omaa hyvinvointia. Parisuhteessa sallitaan omien ystävyyssuhteiden ylläpitäminen ja toista kannustetaan ystävyyssuhteiden vaalimiseen.

2. Toisen vanhemman vierellä kukoistaminen Vanhempien keskinäinen kunnioitus toista kohtaan kasvattaa luottamusta ja auttaa eteenpäin yhdessä kohdattavista elämänvaikeuksissa. Kumppanille osoitettu sanallinen kiitos ja hyvän huomaaminen arjessa luovat kannattelevaa maaperää vanhemmuudessa kasvamiselle. Aikuisten osoittama arvostus toisiaan kohtaan vanhempina sekä puolisoina on vahva esimerkki lapsille ja heijastuu aikanaan lasten aikuisiän parisuhteisiin. Millaisen mallin saan kotoa, sitä siirrän eteenpäin omissa suhteissani.

www.ipanaposti.fi

Vanhemmat muistavat, että he ovat toisilleen aikuisten välisen parisuhteen osapuolia. Puolisona saan tarvita yhteyttä toiseen aikuiseen. Ymmärrän, että aikuisina voimme myös kasvaa, toiveeni ja tarpeeni muuttuvat ajan myötä. Saan kukoistaa ja kasvaa puolisoni vierellä.

3. Molemmilla vanhemmilla on oma tapa ja mahdollisuus kasvaa vanhemmaksi Vanhemmat ymmärtävät, että jokainen vanhempi luo oman ainutlaatuisen suhteensa lapsiin ja kasvaa vanhemmaksi omassa rytmissään. Parisuhde ei kilpaile vanhemmuussuhteen kanssa vaan ne toteutuvat rinnakkain ja limittäin. Vanhemmat luottavat siihen, että toinen vanhempi on pystyvä ja kykenevä vanhemmuuteen eivätkä pyri kontrolloimaan toisen tapaa olla vanhempi. Tarvittaessa vanhemmat tarjoavat toiselleen apua ja tukea hankalissa tilanteissa ja lapsen kasvatukseen liittyvissä haasteissa syyllistämättä tai moittimatta toista.

- Imetys - paras alku äidille ja vauvalle -

4. Keskusteluyhteys on tärkeä säilyttää, niin parisuhteessa kuin vanhemmuudessa. Vanhemmat keskustelevat yhdessä lapsen huolenpitoon, arkeen, ja elämään liittyvistä aiheista. He pyrkivät löytämään ratkaisuja erilaisiin tilanteisiin ja lasten elämään liittyviin valintoihin. Vanhemmat sopivat yhteiset pelisäännöt perhe-elämän sujumiseksi. Yhteiset raamit luovat turvallisuutta lapsille. Keskusteluyhteys tarkoittaa puhumista myös parisuhteesta, mitä tarvitsen puolisoltani, millaista läheisyyttä kaipaan, mitä odotan ja toivon itselleni ja kumppanilleni.

Lansinoh valikoima: 100% Hypoallergeeninen HPA® lanoliini, Rintapumput, NaturalWave tuttipullot, Rintakumit, Äidinmaidon säilytysratkaisut, Therapearl rintojen lämmitys- ja viilennystyynyt, Nänninkohottaja, Puhdistuspyyhkeet ja Liivinsuojat.

www.lansinoh.ﬁ

5. Yhteinen aika perheenä ja yhdessäolo vahvistaa yhteyttä Yhdessäoleminen, huumori, ilo ja leikkimielisyys luovat yhteishenkeä. Yhteisen ajan viettäminen perheenä luo yhteisiä kokemuksia, jotka luovat yhteisiä muistoja. Yhteisyydelle ajan järjestäminen on osoitus sitoutumisesta parisuhteeseen ja vanhemmuuteen. Yhteinen aika on lapsille merkittävää kasvunravintoa, jolloin lapsi saa tuntea olevansa tärkeä ja rakastettu.

6. Rakkaus lapsiin yhdistää Lasten kasvun ja kehityksen seuraaminen tuo vanhemmille uusia keskusteluaiheita ja elämän varrelle seurattavaa. Lasten yhteinen ihailu, heidän saattamisensa oman elämäntaipaleensa alkuun lujittaa parisuhdetta. Samalla vanhemmat voivat yhdessä valmistautua irrottautumaan lapsista. Vanhempien tärkeä tehtävä on auttaa lapsi turvalliseen erillisyyteen vanhemmistaan ja kasvuun omaksi yksilökseen. Kirjoittaja: Päivi Hietanen. Lähde: https://ensijaturvakotienliitto.fi

LUOMUA

PIENIMMILLE Vain reilun tunnin päässä pääkaupunkiseudusta valmistetut klassiset villa- ja silkkikerrastot sertifioitua luomua.

Tehtaanmyymälä: Kinnarintie 32, Artjärvi Ma-pe 9.00 - 16.00 & la 10.00 - 14.00 9

www.ipanaposti.fi

Hyvinvointi

Oksitosiini- hormonin ja kosketuksen tärkeys

auvan ensimmäinen kieli on kosketuksen kieli. Vauva ei selviä ilman aikuisen kosketusta, hellyyttä ja hoivaa. Syli on vauvan tärkein paikka, se luo turvaa. Erityisesti ihokontaktissa annettu läheisyys auttaa vauvan hengityksessä, tasaa verensokeria ja lämmönsäätelyä, lisäksi ihokontakti aktivoi vauvalle elintärkeitä refleksejä. Ihokontakti laskee sekä vauvan että vanhemman stressihormoneja ja samalla vauva saa iholta suojaavia bakteereja oman puolustuskyvyn aktivoimiseksi. Vauvalla on syntyessään noin 70 erilaista refleksiä, jota auttavat vauvaa ensiviikkoina. Ensimmäiset 3 kk vauva totuttelee kohdun ulkopuoliseen elämään, puhutaan neljännestä raskauskolmanneksesta. Vanhemman ihon lämpö, sydämen syke, kosketus ja juttelu rauhoittavat vauvaa. Vuorovaikutukseen vauvan kanssa kannattaa ryhtyä jo raskausaikana. Vauva tuntee ja kuulee kohdussa. Tutut äänet ja kosketus rauhoittaa ja luo turvaa myös syntymän jälkeen. Mahan silitys, lorut, laulut ja juttelu tavoittavat vauvan. Äidin liike, sydämen syke ja hengitys ovat vauvan turvapaikka ja rauhoittavat myös kohdun ulkopuolella. Isän / puolison tutut kädet ja ääni rauhoittavat myös. Syntymän jälkeen tutut lorut ja laulut auttavat vauvaa rauhoittumaan. Jos vauva itkee, saattaa äidin olla vaikea rauhoittua itse, jolloin vauvan rauhoittaminen on vaikeaa. Kun isällä on keinoja rauhoittaa äiti ja / tai vauva, äidillä on keinoja rauhoittua ja olla läsnä vauvalle. Vauvan hoitaminen ja vauva arki helpottuu, imetyshetket rauhoittuvat ja saadaan harmoniaa perheen alkutaipaleelle. Hellä kosketus aktivoi vauvalla samat tunnealueet aivoissa kuin aikuisella. Lempeä kosketus vaikuttaa aivoissa niihin alueisiin, jotka vaikuttavat tunteiden säätelyyn ja positiivisten tunteiden aikaansaamiseen. Silittämisellä rauhoitetaan ja luodaan positiivisia tunnetiloja, myönteinen kosketus rakentaa tyynnyttäviä hermotuksia aivoihin, nämä hermoradat vaikuttavat 10

stressinhallintaan ja turvallisuuden tunteen luomiseen positiivisesti.

Oksitosiini – hyvän olon hormoni rakkaushormoni Kosketus ja syli luovat mukavan läheisyyden, hyvänolon ja hellyyden hetken, tämä vapauttaa oksitosiinihormonia verenkiertoon. Oksitosiinilla on pelkoa ja ahdistusta lievittävä vaikutus. Oksitosiini muokkaa ihmisen käytöstä monissa sosiaalisissa vuorovaikutussuhteissa, joista äidin ja lapsen välinen kiintymyssuhde on ensimmäinen. Kiintymyssuhteen laatu muokkaa mahdollisesti lapsen oksitosiini järjestelmän kehitystä ja vaikuttaa muun muassa stressin säätelyjärjestelmän herkkyyteen. Imettämisen aikana sekä äidillä että vauvalla erittyy oksitosiinia, se luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Oksitosiini luo yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka auttaa pitämään ihmiset lähellä toisiaan myös tunnetasolla. Oksitosiinihormonin erittymiseen voi jonkin verran vaikuttaa itse: lempeä kosketus, himmeä valaistus, hiljainen puhe, rakkaat ihmiset ympärillä ja turvallisuuden tunne nostavat oksitosiini tasoa. Ensipäivät vanhempina on hyvä rauhoittaa ns. pesimä ajaksi, ihan oman perheen kesken. Perhettä kannattaa ohjata rauhalliseen pötköttelyyn, vauvan nuuhkutteluun, hassutteluun ja lepäilyyn. Tuolloin kannattaa syödä hyvin ja helppoa ruokaa. Unohtaa kello ja katsella vauvaa. Läheisiä ja rakkaita voi tavata, mutta ovi kannattaa sulkea silloin, kun haluaa omaa rauhaa. Vanhempien rakkaus on vauvan koti.

Terveydenhoitaja Laura Merivirta

Terveydenhoitaja Laura Merivirta synnytysvalmennus raskausajan vyöhyketerapia lastenneuvola imetysohjaus vauvan vyöhyketerapia lempeä uniohjaus

p. 010 229 6040 www.neuvolanuppu.fi www.facebook.com/neuvolanuppu www.instagram.com/neuvolanuppu/ 11

”On tärkeää, että harrastus on mieleinen ja jättää lapselle positiivisen, hyvän ja turvallisen kokemuksen”

Harrastaminen on

tärkeää jo vauvasta alkaen

asten harrastamisen tärkeydestä on viime aikoina puhuttu paljon eri tahoilla ja nykyisissä korona-ajan rajoituksissakin on huomioitu lapsen harrastamisen merkitys. Keväällä kaiken toiminnan lopettaminen on saanut monet ymmärtämään harrastamisen tärkeyden osana perheen arkirutiineja. Harrastaminen on lapselle tärkeää niin henkisesti kuin fyysisestikin. Se ei ole vain hipan leikkimistä jumppakerhossa tai marakassin heilutusta muskarissa. Siellä lapsi oppii tärkeitä taitoja, jotka kantavat läpi elämän. Harrastaminen vahvistaa lapsen osallisuutta, sosiaalisia taitoja ja oman itsensä tuntemista. On myös todettu, että se ehkäisee syrjäytymistä ja on hyväksi mielelle. Harrastusta valittaessa on hyvä miettiä lapsen kanssa yhdessä, mistä lapsi on kiinnostunut. Lasta kannattaa kannustaa kokeilemaan erilaisia harrastuksia, jos ei itse vielä tiedä mikä kiinnostaa. On tärkeää, että harrastus on mieleinen ja jättää lapselle positiivisen, hyvän ja turvallisen kokemuksen – usein lapsi testaa monia lajeja, ennen kuin se oma kiinnostuksenkohde löytyy. Lapsen kuuleminen on tärkeää myös itse harrastamisessa. Meillä Helsingin Lastenliitolla harrastetoiminnassa on tärkeänä osana lasten osallistaminen, mikä vahvistaa lapsen kuulluksi tulemisen ja omiin asi-

oihinsa vaikuttamisen kokemusta. Eräs kerholaisen vanhempi onkin todennut, että ”kerhoissa on hyvin otettu huomioon lasten erilaisuus, esim. ujommille annettu tilaa osallistua siinä vaiheessa, kun hyvälle tuntuu sillä tavalla minkä kokee itselleen turvalliseksi”. Myös vanhempien hyvinvoinnin kannalta lapsen harrastaminen on hyväksi. Lapsen kanssa yhdessä harrastamalla syvennetään suhdetta lapseen uudella tasolla sekä annetaan lapselle sitä kaikkein arvokkainta – yhteistä aikaa. Harrastuksesta voi löytää myös uusia ystäviä, niin lapset kuin aikuisetkin. Mikäli lapsi harrastaa yksin, jää vanhemmille harrastuksen ajaksi omaa aikaa käydä vaikkapa lenkillä, kaupassa, viettää keskinäistä aikaa yhdessä tai seurustella muiden vanhempien kanssa. Vaikka harrastaminen on lapsen kehitykselle tärkeää, on hyvä muistaa sanonta ”kohtuus kaikessa”. Lapsi tarvitsee myös lepoa ja vapaa-aikaa – myös harrastuksista! Eikä harrastuksen tarvitse aina olla maksullista tai ohjattua, lapselle tärkeä harrastus voi olla myös piirtämistä, lukemista, ulkoilua tai mitä vain, minkä seurassa lapsi viihtyy.

Kannusta siis lastasi löytämään oma harrastuksensa! Piia Honkanen, Helsingin Lastenliitto ry:n toiminnanohjaaja

www.ipanaposti.fi

HELSINGIN LASTENLIITTO KERHOT

LEIRIT

Tarjoamme monipuolisen kerhokattauksen ympäri Helsinkiä. Kerhoja 2kk ikäisistä aina 14 -vuotiaisiin.

Kesäisin ja koulujen loma-aikoina järjestämme yö- ja päiväleirejä hauskoin teemoin

muskari - touhu/temppujumppa sporttikerho - taidepaja - showtanssi - perhejooga - värikylpy

Leirien hinnat 95-160€

Kerhojen hinnat 35-58€ / kerhokausi

Löydät meidät myös somesta: Helsingin Lastenliitto ry Lastenliitto_helsinki

LUE LISÄÄ : WWW.LASTENLIITTO.FI/HELSINKI 13

www.ipanaposti.fi

Lapsen päivän ateriat Lapsiperheille on tehty ruokasuositukset, joista löytyy vinkit eri-ikäisten lasten sekä raskaus- ja imetysajan ruokailuun. Syödään yhdessä –suosituksista löytyy neuvoja tilanteisiin, joissa ruokailua rajoittaa esimerkiksi allergia. Lapsen päivään kuuluu kolme ateriaa ja 2-3 välipalaa: aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala.

Aamupala

Lounas ja päivällinen

Monipuoliseen aamupalaan sisältyy

Lautasmalli auttaa syömään oikein. Lapsen pääaterioiden kokoamisessa voidaan hyödyntää aikuisen lautasmallia, mutta ruoka-annoksen määrä lapsella on selvästi pienempi.

1. Täysjyväviljavalmisteita kuten kaura-, ruis-, ohra- tai moniviljapuuroa tai täysjyvä-, ruis-, kaura- tai sekaleipää. Leivälle voi sipaista margariinia ja päälle voi laittaa lisäksi viipaleen vähärasvaista juustoa tai kananmunaa ja kasviksia. Puuron kaveriksi sopivat erilaiset marjat, hedelmät, siemenet ja pähkinät. Niillä saa vaihtelevuutta makuun ja rakenteeseen. 2. Vähärasvaista maitoa tai muita maitovalmisteita. Leikki-ikäisen lapsen suositellaan syötävän 4 dl nestemäisiä maitovalmisteita ja 1 viipale juustoa päivässä. Kouluikäisillä lapsilla päivittäinen käyttösuositus on 5-6 dl nestemäisiä maitovalmisteita ja 2-3 viipaletta juustoa. 3. Tuoreita marjoja, hedelmiä tai kasviksia. Vihanneksia, hedelmiä ja marjoja tulisi syödä kuusi kourallista päivässä. Oma koura on hyvä mitta niin aikuiselle kuin lapsellekin, sillä syötävien kasvisten määrä kasvaa kuin itsestään lapsen kasvaessa.

Lapsen lautasmallissa vajaa puolet lautasesta täytetään värikkäillä kasviksilla. Vajaalle neljännekselle lautasesta asetellaan perunaa, riisiä tai pastaa. Vajaa neljännes lautasesta jää kala-, liha- tai munaruoalle. Ruokajuomaksi valitaan vähärasvaista maitoa tai piimää, suolatonta kivennäisvettä tai vettä. Täysjyväleipä täydentää aterian. Ksylitolipurukumin tai -pastillin syöminen ruokailun jälkeen vähentää hampaiden reikiintymistä. Niitä tulee pureskella tai imeskellä ainakin viisi minuuttia, jotta ne tehoaisivat bakteereihin.

Syödään

yhdessä

LUOMULIHAA MAATILALTA Välipalat

Hintoja 16.9.2017 Myymme REKOssa yleensä pakastettuna: • Grilli- eli paahtokylki . . . . . . . . . . . . 9,00 €/kg • Grillipala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9,50 €/kg • Jauheliha . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8,90 €/kg • Kassler . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10,50 €/kg • Kyljykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9,80 €/kg • Kylkipala eli kastikeliha . . . . . . . . . . 8,70 €/kg • Kylkisiivu 500 g/pkt . . . . . . . . . . . 6,00 €/pkt • Lapa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8,90 €/kg • Maksa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4,10 €/kg • Paisti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9,60 €/kg • Ribsit, myös spare . . . . . . . . . . . . . 9,80 €/kg • Sisäfile . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16,20 €/kg • Suikalelapa 500 g/pkt . . . . . . . . . . 6,00 €/pkt • Ulkofile . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12,90 €/kg

Välipalalla lounaan ja päivällisen välissä on suuri merkitys päivittäisessä ruokarytmityksessä. Siitä saa lisäenergiaa iltapäivän touhuihin. Välipala on usein yksinkertainen, nopea ja helppo laittaa. Välipaloille sopivat hyvin erilaiset maitotuotteet, puurot ja pirtelöt, hedelmät, marjat ja vihannekset sekä voileivät. Vaihtelevien, maukkaiden ja ravitsevien välipalojen syöminen auttaa välttämään epäterveellisten ruokien napostelua ja turvaa tasaisen energiansaannin koko päivän ajaksi.

Myymme aina tuoreena: • possunpuolikas . . . . . . 5,90 €/kg max 259 € • possukassi 20 kg . . . . . 8,70 €/kg = 174 €

Lähde: Ruokatieto.fi

Tilateurastamo Kiven Säästöpossu Uusitilantie 65 03600 KARKKILA 09 2256 819 040 506 3012 www.luomupossu.fi

https://www.facebook.com/luomupossu.fi

www.luomupossu.fi /luomupossu.fi Tilateurastamo

KIVEN SÄÄSTÖPOSSU Karkkila

puh. 040 506 3012

www.ipanaposti.fi

Sen tuhannen tuhatta lastentapahtumaa! Yhden saitin kautta seikkailuihin – tapahtumat.hel.fi Näytä vain lastentapahtumat

Pst. Kannattaa tsekata ainakin Annantalo, Caisa, Kanneltalo, Malmitalo, Stoa, Vuotalo, koska niissä on MEGAPALJON kaikkea kivaa lapsille.

tapahtumat.hel.fi 16

Iloa ja optimismia Nyt tarvitaan lisäannos iloa ja optimismia! Ja sitähän saa teatterista. Meille on turvallista tulla. Kaikesta huolehditaan. Hieno väljä teatterirakennus kauniine pihapiireineen sopii erinomaisesti teatterikäynnille tänä poikkeuksellisena aikana. Olemme rakentaneet ohjelmistomme kaikenikäisille sopivaksi. Varsinainen naurupommi, uutuutemme, Koirakampaamo Villa Koiranen saa ensi-iltansa 4.2.2020. Tästä myös kiertävästä esityksestä tulee lasten suursuosikki, mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa. Valloittavat Tatu ja Patu seuraavat ohjelmassa. Ja tietysti ystävämme Kani Untuva-

kerä taapertaa jälleen Rouva Nöpöhäntäkanin lastenkutsuille kuten jo 28 vuotta. Tämä esitys ei vanhene, vaikka sen historian ensimmäiset katsojat ovat jo jonkin aikaa tuoneet omaa jälkikasvuaan nauttimaan ”Kanin” ihanasta tunnelmasta. Poikkeuksellinen aika ei saanut meitä totisesti lamaantumaan. Uudet ideat putkahtelivat ilmoille, kun niille annettiin express-tilaus. Henkiset arvot, inhimillinen lämpö ja huumori värittivät tunnelmaa, vaikka kokoontumisissa oli rajoituksia. Tulimme yleisömme luo. Kummituskekkerit striimattiin, kaksi upeaa kuunnelmaa lähetettiin Satukanavassamme maailmalle ja runo- ja satupuhelimeen tartuttiin.

Kulttuuria Onnenkantamoiseksi osoittautui myös se, että meillä on nyt Tusculum! Rauhalle, taiteelle, hiljentymiselle ja pienen piirin henkiselle ravinnolle ei parempaa ja kauniimpaa tyyssijaa voisi olla. Taideterapia aikuisryhmille ja yhteiset taidetuokiot vanhemmalle, isovanhemmalle ja lapselle ovat löytäneet tiensä yleisömme sydämiin. Vauvojen värikylpyjen reippaat roiskeet naurattavat ja vaikka laulattavat!

Teemme kaikkemme yleisömme hyväksi. Nyt ja aina! Rakkaudella Kirsi Siren Teatteri ja Lelumuseo Hevosenkengän johtaja

Juhannusmäki 2, Mankkaa, Espoo

KOIRAKAMPAAMO VILLA KOIRANEN Ohjaus: Patrik Drake Ensi-ilta 4.2.2021 Kotinäyttämöllä myös:

TATU JA PATU SUPERSANKAREINA KANI UNTUVAKERÄ Esiinnymme myös tilauksesta kouluissa, päiväkodeissa, kulttuurikeskuksissa, teattereissa sekä lasten tapahtumissa.

Esitysajat www.hevosenkenka.fi Liput ja tiedustelut p. 09 – 4391 220. hevosenkenka@hevosenkenka.fi hevosenkenka.fi tai lippu.fi

Oletko nähnyt nukketeatteria asuntovaunussa tai piirtoheitinten leikkiä sirkusesityksessä?

Bravo!-festivaali

6.–14.3.2021

Bravo! esittävän taiteen festivaali lapsille ja nuorille 6.–14.3.2021 tuo iloisia ja turvallisia elämyksiä poikkeusaikaan lapsille, nuorille ja perheille. Festivaali tarjoaa korkealaatuisia esityksiä eri-ikäisille katsojille pääkaupunkiseudun kulttuuritaloissa sekä esityssalien ulkopuolella. Ohjelmistossa on teatteria, sirkusta, tanssia, nukketeatteria sekä digitaalisia sisältöjä. Bravo!-festivaali järjestetään 11. kerran yhteistyössä lasten- ja nuortenteatterijärjestö Suomen Assitej:n sekä pääkaupunkiseudun kaupunkien kulttuuritoimien kanssa. Vuoden 2021 festivaalin painotus on kotimaisessa esittävässä taiteessa kansainvälisin maustein. Moninainen ohjelmisto tulee piristämään niin pieniä kuin isoja katsojia pitkän talven jäljiltä. Kulttuuritalojen myötä festivaali jalkautuu eri kaupunginosiin lähelle lasten arkiympäristöä. Festivaalin esitysten lippujen hinnat on pidetty erittäin maltillisina, jotta mahdollisimman moni voisi osallistua festivaalille. Lapsille ja nuorille suunnatun esittävän taiteen tarjoaminen on ollut

festivaalin järjestäjille tänä poikkeusaikana ensiarvoisen tärkeää. Taiteen ja kulttuurin läsnäolo lapsen ja nuoren elämässä antaa keinoja käsitellä omia tunteitaan ja edistää osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan tasavertaisena, toiset huomioon ottavana toimijana. Näitä taitoja ja mieltä virkistäviä elämyksiä tarvitaan ennen kaikkea nyt. Bravo!-festivaali on lastenkulttuurin saralla Suomessa uniikki kokonaisuus. Se on ammattimaisesti kuratoitu, laajalle levittäytyvä ja ohjelmistoltaan mittava lasten ja nuorten esittävän taiteen festivaali. Bravo!-festivaalin ohjelmisto julkaistaan tammikuussa 2021 ja sen löytää osoitteesta www.bravofestivaali.fi. Seuraa festivaalia myös sosiaalisen median tileillä @bravofestival (Facebook) ja @bravofestival2021 (Instagram). Tervetuloa festivaalille maaliskuussa 2021!

www.ipanaposti.fi

Bravo!-festivaali 6. – 14.3.2021 Kansainvälinen esittävän taiteen festivaali lapsille ja nuorille Internationell scenkonstfestival för barn och unga International Performing Arts Festival for Young Audiences 19

Liikuntaharrastus

lapsena suojaa mielenterveysoireilta aikuisena

itä intensiivisemmin pojat harrastavat liikuntaa, ja mitä korkeammalla tasolla he kilpailevat, sitä vähemmän he oireilevat psyykkisesti nuorena aikuisena. Tulos käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) juuri julkaistusta tutkimuksesta, joka perustuu uusimpaan Reserviläisten toimintakyky -tutkimusaineistoon. Tutkimukseen osallistui 680 20–35-vuotiasta miestä. Lapsuusajan liikunnalla ja aikuisiän mielenterveydellä oli yhteys riippumatta siitä, minkä ikäinen tutkimukseen osallistunut reserviläinen oli, mikä oli hänen koulutuksensa tai kuinka paljon hän harrasti liikuntaa.

Lapsena ohjattua liikuntaa harrastaneet voivat aikuisena psyykkisesti paremmin Ohjattua liikuntaa harrastaneet voivat nuorena aikuisena psyykkisesti paremmin. ”Lasten ja nuorten urheilu on tärkeä keino edistää väestön mielenterveyttä”, toteaa erikoistutkija Kaija Appelqvist-Schmidlechner.

Erityisen tärkeää on tukea haasteellisissa olosuhteissa kasvavien lasten liikunnan harrastamista, kun perheen talous on tiukka. Liikuntaharrastus vahvistaa lapsen osallisuutta ja ryhmään kuulumisen tunnetta, se luo kaverisuhteita ja harjoittaa sosiaalisia taitoja. ”Valmentajasta lapset saavat ylimääräisen, luotettavan ja turvallisen aikuisen”, pohtii itsekin nuoria yleisurheilijoita valmentava Appelqvist-Schmidlechner. Tutkimus osoitti, että miehillä oli sitä vähemmän mielenterveysoireita, mitä korkeammalla tasolla miehet olivat kilpailleet lapsuudessa. Vaikka kilpaurheiluun voidaan ajatella jo lähtökohtaisesti valikoituvan henkisesti vahvoja henkilöitä, voi kilpaurheilulla tutkimusryhmän mukaan olla merkittävä mielenterveyttä suojaava vaikutus. Se opettaa lapsille tavoitteiden asettelua, sinnikkyyttä sekä keinoja selviytyä haastavista tilanteista. Samalla se vahvistaa lapsen itseluottamusta ja rakentaa mielenterveyden perustaa.

HAUSKAA LIIKUNTAA KOKO PERHEELLE! PEUHAPÄIVÄT 1-6v LAPSILLE LAUANTAISIN KLO 10-11 ja 11.15-12.15

- KUPERKEIKKOJA - HYPPYJÄ - TEMPPUJA - KÄRRYNPYÖRIÄ WWW.TAITOLIIKUNTAKESKUS.FI OLYMPIARANTA 3, HELSINKI 20

www.ipanaposti.fi

Liikutaan

yhdessä

Nuuskaaminen ja runsas alkoholinkäyttö yleistä Tutkimus kertoi myös, että lapsena kilpaurheilua harrastaneiden poikien runsas alkoholinkäyttö ja nuuskaaminen oli muita yleisempää nuorena aikuisena. Tulos on tutkijoiden mukaan huolestuttava. Valmentajilla ja seuratoimijoilla on tärkeä tehtävä nuorten terveyskasvatuksessa. Tutkijat kehottavat seuroja ottamaan kopin tästä tehtävästä ja ’brändäämään’ omaa päihteettömyyttään. ”Julistautua voi esimerkiksi nuuskattomaksi urheiluseuraksi”, ehdottaa UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari. Brändäyksessä seurat voisivat käyttää menestyviä roolimalliurheilijoitaan, sillä esikuvilla on junioriurheilussa keskeinen merkitys. Lähde: THL

Tervetuloa päiväkotiin! Helsingistä löytyy 6 Touhula-päiväkotia. Tarjoamme monipuolista ja virikkeellistä varhaiskasvatusta perheen tarpeet huomioiden. Varhaiskasvatuspaikan hakeminen päiväkodeistamme onnistuu helposti ja nopeasti kellonajasta riippumatta verkossa täytettävän lomakkeen avulla. Voimme myös sopia hoidon aloituksesta joustavasti!

Löydä lähin päiväkotisi ja tutustu toimintaamme osoitteessa

www.touhula.fi

Isovanhemmille uusi kirja

Suukkoja ja säröjä sukupolvisuhteissa

Suukkoja ja säröjä sukupolvisuhteissa -kirja on ilmestynyt. Se on kirjoitettu Väestöliitossa Sukupolvien sopu -toiminnossa, jonka tavoitteena on isovanhempien ja vanhempien välisen sovun rakentaminen neuvonnan, mediatyön ja vertaistuen keinoin. Toimintaa rahoittaa veikkausvoittovaroin Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. Suukkoja ja säröjä sukupolvisuhteissa –kirja tuo valokeilaan niin sukupolvien välisiä tähtihetkiä kuin myös tilanteita, joissa välien katkaiseminen on ollut ainoa vaihtoehto. Kirja rohkaisee ottamaan esille vaiettuja ja hiertäviä asioita ja auttaa tervehdyttämään lähisuhteita. Lupa etsiä rauhaa ja anteeksiantoa voi olla myös alku omien asenteiden tarkasteluun ja muu-

tokseen. Parhaimmillaan isovanhemmuus tarjoaa rikkaan ja värikylläisen elämänvaiheen sukupolvien ketjussa. Väestöliitto postittaa kirjaa yli 800 kappaletta: mm. maamme kirjastoihin sekä järjestöille, jotka työskentelevät isovanhempi-ikäisten parissa. Kirjaa postitetaan myös sukupolvisuhteista kiinnostuneille lukijoille, jotka ovat lupautuneet arvioimaan kirjan sisältöä. Kirja tulee myös Väestöliiton verkkosivuille luettavaksi joulukuussa. Kirjaa ei voi ostaa.

www.ipanaposti.fi

Ylppö teki Arvokasta työtä. Tee sinäkin.

Tarvitsemme 100 uutta vapaaehtoista. Tule perhekummiksi osoitteessa 100vapaaehtoista.fi

LKOILU

Tervetuloa varhaiskasvatukseen! Tutustumisjakson aikana lapsi tutustuu henkilökuntaan, muihin ryhmän lapsiin, toimintaan ja tiloihin. Henkilökunnalla on samalla mahdollisuus luoda lapseen vuorovaikutteinen suhde ja oppia tuntemaan teidät. Tutustumisjakson aikana osallistutte lapsen kanssa toimintaan, leikkiin, ulkoiluun, ruokailuun ja päivälevolle.

Lapsen varhaiskasvatuksen aloitus on suuri muutos koko perheelle ja siihen voi liittyä erilaisia tunteita ja odotuksia. Lapsen tutustumisjakson tarkoituksena on antaa lapselle ja perheelle mahdollisuus totutella uuteen arkeen. Suosittelemme, että lapsi tutustuu uuteen ympäristöön ensimmäisinä päivinä yhdessä kanssanne. Tutustuminen yhdessä huoltajan tai muun läheisen aikuisen kanssa voi tapahtua jo ennen kuin vahaiskasvatuspäätös on voimassa. Lapsi voi jäädä yksin ilman huoltajaa harjoittelemaan, siitä päivästä lähtien kun varhaiskasvatuspäätös on voimassa.

Tutustumisjakson aikana tai jo ennen sitä henkilökunta varaa kanssanne ajan aloituskeskusteluun. Keskustelussa käydään läpi tarvittavaa tietoa lapsesta, odotuksistanne ja toiveistanne aloitukseen liittyen. Saatte tietoa ja voitte esittää kysymyksiä varhaiskasvatuksesta, ryhmän toiminnasta ja päivärytmistä.

Esimerkki lapsen tutustumisjaksosta U L K O ILLEUI K K I

Viikko 1

LOUNAS

ULKOILU

V Ä L I P A LPA Ä I VÄ L E P O

Ulkoilu LEIKKI

LOUNAS

V Ä L I P ALLPEA ÄI IKVKÄ IL E P O

Lounas PÄ I VÄ L E P O

ULKOILU

LEPO

PÄ I VÄ L E P O Päivälepo VÄ L I PA L A

I PA L A

Välipala PÄ I VÄ L E P O

ÄLEPO

VÄ L I PA L A

LOUNAS

1. päivä

LEIKKI

Leikki U L K O ILLEUI K K I

U L K O ILLEUI K K I

ULKOILU LOUNAS

U L K O ILLEUI K K I

V Ä L I PLAE ILKAK I

LOUNAS

V Ä L I P A LPA Ä I VÄ L E P O

3.päivä

U L K O ILLEUI K K I

LOUNAS

ULKOILU

LEIKKI LOUNAS

PÄ I VÄ L E P O

VÄ L I PA L A LOUNAS

ULKOILU

LEIKKI LOUNAS

L OVUÄNL IAP SA L A ULKOILU

PÄ I VÄ L E P O LOUNAS

PÄ I VÄ L E P O

VÄ L I PA L A

U L K O ILLEUI K K I

VÄ L I PA L A

LOUNAS

VÄ L I PA P LÄ AI VÄ L E P O U L K O ILLEUI K K I

VÄ L I PA P LÄ AI VÄ L E P O LEIKKI

PÄ I VÄ L E P O

LOUNAS

ULKOILU

LOUNAS

4. päivä 5. päivä varhaiskasvatus- varhaiskasvatuspäätös voimassa päätös voimassa

LOUNAS

V Ä L I PUALLPKA ÄO I VI ÄL LUE P O

LEIKKI LOUNAS

2. päivä

V Ä L I P A LPA Ä I VÄ L E P O U L K O ILLEUI K K I

ULKOILU

VÄ L I PA L A LOUNAS

ULKOILU

LOUNAS

VÄ L I PA L A ULKOILU

LOUNAS

VÄ L I PA L A ULKOILU

PÄ I VÄ L E P O

VÄ L I PA L A

PÄ I VÄ L E P O

VÄ L I PA L A

LOUNAS

www.ipanaposti.fi

Varhaiskasvatuksen onnistunut aloitus suunnitellaan yhdessä henkilökunnan kanssa Lapsi saa tutustua uuteen ympäristöön turvallisesti huoltajan tai läheisen aikuisen seurassa. Hän saa lohdutusta ja henkilökunnan tukea. Hän saa tuntea itsensä tervetulleeksi ryhmään ja voi pitää mukanaan tärkeän lelun tai kuvia läheisistään.

Henkilökunta • järjestää tutustumisjakson aikana, tai jo sitä ennen huoltajan kanssa aloituskeskustelun • tutustuu ja rakentaa luottamusta lapseen ja huoltajiin • auttaa lasta liittymään ryhmään ja käsittelemään ikävän tunteitaan • kertoo viestinnän tavoista, yhteistyöstä ja ryhmän toiminnasta • viestittää lapsen päivän kulusta huoltajille sovitulla tavalla • on vaitiolovelvollinen lasta ja perhettä koskevissa asioissa

Huoltaja • suunnittelee yhdessä henkilökunnan kanssa lapsen tarpeiden mukaisen tutustumisjakson • tutustuu yhdessä lapsen kanssa lapsiryhmään ja henkilökuntaan • viestittää henkilökunnalle lapsen hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta tärkeitä asioita • kysyy itseään askarruttavista varhaiskasvatukseen ja ryhmän toimintaan liittyvistä asioista

LÄHDE MUKAAN VAPAAEHTOISEKSI! Onko sinun elämässäsi vielä tilaa?

Kuva: Miia Laurila / Pelastakaa Lapset

Etsimme uusia tukiperheitä ja tukihenkilöitä tekemään vapaaehtoistyötä lasten hyvinvoinnin edistämiseksi. Järjestämme valmennuksia ympäri Suomen.

”Tukivanhempina tunsimme onnistumisen iloa, kun isompi lapsi alkoi kertoa asioistaan. Ja pienempi lapsi, joka oli aikaisemmin tuntenut koti-ikävää, tuli oma-aloitteisesti kysymään, voisiko hän olla meillä vielä toisenkin yön.” – tukiperheen vanhempi Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan:

pelastakaalapset.fi/vapaaehtoiseksi

www.ipanaposti.fi

Suomen luontokeskus Haltia / Benjam Pöntinen

Liidä seikkailunäyttelyyn Haltiaan:

Yöni liito-oravana

altian erikoisnäyttely 1.6.2020-7.3.2021. Olet varmasti joskus viettänyt päiväsi murmelina, mutta oletko joskus miettinyt miltä tuntuisi elää yö liito-oravana?

Haltia Liito orava kuva Benjam Poentinen 675x360pix • Tieteellinen nimi: Pteromys volans

Tule Haltiaan, pue viitta päällesi ja lähde tutkimaan yötä liitooravan silmin Haltian erikoisnäyttelyyn ”Yöni liito-oravana”! Haltian uudessa toiminnallisessa seikkailunäyttelyssä tutustutaan mystiseen yöeläimeen, jonka vain harva on nähnyt. Näyttelyssä voit tutkia liito-oravan elinympäristöä ja etsiä jälkiä siitä ja sen naapureista. Voit seikkailla liitooravan metsässä ja oppia sen ihmeellisestä elämästä.

• Koko: 15–17 cm, häntä 11–12 cm

Kino Haltiassa pääset tutustumaan liito-orava-kuvistaan tutuksi tulleen valokuvaaja Benjam Pöntisen kuviin ja tarinoihin tästä mystisestä yöeläimestä.  Haltian ulkonäyttelyalueella on esillä näyttelykokonaisuus urbaaneista liito-oravista.

• Asuinpaikka: vanha kuusivaltainen sekametsä jossa on lehtipuita ra vinnoksi ja kolopuita pesiksi

Entä miksi Haltiassa on hämärää?  No siksi, koska liito-orava viihtyy parhaiten pimeässä. Tervetuloa seikkailemaan koko perheen voimin!

Tiesitkö tämän liito-oravasta? • Liito-orava liikkuu öisessä metsässä puiden latvuksissa. Se on ketterä kiipeilijä ja voi liitää jopa 70 metrin matkan.

• Paino: naaras noin 150 g, uros noin 125 g • Lempiruoka: haavan lehdet, norkot ja silmut, myös muut lehtipuut ja kuusen kukinnot

• Koti: useimmiten vanhassa tikankolossa, myös oravan vanhassa risu pesässä • Perhe-elämä: 1-2 poikuetta kesässä, useimmiten 2-3 poikasta kerralla. Urokset elävät yksin. • Elinpiiri: koostuu pesäpaikoista ja ravinnonhankinta-alueista • Reviiri: naaraalla noin 8 hehtaaria, uroksella noin 60 hehtaaria

• Liito-orava viihtyy metsässä, jossa on suuria kuusia ja vanhoja lehtipuita. Sen lempiruokaa ovat haavan lehdet ja pesäksi sopivat tikan kolot.

• Uhat: sopivien elinympäristöjen väheneminen ja pirstoutuminen, avohakkuut

• Espoon kaupungin ja Nuuksion kansallispuiston tunnuseläin.

• Uhanalaisuusluokitus: uhanalainen, vaarantunut

Suomen luontokeskus Haltia / Timo Nieminen

Luonnossa

Helppoa retkeilyä lasten kanssa Päivättärenpolku 1km

Kattila-Takala-Kattila 3km

Haltian lähiympäristön rengasreitti Päivättärenpolku on 1,4 kilometrin pituinen luontopolku, joka on merkitty maastoon käpymerkein. Reitti lähtee parkkipaikan vierestä punaisen infovajan luota. Reitin varrella olevista kohdeopastetauluista saat kiinnostavaa tietoa Nuuksion luonnosta. Reitillä on yksi jyrkkä mäki.

Takalan polku on helppokulkuinen, metsämaisemissa kulkeva reitti. Huilaa matkan varrella Myllypuron pienellä sillalla ja ihastele lehtomaisemia. Lämmittele nuotiolla laavun suojassa ja palaa samaa reittiä takaisin. Reitti on merkitty oranssi-mustilla reittimerkeillä. Laavu sijaitsee suojaisessa paikassa, metsän siimeksessä.

Maahisenkierros 3km Maistiainen Nuuksion maisemiin lähellä palveluita. Helppo toteuttaa vaikka Suomen luontokeskus Haltian vierailun yhteydessä. Maahisenkierros on 3 km pituinen rengasreitti, joka soveltuu myös lastenvaunujen kanssa sekä pyörätuolilla avustajan kanssa kuljettavaksi. Reitin alussa Haltiasta lähdettäessä jonkin verran nousua. Kierros kulkee Solvallan urheilukentän laitaa, nousee sen jälkeen metsään ja johdattaa kulkijan edelleen kalliomännikköön ja Nuuksion laelle. Reitin varrella on näköalatasanne, josta avautuvat upeat näkymät yli Nuuksion Pitkäjärven. Taukopaikalla voi levähtää ja nauttia retkieväistä.

Lippaluolan lenkki 5km Haltian lähipolkujen lisäksi voit kiertää Lippaluolan lenkin. Reitti seuraa aluksi Päivättärenpolkua ja yhdistyy mäen päällä Maahisenkierrokseen. Piipahda tauolla näköalatasanteella ja ihaile Nuuksion Pitkäjärvelle avautuvia maisemia. Mäkinen reitti jatkuu soratietä pitkin. Huilaa lippaluolan ja isojen siirtolohkareiden varjossa. Saatat tuntea itsesi kivenjärkäleiden juurella pieneksi. Matka jatkuu ulkoilureittiä pitkin, kunnes se poikkeaa kallion juurella kulkevalle polulle. Reitti palaa takaisin Solvallan urheiluopiston kautta Haltiaan. Kiva lenkki seikkailunhaluisille ja helppo toteuttaa vaikka Haltian vierailun yhteydessä.

HAE NYT PÄIVÄKOTIPAIKKAA!

PILKE-PÄIVÄKODIT - PARASTA OPPIA PIENELLE! Milloin viimeksi... Nauroit vedet silmissä? Opit jotain hauskaa? Maistoit joitain uutta? Nukuit makeat päiväunet? Kaaduit ja joku nosti sinut takaisin jaloilleen? Meillä Pilke-päiväkodeissa näitä kaikkia tapahtui tänään! Meillä on 19 päiväkotia eri puolella Helsinkiä. Löydät päiväkodit verkkosivuiltamme: WWW.PILKEPAIVAKODIT.FI