Issuu

Turku / 2023

Kotiin luettavaksi! 0€

LAADUKASTA LUETTAVAA LAPSIPERHEILLE.

Kaverina lapselle

s. 6- 7

Vanhemmuus ei ole yksilösuoritus

s.8-9

Hyvässä seurassa on ilo liikkua

s. 12-13

Varhaiskasvatuksen alueelliset sosionomit ovat perheiden tukena

s. 22-23

www.ipanaposti.fi

Mennään yhdessä

JOULULAHJAVALVOJAISET KURALAN KYLÄMÄESSÄ Perinteisissä joululahjavalvojaisissa pääsee tekemään kauniita ja ilahduttavia joululahjoja omista ideoista omin käsin. Joululahjavalvojaiset Verstaalla 12.12. klo 16–21

KIERTÄVÄÄN KIRJASTOMUSKARI

MINTTU METSÄTONTTU JA IKIMETSÄN SURINOITA jouluinen lastenteatterikiertue Turun kirjastoissa

0-4 -vuotiaille suunniteltuun Kiertävään Kirjastomuskariin ovat lapset tervetulleita yhdessä aikuisen kanssa.

Näytelmässä käsitellään monia tämän päivän lapsia koskettavia aiheita.

Syksyllä 2023 muskari kokoontuu parin viikon välein torstaisin klo 10 vuorotellen Turun pääkirjaston Musiikkiosastolla, Ilpoisten kirjastossa ja Varissuon kirjastossa. Kiertävä Kirjastomuskari järjestetään yhteistyössä Turun konservatorion kanssa ja sen ohjaajana toimii Annukka JankaMurros. Oma istuinalunen ja vaipanvaihtoalusta mukaan. PE 10.11. KLO 10 Musiikkiosasto (HUOM. VIIKONPÄIVÄ!) TO 23.11. KLO 10 Ilpoisten kirjasto TO 7.12. KLO 10 Varissuon kirjasto TO 21.12. KLO 10 Musiikkiosasto

Julkaisija: Ipanaposti Perennakatu 22 E 16, Turku p.0400-932 994. www.ipanaposti.fi Ilmestyminen: Kaksi kertaa vuodessa Turun talousalue. Kaksi kertaa vuodessa Helsinki. Tekniset tiedot: Painopinta-ala Palstat 6 Ilmoituskoot: 1/1 sivu 1/2 sivu 1/2 sivu 1/4 sivu 1/6 sivu

210x297, Tabloid 210mm x 297mm 210mm x 145mm 102mm x 297mm 95mm x 137mm 62mm x 137mm

Mikäli ilmoitusvaraus peruuntuu pidätämme oikeuden periä asiakkaalta 60% ilmoituksen verottomasta hinnasta.

Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheuttuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei julkaista tuotannollisista tai vastaavista syistä johtuen. Lehti ei vastaa epäselvistä käsikirjoituksista tai puhelimessa sattuneista väärinkäsityksistä johtuneista painovirheistä, eikä anna hyvitystä vähäisistä painovirheistä, joka ei vaikeuta ilmoituksen käsittämistä, eikä vähennä sen mainosarvoa. Lehden vastuu ilmoituksen virheistä rajoittuu korkeintaan ilmoituksen hintaan. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. 2

Esityksen kesto n. 40 minuuttia, näyttelijä Anu Hoskin Aikataulu: ti 14.11. klo 9.30 Nummen kirjasto pe 17.11. klo 9.30 Ilpoisten kirjasto to 23.11. klo 9.30 Paattisten kirjasto pe 24.11. klo 9.30 Ilpoisten kirjasto pe 1.12 klo 9.30 Hirvensalon kirjasto la 2.12. klo 14 Pääkirjaston joulutapahtuma ma 4.12 klo 9.30 Pansion kirjasto to 7.12 klo 9.30 Vasaramäen kirjasto pe 8.12 klo 9.30 Varissuon kirjasto to 14.12. klo 9.30 Varissuon kirjasto pe 15.12 klo 9.30 Runosmäen kirjasto ti 19.12. klo 9.30 Yli- Maarian kirjasto ke 20.12. klo 9 Aunelan kirjasto

Meilläkään ei ovia lukita yöksi Kun on kyse rakkaasta, moni asia huolestuttaa herkästi. Meillä asioit helposti, silloin kun huoli on ja lapsen terveys mietityttää. Lääkärimme ja hoitajamme auttavat sähköisesti OmaMehiläisen Digiklinikalla ilman ajanvarausta – päivin ja öin, vuoden jokaisen päivänä. Tervetuloa vastaanotolle!

lastenmehilainen.fi

www.ipanaposti.fi

ILMOITUS

Ruoansulatuskanavaa suojaa hyvien bakteerien armeija. Annika Mäyrä, MML, mikrobiologi

Ruoansulatuskanavassa – suusta suolistoon - on suuri määrä eri bakteerilajeja, jotka ylläpitävät ravintoaineiden pilkkomista, imeytymistä ja tuottavat erilaisia tärkeitä yhdisteitä koko elimistölle. Hyödylliset bakteerilajit myös estävät tauteja aiheuttavien bakteerien ja virusten toimintaa. Lapsilla eri bakteerilajit lisääntyvät suussa hampaiden puhjettua ja suolistossa ruokavalion monipuolistuessa. Suun ja nielun omat suojabakteerit Suun mikrobisto on erilainen verrattuna suolistoon ja lajivalikoima on merkittävästi kapeampi. Olosuhteet, ruoka, happi ja sylki, valikoivat suussa viihtyvät bakteerilajit. Streptococcus salivarius -maitohappobakteerit viihtyvät suun olosuhteissa ja asuttavat limakalvot heti syntymän jälkeen toimien suojamuurina erilaisia ei-toivottuja bakteereita ja viruksia vastaan. Maitohampaiden puhjetessa voivat plakkia muodostavat S. mutans -bakteerit alkaa lisääntymään. S. salivarius -suojabakteerien tulisi pysyä suun alueella läpi elämän, osana tasapainoista mikrobistoa.

% S. mutans mikrobistossa

S. salivarius M18 -bakteerien suojaava vaikutus on todettu useissa tutkimuksissa.

0,25 0,20

p 0,527 p 0,007

0,10

0 vrk

● Kontrolliryhmä

28 vrk

● Tuottavat antimikrobisia yhdisteitä, jotka estävät ei-toivottuja

bakteereita ja viruksia. ● Neutraloivat paikallisia happohyökkäyksiä. ● Hajottavat jo syntynyttä plakkia. ● Aktivoivat paikallista vastustuskykyä.

Suun mikrobiston hyvä tasapaino voi romahtaa

Raskausaikana hormonaaliset muutokset altistavat äidin suun haittatekijöille. Kolmen viimeisen raskauskuukauden aikana suun olosuhteet ja syljen koostumus muuttuvat niin, että ei-toivotut bakteerit ja hiivat pääsevät helposti vahvistumaan. Riskit reikiintymiselle, ientulehduksille ja hiivan lisääntymiselle kasvavat. Äiti siirtää myös mikrobistonsa lapselleen ja siksi äidin suun mikrobiston hyvä kunto on tärkeä myös lapsen suuterveyden kannalta.

0,05 0,00

● Asuttavat suu-nielun alueen osana tasapainoista mikrobistoa

Suojaava mikrobiston osuus voi vähentyä epäterveellisten ruokailutottumusten kuten napostelun ja makeiden välipalojen, antibioottikuurien tai huonon hammashygienian takia. Tällöin plakkia muodostavat S. mutans -bakteerit ottavat vallan mikrobistossa. Jo alakouluikäisten lasten suussa vaanii lähes poikkeuksetta myös ientulehduksia aiheuttavia bakteereita. Ientulehdusbakteerien on todettu aikaansaavan myös suolistovaivoja.

0,30

0,15

S. salivarius -lajin kannoilla on erilaisia ominaisuuksia. Terveen lapsen suusta eristetyt S. salivarius M18 ja K12 -bakteerit vaikuttavat seuraavilla tavoilla:

28 vrk

● S. salivarius M18 koeryhmä

Kuva 1. Lasten suun mikrobiston tutkimus S. salivarius M18 -bakteerit vähensivät merkittävästi 8-9-vuotiaitten suomalaisten lasten S. mutans -bakteerien osuutta 4 viikon aikana (n=40). Käyttö: 1 purutabletti/vrk (Salminen S. 2017. HY Lääketieteellinen tiedekunta).

Antibioottikuurien jälkeen suun ja suoliston mikrobisto voi olla epänormaali useita kuukausia kuurin jälkeen. Tällöin ei-toivotut

bakteerit saattavat olla yliedustettuina ja suojaavan mikrobiston palauttamista suositellaan sekä suuhun että suolistoon. Jopa yli 40% lasten lääkärissä käynneistä johtuu bakteerien ja virusten aiheuttamista nielutulehduksista. Antibioottien käyttöä pyritään vähentämään, mutta tulehduksia hoidetaan silti antibiooteilla, jotka hävittävät myös suuta ja suolistoa suojaavat hyödylliset bakteerit. S. salivarius K12 -bakteerit ovat osa suu-nieluun kuuluvaa suojaavaa mikrobistoa, joka ehkäisee ei-toivottujen bakteerien ja virusten kiinnittymistä limakalvoille. Lasten nielutulehdusten uusiutumista ja myös antibioottikuureja on pystytty vähentämään merkittävästi S. salivarius K12 -bakteereiden käytöllä.

muodostumisessa. Suolisto on elimistön suurin immunologinen elin ja mikrobiston tasapaino sekä hyvät bakteerit ovat sen oleellinen osa. Bifidobakteerien lisäksi laktobasillit ovat tunnetusti tärkeä osa suolistomikrobistoa. Ne vaikuttavat suolistossa paikallisesti estäen ei-toivottujen bakteerien toimintaa ja tuottaen koko kehon hyvinvointia lisääviä yhdisteitä. Suolistosta on viestiyhteys aivoihin ja ihoon sekä hermoston että immuunisysteemin kautta. Hyödyllisten suolistobakteerilajien osuutta voi lisätä monipuolisella kuitupitoisella ruokavaliolla sekä bakteeri- ja kuitulisillä.

(DiPierro ym 2014. Drug Health Patient Saf 21 (8) 77)

Suolistossa bakteerien lajivalikoima muuttuu ja lisääntyy Lapsen suolistomikrobiston lajivalikoima lisääntyy vähitellen ruokavalion monipuolistuessa ja suoliston olosuhteiden muuttuessa. Suoliston hyödyllisten bifidobakteerien ja laktobasillien merkitys on keskeinen sekä paikallisen että koko kehon vastustuskyvyn

Käytä bakteerilisiä, jotka sisältävät eläviä, kuivattuja laktobasilleja. Huomio, että eri bakteerikannat vaikuttavat eri tavoin.

Lisää laktobasillien ravintona toimivia kuituja ruokavalioon syömällä täysjyväviljoja, hedelmiä kasviksia tai kuitulisiä.

Lasten maitohappobakteerit suuhun ja suolistoon.

●

ToothGuide®-purutabletit sisältävät Streptococcus salivarius M18 -maitohappobakteereja. Yksi purutabletti illalla hampaiden pesun jälkeen riittää.

●

GutGuide®ProImmuno-bakteerilisä sisältää bifidobakteereita, laktobasilleja sekä C-vitamiinia. Jauhe on helppo sekoittaa lasten jogurttityyppisiin, kylmiin välipaloihin

●

GutGuide®ProVillus-bakteerilisän bakteerikannat sopi vat ärtyneelle, herkälle suolistolle ja tukevat mikrobiston tasapainoa. Jauhe sekoitetaan esim. kylmiin välipaloihin.

●

GutGuide®ProBifido liukoinen kasvikuitulisä toimii hyödyllisten bakteerien ravinteena suolistossa. Sopii hyvin käytettäväksi GutGuide®-bakteerilisien kanssa.

Saatavilla hyvin varustetuista apteekeista sekä gutguide.fi verkkokaupasta.

Skannaa QR-koodi ja siirry GutGuide-verkkokauppaan > gutguide.fi

Kysy halutessasi lisää mikrobiologeilta info@gutguide.fi

www.ipanaposti.fi

Ollaan

kavereita

Kaverina lapselle Mieskaveritoiminta ja meidän perheemme

han ensimmäistä kertaa kuulin mieskaveritoiminnasta monta vuotta sitten ystävältäni. Poikani oli silloin vielä pieni ja olin yllättäen jäänyt totaali yksinhuoltajaksi. Ajatus tuntui kiinnostavalta mutta sillä hetkellä elämä yksin kahden lapsen kanssa ja täysipäiväinen työ pitivät niin kiireisenä, etten syystä tai toisesta saanut aikaiseksi hakemuksen tekemistä. Hakemuksen kirjoittaminen tuntui haastavalta ja työläältä, ja koko prosessi urakalta. Enpä olisi enempää voinut olla väärässä ja näin jälkeenpäin ajateltuna silloinhan se juuri olisikin pitänyt tehdä, mutta uskon vakaasti siihen, että kaikella on tarkoituksensa, aikansa ja paikkansa. Seuraavan kerran asia tuli esiin, kun etsin keinoja millä tukea nyt jo murrosikään kasvanutta tytärtäni. Havaitsin että hän kaipasi enemmän kahdenkeskeistä aikaa kanssani ja koki murrosiän myllerrykset hankalina. Kun on vain yksi minä ja pikkuveli vielä kuitenkin tarvitsi arjessa aikuisen läsnäoloa paljon, aloin miettimään miten saisin lisättyä poikani elämään arvokasta sisältöä, jotta tyttäreni kanssa vietetty kahdenkeskeinen aika ei tapahtuisi kuitenkaan poikani kustannuksella. Minulla oli myös herännyt toive tuoda poikani elämään miehistä perspektiiviä, sillä meidän elämässämme ei ole ketään miespuolista läheistä ihmistä. Päätin siis vihdoinkin tarttua toimeen ja aloin kirjoittamaan hakemusta. No se olikin melko helppo juttu, vastasin vain annettuihin kysymyksiin ja lähetin kaavakkeen eteenpäin. Muutaman päivän päästä kävin jo haastattelussa. Silloin ajattelin, että nyt alkaa pitkä odottelu, enkä siitä syystä kertonut edes pojalleni asiasta vielä mitään. Asiat pyörähtivätkin kuitenkin uskomattoman nopeasti eteenpäin, eikä aikaakaan, kun minulle soitettiin ja sanottiin, että sopiva mieskaveri saattaisi olla löytynyt. Tapasimme mieskaverin kanssa toimistolla ja huomasimme nopeasti olevamme yhteisymmärryksessä niin kasvatuksellisissa asioissa, kuin myös toiveissamme mieskaveritoiminnalle. Oli siis aika kertoa myös pojalleni. Minua jännitti, mutta omalle positiiviselle tyylilleen uskollisena poikani suhtautui asiaan innostuneena. Ensimmäisellä tapaamiskerralla mieskaveri tuli meidän kotiimme viettämään aikaa poikani kanssa, mutta nopeasti siitä eteenpäin, he ovat tehneet kahden kesken mitä moninaisempia juttuja, noin kolmen viikon välein. He ovat käyneet kiipeilemässä, museoissa, jalkapallopeleissä jne. jne. Aluksi lastani tietysti jännitti ja hän ei halunnut kertoa asiasta muille ihmisille, vaikka innoissaan aina lähtikin tapaamisille. Mitä tutummaksi he ovat mieskaverin kanssa tulleet sitä vapautuneempi lapsenikin on ja innoissaan aina kertoo, mitä kaikkea kivaa he ovat yhdessä tehneet ja kokeneet tapaamisillaan. 6

Kysellessäni poikani mielipidettä mieskaveritoiminnasta hän sanoi, että on erittäin tyytyväinen, että sellainen hänelle hankittiin ja hänestä on kiva tehdä hauskoja juttuja yhdessä oman mukavan kaverin kanssa. Selkeästi siis erittäin positiivinen lisä hänenkin sosiaalisiin kontakteihinsa. Avoin kommunikointi on mielestäni kaiken perusta. Se on ollut yhteinen toimintatapamme alusta asti. Se kasvattaa luottamusta nopeasti ja ehkäisee turhia väärinkäsityksiä. Kyseessä on kuitenkin itselle kaikkein kallisarvoisimmasta asiasta maailmassa ja on erittäin tärkeää, että sekä lapsi että äiti kokevat toiminnan turvalliseksi ja mielekkääksi. Mieskaveritoiminta on rikastuttanut elämäämme monin tavoin. Olen itse saanut viettää kallisarvoista aikaa tyttäreni kanssa kahden kesken ja ajoittain ihan omaakin aikaa, kun tyttärelläni on ollut muita kiireitä. Poikani on saanut ystävän, miehen roolimallin ja toivottavasti kestävän ihmissuhteen, joka kantaa vielä pitkälle nuoruuteen. Olen iloinen, että vihdoinkin lähdimme tähän toimintaan mukaan ja että omalle pojalleni löytyi heti paras mahdollinen mieskaveri. N&T

Mieskaverina Ensimmäisen kerran kuulin mieskaveritoiminnasta Helsingin venemessuilla viime vuosisadan puolella. Seuraavan kerran asia sivusi minua, kun kymmenisen vuotta sitten tein freelancerina juttua paikallislehteen vaihtoehtoisista joululahjoista, nyt siis ajan antamisesta toiselle ihmiselle. Kypsään ikään tullessani olin huomannut, että jos joku ajatus pyörii päässä usein, siihen kannattaa lähteä mukaan, ja omalla kohdallani se kulminoitui siihen, että kävin mieskaverikurssin. Kurssi oli hyvä, antoi erittäin hyvät eväät mieskaveriksi ryhtymiselle ja pidin myös kovasti koko konseptista, sillä siinä näkyi hyvin vuosien kokemus ja hiotut toimintatavat. Kun omat lapseni olivat jo ehtineet aikuisikään, tiesin että aika minulla olisi riittävästi sitoutuakseni. Valmennusharrastukseni oli myös opettanut minulle, että lasten kanssa toimimisessa oppiminen on molemminpuolista, ja suhtaudun siihen mahdollisuuteen etuoikeutena. Lisäksi elämäni tärkeitä periaatteita on auttaa muita elämään parempi elämä, usein pienillä teoilla. No, nyt teko ei ole pieni, vaan suuri, sillä pidin selvänä, että sitoudun siihen hyvin pitkäksi ajaksi. Ensi tapaaminen äidin kanssa oli hyvä, ja luotin vahvasti vaistooni, joka sanoi, että nyt alkaisi hyvä juttu. Tuo sisäinen ääni on asia, johon uskon.

www.ipanaposti.fi

Mieskaveritoiminta • Rekrytoidaan vapaaehtoisia miehiä kaveriksi lapselle, tytölle tai pojalle. Lapset ovat iältään 4—16 vuotiaita. • Kohderyhmänä yksin lastaan kasvattavien äitien lapset, joilla ei ole yhteyttä isäänsä tai muuta toista turvallista miespuolista aikuista elämässään. • Toiminnan tavoitteena on mahdollistaa lapselle turvallinen tapa tutustua aikuisen miehen arkeen ja elämään, sekä lisätä lapsen kehitystä tukevia aikuiskontakteja. • Mieskaverit ovat tavallisia miehiä ja toimivat täysin kaverillisin perustein. He eivät ole ammatillisia tukihenkilöitä. • Miehet käyvät ensin n. 15h kurssin ja rikosrekisterit tarkiste taan.

Eka tapaaminen nyt 9-vuotiaan kaverini kanssa oli hänen kotonaan, mutta sen jälkeen olemme liikkuneet laajalla säteellä, tavannet noin kolmen viikon välein yleensä klo 17-20.

• Mieskaverit® on Pienperhe- yhdistys ry:n kehittämä toiminta, jota järjestetään ympäri Suomen.

Olen tietoisesti pyrkinyt tekemään tavallisia asioita, niin että meillä on aikaa jutella. Esim. ajomatkat lähikaupunkiin antavat tähän hyvän mahdollisuuden Kaverini on älykäs, verbaalisesti lahjakas, kohtelias ja huomioonottava ja meillä on saman tyyppinen huumorintaju. Hän on jalkapalloihmisisä, ja itse olen koripalloihmisiä, mutta tästä hirveästä ristiriidasta olemme hyvin päässet yli. Tuntuu hyvältä ja kivalta pystyä auttamaan koko perhettä. Tiedostan sen, että olen koko ajan roolimalli ja että minua tarkkaillaan. Olemme olleet veneitä katselemassa, potkineet jalkapallo, käyneet kävelyllä merenrannalla, lukeneet lehtiä kirjastossa, syöneet jäätelöä useammassakin paikassa, katselleet koripalloharjoituksia, käyneet taidenäyttelyissä, museossa, kiipeilleet, käyneet kotonani, jossa kaverini sai pelata Pleikkaa nuorimmaiseni kanssa. Haluan toisaalta tehdä hyvin erilaisia ja uusia asioita, toisaalta vältellä jatkuvaa ilotulitusta ja isoja erikoisia elämyksiä, arki kuitenkin on yleensä aika harmaa, mutta olemme yrittäneet siinä löytää mukavia hetkiä. En yritä kovin paljon ohjailla, vaan kuuntelen kaverin toiveita, jotka kaikki eivät toteudu, sellaista elämä on. Jos hän kirjastossa haluaa pelata Pleikkaa, ja löytää FIFA-peliin ukrainalaispojan pelikaveriksi, niin silloin teemme sitä. Sanottakoon toki, että pelikertoja on ollut siis kahdesti, annostelen määrättyjä juttuja. Toinen rajoitettu juttu on hampurilaisateriat. Kohtuudella niitäkin. Olen melko kommunikoiva, joten äidin kanssa olemme WhatAppissa puineet asioita, joita on ollut kovin vähä, meillä menee kaverin kanssa hyvin. Rentous on avainsana, samoin kuin huumori. Yksi mieleen jäänyt keskustelumme koski taitojen oppimista jalkapallossa, kun hän kertoi turhautumisestaan siihen, ettei ole oppinut jotain taitoa. Pitkällä valmennuskokemuksilla pystyin vakuuttamaan hänet siitä, että siihen menee aikaa, ja epäonnistuminen on osa prosessia. Lopuksi haluan vielä kertoa, että suhteemme tosiaan muistuttaa paljon kaverisuhdetta, en tyrkytä ajatuksiani ja neuvojani, vaan enemmänkin kyselen ja haluan kuulla hänen ajatuksiaan. Kivan ja fiksun pikkumiehen kanssa se on ollut minulle arvokasta ja etuoikeus. Mieskaveri 7

www.ipanaposti.fi

Vanhemmuus ei ole yksilösuoritus

anhemmuus on yksi maailman tärkeimmistä tehtävistä. Jokainen lapsi ansaitsee turvallisen kasvuympäristön ja hyvinvoivan aikuisen kasvuaan tukemaan. Siksi vanhempi ei saisi jäädä vanhemmuudessaan tai siihen liittyvissä huolissaan yksin. Vanhempien kokemus yksinäisyydestä sekä uupumus- ja masennusoireilu on kuitenkin sekä tutkimusten että perheiden palveluissa tehtyjen havaintojen perusteella valitettavan yleistä. Yhteiskunnan ja perheen lähiverkoston tulisi huolehtia siitä, että vanhempi saa tukea vanhemmuuteensa ja jaksamiseensa. – Palveluissamme perheille kuulemme oman tilanteen vähättelyä sekä avun pyytämiseen ja vastaanottamiseen liitettyä häpeää. Nämä saavat ihmiset sinnittelemään hankalissakin tilanteissa liian kauan yksin. Kun apua viimein pyydetään, voivat tilanteet olla jo tiukassakin solmussa, kertoo Väestöliiton palvelupäällikkö Heidi Schrooten. Suomessa elää vielä sitkeässä ihanne yksin pärjäämisestä ja se ulottuu myös vanhemmuuteen. Tämä on kuitenkin vahingollista, sillä tutkimusnäyttöä on siitä, että yksilösuorituksena vanhemmuus kuormittaa vanhempia jopa uupumukseen asti.

– Haluamme kannustaa vanhempaa pohtimaan, keitä voisi kuulua siihen kokonaiseen kylään, joka sinun lastasi kasvattaa. Kenen kanssa vanhemmuutta ja siihen liittyviä tunteita voisi jakaa? Haluamme myös kannustaa ravistamaan pois kaiken turhan avun pyytämiseen ja vastaanottamiseen liittyvän häpeän, Väestöliiton Schrooten sanoo. Meistä jokainen saa vanhemmuuteensa apua – joku enemmän, joku vähemmän. Kaikilla ei ole omaa luotettavista läheisistä koostuvaa verkostoa, joka voi tukea tiukan paikan tullen. Joku voi haluta pitää haastavan tilanteensa omana tietonaan. Siksi perheille on tarjolla myös järjestöjen ja seurakuntien maksuttomia ja anonyymeja palveluja, joista vanhemman on mahdollista saada neuvontaa sekä keskustelu- ja vertaistukea huoliin ja kuormittaviin elämäntilanteisiin. Lähde: Lehdistötiedote, Väestöliitto2023.

Vanhemmuus

t AVOINNA myös SUNNUNTAISIN MA-PE ... 8-21 LA .......... 8-19 SU ........ 10-19 Skanssin Apteekki on avoinna joka päiv myös sunnunt

vittaessa Kysy tar en lääkkeid JETUSTA UL K KOTIIN usalueella! lo a t Turun

vaikkapa ostost

www.skanssinapteekki.fi Puhelinnumerot. Keskus: 020 7928480, Lääkeneuvonta: 020 7928480, Lääkärit: 0207928480 - info@skanssinapteekki.fi 9

www.ipanaposti.fi

Kun parisuhdetta koettelee mielenterveyden haasteet

roja voitaisiin ehkäistä neljällä toimenpiteellä: ajoissa annettu parisuhdetuki, parisuhteen huomioiminen mielenterveyspalveluissa, molempien tuen tarpeen kartoittaminen ja avoin puhe mielenterveyshaasteiden vaikutuksista parisuhteeseen.

– Ajoissa annettu parisuhteen tuki lisää ymmärrystä kumppaneiden välillä ja ehkäisee eroja, korostaa Laru.

Kumppanin psyykkinen sairaus kuormittaa ja lisää stressiä, mikä voi ajaa kumppanit erilleen. Näin osoittaa myös Parisuhdekeskus Katajan ja mielenterveysomaisjärjestö FinFamin toteuttama tuore kysely. Lähes kuudestasadasta kyselyyn vastanneesta vain noin 17 prosenttia kertoi, että vaikeudet ovat lähentäneet suhteen osapuolia.

Sairauden ja sen vaikutusten tiedostaminen on tärkeää parisuhteen molempien osapuolien kannalta. Roolit muuttuvat usein sairauden myötä ja kumppanuus voi vaihtua enemmän hoiva- tai huolenpitosuhteeksi.

– Mielenterveyshaasteet tuovat selkeitä negatiivisia vaikutuksia parisuhteisiin. Huolestuttavaa on, että palvelujärjestelmässä ei usein tunnisteta psyykkisen sairauden vaikutuksia parisuhteeseen, viittaa kyselyn tuloksiin FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen. Kyselyn mukaan eri taloudessa eläneet saivat vähiten tukea parisuhteeseen liittyvissä kysymyksissä, kun taas eronneet eniten. – Se, että eronneet ovat saaneet eniten tukea, osoittaa palveluiden kohdentuvan liian myöhäisessä vaiheessa. Eropalvelut ovat tärkeitä, mutta tukea pitäisi ehdottomasti saada jo aikaisemmin, sanoo Parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtaja Suvi Laru. Sairastumisen myötä parisuhde voi myös lujittua ja yhteenkuuluvuuden tunne lisääntyä. Nuoret vastaajat näkivät parisuhteensa tulevaisuuden valoisimpana, kun taas 46–55-vuotiaat uskoivat eniten suhteensa päättyvän eroon. Toiveikkaimmin parisuhteensa tulevaisuuteen suhtautuivat he, jotka olivat saaneet tukea sekä he, jotka eivät olleet kaivanneet tukea.

Myös psyykkisesti sairastuneen kumppani tarvitsee tukea

– On tärkeää tiedostaa, että sairastuneesta kumppanista ei tarvitse jatkuvasti kantaa huolta tai ottaa vastuuta hänen oireilustaan, Hytönen sanoo. Kyselyn mukaan suhteen tulevaisuus nähtiin synkimpänä, kun mielenterveyshaasteet hankaloittivat perhe- ja ystävyyssuhteita sekä parisuhteen vuorovaikutusta ja tunne-elämää. Myös tilanteet, joissa lasten hoitaminen oli epätasaisesti jakautunutta, koettiin erityisen kuormittavana. – Edellä mainitut haasteet näyttäisivät asettavan parisuhteen erityisen haavoittuvaan asemaan. On tavanomaista, että sairastuneen läheiset mukauttavat omaa toimintaansa ja tunteitaan sekä helposti unohtavat omat tarpeensa, toteaa Hytönen. Kyselyyn vastanneista 65 prosenttia oli sitä mieltä, että avun hakeminen parisuhteelle on hankalaa. Vastaajista 30 prosenttia oli jäänyt kokonaan ilman kaipaamaansa tukea. Vastaajat kaipasivat erityisesti tukea arjen pyörittämiseen, terapeuttista tukea, vertaistukea ja selkeämpää tukijärjestelmää. – Tiedetään, että raskas elämäntilanne lisää myös omaisen riskiä sairastua itse masennukseen. Siksi kummankin kumppanin tuen saanti on varmistettava, Hytönen sanoo.

www.ipanaposti.fi

” Tiedetään, että raskas elämäntilanne lisää myös omaisen riskiä sairastua itse masennukseen. Siksi kummankin kumppanin tuen saanti on varmistettava.”

Mielenterveyden haasteiden vaikutuksista parisuhteeseen pitäisi puhua enemmän Lähes kaikki vastaajista (97 %) oli sitä mieltä, että mielenterveyden haasteiden vaikutuksista parisuhteeseen pitäisi puhua yhteiskunnassamme enemmän. – Tietoa tarvitaan monella eri tasolla: yleisen yhteiskunnallisen puheen lisäksi parisuhteen asiat pitäisi ottaa puheeksi myös mielenterveyspalveluissa, Laru toteaa. Avoin puhumisen kulttuuri helpottaa avun ja tuen hakemista parisuhdetta kuormittavissa elämäntilanteissa. – Ennaltaehkäisevä tuki säästää sekä inhimillistä kuormitusta että yhteiskunnan kustannuksia. Meidän tulee siis vahvistaa sellaista puhumisen kulttuuria, joka mahdollistaa avun hakemisen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, päättää Laru. Lähde: Kataja

Lasten ravitsemus

idin ravitsemustila raskauden alkaessa ja sen aikana sekä lapsen ravitsemus ensimmäisinä elinvuosina vaikuttavat oleellisesti yksilön myöhempään terveyteen. Se millaisia rakennusaineita kehittymistä ja kasvua varten on tarjolla, saattaa vaikuttaa pysyvästi kehon rakenteisiin, toimintaan ja aineenvaihduntaan. • Täysimetystä suositellaan 4–6 kuukauden ikään. Kaikki lapset tarvitsevat kiinteää ruokaa 6 kuukauden iästä lähtien. • Täysiaikaisena ja normaalipainoisena syntyneelle lapselle rintamaito riittää ainoaksi ravinnoksi puolen vuoden ikään D-vitamiinia lukuun ottamatta. • Lapselle annetaan 10 μg/vrk D-vitamiinilisä 2 viikon iästä lähtien. D-vitamiinilisän käyttömäärää vähennetään, jos lapsi saa äidinmaidon tilalle tai lisäksi äidinmaidonkorviketta tai vieroitusvalmistetta 500 ml tai enemmän (katso erillinen suositus imeväisikäisten yksilöl lisestä D-vitamiinilisän annostelusta). • Kun imettävä äiti käyttää päivittäin margariinia leipärasvana, rypsiöljyä tai juoksevaa kasviöljyvalmistetta ruoanlaitossa, öljyä salaatinkastikkeessa tai syö kalaa 2-3 kertaa viikossa, on äidinmaidon koostumuksessa riittävästi vauvalle välttämättömiä rasvahappoja. Välttämättömien rasvahappojen saanti on tärkeää lapsen hermoston ja näkökyvyn kehitykselle. Kun äiti syö monipuolisesti ja riittävästi, imetys ei kuluta äidin ravintoainevarastoja. Katso lisätietoa imetyksestä ja imetyssuosituksista Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen sivuilta: https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/nko

Yhdessä syöminen edistää terveyttä Säännöllinen ateriarytmi on terveellisen syömisen perusta niin lapsilla kuin aikuisilla. Ruokailu perheissä on osa kokonaisvaltaista hyvinvointioppimista, johon liittyvät arjen rytmit ja ajankäyttö, uni, lepo, ruutuajan hallinta ja liikkuminen. Myönteiset ruokailutilanteet, osallisuus ja koettu ruokailo kehittävät lapsen ruokatottumuksia suotuisasti.

Kasvikset lapsen ruokavaliossa Kasviksia lapsen tulisi syödä vähintään puolet aikuisen määrästä, eli noin 200–250 grammaa vuorokaudessa, esimerkiksi viisi lapsen oman kouran kokoista annosta päivässä. Lapsen annoskoko kasvaa lapsen kasvaessa. Kasviksia ei voi korvata vitamiini- ja kivennäisainevalmisteilla, koska niistä ei tutkimusten mukaan saada yhtä suurta terveyshyötyä kuin syömällä runsaasti kasviksia.

Proteiini Suosi proteiinin lähteenä kohtuullisesti siipikarjaa ja jonkin verran punaista lihaa. Palkokasveja suositellaan käytettäväksi pääaterioilla viikoittain. Kalaa suositellaan koko perheelle vähintään 2-3 kertaa viikossa kalalajia vaihdellen. Runsasproteiinisia maitovalmisteita ja juomia ei suositella lapsille päivittäiseen käyttöön. Lapsilla ja aikuisilla liiallinen proteiinin saanti kuormittaa munuaisia. Proteiini ei myöskään vahvista lihaksia silloin, jos ravinnosta saadaan vähemmän energiaa kuin mitä kulutetaan

www.ipanaposti.fi

Syödään

yhdessä

Maitovalmisteiden merkitys lapsen ruokavaliossa Kouluiästä lähtien koko perheelle suositellaan 5–6 dl nestemäisiä maitovalmisteita ja 2–3 viipaletta juustoa päivittäin. Leikki-iässä riittää 4 dl nestemäisiä maitovalmisteita ja 1 viipale juustoa. Tämä määrä maitovalmisteita (maito, piimä ja muut hapanmaitovalmisteet) tarvitaan, jotta kalsiumia ja jodia saadaan riittävästi. Dvitamiinilla täydennetyt maidot ja piimät ovat myös tärkeitä D-vitamiinin lähteitä. Maitovalmisteet sisältävät luontaisesti runsaasti hyvälaatuista proteiinia sekä kalsiumin ja jodin lisäksi runsaasti myös riboflaviinia (B2-vitamiinia), B12-vitamiinia ja sinkkiä. Kasvisruokavaliossa proteiinin saanti voidaan turvata helposti syömällä maitovalmisteita.

Kulttuuria

Lapsilähtöiset tunnetaito-opit yksiin kansiin Pieni lintu, suuret tunteet – Pikkulin tunnetaito-opas on lapsilähtöinen tunnetaito-opas täynnä Pikkuli- maailmalle ominaista iloa ja leikillisyyttä. Yhdessä varhaiskasvatuksen ammattilaisten kanssa kirjoitettu opas johdattaa tunnekasvatuksen äärelle ja tukee lapsen ja aikuisen yhteisiä tunnetaitohetkiä. Lopputuloksena on myötätuntoinen ja selkeästi jäsennelty kirja, jota voi käyttää sekä lapsen lähiaikuinen että lasten kanssa töitä tekevä ammattikasvattaja. Kotimainen Pikkuli-sarja on tunnettu rakastettavista hahmoista, joiden vahva ilmaisu innostaa lasta pohtimaan omia tunnetilojaan. Helsingin yliopiston tekemässä tutkimuksessa on havaittu, että Pikkuli- tuoteperheen hyödyntäminen tunnetaitokasvatuksessa parantaa lasten kykyä puhua tunteistaan aiempaa paremmin. Lapsilla havaittiin myös vähemmän masennus- ja ahdistusoireita ja vetäytymistä kuin verrokkiryhmällä. Pikkulia onkin jo hyödynnetty varhaiskasvatuksen tunnetaitotyössä. Nyt Pikkulin tunnetaitomaailma on koottu yksiin kansiin tunnetaito- oppaaksi. Pieni lintu, suuret tunteet pohjaa Pikkuli- pedagogiikkaan, joka on 0–8-vuotiaille lapsille kehitetty tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelun ohjelma. Se hyödyntää Pikkuli- materiaaleja – kirjoja, animaatiosarjan jaksoja, tunnekortteja, pelejä ja varhaiskasvatukseen suunnattuja tuokiosuunnitelmia – joiden äärellä lapsi oppii yhdessä Pikkulin kanssa pitkälle aikuisuuteen kantavia tunne-elämän taitoja. Kirja sukeltaa tunteiden virtaan viiden eri perustunteen kautta. Ilo, kiukku, pelko, suru ja tyytyväisyys tulevat tutuiksi sekä Pikkuli -tarinoiden että samaistuttavien ja tunnistettavien arkiesimerkkien kautta. Jokaista tunnetta avataan monesta eri näkökulmasta. Kirjasta löytyy runsaasti käytännönläheisiä välineitä lapsen tunteiden rakentavaan ilmaisuun ja säätelyyn. Samalla kirja tukee aikuista lapsen kasvattajana ja tarjoaa harjoituksia myös aikuisen omien tunteiden käsittelyyn. Kirjan erityisyys on kokonaisuuden läpi kulkevat Metsämarja Aittokosken, kirjailijan ja kolmen pojan äidin omat vanhemmuuden kokemukset ja tunnetaito- opit. – Olen jo vuosia käsitellyt eri tavoin tunteita, tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä vanhemmuuden tuen välineitä ja menetelmiä. Lisäksi olemme kehittäneet ja testanneet Pikkulin tunnetaitomenetelmiä jo vuodesta 2017 lähtien. Tämän kirjan myötä haluan jakaa oivalluksiamme myös muille vanhemmille ja lasten kanssa toimiville aikuisille, Metsämarja Aittokoski kertoo.

Tekijät Metsämarja Aittokoski on ohjaaja, käsikirjoittaja, esiintyjä, Pikkuli- maailman luoja sekä kolmen lapsen äiti. Kipinä Pikkulin luomiseen syttyi oman perhe- elämän tilanteista. Jennifer Loiske on varhaiskasvatuksen opettaja, Pikkuli Edun perustajajäsen, kirjailija ja äiti. Hän löysi Pikkulin etsiessään uusia suuntia ammatillisesti ja lähti mukaan Pikkulin pedagogisen tiimin asiantuntijaksi. Sanna Mattila on Kiinassa asuva ja työskentelevä varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja Pikkuli Edun perustajajäsen, joka käyttää Pikkuli- pedagogiikkaan työssään lasten kanssa päivittäin. Tutustu lisää Helsingin yliopiston tutkimukseen Pikkulin tunnetaitomenetelmien vaikuttavuudesta: https://www.epressi.com/tiedotteet/yrittajyys/tutkitusti-toimivaa-tunnetaitokasvatusta-pikkulin-kanssa.html Pieni lintu, suuret tunteet – Pikkulin tunnetaito-opas ISBN: 978-952-341-894-3, Julkaisuaika: 10/2023, Kirjastoluokka: 38.1 / 132 s. / nid. Graafinen suunnittelu: Sami Tapio. Kansi: Antti Aittokoski Kuva: Antti Aittokoski

www.ipanaposti.fi

Liikutaan yhdessä

Hyvässä seurassa on ilo liikkua

urun Urheiluliiton Jumppalaan saapuu syksyisen aamupäivän kirpsakasta ilmasta vauva- ja taaperoikäisiä lapsia vanhempineen. Jotkut ovat saapuneet kävellen, toiset autoilla, muutama on hypännyt linja-auton kyydistä Jumppalan viereisellä pysäkillä. Tänään on FamilyBic 0-3v tunti. Osa tunnilla kävijöistä on aloittanut harrastuksen BabyBic 0-1v tunnista. Mieluinen treeni ja hyvä seura on innostanut jatkamaan lapsen ja vanhemman yhteistä harrastusta isompien ryhmässä. FamilyBic- ja BabyBictunnit tarjoavat vanhemmalle monipuolista perusjumppaa kehonpainoa ja erilaisia välineitä hyödyntäen. Aikuinen voi seurustella ja jumpata yhdessä lapsen kanssa tai keskittyä omaan harjoitteluun lapsen leikkiessä. Tänään FamilyBicissä osalla on useampi lapsi mukana. Pienimmät viihtyvät vanhemman treeniä seuraten lelujen kanssa tai lisäpainona liikkeissä. Isommat lapset liukuvat yhdessä liukumäkeä, potkivat palloja ja leikkivät pallomeressä. Tunnelma salissa on touhukas. Tunnin lopuksi kaikki kokoontuvat rauhoittumaan yhteisellä puuhalla. Tällä kertaa vuorossa on laululeikki. Laululeikin jälkeen tunnelma on kii-

reetön. Osa vauvoista ja taaperoista jää Jumppalaan ruokailemaan, aikuisten samalla vaihtaessa kuulumisia. Toisilla taas on päiväunien aika. Familybic- tunti on joidenkin perheiden viikon toinen harrastuskerta yhdessä lapsen kanssa. Toiseksi tunniksi on valikoitunut Naperojumppa 1-3v tai Tempputaaperot 2-3v, joissa lapsi pääsee liikkumaan ohjatusti oma aikuinen mukana. Lapsen kasvaessa, perhetuntien jälkeen on helppo siirtyä 3-4-vuotiaiden liikuntaryhmiin, kun liikuntapaikat ovat tuttuja. Pienten lasten tuntien aikana on myös aikuisille ryhmäliikuntatunteja. Näin ollen aikuinen voi tuoda lapsen vaikka voimistelukoulutunnille ja mennä itse liikkumaan viereiseen saliin. Liikunnasta ei tarvitse siis luopua, vaikka haluaakin pitää vauvan tai taaperon lähellä. Lapsen kasvaessa liikuntaharrastus voi jatkua lasten ja aikuisten ryhmissä. Erilaisia ryhmiä on tarjolla 3-vuotiaista lähtien aina aikuisiin asti.

www.ipanaposti.fi

UINNIT:

RYHMÄT ILMAN AIKUISTA:

Vauvauinti Sisarusuinti Vesipeuhu Uidaan yhdessä -uimakoulu Startti -uimakoulu TurtleSwim Alkeisuimakoulu A/B Jatkouimakoulu Tekniikkauimakoulu

Supersankarit Satubaletti TanssiMuskari Disney -dance Prinsessajumppa NinjaKids

PERHELIIKUNTA: Taaperomuskari Perhemuskari Tanssimuskari Aikuinen -lapsi breikki Naperopalloilu’ GoKidsGo Vauvasirkus Taaperosirkus Perhesirkus Tempputenavat Vauvan jumppa Nassikkapaini

Tervetuloa kevätkaudelle! Useita toimipisteitä Turun alueella

Puhelin: 044- 988 3314

www.liikutaanilosta.fi 18

Liikutaan yhdessä

Sujuvampaa arkea ja huonoa säätä

– huoltajien syyt kuljettaa lapset kouluun

uoltajat kuljettavat lapsia ja nuoria kouluun lyhyidenkin matkojen päästä henkilöautolla, koska koulu sijaitsee kätevästi heidän työmatkansa varrella. Näin varmistettiin, että lapsi pääsee ajoissa kouluun. Tämä selviää Fiksusti kouluun -ohjelman julkaisemasta selvityksestä Koulumatkojen kulkutavat huoltajien silmin. Raportissa kuvataan huoltajien näkemyksiä siitä, miksi lapsi kulkee koulumatkansa kävellen, pyörällä, joukkoliikenteellä tai henkilöautolla ja miten koululaisten aktiivista kulkemista voitaisiin lisätä. Lasten ja nuorten koulumatkojen kulkutapoihin vaikuttavat eniten koulumatkan pituus ja vuodenaika. Talvisin pyöräily vaihtuu usein kävelyyn. Henkilöautolla ja julkisella liikenteellä kuljetut matkat lisääntyvät, sillä sekä pyöräilystä että kävelystä siirrytään moottoriajoneuvokyyteihin. Talvisin 70 prosenttia lapsista ja nuorista kulki aktiivisesti alle viiden kilometrin koulumatkan ja syksyisin ja keväisin aktiivisesti kulki 85 prosenttia.

Aktiivisella huoltajalla on aktiiviset lapset Koulumatkojen kulkutavat huoltajien silmin -raportista selviää, että jos huoltaja itse kulkee työ- tai opiskelumatkansa pääasiallisesti aktiivisesti, kulki hänen lapsensakin yleisemmin koulumatkansa kävellen tai pyöräillen. – Tämäkin alleviivaa sitä, että aikuisilla on suuri vaikutus lapsen ja nuoren kulkemiseen. Aktiivinen elämäntapa omaksutaan jo lapsuudessa, jos se on aikuisillekin arkea. Perheiden arki vaikuttaa toiseenkin suuntaan: kiire, sade, pimeä ja kylmä aamuisin ovat herkästi syitä hypätä auton kyytiin, vaikka koulumatka iltapäivällä on helposti käveltävä. Kyselyssä toissijaiseksi ilmoitettu kulkumuoto muuttuu arjen kiireessä huomaamatta yleiseksi, sanoo Sanna Ojajärvi Fiksusti kouluun -ohjelmasta.

Huoltajista 26 prosenttia ilmoitti henkilöauton vähintään yhdeksi lapsen tai nuoren kulkutavaksi talvisin. Syksyllä ja keväällä sama osuus oli 18 prosenttia. Huoltajat kertoivat, että yleisin syy kuljettaa lapsia ja nuoria kouluun oli se, että koulu sijaitsee kätevästi heidän työmatkansa varrella. Näin varmistettiin, että lapsi pääsi ajoissa kouluun. Lapset ja nuoret usein myös itse halusivat kulkea autolla. Jos lapsi kulki pääasiassa aktiivisilla kulkutavoilla kouluun, niin huonolla säällä tai talvisin monet heistäkin hyppäsivät huoltajien kyyditettäväksi.

HARRASTA - INNOSTU - NAUTI

Muita syitä kuljettaa lapsia ja nuoria kouluun olivat harrastukset, painavat kantamukset, esikoululaisen kuljettaminen samaan koulurakennukseen ja terveydelliset syyt. Vain 20 prosenttia huoltajista kertoi lapsen tai nuoren henkilöautolla kulkemisen syyksi sen, että kouluun on liian pitkä matka. – Koulumatkan pituus ei ollut yleinen huoltajien antama syy lapsen tai nuoren henkilöauton kyydillä kulkemiselle, koska useimmilla lapsilla ja nuorilla henkilöautolla kulkeminen oli toinen kahdesta pääasiallisesta kulkutavasta. Toinen pääasiallinen kulkutapa oli yleensä kävely tai pyöräily. Erityisesti huonolla säällä ja talvisin lapset kulkivat henkilöautolla sellaiset matkat, jotka he toisenlaisissa olosuhteissa kulkivat aktiivisella kulkutavalla. Fiksusti kouluun -ohjelman aikaisemmin tekemistä kulkutapaselvityksistä selviää, että usein lapset pääsevät aamuisin auton kyydillä kouluun, mutta iltapäivällä kulkevat aktiivisesti koulusta kotiin, kun huoltajat ovat töissä. Liikunnan elämyksiä ja iloa kaikenikäisille harrastajille! Tutustu tuntivalikoimaamme www.lahjantytot.fi ja hyppää mukaan! 19

www.ipanaposti.fi

Tietoa ei ole miten mikromuovia kulkeutuu lapsiin

– varovaisuus ja suositukset tarpeen

ällä hetkellä ei ole tutkimustietoa siitä, kuinka paljon lapsiin kulkeutuu mikromuovia, eikä asiasta ole juurikaan tutkimusta. Useissa tutkimuksissa kuitenkin arvioidaan, että lapsiin kulkeutuu mikromuovia jo sikiövaiheessa, mikä huolestuttaa tutkijoita. Tutkimusta ei myöskään ole siitä, kuinka mikro- ja nanomuovi kulkeutuu koulussa tai esimerkiksi lasten leikkiessä lattialla, jolloin mikromuovi kulkeutuu pölyn mukana tai vaippojen materiaaleista. Tutkimusten puutteen taustalla ovat muun muassa nykyteknologian vaikeudet erityisen pienten partikkelien tutkimuksessa.

veille, on tärkeä tutkimuskohde, ja myös asia, joka vaatii yhteiskunnallista viestintää, huomiota ja toimia globaalisti. Tutkijoiden mukaan kehitykselle haitallisten kemikaalien käyttöä tulee rajoittaa tai kieltää niin, ettei altistusta tapahdu.

Istukasta löytyneet mikromuovit ovat tutkijoita todella huolestuttava löydös. ”Lähitulevaisuudessa on kiireesti tutkittava raskaudenaikaisen nano- ja mikromuovialtistumisen vaikutuksia sikiön ja lapsen kehitykselle sekä tuttipulloista ja pakkauksista peräisin olevien muovien kulkeutumista elimistössä ja niiden vaikutuksia lapsiin”, sanoo tutkijaryhmän jäsen, professori Arja Rautio Oulun yliopistosta. ”Samoin vanhempien ja viranomaisten tietoisuuden lisääminen muoveista sekä niiden käytön vähentäminen on tärkeää, sillä pitkäaikaisia mikromuovien vaikutuksia lapsiin ei vielä tunneta.”

• Siivoa pölyt usein, sillä pölyssä voi olla mikromuovia.

Monitieteiselle, kansainväliselle tutkijaryhmälle raskaudenaikainen, vastasyntyneiden ja lasten altistuminen ympäristökemikaaleille, kuten muo-

Suuntaviivat perheille: • Huolehdi, että lasten ruoka on mahdollisimman vähän kontaktissa muoviin.

• Valitse henkilökohtaisia hygieniatuotteita, joissa on vähemmän muovia. • Remontoitko? Valitse rakennusmateriaaleja, joissa ei ole PVC:tä tai muita muoveja.

MLL Varsinais-Suomessa Lasten, nuorten ja perheiden asialla Mannerheimin Lastensuojeluliitto on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jonka tehtävänä on edistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja osallisuutta. MLL:n Varsinais-Suomen piirin alueella on tarjolla monenlaista apua ja toimintaa arjen tueksi.

Yhteisöt, vertaisryhmät ja keskusteluapu

Toimintaa koko Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomessa MLL:n monipuolista toimintaa lapsiperheille ja nuorille on tarjolla koko maakunnan alueella. Paikallisyhdistykset järjestävät aktiivisesti muun muassa perhekahviloita, kerhoja ja monenlaisia tapahtumia. Lisäksi piiri tarjoaa laajasti erilaisia palveluita ja tukea.

Keskusteluapua, vertaistukea tai ihan vain jutteluseuraa kaipaaville vanhemmille on tarjolla useita erilaisia kanavia ja ryhmiä. Voit esimerkiksi hypätä mukaan erilaisiin vanhemmuutta käsitteleviin ohjattuihin ryhmiin tai liittyä Facebookissa Turun Seudun Mameihin. TSM on laaja ja aktiivinen yhteisö, joka tarjoaa vertaistuen lisäksi muun muassa ratkaisuja arjen ongelmiin ja ystävystymistä.

Lastenhoitovälitys MLL:n lastenhoitovälitystä on tarjolla

Varsinais-Suomen kaikissa kunnissa! Välityksemme kautta löydät helposti hoitajan juuri silloin kun tarvitset. Tilauksia voi tehdä ympäri vuorokauden osoitteessa elastenhoito.fi

Lisäksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainnetistä löytyy monenlaista tietoa ja tukea lapsiperheiden arkeen, sekä puhelin– ja chat-palvelu, jos haluat keskustella luottamuksellisesti.

Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet MLL tarjoaa monia vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia niille, jotka haluavat tukea lapsia ja perheitä. Koulutamme esimerkiksi vapaaehtoisia tukihenkilöitä lapsille, nuorille,

maahanmuuttajaäideille ja perheille. Monet paikallisyhdistykset kaipaavat myös lisäkäsiä talkoisiin, tapahtumiin tai vaikka vetämään kerhoa.

Millä Moodilla olet tänään? Palvelukoonnistamme löydät kaikkiin lapsiperheiden elämäntilanteisiin sopivaa toimintaa!

bit.ly/MLLMoodi 21

www.ipanaposti.fi

Varhaiskasvatuksen alueelliset sosionomit ovat perheiden tukena

urun varhaiskasvatuksen alueelliset sosionomit tukevat varhaiskasvatusikäisten lasten perheitä ja huoltajia. Palvelu on tarkoitettu päiväkotien, avoimen toiminnan, kerhojen, leikkipuistotoiminnan ja perhepäivähoidon asiakkaille.

Voit olla sosionomiin yhteydessä esimerkiksi, jos tarvitset neuvoa vanhemmuuden ja perheiden palveluista tai haluat keskustella lapsesi tai perheesi elämäntilanteesta. Sosionomien kanssa käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia, eikä niistä kirjata mitään ylös. Sosionomit työskentelevät tiiviissä yhteistyössä muun varhaiskasvatushenkilöstön, kuten neuvoloiden, neuvoloiden perhetyöntekijöiden, sosiaalitoimen, ulkomaalaistoimiston ja esiopetuksen kuraattoreiden kanssa.

Ota yhteyttä Voit ottaa yhteyttä oman alueesi sosionomiin joko puhelimitse tai sähköpostitse ja sopia puhelu- tai tapaamisajan. Sosionomit pyrkivät vastaamaan yhteydenottoosi muutaman päivän sisällä. Palvelu on perheille täysin maksuton.

www.ipanaposti.fi

Kaupungin kuulumiset

Yhteystiedot: Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@turku.fi Eteläinen varhaiskasvatusalue, Emilia Alén (suomi), p. 040 6240 526 Pohjoinen varhaiskasvatusalue, p. 040 574 9539 Itäinen varhaiskasvatusalue, Oxana Kullberg (suomi, venäjä) p.0405838845 Läntinen varhaiskasvatusalue, Teija Nurmi 040 544 1290 Ruotsinkielinen varhaiskasvatus, Trygve Svahnström (ruotsi, suomi, englanti) p. 040 356 6668 Vuorohoito, Vappu Lundén (suomi, englanti) p. 040 547 8017

Monipuolisia luontopolkuja

pienille patikoijille Haijaisten ja Vaarjoen luontopolut, Naantali Reitit laavuineen kutsuvat ulkoilemaan. Joululomalle ja talvisille viikonlopuille oivan retkikohteen tarjoavat Haijaisten ja Vaarjoen luontopolut laavuineen. Talvisaappaat jalkaan, eväät reppuun ja polkuja kohti! Haijaisten ulkoilualue Luonnonmaalla ja Vaarjoen reitit Soinisissa tarjoavat monia mahdollisuuksia ulkoilla ja tutustua talviseen luontoon. Vaarjoen luontopolulla voi kulkea itselleen sopivan pituisen matkan yhdistelemällä peltomaisemissa ja rantatörmällä kulkevia polkuja. Reitin varrella on myös laavu, jonka nuotiopaikalle voi sytyttää puut ja grillata vaikkapa makkaraa. Kaupunki toimittaa paikalle puita tulentekoon. Haijaisista löytyy 3,5 kilometrin mittainen luontopolku Silmu, joka kiertelee vaihtelevassa maastossa metsä- ja kallioalueilla. Laavu on 800 metrin päässä parkkialueelta. Täältäkin löytyy grillipaikka ja puut tulentekoon. Molempien luontopolkujen laavun yhteydessä on myös puucee.

Karpalopolku, Kurjenrahka Reitti on vaativa esteetön 1,7 km ympyräreitti Reilun metrin levyinen ja isoilla kivillä tuettu sorapolku polveilee metsässä. Esteetön vain sulan maan aikana, kulkuaika 1t. Koko reitti on kuljettavissa pyörätuolilla ja lastenvaunuilla. Muutaman reitille osuvan nousun takia reitti on luokiteltu vaativaksi ja pyörätuolilla liikkuville suositellaan avustajaa. Opasteissa on huomioitu myös näkövammaisia. Karpalopolkua täydentävät Kurjenpesän esteettömät palvelut. Lähtöpiste: Kurjenpesän pysäköintialue, Kuhankuonontie, Pöytyä.

Luonnossa

Vaisakon luonnonsuojelualue, Salo Vanhoja lehtipuita vehreässä metsässä. Vaisakon luonnonsuojelualue sijaitsee Halikonlahteen työntyvässä niemenkärjessä. Vaisakon polku on osin pitkostettu ja se kulkee hyvin vaihtelevassa ja välillä myös vaikeakulkuisessa maastossa. Polku johdattaa kulkijan läpi jalopuumetsikköjen ja pistäytyy välillä meren äärellä. Vaisakko sopii erinomaisesti päiväretkikohteeksi.

Huomioitavaa 1. Varustautukaa säähän ja maastoon sopivasti

Lehtoalueen taustalla kohoaa maisemaltaan merkittävä kallio jyrkänteineen. Kallion päältä avautuu avarat näkymät etenkin lännen suuntaan. Kallion laelta löytyy myös pronssikautinen hautaröykkiö.

2. Havainnoikaa luontoa kaikilla aisteilla

Soveltuvuus: Koko perheen kohde.

4. Antakaa metsän ruokkia mielikuvitusta

Hirvisuon laavu, Karinainen

5. Sopikaa rajat seikkailijan taitojen mukaan

Heikinsuon kyläyhdistyksen laavu sijaitsee kalliolla upean Hirvisuon laidalla. Laavulle johtaa parkkipaikalta opastettu noin 750 metriä pitkä polku. Polku kulkee ennen metsään nousua viljellyn pellon läpi. Pyri kulkemaan pellolla mennen tullen samaa uraa, jotta viljelykset tallaantuvat mahdollisimman vähän.

6. Muistakaa tärkein – eväät!

3. Varatkaa aikaa tutkimiselle

7. Jatkakaa luontopuuhia myös kotona

LAPSEN ARVOISTA AIKAA Tule tukiperheeksi – sillä on iso merkitys.

pelastakaalapset.fi/tukiperhe