Issuu

INTER VIVOS Pykälä ry:n jäsenlehti

4/2018

“

Future stars are made of today’s students.

”

As one of Finland’s top law firms, Borenius has always invested in the academic and professional development of law students. We have created trainee programmes for students in different stages of their studies, offering an excellent opportunity to see and experience what it is like to work at a leading law firm providing services for corporate clients. We seek law students with talent, enthusiasm, ambition, imagination, curiosity, good language skills and an eagerness to learn. Learn more about our trainee programmes: BORENIUS.COM/CAREERS/STUDENTS

Samuli Simojoki Partner Head of Technology, Media & Telecommunications

PÄÄKIRJOITUS:

TULIHAN SE SYKSY SARA HEPOLEHTO

Uuden lukuvuoden käynnistyminen tuo mukanaan täyttyvän kalenterin ja loputtoman määrän deadlineja. Ainakin itselläni. Ainoat innokkaat syksyn vastaanottajat taitavatkin olla tämän vuoden phuksit, kun muut haikailevat edelleen kuluneen kesän perään. Ainut oikeasti harmaa ja ankea asia on kuitenkin yleensä se syksyn synkkyys - vaikka toisethan pitävät siitäkin. Loppujen lopuksi syksy tuo kuitenkin mukanaan enemmän syitä olla innoissaan tulevasta. Ehkä ei tarvitsekaan vaipua horrokseen. Vaikka olenkin jo ehtinyt myöhästyä yhdestä tentti-ilmoittautumisesta ja muutenkin olla hieman ihmeissäni opintojen ja töiden ristipaineessa. Syksyn harmauteen liittyen haluaisin mainita yhden tärkeän asian. Se on niinkin kliseinen kuin hyvinvointi. Olin aidosti innoissani, kun huomasin, että tulevana syksynä tapahtumien joukosta löytyy myös § Voi Hyvin –viikko! Hyvinvointi ja oma jaksaminen ovat sellaista terveyteen panostamista, mistä on varmasti kiitollinen viimeistään ruuhkavuosien aikana tai muuten vain aikuisiällä ja vanhempana. Vaikka me opiskelemmekin alalla, jossa toisinaan suoritetaan (vähän liikaa), ollaan kilpailuhenkisiä ja kunnianhimoisia niin on hyvä muistaa, että viisas ihminen tietää, ettei voi tietää kaikkea ja vahva ihminen tietää, ettei kaikkea tarvitse jaksaa yksin. Vaikka syksyisin siltä välillä tuntuisikin. Ja jos ympärillä tulviva tapahtumien kirjo ei kiinnosta yhtään, niin onneksi Suomen syksyn synkkyydessä on aina ihan okei vetäytyä myös viltin alle - seuranaan tietenkin tenttikirjat. Eveliina Syrjänen päätoimittaja

INTER VIVOS 4/2018

INTER VIVOS 4/2018 3

PÄÄKIRJOITUS: TULIHAN SE SYKSY

BONA MATER FAMILIAS

EXPERTO CREDITE

HELPIN PALSTA

HALLITUKSEN PALSTA: KV-VIIKOT

HALLITUKSEN PALSTA: PYKÄLÄ- PELKKÄ BILELUOLA VAI JOTAIN MUUTA?

KOLUMNI: MITÄ OLETUKSIA LIITTYY SEKSUAALIRIKOSLAINSÄÄDÄNTÖÖMME?

KOLUMNI: LION | FOUNDER | M&A ENTHUSIAST

PHUKSIKAPUT: MITÄ JOKAISEN PHUKSIN PITÄISI TIETÄÄ EKASTA VUODESTA?

DEKAANIN TERVEHDYS

TYÖELÄMÄPROFESSORIN HAASTATTELU

INTER VIVOS ONNITTELEE VALMISTUNUTTA!

SPEX 2018!

HAASTATTELUSSA RAUHANVÄLITTÄJÄ HUSSEIN AL-TAEE

NE KAIKKI KV-VIIKOT

ROSCHIER FUTISCUP VIA FORCE MAJEURE

PHUKSIKYSELY 2018

RAPORTTI PAINTBALL-EXCURSIOSTA

PÄIVIN PALSTA

28 4

INTER VIVOS 4/2018

46 ANNA PALAUTETTA NETISSÄ

JULKAISIJA

SÄHKÖPOSTIOSOITE

Pykälä ry

intervivos@pykala.fi

www.pykala.fi/julkaisut/ivpalaute

PÄÄTOIMITTAJA

ILMOITUSMYYNTI

OSOITTEENMUUTOKSET

Eveliina Syrjänen eveliina.syrjanen@pykala.fi

Yrityssuhdetoimikunta yrityssuhdetoimikunta@pykala.fi

TAITTO

MEDIATIEDOT

pykala.fi/julkaisut/yhteystietojen-muutos PYKÄLÄN TOIMISTO

Lotta Majewski lotta.majewski@gmail.com KANNEN KUVA

Lauri Teivonen

www.pykala.fi/julkaisut/mediakortti

Mannerheimintie 3 B, 00100 Helsinki +358 9 278 5003 (ti-to klo 11:30-16:30)

PAINO

Lehti saa HYYn järjestölehtitukea.

Forssan Kirjapaino Oy

INTER VIVOS 4/2018

BONA MATER FAMILIAS:

MIKSEI HALLITUS TEE MITÄÄN? Syksy etenee kovalla vauhdilla ja tämän lehden ilmestyessä ovat Pykälän hallitusvaalitikin jo aivan nurkan takana. Mutta mitä se hallitus oikein tekee? Pykälän nettisivuilla hallituksen toiminnasta kerrotaan näin: ” Hallituksen tehtävänä on toimeenpanna yhdistyksen kokouksen päätökset, edustaa yhdistystä sekä hoitaa yhdistyksen juoksevien asioiden hallinto. Näiden lisäksi kukin hallituksen jäsen hoitaa omaa erikoisaluettaan.” Mutta mitä nuo lauseet käytännössä sitten tarkoittavat? Jäsenistölle ehkä selkeimmin näkyvä hallituksen toiminnan muoto on tapahtumissa edustaminen. Harvassa onkin isommat tapahtumat, joissa hallituslaisia ei olisi lainkaan paikalla. Pykälän omien tapahtumien lisäksi hallitus edustaa yhdistystä myös esimerkiksi muiden järjestöjen, yliopiston ja HYYn tapahtumissa. Hallitustoiminta on kuitenkin paljon muutakin kuin pelkkää juhlimista. Hallitus kokoustaa lähtökohtaisesti kerran viikossa ja kokouksissa käydään läpi kulloinkin ajankohtaiset asiat sekä kunkin viran alle kuuluvat asiat. Kokoukset ovat monesti pitkiä. Vuoden ensimmäinen kokous kesti jopa reilut 7 tuntia, kun taas lyhyin kokous taitaa olla hieman yli 2 tuntia. Hallituksen tulee olla ajan tasalla kaikesta Pykälän alla tapahtuvasta toiminnasta. Tähän lukeutuu valiokuntien ja kerhojen toiminnan lisäksi myös esimerkiksi tiivis yhteydenpito valmennuskurssien, Paragraaffi Oy:n sekä muiden toimijoiden kanssa. Vaikka jokaisella hallituksen jäsenellä on omat vastuualueensa huolehdittavinaan, tulee koko hallituksen olla perillä myös muiden jäsenten vastuualueelle kuuluvista asioista, jotta kokonaiskuva pysyy hallussa. Pykälän etu vaatii nimittäin usein punnintaa monien eri näkökantojen välillä sekä kykyä nähdä myös lähitulevaisuutta pidemmälle ja ajatella toimintaa pitkäjänteisesti. Pykälä on vanha yhdistys ja monet toimintamallit ovat vakiintuneita. Onnistunut hallitustyöskentely kuitenkin pyrkii kehittämään yhdistyksen toimintaa entistäkin paremmaksi ja kattavammin jäsenistöä palvelevaksi. Hyvinä esimerkkeinä tästä toimivat vaikkapa vuonna 2017 toteutettu strategiatyöskentely ja tämän

INTER VIVOS 4/2018

kevään yhdistyksen kokouksessa hyväksytty yhdenvertaisuussuunnitelma, joihin molempiin voi tutustua tarkemmin nettisivuillamme. Hallituksen arjen ollessa lukukausien pyöriessä varsin kiireistä, nousevat tärkeimmiksi hyvän hallituslaisen ominaisuuksiksi motivaatio, monipuolinen ymmärrys Pykälän toiminnasta ja aika, jota antaa Pykälälle. Tässä katsaus erääseen lokakuun viikkooni: Maanantai: Hallituksen kokous Tiistai: Lakimiesliiton opiskelijavaliokun- nan kokous ja yliopistojohdon illallinen Keskiviikko: Prodekon, KY:n ja LKS:n hallitusten välinen tapaaminen Torstai: § voi hyvin-viikon paneelikeskustelu Perjantai: Turun KY:n vuosijuhlat Lauantai: Turun KY:n akateeminen silliaamiainen ja Stadgan vuosijuhlat Sunnuntai: Stadgan akateeminen silliaamiainen Näiden lisäksi viikkoon kuuluu olennaisena osana sähköposteihin, viesteihin ja puheluihin v a s t a a minen sekä tietysti kokouksiin etukäteen valmistautuminen. Vaikka tämä kuulostaakin pieneltä jutulta, ne voivat viedä yllättävänkin paljon aikaa. Hallitusvuosiini on mahtunut niin iloa, surua, stressiä, riemua, pettymyksiä, onnistumisia, turhautuneisuutta kuin ylpeyttäkin. Kaiken kaikkiaan voinkin sanoa vuosien olleen samaan aikaan ehkä elämäni rankimpia, mutta myös jännittävimpiä ja opettavaisimpia. Vaikka tämäkään teksti ei onnistu tuomaan läheskään kaikkea esille, toivon, että onnistuin edes hieman avaamaan hallituksen toimintaa. Mikäli hallitustoiminta tai jonkun tietyn viran sisältö kiinnostaa tarkemmin, kannattaa nykäistä hihasta jota kuta meistä hallituksen jäsenistä. Kerromme mielellämme lisää!

Jemina Hallituksen puheenjohtaja

EXPERTO CREDITE:

OPETTAJASTAKO TUUTORINI? Syksy on lähtenyt hyvin käyntiin myös opintoedunvalvonnan osalta. Ennen kaikkea on ollut ilo huomata, että Pykälään on saatu jälleen lisää innokkaita ja valveutuneita phukseja. Tutkintomme kehittämisen kannalta on elintärkeää, että puutumme epäkohtiin ja kyseenalaistamme vanhojakin toimintatapoja. Muistakaahan siis, että voitte aina ottaa minuun ja opetuksenkehittämisvastaaviin yhteyttä asiassa kuin asiassa.

tietyin väliajoin. Opettajaan voisi olla matalalla kynnyksellä yhteydessä ja häneltä saisi neuvoja tuleviin opintoihin ja uraan. Opiskelijalle tämä ei ole pakollista toimintaa, mutta varsin hieno mahdollisuus tutustua yhteen opettajaan kunnolla ja sitä kautta koko opettajayhteisöön. Tämä tuo potentiaalisesti opiskelijoita ja opettajia enemmän yhteen, mikä olisi meidän kaikkien kannalta loistava asia.

Syksyn pidemmän tähtäimen teemaksi opetuksenkehittämisessä on valikoitunut ohjauksen kehittäminen. Keväällä ja kesällä pidettyjen useiden seminaarien myötä keskusteluumme nousi jälleen, etteivät TKP- ja notaariseminaarit vastaa toisiaan siltä osin, miten ohjaaja antaa tukea tutkielman kirjoittamiseen sekä työn kehittämiseen. Joidenkin seminaarien jälkeen opiskelijat ovat todenneet, ettei minkäänlaista ohjausta käytännössä ole ollut. Samoin gradujen osalta tosiasia on, että ohjaajat tukevat opiskelijoitaan erilaisin panoksin. Tietyt erot ohjauksessa ovat luonnollisia ja suotaviakin, mutta tavoitteenamme on, ettei kukaan kärsisi siitä valinnasta, jonka on tehnyt kuunnellessaan omaa intohimoaan tiettyä oikeudenalaa kohtaan.

Asiasta keskustellessani viime tiedekuntapäivässä, eräs professori huokaisi syvään ja totesi olevan sääli, että hän pääsee tutustumaan opiskelijoihin vasta heidän maisterivaiheessa ja silloinkin vain pieneen osaan heistä. Professori mainitsi, että olisi todella siistiä, jos opiskelijat tulisivat hänen huoneeseen ihan vain juttelemaan.

Seminaarien ja projektin ohjauksen suuri merkitys opiskelijoille on meillä oikiksessa korostunut myös siitä syystä, että nämä ovat ikävä kyllä suurimmalle osalle opiskelijoista niitä ainoita hetkiä, jolloin opetushenkilökunnan kanssa pääsee keskustelemaan. Ainoita hetkiä, kun professori yhdistää opiskelijan nimen tiettyihin kasvoihin. Ja ennen kaikkea niitä ainoita hetkiä, kun alan ammattilaiselta saa henkilökohtaista tukea, vinkkejä ja kannustusta niitä valintoja kohtaan, joita teemme tulevaisuuttamme silmällä pitäen.

Vaikka opettajatuutorointia ei vielä ole tiedekunnassamme, haluaisin kannustaa ottamaan yhteyttä opettajiin silloin, kun teillä on mahdollisuus ja varsinkin silloin, kun asia koskee jotain muuta kuin yksittäiseen kurssiin liittyvää asiaa. Sinun ei tarvitse odottaa hetkeä, kun pääset haluamaasi seminaariin tai projektiin. Käy opettajan vastaanotolla, jos haluat kuulla, mitä tutkimuskohteita tietyn alan osalta on ja mitä töitä tietyn alan parissa voisi tehdä. Käytä hyväksesi myös tapahtumia, joissa opiskelijoilla ja opettajilla on mahdollisuus tavata toisiaan. Hekin ovat vain ihmisiä ja rakastavat keskustella siitä, mikä sekä opiskelijoita että opettajia yhdistää – oikeustieteestä.

Olga Larinkari Hallituksen opintovastaava

Helsingin ylipiston rehtorin päätöksen mukaisesti kaikissa koulutusohjelmissa otetaan käyttöön opettajatuutoritoiminta viimeistään vuonna 2020. Ideana on, että jokaiselle opiskelijalle varataan opettaja, jota hän voi käydä tapaamassa INTER VIVOS 4/2018

HELPIN PALSTA:

EDUSTAJISTOVAALIT Hei kaikki pykälistit. Ylioppilaskunnan edustajistovaalit lähestyvät. Tämän johdosta seuraavaksi luvassa pohdiskelua päivänpolttavista opiskelijapoliittista kysymyksistä korttitalon äärellä. 1. JÄRKEVÄ TALOUDENPITO TAI SEN PUUTE

Taloudenpidossa on aina kysymys valinnoista, sillä resurssit eivät valitettavasti riitä kaikkeen. Tästä johtuen myös ylioppilaskunnassa joudutaan priorisoimaan varojen käyttöä sellaisella tavalla, joka toteuttaa parhaiten ylioppilaskunnan tarkoituksen. Ylioppilaskunnan tarkoituksena puolestaan on ajaa jäsenistönsä etua. Sun rahat sua varten, toisin sanoen rahat sinulle, edunvalvontaan ja jäsenistön palveluihin. Tätä voisi mielestäni pitää järkevänä rahan käytön priorisointina. Jäsenmaksuttomuus vuoteen 2025 mennessä on tällä hetkellä yksi ylioppilaskunnan merkittävimmistä talouspoliittisista tavotteista. Tavoitteena on siis viimeistään vuonna 2025 luopua jäsenistöltä perittävästä jäsenmaksusta(poislukien yths-osuus) ja rahoittaa ylioppilaskunnan toiminta pelkästään HYY yhtymän liiketoiminnalla. Erittäin kaunis päämäärä, jota ainakin allekirjoittanut kannattaa viimeiseen asti. Upeaa, että opiskelijoiden kukkaron rasittaminen halutaan viimeinkin lopettaa. Myönnän kuitenkin, että tällä hetkellä minua pelottaa. Kaikkien suurien tavoitteiden saavuttaminen nimittäin vaatii pitkäjänteisyyttä. Muistele vaikka omaa pääsykoekevättäsi. Jäsenmaksuttomuuden saavuttaminen 8

INTER VIVOS 4/2018

edellyttää sekä suotuisaa kansantalouden tilaa, että kestävää talouspolitiikkaa ylioppilaskunnassa. Ensimmäiseen emme pysty vaikuttamaan, joten jälkimmäiseen tulee panostaa sitäkin enemmän. Tästä kaikki eivät kuitenkaan ole ylioppilaskunnassa samaa mieltä. Monelta suunnalta on luotu paineita toimintatalouden budjetin kasvattamiseen, vaikka se nimenomaan veisi jäsenmaksuttomuustavoitetta kauemmaksi. Budjetin kasvattamista puolustellaan usein HYY yhtymän maagisella kyvyllä taikoa lisää rahaa. Ei siis ymmärretä tai haluta ymmärtää, että parhaatkaan asiantuntijat eivät pysty ennustamaan varmasti tulevaisuuden taloussuhdanteita. Minua pelottaa, että jäsenmaksuttomuustavoitteelle käy kuin nousuhumalassa annetulle uuden vuoden lupaukselle. Pidetään yhdessä huolta, että näin ei käy. Edellytetään kestävää taloudenpitoa. 2. OPISKELIJAN NEUVONTA TAI SEN PUUTE

Moni lienee huomannut, että opiskelijoiden saama neuvonta yliopistolla on tällä hetkellä tasoltaan varsin minimaalista ja ison pyörän, sekä leikkausten tuomat muutokset pahasti pakkaa sekoittavia. Tällaisessa ympäristössä mielenterveysongelmat kukkivat, varsinkin kun suorituspaineet ja stressi ovat jo perinteisesti tavaramerkkejä esimerkiksi profes-

sioaloilla. Tästä syystä toimiva opintoneuvonta on sijoitus opiskelijan hyvinvoinnin ja tehokkaamman opiskelun puolesta. Usein jo pelkkä oikean avun löytäminen on kaiken kaaoksen keskellä vaikeampaa kuin selon ottaminen Paavo Väyrysen poliittisista kuvioista. Tilannetta voitaisiin helpottaa palkkaamalla toimija, joka ohjaisi apua tarvitsevan opiskelijan oikean avun piiriin. Tämä helpottaisi opiskelijoiden elämää ja voisi alentaa monien psykoosikäyrää. 3. OPISKELIJAN OIKEUSTURVA TAI SEN PUUTE

Voisi olettaa, että oikeustieteellisessä tiedekunnassa opiskelijan oikeusturva toimii esimerkillisesti. Näin ei kuitenkaan valitettavasti ole. Voidaan ensinnäkin kysyä, kuinka hyvää hallintoa edustavat hyvin myöhäisessä vaiheessa saapuvat opetustiedot, ilmoitettujen aikataulujen muuttelu lyhyellä aikajänteellä, huono tai kokonaan puuttuva tiedottaminen ja näiden yhdistäminen tiukkaan läsnäolopakkoon. Toisekseen voidaan pohtia, millaiset keinot opiskelijalla on reagoida ilmenneisiin epäkohtiin. Ainoana varsinaisena oikeusturvakeinona yliopistolla on oikeusturvalautakunta. Tässä vaiheessa joku varmaan miettii, että mikä se sellainen on. Eikä ihme, sillä kyseisen elimen olemassa olosta ei yleensä liikaa huudella(tiedoteta), minkä lisäksi sen tehtävä, toimivalta ja toiminta jäävät helposti epäselväksi. Kyseiseen elimeen voi ainakin tehdä oikaisuvaatimuksen tenttivastauksestaan.

määräisen uusinnan. Päätöstä ei kuitenkaan koskaan noudatettu. Käsillä on siis oikeusturvakeino vailla oikeusturvavaikutusta. Tästähän voisi melkein kirjoittaa hallintooikeudellisen tutkielman. 4. EDUSTAJISTOVAALEISSA ÄÄNESTÄMINEN TAI SEN PUUTE

Ylioppilaskunnan edustajistovaalit ovat tulossa ja se tarkoittaa opiskelijalle tuhannen taalan paikkaa päästä vaikuttamaan ylioppilaskuntaan sen kautta myös yliopistoon. Äänestää kannattaa siis muunkin kuin ilmaisen kahvin ja pullan takia. Älä nuku vaikutusmahdollisuuksien yli. Nyt valta on sinulla. Ystävällisin, kunnioittavin ja aurinkoisin syysterveisin, Olavi Rytkönen Edustajistoryhmä Helpin taloudenhoitaja Helsingin ylioppilaskunnan talousjohtokunnan jäsen

Viime vuonna oikeusturvalautakunta velvoitti päätöksellään oikeustieteellisen tiedekunnan järjestämään eräästä tentistä yliINTER VIVOS 4/2018

SPONSOROITU HAASTATTELUSSA NORA SIMOLA:

MONIPUOLISTA JURIDIIKKAA KPMG:LLÄ Millainen on työ-ja opiskelutaustasi ja kuinka olet päätynyt töihin KPMG:lle? Lukion suoritettuani lähdin opiskelemaan lakia skotlantilaiseen Dundeen yliopistoon. Viihdyin ulkomailla lopulta neljä vuotta, joista yhden vietin vaihto-oppilaana Belgian Antwerpenissä. Vaihdossa kiinnostuin EU-oikeudesta ja etenkin kilpailuoikeudesta. Suoritettuani kanditutkinnon palasin Suomeen ja valmistuin oikeustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta. Opiskeluaikana olin töissä suuren pörssiyrityksen lakiosastolla sekä kansainvälisessä asianajotoimistossa. Opintojen loppuvaiheessa hain mukaan KPMG:n trainee-ohjelmaan ja aloitin harjoittelijana syksyllä 2016. Jatkoin uraani KPMG:llä suoraan valmistumiseni jälkeen Junior Legal Counselina. Tällä hetkellä työskentelen Senior Legal Counselina lakitiimissämme. Lisäksi olen aktiivisesti mukana kehittämässä KPMG:n opiskelijayhteistyötä. Tänä vuonna KPMG toimiikin SAKKE-tapahtuman pääyhteistyökumppanina ja toivon näkeväni mahdollisimman monia teistä myös Tallinnassa! Millaisia ovat työtehtäväsi? Miten nämä tehtävät eroavat esimerkiksi asianajotoimistossa työskentelevän juristin työstä? KPMG tarjoaa laaja-alaisesti erilaisia lakipalveluja aina yhtiöoikeudesta ja rakennejärjestelyistä riidanratkaisuun ja työoikeuteen. Olenkin päässyt alusta asti mukaan erilaisiin projekteihin omien kiinnostuksen kohteideni mukaan. Tällä hetkellä työskentelen enimmäkseen yhtiöoikeuden ja valtiontukiin liittyvien toimeksiantojen parissa. Näen itse työskentelyn KPMG:n lakiosastolla ikään kuin välimuotona asianajotoimiston ja 10

INTER VIVOS 4/2018

inhouse-puolen välillä. Tehtävämme on palvella asiakkaita monipuolisesti ja lakipalveluissamme työskentelee jo pelkästään Suomessa 84 juristia juridiikan eri osa-alueilla. Asiakas voi ostaa meiltä ns. kokonaisvaltaisen paketin eri palveluita, joihin liittyy vero- ja lakipalveluiden lisäksi esimerkiksi liikkeenjohdon konsultointia ja tietoturvaa. Mielestäni KPMG:n monialaisuus on hienoa ja virkistävää, koska tällaisissa projekteissa pääsee työskentelemään eri alojen asiantuntijoiden kanssa ja oppii aina jotakin uutta yritystoiminnasta. Mikä on parasta työssäsi? Pidän etenkin työn joustavuudesta ja monipuolisuudesta. Joustavuus näkyy esimerkiksi siinä, että voin työtehtävien puitteissa suunnitella päivittäiset aikatauluni hyvin vapaasti. Monipuolisuutta puolestaan kuvastaa mielestäni ennen kaikkea se, että KPMG tarjoaa laajasti palveluita eri juridiikan osa-alueilta eivätkä juristimme ole sidottuja tiettyihin praktiikkaryhmiin. Näin ollen pääsen työssäni käsittelemään hurjan paljon erilaisia, mielenkiintoisia kysymyksiä. Lisäksi asiakkaat vaihtelevat suurista julkishallinnon toimijoista ja pörssiyhtiöistä startup-yrityksiin, joten myös tässä mielessä työ on vaihtelevaa. KPMG:n kansainvälisyys tarjoaa mielestäni myös hienoja uramahdollisuuksia: itse olen esimerkiksi lähdössä kolmeksi kuukaudeksi töihin KPMG:n Saksan toimistoon ja aiemmin toimistoltamme on lähdetty “vaihtoon” esimerkiksi Espanjaan. Millaista on harjoittelu KPMG:llä ? Meillä arvostetaan erityisen paljon reipasta asennetta ja halua oppia uutta. Traineet pääsevät usein täysimääräisesti mukaan eri projekteihin alusta loppuun saakka. Meillä voi siis jo harjoittelijana saada rutkasti vastuuta, jos vain itse haluaa. Usein meillä harkkareina aloittavat opiskelijat myös jatkavat harjoittelunsa jälkeen talossa vakituisina työntekijöinä!

Are you ready to make a splash? KPMG Innovation & Collaboration Challenge 2019

Learn from great thinkers, make a splash and show the world what you can do. Experience the rush of working at a pace to help solve some of the worldâ€™s biggest business issues. Does your team have what it takes to make it to the finals in Buenos Aires, Argentina? KPMG Finland application time starts on 5th November! Innovate. Disrupt. Transform. kpmg.com/fi/kicc

HALLITUKSEN PALSTA:

KV-VIIKOT ”Jag är från Norden och ja älskar min medalj, länge lever samarbetet!” Näin raikaa lisäsäkeistö Olof Palme Visaniin. Kyseinen säkeistö ei kuitenkaan ole Pykälän sitsikulttuurissa niinkään tunnettu, mutta jo yhden KV-viikon käytyään se tulee varmasti tutuksi, vähintään naisten vessassa vuosijuhlien aikana. Nyt kun phuksitkin ovat päässeet niin sanotusti pahimman yli, haluaisin kertoa varsinkin teille, mutta myös niin monelle muulle vanhemmalle opiskelijallekin, mitä KV-viikot oikeastaan ovat. KV-viikot ovat monesti jääneet vain pienen rohkean opiskelijaporukan iloksi. Moni kuitenkin jää niihin koukkuun jo ensimmäisellä kerralla. Miksi sitten niin harva uskaltaa lähteä kokeilemaan. Ehkä kyse on juuri siitä, että KVviikot näyttäytyvät aika kaukaisina usealle pykälistille ja niihin liittyvät perinteet eivät ensi katselulla kenties vaikuta kiinnostavilta. KV-viikot ovat kuitenkin paljon muutakin kuin ryyppäämistä ja vuosijuhlia. Nordiska Sekretariatet perustettiin syyskuussa 1991 pidetyssä kokouksessa Juristforeningens Humanitaer Aksjon i Oslo-kokouksen yhteydessä. Pykälä liittyi yhteistyöhön vuonna 1993. Nykyisessä Nordiska Sekretariatetissa on 11 jäsenainejärjestöä, ja tällää hetkellä viikkoja järjestetäänkin 11. Jokaisella viikolla on oma oikeudellinen teemansa, jota käsitellään niin luennoilla kuin excursioillakin. Teema näkyy yleensä myös muussa toiminnassa. Viikolle kuuluva mökkireissu eli Hytte on usein teemoitettu liittyen viikon oikeudelliseen teemaan ja viikon perinteisillä KV-sitseillä on usein myös jokin teema. Toki monella viikolla on myös ajan mukana syntyneitä perinteitä kuten Uppsalan väärinpäinsitsit ja Oratorin (Islannin) tuomioistuinsitsit. Näiden lisäksi viikoilla on usein viikkokohtaista tai maakohtaista ohjelmaa esim. Oratorin Golden Circle -kierros ja Blue Lagoon vierailu, Uppsalan Nationit, Bergenin vierailu Mt Fløyenillä, Justuksen (Vaasa) Tapio Tour ja Artiklan (Rovaniemi) Jallujuoksu. Kaikilla viikoilla osallistutaan myös paikallisen järjestön vujuille ja sillikselle. Vuosijuhlat KV-pöydässä ovatkin monesti ne hauskimmat, jolla tulet käymään ja kuka nyt ei haluaisi 11 sillikselle vuodessa! Viikoilla on myös yhteisiä perinteitä kuten mitaliseremonia, jossa viikosta palkinnoksi saa mitalin kiinnitettäväksi vujumekkoon tai frakkiin. Mitaleja voi kerätä 15 tai 25, jotka oikeuttavat vaihtamaan mitalit erikoismitaliin. 12

INTER VIVOS 4/2018

Myös int.sekeillä (käytännössä ulkoasiainvastaavat), presidentillä ja varapresidentillä on omat erikoismitalinsa viran puolesta. Muita erikoismitaleja on Hattrick -mitali (3 peräkkäistä viikkoa syksyllä) ja Double -mitali (Aarhus + Orator). Tulossa on myös viiden viikon pinssi, jonka saa käymällä kaikissa maissa edes kerran. KV-viikoissa parasta ei kuitenkaan ole mitalit tai vuosijuhlat. Parasta ovat siellä tapaamani ihmiset. KVviikoilta voi löytää rakkauden, uuden parhaan ystävän, työpaikan pohjoismaista, kiinnostuksen johonkin oikeudenalaan tai jopa ruotsin oikeuskäytäntöä graduusi referoivan uppsalalaisen. Näistä jokainen on tapahtunut! Se on varmaa, että kotiin tulet noin 20-30 ystävää rikkaampana. KV-viikkojen henki on täysin erilainen kuin mikään muu opiskelijatoiminta ja se onkin koettava itse ennen kuin sitä todella tajuaa. Ystäväni Simon sanoi ensimmäisellä viikollani 2015 ”Täällä ei kätellä, täällä halataan” ja se onkin mielestäni yksi parhaista kuvauksista siitä tunnelmasta, jota KV-viikot tuottavat. Toki viikot eivät sovi kaikille ja et välttämättä lähde kiertämään 4. vuotta 15 mitalin kanssa niin kuin minä, mutta haastan teidät kaikki kokeilemaan edes yhtä KV-viikkoa. Pahin mitä voi sattua on pieni darra. KV-viikon kulut ovat pykälisteille varsin pienet. 150200 euron osallistumismaksu sisältää ohjelman, majoituksen sekä lähes kaiken juoman ja ruuan 5 päivän aikana. Viikolle voi myös osallistua vain osaksi päivistä esim. helgeniksi eli viikonlopuksi. Jokainen järjestö saa viikolle aina yhden ilmaisen paikan, jonka arvo jaetaan osallistujien kesken. Näin ollen maksettavaa viikosta jää yleensä noin 100-160 euroa. Pykälä korvaa myös ison osan matkustuskuluista. Tarkemman infon näet jokaisesta kutsusta. Nordisk Uke, Nordisk Vecka, KV-viikko, Norræna Viku, Nordisk Uge – viisi kieltä, viisi maata, yksi konsepti. KV-viikko on sekoitus akateemista ohjelmaa ja juhlimista parhaimmillaan. Viikko, jonka aikana tapaa paljon uusia ihmisiä, saa nimeä itselleen ja tulee solmittua rajat ylittäviä kontakteja. Lähde siis rohkeasti kokeilemaan. Tieto uusista viikoista tulee Pykälä-infoon, jonka ohessa on aina myös ilmoittautumisohjeet. Vi ses i Norden!

Inka

HALLITUKSEN PALSTA:

PYKÄLÄ – PELKKÄ BILELUOLA VAI JOTAIN MUUTA? 1. Ison tavarahissin ovet suljetaan ja hissi alkaa suunnata ylöspäin kerros kerrallaan.

2. Mihin ihmeeseen meitä oikein viedään? 3. Hissi kolahtaa, mutta jatkaa suuntaansa ylöspäin. Epäluuloisia katseita vaihdetaan.

4. Musiikki ja puheensorina alkaa voimistua. Jännitys alkaa tiivistyä.

5. Joku tempaisee hissinoven auki ja näkymä ihmisiä täynnä olevaan kerhohuoneistoon aukeaa. Tervetuloa Pykälään! Maanantaina 29.8.2016 olin itse samassa tilanteessa – väistötiloissamme Casalla tosin. Sali täynnä täysin vieraita ihmisiä, musiikki pauhasi ja eri tyypit ottivat sähköpostiosoitteita ylös ja esittelivät toimintaansa. Ei siinä tiennyt Pohjanmaan poika, mihin sitä olisi vielä ryhtymässä. Bileitä bileiden perään, joita seuraavat sitsit, sitsit ja sitsit. Kuitenkin enemmän ja vähemmän railakkaiden tapahtumien lisäksi Pykälällä on tarjota paljon muutakin mm urheilun, excujen ja työnhakuiltojen merkeissä. Pykälältä löytyy paljon aktiivisia kerhoja, joista tuoreimpana mainittakoon PCC lautapeli-iltoineen ja muine tapahtumineen. Mikäli pykälästä ei löydy haaveilemaasi toimintaa, voit perustaa täten myös täysin uuden kerhon. Viime keväänä sain olla myös todistamassa, kun phuksit päättivät järjestää itse itselleen phuksivuoden päätöstapahtuman. Tapahtumien järjestäminen ei siis välttämättä vaadi kerhoa tai toimikuntaa taustalle. Nykäise kaveria hihasta, laita viestiä hallitukselle ja uskalla luoda jotain uutta. Mikä on pahinta, mitä voisi tapahtua? Pykälän laajan toiminnan ja isot tapahtumat mahdollistavat ikiomat kerhotilat. Ilman omia tiloja monipuolisten kerhojen toiminta tai huikean

Spexin toteuttaminen ei olisi mahdollista. Tämä ei ole jokaiselle tiedekunta- ja ainejärjestölle arkipäivää. Onkin syytä muistaa tämä ja arvostaa sitä mitä meillä on. Tämä tahtoo monelta pykälistiltä unohtua aamuyöstä lyödessään nyrkillä vessan oveen tai heittäessään tölkkinsä maahan. Haluaisinkin muistuttaa, että juuri rempatuista tiloista huolehtiminen onkin meidän kaikkien kontolla. Kuitenkin nämä yli 450m2 kokoiset, juuri viime vuonna rempan jäljiltä valmistuneet, tilat ovat suuren osan aikaa täysin tyhjillään. Tämä on sääli, kun tietää ettei monellakaan järjestöllä ole näin hulppeita tiloja. Pykälisti muista siis hyödyntää juuri sinua varten parannellut kerhotilat. Tiesitkö edes, että pykälästä löytyy sauna, mikä on myös varattavissa? Nähdään Pykälässä!

Santeri Aila MITEN PÄÄSEN KERHOTILOIHIN TAPAHTUMIEN ULKOPUOLELLA? • Oman avaimen saat toimistolta 10e panttia vastaan • Sillä pääset pykälään klo 7-23 välisenä aikana • Varauskalenterista voit tarkistaa varaustilanteen: http://pykala.fi/yhdistys/tilat/varauskalenteri/ • Alle 10 pykälistin ryhmä voi käyttää tiloja vapaasti varaustilanteen puitteissa • Tätä suurempien ryhmien on aina tehtävä varaus tilavastaavan kautta • Myös yksityistilaisuuksien järjestäminen on mahdollista.

INTER VIVOS 4/2018

HYÖDYNNÄ OPISKELIJAETUSI

Autamme menestymään opinnoissasi ja urallasi.

Kaiken sinulle olennaisen lakitiedon löydät palveluista Suomen Laki, Fokus ja Verkkokirjahylly - rajoituksetta käytössäsi yliopiston verkossa. 40 % alennus kaikista Alma Talentin kirjoista osoitteesta shop.almatalent.fi tunnuksella OIKOP18A.

almatalent.fi

SPONSOROITU

HAASTATTELUSSA HILMA MÄKITALO:

OIKKARI, HALLITSETKO TIEDONHAUN? Alma Talent tuottaa asiantuntijatyötä tekeville kirjallisuutta, sisältöpalveluja ja koulutuksia ammattitaidon ylläpitoon ja kehittämiseen. Erityisesti juridinen kirjallisuus ja sisältöpalvelut Suomen Laki -hakupalvelu, Fokus ja Verkkokirjahylly ovat opiskelijalle tärkeitä tiedonlähteitä. Sisältöpalveluita opiskelijat voivat käyttää veloituksetta yliopiston verkossa. 3. vuosikurssin opiskelija Hilma Mäkitalo kertoo olleensa töissä Alma Talentilla melkein koko fuksivuotensa ajan ja edelleen viime kesän. " Työ oli ensimmäisen vuoden opiskelijalle todella opettavaista ja tuki hyvin opinnoissa. Oppimistani tiedonhakutaidoista on ollut hyötyä myös nykyisessä työssäni asianajotoimistossa", Mäkitalo kertoo. Mäkitalo työskenteli toimitusavustajan tehtävissä ja onnistui yhdistämään työn saumattomasti opiskeluun ja muuhun opiskelijaelämään. " Työssäni päivitin muun muassa Suomen Laki -hakupalvelua, oikoluin Suomen laki –kirjoja sekä sijoitin esimerkiksi Korkeimman oikeuden ratkaisuja lakikirjoihin." TIEDONHAKU VÄLTTÄMÄTÖN OSA JURISTIN TYÖTÄ Tiedonhaku ja tiedonkäsittely ovat jo opiskeluvaiheessa tärkeitä, mutta niiden merkitys korostuu entisestään työelämässä. Siksi onkin tärkeää omaksua itselleen sopivat tavat hakea ja käsitellä tietoa. Alma Talentin palvelut sisältävät laajan skaalan erilaisia tiedonhakuun liittyviä palveluja, joita opiskelija voi hyödyntää jo opintojensa aikana.

Alma Talentin palveluihin voit tutustua osoitteessa www.almatalent.fi

HILMAN VINKIT TIEDONHAKUUN! 1. Aikakoneen käyttö ”Aikakone on Suomen Laki-hakupalvelun toiminto. Sen avulla näet säädökset sellaisina kuin ne olivat voimassa valitsemanasi ajankohtana. Tästä on hyötyä erityisesti opinnoissaan jo pidemmälle edenneille opiskelijoille, joille esimerkiksi seminaarityöt ovat ajankohtaisia. Myös asianajotoimistossa työskennellessä eteen voi tulla tilanteita, jossa lainsäädännön tila tiettynä ajankohtana pitää selvittää.” 2. Tiedonhaku ja tenttiin valmistautuminen ”Tenttiin luku kannattaa aloittaa ajoissa ja luettava alue on hyvä jakaa tasaisesti käytettävissä olevalle ajalle. Useat kurssikirjat löytyvät myös Alma Talentin Fokus- ja Verkkokirjahylly-palveluista ja opiskelijat voivat käyttää niitä yliopiston etäyhteyden avulla. Suomen laki -hakupalvelusta löytyy myös kätevästi hallituksen esitykset ja laajasti eri oikeusasteiden oikeuskäytäntöä.” 3. Haku löytää etsimäsi ”Jos tiedät mistä teemasta tarvitset tietoa, voit käyttää hakutoimintoa. Ollessasi vaikkapa Verkkokirjahylly-palvelussa, voit tehdä haun, joka näyttää sinulle hakutulokset myös Fokus- ja Suomen Laki -palveluista.”

INTER VIVOS 4/2018

KOLUMNI:

Mitä oletuksia liittyy seksuaalirikoslainsäädäntöömme ja ovatko nämä oletukset vääriä?

etoo-liike herätti viime vuonna

keskustelua siitä, miten erityisesti naisten seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukataan eri puolilla yhteiskuntaa. Mediassa tämä johti pohdintaan seksuaalisen itsemääräämisoikeuden määritelmästä ja merkityksestä – mitä ruumiillinen koskemattomuus todella tarkoittaa, ja mitä tarkoittaa oikeus oman seksuaalisuuden ja seksuaalisen käyttäytymisen määrittelyyn? Erilaisia näkemyksiä on esitetty siitä, minkälaiset käyttäytymismallit ovat toisten seksuaalista itsemääräämisoikeutta kunnioittavia ja minkälaiset loukkaavia. Keskustelu on johtanut myös lukuisiin muutosehdotuksiin koskien niin yhteiskunnallisia kuin oikeudellisiakin rakenteita. Lainsäädännön osalta on kiinnitetty erityisesti huomiota seksuaalirikoslainsäädännön rakenteeseen ja siihen, suojeleeko nykyinen seksuaalirikoslainsäädäntömme tarpeeksi hyvin seksuaalista itsemääräämisoikeutta, ja asettaako se edellytyksiä tämän oikeuden loukkaamattomuudelle. Huomiota on alettu kiinnittämään myös siihen, minkälaisia mielikuvia ja oletuksia esimerkiksi raiskauksen määrittely luo siitä, kuinka tekijä ja toisaalta uhri toimivat, ja myös siitä kuinka uhrin tulisi toimia. Nykyinen raiskauksen määritelmä laissa edellyttää joko sitä, että tekijä on käyttänyt väkivaltaa tai uhannut uhria väkivallalla, tai sitä että uhri on tilassa (esimerkiksi tiedottomuudesta johtuen) jossa hän on kykenemätön puolustamaan itseään tai ilmaisemaan mielipidettään. Tämä määritelmä asettaa siis useita erilaisia käyttäytymisoletuksia. Ensimmäinen on, että raiskauksen uhri kyllä puolustautuu ja vastustelee, mikäli hän on vain 16

INTER VIVOS 4/2018

siihen kykeneväinen. Tutkimusten mukaan suurin osa uhreista ei kuitenkaan vastustele tekijää aktiivisesti – Tukholman Karoliinisen instituutin tutkimuksen mukaan jopa 70 % raiskauksen uhreista jäätyy tekohetkellä. Tällöin keskustelu siitä, onko väkivaltaa käytetty tai onko sillä uhattu, on samantekevää, sillä tekijän ei ole tarvinnut käyttää tällaisia keinoja saadakseen tilanteessa tahtonsa läpi. Maastrichtin yliopiston tutkija Robert Horselenbergin mukaan moni uhri itse asiassa osallistuu raiskaustilanteeseen, luovuttaa ja noudattaa käskyjä, päästäkseen tilanteesta mahdollisimman nopeasti pois. Tällöin ei voida sanoa, että uhri olisi ollut kykenemätön puolustautumaan, vaikka kyse onkin suostumuksen puutteesta. Miksi asetamme tällaisia toimintaedellytyksiä raiskauksen uhrille? Miksi emme vaadi sitä, että kaikkien henkilöiden tulee suostua seksuaaliseen tekoon, tai muuten kyseessä on raiskaus? Tätä kysyy Suostumus2018-kansalaisaloitekampanja, jonka tavoitteena on muuttaa rikoslakia siten, että raiskauksen määritelmä perustuisi suostumuksen puutteeseen. Seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaamattomuus ei kampanjan mukaan saa riippua siitä, miten uhri reagoi tilanteeseen. Sen sijaan tekijän toiminnan on oltava tuomittavaa aina, jos hän on toiminut ilman toisen suostumusta. Tämä antaa jokaiselle vallan määrätä omasta seksuaalisuudestaan. Ymmärtääksemme lainsäädäntöä seksuaalirikoksiin liittyen meidän tulee ymmärtää niitä mielikuvia ja oletuksia, jotka lainsäätäjällä on ollut raiskaukseen liittyen. Lainsäätäjän oletus tilanteen väkivaltaisuudesta ja tekijän käyttäytymisestä on sekin tarpeen

kyseenalaistaa. Horselenbergin mukaan mielikuvat raiskauksista eroavat todellisista tilanteista esimerkiksi siten, että tekijät todellisuudessa usein pyrkivät jäljittelemään todellista rakkaussuhteeseen perustuvaa yhdyntää – raiskaukseen saattaa sisältyä esileikkiä ja asentojen vaihtamista ja tilanne saattaa kestää huomattavan paljon pitempään kuin yleinen käsitys tekijän utilitaristisesta orgasmin tavoittelusta antaa ymmärtää. Horselenbergin ja tämän kollegoiden tutkimusten perusteella luotu käsitys raiskauksen tekijästä ei sovi yhteen rikoslain luoman väkivaltaisen hyökkäyksen mielikuvan kanssa. Lisäksi tekijä on yleensä uhrille tuttu ja jopa läheinen henkilö, jolloin tekijän ja uhrin väliseen suhteeseen saattaa liittyä paljon muitakin pakottavia elementtejä kuin väkivalta. Tilanteesta irtautuminen saattaa olla uhrille entistä vaikeampaa tilanteen hämmentävyyden ja järkyttävyyden takia.

Suostumus2018 on yksityishenkilöiden, oikeustieteilijöiden, kansalaisjärjestöjen, nuorisojärjestöjen ja puolueiden muodostaman ryhmän käynnistämä kansalaiskampanja, joka pyrkii muuttamaan raiskauksen rikosoikeudellisen määritelmän siten, että raiskaus ei enää määriteltäisi väkivallan tai sen uhan käyttöä edellyttäen, vaan suostumuksen puutteen kautta. Nimienkeräys loppuu 5.12, tällä hetkiä nimiä on kerätty yli 30 000. Päätyäkseen eduskunnan käsittelyyn kansalaisaloitteella tulee olla 50 000 allekirjoittajaa.

Tärkeintä on, ettei lainsäädäntömme syytä uhreja ja aseta heille epärealistisia toimintaohjeita, joiden takia he kokevat omaan toimintaansa liittyvän häpeää tai jättävät rikosilmoituksen tekemättä. Suostumus2018-kampanja uskoo, että kansalaisaloitteen tuoma muutos raiskauksen määritelmään laskisi rikosilmoituksen tekemisen kynnystä ja vähentäisi seksuaalisen väkivallan uhriksi joutumisen häpeää. Kampanjan mukaan on korkea aika, että uhrin sijasta häpeää kokee tekijä. Seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaamisen tulee olla väärin riippumatta siitä, mitä uhri on tehnyt tai jättänyt tekemättä: suostumuksen puuttumisen tulisi riittää. Elsa Korkman INTER VIVOS 4/2018

KOLUMNI:

LION | FOUNDER | M&A ENTHUSIAST

Juristeissa on tyypillisesti arvostettu ennen kaikkea asiantuntijuutta – perustuuhan alamme erityisosaamiseen ja luottamukseen. Tosiasia on, että pelkkä substanssiosaaminen ei enää ole ratkaiseva tekijä rekrytoinneissa. Ratkaisuja tehdään aina myös painokkaasti tunteella, minkä vuoksi aktiivisella somepöhinällä muokataan sitä fiilistä, jonka ulkopuoliset saavat. Moni kritisoi LinkedInin ja muiden sosiaalisten median kanavien nykykulttuuria, syystäkin. Selaan tässä kirjoittaessa omaa LinkedIn-feediäni. Vastaan tulee seuraavia lauseita: ”koskaan ei ole myöhäistä kehittää itseään”, ”life is full of changes and possibilities” ja ”matkaa voidaan jatkaa vain ja ainoastaan siitä, missä ollaan nyt”. Jos listaan lisätään yksikin vastaava lause lisää, niin tämä teksti alkaisi erehdyttävästi muistuttaa Prisman ”Aforismeja ummikoille” -kirjaa. Tarjouksessa 14,99 €. LinkedIn on lähtökohtaisesti tarkoitettu toimihenkilöille ja eri alojen asiantuntijoille. Tämä näkyy käyttäjäkunnassa ja korostaa myös sovelluksen tärkeyttä työelämän 18

INTER VIVOS 4/2018

yleisenä foorumina esimerkiksi juridiikan, henkilöstöhallinnon ja konsultointialojen osaajille. Karu fakta on, että LinkedIn-lounaiden, mentoritoiminnan ja (muka)syvällisten päivitysten suurin anti on henkilön oman työmarkkina-arvon kohotus. Sitä ei kannata aliarvioida. Ai niin, linkki löytyy tietysti kommenteista. Totti Hämäläinen TEEMU NISKANEN

Ruska, nuhaflunssa ja ahdistuneet Instagram-päivitykset luentojen jatkumisesta ovat varma syksyn merkki. Mehiläisten ja muiden herhiläisten surina vaihtuu työmarkkinoiden pöhinäksi, kun lomaltaan palailevat sosiaalisen median velhot jakavat kilpaa tarinoita siitä, kuinka hauskaa on palata töihin. Samalla LinkedInissä tulee runsaasti ilmoituksia siitä, missä kaikissa uusissa työpaikoissa tutut ovat aloittaneet. Ilmiö ei sinänsä ole uusi: pöhinä oli vuoden sana jo vuonna 2013.

MITÄ JOKAISEN PHUKSIN PITÄÄ TIETÄÄ EKASTA SYKSYSTÄ? TEKSTI PHUKSIKAPTEENIT

apteenit ovat saaneet purjehtia tyynillä vesillä tänä syksynä. Phuksit ovat näyttäneet esimerkillisiä meritaitoja, eikä pelastusrenkaita ole tarvinnut heittää yhden yhtä. Kapteenit uskovat suurenmoiseen tulevaan vuoteen. Haluamme kuitenkin vielä muistuttaa, aivan pienen pienenä kertauksena vain, phuksisyksyn vaaroista ja iloista: näitä pointteja yksikään phuksi ei halua missata! TOIMINTA: Syksyn alussa on esitelty monta eri aktiviteettia, kerhoa, valiokuntaa ja muuta toimijaa. Osa näistä on jo aloittanut toimintansa, jotkut vasta lämmittelevät. Suosittelemme jokaista phuksia seuraamaan pykälä-infoa ja pykälän Facebookpäivityksiä kovalla silmällä. Pykälällä on paljon tarjottavaa, ja vaikka vielä tässä vaiheessa sitä juuri sinulle sopivaa juttua ei olisi löytynyt, ei se tarkoita, etteikö se myöhemmin löytyisi! OPINNOT: Iso pyörä pyörii ja niin myös syksy menee vauhdilla eteen päin. Pykälässä on hauskaa usein ja opiskelijariennot vievät helposti mukanaan opintojen edeltä, mutta älkää murehtiko liikaa, vaan muistakaa vanhempien opiskelijoiden aina yhtä pätevä neuvo: “Kaikki kurssit tulee kyllä suoritettua ennen valmistumista!”

PHUKSIFLUNSSA: Tuo jokaisen pykälistin ensimmäisen vuoden rutto. Eihän se kivaa ole, mutta älkää huoliko, te tulette selviämään ja jatkamaan elämäänne vahvempina kuin koskaan ennen! Plus, mikä parempi tapa lähentyä phuksi-ihastuksen kanssa kuin vuorotellen syöttää lusikalla kanakeittoa.. PHUKSI-IHASTUS: Voi olla, että se oma pelastusrengas on jo löytynyt kanssaphuksien (tai jopa setien tai tätien) parista. Eihän se ihmekään ole, että Juristipariskuntia muodostuu verrattain paljon, onhan täällä suurimmat ja kauneimmat sekä ihanimmat opiskelijat. Vaikka piirit ovatkin pienet, niin ei kannata liikaa jännittää vaan antaa elämän viedä. Pykälän joukosta sen ikioman kainalon lämmittäjän löytämisessä on hyvät puolensa. Kun arkistuminen alkaa niin voi aina puhua vaikka laista ja tietenkin Pykälästä! SEDÄT JA TÄDIT: Pykälässä, te phuksit, olette haluttua tavaraa. Olette nuoria, kauniita, älykkäitä ja taudittomia! Pykälän nurkissa pyörivät vanhemmat opiskelijat, sedät ja tädit, saattavat katsoa teitä kuin tuoretta lihaa tiskillä: Pitäkää siispä varanne! Toisaalta pienessä kissa-hiiri-leikissä ei ole mitään pahaa...

LEPO: Phuksisyksy, vaikkakin ihastuttavaa, ei kuitenkaan elämän helpointa aikaa. Kun opinnot, juhlat, uudet ystävät, vanhat ystävät, mahdolliset työt ja seurustelukumppanit vaativat kaikki aikaa ja huomiota, saattaa pieni phuksi helposti väsyä. Onkin tärkeä muistaa välillä myös hengähtää. Kaikkea ei tarvitse eikä voikaan hoitaa sataprosenttisesti ja täydellisesti. Se on aivan okei. Pysykää hyvässä hapessa ja pitäkää hauskaa, nukkuminenkin on silloin tällöin sallittua.

INTER VIVOS 4/2018

DEKAANIN TERVEHDYS:

KOULUSSA VAI YLIOPISTOSSA?

arvat muistavat, että yliopistomme perustettiin Turkuun 1640, ja että luentoja oli jo tuolloin myös oikeudesta. Pitkään oli vain yksi professori tehtävänään opettaa ’roomalaista, ruotsalaista, kansojen ja luonnonoikeutta’. Useammat sen sijaan muistavat, että Senaatintorille katsova päärakennuksemme on 1830-luvulta. Helsingistä oli juuri tullut autonomisen Suomen pääkaupunki, jonne myös yliopisto oli siirretty. Samalla alkoi intensiivinen oikeudellinen koulutus. Professoreja tuli lisää, ja etenkin suomenkielisten opiskelijoiden määrä lisääntyi. Tärkeimpiin oikeudellisiin ja valtiollisiin tehtäviin alettiin vaatia tutkinto, mikä – ainakin jälkeenpäin tarkasteltuna – sai oikeustieteellisen tiedekunnan näyttämään ennen kaikkea virkamieskoululta. Silti myös oikeustieteemme varsinainen alku on tapana sijoittaa 1800-luvun jälkipuoliskolle ja seuraavan vuosisadan alkuun. Tuolloin kirjoitettiin ensimmäiset kotimaiset oikeustieteelliset teokset, ja niiden vaikutus oli suuri maamme oikeusjärjestystä ja oikeusjärjestystä modernisoitaessa. Ilmiö oli myös laajempi: Olipa kyse taloudesta, kulttuurista tai poliittisesta vaikuttamisesta, Helsingin yliopiston professorit (mm. Snellman, Topelius, Wrede) näkyivät. Myös monet itsenäisen Suomen valtiolliset vaikuttajat (ml. presidentit) ovat olleet tiedekuntamme professoreita tai sen alumneja. Tänään koulun ja yliopiston välinen jännite on ratkaistu ainakin säännöstasolla. Kaiken yliopistossa annettavan opetuksen tulee perustua tieteeseen. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sitä, että Helsingin yliopiston professorin tulee olla kansallisesti ja kansainvälisesti menestynyt tutkija, joka kykenee antamaan tieteeseen perustuvaa korkeatasoista opetusta. Lisäksi hänen edellytetään olevan aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja. Nämä periaatteet koskevat myös muuta henkilökuntaa. Niinpä tiedekuntamme tutkijat ja opettajat kantavat tutkintokoulu-

INTER VIVOS 4/2018

tuksen lisäksi vastuun oikeustieteen korkeasta tasosta ja sen kyvystä vastata jatkuvasti uusiin haasteisiin. Porthaniassa työskentelee väkeä, jota yhdistää uteliaisuus oikeuteen ja intohimo sen tutkimiseen. Joka viikko syntyy erinomaisia kirjoituksia, osallistutaan kansainvälisiin konferensseihin, toimitaan asiantuntijoina lautakunnissa ja eduskunnan valiokunnissa jne. Samalla hoidetaan opetus, tentit sekä opiskelijoiden ohjaaminen ja neuvonta. Oikeustiede on jo luonteensa vuoksi läheisessä yhteydessä oikeudelliseen käytäntöön: Oikeus ja oikeudellinen ajattelu olisivat Suomessa varmasti toisenlaisia ilman vahvaa teoreettista osaamista, jatkuvaa yleisten oppien kehittämistä, monipuolista eurooppaoikeudellista osaamista tai aktiivista perus- ja ihmisoikeustutkimusta. Lainsäätäjä ja -käyttäjä olisivat hukassa ilman ennakkoluulottomasti teknologian kehityksen, jakamistalouden, rahoitusmarkkinoiden tai kestävyyden haasteisiin vastaavaa oikeustutkimusta. Opiskelijoilta tämä ulottuvuus voi jäädä huomaamatta. - Tiedekunta ei olekaan vain koulu, jossa on pakko käydä, vaan innovatiivinen tutkijayhteisö. Toki myös opettajat voisivat entistä rohkeammin esitellä tätä rooliaan. Se oli ajatuksena, kun suunnittelimme syyskuista ”Tervetuloa tiedekuntaan” -tilaisuutta. Uusi yritys tähän suuntaan on tiedekunnan tutkimuspäivä joulukuussa, jonne myös kaikki graduopiskelijat kutsutaan. Hyvää oikeustieteellistä lukuvuotta kaikille!

Pia Letto-Vanamo Oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani

Suomen johtava lakitietopalvelu nyt entistä helppokäyttöisempi. Älykkäitä ratkaisuja - tiukoissakin tilanteissa Käytössäsi yliopiston verkossa.

Tilaukset & asiakaspalvelu asiakaspalvelu.edilex@edita.fi | p. 020 450 2040 | www.edilex.fi

TYÖELÄMÄPROFESSORI – LINKKI TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON VÄLILLE? TEKSTI EVELIINA SYRJÄNEN

ELSINGIN YLIOPISTON ensimmäiset työelämäprofessorit aloittivat tehtävissään tammikuussa 2018. Oikeustieteellisen tiedekunta kutsui tehtäviin Tuomas Lehtisen asianajajaoikeuden työelämäprofessoriksi ja Timo Kaisanlahden tilinpäätösoikeuden työelämäprofessoriksi. Työelämäprofessorit ovat uudenlainen mahdollisuus tuoda vuorovaikutusta työelämän ja yliopistomaailman välille. Tehtävä onkin määritelty henkilöille, jotka ovat tutkinnon lisäksi saavuttaneet yliopiston ulkopuolisessa työelämässä merkittävää kokemusta. Opiskelijoiden keskuudessa koulutuksen laadusta ja tasosta keskustellaan jatkuvasti ja etenkin yliopisto-opintojen vastaavuus työelämän tarpeisiin nähden on puhuttanut useissa asiayhteyksissä. Opintojen aikana hankittu työkokemus on ollut monelle arvokasta lisä opintojen ohelle ja jopa korvaamaton osa – ainakin ansioluettelossa. Olisiko kuitenkin hedelmällisempää tuoda yliopistoonkin jo jotain sellaista, josta opiskelijat saisivat mahdollisuuden oppia lisää työelämässä työskentelystä ja mahdollisesti pystyisivät jo opintojen aikana omaksumaan entistä enemmän sellaisia käytännön taitoja, joita työelämässä tarvitaan? YLIOPISTOMAAILMA ENNESTÄÄN TUTTU Asianajajaoikeuden työelämäprofessoriksi nimitetty Tuomas Lehtinen toimii tällä hetkellä myös asianajotoimisto Castrén & Snellmanin osakkaana. Professuuri on osa-aikainen ja kestoltaan viisivuotinen. Lehtinen jatkaa asianajotoimiston osakkaana, mutta innoissaan hän on professuurista ja sen tuomista tehtävistä. - Yliopistomaailma ei sinänsä ole minulle uusi, mutta oli tämä silti yllätys ja todella hieno asia. Kutsu huippuyliopiston professoriksi on hieno 22

INTER VIVOS 4/2018

arvostuksen osoitus, Lehtinen kertoo tuntemuksistaan, kun kutsu tehtävään tuli. Hän kokee professuurin selkeyttävän myös luennointiaan, jota hän on tehnyt tasaisesti valmistumisestaan saakka. Helsingistä kotoisin oleva Lehtinen opiskeli Turun yliopistossa. Valmistuttuaan hän toimi yliopistolla erilaisissa assistentin tehtävissä ja tutkija-apurahalla kirjoitti lisensiaatin tutkinnon. Lehtinen työskenteli Turun yliopistolla kolmen vuoden ajan, vaikka alun perin olikin ajatellut palaavansa Helsinkiin heti valmistumisensa jälkeen. - Lisensiaatin tutkinnon jälkeen menin auskultoimaan, jonka jälkeen tarjoutui mahdollisuus tulla Helsinkiin töihin asianajotoimistoon, Lehtinen tiivistää päätymisensä yliopistomaailmasta asianajajapuolelle. Toimittuaan ensin kahden vuoden ajan Dittmar & Indreniuksella siirtyi hän vuonna 2000 Castren & Snellmanille, jossa hänen uransa jatkuu edelleen. Yliopistomaailmasta ja siellä työskentelystä hän kertoo pitävänsä todella paljon ja on koko uransa ajan jatkanut luennointia ja kouluttamista. Asianajopuolella Lehtinen on työskennellyt juuri niiden osa-aluei-

den parissa, jotka hän kokee itselleen mieluisiksi. Riita-asiat, kotimaiset ja kansainväliset välimiesmenettelyt ja tuomioistuinmaailma ovat Lehtisen ydinosaamista, ja näillä onkin laaja liitäntä nimenomaan myös asianajajaoikeuteen. TEHTÄVÄ VASTA MUOTOUTUMASSA Asianajajaoikeuden työelämäprofessuuri on uusi ja kansainvälisestikin merkittävä tehtävä, sillä se on ensimmäinen laatuaan. Vaikka tehtävänkuva onkin vasta muotoutumassa, on Lehtisellä tavoitteita, joita haluaa saavuttaa sen aikana.

muita opintokokonaisuuksia. Sitä sivutaan etenkin prosessi- ja rikosoikeudessa, mutta myös muilla oikeuden osa-alueilla. Lehtinen kuitenkin huomauttaa, että kyseessä on säännelty ala ja asianajajilla on tärkeä funktio yhteiskunnassa. Näin ollen tuntuukin järkevältä, että myös tätä osaaluetta tuotaisiin enemmän opetukseen mukaan. Asianajoala on kuitenkin edelleen sellainen, jossa on merkittävä määrä juristeja töissä, kuten Lehtinenkin huomauttaa.

- Yleensä sanotaan, että auskultointia pidetään hyvänä kokemuksena, mutta monesti myös kuulee, että asianajotoimistossa työskentelyä joko - Opetukseni yliopistolla liittyy tällä hetkellä opiskeluaikana tai valmistumisen jälkeen pideesimerkiksi kauppaoikeuden puolella asianajotään yhtä lailla hyvänä kokemuksena, Lehtinen tapaan ja eettisiin kysymyksiin. Toinen osa-alue pohtii. Hän tuo esiin myös faktan, että oikeustieon prosessioikeuden ja riidanratkaisumallien teen opiskelijoiden mahdollisuudet työskennellä puolella. Opetuksessa painottuvat myös esimeropintojen ohella sijoittuvat yleensä nimenomaan kiksi neuvottelutaktiikka ja hyvä asianajotapa, asianajotoimistoihin ja siellä oleviin erilaisiin Lehtinen kuvaa tehtäväänsä ja tehtäviin. Tässä kohtaa Lehsiihen liittyvää opetuskenttää. " Jokainen sukupolvi on ollut sitä tinen kuitenkin huomauttaa, mieltä, että maailma muuttuu että kaikenlainen työkokemus - Oma ajatukseni on joka tapaopintojen aikana on hyvästä. uksessa se, että työelämäpro- kauheaa vauhtia. En halua vähä- Lehtinen ei itse pidä asianfessorin tulee keskittyä ope- tellä, mutta maailman muutos- ajomaailmaa automaattisesti tukseen ja oma tutkimustyö vauhti tuntuu aina kovalta! " parempana työkokemuksena tulee olemaan toissijaista. Tämä kuin jossain muualla työskentyöelämäprofessuuri on mielestäni virka, jonka telyä. Asianajoalasta kiinnostuneille hän pitää on tarkoitus olla silta työelämän ja yliopiston asianajotoimistoja kuitenkin hienona mahdollivälissä, Lehtinen kuvailee ja jatkaa, että hän on suutena tutustua alaan. omalla kohdallaan päätynyt korostamaan asianajajaoikeuden opettamista eikä yksin tutkiOPISKELUAIKA HYVÄ KÄYTTÄÄ OPISKELUUN muksen tekemiseen, vaikka painottaakin myös tutkimustyön tärkeyttä ja arvoa. Tässä tehtävässä Monelle oikeustieteen opiskelijalle on varhän kuitenkin kokee tärkeämmäksi muodostaa masti tullut tunne siitä, että joka osa-alueella olisi linkin työelämän ja yliopiston välille. tarve suoriutua. Hyvät arvosanat, kattava työkokemus jo ennen valmistumista ja mittava määrä Opetukseen panostamisen lisäksi Lehtinen toivielä järjestötoimintaa perään. Ansioluetteloa voo, että asianajajaoikeudesta muodostuisi itsehiotaan fuksivuodesta asti ja lisäksi pohditaan, näisempi opetuskokonaisuus. Asianajajan perusettä mitä sitä nyt sitten kannattaisi opiskella ja tehtävää hän kuvaa oikeusvaltion takeeksi, osaksi mihin kannattaisi panostaa uraa ajatellen. Onko oikeusvaltion ydintä, vaikka asianajajista paljon huomisen iso juttu jollain tietyllä oikeudenalalla kaikenlaista vitsiä heitetäänkin ja kalliiksikin ja muuttuuko maailma todella niin paljon, ettei moititaan. Lehtisen aikomuksena onkin istuttaa juristeja kohta enää tarvita – ellei ole vähintäänyliopistomaailmaan se ajatus, että siellä olisi oma kin koodaava juristi, joka tekee samalla myös takoti myös asianajajaoikeudelle. lousanalyysit. Tällä hetkellä asianajajaoikeutta ei opeteta omana kokonaisuutenaan, vaan se on osa erilaisia - Ensinäkin lohduttava sana: jokainen sukupolvi INTER VIVOS 4/2018

on ollut sitä mieltä, että maailma muuttuu kauheaa votaan opiskelijoilla olevan? Lehtinen itse on sitä vauhtia. En halua vähätellä, mutta maailman muumieltä, kuten aiemminkin mainitsi, että opiskelijat tosvauhti tuntuu aina kovalta, Lehtinen naurahtaa ovat valmiimpia kuin koskaan ennen. Hän korosja sanoo, että kuitenkin tällä hetkellähän opiskelijat taa, että kaikenlainen opiskelu on hyvästä ja siksi ovat valmiimpia kuin kostoivoisikin kaikkien käyttävän kaan. On laajaa tietoteknistä " Vaikka juristin ajattelumalli opiskeluaikansa etenkin opiskeosaamista, kielitaitoa ja selon hyvä omaksua, tulisi juristin luun, mutta myös opiskelijaelälaisia valmiuksia, joita ei aimästä nauttimiseen. Niin sanoemmin osattu edes kuvitella. myös pystyä esittämään asiansa tuista tuplatutkinnoistakin hän Lehtisen näkemyksen mu- henkilöille, joilla ei ole samaa kertoo olevansa sitä mieltä, että kaan jo pelkästään tästä syysne ovat hyvä asia, jos niitä itse juridista tietopohjaa. " tä voi huokaista helpotukhaluaa tehdä. Minkään tittelin sesta, työtilannekin on oikeustieteen opiskelijan saamisen vuoksi hän ei suosittele ketään hankkinäkökulmasta tällä hetkellä hyvä. Yhden neuvon maan toista tutkintoa. hän kuitenkin antaisi: - Suomi pärjää tulevaisuudessa sillä, että me tie- Opiskelu kannattaa käyttää opiskeluun. Ja mitä dämme, osamme ja ymmärrämme asioita. En näe kannattaa opiskella? No kärjistäen voisi vastata, useampaa tutkintoa pahana, mutta on sääli, jos että mitä vaan - kunhan opiskelee! opittua tietoa ei saada työelämän käyttöön, Lehtinen pohtii. – Jos kuitenkin ”tutkintokeräilyä” tehLehtinen kokee, että juristeilla on hyvä tilanne, kosdään vain muodon vuoksi tai siksi, että niin ”pitää ka jos omaksuu juristin ”mind setin”, on varmasti tehdä”, niin silloin motiivi on mielestäni väärä. Toihyvät mahdollisuudet menestyä työelämässä. Toki nen asia on se, että useampien tutkintojen opiskelu myös perustaitojen on tärkeä olla kunnossa, sillä on myös kallista. ne luovat pohjan muulle osaamiselle. Lehtinen näkee nykyajassa pienen riskin, että opisYliopiston ja opetuksen puolelle Lehtinen haluaikelijoille tulee käsitys, että heidän pitäisi juristeina si jakaa omana vinkkinään tiedonhaun ja etenkin osata muiden tutkintojen sisältämiä taitoja (esijuridisen tiedon käsittelyn merkityksen. Tietoa ja merkiksi tehdä täydellisiä talousanalyysejä). Ulinformaatiota on kyllä saatavilla valtavia määriä, komaailmassa tosiasia on kuitenkin se, että joku mutta jo opintojen aikana olisi hyvä kehittää kyky hallitsee usein tuon toisen alan asiat paremmin. käsitellä tietoa kriittisellä otteella ja opetella käyttäLehtinen ei siis näe järkeä siinä, että lähdettäisiin mään lähteitä mahdollisimman hyvin. kilpailemaan liian kauas siitä omasta ydinalueesta, vaikka hyvä yleissivistys onkin aina tärkeää. - Etenkin se, että oikeustieteen opiskelijoille muodostuisi kyky esittää juridista tietoa myös niille Lopuksi Lehtinen haluaa sanoa, että opiskeluaika tahoille, jotka eivät ole juristeja. Vaikka juristin oli kaikkineen hänelle itselleen mukavinta aikuisajattelumalli on hyvä omaksua, tulisi juristin myös tumisen aikaa. pystyä esittämään asiansa henkilöille, joilla ei ole samaa juridista tietopohjaa. - En sano, että opiskelijajuhlimista tai muuta kaipaisi enää opiskeluajan jälkeen, mutta kaikella on Lehtinen jatkaa vielä, että olisi hyvä oppia ”myyaikansa, Lehtinen sanoo. Lehtinen ymmärtää toki mään” juristin ammattitaitoa. Ei välttämättä riitä, opiskelijan talousrealiteetit, kuten vuokrien ja lasettä juristit tietävät kuinka tarpeellisia juristit ovat. kujen maksamisen. Lehtinen kannustaa silti nautJuristien tulisi kyetä esittämään osaamisensa ja asitimaan siitä ainutlaatuisesta ajasta, jonka opiskeansa ymmärrettävällä tavalla, Lehtinen huomautluaika tarjoaa. – Opiskeluajasta kannattaa nauttia, taa. sillä se on yleensä yllättävän lyhyt aika. Muut arkiset asiat tuppaavat ajan myötä järjestymään. Minkälaisia valmiuksia työelämässä sitten toi24

INTER VIVOS 4/2018

ONNITTELUT VALMISTUMISESTA, JOONAS ’NASSIMO’ KOSKIVIRTA! TEKSTI JA HAASTATTELU SAMMY NURMINEN KUVA RIKU SAARINEN

TUORE OIKEUSTIETEEN MAISTERI Joonas ’Nassimo’ Koskivirta aloitti opintonsa vuonna 2010 ja on pitkän ja monipuolisen pykäläuransa aikana varmasti tullut tutuksi monelle pykälistille. Joonas ehti opiskeluaikanaan olla monessa mukana, joista mainittakoon v. 2012 perustetun pykälistibändin Sex, apparently pitkäaikaisena solistina toimiminen. Joonas on myös bändin perustajajäsen (laulu raikaa edelleen valmistumisen tälläkin puolen). Lisäksi Joonas ehti toimia nuorempana phuksikapteenina, UAV:ssa emäntänä ja toimihenkilönä ja YVK:ssa isäntänä. Ja ehtipä mies näiden lisäksi osallistua neljä kertaa Spexiinkin sekä edustaa Pykälää useita vuosia SCJD:ssä ja Force Majeuressa. Joonasta aktiivisempaa ja eloisampaa pykälistiä saakin hakea, kun mies täyttää tilan kuin tilan rosoisella karismallaan. Miltä nyt tuntuu? (Joonas huokaa syvään) "Valmistumisestani on tosiaan jo vierähtänyt yli 3kk ja kun on koko kesän painanut hommia, niin onhan sitä työssäkäyvän arkeen ehtinyt jo hyvin tottua. Mutta kun muistelen opiskeluaikojani, kyllä päällimmäisenä tuntemuksena – vaikka se kliseiseltä kuulostaakin – on haikeus ja eräänlainen kaipuu opiskelijaelämän vapauteen. Toisaalta, kyllä sitä kahdeksassa vuodessa kerkesi näkemään

mitä kaikkea opiskelijaelämällä oli annettavana, että eteenpäin siirtyminenkin tuntuu luontevalta. Vaikka työelämä rinnastetaan usein oravanpyörään, itse en aio tuohon masentavaan maailmankuvaan alistua, vaan näen kirkkain silmin, että opiskelijaelämän jälkeenkin on mahdollista löytää mielekästä tekemistä ja uusia seikkailuja. Kyllä nyt siinäkin mielessä tuntuu hyvältä, että tässä me Sammy istumme Sports Academyssä juomassa 8€ olutta – ei silloin opiskeluaikana ollut tällaiseen varaa! Noh, onneksi oli Hovi." Mikä oli mieleenpainuvinta ja mitä jäät kaipaamaan eniten opiskeluajoiltasi? "Kyllähän mieleenpainuvinta varmasti oli ensimmäisten vuosien huuma – eritoten phuksivuoden! Se iski kuin miljoona volttia ja sitä en tule ikinä unohtamaan. Kaikki opiskeluaikoina saadut kaverit ja eräänlainen huolettomuus ja vapaus ja mahdollisuus tehdä spontaaneja asioita vaikka keskellä viikkoa. Erityisesti mieleen nousee ne monet spexissä vietetyt vuodet, ne olivat merkittävä osa omaa opiskelijaelämää. Spex oli aivan oma maailmansa opiskelijaelämän sisällä, uskomattomia kokemuksia ja vertaansa vailla olevaa yhteisöllisyyttä. Etenkin näin vanhemmiten sitä huomaa kaipaavan-

INTER VIVOS 4/2018

sa sitä opiskelutovereiden energiaa, jolla jaksettiin pyöriä Kallion kuppiloissa pikkutunneille asti ja siitä jatkoille ja jatkoilta luennolle! Kirsikkana kakun päällä vielä totean, että vappu on kyllä opiskelijan juhlaa. Vaikka vappu kuuluu kaikille, kyllä se haalarit päällä on parasta viettää! Loppuvaiheessa opintojani aloin nähdä aivan uudella tavalla sellaiset täysin peruspäivät kirjastolla ja portsussa, nekin olivat todella antoisia erilaisten spontaanien kohtaamisten, lounaiden ja kahvitteluiden merkeissä. Allussa oli aina todella hyvä ja yhteisöllinen fiilis ja sai aina tukea opiskelukavereilta, oli kyse sitten gradusta tai tentistä tai esseestä. Ja jossain vaiheessa sitä tajusi jopa kehittyneensä oikeustieteilijänäkin, kun huomasi keskustelevansa kiihkeästi kahvin äärellä jostain syvällisestä aiheesta, kuten vaikkapa immateriaalioikeuksien ja perusoikeuksien välisestä suhteesta." Minkälainen prosessi gradun tekeminen oli? "Projekti kesti yhteensä hurjat 2,5 vuotta jos lasketaan aika projektin aloitusluennosta gradun palauttamiseen (akateeminen vapaus kunniaan). Tuona aikana tosin tein paljon töitä ja ehdinpä yhdessä välissä vaihtaa aihettakin. Kun sain punaisesta langasta kiinni ja ymmärsin kirkkaasti, mikä oli tutkimuskysymykseni ja graduni rakenne, loppujen lopuksi itse tekeminen oli valmista puolessa vuodessa. Silloin tekemisestä nauttii, kun on jyvällä mitä tekee ja jopa tiedon hakeminenkin itsessään on hauskaa. Ahaa-elämysten saattelemana pääsi siihen niin sanottuun flow-tilaan ja kirjoittamisen ollessa hyvässä vauhdissa sitä saattoi vaikka välillä palkita itsensä joihinkin juhliin menemällä. Gradun tekemisen ei missään nimessä tarvitse olla haudanvakava juttu ja jos yhden vinkin voin antaa, niin aiheenvalintaan kannattaa satsata. Vaikka aiheen valinta ei ole helppoa ei siitäkään kannata tehdä pakkopullaa, vaan ajatuksen kanssa hiljalleen työstää sitä ja proffilta saa aina myös tarpeellista apua. Karkeasti sanoen gradua lähdetään kirjoittamaan joko pois alta -tai pakko saada laudatur -asenteella ja jälkimmäisille ehdottomasti suosittelen kirjoittamaan itseä kiinnostavasta aiheesta koska silloin saa yleensä itsestään enemmän irti ja se näkyy usein arvosanassakin. Graduprosessiin mahtui toki myös vaikeita päiviä, ja 26

INTER VIVOS 4/2018

joskus ei kirjoittamisesta tullut mitään. Silloin kannattaa vaikka lähteä pienelle kävelylenkille. Itse kävin usein kävelyllä kampuksen ympäri tuulettamassa ajatuksiani ja solmu olikin saattanut aueta siinä ihan yhtäkkiä. Graduprosessin yksi kantava ajatus yleisesti ja minunkin mielestäni on, että olisi hyvä saada edes jotain tekstiä luonnospaperille, jota sitten lähtee edelleen työstämään – heti valmista tekstiä saa paperille harvoin kirjoitettua." Miltä tulevaisuus näyttää? "Tulevaisuus näyttää hyvältä. Juristin ala tarjoaa valmistuneelle uskomattoman hienoja mahdollisuuksia kehittyä edelleen ammatillisesti sekä ihmisenä. Esimerkiksi LLM:n tekeminen ulkomailla houkuttaa tai lähteminen töihin vaikkapa EU-tehtäviin. Tällä hetkellä olen kuitenkin äärimmäisen tyytyväinen nykyiseen elämäntilanteeseeni Yleisradion juristina, mutta on kuitenkin mukava tiedostaa, että uravaihtoehtoja on tarjolla laajalti. Ja vierivä kivihän ei tunnetusti sammaloidu. Toki aina pitää vähintäänkin sivusilmällä seurata myös, että mitä Pykälään kuuluu." Luuletko, että viisivuotias Joonas Koskivirta olisi ollut iloinen kuullessaan tulevansa isona juristiksi? "Ikävä kyllä on todettava, että 5v-Joonas haaveili jalkapalloammattilaisen urasta, eli siinä mielessä voisi sanoa, ettei pikku-Joonas ole täysin unelmiinsa päässyt, mutta toisaalta kohtalo kävi kuitenkin toteen, kun iltapäivälehden höpöhöpö-ennustaja oli kuin olikin osannut povata taapero-Joonakselle juristin uraa." Mitä vinkkejä antaisit nykyisille ja uusille tiedekuntamme opiskelijoille? "Panostakaa siihen, mistä tykkäätte eniten. Olkaa rohkeita ja kokeilkaa mahdollisimman monia asioita, älkääkä antako muiden mielipiteiden vaikuttaa valintoihinne – ainakaan liikaa. Opiskelijaelämän aikana voi oppia itsestään paljon, kunhan vain uskaltaa laittaa itseään likoon. Tutustukaa uusiin ihmisiin, mutta muistakaa myös vanhoja frendejä. Jos pitää vielä yksi asia sanoa, niin vaihtoon kannattaa ehdottomasti lähteä."

Tervetuloa opintojen pariin. Tilaa Kauppalehti diginä ja printtinä 0 €. Tarjous koskee sekä opiskelijajäseniä että täysjäseniä.

Hyödynnä Pykälän jäsenetusi ja tilaa Kauppalehti veloituksetta 15.10. alkaen: kl.fi/pykala2018

SPEX ON TÄÄLLÄ TAAS! TEKSTI SAMI REIJONEN KUVAT ROMAN BELETSKI

YKSY ON TAAS täydessä vauhdissa ja Pykä-

län suurin kerho kuhisee toimintaa. Spex on kuitenkin jotain muuta kuin vain pelkkä kerho. Spex on jotain isompaa: täysin oikkarivoimin toteutettava musikaalinäytelmä työllistää pitkin syksyä yli sata Helsingin oikkaria. Huikea urakka huipentuu peräti kuuteen näytökseen Gloriassa. Ensi-iltansa Pykälän Spex 2018 saa 3.12. Ensi-iltaa juhlitaan yökerho DTM:ssä - näitä enskarin jatkoja ei kannata jättää väliin! Jatkoille ovat tervetulleita kaikki huolimatta siitä, oliko ensi-iltaa seuraamassa vai ei.. VUOSI VUODELTA KEHITTYVÄ SPEKTAAKKELI Spex on muutakin kuin näyttelijöitä ja laulajia. Hurja määrä oikkareita puurta koko syksyn, jotta Gloriassa nähdään jotain suurta ja edellisvuotta hienompaa. Spexiä toteutetaan monissa eri tiimeissä: toisten harjoitellessa vuorosanoja ohjaajien valvonnassa toiset harjoittelevat tanssikoreografioita. Taustalla rakennetaan ja askarellaan lavasteita ja ommellaan asuja. Suurin osa tehdään itse käsin 28

INTER VIVOS 4/2018

sen sijaan, että ostettaisiin valmista. Samalla kun bändi virittelee bassoa, markkinointitiimi myy Spexiä ja suunnittelee mainosmateriaaleja. Produktiossa osaaminen kasvaa joka vuosi. Vanhemmat konkarit ja uusien spexarien nuorempi visio pitävät huolen, ettei Spex jää edellistään huonommaksi. Tietotaito niin lavastuksen kuin puvustuksen suhteen periytyy ja kehittyy vuosi vuodelta. Spexin käsikirjoitusta on työstetty jo viime keväästä - toisinaan jopa illasta aamuun. Teema näytelmälle on aluksi ollut vain ajatus, käsikirjoittajien avulla ideasta syntyy eepos. Lopputuloksena on näytelmä, joka naurattaa ja laulattaa koko syksyn ja sen jälkeen. Tarinat ovat sijoittuneet Meksikon huumesodista suomalaiseen mielisairaalaan. Toistaiseksi pykälisti voi vain arvailla, mitä Glorian näyttämöllä tapahtuu joulukuussa. Varmaa on kuitenkin, että käsikirjoittajat ovat jotain kaunista sinne kirjoittaneet. Käsikirjoitustiimin ja ohjaajien johdolla käsikirjoitus muotoutuu todellisuudeksi. Ohjaa-

jien tehtävänä on valmentaa näyttelijäjoukko syvälle käsikirjoitukseen, kun taas käytännön toimet suoritetaan tiimivastaavien alaisuudessa ja tuottajien johdolla. Näyttelijät ovat vuorosanansa jo ensimmäisen kerran lausuneet ja näytelmän juoni on paljastettu produktiolle perinteisissä läpilukubileissä. Vuorosanat ja juoni pysyvät kuitenkin tiukasti salassa aina ensi-iltaan asti.

Spexin näytökset 2018 Ma 3.12. Ke 5.12. Ma 10.12. Ti 11.12. To 13.12. Pe 14.12.

KOHTI BROADWAYTA! Kun syksy on takana, on aika astua Gloriaan! Lava koristeineen kertoo itsessään jo tarinaa. Näyttelijät astuvat lavalle, bändi alkaa soittaa. Spex on täällä taas! Jotta Spex olisi luvatun arvoinen on töitä paiskittu tuhansia henkilötyötunteja. Näyttelijät ovat hioneet repliikkinsä viimeiseen asti. Omstart-huutoihin on valmistauduttu. Yksikään biisi ei ole harjoiteltu mitenkään muuten kuin täydellisesti.

Spexiin sisältyy myös tanssia. Tanssivastaavien johdolla akrobaattisen kauniit koreografiat on treenattu sujuvaksi – siis sujuvaksi kuin tanssi. Ohjaajat ovat lukuisien läpärien kautta saaneet yhdistettyä tanssin, laulun ja soiton näytelmään. Näyttelijöiden ja tanssijoiden uppouduttua rooleihinsa voi katsoja vain ihmetellä onko lavalla tosiaan oikeustieteen eikä teatterikorkean opiskelijoita! Aikamoisia moniosaajia!

INTER VIVOS 4/2018

ENTÄS SE MUSIIKKI? Bändi ei koostu vain rummuista ja kitarasta, sillä perinteisten bändisoittimien lisäksi mukana on myös orkesterisoittimia. Niin modernit kappaleet kuin klassikkobiisitkin muuttuvat taitavien sovittajien käsissä musikaaliin sopivaksi. Bändivastaavan ja orkesterivastaavan heiluttaessa tahtipuikkojaan Spex kuulostaa juuri siltä miltä Spexin pitääkin kuulostaa. Laulut on sovitettu osaksi näytelmää ja osittain tarina kulkeekin laulaen. Bändi soittaa tarinan mukana ja omstart-huudot vaativat soittajilta kykyä mukautua siihen, että Spex elää lavalla hieman eri tavalla näytöksestä toiseen. Yksikään musikaali ei kuulosta hyvältä ilman taustalaulua, eikä Spex ole poikkeus. Taustakuoro tuo uuden ulottuvuuden kappaleiden harmoniaan ja syvyyteen. Vaikka solistiosuudetkin saavat usein tukea taustalaululta, on mahdollista, että myös täysiä soolosuorituksiakin kuullaan. Kokonaisuudessaan musiikin osuus Spexissä

on suuri. Joulukuussa Gloriassa saatetaankin nähdä vaikutelmia tunnetuista Broadway -musikaaleista ja elokuvamusikaaleista. MITÄS VERHOJEN TAKANA TAPAHTUU? Kuten on jo todettu, loppukumarruksia lukuunottamatta koko Spex ei näy lavalla. Ilman taustavoimia ei Spexiä kuitenkaan olisi. Jo ennen näyttelijävalintoja moni on ollut jo työn touhussa: markkinointi on tehnyt ahkeraa työtä yhteistyökumppanien löytämiseksi ja miettinyt miten lipunmyynnin toteutusta. Spex ei olisi mitään ilman katsojia, ja markkinoinnin tehtävänä on pitää huolta, että Spex näkyy ja kuuluu jo ennen näytöksiä. Markkinointitiimi on myös ensimmäisenä ottamassa katsojat vastaan Glorian ovilla. Tarinan tultua Spexin keskuudessa julki on lavastustiimi sekä puvustus- ja maskeeraustiimi yhdessä suunnitelleet, miltä lava ja näyttelijät näyttävät. Lavastustiimissä kokemus tietää, miten liikuteltavat rakennelmat on järkevä toteuttaa. Kokemukseen yhdistyy uudet ideat, ja lavalla tullaankin näkemään väriä, savua ja muuta jännittävää. Vaatteet näyttelijöiden ylle tehdään suurilta osin itse. Ennen taustalaulajia Spexissä laulaa ompelukone. INTER VIVOS 4/2018

NÄLKÄINEN SPEXARI ON KIUKKUINEN SPEXARI Iltaan asti venyvät läpäriharjoitukset ja viikonlopputreenit vaativat muutakin kuin taiteen paloa. Spexin emännät mahdollistavat omalla panoksellaan sen, että energiaa riittää kaiken toteuttamiseen. Kanteenmaan mökkireissulla emäntien loihtimat jallulihapullat ovat jo legenda itsessään! OMSTART - YLEISÖ MUKAAN! Jos käsite “omstart” ei soita kelloja, voi sen merkityksen tulla oppimaan paikan päälle. Spexissä yleisökin pääsee antamaan lisäväriä näytökseen: omstart-huudon kajahtaessa näyttelijät reagoivat huutajan toiveisiin. Etenkin vanhat spexarit, joista osa on jo pitkällä työelämässä, saavat näyttelijät usein tekemään jotain käsikirjoituksen ulkopuolelta. Spex elää yleisön mukana. Spex 2018 astelee ylpeänä Glorian lavoille joulukuussa. Älä missään nimessä missaa tätä! 32

INTER VIVOS 4/2018

Seuraa Spexiä somessa! Facebook: Pykälän Spex Instagram: pykalanspex Tanssitiimin Instagram: Pykalantanssitiimi

Apply to the Nordic Business Law Academy (NBLA) 2019! What is it? The NBLA is a case study in a real-world business context. Together with other students and top lawyers you will put your legal knowledge into practice in order to finalize an M&A transaction. Why should I apply? It is a unique chance to get insight into the transaction process and for the right person it might lead to an Associate position at Roschier. For whom and when? The program starts in January 2019 and you can apply if you have at least 150 credits. Send in your application by 18 November 2018. Read more and apply on www.roschier.com/careers/NBLA NBLA - Bring your studies to life

KUUKAUDEN PUHUJA! JA KUUNTELIJA. - CMI:N RAUHANVÄLITTÄJÄ HUSSEIN AL-TAEE! TEKSTI JA HAASTATTELU PETRA PENTZIN KUVAT JOHANNA VIRTANEN

ussein al-Taee on 35-vuotias rauhanvälittäjä CMI:stä (Crisis Management Initiative), joka on Helsingin Etelärannassa sijaitseva presidentti Ahtisaaren perustama suomalainen konflinktinratkaisujärjestö. AlTaeen työ koostuu monipuolisesti erilaisista asiantuntijatehtävistä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Hänen työssään olennaista, asiantuntijuuden rinnalla, ovat erinomaiset vuorovaikutustaidot. Voiko empatiakykyä tai kuuntelemisen taitoa oppia? Katsotaan mitä al-Taeella on kerrottavanaan!

- Jokaisen tulee aina tutkia itseään ja omia tarkoitusperiään ja pohtia sitä, minkälaisen vastareaktion haluaa toisessa saada aikaan. On taitolaji olla menettämättä malttiaan kun kriisi osuu omaan nilkkaan. Aina ei ole helppoa olla viisas, ottaa yhtä askelta taakse päin ja rauhoittua. Olen työssäni rauhanvälittäjänä oppinut sen, että se, joka suuttuu ensimmäisenä, myös häviää ensimmäisenä. Mutta se, joka pystyy pitämään pokkansa pisimpään, saa määrätä tahdin myöhemmin. Olen harjoitellut tätä paljon, al-Taee kertoo.

Al-Taeen mukaan itsetuntemus ja toisen asemaan asettumisen taito ovat tärkeitä. Vahvalla tunneälyllä varustettu henkilö osaa lukea tilannetta, kysyä oikeita kysymyksiä, synnyttää luottamusta, tehdä monipuolista yhteistyötä sekä erityisesti, luoda syvemmän ja kestävämmän kontaktin.

Al-Taeen mukaan tunteiden hallitseminen on ihmisen yksi suurimmista voimavaroista. On tärkeää pystyä sietämään erilaisia tunteita, erityisesti vaikeita tunnetiloja, ja oppia käsittelemään niitä rakentavasti.

INTER VIVOS 4/2018

- On olemassa viisi perustunnetta: viha, suru, ilo, inho ja pelko. Ihminen on rauhassa ainoastaan silloin kun hän pystyy tasapainoilemaan näiden tunteiden kanssa, al-Taee sanoo ja korostaa myös nonverbaalisten viestien merkitystä. Elekieli on olennainen osa vuorovaikutusta, joka vaikuttaa ilmapiiriin. Al-Taeen mukaan ihmisen perustarve on tulla kuulluksi, mutta kuuntelemisen taitoa ei aina ole niin helppo hallita. Hyvä kuuntelija osaa laittaa oman egonsa syrjään ja todella kuunnella, ilman ennakko-oletuksia, ja erityisesti, keskeyttämättä, al-Taee korostaa. Sujuva keskustelu on ketjureaktio, johon jokainen tuo oman aktiivisen panoksensa. Tärkeää hyvän yhteyden luomisessa on kyetä herkistymään toisen tunteiden ja ajatusten kuulemiselle. Mutta mitä al-Taee on mieltä, voiko hyväksi kuuntelijaksi oppia harjoittelemalla? - Ehdottomasti! Aktiivinen kuuntelu on taitolaji, jonka voi oppia. Kuuntelemaan oppii vain kuuntelemalla, al-Taee jatkaa ja korostaa, että - Yhteiskunta palkitsee hyviä puhujia ja hyviä esiintyjiä, mutta meillä ei ole parhaan kuuntelija-oppilaan palkintoa. Emme tuo yhteiskunnassamme tarpeeksi esille sitä, miksi hyvä kuuntelija on hyväksi koko yhteisölle. Hyvät kuuntelijat kykenevät viemään koko yhteiskuntaa parempaan suuntaan.

Al-Taee uskoo siihen, että hyvillä kohtaamisilla pystymme saamaan aikaiseksi asioita, joita ei voida rahalla mitata. - Uskon, että kaikille ihmisille on annettu yhtä monta korttia hyvään ja pahaan. Kasvatuksen ja ympäristön vaikutuksesta ihmiset valitsevat, joskus tietämättään, käyttää jompaakumpaa palettia enemmän. Rauhanvälittäjän työssä pyritään vaikuttamaan siihen, että ihmisistä tulisi empaattisempia ja voimme ympäristöä ja tilannetta muokkaamalla tuoda ihmisestä heidän parhaimmat puolensa esille.

Lisätietoja rauhanvälittäjän työstä: www.cmi.fi

INTER VIVOS 4/2018

www. procope.fi

NE KAIKKI KV-VIIKOT TEKSTI LAURI LAATUNEN

LAURI LAATUNEN

uden lukuvuoden alku merkitsee luonnollisesti myös KV-viikkojen jatkumista! Seuraavassa onkin tämän tiimoilta kompakti esittelykierros jokaisesta yhdestätoista KV-viikosta. Oppaana toimii Pykälän entinen ulkoasiainvastaava ja nykyinen Nordiska Sekretariatetin varapresidentti Lauri Laatunen, joka on nähnyt tähän mennessä 23. KV-viikkonsa aikana yhden jos toisenkin erilaisen viikon ja osallistunut usean sellaisen järjestämiseen kotikentällä Pykälässä. Bergen (viikko 3) Vuoden starttaa Bergenin viikko uskomattomissa vuonomaisemissa! Tässä mukavan kompaktissa Norjan toiseksi suurimmassa kaupungissa on perinteisesti nautittu mm. vaihtelevasta ohjelmasta ja rennohkoista vuosijuhlista, joilla voit bongata mm. paikallisen ainejärjestön maskotin, Qa Injuria-lehmän. Kestosuosikkina on kuitenkin ollut perinteinen matka Fløyen-vuoren laella sijaitsevalle näköalatasanteelle, jossa minttukaakaon siemailun lomassa on tyypillisesti voinut seurata myös Pykälän ulkoasianvastaavan keikarointia kameran väärällä puolen (todisteita tästä löytyy perinteitä kunnioittaen aina tämän julkaisun jokaisen phuksinumeron sivuilta). Aarhus (viikko 6) Aarhus-Orator-tuplan käynnistävä Aarhusin viikko on tunnettu rennosta meiningistään, jota kuvaa hyvin paikallisen ainejärjestön JUS:n hieman itseironinen virallinen slogan ”Tervetuloa eliittiin!”. Tässä lähes keskieurooppalaiselta tuntuvassa kaupungissa on perinteisesti vietetty aikaa niin puistomaisessa ympäristössä sijaitsevalla kampuksella, tanskalaisissa asianajotoimistoissa kuin myös paikalliseen tapaan liberaalin happy hour-politiikan omaavalla baarikierroksella. Paikalliset vuosijuhlat ovat Pohjoismaiden mittakaavassa täysin ainutlaatuiset ja lähes sitsimäiset rentoudessaan (tarjoiluista kuitenkaan tinkimättä). Luonnollisesti viikosta entistä ikimuistoisemman tekevät paikalliset tanskalaiset oikkarit käsittämättömän kuuloisen äidinkielen-

sä kera. Orator (viikko 7) KV-viikkokiertue jatkuu välittömästi Islantiin, jossa paikallisen ainejärjestön Oratorin viikko on muodostunut eräänlaiseksi KV-viikkojen ikihitiksi! Tällä viikolla on perinteisesti jäänyt excujen ja vapaamuotoisemman ohjelman (mm. kotiapproilun ja oikeudenkäyntiä löyhästi jäljittelevien sitsien) lisäksi aikaa myös paikallisten nähtävyyksien, kuten Gullfossin vesiputouksen ja Geysirin ihmettelyyn ja onpa ohjelmassa ollut viime vuosina niin Islannin presidentin luona vierailua kuin visiittiä paikallisessa korkeimmassa oikeudessakin tuomarin isännöimänä. Erikoisuutena mainittakoon aina 16. helmikuuta järjestettävät Oratorin vuosijuhlat eli paikallisittain Árshátið, jossa juhlijoita lavalta katselee tuimasti Oratorin maskotti, kookas täytetty hanhi eli Grágás. Varmasti eräs ikimuistoisimpia viikkoja. Skálur!

INTER VIVOS 4/2018

SVEINN THORDARSON

LAURI LAATUNEN

nio tapa osallistua viikon järjestämiseen KV-viikkotoimikunnassa sen verran kuin omiin aikatauluihin sopivalta tuntuu! Viikko sisältää monia Pohjoismaissa tunnettuja erityispiirteitä, kuten Kevätkiljavan sekä Hukkaputki-appron, jossa KV-henkiset pykälistit toimivat pohjoismaisten vieraiden tiiminvetäjinä. Viikon kruunaavat luonnollisesti Pohjoismaiden ehdotonta parhaimmistoa edustavat vujut ja sillis. Uppsala (Viikko 39) Lex (viikko 11) Eksoottisessa Suomen Turussa järjestettävä Lexin viikko on tunnettu matalan kynnyksen viikkona pykälistille tutustua KV-toimintaan ja on kokoluokaltaan yksi suurimpia sekä varma kevään merkki! Matkakustannukset läntiseen satamakaupunkiin ovat tunnetusti edulliset ja etäisyys pykälistille erittäin kohtuullinen. Ikiihanien lexiläisten järkkäämällä viikolla on perinteisesti tutustuttu teeman valossa Suomen suurimpiin asianajotoimistoihin (tarjoiluiden kera) Turun yliopistolla, polskittu hyten eli mökkireissun jälkeen Caribiassa sekä otettu osaa mitä erilaisimpiin aktiviteetteihin Lexin kerhotilassa eli Kirkkotiellä! Vuosien saatossa on nähty mm. Minttuolympialaiset sekä epäformaali, mutta ammattimainen viininmaistelutilaisuus paikallisen kauppiksen avustamana. Viikon huipentavilla Lexin vuosijuhlilla on perinteisesti massiivinen määrä juhlijoita formaalissa, mutta kosteassa ympäristössä ja lauantain silliksellä vallitseekin aito maailmanlopun meininki. Allekirjoittaneen suosikkiviikko. Pykälä (viikko 15) Meidän oma! Pykälän KV-viikko on perinteisesti ollut muissa järjestöissä yksi suositumpia eikä syyttä. Jos et ole aiemmin ehtinyt vielä mukaan KV-viikkotoimintaan, on oma viikkomme mai38

INTER VIVOS 4/2018

Ruotsin kenties idyllisimmässä opiskelijakaupungissa ja Pohjoismaiden vanhimman yliopiston katveessa järjestettävä Uppsalan viikko starttaa syyskauden ja samalla kolmen perättäisen KV-viikon putken eli Hattrickin. Viimeisten lämpimien säiden lomassa vieraat pääsevät tutustumaan mm. baariviestin merkeissä Uppsalan kuuluisiin Nationeihin eli osakuntiin. Onpa viikolla vierailtu aiempina vuosina niin paikallisessa käräjäoikeudessa kuin asianajotoimistoissakin. Uppsalan kenties tunnetuin vetonaula on kuitenkin vuosijuhlia edeltävä ajelu sinisellä kaupunkijunalla juhlapuvut päällä skumppaa siemaillen. Vuonna 2019 Uppsalassa juhlitaan sikäläisen ainejärjestön 175-vuosijuhlia, joten tällöin jos koskaan on tilaisuus kokea kenties kaikkien aikojen jubbe-vujut! Codex (Viikko 40) Favorit i repris! Rakas sisarainejärjestömme Codex on tunnettu pitkistä perinteistään Pohjoismaisen yhteistyön suhteen eikä suotta! Tämä kirkkaasti vuodesta toiseen yksi kovatasoisimmista KV-viikoista sisältää perinteisesti äärimmäisen kovatasoisia ja aidosti opettavaisia vierailuita Espan johtaviin asianajotoimistoihin, railakkaan hyten kirkkonummelaisessa merenrantamaisemassa sekä uniikkeja Codex-perinteitä kuten K-supén eli maailman nopeimmat sitsit. Muutenkin viikkoon sisältyy tavallistakin run-

MICHAEL STERNDORFF-JESSEN

saammin sitsaamista ja virkamiesruotsin olennaisimmat fraasit tulevatkin sitsilauluja laulaessa opittua kuin varkain. Viikon kruunaavat prameat vuosijuhlat sekä hieman erilainen, mutta aina vertaansa vailla oleva sillis eli sillfrukost, jossa perinteisesti on tapana pukea ylle mauttomat vaatteet haalareiden sijaan. Oslo (Viikko 41)

LAURI HAAPANIEMI

Hattrickin viimeinen viikko on kenties Pohjoismaiden kauneimmassa pääkaupungissa vuonon rannalla tapahtuva Oslon viikko! Viikko alkaa ehdottomasti ikimuistoisimmalla mökkikeikalla Oslon ainejärjestön omalla mökille eli Hoppeseterille, jonne päästäkseen on käveltävä kuuluisa ”short walk to the hytte” eli n. 15 minuutin matka ylämäkeen nousevaa metsäpolkua. Paikan päällä odottaa kuitenkin uskomaton vuoristomaisema keskiyön sitseineen ja lammaspatoineen, paikallista akvaviittia unohtamatta. Viikolla on perinteisesti myös vietetty Oktoberfestiä ja vierailtu Norjan valtion erinäisissä öljy-liitännäisissä yhtiöissä ja elimisssä. Päästiinpä vuoden 2017 viikolla myös spontaanille exculle Norjan korkeimpaan oikeuteenpaikallisen oikeusneuvoksen Kristin Normannin hostaamana. Erikoisuutena mainittakoon joka 3. vuosi vietettävät erityisen prameat vuosijuhlat eli Staldthing Artikla (Viikko 43) Tämä KV-viikkojen kestosuosikki rikkoo kaikki mahdolliset Reindeerspottingin luomat stereotypiasi Rovaniemestä! Artiklan viikko on perinteisesti ollut täynnä toinen toistaan uskomattomampia ja vaihtelevampia excuja ja ohjelmanumeroita ainutlaatuisten artistien (Artikla ry:n jäsenten) hostaamana. Viime vuosina on mm. excuiltu lennonjohtotornissa, vierailtu opiskelijareserviläisten mukana ampumaradalla, käyty itse Joulupukin luona ja vietetty mökkireissua erään suomalaisen paperiteollisuusjätin kelohonkamajassa. Lisäksi viikkoon kuuluu olennaisena osana Artiklan hallituksen puheenjohtajan suunnittelema illallinen, jota seuraa paikallinen kotiappro, kuuluisa Jallujuoksu. Noin 40 metriä maan alla SantaParkissa vietettävät vuosijuhlat lukeutuvat ehdottomasti Pohjoismaiden persoonallisimpiin ja viime vuosina silliksellä on nähty

myös mainio sillisporo! Ehdottomasti yksi parhaimpia viikkoja.

INTER VIVOS 4/2018

Justus (Viikko 45) Nordiska Sekretariatetin tuorein jäsen on Suomen West Coast Paradisea eli Vaasaa hallitseva Justus ry/r.f., joka omalta osaltaan levittää kaksikielisyyden iloa oikkarimaailmaan! Tämä pieni, mutta sitäkin intensiivisempi ainejärjestö on järjestänyt viime vuosina useita kovatasoisia viikkoja, joilta ei ole puuttunut isoimpien asianajotoimistojen luentoja, yritysvierailuja tai vaihtelevaa ohjelmaa. Mukavan kompaktissa Vaasassa, jossa kaikki on oikeasti kävelymatkan päässä, on mukava viettää mm. legendaarista Tapio Touria, joka on eri paikoissa (niin baareissa, asianajotoimistossa kuin vaikkapa asunnoissa) käytävä Justuksen oma rastikierros. Justuksen vuosijuhlat ovat perinteisesti mukavan kompaktit (asiaankuuluvia tarjoiluja unohtamatta) ja sunnuntain sillikseltä on perinteisesti suunnistettu Tropiclandia-kylpylään eftersillikselle. Neljän tunnin junamatka Vaasaan on lisäksi pykälistille edullinen ja kohtuullinen.

KV-vuoden päättää Skandinavian pääkaupungiksin tituuleratun Tukholman viikko. Tällä viikolla ei perinteisesti ole annettu loppusyksyn harmauden haitata! Sen sijaan on seikkailtu Tukholman keskustassa legendaarisella ”Snabba Cash” Stureplanilla sekä kovatasoisilla excuilla Ruotsin johtavissa asianajotoimistoissa ja viranomaisissa. JF Stockholmin tilava ja varsin mainio kerhotalo Juristernas hus tulee myös tutuksi tällä viikolla niin vapaamuotoisemman minglailun kuin sitsienkin merkeissä. Paikallisia vuosijuhlia vietetään yleensä Tukholman ydinkeskustassa ja sunnuntain silliksellä vallitseekin hetkellisen haikea meininki. Onneksi kuitenkin Bergen aloittaa pian taas KV-viikkokierroksen uusiksi!

INTER VIVOS 4/2018

Jokaiselta viikolta jää käteen aimo annos uusia kokemuksia ja ennen kaikkea uusia ystäviä., joita vaalit lopun ikääsi. Erään vertauskuvan mukaan viiden päivän tunteminen KV-viikolla vastaakin noin viiden kuukauden tuntemista normaalielämässä. Saattaapa jotain uutta oikeudellista tietoakin jäädä viikon mittaan päähän. Ainut tapa kokea tämä on kuitenkin lähteä rohkeasti mukaan! Osallistua voit niin koko viikoksi kuin lyhyemmäksi ajaksi tai vain viikonlopuksi eli helgeniksi. Nykyiset ensikertalaiskäytännöt mahdollistavat hyvin viikoille pääsyn eritysiesti ensikertalaisten osalta, joten rohkeasti hakemaan! Lisätietoja viikoista antavat niin Pykälän hallituksen ulkoasiainvastaava eli int.sek, kuin muutkin Pykälässä vaikuttavat KV-viikkoaktiivit eli nordistit. Vi ses i Norden! LAURI LAATUNEN

Tukholma (viikko 47)

Mitä jää käteen?

PHUKSISIVUT

ROSCHIER FUTISCUP VIA FORCE MAJEURE TEKSTI SAMMY NURMINEN KUVAT PYKÄLÄN URHEILUTOIMIKUNTA

uhhuh. Huhhuhhuh. Huh. Edellisillan punssikahvit tutisuttavat edelleen punttia. Siitä huolimatta pykälistejä, codexareita sekä turnausjärjestäjä Roschierin väkeä oli sankoin joukoin paikalla perinteisessä Roschierin Futiscupissa Väinämöisen kentällä kauniina elokuun lopun iltapäivänä. Kaksiotteluisessa turnauksessa ensimmäisinä mittaa ottavat toisistaan Pykälän edustusjoukkue FC Force Majeure sekä Codexin edustusjoukkue. Voittaja pääsee finaaliin kamppailemaan tapahtuman pääsponsori Roschierin edustusjoukkuetta vastaan. Ottelut pelataan pienen kentän eli 7v7 säännöillä ja peliaika ottelua kohden on 2x20min. Töölöön Väinämöisen kentän hienolle tekonurmelle oli saapunut jokaisen turnausjoukkueen paatuneita, äänekkäitä ja intohimoisia kannattajia runsaslukuisesti. Erityisesti Forcen kannattajien rosoiset kurkut olivat punssin valelemia ja valmiit raivokkaaseen mölyämiseen. Ajoissa saapuneille faneille oli turnausjärjestäjän puolesta tarjolla virikkeellistä aktiviteettia virvoitusjuomien sekä hodarien lisäksi; kuplafutista virkeille ja innokkaille sekä kudin tulisuutta mittaava laukaisututka.

Täysin selvää oli jo ensikosketuksista lähtien, ettei Forcen urhoollisilla sotureilla puntti tutissut ja punssit painaneet. Niin armottoman ja elimistöä koettelevan kunto-ohjelman ovat jokainen joukkueen jäsen käyneet läpi, etteivät tällaiset tilanteet hetkauttaneet tuon taivaallista. Päinvastoin, bolognanpunaisissa pyrähdelleet forcelaiset näyttivät nauttivan joka hetkestä, kun alkulämmittelyiden lomassa paistoivat vain makeat hymyt ja reipas ilohenkisyys. Vasen yläkulma, oikea yläkulma, tolppa, ylärima. Pallot viuhuivat kovaa ja tarkasti samalla kun kuuluttaja esitteli joukkueen tähtisikermän nälkäiselle yleisölle. Pelaajat olivat valmiita. Yleisö oli valmis. Hodarikojun kaverikin pidätteli henkeään. Tuomari vihelsi pilliinsä ja turnaus oli alkanut. Forcen ja Codexin ottelu alkoi täysin sata lasissa ja molemmat joukkueet hakivat äärimmäisen tärkeää avausmaalia vimmatusti. Salamamaaleja ei kuitenkaan nähty ja molemmat joukkueet vyöryttivät hyökkäyksiä toinen toisensa perään Forcen kuitenkin ollessa hienoisessa hallitsija-asemassa. Viimein hienon kombinaatiokuvion päätteeksi saatiin kiikarit pois taululta ja Force siirtyy 1-0 -johtoasemaan. Kuuluttaja on revetä liitoksistaan ja fanien punssinkatkuiset hurraahuudot levittäytyvät pitkin Väinämöistä. Ketsuppipullon viimein auetessa näytti INTER VIVOS 4/2018

PHUKSISIVUT elävästi siltä, että forcelaiset pelaavat tämän vuoden rekrytointimottonsa – ”Osutko aina maaliin? Niin mekin” – mukaisesti, kun palloa kaivettiin yhä uudestaan ja uudestaan Codexin verkosta. Loppulukemat Forcelle 3-0 ja ansaittu finaalipaikka. Erityismainintana suuri kädennosto Codexin vankkumattomalle kannattajajoukolle, joka jaksoi puhaltaa omiinsa henkeä sekä hyvinä että huonoina hetkinä. Finaaliotteluun mentiin upeista asetelmista. Forcen mahti saattoi olla vielä monille phukseille tuntematon ja helposti saattoikin kuvitella, että forcelaiset olivat Codexin väsyttämiä ja Roschierin/Mordorin pelaajat/ örkit saivat astella otteluun tuorein jaloin saaden näin hienoisen etulyöntiaseman. Totuus on kuitenkin se, että vaikka olisivat roskislaiset astelleet itsensä Sauronin, Sarumanin ja Nazgûlit lemmikkeineen kentälle, Forcen pelaajat olivat siihen enemmän kuin valmiita ja päinvastoin iloisesti lämmenneet Codex-ottelun myötä. Tämän saivat myös tuta Roschierin pelaajat, kun intensiivisen

INTER VIVOS 4/2018

ja magmaa roihuavan finaaliottelun jälkeen roskislaiset saivat kaivaa pallon verkostaan neljästi siinä missä forcelaiset eivät kertaakaan. FC Force Majeure oli jälleen kauden avaavan turnauksen voittaja ja vie pokaalin nimiinsä päästämättä turnauksessa maaliakaan ja samalla upottaen niitä runsaslukuisesti. Joukkue on se, joka puolustaa ja hyökkää yhdessä ja sellainen joukkue FCFM ehdottomasti on. Onnea voittajille, kiitos runsaslukuiselle ja innokkaalle yleisölle sekä erityiskiitos järjestäjätaho Roschierille! Futiscupin jatkoja vietettiin Pykälän kerhotiloissa. Voittopokaali oli jo päässyt lämmittelemään voitonsaunan löylyihin forcelaisten kanssa ennen kuin se kierteli ahnaiden fanien hyppysissä musiikin ja tanssin huumaamassa voitonjuhlassa.

PHUKSISIVUT

Together we make a mark The future of law is global. If you are ready to take charge of your career, weâ€™d like to hear from you. whitecase.com/careers

PHUKSISIVUT

PHUKSIKYSELY 2018 TEKSTI TIINA JÄÄSKELÄINEN

nter Vivos oli perinteensä mukaisesti Punssikahveilla tutustumassa uusiin opiskelijoihin phuksikyselyn muodossa. Tänä vuonna kyselyn aiheena oli phuksiaisten teeman innoittamana lapsuuden haaveammatit. Illan edetessä yksi, jos useampi, jakoi tunteellisia muistoja lapsuuden haaveista ja muutamat elämänkerratkin tuli jaetuksi. Yleisesti ottaen kyselyn vastausten joukosta ei noussut esille mitään tiettyä ammattia, vaan hajontaa löytyi. Alla kootusti esitettynä kyselyn tulokset. ENNEMMIN POLIISI KUIN JURISTI Kuten olettaakin saattoi phuksit eivät viettäneet lapsuuttaan juristisarjoja katsellen. Kyselyyn vastanneista vain seitsemän nimesi juristin ammatin haaveekseen. Toisaalta tämä ei tarkoita sitä, etteikö nuoret juristin alut olisi lainkuuliaisia – poliisin ammatti oli ollut monen vastauksessa. Muita perinteisiä ammatteja kuten posteljooni, lentäjä ja eläinlääkäri oli myös nimetty. Lisäksi prinsessat ja kuninkaatkin tulivat mainituiksi. Joukkoon mahtui myös muutamat jedit ja hobitit. TULEVIA SPEXAREITA? Tuoreiden pykälistien keskuudesta löytyy taiteellisuutta ja luovuutta. Monen haaveammattina oli olla laulaja, soittaja, rumpali tai viulisti. Näyttelemisestä haaveilleiden määrä oli suuri, mikä saattaa mahdollisesti lisätä tulevaisuudessa oikeussalidraamaa. Tanssijoita ja ballerinojakin löytyi vastausten joukosta. Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että vuosikurssi sisältää monia innokkaita spexareita! Pykälä ei tule myöskään näkemään nälkää, koska uusien phuksien joukosta löytyy monta henkilöä, jotka lapsina haaveilivat kokin ammatista.

INTER VIVOS 4/2018

Kenties nämä henkilöt ovat vuosien saatossa kerenneet kehitellä salaisia reseptejään, joita he voivat tarjoilla muille pykälisteille. Sitsejä odotellessa! POIMINTOJA Uusien opiskelijoiden joukosta löytyi myös astetta erikoisempia haaveammatteja, joita ei kuulisi aivan jokaisen lapsen suusta. Yhdestä vastauksista mainittiin koirana oleminen, koska tällöin ei tarvitsisi mennä kouluun. Vastaan tuli myös muun muassa eräopas, metsuri ja maatyöukko. Yläilmat selvästi kiinnostivat, kun lentokonematkustaja ja lentäjä ilman lentokonetta tulivat mainituksi. Erityisen herkulliselta unelma-ammatilta kuulostaa suklaatehtaan koemaistaja. Viimeisenä poimintana on seuraava suora sitaatti: ”Opettaja kysyi 6-vuotiaalta mikä haluaa olla isona. Vastasin suomenruotsalainen. Opettajan mielestä se ei ole ammatti. Mutta onko opettaja koskaan nähnyt köyhää suomenruotsalaista?” Onneksi juristitutkinto ei sulje ovia työmarkkinoilla, joten lapsuuden haaveet ovat vielä toteutettavissa!

PHUKSISIVUT

Palvelemme asiakkaitamme seuraavilla alueilla:

Vero- ja lakipalvelut Yritysjärjestelyt Riskienhallinta Liikkeenjohdon konsultointi Tilintarkastus

Tiesitkö, että tarjoamme Trainee-paikkoja lakija veropuoleltamme opintojensa loppuvaiheessa oleville oikeustieteen opiskelijoille?

Käy tutustumassa meihin ja avoimiin työpaikkoihimme osoitteessa www.deloitte.fi

@deloittefinland

PHUKSISIVUT

SATTUUKO SE? RAPORTTI PAINTBALL-EXCURSIOSTA KUVA JA TEKSTI TOTTI HÄMÄLÄINEN

Rakas äiti, Suothan anteeksi, että lähdimme niin aikaisin rintamalle. Päätös ei ollut meidän käsissämme, sillä kapteeni ilmoitti taistelujen alkavan Jumalan selän takana – siis Vantaalla – jo neljältä. Reilun 20 hengen ryhmästämme heikkohermoisimmat alkoivat panikoida jo junassa, kun me varusmiespalveluksen suorittaneet viljelimme inttisanastoa juna- ja bussimatkan ajan. Ohjeistuksessa ja varustuksessamme ei ollut moitittavaa. Marsalkka antoi meille tarkat turvallisuusohjeet ja selosti säännöt myös ensikertalaisille. Siinä rivissä pohdiskelin ylpeänä, kuinka moni vuosikurssi oli vastannut sotahuutoon myöntävästi: nuorimmat taistelijat eivät taatusti olleet vielä saaneet edes oikeudellisen ajattelun perusteiden opintopisteitään. Joukkueet jaettiin heti kättelyssä. Ajatus omien veljien ja sisarten tulittamisesta värikuulaaseella herätti vilunväristyksiä. Tai, no. Kyllähän siitä vähän innostuinkin. Loputon määrä kuulia takaisi sen, että pelikenttä olisi täynnä tulitusta aina rankkoihin ratkaisutaisteluihin asti. Ottelut kävimme sekä maastossa että rakennetussa ympäristössä. Kanervikon keskellä punainen joukkue ylsi selkeään voittoon, mutta erikoistaktisten ratkaisujen ansiosta me siniset kykenimme kukistamaan vastustajan rakennetussa ympäristössä. Kirjoitan tätä kirjettä rintamalta. Taistelutantereen ovat täyttäneet karmaisevat huudot osumista. Lauriin osui hetki sitten polveen. Käsi pystyyn osuman merkiksi. Kolme kuulaa lentää vielä kohti, ne napsuvat vasten jo antautunutta pelaajaa. Mahtaa kirpaista. Taukoalueella näkee jokaisen erän jälkeen valtavan innostuneita tarinoita siitä, miten taistelut sujuivat ja kuinka mahdottoman hauskaa tämä lopulta on, vaikka alkuun hirvittikin. Suuntaamme tästä saunoille, jonka Magnusson on meille järjestänyt puhdistautumiseen ja sotimisen jälkipuintiin. Värikuulien kauniit kellertävän sävyt pysäytti maastopuku, mutta mustelmat taitavat jäädä iholle muistoksi. Värikuulasota oli kauan ja hartaasti toivottu tapahtuma. Sota. Se ei koskaan muutu. Luoja meidät armahtakoon. Rintamalta 27.9. herran vuonna 2018 Totti Hämäläinen

INTER VIVOS 4/2018

PHUKSISIVUT

INTER VIVOS 4/2018

Haluamme nähdä tähtiä. Jos sinä haluat työnantajan, joka panostaa yksilölliseen kehittymiseesi ja haluaa tehdä sinusta alasi huipun, ota yhteyttä ja häikäise meidät! Odotamme hakemustasi careers@dittmar.fi #näkemys #palo #luovuus #snadistioutoa

JÄSENEDUT

PÄIVIN PALSTA Päivin palstalla Pykälän Inspehtori Päivi Korpisaari vastaa palstalle lähetettyihin kysymyksiin!

ikein hyvää ja reipasta syksyä kaiO kille pykälisteille ja muillekin tätä tekstiä lukeville. Phukseille esitän lisäksi

lämpimät onnittelut opiskelupaikan johdosta. Olemme saaneet tiedekuntaamme jälleen huippuporukkaa. Kaikkien oikisten yhteisvalintana ensimmäistä kertaa toteutetussa pääsykokeessa 4090 pääsykokeeseen osallistuneesta henkilöstä peräti 3069 oli asettanut Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan ykkösvaihtoehdokseen ja näistä sisään hyväksyttiin vain 180 opiskelijaa. Toivon, että opiskelu armaassa tiedekunnassamme täyttää opiskelijoidemme korkeat odotukset.

imimerkki Pilkunviilaaja kysyy, olemmeko me juristit hankalia:

”Kesän jälkeen olen pohtinut paljon tulevaa valmistumistani juristiksi ja myös erilaisia siihen liittyviä stereotypioita. Olen esimerkiksi ymmärtänyt, että juristeja pidetään melko hankalan luonteina niin työelämässä kuin vapaa-ajalla. Tulisiko meidän hankkia jotain täydentävää osaamista siihen, että pääsisimme eroon tästä pinttyneestä maineesta vai onko peli sen suhteen jo menetetty?”

Lakimiehillä on monesti vahva ja sisäsyntyinen oikeustaju, joka on ajanut heidät alan opintoihin. Juristit saattavat olla hyvin päättäväisiä ja määrätietoisia sen mukaan toimiessaan. Kyky erottaa oikea ja väärä sekä kohtuus ja kohtuuttomuus on hyvä ja juristille(kin) tärkeä ominaisuus. Jos tähän samalla liittyy auttamisen halu tai oikeassa olemisen tarve, nämä luonteenpiirteet voivat johtaa jatkuvaan virheellisten käsitysten oikomiseen tai kiistelyyn, mikä saattaa tuntua muista ihmisistä hieman rasittavalta. Tämän vuoksi kannattaakin panostaa vuorovaikutustaitoihin ja miettiä, miten asiansa kussakin tilanteessa

esittää. Monesti on hyvä välttää hyökkäävää sävyä ja ilmaista asia kohteliaasti ja hienovaraisesti; ehkä jopa kysymysten muodossa. Joissakin tilanteissa vaikeneminen voi olla kultaa, vaikka olisikin oikeassa.

imimerkki Gradu ei riitä on kiinnostunut jatko-opinnoista ja kysyy lisensiaattityön ja väitöskirjan hyvistä ja huonoista puolista. Tiedekuntamme jatko-opiskelijavalinnat tehdään kaksi kertaa vuodessa. Yliopistotason linjauksen mukaan jatko-opiskelijaksi otettavien määrää vähennetään. Tämä tarkoittaa hakijan kannalta sitä, että opiskelupaikan saamiseksi tutkimussuunnitelman tekemiseen kannattaa todella panostaa. Meidän tiedekunnassamme ei enää voi tehdä tieteellistä oikeustieteen lisensiaatintutkintoa. Ammatillisesti suuntautunut lisensiaatin tutkinto mahdollistaa ammatillisen osaamisen syventämisen. Se on tarkoitettu oikeudellisissa työtehtävissä toimiville juristeille, joilla on opintoihin ryhtyessään oman erikoisalansa työkokemusta vähintään kolmen vuoden ajalta. Tämän vuoksi tutkinto ei sovellu vasta valmistuneille. Oikeustieteen tohtoriohjelmassa jatkoopiskelija kehittää metodisia ja teoreettisia valmiuksiaan sekä perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luo uutta tieteellistä tietoa. Tohtoriopintojen tavoiteltu kesto on neljä vuotta päätoimisesti tehtynä. Väitöskirjan tekeminen on pitkäjänteisyyttä ja päämäärätietoisuutta vaativa oivaltamisen elämyksiä tarjoava prosessi. Omasta mielestäni parasta väitöskirjan kirjoittamisessa oli se, kun minulla oli oikeuskäytännöstä kummunnut tutkimusongelma INTER VIVOS 4/2018

PHUKSISIVUT JÄSENEDUT ja saatoin tarjota siihen vastauksen. Aito kiinnostus ja innostus tutkimusaihetta kohtaan onkin hyvin tärkeää, jotta työ etenee ja saavuttaa korkean laadun. Yhä useampi kirjoittaa väitöskirjansa englanniksi, mikä avaa hyviä työmahdollisuuksia myös ulkomailla. Monografia lienee edelleen suosituin väitöskirjan ”formaatti”, mutta artikkeliväitöskirja lisää suosiotaan. Se soveltuu erityisen hyvin työn ohella jatko-opintoja harjoittavalle henkilölle sekä sellaisiin aihepiireihin, joissa oikeudellinen kehitys on nopeaa. Muistetaanpa opintojen ja töiden lomassa nauttia kuulaasta syyssäästä ja raikkaasta ilmasta ennen loskakelien saapumista. Opiskeluintoa ja hyvien opiskelukaverisuhteiden luomista toivottelee inspehtorinne Päivi.

INTER VIVOS 4/2018

Ota urallasi loikka ylöspäin.

Veikko Myller: ”The Bull”

Haluaisitko saada mielenkiintoisia työtehtäviä mukavassa työympäristössä ja olla osa sitoutunutta ja kansainvälisesti arvostettua tiimiä? Olemme Suomen johtavia liikejuridiikkaan erikoistuneita asianajotoimistoja ja etsimme jatkuvasti joukkoomme opintojensa eri vaiheissa olevia opiskelijoita. Jos kiinnostuit, lue lisää ja lähetä hakemus osoitteessa www.ww.fi/careers. Autamme sinua ottamaan loikan kohti huippuammattilaisuutta.