Inter Vivos 5/2016

INTER VIVOS

5/2016

Pykälä ry:n jäsenlehti

MITEN EDISTÄÄ YHDENVERTAISUUTTA JÄRJESTÖTOIMINNASSA? RAHAA ON - VAI ONKO?

HALLITUS 2017 HAASTATTELUSSA KARI LIIRI VIIMEINEN HEIKIN PALSTA

PÄÄKIRJOITUS:

MEIDÄN KAIKKIEN PYKÄLÄ?

Lauri Linna päätoimittaja

ALIISA PELTONIEMI

Meillä on Pykälässä upea taito järjestää ikimuistoisia tapahtumia ja sitouttaa jäsenistöä toimintaamme.

Bileiden lisäksi meiltä löytyy monenmuotoisia valiokuntia, seminaareja ja kerhoja. Tämän kaiken toiminnan moninaisuuden ei pidä kuitenkaan antaa hämätä.

Monimuotoinen toiminta ei yksinään riitä takaamaan sitä, että Pykälämme olisi kaikkien jäsenten omakseen kokema järjestö ja yhteisö.

Monet toimintamme piirteet ovat sellaisia, jotka voivat tahtomattamme sulkea osan jäsenistöstä ulkopuolelle. Tällaisia ovat esimerkiksi alkoholittomien vaihtoehtojen vähäinen näkyvyys, voimakkaiden sukupuoliroolien korostaminen tapahtumissa, rasististen laulujen laulaminen sitseillä, puuttuvat käytännöt seksuaaliseen häirinnän ehkäisemiseksi tai oletus siitä, että kaikilla on suhteellisen hyvä taloudellinen tilanne.

Meidän ei pidä tyytyä siihen, että toimintamme on miellyttävää useimmille. Meidän on pyrittävä siihen, että jokainen voi kokea olonsa tervetulleeksi mahtaviin juhliimme ja että ihmisten erilaisuus on niitä järjestettäessä huomioitu.

Me olemme niin upea järjestö, että pystymme tähän varmasti tulevaisuudessa entistä paremmin.

Mistään mahdottomasta tehtävästä ei ole kyse. Itse asiassa useimpiin tilanteisiin on olemassa valmiina hiottuja ratkaisuja, joista tässä lehdessä kertoo valtiotieteellisen tiedekunnan Kannunvalajat ry:n yhdenvertaisuusvastaava.

Ps. Tämä on viimeinen päätoimittamani Inter Vivos.

Kiitos tästä vuodesta! On ollut upeaa tehdä näin kunnianhimoista ja laadukasta opiskelijalehteä. Suosittelen.

INTER VIVOS 5/2016

3

INTER VIVOS 5/2016 3

PÄÄKIRJOITUS: MEIDÄN KAIKKIEN PYKÄLÄ?

6

BONA MATER FAMILIAS

7

EXPERTO CREDITE

8

HALLITUKSEN PALSTA

10

HELP:N PALSTA

12

IV:N LYHYET

16 UUTISET

4

22

HAASTATTELUSSA HALLITUS 2017

28

KOLUMNI: LAINSÄÄDÄNNÖN EDELLYTTÄMÄÄ POLITIIKKAA

29

HAASTATTELUSSA KANNUNVALAJAT RY:N HEIDI AHOLA

31

HAASTATTELUSSA KARI LIIRI

33

HEIKIN PALSTA

INTER VIVOS 5/2016

16 33

29

34

ANNA PALAUTETTA NETISSÄ

JULKAISIJA

SÄHKÖPOSTIOSOITE

Pykälä ry

intervivos@pykala.fi

www.pykala.fi/julkaisut/ivpalaute OSOITTEENMUUTOKSET

PÄÄTOIMITTAJA

ILMOITUSMYYNTI

Lauri Linna lauri.linna@pykala.fi

Yrityssuhdetoimikunta yrityssuhdetoimikunta@pykala.fi

TAITTO

MEDIATIEDOT

pykala.fi/julkaisut/yhteystietojen-muutos PYKÄLÄN TOIMISTO

Aliisa Peltoniemi aliisapeltoniemi@hotmail.com KANNEN KUVA

Roman Beletski

www.pykala.fi/julkaisut/mediakortti

Mannerheimintie 3 B, 00100 Helsinki +358 9 278 5003 (ti-to klo 11:30-16:30)

PAINO

Lehti saa HYYn järjestölehtitukea.

Forssan Kirjapaino Oy

INTER VIVOS 5/2016

5

BONA MATER FAMILIAS

YKSI PYKÄLÄ-VUOSI LÄHESTYY JÄLLEEN LOPPUAAN! Pykälän kaltaisessa opiskelijajärjestössä jäsenyyden kesto rajautuu opiskeluajan kestoon. Tämä toki useimmiten venyy yli siitä tavoitellusta viidestä vuodesta, mutta on suhteellisen lyhyt aika silti. Aktiivivuosiin yhdistyksen toiminnassa taas lukeutuu lähes poikkeuksetta pykälisteillä vain osa yliopistolla vietetyistä vuosista. Harvassa virassa myöskään Pykälässä toimikausi on kahtatoista kuukautta pidempää.

Vaihtuvuus kaiken kaikkiaan on siis suurta ja pyörä tullaan keksineeksi uudelleen Pykälässä aina silloin tällöin, sitä en voi kieltää. Tämä tarkoittaa valitettavasti myös turhaa työtä ja vuorovuosittaista edestakas soutamista ja huopaamista sen sijaan, että kaikki keskittyminen voitaisiin laittaa yhdistystä todella eteenpäin vievään työhön.

Toista ei voi pakottaa, eikä mielestäni pidäkään voida, mutta toiselle voi mahdollisimman hyvin taustoittaa ja perustella vallitsevia näkemyksiä sekä syitä sille, miksi on vaikkapa juuri itse oman vuotensa aikana päätynyt juuri sellaisiin ratkaisuihin kuin on. Tällöin mahdollinen suunnanmuutos toimijoiden vaihtuessa perustuu tietoisesti valittuihin muutoksiin toimitatavoissa ja ajattelumalleissa, eikä siihen, etteikö vastavalitulla viranhaltijalla

esimerkiksi olisi riittäviä tietoja viimeaikojen tapahtumista taustoineen. Itse pidän yhtenä Pykälässä toimimisen hienouksista nimen omaan sitä, että kulloinkin yhdistyksen piirissä aktiivisesti toimivat saavat tehdä asiat hyvin omannäköisesti. Vallitsevat rakenteet ja organisaatio ohjaavat toimintaa, toivottavasti uusia viroissaan aloittavia toimijoita tukien eikä kahliten.

Pykälässä viettämieni vuosien aikana minulla on ollut kunnia kuulua moneen porukkaan, joiden kanssa ollaan jynssätty tanssilattiaa aamuyöstä ja keitetty aamukahvit parin tunnin päästä Pykälän keittiössä, kokoustettu epäinhimillisiä määriä, pilkottu bataatteja ja paistettu pihvejä lähes kirjaimellisesti kaksi vuorokautta putkeen, pyritty käyttäytymään vujupöydissä, keskusteltu opetuksenkehittämisestä sellaisella palolla, millä ei olisi arvannut mistään innostuvansa, joskus myös yritetty jopa opiskella, matkusteltu maalla, merellä ja ilmassa ties minkälaisista syistä, setvitty farsseja ja iloittu onnistumisista.

Lämpimimmät kiitokseni tahdon antaa väistyvälle hallitukselle, Lauralle, Tiialle, Linnealle, Harrille, Ennalle, Aapolle ja Helinälle – omalle Muumihallitukselleni.

Montaakaan asiaa ei tänä vuonna olla tehty helpoimman kautta. Osittain siksi, ettei olla voitu, osittain siksi, ettei olla haluttu. Tämä kaikki on kuitenkin ollut sen arvoista. Hallitusvuosi antaa ja ottaa, mutta tuota ensimmäistä kiistatta enemmän. Voin lainkaan liioittelematta sanoa, etten ilman näitä vuosia Pykälässä olisi se ihminen kuin nyt olen, enkä päivääkään vaihtaisi pois.

Näin vuoden vaihtuessa fiilis on haikea, tottakai, mutta aikansa kaikella. Seuraajanani nuijaa – tai mitä tahansa sitä kulloinkin korvaavaa objektia – heiluttaa ensi vuonna Helinä, jonka johdolla uskon 82 vuotta ensi vuonna täyttävän Pykälän voivan paremmin kuin koskaan. Valtavasti tsemppiä myös koko muulle hallitukselle’17, Sudenpennuille, sekä muille ensi vuonna Pykälässä toimiville! Toivon teille mitä parhainta, aikaansaavinta ja tapahtumarikkainta vuotta yhdistyksen parissa.

Ikimuistoisesta vuodesta kiittäen Katariina hallituksen puheenjohtaja

6

INTER VIVOS 5/2016

EXPERTO CREDITE:

RAKKAAT PYKÄLISTIT, tämä on viimeinen kerta, kun kirjoitan tälle palstalle.

Vuosi on lopuillaan, ja onkin ehkä aika katsoa taaksepäin ja sanoa muutama sana kuluneesta vuodesta.

Toimiminen opiskelijaedustajana ja erityisesti vieläpä opintovastaavan mandaatilla tiedekunnassa on mielestäni monella tapaa diplomaatin työtä. Opintovastaavan tehtävänä on nähdä kokonaisuus ja ymmärtää molempia osapuolia, sekä tiedekuntaa että opiskelijoita. Jokin päätös tai linjaus saattaa yksittäisen opiskelijan näkökulmasta vaikuttaa äkkiseltään ajateltuna epäreilulta tai tiukalta, mutta kokonaisuuden kannalta ratkaisu saattaa kuitenkin olla perusteltu vaikkapa opiskelijoiden yhdenvertaisuuden tai opetusresurssien järkevän jakautumisen kannalta. Tämän takia on erityisen tärkeää lisätä päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja erilaisten ratkaisujen taustalla olevia syitä.

Vuotta 2016 on leimannut suuri määrä myllerryksiä ja muutoksia yliopistolla. Alkuvuodesta pinnalla oli yliopiston organisaatiomuutos, jossa suunniteltiin muun muassa tiedekuntien yhdistämistä. Tiedekuntien yhdistämisestä onneksi luovuttiin, vaikka toki joitakin paljon pienempiä muutoksia tehdään. Koulutukseen kohdistuneiden leikkausten aiheuttamat massiiviset irtisanomiset taas aiheuttivat kevään mittaan henkilökunnan keskuudessa alakuloa ja epävarmuutta tulevasta. Leikkausten seurauksena hallintohenkilökunta

organisoitiin uudelleen, mikä näkyi kevään, kesän ja alkusyksyn aikana muun muassa hitaina ja kaoottisina prosesseina. Tilanne kuitenkin helpottuu sitä mukaa, kun hallintohenkilöstö saa kiinni uusista tehtävistään ja työnkuvistaan.

Oma lukunsa on tietenkin koulutusuudistus Iso Pyörä. Vaikka tässä tiedekunnassa on ollut viime aikoina hyvin paljon mitä erilaisimpia uudistuksia ja muutoksia, olen itse ollut sitä mieltä, että tähän tilaisuuteen kannattaa tarttua. Nyt, jos koskaan, on aika parantaa tämän tutkinnon laatua ja kilpailukykyä.

Vuosi on siis ollut vauhdikas ja jopa haastava. Ajattelen itse kuitenkin niin, että pienet kriisit ja muutokset herättelevät joskus juuri sopivasti kehittymään ja uudistumaan. Väitänkin, että tällä tiedekunnalla on edessään vielä valoisa tulevaisuus. Toivotan oikein paljon onnea, intoa ja menestystä vuoden 2017 opintovastaava Johannalle! Ensi vuonna on edessä kaikenlaista tehtävää koulutusuudistus Ison Pyörän saattamiseksi voimaan. Minä puolestani väistyn viereiselle palstalle kirjoittamaan Bona Mater Familias -palstaa Pykälä ry:n hallituksen puheenjohtajan ominaisuudessa.

En varmastikaan malta kuitenkaan ensi vuonna ihan unohtaa opintoedunvalvontaa, eikä toisaalta edes tarvitse: tämän tutkinnon uudistaminen ja parantaminen on pitkäjänteistä joukkuepeliä.

Innolla Pykälä-vuotta 2017 odottaen Helinä hallituksen opintovastaava

INTER VIVOS 5/2016

7

HALLITUKSEN PALSTA:

RAHAA ON – VAI ONKO? Moni pykälisti on varmasti kuullut, kuinka rahaa on.

Uskoisin, että varsin harva on kuitenkaan kovin hyvin perillä yhdistyksemme talouden nykytilasta. Lisäksi olen täysin varma siitä, että vielä harvempi on tietoinen pitkän tähtäimen suunnitelmistamme. Tässäpä siis ytimekäs tietopaketti niin lähihistoriasta, nykytilasta, kuin tulevaisuuden näkymistäkin!

Viimeisten kymmenen vuoden aikana on tapahtunut merkittävää kasvua niin tuottojen, kuin kulujenkin puolella. Tilikausien tulokset ovat keskimäärin pysyneet jokseenkin samansuuruisina, joskin heilahtelut yksittäisten vuosien välillä ovat olleet suuria. Kiitos kasvusta kuuluu aiemmille pykälistisukupolville ja heidän määrätietoiselle työlleen. Nyt on meidän vuoromme viedä Pykälää eteenpäin.

Kasvusta huolimatta tuotto- ja kulurakenne on pysynyt melko samankaltaisena. Tuottoja saamme mm. sijoitusvarallisuuden tuotoista, yritysyhteistyöstä saatavista sponsorituotoista, kurssituotoista ja tapahtumien osallistumismaksuista. Kuluja taas syntyy mm. kerhotilojen ja toimiston ylläpidosta, tapahtumista, kerhotuista, kirjastohankinnoista, tietotekniikasta, jäsenlehdestä ja muista julkaisuista, henkilöstöstä, sekä lukuisista muista pienistä ja isoista eristä.

Tuotoista yritysyhteistyö ja kurssitoiminta ovat kasvattaneet painoarvoaan. Myös sijoitusvarallisuuden tuotot ovat nousseet sen määrän kasvaessa. Näiden tuottojen kasvu on mahdollistanut sen, että Pykälä on voinut tukea jäsenistönsä toimintaa yhä enemmän ja enemmän, ilman jäsenistöltä kerättävien maksujen kasvua.

Siksi myös kulukehitys on ollut nousujohteinen. Kulut varsinaisesta toiminnasta, joka kattaa käytännössä kaiken muun toiminnan, kuin sijoitusvarallisuuden, valmennuskurssit ja Paragraaffin, ovat kasvaneet vähintään yhtä nopeasti, kuin saadut tuototkin. Varsinaisen toiminnan tekemä tappio onkin vuoteen 2005 verrattuna yli kolminkertaistunut!

Mutta miltä tulevaisuus sitten näyttää?

Pitkän tähtäimen tavoitteenamme on jo pitkään ollut, että voisimme ylläpitää toimintaamme pelkillä sijoitusvarallisuuden tuotoilla. Sijoitusvarallisuutemme onkin kasvanut noin kolminkertaiseksi vuoteen 2005 verrattuna, joten suunta näyttäisi olevan oikea. Tavoitteen saavuttamisen tiellä on kuitenkin ainakin kaksi

8

INTER VIVOS 5/2016

merkittävää haastetta.

Ensimmäinen haaste on jo mainittu kulujen kasvu.

Omavaraisuutta on näillä näkymin mahdoton saavuttaa, mikäli kulujen kehitys jatkuu viime aikojen tahtiin.

Tuottojen edelleen kasvaessa tulisikin ainakin osa tästä kasvusta sijoittaa tulevia vuosia varten.

Toinen haaste on valmennuskurssien tulevaisuus, sillä poliittinen paine pääsykokeiden poistamiseksi on tällä hetkellä voimakasta. Mikäli pääsykokeista ja sen myötä kursseista luovuttaisiin kokonaan, menisi pitkään samankaltaisena pysynyt tuotto- ja kulurakenteemme aivan uusiksi.

Talous on ollut pitkään vakaalla pohjalla ja kasvanut nykyiseen suuruuteensa. Tulevat haasteet on kuitenkin hyvä tiedostaa ja niihin tulee varautua. Oma vastaukseni otsikon kysymykseen onkin seuraava: Rahaa on.

Vielä.

Harri Gröhn Taloudenhoitaja

HELP:N PALSTA:

OPPOSITIOVUOSI ODOTTAA HYY:n edustajistovaalit käytiin 26.10-2.11. ja tulos oli Helpin kannalta hyvä: vaalirenkaamme sai pidettyä kaikki yhdeksän edustajistopaikkaansa ja on siten edustajiston kolmanneksi suurin ryhmä. Pykälän vaaliliitolla oli suuri merkitys renkaan vaalituloksen kannalta, sillä vaikka koko Helpin äänimäärä kokonaisuudessaan putosi tiukassa vaalitaistossa, Pykälän lista onnistui peräti kasvattamaan äänisaalistaan. Seuraavat kaksi vuotta Pykälän listalta edustajiston varsinaisina jäseninä vaikuttavat Helinä Teittinen, Salla Viitanen ja Tuuli Talvinko. Kiitos hienosta tuloksesta kuuluu sekä aktiivisesti kampanjoineille ehdokkaille että kaikille äänestäjille.

Helpin vaalitulos on vieläkin vaikuttavampi jos sitä peilaa muiden sitoutumattomien vaalimenestykseen.

Esimerkiksi HYAL ja Osakunnat menettivät yhteensä 5 edustajistopaikkaa. Ehdottomia vaalivoittajia näissä vaaleissa olivatkin poliittiset ryhmittymät, jotka nostivat äänimääriään runsaasti. Jää nähtäväksi, miten valtaosien muutokset näkyvät HYY:ssä käytännön tasolla.

Vaalien jälkeen edustajistoryhmät kävivät paljon keskusteluakin herättäneet HYY:n hallitusneuvottelut, joiden lopputuloksena Help viettää seuraavan vuoden suurimpana oppositioryhmänä. Ensi vuoden hallituskokoonpanon muodostavat Ainejärjestöläisten edustajistoryhmää HYAL, HYY:n vihreät, Opiskelijademarit OSY, Osakuntalainen edustajistoryhmä sekä Sitoutumaton vasemmisto.

Helpille oppositiovuosi ei merkitse vaikuttamisen vähentymistä, sillä ryhmällemme on tuttua ajaa ja saada tavoitteitaan läpi myös hallituksen ulkopuolelta käsin.

10

INTER VIVOS 5/2016

Ensi vuoden hallituksen ensi töikseen julkaisemista tavoitteista puuttuu kokonaisvaltainen kunnianhimo esimerkiksi jäsenmaksun alentamisen osalta. Julkaisemassaan tiedotteessa hallituskokoonpano lupasi laskea jäsenmaksua kokonaiset kaksi (2!) euroa, kun samalla esimerkiksi järjestötukia kasvatettiin 30 000 euroa.

Näyttääkin vahvasti siltä, että jäsenmaksuton HYY ei tule olemaan kovin painoarvoinen tavoite tulevalle hallitukselle. Help tuleekin ajamaan oppositiosta käsin aktiivisempaa politiikkaa jäsenmaksun alentamiseksi. Yhtenä tärkeimmistä tavoitteistamme tulee myös olemaan avoimuuden lisääminen sekä HYY:ssä että yliopistolla. Esimerkiksi tämän vuoden hallitusneuvottelut osoittivat, että parannettavaa löytyy runsaasti etenkin ylioppilaskunnan sisältä.

Oppositiovuosi on usein hauskaa aikaa olla aktiivina edustajistopolitiikassa, sillä aktiivinen oppositiopolitiikka edellyttää räväkkyyttä ja hyviä argumentointitaitoja. Sanavalmiit pykälistit ovatkin tällöin hyvissä asemissa. Helpin toimintaan pääsee vielä mukaan ensi vuodeksi, vaikkei edustajistovaaleissa olisikaan ollut ehdolla. Esimerkiksi HYY:n talousjohtokuntaan Help ei ole vielä valinnut edustajiaan. Aktiivisuus ylioppilaskunnassa on hyvä tapa kehittää esimerkiksi omia argumentointitaitojaan ja mikä parasta, useimmiten sen on myös jopa hauskaa!

Mukavaa alkutalvea toivottaen, Kalle Markkanen Pykälän vaalipäälikkö

IV:N LYHYET OIKEUDELLISET INNOVAATIOT TEKSTI ILKKA KUMPULA VIELÄ KUVIOISSA:

KUUMA NYT:

KEHITTEILLÄ:

Partnership track. Tie junior traineesta partneriksi on pitkä. Ernest & Youngin konsulttien tekemän selvityksen mukaan se saattaa olla liian pitkä nuorille juristeille, jotka ovat valmiita vaihtamaan statusta ja rahaa lupaavan uraputken joustavampaan työsuhteeseen. Oppeja vaihtoehtoisiin ratkaisuihin saatetaan hakea yksinkertaisemmissa palveluissa jo yleistyneestä keikkataloudesta.

Yrittäjyys. Mitä jos juristi ei vain ratkoisi yrityksen ongelmia vaan kehittäisi uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle? Etulyöntiasemassa tällaisessa mallissa ovat in-house lakimiehet, jotka tuntevat yrityksen ja sen toimialan. Ajattelutapa voi kuitenkin jokainen soveltaa.

Tekoäly. Vaikka lakimiehet lämpenevät hitaasti, on teknologinen murros tapahtumassa myös juridisella alla. Suuret firmat kaatavat rahaa rutiininomaisten tehtävien automatisointiin. Tavoiteena on, että lakimiehet voisivat keskittyä monimutkaisten juridisten ongelmien ratkomiseen. Murros heijastuu luultavasti myös bisnesmalleihin. Tekoälyn työtä ei ole järkevää laskuttaa tunneissa.

IV LEIKKAA 5/2016 Sarjassa keksimme vaihtoehtoisia kohteita koulutuksesta tehtäville leikkauksille.

• • • • •

Rasismi Tentittävien sivujen määrä Jonot sitseille ilmoittautuessa Tenttien tulosten odotusaika Ulkonäköpaineet

MUUALLA SANOTTUA 5/2016 “Jos yritystä eteenpäin ajanut voima on todella ollut tahto integroida maahanmuuttajanuoria suomalaiseen yhteiskuntaan, pieni pikaluento suomalaisesta työlainsäädännöstä tai omasta työsopimuksesta tuskin olisi ollut kohtuuton vaatimus. Integraatiopuheen uskottavuutta heikentää myös se, että yksi entisistä työntekijöistä kertoo, kuinka häntä kehotettiin olemaan puhumatta asiakkaiden kanssa suomea, mikäli hän ei sitä sujuvasti osaa.”

JUHO VALTA FAFA’SIN TYÖNTEKIJÖIDEN HUONOSTA ASEMASTA KERTOVASSA ARTIKKELISSAAN, GROTESKI 3/2016

“On olemassa harmaa alue, jossa palvelukonseptia tai -tuotetta ei suojaa mikään immateriaalinen yksinoikeus yksistään.”

IPR-LAKIMIES KARI-PEKKA SYRJÄ, YLIOPISTO 9/2016 “Moni oikkari joutuu kerta toisensa jälkeen töitä hakiessaan kohtaamaan ikävän tosiasian oikkareiden työmarkkinoista. Varsinkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella opiskelijoiden oletetaan tekevän kuukausia, jopa vuosia, täysipäiväisesti töitä ilman minkäänlaista korvausta.”

JOHANNA TEIJONMAA, LAKIMIESUUTISET 7/2016

INTER VIVOS 5/2016

13

IV:N LYHYET IV:N HISTORIAA Alaviitteen numerossa 2/1959 pohdittiin surmanluodin oikeudellista luonnetta. Alaviite oli Inter Vivosin edeltäjä Pykälän jäsenlehtenä. Tuuli Talvinko

14

INTER VIVOS 5/2016

INTER VIVOS 5/2016

15

UUTISIA INTER VIVOS LÖYTYY NYT MYÖS VERKKOLEHTENÄ!

P

ykäkä ry:n lehti ilmestyy nyt paperiversion rinnalla jatkuvasti päivittyvänä verkkojulkaisuna. Tämä mahdollistaa ajankohtaisista aiheista uutisoinnin ilman viivettä sekä pidempien artikkelien julkaisemisen.

Verkossa julkaistaan niin paperisen lehden sisältöjä kuin ennen julkaisemattomia artikkeleita. Tavoitteena on tavoittaa lukijoita laajemmalta kuin mihin paperisen lehden levikki yltää.

“Paperinen lehti tavoittaa ehdottomasti tehokkaimmin pääkohderyhmämme eli pykälän jäsenet ja tärkeimmät sidosryhmämme, mutta verkkolehdellä

16

INTER VIVOS 5/2016

voimme nostaa julkisuuteen ja yleisempään keskusteluun oikeustieteen opiskelijoille tärkeitä aiheita paljon tehokkaammin”, Inter Vivoksen päätoimittaja Lauri Linna iloitsee.

Verkkolehteen on mahdollista ehdottaa omia artikkeleitaan julkaistavaksi kuten paperiseenkin lehteen ottamalla yhteyttä lehden päätoimittajaan (intervivos@ pykala.fi).

Inter Vivos on luettavissa osoitteessa pykala.fi/intervivos

OPISKELIJALIIKKEESSÄ TAPAHTUU! TARIK AHSANULLAH SYL:N HALLITUKSEEN!

nan hallituksen ainoana oikeustieteen opiskelijana hän vastaa lisäksi oikeusturvasta sekä yhdenvertaisuudesta ylioppilaskunnan piirissä toimivien järjestöjen osalta.

OIKEUSTIETEEN OPISKELIJOITA NOUSI HURJA MÄÄRÄ EDUSTAJISTOON!

HYYn hallituksen jäsen, pykälä aktiivi ja kokoomusopiskelijoiden sekä koko HYYn edustajistovaalien äänikuningas Tarik Ahsanullah on valittu Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitukseen.

Ahsanullah pyrki alunperin SYL:n puheenjohtajaksi, mutta liittokokouksessa käytyjen neuvottelujen jälkeen puheenjohtajaksi valittiin Turun yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajana toiminut Riina Lumme.

Syksyllä olleissa HYYn edustajistovaaleissa ylioppilaskuntamme edustajistoon nousi tiedekuntamme kokoon nähden hurja määrä edaattoreita. Kuudestakymmenestä valitusta varsinaisesta edustajiston jäsenestä kaikkiaan yksitoista on oikeustieteen opiskelijoita.

Pykälän listalta edustajistoon nousivat Helinä Teittinen (75 ääntä), Salla Viitanen (47 ääntä) ja Tuuli Talvinko (42 ääntä).

Kokoomusopiskelijoiden listalta nousivat edustajistoon Tarik Ahsanullah (155 ääntä), Dani Niskanen (97 ääntä) sekä Peter Torikka (25 ääntä).

HYY:n Vihreiden listalta nousivat kansainvälistä oikeutta opiskeleva Mian Ahmad (70 ääntä) ja Vaasan toimipisteessä opiskeleva Milla Favén (65 ääntä).

Sitoutumattoman vasemmiston listalta edustajistoon pääsivät Lauri Linna (57 ääntä) ja Laura Kolehmainen (46 ääntä).

Osakuntalaiselta Unionilta edustajistoon pääsi Sofia Rahikainen (22 ääntä).

LAURI LINNA HYY:N HALLITUKSEEN! Inter Vivos -lehden päätoimittaja Lauri Linna nousee ensi vuodeksi HYY:n hallituksen talousjohtokunnan puheenjohtajaksi. Helsingin yliopiston ylioppilaskun-

INTER VIVOS 5/2016

17

ONNITTELUT PYKÄLÄ RY:N HALLITUKSELLE 2017 TEKSTI ILKKA KUMPULA KUVA PIOTR LOHUNKO/STOCKSNAP.IO Yhdistyksen kokous keräsi runsaan joukon pykälistejä Porthanian PII saliin marraskuun neljäntenätoista.

Kolmituntisen vaali-illan jälkeen ylintä päätösvaltaa käyättynyt joukko hajaantui nopeasti, mutta heidän valitsemansa uusi hallitus jäi saliin onnittelijoiden ympäröiminä.

Onnittelut Pykälä ry:n vuoden 2017 hallitukselle myös Inter Vivoksen puolesta. Tulkoon seuraavasta vuodestanne suurin ja kaunein!

18

INTER VIVOS 5/2016

SPONSOROITU

Senior Associate Essi Lavikkala ja Associate Oona Lilja White & Casen Helsingin toimistolta lupautuivat ystävällisesti kertomaan Inter Vivoksen lukijoille työstään ja kansainvälisen toimiston arjesta.

KERTOISITTEKO LYHYESTI ITSESTÄNNE JA URASTANNE WHITE & CASELLA? Essi: Aloitin White & Casella avustavana lakimiehenä kesällä 2010. Työskentelen virallisesti M&A-ryhmässä, mutta teen myös kiinteistökauppoja. Olin 2015–2016 secondmentilla Lontoon toimistomme Private Equity -tiimissä.

Oona: Olin White & Casella traineena syksyn 2012, minkä jälkeen kirjoitin gradun ja aloitin avustavana lakimiehenä heti valmistumiseni jälkeen kesällä 2013. Työskentelen tällä hetkellä virallisesti Bank Finance -ryhmässä, mutta teen myös säännöllisesti M&A-toimeksiantoja. Ryhmäjaot eivät ole täällä Helsingin toimistolla kiveen hakattuja vaan suurin osa avustavista lakimiehistä tekee monentyyppisiä toimeksiantoja.

teistyötä Brysselin toimistomme kanssa, kun taas IPR- ja ympäristöoikeudellisten kysymysten osalta käännymme tarvittaessa Lontoon toimiston asiantuntijoiden puoleen.

Varsinaisen työnteon lisäksi puolustamme yhdessä Tukholman toimiston kanssa Pohjoismaiden mainetta jalkapallokentillä jokavuotisessa World Cupissa, jossa White & Casen eri toimistot ympäri maailmaa ottavat toisistaan mittaa jalkapallossa ja lentopallossa.

OONA, MAINITSIT AIEMMIN TYÖSKENNELLEESI WHITE & CASELLA TRAINEENA ENNEN VALMISTUMISTASI. KERTOISITKO LYHYESTI TRAINEE-AJASTASI? ONKO JOTAIN ERITYISVAATIMUKSIA, JOTKA PITÄISI HAKIESSA OTTAA HUOMIOON?

White & Case on aidosti globaali asianajotoimisto, jolla on 37 toimistoa yhteensä 26 maassa ympäri maailmaa. Helsingin toimisto avattiin vuonna 1992 ja se on pian 25-vuotisen taipaleensa aikana palvellut niin suomalaisia kuin kansainvälisiäkin asiakkaita erilaisten kiperien liikejuridisten kysymysten äärellä. Helsingin toimisto keskittyy pääasiassa pääomamarkkinatransaktioihin (Capital Markets), yritysjärjestelyihin (M&A) ja pankkirahoitukseen (Bank Finance).

Tämän vuoden IFLR 1000 -vertailussa kaikki pääpraktiikkaalueemme sijoittuivat Tier 1 -luokkaan.

En ollut aiemmin työskennellyt asianajotoimistossa, joten työympäristö oli täysin uusi. Nopeasti kävi kuitenkin ilmi, että White & Casella on huippuporukka ja mielenkiintoisia työtehtäviä, mistä syystä halusin hakeutua tänne töihin valmistumisen jälkeen. Meillä työskentelee kaksi traineeta kerrallaan neljän kuukauden jaksoissa. Molemmat ovat loppuvaiheen opiskelijoita ja he avustavat kaikkia praktiikkaryhmiä vaihtelevissa tehtävissä. Lähtökohtaisesti tehtävät vastaavat vastavalmistuneen lakimiehen tehtäviä.

Vastaan nykyään trainee-rekrytoinnista. Meillä ei ole mitään tarkkaa rajaa suoritetuille kursseille, opintopisteiden määrälle tai arvosanoille, mutta yleisesti voi sanoa, että notaarivaiheen opinnot olisi hyvä olla suoritettuna.

Asenne, aito mielenkiinto toimialojamme kohtaan ja halu oppia uutta ratkaisevat kuitenkin lopulta – etsimme siis ns. ”hyvää tyyppiä”.

MITEN KANSAINVÄLISYYS NÄKYY ARJESSANNE?

TERVEISENNE IV:N LUKIJOILLE?

Teemme lähes päivittäin töitä yhdessä muiden toimistojemme kanssa – viime aikoina erityisesti Lontoon, Frankfurtin, Pekingin ja Tukholman. Vaikka Helsingin toimisto on pääasiassa keskittynyt vain muutamalle praktiikka-alueelle, White & Casen globaalista verkostosta löytyy erityisosaaminen kysymykseen kuin kysymykseen. Esimerkiksi kilpailuoikeudellisissa kysymyksissä teemme usein yh-

Essi: Vaikka opintoihin panostamisesta on hyötyä tulevaisuuden työelämässä ja mahdollisia jatko-opintoja suunnitellessa, ottakaa ilo irti opiskeluajasta!

KERTOKAA LYHYESTI WHITE & CASESTA. MIHIN TOIMIALOIHIN HELSINGIN TOIMISTO ON ERIKOISTUNUT?

Oona: Komppaan Essiä – ja erityisterveiset Pykälän emännille! Muistuttaisin myös, että kesän trainee-jakson hakuaika päättyy tammikuussa.

HALLITUKSEN 2017 HAASTATTELU TEKSTI JOSE SARANPÄÄ

Vuosi vaihtuu - niin myös Pykälän hallitus. Inter Vivos kiittää muumihallitusta ja toivottaa vuoden 2017 hallituksen tervetulleeksi. Kun tilanne vuosikokouksen jälkeen alkaa hieman rauhoittua ja valiokuntakokoonpanotkin ovat muotoutuneet, on syytä kuulla uusien hallituslaisten mietteitä tulevaan kauteen.

KYSYMYKSET: 1. Millä fiiliksillä olet valmistautunut tulevaan hallituskauteen?

2. Onko edeltäjältäsi/edeltäjiltäsi tullut jo paljon neuvoja tehtävään?

strategiatyö sekä kerhotilojen remontti. Lisäksi koulutuspolitiikassa ja yliopistolla tapahtuneet muutokset heijastunevat myös Pykälään, esimerkkeinä näistä yhteisvalinta sekä koulutusuudistus Iso Pyörä. Kädet saveen vain ja ilo irti kaikesta Pykälästä löytyvästä osaamisesta ja tietotaidosta!

4. Miltä Pykälä näyttää vuoden kuluttua?

4) Vuoden kuluttua Pykälä on muuttanut remontoituihin kerhotiloihinsa ja tilaan sopivat toimintatavat ovat lähteneet kehittymään. Kaikkien pykälistien on helppoa lähteä Pykälän toimintaan mukaan, minkä lisäksi yhdistys on Suomen suurimman oikeustieteellisen tiedekunnan tiedekuntajärjestönä uskottava ja selkärankainen.

HELINÄ TEITTINEN - HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA

JEMINA FALLENIUS - SIHTEERI

1) Oon mielettömän innoissani ja hitusen jännittynyt!

Hauskaa, että hommat vaihtuu ja että pääsee opettelemaan uutta!

1) Fiilikset ovat olleet alusta asti todella korkealla ja odotan jo innolla tulevia kokemuksia ja haasteita.

3. Mitkä tulevat olemaan suurimmat haasteesi hallituksessa ja miten aiot niistä selvitä?

2) Varsinaista perehdytystapaamista ei olla vielä Katariinan kanssa ehditty pitää, kun meidän molempien kalenterit vielä aika lailla pursuilee. Nähdään kuitenkin melkein päivittäin kaikkien muiden hallitusjuttujen tiimoilta, ja tosi usein keskustelu kääntyy ensi vuoteen ja kaikkeen siihen liittyvään.

3) Pykälässä on käynnissä tällä hetkellä monta projektia, jotka pitäisi saattaa loppuun - esimerkkinä vaikkapa Pykälän 22

INTER VIVOS 5/2016

2) Laura on ollut aivan mahtava. Perehdytys on aloitettu ja se etenee todella hyvin.

3) Varsinkin kevät on aikataulutuksen kannalta todella haastava. Aion suunnitella tekemiseni erittäin tarkkaan sekä jakaa työtaakkaa esimerkiksi delegoimalla vuosijuhiin liittyviä tehtäviä vuosijuhlamarsalkoille.

4) Vuoden kuluttua Pykälä vastaa entistäkin paremmin jäsenistön toiveita ja odotuksia. Tätä edesauttaa

mm. jäsenistöä paremmin palvelevat kerhotilat sekä huolella järjestetyt monipuoliset tapahtumat.

JAMI VEHVILÄINEN - TALOUDENHOITAJA

1) Innokkailla! Tietenkin myös vähän jänniittää, kun edessä on vaikka ja mitä- mm. paluu pykälän omiin tiloihin, ON-tutkintouudistus 2017 sekä yleinen koulutuspoliittinen tilanne on tällä hetkellä melko myrskyisä. Fiilikset kuitenkin odottavat ja innostuneet!

2) Perehdytys on aloitettu niin edellisen kuin edeltävien vuosien opintovastaavien yhteisvoimin! Myös tiedekunnassa ollaan jo käyty tutustumassa ja haistelemassa ilmapiiriä.

1) Hyvällä ja odottavalla fiiliksellä. Ensi vuosi tulee olemaan haastava, mutta se vain innostaa entisestään.

2) Harri on jo aloittanut perehdytyksen tehtävään, ja on opettanut paljon käytännön asioita. Ylipäänsä neuvoja on tullut runsaanlaisesti, ja tuntuukin helpommalta lähteä vuoteen, kun tietää myös edeltäjän tahtovan auttaa vauhtiin pääsemisessä.

3) Taloudenhoitajalle kuuluvia spesifimpejä tehtäviä on paljon, minkä lisäksi hallituksen kokonaisvaltainen työ ja tapahtumissa edustaminen vievät aikaa.

Ajanhallinta tuleekin luomaan omat haasteensa, mitä olen pyrkinyt jo etukäteen ratkaisemaan huolellisella kalenterinpidolla ja menojen etukäteissuunnitteluun panostamalla.

3) Opintovastaavan suurimman haasteet tulevat varmasti koskemaan Iso-Pyörä-uudistuksen mukaista ON-tutkinnon uudistamista. Keväällä lyödään lukkoon opetussuunnitelmat sekä siirtymäsäännökset jo opintojensa aloittaneiden osalta, joten tekemistä ja haasteita tulee riittämään. Pitää olla EXTRA skarppina sekä tiedekunnassa että opiskelijoiden parissa ja pitää silmät ja korvat auki.

4) Vuoden päästä Pykälässä eletään isojen muutosten jälkeistä aikaa. Ollaan vihdoin uudistetuissa kerhotiloissa, uudet phuksit ovat aloittaneet uuden ON-tutkintorakenteen noudattamisen ja valintakokeen uudet tuulet puhaltelevat keväällä 2018. Vuoden kuluttua Pykälä on siis toivon mukaan entistä suurempi ja kauniimpi pienten päivitysten jälkeen!

LAURI LAATUNEN - ULKOASIAINVASTAAVA

4) Pykälä tulee vuoden päästä olemaan jäsentensä näköinen yhteisö, ja entistäkin suurempi ja kauniimpi. Kauneutta saadaan uusista kerhotiloista, suuremmaksi tullaan ainakin allekirjoittaneen hallituskilojen kertyessä.

JOHANNA HEINONEN - OPINTOVASTAAVA

1) Innostuinein ja odottavaisin fiiliksin, unelma on nyt totta! Toki viran tuomat haasteet eri muodoissaan jännittävät hiukan myös.

2) Perehdytys on hyvällä mallilla ja syksyn mittaan on jo toki tullut paljon seurailtua Aapon touhuja niin reissussa kuin Pykälässäkin. Tässä virassa on muutenkin hienoa erityisen vahva perimätieto ja perehdytyskulttuuri ulkoasiainvastaavien kesken.

INTER VIVOS 5/2016

23

3) Hallitusvuoden ja viran tuoma stressi ja sen selättäminen. Suunnitelmallisuudella ja hyvällä stressinsietokyvyllä tästä selvitään. Lisäksi Pykälän KV-viikon ajoittuminen tänä vuonna samaan ajankohtaan kuin pääsiäinen aiheuttaa omat haasteensa, mutta niistähän minä vain sytyn entistä enemmän!

4) Vuoden kuluttua Pykälä kukoistaa niin uudistettujen kerhotilojen kuin entistä vahvempien ulkosuhteiden osalta, erityisesti koskien Suomen sisarainejärjestöjämme! Uudistetussa Pykälässä koko jäsenistön on hyvä nauttia vahvojen ulkosuhteiden ja verkostoitumisen tuomista iloista.

TUOMAS RUDANKO - TIEDOTUSVASTAAVA

valmennuskurssien tulevaisuutta. Virkakohtaisena uudistustarpeena Pykälän tiedotustoimintaan liittyen yhden mainitakseni on pykälä-infon uudistaminen. Ensi vuonna entistä suurempi osa jäsenistölle saapuvasta informaatiosta kootaan listan selkeyttämiseksi pelkästään viikottain ilmestyvään jäsentiedotteeseen. Tähän liittyen tavoitteenani on aktivoida tiedotustoimikuntaa ja saada siitä konkreettisesti Pykälän tiedotustoimintaa ja imagoa eheyttävä elin. Olen ryhtynyt jo toimenpiteisiin ja esimerkiksi uudistunut, viikottain ilmestyvä jäsentiedote laaditaan ensi vuoden alusta tiedotustoimikunnan toimesta. Imagon ja jäsenistön tyytyväisyyden parantamiseksi lupaan myös selvittää Pykälän verkkosivujen uudistustarpeen mahdollisen mobiilialustan lisäämiseksi sekä keinot erään herkullisen someväylän käyttöön ottamiseksi.

4) Uudelta ja suurelta. Kauniimmalta kuin koskaan.

TEEMU LIUKKONEN - YLEISVASTAAVA

1) Olen valmistautunut hallituskauteen erittäin innostuneilla ja odottavaisilla tuntemuksilla. On mahtavaa päästä tekemään työtä yhdistyksen eteen, joka on antanut minulle opiskeluaikanani paljon. Tämä hallitusporukka on loistava, enkä malta odottaa vuoden vaihtumista.

2) Olemme pitäneet edeltäjäni kanssa kolme perehdytysoppituntia käyden läpi ensi vuoden vastuualueita ja konkreettisia työkaluja näiden hoitamiseen. Tulemme pitämään tämän vuoden puolella vielä muutaman perehdytystuokion, jotta olen mahdollisimman valmis tehtävään heti astuessani virkaan vuoden alusta. Prehallitusvuosivinkeistä muutamina kalenterin tyhjääminen, aikataluttaminen sekä lepääminen ja henkinen valmistautuminen tulevaan koitokseen.

3) Näistä suurimmat liittyvät koko yhdistystä koskettaviin aihealueisiin eli muuttoon ja valmennuskursseihin. Muuttoon liittyen vastuullani on mm. toimivien tietojärjestelmien rakentaminen uuteen Pykälään, mikä vaatii suunnittelutyötä onnistuakseen. Valmennuskursseihin liittyen minulla on täysi luottamus hallituksemme kykyyn tehdä oikeat ratkaisut koskien 24

INTER VIVOS 5/2016

1) Valmistautumiseni hallituskauteen on ollut innon täyttämää ja kulunut tiedustellessa jäsenistöltä, mikä Pykälässä tällä hetkellä heidän mielestään toimii ja ei toimi.

Hallituskausi tulee tarjoamaan upean mahdollisuuden vaikuttaa itselle rakkaan yhdistyksen asioihin tuomalla oman ja muiden pykälistien äänen kuuluville suoraan hallituksen päätöksenteossa.

2) Edeltäjäni Enna on ohjeistanut minua jo kattavasti tehtävääni varten. Hänen Pykälään jättämänsä jäljen pohjalta on erinomaisen hyvä lähteä rakentamaan omaa vuottani hallituksen yleisvastaavana.

3) Hallituksen tärkeimmät ja suurimmat haasteet tulevat olemaan saneerauksen loppuunsaattaminen ja valmennuskurssien tulevaisuudesta päättäminen. Henkilökohtaisena haasteena suurimmaksi tullee muodostumaan vapaa-ajan riittävyys. Vapaa-ajallekin löytyy toki kalenterista oma sijansa tehokkaalla aikatauluttamisella!

4) Vuoden kuluttua Pykälän jäsenet nauttivat uusista upeista kerhotiloista jäsenistöä kokonaisuutena paremmin palvelevissa tapahtumissa. Tapahtumien, kuten kulttuuri-, opinto- ja urheilutapahtumien, kirjo tulee olemaan laajempi, millä saadaan aktivoitua jäsenistöä enemmän Pykälän toimintaan vuosikurssiin katsomatta. Pykälistin ei tarvitse mahtua tiettyyn piparkakkumuottiin, vaan jokaisen tulisi voida muodostaa yhdistyksen tarjoamasta toiminnasta ”oma Pykälänsä”.

Vuoden kuluttua Pykälän asioista käydään myös laajempaa ja avoimempaa keskustelua, johon jokainen Pykälän jäsen voi ja toivottavasti haluaa ottaa enemmän osaa kertomalla mielipiteensä, parannusehdotuksensa taikka kritiikin aiheensa Pykälässä.

4) Jäsenistö pääsee nauttimaan uusista tiloista ja toivottavasti tilat sekä mahdolliset uudet käytännöt ovat tällöin pykälistien mielten mukaisia. Tulen pyrkimään muun hallituksen ohella siihen, että saamme ensi vuoden aikana painittua parhaamme mukaan Pykälää tällä hetkellä vaivaavien asioiden suhteen siten, että vuoden kuluttua Pykälä on entistä suurempi ja sitäkin kauniimpi.

KITI KARVINEN - YHDISTYKSEN PUHEENJOHTAJA

JOEL ILVESKERO - TILAVASTAAVA

1) Yhdistyksen puheenjohtajaksi pääseminen on suuri kunnia ja odotan innolla tulevaa vuotta! On mielenkiintoista olla jälleen mukana Pykälän toiminnassa ja sen kehittämisessä muutaman vuoden tauon jälkeen.

1) Innolla ja tarmolla. Itselläni on jo pitkään ollut tiedossa mitä haluan saada hallituksessa aikaiseksi enkä malta odottaa tulevaa vuotta. Fiiliksiä nostattaa tätäkin enemmän koko hallitusporukka, jonka kanssa on kunnia päästä tekemään töitä yhdessä.

2) Saan edeltäjiltäni jatkuvasti neuvoa tähän tehtävään liittyen, mitä ilman en tehtävistäni selviäisi. Olisi haaskausta antaa edeltäjieni mittavan tietotaidon mennä hukkaan ja hallitusvuodenkin alkaessa aion olla yhteyksissä heihin, jotta varsinkin Pykälän kerhotilojen remontti ja takaisinmuutto sujuu mahdollisimman sutjakkaasti ja oikein.

3) Haasteita tulee olemaan monenlaisia. Odottamattomat ja äkilliset ongelmat tulevat varmastikin ensi vuoden aikana niin minun kuin koko hallituksen eteen, joista paras tapa selviytyä on mahdollisen hyvä valmistautuminen etukäteen sekä ongelman koittaessa jouheva yhteistyön tekeminen. Kuitenkin suurimman haasteen allekirjoittaneelle aiheuttaa remontti, mihin olen jo valmistautunut käymällä koko projektia tiiviisti läpi edeltäjäni Linnean kanssa.

2) Ristolta on jo tullut hyviä vinkkejä YPJ:n tehtävään ja lisää varmasti seuraa, kun keskustelen hänen sekä muiden edeltäjieni kanssa Pykälästä ja Pykälän ajankohtaisista asioista. Edeltäjiltään on hyvä ottaa vinkkejä, joista voi sitten suodattaa parhaat vinkit tehtävässä menestymisen kannalta.

3) YPJ:n muut kuin sääntömääräiset tehtävät määrittyvät pitkälti sen mukaan, missä kaikessa Pykälä ja hallitus tarvitsee ja haluaa apuani. Käytännössä suurimpia haasteita voi aiheuttaa ajankäyttö, mutta järjestelmällisenä ja tehokkaana ihmisenä uskon selviytyväni tästä haasteesta.

4) Suurin ja kaunein näyttää vuoden kuluttua nykyistäkin paremmalta ja ehommalta uusissa kerhotiloissaan.

INTER VIVOS 5/2016

25

SPONSOROITU

YHDEN JURISTIN URAPOLKU TEKSTI JONNA KÄRKKÄINEN

H

armaana marraskuisena tiistai-aamuna saavun rännän ja loskan keskeltä KPMG:n Helsingin toimistolle.

Etuovesta sisään astuessani modernin valoisassa aulatilassa pirteät aulahenkilöt ottavat minut lämminhenkisesti vastaan ja ohjaavat minut hetkeksi odottamaan haastateltavaani, Joonas Ahoa. KPMG:n yrityksille tarjoamat palvelut kattavat kaiken yritykselle tarpeellisen – aina tilintarkastuksesta liikejuridisiin palveluihin ja neuvontaan esimerkiksi verotuksellisissa palveluissa. Talosta löytyykin huippuosaajia myös muista ammattiryhmistä - mistään tavallisesti lakiasiantoimistosta ei siis ole kyse; rennon asiallisesti pukeutuneita KPMG:n työntekijöitä katsellessani mietinkin, että kuinkakohan moni heistä työskentelee KPMG:n lakiosastolla ja mitenkä he ovat päätyneet juuri KPMG:lle?

Haastattelun toteutamme rentohenkisesti kahvikupposten äärellä seesteisessä Turku -neuvotteluhuoneessa. Ensimmäiseksi kysyn Joonakselta hänen taustoistaan ja urapolustaan KPMG:lle. Joonas kertoo päätyneensä työskentelemään KPMG:lle hieman poikkeuksellisella tavalla: Joonas ei nimittäin itse varsinaisesti hakenut kaksi vuotta sitten KPMG:lle, vaan KPMG tarvitsi juuri Joonaksen siirtohinnoittelua koskevaa osaamista, jota Joonas oli kartuttanut osana pro gradu –työn kirjoitusprosessia. Lisäksi Joonas oli opiskeluaikoinaan valinnaisissa opinnoissaan syventynyt erityisesti vero – ja yhtiöoikeuteen. Vuosi sitten Joonas vaihtoi siirtohinnoittelutiimistä talon sisällä Legal –tiimiin, jossa Joonas työskentelee lakimiehenä yhtiöoikeuden parissa.

Seuraavaksi keskustelemme Joonaksen kanssa hänen työnsä konkreettisesta puolesta – eli toimeksiannoista ja KPMG:n asiakkaista. Joonas kertoo työnsä olevan hyvin vaihtelevaa ja toimeksiantojen olevan varsin laajoja: toimeksiannot voivat käsittää yrityksen tarvitsemaa – esimeriksi veroneuvontaan koskevaa – juridista osaamista, ja näin ollen asiakkaan näkökulmasta parhaimman ja tarkoituksenmukaisimman ratkaisun löytäminen edellyttää laaja-alaista erityisosaamista. Isossa talossa tiedon ja ammattitaidon jakaminen mahdollistaa toimeksiantojen joutuisan hoitamisen, helpottaen suuresti yksittäisen juristin työtaakkaa, sillä aikaa ei tarvitse käyttää talon ulkopuolisten konsultaatiopalveluiden hankkimiseen.

KPMG:n asiakkaat vaihtelevat aina suurista pörssiyhtiöistä pk-yrityksiin, ja näin ollen myös toimeksiantojen laajuus ja sisältö vaihtelevat suuresti.

26

INTER VIVOS 5/2016

Entä sitten mitkä ovat Joonaksen mielestä parhaat puolet hänen työssään? Ensimmäiseksi Joonakselle tulee mieleen työskentelyvapaus. KPMG:llä luotetaan työntekijöiden arviointi –ja harkintakykyyn, eikä työskentelyä toteuteta tietyn ennalta sanellun kaavan mukaisesti. Vapaus yhdistettynä liukuvaan työaikaan motivoi työssä ja kannustaa löytämään tehokkaimmat ja parhaimmat työskentelytavat. Mitään kilpailua kuka on eniten ylitöissä –tittelistä ei myöskään KPMG:llä tunneta; ylitöitä on mahdollista tehdä, mutta tällöin maksetaan aina ylityökorvaus – tämäkään ei kaikkialla ole itsestäänselvyys. KPMG:llä on myös täysin sallittua muuttaa mieltä: tiimistä toiseen voi aina vaihtaa mikäli kiinnostuksen kohteet vaihtuvat, olit sitten trainee tai lakimies.

Tämä kaikki kuulostaa ainakin minun korviini oikein hyvältä – minkälaisia mahdollisuuksia KPMG siis tarjoaa uransa alkutaipaleella oleville juristeille ja vielä Portsun luentosalien penkeillä paahtaville oikkareille? Lyhyesti ja ytimekkäästi Joonas toteaa, että paras ja luontevin rekrytointikanava on KPMG:n tarjoamat trainee –ohjelmat. Aina harjoittelijaa etsittäessä KPMG:lle pyritään samalla löytämään myös tulevaisuuden osaajia, eikä opiskelijoita nähdä missään nimessä vain halpatyövoimana. Joonas suositteleekin lämpimästi hakemaan KPMG:n trainee –ohjelmiin ja painottaa, että oma motivaatio ja sen esiin tuominen ovat ehkä keskeisimpiä valintaperusteita, eikä mitään absoluuttista suoritettujen opintopisteiden määrää KPMG:llä vaadita.

Haastattelun lopuksi Joonas haluaa omasta kokemuksestaan painottaa työkokemuksen merkitystä uran kannalta.

Arvosanoista – niin gradun kuin yksittäisien tenttien – on turha stressata; monet työnantajat arvostavat huomattavasti enemmän konkreettista työkokemusta ja aitoa motivaatiota työtä kohtaan kuin numeroita paperilla.

Haastattelun päätyttyä siirrymme takaisin aulatilaan ottamaan vielä muutaman kuvan Joonaksen kanssa ja kiitosten vaihtamisen jälkeen Joonas suuntaa takaisin toimistoonsa ja itse suunnistan kohti Kaisa-taloa kirjoittamaan puhtaaksi haastattelua, samalla miettien, että kuinkakohan moneen tämän hetkiseen opiskelutoveriini – tai miksei jopa itseeni - voin muutaman vuoden päästä törmätä KPMG:n toimistossa asiasiallisen rennosti pukeutuneina liikejuridiikan saloihin uppoutuneena.

INTER VIVOS 5/2016

27

KOLUMNI:

LAINSÄÄDÄNNÖN EDELLYTTÄMÄÄ POLITIIKKAA TEKSTI JAAKKO SEPPÄNEN

Huominen ilman pelkoa –kampanja vaatii järjestäytynyttä rasismia kirjattavaksi rikoslakiin. Lakialoitetta koskeva keskustelu on pyörinyt hämmästyttävän laajalti laintulkinnallisten kysymysten ympärillä: lakialoitteen kärkiperusteluihin kuuluu se, että YK:n rotusyrjintäsopimus edellyttää nykyistä selkeämpää sääntelyä siitä, miten rasistisia järjestöitä tulee rikosoikeudellisesti kohdella. Edelleen aloitteessa viitataan Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission ECRI:n Suomelle antamiin huomautuksiin, Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja EIT:n käytäntöön. Yhdistyslain sanamuotoja moititaan liian tulkinnanvaraisiksi ja epäselviksi.

Uudistukseen varauksellisemmin suhtautuneet tahot ovat niin ikään lähestyneet asiaa juridiikan kautta.

Esimerkiksi rikosoikeuden professori Matti Tolvanen huomauttaa Itä-Suomen ylioppilaslehti Uljasille antamassaan haastattelussa, että järjestäytyneeseen rasismiin liittyvä käsitteenmäärittely voi olla varsin hankalaa. Tolvanen epäilee, ettei aloitetta saada kohtuudella sovitettua rikosoikeuden perusvaatimuksiin. Myös oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Ville Hinkkanen on todennut Iltalehdelle, että rikos- ja yhdistyslaki täyttävät jo nykyään rotusyrjintää koskevat kansainväliset velvoitteet.

Olipa kyse uudistuksen puolustamisesta tai vastustamisesta, kampanja voidaan joka tapauksessa nähdä oivallisena esimerkkinä poliittisen keskustelun juridisoitumisesta: lainsäädäntöä vaaditaan, koska lainsäädäntö edellyttää sitä. Tai sitten lainsäädännön uudistusta vastustetaan, sillä lainsäädäntö ei salli tai ainakaan edellytä sitä. Oikeudelliset argumentit ovat houkuttelevia, sillä ne näyttäytyvät objektiivisempina kuin vaikkapa arvoihin perustuvat mielipiteet. ”Kansainvälinen sopimus edellyttää lainmuutosta” kuulostaa huomattavasti vakuuttavammalta perustelulta kuin se, että ”minun mielestäni lakia pitäisi muuttaa”.

Voi hyvinkin olla, että YK:n rotusyrjintäsopimus edellyttää vaadittua muutosta, vielä 46 vuotta sopimuksen voimaantulon jälkeenkin. Sopimuksen esille nostaminen juuri nyt viestii kuitenkin pikemminkin poliittisesta liikehdinnästä, vastareaktiosta valitettaviin väkivallantekoihin ja vihapuheisiin. Rasismiin halutaan puuttua entistä ärhäkämmin. Poliittisia viestejä on hel-

28

INTER VIVOS 5/2016

pompaa saada läpi olemassa olevaan lainsäädäntöön, kun ne esitetään uudistuksen sijasta vanhan korjailuna.

Viime aikoina vireillä on ollut lakihankkeita, joissa ”lainsäädäntö edellyttää” –väitteet ovat olleet huomattavasti huterammallakin pohjalla: Metsähallituksen yhtiöittämistä ajettiin EU-oikeudellisen kilpailuneutraliteetin periaatteen edellyttämänä, vaikka useat tahot – kilpailukomissaari Margrethe Vestageria myöten – olivat todenneet, ettei kilpailuneutraliteetti tai valtiontukisääntely edellytä julkisyhteisöltä mitään tiettyä organisaatiorakennetta. Hallintarekisteröintiä ajettiin lainsäädäntöön EU-asetuksen edellyttämänä, vaikka edes oikeusministeriö ei löytänyt asetuksesta kohtaa, jossa tätä olisi edellytetty.

Politiikan juridisoitumisessa saattaa piillä kaksi vaaraa, joista ensimmäinen on demokratiavaje: mikäli poliittinen tahdonmuodostus tapahtuu aina ”jossain muualla”, jää kotimaisen poliittisen keskustelun ainoaksi rooliksi juridinen saivartelu siitä, millaista lainsäädäntöä mikäkin lainkohta edellyttää tai rajoittaa. Toisaalta ongelmallista voi olla myös se, jos lakia säädettäessä ei onnistuta näkemään metsää puilta; juridisten välttämättömyysargumenttien tuella voidaan ajaa lainsäädäntöön uudistuksia, jotka olisivat kaivanneet osakseen aitoa poliittista keskustelua.

MITEN EDISTÄÄ YHDENVERTAISUUTTA JÄRJESTÖTOIMINNASSA? TEKSTI LAURI LINNA KUVA LAURA OIVA

Kysyimme Kannunvalajat ry:n hallituksen yhdenvertaisuusvastaava Heidi Aholalta miten heidän järjestössään kaikkien jäsenten osallistumisen mahdollisuudet on huomioitu ja miten niitä on viime vuosina edistetty.

MITÄ YHDENVERTAISUUS TARKOITTAA TEILLE? Yhdenvertaisuus merkitsee Kannunvalajille sitä, että kaikki ovat samanarvoisia sukupuolesta, iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta ja vakaumuksesta, mielipiteestä, toimintakyvystä, terveydentilasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilökohtaisesta ominaisuudesta riippumatta. Kannunvalajat pyrkii tunnistamaan ja purkamaan eriarvoisuutta tuottavia käytäntöjä ja rakenteita.

MILLÄ TAVALLA YHDENVERTAISUUDEN HUOMIOMINEN NÄKYY JÄRJESTÖNNE TOIMINNASSA? Kannunvalajien hallituksessa on joka vuosi yhdenvertaisuusvastaava, joka myös vetää omaa yhdenvertaisuus- ja ympäristöasioihin keskittyvää toimikuntaa, johon kaikki järjestön jäsenet ovat tervetulleita. Myös yhteistyö ainejärjestöjen yhdenvertaisuusvastaavien kanssa on tärkeää, ja usein heidän kanssaan tapahtuu hyvää mielipiteiden ja vinkkien vaihtoa. Yhdenvertaisuusvastaavan vastuulla on muun muassa päivittää

INTER VIVOS 5/2016

29

Kannunvalajien häirintälomaketta ja ryhtyä toimiin, jos lomakkeelle tulee ilmoituksia häirinnästä.

Yhdenvertaisuusvastaava myös päivittää joka vuosi Kannunvalajien yhdenvertaisuussuunitelman yhdessä ainejärjestötoimijoiden ja/tai toimikuntansa kanssa ja promoaa sitä.

Kannunvalajien tiedotuksessa noudatetaan niin sanottua kolmen e:n sääntöä, eli tiedotuksen pitää aina tapahtua sosiaalisen median lisäksi myös e-mailin kautta, kaikki relevantti tiedotetaan myös englanniksi, ja tapahtumamainostuksen yhteydessä ilmoitetaan tapahtumapaikan esteettömyystiedot.

Myös yhteistyö tiedekunnan kansainvälisiä opiskelijoita edustavan CISSI ry:n kanssa on tärkeä osa yhdenvertaisuuden toteuttamista.

Yhdenvertaisuusvastaavan vastuulla on toteuttaa erilaisia hyvinvointi- ja jäsenlähtöisyyskyselyjä, joiden avulla kartoitetaan ainejärjestötoimijoiden ja koko jäsenistön hyvinvointia ja mielipiteitä Kannunvalajien toiminnasta. Yhdenvertaisuuden kannalta jäsenistön äänen kuunteleminen on erittäin tärkeää.

Jäsenistöä rohkaistaan käymään hallituksen kokouksissa, jotka ovat kaikille jäsenille avoimia.

Erikseen on hyvä vielä mainita Kannunvalajien toimikuntatoiminta. Monelle eri osa-alueelle on perustettu oma toimikunta, joihin voivat osallistua kaikki järjestön jäsenet. Osa toimikunnista järjestää ison mittaluokan tapahtumia, esimerkiksi Valtava-festarit ja valtiotieteilijöiden työelämämessut. Toimikunnat tarjoavat jäsenistölle runsaasti mahdollisuuksia osallistua Kannunvalajien tapahtumajärjestämiseen ja vaikuttamistyöhön, ja niitä pyritään koko ajan kehittämään itsenäisempään suuntaan ja niiden roolia vahvistamaan.

MILLAISIA UUDISTUKSIA TOIMINTAKULTTUURIIN ON KAUDELLASI JA VIIME VUOSINA TEHTY? Heti toimikauteni alussa julkaistiin HYYn kanssa yhteistyössä laaditut Turvallisemman tilan periaatteet, joiden avulla halutaan ehkäistä häirintää ja syrjintää Kannunvalajien järjestötiloissa ja tapahtumissa. Yhteistyötä edellä mainitun CISSI ry:n kanssa on tiivistetty, ja kaikki hallituksen jäsenet ovat tehneet huikean paljon töitä, jotta tiedotus ja toimikuntatoiminta pyörisivät entistä paremmin sekä suomeksi että englanniksi.

Sitsikäytäntöjä on muokattu sukupuolineutraalimmiksi yksinkertaisella, ainejärjestöltä opitulla kikalla: plassikortteihin merkitään, kumpaan suuntaan täytyy skoolata laulun jälkeen. Näin skoolaussuunnat eivät määrity sukupuolen mukaan.

Kannunvalajilta ilmestyy pian uusi laulukirja, ja 30

INTER VIVOS 5/2016

laulukirjatoimikunta on karsinut rankalla kädellä pois syrjiviä ja seksistisiä lauluja ja korvannut niitä neutraalimmilla versioilla, joita kaikkien on kiva laulaa. Tietynlainen härskiys ja hulvattomuus on osa sitsilauluperinnettä, mutta senkin voi tehdä tavalla, joka ei ole niin heteronormatiivinen ja seksistisesti värittynyt.

Alkoholittomia tapahtumia on lisätty, ja fokusta on siirretty entistä enemmän bileiden järjestämisestä esimerkiksi liikunta- ja työelämätapahtumiin.

Alkoholittomien tapahtumien lisääminen on ollut jäsenistön selkeä toive.

MITEN YHDENVERTAISUUDEN HUOMIOIMINEN TOIMINNASSANNE ON OTETTU VASTAAN? Hyvin. Ainakaan näkyvää palautetta sitä vastaan ei ole tullut, enemmänkin kehuja.

MITEN PYKÄLISTIEN KANNATTAISI MIELESTÄSI LÄHTEÄ EDISTÄMÄÄN YHDENVERTAISUUDEN TOTEUTUMISTA JÄRJESTÄMÄSSÄÄN TOIMINNASSA? Hyvä alku on yhdenvertaisuusvastaavan pestin perustaminen ja siitä tiedottaminen jäsenistölle. Konkreettisen yhdenvertaisuussuunnitelman tekeminen on oiva keino laittaa pyörä pyörimään. Muiden tiedekuntajärjestöjen konsultointi auttaa: muista voi ottaa alussa mallia ja vaikutteita. Olen itsekin oppinut monta hyvää käytäntöä kuuntelemalla ainejärjestöjen yhdenvertaisuusvastaavia. Jäsenistön kuuntelu on todella tärkeää. Esimerkiksi e-lomakekyselyllä voi kartoittaa, mitä toiveita jäsenistöllä on yhdenvertaisuuden suhteen. Yhdenvertaisuuden edistäminen ei edellytä valtavia ja pitkäjänteisiä projekteja, vaan pienilläkin teoilla voi saada aikaan merkittäviä muutoksia!

MUITA TERVEISIÄ IV:N LUKIJOILLE? Hyvää joulun odotusta ja entistä yhdenvertaisempaa ja parempaa vuotta 2017 :)

HAASTATTELUSSA KARI LIIRI: “RANSKAN KIELI TÄRKEÄÄ JURISTEILLE EU-TEHTÄVISSÄ” TEKSTI LOTTA SASSI

Euroopan Unionin tuomioistuimessa työskentelee noin 2000 työntekijää, joista noin puolet työskentelee kääntämisen parissa ja heistä 650 on oikeustieteellisen koulutuksen saaneita juristilingvistejä, kertoo Kari Liiri, EU:n tuomioistuimen suomen käännösyksikön päällikkö.

Käännösyksiköissä käännetään ennakkoratkaisupyyntöjä, julkisasiamiesten ratkaisuehdotuksia sekä valmiita tuomioita. Jokaiselle viralliselle kielelle on oma käännösyksikkönsä, joista kukin kääntää tekstin omaan kieleensä. Unionin 24 virallisesta kielestä syntyy yhteensä 552 kieliyhdistelmää.

Ylivoimaisesti yleisin lähdekieli on kuitenkin ranska, joka on tuomioistuimen sisäinen työkieli.

TÖIHIN JURISTILINGVISTIKSI TAI SITÄ KAUTTA MUIHIN EU-TEHTÄVIIN? Käännösyksiköt ovat hyvä rekrytointialusta muihin EU-tehtäviin [nosto], toteaa Kari Liiri. Työskentely kääntäjänä tutustuttaa syvällisesti EU-oikeuteen ja opettaa tekemään syvälle menevää oikeusvertailua.

Juristilingvisteille järjestetään myös mahdollisuus opiskella jatkuvasti vieraita kieliä. Monet juristilingvistit siirtyvätkin jonkin ajan kuluttua muihin juridisiin tehtäviin toisiin toimielimiin.

Työ juristilingvistinä EU:n tuomioistuimen käännösyksikössä edellyttää ylempää oikeustieteellistä tutkintoa sekä ranskan ja jonkin toisen EU:n virallisen kielen taitoa oman äidinkielen täydellisen osaamisen lisäksi. Kielitaito osoitetaan käännöskokeella jossa käännetään teksti ranskasta omaan äidinkieleen. Kokeeseen voi harjoitella esimerkiksi tutustumalla netissä EU:n tuomioistuimen vanhoihin ranskankielisiin tuomioihin ja kokeilemalla itse kääntää niitä. Tuomiot löytyvät luonnollisesti myös suomeksi ja ruotsiksi, joten virallista käännöstä ja omaa käännöstä on helppo verrata.

Liirin mukaan ranskan opiskelun ehtii hyvin aloittamaan yliopistossa vaikkei olisi aiemmin kieltä lukenut.

Keskimäärin suomenkielen yksikön työntekijät hallitsevat noin 9 työkieltä. Määrä voi kuulostaa pelottavalta, mutta on syytä ottaa huomioon että kun hallitsee varsin kapea-alaisen substanssin eli unionin oikeuden niin

juridisten tekstien kääntäminen sujuu. Olennaisinta on kirjallisen juridisen kielen ymmärtäminen. ”Hyvä jos saa lattensa jossain tilattua, mutta korkeimman oikeuden päätös kyllä kääntyy” Liiri toteaa.

”HYVÄ JOS SAA LATTENSA JOSSAIN TILATTUA, MUTTA KORKEIMMAN OIKEUDEN PÄÄTÖS KYLLÄ KÄÄNTYY” ENGLANTI PYSYY ILMEISESTI VIRALLISENA KIELENÄ BREXITISTÄ HUOLIMATTA Brexit on herättänyt pelkoa että englanti saattaisi poistua virallisten kielten listalta. Lainsäädännöllinen valmistelu tapahtuu unionissa tällä hetkellä 85%:sti englanniksi, joten kielen poistuminen johtaisi sangen kummalliseen tilanteeseen. Englanti on käytössä IsoBritannian lisäksi Irlannissa ja Maltassa, mutta kumpikaan näistä ei ole liittymisneuvotteluissaan vaatinut englantia virallisten kielten listalle.

Liiri ei kuitenkaan usko että englanti poistuu virallisten kielten listalta, sillä Euroopan unionin neuvosto tekee kieliin liittyvät ratkaisut yksimielisesti. Tällaista yksimielisyyttä englannin poistamisesta tuskin saavutettaisiin, sillä ainakin Malta ja Irlanti mitä todennäköisimmin vastustaisivat poistoa.

KIELELLISIÄ OIKEUKSIA TURVATAKSEEN UNIONI TYÖLLISTÄÄ VALTAVAN MÄÄRÄN KÄÄNTÄJIÄ.

Kielelliset oikeudet määritellään perussopimuksessa.

Niiden mukaan unionin kansalaisella on muun muassa oikeus lähestyä kaikkia unionin toimielimiä millä tahansa unionin 24 virallisella kielellä ja myös saada vastaus samalla kielellä.

INTER VIVOS 5/2016

31

Liiri arvioi että komissiossa työskentelee noin 1500 kääntäjää, EU:n tuomioistuimessa noin 650, tilintarkastuksessa 150 ja parlamentissa. Myös neuvoston käännöspalvelussa on noin 30 kääntäjää per kieli. Massiivisuudestaan huolimatta kääntäminen maksaa vuodessa vain pari euroa per unionin kansalainen.

Suurin käännöspalvelu on komissiolla, jota voidaankin kutsua maailman suurimmaksi käännöstoimistoksi. Komission käännöspalvelu käänsi viime vuonna yli 2 miljoonaa sivua tekstiä. Toiseksi suurin on EU:n tuomioistuin joka käänsi noin 1.1 miljoonaa sivua joista suomeksi noin 45 000 sivua.

Resurssipulan vuoksi käännösyksikössä käytetään omien työntekijöiden lisäksi myös freelance-kääntäjiä.

Viime vuonna unionin tuomioistuimessa 45 000 suomeksi käännetystä sivusta noin 15 000 ostettiin ulkopuolelta. Kaikilla freelance-kääntäjillä ei välttämättä ole juridista tutkintoa, mutta heillä on kuitenkin pitkä kokemus juridisten tekstien kääntämisestä. Freelancetyötä käytetään ennakkoratkaisupyyntöihin ja julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksiin, mutta tuomioiden kääntämistä ei voi ostaa ulkopuolelta, sillä julistamattomat tuomiot ovat salaisia.

RANSKANKIELENTAITOISIA JURISTEJA ON VAIKEAA LÖYTÄÄ RIITTÄVÄSTI KÄÄNNÖSYKSIKÖIHIN. Suomen ja muutamien muiden kielten käännösyksiköihin on vaikeaa löytää ranskan kielen taitoisiajuristeja töihin. Joissain jäsenvaltioissa on pidempi ranskankielen opiskelun perinne kuin toisissa, joten joillekin kielille on hankalampaa löytää kääntäjää kuin toisille.

Tällaisia kieliä ovat muun muassa suomi, viro, tanska, latvia, unkari, sloveeni ja yllättävää kyllä englanti.

Käännösyksikössä työskentely on vaativaa työtä. Oikeustapauksissa on usein elementtejä kansallisesta oikeudesta, joten kääntäminen edellyttää sekä erilaisten kansallisten oikeusjärjestyksienettä unionin oikeuden syvällistä ymmärtämistä. Aivan tavallisella termillä kuten esimerkiksi ”työntekijällä” voi olla eri merkityksiä eri oikeusjärjestyksissä. Unionin oikeuteen liittyy myös jotain termejä joille ei löydy käännöstä. Esimerkiksi termille ”acquis communautaire”, joka tarkoittaa unionin perustamisen jälkeen syntynyttä unionin oikeutta, joka liittymisen yhteydessä täytyy saattaa voimaan uudessa jäsenvaltiossa, ei löydy käännöstä.

32

INTER VIVOS 5/2016

HEIKIN PALSTA LISÄÄ KERHOJA PYKÄLÄÄN! Hei Heikki!

Olen tässä miettinyt mitä kaikkea toimintaa Pykälässä voisi vielä järjestää ja kysynkin inspiraation lähteeksi: Jos sinä saisit perustaa kerhon Pykälään, niin millaisen kerhon perustaisit? Onko jotain mitä vielä puuttuisi toiminnastamme?

- Inspiraatiota hakeva Hyvä inspiraatio hakeva, kerhotoiminta on tosiaan varsin kattavaa, enkä suoranaisia huutavia puutteita keksi. Kun kuitenkin haastat pohtimaan, niin mietitäänpä. Erilaisten kielten harrastuskerhot olisivat oiva lisä kerhovalikoimaan. Valinnanvaraahan riittää maailmassa muutamia tuhansia. Aloittaa voisi esimerkiksi kiinasta, venäjästä tai arabiasta, ja kielenopiskeluun voisi liittää laajemminkin kulttuuritietoutta. Toinen vaihtoehto olisivat maailmanpolitiikan ja/tai taloustieteen kerhot, joissa kerholaiset voisivat vuorollaan alustaa ja tietysti pyytää vierailevia luennoitsijoita. Yliopiston opettajat lähtevät mielellään mukaan tällaisiin tilaisuuksiin, jotka perustuvat opiskelijoiden vapaaehtoisuuteen ja oma-aloitteisuuteen. Aika vakavahenkisiä kerhoja, kieltämättä, mutta kyllä niihin voisi liittää viihdyttäviäkin elementtejä.

OIKEUSTIETEELLISET JULKAISUT Tervehdys Heikki!

Mitä julkaisuja kannattaisi seurata, jos haluaisi tietää mitä oikeustieteessä ja oikeudellisessa maailmassa kansainvälisesti tapahtuu?

- Ajankuvaan kiinni haluava Arvoisa ajankuvaan kiinni haluava, merkittäviä julkaisuja on valtava määrä, mutta kun kaikkia ei voi seurata säännöllisesti, kannattaa valita muutama. Sellaisia voisivat olla esimerkiksi Cambridge

Law Journal, American Journal of Comparative Law, International & Comparative Law Quarterly, Yale Law Journal, Deutsche Juristen-Zeitung, Droit et Société, Rechtsgeschichte ja – tietenkin – Comparative Legal History (jonka päätoimittaja olen itse). Tällaisella paletilla pärjää pitkälle. Tarkoitus ei ole, että jokaisen lehden jokaisen numeron lukee kannesta kanteen läpi. Riittää, että käy tarkistamassa, mistä on kirjoitettu ja pyrkii pysymään kärryillä, mistä kirjoitetaan. Silloin tällöin on aiheellisesti totta kai myös lukea jotakin!

OIKEUSHISTORIALLINEN ANEKDOOTTI Hei Heikki!

Mikä on hauskin tai mielenkiintoisin oikeushistoriallinen anekdootti, jonka tiedät? Tiedän, että on vaikea valita!

- Hyvien tarinoiden perässä Hyvien tarinoiden perässä, totta, anekdootteja ja legendaarisia tarinoita on paljon.

Jos yksi pitää valita, oma suosikkini on ehkä tämä. Kuten kaikki tiettävät, tietomme antiikin Rooman oikeasti perustavat lähes yksinomaan keisarin Justinianuksen 500-luvulla koostattamaan Corpus Iuris Civilis –kokoelmaan. Se enemmän tai vähemmän löytyi uudestaan viime vuosituhannen alussa. On kuitenkin myös toinen merkittävä lähde, joka on ilmeisesti Rooman valtakunnan itäosissa vaikuttaneen Gaiuksen (130-180) teos Institutiones noin vuodelta 160. Tästä kirjasta ei ollut mitään tietoa ennen kuin tanskalais-saksalainen historioitsija B. G. Niebuhr löysi sen sattumalta vuonna 1816 Veronan kirjastosta. Kysymyksessä oli ns. palimpsesti eli pergamentti, jonka alkuperäinen teksti oli pyyhitty pois ja uusi kirjoitettu päälle. Tässä tapauksessa kirkkoisä Hieronymuksen (n. 347-420) teksti oli Gaiuksen tekstin päällä – joka siis vielä kuitenkin oli jotenkin luettavissa. Niebuhr tosin luuli löytäneensä klassisen ajan roomalaisjuristin Ulpianuksen tekstin, mikä sekin olisi ollut sensaatiomaista. Niebuhr raportoi löydöstään heti Friedrich Carl von Savignylle, historiallisen koulun perustajalle. Niebuhrin mukaan löytö oli sitä luokkaa, että hän olisi veikannut Savignyn heti ”tilaavan postihevoset paikalle ja lähtevän suoraan Italiaan.”

INTER VIVOS 5/2016

33

HYVÄT PYKÄLÄISET! Kuusi vuotta kestänyt inspehtorikauteni on nyt päättynyt, ja tämä oli viimeinen Heikin palsta. Kiitän kaikkia lukijoita palstan seuraamisesta, hyvästä palautteesta ja mainioista kysymyksistä. Palstan pitäminen on ollut suuri ilo! Kiitän samalla koko jäsenkuntaa ja monia entisiä aktiiveja siitä, että olen saanut olla tärkeässä inspehtorin tehtävässä. Päivääkään en vaihtaisi pois. On ollut ilo seurata hieman riviprofessoria lähempää, miten minulle rakas yhdistys on kehittynyt ja kasvanut vuosien myötä, kuitenkaan hienoja perinteitä kadottamatta. Toivotan seuraajalleni, professori Päivi Korpisaarelle hienoja inspehtorivuosia!

Itse en sinänsä katoa kovin kauas ja olen mielelläni edelleen jäsenkunnan käytettävissä kaikissa mahdollisissa asioissa.

Hyvää joulua ja uutta vuotta toivottaen Heikki

Pykälän inspehtori Heikki Pihlajamäki vastaa palstalla oikkarin mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

34

INTER VIVOS 5/2016

36

INTER VIVOS 5/2016